Lohtajan ampuma- ja harjoitusalue
ILMATORJUNNAN VUOSIKIRJA 2011-2012 Lohtajan ampuma- ja harjoitusalue m a h d o l l i s ta a M a a - , m e r i - j a i l m av o i m i e n yhteisharjoitukset KAPTEENI JARMO PUISTOVIRTA Lohtajan ampuma- ja harjoitusalue on ollut ilmatorjunnan käytössä jo lähes 60 vuoden ajan. 60-vuotisjuhlaleiriä vietetään kesäkuussa 2012. Aluetta on kehitetty pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti eritoten ilmapuolustuksen näkökulmasta saavuttaen mahdollisuudet järjestää monipuolisia ja haastavia harjoituksia palvellen kaikkia puolustushaaroja ja henkilöstöryhmiä. Nykymuotoinen ilmatorjuntaharjoitus on kaikkien puolustushaarojen yhteinen ilmapuolustusharjoitus, johon osallistuu joukkoja kaikista ilmatorjuntakoulutusta antavista joukko-osastoista sekä ilmavoimista ja merivoimista. Harjoitus on varusmies- ja reserviläisyksikön tärkein taisteluampuma- ja ilmapuolustusharjoitus, joka nykyisellään jakaantuu kahteen erilliseen vaiheeseen; ampumavaiheeseen ja ilmapuolustusharjoitusvaiheeseen (IPH). Lohtajan ampuma- ja harjoitusalue on monipuolisin ilmapuolustuksen harjoittelualueista, jonka merkitys on myös ilmapuolustuksen ammattisotilaiden osaamisen kehittämisen näkökulmasta korvaamaton. Valtioneuvoston 14.12.2006 myöntämä lunastuslupa ja sen perusteella käynnistetty lunastusmenettely ja tehdyt lunastuspäätökset 8.6.2010 mm. Lahdenkroopin alueen osalta paransivat Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueen kokonaisvaltaista käyttömahdollisuutta maa-, meri- ja ilmavoimien tarpeisiin sekä loivat edellytykset alueen pitkäjänteiselle kehittämiselle. 192 Lohtajan ampuma- ja harjoitusalue – mahdollistaa maa-, meri- ja ilmavoimien yhteisharjoitukset K esäkuussa 2012 järjestettävä valtakunnallinen ilmatorjuntaharjoitus 1/12 on kaikkiaan 270. ilmatorjuntaharjoitus Lohtajalla. Ilmatorjuntajoukot kävivät harjoittelemassa ensimmäistä kertaa Vattajanniemellä vuonna 1952, joten 60 vuoden aikana alue on tullut tutuksi tuhansille sotilaille erilaisissa ampuma- ja ilmapuolustusharjoituksissa. Ilmatorjuntaharjoituksiin osallistuu enimmillään lähes 2000 henkilöä, joista pelkästään Vattajanniemen maa-alueella toimii 1500 henkilöä. Ilmatorjuntajoukot ovat alueen pääkäyttäjiä ja ilmatorjuntaharjoituksen suunnittelu- ja toimeenpanovastuussa oleva Ilmasotakoulu on alueen ahkerin käyttäjä yksittäisistä joukko-osastoista, kun huomioidaan koulutuspataljoonan ja maalilennokkitoiminnan harjoitukset. Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueen omistaa valtio, Metsähallitus hallinnoi ja Puolustusvoimat käyttävät aluetta. Metsähallituksen lisäksi Senaattikiinteistöt omistaa maata majoitus- ja huoltoalueen osalta. Aluetta kehitetään ensisijaisesti ilmatorjunnan ja ilmapuolustuksen tarpeiden näkökulmasta, mutta se tarjoaa hyvät mahdollisuudet myös erilaisiin jalkaväkiammuntoihin, muihin Puolustusvoimien ja sidosryhmien koulutukseen sekä muiden viranomaisten ammuntoihin eri aseilla. Suuressa roolissa alueen kehittämisessä ja ylläpidossa on ollut Panssariprikaati, joka toimii paikallishallintaviranomaisena ja jonka vahvuuteen alueella työskentelevät Puolustusvoimien henkilöt kuuluvat. Lu o nn o n k au ni s Vat ta J A N ni e m i lu o p u i t t e e t e r in o m ai s e ll e ha r j o i t u s TO I M I N N A L L E Lohtajan ampuma- ja harjoitusalue on ominaisuuksiltaan erinomainen ilmatorjunnan ja ilmapuolustuksen harjoitteluun. Alue mahdollistaa ainoana paikkana Suomessa ammunnat kaikilla ilmatorjunnan asejärjestelmillä. Ammunnat kyetään toteuttamaan laajalle sektorille, lähes saarettomalle merelle. Alueen valvonta on helppoa eikä metsäpalojen vaarakaan ole yhtä suuri kuin muualla ammuttaessa. Alue on noin kymmenen kilometriä pitkä, jossa mahdutaan ampumaan samanaikaisesti useilla eri järjestelmillä erilaisiin maaleihin ja maalitilanteisiin. Vattajanniemen maasto tarjoaa hyvät mahdollisuudet kaivautumiseen siihen erikseen sallituilla alueilla, jolloin joukot pääsevät harjoittelemaan suojautumiseen liittyviä toimia. Alueen lähettyvillä on myös lentokenttiä, joihin kyetään tuomaan kuljetuksia sekä kyetään tukeutumaan eri kalustolla niin tarvittaessa. Lisäksi lähellä on rautatieasemia, jotka tarvittaessa helpottavat henkilöiden ja kaluston siirtämistä. 193 ILMATORJUNNAN VUOSIKIRJA 2011-2012 Vuosien saatossa eri yhteyksissä on tullut esille epäily ammuntojen vaikutuksista Lohtajan vesialueisiin. Puolustusvoimat selvitti ampumaharjoitusten vaikutuksia meriympäristöön vuoden 2010 aikana tehdyllä tutkimuksella, jossa kohteena oli Perämeri. Tutkimuksessa selvitettiin, aiheutuuko ammunnoista riskiä ympäristölle haitta-aineiden tai ammusjätteen muodossa. Tutkimus osoitti, ettei ampumatoiminta ole aiheuttanut havaittavia muutoksia tai merkittävää ympäristöriskiä merialueille. Tutkimuksessa tutkittiin sekä merta että sen eliöitä. Tuloksia verrattiin puhtaaksi arvioituihin merialueisiin sekä Kokkolan kaupungin edustan merialueeseen. Biotestien mukaan ampumatoiminta ei heikennä testattujen eliöiden elinmahdollisuuksia. Pohjaeläinkartoituksessa puhtaalta vertailualueelta ja ampuma-alueelta otetuista näytteistä löydettiin samoja puhtaan pohjan ilmentäjälajeja, jotka ovat kyseisellä alueelle tyypillisiä. Räjähde- tai polttoainejäämiä ei löytynyt kemiallisissa analyyseissä ja metallipitoisuudet olivat pääosin alhaisia. Korkeampia pitoisuuksia havaittiin vain yksittäisissä pohjan alueissa, mutta ei laajemmilla alueilla. Tutkimuksen toteutti FCG Finnish Consulting Group Oy. Vattajanniemen ainutlaatuinen luonto on otettu huomioon alueen kehittämisessä jo Natura 2000:n sekä rantojen- ja 194 Lohtajan ampuma- ja harjoitusalue – mahdollistaa maa-, meri- ja ilmavoimien yhteisharjoitukset harjujen suojeluohjelmien myötä. Metsähallituksen luontopalvelut koordinoivat Life+- hankkeen, jossa sopeutettiin alueen virkistys- ja sotilaskäyttö sekä luonnonsuojelu toisiinsa. Näihin toimiin käytettiin yhteensä 1,8 miljoonaa euroa vuosina 2005 - 2009. Vattajanniemellä Puolustusvoimien toiminnot on nyt vakioitu. Harjoitusalueen käytöstä on laadittu myös koulutuspaketti, jota noudattamalla alueella toimivilla joukoilla on selkeät ohjeet eri harjoituksissa toimimiseksi. Vakioitujen menetelmien myötä alueelle on rajattu selkeät tulisema-alueet, joiden sisäpuolelle ampuvat joukot ryhmitetään. Alueen tiestö on vakioitu siten että kulkeminen tapahtuu vain tiettyjä uria pitkin. Jalkaväkiammunnoille on omat alueensa, joiden sisäpuolella kyetään järjestämään erilaisia ammuntoja esimerkiksi valmiiksi rakennettuja taisteluhautoja hyödyntäen. Jo-kainen teltta, ajoneuvon suoja-asema, parkkipaikka ja ryhmitysalue on merkitty erikseen hyvin yksityiskohtaisesti kunkin ryhmitysalueen omaan tarkentavaan karttapiirrokseen. Tärkeimpiä suojeltavia luontotyyppejä sisältävien alueiden käytöstä on osin tai kokonaan luovuttu. Niillä kulku on ohjattu tai estetty maastoon tehdyillä merkinnöillä. Nämä alueet, joilla puolustusvoimien käyttö on lopetettu tai ohjattu pois sisältävät vuosien saatossa parhaiten säilyneitä, lähes koskemattomia priorisoituja luontotyyppejä. Kyseisiltä alueilta virkistyskäyttöä on pyritty suuntaamaan pois. Puolustusvoimat on ottanut huomioon yleiset virkistystarpeet maakuntakaavan mukaisesti. Alueelle on rakennettu laavuja ja lintutorneja, info-tauluja sekä opasteita ja käymälöitä. Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella saa kulkea ja virkistäytyä myös siviilihenkilöt, silloin kun alueella ei ole suljettua har- joitustoimintaa huolto-aluetta ja maalialuetta lukuun ottamatta kaikkialla. Projektin tavoitteena oli arvokkaiden luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suojeleminen vakioimalla Puolustusvoimien toiminnot suojeltavien kohteiden ulkopuolelle. Samalla aiempia vaurioita korjattiin ja niitä korjataan edelleen, mikäli tarvetta ilmenee. Jälkikäteen tarkasteltuna voidaan todeta, että tavoitteessa onnistuttiin. Euroopan komissio palkitsi parhaimmat vuonna 2009 päättyneet Life+ -hankkeet. Kaikkiaan 46 hanketta palkittiin ja niistä neljä tuli Suomesta, mukana Vattajan Dyyni -Life. Joukoissa elämä Lifen kanssa on otettu tosissaan ja sen tuomien reunaehtojen kanssa on totuttu elämään kiitettävästi. Alueen upea luonto on suojelemisen arvoista ja siihen olemme kaikki sitoutuneet. Ilmatorjuntaharjoituksiin nimettiin siirtymävaiheessa LIFE-upseeri, joka ohjeisti ja tuki sekä joukkoja että harjoitusten suunnittelua, jotta ryhmitykset, asemaanajot ja alueella toimiminen tapahtui kaikkien rajoitusten ja sääntöjen mukaisesti. Lahdenkroopin torni. 195 ILMATORJUNNAN VUOSIKIRJA 2011-2012 A lu e j o u k k o j e n ha r j o i t t e lu n n ä k ö k u l m a s ta Vakioinnin myötä Lohtajan ampumaja harjoitusalueella on kaikkiaan 11 tuliasemajanaa, joiden alueelta kyetään ampumaan ammusaseilla ja ohjuksilla, yhdeksän ohjusampumapaikkaa, yhdeksän jalkaväen taisteluampumaaluetta, 38 ilmapuolustusharjoituksen ryhmitysasemaa ja viisi johtoportaan ryhmitysaluetta. Kolmesta sektoritähystäjän tornista kyetään valvomaan merialuetta visuaalisesti ja kun tähystystä täydennetään ammunnanjohtotornin vieressä sijaitsevalla merivalvontatutkalla, on ammuntojen toteutus turvallista. Lisäksi alueelle kyetään tukeutumaan helikoptereilla, Lohtajan ampuma- ja harjoitusalue – mahdollistaa maa-, meri- ja ilmavoimien yhteisharjoitukset joilla vaara-alue tarkastetaan ennen ammuntojen aloittamista, joten turvallisuudesta ei tingitä piiruakaan. Erilaisia kiinteistöjä ja rakenteita on kaikkiaan noin 90 kappaletta, joihin kyetään majoittamaan reilusti yli 200 henkilöä. Kiinteistöistä pääosan omistaa Senaatti-kiinteistöt. Suurissa harjoituksissa majoituskapasiteetti asettaa rajoitteita, kun vanhimpia parakkeja on jouduttu hävittämään, eikä uusien hankintaan ole ollut mahdollisuuksia. Puolustusvoimat hyödyntää harjoituksien aikaisessa majoittumisessa myös lähialueiden yrittäjiä ja yksityishenkilöitä, joilta vuokrataan majoituspalveluita. Merkittävän hyödyn rakennuskan- Lohtajalla kyetään ampumaan laajaan ja hyvin valvottavissa olevaan sektoriin. 196 nasta tarjoaa huolto-alueen tilat, joissa taan, joihin kokoonnutaan hyökkäysten kyetään huoltamaan ja valmistelemaan jälkeen analysoimaan mitä on tapahtuaseita, asejärjestelmiä sekä ajoneuvo- nut ja kuinka olemme torjunnassa meja ammuntoihin ja ilmapuolustusharjoi- nestyneet. Osallistujia eri tilaisuuksiin tukseen. Huoltoalueelle on varastoitu- on runsaasti ja luokat ovatkin usein ääna ajoneuvokalustoa, jota joukot voivat riään myöten täynnä ilmapuolustukseen hyödyntää harjoituksissa. Lisäksi alu- vihkiytynyttä henkilöstöä. eelle on sijoitettu ilmatorjunnan tykIlmatorjunnan maalilennokkitoiminkikalustoa 23ITK61:n muodossa, jo- nan tärkein toiminta-alue on Lohtajalla. ten esimerkiksi kertausharjoituksiin saapuva yksikkö kyetään varustamaan joukon tärkeimmän materiaalin osalta suoraan Lohtajalla. Huoltoalueelle kyetään järjestämään pienellä vaivalla mahdollisuudet simulaattorikoulutukseen, jolla esimerkiksi tykkipatterin henkilöstö voi harjoitella ammuntoja kelistä riippumatta tai mikäli halutaan täydentää kertausharjoituksen koulututusta ennen kovapanosammuntoja. Harjoitusalueella on kaksi luokkaa joiden käyttöaste on korkea. Luokissa järjestetään kaikki harjoituksiin liittyvät puhuttelut ja tärkeimmät kokoukset. Toinen luokka on varattu ilmatorjuntaharjoitusten Maalilennokki palaamassa tehtävältään. ajaksi debrief-toimin197 ILMATORJUNNAN VUOSIKIRJA 2011-2012 Huoltoalueen tuntumassa, ampuma- ja harjoitusalueen henkilökunnan tilojen naapurissa, ovat maalilennokkijaoksen majoitustilat, sekä huolto- ja varastohallit ja maalilennokkien huoltamiseen ja varastointiin käytettävät kontit. Maalilennokkijaoksen runko muodostetaan Ilmasotakoululta, mutta toiminnan elinehtona ovat eri puolella Suomea joukko-osastoissa palvelevat sotilaat ja siviilit, joiden oto tehtäviin maalilennokkitoiminta kuuluu. Toimintaa harjoitetaan ilmatorjuntaharjoitusten ulkopuolella ilmamaaliharjoituksissa, joissa valmistellaan lennokit ammuntoihin, tehdään kokeiluja ja koelentoja, koulutetaan henkilökuntaa ja varusmiehiä sekä ylläpidetään ammattitaitoa. Näiden lisäksi maalilennokkitoimintaa harjoitetaan Lohtajalla erillisillä huolto- Lohtajan ampuma- ja harjoitusalue – mahdollistaa maa-, meri- ja ilmavoimien yhteisharjoitukset viikoilla sekä kerran vuodessa pienissä lennätysharjoituksissa. Panssariprikaati johtaa valtakunnalliset maalilennokkikurssit, joihin osallistuu lennättäjiksi ja mekaanikoiksi koulutettavat varusmiehet ja henkilökunta, jotka koulutetaan lennokkitoimintaan. Kyseisten kurssien lennätysvaihe järjestetään Lohtajalla. Lohtajan ampuma- ja harjoitusalue tarjoaa lennokkitoiminnalle ensiluokkaisen ympäristön. Alueen infrastruktuuria on kehitetty pitkäjänteisesti lentolaitetoiminta huomioiden ja Lohtajan lähi-alueen ilmatila on kohtuullisen vähäisesti liikennöity lentokoneilla. Toiminnalla ei siis aiheuteta merkittävää päänvaivaa siviili-ilmailullekaan. Harjoitusalueelle on rakennettu laaja ja monipuolinen viestiverkko, jonka myötä käytettävissä on kolme kappalet- Lohtaja on maalilennokkitoiminnalle tärkein ja paras toiminta-alue. 198 ta 100MB:n ja 27 kappaletta 2MB:n yhteyksiä. Ilmatorjuntajoukkojen on siis helppo liittyä verkkoihin ja kykenemme harjoittamaan useita yksikkötyyppejä sekä johtoportaita samanaikaisesti, tarjoten kaikille hyvät ja todenmukaiset mahdollisuudet toimia. Lisäksi alueella on muun muassa AMSEJOTA-verkko, jolla taataan tiedon kulkeminen joukkojen ja ammunnanjohdon sekä muiden tarvitsijoiden välillä. Kattava johtamisjärjestelmäverkosto on ainutlaatuinen Suomessa. Mikään muu alue ei kykene tarjoamaan vastaavaa mahdollisuutta, jossa esimerkiksi useita eri johtokeskuksia saadaan ryhmitettyä yhteisen verkon piiriin yhdellä ja samalla harjoitusalueella. Rakennettu verkko on siis avainasemassa kun halutaan harjoittaa suurta joukkomäärää yhteiseksi rakennetussa koulutusympäristössä kaikkine eri elementteineen. Alue on pinta-alaltaan pieni verrattuna ilmapuolustusharjoituksessa toimivien joukkojen määrään, mikä edellyttää joukkojen ryhmitysten tarkkaa suunnittelua. Pienehkön alueen hyötynä kykenemme harjoittamaan kaikkia yksiköitä samoihin maalitilanteisiin. Vaikka lentokierrokset on painopisteytetty tiettyjä kohteita vastaan, kykenee niihin harjoittelemaan kaikki alueella olevat joukot. Vattajanniemen edustan merialueet mahdollistavat erinomaisesti myös merivoimien alusten ilmapuolustuksen harjoittelun samoihin maalitilanteisiin. Ilmatorjuntaharjoituksissa kyetään siis ottamaan kaikki tehot irti siellä toteutettavista maalilennoista – vihollisen hyökkäyksistä. A m m u nna t s u o r i t e t aan t u r valli s e s t i ja s u u nni t e l lu s t i Valtakunnallisissa ilmatorjuntaharjoituksissa kyetään siis ampumaan kaikilla ilmatorjunnan asejärjestelmillä. Ammunnat suunnitellaan yhteistyössä harjoitusten pääsuunnittelutilaisuuksissa, joissa yleisrakenteen pohjalta laaditaan yksityiskohtaiset päiväohjelmat ja ampuvien joukkojen ryhmitykset niin, että mikään ammunta ei sulkisi toisia ammuntoja vaara-alueillaan. Tilaisuudessa sovitaan yhteistoiminta maalilennokkijaoksen ja tarkkailun osalta sekä kerätään tarvittavat tiedot erillisten ohjusammuntojen johtajien suunnitelmista. Harjoituksen ammunnoista tiedotetaan paikallisia kaksi kuukautta ennen harjoituksen aloittamista. Tarvittaessa järjestetään lisäksi erillinen tiedotustilaisuus lähialueiden toimijoille. Harjoituksesta tiedotetaan kaikkiaan jopa 400 eri tiedotusvälineessä. Kalastajien ja tarhaajien toiminta otetaan huomioon harjoitusten ammuntojen ja lentokierrosten suunnittelussa. Ammunnat suunnitellaan mahdollisimman tehokkaiksi siten, että yhden järjestelmän ammunnat suoritetaan pääsääntöisesti yhden päivän aikana. Kun ammunnat ovat päättyneet kyseisen päivän osalta, 199 ILMATORJUNNAN VUOSIKIRJA 2011-2012 Lohtajan ampuma- ja harjoitusalue – mahdollistaa maa-, meri- ja ilmavoimien yhteisharjoitukset Alue mahdollistaa ammunnat kaikilla ilmatorjunnan asejärjestelmillä. taikka jos niissä tulee yli kahden tunnin tauko, ilmoitetaan siitä kalastajille tekstiviestein, jotta he pääsevät harjoittamaan elinkeinoaan tai harrastustaan. Yhteistyö siviilien kanssa on sujuvaa ja aktiivista ja siihen kiinnitetäänkin runsaasti huomiota. Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella ammuntojen toteuttaminen ja joukkojen toiminta kulkee vakioidun kaavan mukaisesti. Tavanomaisen ampumapäivän kulku on pääpiirteittäin seuraavanlainen: Varopäällikkö vastaa harjoituksen turvallisuudesta varopäällikön apulaisen ja vartioston johtajan tukemana. 200 Varopäällikön apulainen asettaa edeltävänä päivänä Lohtajan ja lähistön satamien ja vastaavien paikkojen ilmoitustauluille tiedotteet vaara-alueista ja tarkastaa, että kaikissa harjoitusalueen infotauluissa on paikkaansa pitävät tiedot. Aamulla ennen ammuntoja hän asettaa sektoritähystäjät torneihinsa. Helikopteri tarkastaa alueen vielä visuaalisesti ja merivalvontatutka miehitetään. Tämän jälkeen ammuntojen johtaja antaa luvan ampua. Aamulla järjestetään johtoryhmän ja pääkouluttajien puhuttelu eli paremmin niin sanottuna aamukirkkona tunnettu tilaisuus, joka aloitetaan päivän sääkatsauksella. Tämän jälkeen käydään läpi lähipäivien ohjelmat ja kuunnellaan joukkojen tilanteet ja annetaan lisäohjeistusta ja käskyjä tarpeiden mukaisesti. Tilaisuudessa tehdään ratkaisut mahdollisista ohjelmien muutoksista esimerkiksi huonon sään takia. Illalla järjestetään ampumapuhuttelut seuraavan päivän ammuntojen osalta ja käydään läpi päivän tärkeimmät havainnot. Maalilennokkijaos valmistelee koneita lennokkihallilla ja kuljettaa Banshee-lennokit lähetyspaikalle, jossa lähetyspaikkaryhmä lähettää koneet taivaalle katapultilla. Lähetyspaikan takana on maalilennokkien lennätysvaunu, josta Bansheen lennättäminen toteutetaan. Rannassa operoi yleensä kaksi erillistä maalilennokkiryhmää, joissa johtajana toimii ammattialiup- seerit ja apulaisina varusmiehet. He lennättävät ammusaseille AT-04 lennokkia. Kyseisen lennokin micropilotversiota lennätetään haastavammissa ammunnoissa tietokoneavusteisesti, kun halutaan ammusaseille maalitilanne, jossa lennetään hieman kauempana. Nykyisin ilmatorjunnan maalilennokkimiehet kykenevät lennättämään eri kalustotyyppejä samanaikaisesti, jolloin esimerkiksi ohjusammunnat ja haastavat ammusaseammunnat kyetään toteuttamaan toisistaan riippumatta. Ammuntojen tarkkailu kyetään toteuttamaan nykyaikaisella kamerakalustolla ja ampuvien järjestelmien tiedonkeruulaitteistolla. Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella on useita eri torneja, joista ammunnat kyetään kuvaamaan eri laitteistolla, jolloin näemme ohjuksen Lohtajan ampuma- ja harjoitusalue mahdollistaa helikoptereiden tukeutumisen. 201 ILMATORJUNNAN VUOSIKIRJA 2011-2012 laukaisun, lennon ja osuman tai tuhon. Ampuma- ja harjoitusalue on etenkin kuvaan perustuvaan tarkkailuun erinomainen maastotyyppinsä ja merialueen johdosta. Tarkkailuryhmä kuvaa ja tallentaa materiaalin halutuista ammunnoista, jotta joukot voivat toteuttaa oman ammunnan analysoinnin. Tarkkailuryhmän kuvamateriaalilla on suuri merkitys myös siinä tapauksessa, että ampuva laitteisto toimii virheellisesti tai mikäli kyseisessä ammunnassa tapahtuu jokin onnettomuus. Alueen leirisairaala mahdollistaa lääkinnälliset palvelut ja etäisyydet sairaalan ja ampuvien joukkojen välillä ovat lyhyitä, tarvittaessa ambulanssi laitetaan päivystämään ampumapaikkojen läheisyyteen. Oulunsalon lentokenttä tarjoaa tukeutumismahdollisuudet Ilmavoimien lentokonekalustolle, jolloin esimerkiksi Lear Jetin käyttö ammunnoissa on mahdollisimman tehokasta, kun siirtyminen tukikohdasta toiminta-alueelle on nopeaa. Hinauslentojen aikana ammunnat maalilennokkeihin keskeytetään ja keskitytään vain hinaukseen. Ilmatorjuntaharjoituksessa kyetään nostamaan erilaisten joukkojen ampumataidon tasoa ja kehittämään joukkojen suorituskykyä. Harjoituksessa on hyvä tehdä eri järjestelmien kokeiluammuntoja esimerkiksi modifikaatioihin tai hankintoihin liittyen. Ammunnat tarjoavat hyviä maalitilanteita niin joukkotuotettaville varusmiesyksiköil202 Lohtajan ampuma- ja harjoitusalue – mahdollistaa maa-, meri- ja ilmavoimien yhteisharjoitukset le kuin reserviläisille tai henkilökunnan kursseillekin. Järjestelyt ovat vakioituja ja paikalla on kaikki turvallisuuden ja maalitilanteiden tuottamisen vaatimat henkilöt. Tätä palvelua on kyetty antamaan myös virolaisille ja he ovatkin hyödyntäneet sitä tuomalla Viron Ilmatorjuntapatteriston ampumaan tykkikalustolla useampaan kertaan sekä ampumaan ohjuskalustollaan ensimmäisiä ammuntojaan. Vat tajanni e m i il m ap u o lu s t u k s e n ha r j o i t t e lu s s a Lohtajan ampuma- ja harjoitusalue mahdollistaa ammuntojen lisäksi laadukkaan ilmapuolustusharjoituksen järjestämisen. Valtakunnallisten ilmatorjuntaharjoitusten jälkimmäinen osa, eli ilmapuolustusharjoitusvaihe kokoaa alueelle kaikki joukkotuotettavat ilmatorjuntajoukot sekä usein Merivoimien alusosaston. Ilmapuolustusharjoituksissa toteutetaan ilmatorjunnan suunnittelemia kaksintaisteluharjoituksia, joissa koneilla hyökätään ennalta suunniteltuihin kohteisiin tai pisteisiin. Painopisteeksi luodaan kuhunkin erilliseen vetoon jokin tietty kohde, jolloin taataan tehokas operaattoriharjoittelu, joissa toistoja tulee kaikille järjestelmille runsaasti. Vaikka yksittäinen hyökkäys kohdistuukin tiettyyn joukkoon, pääsee siihen vaikuttamaan myös kaikki muut alueella olevat joukot kantamansa puitteissa. Lisäksi ilmapuolustusharjoitusvaiheeseen liittyy hyvin usein Ilmavoi- mien suunnittelema taktinen lentoharjoitus, joissa pääsemme harjoittelemaan isomman operaation torjuntaa yhteistoiminnassa kaikkien teemaan kuuluvien joukkojen kanssa. Näitä taktisen ilmapuolustusharjoituksen tuottamia lentokierroksia kutsutaan torjuntaharjoituksiksi. Teemoja muodostetaan valmiusprikaatin, suurkohteen suojaamisen ja rannikkoalueen ilmapuolustuksen sekä lentotukikohdan ilmatorjunnan ympärille. Ilmapuolustusharjoitusvaiheeseen on liittynyt myös kansainvälistä toimintaa, viimeisimpänä ADEX-2008, jossa ilmavihollisella oli koneita useista eri maista. Lohtajan alue mahdollistaa hyökkäyksien toteuttamisen useammasta eri tukikohdasta tukeutuen keskeisen sijaintinsa vuoksi. Kansainvälisissä harjoituksissa koneiden määrä on verraten suuri, joten tukeutuminen useampaan tukikohtaan on välttämätöntä. Tyypillisesti IPH-vaiheen päivä aloitetaan aamukirkolla, jossa kuunnellaan viimehetken säätiedot, käsketään joukkoja ja kerätään joukkojen kuulumiset. Tämän jälkeen pääkouluttajat vapautetaan joukkoihinsa tekemään päätyötään. Ammunnanjohtotorni miehitetään varopäälliköllä, ilmamaalitoiminnankoordinaattorilla, ilmaerotuomarilla, taistelunjohdon yhteysupseereilla ja Ilmavoimien sekä Merivoimien yhteysupseerilla. Ilmamaalitoiminnan koordinaattori tahdittaa ja seuraa kaksintaisteluharjoitusten toteutumisen suunnitellusti ja ilmaerotuomari tahdittaa toimintoja joukkojen ja pelimestarin suuntaan. Pelimestari kuvaa tulen vaikutusta joukoille tulenkuvauskentillä ja suunnittelee vartiostolta tilattujen pintavihollisen iskujen toteutukset, sekä mahdolliset maahanlaskut yhdessä helikopteriosaston kanssa. IPH-vaiheen pääkouluttaja vastaa kokonaisuudesta yhdessä koulutusosaston johtajan kanssa. IPH-vaiheen pääkouluttaja on suunnitellut kokonaisrakenteen eli taktisen tilanteen ja sen edistymisen sekä joukkojen liikkeen alueella. Koulutusosaston johtaja puolestaan vastaa nimensä mukaisesti alueella tapahtuvasta koulutustoiminnasta sisältäen maalilennot ja häirintäelementit. Häirintäjohtaja luo ilmamaalitoiminnankoordinaattorin kanssa suunnittelemansa häirityt olosuhteet joukoille, jolloin operaattorien toiminnasta saadaan haastavaa ja todenmukaista. Lentokierrosten jälkeen suoritetaan ilmatorjunnan torjunta-analyysiprosessi jokaisessa teemassa ja joukkotyypissä omana kokonaisuutena. Analyysi alkaa välittömästi tilanteen rauettua ja kattaa kaikki tasat aina ryhmästä prikaatiin ja rykmenttiin saakka. Lisäksi torjuntaharjoituksista järjestetään tehtävätukiryhmän tukemana debrief-tilaisuus, jossa yhteistoiminnassa ilmatorjunnan ja ilmavoimien kanssa analysoidaan torjuntojen onnistuminen. Tilaisuudessa näh203 ILMATORJUNNAN VUOSIKIRJA 2011-2012 Lohtajan ampuma- ja harjoitusalue – mahdollistaa maa-, meri- ja ilmavoimien yhteisharjoitukset Ilmapuolustusharjoituksissa luodaan tehokas ja todenmukainen koulutusympäristö. Kuvassa tulenkuvausryhmä työssään. taan. Kyseinen harjoitus olikin kannattavaa järjestää juuri Vattajanniemellä, jossa kyetään harjoittelemaan parhaimmalla mahdollisella tavalla suurkohteen puolustamista sekä maa-, meri- ja ilmavoimien yhteistoimintaa. Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueelle on helppo mennä ja luoda laadukas harjoitus. Perinteet ovat pitkät ja ilmapuolustuksen harjoittelumahdollisuuksia on kehitetty pitkäjänteisesti, päämääränä tarjota joukoille sellainen koulutus- ja toimintaympäristö, joka kehittää varmasti suorituskykyä. Laadukkaan ilmatorjuntaharjoituksen ja ilmapuolustuksen harjoitusympäristön kehittämisessä ovat olleet vahvasti mukana edustajat kaikista puolustushaaroista. Yksittäisten harjoitusten runkohenkilöstöön kuuluu maavoimien lisäksi vahva edustus il- dään se mitä ilmassa on tapahtunut oikeasti, eikä vain sitä, mitä joukot näkivät omalla järjestelmällään häirityissä olosuhteissa tai sitä mitä ilmatilannekuva on näyttänyt. Samoin tilaisuudessa käydään läpi kaikkien kyseisen torjuntaharjoituksen pääteeman mukaisten joukkojen tulitoiminnat kerätyn tiedon perusteella. Kaikilla edellä mainituilla toiminnoilla kehitetään ilmapuolustuksen suorituskykyä myös pitemmällä aikavälillä. Viimeisin Lohtajalla järjestetty mittava yhteistoimintaharjoitus oli Puolustusvoimien sotaharjoituksen (PVSH) ensimmäisen vaiheen osa kesäkuussa Operaattorikoulutuksesta kyetään luomaan eri järjestelmien henkilöstölle antoisaa. 204 2011, jonka pääpaino oli muodostettu ilmapuolustukseen. Vattajanniemelle koottiin joukkotuotannossa olleet ilmatorjuntajoukot sekä reserviläisten muodostamat yksiköt. Ilmavoimat tuotti taktisen ilmapuolustusharjoituksen omaisia torjuntaharjoituskierroksia joukoille. Analyysitoiminta oli rakennettu sodan ajan analyysitoiminnan mukaisesti tulenkäytön johtamisyhteyksiä pitkin, jolloin rauhanajan koulutuksellisia debrief-tilaisuuksia ei järjestetty. Harjoituksessa oli mukana vahva maakomponentti, jolla luotiin painopistettä mittavaan erikoisjoukkotoimin- mavoimista ja merivoimista. Heidän kaikkien ammattitaito on saatu otettua huomioon harjoituksien rakentamisessa ja kehittämisessä. Tämän johdosta toimintaa on kyetty kehittämään nousujohteisesti. Alue on meille ilmatorjujille arvokas ja siitä tulee pitää hyvä huoli tulevaisuudessakin. Sen antamat hyödyt ja edut tulee käyttää hyväksi ja aluetta tulee kehittää edelleen varmoin askelin nykyaikaisten tarpeiden mukaisesti, aina kun siihen ilmenee tarvetta. Näin saamme jatkossakin kaiken sen hyödyn, jota Lohtaja voi ilmapuolustukselle tarjota. 205
© Copyright 2024