VAASAN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS Nro 11/0227
VAASAN HALLINTO-OIKEUS Korsholmanpuistikko 43 PL 204, 65101 VAASA Puhelin 0100 86360, (lisämaksuton) Faksi 010 36 42760 Sähköposti [email protected] ASIA PÄÄTÖS Antopäivä Nro 11/0227/1 6.9.2011 00089/11/5132 00114/11/5132 00115/11/5132 00121/11/5132 00122/11/5132 Valitukset ympäristönsuojelulain mukaisessa hallintopakkoasiassa MUUTOKSENHAKIJAT 1) Thor Lindroos, Helsinki 2) Maavoimien Esikunta 3) Santahaminan Erämiehet ry, Helsinki 4) Helsingin Varuskunnan Ampujat ry, Helsinki 5) Helsingistä olevat Helsingin Reserviupseeripiiri ry, Helsingin Seudun Reserviläispiiri ry, Asehistorian Liitto ry, Suomenlinnan Eränkävijät ry, Helsingin Sotilaspoliisikilta ry, Pääkaupunkiseudun Pioneerikilta ry, Maanpuolustuskiltojen liitto ry:n Etelä-Suomen kiltapiiri ry, Kaartin Jääkärirykmentin Kilta ry, Helsingin riistanhoitoyhdistys, Helsingin Rauhanturvaajat ry, Suomen Metsästysyhdistys ry, Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys, yhdessä HALLINTOPAKON HAKIJA Thor Lindroos VASTAPUOLI JA VELVOITETTU Kaartin Jääkärirykmentti PÄÄTÖS, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA Viranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Päivämäärä 20.12.2010 UUDELY/736/07.00/2010 ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on ympäristönsuojelulain 84 §:n nojalla määrännyt seuraavaa: 1) Kaartin Jääkärirykmentin on haettava Santahaminan ampumaradoille ja alueella suoritettaville raskasaseammunnoille (kuten singot, kranaatinheittimet ja räjäytykset) ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta viimeistään 31.12.2011. 2) Kaartin Jääkärirykmentin on huolehdittava siitä, että reserviläis- ja vapaaehtoistoimijoiden (Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK, Helsingin varuskunnan ampujat HVA, Helsingin maanpuolustuspiiri, Helsingin reserviupseeripiiri, Suomen metsästysyhdistys, Helsingin Sotilaspoliisikilta, Kaartin Jääkärirykmentin Kilta, Santahaminan erämiehet ry, Helsingin rauhanturvaajat ry, Suomenlinnan eränkävijät ry ja Suomenlinnan rannikkorykmentin erämiehet ry) harjoittama ampumatoiminta Santahaminassa Puolustusvoimien ampumaradoilla päättyy arkisin maanantaista perjantaihin viimeistään klo 19.00. Lisäksi Kaartin Jääkärirykmentin on huolehdittava siitä, että reserviläis- ja vapaaehtoistoimijat eivät lukuun ottamatta Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:ta harjoita ampumatoimintaa ampumaradoilla lauantaisin, sunnuntaisin tai arkipyhinä. 3) Kaartin Jääkärirykmentin on huolehdittava siitä, että lukuun ottamatta joukkotuotantosuunnitelman mukaista puolustusvoimien omaa toimintaa sinkoja, kranaatinheittimiä tai muita raskaita aseita ei saa käyttää Santahaminassa - sunnuntaisin ja arkipyhinä - lauantaisin ennen klo 8 ja klo 16 jälkeen. 4) Kaartin Jääkärirykmentin on pidettävä kirjaa Santahaminassa kuukausittain ammutuista laukausmääristä. Kirjanpidosta on lisäksi käytävä ilmi toimija ja ampuma-alue/ampumarata. Kirjanpito on pyydettäessä annettava valvontaviranomaiselle. Uudenmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, on hylännyt Thor Lindroosin vaatimukset muilta osin. Päätöksen perustelut Toiminnan välitön keskeyttäminen Jos ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta aiheutuu välitöntä terveyshaittaa tai merkittävää muuta välitöntä ympäristön pilaantumista, valvontaviranomainen voi ympäristönsuojelulain 86 §:n nojalla keskeyttää toiminnan, jollei haittaa voida muutoin poistaa tai riittävästi vähentää. ELY-keskus on todennut, että Santahaminassa harjoitetusta ampumatoiminnasta ei käytettävissä olevien selvitysten mukaan aiheudu välitöntä terveyshaittaa tai merkittävää muuta välitöntä ympäristön pilaantumista. Näin ollen ELY-keskuksella ei ole ollut edellytyksiä toiminnan välittömään keskeyttämiseen. 2 ELY-keskuksen toimivalta ja asianosaisen vireillepano-oikeus Ympäristönsuojelulain 84 §:n mukaan valvontaviranomainen voi 1) kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia, sen nojalla annettua asetusta tai määräystä, jatkamasta tai toistamasta säännöksen tai määräyksen vastaista menettelyä; 2) määrätä sen, joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettua asetusta tai määräystä, täyttämään muulla tavoin velvollisuutensa; 3) määrätä 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla menetellyt palauttamaan ympäristö ennalleen tai poistamaan rikkomuksesta ympäristölle aiheutunut haitta; 4) määrätä toiminnanharjoittajan riittävässä määrin selvittämään toiminnan ympäristövaikutukset, jos on perusteltua aihetta epäillä sen aiheuttavan tämän lain vastaista pilaantumista. Luvanvaraisen toiminnan osalta määräyksen antaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jos toimivaltainen lupaviranomainen on aluehallintovirasto. Ympäristönsuojelulain 92 §:n mukaan 84 §:ssä tarkoitetun asian voi panna kirjallisesti vireille mm. se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea. Thor Lindroos asuu Helsingissä Laajasalossa alueella, jonne Santahaminan ampumamelu kuuluu, joten Lindroosilla on oikeus asian vireillepanoon. Toimintaa koskeva lainsäädäntö Ampumaratatoimintaan edellytetään ympäristölupaa 1.3.2000 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain 28 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen perusteella. Santahaminan olemassa olevat ampumaradat ovat olleet käytössä jo vuosia. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetussa laissa (113/2000) säädetään ympäristönsuojelulain voimaantuloon liittyvistä tilanteista. Mainitun lain 4 §:ssä säädetään, että ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa laillisesti harjoitettuun toimintaan ei tarvitse hakea heti uutta ympäristölupaa. Lain 6 ja 7 §:ssä säädetään ilmoitusmenettelystä, jonka perusteella yksittäistapauksessa valvontaviranomainen voi velvoittaa hakemaan toimintaan uutta ympäristölupaa. Kaartin Jääkärirykmentti on jättänyt Uudenmaan ympäristökeskukselle Santahaminan ampumaratoja koskevan, ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 §:ssä tarkoitetun, 11.2.2002 päivätyn ilmoituksen. Kaartin Jääkärirykmentti on 24.9.2002 toimittanut Uudenmaan ympäristökeskuksen käsiteltäväksi Santahaminan keskusampumarata-alueen laajentamista koskevan ympäristölupahakemuksen. Alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009 ja ympäristölupahakemus on siirtynyt Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Kaartin Jääkärirykmentti on 29.3.2010 pyytänyt aluehallintovirastoa tekemään 3 asiassa raukeamispäätöksen, koska suunnitelmat ampumaratojen kehittämisestä ovat muuttuneet. Lupa-asian käsittely aluehallintovirastossa on päättynyt 7.5.2010 päätöksellä nro 14/2010/1. Ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 3 kohdan nojalla ympäristölupa on lisäksi oltava toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista on annettu valtioneuvoston päätös 53/1997. Raskaiden aseiden aiheuttamalle meluhaitalle, tärinälle tai räminälle ei ole annettu ohjearvoja tai raja-arvoja. Santahaminassa harjoitettu ampumatoiminta Asiakirjavihkoon ESAVI/133/04.08/2010 liitetyn, vuonna 2001 tehdyn meluselvityksen (Kaartin Jääkärirykmentti, Meluselvitykset Santahaminassa ja sen ympäristössä, Tampereen aluetyöterveyslaitos ja Itäisen Maanpuolustusalueen Esikunta) liitteenä on Kaartin Jääkärirykmentin selvitys Santahaminan ampumameluista vuonna 1998. Selvityksessä on esitetty arviot laukausmääristä. Arviot perustuvat vuotuiseen ampumatarvikkeiden kulutukseen, jossa on otettu huomioon vain saarella tapahtuneet ammunnat: - .22 pienoiskiväärin laukaus - kiväärin laukaus - rynnäkkökiväärin laukaus - rynnäkkökiväärin paukkupatruuna - 12,7 it-konekiväärin laukaus - pistoolin laukaus - 81 krh laukaus - 120 krh laukaus - kertasinko - 21 harjoitusraketti - 95 sinko - raskas kertasinko 45 000 24 000 460 000 430 000 75 000 480 000 800 300 47 1200 180 45 Vuoden 2001 meluselvityksen liitteenä 7.2 olevan käyttötilaston mukaan toiminta on ollut seuraavaa: - heittimet 120 krh - heittimet 81 krh - singot - maalialue krh - räjäytykset - ampumaratojen 1-4 laukausmäärät 500 (Kupu) ja 220 (Isosaari) 1440 (Kupu) ja 660 (Isosaari) 390 (Kupu) 2820 (Haapasaari ja Riviera) 170 960 000 4 - haulikkorata - hirvirata 23 000 13 000 Vuonna 2010 tehdyssä meluselvityksessä (Akukon 93002-1, Santahaminan ampumatoiminta, Ympäristömeluselvitys) on esitetty Kaartin Jääkärirykmentille myönnettyihin kiintiöihin perustuva arvio laukausmääristä. Meluselvityksen 93002-1 sivulla 6 on esitetty seuraava taulukko: ase 95 mm raskas sinko 95 S 58-61 112 mm raskaskertasinko 112 RSKeS "Apilas" 66 mm kevyt kertasinko 66 KeS 81 mm kevyt kranaatinheitin 81 KrH 71 kranaattikonekivääri 49 Krkk rynnäkkökivääri 7.62 Rk a-radoilla " maastossa 7.62 Rk paukkupatruunat sotilaspistooli 9.00 Pist 80-91 käsikranaatit laukauksia/a 400 100 1400 2000 1200 720 000 200 000 500 000 200 000 2 000 ELY-keskuksen käsityksen mukaan arviossa ei ole ollut mukana muiden käyttäjien laukausmäärät ja toisaalta Kaartin Jääkärirykmentti ampuu myös muualla kuin Santahaminassa. 20.9.2010 saapuneen selvityksen mukaan haulikkoradoilla ammutaan vuodessa noin 90 000 haulikon laukausta ja hirviradalla noin 9 000 kiväärin laukausta. Koska ELY-keskuksen käytettävissä ei ole laukausmääriä viime vuosilta, laukausmäärien perustella ei voida tehdä johtopäätöksiä Santahaminassa eri toimijoiden harjoittamien toimintojen muutoksista viime vuosien aikana. Maavoimien Esikunnan 20.9.2010 saapuneen selvityksen mukaan Santahaminassa pidettävien ammuntojen ja ampumamelua aiheuttavien harjoitusten määrä on lisääntynyt vuodesta 2008 alkaen. Syynä on mm. joukkotuotantovelvoitteen nousu ja se, että pääkaupunkiseudun siviiliampumaratojen lakkauttaminen on lisännyt Santahaminan käyttöä MPK:n ja yhteistoimintaviranomaisten osalta. Haulikkoradoilla ammuttu laukausmäärä näyttää lähes nelinkertaistuneen vuoden 2001 tilanteesta. 20.9.2010 saapuneen selvityksen perusteella raskaiden aseiden käyttö noin vuoden ajanjaksolla on ollut seuraava: Kevyt kertasinko Raskas kertasinko 81 mm kranaatinheitin Raskas sinko Räjäytys (400g/YLI) 521 78 2075 264 46 5 Verrattaessa Santahaminan vuoden 2001 käyttötilaston tietoja Kaartin Jääkärirykmentin vuoden 2010 laukausmääräarvioon on voitu todeta, että sinkojen mahdollinen kiintiöihin perustuva laukausmäärä on lähes viisinkertaistunut (390 vuonna 2001, 1900 vuonna 2010). Kuitenkin heinäkuun 2009- heinäkuun 2010 aikana ammuttiin 853 singonlaukausta eli kaksinkertainen määrä vuoteen 2001 verrattuna. Esimerkiksi kranaatinlaukausten määrä puolestaan olisi vähentynyt (2820 vuonna 2001, 2000 vuonna 2010). Verrattaessa Kaartin Jääkärirykmentin vuoden 2010 laukausmääräarviota vuoden 1998 laukausmääräarvioon, on voitu todeta, että Kaartin Jääkärirykmentin toiminnassa arvioidut raskaiden sinkojen ja kranaatinheittimien laukausmäärät ovat kaksinkertaistuneet ja kevyen kertasingon laukausmäärät ovat lähes 30-kertaisia. Meluselvitykset Vuonna 2001 tehdyn meluselvityksen yhteenvedon mukaan tuolloin selvitettiin Santahaminasta leviävää impulssimelua ja melun impulssimaisuutta sekä mallinnettiin eri aseiden aiheuttamia meluarvoja Santahaminassa ja Jollaksen alueella. Santahaminassa ammuttiin vuorotellen kaikilla ampumaradoilla ja ampuma-alueilla lähes kaikilla käytettävissä olevilla aseilla. Tässä yhteydessä mitattiin kolmessa kohdassa Jollaksen puolella melua sekä kahdesta kohdasta Santahaminassa. Mittaukset tehtiin samanlaisina kolme kertaa elokuussa, lokakuussa ja tammikuussa sääolosuhteiden vaikutusten arvioimiseksi. Vuoden 2001 meluselvityksen mukaan kivääriaseiden laukausmelut olivat tuskin kuultavia ja alittivat selvästi Jollaksen alueella ampumaratojen ympäristömelulle annetun valtioneuvoston päätöksen 53/97 mukaisen ohjearvon 65 dB(LAImax). Raskaiden aseiden ja räjähdysten äänet olivat kuultavissa selvästi Jollaksen alueella ja esimerkiksi kranaatinheittimien ääni oli 83-96 dB (LCE 1s) ja raskaiden sinkojen 85-100 dB (LCE 1s) ja telamiinan räjäytysääni 101-108 dB(LCE 1s). Raskaiden aseiden äänet ylittävät näin ollen osittain ko. meluselvityksessä ehdotetun ohjearvon 100 dB(LCE 1s). Meluselvityksessä tuodaan esiin, että raskaiden aseiden melun vaimentamismahdollisuuksia tai raskaiden aseiden käytön rajoittamista tulee pohtia näillä perusteilla. Vuoden 2010 ympäristömeluselvityksen mukaan (s. 18) yksittäisten raskaiden aseiden laukausten ja iskemien sekä räjäytysten laskennallinen enimmäismelun C-äänialtistustaso LCE ylittää puolustusvoimien raskaiden aseiden melun suositusarvon 100 dB alueen pohjoispuolella Jollaksessa muutaman kymmenen asuintalon luona. Laskettu taso on lähimpien talojen luona suurimmillaan noin 102 dB. Mittauksissa havaittiin myös useita suositusarvojen ylityksiä. Suurimmat mitatut keskiarvotetut C-altistustasot Laajasalossa olivat raskaan singon ammunnoissa 109 dB. 6 Vuoden 2010 ympäristömeluselvityksen mukaan raskaiden aseiden keskimääräisten harjoituspäivien laskennallisen melun A-keskiäänitaso LAeq on lähimpien talojen luona enimmillään noin 50 dB. Kun raskaille aseille käytetään laskentatulokseen lisättävän impulssikorjauksen arvona + 10 dB, melun korjattu keskiäänitaso on noin 60 dB eli ylittää asuinalueilla puolustusvoimien raskaiden aseiden melun suositusarvon 55 dB. Ampumaratojen laskennallinen AI-enimmäisäänitaso LAImax on lähimpien asuintalojen luona Jollaksessa ja Hevossalmessa enimmillään noin 72 dB, mikä ylittää valtioneuvoston päätöksessä 53/1997 annetun ohjearvon 65 dB. Myös pienikaliiperisten aseiden melun enimmäistason keskiarvotetut mittaustulokset ylittivät ajoittain ohjearvon Laajasalon mittauspisteissä K1-K3, suurimpien tulosten ollessa 73–83 dB. Vuoden 2010 ympäristömeluselvityksen yhteenvetona on todettu, että raskaiden aseiden ammunnoissa syntyvän melun sekä lasketut äänitasot että mittaustulokset ylittävät paikoin suositusarvot Jollaksen ja Hevossalmen lähimmillä asuinalueilla. Myös pienikaliiperisten aseiden melun osalta sekä lasketut että mitatut äänitasot ylittävät ohjearvon, mutta ampumaratojen mitatun enimmäisäänitason tapauksessa tämä koskee varmuudella vain ryhmälaukausten melua. Ampumaradoilta kuuluvien yksittäislaukausten melun mittaustulokset ovat suunnilleen ohjearvon kohdalla. Johtopäätökset ELY-keskus on katsonut, että meluselvitykset ja laukausmääristä käytettävissä olevat tiedot huomioon ottaen toiminnasta saattaa aiheutua ympäristössä eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Arvioitaessa eräistä naapuruussuhteista annetun lain mukaisen rasituksen kohtuuttomuutta on lain 17 §:n 2 momentin mukaan otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ampumamelua, erityisesti raskaiden aseiden aiheuttamaa melua, ei voida pitää lähtökohtaisesti tavanomaisena meluna, kuten esim. liikennemelua. Raskaiden aseiden käytöstä aiheutuu melua, joka ylittää puolustusvoimien oman ohjeistuksen mukaisen melutason (LCE 100 dB) lähimmillä asuinalueilla. Ampumaratojen laskennallinen AI-enimmäisäänitaso LAImax on lähimpien asuintalojen luona Jollaksessa ja Hevossalmessa enimmillään noin 72 dB, mikä ylittää valtioneuvoston päätöksen 53/1997 ohjearvon 65 dB. Santahaminan läheisyydessä ampumamelua esiintyy lähes päivittäin ympäri vuoden. Vaikka puolustusvoimien toiminta Santahaminan alueella on alkanut ennen kuin lähialuetta on rakennettu tiiviimmin asuinkäyttöön, ampumatoiminta on lisääntynyt viime vuosien kuluessa. Näin ollen Santahaminan ampumaradoille ja alueella suoritettaville raskasaseammunnoille (kuten singot, kranaatinheittimet ja räjäytykset) on haettava ympäristölupaa 31.12.2011 mennessä. 7 Ampumaratatoimintaan edellytetään ympäristölupaa lisäksi ympäristönsuojelulain 28 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen perusteella. Kaartin Jääkärirykmentti on tehnyt ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain edellyttämän ilmoituksen olemassa olevista ampumaradoista. Puolustusvoimat/Maavoimien Esikunta on ilmoittanut hakevansa ampumaratatoiminnalle ympäristölupaa, mutta katsonut, ettei ympäristölupahakemusta ole järkevä jättää ennen vuotta 2012. ELY-keskus on katsonut, että vuoden 2010 ympäristömeluselvitys ja laukausmäärät huomioon ottaen, ympäristölupahakemus pitää toimittaa lupaviranomaisen käsiteltäväksi mahdollisimman pian. Lisäksi ELY-keskus ympäristönsuojelulain 35 §:n 4 momenttiin viitaten on katsonut, että Santahaminassa samalla toiminta-alueella sijaitsevalla ampumarata- ja taisteluampumaratatoiminnoilla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä. Näin ollen toimintoihin on haettava ympäristölupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksilla tai yhteisesti yhdellä lupahakemuksella 31.12.2011 mennessä. Koska toiminnoilla ei vielä ole ympäristölupaa ja toiminnoista voi aiheutua ympäristössä eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, ELY-keskus on katsonut, että toimintaa on syytä rajoittaa päätöksen määräyksillä 2-3. Määräysten sisällössä on otettu huomioon tällä hetkellä voimassa oleva Santahaminan taisteluampumaradan johtosääntö (voimassa 1.9.2007 alkaen). Jos johtosääntöä muutetaan, tällöin voi olla aiheellista antaa lisämääräyksiä. ELY-keskuksen määräykset ovat voimassa niin kauan, kunnes toimintoja koskeva ympäristölupapäätös saa lainvoiman. ELY-keskus on määrännyt (määräys 2), että reserviläisten ja muiden vapaaehtoistoimijoiden harjoittama ampumatoiminta Santahaminassa kielletään iltaisin klo 19 jälkeen ja viikonloppuisin. Ampumaratojen käyttökielto viikonloppuisin ei koske Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:ta. ELY-keskus on määrännyt myös rajoituksia raskaiden aseiden käyttöön (määräys 3). Aikarajoituksen lisäksi näillä määräyksillä vähennetään myös laukausmääriä. Koska yksityiskohtaisia tietoja Santahaminassa ammutuista laukausmääristä ei ole käytettävissä, ELY-keskus on määrännyt (määräys 4), että Kaartin Jääkärirykmentin on pidettävä kuukausittain kirjaa Santahaminassa ammutuista laukausmääristä. Kirjanpidosta on lisäksi käytävä ilmi toimija ja ampuma-alue/ampumarata. Päätöksen täytäntöönpano Uudenmaan ELY-keskus on ympäristönsuojelulain 101 §:n nojalla määrännyt, että määräyksiä 1-4 on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. 8 Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulaki 28, 35, 84, 88, 91, 92, 96, 97,101 ja 105 § Ympäristönsuojeluasetus 1 § Laki ympäristönsuojelulain säädännön voimaanpanosta 4, 6 ja 7 § Laki eräistä naapuruussuhteista 17 § Hallintolaki 34 § VAATIMUKSET HALLINTO-OIKEUDESSA 1) Thor Lindroos on vaatinut Santahaminan ammuntojen kieltämistä kokonaan ulkopuolisilta ja valituksenalaisessa päätöksessä Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:lle annetun erivapauden poistamista. Lisäksi puolustusvoimat on velvoitettava siirtämään Santahaminan meluhaittoja aiheuttavia toimintoja muihin, syrjäisempiin varuskuntiin. Valittaja on perustellut vaatimustaan muun muassa sillä, että valituksenalaisessa ratkaisussa on sallittu ammuntojen osittainen jatkaminen viikonloppuisin ja arkipyhinä. Valittaja on vastustanut Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:lle annettua erivapautta ammuntojen suhteen. Santahaminan keskeinen sijainti pääkaupungin asutuksen kyljessä aiheuttaa väistämättä sellaisia merkittäviä meluhaittoja, joiden osalta eroa ei ole sillä, kuka ammunnat suorittaa. Ammunnat voi halutessa toteuttaa syrjäisemmissä kohteissa ja normaaliin työaikaan arkena. Santahamina on meren ympäröimä ja tiiviin kaupunkiasutuksen naapurustossa. Lähin Jollaksen asuinalue missä sijaitsee ala-asteen koulu sekä päiväkoti on vain n. 1 kilometrin päässä ampumapaikalta. Jollas ja Laajasalo ovat osa Helsingin kauneinta merellistä aluetta, alueella asuu paljon ihmisiä ja alueelle rakennetaan uusia asuinalueita. Alueelle ei sovi aivan asutuksen vieressä sijaitseva varuskuntasaari, jossa ammutaan paljon. Erityisen paheksuttavaa on, ettei pyhäpäivinä asukkaille sallita rauhaa. Kovapanosammuntojen asukkaille ja asukkaiden terveydelle (osa ihmisistä käy vuorotöissä ja ammunnat asutuksen vieressä estävät nukkumisen) aiheuttama haitta ei ole vähäistä. Tilastojen mukaan Santahaminassa ammutaan laukauksia vuosittain seuraavasti: raskas sinko 400, raskas kertasinko 100, kevyt kertasinko 1400, kevyt kranaatinheitin 2000, kranaattikonekivääri 1200, rynnäkkökivääri 720000 (radoilla), 200000 (maastossa), 500000 (paukkupatruunoilla), sotilaspistooleilla 200000 ja käsikranaateilla 2000. Yhteensä 1 627 100 laukausta / vuosi. ELY-keskuksen ratkaisun yhteydessä mainitun (2001) meluselvityksen tilaaja on Itäisen Maanpuolustusalueen Esikunta. Selvityksen havainnot vaikuttavat olevan todellista meluhaittaa vähättelevä. Melun kantautuminen on jokaisen alueen asukkaan havaittavissa. Melun kantautumisen osoittaa myös Helsingin seudun ampumaratatoimikunnan (2010) ampumaratoja 9 koskeva rakennussuunnitelma, jossa todetaan, että "Aseen kaliiberi (lähtömelutaso ) vaikuttaa siten, että suurikaliiberiset aseet aiheuttavat suurimmat melualueet. Suurimmillaan 60 dB ohjearvoon verrattava melun leviämisalue voi olla jopa 3-4 km ampumapaikasta." Asiassa tulee huomioida ELY-keskuksen ratkaisussa mainitut rynnäkkökiväärin laukaisumäärät, yhteensä 920 000 kpl / vuosi, lisäksi pistooleilla ammutut 200 000 kpl / vuosi. Laukausten määrän ollessa lähes miljoona, ei tällaista tilannetta voida pitää millään tavalla kohtuullisena asutuksen välittömässä läheisyydessä. Ei voida pitää hyväksyttävänä jo entisestään suuren haitan kasvattamista sallimalla Santahaminan käyttö ammuntoihin myös puolustusvoimien ulkopuolisille seuroille ja ihmisille. Sen sijaan viranomaisten päätöksillä tulisi ohjata puolustusvoimia siirtämään Santahaminan meluhaittoja aiheuttavia toimintoja muihin, syrjäisempiin varuskuntiin. Muita varuskuntia on vajaakäytöllä ja niitä uhataan lakkauttamisella. Samaan aikaan juuri pääkaupungin kyljessä jatketaan tarpeettoman laajasti kovapanosammuntaa. Ylimääräisten ammuntojen siirtäminen pois Santahaminasta olisi kohtuullista alueen asukkaita kohtaan ja osaltaan ohjaisi puolustusvoimien toimintoja sinne, jossa niistä on vähiten haittaa. Valittaja on viitannut aiemmin tekemäänsä kanteluun ELY-keskukselle. Thor Lindroos on täydentänyt valitustaan 14.2., 1.3., 23.5. ja 24.5.2011. 2) Maavoimien Esikunta puolustusvoimain puhevallan käyttäjänä on vaatinut, että valituksenalainen päätös kumotaan seuraavilta osin: Määräys 1 on kumottava siltä osin, kun siinä on vaadittu hakemaan ympäristölupaa alueella suoritettaville raskasaseammunnoille ja todettava, etteivät raskasaseammunnat tarvitse toimintakokonaisuutena ympäristölupaa, vaan ainoastaan Santahaminan ampumaradat: - Pistoolirata - MPKK 150m kiväärirata - Keskusampumarata 150m kiväärirata - Keskusampumarata 300m kiväärirata - Pienoiskiväärirata - Hirvirata sekä - Haulikkorata ovat ympäristöluvitettavia kohteita. Määräys 2 on kumottava kokonaisuudessaan ja todettava, että toiminnanharjoittajalla (Kaartin Jääkärirykmentillä) on ampumaradoille tulevaisuudessa haettavan ympäristöluvan lupaehtojen mukaisesti mahdollisuus itse määrittää, kuka ampuu milloinkin ampumaradoilla. 10 Määräys 3 on kumottava kokonaisuudessaan ja todettava kyseisen määräyksen rajoittavan puolustusvoimille laissa määrättyjen tehtävien suorittamista (operatiivinen toiminta), mistä viime kädessä Kaartin Jääkärirykmentin komentaja on vastuussa. Valittaja on perustellut valitusoikeuttaan sillä, että valtioneuvoston asetuksessa puolustusvoimista (20.12.2007/1319) on säännökset valtion edun valvomisesta puolustusvoimia koskevassa asiassa. Toimivalta valituksen tekemiseen on puolustusvoimista annetun asetuksen 27 §:n perusteella Maavoimien Esikunnalla, koska Maavoimien Esikunta vastaa Maavoimien ampuma- ja harjoitusalueiden kokonaiskehittämisestä. Valittaja on perustellut määräyksen 1 muuttamista muun muassa viittaamalla ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalla toimilla on oltava ympäristölupa. Saman pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan ympäristölupa on lisäksi oltava toimintaan, josta saattaa aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 14a alakohdan mukaan ulkona sijaitsevalla ampumaradalla on oltava ympäristölupa. Puolustusvoimat tulee hakemaan lupaa Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueella sijaitseville ampumaradoille, joita ovat pistoolirata, MPKK 150 m kiväärirata, keskusampumarata 150 m kiväärirata, keskusampumarata 300 m kiväärirata, pienoiskiväärirata, hirvirata sekä haulikkorata. Ympäristöluvat ampumaradoille tullaan hakemaan, kun tarvittavat selvitykset niiden hakemiseksi ovat valmistuneet. Hirviradalle ja haulikkoradalle ympäristölupa tullaan hakemaan yhteistyössä ratojen pääasiallisen käyttäjän Santahaminan Erämiehet ry:n kanssa. Keväällä 2010 on valmistunut meluselvitys, mutta meluntorjuntasuunnitelma sekä valtakunnallinen BAT-hanke ovat kesken. Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen muu toiminta, kuten raskailla aseilla ampuminen, ei ole rinnastettavissa ampumaratatoimintaan. Toiminnassa käytetään koko aluetta ja useita eri ampumapaikkoja, jolloin ympäristövaikutukset eivät kohdistu tiettyyn rajattuun alueeseen. Näin ollen ei ole kyse ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 14a alakohdassa tarkoitetusta ampumaradoista, joille pitäisi tällä perusteella hakea ympäristölupaa. Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisussa 29.3.2010 numero 10/0168/3 on todettu vastaavasti: Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen toiminnassa ei ole kyse ampumaratatoimintaan rinnastuvasta toiminnasta. Kun otetaan huomioon eri ampumapaikkojen käyttö ja se, että ympäristövaikutukset eivät kohdistu tiettyyn rajattuun alueeseen, hallinto-oikeus on katsonut, että Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueella olevia kiinteitä rakenteita ja ampumapaikkoja ei ole pidettävä ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 14a kohdassa tarkoitettuina ulkona sijaitsevina ampumaratoina, joihin olisi tarpeen hakea 11 ympäristölupaa. Lisäksi ympäristönsuojeluasetuksen perustelumuistiossa (13.2.2000) on tarkennettu, että ampumaradalla tarkoitetaan ruutiaseiden käyttöön tarkoitettuja ratoja, ei kuitenkaan esimerkiksi puolustusvoimien ampuma-alueita tai linnoitusalueita. Uudenmaan ELY-keskus on hallintopakkopäätöksessään edellyttänyt ympäristöluvan hakemista raskasaseammunnoille. Arvioitaessa eräistä naapuruussuhteista annetun lain mukaista rasituksen kohtuuttomuutta on lain 17 §:n 2 momentin mukaan otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Hallintopakkopäätöksen johtopäätöksissä Uudenmaan ELY-keskus on todennut, ettei ampumamelua, erityisesti raskaiden aseiden aiheuttamaa melua, voida pitää lähtökohtaisesti tavanomaisena meluna, kuten esim. liikennemelua. Kyseinen perustelu ei ole maavoimien näkemyksen mukaan kestävä perustelu. Lainsäädännössä ei ole määritelty tavanomaisen melun käsitettä, joten ELY-keskuksen johtopäätös on tältä osin perustelematon. Melun tavanomaisuutta tai kohtuuttomuutta pohdittaessa on nimenomaan otettava huomioon eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä mainitut kriteerit, kuten esim. paikalliset olosuhteet ja rasituksen muu tavanomaisuus. Paikallisista olosuhteista riippuu, mikä melu on katsottavissa kohtuuttomaksi rasitukseksi ja mikä melu taas ei. Esimerkiksi lentokentän läheisyydessä asuvien osalta lentoliikenteestä syntyvää melua voidaan pitää tavanomaisena. Samoin voidaan katsoa ampuma- ja harjoitusalueen lähistöllä asuvien osalta ampumamelun ollessa kyseessä. Ampumamelun liikenne- tai teollisuusmelusta poikkeava luonne on huomioitu sitä arvioitaessa käytettävissä suureissa. Arvioitaessa melun tavanomaisuutta onkin ensisijaisesti huomioitava alueelle tyypillinen melu, eikä niinkään syntyvän melun luonnetta. Hallituksen esityksessä 84/1999 vp on nimenomaisesti mainittu esimerkiksi alueen kaavan mukaisen käytön tarkoittavan, että toiminnasta aiheutuva rasitus on alueella tavanomaista. Tällä hetkellä voimassa olevassa Uudenmaan maakuntakaavassa (2006) on Santahaminan alue merkitty erikoistoimintojen alueeksi (EP), jolla liikkuminen on rajoitettua (Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmä). Maavoimien tiedon mukaan vireillä olevassa maakuntakaavassa Santahaminaan sotilasalueena ei ole suunniteltu muutoksia. Tavoitteena on saada vireillä olevaan kaavaan lisätyksi vuoden 2010 Santahaminan ampumatoiminnan meluselvityksen mukainen 55 dB-raja, joka kattaa suppean alueen Jollaksen rantamaata (Santahaminan ampumatoiminnan melualue). Koska myös kaavoissa puolustusvoimien toiminta on huomioitu, ei voida näin ollen päätyä ELY-keskuksen johtopäätökseen, jonka mukaan ampumamelua ei voitaisi pitää tavanomaisena meluna. 12 Melualuemerkinnöillä ja niihin liittyvillä rakentamismääräyksillä estetään uuden asutuksen tai melulle herkkien toimintojen sijoittuminen ampuma- ja harjoitusalueen läheisyyteen. Maankäyttö- ja rakennuslain 22 §:n nojalla tehdyn valtioneuvoston päätöksen valtakunnallisista alueiden käyttötavoitteista kohdan 4.2 mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Maanpuolustuksen tarpeet on siis otettava riittävissä määrin huomioon, jotta puolustusvoimien toimintakyky ei vaarannu. Rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa voidaan hallituksen esityksen 84/1999 vp mukaan myös ottaa huomioon, onko rasitusta aiheuttanut toiminta alkanut ennen kuin haittaa kokeva on alkanut hallita omaa kiinteistöään. Santahaminan alueella on ollut puolustusvoimien toimintaa, muun muassa ampumista pienikaliiperisilla aseilla sekä raskasaseammuntoja, jo vuodesta 1918 alkaen ja muun muassa tykistön ampumarata ja kivääriampumaratoja jo 1820-luvulta alkaen. Hallituksen esityksessä mainituin perustein rasitusta ei voida yleensä pitää kohtuuttomana, jos sen aiheuttaminen on aloitettu ennen kuin myöhemmin rasitetulle kohteelle on tullut haitankohteita eikä rasitus ole merkittävästi lisääntynyt. ELY-keskus on hallintopakkopäätöksessä verrannut Kaartin Jääkärirykmentin vuoden 2010 laukausmääräarviota vuoden 1998 laukausmääräarvioon, joista on syntynyt osittain virheellisiä tulkintoja ammuntojen volyymista ja sen muutoksista. ELY-keskus on todennut, että arvioidut raskaiden sinkojen ja kranaatinheittimien laukausmäärät olisivat kaksinkertaistuneet ja kevyen kertasingon laukausmäärät lähes 30-kertaistuneet. ELY-keskus ei ole huomioinut kyseisessä laskennassa sille toimitettuja todellisia laukausmääriä Santahaminassa vuoden 2010 raskasaseammuntojen osalta. Esimerkiksi verrattaessa kevyen kertasingon arvioituja laukausmääriä vuodelta 1998 (47) vuoden 2009-2010 todellisiin laukausmääriin (521) saadaan tulokseksi 11-kertainen tulos, joka on huomattavasti pienempi kuin ELY-keskuksen päätelmä 30-kertaisesta laukausten lisääntymisestä. Vuoden 1998 luvuissa ilmoitetaan raskailla aseilla ammutuksi yhteensä 2572 laukausta, vuoden 2010 luvuissa on taas yhteensä 2938 laukausta. Kasvua tulee näin ollen seurantajaksolla vuoteen 2010 noin 14 prosenttia. On otettava kuitenkin huomioon, että vuoden 1998 luvuissa ei ole huomioitu itsenäisenä joukko-osastona lakkautetun Suomenlinnan Rannikkorykmentin raskasaseammuntoja, silloisen Helsingin sotilasläänin ja Uudenmaan sotilasläänin kertausharjoitusjoukkojen suorittamia ammuntoja eikä Maanpuolustuskorkeakoulun kadettien Santahaminassa suorittamia ammuntoja, jotka nykyisin ammutaan muualla Suomessa. Lukujen vertaaminen on osittain hankalaa, koska laukausmäärien seurantaa ei ole edellytetty ennen vuotta 2010, josta lähtien sitä on alettu tekemään puolustusvoimien sisäisen ohjeistuksen mukaan. 13 Arvioitaessa Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueella tapahtuvan sotilaallisen harjoitustoiminnan (tässä eivät ole mukana ampumaradoilla suoritettavat kiväärikaliiperisilla aseilla tapahtuvat ammunnat) voimakkuutta ja kestoa, voidaan todeta, että se on joukkotuotantovelvoitteista johtuen toistuvaa, mutta ei jatkuvaa ja päivittäistä. Vuonna 2010 raskailla aseilla Santahaminassa on ammuttu 51 päivänä, joista raskailla singoilla 11 päivänä. Tykistön ja raskaiden kranaatinheittimien, suurimman melun aiheuttaneiden asejärjestelmien, ammunnat ovat seurantajaksolla (19982010) olleet keskeytettynä joukkotuotannossa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Vuodesta 1998 vuoteen 2010 Kaartin Jääkärirykmentin joukkotuotannossa olevien joukkojen määrä on kasvanut noin 20 prosenttia, jolla on vaikutusta myös ampumatarvikkeiden kulutukseen. Vuosittain Santahaminassa suoritettavien ammuntojen luonne, mukaan lukien ammunnat raskailla aseilla, muuttuu joukkotuotannossa olevan joukkotyypin mukaan. Ammuntojen toteuttaminen perustuu näin ollen joukkotuotannossa olevien joukkojen tehtävään ja aseistukseen, eikä saapumiserien vahvuudessa tapahtuvaan normaalihajontaan, joka on muuttunut myös seurantajakson aikana. Kaartin Jääkärirykmentin joukkotuotanto tulee pienenemään edellä mainittuun liittyen seuraavan kerran vuoden 2012 jälkeen. Raskasaseammuntojen määrä ei tule siten kasvamaan, vaan päinvastoin vähenemään. Vähenemiseen vaikuttaa torjuntakomppanioiden raskassinkojoukkueiden varusmieskoulutuksen volyymin pieneneminen. Vuonna 2010 on saavutettu raskasaseammuntojen (raskas sinko, raskas kertasinko ja kevyt kranaatinheitin (81mm)) lähivuosien huippu pääkaupunkiseudun puolustukseen koulutettavien joukkojen tehtävistä johtuen. ELY-keskus on todennut raskaista aseista aiheutuvan melua, joka ylittää puolustusvoimien oman ohjeistuksen mukaisen melutason (100 dB) lähimmillä asuinalueilla. Santahaminan varuskunnan ampumatoiminnasta on laadittu ympäristömeluselvitys vuonna 2010 (Santahaminan ampumatoiminta, Ympäristömeluselvitys, Akukon Oy, 93002-1, 15.3.2010). Meluselvityksen perusteella on määritetty ampumatoiminnan melualueet sekä raskaiden aseiden että pienikaliiperisten aseiden ammunnoille. Selvityksessä esitettyjen melun leviämismallien ja melualueiden mukaan äänitasot Jollaksen alueella ovat yli suositus- ja ohjearvojen. On kuitenkin huomioitava, että melualueet on määritetty meluisimpien aseiden ja aktiivisimpien harjoituspäivien mukaan. Tästä syystä karttojen mukaiset äänitasot toteutuvat vain meluisimpien aseiden ja aktiivisten harjoitusten ammunnoissa ja lisäksi vain suotuisissa sääolosuhteissa. Ympäristömelun arvioinnissa on sovellettu puolustusvoimien vuonna 2005 laadittua ohjetta Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arvioinnista (Pääesikunnan Lääkintähuoltoosasto, R20/22.8/D/1). Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttamaa 14 ympäristömelua arvioidaan mainitun puolustusvoimien ohjeen perusteella. Ohjetta on pidetty tarpeellisena, koska valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (VNp 53/1997) ei sovellu arviointiperusteena raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttamalle ympäristömelulle. Ympäristöministeriön ampumaratatyöryhmän mietinnön 38/2006 kohdassa 2.2.4. mainitaan, että raskaiden aseiden ja räjähteiden melun arvioinnissa puolustusvoimien laatimaa ohjetta voidaan pitää tarkastelun lähtökohtana. Puolustusvoimat on katsonut, että kyseinen ohje on tällä hetkellä ainoa ohjeistus, jonka avulla arvioidaan raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttamaa ympäristömelua. Puolustusvoimat on huomauttanut, että virallinen ohjeistus, kuten esimerkiksi valtioneuvostotasoinen päätös sallituista ohjearvoista tai tavoitteellisista arvoista, kuitenkin puuttuu. Ympäristölupaviranomaisella ei näin ollen ole virallisia työkaluja, joilla se voisi ohjeistaa tai antaa tavoitteet raskaista aseista ja räjähteistä lähtevälle melulle. Edellä mainituilla perusteilla puolustusvoimat on katsonut, ettei Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueella harjoitettavalle raskasaseammunnoille tulisi velvoittaa hakemaan ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 3 kohdan perusteella, vaan esitettyjen perusteluiden nojalla on katsottava, ettei raskasaseammunnoista aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta. Määräystä 2 ei ELY-keskus ole perustellut muutoin kuin sillä, että aikarajoituksilla vähennetään laukausmääriä ja tällä keinoin mitä ilmeisimmin aiheutuvaa kohtuutonta rasitusta. Ampumaradoilla ei ole toistaiseksi ympäristölupia, mutta puolustusvoimat pystyy hakemaan niitä esittämässään aikataulussa. Hallintopakkopäätöksessä ei ole esitetty perusteita, miksi juuri määräyksen 2 mukaisella toiminnalla saadaan vähennettyä ampumamelua. Reserviläis- ja vapaaehtoistoimijat suorittavat ammuntoja pääsääntöisesti Keskusampumaradalla tai välittömästi sen läheisyydessä (Haulikko- ja Hirvirata), jolloin meluselvitysten mukaan kyseisistä ammunnoista ja radoista ei aiheudu haittaa lähialueen asukkaille. Meluselvityksen mukaan paikoin Jollaksen eteläosissa ohjearvojen ylitykset johtuvat pääosin MPKK:n 150 m kivääriradalla suoritettavista ryhmälaukauksista. Ampumaradoilta kuuluvien yksittäislaukausten melun mittaustulokset ovat suunnilleen ohjearvojen kohdalla (Ympäristömeluselvitys, sivu 18, liite 4). Tämä koskee vain isoimpien pienikaliiperisten aseiden (rk, sotpist, sotkiv) laukausääntä. Pienempien aseiden kuten .22 kaliiperisten pistoolien ja kiväärien ääni ei varmuudella ylitä ohjearvoa Jollaksen alueella. Keskusampumaradan ammunnat eivät aiheuta ohjearvojen ylitystä Jollaksen alueella. 15 On myös otettava huomioon, että ympäristöhallinto on antanut ampumaratamelun enimmäistason määrittämiselle vain mittausohjeen (YM 61/99). Laskentamallin käytöstä ei ole vastaavaa ohjetta. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaan kohtuuttomuuden määrittämiseen ei ole ohjetta eikä käytäntöä. Maavoimien näkemyksen mukaan yksittäiset ohjearvon ylittävät mittaustulokset eivät aiheuta kohtuutonta meluhaittaa. Vuonna 2010 aloitetun ampumaratojen meluntorjuntasuunnitelman tavoitteena on, että ohjearvot eivät ylity Jollaksen alueella. Edellä mainituilla perusteilla maavoimat on katsonut, että määräyksen 2 osalta ei ole näytetty, että ko. toiminnasta syntyisi kohtuutonta rasitusta, koska Keskusampumaradan melualue pienkaliiperisten aseiden osalta pysyy puolustusvoimien käytössä olevan alueen sisällä. Maavoimien näkemyksen mukaan ratkaisuvalta ampuratojen käyttäjistä tulisi olla toiminnanharjoittajalla, joka jakaa vuorot johtosäännön ja tulevaisuudessa ympäristölupien sallimissa rajoissa haluamallaan tavalla. Lisäksi ampumaradat ovat pääosin joukkotuotantovelvoitteista johtuen virka-aikaan puolustusvoimien käytössä, jolloin reserviläisja vapaaehtoistoimijoiden ratojen käyttö on estetty. Määräyksellä rajoitetaan vahvasti reserviläis- ja vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuuksia ampumaharrastukseen, koska arkisin ennen klo 19.00 tapahtuva ammunta rajaa työssäkäynnin vuoksi pääosan ampujista pois. Santahamina on käytännössä pääkaupunkiseudulla ainoa mahdollisuus ammuntojen suorittamiseen. Puolustusvoimista annetun lain 2 §:n 1 kohdan c alakohdassa on mainittu yhdeksi puolustusvoimien lakisääteiseksi tehtäväksi myös vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen. Reserviläis- ja vapaaehtoistoimijoiden ampumatoiminta tukee pääkaupunkiseudun joukkotuotantoa parantamalla suorituskykyä ja maanpuolustustahtoa. Reserviläis- ja vapaaehtoistoimijoiden ampumatoiminta ulkopuolisilta suljetulla sotilassaarella on luvanvaraista ja valvottua. Puolustusvoimat huomauttaa lisäksi vielä, että metsästysradoilla tapahtuvat ammunnat ovat osittain myös lakisääteisiä Helsingin Riistanhoitoyhdistyksen johtamia ampumakokeita, jotka on pidetty virka-ajan ulkopuolella esim. lauantaisin. Määräyksessä 3 ELY-keskus on sallinut raskaiden aseiden käytön sunnuntaisin ja arkipyhinä sekä lauantaisin klo 8-16 välillä, jos se on joukkotuotantosuunnitelman mukaista toimintaa. Kaartin Jääkärirykmentti on rajoittanut omaehtoisesti raskailla aseilla ampumista mm. viikonloppuisin ja tiettyinä juhlapäivinä. Maavoimien näkemyksen mukaan ko. määräyksellä on heikennetty uskottavaa puolustusta ja on vaikeutettu valmiuden ylläpitämistä. Valmiuden kohottamisen tilanteessa ympäristölupapäätökset ja myös 16 hallintopakkopäätökset ovat edelleen voimassa, mutta valmiuden kohottamisen tilanteessa puolustusvoimilla on tarve kouluttaa joukkoja joukkotuotannosta poikkeavasti ja tähän koulutukseen sisältyy luonnollisena osana ammunnat niin kiväärikaliiperisilla aseilla kuin raskailla aseillakin. Hallintopakkopäätös näin ollen vaikeuttaa ja osin jopa estää ammuntojen toteuttamisen valmiuden kohottamisen aikana. Lähtökohtaisesti joukko-osaston komentajalla on viime kädessä oltava oikeus määrätä raskasaseammuntojen suorittamisajoista. Nyt päätöksen mukaan kaikki joukkotuotantoa välittömästi tukeva toiminta on kokonaan kielletty (esim. koeammunnat) sunnuntaisin ilman poikkeusmahdollisuutta. Lisäksi kiellettyä ovat myöskin näytökset, jotka liittyvät puolustusvoimien toiminnan esittelyyn (puolustushallinnon johdon vieraille ja valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille). Maavoimat on katsonut, ettei Santahaminan ampuma- ja harjoitusaluetta tule missään tapauksessa katsoa ympäristönsuojelulain 35 §:n 4 momentin tarkoittamaksi toimintakokonaisuudeksi. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n laitosluettelossa ei mainita erikseen ampuma- ja harjoitusaluetta ja asetuksen perustelumuistiossakin tarkennetaan ampumaradan määritelmää siten, että "ampumaradalla tarkoitettaisiin ruutiaseiden käyttöön tarkoitettuja ratoja, ei kuitenkaan esimerkiksi puolustusvoimien ampumaalueita tai linnoitusalueita". Ympäristönsuojelulain valmisteluaineistoissa (HE 84/1999 vp) toimintakokonaisuutena pidetään "kokonaisuutta, jonka ympäristövaikutukset liittyvät toisiinsa, ja joilla on riittävä tekninen yhteys toisiinsa". Ampuma- ja harjoitusalueen osalta ei voida katsoa muodostuvan tällaista kokonaisuutta, koska sillä harjoitettavat toiminnot ja niiden ympäristövaikutukset saattavat poiketa toisistaan hyvinkin paljon. Ympäristöluvalla on perinteisesti pyritty hallitsemaan pistemäisiä kuormituslähteitä. Tämän tyyppinen ajattelu soveltuu huonosti maantieteellisesti laajojen ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristövaikutusten hallintaan. 3) Santahaminan Erämiehet ry on vaatinut, että hallinto-oikeuden tulee myöntää sille asianosaisasema ja valitusoikeus. Valituksenalainen päätös tulee kumota määräysten 1 ja 2 osalta. Asian selvittämiseksi tulee toimittaa hallintolainkäyttölain 41 §:n tarkoittama katselmus tai menetellä ympäristönsuojelulain 99 §:n 1 momentin mukaisesti. Lisäksi valittajaa tulee kuulla ennen kuin päätös pannaan toimeen ja asia muutoin ratkaistaan. Päätöksen täytäntöönpano tulee välittömästi kieltää ja keskeyttää. Toissijaisesti hallinto-oikeuden tulee käsitellä valitus hallintolain- käyttölain 59 §:n mukaisena kanteluna, koska pykälässä säädetyt kantelun edellytykset täyttyvät kaikilta osin. 17 ELY-keskus tulee velvoittaa korvaamaan valittajalle valituksesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 300 euroa hallintolainkäyttölain 74 §:n perusteella laillisine korkolain mukaisine korkoineen. Valittaja on katsonut, että sillä on asianosaisen asema ympäristönsuojelulain 97 §:n ja hallintolain 11 §:n nojalla, koska päätös koskee suoraan yhdistyksen oikeutta ja etua. Valittaja hallinnoi Santahaminassa sijaitsevia hirvi- ja haulikkoratoja puolustusministeriön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Määräys 2 koskee suoraan valittajaa. Päätöksessä asetetut rajoitukset vaikeuttavat merkittävästi tai estävät valittajan ampumaharrastustoiminnan muuten kuin virka-aikaan. 4) Helsingin Varuskunnan Ampujat ry on vaatinut että hallinto-oikeuden tulee myöntää sille asianosaisasema ja valitusoikeus. Valituksenalainen päätös tulee kumota ja poistaa sekä päätöksen täytäntöönpano tulee kieltää ja keskeyttää. Asian vireillepanijalla ei ole ollut asianosaisuusasemaa ja valittajayhdistystä ei ole asianosaisena kuultu. Yhdistys on vaatinut toissijaisesti valituksen tutkimista sivuväliintulon muodossa. ELY-keskus tulee velvoittaa korvaamaan valittajalle valituksesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 7.037,98 euroa ja menetettyinä kilpailutuloina ainakin 2.000 euroa. Valittaja on varannut tilaisuuden täydentää menetettyjen kilpailutuloja koskevaa vaatimusta sen mukaan paljonko menetyksiä ehtii syntyä. Yhdistys on katsonut, että sillä on asiassa asianosaisasema ympäristönsuojelulain 97 §:n mukaan, koska päätös koskee sen oikeutta tai etua. Valitus kohdistuu hallintopakkopäätökseen siltä osin, kun se asettaa rajoituksia ja kieltoja ampumaratojen käyttämiselle, joka on yhdistyksen intressi. Yhdistys on toiminut Santahaminan alueella vuodesta 1934, ja sillä on 470 jäsentä. Yhdistyksellä on puolustusvoimien kanssa sopimus ja muun muassa 50 metrin pienoiskiväärirata on pääosin sen rakentama, rahoittama ja käyttämä. Yksityisoikeudellinen sopimus on varallisuusoikeudellinen etu ja omaisuudensuojan piirissä. Ampumaratojen käyttöaikataulu ja muut käyttöehdot ovat olleet vakiintuneita ja vuosikymmenien ajan. Jo sopimusten ja vakiintuneen käytännön perusteella yhdistystä on ollut pidettävä asianosaisena. Tehty hallintopakkopäätös velvoittaa siinä mainittuja subjekteja suoraan. Yhdistyksellä on joka tapauksessa valituksessa tarkemmin yksilöidyistä syistä välitön oikeudellinen intressi tarve tukea Maavoimien Esikunnan valitusta asiassa, johon valitukseen yhdistys yhtyy. 5) Helsingin Reserviupseeripiiri asiakumppaneineen on vaatinut, että hallinto-oikeuden tulee myöntää valittajille asianosaisasema ja valitusoikeus. Valituksenalainen päätös tulee kumota määräyksen 2 osalta. Valittajayhdistyksiä ei ole asianosaisina kuultu. 18 ELY-keskus tulee velvoittaa korvaamaan valittajille valituksesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen 7.380 euroa sekä valitusmaksu 89 euroa hallintolainkäyttölain 74 §:n perusteella laillisine korkolain mukaisine korkoineen. Päätöksen täytäntöönpano tulee välittömästi kieltää ja keskeyttää. Täytäntöönpanomääräys tulee kumota. Valittajat ovat katsoneet, että heillä on asianosaisen asema ympäristönsuojelulain 97 §:n ja hallintolain 11 §:n nojalla, koska päätös koskee heidän oikeuttaan ja etuaan. Päätöksessä asetetut rajoitukset vaikeuttavat merkittävästi tai suorastaan lopettavat valittajien harrastustoiminnan. ASIAN KÄSITTELY HALLINTO-OIKEUDESSA Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antamassaan lausunnossa esittänyt että Helsingin Varuskunnan Ampujat ry:n valitus sekä Helsingin Reserviupseeripiiri ry:n, Helsingin Seudun Reserviläispiiri ry:n, Asehistorian Liitto ry:n, Suomenlinnan Eränkävijät ry:n, Helsingin Sotilaspoliisikilta ry:n, Pääkaupunkiseudun Pioneerikilta ry:n, Maanpuolustuskiltojen liitto ry:n Etelä-Suomen kiltapiiri ry:n, Kaartin Jääkärirykmentin Kilta ry:n, Helsingin Riistanhoitoyhdistyksen, Helsingin Rauhanturvaajat ry:n, Suomen Metsästysyhdistys ry:n, Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen yhteinen valitus on jätettävä tutkimatta. Helsingin Varuskunnan Ampujat ry:n korvausvaatimus tulojen menetyksestä tulee jättää tutkimatta. Helsingin Varuskunnan Ampujat ry:n ja muiden yhdistysten oikeudenkäyntikuluvaatimukset tulee hylätä. Thor Lindroosin ja Maavoimien Esikunnan valitukset on hylättävä. ELY-keskus on viitannut päätöksessään esittämiinsä perusteluihin sekä esittänyt lisäksi seuraavaa. Reserviläis- ja vapaaehtoistoimijoiden asianosaisuus ELY-keskuksen käsityksen mukaan hallintopakkomääräys voidaan antaa toiminnasta vastaavalle taholle. Ainoastaan Kaartin Jääkärirykmentti on esiintynyt ampumaratojen osalta luvanhakijana vireillä olleessa ympäristölupaprosessissa. Kaartin Jääkärirykmentti on tehnyt ns. YVPL-ilmoituksen lupaharkintaa varten. Muut tahot eivät ole esittäneet lupahakemuksia tai YVPL-ilmoituksia. ELY-keskuksen käsityksen mukaan muut tahot ampuvat alueella vain puolustusvoimien suostumuksella eikä näitä tahoja voida pitää asianosaisina annettaessa hallintopakkomääräystä toiminnasta vastuussa olevalle toiminnanharjoittajalle. Ympäristönsuojelulain 91 §:n mukaan ennen hallintopakkomääräyksen antamista viranomaisen on varattava sille, jota määräys koskee, tilaisuus tulla kuulluksi asiassa siten kuin hallintolaissa säädetään. ELY-keskus on kuullut Kaartin Jääkärirykmenttiä/Maavoimien Esikuntaa. Määräyksen antamista varten ei ole ollut tarpeen kuulla edellä mainittuja 19 reserviläis- ja vapaaehtoistoimijoita. Menettelyssä ei ole tapahtunut kuulemis- tai muutakaan virhettä. ELY-keskus on katsonut, että reserviläis- ja vapaaehtoistoimijoilla ei ole ympäristönsuojelulain 97 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaista valitusoikeutta. Kyseisen kohdan mukaan valitusoikeus on sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea. ELY-keskus on katsonut, että nyt käsiteltävänä olevan asian voi rinnastaa Vaasan hallinto-oikeuden 30.8.2006 antamaan ratkaisuun 06/0201/3, joka koski Alastaro Circuit Oy:n ympäristölupaa. Ratkaisusta valittaneilla moottoriurheiluseuroilla ei katsottu olevan valitusoikeutta, koska ne eivät olleet valituksenalaisen ympäristöluvan saajia. Heidän valituksiaan ei myöskään ollut tehty sillä perusteella, että päätöksen mukaisen toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset saattaisivat koskea ympäristönsuojelulaissa ja eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitetulla tavalla heidän oikeuttaan tai etuaan. Myöskään ne seikat, että valittajat esittivät valitusoikeutensa perusteeksi moottoriurheilualan yhdistysten toiminnan vaikeutumisen tai moottoriradan toiminnan rajoittamisesta johtuvat taloudelliset menetykset, eivät olleet sellaisia perusteita, joilla valittajat olisi voitu katsoa oikeutetuiksi valittamaan päätöksestä YSL 97 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla. Vapaaehtois- ja reserviläistoimijat eivät ole valittaneet Santahaminaa koskevasta hallintopakkoratkaisusta sen haitallisten ympäristövaikutusten perusteella eikä niillä ole muutakaan 97 §:ssä tarkoitettua perustetta valitusoikeudelleen. Näin ollen ELY-keskus on katsonut, että niiden valitukset tulisi jättää tutkimatta. Vireillepanijan asianosaisaseman osalta ELY-keskus on viitannut päätöksessään esitettyihin perusteluihin. Lisäksi ELY-keskus on todennut, että sillä ympäristönsuojelulain valvontaviranomaisena on viran puolesta velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin, kun sen tietoon saatetaan tilanne, joka edellyttää valvontatoimenpiteitä. Määräys 1, ympäristöluvan tarve Santahaminan ampumaratatoiminnoilla, mukaan lukien siviilien harjoittama ammunta, ei ole ympäristönsuojelulain edellyttämää ympäristölupaa. Ampumaratatoiminta yleensäkin ja myös ns. taisteluampumaratatoiminta tässä laajuudessa ja tässä paikassa edellyttävät ympäristölupaa. Lähtökohtaisesti toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin ympäristölupa on myönnetty ja lainvoimainen. Poikkeuksena tähän on ympäristönsuojelulainsäädännön voimaapanosta annetussa laissa määritelty tilanne, silloin kun toiminnasta on tehty ns. YVPL-ilmoitus. Tällöin toimintaa voi jatkaa entisenlaisena siihen saakka, kun uusi lupahakemus on ratkaistu. 20 ELY-keskus on viitannut päätöksessään esitettyihin perusteluihin ja katsonut, että määräys 1 on tarpeellinen. Määräys mahdollisimman nopeaan ympäristölupakäsittelyyn on tarpeen erityisesti, jos puolustusvoimat haluaa, että siviilien ampumaharrastustoiminta alueella jatkuu. Määräykset 2-3 Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanoa koskevan lain mukaan puolustusvoimat voi jatkaa ampumaratatoimintaansa siinä laajuudessa, kuin se oli silloin kun puolustusvoimat teki ns. YVPL-ilmoituksen vuonna 2002. Puolustusvoimien oma toiminta sekä puolustusvoimien sallima siviili ammunta on puolustusvoimien oman ilmoituksen mukaan kuitenkin huomattavasti laajentunut vuodesta 2002. Toiminnan olennainen laajentaminen edellyttää etukäteen hankittua ympäristölupaa. Hallintopakkopäätöksessä määrättyjen rajoitusten tarkoitus on ehkäistä ampumaratatoimintojen lainvastaista meluvaikutusta, joka on todettu puolustusvoimien teettämissä meluselvityksissä. Ns. raskaiden aseiden aiheuttamalle melulle ei ole laissa ohjearvoa, mutta melu ylittää puolustusvoimien oman ohjearvon. Taisteluampumaratatoiminnasta voi aiheutua naapuruussuhdelaissa tarkoitettua haittaa. Kaikki määräykset perustuvat YSL 84 §:ään ja hallintopakkopäätöksessä mainittuihin lainkohtiin. Koska toiminta on hallintopakkopäätöksessä kerrotulla tavalla olennaisesti kasvanut ilman että muuttuneelle toiminnalle olisi voimassaoleva ympäristölupa, ja jo vuonna 2001 tehdyssä meluselvityksessä silloinen toiminta on aiheuttanut kiellettyjä meluvaikutuksia, ELY-keskus on katsonut, että ilman lupaa kasvaneelle toiminnalle on siitä syntyvien meluvaikutusten vuoksi asetettava väliaikaisia rajoituksia. Lopullisesti toimintaa koskevat määräykset annetaan ympäristölupapäätöksessä, sitten kun puolustusvoimat on saattanut asian aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Koska puolustusvoimien toiminnalle haluttiin asettaa mahdollisimman vähän rajoituksia, määräys 2 kohdistettiin harrastustoimintaan. Harrastustoiminnalle, varsinkaan sen kasvulle, ei näyttäisi olevan mitään oikeudellista perustetta. Puolustusvoimien suostumus tai yksityisoikeudellinen sopimus käyttöoikeudesta ei korvaa ympäristölupaa. Harrastustoimintaa tai sen laajuutta ei mainita puolustusvoimien tekemässä YVPL-ilmoituksessa, joten ilmoitus ei voine olla perusteena harrastustoiminnalle tai varsinkaan sen kasvulle. Päätöksen tekemisen jälkeen on mm. valituksista ilmennyt, että määräys 2 koskee suurta käyttäjäjoukkoa, jopa 22 000 yhdistysten jäsentä. Kun otetaan huomioon, että puolustusvoimat sallii yhdistysten harjoittaa näin laajaa ampumaratatoimintaa ilman lainsäädännön edellyttämää ympäristölupaa, määräyksen 2 asettaminen hallintopakkopäätöksessä on perusteltua. YSL 84 §:n perusteella valvontaviranomainen voi mm. 21 kieltää jatkamasta ympäristönsuojelulain lainvastaista toimintaa. Jos toiminnoilla haetaan ympäristölupaa, rajoitukset tulevat käsitellyksi ympäristöluvassa. Käytettävissä olleiden asiakirjojen ja puolustusvoimien omien selvitysten (mm. tiedot ratojen käyttäjistä ja käyttöajat ja vakiovuorot sekä johtosäännössä mainitut ampuma-ajat, tiedot myönnetyistä poikkeusluvista) perusteella ELY-keskus ei ole pitänyt antamiaan määräyksiä 2-3 kohtuuttomina. Määräyksillä on haluttu vähentää meluvaikutusta erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Valitusten mukaan nimenomaan vapaaehtoistoimijat ampuvat virka-ajan ulkopuolella ja ovat siten ilta- ja viikonloppumelun aiheuttajia. Päätös ei ole mitenkään ainutlaatuinen siinä, että se rajoittaa siviilien ampumatoimintaa puolustusvoimien ampumaradalla. Uudenmaan ympäristökeskus on joulukuussa 2008 antamassaan Uudenmaan Prikaatin Baggbyn ampumarataa Tammisaaressa koskevassa ympäristölupapäätöksessä rajoittanut siviilien ammunnan harjoittamista hyvin samankaltaisesti kuin nyt puheena olevassa ratkaisussa (sallittu ma-pe klo 8-19 ja enintään neljänä viikonloppuna vuodessa klo 9-18). Päätös ei ole kannanotto vapaaehtoistoimijoiden ampumaharrastusta vastaan eikä tarkoituksena ole estää kenenkään harrastustoimintaa. Yhdistysten jäsenet voivat edelleen ampua Santahaminassa arkisin klo 19 saakka. Maavoimien Esikunnan selvityksen mukaan mm. haulikkoja hirviradoilla ampumavuorot ovat tähänkin asti olleet juuri klo 17-19. Harrastajat voivat myös, etenkin viikonloppuisin, hakeutua ampumaan sellaisille kauempana sijaitseville radoille, joilla on lainsäädännön edellyttämä ympäristölupa. Harrastustoimintaa ei siis ole tällä päätöksellä estetty. ELY-keskus on samaa mieltä Kaartin Jääkärirykmentin kanssa siitä, että Kaartin Jääkärirykmentti päättää, mitkä tahot Santahaminassa saavat ampua. Jos puolustusvoimat haluaa, että siviilit ampuvat sen ampumaradoilla, puolustusvoimat voi sisällyttää nämä toiminnot tulevaan ympäristölupahakemukseensa. Mitä nopeammin puolustusvoimat saattaa ympäristölupahakemuksen Etelä-Suomen aluehallintoviraston ratkaistavaksi, sitä nopeammin selviää mm. millä edellytyksillä ja mihin aikaan siviilit voivat Santahaminassa harrastaa ammuntaa. Kaava ei nykyinen lainsäädäntö huomioon ottaen mahdollista toimintaa, vaan YVPL-ilmoitus mahdollistaa ilmoituksentekohetken toiminnan. Esim. toiminnan muutos edellyttää ympäristöluvan hakemista etukäteen. Ampumaratatoiminta ja sen luvantarve olisi ollut mahdollista ratkaista YVPL-ilmoituksen nojalla. Hallintopakkopäätöstä on pidetty tarpeellisena, koska lisäksi katsottiin että ns. taisteluampumaratatoimina edellyttää lupaa ja että näille tulee hakea yhdessä lupaa. 22 Thor Lindroos on antanut 24.2.2011 vastineen Maavoimien Esikunnan esittämän täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevan vaatimuksen osalta. Vaasan hallinto-oikeus on toimittanut Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon, Maavoimien Esikunnan valituksen, Thor Lindroosin valituksen ja täydennyksen 14.2.2011 sekä vastineen 24.2.2011 tiedoksi Helsingin Varuskunnan Ampujat ry:lle, Helsingin Reserviupseeripiiri ry:lle asiakumppaneineen ja Santahaminan Erämiehet ry:lle. Thor Lindroos on 28.4.2011 antanut Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon, Maavoimien Esikunnan, Helsingin Varuskunnan Ampujat ry:n, Helsingin Reserviupseeripiiri ry:n asiakumppaneineen ja Santahaminan Erämiehet ry:n valituksien johdosta vastineen. Vastine on annettu tiedoksi Maavoimien esikunnalle ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Santahaminan Erämiehet ry on antanut lausunnon katselmukseen 25.5.2011 osallistumisesta. Maavoimien Esikunta on antanut Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon, Thor Lindroosin valituksen ja vastineen, Helsingin Varuskunnan Ampujat ry:n, Helsingin Reserviupseeripiiri ry:n asiakumppaneineen ja Santahaminan Erämiehet ry:n valituksien johdosta vastineen sekä ilmoituksen Apilas kertasingon suunnitellusta poistumisesta palveluskäytöstä vuonna 2020. Vastine ja ilmoitus on annettu tiedoksi Thor Lindroosille ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jaakko Visuri on 1.6.2011 hallinto-oikeuteen saapuneella kirjelmällä vaatinut asiassa laadittavaksi ympäristömeluselvitystä ja naapurien kuulemista päätöksentekoa varten. Thor Lindroos on toimittanut hallinto-oikeuteen 8.6.2011 yhteenvedon hallinto-oikeuden katselmuksesta 25.5.2011 liitteineen sekä 13.6.2011 kopioita sähköpostiviesteistä koskien Santahaminan ammuntoja. Anu Suomela on 14.6.2011 hallinto-oikeuteen saapuneella kirjelmällä vaatinut, että hallinto-oikeuden ei tule hyväksyä ympäristömelun tuottamisen perusteeksi toimintaa (harrastusammunta), joka ei kuulu puolustusvoimien maanpuolustukselliseen ja lakisääteiseen perustehtävään. Lisäksi Suomela on todennut, että valtiolla on käytössään muita laajoja maa-alueita, joissa ampumaharjoitukset eivät kohtuuttomasti rasita ympäristöä, kuten Santahaminassa. Suomela katsoo olevansa asiassa asianosainen, koska asuu Jollaksessa osoitteessa Laitatuulenkaari 3 G 57 noin kilometrin päässä ampuma-alueesta. Suomelaa ei ole asiassa 23 kuultu. Thor Lindroos on 15.6.2011 hallinto-oikeuteen saapuneella kirjelmällä toimittanut kopioita sähköpostiviesteistä Uudenmaan ELY-keskukselle sekä heidän vastauksensa viesteihin koskien Isosaaren lisääntyneitä tykistöammuntoja. MERKINNÄT Hallinto-oikeudella on asiaa ratkaistessaan ollut käytettävissä samat päätökset ja asiakirjat kuin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella. Hallinto-oikeus on 28.2.2011 antamalla välipäätöksellä nro 11/0037/1 kieltänyt ja keskeyttänyt Maavoimien Esikunnan valituksessa esitetyn vaatimuksen johdosta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksen 20.12.2010 dnro UUDELY/736/07.00/2010 täytäntöönpanon velvoitteiden 1-3 osalta. Määräys on voimassa siihen saakka, kunnes pääasiaa koskevat valitukset on lainvoimaisesti ratkaistu tai kunnes asiasta toisin määrätään. Hallinto-oikeus on suorittanut asiassa katselmuksen 25.5.2011, jonka kulusta on laadittu erillinen pöytäkirja. HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU Käsittelyratkaisut 1. Hallinto-oikeus hylkää asiassa esitetyt väitteet kuulemisvirheistä. 2. Hallinto-oikeus hylkää asiassa esitetyn väitteen siitä, ettei Thor Lindroosilla ole ollut asiassa vireillepano-oikeutta. 3. Hallinto-oikeus ei tutki Santahaminan Erämiehet ry:n, Helsingin Varuskunnan Ampujat ry:n eikä Helsingin Reserviupseeripiiri ry:n asiakumppaneineen tekemiä valituksia (valitukset 3-5), mutta ottaa ne huomioon asiassa annettuina lausuntoina. 4. Hallinto-oikeus ei tutki Anu Suomelan ja Jaakko Visurin kirjelmissään valitusajan jälkeen tekemiä vaatimuksia, mutta ottaa ne huomioon asiassa annettuina lausuntoina. Perustelut 1. Kuulemisvirheväite Ympäristönsuojelulain 91 §:n mukaan ennen ympäristönsuojelulain 13 luvussa tarkoitetun määräyksen antamista viranomaisen on varattava sille, jota määräys koskee, tilaisuus tulla kuulluksi asiassa siten kuin hallintolaissa säädetään. Tarvittaessa on kuultava myös muita asianosaisia, muita valvontaviranomaisia, lupaviranomaista ja yleistä etua valvovia 24 viranomaisia. Hallinto-oikeus katsoo, ettei asiassa ole tapahtunut menettelyvirhettä, koska kysymyksessä on Kaartin Jääkärirykmentin ampumaradat, joiden käyttö tapahtuu sen ohjauksessa ja valvonnassa. Lisäksi yhdistysten osalta on kysymys vain välillisistä vaikutuksista, joiden takia yhdistysten erillinen kuuleminen ei ole ollut tarpeen. Visuri ja Suomela eivät ole olleet asiassa vireillepanijoita eikä hallintopakkopäätöksen velvoittavat määräykset koske heitä. Näin ollen asiassa ei ole ollut tarpeen erikseen kuulla Visuria tai Suomelaa. 2. Thor Lindroosin vireillepano-oikeus Valituksenalaisessa päätöksessä mainituilla perusteluilla Thor Lindroosilla on ollut asiassa vireillepano-oikeus. 3. Yhdistysten valitusoikeus Ympäristönsuojelulain 84 §:n 1 momentin mukaan valvontaviranomainen voi muun muassa kieltää sitä, joka rikkoo ympäristönsuojelulakia, sen nojalla annettua asetusta tai määräystä, jatkamasta tai toistamasta säännöksen tai määräyksen vastaista menettelyä, määrätä sen, joka rikkoo ympäristönsuojelulakia taikka sen nojalla annettua asetusta tai määräystä, täyttämään muulla tavoin velvollisuutensa. Pykälän 2 momentin mukaan luvanvaraisen toiminnan osalta määräyksen antaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jos toimivaltainen lupaviranomainen on aluehallintovirasto tai se on ympäristönsuojelulain 33 §:n nojalla myöntänyt ympäristöluvan. Ympäristönsuojelulain 97 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan oikeus hakea muutosta ympäristönsuojelulain nojalla annettuun viranomaisen päätökseen on sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea. Kysymyksessä olevalla taisteluampuma-alueella harjoitettavasta toiminnasta ja myös koko Santahaminan alueen kulunvalvonnasta vastaa Kaartin Jääkärirykmentti. Asiakirjoista ilmenee, että Santahaminan Erämiehet ry on saanut puolustusministeriöltä oikeuden 12.2.1970 rakentaa ampumaradan (hirvija karjurata). Karjurata on sittemmin purettu. Ministeriön päätöksellä on todettu yhdistyksen olevan oikeutettu käyttämään ampumarataa. Kiinteät rakenteet ovat kuitenkin siirtyneet valmistuttuaan puolustusvoimien omistukseen. Sopimuksen mukaan puolustusvoimilla on oikeus käyttää rataa ja oikeus irtisanoa sopimus. Haulikkoradan osalta selvitystä radan perustamisoikeudesta ei ole toimitettu. 25 Santahaminan taisteluampumaradan johtosäännön luvun 5 mukaisesti taisteluampumarata-alueella sijaitsevilla Santahaminan Erämiehet ry:n haulikkoradoilla on huomioitava seuraavat määräykset: - radoilla saavat ampua vain Santahaminan Erämiehet ry:n jäsenet ja heidän vieraansa - Santahaminan Erämiehet ry:llä on vakiovuoro radoille torstaisin 1.4.-30.9. klo 17.00-19.00. - muut varaukset Santahaminan Erämiehet ry tekee Kaartin Jääkärirykmentin tilavarausjärjestelmän kautta. Haulikkoratoja käytetään virka-aikana ja lisäksi: - huhti- ja heinäkuussa torstaisin klo 17-19 - touko-, kesä- ja elokuussa torstaisin ja perjantaisin klo 17-19 - kesä- ja elokuun alussa noin kahden viikon ajan arkisin on ammuntatilaisuuksia klo 8-20 välissä (vaihtelevasti voi olla esim. neljänä tuntina päivässä). Asiakirjoista ilmenee, että Helsingin Varuskunnan Ampujat ry on tehnyt sopimuksen 10.10.1978 puolustusministeriön kanssa Santahaminan pistooliradan käytöstä. Sopimuksen mukaan yhdistys on oikeutettu käyttämään rataa siten kuin se käy päinsä haittaamatta puolustusvoimien radan käyttöä. Sopimuksen mukaan puolustusvoimat voi keskeyttää tai lopettaa käyttöoikeuden, jos valtion etu tai alueen käyttö sitä vaatii. Lisäksi yhdistys on hankkinut maalilaitteita ja osallistunut 50 metrin pienoiskivääriradan rakentamiseen. Valituksien mukaan puolustusvoimien ulkopuoliset Santahaminan ampumaratojen käyttäjät tekevät Kaartin Jääkärirykmentille ampumaratojen käyttöanomuksen. Puolustusvoimien ulkopuolisten käyttäjien ampumaratavuorot jakaa Kaartin Jääkärirykmentin koulutusosasto kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä ratajakokokouksissa. Lopullisen päätöksen ampuratavuoroista tekee Kaartin Jääkärirykmentin komendantin toimisto. Koska yhdistyksien käyttöoikeus ei ole sellaista, että yhdistykset saisivat itsenäisesti päättää ratojen ampumavuoroista vaan ratojen käyttö on rajoitettua ja Kaartin Jääkärirykmentin ohjauksessa ja sen toiminnasta riippuvaa, valituksenalainen päätös ei suoranaisesti koske yhdistyksien oikeutta ja etua sillä tavalla, että niillä olisi asiassa itsenäinen valitusoikeus. Välilliset vaikutukset eivät tee radoilla toimivia yhdistyksiä hallintopakkoasiassa asianosaiseksi siinä merkityksessä kuin ympäristönsuojelulain 97 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetaan. Näin ollen yhdistyksien valitukset on jätettävä tutkimatta valitusoikeuden puuttumisen vuoksi. Ympäristönsuojelulain mukaisessa hallintopakkoasiassa asianosaisten piiri ei voi lupa-asian tavoin laajentua vasta valitusasteessa. Yhdistyksiä ei voida pitää asiassa sellaisina sivuväliintulijoina, joilla olisi oman etunsa vuoksi 26 itsenäinen muutoksenhakuoikeus. Yhdistysten kirjelmiä ei ottaen huomioon mitä edellä on lausuttu yhdistysten valitusoikeudesta voida pitää myöskään hallintolain 59 §:n ja 60 §:n mukaisina kanteluina. Yhdistyksien valitukset ja Santahaminan Erämiehet ry:n lausunto katselmukseen 25.5.2011 osallistumisesta on kuitenkin otettu huomioon Maavoimien Esikunnan valitusta tukevina lausuntoina. 4. Anu Suomelan ja Jaakko Visurin kirjelmät Anu Suomela ja Jaakko Visuri eivät ole hallinto-oikeudessa muutoksenhakijoina. Tämän vuoksi ja kun heidän kysymyksessä olevat vaatimuksensa on esitetty valitusajan päättymisen jälkeen annetuissa kirjelmissä, vaatimuksia ei voida tutkia. Kirjelmät on kuitenkin otettu huomioon Thor Lindroosin valitusta tukevina lausuntoina. Sovelletut oikeusohjeet 1. Ympäristönsuojelulaki 91 § 2. Ympäristönsuojelulaki 92 § 3. Ympäristönsuojelulaki 84 § 1 ja 2 momentti ja 97 § 1 momentti Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 momentti 4. Ympäristönsuojelulaki 96 § 1 momentti Hallintolainkäyttölaki 22 § ja 51 § 2 momentti Pääasiaratkaisu Hallinto-oikeus Maavoimien Esikunnan valituksen hyväksyen muuttaa määräystä 1 ja kumoaa määräykset 2 ja 3. Hallinto-oikeus hylkää Thor Lindroosin valituksen. Muutettu määräys 1 kuuluu seuraavasti (muutokset kursiivilla): 1. Kaartin Jääkärirykmentin on haettava Santahaminan ampumaradoille (poistettu tekstiä) ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta viimeistään 30.4.2012. Perustelut 1. Maavoimien Esikunnan valitus Valituksen käsittely Valituksenalaisen päätöksen määräyksen 1 mukainen ympäristöluvan hakuvelvollisuus koskee Santahaminan ampumaratoja ja alueella 27 suoritettavia raskasaseammuntoja (kuten singot, kranaatinheittimet ja räjäytykset). Puolustusvoimat on ilmoittanut valituksessaan hakevansa muutosta vain raskasaseammuntojen luvanvaraisuuteen ja hakevansa lupaa ainakin pistooliradalle, maanpuolustuskorkeakoulun 150 m kivääriradalle, keskusampumaradan 150 m ja 300 m kivääriradoille, pienoiskivääriradalle, hirviradalle ja haulikkoradalle. Katselmuksella 25.5.2011 saadun selvityksen perusteella luvanhakuvelvollisuus koskee myös asekäsittelyratoja 1 ja 2, joilla ammunta suoritetaan kiinteisiin maalilaitteisiin ja ammunta tapahtuu samoilta ampumapaikoilta eli asekäsittelyradat rinnastuvat muihin ulkona sijaitseviin ampumaratoihin. Näin ollen määräyksen 1 osalta hallinto-oikeudessa on ratkaistavana vain kysymys raskasaseammuntojen luvanvaraisuudesta. 1.1 Määräys 1 Toimintakokonaisuuden arviointi Nyt kyseessä oleva taisteluampuma-alue sijaitsee Helsingin kaupungin Santahaminan saaren itäosassa. Taisteluampuma-alue on noin 1,5 kilometriä pitkä ja noin 300 metriä leveä. Kyseisen alueen eteläosassa sijaitsevat asekäsittelyampurata 2, hirvirata, keskusampumarata 150 metrin ja 300 metrin kivääriratoineen sekä haulikkoradat. Keskusampumaradan läheisyydessä ovat kranaatinheitinten tuliasemat. Noin 400 metrin etäisyydellä pohjoiseen haulikkoradoista sijaitsee Kupu tukikohta, jonka läheisyydessä on hyökkäysrata ja räjäytysharjoitusalue. Tukikohdan pohjoispuolella on puolustusrata. Kyseisen radan pohjoispuolella on asekäsittelyampurata 1. Kyseisen taisteluampuma-alueen ulkopuolella, noin 400 metriä länteen, sijaitsee pienoiskiväärirata ja asekäsittelyampumaradan 1 vieressä maanpuolustuskorkeakoulun 150 metrin kiväärirata. Kyseisestä radasta 200 metriä länteen sijaitsee pistoolirata. Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella kouluampumaratojen ja taisteluampuma-alueen melun vaikutukset kohdistuvat eniten alueen pohjoispuolella sijaitsevan Jollaksen eteläosiin. Alueen ampumaradoista asekäsittely-, hirvi-, keskus-, haulikko-, pistooli-, pienoiskivääri- ja maanpuolustuskorkeakoulun kivääriampumaradalla ammuntaa suoritaan enintään kiväärikaliiperisilla aseilla ja ammunta suoritetaan kiinteisiin maalilaitteisiin ja ammunta tapahtuu samalta ampumapaikalta eli kyseessä ovat ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 14a alakohdan mukaiset ulkona sijaitsevat ampumaradat, joille tarvitaan ympäristölupa. Taisteluampuma-alueella suoritettavaa raskasaseammuntaa ei harjoiteta samoilta ampumapaikoilta ja samoihin maaleihin ja ammunta voi tapahtua koko taisteluammunta-alueen rajojen sisällä. Näin ollen hyökkäysrataa ja puolustusrataa ei voida pitää ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 14a alakohdan mukaisina ulkona sijaitsevina ampumaratoina. Esitetyn selvityksen perusteella asekäsittely-, hirvi-, keskus-, haulikko-, pistooli-, pienoiskivääri- ja maanpuolustuskorkeakoulun 28 kivääriampumaradalla kouluampumaratoja käytetään erillään taisteluampuma-alueen muusta toiminnasta, joka on pääasiassa taisteluammuntojen suorittamista raskailla ja kiväärikaliiperisilla aseilla alueen sisällä. Näin ollen edellä mainituilla ampumaradoilla harjoitettavalla ammuntaa ja alueella suoritettava muuta ampumatoimintaa on pidettävä erillisinä toimintoina ja niiden luvanvaraisuutta on siten tarkasteltava erikseen. Vaikka luvan myöntämistä koskevassa lupaharkinnassa on ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaisesti otettava huomioon toiminnan aiheuttama haitta yhdessä muiden toimintojen kanssa, luvanvaraisuutta koskevassa harkinnassa toimintoja on kuitenkin tarkasteltava erikseen. Näin ollen yksistään se seikka, että toiminnoista aiheutuu samalle alueelle ulottuvaa meluhaittaa, ei oikeuta tarkastelemaan toimintojen luvanvaraisuutta kokonaisuutena. Lisäksi hallinto-oikeus toteaa, että ympäristönsuojelulain 35 §:n 4 momentin mukainen toimintakokonaisuus voidaan muodostaa vain luvanvaraisten toimintojen kesken. Raskaiden aseiden ampumatoiminta ja ammuntojen lisääntyminen Puolustusvoimilta saadun tiedon mukaan vuonna 2010 on raskailla aseilla ammuttu Santahaminassa 51 päivänä. Kaartin Jääkärirykmentin tiedotteen mukaan kevään ja kesän 2011 aikana taisteluammuntoja Santahaminassa suoritetaan 33 päivänä. Katselmuksella saadun tiedon mukaan taisteluampumapäivät ampuma-alueella keskittyivät vuonna 2010 tyypillisesti keväällä huhtikuulta kesäkuulle ulottuvalle jaksolle sekä syksyllä elokuusta marraskuulle. Santahaminan taisteluampuma-alueen johtosäännön luvun 5 mukaisesti raskasaseammunnat ovat kiellettyjä viikolla kello 20.00- 08.00 välisenä aikana. Raskasaseammunta on kiellettyä viikonloppuisin myös illalla ja aamulla sekä sunnuntaina. Johtosäännön tarkempi kuvaus ja poikkeuslupamenettely on esitetty myöhemmin kohdassa 1.3. Arviota toiminnan lisääntymisestä on vaikea tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Arviointi perustuu vain kolmen erillisen vuoden vertailuun, joka on myös tietyiltä osin puutteellista. Laukaisumääristä ei ole pitempiaikaista tilastoa. Näin ollen kyseisen aineiston perusteella ei voida tehdä tarkkaa arviointia laukaisumäärien muutoksesta. Kun verrataan vuosien 2001 ja 2010 meluselvityksessä esitettyjä raskaiden aseiden laukaisumääriä voidaan todeta, että kevyen kranaatinheittimien (81 krh) laukaisumäärä on pysynyt määrältään samana (meluselvitys 2001 2010 laukausta ja vuonna 2009 2000 laukausta). Ammunta raskailla kranaatinheittimillä on keskeytetty. Raskaiden heittimien vuosittainen laukaisumäärä oli vuoden 2001 meluselvityksen mukaan 720 laukausta. Sinkoaseiden osalta laukauksia oli vuoden 2001 meluselvityksen mukaan 390 kappaletta vuosittain. Vuoden 2010 meluselvityksen ammuskiintiöön perustuvan arvion mukaan sinkolaukauksia oli yhteensä 1900 vuotta kohden (95 S 58-61 laukauksia 400, 112 RSKes 100 laukausta ja 66 Kes 29 1400 laukausta). Asiakirjojen mukaan sinkolaukausten määrä heinäkuun 2009 ja 2010 välillä oli 864 laukausta (95 S 58-61 laukauksia 264, 112 RSKes 78 laukausta ja 66 Kes 521 laukausta). Katselmuksella 25.5.2011 saadun tiedon mukaan raskaan singon (95 S 58-61) käyttö lopetettiin Santahaminassa katselmuksen aikana ammuttuihin laukauksiin. Kranaattikonekiväärin laukauksia oli vuoden 2010 meluselvityksen mukaan vuosittain 1200 kappaletta. Meluselvityksen 2001 mukaan taisteluampumaradalla on ammuttu myös kranaattikonekiväärillä ja aseen meluvaikutuksia on mitattu 18.8.2000, 28.9.2000 sekä 14.2.2001 suoritettujen ammuntojen yhteydessä. Kranaattikonekiväärin ammuntamääriä ei ole kuitenkaan mainittu 2001 meluselvityksen liitteen 7.2 mukaisessa käyttötilastossa ja heinäkuun 2009 ja 2010 välisessä tilastossa. Näin ollen kranaattikonekiväärin ammuntamääriä ei voida ottaa huomioon verrattaessa tilastoja, koska vertailulukua ei ole käytettävissä vuoden 2001 meluselvityksestä ja ajalta 2009-2010. Räjäytyksiä oli vuoden 2001 meluselvityksen mukaan 170 kappaletta vuosittain ja heinäkuun 2009 ja 2010 välillä 46 kappaletta. Edellä mainittujen tietojen perusteella laskettu raskasaselaukausten kokonaismäärä oli vuoden 2001 meluselvityksen perusteella 3 210 ja vuoden 2010 meluselvityksen perusteella 3900 laukausta. Heinäkuun 2009 ja 2010 välisenä aikana vastaava määrä oli 2938 kappaletta. Näin ollen raskasaselaukausten kokonaismäärä saadun tiedon perusteella ei ole merkittävästi muuttunut viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Yksittäisten aseiden osalta voidaan todeta, että kevyen kranaatinheittimen laukaisumäärät ovat pysyneet samana ja sinkoaseiden osalta merkittävin lisäys on tapahtunut kevyen kertasingon (66 KeS) laukaisumäärien kasvussa. Kranaattikonekiväärien laukaisumäärien muutosta ei voida arvioida edellä mainitusta syystä. Raskaiden kranaatinheittimien laukaisumäärä on ollut aikaisemmin merkittävä (720 laukausta) ja aseen meluvaikutus on ollut mittauspisteissä Keulakuvantie 94 dB Lce 1s, Purjetuulenkuja 94 dB Lce 1s ja Matosaarentie 89 dB Lce 1s.. Vastaavat arvot raskaalle singolle olivat 2001 meluselvityksen mukaan 100 dB Lce 1s, 97 dB Lce 1s ja 87 dB Lce 1s. Kevyen kertasingon vastaavat arvot ovat olleet Purjetuulenkujalla 87 dB Lce 1s ja Matosaarentiellä 84 dB Lce 1s. . Näin ollen viimeisimmän kymmenen vuoden aikana saadun tiedon perusteella raskaiden aseiden melun kokonaismäärä ei ole merkittävästi muuttunut laukaisumäärän lievästä noususta huolimatta, koska raskas kranaatinheitin ei ole enää Santahaminassa käytössä ja kevyt kertasinko aiheuttaa pienemmän meluvaikutuksen laukaisukohtaisesti. Lisäksi nykyisessä tilanteessa kaikkein meluisin ase eli raskas sinko (95 S 58-61) ei ole enää käytössä, joten sen viimeaikaisella laukaisumäärien kasvulla ei nykyisessä arvioinnissa ole merkitystä. 30 Ympäristöluvan tarve naapuruussuhdehaitan perusteella Ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan ympäristölupa on oltava toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lainkohdan mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Lainkohdan 2 momentin mukaan arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Rasituksen kohtuuttomuutta ja siitä aiheutuvaa luvanvaraisuutta on arvioitava ensisijaisesti meluisten päivien lukumäärän, melun voimakkuuden ja melua aiheuttavien toimintojen ajoittumisen perusteella. Melurasitus lähimmillä asuinalueilla on meluselvityksen ja katselmuksella todetun perusteella voimakasta varsinkin tuuliolosuhteiden ollessa melun leviämisen kannalta suotuisat. Kun raskasaseammuntoja toteutetaan noin 50 päivänä vuodessa, toiminnasta voi melun voimakkuuden ja melua aiheuttavien päivien lukumäärän perusteella aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon, että saadun selvityksen mukaan suurin osa harjoituspäivistä on kesäajan ulkopuolella, mikä vähentää rasituksen kohtuuttomuutta. Myös ilta- ja viikonloppuisin tapahtuvien ammuntojen vähäisyys vaikuttaa samansuuntaisesti. Rasituksen mahdollista kohtuuttomuutta ja siitä aiheutuvaa luvanvaraisuutta arvioitaessa on rasituksen voimakkuuden, toistuvuuden ja ajoittumisen lisäksi tarkasteltava 17 § 2 momentin mukaisesti muun muassa rasituksen alkamisajankohtaa. Arvioinnissa on otettava huomioon raskasaseammuntojen alkamisajankohdan lisäksi se, onko raskasaseammuntojen aiheuttama kokonaisrasitus lisääntynyt tai lisääntymässä olennaisesti. Kun puolustusvoimien raskasaseammunnat ovat alkaneet Santahaminassa jo vuonna 1918 ja jatkuneet lähes keskeytyksettä, on tällä seikalla katsottava olevan kohtuuttomuuden arvioinnissa lieventävä merkitys. Hallinto-oikeus katsoo, ettei asiassa ole tullut osoitetuksi, että ammuntojen aiheuttama melurasitus olisi viime vuosina olennaisesti lisääntynyt. Vaikka melua aiheuttavien päivien lukumäärä on jossain määrin lisääntynyt, meluisimpien aseiden käyttö on vähentynyt tai kokonaan loppunut. Näin ollen ELY-keskus ei ole voinut perustella luvan tarvetta sillä perustella, että toiminnan aiheuttama melurasitus on olennaisesti lisääntynyt. Hallinto-oikeus katsoo edellä mainituilla perusteilla, että raskasaseammuntojen toteuttaminen sellaisena kuin se on kuvattu asiakirjoissa ja todettu hallinto-oikeuden suorittamassa katselmuksessa ei 31 aiheuta naapuruussuhdelain 17 § tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta eikä ympäristöluvan hakeminen kyseiselle toiminnalle ole tarpeen. Ympäristönsuojelulain 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi (ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate ). Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus ). Hallinto-oikeus toteaa, että vaikka Santahaminan taisteluampuma-alueen raskasaseammunnoille ei nykyisten tietojen perusteella ole tarpeen hakea ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa, ampuma- ja harjoitusalueen toiminnanharjoittajaa koskevat ympäristönsuojelulain 4 ja 5 §:n mukaiset yleiset periaatteet ja velvollisuudet ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella yleisenä valvontaviranomaisena on mahdollisuus toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden perusteella edellyttää esimerkiksi melumallitarkastelua täydentäviä melumittauksia. Puolustusvoimien on suunniteltava toimintansa siten, että toiminnasta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alueen ulkopuolella asuville. ELY-keskus voi tämän velvoitteen toteuttamisen valvomiseksi edellyttää puolustusvoimilta selvitystä meluntorjunnasta taisteluammunnoissa ja selvitystä haittojen vähentämisestä ammuntojen ajoittamisella vähemmän haitalliseen aikaan. Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella on lisäksi tarvittaessa mahdollisuus ympäristönsuojelulain 85 §:n perusteella antaa muuta kuin luvanvaraista toimintaa koskevan yksittäisen määräyksen, joka on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Näin ollen toiminnanharjoittajan tulee toimittaa valmisteilla oleva ja myös raskaita aseita koskeva meluntorjuntasuunnitelma Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lisäksi myös Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli Santahaminan taisteluampuma-alueella raskailla aseilla suoritetun toiminnan ympäristövaikutusten havaitaan uuden selvityksen perusteella poikkeavan olennaisesti nyt arvioidusta tai jos toiminnassa tapahtuu olennainen muutos taikka olosuhteet muutoin muuttuvat olennaisesti, toiminnan ympäristöluvan tarve on harkittava uudelleen. Näin ollen hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaisen päätöksen lupamääräyksen 1 mukaisen velvollisuuden koskemaan alueella sijaitsevia ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 14a alakohdan mukaisia ampumaratoja. 32 Valituksen käsittelyyn kuluneen ajan vuoksi hallinto-oikeus on jatkanut määräyksen 1 mukaista määräaikaa. 1.2 Määräys 2 Lupamääräyksen 2 mukaisten reserviläis- ja vapaaehtoistoimijoiden harjoittama toiminta on pääasiassa keskittynyt ampumaradoille, joille on haettava ympäristölupaa lupamääräyksessä 1 mainitulla tavalla hallinto-oikeuden jatkettua määräaikaa viimeistään 30.4.2012. Kyseisten toimijoiden harjoittamasta ampumatoiminnasta ja ammuntamääristä ei ole kokonaisuudessaan riittävää tietoa. Lisäksi vuoden 2010 meluselvityksessä ei ole mitattu haulikkoradan, asekäsittelyratojen, hirviradan tai pienoiskivääriradan aiheuttamaa meluhaittaa. Mittauksia on suoritettu Maanpuolustuskorkeakoulun 150 metrin kivääriampumaradan, pistooliradan ja keskusampumaradan 150 metrin sekä 300 metrin kivääriradan osalta. Mittaustuloksia on saatu vain mittauspisteen K1 Keulakuva osalta. Mittauksia ei laiteviasta johtuen saatu muista mittauspisteistä. Mittausten mukaan Maanpuolustus- korkeakoulun 150 m kivääriradalla rynnäkkökiväärillä ammutut laukaukset eivät ylittäneet 65 dB LAlmax rajaa mittauspisteessä K1 Keulakuva. Pistooliradalla ammutut laukaukset ylittävät kyseisen rajan. Meluselvityksen mukaan pienikaliiperisten aseiden melun osalta sekä lasketut että mitatut äänitasot ylittivät ohjearvon, mutta ampuratojen mitatun enimmäisäänentason tapauksessa tämä koskee vain ryhmälaukausten melua. Ampumaradoilta kuuluvien yksittäislaukausten melun mittaustulokset olivat suunnilleen ohjearvon kohdalla. Meluselvityksen mukaan pienikaliiperisten aseiden ampuratamelun torjuntaan on käytettävissä kohtalaisen tehokkaita keinoja ja tilannetta Santahaminassa helpottaisi selvästi, jos osa nykyisin saaren pohjoisosassa tapahtuvista ammunnoista siirrettäisiin etelään Keskusampumaradan suunnitteilla olevalle 150 m radalle. Vuonna 2001 meluselvityksen mukaan kivääriaseiden laukaisumelut olivat tuskin kuultavia ja alittivat selvästi Jollaksen alueella ampumaratojen ympäristömelulle annetun valtioneuvoston päätöksen 53/97 mukaisen ohjearvon 65 dB LAlmax . Selvityksen mukaan melumallit antoivat kivääriaseille selvästi suurempia arvoja kuin mitä mittauksissa voitiin todeta. Melumallien mukaan ohjearvo 65 dB LAlmax ylittyisi Jollaksen asuinalueella pistooliradan, maanpuolustuskorkeakoulun 150 metrin kivääriradan ja haulikkoradan vaikutuksesta. Edellä mainitun osittain puutteellisen ja ristiriitaisen selvityksen perusteella ei voida tehdä kokonaisarviota reserviläis- ja vapaaehtoistoimijoiden harjoittaman toiminnan aiheuttamasta rasituksesta tai sen kohtuuttomuudesta Jollaksessa sijaitsevilla asuinalueilla. Kun otetaan huomioon, että lupamääräyksen 1 mukaisesti ampuradoille on haettava ympäristölupaa viimeistään 30.4.2012, ei asian tässä vaiheessa ole tarpeen rajoittaa kyseisten toiminnanharjoittajien ampumatoimintaa. 33 1.3 Määräys 3 Santahaminan taisteluampuma-alueen johtosäännön luvun 5 mukaisesti ilmatorjuntakonekivääriammunnat, sinkoammunnat, kranaatinheitinammunnat, rannikko-, kenttä- ja panssarivaunutykkiammunnat sekä kranaattikonekivääri- ja kranaattipistooliammunnat, räjäytykset ja taistelukäsikranaattien heittäminen on kielletty - maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 20.00 – 8.00. - perjantaista klo 18.00 lauantaihin klo 10.00 - lauantaista klo 16.00 maanantaihin klo 8.00 - kirkkopyhinä Kaartin Jääkärirykmentin komentaja voi myöntää poikkeusluvan edellä mainittuihin aikoihin. Tulenkuvaus on muuten kielletty em. aikoina, mutta kirkkopyhinä ja niiden aattoina noudatetaan la-su aikoja. Poikkeuslupia edellä mainittuihin raskaiden aseiden ammuntakieltoaikoihin on ajanjaksolla heinäkuu 2009 ja syyskuu 2010 myönnetty viisi kertaa käsikranaatin heittoharjoituksiin, 2 kertaa tulenkuvaukseen, 6 kertaa tulenkuvaukseen ja kertasingoilla ampumiseen, kerran kertasingolla ja raskaalla singolla sekä kevyellä kranaatinheittimellä ampumiseen eli yhteensä 15 lupaa. Poikkeusluvat ovat olleet ajalliselta keskimäärin noin kuuden tunnin mittaisia. Poikkeusluvista suurin osa eli kymmenen lupaa on myönnetty joukkotuotantosuunnitelman mukaisiin harjoituksiin, joita ei ole lupamääräyksellä 3 rajoitettu. Kun otetaan huomioon edellä määräyksen 1 osalta lausuttu sekä joukkotuotantosuunnitelman kuulumattomien poikkeuslupien suhteellisen vähäinen määrä ja se etteivät poikkeusluvilla ole ammuttu meluvaikutuksiltaan kaikkein häiritsevimmillä raskailla aseilla kuin yhdessä tapauksessa, ei kyseistä toiminnasta nyt saatavilla olevan selvityksen perusteella aiheudu kohtuutonta haittaa. Näin ollen hallinto-oikeus on kumonnut valituksenalaisen päätöksen määräyksen 3. 2. Thor Lindroosin valitus Kun otetaan huomioon edellä Maavoimien Esikunnan valituksen johdosta määräyksien 1, 2 ja 3 osalta lausuttu ja erityisesti se, että ampumaratojen käyttöä ja niiden aiheuttamaa meluhaittaa tullaan tarkastelemaan vireille tulevassa ympäristölupamenettelyssä, ei asiassa ole tarpeen nyt saatavilla olevan selvityksen perusteella rajoittaa reserviläis- ja vapaaehtoistoimijoiden harjoittamaa ampumatoimintaa Santahaminassa tai muutoin rajoittaa ammuntoja Santahaminassa. 34 Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki 4 § , 5 §, 28 § 2 momentti 3 kohta, 35 § 4 momentti, 40 §, 84 § ja 85 § Ympäristönsuojeluasetus 1 § 1 momentti 14a kohta Laki eräistä naapuruussuhteista 17 § Päätöksen täytäntöönpano Maavoimien Esikunta ei ole hakenut muutosta määräykseen 1 siltä osin kuin määräyksessä on velvoitettu hakemaan lupaa Santahaminan ampumaradoille lukuunottamatta velvoitteelle asetettua määräaikaa eikä määräykseen 4. Hallinto-oikeus on päätöksellään muuttanut määräystä 1 koskemaan pelkästään ampumaratoja ja samalla pidentänyt velvoitteelle asetettua määräaikaa. Tämän johdosta ympäristönsuojelulain 101 a §:n 1 momentin perusteella hallinto-oikeus määrää aikaisempaa 28.8.2011 antamaansa täytäntöönpanomääräystä muuttaen, että Kaartin Jääkärirykmentin on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta hallintopakkopäätöksen 20.12.2010 määräystä 1 hallinto-oikeuden muuttamassa muodossa ja sen määräystä 4 alkuperäisessä muodossa. Koska hallinto-oikeus on kumonnut hallintopakkopäätöksen määräykset 2 ja 3, kumoutuvat myös näitä määräyksiä koskevat täytäntöönpanomääräykset. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen Hallinto-oikeus hylkää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen hallinto-oikeudessa yhdistysten esittämät oikeudenkäyntikuluvaatimukset. Perustelut Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä tässä pykälässä ja 75 §:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Hallinto-oikeuden käsittelyratkaisun kohdan 3 lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että Santahaminan Erämiehet ry, Helsingin Varuskunnan Ampujat ry ja Helsingin Reserviupseeripiiri asiakumppaneineen joutuvat pitämään niille hallinto-oikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut vahinkonaan. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että oikeudenkäynti olisi aiheutunut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen virheestä. 35 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä HaK (07.07). 36 00089/11/5132 00114/11/5132 00115/11/5132 00121/11/5132 00122/11/5132 Asian ovat ratkaisseet lainoppineet hallinto-oikeustuomarit Reijo Hellman ja Yrjänä Honkavaara sekä luonnontieteiden alan hallinto-oikeustuomarit Pirjo-Liisa Saloranta ja Sauli Viitasaari. Reijo Hellman Pirjo-Liisa Saloranta Sauli Viitasaari Yrjänä Honkavaara Esittelijä hallinto-oikeussihteeri Janne Marttila Asiassa on hallinto-oikeudessa äänestetty. Äänestyspöytäkirja on päätöksen liitteenä. 37 Diaarinumerot 00089/11/5132 00114/11/5132 00115/11/5132 00121/11/5132 00122/11/5132 JAKELU Päätös ja maksu Thor Lindroos, oikeudenkäyntimaksu 89 euroa (oikaisuvaatimusohje ilmenee laskusta) Puuskakuja 7 00850 Helsinki saantitodistuksin Maavoimien Esikunta, maksutta Sotilaslakimies Anne Kolari PL 145 50101 Mikkeli Santahaminan Erämiehet ry, maksutta VT Juhani Parkkari Laajasalontie 53 F 00870 Helsinki saantitodistuksin Helsingin Varuskunnan Ampujat ry, maksutta c/o Mikael Kaislaranta Yläkaskentie 47, 00740 Helsinki saantitodistuksin Helsingin Reserviupseeripiiri ry ym., maksutta AA Antti Hannula Asianajotoimisto Aldea Oy Eteläesplanadi 22 A 00130 Helsinki saantitodistuksin Jäljennös maksutta Kaartin Jääkärirykmentti, Esikunta PL 6, 00861 Helsinki 38 Jaakko Visuri Karoliininpolku 2 00850 Helsinki saantitodistuksin Anu Suomela Laitatuulenkaari 3 G 57 00850 Helsinki saantitodistuksin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat PL 36, 00521 Helsinki Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen PL 500, 00099 Helsingin kaupunki Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristölupavastuualue PL 115, 00231 Helsinki Suomen ympäristökeskus (sähköinen: [email protected]) AJä 39 Diaarinumerot 00089/11/5132 00114/11/5132 00115/11/5132 00121/11/5132 00122/11/5132 Liite Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen 6.9.2011 Nro 11/0227/1 ÄÄNESTYSPÖYTÄKIRJA: Esittelijä, hallinto-oikeussihteeri Marttila: Olen tehnyt hallinto-oikeuden ratkaisusta ilmenevän esityksen. Lainoppinut hallinto-oikeustuomari Honkavaara: Käsittelyratkaisuista olen lopputuloksen ja perustelujen suhteen samaa mieltä kuin hallinto-oikeuden enemmistö. Hylkään Maavoimien Esikunnan valituksen määräyksen 1 osittaisesta kumoamisesta. Pysytän määräyksen 1 voimassa. Valituksen käsittelyyn kuluneen ajan vuoksi pidennän määräyksen 1 määräajan päättymään 30.4.2012. Siltä osin kuin enemmistö on Maavoimien Esikunnan valituksesta kumonnut ELY -keskuksen päätöksen määräyksen 2, olen lopputuloksen ja perustelujen suhteen samaa mieltä kuin enemmistö. Kumoan Maavoimien Esikunnan valituksesta valituksenalaisen päätöksen määräyksen 3, joten olen määräyksen 3 lopputuloksesta samaa mieltä kuin enemmistö. Ratkaisusta Thor Lindroosin valitukseen olen samaa mieltä kuin hallinto-oikeuden enemmistö. Ratkaisusta yhdistysten oikeudenkäyntikuluvaatimukseen olen samaa mieltä kuin hallinto-oikeuden enemmistö. Täytäntöönpanomääräys on kumoutunut ELY -keskuksen päätöksen määräysten 2 ja 3 osalta mainittujen määräysten tultua kumotuiksi. Kumoan ELY -keskuksen määräyksen päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta määräyksen 1 osalta, ja katson, että mainittu määräys tulee noudatettavaksi vasta lainvoimaisena. Määräyksen 4 osalta täytäntöönpanomääräys on voimassa, koska Maavoimien Esikunta ei ole mainittuun määräykseen hakenut muutosta. Totean, ettei Vaasan hallinto-oikeuden välipäätös 28.2.2011 nro 11/0037/1 ELY -päätöksen 40 velvoitteiden 1 - 3 täytäntöönpanon kieltämisestä ja keskeyttämisestä ole enää voimassa. Perustelut Määräys 1 Lähtökohta Nyt kyseessä oleva taisteluampuma-alue sijaitsee Helsingin kaupungin Santahaminan saaren itäosassa. Lähimmät asuinalueet sijaitsevat Santahaminan pohjoispuolella Laajasalossa Hevossalmen ja Jollaksen alueilla, joissa lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 950 metrin päässä ampumaradoista ja noin 1300 metrin päässä raskaiden aseiden tuliasemista ja maaleista. Valituksenalaisen päätöksen määräyksen 1 mukainen ympäristöluvan hakuvelvollisuus koskee Santahaminan ampumaratoja ja alueella suoritettavia raskasaseammuntoja (kuten singot, kranaatinheittimet ja räjäytykset). Puolustusvoimat on ilmoittanut valituksessaan hakevansa muutosta vain raskasaseammuntojen luvanvaraisuuteen ja hakevansa lupaa pistooliradalle, MPKK 150 m kivääriradalle, keskusampumaradan 150 m ja 300 m kivääriradoille, pienoiskivääriradalle, hirviradalle ja haulikkoradalle. Katselmuksella 25.5.2011 saadun selvityksen perusteella luvanhakuvelvollisuus koskee myös asekäsittelyratoja 1 ja 2, joilla ammunta suoritetaan kiinteisiin maalilaitteisiin ja ammunta tapahtuu samoilta ampumapaikoilta eli asekäsittelyradat rinnastuvat muihin ulkona sijaitseviin ampumaratoihin. Näin ollen määräyksen 1 osalta hallinto-oikeudessa on ratkaistavana vain kysymys raskasaseammuntojen luvanvaraisuudesta. Raskaiden aseiden ampumatoiminta ja sen meluvaikutukset sekä mainitun toiminnan ympäristöluvanvaraisuus Santahaminan taisteluampuma-alueen toiminnoista aiheutuvia meluvaikutuksia on asiakirjoissa olevien raporttien (Meluselvitykset Santahaminassa ja sen ympäristössä, Tampereen aluetyöterveyslaitos, 2001 ja Santahaminan ampumatoiminta, Ympäristömeluselvitys, Insinööritoimisto Akukon Oy 3/2010) mukaan selvitetty melumallein ja melumittauksin. Edellä mainittujen selvitysten sekä heinäkuun 2009 - heinäkuun 2010 väliseltä ajalta olevan tilaston mukaan raskasaselaukausten (kranaatinheittimet ja singot) kokonaismäärä ei ole merkittävästi muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yksittäisten aseiden osalta voidaan todeta, että kevyen kranaatinheittimen laukausmäärät ovat pysyneet samalla tasolla, kun sen sijaan kevyen kertasingon laukausmäärissä on tapahtunut merkittävä lisäys. Raskaiden kranaatinheittimien käyttö on keskeytetty, joten tietoja kyseisen heittimen käytöstä ei ole vuoden 2010 41 meluselvityksessä eikä 2009-2010 tilastossa. Katselmuksella saadun tiedon mukaan raskaan singon käyttö lopetettiin Santahaminassa katselmuksen aikana ammuttuihin laukauksiin. Kranaattikiväärin laukauksista on tietoja ainoastaan vuoden 2010 meluselvityksessä, joten sen laukausten määriä tai siinä tapahtuneita muutoksia ei voida tarkemmin arvioida tietojen puuttumisen takia. Raskasaseiden melun rajoittamiseksi ei ole yleisiä ohje- tai raja-arvoja. Puolustusvoimien käyttämän ohjeen mukaan (Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman melun arviointi, Pääesikunnan Lääkintähuolto-osasto, R20/22.8/D/I, liite 3) raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttama yhden tapahtuman ympäristömelu ei saa ylittää asuntojen piha-alueilla C-taajuuspainotettua huipputasoa LCpeak 115 dB ja C-taajuuspainotettua äänialtistustasoa LCE 100 dB. Päiväajan keskiäänitaso LAeq07-22 ei saa ylittää 55 dB. Keskiäänitasoa laskettaessa käytetään kaikille aseille ja räjähteille impulssimaisuuskorjausta 9 dB ellei esitetä tarkempaa korjausarvoa. Vuoden 2001 meluselvityksen mukaan raskaiden aseiden ja räjähdysten äänet olivat kuultavissa selvästi Jollaksen alueella. Raportissa esitettyjen mittaustulosten mukaan esimerkiksi telamiinan räjäytysääni oli 98-108 dB (LCE1s), kranaatinheittimien 73-94 dB ja raskaiden sinkojen 87-105 dB. Raportissa todetaan, että säätilanne vaikuttaa mittaustuloksiin merkittävästi. Impulssimaisuus Santahaminan ja Jollaksen välillä raskailla aseilla oli 10 dB. Vuoden 2010 ympäristömeluselvityksen mukaan raskaiden aseiden laukausten ja iskemien sekä räjäytyten laskennallinen enimmäismelun C-äänialtistustaso LCE ylittää suositustason 100 dB alueen pohjoispuolella Jollaksessa muutaman kymmenen asuintalon luona, ja on suurimmillaan lähimpien talojen luona noin 102 dB. Myös mittauksissa havaittiin useita suositusarvon ylittäviä tuloksia. Raskaiden aseiden keskimääräinen harjoituspäivien laskennallinen melun A-äänitaso L oli raportin mukaan lähimpien talojen luona enimmillään noin 50 dB, Aeq joka laskentatulokseen lisättävän 10 dB:n impulssikorjauksen jälkeen on 60 dB ja ylittää siten asuinalueiden suositusarvon 55 dB. Raskasaseammunnat ovat olennainen osa joukkotuotantotoimintaan liittyvää harjoitusjärjestelmää. Puolustusvoimilta saadun tiedon mukaan Kaartin Jääkärirykmentin joukkotuotannossa olevien joukkojen määrä on kasvanut noin 20 prosenttia vuodesta 1998 vuoteen 2010, mutta tulee pienenemään seuraavan kerran vuoden 2012 jälkeen. Vuosittain Santahaminassa suoritettavien ammuntojen luonne muuttuu joukkotuotannossa olevan joukkotyypin mukaan. Edelleen Puolustusvoimilta saadun tiedon mukaan vuonna 2010 on raskailla aseilla ammuttu Santahaminassa 51 päivänä. Kaartin Jääkärirykmentin tiedotteen mukaan kevään ja kesän 2011 aikana taisteluammuntoja Santahaminassa suoritetaan 33 päivänä. Muilta vuosilta ei ole tietoja raskasaseammuntapäivien lukumäärästä. Katselmuksella saadun tiedon mukaan taisteluampumapäivät ampuma-alueella keskittyivät vuonna 2010 tyypillisesti keväällä huhtikuulta kesäkuulle ulottuvalle jaksolle sekä syksyllä elokuusta marraskuulle. 42 Ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan ympäristölupa on oltava toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lainkohdan mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Lainkohdan 2 momentin mukaan arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Melurasitus lähimmillä asuinalueilla on meluselvityksen ja katselmuksella todetun perusteella voimakasta varsinkin tuuliolosuhteiden ollessa melun leviämisen kannalta suotuisat. Vaikka eniten melurasitusta aiheuttavaa raskasta sinkoa ei enää käytetä ammunnoissa, aiheutuu meluselvitysten mukaan myös muilla raskailla aseilla suositusarvon LCE 100 dB ylittyviä melutasoja lähimpien asuintalojen luona. Taisteluammuntoja suoritetaan myös iltaisin sekä sunnuntaisin. Taisteluammuntojen vuosittaista kokonaismäärää ei voida pitää vähäisenä. Merkittävä osa ammunnoista tapahtuu touko-syyskuun välisenä aikana. Ottaen edellä olevan lisäksi huomioon taisteluammunnoista aiheutuvan melun luonne, saattaa raskasaseammunnoista aiheutua naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Tästä syystä toiminnalle on haettava ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Valituksen käsittelyyn kuluneen ajan vuoksi olen muuttanut hakemuksen jättämiselle määrättyä määräaikaa. Puolustusvoimien raskasaseammunnat ovat alkaneet Santahaminassa vuonna 1918. Asutus Jollaksen alueella on ammuntojen alkamisajankohdasta oleellisesti lisääntynyt. Sillä seikalla, että ampumatoiminta on jatkunut alkamisajankohdastaan lähes keskeytyksettä ei voi katsoa olevan rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa sillä tavalla ratkaisevaa vaikutusta ottaen huomioon läheisen asutuksen laajuus ja meluvaikutuksista edellä todettu, ettei raskasaseammunnoista Santahaminassa tästä syystä aiheutuisi eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 35 §:n 4 momentin mukaan jos samalla toiminta-alueella sijaitsevalla usealla ympäristöluvanvaraisella toiminnalla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä, toimintoihin on haettava lupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksilla tai yhteisesti yhdellä lupahakemuksella. Lupaa voidaan kuitenkin hakea erikseen, jos hakemuksen johdosta ei ole tarpeen muuttaa muita toimintoja koskevaa voimassa olevaa lupaa. 43 Santahaminan taisteluampuma-alue on noin 1,5 kilometriä pitkä ja noin 300 metriä leveä. Alueen eteläosassa sijaitsevat asekäsittelyampurata 2, hirvirata, keskusampumarata 150 metrin ja 300 metrin kivääriratoineen sekä haulikkoradat. Keskusampumaradan läheisyydessä ovat kranaatinheitinten tuliasemat. Noin 400 metrin etäisyydellä pohjoiseen haulikkoradoista sijaitsee Kupu tukikohta, jonka läheisyydessä on hyökkäysrata ja räjäytysharjoitusalue. Tukikohdan pohjoispuolella on puolustusrata. Kyseisen radan pohjoispuolella on asekäsittelyampurata 1. Kyseisen taisteluampuma-alueen ulkopuolella, noin 400 metriä länteen, sijaitsee pienoiskiväärirata ja asekäsittelyampumaradan 1 vieressä maanpuolustuskorkeakoulun 150 metrin kiväärirata. Kyseisestä radasta 200 metriä länteen sijaitsee pistoolirata. Alueen ampumaradoista asekäsittely-, hirvi-, keskus-, haulikko-, pistooli-, pienoiskivääri- ja maanpuolustuskorkeakoulun kivääriampumaradalla ammuntaa suoritaan enintään kiväärikaliiperisilla aseilla ja ammunta suoritetaan kiinteisiin maalilaitteisiin ja ammunta tapahtuu samalta ampumapaikalta eli kyseessä ovat ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 14a alakohdan mukaiset ulkona sijaitsevat ampumaradat, joille tarvitaan ympäristölupa. Puolustusvoimat on ilmoittanut hakevansa ympäristölupaa edellä mainituille asetuksen mukaisille ampumaradoille. Koska edellä sanotuin perustein on myös raskasaseammunnoille haettava ympäristölupaa, on ympäristölupaa ampumaratojen toimintaan ja raskasaseammunnoille haettava samanaikaisesti eri hakemuksilla tai yhteisesti yhdellä hakemuksella, koska toiminnoista aiheutuu samalle alueelle ulottuvaa meluhaittaa. Määräys 3 Määräyksen 3 perusteluina esitän enemmistön kannasta poikkeavasti seuraavaa. Santahaminan taisteluampuma-alueen johtosäännön luvun 5 mukaisesti ilmatorjuntakonekivääriammunnat, sinkoammunnat, kranaatinheitinammunnat, rannikko-, kenttä- ja panssarivaunutykkiammunnat sekä kranaattikonekivääri- ja kranaattipistooliammunnat, räjäytykset ja taistelukäsikranaattien heittäminen on kielletty - maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 20.00 – 8.00. - perjantaista klo 18.00 lauantaihin klo 10.00 - lauantaista klo 16.00 maanantaihin klo 8.00 - kirkkopyhinä Kaartin Jääkärirykmentin komentaja voi myöntää poikkeusluvan edellä mainittuihin aikoihin. Tulenkuvaus on muuten kielletty em. aikoina, mutta kirkkopyhinä ja niiden aattoina noudatetaan la-su aikoja. 44 Poikkeuslupia edellä mainittuihin raskaiden aseiden ammuntakieltoaikoihin on ajanjaksolla heinäkuu 2009 ja syyskuu 2010 myönnetty viisi kertaa käsikranaatin heittoharjoituksiin, 2 kertaa tulenkuvaukseen, 6 kertaa tulenkuvaukseen ja kertasingoilla ampumiseen, kerran kertasingolla ja raskaalla singolla sekä kevyellä kranaatinheittimellä ampumiseen eli yhteensä 15 lupaa. Poikkeusluvat ovat olleet ajalliselta keskimäärin noin kuuden tunnin mittaisia. Poikkeusluvista suurin osa eli kymmenen lupaa on myönnetty joukkotuotantosuunnitelman mukaisiin harjoituksiin, joita ei ole lupamääräyksellä 3 rajoitettu. Kun otetaan huomioon joukkotuotantosuunnitelmaan kuulumattomien poikkeuslupien suhteellisen vähäinen määrä ja kun raskasaseammunnoille on lupamääräyksen 1 mukaisesti haettava ympäristölupaa 30.4.2012 mennessä katson, ettei asian tässä vaiheessa ole tarpeen rajoittaa kyseistä ampumatoimintaa. Täytäntöönpanomääräys Asiassa on kysymys ympäristönsuojelulain mukaisesta hallintopakkoratkaisusta. Määräyksen 1 osalta asiassa on hallinto-oikeudessa äänestetty. Katson näillä perusteilla, ettei asiassa ole ympäristönsuojelulain 101 §:n 3 momentin tarkoittamaa syytä määrätä, että päätöksen määräystä 1 tulee noudattaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, ja kumoan täytäntöönpanomääräyksen mainitun määräyksen osalta. Määräysten 2 ja 3 osalta ELY -keskuksen täytäntöönpanomääräys on kumoutunut. Vaasan hallinto-oikeuden välipäätöksen 28.2.2011 nro 11/0037/1 kumoan. Luonnontieteiden alan hallinto-oikeustuomari Viitasaari: Hyväksyn esittelijän ehdotuksen. Luonnontieteiden alan hallinto-oikeustuomari Saloranta: Olen samaa mieltä kuin hallinto-oikeustuomari Honkavaara. Lainoppinut hallinto-oikeustuomari Hellman: Olen samaa mieltä kuin hallinto-oikeustuomari Viitasaari. Äänestyksen tulokseen nähden ja äänten mennessä tasan on puheenjohtajan ääni ratkaiseva. Hallinto-oikeuden päätös on siten Viitasaaren mielipiteen mukainen. Vakuudeksi Janne Marttila 45
© Copyright 2024