1. No category

13
12
5
5
124,3
132,9
133,5
126 7
125
130
121 3
130 0
138 3
138 7
122,3
120 8
125 5
121,6
125
125 7
121,8
129 2
131,3
125
121,2
II
III!
122 6
129
137 3
130 6
130
PUUKAUPUNKI
121,4
129,4
138 4
I
129 5
122,7
122 8
121 0
VII!
I-II
IV
135
IV
126 4
129 5
5
12
VI
VII!
I
120 9
130,2
II
I
126 3
125
121 0
122,3
13
0
131,2
126,8
KESKUSTA
u
13
0
125
ma
I-II 30%
III!-IV! 50%
5 000
3
128,9
HARJANNE
129 7
122 3
I
I-II 30%
III!-IV! 50%
4 000
300 kl
7
137 3
121 6
121 4
122 8
122 1
123 7
121 0
122 8
II-III
121,8
PUISTOKORTTELIT
n. +122,0
n. +123,5
II-III
II-III
5
12
II-III
palstavilje
122,0
130
135
128,7
I-II 20%
IV
60%
IV III!-IV!
9 000
6
121 7 I
IV
135,5
133,1
130
AK
u
I
127,8
IV
121 6
ka t
125
U
AT
121 0
126,7
AK IV
I-II 40%
III!-IV! 50%
6 000
500 kl
2
isto
126,2
OK
IST
I
IV
5
123,6
pu
I
II!
124,4
130 4
130,8
12
122 1
PU
133 8
I
EN
120 9
I
I-II 40%
III!-IV! 60%
3 000
I 5 122 5
se n
124,2
IV
129,3
AK
I-II 30%
III!-IV! 50%
10 000
4
S
EKtu
OpuRistoka
VU n
121 0
I
I-II 40%
III!-IV! 50% I
5 000
500 kl
8
IV
121 6
se
orek
IV
I-II 40%
III!-IV! 50%
7 000
500 kl
1
Vu
128 7
121 1
VI
VI
VII!
VI
rek
Lehmuslehto
123,3
u
122 1
m
n. +126,0
121 0
133 4
AK
122 1
o
Vu
122,4
122 5
u
VIVI
n. +123,7
I-II
IV
a
130
121 2
125
125
121,8
121 0
131 5
130
126 2
123,3
120
II-III
131,8
130
5
12
121,9
ja
ku
120 1
Kip
126,3
5
125,8
0
13
gin
lin
121,3
129,1
12
alstaviljelmät
122,5
122,0
5
12
121,8
II!
122,9
sen
125
13
0
orek
Vu
129,0
121,6
toka
puis
130,5
tu
120,5
120,3
128,2
120,2
122,1
5
12
ISOKUUSI ! YLEISSUUNNITELMA !
119,9
121,0
Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy maankäyttökaavio, aloituskorttelit ! 30.5.2012 ! 1/2000 125,0
119,9
124,5
.
121,7
Puukerrostaloalue sijoittuu Isokuusen keskiöön.
Tampereelle nykyaikain
Teksti ja valokuvat Markku Rekola
Mallinnokset ja piirrokset Puusta Innovations Oy
Tampereelle Vuoreksen Isokuusen asuinalueelle suunnitellaan
arkkitehtuuriltaan yhtenäistä puusta rakennettua aluetta,
jossa olisi puukerrostaloja, puisia liikerakennuksia ja puisia
pientaloja. Alueelle pyritään rakentamaan Suomen suurin
nykyaikainen puukaupunkiympäristö.
- Isokuusen alue on osa rakentuvaa Vuoreksen noin 14 000 asukkaan kaupunginosaa ja
sinne on tulossa yli 4 000 asukasta. Isokuusen alue on ollut mukana hankkeessa, jossa
on kehitetty ekotehokkaan puurakentamisen aluesuunnittelua ja toteutusmalleja. PuuVuores-hanketta on viety eteenpäin kaupungin ja Finnish Wood Research Oy:n yhteistyönä, kertoo Vuores-projektin johtaja, DI Pertti
Tamminen.
18
Puukerrostalot
Isokuusen ytimeen
Puurakentamisalueen ensimmäisten asuinkerrostalojen kortteleiden rakentajat on valittu ideasuunnitelmien perusteella. Suunnittelukilpailuun ilmoittautui 11 yritysryhmää 13
eri suunnitelmalla. Kuusi parhaaksi arvioitua
yritysryhmää valittiin jatkamaan ensimmäisten korttelien suunnittelua kumppanuus-
kaavoituksena ja myöhemmin toteuttamaan
korttelit.
Aloituskorttelit sijaitsevat Isokuusen ytimessä, Vuoreksen puistokadun varressa ja
suunnitellun toriaukion ja koulun läheisyydessä. Isokuusen alue sijaitsee Särkijärven ja
asuntomessualue Virolaisen välissä. Korkeimpiin puukerrostaloihin tulee noin 6 - 7 kerrosta.
RIA 1/2013
Projektipäällikkö, RA Eija Pohjolainen kuvassa vasemmalla ja Managing Director, arkkitehti Taina Jordan ovat mukana puukerrostalo
Kaarnan suunnittelussa ja toteutuksessa.
nen puukaupunginosa
Vuores-projektin johtaja, DI Pertti
Tamminen ja yksi Vuoreksen lukuisista
taideteoksista nimeltään Suojelusenkeli.
Korttelit toteutetaan
kumppanuushankkeina
Pertti Tamminen kertoo, että Vuoreksen rakentaminen on tällä hetkellä Tampereen kaupungin suurin rakennusprojekti. Esimerkiksi
alueelle rakennettavan koulukeskuksen budjetti on 43 milj. e.
- Puukerrosalueen rakentaminen on erityisen mielenkiintoinen ja haastava projekti. Kilpailuehdotuksissa esitettiin erilaisia puurakentamisen ratkaisuja. Saimme useita hyviä
ehdotuksia ja niiden pohjalta on käynnistetty kaikkiaan kuusi kumppanuushanketta. Kilpailuun osallistuneissa työryhmissä on mukana rakennuttaja tai rakennusliike tai molemmat sekä arkkitehtitoimisto ja puutuotealan
toimija.
RIA 1/2013
Vuores-projekti ohjaa ryhmien jatkosuunnittelua jonka lisäksi hankkeessa on mukana
kaupungin rakennusvalvonta täydennettynä
kiinteistötoimen ja kaavoittajan edustajilla.
Asemakaavaa laaditaan kumppanuusmallilla, jossa otetaan korttelien jatkosuunnittelun
tarpeet ja tavoitteet huomioon. Tällä mallilla
saadaan joustavuutta ja nopeutta hankkeen
toteuttamiseen, sanoo Tamminen.
Avaus puukerrostalorakentamiselle?
Tammisen mukaan kilpailun kautta saatiin
alueen rakennuskannalle vaihtelevuutta.
Haasteena on kuitenkin se, että rakennukset
19
Lisätietoja Vuoreksesta www.vuores.fi
Kaarna muodostuu viistokattoisista rakennusmassoista, joiden välinen matala rakennusosa rytmittää mittakaavaltaan korkeampaa
puukerrostalorakentamista.
saadaan keskustelemaan keskenään – massoittelut, kattomuodot ja julkisivut sävyineen.
Esimerkiksi hulevesijärjestelmä on toteutettava kaikkien ryhmien yhteistyönä. Koko Isokuusen alueen asemakaavoitus tehdään vaiheittain.
- Isokuusen puukaupunginosa on avaus
suomalaiselle puukerrostalorakentamiselle,
kiteyttää Tamminen.
”Kaarna” toteutetaan CLTpuuelementtitekniikalla
Kaarnan julkisivu luoteeseen.
Suunnittelukilpailussa toiselle sijalle sijoittui
ehdotus ”KAARNA”. Projektipäällikkö, RA Eija
Pohjolainen NCC Rakennus Oy:stä kertoo, että tällainen puukerrostaloprojekti on rakennusliikkeelle suuri haaste ja mahdollisuus löytää uutta ajatusta rakentamiseen.
- NCC:lle puukerrostalorakentaminen on
ihan uutta – kuten monelle muullekin. Tämän
hankkeen myötä on tutustuttu mm. puurakentamisen eri tekniikoihin. Kaarnan rakennukset ovat CLT-runkorakenteisia ja suunniteltu RunkoPes’in mukaisesti.
CLT on ristiinliimattu massiivipuulevyrakenne. Siitä tuotetaan suurelementteinä
20
RIA 1/2013
Pihat on toteutettu kaikkien rakennusten yhteiskäyttöön.
Vuoreksen rakentaminen
on Tampereen kaupungin
suurin rakennusprojekti.
RIA 1/2013
21
Isokuusen alue on merkittävä osa Vuoreksen kaupunginosaa.
Isokuusen puukaupunginosa
on avaus suomalaiselle
puukerrostalorakentamiselle.
nostettavia rakennustuoteosia tai valmistetaan tilaelementtejä, joiden valttina on nopea asennusaika työmaalla. Rakennusten välipohjat, ulkoseinät, huoneistojen- ja porrashuoneiden seinät ja yläpohjarakenteet ovat
puurakenteisia. Kellarikerrosrakenteet ovat
betonia.
- Luonnollisesti suunnittelussa on otettu
huomioon energiatehokkuus. Kilpailutyön
osalta tuli laskea myös hankkeen resurssitehokkuus, mikä ylsikin niinkin korkealle kuin
lukuun 58 %. Hankeen toteutumisen kannalta on välttämätöntä päästä riittävään kustannustehokkuuteen myös uudella tekniikalla,
jonka käyttöön ei vielä ole harjaannuttu sekä vastaamaan markkinahintaa. Vaikka pa-
lomääräykset edellyttävät puupinnan palosuojausta toivon, että kohteen asuntojen sisäseinäpinnoissa voisi jonkun verran jättää
CLT-puupintaa näkyväksi, jolloin tuleva asunnon ostaja saisi myös tunnelmaltaan puutalokodin, toivoo Pohjolainen.
Puulla viihtyisyyttä
ja asuinmukavuutta
Kohteen suunnittelijana ja pääsuunnittelijana toimiva arkkitehti Taina Jordan Puusta Innovations Oy:stä on ehtinyt osallistua jo lukuisiin puurakennushankkeisiin. Esimerkkeinä hän mainitsee Saarijärven puukerrostalon,
Turun puisen asuinalueen Linnanfältin, Mik-
kelin Modernin puukaupunkihankkeen, Joensuun Penttilänrantaan tulevan puukerrostalon ja Mikkelin uuden vuoropäiväkoti Vilttihatun.
- Puu on erinomainen ja monipuolinen rakennusmateriaali, jota jalostamalla sen arvo
tulee entistä paremmin esille rakentamisessa.
Monikäyttöisyytensä ansioista puu sopii niin
sisätiloihin, rakenteisiin kuin ulkotiloihinkin.
Puu mielletään erittäin viihtyisäksi materiaaliksi, joka lisää asuinmukavuutta ja kodikkuutta. Kerrostalotarjontaan ostajat toivovat puurakentamista. Puun käyttö on myös liiketaloudellisesti ja ekologisesti erittäin perusteltua,
muistuttaa Taina Jordan. n
Isokuusen puukerrostalosuunnittelukilpailun tulokset:
1. ”Urbica” Studio Suonto Oy, Arkkitehdit Sarlin+Sopanen Oy ja Rakennustoimisto Rasto Oy
2. ”Kaarna” NCC Rakennus Oy, PUUSTA Innovations Oy, Stora Enso Wood Products ja Optiplan Oy
3. ”Caudex Borealis” Casatino Oy, Arkkitehtitoimisto Lassila & Co Oy, Arttu Oy ja Fiksu-Talo Oy
22
RIA 1/2013
RIA 1/2013
23