Liikunta tuo iloa elämään
Julkinen tiedote - jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen TA M P E R E E N K A U P U N G I N A S U K A S L E H T I Tampereen päivän tapahtumat s. 9–12 3 | 2015 Liikunta tuo iloa elämään s. 3 English page s. 19 Näin sen näin Maalaiskylästä kasvukeskukseksi N ykyisen Tampereen paikalle syntyi asutusta jo niinkin varhain kuin 600-luvulla. Vuosisatojen kuluessa eteläisten ja pohjoisten vesireittien kohtauspaikkaan Tammerkosken ympärille muodostui Kosken kylä, josta tuli merkittävä kauppapaikka 1200-luvulta alkaen. Myöhemmin oivallettiin, että Tammerkoskesta saataisiin arvokasta vesivoimaa teollisuuden pyörittämiseen. Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa III saapui valtakuntansa takamaille ja katseli tulevan kaupungin näkymiä. Tarinan mukaan kuningasta kuljettanut hevoskyyti pysähtyi Pyynikinharjulla, jossa kuningas maisemista lumoutuneena huudahti: ”Jopa tässä kaikki maailma ja sen kunnia!” Uuden kaupungin syntypaikka oli tällä varmistettu. Tampereen perustamiskirja allekirjoitettiin 1.10.1779. Seuraavan vuoden syyskuisena päivänä kauppiaista, käsityöläisistä ja porvareista koostuva ihmisjoukko oli kokoontunut Tammerkosken rannalle odottamaan jännityksellä, millainen talonpaikka heille olisi luvassa. Kaupungissa oli päätetty jakaa tontit ensimmäisille Tampereen asukkaille. Uuden kaupungin asukasluku oli tuolloin kahdensadan paikkeilla. Tampere oli alkutaipaleellaan pieni idyllinen maaseutukaupunki. Kun Suomi 1809 liitettiin Venäjään, oli Tampere Suomen pienimpiä kaupunkeja. Maalaiskylä alkoi kasvaa teollisuuskaupungiksi melko nopeasti sen jälkeen, kun Venäjän keisari Aleksanteri I antoi Tampereelle vapaakaupunkioikeudet 1821. Vapaakaupungiksi julistamisen ja teollistumisen myötä Tampereen asukasluku alkoi kasvaa. Kauppakaupunki muuttui käsityöläisten kaupungiksi ja 1840-luvulla varsinaiseksi teollisuuskaupungiksi. Ensimmäisistä tehtaista merkittävin oli skotlantilaissyntyisen James Finlaysonin perustama puuvillatehdas, joka oli maan suurin teollisuuslaitos ja työllisti 1500 ihmistä. Kaupunkiin perustettiin muun muassa pellavatehdas, konepaja ja verkatehdas. 1900-luvun alussa Tampereella oli 35 000 asukasta, joista suurin osa oli tehdastyöläisiä. Tänä vuonna 236 vuotta täyttävän Tampereen menneisiin vuosikymmeniin sisältyy monenlaisia vaiheita, joiden kautta kaupunkimme on muokkautunut nykypäivän Tampereeksi. Tällä hetkellä Tampere on maan vetovoimaisimpia kasvukeskuksia ja meitä tamperelaisia on jo yli 224 000. Tampereen perustamisen merkkipäivää eli Tampereen päivää juhlitaan perinteisesti joka syksy lokakuun ensimmäisenä päivänä ja sitä lähimpänä viikon- loppuna. Tampereen päivänä on lukuisia tapahtumia eri puolilla kaupunkia. Juhlapäivänä moniin museoihin pääsee joko ilmaiseksi tai alennetulla hinnalla. Lapsiperheiden kestosuosikki on varmasti vuodesta toiseen tutustuminen paloasemien toimintaan ja kalustoon. Liikunnallista tekemistä kaipaaville Varalan urheiluopisto tarjoaa muun muassa ulkoseikkailua, temppurataa, trapetsihyppyjä ja kalliolta laskeutumista. Illan hämärtyessä voi käydä ihastelemassa tuliteatteri Flamman esityksen. Tässä vain muutamia poimintoja monipuolisesta Tampereen päivän ohjelmasta, jonka löydät kokonaisuudessaan tämän lehden sivuilta 9–12. Tervetuloa nauttimaan Tampereen päivästä! Aila Rajamäki Päätoimittaja Sisältö Tampere myy tai vuokraa 130 omakotitonttia OMAKOTITONTTEJA voi tänä syksynä vuokrata tai ostaa omaksi muun muassa Vuoreksen Isokuusen uudelta asuinalueelta. Myytäviä tontteja on tarjolla myös Kalkussa, Kaukajärvellä ja Tasanteella. Osa tonteista myydään tarjouskilpailun perusteella ja osa kiinteällä hinnalla. Kiinteällä hinnalla myytävät tontit ovat tänä syksynä ensimmäistä kertaa kaikkien omatoimisesti rakentavien haettavissa ilman pisterajoja. Tampereen kaupungin omakotitonttien hakuaika on tänä syksynä 24.9.–7.10. Tontteja on tarjolla useasta kaupunginosasta yhteensä peräti 130. Vuokratontteja on haettavana Hervantajärveltä ja Kämmenniemestä. Vuoreksen Isokuusen Harjanteen tonteista osa vuokrataan, osa myydään kiinteällä hinnalla ja osa tarjousten perusteella. Vuokratontit ja kiinteällä hinnalla myytävät tontit jaetaan arpomalla hakijoiden kesken. Tontteja haetaan sähköisesti. Hakemusta pystyy muokkaamaan tai sen pystyy perumaan hakuajan loppuun asti. Tontteja voi hakea myös täyttä- mällä perinteisen paperisen lomakkeen. Vuokratonttien osalta oikeus osallistua tonttiarvontaan ratkaistaan kolmen tekijän perusteella. Haussa otetaan huomioon, kuinka kauan hakijat ovat asuneet yhtäjaksoisesti Tampereella, perheen lasten syntymävuodet sekä puolisoiden yhteiset vuosiansiot. Arvontaan pääsemiseksi pitää hakemuksen pistemäärän olla 63 tai enemmän. Arvontaan ei voi osallistua, jos hakijat ovat saaneet Tampereen kaupungin pientalotontin kymmenen viime vuoden aikana. Tonttien arvonnassa käytetään arvontaohjelmaa. ArTampereen kaupungin vonnassa kukin tontin saaja omakotitontit ovat saa sen vapaan tontin, jonka haettavissa 7.10. asti. oli hakemuksessaan asettanut korkeimmalle sijalle. Arvontaa jatketaan, kunnes kaikki tontit on jaettu. Peruuntumisten varalta saavat arvonnassa ilman tonttia jääneet varasijan. Hakijoilla on mahdollisuus saada tieto arvonnan tuloksesta välittömästi tekstiviestillä tai sähköpostitse. 4 Toimintamalli uudistuu tamperelaisten hyväksi 5 Palveluja pohditaan yhteistyössä 5 Terveydenhuollon asiointi sujuu netissä 6 Vuoreksessa kasvaa yhteisöllisyyttä 7 Hiedanrannan alue kiinnostaa 8 Ratikkaa suunnitellaan jo tarkasti 9–12 Tampereen päivän monipuolinen ohjelma • TEKSTI Anna-Leea Hyry KUVA Aila Rajamäki 13 Tarmo tukee taloyhtiöitä 14 Iso-Vilusella hieno skeittipaikka 15 Tredu tekee yritysyhteistyötä 16 Ota itsellesi pneumokokkirokote 17 Kotisairaala miellyttää potilaita 19 Tampere Info in English www.tampere.fi www.tampere.fi/asuminenjarakentaminen/tontit 2 TAMPERE-lehti 3 | 2015 Jakelusta vastaa Ykkösjakelut Oy. Jakeluun liittyvät palautteet: [email protected] Tampereen kaupungin asukaslehti ilmestyy vuonna 2015 neljä kertaa 7.3., 16.5., 26.9. ja 28.11. Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen. Tampere-lehteä saa myös keskusvirastotalosta Aleksis Kiven katu 14–16 C, Palvelupiste Frenckellistä ja kirjastoista. TAMPERE-lehti 3 | 2015 Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö Tampereen kaupunki PL 487, 33101 Tampere [email protected] Päätoimittaja: Viestintäpäällikkö Aila Rajamäki [email protected], puh. 040 550 5540 Toimitussihteeri: Viestintäsuunnittelija Tuuli Oinonen [email protected], puh. 040 801 2587 Taitto: Marja Muhonen Paino: SLY-Lehtipainot Oy, 2015 Painos: 125 000 kpl Kannen kuva: Hanna Leppänen. Kerttu, Valtteri ja Ilona Rannisto nauttivat Tampereen uintikeskuksen remontoiduista tiloista. ISSN: 1458-557X (painettu), 1458-6991 (verkkolehti) Seuraava Tampere-lehti ilmestyy 28.11.2015 Tampere-lehti verkossa: www.tampere.fi/tamperelehti QR-lukija käytössä? Nappaa lehti mobiilipäätteeseesi! Tästä puhutaan nyt Liikkuva Tampere kulkee liikunnan ilon jäljillä K aupunki on aloittanut Liikkuva Tampere -hankkeen arkiliikunnan edistämiseksi. Kohderyhmänä ovat kaikki tamperelaiset ja erityisesti ne, jotka harrastavat terveytensä tai hyvinvointinsa kannalta liian vähän liikuntaa. Tavoitteena on kannustaa ihmisiä liikkumaan ja lisätä omatoimisen liikunnan mahdollisuuksia. Liikkumisen lisäksi kaupunkilaiset pääsevät kertomaan mielipiteitään ja vaikuttamaan oman kotikaupunkinsa liikuntamahdollisuuksiin. – Otamme kaupunkilaiset mukaan hankkeeseen. Haluamme tietää, mitä eri asuinalueilla pitäisi tehdä, jotta kau- punkilaiset liikkuisivat enemmän, kertoo Johanna Riippi, joka on kesäkuun alussa alkaneen hankkeen projektipäällikkö. Huomio nuorten liikkumiseen Vaikka hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki tamperelaiset, pyritään kiinnittämään erityistä huomiota nuorten liikuntatottumuksiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemään kouluterveyskyselyyn vastanneista tamperelaisista 8.–9.-luokkalaisista sekä ammattikoululaisista ja lukiolaisista 29 prosent- tia harrastaa hengästyttävää liikuntaa vain yhden tunnin viikossa. Johanna Riipin työparina on liikunnanohjaaja Jenny Lausti, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa nuorille suunnattujen matalan kynnyksen liikuntaryhmien suunnittelu. Suunnittelussa mukana ovat nuoret itse. Liikuntahankkeen yhtenä tavoitteena on kumppanuuden vahvistaminen eri toimijoiden välillä. – Jo yksistään Tampereen kaupungilla on monta eri tahoa, jotka toimillaan tukevat liikunnan edistämistä. Kun lisätään päälle vielä urheiluseurat, seurakunnat ja yhdistykset, on kasassa melko monta yksittäistä toimijaa. Haluamme yhdistää kaikkien liikkumisen edistämisestä kiinnostuneiden voimat, näin saadaan aikaan Tampere, jossa on hyvä liikkua, Riippi sanoo. • TEKSTI Ilana Pantzar KUVA Hanna Leppänen Tampereen uintikeskus avattiin kaksivuotisen peruskorjauksen jälkeen kokonaan uudistuneena. Lattia haluttiin säilyttää samannäköisenä kuin aiemmin. KU VAT : H A N N A L E P PÄ N E N Kaupunkilaiset voivat kertoa liikkumiseen liittyvistä toiveistaan nettikyselyllä, joka löytyy internetistä osoitteesta www.tampere.fi/liikkuvatampere. Seiväshyppääjä Urho Kujanpää harjoittelee myös vesijuoksemalla Kalevassa. Uintikeskus remontoitiin altaasta kattoon TAMPEREEN uintikeskus Kalevassa avattiin kaksivuotisen peruskorjauksen jälkeen täydellisesti uudistuneena kesäkuun alussa. Peruskorjauksessa koko hallin tekniikka ja pinnat uusittiin kauttaaltaan. Halliin saatiin muun muassa uusi vedenkäsittely ja ilmastointi. Uudistuksessa myös hallin toimintoihin tuli joitakin muutoksia. Kahvila siirtyi ensimmäisen kerroksen aulaan ja lipunmyynti sai tilat kahvilan yhteydestä. Lipunmyynnistä vastaa kahvilayrittäjä. Kuntosali muutti avarampiin tiloihin entisen kahvilan paikalle toi- seen kerrokseen. Kuntosaliin saatiin myös omat pukuhuonetilat. Uimahallin kumilenkkiavaimet jäävät historiaan, sillä samalla nykyaikaistettiin myös hallin sisäänpääsyjärjestelmä. Uimahalliin, kuntosalille ja tulevaisuudessa lisäksi maauima- laan pääsee sisään rannekkeella, jolla myös avataan pukukaappien älylukot. Rannekkeen voi ostaa omaksi 10 eurolla, jolloin siihen voi ladata 10 kerran sarjakortin. Sarjaranneke käy myös muissa Tampereen uimahalleissa. • TAMPERE-lehti 3 | 2015 3 Tästä puhutaan nyt TAMPERE otti kahdeksan vuotta sitten ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina käyttöönsä pormestarimallin ja tilaaja–tuottaja-mallin. Tästä toimintamallista ollaan nyt siirtymässä askel eteenpäin. Mallin uudistaminen aloitetaan konsernihallinnosta. Tavoitteena on uudistaa konsernihallinnon rakenne vuoden 2016 alusta lähtien ja koko kaupungin organisaatio vuoden 2017 alkupuoliskolla. Uudet poliittiset toimielimet aloittavat seuraavien kuntavaalien jälkeen 1.6.2017. Sisäisestä tilaaja–tuottaja-mallista luovutaan ja palvelut tuotetaan jatkossa kolmella palvelualueella, joita ovat hyvinvointi, elinvoima ja yhdyskuntarakenne. Myös konsernihallinnon uudistaminen perustuu tähän jakoon. – Syksyn aikana tuotetaan päätöksenteon tueksi erilaisia vaihtoehtoja muun muassa poliittisesta johtamisjärjestelmästä Tampereella, minkälainen malli otetaan sisäisen tilaaja–tuottaja-mallin tilalle sekä miten vahvistetaan asiakaslähtöisyyttä ja kuntalaisten vaikuttamista, sanoo strategiajohtaja Reija Linnamaa, joka vetää toimintamallin uudistamista valmistelevaa Tampere 2017 -projektia. Pormestari johtaa kaupunkia jatkossakin Tampereen kaupungin johdossa on edelleen pormestari, mutta pormestarin tehtävät ja valintatapa ovat vielä mietinnässä. Niin ikään pohdinnassa ovat apulaispormestarien määrä ja tehtävät sekä poliittisten toimielinten roolit ja määrät. Konsernihallinnossa ei ole jatkossa enää tilaajaryhmää. Nykyisen tilaajaryhmän toiminnoista hyvinvoinnin palvelualueelle siirtyisivät lasten ja nuorten palvelut, ikäihmisten palvelut, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen palvelut sekä sivistys- ja elämänlaatupalvelut. Yhdyskuntarakenteen palvelualue muodostuisi nykyisestä kaupunkiympäristön kehittämisestä. Elinvoiman palvelualue muodostuisi pääosin nykyisestä kaupunkikehitysryhmästä. Mietinnässä on vielä osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen palvelujen sijoittuminen joko hyvinvoinnin tai elinvoiman palvelualueille sekä mihin sijoittuvat yleispiirteinen maankäyttö ja aluekehitysohjelmat. Poliittiset toimielimet keskustelevat syksyn aikana toimintamallin uudistuksesta muun muassa 5.10. järjestettävässä seminaarissa, jota voi seurata suorana videolähetyksenä kaupungin verkkosivuilta. Se on katsottavissa netistä myös myöhemmin. Seminaarista raportoidaan suoraan Twitter-profiilissa @tamperelive. Myös kuntalaiset voivat osallistua seminaarin aikana Twitter-keskusteluun tunnisteella #tampere2017. TEKSTI Aila Rajamäki 4 TAMPERE-lehti 3 | 2015 M I K KO N Ä R H I Tampere valmistautuu uuteen toimintamalliin Nykyisessä Tampereen toimintamallissa pormestari toimii kaupungin johtajana. Hän myös edustaa kaupunkia virallisissa yhteyksissä, kuten esimerkiksi Tasavallan presidentin Sauli Niinistön vieraillessa Tampereella 2. syyskuuta. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen toivotti Finlaysonin alueella presidentin tervetulleeksi Tampereelle. Toimintamallia muokataan tamperelaisten hyväksi T ampereen kaupungin toimintamalli eli tapa hoitaa hallintoa, kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja palveluiden järjestämistä on perustunut kolmeen kulmakiveen: pormestarimalliin, asiakaslähtöisyyteen ja ihmisen elämänkaaren vaiheiden mukaisiin tarpeisiin sekä palveluiden tilaajan ja tuottajan erottamiseen toisistaan. Tampereen malli on ollut edelläkävijä suomalaisessa kuntakentässä. Vielä kymmenen vuotta sitten Tampereella oli virassa oleva kaupunginjohtaja sekä eri hallinnonalojen lautakunnat, jotka päättivät palveluista ja tuottivat ne pääasiassa itse. Asukkaiden osallistumiseen ei ollut vaalien ja valitusten lisäksi nykyisenlaisia muotoja. Näin on edelleen monessa kunnassa. Mallia uudistetaan Tampere 2017 -projektissa Nykyinen toimintamalli otettiin käyttöön vuonna 2007. Se sai alkunsa 2000-luvun alun strategiatyöstä, jossa havaittiin toimintaympäristön haasteiden olevan niin isoja, että niitä oli vaikea kohdata silloisella toimintamallilla. Malli on tuonut tulleessaan paljon hyvää, kuten uusia toimijoita, kustannustehokkuutta ja vaikutusmahdollisuuksia, mutta samalla se on saanut osakseen myös paljon kritiikkiä. Sekä pormestariohjelmassani että kaupunkistrategiassa todetaan, että tällä valtuustokaudella toimintamalliamme arvioidaan ja se uudistetaan arvioinnin pohjalta. Tampereen yliopisto teki arvioinnin viime vuonna, ja tämän vuoden kevättalvella käynnistettiin toimintamallin uudistamiseksi Tampere 2017 -projekti. Palveluja kehitetään asiakasnäkökulmasta Muutokseen meitä haastavat vieläkin isommat toimintaympäristön muutokset kuin 2000-luvun alussa: sote-uudistus on muuttamassa radikaalisti kuntien asemaa ja tehtäviä, kuntatalous on kiristynyt koko ajan, palveluja järjestetään yhä enemmän useamman kunnan yhteistyönä ja Tampereen kaupunkiseudun kaltaisten kasvukeskusten kasvu jatkuu voimakkaana. Muutenkin perinteisen hallinnon rooli on muuttumassa yhä enemmän mahdollistajaksi. Asiakas onkin kumppani ja kaupunkia rakennetaan ei vain kaupunkiorganisaation voimin vaan yhdessä eri toimijoiden kanssa. Tätä kaikkea ajatellen tarvitsemme nykyisen toimintamallimme uudistamista. Uuden toimintamallin tulee olla aiempaa asiakaslähtöisempi ja ketterämpi ja johtamiseltaan selkeämpi. Meillä on erityisen paljon tehtävää toimintatapojen uudistamisessa: miten toimimme asiakaspalvelutilanteissa mahdollisimman hyvin, miten kehitämme palveluitamme asiakasnäkökulmasta, miten hyödynnämme henkilöstömme asiantuntemuksen, miten kehitämme johtamiskäytäntöjä kaupunkiorganisaatiossamme tai miten luomme edellytyksiä esimerkiksi yritysten ja kansalaisjärjestöjen toiminnalle kaupungissamme. Tavoitteena joustava organisaatio Toimintamallin uudistusta tehdään ripeällä aikataululla. Tarkoitus on saada aikaan joustava rakenne, jota on mahdollista uudistaa tarvittaessa. Uuden toimintamallin rakentaminen lähtee liikkeelle konsernihallinnon uudistamisesta ja jatkuu vaiheittain. Kokonaisuudessaan uusi toimintamalli uusine poliittisine toimielimineen pääsee vauhtiin kevään 2017 kuntavaalien jälkeen 1.6.2017. Vaikka tavoitteemme on silloinkin olla hallinnon edelläkävijä kuntakentässä, hallintomalli itsessään ei saa olla tavoite. Hallintomalli on lopulta vain väline kaupungin ydintehtävien mahdollisimman hyvässä toteuttamisessa: tamperelaisten ja Tampereen hyvinvoinnin ja elinvoiman luomisessa. • ANNA-KAISA IKONEN Tampereen pormestari M I K KO N Ä R H I V oisiko lääkäri olla kirjastossa tai nettiyhteyden päässä? Mitä annettavaa toisen asteen oppilaitoksilla olisi vanhusten palvelukeskuksille? Entä mihin voisi käyttää iltaisin esimerkiksi Tipotien uudehkon sosiaali- ja terveysaseman tiloja? Kuluvan syksyn aikana ideoita kaupungin palvelujen uudenlaisille järjestämistavoille on ehdotettu roppakaupalla, sillä Tampereen tulevaisuuden palvelujen suunnittelu on edennyt keskustan ja kaakon alueille. Koillisen alueen jatkotyöskentelyyn liittyen Teiskon palveluja on pohdittu työpajoissa. Tesomalla taas valmistellaan aivan uudenlaista hyvinvointikeskusta, jonka kehittämiseen osallistuvat kaupungin lisäksi yritykset ja asukkaat. Etelän palvelualueen asukkaiden kanssa puolestaan töihin päästään vuoden lopulla. Palvelumallityön ideana on selvittää, millaisia tarpeita asukkailla on, ja suunnitella ja järjestää palvelut sen mukaan. Työtä tehdään tulevaisuutta varten, sillä suunnitelmat ulottuvat vuoteen 2025 saakka. Suunnittelu kattaa kaikki palvelut päivähoidosta vanhuspalveluihin, terveydestä kulttuuriin. − Keskustassa ja lännen palvelualueilla valmistellaan nyt myös lasten ja nuorten palvelujen kehittämissuunnitelmia. Tässä yhteydessä käydään läpi muun muassa varhaiskasvatuksen ja perusopetuk- Lielahtikeskuksessa toteutetaan jo hyvinvointikeskusmallia: siellä voi samalla kertaa käydä terveysasemalla, kirjastossa, ostoksilla ja vaikka kahvittelemassa palvelukeskuksen ravintolan kattoterassilla. Kaikki hyvinvointikeskukset eivät kuitenkaan tule olemaan samanlaisia, vaan ne suunnitellaan alueen asukkaiden tarpeiden mukaan. Kaupungin palvelut ajatellaan uusiksi yhteistyössä sen palvelut sekä nuorisopalvelut, kertoo suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen. Linnainmaalle hyvinvointikeskus Pilottikohteena olleella koillisella alueella on otettu jo askel suunnittelusta eteenpäin. Sisko Hiltunen kertoo, että alueella järjestetyistä osallistumistilaisuuksista nousi vahvasti esiin idea, että hyvin- vointipalvelut olisi hyvä saada samasta paikasta tai ainakin läheltä toisiaan. Tämän pohjalta on suunniteltu, että ainakin suurin osa koillisen alueen palveluista löytyisi tulevaisuudessa Linnainmaan hyvinvointikeskuksesta. Se muodostuu kahdesta kiinteistöstä: nykyisestä terveysasemasta ja Prisman kiinteistöstä, joka otetaan käyttöön vaiheittain vuosina 2016 ja 2017. Alueen nuorisolta tulleen toiveen mukaisesti kirjasto ja nuorisokeskus tulevat sijoittumaan Linnainmaalla saman katon alle. • TEKSTI Marika Haapala KUVA Hanna Leppänen www.tampere.fi/palvelumalli Hoida terveyspalveluja verkossa missä ja milloin vain TAMPERELAISET voivat hoitaa yhä enemmän terveydenhuollon asiointiaan sähköisesti. Sähköiset palvelut ovat osoitteessa www.tampere.fi/soteasiointi ESIMERKIKSI terveydenhuollon hoitajien vastaanottoaikoja voi nyt varata sähköisesti huomattavasti aikaisempaa enemmän. Kaikki kaupungin terveysasemien omahoitajat ovat sähköisen ajanvarauksen piirissä. Vastaanottoajan voi varata sähköisesti myös neuvoloihin, kouluterveydenhuoltoon, nuorisoneuvolaan, ehkäisyneuvolaan sekä Tesoman ja Oriveden aikuisneuvolaan. Muihin aikuisneuvoloihin hakeudutaan terveysasemien hoita- Hilkka ja Pentti Välimäki ovat tulleet kaupungin hoitotarvikejakeluun kuulemaan sen palveluista. Neuvojana on terveydenhoitaja Tarja Paavola. Asiointi yksikön kanssa on helpottunut, sillä asiakas voi nyt tilata tarvitsemansa hoitotarvikkeet sähköisesti ja varata myös sähköisesti ajan niiden noutamiseen. jien ajanvarauksen kautta. Sähköinen ajanvaraus on käytössä myös sukupuolitautien poliklinikalle, terveysasemien diabeteshoitajille, diabeteksen ehkäisyn ohjaukseen dehko-hoitajille ja Hatanpään sairaalan palveluissa korva- ja silmäyksikön sekä poliklinikoiden hoitajille. Myös omalääkärien sähköistä ajanvarausta kokeillaan vuoden loppuun saakka. Sähköisesti voi varata ajan sovittuja kontrollikäyntejä, esimerkiksi pitkäaikaissairauksien puolivuotis- ja yksivuotiskontrollikäyntejä varten. Täytä lomake verkossa Terveydenhuollon henkilökunta toivoo, että mahdollisimman moni täyttäisi vastaanottoa varten tarvittavat lomakkeet verkossa jo ennen vastaanottokäyntiään. Usein asiakkaan kanssa sovitaan jo etu- käteen esimerkiksi verenpaineen tai verisokeriarvojen mittaamisesta vastaanottojen välillä. Kun asiakas kirjaa ne sähköisiin lomakkeisiin, hoitaja näkee tulokset omalta koneeltaan. Näin vastaanotolla säästyy aikaa ja pystytään keskittymään itse asiaan. Myös sovitut esitietolomakkeet voi täyttää ja lähettää sähköisesti. Ota käyttöön viestipalvelu Kun menet seuraavan kerran lääkärin tai hoitajan vastaanotolle, sovi hänen kanssaan viestipalvelun käyttöönotosta. Se helpottaa yhteydenpitoa puolin ja toisin. Viestipalvelun välityksellä voit suljetussa yhteydessä kysyä omasta terveydestäsi, ja saat sen kautta esimerkiksi jatkohoito-ohjeita. Tieto uudesta viestistä tulee tekstiviestillä puhelimeesi. Lähettämääsi viestiin vastataan viiden päivän kuluessa. Varaa hoitotarvikkeet sähköisesti Tampereen kaupungin hoitotarvikejakelun kanssa voit nyt asioida sähköisesti, jos olet maksuttomiin hoitotarvikkeisiin oikeutettu tamperelainen. Voit tilata sähköisesti tarvitsemiasi tarvikkeita ja voit myös varata ajan niiden noutamiseen. Uusien tarvikkeiden tilaus on tehtävä kaksi viikkoa ennen edellisten loppumista. Muistahan ajanvarausmuistutuksen Ajanvarauksista tuleva kännykkämuistutus helpottaa elämää, joten se kannattaa ottaa käyttöön. Voit ilmoittaa muistutuspalvelun käyttöönotosta joko sähköisten palvelujen kautta tai kertomalla asiasta omalla terveysasemallasi. Muistutuspalvelu koskee lähes kaikkia ajanvarauksia eli niitä, jotka teet itse verkossa ja niitä, jotka teet Terveyspalvelujen neuvonnan kautta. Täytä Terveystasku tiedoillasi Terveystasku on henkilökohtainen terveyskansiosi, johon voit tallentaa tietoja esimerkiksi verenpaineesta, ruokailusta, liikunnasta ja yleisestä hyvinvoinnista. Jos niin haluat, terveydenhuollon henkilökunta voi katsoa tietojasi Terveystaskusta ja saada kokonaiskuvaa terveydentilastasi. Vastaanotoilla palvelusi nopeutuu ja helpottuu, kun sinua koskevat tiedot ovat jo valmiina Terveystaskussa. TEKSTI Tuula Ala-Honkola KUVA Hanna Leppänen www.terveystasku.fi TAMPERE-lehti 3 | 2015 5 Elävä kaupunki Vuoreksessa luodaan omia tapoja toimia yhdessä Reeta Ahonen (takana) ja Niina Riihimäki tekevät yhteistyötä muutenkin kuin yhdistysten kautta: he ovat perustaneet Vuoreksen ensimmäisen kahvilan. K asvavassa Vuoreksen kaupunginosassa rakennetaan paitsi taloja myös yhteisöllisyyttä. Asukastoiminnan käynnistymistä on tukenut Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut, jonka ohjaaja auttoi asukkaita synnyttämään kulttuuriharrastuksia ja -tapahtumia Vuorekseen. Vuonna 2014 toimineen ohjausprojektin myötä perustettiin Vuoreksen asukasyhdistys. Saman vuoden alussa sai alkunsa myös Vuoreksen koulun vanhempainyhdistys. Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Reeta Ahonen ja vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Niina Riihimäki pitävät yhdistystoiminnan kannalta vain hyvänä puolena, että Vuores on uusi kaupunginosa. – Vanhempainyhdistyksessä olemVuorekseen me todenneet monvalmistuu tänä ta kertaa, miten hievuonna yli 450 noa on aloittaa toiuutta asuntoa. RAKENTAMINEN jatkuu kiivaana eri puolilla Vuoresta, joka sijaitsee noin 7 kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Vuorekseen on vuosina 2014 ja 2015 valmistunut enemmän asuntoja kuin missään muussa Tampereen kaupunginosassa. Vuorekseen valmistuu tänä vuonna peräti yli 450 asuntoa kerros-, rivi-, pari- ja omakotitaloihin. Tällä hetkellä Vuoreksessa asuu noin 1 500 asukasta, ja asukasmäärä voi nousta 2 000 henkeen vuoden loppuun mennessä. Rakennustyöt alkavat Vuoreksen kerros- ja rivitalotonteilla tasaisin väliajoin. Seuraavat omakotitontit tulevat hakuun tänä syksynä Harjanteen pohjoisosasta. Kaupunginosan julkisten palvelujen keskittymä on Vuores-talo, jossa on Vuoreksen koulun alaluokat, Vuoreksen päiväkoti, esiopetustilat, hyvinvointineuvolan ja hammashoidon tilat, monitoimiaula suurine esiintymislavoineen ja 1 000 neliömetrin kokoinen liikuntahalli. Vuores-taloon valmistuvat myöhemmin muun muassa yläkoulun luokkatilat. Toinen päiväkoti si- TAMPERE-lehti 3 | 2015 Kehittämistä ja tapahtumia Reeta Ahosen mukaan asukasyhdistyksen tärkeimmät tehtävät ovat edistää asukkaiden välistä yhteistyötä, ajaa asukkaiden etuja ja tarjota matalan kynnyksen vapaa-ajan toimintaa. – Uudella alueella on paljon asioita, joita voi viedä eteenpäin ja kehittää. Vuoreslaiset kaipasivat muutoksia esimerkiksi bussiaikatauluihin, joten asukasyhdistys vei asiaa voimakkaasti eteenpäin, ja vuoroja saatiinkin lisää, Ahonen kertoo. Asukasyhdistys on järjestänyt tapahtumia kirpputorista laskiaisriehaan sekä vapaa-ajan toimintaa lukupiiristä puistojumppaan. – Aika moni Vuorekseen muuttavista Vuoreksen rakentaminen jatkuu kiivaana Palvelut kehittyvät jatkuvasti 6 minta alusta. Saamme luoda oman kulttuurimme, Riihimäki sanoo. – Täällä pääsee vaikuttamaan siihen, millaisiksi toimintamallit rakentuvat. Olisi paljon raskaampaa, jos joku sanoisi, että näin on tehty 30 vuotta ja tehdään edelleen, Ahonen lisää. jaitsee liikekeskus Klaavan yhteydessä. Kolmas päiväkoti on suunnitteilla Mäyränmäkeen: 80–100-paikkainen palvelusetelipäiväkoti valmistuisi alustavan aikataulun mukaan syksyllä 2016. Kirjastoauto kiertää Vuoreksessa neljällä pysäkillä. Kaupalliset palvelut lisääntyvät koko ajan: alueella on jo esimerkiksi kaksi lähikauppaa, kampaamoja, kahvila, pizzeria ja kukkakauppa. Vuorekseen kulkee Tampereen joukkoliikenteen linja 5, jolle on talvikaudeksi lisätty vuoroja arkipäivien ruuhkahuippuihin. Kattavien ulkoilureittien lisäksi alueella on muun muassa laaja keskuspuisto, neljä leikkipuistoa, viljelypalstoja sekä tekonurmipintainen jalkapallokenttä. Isokuusen ja Rimmin katuja rakennettiin kesällä Viime kesänä Vuorekseen on valmistunut Isokuusen asuinalueen alkukorttelien kunnallistekniikka, katuja ja puinen ajoneuvosilta. Kunnallistekniikan rakentaminen jatkuu pientalovaltaisen Harjanteen pohjoisosassa. Kesällä on saatu valmiiksi myös alkuosa Rimmin asuinalueen kaduista ja kunnallistekniikasta. Vuoreksen katuja ja Keskuspuistoa viimeistellään sitä mukaa kuin asuinkorttelit valmistuvat. • ihmisistä hakee aktiivisesti seuraa muista asukkaista ja on kiinnostunut alueen kehittämisestä. Näin ei välttämättä kävisi, jos kaupunginosa olisi täysin valmis. Yhteistoiminta tuo turvallisuutta Niina Riihimäen mukaan yhteisöllisyyden tukeminen on vanhempainyhdistyksellekin tärkeä asia. – Kun tunnemme toinen toisemme, lapsilla on turvallista olla. Osa tapahtumistamme, kuten siivouspäivä, on suunnattu kaikille vuoreslaisille, Riihimäki kertoo. Vanhempainyhdistys toimii linkkinä kotien ja koulun välissä ja tukee esimerkiksi koulun tapahtumia ja retkiä sekä kilpailuttaa koulukuvauksen. – Yhteistyö vanhempainyhdistyksen ja koulun kanssa toimii Vuoreksessa todella hyvin. Vuoreksen koulun puitteet ovat hienot ja tietotekniikkaa on runsaasti. Mutta hienointa koulussa on asialleen vihkiytynyt ja aidosti sitoutunut henkilökunta, joka haluaa luoda jotain uutta, Riihimäki korostaa. Yhteistyötä yli rajojen Vuoreksesta löytyy hyviä esimerkkejä monipuolisesta yhteistyöstä eri toimijoiden välillä. Jokakeväistä Vuores-päivää ovat järjestäneet kaupungin Vuoresprojektin lisäksi alueelle rakentavat rakennusliikkeet, yhdistykset ja yritykset. Vanhempainyhdistys tilasi suositut Duudsonit Vuoreksen koululle koulukiusaamisen vastaiseen kampanjointiin, ja rakennusliikkeet ja Vuoreksen palveluyhtiö sponsoroivat tilaisuutta. Kirpputori laitettiin pystyyn yhdistysten yhteistyönä. Yhteisöllisyyttä syntyy kohtaamisissa ja verkossa – Mitä enemmän kohtaamisia, sitä enemmän aletaan tietää toisista. Kohtaamisia voi olla niin palveluissa kuin tapahtumissa. Ihmisten pitää vain lähteä mukaan. Toivonkin, että ihmiset osallistuisivat yhdistysten järjestämiin tilaisuuksiin, Niina Riihimäki sanoo. Yhteisöllisyys kehittyy myös verkossa. Vuores.fi-verkkoportaalissa asukkaat voivat esimerkiksi lukea alueen uutisia ja tutustua yhdistysten toimintaan, paikallisiin palveluihin ja taloyhtiöihin. Asukkaat voivat ilmoittaa tapahtumista ja käydä verkkokeskustelua julkisesti tai suljetusti vain oman taloyhtiön kesken. Portaalia ylläpitää Tampereen kaupungin ja alueen taloyhtiöiden omistama palveluyhtiö Vuores Palvelu Oy. Lisäksi esimerkiksi Facebookista löytyy vuoreslaisten keskusteluryhmiä. Niissä kysellään leikkipuistoseuraa, vinkataan hyvistä latureiteistä, jaetaan kuvia ja ilmoitetaan löytötavaroista. Reeta Ahonen ja Niina Riihimäki ovat huomanneet, että Vuorekseen muuttaneet arvostavat ekologisuutta ja luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia, joihin alueella on panostettu. – Koen, että tänne on jo syntynyt vuoreslainen identiteetti: Vuoreksen ominaispiirteet ovat osa meitä, Riihimäki sanoo. • TEKSTIT Reetta Hynynen KUVAT Hanna Leppänen Hiedanrantaa kunnostetaan asukkaille ja yhteisöille L Vanhan teollisuusalueen portit avattiin elokuisissa puutarhajuhlissa, jotka vetivät yli 7 000 kävijää. Lielahden kartano kiinnosti kovasti. Alueen rakennuksissa on upeita yksityiskohtia, kuten Lielahden kartanon tornit. Vanha vedenpuhdistamo säiliöineen on mielikuvitusta kiehtova rakennus. Mitähän toimintaa tänne voisi tulla? ielahden vanha teollisuusalue sai uudeksi nimekseen Hiedanranta vanhan lahdenpohjukan mukaan. Aluetta on avattu ja esitelty kuntalaisille. Kiinnostaako Lielahden vanha teollisuusalue kaupunkilaisia? Elokuussa järjestimme alueella puutarhajuhlat, joihin osallistui yli 7 000 alueesta kiinnostunutta. Myös alueen historia kiinnostaa. Alue avattiinkin yleisölle myös syyskuussa Euroopan kulttuuriympäristöpäivänä, jonka teemana oli sopivasti teollisuuden ja tekniikan perintö, kertoo alueen hankekehityspäällikkö Reijo Väliharju. Mitä alueella syksyn mittaan tapahtuu? – Vapaasti alueella ei voi valitettavasti vieläkään liikkua, mutta teemme töitä turvallisuuden eteen. Joudumme tässä vaiheessa lyhentämään sortumavaarassa olevaa tehtaan piippua, jotta piipun kunnon heikkeneminen saadaan pysäytettyä ja piipusta putoilevien tiilien aiheuttama vaara poistettua. Piipulle tehtävät korjaukset on sovittu yhdessä muun muassa maakuntamuseon asiantuntijoiden kanssa, Väliharju kertoo. – Myös heikkokuntoisia ja jopa tulipalossa tuhoutuneita pääosin betonielementeistä rakennettuja, ei-arvokkaiksi todettuja tehdasrakennuksia puretaan syksyn mittaan. Alueelle myös kuljetetaan maa-aineksia Hiedanrannan tulevia tarpeita varten muilta työmailta. – Yritämme mahdollistaa Hiedan- rannan käyttöä erilaisiin tilaisuuksiin ja tarpeisiin. Aluetta on muun muassa käytetty moniin kuvauksiin ja esimerkiksi viranomaisten harjoituksiin. Hiedanrannassa toimii myös yrityksiä ja muita vuokralaisia, joten autiona se ei ole. Joko Hiedanrannan tulevaa käyttöä suunnitellaan? – Ajatuksena on yhdessä tekeminen ja mahdollisimman monien tahojen ottaminen mukaan ideointiin jo nyt. Asukkaat ja yhteisöt halutaan mukaan alueen luonteen miettimiseen, siksikin sen on haluttu tulevan kaupunkilaisille tutuksi. Tulevan Hiedanrannan asuinalueen luonnetta voi muokata myös väliaikainen toiminta, jota siellä on ehkä vuosiakin ennen kuin uutta rakennetaan. – Nyt tehdään varsinaisen suunnittelun pohjaksi työtä. Kiinnostavia tutkimuksia tehdään myös Näsijärven vesialueella. Lielahden pohjassa olevan puhtaan puukuidun uudelleen käytön mahdollisuuksia tutkitaan. Järvellä tehdään myös niin sanottuja meriarkeologisia tutkimuksia. Muita selvityksiä esimerkiksi luontoon liittyen täydennetään. – Palautetta ja ideoita otetaan vastaan koko ajan. Toivomme sitä mieluiten valiaikainenhiedanranta.fi-verkkosivun kautta, josta saa myös tietoa alueen tapahtumista ja siihen liittyvästä keskustelusta. Monenlaista kuvamateriaaliakin on syntynyt. • TEKSTI Anna-Leea Hyry KUVAT Hanna Leppänen www.valiaikainenhiedanranta.fi Hakametsän jäähallin tulevaisuutta selvitetään H akametsään valmistui Suomen ensimmäinen jäähalli vuoden 1965 jääkiekon MM-kisoihin. Siitä lähtien halli on palvellut tamperelaista jääurheilua, siellä on muun muassa pelattu kaikki tamperelaisten jääkiekkoseurojen sarjaottelut. Halli toimii myös erilaisten konserttien, messujen ja muiden suurten yleisötapahtumien areenana. Tampereen kaupungin omistuksessa olevassa hallissa on 7800 katsojapaikkaa. Mikäli monitoimiareena-hanke etenee suunnitelmien mukaan ja uusi monitoimihalli rakennetaan rautatieaseman kylkeen kannelle, siirtyvät kaikki sarjaottelut Hakametsästä uuteen halliin. Tämä voisi tapahtua aikaisintaan keväällä 2020. Tällöin Hakametsän halli tulee valjastaa uuteen käyttöön. – Hakametsän kehittäminen on osa liikunnan huippuketjua, joka mahdollistuu monitoimiareenan valmistumisen myötä. Olemme käynnistäneet selvityksen siitä, miten Hakametsän hallia tulevaisuudessa käytetään. Mietinnässä on, miten hallia voitaisiin kehittää liikunta-, urheilu- ja hyvinvointipalvelukeskuksen suuntaan ja minkälainen liiketoiminnallinen konsepti kiinteistössä voisi parhaiten toimia. Tällä hetkellä esillä on vielä useita eri vaihtoehtoja, kertoo hankejohtaja Tero Tenhunen Tampereen kaupungin kaupunkikehitysryhmästä. Tenhusen mukaan yhtenä mahdollisuutena on kehittää koko Hakametsän alueesta ns. hybridi tila- ja toimintokokonaisuus, jossa yhdistyvät urheilu- ja liikuntatilat, asuminen, liikunnan ja hyvinvointialan kaupalliset palvelut, vapaa-aika sekä kulttuuri ja tapahtumat. Hakametsästä voisi muodostua valtakunnallisestikin merkittävä liikunnan ja urheilun keskittymä, sillä muutaman kilometrin säteellä sijaitsee useita alan toimijoita, kuten esimerkiksi Tampereen uintikeskus, Sammon urheilupainotteinen kes- kuslukio, UKK-instituutti, Tammelan stadion ja Kaupin urheilupuisto. Hakametsän hallin uutta käyttöä selvitetään loppuvuoden aikana, ja tarkoitus on viedä asia vaiheittain päätöksentekoon vuoden 2016 aikana. Hakametsän alueesta on tekeillä myös täydennysrakentamisen Ehyt-yleissuunnitelma, joka linkittää urheilulle omistetun jäähallin laajempaan yhteyteen Uudessäkylässä, Kissanmaalla ja Kalevanrinteessä. – Siinä kehitetään myös liikenteen olosuhteita siten, että huomioidaan nykyiset kulkumuodot ja raitiotie. Hervannan valtaväylän Hakametsän solmukohtaan on syntymässä uusi keskustan laajentumisalue, yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen kaupunkiympäristön kehittämisestä sanoo. • TEKSTI Aila Rajamäki KUVA Hanna Leppänen TAMPERE-lehti 3 | 2015 7 Myös kaupunkilaisten odotukset tässä asiassa ovat korkealla. Allianssin työnä on löytää tulevaa päätöksentekoa varten toteuttamiskelpoinen ratkaisu, joka pysyy kustannusraamissa, pormestari Ikonen toteaa. Kehitysvaiheessa allianssissa työskentelee noin 70–80 henkilöä päätoimisesti vuoden verran. Allianssin projektipäällikkö Pasi Aarnio toteaa, että suunnittelu ei koske ainoastaan raitiotietekniikkaa, vaan kaupunkiympäristön kehittäminen on voimakkaasti mukana. Esimerkiksi yhteydenpitoon taloyhtiöiden kanssa on varauduttu myös henkilöresurssilla. – Rakennamme nyt sellaista järjestelmää, joka on kaikilta osin räätälöity Tampereen tarpeisiin. Tehtävä on siis ainutkertainen. Vuorovaikutus on erittäin tärkeää, kysehän on kaikkien tamperelaisten hankkeesta, projektipäällikkö Pasi Aarnio korosti. Raitiotietä suunnitellaan nyt rakentamista vaille valmiiksi Tampereen ensimmäiselle ratikkapysäkille istahtivat Antti Kaivonen ja Jouni Siponen, jotka olivat tulleet tutustumaan Galleria Nottbeckin raitiotienäyttelyyn. R aitiotien suunnitelmia viedään nyt eteenpäin niin, että sen rakentamisesta voidaan päättää valtuustossa noin vuoden kuluttua. Suunnitelmat viedään niin pitkälle, että valtuuston mahdollisen myönteisen päätöksen myötä hankeen budjetti ja toteutusaikataulu voidaan lukita. Ensimmäisenä toteutettava ratikkareitti kulkisi Hervannasta ja Taysista keskustaan. Nyt on meneillään valtuuston päätöksen mukaisesti kehitysvaihe, jossa ensimmäistä reittiä varikkoineen suunnitellaan jo tarkasti. Työtä tekee yhdessä kaupungin keväällä kilpailuttama yritysyhteenliittymä eli allianssi, joka valmistautuu myös rakentamaan raitiotien. Allianssin asiantuntijoita perehdytettiin hankkeeseen syyskuun alussa järjestetyssä Kick Off -tilaisuudessa. – Hienoa, että hanke on siirtynyt suunnittelupöydältä yhteistyöhön toteuttajien kanssa. Raitiotie on Tampereen joukkoliikenteen kärkihanke. Sen avulla kehitetään koko kaupunkia kestävästi ja laadukkaasti, jotta voimme ottaa hallitusti seudun ja kaupungin kasvun vastaan, pormestari AnnaKaisa Ikonen sanoo. Ratikkapysäkille voi jo istahtaa FINLAYSONIN alueelle Galleria Nottbeckiin on rakennettu raitiotienäyttely. Tarjolla ei ole pelkkää tietoa, vaan näyttelyssä voi vaikkapa istahtaa kaupungin ensimmäiselle ratikkapysäkille tai askarrella oman ratikkavaunun. Näyttelyssä voi myös ihmetellä oikeaa raitiotiekiskon pätkää. Näyttelyyn on saatu esineitä Helsingistä, jossa raitiotie on kuljettanut ihmisiä jo yli 120 vuoden ajan. Vaikka raitiotie vasta tekee tuloaan Tampereelle, onpa näyttelyssä pieni ratikkamuseokin. Näyttely pidetään auki kehitysvaiheen ajan arkiiltapäivisin. Näyttely muuntuu vuoden aikana, ja tilassa pidetään myös raitiotiehen tai muuhun kaupunkisuunnitteluun liittyviä yleisötilaisuuksia. • – Raitiotien ensimmäinen osuus on itse asiassa vain lähtölaukaus laajemmalle järjestelmälle. Olemme historiallisessa vaiheessa. Kaupungin isoin investointi Olennaista on löytää parhaat mahdolliset toteutettavissa olevat ratkaisut. Tähän pyritään allianssimallilla, jossa korostuvat yhteiset tavoitteet ja yhteistyö. Tarkemmat maastotutkimukset, jatkosuunnittelu ja kustannusten laskeminen ovat myös tärkeitä, jotta pystytään varmistamaan, että raitiotiehanke pysyy valtuuston asettamassa 250 miljoonan kattohinnassa. – Kyse on kaupungin tähän mennessä kaikkein suurimmasta investoinnista. Tavoitteena on saada Tampereelle paras mahdollinen ratikkajärjestelmä. Ratikkareittien varrelle voidaan rakentaa Kaupunki tarvitsee vuosittain noin 2000 uutta kotia niille 2000–3000 ihmiselle, joiden arvioidaan muuttavan tänne jatkossakin edellisten vuosikymmenien tapaan. Hankkeen merkittävyyttä kuvaa, että ensimmäisten ratikkareittien varrelle on mahdollista rakentaa uusia asuntoja seuraavien 20 vuoden tarpeisiin. – Olemassa olevaan kaupunkitilaan rakentaminen on kohtuuhintaista. Palvelut ja kaupungin infra ovat pääosin jo valmiina, apulaispormestari Pekka Salmi sanoo. Raitiotietä varten tehdään tarkat suunnitelmat radasta, pysäkeistä ja varikosta. Ensimmäisten raitiotiekatujen yleissuunnitelmia viimeistellään, ja niistä tehdään tarkemmat katusuunnitelmat. Raitiotiehen liittyviä asemakaavoja viedään eteenpäin. Raitiotien liityntäliikennettä suunnitellaan osana joukkoliikenteen ja liikennejärjestelmän kokonaisuutta. Loppuvuodesta ratkaistaan myös kilpailu raitiovaunujen toimittajasta, joka liittyy mukaan kehitysvaiheen suunnitteluyhteistyöhön. • TEKSTIT Anna-Leea Hyry KUVAT Hanna Leppänen Tampereen matkakortti on nyt myös kanta-asiakaskortti MATKAKORTIN kanta-asiakaspalveluita tarjoava Kliento Oy on aloittanut yhteistyön Tampereen joukkoliikenteen kanssa. Yhteistyön ansiosta Tampereen matkakortit toimivat kanta- 8 TAMPERE-lehti 3 | 2015 asiakaskortteina Kliento-palveluun kuuluvissa tamperelaisissa kivijalkaliikkeissä ja ravintoloissa. – On mukava tarjota matkakorttilaisillemme jotain pientä lisäkivaa. Matkakorttejamme on maailmalla yli 220 000. Toivottavasti hanke tuo tullessaan hyvää mieltä mahdollisimman monelle asiakkaallemme, sanoo Tampereen joukkoliikenteen asiakaspal- velupäällikkö Tanja Lehtonen. Matkakortti voi toimia esimerkiksi lounaspassina, sillä voi lunastaa vaihtuvia kanta-asiakasetuja tai kerätä palkintoihin oikeuttavia pisteitä. Palvelun piirissa on mukana jo ravintoloita, kahviloita, kampaamoita sekä erikoistavaraliikkeitä. Lisää yrityksiä liittyy mukaan jatkuvasti. Kanta-asiakaseduista pääsee naut- timaan matkakorttia näyttämällä palveluun kuuluvassa liikkeessä. Palvelun käyttäjäksi voi rekisteröityä Kliento-palvelun verkkosivuilla. Matkakortti voi olla henkilö- tai haltijakohtainen kortti. Ostoksia ei voi kuitenkaan maksaa matkakortilla. • http://joukkoliikenne.tampere.fi www.kliento.net Ohjelmatiedot koottu 14.9.2015. Muutokset mahdollisia. Tampereen kaupunki ja Tampere-lehti eivät vastaa ohjelmamuutoksista. www.tampere.fi/tampereenapaiva. Tiedustelut: suhdetoimintasihteeri Raija Arasalo, puh. 040 538 6217, [email protected]. Kuva: Ilana Panzar Tampereen päivän ohjelma – ota talteen 61. Tampereen päivän ohjelma 3.–4.10.2015 Tampereen päivänä Tampere juhlii 236-vuotispäiväänsä. Ruotsin kuningas Kustaa III allekirjoitti Tampereen kaupungin perustamisasiakirjan 1.10.1779. Tämän kunniaksi Tampere juhlii erilaisin tapahtumin lokakuun ensimmäisenä päivänä ja sitä lähimpänä viikonloppuna. Tampereen päivä järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1955. Tampereen päivän kunniaksi kaupungin laitoksissa liputetaan 1.10. Tervetuloa viettämään Tampereen päivää. LAUANTAI 3.10.2015 Klo 10–13 Tampereen Diabeteskeskus, Lähteenkatu 2–4 – avoimet ovet. Yhdistyksen toiminnan ja toimitilojen esittely. Verensokerimittaus (2 €), pitkäaikaissokeri HbA1c (17 €), kehonkoostumusmittaus (10 €), tyypin 2 diabeteksen riskitesti. 10–14 Ensiohjaus Ensio, Parantolankatu 6, 1. krs Kaupin sairaala – avoimet ovet. Paikalla työntekijöitä esittelemässä mm. matalan kynnyksen ohjauspalvelua. Itsearviointitestejä yms. musiikkileikkituokio. Makkaranmyynti, pullaa & kahvia, lapsille pillimehua. Mahdollisuus ostaa tuhansien vanhojen vinyylilevyjen kokoelmasta oma suosikki. Tuotto ohjataan Nenäpäivälle. 10–15 Suuri filatelistiseuran näyttely- ja keräilytapahtuma, Tampere-talo – vapaa pääsy. Esillä noin sata näyttelykehystä, joissa painopisteenä Tampere monessa eri muodossa sekä nuorisokokoelmia mm. lemmikkieläimistä. Mukana runsaasti kauppiaita. 10–15.30 Tampere-Seura, Kauppakatu 1 – avoimet ovet. Valokuvanäyttely: Tampere kartalla – vanhat kartat kertovat Tampereen kehittymisestä. Tampere-aiheisia kirjoja tarjoushinnoin. 10–14 Mediapolis, Tohlopinranta 31 – avoimet ovet. Yle Tampereen Radion suora lähetys. Tule kokeilemaan studiotyöskentelyä ja päivitä samalla itsestäsi uusi selfie puvustamon vaatteissa. Tutustumista mediaopiskelijoiden elokuva-, peli- ja musiikkituotantoihin. 10–18 Koulukadun minigolfkeskus – vapaa pääsy. Ratagolfkierros ilmainen Tampereen päivänä. Myynnissä kahvia, jäätelöä, virvokkeita. 10–11.30 ja klo 12–13.45 Perheen pienimmille maalausta kuvataideopiskelijoiden ohjauksessa. Miinan ja Manun 10–18 Vakoilumuseo, Satakunnankatu 18, Finlayson, Media 54 – avoinna. Pääsymaksu 5 €/hlö. 11 Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo, Hatanpäänkatu 2 – vapaa pääsy. Opastettu kierros jätevedenpuhdistamolla: oppaina Tampereen Veden asiantuntijat. Ennakkoilmoittautuminen Tampereen Veden toimistoon, puh. 040 806 2342 viimeistään 30.9. Ryhmät täytetään ilmoittaumisjärjestyksessä (max 20 hlöä/ ryhmä). Lapset vain vanhempien seurassa. Kokoontuminen portilla 10 min. ennen kierroksen alkua. 11–14 Herkkuhetki Tredun opetusravintola Eetvartissa, Sumeliuksenkatu 16. Tarjolla lounasta (alk. 10 €). Café Emmissä kahvilaherkkujen lisäksi myynnissä opiskelijoiden valmistamia tuotteita sekä koulutusesittelyä. 11–15 Pohjois-Hämeen Ampujat, Peltokatu 16 D, 2. krs – avoimet ovet. Tutustumista ilma-aserataan, ammuntaan harrastuksena. Voit myös kokeilla ilmakivääriammuntaa. Kahvia ja pullaa tarjolla pikkurahalla. 11–15 Suomen diabeteskeskus, Kirjoniementie 15 – avoimet ovet. Infopisteissä tietoa ravitsemuksesta, diabeteskursseista, jalkojenhoidosta, diabeteksen riskitesti. Verensokerimittaus 3–5 €, kehonkoostumismittausta 10 €. Kasvomaalausta ja ongintaa lapsille. Kahvia, mehua ja pullaa tarjolla. Makkaranpaistopiste omat eväät mukaan. Haitarinsoittaja Jari Välimäki viihdyttää tapahtuman aikana. klo 11.30 ja klo 13 ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikan luento Hoidon historia ja nykypäivä klo 11.30 ja klo 13 diabeteshoitajan luento Bussikuljetus Keskustori–Diabeteskeskus klo 10.30 ja klo 11.45, paluu klo 13.30 ja klo 14.45. Bussi ajaa moottoritien kautta. 11–15 Tutustu sähköisiin palveluihin, Frenckellinaukio 2 B – vapaa pääsy. Paikan päällä mahdollisuus tutustua sähköisiin palveluihin, esim. Nella Nettilatauspalvelu, Repa Reittiopas, sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut, teknologiasTAMPERE-lehti 3 | 2015 9 61. Tampereen päivä ta apua kotona, videoyhteyksillä helpotusta yksinäisyyteen. Voit vaikuttaa tulevaisuuden palveluihin vastaamalla kyselyyn: Minkälaisia sähköisiä palveluja toivoisit? Miksi? Vastanneiden kesken arvotaan Tampere-aiheinen palkinto. 11–16 Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta, Vuolteentori 2 – avoimet ovet. Klo 11–15 yläkerran taitokeskuksessa rompetori, käsityöaiheinen kirpputori, mallitöitä, tarvikkeita, materiaaleja ym. edullisesti. Klo 11–16 näyttelytilassa kuvataiteilija Irmeli Kauniston näyttely Kosketuksissa. 11–17 Suuri käsityöläistapahtuma Tallipihalla, Kuninkaankatu 4. Joukko vierailevia kädentaitajia. Myynnissä käsitöitä, taidetta, herkkuja. Työnäytöksiä. Elävää musiikkia ja katuteatteria. Hevosvaunuajelua, ponitalutusta. Kahvilasta ja ulkoterassilta herkkuja. Puodit avoinna. 12 Nukketeatteri Ofelia, Kaukajärven kirjasto, Käätykatu 6 – vapaa pääsy. Ohjelmana Nenäliinalippu. 12–16 Emil Aaltosen museo, Pyynikinlinna, Mariankatu 40, käynti Palomäentie 2:n puolelta, pääsymaksu 1 €. Näyttelyt: Emil Aaltonen 1869–1949 – teollisuusmies ja kulttuurin ystävä. Emil Aaltosen taidekokoelma. Lokomo – 100 vuotta konepaja- ja terästeollisuutta. H A N N A L E P PÄ NE N 12–17 Poliisimuseo, Vaajakatu 2 – ilmainen sisäänpääsy. Perusnäyttelyn lisäksi Voimaa ja vaativia tilanteita -erikoisnäyttely. Esittelyssä ovat järjestyspoliisi, valmiusyksikkö Karhu, terroripommiryhmä, joukkojenhallintatoiminta ja vaativien tilanteiden toiminta sekä taktinen neuvottelu. Näyttelyssä pääsee kokeilemaan esim. miten onnistuu Poliisiammattikorkeakoulun pääsykokeisiin 13 Uulun Biisinikkarien konsertti, Hervannan elokuvateatteri, Lindforsinkatu 3 – vapaa pääsy 13 ja 15 Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo, Hatanpäänkatu 2 – vapaa pääsy. Opastettu kierros jätevedenpuhdistamolla: oppaina Tampereen Veden asiantuntijat. Ennakkoilmoittautuminen Tampereen Veden toimistoon, puh. 040 806 2342 viimeistään 30.9. Ryhmät täytetään ilmoittaumisjärjestyksessä (max 20 hlöä/ryhmä). Lapset vain vanhempien seurassa. Kokoontuminen portilla 10 min. ennen kierroksen alkua. TAMPERE-lehti 3 | 2015 taurointi. Juhlakerroksen salit. Taidetta. Sauna-ja uima-allasosasto. 10 Tutustuminen Vuoreksen putkijärjestelmään ja Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen. Lähtö ja paluu: Satamakatu 12 (TTT:n edestä). Retken kesto n. 2,5 h. Linja–autoon mahtuu 50 nopeinta osallistujaa, kuljetus maksuton. Ei ennakkoilmoittautumista. 10–15 Tampereen päivän viettoa Monitoimitalo 13:ssa, Satakunnankatu 13 (käynti Pellavatehtaankadun puolelta) – vapaa pääsy. Lapsiperheille suunnattua ohjelmaa Klo 11 Hullut Hattuset lastenmusiikkiorkesteri Klo 12.30 Täti Taikakynä Klo 14 Maddaleenan lasten show Koko tapahtuman ajan yleisöä viihdyttää klovni Ruuti Anselmi Unelma. Hätäapusatutoimisto avoinna eli lasten sadutuspaja. Ilmaista askartelua. Mystinen valokuvauspiste. Käytössä talon pelikonsolit ja nettikoneet. Cafe 13 avoinna. 10–15 Suuri filatelistiseuran näyttelyja keräilytapahtuma, Tampere-talo – vapaa pääsy. Esillä noin sata näyttelykehystä, joissa painopisteenä Tampere monessa eri muodossa sekä nuorisokokoelmia mm. lemmikkieläimistä. Mukana myös kauppiaita. 10–16 Keskuspaloasema, Satakunnankatu 16 – avoimet ovet. Kalustoesittelyä etupihalla. Turvatietoa aikuisille ja lapsille. Palomuseo avoinna yleisölle. Pelastuslaitoksen mieskuoro 15–17 Lasten Tampere ry:n 20-vuotisjuhlakonsertti, Finlaysonin kirkko – vapaa pääsy. Lapset pääsevät esiintymään koko perheen konserttiin Lasten katedraaliin. Mukana 4 tamperelaista musiikkikoulua ja ev.lut. seurakunnat. Monenlaista soitinryhmää trumpeteista jousisoittimiin. Yhteislaulua. Pihamaan telttakatoksessa pikkuväelle herkkuja juhlan kunniaksi. SUNNUNTAI 4.10.2015 Klo 10 Tampereenkiälinen jumalanpalvelus Tuomiokirkossa. Messun saarna JukkaPekka Ruusukallio, liturgina Antero Niemi. Mikkelinpäivän messussa mukana myös MLL:n enkeleitä. Kolehti Taysissa olevien lasten hyväksi. Messun jälkeen lapsille kirkkoseikkailu ja mahdollisuus mm. vierailla kirkontornissa. 10–11 Pikkupalatsi, Hämeenpuisto 7 – ilmainen opastus. Liput etukäteen Kulttuurimyymälä Aplodista alkaen 28.9. klo 10. Ryhmään mahtuu 25 hlöä. Kierroksella Pikkupalatsin historia, palkittu res- Koulukadun minigolfkeskuksessa saa sekä lauantaina että sunnuntaina pelata ilmaisen ratakierroksen. Viivi Kauranen näyttää mallia. 10 HA NNU JUKOLA kuuluvan nuken siirtäminen. Poliisipelissä voi testata omaa reagointi- ja harkintakykyään. Lasten poliisikamari Pokelassa mm. lasten oma poliisiauto ja putka. Perheen pienimmät voivat pukeutua oikeaan poliisiunivormuun ja kokeilla erilaisia poliisin tehtäviä. Pikkukonstaapelit voivat jäljittää etsintäkuulutetun Orava Ovelaisen ja etsiä piilotetun aarteen salasanan. Muistoksi mukaan poliisihattu ja Junnukonstaapelin kortti. E L I NA H A A PA L A 11–15 Tampereen Radioamatöörit ry, Pyynikin näkötorni – avoimet ovet. Näkötornin länsisiivessä kerhotilassa harrastuksen esittely. Voit kokeilla radioamatööriyhteyksiä ”second operaattorina” radioamatöörien avustuksella. Paikkatietojärjestelmä APRS:n sekä digitaalisten että analogisten toistinasemien esittely. Tarjolla kahvia ja mehua. Syntisten veisuihin Tuomiokirkkoon kannattaa mennä hyvissä ajoin sunnuntai-iltana. Kirkko täyttyi edellisissä veisuissa ääriään myöten eivätkä kaikki mahtuneet sisään. Keskuspaloasemalla sekä Linnainmaan ja Hervannan paloasemilla esitellään sunnuntaina pelastuslaitoksen toimintaa ja kalustoa. HA NNA LEPPÄ NEN Museo Milavidassa Näsinpuistossa pääsee kurkistamaan Tampereen kosmopoliittien eli Nottbeckien suvun elämään. Pääsymaksu 5 euroa. Hevosvaunuajelua, ponitalutusta. Kahvilasta ja ulkoterassilta herkkuja. Puodit avoinna. HA NNU JUKOLA 11–17 Museo Milavida, Näsinpuisto – pääsymaksu 5 €, lapset 7–17 v ja opiskelijat 2 €, perhelippu 10 €. Näyttelyt: Nottbeckit – Tampereen kosmopoliitit, Unelmien askeleet – Salvatore Ferragamo 1898–1960. 11–18 Työväenmuseo Werstas, Väinö Linnan aukio 8 – vapaa pääsy. Näyttelyt: Afrikka Suomessa, Taidetta neuvostomaasta, Meirän kaupunki, Tekstiiliteollisuusmuseo, Höyrykonemuseo. Klo 15 yleisöopastus Taidetta neuvostomaasta -näyttelyyn. Esillä Lenin-museon taidekokoelma. Kierroksen kesto 45 min. 11–15.30 Tampere-Seura, Kauppakatu 1 – avoimet ovet. Valokuvanäyttely: Tampere kartalla – vanhat kartat kertovat Tampereen kehittymisestä. Tampere-aiheisia kirjoja tarjoushinnoin. 11–16 Käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta, Vuolteentori 2 – avoimet ovet. Klo 11–15 yläkerran taitokeskuksessa rompetori, käsityöaiheinen kirpputori, mallitöitä, tarvikkeita, materiaaleja ym. edullisesti. Klo 11–16 näyttelytilassa kuvataiteilija Irmeli Kauniston näyttely Kosketuksissa. Tulikukot esiintyy. Lasten Fire-paitoja myynnissä,tuotto hyväntekeväisyyteen. Pelastuslaitoksen naisensihoitajien vuosikalentereita myynnissä, tuotto hyväntekeväisyyteen. SPR, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Vapepan Tampereen paikallistoimikunta esittelee toimintaansa. Liikenneturva. 10–16 Linnainmaan paloasema – avoimet ovet. Pelastuslaitoksen toiminnan ja kaluston esittelyä sekä alkusammutusharjoituksia. 10–16 Hervannan paloasema – avoimet ovet. Pelastuslaitoksen toiminnan ja kaluston esittelyä sekä alkusammutusharjoituksia. Lasten Fire–paitoja myynnissä, tuotto hyväntekeväisyyteen. Pelastuslaitoksen naisensihoitajien vuosikalentereita myynnissä, tuotto hyväntekeväisyyteen. 10–18 Koulukadun minigolfkeskus – vapaa pääsy. Ratagolfkierros ilmainen Tampereen päivänä. Myynnissä kahvia, jäätelöä, virvokkeita. 10–18 Sara Hildénin taidemuseo, Laiturikatu 13 – vapaa pääsy. Aseina huulipuna ja kyyneleet? -näyttelyn avoimet avajaiset. Klo 11 Tanssi-improvisaatio Are you talking to me. Esiintyjinä Tampereen konservatorion tanssin ammattiopiskelijat. Koreografia Maija Hoisko. Kesto n. 20 min. Klo 12, klo 13, klo 14, klo 15 taidevartit. 12–15 Tampereen Teatterin teatterikierrokset tasatunnein. Jokaiselle kierrokselle otetaan max 20 henkilöä. Ei ennakkovarauksia. Kierrokset täytetään jonotusjärjestyksessä. Lähtö ja kierrokselle ilmoittautuminen teatterin ala-aulassa. Kierroksen hinta 5 €. 12–15 Lapland Hotel Tampere, Yliopistonkatu 44 – tutustuminen uuteen hotelliin. 10–18 Amurin työläismuseokortteli, Satakunnankatu 49 – vapaa pääsy. 10–18 Museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5 – perusnäyttelyihin ja Postimuseoon vapaa pääsy. Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla näyttelyyn erikoishinnalla: aikuiset 5 €, lapset ja opiskelijat 2 €, perhelippu 10 €. Museokaupassa tarjouksia. 10–18 Vakoilumuseo, Satakunnankatu 18, Finlayson, Media 54 – avoinna. Pääsymaksu 5 €/hlö. 11–15 Tampereen Radioamatöörit ry, Pyynikin näkötorni – avoimet ovet. Näkötornin länsisiivessä kerhotilassa harrastuksen esittely. Voit kokeilla radioamatööriyhteyksiä ”second operaattorina” radioamatöörien avustuksella. Paikkatietojärjestelmä APRS:n sekä digitaalisten että analogisten toistinasemien esittely. Tarjolla kahvia ja mehua. 11–15 Pohjois-Hämeen Ampujat, Peltokatu 16 D, 2. krs – avoimet ovet. Tutustumista ilma-aserataan, ammuntaan harrastuksena. Voit myös kokeilla ilmakivääriammuntaa. Kahvia ja pullaa tarjolla pikkurahalla. MA RKU S P ER KO Varalan urheiluopistossa on tarjolla liikunnallista tekemistä koko perheelle niin sisällä kuin ulkonakin. 11–17 Suuri käsityöläistapahtuma Tallipihalla, Kuninkaankatu 4. Suuri joukko vierailevia kädentaitajia. Myynnissä käsitöitä, taidetta, herkkuja. Työnäytöksiä. Elävää musiikkia ja katuteatteria. 11.30–12.30 ja 13–13.30 Pikkupalatsi, Hämeenpuisto 7 – ilmainen opastus. Liput etukäteen kulttuurimyymälä Aplodista alkaen 28.9. klo 10. Ryhmään mahtuu 25 hlöä. Kierroksella Pikkupalatsin historia, palkittu restaurointi. Juhlakerroksen salit. Taidetta. Sauna- ja uimaallasosasto. Tuliteatteri Flamman esitys sunnuntai-iltana kertoo nuoren tytön kasvusta. TAMPERE-lehti 3 | 2015 11 61. Tampereen päivä 12–16 Emil Aaltosen museo, Pyynikinlinna, Mariankatu 40, käynti Palomäentie 2:n puolelta – pääsymaksu 1 €. Näyttelyt: Emil Aaltonen 1869–1949 – teollisuusmies ja kulttuurin ystävä. Emil Aaltosen taidekokoelma. Lokomo – 100 vuotta konepaja- ja terästeollisuutta. 13 Are you talking to me -tanssi-improvisaatioesitys Tampereen taidemuseon edusta (säävaraus). Esiintyjinä Tampereen konservatorion tanssin ammattiopiskelijat. Koreografia Maija Hoisko Kesto n. 20 min. 14 VPK:n puhallinorkesterin konsertti, Velaatan pirtti, Nuutilanlahdentie 31 – vapaa pääsy. Konsertin johtaa Matti Prepula. Pohjois-Teiskon nuorisoseuran puffetti käytettävissä. 14 Puhallinorkesteri Mansetin konsertti Frank Sinatrasta Michael Jacksoniin, Hervannan elokuvateatteri, Lindforsinkatu 5 – käsiohjelma 5 €. Johtaa Sauli Saarinen, laulusolistina Lauri Mikkola. 14–16 Tampereen Filharmonisen Kuoron harjoitukset, Tampere–talon Studio – vapaa pääsy. Kuoro harjoittelee taiteellisen johtajansa Jani Sivénin johdolla Brahmsin Ein Deutsches Requiemia, joka esitetään yhdessä Tampere Filharmonian kanssa lokakuun lopussa. 14–18 Varalan perhetapahtuma, Varalan urheiluopisto, Varalankatu 36 – vapaa pääsy. Liikunnallista tekemistä koko perheelle. Sisä- ja ulkoliikuntavaatetus. Ei ennakkoilmoittautumista. Temppurata, halli 1. Ulkoseikkailurata. Seikkailurastit: kalliolta laskeutuminen, jättiläisen tikkaat, trapetsihyppy. Frisbeegolf, Perherentoutus. Perheakrobatia. Piirustus- ja kasvomaalauspiste. Tilojen esittelyä: rantasaunat, hirsisauna + palju, Villa Varala. Bike trial -laji esittäytyy. Seikkailuhuvipuisto Flowpark avoinna (15 €/hlö). Pikkurahalla makkaraa, lettuja ja mehua, kahvila Anna avoinna. 18 Syntisten veisut Tuomiokirkossa – vapaa pääsy. Yhteislaulutilaisuus Juice-kirkon hengessä. Ohjelmassa pelkästään yleisön toivomia yhteislauluja. Säestäjänä Safka Pekkonen. Hyväntekeväisyystapahtuman kolehti Taysin lastenosastolle. Paikalle ajoissa, jotta mahtuu sisään. OPASTETUT KIERROKSET sunnuntaina 4.10.2015 Bussikierrosten lähtö- ja paluupaikka on Kulttuurimyymälä Aplodin edusta. Aikuiset 5 €, eläkeläiset, opiskelijat ja 7–16 v lapset 2 € (paitsi Teiskon kierros 8/5 €, sis. kahvit). Alle 7-vuotiaat ilmaiseksi ilman omaa istumapaikkaa. Lipunmyynti alkaa maanantaina 28.9. klo 10 Visit Tampereen matkailuneuvonnassa Kulttuurimyymälä Aplodissa. Osoite Tampereen Teatterin kivijalka, Hämeenkatu 14b. Lunastathan lippusi etukäteen, bussissa ei ole lipunmyyntiä. Toimisto on avoinna ma–pe klo 10–17 ja la 10–15. Tampereen päivänä 4.10. toimisto on avoinna klo 9–15. Maksu vain käteisellä. Ei ennakkovarauksia. Kävelykierrokset ovat ilmaisia. Nouda kuitenkin lippu matkailuneuvonnasta myös kävelykierroksille, max. 40 osallistujaa/kierros. Muista hyvät jalkineet ja säänmukainen vaatetus. Bussikierrokset Teiskon kierros Klo 10 ja 14 Tervetuloa Tampereen ”ulkomaille” Teiskoon! Matkalla läpi Aitolahden Nurmin kylän näemme avaria kylä- ja peltomaisemia, vanhoja maalaistaloja ja -tiloja, poikkeamme kahville ja tutustumme Teiskon 1780-luvun puukirkkoon kirkkomaineen ja järvinäkymineen. Kesto 3,5 tuntia. Punainen Tampere Klo 11 ja 13 Punainen Tampere -kierroksella tutustutaan työväenkaupungin historiaan ja tähän päivään. Opastettu kierros kertoo Tampereen tehtaista ja työstä, kansa- laisyhteiskunnan synnystä ja työväenliikkeen taisteluista. Työn ja politiikan ohella tarkastelussa on tavallisten tamperelaisten arki teollisuuskaupungin sylissä. Kesto 1,5 tuntia. Tampereenkiälinen opastettu kiertoajelu Lähdöt klo 10.30 ja 12 Kaupunkin nähtävyyret ja tavat tarjoillaan pipa päässä, reteellä tampereen kiälellä. Kesto 1,5 tuntia. Kaupunginosakierros: Lielahti–Lentävänniemi Klo 11.30 Kierroksella tutustutaan kasvavaan Lielahteen. Siellä havisevat historian siivet ja puhaltavat uudet tuulet. Käyntikohteena Nottbeckien hautakappeli. Uusi Lielahtikeskus avattiin hiljattain, ja asuinalue on kasvanut Niemenrantaan. Kesto 2 tuntia. Kaupunginosakierros: Hervanta–Vuores Klo 15 Kaksituntisella kierroksella tutustutaan Hervannan satelliittikaupunginosaan, jossa uudet Matrix-talot piirtävät alueelle uutta ääriviivaa. Matka jatkuu Vuoreksen yhä asuntomessuajoista kasvavaan ja kehittyvään asuinalueeseen luonnon helmassa. Kesto 2 tuntia. Kävelykierrokset Finlaysonin kukoistuskausi – Nottbeckien suvun tarina (rooliopastus) klo 11 Finlayson oli aikoinaan Skandinavian suurin ja modernein tehdaslaitos. Kukoistuskauteen tehtaan johti Wilhelm von Nottbeck, ja maine kasvoi niin, että Finlayson tunnettiin pitkään kaupunkina kaupungissa. Suvun tarina kuullaan Constance von Nottbeckin kertomana. Kierros alkaa Finlaysonin pääportilta Satakunnankadulta ja päättyy samaan paikkaan. Kesto 1,5 tuntia.. Pispala Underground -kävelykierros klo 13 Pispala Underground -kierroksella tutustutaan Tampereen Pispalaan ja sen vilkkaaseen alakulttuurielämään. Kävellään niin ilmiöiksi nousseiden kuin vastikään perustettujen pispalalaisten ravintoloiden, kahviloiden ja kulttuurikohteiden ohi ja kuullaan tarinoita kaupunginosan elämänmenosta. Kierros alkaa Rajaportin saunalta, os. Pispalan valtatie 9, ja päättyy Pispalan uittotunnelille. Kesto 2 tuntia. Anni Polvan jalanjäljillä klo 15 Opastettu kävelykierros Tammelassa, Kalevassa ja Sorsapuistossa, Anni Polvan lapsuudenmaisemissa, jotka esiintyvät myös rakastetuissa Tiina-kirjoissa. Lähde Annin ja Tiinan jalanjäljille. Lähtö Tammelantorin kellon alta. Kesto 1,5 tuntia. In English Free walking tours on Sunday 4 October. Please stop by to Visit Tampere tourist office starting Monday 28 September to pick up a free ticket for the tours, max. 40 participants. Tourist information is open Monday–Friday 10am–5pm and Saturday 10am–3pm. On Sunday 4 October the office is open 9am–3pm. Pispala–Pyynikki walking tour in English at 12 Join in the walking tour to visit the unique wooden residential area of Pispala. Admire the breathtaking view to both large lakes from the top of the Pispala ridge. The walk continues through the protected forest of Pyynikki, our popular recreation area throughout the year. The tour starts at Pispala school, Pispalanharju 47 and ends at the Observation Tower of Pyynikki, where you can reward yourself with a cup of coffee and the best donuts in the country. Please dress according to the weather and wear proper walking shoes. Duration 1,5 hours. Russian Tampere walking tour in Russian at 14 Russians are the largest language minority in Tampere today, but also during previous decades and centuries, Russian factory owners, tsars and even Lenin have left their mark in the history of Tampere. Join in the tour and learn where Plevna got its name from, how Tampereans showed their gratitude to the generous tsar Alexander II and what kind of colourful events are related to the history of Lenin museum. The tour will present Finlayson factory area, Finlayson palace, Alexander church and Lenin museum. The tour starts from the fountain at the Central Square and ends at Lenin museum, address Hämeenpuisto 28. The tour is conducted in Russian. Please dress according to the weather and wear proper walking shoes. Duration 1,5 hours. Opastettu kävelykierros Anni Polvan jalanjäljillä vie myös Kalevaan, joka esiintyi suosituissa Tiinakirjoissa. 12 TAMPERE-lehti 3 | 2015 J U HA MÄ K E L Ä 18 ja 20 Tuliteatteri Flamma, Vanha Kulkutautisairaalan tontti, Koulukatu 19. Esitys kertoo nuoren tytön kasvusta. Esityksen aikana lipaskeräys, jonka tuotto ohjataan Planin työhön kehitysmaiden tyttöjen suojelemiseksi ja kouluttamiseksi. Asukaskin säästää energiatehokkaassa taloyhtiössä T ammelalainen taloyhtiö Pohjolankatu 18–20:ssä on alueelle tyypillinen vuonna 1980 valmistunut kerrostaloyhtiö. Viihtyisä kunnostettu piha kukkapenkkeineen kielii, että yhtiö on satsannut asukkaiden viihtyisyyteen. Talosta on pidetty hyvää huolta vuosien varrella, ja vuonna 2014 talo remontoitiin energiatehokkaaksi. Tästä taloyhtiö sai kaupungin kunniamaininnan rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta. Remonttia avitti myös taloyhtiön pääseminen EU:n Gugle-projektiin, josta sai opastusta ja investointitukea. Talossa on nyt oikeastaan hybridilämmitys. Ilmanvaihdon poistoilma hyödynnetään lämpönä, ja uutena lämmönlähteenä ovat myös katon aurinkokeräimet. Toki kaukolämpöäkin vielä tarvitaan. Nopea remontti minimoi haitat PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Tiina Sahakari Ekokumppaneista kertoo, että 30 miljoonan euron EU-Gugleprojektissa oli Tampereen lisäksi mukana viisi eurooppalaista pilottikaupunkia, tutkimuslaitoksia, yrityksiä ja seuraajakaupunkeja. Tampereelta projektiin päässeet kahdeksan pilottitaloyhtiötä saivat EU:n investointituen lisäksi apua niin remonttikokonaisuuksien suunnitteluun kuin toteutukseen. – Pohjolankadun remontti valmistui ensimmäisenä hienoin tuloksin. Taloyhtiössä on hyvä henki ja tekemisen meininki ja yhtiö on ollut loistava yhteistyökumppani. Ylipäätään taloyhtiöiden kunnossapidon tulisi olla suunnitelmallista ja suunnitelmien perustua ammattilaisten tekemiin kuntoarvioihin ja -tutkimuksiin. Kun korjataan oikeita asioita oikeaan aikaan, saadaan laatua ja säästetään kustannuksissa, Tiina Sahakari toteaa. – Gugle-hankkeen energiatehokkuusratkaisusta saadaan hyviä esimerkkejä muillekin kunnostusta suunnitteleville taloyhtiöille. Taloyhtiöiden energiatehokkuustyö jatkuu Tampereella Tarmo-hankkeessa. Euroopan aluekehitysrahaston Tarmo+ yhdistää toimijat asujista yrityksiin, asiantuntijoihin ja kaupungin edustajiin keskustelemaan asumisen, korjaamisen sekä rakentamisen teemoista. www.tarmoprojekti.fi • Etähallintajärjestelmä on tärkeä Uusitun järjestelmän sydän sijaitsee kellarissa lämmönjakohuoneessa, jossa on ilmanvaihdon poistoilman lämpöä putkistoon siirtävä lämpöpumppu ja lämminvesivaraajat sekä etävalvontajärjestelmän keskusyksikkö. Etähallintajärjestelmää Pertti Vesterinen pitää ehdottoman tärkeänä. Tietokoneelta näkee kaukolämmön, veden ja sähkön kulutuksen tason reaaliaikaisesti, ja se ilmoittaa myös vioista. – Nyt mittarit näyttävät, että tänään tähän mennessä talossa on kulutettu kolme kuutiota vettä, josta kuutio on lämmitetty. Tästä näkee myös, että olemme 10 kuukaudessa kuluttaneet 121 MWh kaukolämpöä. Ennen remonttia kulutus oli 550 MWh vuodessa. Myös talon katolla sijaitsee tärkeitä laitteita. Pertti Vesterinen aukaisee lämmöntalteenottolaitteen kannen. Laitteen pyörivä pumppu vie rakennuksen poistoilman neulaspattereihin, jotka imevät siitä lämmön. Lisänä ovat vielä aurinkokeräimet, joiden keräämä lämpö hyödynnetään myös talon lämmityksessä. Talossa on lisäksi tehty muitakin energiaa säästäviä kunnostustoimia. – Olemme uusineet ikkunat ja vaih- Tietokoneelta näkee kaukolämmön, veden ja sähkön kulutuksen tason reaaliaikaisesti ja se ilmoittaa myös vioista. taneet muun muassa parvekkeiden kaidelasit. Autotallien ovet uusittiin lämpöä eristäviksi, ja autotallien lämpötilaa voitiin laskea. Myös ulko-ovet uusittiin ja kaikkiin vesihanoihin ja suihkuihin laitettiin vakiopaineventtiilit. Käytävissä on liiketunnistimella varustetut Led-lamput ja autosähkötolpat on ajastettu olemaan päällä kaksi tuntia, Pertti Vesterinen luettelee. Energiansäästö koostuu monista toimista, joihin myös asukkaat voivat vaikuttaa. Pohjolankadulla yhtiövastike on saatu pidettyä pienenä, mikä sopii mainiosti kaikille asukkaille. • TEKSTIT Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVAT Hanna Leppänen Asunto-osakeyhtiö Pohjolankatu 18–20:n hallituksen puheenjohtaja Pertti Vesterinen esittelee lämmöntalteenottolaitetta, jonka pyörivä pumppu vie rakennuksen poistoilman neulaspattereihin, jotka imevät siitä lämmön. Talon katolla sijaitsee aurinkokeräimiä, joiden keräämä lämpö hyödynnetään myös talon lämmityksessä. J U HA MÄ K EL Ä Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pertti Vesterinen on tyytyväinen remonttiin ja sen tuloksiin, kun kaukolämpökulut tippuivat peräti 72 prosentilla ja lämmityskustannusten nettosäästö oli 17 000 euroa vuodessa. Projektin tavoitteena oli vähentää energiankulutusta 50 prosenttia lähtötilanteesta. – Asukkaat ovat olleet myötämielisiä remontille, onhan asunto lähes jokaiselle osakkeenomistajalle elämän suurin sijoitus. Ennen kunnostuspäätöstä pidimme asukkaille tiedotustilaisuuksia, ja tiedottaminen onkin ensiarvoisen tärkeää, jotta asukkaat saadaan mukaan, Pertti Vesterinen kertoo. Varsinainen remonttikin saatiin toteutettua joutuisasti ja haitat asukkaille jäivät vähäisiksi. Remontti alkoi huhtikuun alussa 2014 ja valmistui kesäkuun lopussa. Tarmo tukee taloyhtiöitä energia-asioissa TAMPERE-lehti 3 | 2015 13 Lasten ja nuorten Tampere Suomen kärkikaartin skeittipaikka sijaitsee Iso-Vilusella Skeittirata on yhtenäinen betoninen rakennelma, joka koostuu kaarevista pooleista eli altaista, jotka on tarkoitettu eritasoisille harrastajille. S uomen parhaimmaksi kuvailtu Iso-Vilusen skeittipuisto on täyttynyt innokkaista skeittailijoista. Betoniskeittipuisto valmistui loppuvuodesta 2014 ja viimeisteltiin käyttökuntoon keväällä. Skeittipaikan lisäksi alueelta löytyy tasokas bmx-rata. Iso-Vilunen sijaitsee Viialassa Kaukajärven ja Messukylän lähistöllä, ja paikalle pääsee hyvin bussillakin. Iso-Vilusen entisestä soranottopaikasta on rakentunut monipuolinen harrastuspuisto. Skeittialue on noin 1300 neliömetrin laajuinen, ja toimintoja on kaikentasoisille ja -ikäisille skeittailijoille. Paikka soveltuu paitsi skeittailijoille, myös skuuttaajille eli potkulautailijoille sekä bmx-pyöräilijöille ja rullaluistelijoille. Skeittaillessa keli huomioon Skeittirata on yhtenäinen betoninen rakennelma, joka koostuu kaarevista pooleista eli altaista. Isoin noin kolme ja puoli metriä syvä allas soveltuu edistyneille harrastajille, ja poolin ympäriltä löytyy katumaisia rakenteita vasta-alkajille. Iso-Vilusella voi skeittailla pitkälle syksyyn hyvän valaistuksen ansiosta. – Skeittaillessa kannattaa huomioida turvallisuus, kuten keli ja liukkaus sekä toiset skeittailijat. Turvavarusteiden käyttö on suositeltavaa, kaupunginpuutarhuri Timo Koski muistuttaa. 14 TAMPERE-lehti 3 | 2015 Skeittiharrastajat ovat osallistuneet IsoVilusen puiston suunnitteluun alusta alkaen. Skeittiharrastajat ovat olleet mukana paikan suunnittelussa alusta alkaen kertoen suunnittelijalle toiveitaan. Skeittipaikan suunnitteli maisema-arkkitehti ja alan harrastaja Janne Saario. Asiantuntemusta ja osaamista tarvittiin lisäksi paikan rakentamisessa, myös viimeistely tehtiin huolella. Pirkanmaan Kaarikoirat -skeittiyhdistys on ollut aktiivisesti mukana IsoVilusen skeittipaikan suunnittelussa ja järjesti elokuussa myös ensimmäisen ison skeittitapahtuman ja -kisan puistossa. – Kaarevien muotojen ansiosta IsoVilunen mahdollistaa vauhdikkaan ja ilmavan skeittailun. Iso-Vilunen on Suomen ensimmäinen kansainvälisen kokoluokan skeittipaikka, kuvailee Kaarikoirien puheenjohtaja Teemu Grönlund. Tulossa vielä kuntoilupaikkoja Iso-Vilusen skeittipaikan osoite on Vilusen puistokatu 24. Parkkialue sijaitsee Iso-Vilusen eteläosassa Vilusen puistokadun ja Santaharjuntien välisessä kulmauksessa. Skeittipaikan ja bmx-radan viereen ei saa pysäköidä autoja. Iso-Viluselle pääsee myös kävely- ja pyöräteitä, muun muassa Kangasalantieltä, Vilusen puistokadulta ja Vilusentieltä. Tänä kesänä Iso-Viluselle on istutettu puita sekä sijoitettu penkkejä ja roska-asioita. Tulevina vuosina paikka kohenee entisestään, kun näköalaja kuntoilupaikat sekä pulkkamäki saadaan tehtyä. Harjualuetta on entisöity pensas- ja puuistutuksilla, ja sinne on rakennettu käytäväverkostoa. Keskustaan skeittikiviä Myös keskustassa pääsee nyt skeittailemaan, kun Kirjastonpuistoon tuotiin skeittikiviä Vanhan kirjastotalon edustalle. Kivet ovat peräisin Santalahdenpuiston skeittipaikalta. – Nyt syksyn aikana haetaan kokemuksia, kuinka skeittailu sujuu Kirjastonpuistossa. Tarkoituksena kuitenkin on, että kivet olisivat siinä pysyvästi, Timo Koski toteaa. • TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVAT Ilana Pantzar Opin polkuja Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaisin: 19.10., 9.11., 16.11. ja 14.12.2015. Työelämä tutuksi yhteistyössä yritysten kanssa KOKOUKSET alkavat kello 17, paitsi talousarviokokous 16.11. kello 9. Kokoukset pidetään keskusvirastotalossa kaupunginvaltuuston istuntosalissa Aleksis Kiven katu 14– 16 C. Tarvittaessa pidetään kyselytunteja, ennalta teemoitettuja seminaareja ja iltakouluja. Harri Nieminen ja Kyösti Lehtonen tarkastavat yhteisen oppimisympäristön FMS Training Centerin laitteiden uusimpia ominaisuuksia. T ampereen seudun ammattiopisto Tredu tekee vuosittain yhteistyötä yli 2 000 yrityksen kanssa ympäri Pirkanmaata. Ammatilliselle oppilaitokselle on tärkeää toimia lähellä työ- ja yrityselämää, jotta koulutus vastaa työelämän tarpeisiin ja opiskelijat saavat työkontakteja ja -kokemusta jo opintojensa aikana. Samalla oppilaitos toimii myös työelämän kehittäjänä. Esimerkki Tredun tekemästä yritysyhteistyöstä on jo vuodesta 1997 toiminut kumppanuus suomalaisen tehdasautomaatiotoimittaja Fastemsin kanssa. Yhteistyössä mukana ovat myös Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tampereen teknillinen yliopisto. – Fastemsin aidossa teollisuusympäristössä on yhteinen opetustila ajanmukaisine laitteineen. Yritys kouluttaa opettajat laitteiston käyttöön ja tarjoaa myös virtuaalisen oppimisympäristön. Opiskelijaryhmät harjoittelevat siellä viikoittain, kertoo Tredun tekniikan alan koulutusalajohtaja Kyösti Lehtonen. – Näin pitkälle viety koulutuksen ja yrityksen välinen yhteistyö on vielä varsin uutta Suomessa. Toisaalta muualla Euroopassa vasta suunnitellaan sitä, mitä meillä on toteutettu jo kohta parikymmentä vuotta, sanoo Fastemsin innovaatiokehitys- ja tutkimusjohtaja Harri Nieminen. Kaikki hyötyvät yhteistyöstä Yhteistyöstä on hyötyä kaikille osapuolille. Tredun kone- ja metallialan sekä sähkö- ja automaatioalan opiskelijat saavat tärkeää kokemusta uusimpien teknologioiden käytöstä, yritys taas saa kehitysideoita sekä osaavaa työvoimaa niin itselleen kuin asiakkailleenkin. Yhteistyöstä hyötyy myös oppilaitos, jonka olisi mahdotonta ylläpitää ajantasaista laitteistoa yksin. Yritysyhteistyö on syventänyt myös eri koulutusasteiden välistä yhteistyötä Tampereella. – Olemme työskennelleet yhdessä myös erilaisissa projekteissa ja opiskelijat ovat olleet työssäoppimassa yrityksessä. Osa on saanut kesätöitäkin, Kyösti Lehtonen kertoo. Tampereen seudulla on Niemisen ja Lehtosen mukaan paljon muitakin omalla alallaan johtavia teknologiateollisuuden yrityksiä, jotka tarvitsevat osaavaa työvoimaa. – Kone- ja metallialan taitajia tarvitaan jatkossakin, sillä toimialan valmistamia tuotteita tullaan tarvitsemaan aina. Alan kehityksessä on nähtävissä asiakaspalvelun tärkeyden kasvaminen, eli tulevaisuudessa myydään tuotteen ohella entistä enemmän myös palvelua ja prosessiosaamista, Lehtonen kuvailee alan tulevaisuuden näkymiä. Tredu kouluttaa tekniikan alan opiskelijoita Hervannassa sijaitsevalla Hepolamminkadun kampuksellaan, Nokialla Kankaantaankadun toimipisteessä sekä Ylöjärvellä Pallotien toimipisteessä. Kokousta voi seurata paikan päällä yleisölehterillä tai suorana videolähetyksenä kaupungin verkkosivujen kautta www.tampere.fi tai kuunnella suorana lähetyksenä Radio Moreenin kanavalta radiosta taajuuksilta 98,4 MHz sekä internetistä. Kokoustaltioinnit voi katsoa ja kuunnella myös jälkeenpäin. Twitterissä valtuuston keskustelua käydään tunnisteella #trevaltuusto. Esityslistat ja pöytäkirjat liitteineen ovat luettavissa internetissä: http://ktweb.tampere.fi/ktweb/ • TEKSTI JA KUVA Sanna Juvonen Tampere-talon tekijät raottavat kulissien verhoja työskentelee ja mitä heidän työpäivänsä pitävät sisällään? Tani Tamminen, Tampere-talon 25-vuotisMari Lehtovaara ja juhlavuoden kunniaksi Marko Stenström toivottehdyillä videoilla esiteltavat tervetulleiksi kurkistalään sadasta työntekijäsmaan talon kulisseihin ja tä yhdeksän sekä vierailetakatiloihin, joita suuri va tähti Pauli Hanhiniemi. yleisö ei pääse Talon tekijät liikkuvat näkemään. kulisseissa ja tapahtumien keskipisteessä ja näyttävät, millaista on arki ja juhla tuhansien tapahtumien talossa. Videot on toteutettu yhdessä Voionmaan opiston opiskelijoiden kanssa. • www.youtube.com/user/ Tamperetalo/videos ANNE SIVULA TAMPERE-TALON palveluosastolla työskentelevä aulaemäntä Mari Lehtovaara tulee aamuisin usein ensimmäisten joukossa taloon. Hän ottaa asiakkaita vastaan ja neuvoo heitä aulassa sekä pitää osaltaan huolen tapahtumapäivän sujuvuudesta. Ohjelmapäällikkö Marko Stenström suunnittelee ja toteuttaa talon konsertti- ja kulttuuritarjontaa. Näyttämöjärjestäjä Tani Tamminen vastaa puolestaan muun muassa siitä, että oopperan ja baletin lavasteet näyttävät siltä kuin pitääkin, tai että kokoustila on järjestetty asiakkaan toiveiden mukaisesti. Keitä muita Tampere-talossa TAMPERE-lehti 3 | 2015 15 Ihmisten asialla Tampere kannustaa pneumokokkirokotteen hankkimiseen S yksyiset influenssarokotukset alkavat Tampereella jälleen loka–marraskuussa. Tänä vuonna influenssarokotuksiin yhdistetään pneumokokkirokotukset. 50 vuotta täyttänyt tamperelainen voi ostaa pneumokokkirokotteen reseptillä apteekista, ja kaupungin hoitohenkilökunta pistää sen maksutta influenssarokotuksen yhteydessä. Pneumokokki on hyvin tavallinen bakteeri, joka voi lievimmillään aiheuttaa ikäviä, mutta suhteellisen harmittomia tauteja, kuten poskiontelotulehduksia ja korvatulehduksia. Aikuisilla tavallisin pneumokokin aiheuttama vakava tauti on keuhkokuume. Kaupunki lähettää kirjeen yli 50-vuotiaille Tampereen kaupunki on lähtenyt mukaan useilla Suomen paikkakunnilla toteutettavaan kampanjaan, jolla lisätään suomalaisten tietoisuutta sekä influenssasta että pneumokokkibakteerien aiheuttamista taudeista. Yhteistyötahoina ovat Hengitysliitto ja lääkeyritys Pfizer. Kaikille 50 vuotta täyttäneille tamperelaisille lähtee syys–lokakuun vaihteessa kaupungin kuoressa kirje, jossa kerrotaan pneumokokin aiheuttamista taudeista ja kehotetaan hankkimaan rokote. – Tampereella haluttiin ulottaa kampanja eläkeläisten lisäksi myös työikäisiin, koska monet 50 vuotta täyttäneet ovat esimerkiksi työssään tekemisissä vanhusten kanssa ja heillä on usein myös iäkkäitä vanhempia. Rokotus on tehokas suoja bakteerin leviämistä vastaan puolin jos toisinkin, toteaa epidemiologi Sirpa Räsänen Tampereen kaupungilta. Pneumokokkirokote otetaan vain kerran. – Rokote on hyvin siedetty, joten sen voi ottaa turvallisin mielin, Räsänen lisää. Kaupunki hankkii ja maksaa rokotteen Tampereen kotihoidon asiakkaille, ja terveydenhuollon henkilökunta käy sen pistämässä kotikäynnillä. Rokotukset alkavat loka–marraskuussa Influenssa- ja pneumokokkirokotukset alkavat Tampereella loka–marraskuussa, kun rokotteet saapuvat maahan. Rokotukseen varataan aika etukäteen joko suoraan terveysasemalta tai sähköisen sote-asioinnin kautta. Rokotuksia varten järjestetään myös rokotuskampanjapäivä, jolloin terveysasemat keskittyvät pelkästään influenssa- ja pneumokokkirokotuksiin. Rokotusten alkamisesta tiedotetaan erikseen. • TEKSTI Tuula Ala-Honkola KUVA Hanna Leppänen Kun influenssa- ja pneumokokkirokotukset alkavat, tietää se kiireitä terveysasemilla. Hatanpään terveysaseman sairaanhoitajalta Marika Lehtimäeltä hoituu rokotteen pistäminen rutiinilla. Nappia painamalla palautetta terveyspalveluista HATANPÄÄN terveysasemalla käy tyytyväisiä asiakkaita. Tiedon kertoo sähköinen asiakastyytyväisyyslaite, jollaisiin on voinut törmätä kaupungin terveysasemilla jo parin vuoden ajan. Nykyiset tablettinäyttölaitteet ovat olleet käytössä helmikuusta alkaen. Käyntinsä yhteydessä asiakas painaa yhtä laitteen viidestä naamasta. Tyytyväisintä kuvaa vihreä naama, joka hymyilee leveästi. 16 TAMPERE-lehti 3 | 2015 Tyytymättömin taas on punainen naama. Tähän asti painalluksia kaikissa toimipisteissä on kertynyt 30 000. Kuukausittain kertyneestä tiedosta lasketaan asiakastyytyväisyys ja palautteen antajien määrä. Tulokset luetaan asteikolla 1–5, jossa yksi on huonoin ja viisi paras. Alkuvuonna tyytyväisimpiä ovat olleet Sarviksen psykiatrian ja Tullinkulman opiskelijaterveyden asiakkaat, heidän tyytyväisyyskeskiarvonsa oli 4,7. Tipotien nuorisoneuvolan ja Hatanpään terveysaseman tulos oli 4,6, Lielahden ja Kämmenniemen terveysasemien 4,5. Kaupunki ostaa terveyspalveluja myös kahdelta yksityiseltä lääkäriasemalta. Omapihlaja Kehräsaaren asiakastyytyväisyys oli 4,5 ja Omapihlaja Hervannan 3,8. – Vakiintunut ja tutuksi tullut henkilökunta parantaa asiakas- tyytyväisyyttä. Tyytyväisyyteen vaikuttaa paljon myös palvelun saatavuus, kertoo Lielahden ja Tesoman terveysasemien osastonhoitaja Satu Mäkinen. – Esimerkiksi hyvin pärjänneellä Lielahden terveysasemalla lääkäreiden ja hoitajien henkilöstömäärä on ollut kunnossa. Tyytyväistä asiakaskuntaa syntyy, kun vastaanotolle ei tarvitse jonottaa viikkoja. Tampereen terveysasemien ja yksityisten lääkäriasemien lisäksi uutteria palautteenkerääjiä on Oriveden terveysasemalla sekä suupolilla, Tammelan ja Tipotien hammashoitoloissa sekä osassa psykiatrian ja lasten ja nuorten terveyspalvelujen toimipisteitä. Avopalvelujen sähköinen asiakaspalaute on yksi tapa seurata palvelujen laatua ja kehittää sitä. • TEKSTI JA KUVA Heidi Setälä Kotisairaalassa moni kokee toipuvansa paremmin K otisairaala on tarjonnut Tampereella erikoissairaanhoitoa potilaiden kotiin jo 15 vuoden ajan. Omat vaatteet päällä tutussa ympäristössä useat potilaat kokevat toipuvansa paremmin. – Kotikäynneillä potilas avaa meille oven omaan kotiinsa, jossa on hänen koko elämänsä. Koti muistuttaa, että potilas ei ole vain potilas vaan myös ihminen, kertoo apulaisosastonhoitaja Elina Kiviniemi. Kiviniemen mukaan kotisairaalakäynneillä hoitohenkilökunta tutustuu usein paremmin myös potilaan perheeseen kuin osastolla. Kotisairaalassa parasta ovat vapaus, ruoat ja omat vaatteet SAIRAANHOITAJA Minja Viljanen nostaa hoitorepun auton takapenkille ja lähtee liikkeelle. – Yleensä potilaan luona käydään muutamia kertoja vuorokaudessa. Käyntikertoja voidaan kuitenkin lisätä tarpeen mukaan, Viljanen kertoo. Nyt Viljanen on matkalla Mauri Sirviön luo, joka saa suonensisäistä antibioottihoitoa bakteeri-infektioon. Perillä odottaa mies, joka on tyytyväinen saamansa palveluun. – Minulle ehdotettiin tätä kotisairaalahoitoa ja totta kai suos- tuin, onhan kotona paljon mukavampi olla, Sirviö kertoo. Aiemmin Sirviölle annettiin kahta eri antibioottia. Tuolloin hoitajat vierailivat hänen kotonaan jopa neljä kertaa vuorokaudessa. Tällä hetkellä Sirviö saa enää yhtä antibioottia ja käyntikertoja on voitu vähentää. – Missään ei ole kiva sairastaa, mutta on se kuitenkin mukavampaa kotona. Täällä saa touhuta jotain pientä, Sirviö toteaa. Minja Viljanen laittaa antibiootin suoneen ja varmistaa, ettei Sirviön käteen kirvele tai satu. – Hoitajat ovat ammattitaitoisia ja he tulevat aina sovittuna aikana. On hienoa, että on tällainen palvelu, Sirviö kertoo. Sirviön mukaan kotisairaalassa parasta ovat vapaus, ruoat ja omat vaatteet. – Kotona saa myös vähän nauraa ja vitsailla. Osastolla sairastaessa sellainen on harvinaisempaa, hän sanoo. • Sairaanhoitaja Minja Viljasen käynnin jälkeen Mauri Sirviö voi jatkaa arkisia askareitaan jaksamisensa mukaan. Vaihtoehto vuodeosastolle – Kotisairaala ei ole diagnosoiva yksikkö. Potilas on jo saanut diagnoosin ja hoitohenkilökunnalle on selvää, mitä, miksi ja miten hoidetaan, Elina Kiviniemi. Siirtyminen kotisairaalahoitoon on potilaalle vapaaehtoista. Se perustuu aina potilaan ja hänen omaisensa suostumukseen. Kotisairaalan potilaan pitää selviytyä päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti, omaisen tai kotihoidon turvin. Potilaista valtaosa on suonensisäistä antibioottihoitoa saavia potilaita. Tämän lisäksi kotisairaalassa hoidetaan muun muassa suonensisäistä ravitsemusta tai nestehoitoa tarvitsevia potilaita, erityisosaamista vaativia haavoja ja saattohoitopotilaita. Erilaiset sairaalabakteerit ovat nousseet viime vuosina otsikoihin. Kotisairaalan etu on, että kotioloissa bakteerikanta on tuttu ja turvallinen. – Kotona ei altistu sairaalabakteeritartunnoille. Kotisairaalassa noudatetaan samoja hygieniaohjeita kuin vuodeosastolla. • TEKSTI Ilana Pantzar KUVA Hanna Leppänen Terveystasku tutuksi ikäihmisille TAMPEREEN kaupunki on ottanut käyttöön internetissä toimivan Terveystaskun, johon kuka tahansa voi tallentaa henkilökohtaisia terveysja hyvinvointitietojaan. Vanhusneuvosto järjestää Sampolan Tietotorilla (Sammonkatu 2) tiistaina 6.10. klo 12 Seniorisurffitilaisuuden, jossa ikäihminen voi käytännössä opetella käyttämään Terveystaskua. Osallistuja tarvitsee mukaansa verkkopankkitunnukset. Mukaan saa ottaa myös oman tutun kannettavan tietokoneen tai taulutietokoneen tai voi lainata Tietotorin koneita. Ilmoittaudu seniorisurffiin sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse 040 806 3135. Tapahtuma on osa valtakunnal- lista Vanhustenviikkoa, jota vietetään 4.–11.10. Viikon muihin Tampereella järjestettäviin tapahtumiin voi tutustua osoitteessa www.tampere.fi/vanhustenviikko www.terveystasku.fi • TAMPERE-lehti 3 | 2015 17 Ihmisten asialla Nuorilla mahdollisuus maksuttomaan seksitautien kotitestaukseen Lääkäri Susanna Paldanius hoitaa esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen konservatorion ja Hämeen kosmetologikoulun opiskelijoita. Tullinkulman opiskeluterveydenhuolto palvelee ajanvarauksella T ampereen opiskeluterveydenhuollon Tullinkulman toimipisteen ajanvarausjärjestelmä on muuttunut. Nykyään opiskelijoiden on aina varattava aika vastaanotolle etukäteen puhelimitse. Tullinkulman toimipisteen lääkärit ja terveydenhoitajat kuuluvat kolmeen eri tiimiin, ja oppilaitosten opiskelijat on jaettu näiden tiimien kesken. Jokaisella tiimillä on oma ajanvarausnumeronsa. Opiskelija voi tarkastaa oman tii- minsä kätevästi opiskeluterveydenhuollon verkkosivuilta. – Tässä uudessa toimintamallissa myös terveydenhoitajan vastaanotolle tehdään aina ajanvaraus. Tällä tavoin pyritään vähentämään turhaa jonottamista, sanoo opiskeluterveydenhuollon lääkäri Susanna Paldanius. Opiskeluterveydenhuolto järjestää Tampereella opiskelevien toisen ja korkea-asteen opiskelijoiden terveyskeskuspalvelut, poikkeuksena yliopisto-opiskelijat. Yliopisto-opiskelijoita palvelee Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS. Näin varaat ajan Tullinkulmasta Selvitä ensin tiimi, johon oppilaitoksesi kuuluu osoitteessa: www.tampere.fi/opiskeluterveys/ajanvaraus Varaa puhelimitse vastaanottoaika oman tiimisi numerosta. Ajanvaraus palvelee ma–to klo 8.15–15.00 ja pe klo 8.15–13.00. Voit peruuttaa ajan vuorokautta aikaisemmin tekstiviestillä numeroon 0400 267 715. Kirjoita viestiin nimesi, syntymäaikasi ja peruutettava vastaanottoaika. Poikkeuksena psykologille varatut ajat, jolloin yhteydenotto suoraan psykologiin. Varausnumerosta myös terveysneuvontaa Aikaa puhelimitse varatessa langan toisessa päässä vastaa terveydenhoitaja, jonka kanssa opiskelija voi keskustella terveyteensä liittyvistä asioista. Terveydenhoitaja tekee puhelimitse hoidontarpeen arvioinnin ja varaa opiskelijalle tarvittaessa vastaanottoajan terveydenhoitajalle tai lääkärille. – Pyrimme palvelemaan opiskelijoita entistä joustavammin. Terveydenhoitajien ja lääkäreiden välistä yhteistyötä tiivistetään ja lääkäriaikojen saatavuutta pyritään parantamaan, Susanna Paldanius kertoo. Myöhemmin syksyllä Tullinkulman toimipisteessä on tavoitteena siirtyä osittaiseen sähköiseen ajanvaraukseen. Aluksi opiskelijat pystyvät varaamaan tietynlaisia vastaanottoaikoja terveydenhoitajalle suoraan sähköisen varausjärjestelmän kautta. Sähköisiä palveluita kehitetään jatkuvasti, joten niiden käyttö laajenee edelleen. • TEKSTIT Päivi Pajula KUVA Hanna Leppänen • www.facebook.com/tampereenopiskeluterveydenhuolto Vanhemmille tietoa lasten median käytöstä TAIDEKAAREN ensimmäisen vanhempainillan aiheena ovat lapset, nuoret ja media. Tilaisuus järjestetään museokeskus Vapriikin auditoriossa 19. marraskuuta kello 18–19.30. Illan aikana vanhemmilla on mahdollisuus kuulla asiantuntijoita sekä keskustella lapsista ja nuorista medialaitteiden käyttäjinä, heidän median lukutaidostaan sekä verkossa toimimisen pelisäännöistä. Mukana on myös suosittujen videoblogien nuoria tekijöitä. 18 TAMPERE-lehti 3 | 2015 Tapahtumassa vanhemmat saavat myös tiiviin tietopaketin TaiTaidekaari on dekaaresta sekä pääsevät tutustamperelaisten oma tumaan mediamuseo Ruprii- kulttuurikasvatusohjelma, kin uuteen näyttelyyn. joka tuo kulttuurin ja Taidekaari on tamperetaiteen osaksi jokaisen laisten oma kulttuurikasvalapsen ja nuoren tusohjelma, joka tuo kulttuukouluvuotta. rin ja taiteen osaksi jokaisen lapsen ja nuoren kouluvuotta. Taidekaaren ohjelmassa on esimerkiksi sirkusta, kuvataidetta, teatteria ja museovierailuja. Osallistuminen on kouluille maksutonta. • Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.tampere.fi/taidekaari SYYSKUUN alusta alkaen kaikki tamperelaiset ja orivesiläiset alle 22-vuotiaat sekä Tampereen opiskeluterveydenhuollon asiakkaat voivat tilata seksitautien etätestin kotiin. Sen avulla voi testata itsensä klamydian ja tippuritartunnan varalta. – Kotona otettava näyte voi laskea nuorten kynnystä seksitautien testaamiseen, koska ei tarvitse ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaisiin. Toivottavasti etenkin nuoret miehet, jotka eivät käy seksuaaliterveysasioissa vastaanotolla yhtä usein kuin naiset, hyödyntävät nyt etätestausmahdollisuutta, toivoo nuorisoneuvolan lääkäri Marjo Kuortti. Testi tilataan kotiin tampere.telelab. fi-verkkopalvelusta, jonne pitää tunnistautua vahvan tietosuojan takaamiseksi mobiilivarmenteen tai verkkopankkitunnuksien avulla. Näyte palautetaan ilmaiseksi postitse laboratorioon tutkittavaksi. Testituloksien valmistumisesta ilmoitetaan nuorelle tekstiviestillä, jonka jälkeen tulokset voi itse tarkistaa verkkopalvelusta. – Virtsanäytteenotto on helppoa, ja pakkauksen mukana tulevat selkeät ohjeet. Jos nuorella todetaan tartunta, hänen pitää ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon, Kuortti sanoo. Positiivinen testitulos menee tiedoksi myös opiskeluterveydenhuollon toimipisteeseen, nuorisoneuvolaan tai Oriveden terveysasemalle. Suomessa todetaan vuosittain noin 13 000 klamydiatapausta, joista valtaosa alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä. Tippuritartuntoja todetaan vuosittain hieman alle 300. • Tilaa testi Opiskeluterveydenhuollon asiakkaat ja alle 22-vuotiaat tamperelaiset ja orivesiläiset: https://tampere.telelab.fi/ Yliopisto-opiskelijat: https://yths.telelab.fi/ ILLUSTRATION: LASSE RANTANEN, 2012 © SIBELIUS SOCIETY OF FINLAND” In English Tampereen Sibeliussyksy levittyy laajalle PÄÄKIRJASTO Metson musiikkiosastolla kuullaan syksyn aikana näkökulmia Sibeliukseen. Tampere Filharmonian ja kirjaston yhteisessä haastattelusarjassa tamperelaiset kulttuurihenkilöt pureutuvat Sibeliuksen musiikkiin. Haastateltavat ovat tiivistäneet mielikuvansa seitsemään sanaan, joita kirjaston iltatilaisuuksissa avataan keskustellen. Seuraavaksi vuorossa ovat huilisti Annaleena Jämsä, intendentti Helena Hiilivirta ja ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali, musiikkitoimittaja Harri Hautala sekä säveltäjä Jouni Kaipainen. Sibelius-sanoja kerätään haastateltavien lisäksi aivan kaikilta. Jokaisella on omat mielikuvansa kansallissäveltäjästämme, ja näitä varten on avattu nettisivusto osoitteella www.sanasibeliuksesta.fi. Sivulle voi käydä jättämässä oman sanansa ja selata muiden mielikuvia. Tunnelmia voi jakaa ja tutkia myös sosiaalisessa mediassa hashtagillä #sanasibeliuksesta. Sanoja on kertynyt jo lukuisia aina otsarypyistä kurkiauraan ja sikarista sinfoniaan. Kaupungin Sibelius-syksy on muutenkin vilkas. Tampere Filharmonia soittaa kaikki Sibeliuksen sinfoniat ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvalin johdolla, minkä lisäksi Sibeliusta voi kuulla myös yllättävissä paikoissa aina kirjastosta ja uimahallista nuortentapahtumiin. Tampereen ja ympäristökuntien päiväkoti-, koulu- ja opiskelijaryhmät vierailevat Tampere-talossa koululaiskonserteissa ja marraskuun lopulla on vuorossa valtakunnallinen Sibelius 150 -nettikonsertti, joka välitetään suorana lähetyksenä koululuokkiin ympäri Suomen. • Seitsemän sanaa Sibeliuksesta -haastattelusarja Metson musiikkiosastolla tiistaisin 29.9., 6.10, 24.11. ja 1.12. klo 17. Vapaa pääsy. www.tamperefilharmonia.fi/sibelius-150 The tramline is Tampere’s greatest investment T ampere is planning to construct a tramline. If the City Council decides next year that the tramline will be built, the first route would run from Hervanta and the Tampere University Hospital to the city centre. – The tramline is the top project of Tampere Public Transport. It will allow the entire city to be developed sustainably and in accordance with high standards in order to respond to the growth in the city and the region in a controlled way, says Anna-Kaisa Ikonen, Mayor of Tampere. At the moment, the first route is being planned, along with a tramline depot. The work is conducted by an alliance selected as the result of the tender organised last spring; the alliance is also preparing to build the tramline. It is essential that the best possible implementable solutions are found. Detailed terrain surveys, follow-up plans and keeping track of the costs are also important to ensure that the costs of the project remain under the EUR 250 million limit set by the City Council. – The tramline is the largest investment made by the city to date. The goal is to give Tampere the best possible tramline system. The inhabitants have high expectations for the project, too, explains Mayor Ikonen. New homes by the tramline routes Tampere has a need for new homes for some 2,000–3,000 new inhabitants every year. It will be possible to build new apartments along the first tramline routes to fulfil the needs of the next two decades. The costs of new construction projects in existing urban areas are reasonable, as many of the areas already have access to services and the city’s infrastructure. A tramline exhibition has been built in Gallery Nottbeck in the Finlayson area. Along with information, the exhibition also offers experiences, such as sitting at the city’s first tram stop and building your own tram car. The exhibition contains items received from Helsinki, where a tramline has served passengers for over 120 years. The exhibition will be open on weekday afternoons. The space is also used for public events related to the tramline and other urban planning-related matters. • The renovated Swimming Centre welcomes swimmers again THE Tampere Swimming Centre was opened in its renewed state after the two-year renovation. During the renovation, new technology and surfaces were installed in the entire centre, and the centre now has new watertreatment and air conditioning systems. The Swimming Centre’s café was moved downstairs to the ground floor lobby, and the ticket sales are handled through the café. The gym was moved upstairs. The entrance system has also been modernised: you now need a wristband to enter the pools. You can purchase a wristband for the price of 10 euros, after which you may buy a 10 visit serial card to be loaded on the wristband. The serial card can also be used in the other indoor swimming pools in Tampere. • Tampere will celebrate its birthday TAMPERE will celebrate its 236th birthday with various events on Saturday 3 and Sunday 4 October. During the weekend, the City of Tampere and various communities, associations and clubs will exhibit their activities all around the city. Keeping with tradition, on Tampere Day you can visit many of the city’s museums either free of charge or at a discounted price. The programme for Tampere Day can be found in this journal. It is in English and in Russia on the city website www.tampere.fi/ english/tampereday. We welcome you to join us in this year´s Tampere Day celbrations. • TAMPERE was established on 1 October 1779 by Gustav III, the King of Sweden. To honour this occasion, Tampere celebrates every year on the first of October and the closest weekend to that date. The first Tampere Day celebrations took place in 1955, which means that this year celebrates the 61st Tampere Day. City offices mark the occasion by flying the Finnish flag on 1 October. TAMPERE-lehti 3 | 2015 19 AIEMMIN Finlaysonin alueella toiminut Mediamuseo Rupriikki avautuu Vapriikin toisessa kerroksessa 16. lokakuuta. Museo houkuttelee erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia, joille museo tarjoaa kiinnostavan interaktiivisen ympäristön, jossa voi peilata omaa mediahistoriaa eri aikakausien viestintään. Viestinnällä on pitkän juuret. Jo 1800-luvulta lähtien on syntynyt erilaisia maailmanlaajuisia viestimiä, kuten lennätin, puhelin ja telexverkot. Internetin läpimurto 1990-luvulla ja älypuhelimet ovat vieneet viestinnän ja verkottumisen aivan uudelle tasolle. Uudessa viestintämaailmassa kuka tahansa voi seurata mitä tahansa tietolähdettä sekä myös itse viestiä lähes kenelle haluaa. Rupriikki tarjoaa moniaistisen tutkimusmatkan median välineisiin ja ilmiöihin. Tampereen yliopisto kehittää Rupriikin näyttelyyn sovellusta, jolla asiakas ratkaisee optisen lennättimen lähettämää koodia. R E E T TA T E RVA K A N G A S/ VA P R I I K I N KU VA-A R K I S TO • VILLE JUURIKKALA Rupriikki avautuu Vapriikissa Lokakuun alussa uuden albuminsakin julkaiseva Ricky-Tick Big Band on yksi Tampere Jazz Happeningin vetonauloista. Jazz kohtaa runouden T ampere Jazz Happening hellii musiikin ystäviä jo 34. kerran 29.10.– 1.11., jolloin festivaali valtaa Pakkahuoneen, Klubin ja Telakan lavat nykyjazzin kiinnostavimmilla nimillä. Tapahtumaan saapuu kaikkiaan 26 kokoonpanoa, joista 18 on kansainvälisiä. Mukana on niin nuoria lupaavia artisteja kuin legendojakin, kuten jo 1960-luvulla maailmanmaineeseen noussut Cream-yhtyeen rumpali Ginger Baker. Rolling Stone -lehdessä kaikkien aikojen kymmenen merkittävimmän rumpalin joukkoon äänestetty konkari esiintyy Tampe- reella tuoreen Jazz Confusion -bändinsä kanssa. Tämän vuoden ohjelmistossa esiin nousee erityisesti jazzin ja runouden liitto. Yhdysvaltalainen Saul Williams tunnetaan yhtenä vaihtoehtoisen hip hopin kiehtovimmista äänistä, ja hänen maanmiehensä David Murray on pitkän uran tehnyt saksofonisti. Tampereella heidät nähdään lavalla yhdessä takanaan Infinity Quartet. Runous lyö kättä musiikin kanssa myös kotimaisin voimin, kun festivaalille saapuvat räppiä ja jazzia yhdistelevä Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana sekä Hannu Salama seuranaan Vapaat Radikaalit. Festivaalin päätöspäivänä estradin valtaavat naisjohtoiset bändit. Amerikkalaisen jazzin ykkösleidi Carla Bley oli keskeinen hahmo jo 60-luvun free jazz -liikkeessä, Tampereelle hän saapuu basisti Steve Swallow’n ja saksofonisti Andy Sheppardin kanssa. Festivaalin päätöskonsertissa norjalainen Hedvig Mollestad Trio yhdistelee jazzia ja rockia. • Tampere Jazz Happening 29.10.–1.11.2015 www.tamperemusicfestivals.fi/ [email protected] Naiset pääosassa TA N J A S E M E N OVA Tangokuningatar Susanna Heikki laulaa Pakkahuoneen tanssisarjan syksyn avajaisiltana 7. lokakuuta. Tangokuningatar avaa Pakkahuoneen tanssisarjan KYPSÄ esiintyminen ja tummanhohtoinen ääni – muun muassa näillä sanoin tuomaristo luonnehti Susanna Heikkiä Seinäjoen Tangomarkkinoiden finaalissa. Tangokuningattaren kruunun kesällä napanneen Heikin äänestä päästään nauttimaan nyt Tampereella, kun syksyn Keinu kanssani -tanssit alkavat. Keinu kanssani -tansseja järjestetään Tullikamarin Pakkahuoneella loka–marraskuussa kolmena iltana kello 20 alkaen. Jos tanssikuviot eivät ole entuudestaan tuttuja, voi paikalle saapua tuntia aiemmin hiomaan askeleitaan Riikka Kangasmäen luotsaamissa tanssinopetuksissa. Ensimmäisenä iltana treenataan 20 TAMPERE-lehti 3 | 2015 SARA Hildénin taidemuseon lokakuussa avattavassa näyttelyssä katsellaan naistaiteilijoiden teosten kautta naiseutta. Nykytaiteen lisäksi luodaan katsauksia modernin taiteen historiaan. Erilaisten naisten muotokuvien lisäksi esillä ovat naiseuteen liitetyt kliseet, naisten esineellistäminen ja naiseuden kokemukset eri ikäkausina. Näyttelyn taiteilijoita ovat muun muassa Chantal Joffe, Mariko Mori, Ellen Gallagher, Susanne Gottberg, Tuula Lehtinen, Elina Merenmies, Nina Roos, Mari Sunna ja Marianne Uutinen. Näyttely on esillä 4.10.2015–17.1.2016. • luonnollisesti tangoa. Tanssitapahtumat ovat tulosta kulttuuripalvelujen Kulttuuriunelmia-toiminnasta, jossa tamperelaiset ovat saaneet esittää näkemyksiään kaupunkiin kaivattavista kulttuurisisällöistä. Perinteisten tanssien järjestäminen oli yksi useimmin esitetyistä toiveista. • Keinu kanssani -tanssit Tullikamarin Pakkahuoneella klo 19 tanssinopetus, klo 20 tanssit Liput 10 € + narikka, K18 Ke 7.10. Susanna Heikki Ke 21.10. Tomi Markkola To 19.11. Mikko Mäkeläinen Sara Hildénin taidemuseo Avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 10–18 puh. 03 5654 3500 Särkänniemi www.tampere.fi/ sarahilden Stiina Saaristo, Bunny’s Revenge 2006–07
© Copyright 2024