1. No category

LINTUKYMI
LINTUKYMI 2012
KYMENLAAKSON LINTUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN VUOSIJULKAISU 2012
LINTUKYMI 2012
LINTUKYMI 2012
Pääkirjoitus
Kymenlaakson
lintutieteellinen
yhdistys ry
Hallitus 2012
Puheenjohtaja
Jukka Rokkanen
Itäkatu 14 B 41, 48100 KOTKA
puh. 050 557 1804
sähköposti: rokkaju(at)gmail.com
Varapuheenjohtaja
Hannu Sorsa,
Sorsatie 2, 47400 KAUSALA
puh. 0400 558 714
sähköposti: hannu.sorsa(at)pp3.inet.fi
Sihteeri
Taru Suninen
sähköposti: taru.suninen(at)gmail.com
Taloudenhoitaja
Puheenjohtaja oto
Jäsenet
Lassi Kujala
sähköposti: lassi.kujala(at)pp.inet.fi
Aluevastaava
Petri Parkko,
Hirveläntie 49, 45910 VOIKKAA
puh. 040 514 9403
sähköposti: petri.parkko(at)pp.inet.fi
Jäsensihteeri
Taru Suninen
sähköposti: taru.suninen(at)gmail.com
Havaintotoimikunta
Ari Vuorio (puheenjohtaja),
Oskarinpolku 4 A, 49200 Heinlahti
puh. 0500 555 896
sähköposti: ari.vuorio(at)pp.inet.fi
Petri Parkko
Hirveläntie 49, 45910 Voikkaa
puh. 040 514 9403
sähköposti: petri.parkko(at)pp.inet.fi
Myllyjä ja lankoja
K
ymenlaakson energiamaakuntakaava on valmistumisvaiheessa. Siinä on osoitettu uusille tuulipuistoille 17 eri aluetta, joista osa sijaitsee arktisten lintujen muuttoreitillä, osa taas yöpyvien kurkien ja hanhien lentoreiteillä. Varsinkin Harvajanniemeen
suunnitellut 20, vähintään 100 m napakorkeuden omaavaa tuulimyllyä
eivät voi olla vaikuttamatta arktisten lintujen muuttoon. On laskettu,
että törmäystodennäköisyys hanhilla on 1/1000, jolloin keväisin, kun
massat osuvat sopivasti Harvajanniemeen, paisteja on tarjolla paljon.
Peltojen reunoilla ja pelloilla olevat pienjännitejohdot ovat myös
vaaraksi hanhille ja joutsenille, koska johtojen näkyvyys varsinkin
hämärässä on erittäin huono, kun linnut palaavat yöpymään ruokailupaikoiltaan. Ongelma kärjistyy sellaisina syksyinä, kun hanhia syksyllä saapuu suurin määrin ruokalemaan puiduille pelloille kuten tänä
vuonna. Pienjännitelinjojen lankojen ”pallottaminen” ei varmaankaan
olisi suuri kustannuskysymys. Lintuharrastajien pitäisi olla aktiivisempia huomatessaan tällaisia ongelmakohtia ja ottaa rohkeasti asia
esille. Paikalliset sähköyhtiöt eivät varmaan tiedä ongelmista, joita
heidän johtolinjansa aiheuttavat. Monet yhtiöt ovat myös laittaneet
palloja linjoihin, kun ongelmasta on heille kerrottu.
Maakunnallisesti arvokkaiden lintualueiden kartoitustyötä on tänä
vuonna tehty aktiivisesti, kiitos siitä Petri Parkolle ja muille aktiivisesti projektiin osallistuneille. Toivottavasti tehdystä työstä on apua
seuraavan maakuntakaavan laadintaan, koska nyt vireillä olevasta
maakuntakaavasta linnustollinen näkemys puuttuu lähes kokonaan.
Jukka Rokkanen
Puheenjohtaja
Hannu Friman
Hiirosmäentie 1, 49610 Sivatti
puh. 0400 474 906
sähköposti: hannu.friman(at)gmail.com
Eero Parkko
Antti Vänskä
sähköposti: antti.vanska(at)pp1.inet.fi
Markus Keskitalo
sähköposti: markus.keskitalo(at)gmail.com
Linnustonsuojelutoimikunta
Petri Parkko
Pekka Raukko
Korventie 68, 46810 Anjalankoski
puh. 040 718 6461
sähköposti: pekka.raukko(at)pp.inet.fi
Ristisaaren havainnointiasema
Petri Ripatti
puh. 040 556 2717
sähköposti: petri.ripatti(at)saunalahti.fi
3
LINTUKYMI 2012
LINTUKYMI 2012
LINTUKYMI
KYMENLAAKSON LINTUTIETEELLISEN YHDISTYKSEN VUOSIJULKAISU 2012
SISÄLTÖ 2012
3
Pääkirjoitus
6
Mustakurkku-uikku — vuoden lintu 2012
9
Pihakisa
10
Lintuvuosi 2010 ja 2011
Jukka Rokkanen
Eero Parkko
Taru Suninen, Hannu Sorsa, Juha Ojala, Pekka Raukko
ja Jukka Rokkanen
Ruokki. Lassi Kujala
Kannen kuva: Mustakurkku-uikku, Hannu Sorsa
Takakannen kuva: Harmaapäätikka, Lassi Kujala
Sisäkannet: Ruskosuohaukka, Lassi Kujala ja
telkkä, Lassi Kujala
LINTUKYMI 2012
Mustakurkkuuikku
— vuoden lintu 2012
Eero Parkko
Projektin tausta
Tänä vuonna oli tarkoitus selvittää ”mukurun” pesimäkanta, pesintöjen onnistumista ja lajin esiintymisessä tapahtuneita
muutoksia. Tavoitteena oli, että vähintään
tunnetut pesimäpaikat käydään tarkistamassa ja pesivien parien sekä poikasten
määrät lasketaan. Koska mustakurkkuuikku on melko harvinainen laji Kymenlaaksossa, sen pesimäpaikat tunnetaan
melko hyvin.
Aikaisemmin Tiiraan tallennetuista havainnoista oli tehty kartan 1 (sivu 8) mukainen yhteenveto, jossa esitetyt 38 paikkaa tulisi vuoden aikana tarkistaa.
Vuonna 2012 mustakurkku-uikusta ilmoitettiin yhteensä 130 havaintoa. Joiden
perusteella voidaan todeta, että tunnetuista uikkupaikoista tarkistettiin 30 ainakin
kerran ja 22 paikalla käytiin vähintään
kolmesti tai useammin. Aineiston mukaan uusia paikkoja, lähinnä metsälampia, käytiin tarkistamassa vain Haminan
ja Virolahden alueella. Suurin osa kaikista
havainnoista tehtiin huhti-toukokuussa,
jolloin osa linnuista on vielä muuttomatkalla. Valitettavasti retkeilyaktiivisuus
tai kiinnostus vuodenlajia kohtaan hiipui
kesä-heinäkuussa, sillä pesintäkaudella ilmoitettiin vain kaksikymmentä havaintoa.
Yhteenveto havainnoista
Kevätmuuton ensimmäiset havainnot
normaaliin aikaan: 23.4. Ko Haapasaari
1p (Riku Lehtinen) ja Ii Lietteensalmi 2p
(Kari Puumalainen). Edellisten vuosien
tapaan kevään suurimmat kertymät ilmoitettiin tutuilta paikoilta: 28.4. Ii Lietteensalmi 5p (Kari Puumalainen), 29.4. Vi
Vähän-Harvajan niemi 5p (Pentti Linko),
3.5. Kvl Oivonoja 5p (Jouni Repo), 8.5.
6
Ko Haapasaari 8p (Ari Vuorio) ja 17.5. Vi
Harvajanniemi 5p (Pekka Toiminen).
Mahdollisia pesimäpaikkoja alueelta
löytyi yhteensä 21, jotka kunnittain seuraavasti: Ha 9, Ii 1, Ko 3, Kvl 3, Mi 2 ja
Vi 2. Elinympäristön perusteella pesäpaikat jakautuivat seuraavasti: merenlahti 11,
järvenlahti 1, metsäjärvi tai -lampi 3, suolampi 1 ja tekolampi 5.
Varmoja pesähavaintoja ilmoitettiin
neljältä paikalta, joista kahdelta raportoitiin pesinnän epäonnistumisesta. Onnistuneita pesintöjä (poikueita) raportoitiin
vain neljältä paikalta ja poikasten yhteismääräksi saatiin kuusi yksilöä. Elokuussa
tehtiin melko myöhäinen pesintähavainto
11.8. Ha Pitkäthiekat, 1ad 2pull emon selässä (Eero Parkko).
Merialueilla osa pesinnöistä ilmeisesti
epäonnistuvat, sillä kesäkuun alussa meriveden korkeusvaihtelu oli lähes puoli metriä. Iitin Lietteensalmella vesi oli
myös korkealla ja härkälintu oli ominut
ainakin yhden lahdekkeen. Lisäksi yksi
mustakurkku-uikun vakiopaikoista hävisi, kun moottoritien rakentaminen tuhosi
Lankamalmin tekolammet Haminassa.
Tarkkailua tulee jatkaa
Vuosittain Kymenlaaksosta tallennetaan
Tiiraan yli 40 000 havaintoa, joista vain
reilut sata ilmoitusta mustakurkku-uikusta. Toivottavasi nyt saatu aineisto ei kerro
koko totuutta. Jos muutos on tämän suuntainen, niin ”mukurulla” menee huonosti
Kymenlaaksossa. Aikaisemmin tehtyjen
selvitysten (kuten Lintuatlas 2010) perusteella, voidaan todeta, että Suomessa
lajin pesimäkanta on pienentynyt viime
vuosina merkittävästi. Uusimman arvion
mukaan mustakurkku-uikkuja pesii Suomessa enää 1 200–1 700 paria, kun 1980
luvulla arvio oli kolminkertainen.
LINTUKYMI 2012
Mustakurkku-uikku. Taru Suninen
7
LINTUKYMI 2012
Atlasvuosina 2006–2010 mustakurkkuuikun pesintä varmistettiin Kymenlaaksossa 17 paikalta, kun niitä aikaisempien
atlasten mukaan oli keskimäärin 26 paikalla. Nykyisin laji luokitellaan Suomessa
vaarantuneeksi. Tulevaisuuden uhkatekijöiksi on arveltu pesimä- sekä talvehtimisalueilla tapahtuneita ympäristömuutoksia,
kuten vesistöjen rehevöitymistä.
Lisätietoja linkeistä
www.birdlife.fi/suojelu/lajit/mustakurkkuuikku.shtml
http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/
mustakurkku-uikku
Kartta 1: Mustakurkku-uikun reviirit tai pesinnät Kymenlaaksossa 2006—2011
1 Kirkkojärvi
2 Lankamalmi
3 Lupinlahti
4 Purholmanselkä
5 Reiviikinlahti
6 Pitkäthiekat
7 Tontinlahti
8 Salminlahti
9 Ulko-Tammio
10 Syväsalmi
11 Vimpasaari
12 Lietteensalmi
13 Sonnanniemi
14 Mukulanlahti
15 Sääskjärvi
16 Tervolanlahti
17 Koskenniska
18 Haapasaari
19 Kirkonmaa
8
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
Virluodot
Oivonoja
Keltti, Leca
Kotojärvi
Haapajärvi
Käyrälampi
Pyhäjärvi
Saivikkala
Sorvainoja
Pekkola
Heinlahti
Santaniemi
Harvajanniemi
Hanski
Tervanen
Luuvinlampi
Kajansaari
Siikasaari
Vähän-Harvajanniemi
LINTUKYMI 2012
Lassi Kujala
Pihakisa
K
ymenlaakson Lintutieteellinen
Yhdistys on järjestänyt alueellaan talvikauden piristeeksi kaikille avoimen pihakisan
joulukuun alusta helmikuun loppuun tavoitteena havaita mahdollisimman monta
lintulajia.
Kisa käydään pihojen välisenä toverija herrasmieshenkisenä kisana. Osallistujia muistutetaan myös piharuokintojen
ylläpidosta, jolloin kaikkein tärkeimmät
eli osa talvehtimaan jäävistä linnuista
hyötyvät hyvin hoidetuista ruokinnoista.
Lisäksi jäsenistö sekä yhdistys saa hyvän
kuvan talvikauden lintulajeista.
Pihojen välillä lajien määrä vaihtelee
huomattavasti, koska pihan sijainnilla on
merkittävä vaikutus talvikauden havainnoissa. Pihat, joilta on hyvä näkyvyys,
esimerkiksi joulukuussa usein sulana olevalle merenlahdelle, ovat selvästi paremmassa asemassa, kuin sisämaassa olevat
maalaistalon pihat.
Talvikuukausien aikana KyLY:n alueen
pihoilta on tehty havaintoja 86 lintulajista. Merenrannalla sijaitsevilta pihoilta
havaintoja on kertynyt jopa 47:stä lintulajista. Pihakisaa käydään seuraavilla yksinkertaisilla säännöillä:
■■ Kisa-aika 1.12 — 28.2 (Karkausvuonna 29.2.).
■■ Pihan tulee sijaita KyLY:n toimialueella.
■■ Kisaan voi osallistua vain yhdellä
pihalla.
■■ Näkö- tai äänihavainnon voi
tehdä pihan ulkopuolelta, mutta havainnon tekijän pitää olla
pihalla.
■■ Myös ikkunan läpi tehty havainto
hyväksytään, koska ruokailupaikkojen häirintää tulisi välttää.
■■ Pihakisa on kaikille avoin.
Kisakohtaiset toimintaohjeet sekä kisatilanne tiedotetaan kyly-verkossa. Säännöissä saattaa esiintyä vuosittain järjes-
telyistä johtuvia eroja, mutta niistä kisan
ylläpitäjä ilmoittaa erikseen osallistujille.
Pihakisaan ilmoittautumisohjeet ilmoitetaan marraskuun aikana kyly-verkossa
ja myös KyLY:n kotisivuilla www.kyly.
fi. Pihakohtaiset tulokset ilmoitetaan kulloisellekin erikseen ilmoitetulle pihakisan sähköpostilla ylläpitäjälle, joka kerää
viikoittaiset tulokset ja ilmoittaa niistä
kisaajille ja kyly-verkkoon, jossa kisan
edistymistä voi siihen osallistumatonkin
seurata.
Pihakisoihin on osallistuttu kiitettävästi
vuosittain. Pihojen lukumäärän ja lajimäärän kasvua voi tarkastella seuraavasta taulukosta. Pihakisavuosi on nimetty kevään
vuoden mukaan.
Tervetuloa seuraavaan pihakisaan
2012–2013. Seuraa ohjeita marraskuun
aikana kyly-verkossa ja kotisivuilla. Talvi
vierähtää rattoisasti pihakisan merkeissä
ja eikä aikaakaan, kun muuttolinnut palaavat taas.
Toivotaan runsasta osanottoa!
9
LINTUKYMI 2012
Lintuvuosi 2010 &
Tekstit: Taru Suninen, Hannu Sorsa, Juha Ojala, Pekka Raukko ja Jukka Rokkanen
10
LINTUKYMI 2012
2011
Kyhmyjoutsen. Lassi Kujala
11
LINTUKYMI 2012
JOUTSENET 2010
T
änä vuonna Lintukymiin
koottiin vuosien 2010 ja
2011 havainnot. Ensin on
aina 2010 vuoden havainnot
tietystä lajiryhmästä, ensimmäisenä siis yhteenveto vuoden 2010
aikana Tiiraan ilmoitetuista joutsenista.
Tämän jälkeen on 2011 vuoden yhteenveto samoista lajeista.
Merkinnät ja lyhenteet
Lyhenteet noudattavat pääosin samoja
merkityksiä kuin Tiira- lintuhavaintojärjestelmässä. Eli lyhyesti p = paikallinen,
m = muuttava, kiert = kiertelevä, reng =
rengastettu, kontr = kontrolloitu, Ä = laulava, ä = ääntelevä, juv/’ = nuori, ad/” =
vanha, 2kv = toisen kalenterivuoden lintu
jne. sekä kansainväliset ilmansuuntalyhenteet. Lajilleen määrittämättömistä linnuista käytetään seuraavia lyhenteitä: ab
= anser/branta-suvun hanhi, bp = buteo/
pernis-suvun petolintu, vl = vesilintu, ik =
iso kahlaaja ja pk = pieni kahlaaja.
Kuntalyhenteet
Ii = Iitti, Kvl = Kouvola, Mi = Miehikkälä,
Ha = Hamina, Py = Pyhtää, Ko = Kotka ja
Vi = Virolahti.
12
Kyhmyjoutsen Cygnus olor
Paikallisista kyhmyjoutsenista tehtiin
havaintoja ympärivuoden, eikä syys- tai
kevätmuuttoa havaittu, ellei muutoksi
katsota sitä, kun syksyllä rannikkovesien
ja merenlahtien jäätyessä linnut siirtyvät
saaristoon, ja keväällä takaisin. Osa kyhmyjoutsenista jää kuitenkin talveksi sisämaan sulapaikkoihin talvehtimaan.
Talvehtimaan jäi kyhmyjoutsenia ainakin Ii Vuolenkoskelle 2 ad, 4 juv (Kari
Puumalainen, Hannu Sorsa, Asta Sorsa
ym.) ja Kvl Ekholmin silta 3p (Anita Nukari, Mika Dufva). Rannikolta ilmoitettiin
ainoastaan yksi havainto alkutalvesta; 5.1
Ko Haapasaari 1 ad p (Ari Vuorio).
Kyhmyjoutsenia ei siis kevätmuutolla
havaittu, mutta ulkosaaristosta rannikon
sulamista odottelevia kyhmyjoutsenia
kerääntyi taas tavalliseen tapaan, jälleen
eniten Ha Lupinlahdelle. Parhaimmillaan
23.4, täällä havaittiin 85p (Pentti Linko). Sisämaan sulapaikoillekin ilmaantui
”kyhmäreitä”, yksittäin tai pareittain.
Kevään ja kesän aikana paljastui useita
pesintöjä, kaikki yhtä lukuun ottamatta,
rannikolta. 9.6 Kvl Pilkanmaa 2 ad, 4 pull
(Matti Kiuru). Kesällä havaittiin merialueella myös luppolintuparvia (4-30 yksilöä).
Syksyllä, 1.9–30.11, havaittiin 1169
yksilöä, mukana uusi kesän sukupolvi.
Pitkin sysksyä alkoi taas kyhmyjoutsenia
kerääntyä perinteisille kerääntymisalueille, mm. Ha Lupinlahdelle, misää niitä havaittiin enimmillään 2.11 97p (Eero Hietanen), 19.10 Ko Sapokka – Haapasaari
väliseltä merialueelta laskettiin 25p (Ari
Vuorio).
Loppuvuodesta sisämaassa, 1.12 Ii
Vuolenkoskella havaittiin jälleen talvehtimaan jäänyt kyhmyjoutsen pariskunta.
(Marko Loikkanen, Kari Puumalainen,
Asko Rokala ym.) Myös rannikon tuntumassa, havaittiin kyhmyjoutsenia jonkin verran. 26.12 Vi Hurppu 23 p (Seppo
Grönlund), 7.12 Ko Katariina 11p (Esa
Partanen) ja 15.12 Ko Haapasaari 23p
(Ari Vuorio).
Laulujoutsen Cygnus cygnus
Laulujoutsen on yleistynyt viimevuosina reilusti. Havaintoja lajista ilmoitettiin
muutamaa yksittäistä päivää lukuun ottamatta vuoden jokaisena päivänä. Talvehtijoitakin siis on, etenkin sisämaan sulissa
joissa, mm. Ii Vuolenkoskella ja Säyhteessä talvehti muutamia joutsenia, kuin myös
Kvl Lopotissa, Korialla ja Pilkanmaalla.
2.1 Py Ahvenkoskenlahdella havaittiin 1
ad p (Hannu Friman, Kirsi Leiri).
Kevätmuuton suurimmat kerääntymät
Kvl Elimäenjärvellä, jossa parhaimmillaan 21.4 220p (Sampsa Cairenius, Seppo
Korpela, Juha Koli) ja 22.4 Ha Hirvelänniitty 112p (Eero Hietanen).
Vielä 29.5 havaittiin Kvl Elimäenjärvellä 90p (joista kahdella siniset kaularenkaat) (Jari Piepponen). Myös Ii Lyöttilässä
oli 77p (Olli Kivinen) 30.5.
Kesäkuussa havaittiin jonkin asteista
muuttoa: 4.6 Vi Kurkela 65m, NE (Sampsa Cairenius, Juha Koli, Pertti Uusivuori)
ja 7.6 Vi Vilkkiläntura 37m, NE (Paul Boijer, Jorma Knaapi).
Syysmuuton ensimmäiset kerääntymät
ilmoitettiin syyskuussa 10.9 Ii Lyöttilä
15p ja18p (Olli Kivinen). 10.9 jälkeen alkoi pieniä kerääntymiä ilmaantua ympäri
maakuntaa, suurimmat: 2.10 Kvl Haikula
150p (Mikko Hannonen), 3.10 Ii Lyöttilä
210p (Timo Pyyhtiä), 11.10 Kvl Kurenoja 235p (Markku Piepponen), 16.10 Kvl
Tolkkila 229p (Juha Ojala, Jani Salonen),
ja 1.11 Ii Isokylä 110p (Olli Kivinen).
Talvehtimaan laulujoutsenia jäi ulkosaaristoon, Py Kaunissaareen ja sisämaan
sulapaikoille.
Pikkujoutsen
Cygnus columbianus
Talvikaudelta ei yhtään havaintoa pikkujoutsenesta. Keväällä, 9.4–10.5 tehtiin
paikallisista pikkujoutsenista havaintoja
yhteensä 296 yksilöstä. Selvä huippu kevätmuutolla on havaittavissa 11.5, jolloin
havaittiin yhteensä 2898 muuttavaa pikkujoutsenta. Summa jakaantuu seuraavasti; Vi Haravajanniemi 96m (Kimmo Leinonen), Vi Hurppu 1622m, ENE (Sampsa
Cairenius, Juha Koli), Vi Kellovuori 630m
(Tapio Tohmo), Vi Vähä-Haravajanniemi
339m, E (Pentti Linko, Reijo Kivivuori,
Seppo Korpela), Py Siltakylänlahti 50m,
E (Kaarina Öst), Ko Haapasaari 111m, E
(Ari Vuorio) ja Ha Kirkkojärvi 50m, E
(Eero Parkko). 15.5 Vi Kellovuorella vielä
185m (Petri Shemeikka, Andreas Uppstu,
Antti Vänskä ym.).
Kesällä ei havaintoja pikkujoutsenesta.
Syysmuutto lähes olematonta, muuttajat
2.10 Ko Katariina 10m SSW (Esa Partanen), 7.10 Kvl Vuohijärvi 5 ad, m (Markku Piepponen), 8.10 Ha Tervasaari 2 ad,
m, W (Eero Hietanen), 13.10 Ha Salmenkylä 3m, W (Eero Parkko). Viimeiset pikkujoutsenet havaittiin 26.10 Kvl Värälä 2
ad, p (Juha Ojala).
LINTUKYMI 2012
HANHET 2010
Laulu- ja pikkujoutsen. Hannu Sorsa
JOUTSENET 2011
Kyhmyjoutsen Cygnus olor
Vuonna 2011 ei myöskään kevätmuuttoa
ollut havaittavissa, mutta keväällä pieniä
kerääntymiä havaittiin tuttuun tapaan Ha
Lupinlahdella, jossa parhaimmillaan 4.5
35p (Heikki Karhu, Sinikka Karhu).
Pesinnät sijoittuivat tuttuun tapaan rannikolle, mutta Kvl Voikkaalla pesi taas
kyhmäripari, jolla oli tänä vuonna 5 poikasta.
Syksyn suurimmat kerääntymät taas
kerran vesilintujen suosimalla levähdyspaikalla Ha Lupinlahdella, missä havaittiin parhaimmillaan 92p (Eero Hietanen).
Laulujoutsen Cygnus cygnus
Laulujoutsenesta havaintoja lähes jokaiselta vuoden päivältä, talvehti pääasiassa
sisämaan sulapaikoissa. Kevätmuutto ei
kovin näyttävää, mutta yli viidenkymmenen linnun kerääntymiä oli jonkin verran;
25.3 Kvl Lopotti 102p (Markku Piepponen), 14.4 Kvl Värälä, jonne ilmeisesti
Linnut siirtyvät Lopotista, parhaimmillaan 123p (Mauno Moilanen, Jani Salonen). 16.4 Ha Haru 53 (Eero Hietanen),
20.4 Kvl Junkkarinjärvi 60p (Mauno Moilanen, Jani Salonen). 5.5 Vi Haravajanniemessä muutti 55m, E ja 7m, E (Heikki
Karhu, Sinikka Karhu).
5.6 pesintöjen ollessa täydessä vauhdissa, niin sisämaassa kuin rannikolla,
muutti joutsenia Py Ahvenkoskenlahdella
39m, NE (Klaus Laine).
Syksyn suurimmat kerääntymät; 2.10
Kvl Haapahaikulansuo 290p (Leena Asi-
kainen), 4.10 Kvl Häkänkulma 215p
(Klaus Laine), 6.10 Kvl Värälässä parhaimmillaan 209p (Jouni Repo), 14.10 Ha
Lamminjärvi, parhaimmillaan 215”26’p
(Pentti linko), 16.10 Kvl Ratula 210p
(Mauno Moilanen, Jani Salonen), 23.10
Ii Sääskjärvi, parhaimmillaan 359p (Kari
Puumalainen), 29.10 Kvl Jaalanlahti 200p
(Antti Vänskä).
Joulukuussa havaittiin Kvl Pyhäjärvellä talvehtimaan jäänyt, parhaimmillaan
223p jotsenta käsittävä parvi (Antti Vänskä). Pienempiä, kuitenkin yli viidenkymmenen linnun talvehtivia parvia havaittiin
neljä.
Pikkujoutsen
Cygnus columbianus
Alkutalvesta ei havaintoja, koko vuoden
aikana ilmoitettiin 95 havaintoa1364 yksilöstä. Kevätmuutto oli paikoittain runsasta, suurimmat muutot; 26.4 Vi Vähä-Haravajanniemi 90m, E-N (Seppo Korpela),
30.4 Ko Katariina yhteensä 60m, NE/E
(Esa Partanen), 5.5 Vi Haravajanniemi
170m, E ja Vähä-Haravajanniemi 154m,
E, 9.5 90m, E, 12.5 59m, E (Seppo Korpela).
Kesä- ja heinäkuulta ei havaintoja, lukuun ottamatta muuttavia 2.6 Vi Kellovuori 5m, ENE (Jari Markkula).
Syysmuutto vaisua, parhaat muutot
havaittiin 8.10 Ha Koivuluoto 7”4’m,
SW (Juha Hytti, Petri Metsälä) ja 11.10
Vi Klamila 50m, SW (Tero Ilomäki,
Seppo Korpela). Syksyn viimeinen havainto 14.11 Vi Hurppu 2ad, p (Eero
Hietanen).
Hanhi ab
Tarkastelujakson aikana muuttavia hanhia
havaittiin rannikon lisäksi jonkun verran
myös sisämaassa. Hanhimuuttoa päästiin
keväällä 2010 edelleen kuitenkin parhaiten havainnoimaan rannikkoseudun alueella. Syvemmällä sisämaassa havainnot
jäävätkin yleensä kevätaikaan muuttorintaman suunnasta johtuen vähäisemmiksi
kuin rannikolla. Sitä vastoin syysmuuton
aikaan sisämaahan ruokailemaan ja levähtämään pysähtyneet hanhiparvet ovat
runsaampia syyskuun lopulta aina lokakuun viimeisille päiville saakka. Kevään
ensimmäisiä suurempia muuttavia hanhiparvia alkoi saapua 11.5 alkaen. Niiden
kevätmuuttohuippu alkoi 19.5 paikkeilla
ja jatkui runsaampana reilun viikon ajan ja
laantuvana aina toukokuun lopulle. Vuorokautiset yksilömäärät säilyivät tuhansina vielä 29.5. Suurimpia keväisiä hanhilajiksi määriteltyjä muuttoesiintymiä olivat 11.5 Vi Vähän-Harvajanniemi 7 480
m (Pentti Linko, Reijo Kivivuori, Seppo
Korpela), 19.5. Vi Suuri-Pisi 23 100 m
(Asta Lähdesmäki, Lassi Lähdesmäki,
Markku Ukkonen, ym.), 20.5. Teutjärvi 46
500 m (Jorma Jääskeläinen, Markku Piepponen), 20.5. Vi Suuri-Pisi 45650 m (Asta
Lähdesmäki, Lassi Lähdesmäki, Markku
Ukkonen, ym.), 21.5. Vi Hurppu 48 240 m
(Markku Seilonen), 23.5. Ko Kotkansaari
24530 m (Juha Metso), 25.5. Ha Vepsu 8
380 m (Teemu Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso), 28.5. Py Ristisaari 5000 m (Johannes Hänninen, Jyrki Pynnönen, Petteri
Tolvanen, ym.) ja 29.5. Ha Vepsu 9 440 m
(Teemu Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso). Syysmuuton alkaessa havaintojärjestelmään alkoi tulla yli tuhannen linnun havaintomerkintöjä 26.9 lähtien. Havaintoja
tehtiin heti myös sisämaassa. Lokakuun
ensimmäisellä viikolla havainnot olivat
jo vähenemässä sekä rannikolla että sisämaassa. Havaintoja satalukuisista parvista tehtiin aina lokakuun lopulle saakka.
Suurimmat syyskauden muuttavina hanhilajina kirjatut havainnot olivat 26.9. Kvl
Mielakanmäki 32110 (Juha Ojala, Markku
Piepponen, Jani Salonen), 26.9. Vi Kellovuori 18 300 (Ari Seppä, Tapio Tohmo,
Jari Venemies), 27.9. Vi Kellovuori 3450
m (Seppo Grönlund, Tapio Tohmo) ja
27.9. Vi Kurkela 3500 m (Sampsa Cairenius, Seppo Korpela). Hanhi sp merkittiin
KyLY:n alueella vuonna 2010 Tiiraan 267
havaintoa 745790 yksilöstä.
13
LINTUKYMI 2012
Metsähanhi
Taigametsähanhi
Anser fabalis
Anser fabalis fabalis
Metsähanhien alalajien mukaan kirjaaminen oli vielä vuonna 2010 vähäistä.
Kevään 2010 ensimmäinen metsähanhihavainto kirjattiin 2.4 Kvl Anjalankoski
3 m (Mikko Hannonen, Juha Ojala, Petri
Parkko). Havainnot suurimmista lajimääristä jakaantuivat tasaisesti noin kuukauden jaksolle alkaen 16.4 ja päättyen 14.5,
aluksi sisämaahan ja lopuksi rannikkoseudun alueelle. Suurin sisämaahavainto
oli 8.5 Kvl Teutjärvi 2000 m (Klaus Laine, Jouni Repo, Tuula Nironen) ja rannikon vastaava 11.5 Vi Hurppu Heposaari
5850 m (Sampsa Cairenius, Juha Koli).
Muuten havaintojen lajimäärä oli maksimissaan noin tuhannen yksilön vaiheilla
mainitun ajanjakson kuluessa. Syksyn
2010 metsähanhihavainnot ajoittuivat
syyskuun alusta lokakuun lopulle. Ensimmäinen kirjattu syyshavainto tehtiin
2.9 Ii Isokylä 10 p (Olli Kivinen). Kovin
suuria esiintymiä ei metsähanhista havaittu koko syksyn aikana ja havaintoja
tehtiin aika harvakseltaan jakson aikana.
Sisämaassa suurimpana 25.9 Kvl Kylänaho 100 p (Klaus Laine, Tuula Nironen)
ja rannikon suurimpana 11.10 Vi Kellovuori (Seppo Grönlund, Jorma Lindfors,
Seppo Vuolanto). Lokakuun loppua kohti vain yksittäisiä havaintoja viimeisen
ollessa 26.10 Kvl Koihainaho 2 p (Juha
Ojala). Talvihavaintoja metsähanhista ei
tehty alku–eikä loppuvuonna 2010. Kesäkaudelta kirjautui lisäksi yksi havainto
11.6 Ii Perheniemi 2 p (Kari Puumalainen). Metsähanhista merkittiin KyLY:n
alueella vuonna 2010 Tiiraan 384 havaintoa 45219 yksilöstä.
Vuonna 2010 taigametsähanhista ilmoitettiin 5 havaintoa kaikki kevätkaudella.
Ensimmäisenä 10.4 Py Heinlahti Mokra
6 p (Klaus Laine, Tuula Nironen). Muut
havainnot: 16.4 Kvl Elimäenjärvi 17 p
(Klaus Laine), 23.4 Kvl Muhniemi Rauhamaa 14 p (Klaus Laine) ja Ha Metsäkylä Suuretniityt 6 p (Klaus Laine) sekä 25.4
Vi Vilkkiläntura 6 p (Klaus Laine). Muita
havaintoja ei ilmoitettu järjestelmään, ehkäpä syy siihen oli metsähanhien alalajien
ilmoittamisen uutuus. Taigametsähanhista
merkittiin KyLY:n alueella vuonna 2010
Tiiraan 5 havaintoa 49 yksilöstä.
Tundrametsähanhi
Anser fabalis rossicus
Tundrametsähanhista kirjattiin Tiiraan
ensimmäiset kevät havainnot 5.4.2010
Kvl Raussila suurniitty 75 p (Klaus Laine,
Tuula Nironen). Kirjattujen havaintojen
mukaan yksilömäärän huiput jakautuivat kolmeen osaan, 16.4 Kvl Muhniemi
Rauhamaa 1000 p (Klaus Laine), 23.4 samalla paikalla 1200 p (Klaus Laine) sekä
8.5 Ii Perheniemi 1070 p ja Kvl Teutjärvi 2000 p (Klaus Laine, Tuula Nironen).
Pienempiä yksilömääriä havaittiin aina
28.5 asti sekä sisämaasta että rannikolta.
Ei kirjattuja tundrametsähanhihavaintoja talvi–, kesä–eikä syyskaudella 2010.
Tundrametsähanhista merkittiin KyLY:n
alueella vuonna 2010 Tiiraan 26 havaintoa 8138 yksilöstä.
14
Lyhytnokkahanhi
Anser brachyrhynchus ARK
Yksittäisiä lyhytnokkahanhihavaintoja ilmoitettiin havaintojärjestelmään harvakseltaan sekä kevät- että syyskaudella. Kirjauksia tehtiin aikavälillä 5.4–10.10 yhteensä 25 havainnosta, joissa oli 1-5 yksilöä kussakin. Ensimmäinen keväthavainto
tehtiin 5–7.4. Kvl Raussila, Suurniitty 1 p
(Veikko Heimola, Jari Piepponen, Jouni
Repo, ym.). Muita 1–2 yksilön havaintoja tehtiin tasaisesti KyLY:n alueelle jakautuneena. Useamman linnun havaintoja tehtiin kevätkaudella kolme: 7–8.5 Ii
Perheniemi 5 p (Kari Puumalainen, Klaus
Laine, Tuula Nironen), 8.5 Kvl Teutjärvi,
Kanasaari 3 p (Jouni Repo, Jouni Sihvonen, Matti A Sorsa, ym.). Kesällä kirjattiin
havaintoja sulkasadosta kärsineestä lyhytnokkahanhesta ajalla 27.7 Ii Radansuu,
Niskaportti 1 p (Tuula Granroth, Liisa
Kilpeläinen, Petri Parkko, ym.). Syksyllä
tehtiin havaintoja 6–10.10 Kvl Tolkkila 4
p (Jari Piepponen, Jani Salonen) nuorista
lyhytnokkahanhista. Lyhytnokkahanhista
merkittiin KyLY:n alueella vuonna 2010
Tiiraan 25 havaintoa 38 yksilöstä.
Tundrahanhi Anser albifrons
Kevään ensimmäiset havainnot tehtiin
5.4 useammalla paikkakunnalla. Yksilömäärältään suurin oli Kvl Elimäenjärvi
19 m (Jari Piepponen). Huhtikuun aikana aina loppukuulle asti määrät pysyivät
korkeintaan kymmenissä, mutta 24.4 Kvl
Haapahaikulansuolla havaittiin 300 p lepäilemässä (Timo Pulliainen). Määrät pysyivät aika tasaisina pitkin toukokuuta aika tasaisina. Huippupäiviä olivat 11–14.5
ja 19.5 jollin määrät nousivat yli tuhannen
yksilön. Havainnot jakautuivat seuraaviin
huippuihin: 11.5. Vi Hurppu 1065 (Sampsa Cairenius, Juha Koli), 14.5 Vi Järvisaari
1450 m (Kalle Simonen, Teemu Simonen,
Tuukka Simonen) ja 19.5 Ha Vepsu 1375
(Kari Eischer, Markku Rantala, Jukka
Pekkala). Viimeisimmät havainnot sisämaassa ja rannikolla tehtiin yksittäisistä
muuttajista 28.5. Syyskaudella muuton
havainnot jäivät kaakonkulmalla vähäisiksi. Havainnot koskivat yleensä vain muutamia kymmeniä yksilöitä. Ensimmäiset
linnut havaittiin 17.9 Vi Kellovuori 7 m
(Seppo Grönlund, Pekka Tainio, Tapio
Tohmo). Suurimmat syksyn tundrahanhimäärät jakautuivat seuraavasti: 26.9 Vi
Lakakallio 64 m (Olli Sassi, J-P Luokkamäki, Heikki Luokkamäki, ym.), 2.10 Vi
Lakakallio 77 m (Tuula Nironen, Klaus
Laine, Aila ja Jorma Lindfors) sekä 7.10
Vi Kellovuori 80 m (Seppo Grönlund, Tapio Tohmo). Viimeiset tundrahanhet syksylle 2010 kirjattiin 9.10 Ii Sääskjärvi 11
p (Petri Haapanen). Kesä– eikä talvikaudella 2010 tehty havaintoja järjestelmään
tundrahanhista. Tundrahanhista merkittiin
KyLY:n alueella vuonna 2010 Tiiraan 227
havaintoa 29042 yksilöstä.
Merihanhi Anser anser
Merihanhihavainnoista tehtiin ensimmäiset merkinnät 21.3 Virolahdella ja Kotkassa. Hanhia oli liikkeellä silloin parhaimmillaan Vi Vilkkiläntie 120 6 m (Jari
Venemies).
Koko kevätkauden suurimmat havainnot olivat 10.4 Ha Lupinlahti 72 p ja 18.4
Vi Vilkkiläntura 80 p (Jari Venemies).
Muuten havainnot olivat vielä pienemmistä kerääntymistä lähinnä rannikon
paikkakunnilta. Kevään sisämaan muut
havainnot olivat yksittäisistä maksimissaan 6 yksilön havaintoja. Kesällä merihanhia havaittiin hajanaisesti samoilla
paikkakunnilla kuin keväälläkin suurimpana kerääntymänä 4.8 Vi Vilkkiläntie
120 74 p (Jari Venemies) tehty havainto. Sisämaahavainnoista merkittävin oli
18.7 Kvl Teutjärvi 32 p (Jouni Repo)
havainto. Syyskaudella havaintoja elokuun lopulta syyskuun 20. päivään saakka määrät vaihdellen yksilöhavainnoista
muutamaan kymmeneen. Suurimmat
muuttohavainnot olivat 27.8 Vi Kurkela
48 m (Sampsa Cairenius, Seppo Korpela) ja 1.9 Vi Kellovuori 47 m (Seppo
Grönlund, Pekka Tainio, Jari Venemies).
Viimeinen havainto syksyllä 2010 kirjattiin 20.9 Ko Kaarniemi 1 p (Teemu Tast).
Merihanhista merkittiin vuonna 2010
KyLY:n alueella Tiiraan 225 havaintoa
2520 yksilöstä.
LINTUKYMI 2012
Merihanhet. Lassi Kujala
Kanadanhanhi
Branta canadensis
Iitissä, Vuolenkoskella, tehtiin 2010 talvihavaintoja yhdestä kanadanhanhesta
aina vuoden alusta lähtien. Ensimmäiset
havainnot rannikolta kirjattiin 20.3, joista
yksilömäärältään suurin oli Ko Mussalo
10 m E (Timo Eskola), jonka jälkeen yksittäisiä havaintoja tiheään 1–14 yksilöstä
etupäässä rannikon, mutta jokunen myös
sisämaasta. Myös pari suurempaa kerääntymää kirjattiin eli 3.4 Py Heinlahti Mokra
30 p (Rauno Sandberg), 9.4 Py Heinlahti
Mokra 40 p (Rauno Sandberg) ja myös 9.4
Py Länsikylän pellot 25 (Rauno Sandberg,
Heikki Frilander). Kesähavaintoja saatiin
sekä rannikolta ja sisämaasta. Suurimmat kerääntymät painottuivat heinäkuun
lopulta lisääntyen elokuun loppua kohti
jolloin suurin havainto 29.8 Py Heinlahti
Oskarinpolku 102 p (Ari Vuorio). Syyshavaintoja tavattiin runsaasti syyskuun
alun muutamien kymmenien parvista aina
marraskuun loppupuolen yli 300 yksilön
kerääntymään saakka. Sisämaan suurin
kerääntymä oli 12.10 Ii Perheniemi 200
p (Olli Kivinen). Vielä tätä suuremmat
esiintymät keskittyivät lähinnä Pyhtään
alueelle, jossa suurin syksyn kanadanhanhihavainto oli 21.11 Py Heinlahti Oskarinpolku 309 p (Jari Venemies, Ari Vuorio).
Viimeinen syksyn 2010 merkintä oli 23.11
Ii Vuolenkoski 6 p (Kari Puumalainen).
Kanadanhanhista merkittiin KyLY:n alueella vuonna 2010 Tiiraan 382 havaintoa
6169 yksilöstä.
Valkoposkihanhi
Branta leucopsis
Valkoposkihanhista ei tehty havaintoja
talvikuukausina. Kevään ensihavainnot
tehtiin 21.4. Kvl Elimäenjärvi 2p (Jorma
Jääskeläinen) ja Ko Meripuisto 2 p (Rauno
Sandberg, Ari Flinkman, Sirkka Mouhu).
Kevätmuutto pysyi sangen verkkaisena
korkeintaan muutamien kymmenien yksilöiden parvina aina toukokuun 11 päivään
ennen kuin ensimmäiset isommat muuttoparvet olivat liikkeellä. Varsinainen
päämuutto rannikolla ajoittui 19.5.–25.5
väliselle ajalle. Yli 25 000 yksilön havaintoja merkittiin silloin neljä Kouvolan
sekä Virolahden alueella. Nämä massamuutot olivat 20.5. Vi Kellovuori 36 500
m (Seppo Grönlund) sekä Kvl Teutjärvi
Kanasaari 26 150m (Jorma Jääskeläinen,
Markku Piepponen), 21.5 Vi Kellovuori
32 000 m (Seppo Grönlund, Juha Metso,
Jari Venemies) ja Vi Suuri-Pisi 29 700 m
(Markku Ukkonen, Pertti Renvall, Riitta
Renvall, ym.). Valkoposkihanhien pesintä
rannikolla on jo melko vakiintunutta. Sisämaassa se on edelleen harvinainen pesimälaji. Iitistä havaittiin ainakin 5 parin
pesintähavaintoja (Pekka Koskinen, Kari
Puumalainen, ym.). Valkoposkihanhien
pesinnät ovat siis jatkuneet onnistuneesti
myös Iitissä. Kesäkuukausien ajalta paikallisina esiintyneistä valkoposkihanhista
kirjattiin havaintoja harvakseltaan. Havainnot olivat maksimissaan n. 400 yksilöä käsittäneitä kerääntymiä, joista suurin
28.8. Py Heinlahti Oskarinpolu 470 p (Ari
Vuorio). Syksyllä oli mukavasti valkoposkia liikkeellä myös sisämaassa. Syyskuun
loppua kohti havaittujen lintujen määrät
lisääntyvät muutamista sadoista aina yli
kymmenen tuhannen linnun havaintoihin
vaikkakin suuria massahavaintoja ei 2010
syksyllä tehty. Muuttoa kesti kuitenkin
suhteellisen vilkkaana lokakuun lopulle
15
LINTUKYMI 2012
saakka. Syksyn suurimpia valkoposkihanhikerääntymiä ja muuttoja määrällisesti olivat: 26.9 Vi Kurkela 13 120
m (Seppo Korpela) ja 30.9 Kvl Elimäki
Ruotsinkylä 15 000 p (Jani Salonen, Kari Susi). Jakson viimeisimmät havainnot
tehtiin valkoposkista 6.11 Iitissä useassa
paikassa, joista Ii Sääskjärvi 3 p (Petri
Haapanen) havainto oli ainoa useammasta kuin yhdestä linnusta tehty havainto.
Valkoposkihanhista merkittiin KyLY:n
alueella vuonna 2010 Tiiraan 791 havaintoa 930 301 yksilöstä.
Sepelhanhi
Branta bernicla
Kevään 2010 ensihavainto yksittäisestä
sepelhanhesta tehtiin 6.5. Ko Silakkasaaret 1m (Rauno Sandberg). Seuraavat havainnot sijoittuivat toukokuun puolivälin
jälkeiseen aikaan. Muuttoa havainnoitiin
parhaiten perinteisesti rannikon havaintopaikoilta. Muuton huippupäiviä olivat
28. ja 29.5. Silloin kirjattiin havaituksi
viisi yli 30 000 muuttavan sepelhanhen
päiväsummaa Virolahdelta, Haminasta ja
Pyhtäältä. Suurin ilmoitettu yksilömäärä oli 29.5 Py Ristisaari 74 920 m (Jyrki
Pynnönen, Petri Ripatti, Petteri Tolvanen,
ym.). Muita suurempia sepelhanhimääriä
havaittiin 28.5. Ha Vepsu 51 430 m /Teemu Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso) ja
Vi Suuri-Pisi 33 100 m (Juhani Rissanen,
Markku Ukkonen) sekä 29.5 Ha Vepsu
53 710 m (Teemu Lehtiniemi, Olli-Pekka
Liinalaakso) sekä Vi Vähä-Harvajanniemi
47600 m (Seppo Korpela). Määrät pysyivät vielä tuhansissa kesäkuun 6. päivään,
jolloin muutto tyrehtyi lähes kokonaan.
Kesäkaudella tehtiin havaintoja yhdestä sepelhanhesta 29.6–2.7 Ha Tervasaari
(Taru Suninen, Jouko Hiltunen). Syysmuuton ensimmäiset sepelhanhet kirjattiin
9.9 Vi Kellovuori 50m (Seppo Grönlund,
Jari Venemies.). Havaittujen sepelhanhien määrät jäivät syksyllä melko pieniksi
tuulien epäsuotuisuuden takia. Havainnot
keskittyivät jälleen pääosin rannikon paikkakunnille. Muutto keskittyi pääosin 26.9
päivään, jolloin määrät nousivat hieman
yli kahteen tuhanteen yksilöön. Tuona päivänä tehtiin havaintoja sekä sisämaassa että rannikon havaintopaikoilla. suurimmat
havainnot kirjattiin seuraavasti: 26.9 Kvl
Mielakanmäki 1650 m (Juha Ojala Markku, Piepponen) sekä Vi Kellovuori 2300 m
(Ari Seppä, Tapio Tohmo, Jari Venemies).
Muutto väheni lokakuun alkupuolella ja
lokakuun lopulla tehtiin viimeiset havainnot pienistä parvista. Viimeinen havain16
to kirjattiin 25.10 Py Ristisaari 1 m (Ari
Vuorio, Janne Kiiski, Toni Erikoinen).
Sepelhanhista merkittiin KyLY:n alueella
vuonna 2010 Tiiraan 133 havaintoa 425
752 yksilöstä.
Punakaulahanhi
Branta ruficollis ARK
Punakaulahanhi tavattiin myös 2010 kevätmuuton piristeenä. Siitä tehtiin havaintoja Pyhtään ja Virolahden havaintopaikoilta. Ensimmäiseksi kirjausten mukaan
(6.20) lintu liikkui valkkariparvessa 20.5.
Py Ristisaari 1m (Ari O. Laine, Johannes
Hänninen), (7.10) Vi Harvajanniemi 1 m
(useat) ja (7.30) Vi Kellovuori 1 m (Seppo Grönlund) sekä samana päivänä vielä
(kellonaika tuntematon) Vi Siikasaaressa
1 m (Ilkka Hakala, Jaakko Kanerva) ja
Suuri-Pisissä 1 m (Asta Lähdesmäki, Lassi Lähdesmäki, Markku Ukkonen, ym.).
Seuraavana päivänä punakaulahanhi havaittiin taas Virolahden ja Haminan alueen
havaintopaikoilla useiden havainnoitsijoiden toimesta. Syksyllä 2010 tehtiin yksi
havainto muuttavasta punakaulahanhesta
valkoposkihanhiparvessa 10.10 Kvl Tolkkila 1 m (Vesa Vanninen).
Tiibetinhanhi
Anser indicus ARK
Keväällä rengastamaton lintu havaittiin
hanhiparvessa 1.5. Ii Sääskjärvi 1m (Jari
Piepponen). Syksyllä tiibetinhanhi havaittiin myös Kouvolan alueella. Havainnot
seuraavasti: Jouni Revon löytämänä 29.9–
6.10 Kvl Raussila Suuriniitty 1 p (useat)
sekä 9.10 Kvl Elimäki Hämeenkylä 1 p
(Jouni Repo, Kalle Lintulahti).
Hanhet 2011
Hanhi ab
Vuoden 2011 aikana muuttavia hanhia havaittiin rannikon lisäksi myös sisämaassa
lähes kuten viime vuosina, vaikkakin harvinaisuudet jäivät vähiin. Hanhimuuttoa
päästiin keväällä havainnoimaan edelleen
parhaiten rannikkoseudun alueella. Kevään ensimmäisiä suurempia muuttavia
hanhiparvia alkoi saapua 10.4 alkaen.
Niiden määrät kasvoivat verkkaisesti ja
muuttohuippu ajoittui kuitenkin 16.5–
24.5 väliselle ajalle laantuen toukokuun
lopulle. Suurimpia keväisiä hanhilajiksi
määriteltyjä muuttoesiintymiä olivat 16.5
Vi Siikasaari 42400 m (Kari Hakala, Risto
Salonen, Kari Venhe, ym.) ja Vi Suuri-Pisi
53 000 m (Juhani Rissanen, Markku Ukkonen), 17.5 Vi Siikasaari 33900 ((Kari
Hakala, Risto Salonen, Kari Venhe, ym.)
ja 21.5 Ha Kaivuluoto 38000 m (Juha Hytti, Petri Metsälä) Ensimmäiset syyspuolen
hanhilajiksi kirjatut havaittiin 11.9 alkaen
ja muutto pysyi vielä suhteellisen vähänä
vielä viikon verran ennen kuin Virolahden Kellovuorella päästiin yli kahden ja
puolentuhannen muuttavan yksilöön 18.9
(Tuula Nironen, Tapio Tohmo, Klaus Laine). Varsinainen huippupäivä oli kuitenkin vasta 1.10 jolloin määrät lähentelivät
Virolahden havaintopaikoilla jo 20 tuhannen rajaa. Suurimmat havaintomäärät jakautuivat syysmuutolla 2011 seuraavasti:
25.9 Vi Kellovuori 9200 m (Ari Seppä,
Tapio Tohmo), 1.10 Vi Vilkkiläntie 19
000 m (Jari Venemies), Vi Kellovuori 14
540 m (Seppo Grönlund, Jorma Lindfors,
Mikko Mäkelä, ym.), Vi Kurkela 11 515 m
(Juha Hytti) ja vielä 9.10 Vi Klamila 600
m (Tero Ilomäki, Seppo Korpela). Kohti
lokakuun loppua määrät pienenivät huomattavasti ja viimeinen kirjattu havainto
oli Ii Kymentaka Sonnaniemi 23 m (Olli
Kivinen). Hanhista merkittiin KyLY:n alueella vuonna 2011 Tiiraan 267 havaintoa
637 000 yksilöstä.
Metsähanhi Anser fabalis
Vuoden 2011 aikana kirjaajat ovat alkaneet käyttää kirjauksessa yhä enenevässä
määrin metsähanhien alalajinimikkeitä
ja havainnot jakautuvat metsähanhien
osalta siis kolmeen osaan. Kevään 2011
ensimmäinen metsähanhihavainto kirjattiin 5.4 Kvl Alakylä (Markku Piepponen, Timo Pulliainen, Mauri Haverinen), jonka jälkeen havainnot säilyivät
pieninä muutaman kymmenen yksilön
parvina vielä reilun viikon ajan kasvaen
tasaisesti huippupäivään joka oli 11.5
Vi Kellovuori 1365 m (Seppo Grönlund,
Pertti Koukkula). Kevään viimeinen
metsähanhihavainto kirjattiin jo 19.5 Ha
Pyötsaari 3 m (Eero Hietanen). Syksyn
ensimmäinen havainto tehtiin jo 3.9 Kvl
Jokela 3 m (Antti Vänskä), jonka jälkeen havainnot muutamien kymmenien
luokkaa syyskuun 20. päivän tienoille.
Tällöin määrät kasvoivat suurimmissa
havainnoissa jo 150 paremmalle puolelle. Suurimmat muutot olivat seuraavasti:
20.9 Ha Lupinlahti 153 m (Pentti Linko,
Virpi Töytäri), 21.9 Ha Kirkkojärvi 134
m (Eero Hietanen, Pentti Linko). Pieniä
yksittäisiä havaintoja tehtiin aina marraskuun puolelle saakka. Viimeinen syksyn
kirjattu havainto oli 8.11 Vi Kellovuori
19 m (Seppo Grönlund).
LINTUKYMI 2012
Tundrametsähanhi
Anser fabalis rossicus
Kevään 2011 ensimmäinen havainnot
tundrametsähanhesta kirjattiin Ha Lupinlahti 2 p (Eero Hietanen, Teemu Hiukka,
Pentti Linko, ym.) ja Ha Kirkkojärvi 2 m
(Eero Hietanen), kyseessä mahdollisesti
samat yksilöt. Muuttoa oli vaihtelevasti
huhtikuun puolivälin paikkeille määrällisesti muutaman yksilön parvesta aina yli
1100 yksiön parveen. Suuri muutto kuitenkin huhtikuun–toukokuun vaihteessa.
Suurimmat kerääntymät havaittiin seuraavasti: 17.4 Py Vastila 1150 p (Klaus Laine, Heikki Frilander, Tuula Nironen), 26.4
Kvl Elimäki Hämeenkylä 1700 p (Jouni
Repo, Klaus Laine) ja 3.5 Kvl Elimäki
Hämeenkylä 1500 p (Jouni Repo). Määrät
pysyivät vielä sadoissa lähelle toukokuun
puoliväliä, jonka jälkeen ne hiipuivat kokonaan. viimeinen kevään 2011 havainto
kirjattiin 17.5 Ha Metsäkylä 1 p (Eero
Hietanen). Kesähavainnoksi luokiteltava
havainto kirjattiin 13.6 Ii Säyhtee Huhdanpohja 5 (2kv) m (Kari Puumalainen).
Syksyn ensimmäiset havainnot tehtiin
22.9 alkaen. Samana päivänä tehtiin havainnot Ko Tavastila 8 p (Klaus Laine)
ja Kvl Junkkari 32 p (Klaus Laine, Tuula
Nironen). Syksyn suurimmat havainnot
olivat: 24–26.9 Kvl Korvenkylä 100 p ja
10.10 Py Ristisaari 320 m (Petteri Tolvanen, Ari Vuorio). Syksyn viimeiset havainnot tehtiin 6.11 Kvl Värälä 1 p (Klaus
Laine, Tuula Nironen) ja ii Isokylä kolli 1
p (Olli Kivinen). Ei talvihavaintoja tundrametsähanhesta vuonna 2011.
Taigametsähanhi
Kvl Hämeenkylä 3 lask (Antti Vänskä). Ei
kirjattuja talvihavaintoja taigametsähanhesta vuonna 2011.
Lyhytnokkahanhi
Anser brachyrhynchus ARK
Yksittäisiä
lyhytnokkahanhihavaintoja
ilmoitettiin havaintojärjestelmään harvakseltaan sekä kevät- että syyskaudella
2011. Kirjauksia tehtiin aikavälillä 16.4–
1.11 yhteensä 19 havainnosta, joissa oli
1-3 yksilöä kussakin. Ensimmäiset keväthavainnot tehtiin 16–20.4. Kvl Muhniemi Rauhamaa 2 p (Eero Hietanen, Klaus
Laine, Markku Piepponen, ym.) sekä 16–
17.4 Py Vastila 3 p (Klaus Laine, Heikki
Frilander, Tuula Nironen). Kaikki muut
havainnot olivat 1–2 yksilön havaintoja,
joita tehtiin Iitin, Kouvolan ja Haminan
alueelle jakautuneena. Kevään viimeinen
havaittiin 16.5 Kvl Junkkari 1 p (Klaus
Laine) ja syksyn ensimmäinen havainto
kirjattiin 18.9 Kvl Aitomäki 1 m (Lasse Artevo, Jorma Jääskeläinen, Markku
Piepponen, ym.). Viimeisen syksyn 2011
lyhytnokkahanhen laskeutumisen havaitsi
Antti Vänskä 1.11 Kvl Hämeenkylä.
Lyhytnokkahanhista merkittiin KyLY:n
alueella vuonna 2010 Tiiraan 19 havaintoa
27 yksilöstä.
Tundrahanhi Anser albifrons
Kevään ensimmäiset havainnot tehtiin
5.4 Iitissä ja Kouvolassa. Havainnot olivat seuraavanlaiset: Ii Mukulanlahti 5 m
(Tero Airio, Olli Kivinen, Hannu Sorsa,
ym.) ja Kvl Alakylä 2 m (Markku Piepponen, Mauri Haverinen, Mauno Kovanen).
Kovin suuriin muuttomääriin ei keväällä 2011 päästy. Suurimmat muutot olivat
toukokuun puolivälissä ja jakautuivat
seuraavasti: 15.5 Vi Harvajanniemi 1040
m (Jorma Kirjonen, Ari Ahtiainen, Juha
Hyvönen) ja 16.5 Ha Vepsu 1295 m (Teemu Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso).
Näiden havaintojen jälkeen määrät putosivat 1–3 linnun tasolle ja viimeinen kevään 2011 tundrahanhihavainto kirjattiin
25.5 Vi Suuri-Pisi 1 m (Juhani Rissanen,
Markku Ukkonen). Syyskaudella muuton
havainnot jäivät kaakonkulmalla 2011
syksylläkin suhteellisen vähäisiksi. Havainnot koskivat yleensä vain muutamia
kymmeniä yksilöitä. Ensimmäisen linnun
havainto tehtiin 20.9 Vi Kellovuori 7 m
(Seppo Grönlund, Jari Venemies). Määrät nousivat hetkeksi vasta lokakuun 10
päivänä, jolloin muuton huippu. Silloin
syksyn yksilömäärältään suurin havainto
oli Py Ristisaari 1030 m (Petteri Tolvanen, Ari Vuorio). Viimeisen syksyn 2011
tundrahanhihavaintoja tehtiin vielä joulukuun puolella, joista viimeiset 1–5.12 Kvl
Värälä 1 p (Klaus Laine, Tuula Nironen,
Markku Piepponen, ym.). Tundrahanhista
merkittiin KyLY:n alueella vuonna 2011
Tiiraan 237 havaintoa 15144 yksilöstä.
Merihanhi Anser anser
Merihanhihavainnoista tehtiin ensimmäiset merkinnät 22.3. Ha Lupinlahti 2 kiert.
(Pentti Linko, Eero Hietanen). Havaittujen
lintujen määrät pysyivät vain muutaman
kymmenen suuruisina koko kevään ajan.
Koko kevätkauden suurimmat havainnot
olivat 13.4 Ha Lupinlahti 60 p (Eero Hie-
Anser fabalis fabalis
Ensimmäiset taigametsähanhihavainnot
vuonna 2011 tehtiin 4.4. Ii Jokue Leininkulma 9 p (Kari Puumalainen), jonka
jälkeen muutaman yksilön havaintoja päivittäin. Suurimmat määrät seuraavasti:
15.4 Ha Haru Hirvelänniitty 67 p (Pentti
Linko), 16.4 Haru Hirvelänniitty 100 p
(Eero Hietanen), 23.4 Ii Sääskjärvi Hakala
58 p (Kari Puumalainen) ja 23.4 Ii Myllylä Sivatinkylä 50 p (Kari Puumalainen).
Tämän jälkeen vain muutamia pienempiä
havaintoja. Kevään viimeinen havainto
tehtiin 17.5 Ha Myllykylä Kotoniitty 1 p
(Eero Hietanen). Kesähavaintoja ei tehty
vuonna 2011. syksyn ensimmäinen havainto taigametsähanhesta tehtiin 7.9 Ko
Tavastila 25 p (Klaus Laine). Vain vähäisiä havaintoja marraskuun alkuun jolloin
viimeiset havainnot tehtiin. Ne olivat
29.10 Ii Isokylä 1 p (Olli Kivinen) ja 1.11
Kanadanhanhi. Lassi Kujala
17
LINTUKYMI 2012
tanen, Pentti Linko) ja 22.4 Vi Vilkkiläntura 60 p (Jari Kuhlman, Jorma Lindfors,
Jari Päärni, ym.). Muuten havainnot olivat
vielä pienemmistä kerääntymistä lähinnä
rannikon paikkakunnilta. Kevään sisämaan havainnot olivat yksittäisistä maksimissaan 5 yksilön havaintoja. Kesällä
merihanhia havaittiin hajanaisesti samoilla paikkakunnilla kuin keväälläkin. Mutta
suurimpana kerääntymänä kuitenkin oli
9.8 Kvl Hämeenkylä p (Mauno Moilanen,
Jani Salonen) sekä 17.8 Kvl Muhniemi
240 p (Klaus Laine) tehdyt havainnot.
Pesintähavaintoja kirjattiin edelleen vain
rannikon havainnoissa. Syyskaudella havaintoja elokuun lopulta syyskuun 11.
päivään saakka määrät vaihdellen yksilöhavainnoista muutamaan kymmeneen.
Suurimmat kerääntymät olivat 11–15.9
Kvl Kylänaho 270 p (Klaus Laine, Juha
Ojala, Jani Salonen), 17.9 Py Labböle 130
kiert (Timo Ilonen) ja 23.9 Kvl Teutjärvi
140 p (Klaus Laine, Tuula Nironen). Viimeinen havainto syksyllä 2011 kirjattiin
1.11 Kvl Hämeenkylä 1 lask (Antti Vänskä). Merihanhista merkittiin vuonna 2011
KyLY:n alueella Tiiraan 297 havaintoa
4657 yksilöstä.
Kanadanhanhi Branta canadensis
Ensimmäiset havainnot 1–2 kanadanhanhista kirjattiin 22.3 Iitissä, Kotkassa
ja Virolahdella, jonka jälkeen yksittäisiä
havaintoja tiheään muutamista yksilöistä
etupäässä rannikon, mutta myös sisämaan
havaintopaikolta. Suurimpia kerääntymiä
kirjattiin seuraavasti: 11.4 Kvl Alakylä 30
p (Veikko Heimola), 11.4 Ii Sääsksjärvi
43 m (Jani Salonen), 14.4 Py Heinlahti
Mokra 31 p (Ari Eerola) ja 24.4. Vi Vilkkilä 35 p (Pentti Koukkula). Kesähavaintoja kirjattiin sekä rannikolta ja sisämaasta. Pesintöjä havaittiin sekä sisämaassa
että rannikolla. Suuria kerääntymiä ei kesäaikaan kirjattu. Yksilömäärältään suurin
kirjaus tehtiin 19.8 Ha Tervasaari 38 m, p
(Esa Partanen).
Syyshavaintoja runsaasti syyskuun
alun muutamien kymmenien parvista aina
joulukuun puoleen väliin yli 100 yksilön
kerääntymiin saakka. Sisämaan suurin
kerääntymä oli 29.90 Ii Sääskjärvi 150 p
(Pekka Koskinen). Vielä tätä suuremmat
esiintymät keskittyivät lähinnä Pyhtään
alueelle, jossa suurin syksyn kanadanhanhihavainto oli 20.11 Py Heinlahti Oskarinpolku 266 p (Ari Vuorio). Viimeiset
vuoden 2011 merkinnät tehtiin vuoden
viimeisenä päivänä Pyhtäällä ja Kouvolassa poikkeuksellisen lauhan syksyn vai18
kutuksesta. Suuri niistä oli Kvl Pyhäjärvi
Kekäleniemi 14 p (Antti Vänskä, Heikki
Karimaa) Kanadanhanhista merkittiin
KyLY:n alueella vuonna 2011 Tiiraan 404
havaintoa 6745 yksilöstä.
Valkoposkihanhi Branta leucopsis
Valkoposkihanhista ei tehty havaintoja
talvikuukausina. Kevään ensihavainnot
tehtiin 12.–16.4. Vi Häppilä 4p (Seppo
Grönlund, Eero Hietanen, Teemu Hiukka,
ym.)
Kevätmuutto pysyi sangen verkkaisena
korkeintaan muutamien kymmenien yksilöiden parvina aina toukokuun alkuun
ennen kuin ensimmäiset isommat muuttoparvet olivat liikkeellä. Varsinainen
päämuuttohuippupäivä rannikolla ajoittui
toukokuun 11.–17. päivien välisele ajanjaksolle. Yli 25 000 yksilön havaintoja
merkittiin silloin viis Virolahden ja Haminan alueilla. Nämä massamuutot olivat
16.5. Vi Harvajanniemi 41415 m (Jorma
Kirjonen, Ari Ahtiainen Juha Hyvönen,
ym.) , Vi Lerviikinniemi 31920 m (Erkki Färm, Petri Lehto, Matti J. Virtanen),
Ha Vepsu 50 510 m (Teemu Lehtiniemi,
Olli–Pekka Liinalaakso), Vi Vähän–Harvajanniemi 49 300 m (Seppo Korpela) ja
17.5 Ha Vepsu 27 030 m (Teemu Lehtiniemi, Olli–Pekka Liinalaakso). Muutto
vielä runsasta toukokuun 22. päivään,
jonka jälkeen muuttavien määrät alkoivat
pienentyä kesäkuun alkua kohti. Valkoposkihanhien pesintä rannikolla on melko
vakiintunutta. Sisämaassa se on edelleen
harvinaisempi pesimälaji. Iitistä havaittiin
jo useita pesintähavaintoja (Pekka Koskinen, Kari Puumalainen, Lassi Kujala,
ym.). Valkoposkihanhien pesinnät ovat
siis jatkuneet Iitissä onnistuneesti kesällä
2011. Kesäkuukausien ajalta paikallisina
esiintyneistä valkoposkihanhista kirjattiin
havaintoja rannikolta sekä joiltakin sisämaan paikkakunnilta. Havainnot olivat
maksimissaan yli 400 yksilöä käsittäneitä
kerääntymiä lähinnä Haminan ja Pyhtään
alueilla, joista suurin oli jälleen 21.8. Py
Heinlahti Oskarinpolu 460 p (Ari Vuorio). Syksyllä oli mukavasti valkoposkia
liikkeellä varsinkin sisämaassa. Syyskuun
loppua kohti havaittujen lintujen määrät
lisääntyvät muutamista sadoista aina yli
kymmenen tuhannen linnun havaintoihin vaikkakin suuria massahavaintoja ei
myöskään 2011 syksyllä tehty. Muuttoa
kesti kuitenkin suhteellisen vilkkaana lokakuun lopulle saakka. Syksyn suurimpia
valkoposkihanhikerääntymiä sekä muuttoja määrällisesti olivat: 30.9 Kvl Raussila
Suurniitty 10 000 p (Heikki Luokkamäki,
M-P Luokkamäki), 1.10 Kvl Mielakanmäki 15 000 kiert (Timo Pulliainen, Timo
Pyyhtiä), 7.10 Kvl Värälä 14 000 p (Markku Piepponen, Timo Pulliainen, Heikki
Luokkamäki), 8.10 Kvl Lappalanjärvi
10000 p (Antti Vänskä) ja 9.10 Kvl Jokela
15 000 p (Antti Vänskä). Jakson viimeisimmät havainnot tehtiin valkoposkista
8–18.11 Ha Tervasaari 1 p (Eero Hietanen, Teemu Hiukka). Valkoposkihanhista
merkittiin KyLY:n alueella vuonna 2010
Tiiraan 814 havaintoa 1 001 396 yksilöstä.
Sepelhanhi Branta bernicla
Kevään 2010 ensihavainto yksittäisestä
sepelhanhesta tehtiin 12.5. Vi Harvajanniemi 2 m (Jorma Kirjonen, Heikki Karhu,
ym.). Seuraavat havainnot sijoittuivat toukokuun puoliväliin. Muuttoa havainnoitiin
parhaiten perinteisesti rannikon havaintopaikoilta. Muuttoa tapahtui runsaammin
15.– 28.5 välisenä aikana. Silloin kirjattiin
havaituksi kuusi yli 20 000 muuttavan
sepelhanhen päiväsummaa Virolahdelta.
Suurin ilmoitettu yksilömäärä oli 21.5 Vi
Vähä-Harvajanniemi 26 490 (Lassi Rantanen, Mika Rantanen, Tomi Rantanen,
ym.). Muita suurempia sepelhanhimääriä
havaittiin 21.5 Vi Suuri-Pisi 24 800 m
(Jorma Kelo, Marko Kelo, Pertti Renvall,
ym.) ja 23.5 Vi Suuri-Pisi 24 750 m (Juhani Rissanen, Markku Ukkonen) sekä 23.5
Vi Vähä-Harvajanniemi 24 800 m (Seppo
Korpela). Määrät pysyivät vielä tuhansissa toukokuun lopulle. Kesäkuun puolella
muutto hiljeni enää pääosin joiden kymmenien yksilöiden parviksi. Heinäkuun
aikana tehtiin sepelhanhista havaintoja
Py Ristisaaressa 1–4 yksilöstä 1.–24.7
välisenä aikana. Yhdestä sepelhanhesta
tehtiin myös havaintoja Kotkan Kaarniemessä ja Haminan Salminlahdella sekä
Lupinlahdella 17.–30.8 välisenä aikana.
Syysmuuton ensimmäiset sepelhanhet kirjattiin 17.9 alkaen Virolahden, Haminan
ja Kouvolan alueella. Suurimmassa parvessa tuolloin 130 yksilöä Kvl Vuohijärvi
(Markku Piepponen). Havaittujen sepelhanhien määrät olivat syksyllä melko pieniä mahdollisesti tuulien epäsuotuisuuden
takia. Muuton pääosa keskittyi pääosin
syyskuun 23.–24. päivään, jolloin määrät
nousivat hieman alle kahteen tuhanteen
yksilöön. Tuona aikana tehtiin havaintoja
sekä sisämaassa että rannikon havaintopaikoilla. Suurimmat havainnot kirjattiin
kuitenkin rannikkoseudulla seuraavasti:
24.9 Ha Lupinlahti 1200 m (Pentti Linko,
Tauno Lätti) sekä Ha Salmenkylä Takka-
LINTUKYMI 2012
niemi 1710 m (Esa Partanen). Muutto väheni syyskuun loppua kohti, mutta pieniä
määriä nähtiin pitkin lokakuuta kunnes
tehtiin viimeiset havainnot, jotka olivat
29.10 Vi Kellovuori 50 m (Ari Seppä) ja
Vi Klamila lintutorni 300 m (Tero Ilomäki, Seppo Korpela). Nämä havainnot olivatkin syksyn 2011 viimeiset kirjaukset
sepelhanhista. Sepelhanhista merkittiin
KyLY:n alueella vuonna 2010 Tiiraan 181
havaintoa 368 888 yksilöstä.
Punakaulahanhi Branta ruficollis ARK
Punakaulahanhi tavattiin myös 2011 kevätmuuton aikaan. Siitä tehtiin havaintoja Virolahden havaintopaikoilta. Lintu
liikkui 22.5 sepelhanhiparvessa alueella
Vi Siikasaari, Harvajanniemi ja Hurppu
Heposaari 1 kiert (useat) ja 25.5 Vi Harvajanniemi 1 m E (Jorma Kirjonen, Juha
Hyvönen).
Tiibetinhanhi Anser indicus ARK
Keväällä tehtiin 15.5 vuoden 2011 ainoa
havainto tiibetinhanhesta valkoposkihanhiparvessa Vi Lerviikinniemi 1m E (Petri
Lehto, Matti J. Virtanen).
Kiljuhanhi Anser erythropus ARK
Harvinaiseksi käyneestä kiljuhanhesta
tehtiin yksi ainoa hyväksytty havainto
KyLy:n alueella vuonna 2011 eli 7.5 Vi
Kurkela lintutorni 1 (+2 kv) m E (Tomi
Kaijanen, Kari Kaunisto, Totti Toiskallio,
Markus Tuomi).
SORSAT 2010
Ristisorsa Tadorna tadorna
Kaikki alueen ristisorsa havainnot tehtiin
jälleen rannikolta.
Ensimmäinen havainto tehtiin 4.4 Py
Kaunissaaressa, 2p (Ari Vuorio). Kevätmuuttokaudella ristisorsia havaittiin
parhaimmillaan 8p Py Ristisaaressa 12.5
(Johannes Hänninen, Timo Böhme, Heikki Frilander ym.). Muulta ilmoitettiin kevätkaudella 28 ristisorsaa. Ristisaaresta
ilmoitettiin alueen ainoa poikue 3.7, 2
poikasta. Myöhäisin havainto tehtiin Ko
Hovinsaaren
rantalietteillä paikallisena olevasta
ristisorsasta 2.10 (Ari Flinkman, Rauno
Sandberg).
Haapana Anas penelope
Vuoden ensimmäiset ilmoitetut havainnot
haapanoista saatiin Kotkan Jäppilänlahdelta, 1 k p, 6.4 (Ari Eerola). Tämän jälkeen haapanoita ilmoitettiin koko huhti- ja
toukokuun ajan joka päivä.
Päämuutto näytti osuneen 21. – 26.4;
tänä aikana ilmoitettiin 1635 paikallista
haapanaa. Suurimmat kerääntymät: 22.4
Kvl Elimäenjärvi 480p (Antti Vänskä),
23.4 Kvl Moisio 300p (Timo T. Leppänen) ja 26.4 Kvl Suurijärvi 260p (Veikko
Heimola, Antero Rämä, Kari Sinkkonen,
Antti Vänskä) ja 204p Ha Lupinlahti (Eero Hietanen).
Syksyllä yli sadan linnun kerääntymiä
havaittiin 4.9 – 21.10. Pyhtään Heinlahdesta ilmoitettiin parhaimmillaan 22.9
1550p haapanaa (Ari Vuorio).
Harmaasorsa Anas streptera
91 havaintoa harmaasorsasta aikaväliltä
15.4 -2.11, yhteensä 359 yksilöstä. Keväällä eniten paikallisia harmaasorsia havaittiin 18.5 - 30.5 Py Ristisaaressa, 7p
(Johannes Hänninen, Karoliina Hämäläinen ym.)
Onnistuneita pesintöjä todettiin ainoastaan Ristisaaressa, ja poikasia havaittiin
yhteensä parhaimmillaan 13. Loppukesästä Ristisaaressa suurin yhtä aikaa havaittu
harmaasorsa ”parvi” käsitti 23p yksilöä.
Syksyn suurimmat kerääntymät 1.8
Kvl Teutjärvi 7p (Juha Ojala, Jani Salonen), 9.9 Ii Radansuu, Niskaportti 8p (Olli
Kivinen). Viimeinen harmaasorsa havaittiin 2.11 Ha Lupinlahdella, 1n, p (Eero
Hietanen).
Tavi Anas crecca
Kevään suurimmat tavikerääntymät havaittiin 20.4 Ha Metsäkylä 180p (Pentti
Linko), 21.4 Kvl Elimäenjärvi, parhaim-
millaan 1200p (Sampsa Cairenius, Sepoo
Korpela, Juha Koli), 24.4 Py Heinlahti
260p (Ari Vuorio), 2.5 Kvl Suurijärvi
160p (Eero Hietanen).
Syysmuuton parhaat: 12.9 Py Heinlahti
165p (Ari Vuorio) ja Ko Torvmossen 85p
(Ari Vuorio), muuttavia 27.9 Kvl Mielakanmäki 20m (Timo Pulliainen).
Amerikantavi Anas carolinensis
Vain yksi havainto keväältä, 18–23.4 Kvl,
Elimäenjärvi 1k, jp, p (Timo T Leppänen,
Sampsa Cairenius, Seppo Korpela ym.).
Sinisiipitavi Anas discors
17–20.4 Kvl Elimäenjärvellä taviparvesta havaittiin Suomen 18:sta sinisiipitavi,
1ad, k, p, jota käytiin bongaamassa kauempaakin (löytäjät: Antti Vänskä ja Jari
Piepponen).
Sinisorsa Anas platyrhynchos
Suurimmat sinisorsahavainnot alkuvuodesta: 17.1 Ko KotkaMills, tehdasalue,
parhaimmillaan 600p (Jouko Hiltunen),
31.1 Kvl Tähtee 100p (Matti Silvonen, Ulla Silvonen) ja 16.2 Ko Helilä 185p (Ari
Eerola).
Kevätmuutolla, joka tyypillisesti osui
huhtikuun alkupuolelle, ei yli kahdensadan yksilön parvia havaittu muualla kuin
Kvl Elimäenjärvellä, jossa ilmoitettiin jopa 900p 17.4 (Jari Piepponen, Antti Vänskä). Pienempiä, reilun sadan linnun parvia
havaittiin useissa paikoissa.
Syysmuuton suurimpia kerääntymiä:
9.10 Py Heinlahti 930p (Ari Vuorio),
19.10 Ii Säyhtee 217p (Kari Puumalai-
Haapana. Taru Suninen
19
LINTUKYMI 2012
nen), 20.10 Vi Kellovuori 130p (Seppo
Grönlund).
Ilmeisesti talvehtivia sinisorsia ilmoitettiin enimmillään 16.11 Ko Sapokan
alueella 510p (Jukka Rokkanen, Esa Partanen).
Jouhisorsa Anas acuta
29.3 havaittiin vuoden ensimmäinen jouhisorsapariskunta Ko Karhunsalmessa
(Löytäjä: Klaus Laine). Huhtikuun vaihtuessa alkoi jouhisorsiakin ilmestyä yleisesti
jo koko alueelle. Suurimmat määrät ilmoitettiin 21.4 Kvl Elimäenjärvi 85p (Sampsa Cairenius, Seppo Korpela, Juha Koli),
26.4 Ha Kirkkojärvi 64p (Eero Hietanen),
27.4 Vi Vähän-Haravajan niemi, 50m, E
(Seppo Korpela).
Syysmuutto ei kovin suurta ollut, suurimmat muuttoparvet; 27.8 Vi Kurkela
40m, S (Sampsa Cairenius, Seppo Korpela), 7.9 Ii Radansuu 50m, SW (Kari Puumalainen), 27.9 Kvl Mielakanmäki 100m,
SW (Timo Pulliainen), sekä 28.9 Kvl Vuohijärvi 29m (Jorma Jääskeläinen, Markku
Piepponen, Antti Vänskä).
Talvehtimaan jäi Ko Haapasaareen 1 k
p 30.11–15.12 (Ari Vuorio).
Heinätavi Anas querquedula
Ensimmäinen heinätavi havaittiin 9.4 Ha
Kirkkojärvellä 1k, p (Pentti Linko). Noin
viikko ensihavainnon jälkeen laji havaittiin useassa paikassa ympäri maakuntaa.
Keväällä ei havaittu yhtään yli 3 linnun
kerääntymää. Syyskaudellakin heinätavi
oli tyypillisesti harvalukuinen, elo-syyskuulta vain 6 havaintoa. Viimeinen havainto 2.10 Py Ristisaari, 1juv, m (Jukka
Rokkanen).
Lapasorsa Anas clypeata
14.4, ensihavainto Ko Meripuisto 1 k, m
(Jukka Rokkanen), jonka jälkeen useita
havaintoja useilta paikoilta. Kevään parhaat kerääntymät: 26.4 Vi Vilkkiläntura 36p (Veikko Heimola, Antero Rämä,
Kari Sinkkonen, Antti Vänskä), 28.4 Kvl
Suurijärvi 22p (Juha Ojala, Jani Salonen)
ja 13.5 Py Heinlahti 28p (Ari Vuorio).
Muutolla havaittiin enimmillään 19.5 Vi
Järvisaari 51m (Kalle Simonen, Teemu
Simonen, Tuukka Simonen). Pesintöjä
varmistui Iitin Radansuussa, Kvl Anjalankoskella ja Py Ristisaaressa.
Syksyllä ei suurempia kerääntymiä havaittu, 3.10 Py Heinlahti 26p oli ainoa ja
suurin kerääntymä. Viimeinen lapasorsa
havaittiin 12–16.11 Ko Jäppilänlahdella 1
n-puk (Ari Eerola).
20
Punasotka Aythya ferina
Jälleen kerran Kvl Suolalahti oli paras
punasotkapaikka kevätmuutolla: 13.4
72p (Markku Piepponen), 18.4 86p (Petri
Parkko, Jani Salonen), 20.4 263p (Markku
Piepponen), 21.4 193p (Antti Vänskä). Ha
Lupinlahdella parhaimmillaan 17.4 37p
(Pentti Linko).
Vähälukuinen syysmuutolla, suuria kerääntymiä ei ollut. Loppukesästä havaittiin suurin kertymä, 18p, Py Heinlahdella
(Ari Vuorio).
Ruskosotka Aythya nyroca
Keväällä, 25.4–2.5, Ko Huumanpohjassa
viihtynyt juhlapukuinen koiras ruskosotka
oli Suomelle 15:sta havainto kyseisestä
lajista, ja houkutteli useita bongareita paikalle. (löytäjä: Kimmo Leinonen).
Tukkasotka Aythya fuligula
Ensihavainto tukkasotkasta tehtiin 10.3
Ko Hallan alueella, 1 k p (Klaus Laine,
Rauno Sandberg).
Suurimmat kerääntymät havaittiin
rannikolla; parhaimmillaan 22.4 Ha Lupinlahti 199p (Eero Hietanen) ja 30.4 Py
Heinlahti 210p (Ari Vuorio, Aapo Vuorio,
Ennilotta Vuorio).
Syysmuutolla ei yli sadan linnun kerääntymiä havaittu muulla kuin Ha Lupinlahdella, jossa parhaimmillaan 403p (Eero
Hietanen).
Lapasotka Aythya marila
Kevätmuuton huippu osui toukokuun
puoleenväliin ja loppuun. 16–23.5 muutti
yhteensä huikeat 33301 yksilöä. Suurimmat summat: 19.5 Ha Vepsu 3442m (Kari
Eischer, Markku Rantala, Jukka Pekkala), 20.5 Vi Suuri-Pisi 2845m, E (Juhani
Rissanen, Mikael Rytkönen, Markku Ukkonen ym.), Vi Vähän-Haravajan niemi
2146m, E (Pentti Linko, Reijo Kivivuori,
Seppo Korpela).
Syysmuutolla ilmoitettiin 904 lapasotkaa, parhaat määrät havaittiin 22.9
230m ja 24.9 410m, Vi Kellovuori (Seppo Grönlund, Tapio Tohmo). Viimeinen
havainto tehtiin 27.11 Ii Vuolenkoski 2npuk, p (Kari Puumalainen, Timo Puumalainen).
Kyhmyhaahka
Somateria spectabilis
Kaksi havaintoa, keväällä 11–13.5 Vi
Hurppu 1 +2kv jp k p (Jari Markkula,
Pekka Tainio, Klaus Laine, Tuula Nironen
ym.) ja 19.5 Vi Leerviikinniemi 1 n, m,
ENE (Miska Loippo, Tommi Loippo).
Allihaahka Polysticta stelleri
Kaikki havainnot, lukuun ottamatta kahta
talvehtijaa, ovat aikaväliltä 6.-20.5. Yhteensä havaintoja tehtiin 163 yksilöstä.
parhaat muuttoparvet 6.5 Ha Pitkäthiekat
60m, SE (Eero Hietanen), 8.5 Vi VähänHaravajanniemi 21m, SSE (Seppo Korpela), 11.5 Vi Haravajanniemi 12m, E ja
12m, E (Eero Hietanen, Kimmo Leinonen,
Eero Parkko).
Talvihavainnot ovat molemmat sisämaasta. 10.12 Kvl Susikoski 1 k p (Vesa
Laitonen) ja 13.12 Kvl Kallioniemi 1 n ad
p (Jouni Repo).
Alli Clangula hyemalis
Vuoden ensimmäinen havainto 17.1 Ii
Vuolenkoski 1 k p (Kari Puumalainen).
Kevätmuuttokaudella 18.4–7.6 ilmoitettiin alleja huikeat 903894 yksilöä. Parhaat muutot Vi Vähän-Harajavanniemi
40000m (Seppo Korpela), 20.5 Vi Järvisaari 31890 m (Kalle Simonen, Teemu
Simonen, Tuukka Simonen), Vi Suuri-Pisi
25800m (Juhani Rissanen, Mikael Rytkönen, Markku Ukkonen ym.) Vi Vähän-Haravajanniemi 21500m (Pentti Linko, Reijo
Kivivuori, Seppo Korpela), Py Ristisaari
120 000m (Karoliina Hämäläinen, Johannes Hänninen, Ari O. Laine ym.), 21.5 Vi
Lakakallio 60000m (Janne Aalto, Miika
Suojarinne ym.) Vi Järvisaari 74030m
(Kalle Simonen, Teemu Simonen, Tuukka Simonen), Vi Haravajanniemi 80000m
(Hannu Maula, Marita Maula, Petri Saarinen), Vi Suuri-Pisi 61000m (Mikael Rytkönen, Markku Ukkonen, Juha Väätäinen
ym.) Vi Vähän-Haravajanniemi 71700m
(Seppo Korpela), 21.5 Ha Pitkäthiekat
28700m (Eero Hietanen).
Syysmuuton huippu oli syyskuun lopussa. Suurimmat syysmuuttosummat:
22.9 Vi Kellovuori 340m (Seppo Grönlund, Tapio Tohmo), 24.9 380m, S (Seppo
Grönlund, Tapio Tohmo), 26.9 Vi Kellovuori 450m (Ari Seppä, Tapio Tohmo, Jari
Venemies) ja 10.10 Vi Kurkela 240m, S
(Seppo Korpela).
Vuoden viimeinen allihavainto tehtiin
9.12 Py Kaunissaari 1 n-puk, p (Esa Partanen, Sirkku Partanen).
Mustalintu Melanitta nigra
Kevätmuuttokaudella 12.4–1.6 havaintoja ilmoitettiin 152, 969 889 yksilöstä.
Muuton huippu oli 16.5- 20.5., jolloin
havaittiin yli puolet koko vuodessa ilmoitetuista mustalinnuista, 494229 yksilöä. Parhaat, yli 30000 yksilön, muutot:
16.5 Vi Järvisaari 33345m (Kalle Simo-
LINTUKYMI 2012
nen, Teemu Simonen, Tuukka Simonen),
Vi Vähän-Haravajanniemi 34700m, E
(Pentti Linko, Seppo Korpela), 17.5 Vi
Järvisaari 38960m (Kalle Simonen, Teemu Simonen, Tuukka Simonen), 18.5
Vi Järvisaari 48160m (Kalle Simonen,
Teemu Simonen, Tuukka Simonen), 20.5
Vi Järvisaari 78930m (Kalle Simonen,
Teemu Simonen, Tuukka Simonen), Vi
Suuri-Pisi 34950m (Juhani Rissanen, Mikael Rytkönen, Markku Ukkonen ym.) ja
Py Ristisaari 35000m (Karoliina Hämäläinen, Johannes Hänninen, Ari O. Laine
ym.).
Syysmuutolla, joka alkoi heinäkuun
lopussa, havaittiin 3573 mustalintua eli
syysmuutto oli tavallista näyttävämpi.
Suurimmat muutot: 7.8 Ii Sonnanniemi,
yhteensä 510m (Olli Kivinen), 13.8 Ii
Mukulanlahti 330m (Olli Kivinen), 22.9
Vi Kellovuori 315m (Seppo Grönlund, Tapio Tohmo) ja 28.9 Kvl Vuohijärvi 280m
(Markku Piepponen).
Myöhäisin havainto rannikolta 9.12 Py
Kaunissaari 2p (Esa Partanen).
Pilkkasiipi Melanitta fusca
Alkutalven pilkkasiipi havainnot olivat
sisämaasta. 17–20.1 Ii Vuolenkoski 1 n
p (Veikko Heimola, Jorma Jääskeläinen,
Kari Puumalainen), ja 13.2 samasta paikasta toinen havainto, ilmeisesti samasta
linnusta (Kari Puumalainen). Kevättalvella havaittiin myös 4.3 Kvl Keltissä 1p
(Keijo Pennanen).
26.4 alkaneella kevätmuutolla ilmoitettiin113 havaintoa 139014 yksilöstä 7.6
mennessä. Komeimmat muutot havaittiin
rannikolla; 14.5 näyttää olleen kevätmuuton huippupäivä; tällöin muutti 87660
yksilöä. Vi Haravajanniemi 7950m ja
15338m (Pekka Toiminen, Eero Hietanen,
Hannu Friman ym.), Vi Hurppu 6394m
(Reijo Ikävalko, Mika Ohtonen, Andreas
Uppstu, ym.), Vi Lakakallio 4300m (Janne Aalto, Pirkka Aalto, Jukka Könönen
ym.) Vi Järvisaari 15570m (Kalle Simonen, Teemu Simonen, Tuukka Simonen),
Vi Suuri-Pisi 8380m (Jorma Kelo, Marko Kelo, Juhani Rissanen ym.) sekä Vi
Vähän-Haravajanniemi 21000m (Seppo
Korpela).
Syysmuutto oli vaatimatonta; 2.10 Py
Kiviniemi 70m, S oli suurin muuttoparvi
(Timo Nuoranen).
Marraskuussa tehtiin useita havaintoja
paikallisista pilkkasiivistä, pääosin sisämaasta. Viimeisin havinto 21.11 Ii Mukulanlahti 2p (Olli Kivinen) ja Ha Pitkäthiekat 1n-puk, p (Eero Hietanen).
Uivelo Mergus albellus
Yksi alkutalven havainto, 24.1 Ko Siikakoski 1 n-puk, p (Seppo Knuuttila). Kevätmuutolla ei suuria kerääntymiä, suurimmat kerääntymät 20.4 Kvl Suolalahti 42p
(Markku Piepponen) ja Ha Lupinlahdella
11p (Eero Hietanen), 27.4 Ii Mukulanlahti
parhaimmillaan 28p (Jani Salonen).
Kesäkuulta vain yksi havainto 6.6 Ii
Niinimäki 1 n, p (Hannu Sorsa, Asta Sorsa).
Syksyn parhaat kerääntymät jäivät aika pieniksi 16.10 Ha Lupinlahti yhteensä
20n-puk, p (Eero Hietanen, Eero Parkko,
Kari Autio ym.), 24.10 Py Heinlahti 19p
(Ari Vuorio) ja 7.11 Ii Arrajärvi 13p (Kari
Puumalainen). Vuoden viimeinen havainto 23.11 Ii Kymenranta 1n-puk, p (Jani
Salonen, Olli Kivinen).
Tukkakoskelo Mergus serrator
Ei talvihavaintoja tukkakoskelosta. Kevätmuuton parhaat Vi Vähän-Haravajanniemellä; 27.4 70m, E ja 14.5 73m, E,
16.5 90m, E, 18.5 70m, E, 19.5 79m, E, ja
20.5 78m, E (Seppo Korpela, Pentti Linko, Reijo Kivivuori). Syysmuutto oli lähes
olematonta. 4.11 Ii Radansuu 13p (Olli
Kivinen) oli viimeinen havainto.
Isokoskelo Mergus merganser
Suurimmat talviparvet tammikuussa 6.1
Py Ahvenkoski 70p (Ari O. Laine) ja 24.1
Ko Korkeakoski 120p (Seppo Knuuttila).
Kevätmuuton parhaat kerääntymät olivat
15.4 Ha Tervasaari 136p (Eero Hietanen),
17.4 Ha Lupinlahti 70p (Eero Hietanen),
Ha Ristiniemi 40p (Pentti Linko), 2.5 Ko
Ruoppamäellä parhaimmillaan 400p (Teemu Tast) ja 15.5 Py Ristisaari 65p (Timo
Böhme, Johannes Hänninen, Mikko Pöyhönen ym.).
Syksyn suurimmat kerääntymät: 17.11
Ii Pyhäjärvi 670p (Markku Piepponen),
19.11 Ii Arrajärvi 1070p (Kari Puumalainen) ja 21.11 Ii Urajärvi 650p (Olli Kivinen). Isokoskelosta ilmoitettiin havaintoja
lähes vuoden jokaisen päivänä.
SORSAT 2011
Ristisorsa Tadorna tadorna
Kaikki havainnot ilmoitettiin kolmea lukuun ottamatta rannikolta. Kevätmuutto
olematonta.
Ristisorsa pesi tiettävästi vain Py Ristisaaressa, missä ainakin 2 poikuetta.
14–18.7, havaittiin 2ad, 10pull, ja toisessa
poikueessa 2ad, 6pull eli yhteensä 16 poikasta. (Heikki Frilander).
Viimeinen ristisorsahavainto tehtiin
sisämaasta, Kvl Koinaholta, 16.9 1juv, p
(Heikki Luokkamäki).
Haapana Anas penelope
Kevätmuuton suurimmat kerääntymät
jälleen kerran Kvl Elimäenjärvellä, mistä ilmoitettiin parhaimmillaan 27.4 300p
(Markus Keskitalo), 22.4 myös Kvl Junkkarinjärvellä havaittiin suurimmillaan
220p linnun kerääntymä (Antti Vänskä).
Syysmuuton aikaan havaittiin suuria
kerääntymiä ja muuttoparvia; 10.9 400m
(Markku Piepponen), 21.9 Ii Sääskjärvi
500p (Lassi Kujala), 22.9 Kvl Vuohijärvi, parhaimmillaan 2230m, 36a (Veikko
Heimola, Jorma Jääskeläinen, Markku
Piepponen ym.), Py Heinlahti 440p (Ari
Vuorio) ja 11.10 Kvl Lappalanjärvi 490m
(Markku Piepponen).
Viimeiset haapanat havaittiin sinisorsaparvissa 22.12 Kvl Värälänkoskella, 1k,
p (Markku Piepponen) ja 23.12 Py Munapirtissä 1n, p (Klaus Laine).
Harmaasorsa Anas streptera
Kevätmuuttoa ei juuri havaittavissa, eikä
myöskään kerääntymiä. 6.5 Vi Vähä.Haravajanniemessä muutti kuitenkin 11m, E
harmaasorsaa (Seppo Korpela).
Py Ristisaaresta ilmoitettiin parhaimmillaan 11p 1.6 (Jouko Hiltunen, Petteri
Tolvanen, Ari Vuorio ym.), mutta ainoatakaan pesintää ei ilmoitettu.
Syysmuuttoa ei havaittu, suurin parvi
11.10 12p Py Koukkusaari (Teemu Tast).
Viimeiset harmaasorsat havaittiin sinisorsien seurassa 14.11 Vi Heposaaressa 2 pariutuneet, p (Eero Hietanen).
Tavi Anas crecca
Kevätmuutolla joitakin suuria kerääntymiä, jälleen tutuilla paikoilla.22.4 Kvl
Teutjärvi 280p, Junkkarinjärvi 370p (Antti
Vänskä), 23.4 Ha Metsäkylä 210p (Tuula
Nironen, Klaus Laine), 27.4 Kvl Elimäenjärvi, jossa parhaimmillaan 390p (Antti
Vänskä) ja 30.4 Py Heinlahti 210p (t: Klaus Laine, Tuula Nironen).
Syysmuutolla ei suuria kerääntymiä.
Viimeinen tavihavainto tehtiin 25.12 Ko
Hovila 1k, jp, p (Klaus Laine, Tuula Nironen).
Amerikantavi Anas carolinensis
Tänäkin vuonna amerikantavista ilmoitettiin vain yksi havainto, 22.4–1.5 Ha Metsäkylä, 1k, ad, p, pariutuneena tavinaaraan
kanssa (löytäjä: Eero Parkko). Amerikantavista vaikuttaa tulleen vuosittainen vie21
LINTUKYMI 2012
ras, jonka erottaminen suuresta taviparvesta voi olla vaikeaa.
Sinisorsa Anas platyrhynchos
Jälleen tavattiin ympärivuoden rannikolla
ja sisämaan sulissa koskissa, ja joissa ym.
Tammikuun suurin parvi 1.1. Ko Helilä
200p (Ari Eerola). Muut talven suurimmat; 8.3 Kvl Kuusankoski 115p (Jani Salonen),
Kevätmuutolla suurimpia kerääntymiä;
16.4 Kvl Hämeenkylä 460p, Elimäenjärvi,
parhaimmillaan 340p (Veikko Heimola,
Antti Vänskä), 17.4 Ha Metsäkylä 160p
(Eero Hietanen), 21.4 Ha Vilniemi 170p
22
(Eero Hietanen) ja 22.4 Kvl Sopanen 220p
(Timo Pulliainen).
Syksyn parhaat kerääntymät 11.10 Ii
Sääskjärvi 350p, 18.10 Ii Arrajärvi 250p
(Kari Puumalainen) 5.11 Kvl Muhjärvi 220p ja 21m, S (Jani Salonen, Mauno
Moilanen), 20.11 Py Heinlahti 260p (Ari
Vuorio).
Talvehtimaan jäi jälleen yhteensä useita satoja sorsia niin rannikolle kuin sisämaahankin.
Jouhisorsa Anas acuta
Kevätkaudella ei havaittu yli kahdenkymmenen linnun parvia kuin 3. 20.4 Kvl
Junkkarinjärvi 21p (Mauno Moilanen, Jani Salonen), 23.4 Ha Metsäkylä 36p (Hannu Friman, Kirsi Leiri) ja muuttavana 5.5
Vi Vähä-Haravajanniemi 30m, E (Seppo
Korpela).
Jouhisorsa ei ilmeisesti pesinyt alueella.
Syysmuutto ei kovin näyttävää, mutta
suurimmat muutot; 31.8 Ha Kirkkojärvi
11m, SW ja 29m, SW, 4.9 60m, SW (Eero
Hietanen), 22.9 Kvl Vuohijärvi 62m, 17a
(Veikko Heimola, Jorma Jääskeläinen,
Markku Piepponen ym.) ja 10.10 Py Ristisaari 236m ja 15m (Petteri Tolvanen, Ari
Vuorio).
LINTUKYMI 2012
viimeinen heinätavi havaittiin 14.9 Ha
Kirkkojärvellä, 1 n-puk, p (Eero Hietanen).
Lapasorsa Anas clypeata
Ensimmäinen lapasorsa ilmoitettiin 14.4
Kvl Kotojärveltä, 1k, p, jonka jälkeen
alettiin lapasorsia havaita ympäri Kymenlaaksoa. Kevään määrät jäivät pienehköiksi, parhaat paikalliset kerääntymät 29.4
Py Heinlahti 8/7p (Ari Eerola), 30.4 Ha
Lupinlahti 8/6p (Eero Hietanen), 3.5 Vi
Vilkkiläntura 12/4p (Jorma Hannu, Jouni
Rautanen, Petri Saari ym.). Tänä vuonna
pesintöjä ei ilmoitettu alueelta.
Syksyn kerääntymät ja muutot jäivät
myös pieniksi 14.8 Kvl Jokela 15m (Antti
Vänskä), 21.9 Py Heinlahti 9p (Klaus Laine), 29.9 Ha Lupinlahti 10p (Simo Jokinen).
Myöhäisin havainto 6.11 Py Ristisaari
1m (Petri Ripatti, Ari Vuorio).
Punasotka Aythya ferina
Ei talvihavaintoja punasotkasta, ensimmäinen havainto 5.6 Ii Vuolenkoski 2k, p
(Kari Puumalainen). Kevään kerääntymät
jäivät pienehköiksi. 22.4 Ha Lupinlahti 50p (Hannu Friman, Kirsi Leiri), 24.4
Kvl Pyhäjärvi 192p (Antti Vänskä) ja Kvl
Elimäenjärvi 51p (Jari Piepponen, Antti
Vänskä). Ha Lupinlahdella enimmillään
4.5 45p (Heikki Karhu, Sinikka Karhu).
Joitakin pesintöjä ilmoitettiin sisämaassa Kvl ja Ii alueella.
Syysmuuttoa eikä kerääntymiä havaittu
lainkaan.
Lapasorsa. Lassi Kujala
Ilmeisesti talvehtimaan jäi jouhisorsa
koiraita 2 rannikolle. 10–25.12 Ko Katariina ik, p (Klaus Laine, Antto Mäkinen,
Tuula Nironen ym.) ja 22.12 Vi Heposaari
1k, p (Klaus Laine).
Heinätavi Anas querquedula
Saapui hutikuun puolenvälin jälkeen koko
alueelle, kevätmuuttoa eikä suuria kerääntymiä havaittu, 15.5 Py Heinlahti 8p oli
kevään suurin (Klaus Laine, Tuula Nironen).
Pesintä onnistu Ha, jossa 1p, 2pm
(Hannu Friman, Kirsi Leiri).
Syysmuutolla jälleen vähälukuinen,
Tukkasotka Aythya fuligula
Tukkasotka havaittiin ensi kerran 12.3
Ko Hallassa 1k, jp, p (Tuula Nironen,
Otto Tast, Klaus Laine). Kevään suurimmat kerääntymät: 23.4 Vi Kellovuori
130p (Seppo Grönlund, Jorma Lindfors,
Mikko Mäkelä ym.), 28.4 Ha Lupinlahti,
parhaimmillaan 470p (Klaus Laine, Tuula
Nironen), muualla ei yli sadan linnun kerääntymiä havaittu.
Pesintöjä havaittiin sisämaassa yksi
(Kvl), ja rannikolla Ha 3.
Syksyllä muutamia komeita muuttoja 8.9 Vi Kellovuori 160m, 8a, S (Seppo
Grönlund, Pertti Koukkula), 22.9 125m,
SW (Seppo Grönlund), 9.10 1000m, 4a
(Aila Lindfors, Jorma Lindfors, Ari Seppä
ym.), 10.10 180m, 5a, SW (Seppo Grönlund) ja Py Ristisaari 358m (Petteri Tolvanen, Ari Vuorio). Pieniä, noin kymmenen
linnun parvia jäi talvehtimaan Ha ja Vi.
Lapasotka Aythya marila
Kevätmuutto alkoi huhtikuun lopussa,
päämuutto oli 15–17.5, jolloin muutti
1742 yksilöä. Muuttohavainnot tehtiin
rannikolta, parhaat: 1.5.5 Vi Haravajanniemi 236m (Jorma Kirjonen, Ari Ahtiainen Juha Hyvönen), Ha Vepsu 140m (Teemu Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso),
16.5 203m (Jorma Kirjonen, Ari Ahtiainen
Juha Hyvönen ym.), Vi Suuri-Pisi 122m
(Juhani Rissanen, Markku Ukkonen) ja
Ha Vepsu 286m (Teemu Lehtiniemi, OlliPekka Liinalaakso).
Kesä-elokuussa ei havaittu yhtään lapasotkaa.
Syysmuutolla ei ilmoitettu kovin suuria
parvia, 11.10 Kvl Lappalanjärvellä 25m,
4a oli suurin (Markku Piepponen).
Joulukuussa ilmoitettiin 6 havaintoa,
joista myöhäisin 21.12 Py Heinlahdelta,
1n, 1kv ja 1k, 1kv (Klaus Laine).
Kyhmyhaahka Somateria spectabilis
Yksi havainto kyhmyhaahkasta keväältä,
jälleen Vi Heposaaresta. 7-15.5 1k, ad, p
(Klaus Laine, Kimmo Leinonen, Tauno
Lätti ym.).
Allihaahka Polysticta stelleri
Koko vuoden aikana tehtiin havaintoja
yhteensä 17, 159 yksilöstä. 3 havaintoa
syyskaudelta.
Kevään parhaat muutot 6.5 Vi Haravajanniemi 21m, E (Juha Hyvönen), 10.5
Vi Haravajanniemi 22m, ja 38m, E (Seppo Korpela, Teemu Hiukka, Tauno Lätti,
ym.) ja 11.5 Vi Haravajanniemi 10m (Jorma Kirjonen, Heikki Karhu). Kesäkuusta
lokakuuhun ei nähty ainuttakaan allihaahkaa.
Syksyn havainnot: 20.11 Kvl Lappalanjärvi 1 n-puk, p (Antti Vänskä), 25.11 Ii
Arrajärvi 1n, p (Kari Puumalainen), 26.11
Kvl, Lappalanjärvi 5m (Markku Piepponen).
Alli Clangula hyemalis
Talvella havaittiin yksi lintu (23.1) Kotkan
Kultaankoskella 1k, 2kv, p (Klaus Laine,
Tuula Nironen). Kevätmuuton huippupäivinä, 15–17.5, ilmoitettiin yhteensä
209319 yksilöä muutolla. Suurimmat
muutot olivat 15.5 Vi Vähä-Haravajanniemi 27000m, E (Seppo Korpela), Vi SuuriPisi 15400m (Juhani Rissanen, Markku
Ukkonen), Ha Vepsu 14283m (Teemu
Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso), 16.5
Vi Haravajanniemi 25800m (Jorma Kirjonen, Ari Ahtiainen, Juha Hyvönen, ym.)
17.5 Vi Haravajanniemi 29300m (Jorma
23
LINTUKYMI 2012
Kirjonen, Ari Ahtiainen, Juha Hyvönen,
ym.), Vi Suuri-Pisi 11800m (Pertti Renvall, Riitta Renvall, Juhani Rissanen ym.).
Syyskaudella ilmoitettiin 28995 yksilöä. Parhaat muutot 27.9 Ha Koivuluoto
4275m (Mika Asikainen, Sari Heikkinen),
6.10 7705m, 8.10 6550m (Juha Hytti, Petri Metsälä), 10.10 Py Ristisaari 4870m
(Petteri Tolvanen, Ari Vuorio).
Viimeinen alli havaittiin 17.12 Ko
Mussalossa 1 kiert (Rauno Sandberg).
Mustalintu Melanitta nigra
Kevään ensimmäiset havaittiin Ko Kyminsuussa 6-14.4, 2 par (Ari Eerola, Eero Hietanen, Teemu Hiukka ym.) Muuton
parhaina päivinä, 5.5–17.5, havaittiin yhteensä 906706 yksilöä. Yli 35000 linnun
muutot; 11.5 Vi Kellovuori 90000m (Seppo Grönlund), Vi Haravajanniemi 58600m
(Jorma Kirjonen), Vi Lakakallio, yhteensä
134911m, 21a, (Sampsa Cairenius, Juha Koli), Vähä-Haravajanniemi 67000m
(Seppo Korpela), 15.5 Vi Haravajanniemi
61000m (Jorma Kirjonen, Ari Ahtiainen,
Juha Hyvönen) Vi Vähä-Haravajanniemi
68400m, E (Seppo Korpela) ja Ha Vepsu
36611m (Teemu Lehtiniemi, Olli-Pekka
Liinalaakso).
Syysmuutto alkoi jälleen jo kesikesällä, 10.7 Kvl Keltti 410m (Antti Vänskä), 26.7 Ko Rantahaka 130m, SSE (Esa
Partanen) ja 29.7 Kvl Keltti 305m (Antti
Vänskä ym.).
Viimeinen havainto tehtiin 30.12–6.1
Kvl Pyhäjärvelle talvehtimaan jääneestä
1n-puk, p (Mauno Moilanen, Jani Salonen, Markku Piepponen ym.).
Pilkkasiipi Melanitta fusca
Alkutalvesta ei havaintoja, huhtikuusta
alkaen alkoi mustalintuja ilmaantua koko alueelle. Kevätmuuton parhaat päivät
15–16.5, jolloin muutti yhteensä 7781
lintua. Kevään suurimmat muutot 11.5 Vi
Haravajanniemi 680m (Jorma Kirjonen),
Vi Lakakallio 930m, E (Sampsa Cairenius, Juha Koli), 15.5 Vi Haravajanniemi
2163m (Jorma Kirjonen, Ari Ahtiainen,
Juha Hyvönen), Vi Suuri-Pisi 1215m (Juhani Rissanen, Markku Ukkonen), VähäHaravajanniemi 518m, E (Seppo Korpela), Ha Vepsu, 1189m (Teemu Lehtiniemi,
Olli-Pekka Liinalaakso), 16.5 Vi Haravajanniemi 534m (Lassi Rantanen, Mika
Rantanen, Tomi Rantanen ym.) ja 17.5 Vi
Suuri-Pisi 920m, NE, E (Pertti Renvall,
Riitta Renvall, Juhani Rissanen ym.).
Syysmuutto hyvin vaatimatonta, yli 20
linnun parvia ei havaittu lainkaan. Tal24
Metso. Lassi Kujala
vella havaittiin useita pilkkasiipiä ympäri
maakuntaa, viimeinen 29.12 Kvl Lappalanjärvi 1p (Markku Piepponen).
Tukkakoskelo Mergus serrator
Tukkasotkia alkoi saapua huhtikuun puolessa välissä ympäri aluetta, parhaat muutot havaittiin jälleen rannikolla. 4.5 Vi
Vähän-Haravajanniemi 51m, E (Seppo
Korpela), 15.5 Vi Vähän-Haravajanniemi
67m, E (Seppo Korpela), Ha Vepsu 66m,
10p (Teemu Lehtiniemi) ja 16.5 Ha Vepsu
58m (Teemu Lehtiniemi).
Syksyn suurin kerääntymä 18.9 Ko
Karhunsaari 73 n-puk, p (Jani Salonen).
Joulukuussa 4 havaintoa.
Isokoskelo Mergus merganser
Isokoskeloita havaittiin jälleen ympäri
vuoden, lähes joka päivä ilmoitettiin havaintoja.
Talvella Ko Langinkoskella, 1.1, 45p
(Petteri Tolvanen, Ari Vuorio, Kati Könönen), sen jälkeen suuria kerääntymiä,
joita ei ollut kovin monia, alettiin havaita
kevätmuuton jo alettua huhtikuussa. 40.4
Ko Kaarniemi 110p (Teemu Tast), Ha Lupinlahdella parhaimmillaan 265p (Eero
Hietanen).
Syysmuuton/talven suurimmat kerääntymät: 17.7 Py Labböle 150p (Timo
Ilonen), 7.11 Ii Märkjärvi 330p (Jani Salonen), 20.11 Kvl, Pyhäjärvi, parhaimmillaan 650p, Kvl Lappalanjärvi, parhaimmillaan 263p (Antti Vänskä), 27.11 Ii
Lammaskallio 300p (Olli Kivinen), 29.11
Ii Arrajärvi 410p (Kari Puumalainen).
Joulukuussa havaittiin taas useita suuria parvia, suurimmat: 2.12 Ii Arrajärvi
1200p (Kari Puumalainen, 5.12 Kvl Pyhäjärvi 460p (Antti Vänskä) ja 12.12 Ii Mukulanlahti 450p (Olli Kivinen).
KANALINNUT 2010
Teeri Tetrao tetrix
Talvisin koivikoista riippuvaiset teeret
kerääntyvät parviksi ruokailemaan, jolloin niitä voi nähdä monikymmenpäisinä
parvina. Alkutalven ja kevään suurimmat
parvet: 8.1 Kvl Metsoila 48p (Markku
Piepponen), 10.3 Vi Vilkkilä 37p (Jari Venemies), 16.3 Vi Haukijärvi 40p (Torsti
Mattila) ja 2.4 Ha Kitula 35p (Eero Parkko).
Loppuvuoden parhaat parvet: 1.11 Ii
Sääskjärvi 37p, 5.11 Ii Saaranen 54p (Jani
Salonen), 7.11 Kvl Jääränmaa 44p (Mikko Hannonen) ja 1.12 Kvl Mommola 28p
(Jouni Repo).
Metso Tetrao urogallus
Suurin kanalintumme on vähentynyt suuresti, ja siitä on tullut jopa harvinaisuus
metsässä liikkujalle. Talvella/kevättalvella ilmoitettiin havaintoja 42 yksilöstä,
joista vain 4 naaraita, loput 38 havaintoa
oli koiraslinnuista.
Parhaimmillaan metsoja havaittiin 6p
yhtä aikaa, kaikki koiraita. 27.2-6.3 Ha
LINTUKYMI 2012
Salo-Turkia (Hannu Friman, Kirsi Leiri,
Eero Parkko). Vain kaksi poikuetta ilmoitettiin, 31.7 Ii Hiidensaari 1n, 5pm (Kirsti
Paronen, Antti Peltomaa), ja 2.8 Kvl Pyörämäki 1n, 1 pm (Hannu Mäkinen).
Peltopyy Perdix perdix
Nykyisin harvinainen peltopyy elää pesimäkauden ulkopuolella parvissa. Parhaiten peltopyitä pääsee näkemään talvella. Kaikki peltopyy havainnot tehtiin
sisämaassa Kvl tai Ii alueelta. Kevättalven
suurin parvi: 17.1 Kvl Soiniitty 11 (Jouni
Repo), soidinäänteleviä lintuja iloitettiin
vain yksi, 12.7 Ii Haapa-Kimola 1 Ä (Olli
Kivinen).
Syksyn ja syystalven suurimmat parvet: 2-9.11 Ii Radansuu 30p (Olli Kivinen)
ja 1.12 Kvl Ratula 18p (Eino Hiekkanen).
Viiriäinen Coturnix coturnix
Harvoin nähdyn viiriäisen havaitsee
yleensä ainoastaan koiraan kauaskantoisesta soidinhuudosta, 3-tavuisesta, sekunnin välein toistuvasta, ”byt-byt-byt” -äänestä. Yleensä ääntä kuulee öisin, mutta
toisinaan ääntä kuulee myös päiväsaikaan.
Vuoden aikana kuultiin yhteensä 19
lintua, yksikään ei näyttäytynyt. Kaikki
havainnot: 14.5 Vi Vilkkilä 1Ä (Tarmo
Lehtilä, Mika Ohtonen, Andreas Uppstu),
5-8.6 Ii Suoranta 1Ä (Hannu Holmström,
Kari Puumalainen, Tuomas Seimola (TSe)
ym.), 6-27.6 Mi Suur-Miehikkälä 1Ä (Juhani Tasihin, Jari Markkula, Taina Ketonen ym.), 9.6 Kvl Pihlajasaari 1Ä (Markus
Ahola, Kalevi Eklöf, Volker Dierschke
ym.), 10.6 Ii Saarainen 1Ä ja Ii Kujansuu
1Ä (Olli Kivinen), 4-5.7 Kvl Riitamaa 1Ä
(Juha Ojala, Jani Salonen) , 5.7 Kvl Villikkala 1Ä (Juha Ojala), 7.7 Kvl Niskajärvi 1Ä (Juha Vesa), 8.7 Vi Hurpuntie 1Ä
(Pekka Tainio), 9.7 Kvl Isoaho 1Ä (Seppo
Knuuttila), 11.7 Kvl Korvenkylä 1Ä (Petri
Parkko, Riku Rinnekangas), 13.7 Vi Hellä
1Ä (Rauno Sandberg), 22.7 Kvl Ratula 1Ä
ja Kvl Raussila 1Ä (Jani Salonen), 27.7
Kvl Moisio 1Ä (Jani Salonen), ja 28.7 Kvl
Saisto 1Ä (Jani Salonen), Kvl Koskisto
1Ä ja Kvl Porrassuo 1Ä (Jouni Repo).
KANALINNUT 2011
Teeri Tetrao tetrix
Talvi- ja kevätkauden suurimat teerikerääntymät, 1.1 Ha Kitula 70p (Eero Parkko), 12.1 Ii Sääskjärvi 45p, 14.1 Ii Saaranen 44p (Jani Salonen), 28.3 Kvl Harjun-
suo 40p (Mikko Hannonen).
Loppuvuoden parhaat parvet 12.11
Kvl Haapala 44p (Eero Parkko), 17.11
Ii Kauhala 50p (Jani Salonen), 6.12 Ko
Matarniemi 40p (Antto Mäkinen, Jukka
Rokkanen) ja 23.12 Ii Konttila 44p (Jani
Salonen).
Metso Tetrao urogallus
Vuoden aikana ilmoitettiin 67 havaintoa
yhteensä 86 yksilöstä, joista 30 naaraslintuja. Pesintöjää tai poikueita ilmoitettiin 4,
Vi, Mi, Ii ja Kvl. Suurimmassa poikueessa
4 poikasta, 14.6 Mi Takamaa 1n, ad, 4pull
(Petri Parkko).
Syksyllä parhaimmillaan yhtä aikaa havaittiin Ii Saarasessa 4k, p (Jani Salonen).
Peltopyy Perdix perdix
Kaikki havainnot sisämaasta, Kvl ja Ii alueelta. Suurin osa havainnoista ilmoitettiin
kevät-talvesta, kesäkuusta joulukuuhun
ilmoitettiin havaintoja vain 7.
Parhaat peltopyyparvet kevätkaudella
12.1 Ii Sääskjärvi, parhaimmillaan 13p
(Jani Salonen), 18.–19.1 Ii Radansuu, jossa parhaimmillaan 26p (Kari Puumalainen), 26.2 Kvl Elimäki 12p (Jouni Lundqvist).
Peltopyy. Lassi Kujala
25
LINTUKYMI 2012
Pesintöihin viittaavia havaintoja ei tehty. Syksyn parvet; 10.9 Kvl Ratula 15p,
8.10 Kvl Elimäenjärvi 12p (Klaus Laine,
Tuula Nironen) ja 25.12 Ii Sääskjärvi 11p
(Mauno Moilanen, Jani Salonen).
Viiriäinen Coturnix coturnix
Havaintoja ilmoitettiin 13 yksilöstä, kaikki sisämaasta, Kvl, Ii kaksi havaintoa sekä
yksi havainto Mi. Kaikki havainnot olivat jälleen äänihavaintoja. Ensimmäinen
havainto 28.5 Kvl Kukonoja 1Ä (Hannu
Mäkinen), 8.6 Kvl Joensuu 1Ä (Klaus
Laine, Tuula Nironen), 17.–13.7 Kvl Takamaa 1Ä (Jorma Jääskeläinen, Jari Piepponen, Jouni Repo ym.), 19.6 Kvl Löytty
1Ä (Juha Ojala, Jani Salonen), 24.6–20.7
Kvl Oravala 1Ä (Sanna Jokinen), 25.5 Kvl
Nuuttila 1Ä (Juha Vesa), 1.7 Mi Maaskola
1Ä (Eero Hietanen, Eero Parkko), 2.7 Kvl
Lakiasuo 1Ä (Mauno Moilanen, Juha Ojala, Jani Salonen), 23.7 Kvl Kujansuu 1Ä
(Mauno Moilanen, Juha Ojala, Jani Salonen), Ii Lyöttilä 1Ä (Hannu Sorsa, Asta
Sorsa) ja viimeinen 25.–26.7 Ii HaapaKimola 1Ä (Kari Puumalainen).
KUIKKALINNUT 2010
Kaakkuri Gavia stellata
Kaakkurista ei talvihavaintoja, ensimmäiset kaakkurit ilmoitettiin vasta 16.4
Kvl ja Ii. Paras muutto 19.5–21.5, jolloin
muutti yhteensä 447 kaakkuria. Parhaat
muutot nähtiin rannikolla: 19.5 Vi SuuriPisi 68m, NE, E (Asta Lähdesmäki, Lassi
Lähdesmäki, Riitta Rajala ym.), Py Ristisaari 28m, 69m (Karoliina Hämäläinen,
Johannes Hänninen, Ilkka Solanterä ym.),
20.5 Py Ristisaari 121m, 130m (Karoliina
Hämäläinen, Johannes Hänninen, Ilkka
Solanterä ym.), 21.5 Py Ristisaari 51m
(Karoliina Hämäläinen, Johannes Hänninen, Ilkka Solanterä ym.). 28.5 muutti Ha
Vepsussa vielä 81m (Teemu Lehtiniemi,
Olli-Pekka Liinalaakso) ja 4.6 Vi Hurpussa muutti 86m, E (Sampsa Cairenius, Juha
Koli).
Kesällä muutamia pesintähavaintoja
sisämaasta. Syysmuuttoa ei havaittu juuri lainkaan. Viimeinen kaakkuri havaittiin
20.11 Ii Lammaskalliolla 1 +1kv p (Olli
Kivinen).
Kuikka Gavia arctica
Vuoden 2010 ensihavainnot kuikasta
tehtiin huhtikuun puolessa välissä, mistä alkaen kuikkia havaittiin lähes päivittäin aina marraskuulle asti. Kuikan
kevätmuuton ollessa parhaimmillaan 16.
26
– 22.5, ilmoitettiin yhteensä 7902 muuttavaa lintua. Suurimmat muutot havaittiin
jälleen rannikolla, pääosin Vi ja Py; 16.5
Vi Haravajanniemi 521m (Lassi Rantanen, Mika Rantanen, Pasi Rantanen ym.),
1.7.5 Haravajanniemi 409m (Aki Rantanen, Lassi Rantanen, Mika Rantanen
ym.), 19.5 Suuri-Pisi 613m, NE, E (Asta
Lähdesmäki, Lassi Lähdesmäki, Riitta
Rajala ym.), 20.5 Suuri-Pisi 403m, NE,
E (Asta Lähdesmäki, Lassi Lähdesmäki,
Pertti Renvall ym.), 22.5 Lakakallio 503m
(Janne Aalto, Miika Suojarinne ym.). 28.5
Ha Vepsusta ilmoitettiin komeat 1906m
muuttavaa kuikkaa (Teemu Lehtiniemi,
Olli-Pekka Liinalaakso).
Reviirejä tai pesintöjä havaittiin eniten
Kvl Jaalassa ja Valkealassa.
Syysmuutto oli tasaista elokuun lopulta
alkaen aina marraskuun alkuun asti. Suuria kerääntymiä tai muuttoparvia ei havaittu lainkaan.
Kuikkalaji Gavia sp.
Ensimmäinen määrittämätön kuikkalintu
havaittiin10.4 Ko Meripuisto 1m, W (Jukka Rokkanen, Rauno Sandberg). Kevätmuutolla havaittiin useita yli viidensadan
linnun muuttosummia, joista parhaimmat: Ha Vepsu 1126m, 16.5 965m (Kari
Eischer, Markku Rantala, Jukka Pekkala ym.), 19.5 Vi Vähän-Haravajanniemi
1570m, E (Pentti Linko, Reijo Kivivuori, Seppo Korpela), 20.5 Vi Suuri-Pisi
2020m, E, NE (Asta Lähdesmäki, Lassi
Lähdesmäki, Pertti Renvall ym.), sekä Vi
Vähän-Haravajanniemi 2138m, E (Pentti
Linko, Reijo Kivivuori, Seppo Korpela).
Syysmuuttoa tapahtui elokuun lopulta
marraskuun puoleenväliin asti. Syksyn
suurimmat muutot olivat 22.9 Vi Kellovuori 486m, 26.9 116m (Ari Seppä, Seppo
Grönlund, Tapio Tohmo ym.). Viimeinen
havainto kuikkalajista tehtiin 17.11 Ii
Honninlahdella 1 SE (Jani Salonen).
Jääkuikka Gavia adamsii
Py, Vi ja Ha alueelta tehtiin 33 havaintoa,
yhteensä 37 yksilöstä, osa havainnoista
kuitenkin koskee ilmeisesti samoja lintuja. 14.5 Vi Haravajanniemi 1 +2kv, jp, m,
E ja 1 +2kv, jp, m, E (Hannu Friman, Eero
Hietanen, Kirsi Leiri ym.), 15.5 Vi Haravajanniemi 1 +2kv jp, m, SE (Eero Hietanen, Jorma Knaapi, Leena Laitinen ym.),
Vi Suuri-Pisi 1 jp, m, ENE (Jorma Kelo,
Marko Kelo, Juhani Rissanen ym.), 17.5
Vi Haravajanniemi 1 jp, m, E (Eero Hietanen, Eero Parkko, Aki Rantanen ym.),
18.5 Vi Haravajanniemi 1 +2kv jp, m, E
ja 1 +2kv jp, m, E (Ari Ahtiainen, Jorma
Knaapi, Leena Laitinen ym.), Vi Suuri-Pisi 1 jp, m, ENE (Asta Lähdesmäki, Lassi
Lähdesmäki, Pertti Renvall ym.), 19.5 Vi
Haravajanniemi 1 jp, m, E (Ari Ahtiainen,
Jorma Knaapi, Leena Laitinen ym.), Vi
Suuri-Pisi 1 jp, m, ENE (Asta Lähdesmäki, Lassi Lähdesmäki, Riitta Rajala ym.),
20.5 Vi Siikasaari 1 ad, p (Ilkka Hakala,
Jaakko Kanerva), Vi Vähän-Haravajanniemi 1m, E (Seppo Korpela, Reijo Kivivuori), Py Ristisaari 1 jp, m (Karoliina
Hämäläinen, Johannes Hänninen) ja 23.5
Vi Vähän-Haravajanniemi 1 jp, m, E (Seppo Korpela).
Syyskaudella havittiin yksi jääkuikka
Py Ristisaaressa 26.10 1 1kv, p (Ari Vuorio, Janne Kiiski, Toni Erikoinen).
Amerikanjääkuikka Gavia immer
Amerikanjääkuikasta tehtiin useita havaintoja kevätmuutolla, 15.5, mutta ne
ilmeisesti koskevat samaa lintua. 15.5 Vi
Haravajanniemi/Ha Vepsu 1 +2kv, jp, m,
E (Aarne Ohtonen, Mika Ohtonen, Hannu Rönkkö ym.), 16.5 Vi Vilkkilä 1 jp, m,
ESE (Jari Venemies) ja 17.5 Py Ristisaari
1 jp, m, ENE (Johannes Hänninen, K. Hämäläinen, M. Löppönen, ym.).
KUIKKALINNUT 2011
Kaakkuri Gavia stellata
Ei havaintoja talvehtijoista, ensimmäiset
linnut saapuivat jälleen huhtikuun puolenvälin paikkeilla.
Kevätmuutossa ei havaittavissa huippua, eikä suuria muuttosummiakaan ilmoitettu. Parhaat muutot olivat vain: 16.5
Vi Haravajanniemi 26m (Jorma Kirjonen,
Ari Ahtiainen, Juha Hyvönen), Ha Vepsu
41m, 19.5 27m (Teemu Lehtiniemi, OlliPekka Liinalaakso) ja 31.5 47m (Sampsa
Cairenius, Juha Koli).
Muutama pesintähavainto Pohjois-Kymenlaaksossa.
Syysmuutto olematonta, 9.10 Py Ristisaaressa havaittiin tosin 27m (Petteri Tolvanen, Ari Vuorio).
Viimeinen kaakkuri havaittiin 29.12
Kvl Pyhäjärvellä 1 kiert (Markku Piepponen).
Kuikka Gavia arctica
Ensimmäiset havainnot tehtiin 18.4 Ko
kahdessa paikassa. 15–17.5 olivat kevätmuuton huippu päivät, tällöin havaintoja
tehtiin 25, 1932 yksilöstä. Parhaat muutot 15.5 Vi Haravajanniemi 363m (Jorma
Kirjonen, Ari Ahtiainen, Juha Hyvönen),
LINTUKYMI 2012
Kaakkuri. Lassi Kujala
27
LINTUKYMI 2012
li Kivinen). Syksyn viimeinen silkkiuikku havaittiin 17.11 Kvl Pyhäjärvellä 1p
(Markku Piepponen).
Härkälintu. Hannu Sorsa
Ha Vepsu 287m (Teemu Lehtiniemi, OlliPekka Liinalaakso), 16.5 Vi Haravajanniemi 172m (Jorma Kirjonen, Ari Ahtiainen,
Juha Hyvönen), Ha Vepsu 353m (Teemu
Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso), 17.5
Vi Haravajanniemi 160m (Jorma Kirjonen, Ari Ahtiainen, Juha Hyvönen), ja
17.5 Ha Vepsu 119m (Teemu Lehtiniemi,
Olli-Pekka Liinalaakso).
Pesintöjä ilmoitettiin muutama, pääasiassa alueen pohjoisosista.
Syksyn parhaat muutot ja kerääntymät
3.9 Py Ristisaari yht. 122m (Timo Böhme, Heikki Frilander, Ari Vuorio), 10.9 Py
Ristisaari 86p (Petri Ripatti, Ari Vuorio,
Heikki Frilander), 8.10 Py Ristisaari 29m
ja 70p (Petteri Tolvanen, Ari Vuorio), Ha
Koivuluoto 45p (Juha Hytti, Petri Metsälä), ja 10.10 Py Ristisaari 37m ja 15p (Petteri Tolvanen, Ari Vuorio).
Talvella havaittiin 3 yksilöä, 4.12 Kvl
Lappalanjärvi 1 +1kv, tp, nous (Antti
Vänskä), 8.12 Vi Haravajanniemi 1 +1kv,
tp, p (Eero Hietanen) ja 14.12 Ko Vanhankylänmaa 1 1kv, p (Riku Lehtinen).
Kuikkalaji Gavia sp.
Ensimmäinen kuikkalaji havaittiin 19.4
Ii Mukulanlahdella. Kevätmuuton ollessa
parhaimmillaan havaittiin yli sadan yksilön määriä 16, joista suurimmat: 10.5 Vi
Vähän-Haravajanniemi 327m, 15.5 268m
(Seppo Korpela), Py Ristisaari 240m (Ari
Seppä ym.) 17.5 Vi Haravajanniemi 241m
(Lassi Rantanen, Mika Rantanen, Tomi
Rantanen ym.)
Syysmuuttoa havaittiin syyskuun alusta marraskuun loppuun, suuria määriä
ei havaittu. 8.10 Ha Koivuluoto 95m oli
28
suurin ilmoitettu määrä (Juha Hytti, Petri
Metsälä). Viimeinen kuikkalaji havaittiin
17.12 Vi Vilkkilänturalla 1 kiert (Klaus
Laine, Tuula Nironen).
Härkälintu Podiceps grisegena
Ensimmäinen havainto kirjattiin 15.4 Ii
Tervaniemi 1p (Olli Kivinen), minkä jälkeen härkälintuja alkoi näkyä yleisesti
rannikolla ja sisämaassa. Kevään suurimmat muuttohavainnot olivat 11.5 Vi Haravajanniemi 112m (Eero Hietanen, Kimmo
Leinonen, Eero Parkko) ja Vi Vähän-Haravajanniemi 253m, E (Seppo Korpela),
muuten muutto oli vaisua.
Reviirejä ilmoitettiin useita, joista suurin osa sisämaassa. Syksyllä ilmoitettiin
parhaimmillaan 5p lintua 9.9 Ii Radansuussa (Olli Kivinen), muuten härkälintuja havaintoja ilmoitettiin ainoastaan muutama yhdestä tai kahdesta linnusta.
Viimeinen havainto: 26.10 Py Ristisaari 1 +1kv, tp, p (Ari Vuorio, Janne Kiiski,
Toni Erikoinen).
Mustakurkku-uikku
Podiceps auritius
UIKKULINNUT 2010
Pikku-uikku Tachybaptus ruficollis
Vuoden aikana tehtiin 5 havaintoa viidestä
yksilöstä, kaikki havainnot syys-talvikaudelta ja sisämaasta Ii ja Kvl. 2.10 Ii Mukulanlahti 1p (Tero Airio, Olli Kivinen,
Hannu Sorsa ym.), 2.-6.11 Kvl Lappalanjärvi 1 +1kv, vp, p (Jorma Jääskeläinen,
Jari Piepponen, Markku Piepponen ym.),
8.11 Kvl Jaalanlahti 1p (Markku Piepponen), 20.11–22.12 Kvl Keltinkoski 1 tp,
p (Jouni Repo, Janne Aalto, Kari Haataja
(KHa) ym.).
Silkkiuikku Podiceps cristatus
Ensimmäinen silkkiuikku havaittiin 17.–
19.1 Kvl Keltinkoskella 1 tp, p (Simo Jokinen, Visa Jokinen, Salla Jokinen ym.).
Yleisesti silkkiuikkuja alettiin havaita 9.4
alkaen, mutta suurimmat kerääntymät ilmaantuivat myöhemmin. Kevään suurimmat:, 20.4 Py Ahvenkoskenlahti 40p (Seppo Grönlund, Mikko Pöyhönen), 21.4 Py
Keihässalmi 44p (Kimo Leinonen), 22.4
Vi Kellovuori 55p (Seppo Grönlund), ja
Ii Tervaniemi, parhaimmillaan 50p (Olli
Kivinen),
Pesi yleisenä koko alueella. Syksyllä
havaitut suurimmat kerääntymät olivat:
6.9 Ha Pitkäthiekat 155p (Eero Hietanen),
7.9 Vähän-Haravajanniemi 330p (Seppo
Korpela), 9.9 Vi Hurppu 180p (Rauno
Sandberg) ja 17.10 Ii Radansuu 105p (Ol-
Mustakurkku-uikun muuttopuuhat ovat
edelleenkin hämärän peitossa, siis ainoatakaan muuttavaa lintua ei havaittu syksyllä tai keväällä. Kerääntymiä havaittiin
muutamia, 26.4 Ii Lietteensalmi, jossa
parhaimmillan 8p (Kari Puumalainen, Jani
Salonen, Olli Kivinen) ja 27.4 Vi VähänHaravajanniemi 13p (Seppo Korpela).
Reviirejä ja pesintöjä ilmoitettiin yhteensä 8. Syksyllä ei ilmoitettu kuin 6
havaintoa, joista viimeinen 30.9–2.10 Py
Ristisaari 1p (Jukka Rokkanen).
UIKKULINNUT 2011
Pikku-uikku Tachybaptus ruficollis
Vuoden aikana tehtiin ainoastaan 2 havaintoa, molemmat havainnot kevättalvelta. 6.2 Ko Huumanpohja 1p (Juha Metso)
ja 18.3 Ko Sunila 1p (Otto Tast).
Silkkiuikku Podiceps cristatus
Silkkiuikkuja alkoi saapua huhtikuun
alussa ympäri aluetta, kevätmuuton suurimmat kerääntymät 24.4 Py Kaunissaari
80p (Esa Partanen), 25.4 Ii Hiidensaari
52p (Lassi Kujala), 26.4 Vi Vähän-Haravajanniemi 72p (Pentti Linko, Seppo Korpela), 27.4 Ha Lupinlahti 52p (Eero Hietanen), 30.4 Ha Pitkäthiekat 55p, ja 3.5 110p
(Eero Hietanen).
Reviirejä yleisesti ympäri Kymenlaaksoa, niin rannikolla kuin sisämaan järvilläkin.
LINTUKYMI 2012
Syksyn suurimmat paikallisina havaitut
kerääntymät olivat: 26.9 Py Munapirtti,
parhaimmillaan 102p (Timo Ilonen, Markus Öst, Kaarina Öst ym.), 12.10 Ii Arrajärvi 53p (Kari Puumalainen) ja 15.10 Vi
Klamila 41p (Pekka Rusanen, Heikki Kotiranta, Jarmo Päivärinta ym.).
Talvella havaittiin 12 yksilöä, joista viimeinen 25.12 Ii Radansuussa 1 tp, p (Kari
Puumalainen).
Härkälintu Podiceps grisegena
Ensimmäinen härkälintu havaittiin 16.4
Ko Meripuisto 1p (Jukka Rokkanen).
Huhtikuun lähestyessä loppua, alkoi härkälintujakin näkyä yleisemmin koko alueella. Suurimmat kerääntymät havaittiin
23.4 Py Ristisaari 32p (Petri Ripatti, Timo
Matikainen) ja 24.4 Kvl Pyhäjärvi 42p
(Antti Vänskä). Suuria muuttohavaintoja tehtiin vähän, vain yksi yli 40 linnun
muutto havaittiin Vi Vähän-Haravajanniemellä, missä muutti 11.5 100m, E (Seppo
Korpela).
Pesintöjä ilmoitettiin useita ympäri
maakuntaa, enimmäkseen kuitenkin sisämaasta. Syysmuuttoa ei havaittu, eikä
havaintoja ilmoitettu kuin kahden tai yhden yksilön havaintoja. Joulukuussa havaintoja ilmoitettiin yhteensä neljä, mutta
ilmeisesti Pyhäjärven havainnot koskevat
samaa yksilöä. 8.-17.12 Ii Arrajärvi 1 tp,
p (Kari Puumalainen) ja 1.12–23.12 Kvl
Pyhäjärvi 1 tp, p (Kari Sinkkonen, Antti
Vänskä, Markku Piepponen).
Mustakurkku-uikku
Podiceps auritius
Muuttohavaintoja ei tehty. Ensimmäinen
lintu ilmoitettiin 20.4 Ko Jäppilänlahdelta 1p (Ari Eerola, Otto Tast, Juha Viitalo).
Keväällä pieniä kerääntymiä havaittiin
seuraavasti: 23.4 Py Ristisaari 6p (Petri
Ripatti, Timo Matikainen), 3.5 Kvl Oivonoja 5p (Jouni Repo, Jani Salonen) ja 6.5
Ko Haapasaari 6p (Ari Vuorio).
Pesintöjä ilmoitettiin Tiiraan vähemmän kuin viime vuonna.
Viimeiset mustakurkku-uikut ilmoitettiin 3.11 Kvl Lappalanjärvi 1p (Miika
Jylkkä, Jorma Jääskeläinen, Tuula Kyllönen) ja 20.11–30.12 Ii Arrajärvi 1 tp, p
(Kari Puumalainen, Timo Puumalainen,
Tomas Puumalainen).
PELIKAANILINNUT 2010
Merimetso Phalacrocorax carbo
Tammikuun aikana ilmoitettiin neljä havaintoa, helmikuussa vain yksi, maaliskuussa merimetsot alkoivat yleistyä etenkin rannikolla. Suurin kevätmuuttoparvi
havaittiin 2.4 Py Kaunissaaressa 86m, E
(Ari Vuorio), ja suurimmat paikallisena
havaitut merimetsoparvet olivat: 15.4 Ko
Meripuisto 400p (Liisa Penttinen, Jukka
Rokkanen), ja 29.6 Vi Ryslät 950p (Pertti
Koukkula).
Pesinnöistä ei tehty havaintoja. Syksyn
suurimmat summat olivat 11.7 Py Ristisaari 720 kiert (Ari Vuorio, Aapo Vuorio,
Ennilotta Vuorio ym.) ja 18.10 Ha Vilniemi 400 lask, p (Jyrki Hostikka).
Rannikolle jäi talvehtimaan yksittäisiä
lintuja.
PELIKAANILINNUT 2011
Merimetso Phalacrocorax carbo
Vuoden 2011 ensimmäinen merimetso
havaittiin, tosin kuolleena, 1.3 Py Äyspäänselässä (Antti Konttinen), elävänä
laji havaittiin 15.3 Ko Katariinassa 2 kiert
(Rauno Sandberg). Tammi-helmikuussa ei
ilmoitettu lajista yhtään havaintoa.
Suurin muuttoparvi havaittiin 27.5 Py
Ristisaaressa, jossa havaittiin muuttavana
210m (Petteri Tolvanen, Kati Könönen
ym.).
Pesintöjä KyLY:n alueelta ei ilmoitettu.
Syksyllä paikallisena havaittiin suuria
parvia, joista parhaimmat käsittivät 350p
yksilöä, 21.8 Ko Meripuisto (Jukka Rok-
Merimetso. Lassi Kujala
29
LINTUKYMI 2012
kanen), 7.10 Py Ristisaaressa parhaimmillaan 800p (Petteri Tolvanen, Ari Vuorio).
Joulukuussa suurimmassa parvessa havaittiin 10p, 6.12 Py Munapirtti (Jouko
Hiltunen, Petri Ripatti, Ari Vuorio). Muutoin määrät jäivät pieniksi.
HAIKARALINNUT 2010
Kaulushaikara Botaurus stellaris
Kaulushaikaroita havaittiin maaliskuun
loppupuolelta alkaen. Enimmillään kaulushaikaroita havaittiin 7 Ä 25.–26-4 Ii
Mukulanlahdella (Olli Kivinen), mutta yli
neljä lintua havaittiin myös Ha Kirkkojärvi, Kvl Teutjärvi, ja Ii Kymentaka.
Reviirejä ilmoitettiin huikea määrä.
Kaulushaikarasta tehtiin myöhäisin havainto 25.10 Ha Lupinlahdella 1p (Eero
Hietanen).
Jalohaikara Egretta alba
Vuonna 2010 ilmoitettiin KyLY:n alueella 6 havaintoa 7 jalohaikarasta, suurin osa syyskaudelta. Ensimmäiset linnut
havaittiin 27.4 Vi Vilkkilä 2m, SSW (Jari
Venemies). Seuraavan kerran jalohaikara
havaittiin 10.5 Vi Kellovuori 1p (Tapio
Tohmo) ja 2.7 Kvl Keltti 1,m SE (Jorma
Jääskeläinen).
Syksyllä jalohaikaroita havaittiin seuraavasti: 14.–15.8 Vi Vilkkiläntura 1p
(Antti Vänskä, Eero Hietanen, Teemu
Hiukka ym.), 18.19.8 Kvl Anjalanlahti 1p
(Heli Ahoniitty, Juha Ojala, Markku Piepponen ym.) ja 31.8 Py Lähdekorpi 1m,
WSW (Markus Keskitalo).
Mustahaikara Ciconia nigra
Kolme havaintoa mustahaikarasta, kaikki
toukokuun lopulta. 28.5 Vi Heposaari 1m,
E (Reijo Ikävalko, Jari Venemies), 30.5
Ha Summa 1m, E (Juha Jokinen, Erkki
Kallio) ja 31.5 Vi Vilkkilä 1m, E (Jari Venemies).
Kattohaikara Ciconia ciconia
Keväällä 2010 tehtiin 14 havaintoa 19
yksilöstä: 11.–18.4 Vi Klamila 1p (Pentti
Linko, Seppo Grönlund, Eero Hietanen
ym.), 26.4 Vi Kellovuori 1 kiert (Seppo
Grönlund), 14.5 Vi Järvisaari 1m, E (Kalle Simonen, Teemu Simonen, Tuukka Simonen), 15.5 Kvl Anjalankoski 2m, SE
(Markku Piepponen), 16.5 Vi Vilkkilä 1m,
NE (Jari Venemies), Vi Kurkela 1m, NE
(Aarne Ohtonen, Andreas Uppstu, Hannu
Rönkkö ym.), 19.5 Vi Hurppu 1 kiert, m,
E (Esa Rajamäki), Vi Poronniemi 1 kiert,
m, E (Aki Rantanen, Lassi Rantanen, Mika Rantanen ym.), 21.5 Vi Kellovuori 1m,
NE (Roope Elfving, Seppo Grönlund),
Py Länsikylä 1m, E (Juha Tuomaala),
Ha Kirkkojärvi 1m, E (Eero Parkko, Eero Hietanen, Tauno Lätti ym.), 22.5 Vi
Vaalimaa 2m, E (Markku Vakiala ym.),
23.5 Kvl Ruotila 3m, S, ilmeisesti samat
linnut havaittiin puoli tuntia myöhemmin
Ha Kirkkojärvellä ja Vi Klamilassa (Tapio Tohmo, E.Backman ym.), 30.5 Ha
Salminlahti 2 nous, NE (Lise HolmbergNordman, Peter Nordman).
Kesällä havaittiin 3 yksilöä: 2.6 Py Länsikylä 1m, E (Ilkka Hakala, Jonna Viisainen), 4.6 Vi Kurkela 1 nous, m, E (Sampsa
Cairenius, Juha Koli, Pertti Uusivuori) ja
myöhäisin havainto oli 28.6 Py Munapirtti
1m (Lise Holmberg-Nordman).
HAIKARALINNUT 2011
Kaulushaikara Botaurus stellaris
Ensimmäinen kaulushaikara havaittiin
11.2 Ko Aittakorvessa 1m, SSW (Pekka
Kattohaikara. Lassi Kujala
30
LINTUKYMI 2012
Vesala), seuraavan kerran kaulushaikara havaittiin lähes puolitoista kuukautta
myöhemmin, 31.3 Ii Mankalassa, 1p (Jouko Forstadius, Kari Virtanen). Huhtikuun
alussa laji alkoi kuitenkin yleistyä.
Parhaimmillaan kaulushaikaroita havaittiin 4, Ha Lupinlahdella, Kvl Kekäleniemellä, Kvl, Teutjärvellä ja Ii Mukulanlahdella (23.4 1p ja 4 Ä, Tero Airio, Olli
Kivinen, Hannu Sorsa ym.).
Reviirejä ilmoitettiin jälleen huikea
määrä.
Viimeinen kaulushaikara muutti 23.10
Ha Salmi 1 ä, yöm (Tero Ilomäki).
Jalohaikara Egretta alba
Vuoden aikana tehtiin 6 havaintoa jalohaikarasta, joista 4 toukukuussa. 19.4 Ko Jäppilänlahti 1 ad, p (löytäjä: Ari Eerola), 1.5
Ko Huumanpohja 11 +2kv, jp, p (Rauno
Sandberg, Antti Vänskä, Leena Leinonen
ym.), 2.5 Ha Lupinlahti 1p (Timo Eskola,
Hannu Friman, Teemu Hiukka ym.), 21.5
Vi Kellovuori 1 kiert (Anne Hinkkanen,
Kristiina Järvenpää, Marita Toivonen).
Kesän havainto; 2.6 Mi Tyllinjärvi 1p
(Jari Hostikka, Roope Elfving) ja ainut
syyshavainto: 21.10 Vi Kellovuori 1p,
nous, m, E, S (Seppo Grönlund, Mikko
Mäkelä).
Mustahaikara Ciconia nigra
Vuonna 2011 ilmoitettiin ainoastaan yksi
havainto mustahaikarasta, 20.5 Ii Sampola
1 ad, m, W (Jani Salonen).
Kattohaikara Ciconia ciconia
Kattohaikaroita havaittiin viimevuotista
reilusti enemmän, yhteensä 44 havaintoa ilmoitettiin, 78 yksilöstä. Keväällä
havaittiin 64 yksilöä. 6.5 Vi Klamila 1
kiert (Kyösti Kopra), 7.5 Ha Kirkkojärvi
2 kiert, m, E, ilmeisesti samat haikarat havaittiin seuraavan tunnin aikana useassa
paikassa Vi (
Kari Ahtiainen, Eero
Hietanen, Teemu Hiukka ym.), 9.5 Vi
Kurkela 1m, N-W, Vi Hailila 1m (Kimmo Leinonen), 10.5 Ha Kirkkojärvi 1m,
E (Tero Ilomäki, Reijo Kivivuori), 14.5
Vi Klamila 2m, E (Jorma Kirjonen, Turo
Ketola, Petri Shemeikka ym.), 15.5 Kvl
Elimäenjärvi 2p (Jouni Lundqvist, Jarmo
Vuorinen, Elina Leinonen ym.), 17.5 Kvl
Elimäki, Huitila 2m, W (Jari-Pekka Tyyskä, Seppo Muukkonen), Ha Hevossaari
1m, E (Tero Ilomäki), 18.5 Vi Ravijoki 1
kiert ja 4m, E (Jari Markkula, Pentti Kallio, Kari Saarinen ym.), Ko Kulmala 2p
(Petri Päivärinta), 19.5 Ko Kyminlinna 1
kiert (Kimmo Leinonen, Aulikki Nygren),
20.5 Vi Pajulahti 1m, N (Pekka Tainio,
Veijo Virtanen ym.), Ha Kirkkojärvi 1m,
EE (Tero Ilomäki, Jari Piepponen ym.),
Vi Kurkela 1 kiert, W (Kari Kaartinen,
Ari Nordström, Reima Stigell ym.), Kvl
Valkealan kartano 1m (Nina Palviainen),
21.5 Vi monessa paikassa 1m, NE (useat),
Kvl, Keltti 1m, S-W (Markku Piepponen,
Antti Vänskä), Ha Kirkkojärvi 1m, W (Tero Ilomäki, Antti Kause, Tarmo Lehtilä),
23.5 Vi Kurkela-Pyterlahti 1m, W (useat),
Kvl Kuoppala 2p (Kari Sinkkonen, Marja-Liisa Sinkkonen, Pekka Salmenhaara
ym.), 23.–24.5 Py Heinlahti 3p (Ari O.
Laine, Esko Lehtiniemi, Juha Tuomaala
ym.), Ha Kirkkojärvi 3 kiert, S (Eero Hietanen, Teemu Hiukka, Eero Parkko ym.),
24.5 Vi Hurppu 1m, E (Esko Lehtiniemi,
Juha Tuomaala ym), Vi Vilkkiläntura 3m,
W (Seppo Grönlund, Esko Lehtiniemi, Juha Tuomaala ym.), Kvl Eskolanmäki 1m
(Maarit Lappalainen, Heikki Lappalainen), Ko Keskusta 3m, SE (Teemu Tast),
25.5 Vi Kirkonkylä 3p (Ville Supponen,
Pekka Toiminen), Vi Kellovuori 1 kiert
(Petri Ripatti), 26.5 Vi Suuri-Pisi 1 kiert
(Juhani Rissanen, Markku Ukkonen), Ha
Savilahti 1m, W (Esa Partanen, Sirkku
Partanen), 27.5 Vi Klamila 2m, E (Heikki
Rytkönen, Ville Rytkönen, Otto Tast ym.),
Ha Pampyöli 1p (Arto Lindén), 27.–31.5
Vi Ravijoki 2p (Tuula Nironen, Klaus Laine ym.), 29.5 Ko Aittakorpi 1 kiert (Aulikki Nygren) ja 31.5 Ha Kirkkojärvi 2m, W
(Tero Ilomäki, Jari Piepponen).
Kesällä havaittiin kattohaikaroita seuraavasti: 4.6 Ha Hevossaari 1m, W (Tero Ilomäki, Tuula Nironen, Klaus Laine
ym.), 13.–15.6 Vi Ravijoki, vuoden suurin
parvi, 8p, kiert (Eero Parkko ym.) ja 17.6
Vi Vilkkilä 1m, E (Jari Venemies).
Syksyllä Ko/Ha tehtiin useita havaintoja 4-5.9, kuitenkin ilmeisesti samasta,
paikallisesta linnusta.
PÄIVÄPETOLINNUT 2010
Sääksi Pandion haliaetus
Kevään 2010 ensihavainto yksittäisestä
sääksestä tehtiin 23.3 Kvl Niskala 1 m
(Matti Kiuru). Seuraavat havainnot sijoittuivat huhti– ja toukokuun vaihteeseen
havaintojen jakaantuessa ympäri havaintoaluetta. Havainnot olivat pääasiassa yhdestä tai kahdesta yksilöstä, mutta joukossa jokunen muutaman linnun havaintokin.
Suurin määrä muuttavia sääksiä havaittiin
17.4 Kvl Teutjärvi Kanasaari 7 (Jouni Repo), joista 5 muuttavaa ja kaksi paikallista
pesän lähettyvillä soidintamassa. Samana
päivänä havaittiin myös Vi Vilkkiläntie 4
(Jari Venemies) joista kaksi paikallisena.
Ensimmäisiä pesille saapumisia havaittiin
huhtikuun ensimmäisen viikon jälkeen.
Pesimähavaintoja kirjattiin järjestelmään
seuraavasti: Kvl 8, Ha 1 ja Py 1.
Kesällä tehtiin sääksihavaintoja tasaisesti ympäri havaintoaluetta. Suurin yksilömäärä kirjattiin 11.8 Kvl Enäsuo 7 p
(Kari Sinkkonen).
Syysmuuttoliikehdintää alettiin kirjata
elokuun puolenvälin jälkeen. Havainnot
jakautuivat aika tasaisesti syyskuun lopulle asti. Suurin muutto kirjattiin 26.9
Vi Kellovuori 10 m (Ari Seppä, Tapio
Tohmo, Jari Venemies). Syksyn viimeinen havainto tehtiin 15.10 Vi Vilkkilän
tura 1 E (Pekka Tainio, Seppo Vuolanto,
ym.). Sääksistä merkittiin KyLY:n alueella vuonna 2010 Tiiraan 266 havaintoa 401
yksilöstä.
Hiirihaukka Buteo buteo
Hiirihaukasta tehtiin vain yksi talvihavainto 19.1.2010 Ha Ihamaa Koski 1 p
(Seppo Grönlund).
Kevään ensimmäiset muuttavat yksilöt
havaittiin puolestaan 11.3 Vi Vilkkiläntie
1 NE (Jari Venemies) ja Ha Pohjois-Poitsila 1 m (Eero Hietanen). Maaliskuun lopulle asti havaintoja 1–3 yksilön havaintoja tasaisesti koko havaintoalueella, kunnes
maaliskuun lopulla määrät suurenivat jopa
kymmeniin yksilöihin. Sellaisia havaintoja tehtiin seuraavasti 31.3 Kvl Alakylä 31
m (Markku Piepponen, Ilkka Ruuhinen),
3.4 Vi Vilkkiläntie 19 m (Jari Venemies),
7.4 Vi Vilkkiläntie 17 m (Jari Venemies),
9.4 Vi Vilkkiläntie 15 m (Jari Venemies),
11.4 Vi Vilkkiläntie 23 m (Jari Venemies)
ja vielä 12.5 Ha Kirkkojärvi 10 (Jorma
Hannu, Tero Ilomäki, Aarne Ohtonen,
ym.). Järjestelmään kirjattuja pesintähavaintoja tehtiin Kvl 14, Ii 2. Kesällä tehtiin havaintoja pääosin pienistä määristä
hiirihaukkoja ympäri havaintoaluetta kunnes elokuussa alettiin tehdä muutamia havaintoja alle kymmenestä linnusta, joissa
osa oli saman kesän poikasia.
Syysmuutosta alkoi tulla ensimmäisiä
kirjauksia jo elokuun puolella. Aluksi päivittäisten muuttavien määrät eri havaintopaikoilla olivat muutamien yksilöiden
luokkaa kunnes määrät nousivat jo useisiin kymmeniin. Varsinainen muuttohuippu alkoi olla näköpiirissä syyskuun lopulla, kun rannikon havaintopaikoilla muuttavien määrät alkoivat kivuta jo satoihin
yksilöihin. Suurimmat määrät kirjattiin
seuraavasti: 26.9 Vi Kellovuori 230 m
31
LINTUKYMI 2012
Kalasääski. Lassi Kujala
(Ari Seppä, Tapio Tohmo, Jari Venemies),
30.9 Vi Kurkela 539 ENE (Sampsa Cairenius, Seppo Korpela, Antti Vänskä, ym.)
ja Vi Lakakallio 234 (Matti Markus Seppä, Arja Wallenius).
Vuoden 2010 viimeinen kirjaukset tehtiin 1.12 Ko Juurikorpi 1 p (Antti Vänskä) ja Kvl Mielakka 1 p (Antti Vänskä).
Hiirihaukoista merkittiin KyLY:n alueella
vuonna 2010 Tiiraan 444 havaintoa 5137
yksilöstä. Hiirihaukkalajista tehtiin Tiiraan myös havaintoja, joita kertyi 13 havaintoa 21 yksilöstä.
Piekana Buteo lagopus
Piekanasta tehtiin 2010 yksi talvihavainto: 6.1 Kvl Alakylä 1 p (2kv) (Mikko Pöyhönen, Klaus Laine, Tuula Nironen).
Kevään ensimmäiset muuttava piekana
havaittiin 28.3 Ha Lupinlahti 1 W (Virpi
Töytäri, Raimo Harju). Tämän jälkeen
yksittäisiä tai korkeintaan kolmen linnun
havaintoja muuttavista piekanoista lähes
toukokuun loppuun. Poikkeuksena 17.4,
jolloin havaittiin Kvl Teutjärvi Kanasaari
10 m (Jouni Repo). Kevään viimeinen havainto 23.5 Vi Klamila 1 m (Hannu Maula, Marita Maula, Petri Saarinen).
Kesähavaintoja ei tehty piekanoista.
32
Ensimmäiset syysmuuttajat havaittiin 30.
8 Vi Kellovuori 3 m (Seppo Grönlund, Jari Venemies). Muutto hiljaista syyskuussa lähes loppupuolelle kuuta korkeintaan
kolmen piekanan havaintoina, kunnes
kuun lopulla se hieman kiihtyi. Suurimmat
yksilömäärät kirjattiin silloin seuraavasti:
29.9 Vi Lakakallio 15 E (Matti Markus
Seppä, Arja Wallenius), 30.9 Vi Lakakallio 17 ENE ( Matti Markus Seppä, Arja
Wallenius) ja Vi Kurkela 21 m E (Sampsa
Cairenius, Antti Vänskä, Juha Koli, ym.).
Syksyn 2010 viimeinen piekanahavainto
kirjattiin järjestelmään 10.11 Kvl Värälä 1
p (Jukka Kivilompolo).
Piekanoista merkittiin KyLY:n alueella
vuonna 2010 Tiiraan 87 havaintoa 202 yksilöstä.
Mehiläishaukka Pernis apivorus
Mehiläishaukasta ei tehty talvihavaintoja.
Ensimmäinen vuoden 2010 keväthavainto kirjattiin 2.5 Ha Vilniemi 1 m W (Eero
Parkko) . Toukokuun alkupäivät tasaista
muuttoa alle kymmenen yksilön määriä
pääosin rannikon havaintopaikoilla. Toukokuun loppupuoli hieman vilkkaampaa
muuttoa. Suurimmat havainnot toukokuussa: 16.5 Vi Kurkela 31 m (Aarne Oh-
tonen, Mika Ohtonen, Antti Vänskä, ym.),
19.5 Vi Suur-Pisi 15 m (Asta Lähdesmäki, Lassi Lähdesmäki, Markku Ukkonen,
ym.) ja 29.5 Vi Kurkela 15 m (Juha Jokinen, Erkki Kallio). Pesintään viittaavia
havaintoja kirjattiin seuraavasti: Kvl 3, Ii
1, Ha 2, Vi 1. Syysmuuttoa alkoi esiintyä
elokuun puolivälin jälkeen . Yleensä vain
muutamien yksilöiden havaintoja, mutta
loppukuusta määrät kasvoivat. Suurimmat
kirjaukset tehtiin seuraavasti: 29.8 Kvl
Keltti Leca 62 m (Veikko Heimola, Antti
Vänskä, Matti Silvonen), Vi Kurkela 252
m (Ari Seppä, Seppo Korpela) ja 30.8 Vi
Kurkela 166 m (Antti Vänskä), 31.8 Vi
Kurkela 61 m (Seppo Korpela), 2.9 Vi
Kurkela 35 m (Seppo Korpela) ja vielä 5.9
Vi Kurkela 29 m (Sampsa Cairenius, Seppo Korpela, Juha Hytti). Rannikolla vielä
havaintoja lokakuun puolelle asti. Syksyn
2010 viimeinen kirjaus mehiläishaukasta
1.10 Vi Kurkela 1 m (Sampsa Cairenius, Seppo Korpela, Hannu Friman) ja Vi
Klamila 1 m (Kimmo Leinonen). Mehiläishaukoista merkittiin KyLY:n alueella
vuonna 2011 Tiiraan 260 havaintoa 1440
yksilöstä.
Haarahaukka
Milvus migrans
LINTUKYMI 2012
Tuttuun tapaan haarahaukasta ilmoitettiin runsaasti havaintoja kesän aikana.
Virolahden suunnalla havaittiin kahta
paikallista lintua pitkin kesää, ja näillä
kyseisillä linnuilla oli reviiri rajan tuntumassa. Useimmat havainnot ilmoitettiin
Kellovuorelta, Pyterlahdesta, Vilkkilästä
tai Kurkelasta.
Muista haarahaukoista tehtiin havaintoja yhteensä 23 yksilöstä. Kaikki havainnot: 10.4 Ha Kirkkojärvi 1 ad, m, NW
(Eero Hietanen, Teemu Hiukka, Pentti
Linko) ja sama lintu Ha Lauttasalmi 1m,
NW (Tauno Lätti), 12.5 Ha Kirkkojärvi
1m, SE (Jorma Hannu, Tero Ilomäki, Aarne Ohtonen ym.), 13.5 Ha Kirkkojärvi 1m,
W (Kari Kekki, Jari Lagerroos, Jani Vastamäki), 16.5 Kvl Kymenranta 1p (Lassi
Kujala), 17.5 Ha Koivuluoto 1 +2kv, m
(Kari Eischer, Jukka Pekkala), 17.5 Kvl
Keltti 1 ad, kiert (Jorma Jääskeläinen),
17.5 Vi Vähän-Haravajanniemi 1m, SSW
(Seppo Korpela), 20.5 Ha Kirkkojärvi 1m,
E (Tero Ilomäki, Jari Piepponen), 21.5 Ha
Hevossaari 1m, E (Veikko Heimola, Tero
Ilomäki, Pekka Komi ym.), ilmeisesti sama lintu Ha Kirkkojärvi 1 2kv, m, E (Jari
Pitkäkoski, Hannu Kauhanen, Rauno Keltanen ym.) 21.5 Py Länsikylä 2m, E Juha Tuomaala), ja jälleen mahdollisesti
sama lintu Py Heinlahti 1 kiert, W (Ari
Vuorio), 21.5 tehtiin kolme havaintoa Vi,
jotka ilmeisesti koskevat myös samoja
haarahaukkoja. 26.5 Kvl Raitvierinen 1m,
N-E (Mikko Hannonen), 7.6 Kvl Niittylahti 1m, S (Jari Päärni), 21.8 Ko Ruonala
1m, ENE (Esa Partanen), Vi Kellovuoren
viimeinen havainto oli 2.9 1m, SW (Seppo
Grönlund) ja koko alueen myöhäisin, ja
ainut nuoreksi, saman kesäiseksi linnuksi
ilmoitettu 22.9 Kvl Vuohijärvi 1 1kv, m, S.
Merikotka Haliaeetus albicilla
Nykyään, toisinaan leudompien talvien, helpon ravinnon saannin ja selvästi
runsastuneen merikotkakannan ansiosta,
meillä talvehtii useita merikotkia vuosittain. Lähes poikkeuksetta talvihavainnot tehdään rannikolta, Ha, Ko, Py ja Vi.
Talvikannan suuruutta on vaikea arvioida kotkien seilatessa edes takaisin pitkin
sulaa rannikkoa, sen lisäksi, että toiset
merikotkat saapuvat hyvinkin aikaisin sekoittamaan soppaa entisestään. Ankaran
ja kylmän talven vuoksi merikotkia ei talvehtinut erityisen paljoa KyLY:n alueella.
1.1–29.2 ja 1.12–31.12 paikallisia, täällä
talvehtineita merikotkia havaittiin karkeasti arvioiden; tammikuu: 9, helmikuu 4
ja joulukuu, vuoden lopusta: 8. Yhteensä
edellä mainittuna aikana ilmoitettiin 33
havaintoa 44 yksilöstä.
Kevätmuutolla, 7.3–31.5, havaittiin
vähintään 213m muuttolennossa. Pääosa
havainnoista jälleen rannikolta, sisämaassa muuttajia seuraavasti; Ii 8m ja Kvl 6m.
Noin viisi reviiriä ilmoitettiin, mutta pesintää ei todettu varmasti missään.
Syyskaudella, 16.8–30.11, muuttavia
merikotkia ilmoitettiin yhteensä vähintään
152m. Paikallisia tai paikallisen oloisia
merikotkia taas 162. Syysmuutto keskittyi
oletetusti rannikon tuntumaan.
Käärmekotka Circaetus gallicus RK
Havaintovuoden aikana herkuteltiin kuudella käärmekotkalla, joista kaikki havaittiin Virolahdella, kaksi Kellovuorella, loput neljä Kurkelassa. Ei pysty sanomaan,
onko kyseessä ollut samoja lintuja, sillä
havaintojen välillä on kuitenkin useampia
viikkoja. Kaikki havainnot: 28.4 Vi Kellovuori 1p, kiert, lask (Seppo Grönlund),
9.5 Vi Kurkela 1m, ENE (Tuula Nironen, Klaus Laine, Petri Shemeikka), 29.5
Vi Kurkela 1m, SE (Juha Jokinen, Erkki
Kallio), 26.6 Vi Kurkela 1 kiert, m, SSW
(Jorma Lindfors, Aila Lindfors) ja syksyisemmät havainnot 20.9 Vi Kurkela 1m,
NE (Seppo Korpela) ja viimeinen 11.10 Vi
Kellovuori 1, 1kv, m, NW (Seppo Grönlund, Jorma Lindfors, Seppo Vuolanto).
Ruskosuohaukka Circus aeroginosus
Muutto alkoi maaliskuun viimeisenä päivänä, ja ensimmäinen ruskosuohaukka
havaittiin 31.3 Ha Kirkkojärvi 1k, p (Ari
O. Laine). Jo seuraavana päivänä, 1.4, havaittiin sisämaan ensimmäinen. Muuttavia
havaittiin 31.3- 31.5 yhteensä noin 101m,
viimeisen linnun matkatessa pesimäseudulleen 31.5 Py Ristisaari 1k, m, W (Jyrki
Pynnönen, Petteri Tolvanen, Kati Könönen ym.). Paras muutto ilmoitettiin 17.4
jolloin Kvl Teutjärvellä havaittiin yhteensä 8m (Jouni Repo).
Kesän aikana reviirejä paljastui alueittain suunnilleen seuraavasti: Ii 29, Kvl 21,
Ha 7, Ko 4, Py 4, Vi 3, eli yhteensä noin
68. Pesä- ja maastopoikaset saatiin varmistettua 11 paikalta, ja poikasten määrä
oli keskimäärin 3.0 pesää kohden.
Syysmuuttokausi oli 15.8- 29.9, jolloin
muuttolennossa olevia ruskosuohaukkoja
ilmoitettiin yhteensä 192m. Ensimmäinen lounaismatkaaja ilmoitettiin 15.8 Ko
Hovinsaari 1n-puk, m, SW (Teemu Tast)
ja viimeinen ilmoitettiin 26.9 Vi Kurkela
2m, SW (Seppo Korpela). Paras muuttosumma ilmoitettiin 30.8 Vi Kellovuori
12m, SW, 3m, E (Seppo Grönlund, Jari
Venemies). Syksyn aikana pelloilla oli
paikallisia ruskosuohaukkoja muuttavien
lisäksi noin 132p, ja tässä summassa on
väkisinkin samoja lintuja. Myöhäisin havainto tehtiin 29.9 Ha Kirkkojärvellä 1
1kv, p (Eero Hietanen).
Sinisuohaukka Circus cyaneus
Talvihavaintoja ei tänä vuonna tehty lainkaan sinisuohaukasta, ei myöskään poikkeuksellisen myöhäisistä tai aikaisista
yksilöistä.
Keväällä Tiiraan ilmoitettiin sinisuohaukoista yhteensä 52 havaintoa, joista
33m ja loput 19 paikallisia tai kierteleviä.
Muutto jakautui tasaisesti, eikä huippua
ollut havaittavissa. Yksi yli yhden linnun
muuttosumma samalta päivältä havaittiin
26.4 Vi Vähän-Haravajanniemi yhteensä
5m, N (Seppo Korpela).
Kesällä, 1.6–7.8, ilmoitettiin ainoastaan kolme havaintoa sinisuohaukasta,
joista tuskin mikään viittasi pesintään.
Syyskaudella 10.8–15.10 välisellä ajalla sinisuohaukoista ilmoitettiin havaintoja
81 paikallisesta ja 76 muuttavasta yksilöstä. Paras muuttopäivä näyttää olleen 26.9,
jolloin havaittiin yhteensä 21 muuttavaa
sisua. Ensimmäinen ja viimeinen muuttaja: 16.8 Vi Kellovuori 1n, m E (Jari Venemies, Jorma Jääskeläinen) ja 10.10 Kvl
Vuohijärvi 1k, m (Markku Piepponen) ja
samana päivänä Vi Kurkela 1n-puk, m, W
(Seppo Korpela).
Arosuohaukka Circus macrourus ARK
(ei +2kv koiras)
Vuoden aikana havaittiin KyLY:n alueella viisi arosuohaukkaa, yksi keväältä, ja
loput syksyltä. 18.5 Vi Vähän-Haravajanniemi 1n, m, N (Seppo Korpela).
Syksyn havainnot: 27.8 Vi Kurkela 1k,
m S (Sampsa Cairenius, Seppo Korpela),
1.9 Ii Haapa-Kimola 1k, ad, p, kiert, W
(Jouko Hiltunen, Jorma Räkköläinen) ja
8.9 Vi Vilkkilä 1n, m, SW ja 1n, m, SW
(Jari Venemies).
Niittysuohaukka Circus pygargus ARK
(ei +2kv koiras)
Vuonna 2010 havaittiin 8 niittysuohaukkaa, kaikki kevätkaudella. Ensimmäinen
pygge havaittiin 27.4 Ko Laajakoski 1k,
ad, m, WSW (Ari Eerola). Muut havainnot: 9.5 Kvl Savero 1k, ad, kiert (Mikko
Hannonen, Markku Piepponen), Vi Vähän-Haravajanniemi 1n, ad,m, N (Seppo
Korpela), 13.5 Ha Kirkkojärvi 1n, +2kv,
ad, m, SW (Tero Ilomäki, Kari Kekki, Jari
33
LINTUKYMI 2012
Lagerroos ym.), 14.5 Vi Kurkela 1n, ad,
kiert, SE (löytäjä: Mika Ohtonen), 16.5 Vi
Lypsyniemi 1k, ad, kiert. S (Heikki Kauppinen, Juha Koponen, Matti Saarela), 20.5
Ha Lupinlahti 1k, ad, m, kiert, W (Eero
Hietanen), 21.5 Ha Kirkkojärvi 1k, +2kv,
kiert, E (Pentti Linko, Miska Loippo, Jari
Nummelin ym.), ja ilmeisesti sama lintu
Vi Kurkela 1k, +2kv, ad, m, E (Totti Toiskallio ym.).
Arosuo- / niittysuohaukka
Circus macrourus/ pygargus
Keväällä havaittiin kaksi lajilleen määrittämätöntä sirusuohaukkaa, ja syksyllä
viisi. Kaikki havainnot: 2.5 Kvl Suurijärvi
1 2kv, p, kiert (Juha Ojala, Petri Parkko,
Jani Salonen), 27.5 Kvl Elimäenjärvi 1n,
SW (Jani Salonen) ja syksyn havainnot
29.8 Vi Ylä-Pihlaja 1, 1kv, m, S (Eero
Parkko), 31.8 Vi Kurkela 1p (Seppo Korpela), 6.9 Vi Kellovuori 1n-puk, m, SW
(Seppo Grönlund), 17.9 Ii Sääskjärvi 1npuk, p (Jani Salonen) ja viimeinen 26.9 VI
Kurkela 1jp, m, SW (Seppo Korpela).
Kanahaukka Accipiter gentilis
Talvella havaittiin noin 49 kanahaukkaa,
kunnittain Ii 10, Kvl 25, Ha 3, Ko 8, Py
2, Vi 1. Kevätmuutolla muuttolennossa
olevia kanahaukkoja havaittiin yhteensä
12m, eli muutossa ei ollut kovin paljoa
mainittavaa. Paikallisia kanahaukkoja keväällä ilmoitettiin 44p.
Reviirejä ilmoitettiin kunnittain seuraavasti: Ii yllättäen ei yhtään varmistettua,
Kvl 7, joista 3 pesintä onnistui varmasti,
Mi, ei myöskään yhtään, johtunee vähäisestä retkeilystä alueella, Ha ei varmistettuja reviirejä, ei myöskään Py, Ko ei edes
pesimäaikaisia havaintoja, Vi 2, joista
toisessa varmasti myös poikaset. Kanahaukalla, ikimetsien asukilla, ei ilmeisesti
mene kovin hyvin.
Muuttavia kanahaukkoja syyskaudella
havaittiin yhteensä 53, joista 28 muuttajaa
ilmoitettiin Virolahdella, pääasiassa Kellovuorella. Syksyn ensimmäinen muuttaja havaittiin 27.8 Vi Kellovuori 1m, SW
(Seppo Grönlund) ja viimeinen 23.11 Kvl
Kellomäki 1m, S (Jani Salonen).
Varpushaukka Accipiter nisus
Ajalta 1.1–15.3 ilmoitettiin havaintoja
51 yksilöstä, kunnittain: Ii 9, Kvl 13, Ha
10, Ko 14, Py 1 ja Vi 4. Kevätmuuttokaudella, 16.3- 29.5, ilmoitettiin 275 varpushaukkaa, joista 54 paikallisia, ja loput 221
muuttavia. Muutto oli tasaista eikä suurempaa huippu siinä havaittu. Paras päivä34
summa ilmoitettiin 11.4 Vi Vilkkilä 13m,
(Jari Venemies).
Kymmenen reviiriä ilmoitettiin Tiiraan
kesän aikana, ja pesintä onnistui varmasti
7 pesäpaikalla. Poikuekoot varmistuivat
rengastuksen yhteydessä, ja näin ollen
poikueiden keskikoko oli 3.4 poikasta onnistunutta pesintää kohden.
Syysmuutto oli aika runsasta, yhteensä
syysmuuttokaudella ilmoitettiin Tiiraan
2195 varpushaukkaa, joista 1983 muuttavaa ja 212 paikallisia. Muuttohuippu oli
selvästi 26.8 molemmin puolin, ja parhaana päivänä, 26.9, havaittiin 250m varpushaukkaa. Parhaat summat, 23.9 Vi Kurkela 20m, SW (Seppo Korpela), 26.9 Kvl
Mielakanmäki 57m (Juha Ojala, Markku
Piepponen, Timo Pulliainen ym.), Vi Kelovuori 91m (Ari Seppä, Tapio Tohmo,
Jari Venemies), Vi Lakakallio 51m (Olli
Sassi, J-P Luokkamäki, Heikki Luokkamäki ym.), Vi Kurkela 50m, SW (Seppo
Korpela) ja 27.9 Vi Kurkela 54m, SSW
(Sampsa Cairenius, Seppo Korpela).
Pikkukiljukotka Aquila pomarina ARK
Vuoden aikana tehtiin kaksi havaintoa
pikkukiljukotkasta, jotka molemmat alkukesästä. 22.5 Vi Vilkkiläntura 1ad,p
(Markku Kuitunen, Katja Kuitunen, Milja
Kuitunen ym.), ja sama lintu Vi Kurkela
1ad, m, ESE (Kari Haataja (KHa) ym.).
Toinen pikkukiljukotka havaittiin myös
Virolahdella, Vilkkilänturalla, 1ad/subad,
m, SE (Tuomas Immonen).
Kiljukotka Aquila clanga ARK
8.5 Vi Kurkela 1 +2kv, m, SW (Tomi
Kaijanen, Kari Kaunisto, Totti Toiskallio
ym.), sama lintu Vi Kellovuori 1m, SW,
W (Seppo Grönlund, Jorma Lindfors,
Pekka Tainio ym.), ja edelleen sama lintu
Vi Kolsila 1 ad/subad, m, W (Hannu Friman, Kirsi Leiri, Tapani Missonen), 15.5
Vi Kurkela 1ad, p (Petri Shemeikka, Antti
Vänskä), ilmeisesti sama lintu 17.5 1 ad,
kiert (Erkki Färm, Petri Lehto, Matti J.
Virtanen) ja 29.5 Py Heinlahti 1 subad, m,
NW (Johannes Hänninen, Ari Vuorio). Ja
syksyn havainnot 29.8 Vi Kurkela 1 ad, m,
NW, ja 1m, E (Ari Seppä, Seppo Korpela).
Yhteensä vuoden aikana havaittiin siis ilmeisesti viisi kiljukotkaa.
Pikkukilju- / kiljukotka
Aquila pomarina/clanga
Havaintovuoden aikana ilmoitettiin Tiiraan yhteensä viisi lajilleen määrittämätöntä clarinaa. Kaikki havainnot 15.5 Vi
Virojoki 1 kiert, NW (Pertti Koukkula),
19.5 Ha Vepsu 1 lask (Kari Eischer, Markku Rantala, Jukka Pekkala), 1.6 1 imm, m,
NE (Seppo Grönlund). Syksyn havainnot:
30.8 Vi Kurkela 1m, E (Antti Vänskä) ja
1.10 Vi Kellovuori 1m, E (Seppo Grönlund, Tapio Tohmo).
Maakotka Aquila chrysaetos
Maakotkasta tehtiin vuoden aikana 41
havaintoa 65 yksilöstä, mutta nämä luvut saattavat sisältää osittain samoista
yksilöistä ilmoitettuja havaintoja. Talvikaudella, 1.1–15.2 ilmoitettiin kahdeksan
havaintoa, ilmeisesti neljästä maakotkasta, ja yksi näistä kävi ilmeisesti läpi talven
haaskalla.
LINTUKYMI 2012
Keväällä, 17.3–10.4, ilmoitettiin viisi
havaintoa, neljä näistä oli muuttomatkalla pohjoiseen. Yksi paikallinen maakotka
havaittiin 10.4 Ha Lauttasalmi.
Syksyn maakotkamuutto ei ollut erityisen voimakasta alueellamme; syyskaudella, 20.8–29.11, havaittiin 50 muuttavaa
maakotkaa, ja yksi paikallinen, 2.10 Kvl
Hämeenkylä 1 subad, p (Jari Piepponen).
Havainnot jakautuivat syksylle seuraavasti, elokuu: 3, syyskuu: 12, lokakuu: 29 ja
marraskuu 2. Muuton aloitti 20.8 Ha Alakaupungissa havaittu 1 +1kv, m, N (Mikko
Kontra). Lokakuun puoliväli vaikuttaa olleen parasta muuttoaikaa, parhaat muutot
olivat 15.10 Vi Vilkkiläntura 5 juv, m, E
(Pekka Tainio, Seppo Vuolanto ym.), ja Vi
Kellovuori yhteensä 6m (Juha Hytti, Ari
Seppä, Pekka Tainio). Parhaat muuttopaikat olivat, syksyn muutto summat paikan
jälkeen; Vi Kellovuori 11m, Vi Kurkela
8m ja Vi Klamila 6m.
PÄIVÄPETOLINNUT 2011
Pikkukorppikotka
Neophron percnopterus
20.5 Kvl Keltissä havaittiin suurharvinaisuus, Suomen seitsemäs pikkukorppikotka, ja lisäksi kyseessä oli vanha lintu.
Pikkukorppikotka lensi suoraan havainnoitsijoiden yläpuolelta kadoten lopulta
Iitin suuntaa, missä se ”mahdollisesti”
havaittiin uudelleen. 1 ad, m, NW (Jorma
Jääskeläinen, Markku Piepponen, Matti
Silvonen).
Sääksi Pandion haliaetus
Kevään 2011 ensihavainto yksittäisestä
sääksestä tehtiin 4.4 Ha Lupinlahti 1kiert.
(Teemu Hiukka, Virpi Töytäri). Huhti– ja
toukokuun havaintoja kirjattiin ympäri havaintoaluetta. Havainnot olivat pääasiassa
1–2 yksilöstä, mutta joukossa jokunen
useammastakin linnusta. Suurin määrä
sääksiä kirjattiin 23.4 Py Kaunissaari 6
(Esa Partanen) ja 15.5 Ha Kirkkojärvi 6
(useat). Ensimmäisiä pesille saapumisia
Varpushaukka. Lassi Kujala
35
LINTUKYMI 2012
havaittiin huhtikuun puolenvälin paikkeilla. Pesitään viittaavia ja pesintähavaintoja
kirjattiin järjestelmään seuraavasti: Kvl 22
ja Py 2.
Kesällä 2011 tehtiin sääksihavaintoja
tasaisesti ympäri havaintoaluetta. Yksilömäärät suurimmillaan 6 linnun suuruisia.
Ensimmäisiä syysmuuttoon liittyviä
havaintoja alettiin kirjata elokuun lopulla.
Havainnot jakautuivat tasaisesti syyskuun
lopulle asti. varsinaista muuttohuippua
vaikea todeta, mutta syyskuun puolivälissä kirjattiin lukumäärällisesti eniten muuttavia sääksiä. Suurin muuttohavainto kirjattiin 16.9 Kvl Vuohijärvi 7 m (Markku
Piepponen). Syksyn viimeinen havainto
tehtiin 9.10 Vi Lakakallio 1 (Klaus Laine,
Kimmo Leinonen, Tuula Nironen, ym.).
Sääksistä merkittiin KyLY:n alueella
vuonna 2011 Tiiraan 255 havaintoa 473
yksilöstä.
Hiirihaukka Buteo buteo
Hiirihaukasta ei tehty havaintoja tammi–helmikuun aikana 2011.
Kevään
ensimmäinen yksilö havaittiin 12.3 Ha
Lupinlahti (Eero Hietanen, Teemu Hiukka, Arto Lindén, ym.). Huhtikuun alkupuolella määrät kohosivat jo kymmeniin.
Sellaisia havaintoja tehtiin seuraavasti:
5.4 Ii Mukulanlahti 22 m (Tero Airio, Olli
Kivinen, Hannu Sorsa, ym.), Kvl Alakylä 21 m (Markku Piepponen, Timo Pulliainen, Mauri Haverinen, ym.) ja 9.4 Ha
Lupinlahti 25 m (Teemu Hiukka, Kimmo
Leinonen, Eero Parkko, ym.). Päivittäisiä
havaintoja yksittäisistä linnuista loppukevään ajan. Järjestelmään kirjattuja pesintään viittaavia havaintoja tehtiin Kvl
24, Ii 1 ja Vi 2. Kesällä tehtiin havaintoja
pääosin pienistä määristä hiirihaukkoja
ympäri havaintoaluetta kunnes elokuussa
alettiin tehdä muutamia havaintoja alle
kymmenestä linnusta, joissa osa oli saman
kesän poikasia. Syysmuutosta alkoi tulla
ensimmäisiä kirjauksia elokuun lopulla.
Aluksi muuttavien määrät eri havaintopaikoilla muutamien yksilöiden luokkaa
kunnes määrät nousivat jo useisiin kymmeniin. Varsinainen muuttohuippu jakautui kahteen osaan, syyskuun 11 ja 18
rannikon havaintopaikoilla muuttavien
määrät kipusivat jo satoihin yksilöihin.
Suurimmat määrät kirjattiin seuraavasti:
11.9 Vi Lakakallio 541 m (Pertti Renvall,
Riitta Renvall), 18.9 Vi Kellovuori 128 m
(Klaus Laine, Tuula Nironen, Tapio Tohmo). Lokakuussa nähtiin vielä kohtuullisia
määriä muuttavia hiirihaukkoja. Suurimmat havaintomäärät niissä olivat: 5.10 Vi
36
Klamila 127 m (Tero Ilomäki, Seppo Korpela) ja 12.10 Vi Klamila 74 m (sis. 1m
Börringe) (Tero Ilomäki, Seppo Korpela).
Hiirihaukoista tehtiin kirjauksia vuonna
2011 vielä vuodenvaihteen yli. Viimeisenä 29.12.2011–8.1.2012 Ha Myllykylä
Kotoniitty 1 p (Eero Hietanen, Pentti Linko, Eero Parkko). Hiirihaukoista merkittiin KyLY:n alueella vuonna 2011 Tiiraan
534 havaintoa 3697 yksilöstä. Hiirihaukkalajista tehtiin Tiiraan myös havaintoja,
joita kertyi 23 havaintoa 85 yksilöstä.
Piekana Buteo lagopus
Piekanasta ei tehty talvihavaintoja tammi–
helmikuun aikana vuonna 2011. Kevään
ensimmäiset muuttavat piekanat havaittiin
31.3 Ii Säyhtee 1 m (Kari Puumalainen) ja
2.4 Ha Kirkkojärvi 1 m (Eero Hietanen).
Tämän jälkeen yksittäisiä tai korkeintaan
kolmen linnun havaintoja muuttavista piekanoista toukokuun 20. päivään saakka,
jonka jälkeen havaintoja ei tehty ennen
syksyä .
Ensimmäiset piekanat syksyllä 2011
havaittiin 28. 8 Ii Vuolenkoski 1 m (Aimo
Salonen) ja 8.9 Ha Myllykylä 1 p (Virpi
Töytäri) . Muutto oli hiljaista syyskuussa
loppupuolelle kuuta asti ollen korkeintaan kolmen piekanan havaintoja, kunnes
lokakuun alkupuolelta alkaen se kiihtyi
hieman. Suurimmat yksilömäärät kirjattiin silloin seuraavasti: 2.10 Vi Kellovuori 21 m (Lasse J Laine, Ari Seppä, Tapio
Tohmo), 13.10 Vi Klamila 22 m (Tero
Ilomäki, Seppo Korpela) , 14.10 Vi Lakakallio 93 m (Sampsa Cairenius, Juha Koli,
Ari Seppä) ja Vi Kellovuori 30 m (Seppo
Grönlund, Pertti Koukkula, Lasse J Laine, ym.) sekä Vi Virojoki Elokallio 41 m
(Paavo Rantanen). Hiljenevää muuttoa
havaittiin aina marraskuun alkupuolelle
asti. Sen jälkeen muutaman viikon tauko,
kunnes syksyn 2011 viimeinen piekanahavainto kirjattiin järjestelmään 5.12 Vi AlaPihjala 1 p (Klaus Laine).
Piekanoista merkittiin KyLY:n alueella
vuonna 2011 Tiiraan 138 havaintoa 550
yksilöstä.
Mehiläishaukka Pernis apivorus
Mehiläishaukasta ei tehty havaintoja tammi–maaliskuun aikana vuonna 2011. Ensimmäiset vuoden 2011 keväthavainnot
kirjattiin 23.4 Vi Vähä–Harvajanniemi
1 m (Seppo Korpela) ja 28.4 Py Kaunissaari 1 m (Veikko Heimola, Jorma Jääskeläinen, Antti Vänskä, ym.). Seuraavat
havainnot vasta toukokuun alkupäivinä,
jonka jälkeen tasaista muuttoa alle kym-
menen yksilön määriä pääosin rannikon
havaintopaikoilla. Poikkeuksena 14.5 Ha
Ulko-Tammio 12 m (KyLY:n arktikaretkeilijät) ja 17.5 Ha Vepsu 24 m (Teemu
Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso) sekä
20.5 Vi Klamila 11 m (Jorma Kirjonen,
Juha Hyvönen). Pientä muuttoa kirjattiin
vielä kesäkuun aikana.
Pesintään viittaavia havaintoja kirjattiin seuraavasti: Kvl 5. Syysmuuttoa alkoi
esiintyä elokuun alun jälkeen . Yleensä
vain muutamien yksilöiden havaintoja,
mutta loppukuusta määrät kasvoivat. Suurimmat kirjaukset tehtiin seuraavasti: 26.8
Vi Kellovuori 66 m (Seppo Grönlund), 3.9
Py Ristisaari 27 m (KyLY:n retkeläiset) ja
10.9 Vi Lakakallio 32 m (Mikko Kataja, Johanna Klemettinen, Jari Markkula,
ym.). Kirjattiin tasaisesti hiljenevää muuttoa syyskyyn lopulle ja syksyn viimeinen
kirjaus 29.9 Ha Koivuluoto 1 m (Mika
Asikainen, Sari Heikkinen). Mehiläishaukoista merkittiin KyLY:n alueella vuonna
2011 Tiiraan 222 havaintoa 773 yksilöstä.
Haarahaukka Milvus migrans
Haarahaukasta tehtiin havaintoja 9.4–30.9.
Keväällä muuttavia haarahaukkoja havaittiin yhteensä 23, 9.4 Ha Lupinlahti 1ad, m,
NW (Eero Parkko, S. Virhersalo, O. Juurikka ym.), Vi Vilkkilä 2m, NE (Jari Venemies, Timo Yrjölä), 10.4 Ha Hevossaari
1m, E (Otto Tast, Reima Tast), Ko Juurikorpi 1ad, m, NNW (Eero Hietanen), 24.4
Vi Kurkela 1m, E (Antti Kause, Tuomas
Immonen), 25.4 Vi Kurkela 1m, N (Tuomas Immonen), ja sama lintu ilmeisesti
Vi Vähän-Haravajanniemi 1m, N-W (Seppo Korpela), 26.4 Ha Kirkkojärvi 1m, E
(Hannu Friman, Klaus Laine), 28.4 Ha Letkonmäki 1 kiert (Juhani Tasihin), 29.4 Ha
Hietakylä 1m, E (Eero Hietanen), 15.5 Ha
Kirkkojärvi 1m, W ja 1ad, m, E (Eero Hietanen, Teemu Hiukka, Arto Lindén ym.),
Kvl Keltti 1ad, m, SE (Mauno Moilanen,
Jani Salonen), Vi Kurkela 1m, E (Klaus
Laine, Tuula Nironen), 17.5 Vi Leerviikinniemi 1m, E, 18.5 3m, N/NE (Erkki Färm,
Petri Lehto, Matti J. Virtanen), mahdollisesti sama lintu kuin Leerviikinniemessä
havaitut Vi Siikasaari 1m, E (Kari Hakala,
Hannu Kianen, Risto Salonen), ja jälleen
ilmeisesti samoja lintuja kuin Leerviikissä,
Vi Vähän-Haravajanniemi 2m, NE (Pentti
Linko, Seppo Korpela), 19.5 Ha Lupinlahti 1m, E (Eero Parkko), ja sama lintu Ha
Pyötsaari 1m, E (Eero Hietanen), samana
päivänä Vi viidessä eri paikassa havaittiin
ilmeisesti sama haarahaukka, 1m, E (useat)
ja 20.5 jälleen useassa paikassa 2m, kiert,
LINTUKYMI 2012
W (useat), 22.5 Mi/Vi Laisniemi 1kiert,
NW (Ilkka Hakala, Jaakko Kanerva, Aarno
Salminen).
Kesällä havaittiin 3 haarahaukkaa, 4.6
Ha Hevossaari 1 2kv, E (Tero Ilomäki,
Klaus Laine, Antti J. Lind ym.), 30.7 Kvl
Hämeenkylä 2 +1kv, ss, p (Mauno Moilanen, Jani Salonen) ja ainakin toinen linnuista pysyi paikalla 12.8 asti, ja siten oli
hyvin bongattavissa.
Syksyn havaintoja tehtiin 7. 12.8 Vi
Kiiskijärvi 1 kiert (Pertti Koukkula), 18.8
Ha Lupinlahti 1ad, m, E (Eero Hietanen),
20.8 Py Länsikylä 1m, E (Klaus Laine,
Tuula Nironen), ehkä sama lintu muutaman tunnin myöhemmin Kvl Koskisto 1p
(Klaus Laine, Tuula Nironen, Jorma Räkköläinen), 10.9 Ha Koivuluoto 1ad, m S
(Juha Hytti, Petri Metsälä, Hannu Repo
ym.), 11.9 Ha Tervasaari 1m, NW (Esa
Partanen), 26.9 Py Labböle 1 1kv, m, W
(Timo Ilonen) ja viimeinen havainto 30.9
Vi Kellovuori 1m, E (Seppo Grönlund, Jari Venemies, Seppo Vihersalo).
vuonna 26.5, yhteensä 3 yksilöä. Muutto
oli tasaisen varmaa, eikä suurempia päiväsummia ilmoitettu.
Reviirejä/pesintöjä ilmoitettiin kunnittain varmasti olevan: Ii 5, Kvl 8, Ha 2, Ko
1 ja Py 1, eli onko ruskisten määrä laskussa? Viime vuoteen verraten määrä on erittäin pieni, 17. Pesintä onnistui varmasti
neljällä paikalla.
Syysmuuttokausi alkoi 6.8 ja jatkui
1.10 asti.. Tällä välillä ilmoitettiin muuttavia ruskosuohaukkoja 147m. Syksyn
parhaat muuttosummat olivat 30.8 Ha
Lupinlahti 12m (Eero Hietanen) ja 1.9 Vi
Kellovuori 10 1kv ja 5n, ad, m, SW (Seppo Grönlund, Pertti Koukkula, Jari Venemies). Viimeiset muuttajat ilmoitettiin
1.10 Kvl Lintukymi 1n-puk, kiert (Markku Piepponen), ja Vi Kellovuori 1n-puk,
m, SW (Seppo Grönlund, Jorma Lindfors,
Mikko Mäkelä ym.).
Sinisuohaukka Circus cyaneus
Sinisuohaukasta ei poikkeuksellisen aikaisia havaintoja tehty, myöhäisin havainto
tosin tehtiin vuoden lopulla joulukuussa,
23.12 Kvl Ratula 1k, ad, p (Markus Keskitalo).
Merikotka Haliaeetus albicilla
Talvi oli jälleen runsasluminen ja kylmä.
Tämän vuoksi merikotkia ei ilmoitettu kovin paljoa, tammikuussa noin 6, helmikuu
8, ja joulukuussa 20, vuoden lopusta. Yhteensä havaintoja tehtiin 53, 98 yksilöstä.
Nämä havainnot yhdistellen, ja laskemalla
tietyllä paikalla yhtä aikaa havaitut merikotkat, saadaan edellä mainitut kuukausien aikana havaitut summat. Kevätmuutolla, 3.3- 31.5 ilmoitettiin 147 pohjoisiin ilmansuuntiin muuttavaa merikotkaa, joista
tuttuun tapaan lähes kaikki rannikkokunnista. Sisämaan kunnissa muuttajia havaittiin seuraavasti, Ii 5m, ja 1p, Kvl 17m
ja Mi 1m. Reviirejä ilmoitettiin vähintään
kolme, pesintöjä ei varmistettu missään.
Syysmuutto alkoi 6.8 jatkuen joulukuun alkupäiville. Yhteensä muuttavia
merikotkia ilmoitettiin noin 208m ja paikallisia 282p.
Käärmekotka Circaetus gallicus RK
Kaksi havaintoa käärmekotkasta tänä
vuonna, 19.5 Ha Lupinlahti 1m, NE (Tauno Lätti, Eero Parkko) ja 22.5 Vi Kurkela
1m, kiert (Petri Shemeikka ym.).
Ruskosuohaukka Circus aeroginosus
Vuoden ensimmäiset ruskosuohaukat
ilmoitettiin rannikolta, Ha 2 ja Py 4.4.
Seuraavana päivänä ruskiksia ilmoitettiin
5, sisämaasta 3. Kevään aikana muuttolennossa olevia lintuja havaittiin noin
89m. Viimeiset muuttajat ilmoitettiin tänä
Merikotka. Lassi Kujala
37
LINTUKYMI 2012
Kevään aikana havaittiin 53 sisua, joista 21 paikallisia tai kierteleviä, ja loput 32
muuttavia. Muutto oli jälleen tasaista, eikä
suurempia muuttosummia ilmoitettu.
Kesällä, 1.6–9.8 ilmoitettiin havaintoja
7 sisusta, joista 3 kesäkuulta, loput elokuun alusta.
Syyskaudella 14.8- 18.10 ilmoitettiin
125m ja 290p/kiert. Paras muutto näyttää
olleen syyskuun puolessa välissä, yhden
päivän aikana muuttavia sinisuohaukkoja
havaittiin 15 päivässä, kuten 18.9. Muutto
alkoi 25.8 Kvl Vilppula 1k, ad m, E (Mauno Moilanen, Jani Salonen), tosin paikallisia lintuja alkoi ilmaantua alueellemme jo
elokuun alkupuolella. Viimeinen muuttava havaittiin 18.20 Ha Metsäkylä 1n-puk,
kiert, S (Eero Hietanen).
Arosuohaukka Circus macrourus ARK
(ei +2kv koiras)
Tänä vuonna ilmoitettiin 12 arosuohaukkaa, joista 11 syksyllä. Ainut keväinen 18.5
Ha Kirkkojärvi 1k, +3kv, m, NW (Teemu
Hiukka, Eero Parkko). Syksyllä muuttavia macroja havaittiin yhteensä 8, ja loput
4 paikallisena. Kaikki havainnot: 17.8 Py
Länsikylä 1k, ad, m, NW (Rauno Sandberg), 27.–29.8 Kvl Ratula 1 1kv, juv, p
(Jouni Sihvonen, Heikki Luokkamäki, Jouni Repo ym.), 28.8 Kvl Kimola 1k, 2kv, p
(Pentti Ilonoja), 29.8 Ko Tavastila 1k, 2kv,
m, SE (Klaus Laine, Tuula Nironen), 1.9 Vi
Kellovuori 1 1kv, m, S (Seppo Grönlund,
Jari Venemies), 4.9 Kvl Jokela 1 1kv, p
(Antti Vänskä), 9.9 Vi Kurkela 1k, +2kv,
m, SSE (Pertti Renvall, Riitta Renvall),
16.9 Ha Lupinlahti 1k, ad, kiert, m, E (Eero
Hietanen), 18.9 Kvl Aitomäki 1 1kv, m, S
(Lasse Artevo, Jorma Jääskeläinen, Markku Piepponen ym.), 21.9 Vi Kellovuori 1k,
m, S (Seppo Grönlund, Jari Venemies) ja
24.9 Kvl Vuohijärvi 1 1kv, m, S (Jorma
Jääskeläinen, Markku Piepponen).
Niittysuohaukka Circus pygargus ARK
(ei +2kv koiras)
Niittysuohaukkoja havaittiin vuoden aikana 7 tai 8. Ensimmäinen 9.5 Vi Haravajanniemi 1 n-puk, m, N (Juha Hyvönen),
18.5 Ha Lupinlahti 1n, ad, m, NE (Eero
Hietanen, Kimmo Leinonen, Eero Parkko
ym.), 20.5 Ha SAlminlahti 1k, ad, p (Ahti Peltonen ym.), 20–22.5 Mi Laisniemi 1
2kv, p, kiert (Jarkko Koskela, Asko Rokala ym.), 21.5 Ha Kirkkojärvi 1k, m E (Tero Ilomäki, Antti Kause, Tarmo Lehtilä),
4.6 Ha Kirkkojärvi 1k, +2kv kiert (Jarmo
Pirhonen ym.) ja myöhemmin samana päivänä Ha Kirkkojärvellä mahdollisesti sa38
ma lintu 1k, +2kv, W (Tero Ilomäki ym.).
Syksyllä yksi havainto 2.10 Py Heinlahti
1, 1kv, m, SW (Ari Vuorio).
Arosuo- / niittysuohaukka
Circus macrourus/ pygargus
Vuoden aikana havaittiin yhteensä 17 lajilleen määrittämätöntä sirosuohaukkaa;
kevään havainnot: 23.4 Py Kaunissaari todennäköinen pygge, 1n-puk, m, NE (Esa
Partanen), 20.5 Vi Vaalimaa 1n-puk, kiert,
N (Lassi Rantanen, Mika Rantanen, Tomi Rantanen, ym.), 21.5 Ha Kirkkojärvi
1n-puk, m, N (Tero Ilomäki, Antti Kause,
Tarmo Lehtilä) samana päivänä Vi Haravajanniemi 1n-puk, m, N (Miika Alatalo,
Lassi Rantanen, Mika Rantanen ym.),
22.5 Ha Kirkkojärvi 1 2kv, m, N (Antti
Kause, Tarmo Lehtilä), 23.5 Vi Pyterlahti
1n-puk, kiert, SE (Pekka Toiminen), 28.5
Vi Klamila, todennäköinen macro, 1n,
+2kv, m, NE (Terje Laukkanen, Heikki
Rytkönen, Ville Rytkönen ym.) ja samana
päivänä jälleen Vi Haravajanniemi 1juv,
m, N (Eero Parkko).
Syksyn havainnot: 7.8 Kvl Tolkkila 1
kiert (Hannu Mäkinen), 19.8 Kvl Keltti 1n, m, E (Markku Piepponen), 5.9 Ha
Kirkkojärvi 1 1kv, lask, nous, W (Pentti
Linko, Jorma Räkköläinen), 10.9 Vi Lakkallio 1n-puk, m (Mikko Kataja, Johanna
Klemettinen, Jorma Lindfors ym.), 16.9 Vi
Kellovuori 1m, S (Seppo Grönlund, Tapio
Tohmo), 18.9 Ha Kirkkojärvi 1n-puk, m,
SW (Hannu Friman, Eero Hietanen, Teemu Hiukka ym.), 19.9 Ko Jylppy 1n-puk,
m (Ari Flinkman, Rauno Sandberg), 24.9
Vi Kellovuori 1m, SW (Tapio Tohmo) ja
viimeinen 7.10 Vi Kellovuori 1n-puk, m,
E (Seppo Grönlund).
Kanahaukka Accipiter gentilis
Talven aikana ilmoitettiin Tiiraan noin 50
kanahaukkaa, kunnittain havaintoja ilmoitettiin seuraavasti: Ii 6, Kvl 20, Mi 1, Ha
10, Ko 8, Py 1 ja Vi 4. Kevätmuutolla olevia kanahaukkoja havaittiin tänä vuonna
yhteensä ainoastaan 5m, muut havainnot
44p/kiert.
Reviirejä tai pesintöjä ei havaittu alueellamme lainkaan Kouvolaa ja Miehikkälän yhtä pesintää lukuun ottamatta.
Kouvolan lähes kaikki 14 reviiri/pesintä
havaintoa tuli rengastajilta. Kanahaukkoja
ei paria poikkeusta huomioimatta havaittu
pesimäaikaan muutenkaan muualla kuin
niiden pesillä.
Viime vuoteen verrattuna, syyshavaintoja kanahaukoista tehtiin kohtuullisen
paljon, yhteensä 154. Näistä 44 oli muut-
tavia, ja loput 110p/kiert. Puolet muuttajista, eli 22, kanahaukkaa ilmoitettiin
Virolahdella. Syksyn muuttokausi alkoi
1.9 Ha Metsäkylä 1k, juv, kiert, W (Eero
Hietanen) ja viimeinen 7.11 Ko Kyminlinna 1m, W (Teemu Tast). Muutto oli kohtuullisen tasaista, eikä suurempaa huippua
ollut havaittavissa.
Varpushaukka Accipiter nisus
Talvihavaintoja varpushaukasta ilmoitettiin tänä vuonna 87 yksilöstä. Kunnittain
ne jakautuivat seuraavasti: Ii 12, Kvl 26,
Mi 1, Ha 19, Ko 20, Py 2 ja Vi 7. Keväällä
muuttoaikaan, 16.3- 31.5 muuttavia varpushaukkoja ilmoitettiin yhteensä 257, ja
paikallisia 71, eli yhteensä 328. Muutto
jatkui kohtuullisen tasaisena läpi kauden,
huippu vaikuttaisi olleen huhtikuun lopussa, 23.–24.4, sillä näiden kahden päivän
aikana muutti 95 varpushaukkaa., mikä
on noin 37 % koko kevään aikana muuttaneista varpushaukoista. Parhaat päiväsummat olivat; 23.4 Py Kaunissaari 14m,
(Esa Partanen), Vi Vähän-Haravajanniemi
12m (Seppo Korpela) sekä 24.4 Vi Klamila 24,m (Tuomas Immonen).
Reviirejä/pesintöjä ilmoitettiin tänä
vuonna 18, ja ilmeisesti 14 pesässä poikasia oli havaittu. Rengastettujen poikueiden
keskikoko oli 4.7 poikasta pesää kohden.
Syysmuutolla, 1.8–30.11, havaittiin
yhteensä 1801 varpushaukkaa, joista 223
paikallisia ja 1578 muuttavia. Huippua ei
muutolla havaittu, eikä kovin suuria muuttosummiakaan ilmoitettu. Paras muuttosumma oli 18.9 Vi Kurkela 47m (Juha
Hytti, Lasse J Laine, Ari Seppä ym.).
Pikkukiljukotka Aquila pomarina ARK
Tänä vuonna tehtiin kolme havaintoa pikkukiljukotkasta, kaksi Ha ja yksi Vi. 26.5
Ha Hevossaari 1m, WSW (Klaus Laine),
4.6 Ha Kirkkojärvi 1 ad/subad, m, E (Jarmo
Pirhonen, Kauko Häkkilä ym.) ja syksyinen havainto 9.10 Vi Klamila 1 subad, m, E
(Tero Ilomäki, Seppo Korpela ym.). Sama
lintu havaittiin aikaisemmin Ko Hallassa.
Kiljukotka Aquila clanga ARK
Ainoastaan kaksi havaintoa kiljukotkasta
ilmoitettiin. 12.5 Ha Kirkkojärvi 1 2kv tai
3kv, m, W (Jari Piepponen, Antti Vänskä,
Reijo Kivivuori) sekä syksyltä 30.9 Kvl
Raussila 1 ad, m, S (Heikki Luokkamäki,
M-P Luokkamäki).
Pikkukilju- / kiljukotka
Aquila pomarina/clanga
Vuoden aikana ilmoitettiin kuusi lajilleen
LINTUKYMI 2012
Maakotka. Lassi Kujala
määrittämätöntä kilju-/pikkukiljukotkaa,
kolme keväällä, kolme syksyllä. Ainuttakaan näistä ei pysty yhdistämään suoraan määritettyihin, samoihin aikoihin
nähtyihin pikkukilju- / kiljukotkiin. 23.4
Vi Kurkela 1 kiert, NE (Mikko Kontra,
Anni Kontra, Eeva Lassas ym.), 7.5 Vi
Kurkela 1 kiert, lask (Kari Haataja (KHa))
ja 28.5 Vi Virojoki 1ad, m (Risto Vättö).
Syksyiset havainnot: 13.8 Vi Kurkela 1m,
E (Klaus Laine, Tuula Nironen), 16.9 Vi
Kellovuori, mahdollinen risteymä, 1m,
kiert, p (Seppo Grönlund, Tapio Tohmo)
ja viimeisenä 5.10 Ha Kirkkojärvi 1m,
NW (Eero Hietanen, Teemu Hiukka, Eero
Parkko).
Maakotka Aquila chrysaetos
Vuoden aikana ilmoitettiin 61 havaintoa
113 yksilöstä. Talven aikana ei maakotkasta tehty kuin ainoastaan kaksi havaintoa; 22.2 Ko Karhula 1 2kv tai 3kv, m, SW
(Eero Parkko) ja 25.2 Vi Huovarinniemi
1 juv, 2kv, p (Jorma Lindfors, Aila Lindfors).
Kevään kaikki neljä havaintoa ilmoitettiin Virolahdelta, ja kaikki näistä koskivat
mitä ilmeisimmin 25.2 havaittua maakot-
kaa, koska ilmoitetut havainnot koskivat
2kv lintua, joka kierteli Virolahden alueella. Eli keväisiä muuttajia ei havaittu tänä
vuonna lainkaan.
Toisin kuin vuonna 2010, syysmuutto oli kohtuullisen näyttävää. Syksyllä
havaittiin lähes kaikki vuoden aikana ilmoitetut maakotkat, 107 yksilöä. Syksyn
ensimmäinen maakotka havaittiin 10.9 Vi
Klamila 1 2kv, kiert (Eero Parkko, Jorma Räkköläinen), ja varsinaisen muuton
aloitti 18.9 Ha Kirkkojärvellä 1 juv, 2kv,
m, NW (Hannu Friman, Eero Hietanen,
Teemu Hiukka ym.). Muutto jakautui
syyskuukausittain seuraavasti; elokuu: 0,
syyskuu: 6, lokakuu: 96, marraskuu: 4 ja
joulukuu: 1. Paras muuttoaika oli jälleen
lokakuun puolessa välissä. Parhaat muuttosummat olivat 13.10 Vi Klamila yhteensä 6m (Tero Ilomäki, Seppo Korpela),
14.10 Vi Lakakallio yhteensä 6 1kv, m, W
(Sampsa Cairenius, Juha Koli, Ari Seppä),
20.10 Vi Klamila yhteensä 11m ja 29.10
Vi Klamila 6m (Tero Ilomäki, Seppo Korpela). Parhaat muuttopaikat olivat siis:
selvästi paras Vi Klamila 52m, Vi Kellovuori 14m ja Vi Lakakallio 12m.
JALOHAUKKALINNUT 2010
Tuulihaukka Falco tinnunculus
Alkuvuonna vain yksi talvihavainto 6.1
Kouvola Alakylä (Veikko Heimola).
Kevätmuutto käynnistyi maaliskuun
lopulla jolloin ensimmäiset havainnot
muuttavista koiraista, 25.3 1k Kouvola,
Myllykoski Sulento kp. (Jorma Jääskeläinen), 26.3 1k Virolahti (Jari Venemies).
Keväällä muuttavien määrä jäi vähäiseksi havaintoja vain noin 50 yksilöstä.
Kesällä havaintoja ainakin 27 eri reviiriltä, ja varmoja poikashavaintoja 38.
Syysmuutto käynnistyi elokuunlopulla
jolloin ensimmäiset poistuivat, päämuutto
osui syyskuuun lopulle 20.9 11 m 23.9 14
m 26.9 9m Virolahti Kurkela (Seppo Korpela). Syysmuutolla suurimmat kerääntymät olivat 14 yksilöä 8.9 Kouvola Mettälä
(Veikko Heimala ja Timo Pulliainen).
Vuoden viimeiset havaittiin 21.11 Hamina, Tervasaari, Eero Hietanen ja 16.12
Kouvola Koria (Kari Haataja).
Ampuhaukka Falco columbarius
Vuoden alkupuolella kuusi talvihavaintoa,
39
LINTUKYMI 2012
vuoden ensimmäinen 4.1 Iitti Kymentaka
(Jani Salonen) ja helmikuussa talven viimeinen 26.2 Kotka Koivula (Rauno Sandberg).
Kevätmuutolla ampareita nähtiin tavalliseen tapaan, 46 yksilöä.
Ensimmäiset nuoret havattiin heinäkuussa 22.7 Kouvola Vuohijärvi (Mika
Asikainen, Petri Metsälä).
Syysmuuton huippu osui syyskuun lopulle, 26.9 havaittiin 20 muuuttavaa eri
puolilla Kymenlaaksoa.
Vuoden viimeinen sinnitteli 1.12.12
Kouvolan Mettälässä (Jouni Repo).
Nuolihaukka Falco subbuteo
Kevään ensimmäiset saapuivat huhtikuun
lopulla, 21.4 Virolahti, Kellovuuori 1m
(Seppo Grönlund, Jari Venemies), 22.4
Kouvola Korjala 1m (Hannu Sorsa) ja Iitti
Mankala 1m (Jani Salonen).
Toukokuun lopulla Haminan Kirkkojärvelle kerääntyi useana paivänä nuolihaukkoja saalistelemaan, 21.5 5p, 22.5
10p ja 23.5 10p ja vielä 3.6 10p.
Kesällä havaintoja tehtiin 174 havaintoa subbarista koskien 312 yksilöä.
Syysmuuton huippu oli syyskuun alkupuolella, jolloin havaintoja oli 122:sta
yksilösta ja viimeiset 1.10 Hamina Lupinlahti 1 kiertelevä (Pentti Linko) ja toinen samalta päivältä Hamina Kirkkojärvi
(Matti Seppä, Arja Wallenius.).
Muuttohaukka Falco peregrinus
Ensimmäinen vasta huhtikuun lopussa Hamina Hillonlahti (Eero Hietanen).
Muutenkin keväällä tosi vähän havaintoja
13kpl.
Syyshavaintoja oli myös todella vähän
vain 30 ja viimeinen 7.10 Kouvola Vuohijärvi (Markku Piepponen).
Punajalkahaukka
Falco vespertinus
Punajalkahaukasta tehtiin 6 havaintoa
kaikki syksyllä, joista 5 koski nuoria yksilöitä. Ensimmäinen nuori 21.8 Pyhtää
Siltakylä (Hannu Friman, Kirsi Leiri).
22.8 havaittiin vuoden ainoa vanha lintu
1 ad k Hamina Reitkalli (Eero Hietanen).
Muut syksyn nuoret, 11–19.9 Kouvola
Ratula, syksyn bongatuin, jota kävi katsomassa kymmeniä lintuharrastajia, 22.9
Miehikkälä Savikkala (Eero Hietanen),
23.9 Pyhtää Heinlahti (Ari Vuorio) ja viimeinen 25.9 Virolahti Kellovuori (Tapani
Tohmo).
40
Nuolihaukka. Lassi Kujala
JALOHAUKKALINNUT 2011
Tuulihaukka Falco tinnunculus
Alkuvuonna vain yksi talvihavainto 18.1
Kouvola Hongisto (Seppo Hjerppe).
Kevätmuutomuutto käynnistyi normaalisti maaliskuun lopulla jatkuen toukokuun loppuun, paras muuttopäivä oli 20.5
jolloin havaittiin eri puolella maakuntaa
18 muuttavaa tuulihaukkaa.
Kesällä nuoria lintuja havaittiin edellisvuotta runsaammin vähintään 100 nuorta
tuulihaukkaa, parhailla paikoilla jopa 13
yksilöä, 2.8 Kotka Tavastila (Klaus Laine).
Syksyllä oli useita suuria kerääntymiä
johtuen hyvästä pesimä tuloksesta esimerkiksi
31.8 Kouvola Ratula 22p (Klaus Laine,
Tuula Nironen) ja 3.9 Kouvola Raussila 18p (Klaus Laine, Tuula Nironen). Yli
kymmenen linnun kerääntymiä oli kaikkiaan 22kpl.
Syymuutolla tuulihaukkoja havaittiin
poikkeuksellisen vähän, vaikka kesällä
havaittiin nuoriakin runsaasti. Ilmeisesti
linnut muuttivat pikku hiljaa kohti etelää,
koska varsinaista päämuuttopäivää ei ollut.
Viimeiset tavattiin joulukuussa Kouvolan Ratulassa 6.12 (Juha Ojala, Jani Salonen) ja vielä 11.12 (Jouni Repo).
Ampuhaukka Falco columbarius
Alkuvuonna kohtalaisesti talvihavaintoja,
Iitti 3, Kouvola 4, Kotka 1 ja Pyhtää 1.
Kevätmuuttolla nähtiin kaikkiaan 55
lintuja.
Kesältä oli 11 havaintoa, joista 4 kos-
ki samaa Kotkan Hovinsaarella 29.7 -2.9
viihtynyttä naaraslintua.
Syysmmuton huippu ajoittui syyskuun
lopulle, 22.9 Kouvola Vuohijärvi 3m
(Antti Vänskä ym.) 23.9 Kouvola Vuohijärvi 4m (Jorma Jääskeläinen, Markku
Piepponen), 24.9 Kouvola Vuohijärvi 4m
(Veikko Heimola ym.) Kaiikkiaan syksyllä tavattiin 120 ampuhaukkaa, joista viimeinen sinnitteli 25.12 Kouvola Hongisto
(Jouni Repo).
Nuolihaukka Falco subbuteo
Ensimmäinen tavattiin etelärannikolla
22.4 Pyhtää Kaunissaari (Esa Partanen).
Kevätmuutolla havaittiin 220 yksilöä, jota voidaan pitää vähäisenä. Vuosittaiset
keväthavainnot 2006: 243 yksilöä, 2007:
390 yksilöä, 2008: 308 yksilöä, 2009: 205
yksilöä ja 2010: 235 yksilöä.
Kesällä ainut suurempi kerääntymä oli
Hamina Kirkkojärvi 19.6 15p (Pentti Linko). Kesällä tehtiin vain 93 havaittoa koskien 189 yksilöä eli selvästi vähemmän
kuin edellisenä kesänä.
Syksyllä havaittiin paljon paikallisia
subbareita ja vähän muuttavia. Viimeinen
tosi myöhäinen nuolihaukka havaittiin
8.10 Virolahti Lakakallio (Jyrki Tolvanen
ym.).
Muuttohaukka Falco peregrinus
Kevään ensimmäinen havaittiin 31.3 Kotka Korkeakoski (Rauno Sandberg ja Matti
Linnakko). Keväällä tehtiin kaikkiaan havaintoja 25 yksilöstä. Hyvä ”pere-kevät”.
Syysmuutto käynnistyi elokuun lopulla
23.8 Virolahti Kellovuori, 1ad kiertelevä
(Seppo Grönlund) jatkuen marraskuulle,
LINTUKYMI 2012
jolloin viimeinen muuttohaukka havaittiin
5.11 Pyhtää Ristisaari (Petri Ripatti, Ari
Vuorio). Syksyn päämuutto osui lokakuun
alkuun, jolloin Hamina Koivuluoto 5.10
3m ja 7.10 3m. Kaikkiaan syksyllä tehtiin
havaintoja 48 muuttohaukasta.
Muuttohaukkojen määrä
VuosiHavainnot
KevätSyksy
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2054
2157
1386
1348
1330
2548
Punajalkahaukka Falco vespertinus
Keväältä 5 havaintoa, koskien todennäköisesti 4 eri lintua 18.5 Virolahti Kattilainen 1n (Jari Markkula ym.) 20.5 Virolahti
Vilkkilä 1n (Jani Varis ym.), 24.5 Virolahti Kurkela 1n (Eino Lehtiniemi ym.), 28.5
Virolahti Vilkkilä 1n (Ville Supponen) ja
samalta päivältä Virolahti Kellovuori 1n
(Otso Häärä ym.).
Syksyllä nähtiin kaksi vesparia, 29.8
Hamina Lupinlahti 1kv kiertelevä (Eero
Hietanen) ja 9.9 Virolahti Kurkela 1kv
SSW (Pentti ja Riitta Renvall).
KURKILINNUT 2010
Luhtakana Rallus aquaticus
Reviirejä havaittiin seuraavasti: Kvl 4, Ii
3, Vi 1; lisäksi luhtakanalla oli reviirejä
jälleen eniten Ha Kirkkojärvellä, jossa
parhaimmillaan havaittiin 7 yksilöä. 17.5
7 Ä (Eero Hietanen,).
Yksi yksilö jäi Ha talvehtimaan.
Luhtahuitti Porzana porzana
Luhtahuitilla reviirejä ilmoitettiin seuraavasti; Kvl 9, Ii 6, Ha 3, Ko 1, Mi 2, Vi 1.
Viimeinen lintu havaittiin 16.9 Ko Marinrannassa, 1 1kv, p (Teemu Tast).
Pikkuhuitti Porzana parva
Pikkuhuitista ilmoitettiin ainoastaan 1 havainto, 7.-10.7 Ii Kymentaka 1 k, Ä (Olli
Kivinen, useat).
Ruisrääkkä Crex crex
Reviirejä havaittiin: Kvl 242, Ii 48, Mi 49,
Ha 54, Ko 24, Vi 106, Py 0, yhteensä 523
reviiriä. Myöhäisin havainto ruisrääkästä
tehtiin 23.9 Ko Laajakoskella, 1p (Ari Eerola).
Liejukana Gallinula chloropus
Ha Kirkkojärvellä ei pesintöjä ilmoitettu
Tiiraan, vuonna 2010, vaikka siellä havaittiinkin liejukanoja (keväällä/kesällä) paikallisina ainakin 3 yksilöä. toisin
kuin Kvl Keltissä, missä havaittiin ainakin yksi pesintä, parhaimmillaan 2 ad ja
3 pull (Jorma Jääskeläinen). Yksittäisistä
linnuista paikallisina tehtiin havaintoja
pesimäkaudella myös Vi Hurpussa ja Ha
Pikiniemessä.
Syksyn viimeinen havainto tehtiin 2.10
Ha Kirkojärvellä, jossa havaittiin 2p, ä
(Eero Hietanen, Pentti Linko).
Nokikana Fulica atra
Keväällä merkittäviä nokikanakerääntymiä ei havaittu muualla kuin Ha Lupinlahdella, missä parhaimmillaan 185p
15.5 (Eero Hietanen). Suurin kerääntymä
muulla kuin siellä, oli 20.4 Kvl Pyhäjärvellä 37p (Juha Ojala, Petri Parkko, Jani
Salonen).
Syksyllä eniten paikallisia nokikanoja
havaittiin tuttuun tapaan Ha Lupinlahdella
ja Py Heinlahdella. Lupinlahdella lasket-
Ruisrääkkä. Lassi Kujala
41
LINTUKYMI 2012
tiin parhaana päivänä, 24.9, olevan 264p
(Eero Hietanen), ja Heinlahdella 9.10
285p (Ari Vuorio).
Marraskuussa viivytteleviä lintuja havaittiin 76 yksilöä. Joulukuussa tehtiin
yksi havainto nokikanasta, 8.-9.12 Kvl
Kymen Paviljonki 1p (Jouni Repo, Antti
Vänskä).
Kurki Grus grus
Ensimmäiset kurjet havaittiin 30.3, Ii,
Vi, Ha ja Ko. Kevätmuutolla ei havaittu
suuria parvia tai kerääntymiä ollenkaan,
kevään suurin muuttoparvi havaittiin 11.4
Ha Lupinlahti 29m, N (Ari Seppä).
Pesimättömiä kurkia, joita myös luppokurjiksi kutsutaan, havaittiin mielenkiintoisia parvia: Kvl Kylänaho 38p (Jani
Salonen) ja Ii Isomäellä, jossa havaittiin
enimmillään 61p kurkea, 26.6 (Olli Kivinen).
Komeaa syksyistä kerääntymistä, ennen pitkää muuttomatkaa, edustaa jälleen
Kvl Anjalankosken seudulle kerääntyvät
sadat kurjet. 29.8 laskettiin suurin määrä,
335 paikallista kurkea kyseisellä alueella
(Mikko Hannonen). Myös Ii Kurrissa havaittiin mukavan kokoinen kerääntymä
6.9 296p (Kari Puumalainen). Näyttävimmät muutot havaittiin 26.9: Vi Kellovuori
1250:28m (Ari Seppä, Tapio Tohmo, Jari
Venemies), Kvl Mielakanmäki, yhteensä
3720m (Markku Piepponen, Timo Pulliainen, Jani Salonen ym.), Kvl Vuohijärvi
950:26m (Jouni Repo) ja Ko Meripuisto
1010m (Esa Partanen, Jukka Rokkanen).
Vuoden viimeiset muuttajat havaittiin 6.11
Ha Ruissalossa, 5m, SW (Liisa Parkko).
KURKILINNUT 2011
Luhtakana Rallus aquaticus
Reviirejä havaittiin vähemmän kuin viime
vuonna; Kvl 6, Ii 1, Vi 1, ja Ha Kirkkojärvellä parhaimmillaan 5.
Luhtahuitti Porzana porzana
Luhtahuitin reviirejä ilmoitettiin tänä
vuonna 41. Eniten koiraita kuultiin 19.6
Kvl Junkkarinjärvellä, 4Ä (Juha Ojala, Jani Salonen).
Ruisrääkkä Crex crex
Reviirejä havaittiin: Kvl 193, Ii 33, Mi 71,
Ha 80, Ko 25, Vi 126, Py 23, yhteensä 557
reviiriä. Mielenkiintoinen syyshavainto
tehtiin 5.9 Ii Lyöttilässä, 2ad, 12 juv, p
(Olli Kivinen, Tapio Pakarinen). Myöhäisin havainto ruisrääkästä tehtiin 9.9 Ii
Sääskjärvellä, 1p (Kari Puumalainen).
42
Kurjet Lassi Kujala
Liejukana Gallinula chloropus
Kvl Keltissä havaittiin ainakin 7 liejukanapoikuetta; 14 ad, 8, 7, 6, 5, 4, 4 ja 3 pull,
eli yhteensä 51 lintua. Pesintöjä saattoi
olla yksi tai kaksi enemmänkin. (Jorma
Jääskeläinen, Markku Piepponen, Antti
Vänskä ym.). Ha Kirkkojärvellä ilmeisesti
pesi yksi pari. Yksittäisiä paikallisia lintuja kuitenkin havaittiin myös Ko, Mi ja Ha.
Syksyn viimeinen havainto tehtiin 14.–
18.8 Kvl Keltissä 1 juv, p (Mauno Moilanen, Juha Rummukainen, Jani Salonen).
Nokikana Fulica atra
Tuttuun tapaan suurimmat nokikana kerääntymät keväällä ilmoitettiin Ha Lupinlahdella, jossa havaittiin enimmillään
150p 18.4 (Eero Hietanen), toiseksi suurin
kerääntymä havaittiin 14.4 Ko Hovinsaaressa, jossa 30p (Ari Eerola). Syksyllä
jälleen isoimmat nokikanakerääntymät
havaittiin Ha Lupinlahdella, 19.8 200p
(Pentti Linko), ja Lupinlahden jäätyessä
ilmeisesti linnut siirtyivät Py Heinlahdelle. Py Heinlahdella ilmoitettiin enimmillään 312p, 1.10 (Ari Vuorio).
Talvehtimista yrittävien lintujen määrä
edellisvuoteen verrattuna kasvoi huimasti. Marraskuussa ilmoitettiin yhteensä 35
havaintoa 426 yksilöstä, ja joulukuussa 11
havaintoa 19 yksilöstä.
Kurki Grus grus
Kurkia havaittiin ensikerran 2.4 Kvl ja Ha.
Taaskaan keväällä ei havaittu kovin suurta
muuttoa tai kerääntymiä. Paras kerääntymä 18.4 Kvl Hämeenkylä yht. 51p (Jani
Salonen), ja suurin muuttoparvi 23.4 Vi
Vähän-Haravajanniemi 41m (Seppo Korpela).
Loppukeväästä/alkukesästä, havaittiin
jälleen suurehko luppokurkiparvi, jossa parhaimmillaan laskettiin olevan 65
paikallista lintua, 19.5, Kvl Kylänahon
(Klaus Laine). Linnut viihtyivät paikalla
koko kesän.
Tuttuun tapaan Kvl Anjalankosken alueella havaittiin parhaat kurkikerääntymät
ennen syysmuutolle lähtöä. Enimmillään
kurkia havaittiin siellä paikallisena 5.9
480 yksilöä (Mikko Hannonen). Ii Kurrissa havaittiin myös mukava kerääntymä
215p (Kari Puumalainen). Syksyn muutto ei ollut yhtä näyttävää kuin edellisenä
vuonna, suurimmat muuttosummat jäivät
selvästi pienemmiksi. 17.9 Vi Kellovuori
340:9m (Tapio Tohmo), 18.9 Vi Kurkela 285:12m (Juha Hytti, Lasse J. Laine,
Ari Seppä ym.), 24.9 Ko Jylppy 291:8m
(Rauno Sandberg) ja 25.9 Ha Kirkkojärvi
317:16m, S (Eero Hietanen, Teemu Hiukka, Arto Lindén ym).
Vuoden viimeinen havainto kurjesta
tehtiin samankesäisestä poikasesta, joka
jäi laulujoutsenten joukkoon aina marraskuun alkuun asti; 27.10–3.11 Ii Lyöttilä 1
1kv, p (Lasse Artevo, Lassi Kujala ym.).
KAHLAAJAT 2010
Tylli Charadrius hiaticula
Ensimmäiset tyllit saapuivat huhtikuun
puolestavälistä alkaen, joista ensimmäinen 13.4 Ko Hovinsaari 1p (Rauno Sandberg). Suurin muutto keväällä oli 22.5 Vi
Suuri-Pisi 13m, E (Pertti Renvall, Riitta
LINTUKYMI 2012
Renvall, Eelis Rissanen) ja kerääntymiä
havaittiin 25.5 Kvl Muhniemi 80p (Markku Piepponen, Jani Salonen), 28.5 Mi Salo-Miehikkälä 32p (Eero Hietanen) ja Kvl
Elimäenjärvi 32p (Veikko Heimola, Timo
Korjala, Markku Piepponen ym.). Pesintä
varmistui vain Py Ristisaaresta.
Syysmuuttokaudelta (29.6–25.9) ilmoitettiin 62 havaintoa 192 linnusta, joista
suurimmat muutot havaittiin Kvl Keltissä 24.8 27m (Markku Piepponen) ja 25.8
20m (Lasse Artevo, Markku Piepponen).
Pikkutylli Charadrius dubius
Reviiri/pesimähavaintoja 17 eri paikalta.
Keräkurmitsa Charadrius morinellus
Koko vuodelta ilmoitettiin ainoastaan
kaksi havaintoa, toinen havainto keväältä
ja toinen syksyltä. Kvl Kylänaho 18.5. 11p
nous m (Markku Piepponen) ja Kvl Keltti
Leca 29.8. 1 1kv lask nous (Antti Vänskä).
Elimäenjärvelläkin kyllä retkeiltiin, mutta
keräkurpitsoja ei tänä keväänä löytynyt.
Kapustarinta Pluvialis apricaria
Kapustarinnan kevätmuutto alkoi heti
huhtikuun alussa 1.4. Ha Kirkkojärvi 1m
(Ari O. Laine). Ensimmäinen yli 20 linnun
kerääntymä ilmoitettiin 18.4. Kvl Ahvion
pellot 25p (Jani Salonen, Petri Parkko).
Kapustarinnalla on tunnusomainen tapa
kerääntyä monisatapäisiksi parviksi sänki- ja mullospelloille parhaaseen muuttoaikaansa. Ensimmäinen havainto tästä
saatiin 1.5. Ha Myllykylä Kotoniitty 92p
(Eero Hietanen, Eero Parkko). Kotoniityltä saatiin seuraavien päivien aikana myös
pari muuta hyvää kertymäilmoitusta: 3.5.
98p, 4.5. 120p ja 5.5. kevään suurin paikalta ilmoitettu summa 175p. Muualta
Kymenlaaksosta saatuja havaintoja paikalliskertymistä: 5.5. Kvl Peräkylä 210p
(Kimmo Leinonen, Klaus Laine, Tuula
Nironen) ja 10.5. Ii Isokylä 130p (Olli
Kivinen). Ylivoimaisesti paras muutto
nähtiin Tornien taisto- päivänä 8.5. Ii Mukulanlahti 170m suurin parvi a80 (Hannu
Sorsa ym.).
Kesä- heinäkuulta saatiin useita reviirihavaintoja Kouvolan alueelta Mikko
Hannosen suoretkeilyn ansiosta. Reviirihavainnot seuraavilta soilta: Alajalansuo, Enäsuo, Haukkasuo, Hangassuo,
Honkalamminsuo ja Karhunsuo, lisäksi
24.7. Alajalansuo 3 varoittelevaa p, joka
viittaisi kahteen pesivään pariin. Poikuehavainnot saatiin Py Valkmusasta, jossa
2.7. 2 poikuetta: 2ad, 2pull sekä 2ad, 2
lentokykyistä juv p. (Klaus Laine, Tuula
Nironen). Syksyn ajalta ei ilmoitettu sen
kummempia kerääntymiä, vain muutama
keskinkertainen muuttajamäärä: 9.8. Ko
Meripuisto 19ad m (Esa Partanen), 4.9.
Kvl Värälä 18m (Timo Korjala, Jani Salonen ym.), 25.9. Kvl Nuuttila 23kiert (Juha
Vesa) ja 26.9. Ha Hevossaari 25m (Hannu
Friman, Kirsi Leiri ym.).
Tundrakurmitsa
Pluvialis squatrola
Kevään arktikassa ilmoitettiin yhteensä 15512 tundrakurmitsaa, joista selvästi
suurin määrä ilmoitettiin 29.5 Vi VähänHarvajanniemi 5720m (Seppo Korpela).
Samana päivänä ilmoitettiin muitakin suuria yksilömääriä Vi Hurppu 1420m (Reijo
Ikävalko, Jari Venemies), Vi Suuri-Pisi
1310m (Juhani Rissanen, Markku Ukkonen) ja Ha Vepsu 1354 (Teemu Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso).
Syyskaudella havaittiin (16.7–6.1)
396 määritettyä tundrakurmitsaa. 8.8 havaittiin suurin muutto Kvl Jokela 160m,
ad, SW (Antti Vänskä), muita pienempiä
muuttoja; 3.8 Kvl Keltti 42m (Markku
Piepponen) ja Ko Haapasaari 64m, W
(Ilkka Sten, Olli Klemola). Viimeiset linnut havaittiin 6.11 Py Ristisaari 2 1kv, m
(Timo Böhme, Ari Vuorio).
Pulmussirri Calidris alba
Vuoden ajalta kaksi havaintoa, jotka molemmat syyskuisia: 4.9. Kvl Halkoniemi 1
1kv p (Markku Piepponen, Lasse Artevo
ym.) ja 9.9. Py Ormskär 4p (Petri Ripatti,
Jukka Rokkanen).
Isosirri Calidris canutus
Arktikalta 22.5.- 7.6. ilmoitettiin muuttohavaintoja yhteensä 6319 isosirristä.
Suurin yksittäinen muuttosumma oli 6.6.
Vi Harvajanniemi 3290m 17a (Eero Hietanen). Sisämaahavaintoja saatiin vain
yksi 28.5. Kvl Leca 1p (Markku Piepponen ym.) Loppuvuodelta kaksi havaintoa
13.9. Py Ristisaari 1p (Markus Keskitalo)
ja 17.9. Kvl Vuohijärvi 3m (Veikko Heimola, Markku Piepponen).
Pikkusirri Calidris minuta
Kevätpuolen havainnot osuivat aikajaksolle 26.5.- 7.6. Havaintoja pikkusirristä saatiin vain kolmelta eri paikalta. Mi
Hulkkianjärvi ainut paikka, jossa enemmän kuin yksi yksilö: 27.5. 5p (Eero Hietanen).
Syyspuolen ilmoitukset pikkusirristä
ajoittuivat 23.7.- 25.9. väliselle ajalle. Havaintoja tehtiin 16 koskien 20 eri yksilöä.
Lapinsirri Calidris temminckii
Kevätmuuton ajalta (9.5.- 2.6.) havaittiin
yhteensä 106 yksilöä. Ylivoimaisesti paras muuttosumma oli 22.5. Kvl Keltti Leca 35m 7a (Markku Piepponen).
Syysmuuttojaksolta (7.7.- 6.9.) paras
ilmoitettu päiväkohtainen muuttosumma
jälleen Kvl Leca, jossa 20.8. 14m 5a (Jorma Jääskeläinen ym.). Syyskauden yksilömääräksi saatiin jotakuinkin sama kuin
kevään puolella, havaintoilmoitusten koskiessa 117 yksilöä.
Kuovisirri Calidris ferruginea
Kuovisirri oli esiintymiseltään totutun
harvalukuinen. Keväthavaintoja ei saatu,
mutta heinä- elokuun aikana havaintoja
syntyi jonkin verran. Ilmoituksia kuovisirreistä tuli Tiiraan 16. Havaintoaineistoa
kertyi siinä määrin, että vanhojen lintujen
ja nuorten yksilöiden muutonhuiput voidaan niiden avulla hahmotella. Aikavälille 7.7.- 13.7. mahtui 5 havaintoa, jotka
koskevat yksittäisiä vanhoja lintuja. Kuukautta myöhemmin 20.8.- 26.8. vuorossa
olivat nuoret linnut ja tuona ajanjaksona
saatiin 6 havaintoa nuorten kuovisirrien
muutosta.
Suosirri Calidris alpina
Suosirrin muutto ajoittuu mukavasti arktikan ajalle, jolloin pääjoukot kulkevat Kymenlaakson kohdalla Suomenlahtea pitkin
rannikkoa seuraillen. Näin ollen arktikaa
seuranneiden harrastajien havainnoista
pystytään hyvin päättelemään muuton
ajoittuminen ja sen voimakkuus eri päivinä, toukokuun viimeisellä puoliskollahan
miehitys Virolahden staijikallioilla on päivittäistä.
Suosirrin muutto alkoi 16.5. jolloin havaittiin kaksi lintua muuttolennossa kohti
itää Vi Harvajanniemi 2 m E (Eero Hietanen, Jorma Knaapi ym.). Siitä eteenpäin
suosirrien muutto alkoi voimistua ja pääjoukkojen saapumisesta enteili 25.5. jolloin Ha Vepsu lounaiskallio 80m 1a (Teemu Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso) ja
Py Ristisaari 42p, 1m (Johannes Hänninen, Jyrki Pynnönen ym.). Muutamaa päivää myöhemmin 28.5. jo 687m Ha Vepsu
lounaiskallio (Teemu Lehtiniemi, OlliPekka Liinalaakso). Päämuuttopäivää ei
tarvitse arvailla, sillä 29.5. Suomenlahdella ja Virolahden rannikkokaistaleella oli
taivas pikkukahlaajaa mustanaan: Vi Harvajanniemi 4407m 30a + PK 2330m 15a
(Heikki Karhu, Seppo Knuuttila ym.), Ha
Vepsu 4430m eli hyvin samoissa lukemissa Harvajanniemen kanssa (Lehtiniemi,
43
LINTUKYMI 2012
Punajalkaviklo. Taru Suninen
Liinalaakso), Vi Suuri-Pisi 3350m (Juhani
Rissanen, Markku Ukkonen), Vi VähänHarvajanniemi 2330m (Seppo Korpela)
ja vielä Py Ristisaari 590m 5p (Petteri
Tolvanen ym.). 29.5. on muuttavien suosirrien määrä havainnoista päätellen ollut
7000 yksilöä. Aina jää lintuja kuitenkin
näkemättä ja epäilemättä myös sisämaan
puolelta on suosirrejä muuttanut, joten
suurin piirtein 10000 suosirriyksilöä on
tuona päivänä suunnannut pohjoisiin ilmansuuntiin. Päivä 29.5. oli 2010 keväänä
melkoinen pankin tyhjennys, sillä seuraavat havainnot suosirristä on tallennettu
Tiira-järjestelmään vasta 3.7.!
Takaisin päin suosirrit lähtivät tulemaan todenteolla heinäkuun puolenvälin
tienoilla: 16.7. Py Ristisaari 72m, 12p
(Ari, Aapo ja Enni-Lotta Vuorio). Seuraava yli 50 linnun ilmoitus saatiin 16.8. Ha
Kirkkojärvi 70m SW enin osa ad lintuja
(Eero Hietanen). 20.8. lähtien alkoivat havainnot koskea jo pelkästään nuoria lintu44
ja. Vuoden viimeinen suosirri kierteli Py
Ristisaaressa 22.10. 1 kiert (Markus Keskitalo).
kolle ja mainittakoon vielä se, että Elimäenjärven kerääntymä oli Kymenlaakson
kaikkien aikojen kolmanneksi suurin.
Jänkäsirriäinen Limicola falcinellus
Kaikki havainnot vuoden ajalta: 25.5. Kvl
Kylänaho 3p (Jani Salonen), 25.5. Kvl
Elimäenjärvi 1p (Jorma Jääskeläinen, Kari Sinkkonen ym.), 26.5. Mi Hulkkianjärvi
1p (Eero Hietanen), 27.5. Kvl Elimäenjärvi 10p (Jouni Repo, Jani Salonen, Markku
Piepponen), 27.5. Mi Hulkkianjärvi 8p
(Eero Parkko, Eero Hietanen), 28.5. Ha
Vepsu 28m 1a (Teemu Lehtiniemi, OlliPekka Liinalaakso), 28.5. Kvl Elimäenjärvi 50p (Antti Vänskä, Antero Rämä ym.),
29.5. Kvl Kylänaho 8p (Markku Piepponen), 25.7. Pyhtää Heinlahti 1p (Rauno
Sandberg), 15.8. Ko Hovinsaari 1p (Ari
Flinkman, Jukka Rokkanen), 29.8. Ko Hovinsaari 1p (Rauno Sandberg) ja 1.9. Ko
Meripuisto 1m (Esa Partanen). Havainnot
painottuivat toukokuun viimeiselle vii-
Suokukko Philomachus pugnax
Kevätmuutto alkoi 24.4. Ha Metsäkylässä
havaitulla yksilöllä (Eero Parkko, Seppo
Knuuttila) ja jatkui aina 28.5. asti, jolloin vielä Kvl Keltti Leca 2k, 1n nous m
(Jorma Jääskeläinen). Paras muuttopäivä
oli suokukonkin kohdalla Tornien taistopäivä, jolloin taistojoukkueet havaitsivat
eripuolilta Kymenlaaksoa n.2500 muuttavaa suokukkoa. 8.5. havaittiin suokukkoja
seuraavanlaisesti: Ii Mukulanlahti 615m
27a (Jani Salonen, Olli Kivinen, Hannu
Sorsa ym.), Py Valkmusa 233m 8a (Mika
Asikainen ym.), Ha Kirkkojärvi 300m 11a
(Kari Ahtiainen ym.), Vi Lintulahti 215m
30p (Petri Ahlroth ym.), Kvl Teutjärvi
750m 27a (Jouni Repo ym.), Vi Kurkela
180m (Tomi Kaijanen ym.) ja Vi Kellovuori 135m (Seppo Grönlund ym.).
LINTUKYMI 2012
Syysmuuton aikaiset muuttosummat
suhteellisen pieniä, joista parhaat havaittiin Kouvolan Lecalla: 24.7. 45m (Jani
Salonen, Juha Ojala, Markku Piepponen)
ja 1.9. 22m (Jani Salonen). Syksyn viimeinen yksilö havaittiin niinkin myöhään
kuin 17.10. Ko Kaarniemi 1 nous N (Teemu Tast).
Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
Jänkäkurpan kohdalla vuodenavaus tapahtui kun 21.4. Kvl Elimäenjärvi 1p taivaanvuohien joukossa (Markku Piepponen) ja
jatkui seuraavana päivä jälleen yhdellä
yksilöllä: Ha Myllykylä 1p (Virpi Töytäri). Sitten koettiinkin viikon mittainen
tauko jänkäkurppahavainnoissa ja seuraavat havikset saatiin soidintavista linnuista. 1.5. Ha Kirkkojärvi 1Ä hoitoniityn
yllä (Eero Hietanen), 2.- 20.5 Kvl Rapakivenjärvi 1Ä (Juha Ojala, Petri Parkko,
Jani Salonen ym.) ja 2.5. Kvl Kaipiainen
Lähdelampi 1Ä (Kari Sinkkonen, Pekka
Salmenhaara). Soidinhavaintojen jälkeen
tehtiin havainnot paikallisista linnuista:
8.5. Ko Torvmossen 1p (Ari Eerola) ja
9.5. Kvl Keltti Leca 3p (Markku Piepponen, Jorma Jääskeläinen, Antero Rämä,
Lasse Artevo). Kevätkauteen mahtui vielä
kaksi havaintoa, jotka koskivat muuttavaa
ja soidintavaa lintua. 16.5. Vi Vilkkiläntie
1 NE (Jari Venemies) ja 27.5. Miehikkälä Hulkkianjärvi 1Ä (Eero Parkko). Näin
ollen kevään reviirihavainnot nousivat
neljään.
Syksypuolen havainnot avasi Ko Hovinsaari 14.8. 1p (Jukka Rokkanen).
Loppuvuoden aikana saatiin havainnot
yhteensä kahdeksasta eri jänkäkurpasta
viimeisen havainnon ollessa 6.11. Py Ristisaari 1p (Timo Böhme, Ari Vuorio).
Heinäkurppa Gallinago media
Heinä- elokuun aikana saatiin 7 ilmoitusta heinäkurpasta. 2000-luvun alkuvuosiin
verraten hyvä esiintyminen. Kaikki havainnot: 21.8. Kvl Keltti Leca 1p (Hannu
ja Asta Sorsa), 28.8. Kvl Suurijärvi 1 lask
(Jani Salonen, Juha Ojala), 29.8. Ha Vilniemi 1p (Eero Hietanen), 2.9. Kvl Tyrri
1p (Helena Jussila), 12.9. Kvl Jaalanlahti
pellot 3p (Antti Vänskä), 14.9. Kvl Jaalanlahti pellot 1p (Markku Piepponen)
ja 24.9. Kvl Kimola 1p (Pentti Ilonoja).
Hyvää esiintymistä pönkitti Kouvolasta
ilmoitettu mahdollinen pesimähavainto.
Kouvolassa paikassa x nähtiin mm. 12.7.
heinäkurppa sopivassa pesimäbiotoopissa. Paikalla ilmeisesti myös toinen yksilö,
mutta asialle ei saatu täyttä varmuutta.
Punakuiri Limosa lapponica
Kevätmuutolla (8.5.- 6.6.) ensimmäinen
kunnon muuttorypistys 25.5. jolloin Vi
Vähän-Harvajan niemi 290m E (Seppo
Korpela). Päämuuttopäivä samaan aikaan
suosirrien kanssa 29.5. tuolloin Ha Vepsu
122m (Teemu Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso), Vi Suuri-Pisi 160m (Markku
Ukkonen, Juhani Rissanen) ja Py Ristisaari 100m (Jyrki Pynnönen, Petri Ripatti
ym.). Kevätmuuton aikaiset havainnot käsittivät n.700 yksilöä.
Syysmuutto (19.7.- 28.9.) Parhaina: Ko
Katariina 12.8. 25m 1a ja 15.8. 27m 1a
(Esa Partanen) ja Kvl Niemenmäki 22.8.
38m 1a (Jouni Repo).
Mustapyrstökuiri Limosa limosa
Mustapyrstökuirista saatiin vuoden aikana
havaintoja 17 eri yksilöstä. Ainoa useampaa kuin yhtä lintua koskenut havainto
15.5. Kvl Keltti Leca 2p (Timo Pulliainen)
samalta päivältä myös toinen havainto
kuirista: Vi Harvajanniemi 1 m E (Jorma
Knaapi, Eero Hietanen, Leena Laitinen
ym.) Harvajanniemen lintu nähtiin hetkeä
myöhemmin myös Vi Siikasaaresta (Ilkka
Hakala, Jaakko Kanerva).
Pikkukuovi Numenius phaeopus
Keväällä muutolla tehtiin 79 havaintoa
265 linnusta. Muutolla ei havaittu suuria
summia, mutta huippu näyttää osuneen
6.5, paras muutto; Vi Vähän-Haravajanniemi 30m, E (Seppo Korpela).
Syksyllä ilmoitettiin, 6.6–13.8, 22 havaintoa 36 yksilöstä. Parhaat muutot, jotka
olivat aika pieniä, havaittiin 4.8 Kvl Keltti
6m (Jorma Jääskeläinen, Juha Ojala, Jani
Salonen ym.) ja 13.8 Ko Haapasaari 4m,
WSW (Ilkka Sten, Olli Klemola).
Liro Tringa glareola
Liron kevätmuutto alkoi totuttuun tapaan
hieman huhtikuun puolenvälin jälkeen.
Huhtikuun loppuun mennessä havaintoja oli kertynyt parikymmentä koskien 28
liroyksilöä. Lajin runsastuminen tapahtui
heti toukokuun alussa, josta kertovat seuraavat havainnot: 1.5. Kvl Suurijärvi 22p
(Heikki Luokkamäki) ja Kvl Kotojärvi
23p (Petri Parkko, Juha Ojala).
Toukokuun ensimmäiselle viikolle
osuneet muutamat sadepäivät antoivat
erinomaisen mahdollisuuden seurata matalalla edenneitä kahlaajaparvia. Havainnoista päätelleen sateet osuivat juuri lirojen kovimman muuttorynnistyksen ajaksi,
sillä Tornien taisto- viikonloppuna, toki
juuri tehostetusta havainnoinnista johtu-
en, saatiin kasaan hienoja muuttosummia.
Seuraavassa taistojoukkueiden ynnäämiä
muuttosummia Tornien taisto- päivältä
8.5.: Ii Mukulanlahti 1450m 68a (Hannu
Sorsa ym.), Py Valkmusa 145m (Mika
Asikainen ym.), Ha Kirkkojärvi 790m
31a, 250p (Eero Hietanen ym.), Kvl Leca
1160m, 400p (Markku Piepponen ym.), Vi
Lintulahti 680m (Petri Ahlroth ym.), Kvl
Teutjärvi 600m 29a (Jouni Repo ym.) ja Vi
Kurkela 207m (Tomi Kaijanen ym.). Liromuutto jatkui 9.5. edelleen voimakkaana,
josta havaintoina Kvl Leca 850m, 200p
(Markku Piepponen ym.) ja Py Heinlahti
240p, 177m (Ari Vuorio).
Kesäkuun keskivaiheilta ensimmäinen
havainto selvästi paluumuuttoaan tekevästä lirosta oli 11.6. Ii Sääksjärvi 1ä taivaalta (Olli Kivinen). Syysmuuton selvä
piikki osui heinäkuun loppupuolelle, sillä
24.7. Kvl Leca 688m (Juha Ojala, Markku
Piepponen, Jani Salonen) ja Py Heinlahti
320p (Ari Vuorio). Seuraavana päivänä
25.7. vielä toinen hyvä lirohavainto Py
Heinlahdesta, jossa 440p, 122m (Ari Vuorio). 2010 vuoden viimeinen liro havaittiin
28.9. Vi Vilkkiläntura Lintulahti 1p (Matti
Markus Seppä, Arja Wallenius).
Valkoviklo Tringa nebularia
Valkoviklon kevätmuutto starttasi 15.4.
jolloin saatiin havainnot Haminasta ja
Kouvolasta. Yksilömäärät pysyivät korkeintaan kymmenessä kunnes 27.4. Ha
Kirkkojärvi 28m (15a) (Eero Hietanen,
Pentti Linko, Kari Autio) samana päivänä Kvl Suurijärvi 32p (Seppo Grönlund).
Valkoviklon yksilömäärät jatkoivat kasvuaan seuraavana päivänä 28.4., jolloin
Kvl Junkkarinjärvi 33p, 21m (Markku
Piepponen) ja Kvl Suurijärvi 50p (Jarmo
Vuorinen, Jani Salonen, Juha Ojala). 2.5.
saatiin jälleen lisää isoja paikalliskertymiä
, sillä Kvl Suurijärvellä nähtiin 35p (Timo
Pyyhtiä, Antti Vänskä) ja Ha Kirkkojärven hoitoniitty 54p (Teemu Hiukka, Eero
Parkko). Maininnan arvoinen on vielä 5.5.
Ha Myllykylä 44p (Eero Hietanen, Eero
Parkko). Valkoviklon muutto noudatteli melko samoja rajoja kuin lirolla, sillä
Tornien taiston päivälle 8.5. ajoittui viimeinen kova rynnistys ja tuolloin yli 10
linnun muuttosummia ilmoitettiin usealta
paikalta. Toki valkoviklon selvin muuttopiikki havaintojen valossa oli noin viikkoa
ennen liron päämuuttopäivää.
Kesä- heinäkuun aikana kertyi normaaliin tapaan runsaasti havaintoja yksittäisistä ja muutaman linnun ryhminä muuttavista tai lepäilevistä paluumuutollaan
45
LINTUKYMI 2012
olevista valkovikloista. Muuton piikki koettiin heinäkuun lopulla 23.- 25.7. Py Ristisaari 23.7. 30p (Heikki Frilander), 23.7.
Py Heinlahti 24p (Ari Vuorio), 24.7. Kvl
Leca 43m (Jani Salonen ym.) ja 25.7. Py
Heinlahti 48p (Ari Vuorio). Vielä 29.7. Py
Ristisaari 16m 9p, johon sisältyi 1ad 4juv
(Esa Partanen).
Mustaviklo Tringa erythropus
Ensimmäinen mustaviklo tuli havaituksi
28.4. jolloin Kvl Muhjärvi 1p (Markku
Piepponen). Tämän lisäksi ilmoitettiin
kaksi havaintoa ennen kuun vaihtumista. Tornien taiston päivänä 8.5. sadesää
tipautti taivaalta mustavikloja reilusti.
Siihen asti vähäisinä pysyneet paikallisten lintujen määrät moninkertaistuivat
kerrasta. Seuraavat havainnot tehty 8.5.
: Kvl Leca 24 nous m (Paula ja Renny
Virta), Ko Huumanpohja 27p (Ari Flinkman, Rauno Sandberg), Vi Lintulahti 12
N-E 6p (Petri Ahlroth ym.), Kvl Teutjärvi 68m 9a (Jouni Repo ym.), Py Heinlahti 56p (Klaus Laine, Tuula Nironen),
Vi Kellovuori 36m 4a (Seppo Grönlund
ym.) ja Py Heinlahti 34p 17m (Ari Vuorio, Petri Ripatti).
Paluumuuton alku oli selkeästi nähtävillä, sillä toukokuun viimeinen havainto
oli 13.5. Vi Harvajanniemi 1 m E (Kari
Ahtiainen ym.) ja seuraavat ilmoitetut yksilöt vasta 7.6. Mi Kavalanmäki 3p (Paul
Boier, Jorma Knaapi) Miehikkälän linnut
siis paluumuuton avaajat. Esiintyminen
oli kesällä vähäistä, jos vertailukohtana
ovat valkoviklo ja liro, sillä havaintoja
kertyi lähinnä vain yksittäisistä linnuista.
Kesän suurin ja samalla ainoa yli 10 linnun kerääntymä 25.7. Py Heinlahti 17p
(Ari Vuorio).
viluodolla 27.7. 2 ad, 2 pull reng (Seppo
Grönlund, Tatu Hokkanen ym.)
Vesipääsky Phalaropus lobatus
Harvinaiseksi luokiteltava laji tai ainakin
Kymenlaaksossa hankalasti havaittavissa
oleva. Koko 2010 vuoden aikana ilmoitettiin 15 eri havaintoa vesipääskyistä, koskien 41 yksilöä. Suurimmat parvet olivat
21.5. Py Ristisaari 10p (Karoliina Hämäläinen, Johannes Hänninen ym.) ja 26.5.
Vi Suuri-Pisissä näkynyt muuttoparvi a7
E (Juhani Rissanen, Markku Ukkonen).
Ko Silakkasaarilta nähty yksinäinen lintu
oli puolestaan vuoden viimeinen havainto
vesipääskystä 7.6. 1 p, m (Rauno Sandberg). Vesipääskyn näkeminen vuoden
jälkimmäisellä puoliskolla on siis varsin
haasteellista.
Isovesipääsky Phalaropus fulicaria
Markun löytämä yksilö oli Kymenlaakson
5. havainto lajista ja uusi pinna Kouvolalle. Kvl Lappalanjärvi 8.11. +1kv tp p
(Markku Piepponen, Antti Vänskä).
KAHLAAJAT 2011
Tylli Charadrius hiaticula
Tyllistä tehtiin havaintoja aikaisemmin
kuin viime vuonna, ensimmäinen lintu
4.-7.4 Ko Pyötinen 1p (Kimmo Leinonen,
Otto Tast, Terho Tast ym.). Kerääntymiä
kevätmuutolla havaittiin seuraavasti: 13.5
Py Heinlahti 20p (Klaus Laine), 16.5 Py
Ristisaari 16p (Ari Seppä ym.), Kvl Keltti
16p (Markku Piepponen) ja Kvl Elimäenjärvi 13p (Jouni Repo). Pesintöjä havaittiin Py Ristisaaressa ja Vi Hanskissa.
Syksyllä (24.6- 15.10) tehtiin 44 havaintoa 136 linnusta. Suurempia kerääntymiä ei havaittu kuin yksi 31.8 Kvl Keltti
29m, 10p (Markku Piepponen). Syksyn
viimeinen lintu havaittiin 15.10 Kvl Lappalanjärvellä 1m (Markku Piepponen).
Pikkutylli Charadrius dubius
Reviirihavaintoja pystyi poimimaan Tiirasta tälle vuodelle reilut 10. Pikkutylli
vaikuttaisi kuitenkin olevan melkoisen
yleinen lintu Kymenlaakson alueella, sillä
pikavisiitit lähes mille tahansa soramontulle tuottavat pikkutyllireviirin havaitsemisen. Keväältä paras havainto 8.5. alueelta Ko Huumanpohja – Hovinsaari, jossa yhteensä 12p (Ari Eerola). Usean parin
voimin pikkutylli pesi Kvl Keltti Lecalla,
jossa 6.7. 5ad ja 7pull p (Antti Vänskä).
Havainto käsitti 3 poikuetta, joista kahdessa 2 poikasta ja yhdessä 3.
Keräkurmitsa Charadrius morinellus
Todella hyvä kevät keräkurmitsalle, kaiken kruununa Virolahdella näkyneet
muuttoparvet. Kevät alkoi keräkurmitsan
osalta 16.5. jolloin Ha Myllykylä 10p
(Eero Parkko; monet). Heti seuraavina
päivinä saatiin parikin havaintoa lisää:
17.5. Kvl Kylänaho 4p (Markku Piepponen; useat), Vi Harvajanniemi 1 jp S (Jorma Kirjonen, Juha Hyvönen) ja 18.5. Vi
Laisniemen pellot 2p (Jonna Viisainen,
Jaakko Kanerva, Ilkka Hakala). Sitten saivat arktikastaijarit nähdä hienon näytelmän, kun 21.5. Vi Harvajanniemellä kaksi
parvea muuttavia keräkurmitsoja viuhtoi
pohjoisiin ilmansuuntiin lähes peräkkäin,
ensin klo.5.35 35m NW ja klo.6.08 30m N
Lampiviklo Tringa stagnatilis
Lampiviklosta tehtiin 3 havaintoa vuonna
2010. Havainnoista ensimmäinen 9.5. Vi
Lintulahti 1p (Pekka Tainio, Jari Venemies), seuraava muutamaa päivää myöhemmin 11.5. Vi Heposaari 1 hetken p
(Jari Markkula) ja havainnoista viimeinen
paluumuuttoajalta 22.7. Py Ristisaari 1
hetken p (Heikki Frilander).
Karikukko Arenaria interpres
Reviirihavaintoja karikukosta saatiin seuraavista paikoista: Ha Ulko-Tammio, Ha
Koivuluoto, Ha Pitkä Kiviluoto, Ha Somerluoto, Ko Silakkasaaret, Py Ristisaari,
Vi Huovari ja Vi Hanski. Ristisaaren paras
yksilömäärä 24.5. 6p (Johannes Hänninen, Jyrki Pynnönen ym.). Ha Pitkä Ki46
Pikkutylli. Lassi Kujala
LINTUKYMI 2012
(Useat +20 henkeä). Vielä 22.5. Harvajanniemi 7m (Jorma Kirjonen, Ari Ahtiainen
ym.) ja Vi Kattilainen 14p (Kimmo Leinonen, Juhani Koski). Kvl Kylänaho 23.5.
1p (Klaus Laine, Tuula Nironen) ja 24.5.
Mi Saivikkala 3p (Eero Hietanen).
Kevään loput keräkurmitsahavainnot
tehtiin 23.- 30.5. Kouvolan Elimäenjärvellä, josta havaintoja siinä määrin, että
oikean kokonaisyksilömäärän arviointi on vaikeaa. 23.5. 9p, 25.5. 21p, 26.5.
13p, 28.- 29.5. 13p ja 30.5. 9p. Ilmoitetuista havainnoista päätellen vaihtuvuus
oli paikalla nopeaa ja esim. 25.5. paikalla
nähty 21 linnun parvi oli lähtenyt muutolle iltapäivällä, mutta jälleen seuraavana
päivänä paikalla oli uusi 13 linnun parvi.
Elimäenjärvellä nähtiin vähintään 70 eri
keräkurmitsayksilöä. Kevätajan kokonaismääräksi saadaan näin ollen komeat 177
keräkurmitsaa.
Syksylle riitti vielä kaksi havaintoa:
9.9. Kvl Aitomäki 1 kiert (Mikko Hannonen) ja 21.9. Kvl Keltti Leca 1m (Markku
Piepponen).
havaittiin arktikassa. 15.5–31.5 ilmoitettiin 8197 lintua, suurimmat muutot olivat
24.5 Vi Haravajanniemi 2918m (Jorma
Kirjonen, Ari Ahtiainen, Juha Hyvönen
ym.), 27.5 590m (Heikki Rytkönen, Ville
Rytkönen, Otto Tast) ja Vi Vähän-Haravajanniemi 950m (Seppo Korpela).
Syysmuutolla ilmoitettiin 26.7–4.10 26
havaintoa 253 tundrakurmitsasta. Suurimmat muutot; 11.8 Kvl Elimäki 72m, SSW
(Jouni Repo), 15.8 Kvl Keltti 35m, ad
(Markku Piepponen) ja 18.8 Ko Kaarniemi 60m, SSW (Rauno Sandberg).
Arohyyppä Vanellus gregarius
Uusi laji Kymenlaaksolle! Klaus Laineen
ja Tuula Nirosen Kouvolan Raussilan
Suuriniityltä löytämä arohyyppä oli Kymenlaakson ensimmäinen havainto lajista. ja Suomen kahdeksas arohyyppä. Lintu
löytyi 13.7. iltapäivällä ja se oli bongarien
suosiossa. Viimeinen havainto linnusta
tehtiin vartti puolen yön jälkeen (14.7.),
jolloin lintu levitti siipensä ja lehahti öiselle taivaalle.
Kapustarinta Pluvialis apricaria
Muutto pääsi kunnolla vauhtiin 27.4. tienoilla, jolloin ilmoitukset Ii Sääksjärvi
47p (Klaus Laine), Ha Suuretniityt 72p
(Tauno Lätti) ja Kvl Ahvio 87p (Klaus Laine). 29.4. Kvl Kylänaho jo 322p (Markku Piepponen) ja 29.4. Kvl Ahvio 104p
(Tuula Nironen, Klaus Laine). Toukokuun
puolella havaittiin yli sadan linnun parvia
seuraavissa paikoissa: 3.5. Kvl Hämeenkylä 106p (Jouni Repo) ja 5.5. sama paikka 170p (Mauno Moilanen, Jani Salonen),
11.5. Kvl Elimäenjärvi 113p (Jouni Repo) ja 13.5. samalta paikalta 147p (Jouni
Repo). Lisäksi 13.5. Kvl Kylänaho 103p
(Mauno Moilanen, Jani Salonen).
Kesäisiä reviirihavaintoja tehtiin seuraavanlaisesti: 3.6.- 11.7. Kvl Haapala
Teerisuo 2p pysrev (Ahti Jussila), 17.7.
Vi Ruokolamminsuo 1ä p (Jari Hostikka),
23.7. Kvl Haukkasuo 3var rev (Mikko
Hannonen) ja 24.7. Kvl Enäsuo 1ä p (Mikko Hannonen). Paras syysmeininki ajoittui
kapustarinnalla syyskuun loppuun: 21.9.
Kvl Värälä 87p (Markku Piepponen), 21.9.
Ha Kirkkojärvi 60m (Eero Hietanen ym.)
ja 28.9. Kvl Värälä 177kiert osa ilmeisesti
m (Markku Piepponen, Mauno Kovanen).
Viimeinen kapustarinta nähtiin 14.11. Kvl
Värälä 1p (Markku Piepponen).
Pulmussirri Calidris alba
Tältä vuodelta havaintoja yhteensä kahdeksasta pulmussirristä. Keväthavainnot
ovat kiven alla, joten tämänkin vuoden
havainnot loppuvuodelta, koskien paluumuuttoaan tehneitä lintuja. 27.7. Kvl
Keltti Leca 1ad p (Antti Vänskä), 17.9.
Kvl Vuohijärvi 6m (Markku Piepponen)
ja 7.10. Py Ristisaari 1 juv m (Ari Vuorio,
Petteri Tolvanen).
Tundrakurmitsa Pluvialis squatrola
Keväällä havaittiin alle puolet siitä määrästä tundrakurmitsoja, mitä viime vuonna
Lapinsirri Calidris temminckii
Kevätmuuton aikaiset havainnot osuivat
välille 13.5.- 25.5. Suurimmat lukemat
Isosirri Calidris canutus
Ilmoituksia muuttavista isosirreistä kevään ajalta melko paljon (27), mutta suurimman päiväkohtaisen muuttosumman
jäädessä normaalia pienemmäksi kevään
yhteissumma 2478m. Suurin muutto:
24.5. Vi Harvajanniemi 628m (Jorma Kirjonen, Ari Ahtiainen ym.). Loppuvuodesta
saatiin havaintoja paluumuuttavista isosirreistä vielä 5 kappaletta koskien 9 yksilöä.
Pikkusirri Calidris minuta
Kevään kaikki havainnot: 14.5. Py Heinlahti 1p (Klaus Laine), 14.–15.5. Ko Hovinsaari 1p (Antto Mäkinen ym.), 15.5. Ha
Kirkkojärvi 1p (Eero Hietanen) ja 16.5.
Kvl Keltti Leca 1m (Markku Piepponen).
Syysmuuton aikaiset (14.7.- 9.9.) 10
havaintoa koskivat kaikki 1-2 lintua.
yksittäisissä havainnoissa olivat 15.5 Ko
Huumanpohja a14p (Klaus Laine, Tuula
Nironen) ja 22.5. Kvl Keltti Leca 11m 3p
(Markku Piepponen). Yksilömäärä kevään
ajalta oli 110.
Syysmuuttokausi ajoittui välille 6.7.3.9. Paras yksittäinen lukema oli 12.7.
Kvl Keltti Leca 8 ad m 3a (Antti Vänskä,
Matti Silvonen). Yksilömäärä syysmuuttokaudelta oli 113.
Kuovisirri Calidris ferruginea
Vuoden ensihavainto kuovisirristä 12.7.
Kvl, Keltti Leca 4 +1kv vp m (Antti Vänskä ym.) Yhteensä 7 havaintoilmoitusta
lajista, joista 5 heinäkuisia. Elokuussa
ilmoitettiin nähdyn kuovisirrejä vain 2
kertaa: 5.8. Kvl, Keltti Leca 2m (Markku Piepponen) ja 11.8. Ko Hovinsaari 1m
(Antto Mäkinen, Jukka Rokkanen).
Suosirri Calidris alpina
Ensihavainto erittäin aikainen: 18.4.
Kotka – Kaunissaari yhteisalukselta 4m
(Rauno Sandberg). Yleistyi normaaliin
aikaan heti toukokuun puolivälin jälkeen.
Ensimmäinen iso muuttoparvi havaittiin
19.5. Vi Harvajanniemi 300m 1a (Mika
Selin) ja seuraavana päivänä Vi VähänHarvajanniemi 450m E (Seppo Korpela,
Pentti Linko). Päämuuttopäivänä 24.5. Vi
Harvajanniemi 1933m (Jorma Kirjonen,
Ari Ahtiainen ym.) ja Vi Suuri-Pisi 830m
4a (Juhani Rissanen, Markku Ukkonen).
Viime vuoden pankinräjäytyspäivänä
29.5. Vi Harvajanniemi vain 120m 1a (Jari Piepponen, Eero Parkko) kevätmuutto
näin ollen melko vaisu. Arktikastaijarit
eivät päässeet nautiskelemaan mustavatsasirrien massamuutolla edelliskevään
malliin.
Syksyltä parhaimmat havainnot: 12.7.
Kvl Keltti Leca 33ad m 3a (Jorma Jääskeläinen, Olli Kivinen ym.), 14.- 18.7. Py
Ristisaari 80p (Heikki Frilander) ja syyskuun puolella nuorten lintujen muuttoaikaan 22.9. Kvl Vuohijärvi 66m 4a (Antti
Vänskä, Veikko Heimola ym.).
Jänkäsirriäinen Limicola falcinellus
Vuoden kaikki sirriäishavainnot: 22.5.
Vi Harvajanniemi 1 kiert (Aki, Mika,
Tomi ja Pasi Rantanen ym.), 26.–29.5.
Py Ristisaari 1p (Petteri Tolvanen, Kati
Könönen ym.), 31.5. Kvl Keltti Leca 1p
(Markku Piepponen), 12.7. Kvl Keltti Leca 3m (Olli Kivinen, Antti Vänskä, Heikki Luokkamäki), 20.7. Ko Hovinsaari 2p
(Jukka Rokkanen), 21.7. Kvl Keltti Leca
1m (Markku Piepponen), 23.7. Ko Hovin47
LINTUKYMI 2012
Vesipääsky. Lassi Kujala
saari 4m (Klaus Laine, Tuula Nironen),
8.8. Ko Hovinsaari 1 p nous SW (Rauno
Sandberg) ja 2.9. Py Ristisaari 1m (Timo
Böhme, Heikki Frilander, Ari Vuorio).
Suokukko Philomachus pugnax
Ensihavainto 24.4. Kvl Junkkarinjärvi
2p (Markku Piepponen). Kevään jatkuessa Elimäenjärven tulvapellot houkuttelivat muuttavia suokukkoja levähtämään ja ruokailemaan. Kvl Elimäenjärvi
27.4. 25p (Markus Keskitalo), 29.4. 146p
(Antti Vänskä) ja 1.5. 186p (Antti Vänskä). Suokukkojen yksilömäärät Elimäenjärvellä kasvoivat toukokuulle tultaessa
päivä päivältä ja saavuttivat huippunsa
toukokuun ensimmäisen viikon lopulla:
4.5. 130p (Markku Piepponen), 5.5. 260p
(Jouni Repo, Jouni Sihvonen), 6.5. 486p
(Antti Vänskä) ja vielä 9.5. n200p (Timo
Pulliainen). Pari mukavaa parvea havaittiin muuallakin, Elimäenjärven kuivuttua:
13.5. Kvl Kylänaho 340p (Jani Salonen,
Mauno Moilanen) ja 14.5. Py Heinlahti
7/99p (Klaus Laine, Tuula Nironen).
Syysmuutto tapahtui aikavälillä 12.6.22.9. Parhaat päiväkohtaiset muuttosummat jälleen Kvl Lecalta: 12.7. 58m 8a,
23.7. 21m 3a ja 29.7. 32m 10a.
48
Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
Kevät valitettavan heikko. Soidinlennostaan yhytettyjä koiraita ilmoitettiin ainoastaan kaksi. Havaintopaikkoina olivat
myös viime keväänä soidintavan jänkäkurppakoiraan suosiossa olleet Ha Kirkkojärvi ja Kvl Kaipiainen Lähdelampi.
Kirkkojärvellä 1Ä 21.4. (Eero Hietanen)
ja Lähdelammella 1Ä 2.5. (Kari Sinkkonen). Paikallisista linnuista saatiin kevään
ajalta 4 havaintoa, joista Ha Kirkkojärven
hoitoniityllä 9.5. tehty havainto saattoi
koskea paikalla huhtikuulla soidinnellutta
yksilöä.
Syksyn ajalta havainnot kuudesta jänkäkurpasta. Havainnoista peräti 4 ilmoitettiin tehdyn Ko Hovinsaaressa. Hovinsaaressa nähtiin jänkäkurppa seuraavina
syyspäivinä: 9.9 1p nous (Rauno Sandberg), 30.9. 1p (Raimo Muranen, Rauno
Sandberg), 22.10. 1p (Heikki ja MP Luokkamäki) ja 28.10. 1p (Klaus Laine).
Heinäkurppa Gallinago media
Heinäkurpan hyvä esiintyminen Kymenlaaksossa jatkui. Havaintoja saatiin ainakin 13 yksilöstä. Tätä menoa heinäkurpasta tulee yleisempi laji kuin pienemmästä
sukulaisestaan jänkäkurpasta. Seuraavas-
sa vuoden 2011 heinäkurppahavainnot:
3.9. Kvl Tolkkila 1p (Markku Piepponen),
4.9. Kvl Kaipiainen 1 lask (Kari Sinkkonen), 4.-5.9. Kvl Jokela 2 1kv p (Antti
Vänskä) samalla paikalla Jokelassa vielä
8.9. 1p (Heikki Luokkamäki, Jorma Jääskeläinen), 9.9. Kvl Kaipiainen 1p (Kari
Sinkkonen), Kvl Tolkkila 11.- 13.9. 3p
(Markku Piepponen, Jouni Repo, Jani
Salonen ym.), 17.9. Kvl Kimola 1p (Juha
Vesa), 19.9. Ha Vilniemi 1 1kv p (Eero
Hietanen) ja 20.9. Ha Suuretniityt 3 1kv p
(Eero Hietanen).
Punakuiri Limosa lapponica
Huhtikuulta peräti viisi havaintoa, joista ensimmäinen 18.4. Ha Husula 1 eijp
p (Kimmo Leinonen). Kevät vaikuttaisi
olleen varsin erilainen punakuirin muuton suhteen edelliseen verrattuna. Jo 5.5.
Vi Vilkkiläntie 170m (Jari Venemies) ja
samana päivänä Vi Harvajanniemi 116m
(Juha Hyvönen). Muutto jatkui hyvänä
heti parin päivän päästä 7.5. Vi Harvajanniemi 350m (Juha Hyvönen) ja Vi VähänHarvajan niemi 240m (Seppo Korpela).
Muutto vaikuttaa olleen kaksiosainen, sillä 22. – 29.5. nähtiin Virolahdelta runsaasti pikkuparvissa muuttaneita punakuireja,
LINTUKYMI 2012
yli sadan yksilön päiväsummiin ei kuitenkaan enää päästy. Kevään yhteismäärä
n.1200 kuiria.
Syysmuuton (12.7.- 10.9.) aikaisia havaintoja kuusi. Niistä parhaina Kvl Keltti
Leca19.7. 50m (Jani Salonen, Antti Vänskä, Markku Piepponen), Ha Koivuluoto
25.7. 100m (Mika Asikainen, Petri Metsälä) ja Kvl Keltti Leca 8.8. 42vp m (Juha
Ojala, Katri Eerola).
Mustapyrstökuiri Limosa limosa
Vuosi tarjosi harrastajille 15 havaintoa
mustapyrstökuirista. Kevään ensihavaintona 21.4. Kvl Teutjärvi 3 lask p (Kari
Sinkkonen, Timo Korjala). Mitä ilmeisimmin Teutjärven linnut havaittiin paria
päivää myöhemmin uudelleen: 24.4. Kvl
Junkkarinjärvi 3p (Markku Piepponen).
Heinäkuulta kaksi havaintoa nuorista linnuista: 8.7. Ko Hovinsaari 1 juv p (Klaus
Laine, Rauno Sandberg, Ari Flinkman)
ja 13.7. Py Munapirtti Versorevet 1 juv p
(Petri Parkko, Mika Honkalinna). Pyhtään
lintu oli vuoden viimeinen havainto mupykusta.
Pikkukuovi Numenius phaeopus
Edellisvuoteen verrattuna pikkukuoveja
havaittiin kevätmuutolla melkein viisinkertainen määrä. 14.4.- 24.5 ilmoitettiin
yhteensä 76 havaintoa 1172 yksilöstä.
Muuton huippu ajoittui 5.-6.5, jolloin
havaittiin 944 lintua. Suurimmat muutot näiltä päiviltä; 5.5 Vi Haravajanniemi
114m, E ja 6.6 177m, E (Juha Hyvönen) ja
Vi Vähän-Haravajanniemi 468m, E (Seppo Korpela).
Syyskaudelta (5.6–19.8) ilmoitettiin
11 havaintoa yhteensä 28 pikkukuovista.
Suurin summa ilmoitettiin 19.7 Kvl Keltti 12m, S (Jorma Jääskeläinen, Markku
Piepponen, Jani Salonen ym.).
Liro Tringa glareola
Kevätkauden ensimmäinen liroyksilö oli
ennättänyt soidintamaan Iittiin. 23.4. Ii
Mukulanlahti 1Ä (Tero Airio ym.) Kevät
2011 oli selvästi heikompi liromuuton
havainnointiin kuin edellinen. Ilmeisesti
aurinkoisten säiden vuoksi lirot matkasivat pohjoiseen korkealla ja kovaa, eikä
kiihtyneestä kevätmuutosta muistuttanut,
kuin muutama parempi kerääntymä. Kvl
Elimäenjärvi 6.5. 67p (Antti Vänskä)
11.5. Ha Kirkkojärvi 110m (Tero Ilomäki), Kotka Marinranta 15.5. 50p (Teemu
Tast) ja Kouvola Leca 16.5. 95m (Markku
Piepponen).
Väliin mainittakoon pesimähavainto.
Py Valkmusa 27.4. 2 soidinlennossa ollutta koirasta (Klaus Laine) ja siihen jatkona 8.6. samalla paikalla pariutuneet var
(Klaus Laine, Tuula Nironen), pariutuneet
linnut varoittelivat kalalokin vuoksi, joten
parilla oli paikalla munapesä tai juuri kuoriutuneet poikaset.
Paluumuutosta kertyi aineistoa hieman
paremmin kuin keväältä. Kvl Leca 24.6.
475m 23a (Markku Piepponen, Matti Silvonen) ja 26.6. samalla paikalla 120m +
40p (Antti Vänskä, Markku Piepponen).
Kouvolan Lecan altaat olivat kahlaajamuuton seuraajien suosiossa koko kesän,
sillä paikalta ilmoitettiin myös heinäkuun
paluu/syysmuuton aikaiset mielenkiintoiset muuttosummat: 12.7. 759m 44a
(Jorma Jääskeläinen ym.), 21.7. 473m
(Markku Piepponen), 23.7. 233m (Jorma
Jääskeläinen ym.) sekä 29.7. 334m 31a
(Antti Vänskä ym.). Heinäkuun loputtua
pesintänsä pohjoisessa suorittaneiden lirojen rynnistys takaisin etelään alkoi hiipua
ja elokuulta ilmoitettiin enää muutama
20 linnun parvi. Kesäkuun puolenvälin ja
heinäkuun lopun välillä Lecalta havaittujen muuttavien lirojen määrä kipusi hieman yli 3000 yksilöön.
Valkoviklo Tringa nebularia
Kevät oli normaali ensimmäisten saapujien osalta. Muuton jatko oli sitä vastoin
useimmista muista vuosista poikkeava
siinä mielessä, että pitkään tulvinut Kvl
Elimäenjärvi tarjosi enemmän kuin erinomaisen näyttämön valkoviklon muutonkulun seurannalle. Elimäenjärvellä kevään
ensimmäinen valkoviklohavainto tehtiin
21.4. jolloin paikalla 1p (Veikko Heimola, Jari Piepponen) ja 24.4. paikalla oli
jo muutama yksilö enemmän: 21p (Antti
Vänskä, Jari Piepponen). Tästä eteenpäin
yksilömäärät kasvoivat hurjaa vauhtia.
Elimäenjärvi 27.4. 86p (Antti Vänskä),
28.4. 96p (Jani Salonen, Mauno Moilanen) ja 29.4. 71p (Antti Vänskä). Sadan
paikallisen yksilön raja rikkoutui vappupäivänä, jolloin paikalla 142p (Jouni Repo), mutta vielä tästäkin suurempia määriä
oli tulossa. Elimäenjärvi 2.5. 144p (Klaus
Laine, Tuula Nironen), 5.5. 147p (Jouni
Repo) ja 6.5. vielä 108p (Antti Vänskä).
Muutto hiljeni nopeasti pääjoukkojen ohitettua Kymenlaakson ja siitä esimerkkinä
9.5. enää 10p, toisaalta tulvatkin olivat jo
aikalailla kutistuneet.
Tiira- havaintojärjestelmästä löytyy
vain yksi Elimäenjärven maksimilukemaa
suurempi kertymä, joka sekin toukokuun
alusta 2.5.2003 Ha Salminlahti n.150p.
Syksy oli ilmoitettujen havaintojen
muodossa heikko valkoviklon muutossa, mutta kuitenkin edellisvuoden tapaan
heinäkuun lopulla merkkejä kovimmasta
paluumuutosta 24.7. Py Ristisaari 17p
9m (Timo Böhme ym.) ja 29.7. Kvl Leca 25m 13a (Antti Vänskä +15 muuta).
Merkittävä havainto aivan elokuun lopulta: 31.8. Kvl Leca 30m 4a (Markku
Piepponen). Viimeinen valkoviklo vasta marraskuun puolella, kun Värälässä
myöhästellyt yksilö havaittiin viimeisen
kerran, havainto oli yksi Suomen myöhäisimmistä havainnoista kautta aikain.
Kvl Värälä 24.10.-2.11. 1 tp p (Juha Ojala, Jani Salonen; monet).
Mustaviklo Tringa erythropus
Kevätmuutto tapahtui 27.4.- 16.5. Suurimmat kerääntymät Kvl Elimäenjärveltä:
5.5. 13p (Jouni Repo, Jouni Sihvonen),
6.5. 38p (Antti Vänskä) ja 9.5. 15p (Timo
Pulliainen).
Syysmuutto alkoi 9.6. jolloin Ko Marinranta 1p ä (Teemu Tast) ja jatkui aina
30.9. asti Ko Hovinsaari 1m (Rauno Sandberg). Ääripäivien välille mahtui yksi maininnan arvoinen havainto: Kvl Keltti Leca
16m (Antti Vänskä, ym.).
Lampiviklo Tringa stagnatilis
Lampiviklo on ollut 2000-luvulla Kymenlaaksossa vuosittain nähtävä harvinaisuus
ja sama tahti jatkui edelleen. Kaksi havaintoa, jotka koskivat muuttaneita yksilöitä: 16.5. Vi Vähäharvajanniemi 1 m E
(Seppo Korpela) ja 20.5. Vi Lakakallio 1m
(Janne Aalto, Miika Suojarinne).
Karikukko Arenaria interpres
Reviirihavaintoja Py Ristisaari, Vi Hanski
ja Vi Huovari. Ristisaaressa paras lukema
21.5. 3p (Ari Seppä ym.)
Vesipääsky Phalaropus lobatus
Vuoden 2011 ensimmäinen vesipääskyhavainto tehtiin 15.5. Ha Vepsu 1m (Teemu
Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso). Vepsusta saatiin myös kaksi muuta havaintoa samojen havainnoitsijoiden toimesta:
16.5. 2m ja 19.5. 9m. Kaksi yli 10 linnun summaa: 21.5. Vi Suuri-Pisi 14m 3a
(Jyri Heino, Kalevi Hiironniemi ym.) ja
24.5. Vi Vähäharvajanniemi 30m (Seppo
Korpela). Vuoden viimeinen ja ainut heinäkuinen: 29.7. Kvl Leca 1 vp p (Jorma
Jääskeläinen, Antti Vänskä ym.) Vuoteen
mahtui 21 ilmoitusta vesipääskystä, jotka
koostuivat 107 yksilöstä.
49
LINTUKYMI 2012
Isovesipääsky Phalaropus fulicaria
Edellisvuoden tapaan havainto Lappalanjärveltä vieläpä samojen havainnoitsijoiden toimesta ja samoihin aikoihin edellisvuoden kanssa. Kvl Lappalanjärvi 3.11. tp
p (Antti Vänskä, Markku Piepponen).
LOKKILINNUT 2010
Leveäpyrstökihu
Sterocorarius pomarinus ARK
Yhteensä havaintoja ilmoitettiin 27 yksilöstä, joista 17 vaaleita, 6 tummia, kaikki
toukokuulta. 14.5 Vi Haravajanniemi 1m,
E, tumma (Eero Hietanen, Lassi Rantanen, Mika Rantanen), Py Ristisaari 2m,
vaaleita (Timo Böhme, Johannes Hänninen, Mikko Pöyhönen ym.), 15.5 Vi
Vähän-Haravajanniemi 1m, NE, tumma
(Seppo Korpela), Py Ristisaari 1m, tumma (Timo Böhme, Johannes Hänninen,
Mikko Pöyhönen ym.), Ko Mussalo 1m,
NE, tumma (Juha Metso), 17.5 Vi VähänHaravajanniemi 1m, E, tumma (Seppo
Korpela), 18.5 Vi Siikasaari 9m, 1a, NE,
vaaleita (useat), 19.5 Vi Haravajanniemi
2m, SE, vaaleita (Ari Ahtiainen, Jorma
Knaapi, Leena Laitinen ym.) Vi VähänHaravajanniemi 1m, tumma (Seppo Korpela), 21.5 Vi Pyterlahti 1m, NE, vaalea
(Pekka Toiminen), 24.5 Vi Vähän-Haravajanniemi 1m, E, vaalea (Seppo Korpela),
25.5 Ha Vepsu 1m, E, vaalea (Teemu Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso), 27.5 Vi
Vähän-Haravajanniemi 1m, ESE, ja 28.5
1m, NE, vaalea (Seppo Korpela).
Merikihu Sterocorarius parasiticus
Kevätmuutolla yhteensä 125 havaintoa
569 yksilöstä, joista 183 vaaleita ja 67
tummia. Paikkakohtaisesti havaintoja seuraavasti Ha Vepsu 123 (Tero Ilomäki, Tarmo Lehtilä, Kari Kekki ym.), Py Ristisaari 123 (Veikko Heimola, Jari Piepponen,
Kari Sinkkonen ym.), josta tehtiin myös
päiväkohtainen, suurin muuttohavainto
23.5 31 m, Vi Suuri-Pisi 70 (Jorma Kelo, Marko Kelo, Juhani Rissanen ym.), Vi
Haravajanniemi 83 (Hannu Friman, Eero
Hietanen, Kirsi Leiri ym.) ja Vi VähänHaravajanniemi 40 (Pentti Linko, Reijo
Kivivuori, Seppo Korpela).
Kaksi havaintoa kesältä, 1.6 Py Ristisaari 1m (Jyrki Pynnönen, Petteri Tolvanen, Kati Könönen ym.) ja 21.7 Py Ristisaari 1p, tumma (Heikki Frilander).
Viisi havaintoa syyskaudelta; 21.8 Kvl,
Keltti 1m, 1kv, SW (Markku Piepponen,
Jani Salonen, Antti Vänskä), 26.8 Ha Hilloniemi 2m, ad, W, tumma ja vaalea (Eero
50
Hietanen), 27.8 Vi Kurkela 1m, S (Sampsa
Cairenius, Seppo Korpela), 14.9 Ko Sapokka 2m, ad, W (Ari Vuorio) ja viimeinen havainto 18.9 Ii Kymentaka 1m, W,
tumma (Olli Kivinen).
Pikkulokki Larus minutus
Huhtikuussa havaittiin 94 pikkulokkia,
ensimmäiset linnut 17.4 Ko Meripuistossa
2m (Liisa Penttinen, Jukka Rokkanen), ja
suurin määrä ilmoitettiin 30.4 Ko Huumapohjassa 39p (Rauno Sandberg). Kevään
päämuutto näyttää osuneen 14.–19.5, suurimmat määrät tältä ajalta: 14.5 Vi Hara-
vajanniemi 86m (Lassi Rantanen, Mika
Rantanen, Tomi Rantanen ym.), Py Purola
120p (Ari Vuorio, Aapo Vuorio, Ennilotta Vuorio ym.), 16.5 Vi Suuri-Pisi 45m ja
60p (Jorma Kelo, Marko Kelo, Asta Lähdesmäki ym.), 18.5 Kvl Kylänaho 110p
(Markku Piepponen).
Syysmuuttoa ei juuri havaittu, lukuun
ottamatta muutamaa yksittäistä muuttajaa.
Marraskuussa havaittiin 20 pikkulokkia,
joista 11p Py Ristisaaressa (Timo Böhme,
Ari Vuorio). Viimeinen havainto tehtiin
11.11 Py Äyspäänselässä 3p (Kimmo Leinonen).
Kalalokki. Taru Suninen
LINTUKYMI 2012
Naurulokki Larus ridibundus
Huhtikuun puolessavälissä naurulokin
muutto oli voimakkainta, suurimmat määrät olivat: 10.4 Kvl Halkoniemi 1020p
(Juha Ojala, Petri Parkko, Jani Salonen),
12.4 Kvl Keltakangas Kvl Keltakangas
780p (Juha Metso), 13.4 Ko Laajakoski
750p (Ari Eerola), 18.4 Ha Kirkkojärvi
1040m, SW (Eero Hietanen) ja 21.4 Kvl
Elimäenjärvi 900p (Sampsa Cairenius,
Seppo Korpela, Juha Koli).
Pesintöjä ilmoitettiin pariltakymmeneltä paikalta, ilmeisesti puuteellisesti.
Syysmuuttokauden suurimmat kerääntymät jäivät pieniksi, lukuunottamatta
15.8 Ii Sääskjärvi 170p (Petri Haapanen),
seuraavaksi suurin kerääntyä oli: 21.10 Ha
Tervasaari 25p (Eero Parkko).
Talven ollessa ankara, ei marraskuun
puolenvälin jälkeen havaittu ainoatakaan
naurulokkia.
Kalalokki Larus canus
Kalalokista ei tehty kovin suuria talvihavaintoja, johtuen ankarasta talvesta, ja
siten sulapaikkojen vähyydestä. Alkutalvella, tammi-helmikuussa, havaittiin vain
32 yksilöä.
Vuoden suurin summa ilmoitettiin 1.5
Vi Sydänkylä 400p (Eero Parkko).
Selkälokki Larus fuscus
Vuoden aikana ilmoitettiin 157 havaintoa
736 yksilöstä.
Kevään ensimmäinen selkälokki havaittiin 2.4 Ii Kymentaka 1p (Olli Kivinen). Selkälokin alalajeja, muita kuin
fuscus, havaittiin seuraavasti; 2.5 Kvl
Liikkala 1p alalaji heuglini (Juha Ojala, Petri Parkko, Jani Salonen) ja 8.5 Vi
Kurkela 1p graellsii/intermedius/fuscus
(Tomi Kaijanen, Kari Kaunisto, Totti
Toiskallio ym.) Kevään suurimmat pienet määrät; 10.4 Kvl Halkoniemi 27p,
Kvl Pyhäjärvi 11p, 2.5 Kvl Liikkala 14p
(Juha Ojala, Petri Parkko, Jani Salonen),
3.5 Kvl Keltakangas 15p (Juha Metso) ja
13.–16.5 Vi Leerviikinniemi 20p (Kari
Ahtiainen, Eero Hietanen, Ahti Peltonen
ym.).
Syksyllä ilmoitettiin yksi suurempi
kerääntymä 28.8 Kvl Niskajärvi 15p. Viimeiset selkälokit havaittiin 2.10 Kvl Niskajärvellä 2 ad, p (Juha Vesa).
Harmaalokki
Larus argentatus
Vuoden suurimmat harmaalokkiparvet
havaittiin 21.3 Kvl Keltakankaalla 1200m
(Juha Metso).
Merilokki Larus marinus
Suurimmat kerääntymät; 21.3 Vi Kellovuori 120p, 16.–30.9 150p (Seppo
Grönlund) ja 19.11 Kvl Anjalanlahti 98p
(Markku Piepponen).
Isolokki Larus hyperboreus
Neljä havaintoa isolokista, kaksi tai kolme keväältä, ja yksi loppusyksystä. 2.4
havaittiin isolokkeja Ko Laajakoski 1
2kv/3kv, m, N (Ari Eerola) ja mahdollisesti sama lintu Kvl Keltakangas 1 3kv,
p, nous (Juha Ojala, Petri Parkko). 9.5 Vi
Vilkkilä 1 2kv, m, NW (Jari Venemies), ja
syksyn havainto 26.11 Ha Hillonniemi 1
1kv, p, kiert (Eero Hietanen).
Pikkukajava
Rissa tridactyla ARK (vain ad)
Vain yksi havainto vuoden aikana; 2.11
Kvl Lappalanjärvi 1 1kv, p (Jorma Jääskeläinen, Jari Piepponen, Markku Piepponen
ym.).
Räyskä Strena caspia
Ensimmäiset räyskät havaittiin 15.4 Ha
(Eero Hietanen, Ari O. Laine). Kevätmuuton suurimmat määrät olivat odotetusti pieniä: 26.5 Ko Meripuisto 6p
(Rauno Sandberg), 6.5 Ha Lupinlahti
22p (Eero Hietanen ym.) ja 19.5 Vi Leerviikinniemi 30p (Miska Loippo, Tommi
Loippo).
Syksyllä suurimmat määrät elokuussa
12.8 Vi Hurppu 27p (Petri Parkko) ja 21.8
Vi Hailiniemi 15p (Jari Venemies). Sisämaan havaintoja ei tehty. Viimeinen räyskä havaittiin 23.9 Ha Tervasaaressa 1 ad,
p, kiert (Eero Hietanen).
Riuttatiira Sterna sandvicensis
Kolme havaintoa riuttatiirasta vuonna
2010: 3.5 Vi Hurppu 1m, SW (Jari Venemies), 11.5 Vi Vähän-Haravajanniemi 1
ad, Än, m, W (Pentti Linko, Reijo Kivivuori, Seppo Korpela) ja 4.6 Vi Hurppu
1m, E (Sampsa Cairenius).
Kalatiira Sterna hirundo
Kevään ensimmäinen kalatiira havaittiin Ko Rantahaassa 21.4 1 kiert (Rauno
Sandberg), minkä jälkeen kalatiira alkoi
yleistyä hiljalleen koko alueella. Huhtikuun aikana havaittiin 109 lintua, joista
sisämaan havaintoja oli 19. Kevään suurin
kerääntymä oli 7.5 Kvl Lappalanjärvi 93p
(Markku Piepponen).
Heinäkuussa ilmoitettiin muutama suurempi havainto kalatiirasta; 16.7 Py Ristisaari 408p (Ari Vuorio, Aapo Vuorio,
Ennilotta Vuorio ym.), ja Ii Mukulanlahti
50p (Olli Kivinen).
Syysmuuttoparvia ei kovin merkittäviä havaittu, mutta syyskuussa havaittiin
vielä 118 yksilöä. Lokakuussa havaittiin
vielä kaksi yksilöä, Ha Tervassaressa 8.10
1 1kv, p (Eero Hietanen, Pentti Linko) ja
vuoden viimeinen 11.10 Kvl Lappalanjärvellä 2p (Jorma Jääskeläinen, Markku
Piepponen).
Lapintiira Sterna paradisaea
Ilmoitetut määrät olivat mukavan kokoisia, suurimmat kerääntymät 14.5 Py Ristissari 100p, 100m (Timo Böhme, Johannes Hänninen, Mikko Pöyhönen ym.) ja
15.6 Ha Koivuluoto 100p (Teemu Tast).
Sisämaasta ei tänä vuonna tehty yhtään
havaintoa.
Pesintöjä havaittiin 4 paikalla. Py Kalliokarilla, Py Ristisaaressa, Ha Ristiniemessä ja Ha Tervasaaressa. Syyskuussa
havaittiin vielä yksi lintu paikallisena Ha
Tervasaaressa 14.9 1 1kv, p (Eero Hietanen).
Mustatiira Chlidonias niger
Havaintoja 3 paikalta; 15.5 Vi Haravajanniemi 1m, jp E (Seppo Korpela, Lassi
Rantanen, Mika Rantanen ym.), 29.5 Py
Tyystlahti 1p (Paavo Posti ym.) ja 4.6 Vi
Hurppu 1m, WNW (Sampsa Cairenius,
Juha Koli).
LOKKILINNUT 2011
Leveäpyrstökihu
Sterocorarius pomarinus ARK
Leveäpyrstökihuja havaittiin yhteensä 8,
kaikki toukokuussa. 6.5 Vi Haravajanniemi 1m, E (Juha Hyvönen), 15.5 Vi Haravajanniemi 1m, NE, vaalea (Jorma Kirjonen, Ari Ahtiainen, Juha Hyvönen ym.),
Vi Vähän-Haravajanniemi 1m, E, tumma
(Seppo Korpela), 16.5 Ha Vepsu 1m, vaalea (Teemu Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso ym.), 17.5 Vi Vähän-Haravajanniemi 1m, W tumma (Seppo Korpela), Ha
Vepsu 1m, W vaalea (Teemu Lehtiniemi,
Olli-Pekka Liinalaakso), 18.5 Vi Haravajanniemi 1m, E, vaalea (Lassi Rantanen,
Mika Rantanen, Tomi Rantanen ym.),
Py Ristisaari 1m, vaalea (Pekka Komi)
ja 24.5 Vi Hurppu 1m, E, vaalea (Seppo
Grönlund, Jorma Lindfors, Olavi Sakkanen ym.).
Merikihu Sterocorarius parasiticus
Kevään aikana tehtiin yhteensä 100 havaintoa 481 yksilöstä, joista 154 oli vaa51
LINTUKYMI 2012
leita, 35 tummia, ja loput väkimuotoisia,
tai määrittämättömiä. Paikkakohtaisesti
havaintoja seuraavasti Ha Vepsu 42 (Teemu Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso),
Py Ristisaari 74 (Ari Seppä, Petteri Tolvanen, Kati Könönen ym.), (Juha Hyvönen,
Jorma Kirjonen, Heikki Karhu ym.), Vi
Suuri-Pisi 36 (Juhani Rissanen, Markku
Ukkonen, Pertti Renvall ym.), Vi VähänHaravajanniemi 63 (Seppo Korpela, Pentti
Linko, Reijo Kivivuori), ja Vi Haravajanniemi 184, missä myös paras päiväkohtaisesti suurin muutto 17.5 41m (4 tummaa,
23 vaaleaa).
Kesällä havaintoja ilmoitettiin kaksi, 1.6 Vi Hatavajanniemi 1m, E, vaalea
(Eero Hietanen, Heikki Karhu, Sinikka
Karhu) ja 22.6 Ha Uolionselkä 2m, ad ja
subad, SW, vaaleita (Ari O. Laine).
Syyskaudelta kuusi havaintoa: 7.8
Ha Lupinlahti 1m, ad, SW, tumma (Eero
Hietanen), 15.8 Kvl, Keltti 2m (Markku
Piepponen), 31.8 Vi Kellovuori 2m, ad, S,
vaaleita (Seppo Grönlund), Ha Kirkkojärvi 3m, ad, S, vaaleita (Pentti Linko), 14.98
Ha Hietakylä 2m, ad, SW, vaaleita (Eero
Hietanen) ja 7.10 Py Ristisaari 1m (Petteri
Tolvanen, Ari Vuorio).
Pikkulokki Larus minutus
Jo huhtikuussa ilmoitettiin 605 pikkulokkia, joista 275p Py Kaunissaari-Sapoka
välillä 28.4 (Veikko Heimola, Jorma Jääskeläinen, Jari Piepponen). Kunnolla kevätmuuttoa alettiin havaita 10.5 jälkeen,
suurimmat kerääntymät: 12.5 Vi Vilkkiläntura 250p (Pekka Tainio, Veijo Virtanen) ja 14.5 Py Heinlahti 150p (Klaus
Laine, Tuula Nironen).
Syysmuutolla havaittiin useita hienoja muuttoja, joista suurimmat olivat 5.10
Ha Koivuluoto 403m, 6.10 3452m, 7.10
1253m, 8.10 923m (Juha Hytti, Petri Metsälä), 7.10 Py Ristisaari 532m ja 10.10
675m (Petteri Tolvanen, Ari Vuorio).
Joulukuussa tehtiin useita havaintoja talvehtivista pikkulokkiparvista, kaikki rannikolla.
Naurulokki Larus ridibundus
Kevään suurimmat naurulokkiparvet: 6.4
Kvl Anjalanlahti 1400p (Mauno Moilanen, Jani Salonen) ja 17.4 Kvl Voikkaa
600p (Petri Parkko).
Pesimähavaintoja ilmoitettiin enemmän kuin edellisvuonna, suurimmat koloniat: 14.5 Ha Hietakylä 600p (Eero Hietanen), 28.5 Kvl Voikkaa 880p (Mauno
Moilanen) ja 1.6 340p (Klaus Laine, Tuula
Nironen).
52
Syymuuttokaudella ei suuria kerääntymiä havaittu, parhaat olivat 24.9 Ii Sääskjärvi 61p (Klaus Laine, Tuula Nironen) ja
16.10 Ha Tervasaari 25p (Pentti Linko).
Marraskuussa tehtiin useita havaintoja
naurulokista, kaikki tosin yhtä lukuun ottamatta Ha Tervasaaresta, jonne jäi myös
pieni, noin kymmenen yksilön parvi talvehtimaan. (useat)
Kalalokki Larus ridibundus
Suurimmat kerääntymät olivat: 6.4 Kvl
Anjalanlahti 1400p (Mauno Moilanen,
Jani Salonen), 17.4 Kvl Voikkaa 600p
(Petri Parkko), 1.5 Ha Hietakylä 600p
(Eero Hietanen) ja 28.5 Kvl Voikkaa 800p
(Mauno Moilanen).
Toisin kuin edellisvuonna, kalalokkeja
jäi talvehtimaan ainakin kymmenen yksilöä, rannikolle Ha (useat).
Selkälokki Larus fuscus
Vuoden aikana ilmoitettiin yhteensä 103
havaintoa 359 yksilöstä.
Ensimmäinen selkälokki ilmoitettiin
30.3 Kvl Anjalanlahdella 1p (Markku
Piepponen). 3 päivän päästä samalla paikalla havaittiin 1p selkälokki, alalaji heuglini 3.4 (Petri Parkko, Niina Rinne).
Selkälokin muita alalajeja kuin fuscus,
(graelsii/intermedius/heuglini – alalaji)
havaittiin vuoden aikana seuraavasti: 10.4
Kvl Elimäki 1m (Jouni Repo), 5.5 Kvl
Jaalanlahti 1 ad p (Mauno Moilanen, Jani
Salonen) ja 23.6 Kvl Keltti 1 3kv, p (Mauno Moilanen, Juha Ojala, Jani Salonen).
Kevään suurimmat määrät olivat jälleen varsin pieniä: 12.4 Kvl Anjalanlahti
12p (Mauno Moilanen, Jani Salonen), 26.4
Ko Haapasaari 11p (Kimmo Leinonen) ja
10.–21.5 Vi Hurppu 20p (Eero Hietanen).
Viimeinen lintu havaittiin 6.10 Ha Koivuluodolla 1m (Juha Hytti, Petri Metsälä).
Harmaalokki Larus argentatus
Vuoden suurimmat määrät havaittiin jälleen Kvl Keltakankaalla ja ilmeisesti samat linnut Anjalanlahdella; 1000p (Jani
Salonen, Esa Partanen).
Merilokki Larus marinus
Talvikauden suurimmat kerääntymät: Vi
Huovarinniemi 120p (Eero Hietanen) ja
21.12 Vi Kellovuori 90p (Seppo Grönlund, Mikko Mäkelä).
Isolokki Larus hyperboreus
Isolokista tehtiin tänä vuonna 4 havaintoa;
7.1 Ha Summanniemi 1 ad kiert (Seppo
Knuuttila), 12.4 Kvl Keltakangas 1, 2kv,
Kalatiira. Taru Suninen
p ja 1 ad, p (Esa Partanen), mahdollisesti
sama lintu havaittiin Kvl Anjalanlahdella
samana päivänä, 1 ad, p, nous, SW (Mauno Moilanen, Jani Salonen).
23.12 Kvl Lappalanjärvi 1 ad, p (Markku Piepponen, Antti Vänskä).
Pikkukajava
Rissa tridactyla ARK (vain ad)
Vain yksi havainto pikkukajavasta jälleen
samalta paiakalta kuin edellisvuonna;
29.10 Kvl Lappalanjärvi 2 1kv, p (Veikko Heimola, Antti Vänskä, Matti Silvonen
ym.).
Räyskä Sterna caspia
Ensimmäinen räyskähavainto 5.4 Vi Tinkanen 1m, W (Kari Sinkkonen, MarjaLiisa Sinkkonen). Suurimmat määrät keväältä; 26.4 Ko Meripuisto 13 ad, p (Esa
Partanen), 28.4 Vi Leerviikinniemi 42p
(Pertti Koukkula), 19.5 Ha Lupinlahti 10p
(Mauno Moilanen, Juha Ojala, Jani Salonen).
Syysmuutolla ei havaittu yli neljän linnun kerääntymiä, eikä koko vuonna havaittu yhtään lintua sisämaassa. Vuoden
viimeinen havainto tehtiin 29.9 Ha Tervasaaressa 1 ad, p, kiert (Eero Hietanen).
Kalatiira Sterna hirundo
Ensimmäiset kalatiirat saapuivat 18.4 Ko
ja Ha. (useat) Huhtikuun aikana havaittiin
105 kalatiiraa, joista 16 sisämaasta. Kevään suurin kerääntymä oli 19.5 Kvl Lappalanjärvellä 87p (Markku Piepponen).
Suurempia kesähavaintoja tehtiin seuraavasti; 2.6 Py Ristisaari 300p (Jouko
LINTUKYMI 2012
Hiltunen, Petteri Tolvanen, Ari Vuorio
ym.) ja 23.7 Ha Pitkäthiekat 132p (Esa
Partanen).
Syysmuutolla Ha Tervasaareen kerääntyi kalatiiroja, parhaimmillaan 13.8 125p
(Esa Partanen). Lokakuussa ei enää havaintoja, viimeinen lintu havaittiin 28.9
Ha Lupinlahdella (Eero Hietanen).
Lapintiira Sterna paradisaea
Jälleen rannikolla hienoja kerääntymiä 2.6
Py Ristisaari 100p (Jouko Hiltunen, Petteri Tolvanen, Ari Vuorio ym.) ja 14.6 Vi
Huovari 100p (Teemu Tast, Antti Kärkkäinen, Markku Tarvonen ym.). Sisämaasta
tehtiin kaksi havaintoa; 10.5 Ii Säyhtee 1
ad, m, N (Kari Puumalainen) ja 25.5 Kvl
Halkoniemi 1p (Markku Piepponen).
Pesintöjä havaittiin varmasti ainakin
neljällä paikalla Ha, Ko Haapasaari, Ko
Luotsi-Kuusinen ja Vi Huovari. Syyskuussa havaittiin taas yksi lintu: 2.9 Ko
Luotsi-Kuusinen 1 juv, p (Jukka Rokkanen).
Pikkutiira Sterna albifrons
Yksi havainto pikkutiirasta keskikesältä,
12.7 Ha Ristiniemi 1 ad, nous, S (Esa Partanen).
Mustatiira Chlidonias niger
Vuoden aikana havaittiin mustatiiroja
edellisvuoteen verrattuna yksi enemmän.
Kaikki havainnot: 26.5 Ko Mussalo 1
kiert (Kalevi Suortti, Timo Saarikko, Tero
Talonen), 30.–31.5 Ha Lupinlahti 1 ad, p
(Eero Hietanen ym.), 21.6–3.8 Ha Muuraskallio 2p (Mia Holmberg) ja 24.7 Kvl
Keltti 1 +1kv, vp, p (Timo Pulliainen).
RUOKKILINNUT 2010
Etelänkiisla Uria aalge
Yhteensä viisi havaintoa; 14.5 Py Ristisaari 2m (Timo Böhme, Johannes Hänninen, Mikko Pöyhönen ym.), 21.5 1m (Karoliina Hämäläinen, Johannes Hänninen,
Ari O. Laine ym.), 23.5 1m, 2p (Johannes
Hänninen, Jyrki Pynnönen, Petteri Tolvanen ym.), 26.5 Py Havören 10p (Paavo
Posti, Heikki Niinimäki, Heikki Koulunen
ym.) ja 1.6 Ristisaari 1m, SE (Jyrki Pynnönen, Petteri Tolvanen, Kati Könönen
ym.).
Ruokki Alca torda
Ruokista ei tehty talvi havaintoja. Kesän
ja kevään suurimmat määrät ilmoitettiin
pesimäpaikoilta tai niiden läheisyydestä;
14.5 Py Ristisaari 250p (Timo Böhme, Johannes Hänninen, Mikko Pöyhönen ym.),
26.9 Ko Huovari 30p (Pertti Koukkula),
27.7 Ko Vaihkari - Vähä-Eteläkari - Suuri-Eteläkari – alueelta löytyi yhteensä 186
pesää.
Syksyn viimeinen havainto tehtiin 6.9
Ha Pitkäthiekat 1ad, kiert, lask (Eero Hietanen).
Riskilä
Cepphus grylle
Ei talvihavaintoja, kevään ja kesän suurimat kerääntymät olivat 23.5 Py Ormskär
100p (Johannes Hänninen, Jyrki Pynnönen, Petteri Tolvanen ym.) ja 5.7 Ko Vaihkari 24 ad, pysrev (Ari Vuorio).
Viimeiset elävät riskilä havaittiin 7.11
Py Ristisaaressa 4 +1kv, tp, p (Timo Böhme, Ari Vuorio), 13.12 Ko Haapasaaresta
löytyi kalaverkkoon kuollut 1 1kv lintu
(Ari Vuorio, Timo Tuomala).
Etelänkiisla. Lassi Kujala
53
LINTUKYMI 2012
Uuttukyyhky. Lassi Kujala
RUOKKILINNUT 2011
Etelänkiisla Uria aalge
Vuoden aikana kuusi havaintoa; 15.5 Py
Ristisaari 3m (Ari Seppä ym.), 16.5 Ha
Vepsu 1m (Kari Eischer, Teemu Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso ym.), 20.5
Py Ristisaari 2p (Ari Seppä ym.), 21.5 Ha
Vepsy 1 lask (Teemu Lehtiniemi, OlliPekka Liinalaakso), 13.7 Ko Haapasaari
1m, SW (Esa Partanen) ja 8.10 Py Ristisaari 1m, W (Petteri Tolvanen, Ari Vuorio).
Ruokki Alca torda
Ei talvihavaintoja. Kesän suurimmat ilmoitetut määrät pesimäluodoilta; 26.5
Pu Ormskär 60p (Petteri Tolvanen, Kati
Könönen ym.) ja 27.7 Ko Vähä-Eteläkari
210p (Antti Rissanen).
Syksyn viimeinen ruokki havaittiin
10.10 Py Ristisaari 1 tp, m (Petteri Tolvanen, Ari Vuorio).
Riskilä Cepphus grylle
Talvihavaintoja ei riskilästä tehty. Kevään
ja kesän parhaat kerääntymät 23.5 Ko
Laurinkari 20p (Teemu Tast) ja 27.7 Ko
Vähä-Eteläkari 20p (Antti Rissanen).
54
Vuoden viimeiset linnut havaittiin 3.11
Py Kaunissaaressa laskentareitillä 3m, W
(Petri Parkko, Ari Vuorio).
KYYHKYLINNUT 2010
Kesykyyhky Columba livia
Vuoden aikana suuria määriä ilmoitettiin
seuraavasti 24.1 Ii Kausala 113p (Olli
Kivinen), 7.2 Kvl Inkeroinen 90p (Juha
Ojala, Jani Salonen), 1.3 Ha Saviniemi
90p (Eero Hietanen), 10.9 Kvl Keltti 115p
(Jani Salonen) ja 15.12 Ha Hietakylä 90p
(Teemu Tast).
Uuttukyyhky Columba oenas
Vuoden ensimmäiset uuttukyyhkyt havaittiin maaliskuun puolessavälissä Ha ja Vi.
Suurta muutto huippua ei havaittu, mutta
suurimmat muutot olivat 30.3 Ko LuotsiKuusinen 40m, E (Kimmo Leinonen), Vi
Vilkkilä 10m (Jari Venemies) ja 12..4 Vi
Kellovuori 26:4m (Seppo Grönlund, Jari
Venemies).
Syksyn muutto parvet jäivät pieniksi,
alle kymmenen linnun muuttoparviksi.
Paikallisia kerääntymiä havaittiin 13.8
Kvl Raussila 20p (Jorma Jääskeläinen, Jani Salonen), 19.9 Ha Myllykylä 20p (Eero
Hietanen) ja 19.9 Kvl Ratula 26p (Antti
Vänskä). Vuoden viimeinen uuttukyyhky havaittiin kesykyyhkyparven mukana
5.12 Ko Itäkatu 1p (Jukka Rokkanen).
Sepelkyyhky Columba palumbus
Alkutalvella havaittiin 2 sepelkyyhkyä 8.1
Kvl Enäjärvi 1p (Kari Sinkkonen, Veikko
Heimola) ja 11.3 Ko Jumalniemi 1m, E
(Kimmo Leinonen).
Sepelkyyhkyn kevät muutto käynnistyi
maaliskuun loppupuolella kiihtyen huhtikuun alkupuolelle, jolloin nähtiin hienoja muuttoja: 7.4 Vi Vilkkilä 1000m, 9.4
790m (Jari Venemies), 14.4 Vi Kellovuori
1550:140m (Seppo Grönlund, Jari Venemies).
Syysmuutolla havaittiin komeita paikallisia kerääntymiä ja parhaimpina
muutto päivinä havaittiin kymmeniätuhansia lintuja. Suurimmat, yli 5000 linnun
muutot: 23.9 Vi Kellovuori 11350:100m
(Seppo Grönlund, Tapio Tohmo, Jari Venemies) 26.9 Ha Ulko-Tammio 6000m
(Mika Asikainen, Pekka Heikkilä) Kvl
Mielakanmäki 5550m (Juha Ojala, Markku Piepponen, Timo Pulliainen ym.) ja Vi
Kurkela 10500:94m (Ari Seppä, Tapio
Tohmo, Jari Venemies).
LINTUKYMI 2012
Joulukuussa tehtiin kolme havaintoa:
5.12 Ha Salmenkylä 1m, S (Eero Parkko),
6.12 Ko Popinniemi 1 1kv, p (Klaus Laine,
Helena Niemelä, Tuula Nironen) ja 11.12
Ha Salmenkylä 1 kiert (Eero Parkko).
Turkinkyyhky Streptopelia decaoto
Vuoden aikana havaittiin viisi yksilöä.
Kaikki havainnot: 17.12–30.1 Kvl Niinistö 1p (Antti Vänskä, Irmeli Poduschkin,
Reijo Poduschkin ym.), 2.-4.6 Ha Keskusta 1p (Eero Hietanen, Pentti Linko), 20.6
Ha Myllykylä 2p (Niilo Miikki) ja 7.7. Ii
Erottaja 1p (Pirkko Saarikivi, Timo Saarikivi, Henri Saarikivi).
Turturikyyhky Streptopelia turtur
Kuusi havaintoa, joista 3 toukokuulta.
Kaikki havainnot: 15.5 Kvl Anjalankoski
1Ä (Markku Piepponen), Kvl Keltti 1p
(Jorma Jääskeläinen, Markku Piepponen,
Kari Sinkkonen ym.), 23.5 Vi Siikasaari
1p (Christer Casagrande, Jaakko Hynninen), 8.6 Ii Kausala 1p (Jani Salonen),
29.7 Ko Aittakorpi 1Ä (Otto Seppälä) ja
22.8 Ii Säyhtee 1p (Kari Puumalainen).
KYYHKYLINNUT 2011
Kesykyyhky Columba livia
Suuria määriä kesykyyhkystä ilmoitettiin
enemmän kuin edellisvuonna. Suurimmat
havainnot 2.4 Kvl Inkeroinen 127p (Jani
Salonen, Juha Ojala), 18.8 Kvl Kantturankylä 129p (Mauno Moilanen, Jani Salonen), 24.10 Kvl Värälä 150p, kiert (Juha
Ojala, Jani Salonen).
Uuttukyyhky Columba oenas
Alkutalvesta, tammi-helmikuussa, havaittiin 6 uuttukyyhkyä; 27.1–5.2 Ii Kausala
1p (Kari Puumalainen), 11.2 Vi Vilkkilä
4m, W (Jari Venenmies) ja 26.2 Ha Kirkkojärvi 1p (Klaus Laine, Tuula Nironen).
Uuttukyyhkyjä havaittiin edellisvuotta
enemmän kevätmuutolla, joka alkoi myös
muutamia viikkoja aikaisemmin, jo maaliskuun alkupäivinä. Suurimmat muutot ja
kerääntymät: 10.3 Ha Lupinlahti 15m (Otto Tast), 16.3 Kvl Keltakangas 12p (Esa
Partanen), 25.3 Ko Hovinsari 24p (Rauno Sandberg), 27.7 Vi Vilkkilä 29m (Jari
Venemies), 20.3 Ko Hovinsaari 5m, 16p
(Otto Tast), 31.3 Vi Vilkkilä 17m (Jari Venemies) ja 10.4 Ha Hevossaari 14m (Otto
Tast, Reima Tast, Terho Tast).
Syksyn parhaita kerääntymiä olivat 5.8
Kvl Takamaa 17p, 25.8 Kvl Mettälä 25p
(Mauno Moilanen, Jani Salonen), 11.9
Kvl Kylänaho 22p (Juha Ojala, Jani Salonen). Syksyisiä muuttoparvia ei kovin
kummoisia havaittu, kyse oli vain muutamien lintujen pikkuparvista. Loppuvuodesta, joulukuussa, havaittiin 4 lintua;
3.12 Ha Samenkylä 1p, S (Eero Parkko)
ja 20.12 Ko Ylänummi 3p (Klaus Laine).
Sepelkyyhky Columba palumbus
Ensimmäiset sepelkyyhkyt saapuivat 10.3
alkaen parin päivän sisällä siitä koko alueelle. Kevätmuutolla nähtiin vuoteen 2010
reilusti enemmän sepelkyyhkyjä, suurimmat summat; 5.4 Kvl Alakyl 2820m,
200p (Markku Piepponen, Timo Pulliainen, Mauri Haverinen ym.), 12.4 Ko Hovinsaari 1100p (Eero Hietanen), 16.4 Kvl
Kylänaho 1000p (Veikko Heimola, Antti
Vänskä), 2.5 Kvl Mettälä, parhaimmillaan 4000p (Jani Salonen).
Syysmuutolla ei yhtä massiivisia muuttosummia ilmoitettu kuin vuonna 2010,
mutta sepelkyyhkyn muutto oli jälleen
mukavan näyttävää. Yli 2000 linnun muutot: 18.9 Vi Kellovuori 2000:55m (Tuula
Nironen, Tapio Tohmo, Klaus Laine),
24.9 3000m (Ari Seppä, Tapio Tohmo),
25.9 Ha Tervasaari 2650m, W, SW (Esa
Partanen), Kvl Niskajärvi 4380:46m (Antti Vänskä), Vi Kellovuori 4650:60m (Ari
Seppä, Tapio Tohmo) ja 28.9 2900:38m
(Seppo Grönlund, Tapio Tohmo).
Joulukuulta kaksi havaintoa 3 linnusta:
3.12 Ha Salmenkylä 1p (Eero Parkko) ja
12.-18.12 Ha Pamlpyöli 2 lask, p (Eero
Hietanen, Pentti Linko).
Turkinkyyhky Streptopelia decaoto
Viisi havaintoa vuoden aikana, kaikki
havainnot: 27.4–17.5 Kvl Metsoila 1p
(Mauno Moilanen, Juha Ojala, Jani Salonen ym.), 18.5 Vi Kattilainen 1p (Eero
Hietanen, Lassi Rantanen, Mika Rantanen
ym.), 17.9 Ko Karhula 1p (Jani Salonen),
28.9–3.10 Ko Rauhala 1p (Klaus Laine,
Tuula Nironen, Liisa Penttinen ym.) ja 5.7.10 Ko Sapokka 1ad, p (Lise HolmbergNordman, Peter Nordman).
Turturikyyhky Streptopelia turtur
Jälleen tehtiin kuusi havaintoa, suunnilleen samoina päivinä kuin edellisenäkin
vuonna. Kaikki havainnot 16.5 Py Ristisaari 1p (Ari Seppä ym.), 19.5 Ha Pyötsaari 1 Än, nous, N (Eero Hietanen), 23.5 Vi
Kurkela 1p (Mervi Haukila, Jorma Knaapi, Ari Kuusela, Leena Laitinen ym.), 17.8
Py Länsikylä 1p (Klaus Laine), 19.8 Vi
Rännänen 1p (Rauno Sandberg) ja 18.10
Ii Jokue 1 eijip, ad, p (Kari Puumalainen).
PÖLLÖLINNUT 2010
Pöllövuosi 2010 oli todellinen aallonpohja. Myyräkannat romahtivat edellisen syksyn ja talven aikana olemattomiin ja paikalliset pöllölajit kärsivät suuria tappioita.
Varpuspöllö Glaucidium passerinum
Varpuspöllöllä heikko vuosi ja havaintoja
lähinnä pikkulintujen ruokinnoilta. Pesimäaikaisia havaintoja vain kymmenkunta
ja varmistettuja pesintöjä vain yksi (Kvl)
Helmipöllö Aegolius funereus
Helmipöllöt lähes täysin kateissa. Soidinhavaintoja vajaasta kymmenestä linnusta, eikä ensimmäistäkään varmistettua
Helmipöllö. Taru Suninen
55
LINTUKYMI 2012
mentä. Varmistettuja pesinnän aloituksia
oli yhteensä 9, joista kolme tuhoutui munavaiheessa.
Huuhkaja Bubo bubo
Heikko ravintotilanne toi keväällä cityhuuhkajan sekä Haminaan, että Kotkaan.
Muutamia havaintoja tehtiin myös Kouvolassa. Kotkassa lintu viihtyi koko loppuvuoden. Soidin- ja reviirihavaintoja
vain muutamia. Varmistettuja aloitettuja
pesintöjä ainoastaan yksi, joka sekin oli
jäänyt kesken.
Hiiripöllö Surnia ulula
Pesimäajan ulkopuolisia havaintoja pidempään paikallisina viihtyneistä linnuista puolenkymmentä. Lisäksi saman verran
yksittäisiä havaintoja. Havainnot jakautuivat melko tasaisesti Haminan Ulko-Tammiosta Kouvolan Jaalaan.
PÖLLÖLINNUT 2011
Pöllövuosi 2011 oli paikkapöllöillä varovaista toipumista. Myyräkannat eivät ilmeisesti kuitenkaan kasvaneet kovin suuriksi, sillä myös muuttavien lajien pesintä
jäi vaatimattomaksi.
Varpuspöllö Glaucidium passerinum
Pikkupöllöhavainnoissa pientä piristymistä edelleisen vuoteen, Joitakin pienehköjä
talvivarastoja ja varastointiin viittaavia
havaintoja tehtiin. Puolenkymmentä soidinreviiriä lähinnä Haminan seudulla ja
muutama varmistettu pesintä Kouvolassa
Hiiripöllö. Taru Suninen
pesintää. Syysvaelluksella sai kuitenkin
renkaan jalkaan 7 helmipöllöä, joista 3 oli
2kv lintuja (Juha Vesa).
Sarvipöllö Asio otus
Soidinhavaintoja vain kourallisesta lintuja, mutta kerjääviä poikueita kuitenkin
kymmenkunta
Suopöllö Asio flammeus
Joitakin hajanaisia havaintoja sekä kevät-,
että syysmuutolla. Ei reviiriin tai pesintään viittaavia havaintoja.
56
Lehtopöllö Strix aluco
Lehtopöllöille alkuvuosi oli todellinen
tappotalvi. Kuolleita, nälkiintyneitä ja autoon törmänneitä lintuja löytyi runsaasti,
soidin oli olematonta ja varmistettuja pesintöjä tai poikueita vain kahdeksan.
Viirupöllö Strix uralensis
Viirupöllöjä ei löydetty runsaasti kuolleina kuten lehtopöllöjä, mutta niitä hakeutui
helpomman ravinnon toivossa asutuksen
läheille. Soidinhavaintoja viirupöllöitä
ei normaalistikaan tule kovin runsaasti,
mutta nyt niitä oli vain reilu puolen kym-
Helmipöllö Aegolius funereus
Parantunut myyrätilanne lisäsi myös helmipöllöstä tehtyjä havaintoja. Soidinhavainnot painottuivat perinteisesti alueen
eteläosiin ja varmistetut pesinnät pohjoisosiin. Nykyisin havaitut noin 15 aloitettua pesintää edustaa pitkällä aikavälillä
taantuneen helmipöllökannan heikkoa
keskitasoa. Syysvaellus ei ollut erityisen
voimakasta ja muutamalla pyyntipaikalla
verkkoihin tarttui, tai niitä kävi katselemassa vajaa 20 lintua
Sarvipöllö Asio otus
Sarvipöllöillä jonkin verran parantunut
ravintotilanne ei näkynyt kovin voimakkaasti. Soidintavia pöllöjä havaittiin vain
muutama ja poikueita kymmenkunta.
Suopöllö Asio flammeus
Keväältä kymmenkunta havaintoa muuttavista linnuista. Lisäksi kesältä ja syk-
LINTUKYMI 2012
Suopöllö. Lassi Kujala
syltä muutama paikallinen lintu, mutta ei
mitään selvästi pesintään viittaavaa.
Lehtopöllö Strix aluco
Myös lehtopöllöillä nousu syvästä notkosta on ollut hidasta. Pesintöjä havaittu noin
20 ja pesintöjen munamäärä jäi melko
vaatimattomaksi.
Viirupöllö Strix uralensis
Viirupöllöjen pesintöjä varmistui vajaa
30. Kontrolloidut emot olivat poikeuksetta vanhoja lintuja ja munamäärä jäi kahta
poikkeusta lukuun ottamatta kolmeen tai
sen alle.
Huuhkaja Bubo bubo
Aktiiviset reviirit ovat muutamassa vuosikymmenessä käyneet vähiin. Elonmerkkejä antoi itsestään alun toistakymmentä
huuhkajareviiriä ja varmistettuja pesintöjä
todettiin vain kolme.
Hiiripöllö Surnia ulula
Koko vuonna ilmoitettiin havaintoja vain
kahdesta linnusta.
KEHRÄÄJÄLINNUT 2010
Kehrääjä Caprimulgus europaeus
Kehrääjän reviirejä ilmoitettiin 230, kunnittain; Vi 52, Ha 60, Ko 3, Py 4, Mi 6,
Kvl 90 ja Ii 15. Viimeinen kehrääjä havaittiin 23.9 Ko Kaarniemi 1p (Reima Tast,
Teemu Tast).
KEHRÄÄJÄLINNUT 2011
Kehrääjä
Caprimulgus europaeus
Reviirejä ilmoitettiin 255, eli 25 enemmän
kuin edellisenä vuonna. Kunnittain reviirejä havaittiin seuraavasti; Vi 96, Ha 70,
Ko 10, Py 2, Mi 10, Kvl 59 ja Ii 7. Vuoden
viimeinen kehrääjähavainto tehtiin 15.10
Py Länsikylä 1p (Pekka Pakkala, Seppo
Vuolanto).
SÄIHKYLINNUT 2010
Kuningaskalastaja
Alcedo atthis
KyLY:n alueella havaittiin 2 kuningaskalastajaa Ko Laajakoskella (useat).
SÄIHKYLINNUT 2011
Kuningaskalastaja
Alcedo atthis
Vuoden aikana vain yksi havainto, 4.-5.4
Ko Halla 1p (Kimmo Leinonen, Tauno
Lätti, Tuula Nironen ym.).
TIKKALINNUT 2010
Käenpiika Jynx torquilla
Käenpiialla ilmoitettiin 54 reviiriä, kunnittain reviirejä oli; Vi 9, Ha 6, Ko 14, Py
3, Mi 2, Kvl 11 ja Ii 9.
Harmaapäätikka
Picus canus
Tammikuussa harmaapäätikasta tehtiin
43 havaintoa 52 yksilöstä, parhaimmillaan yhdellä paikalla havaittiin 5 tikkaa;
7.11.2009–3.4.2010 Kvl Raitvierinen 2n,
3k (Mikko Hannonen).
Pesintä varmistui ainakin 6 paikalta, ja
reviirejä ilmoitettiin useita pitkin aluetta,
suurin osa Kvl ja Ii.
Syyskaudella, 1.8–31.12, ilmoitettiin
154 yksilöä.
57
LINTUKYMI 2012
Pohjantikka. Taru Suninen
Palokärki Dryocopus martius
Vuoden aikana ilmoitettiin 324 lintua.
Syksyllä suurimman tikkamme vaellus oli aika vaisua, parhaat ”muutot” olivat 5.9 Ha Kirkkojärvi 18.9 2m, W (Eero
Hietanen, Eero Parkko) ja 3m, E (Eero
Hietanen, Eero Parkko, Liisa Penttinen) ja
22.10 Vi Kellovuori 2m, E (Seppo Grönlund, Jorma Lindfors).
Käpytikka Dendrocopos major
Syksyn vaelluksella läntisiin ilmansuuntiin havaittiin muuttavan 71 käpytikkaa,
ja itäisiin 22. Parhaina päivinä muutti 21.8
Vi Kellovuori 2m, E, 4m, W, 2m, NW ja
6m, NE (Seppo Grönlund, Tapio Tohmo,
Jari Venemies) 5.9 Ha Kirkkojärvi 8m, W
(Eero Hietanen, Arto Lindén, Eero Parkko) 20.9 1m, E, 7m, W (Eero Hietanen,
Jorma Räkköläinen, Ari Flinkman ym.).
58
Valkoselkätikka Dendrocopos leucotos
Alkutalvesta, tammikuussa, havaittiin
11 valkoselkätikkaa, suurin osa läskiruokinnoilta. 29.12.2009–7.2.2010 Kvl Elimäki 1k, fl, ad, p (Jarmo Lehto), 1.1 Kvl
Kymen Paviljonki 1n, p, ja 1k, rumm, p
(Antti Vänskä, (Juha Ojala, Jani Salonen
ym.), 1.-12.1 Vi Vilkkilä 1n, p ja 1k, p
(Jorma Lindfors, Pekka Tainio, Aila Lindfors ym.), 6.1 Kvl Kimola 1n, p ja 1k, p
(Pentti Ilonoja), 13.1 Ha Ristiniemi 1k, p
(Eero Hietanen), 15.1 Kvl Mustila 1k, p
(Jari Piepponen), Kvl Rantonen 1n, p (Kari Sinkkonen) ja Ha Reitkalli 1p (Maire
Ikkala).
Alueelta ainakin kolme pesintää varmistettiin.
Syksyllä muuttolennossa havaittiin 16
lintua ja talvehtimaan valkoselkätikkoja
jäi useita.
Pikkutikka Dendrocopos minor
Reviirejä, tai reviireihin/pesintöihin viittaavia havaintoja ilmoitettiin Tiiraan noin
43 kappaletta ympäri aluetta.
Syksyn aikana ei suurta vaellusta ollut
havaittavissa, syksyn aikana ilmoitettiin
11 muuttavaa yksilöä.
Pohjantikka Picoides tridactylus
Alkutalvelta havaintoja ilmoitettiin 2 havaintoa; 8.1 Kvl Sippola 1k, p (Veikko
Heimola, Kari Sinkkonen) ja 17.–21-1
Kvl Hietakankaanniemi 1k, p (Petri Parkko, Markku Piepponen, Jani Salonen).
Reviireihin viittaavia havaintoja ilmoitettiin 9, Ii, Kvl ja Mi.
Syksyllä jonkin asteista vaellusta, länteen vaeltavia pohjantikkoja havaittiin 18
yksilöä. 29.9–2.10 muutti 8 näistä, kaikki
Vi.
LINTUKYMI 2012
TIKKALINNUT 2011
Käenpiika Jynx torquilla
Havaintoja ilmoitettiin pesimäkaudella
noin kolminkertainen määrä viime vuoteen verrattuna, 145 yksilöä. Kaikki havainnot käenpiiasta toivota ilmoitettavan
Tiiraan. Kunnittain reviirejä ja pesintöihin
viittaavia havaintoja ilmoitettiin seuraavasti: Vi 14, Ha 45, Ko 32, Py 3, Mi 7, Kvl
34 ja Ii 10.
Harmaapäätikka Picus canus
Tammikuun aikana havaittiin harmaapäätikkoja 41 yksilöä. Parhaimmillaan harmaapäätikkoja havaittiin samalla paikalla
neljä, kahdessa paikassa. 17.10.2010–
28.3.2011 Kvl Raitvierinen 2k, 2n (Mikko
Hannonen) ja 29.1 Ii 2k, 2n (Marita Salminen).
Pesintöjä ei Tiiraan ilmoitettu yhtään,
mutta reviirejä sitäkin enemmän, joista
jälleen pääosa Ii ja Kvl.
Syksyllä, 1.8-31.12 ilmoitettiin 80 yksilöä eri puolelta aluetta.
Palokärki Dryocopus martius
2011 Tiiraan ilmoitettiin 286 palokärkeä.
Palokärjen syysvaellus jäi edellisvuottakin vaisummaksi, muuttavia lintuja havaittiin parhaimmillaan kaksi päivässä.
Käpytikka Dendrocopos major
Syyskaudella havaittiin käpytikkoja vaeltavan läntisiin ilmansuuntiin 10 ja itäisiin
9, eli vaellus oli selvästi vaisumpaa, tai
havaintoja ilmoitettiin puutteellisesti. Parhaana päivänä muutti 25.9 Vi Kellovuori
5m, W (Seppo Grönlund, Pekka Tainio,
Tapio Tohmo ym.).
tamia yksilöitä, kuitenkin vähemmän kuin
edellisenä vuonna.
Pikkutikka Dendrocopos minor
Pesintään tai reviiriin viittaavia havaintoja
tehtiin tänä vuonna 38.
Syksyn vaellusta ei havaittu lainkaan.
Pohjantikka Picoides tridactylus
Edelliseen vuoteen verrattuna pohjantikkoja jäi talvehtimaan moninkertainen
määrä; 9 yksilöä.
Reviireihin tai pesintöihin viittaavia
havaintoja tehtiin 12 koko alueelta.
Syysvaellusta ei juuri havaittu, länteen
vaeltavia lintuja vain 5.
VARPUSLINNUT 2010
Kangaskiuru Lullula arborea
Ensimmäiset kangaskiurut havaittiin 31.3
Ii ja Vi, yhteensä 3 yksilöä. Päämuutto
ajoittui huhtikuuhun. Reviirihavaintoja
laulavista koiraista, paikallisista linnuista, tai poikasista tehtiin 79. Syysmuutto
oli aika vaisua, parhaat muutot: 6.9 Vi
Kellovuori 3m (Seppo Grönlund), 19.9
Ko Laajakoski 6p (Ari Eerola) ja 9.10 Ko
Meripuisto 3m (Antto Mäkinen, Jukka
Rokkanen). Viimeinen kangaskiuru havaittiin 5.11 Kvl Kaipiainen 1ä, m (Kari
Sinkkonen).
Kiuru Alauda arvensis
Ensimmäinen kiuruhavainto tehtiin 13.3
Ha Kirkkojärvi 1m, S (Eero Hietanen).
Kiurun keväinen päämuutto, joka ei tänä
vuonna ollut kovin näyttävää, ajoittui huh-
tikuun ajalle, ja parhaat kerääntymät/muutot havaittiinkin huhtikuun alku- ja puolivälissä: 5.4 Kvl Jokela 64p (Antti Vänskä)
ja 9.4 Vi Vilkkilä 52m (Jari Venemies).
Syysmuutto alkoi elokuussa jatkuen
lokakuun loppuun. Parhaat kerääntymät
syksyllä; 19.9 Kvl Ratula parhaimmillaan
480p (Antti Vänskä), 25.9 Kvl Koinaho
parhaimmillaan 320p, Kvl Rasinmäki
150p (Markku Piepponen), 20.9 Kvl Elimäenjärvi 300p (Timo Pulliainen), 2.10
Kvl Värälä 320p (Markku Piepponen) ja
6.10 Ii Sääskjärvi 200p (Kari Puumalainen). Viimeiset havaitiin 7.11 Ko Laajakoski 1p (Ari Eerola) ja 8.11 Kvl Kotiranta 1p (Kari Puumalainen).
Tunturikiuru Eremophila alpestris
Vuoden aikana havaittiin 5 tunturikiurua,
joista 3 keväällä huhtikuussa, ja 2 syksyllä lokakuussa. Kaikki havainnot: 6.4 Kvl
Alakylä 1p (Markku Piepponen), 14.4
Kvl Koinaho 1p (Jani Salonen), 29.4 Ko
Hovinsaari 1p, m (Rauno Sandberg), 9.10
Ko Meripuisto 1m (Antto Mäkinen, Jukka
Rokkanen) ja 16.10 Ha Myllykylä 1 kiert,
lask (Eero Hietanen).
Törmäpääsky Riparia riparia
Kevään ensimmäinen törmäpääsky havaittiin 29.4 Ko Hovinsaaressa 1 kiert (Rauno
Sandberg). Päämuutto ajoittui toukokuun
puolenvälin tienoille ja loppuun, jolloin ilmoitettiin muutamia yli kymmenen linnun
päiväsummia. Pesimäkoloniat kunnittain:
Ii 10, Kvl 4, Ha 2, Py 1, Vi 2. Paras kolonia havaittiin jälleen Ii Syvienhautojenkankaalla, jossa n. 150 asuttua koloa, ja
Valkoselkätikka
Dendrocopos leucotos
Tammikuun aikana havaittiin 11 valkoselkätikkaa. Tänä vuonna havaittiin
enemmän yksittäisiä lintuja ruokinnoilla.
14.12.2010–4.4.2011 Ko 1n, p (Paavo
Vieri), 1.1. Ii 1n, p (Marko Loikkanen),
Kvl Aholanmäki 1k, p (Hannu Mäkinen),
2.1 Vi Kurkela 1n, p (Tuula Nironen,
Klaus Laine), 3.1 Kvl Kimola 1k, 1n, p
(Pentti Ilonoja), 5.1 Vi Vilkkiläntura 1k, p,
kiert (Eero Hietanen ym.), 8.1 Elimäki 1k,
p (Jouni Repo), 14.1 Ii Lyöttilä 1n, p (Kari
Puumalainen), Kvl Kymen Paviljonki 1k,
p (Mauno Moilanen, Taru Suninen), 30.1
Kvl Anjalankoski 1p (Seija Helander).
Pesintöjä ei ilmoitettu Tiiran ollenkaan.
Syysmuutolla valkoselkätikkoja havaittiin 8, ja talvehtimaan jäi jälleen muu-
Valkoselkätikka. Lassi Kujala
59
LINTUKYMI 2012
haarapääskyhavainto havaittiin lokakuun
alussa, 4.10 Ha Metsäkylä 2m, S (Petri
Metsälä).
Räystäspääsky Delichon urbicum
Kevään ensimmäinen havainto 23.4 Ko
Metsola 2p, kiert (Rauno Sandberg). Keväällä ei suuria parvia havaittu kuin yksi;
9.5 Ii Mukulanlahti 100p (Kari Virtanen),
muutoin parvet jäivät alle kahdenkymmenen yksilön. Syksyllä räystäspääskyllä ei
havaittu selvää päämuuttoa, mutta muutama mukava parvi ilmoitettiin. 24.8 Kvl
Keltti 100p (Jorma Jääskeläinen, Markku
Piepponen, Jani Salonen) ja Vi Kurkela
660m, W (Sampsa Cairenius, Seppo Korpela). Viimeinen lintu havaittiin 23.9 Ko
Katariinassa 1m, SW (Esa Partanen).
Västäräkki. Hannu Sorsa
80p lintua (Kari Puumalainen).
Syysmuutto ei ollut kovin ihmeellistä,
paras muuttoparvi oli 24.8 Vi Ukkosaari
20m (Jukka Rokkanen). Syksyn viimeiset
törmäpääskyt havaittiin 18.9 Ha Kirkkojärvi 1 kiert, S (Eero Hietanen) ja Ko Isopuisto 1 kiert (Jukka Rokkanen).
Haarapääsky Hirundo rustica
Kevään ensimmäinen 17.4 Kvl Elimäenjärvi 1 kiert (Henrik Westerholm). Haarapääsky alkoi yleistyä jo huhtikuun lopulla
enimmäkseen yksittäisten lintujen voimin,
ja paras päivä sattui 9.5, prahaat kerään60
tymät Ha Lupinlahti 200p (Pentti Linko,
Eero Hietanen, Tero Ilomäki), Ii Sitikkala
100p (Kari Puumalainen), Ii Mukulanlahti 100p (Kari Virtanen), Py Heinlahti
140p (Ari Vuorio). Syysmuutolta tehtiin
havaintoja jo elokuun alkupuolelta, mutta paras muutto ajoittui syyskuun alkupäiville. Parhaat muutot, ja kerääntymät;
25.8 Ha Kirkkojärvi 620m, kiert, S (Eero Hietanen), 30.8 Vi Kellovuori 600m
(Seppo Grönlund, Jari Venemies), 1.9 Vi
Kellovuori, huikea summa, 3600m (Seppo
Grönlund, Pekka Tainio, Jari Venemies) ja
2.9 750m (Seppo Grönlund). Viimeinen
Niittykirvinen Anthus pratensis
Ensimmäiset niittykirviset havaittiin
maaliskuun lopussa, 28.3 Py Länsikylä
3p (Klaus Laine, Tuula Nironen). Kevätmuutto oli tasaista, parantuen huhtikuun
puoleenväliin ja loppuun. Parhaat havaintomäärät olivat 5.4 Kvl Jokela 33m (Antti
Vänskä), 6.4 Ha Pampyöli, parhaimmillaan 55p (Eero Hietanen), 11.4 Ko Laajakoski 33p (Ari Eerola), 24.4 Kvl Wredeby,
parhaimmillaan 83p (Juha Ojala, Jani Salonen) ja Ko Torvmossen 66 nous, m (Ari
Eerola).
Syysmuutto oli varsin näyttävää, se
alkoi hiljalleen syyskuun alussa. Parhaat
kerääntymät ja muutot ajoittuivat syyskuun puoleenväliin ja loppuun; 14.9 Vi
Kellovuori 350m (Seppo Grönlund, Tapio
Tohmo, Jari Venemies), 19.9 Kvl Ratula
260p (Antti Vänskä), 25.9 Vi Kellovuori
230m (Tapio Tohmo), 26.9 Ko Katariina
290m (Esa Partanen, Jukka Rokkanen) ja
30.9 Kvl Mäyrämäki 150p (Markku Piepponen). Viimeinen suurehko muutto havaittiin 9.10 Ko Kaarniemi 130m (Teemu
Tast). Vuoden viimeinen lintu havaittiin
7.11 Ii Kymenranta 1m, SW (Olli Kivinen).
Lapinkirvinen Anthus cervinus
Kevätmuutolla tehtiin yhteensä viisi havaintoa: 13.5 Vi Suuri-Pisi 1m, E (Jorma
Kelo, Marko Kelo, Juhani Rissanen ym.),
15.5 Kvl Keltti 1p (Timo Pulliainen), Vi
Hurppu 1m, N (Jouko Olkio, Pekka Toiminen ym.), 25.5 Kvl Muhniemi 1m (Jani
Salonen) ja 28.5 Py Ristisaari 2p (Johannes Hänninen, Jyrki Pynnönen, Petteri
Tolvanen ym.).
Syysmuutolla tehtiin 157 havaintoa
824 yksilöstä, vuosi oli siis lapinkirvisen
LINTUKYMI 2012
osalta todella hyvä. Huippu osui elokuun
loppupäiville, ja syyskuun puoleenväliin.
Parhaat kerääntymät havaittiin 28.8 Ii Isokylä 32p (Olli Kivinen), 29.8 Ha Vilniemi
20p (Eero Hietanen), hieno kerääntymä
4.9 Kvl Värälä 120p (Lasse Artevo, Timo
Korjala, Markku Piepponen ym.) ja Kvl
Koinaho 55p (Jorma Jääskeläinen, Markku Piepponen). Lokakuussa havaittiin
vielä kuusi yksilöä, ja vuoden viimeinen
havainto 7.10 Ha Metsäkylä 1p (Eero Hietanen).
Metsäkirvinen Anthus trivialis
Kevään ensimmäinen metsäkirvinen havaittiin 13.4 Vi Kellovuori 1ä, m (Seppo
Grönlund, Jari Venemies). Kevätmuutto
oli aika vaisua, parhaat muutot/kerääntymät olivat; 8.5 Py Valkmusa 25m (Mika
Asikainen, Petri Parkko, Niina Rinne ym.)
ja 13.5 Py Ristisaari 30p (Johannes Hänninen, Petri Ripatti, Ari Seppä).
Syysmuutto taasen oli komeaa, ja suuria päiväsummia havaittiin. Huippupäivinä havaittiin metsäkirvisiä seuraavasti:
21.8 Ko Katariina 450m, SW (Esa Partanen, Jukka Rokkanen), Vi Kellovuori
700m (Seppo Grönlund, Tapio Tohmo,
Jari Venemies), 23.8 Vi Kellovuori 2350m
ja 30.8 350m (Seppo Grönlund, Jari Venemies). Muutto alkoi elokuun alussa, jatkuen lokakuun puoleenväliin. Viimeinen lintu havaittiin 26.10 Py Ristisaaressa 1 (Ari
Vuorio, Janne Kiiski, Toni Erikoinen).
Luotokirvinen Anthus petrosus
Vuoden ensimmäiset luotokirviset havaittiin 11.4 Ko Meripuistossa 2p (Jukka
Rokkanen, Rauno Sandberg). Sisämaasta
ei tehty koko vuonna yhtään havaintoa.
Syysmuutolla luotokirvisiä havaittiin vain
viisi, joista viimeinen oli 7.9 Ha Koivuluoto 1p (Markus Keskitalo).
Västäräkki Motacilla alba
Ensimmäiset västäräkit havaittiin 29.–
31.3 Ko Kyminsuu 1p (Kimmo Leinonen, Jorma Räkköläinen, Rauno Sandberg
ym.), Ha Lupinlahti 1 kiert (Virpi Töytäri,
Kari Janhunen, Teemu Hiukka), Ha Husula 1p (Tauno Lätti), Ko Kyminlinna 6p
(Jukka Rokkanen, Jorma Räkköläinen) ja
Kvl Halkoniemi 1p (Timo Korjala). Kevätmuuton paras päiväsumma oli 17.4 Kvl
Elimäenjärvi 210p (Jari Piepponen, Antti
Vänskä). Syysmuutolle kertyviä parvia
havaittiin jo heinäkuun lopusta alkaen
syyskuun loppuun. Parhaat summat ilmoitettiin syyskuun puolestavälistä: 17.9 Kvl
Ratula 1300p (Sampsa Cairenius, Juha
Niittykirvinen. Lassi Kujala
Koli) ja 18.9 Ko Katariina 340m (Esa Partanen). Viimeinen havainto västäräkistä
ilmoitettiin 17.11 Vi Vilkkilä 1 1kv p, jalkavaivainen (Jari Venemies, Timo Vilkki).
Keltavästäräkki Motacilla flava
Kevään ensimmäinen keltavästäräkki
havaittiin 21.4 Kvl Elimäenjärvellä, 1p
(Sampsa Cairenius). Toukokuun loppupuolella ja keskivaiheilla havaittiin joitain kerääntymiä, suurin niistä oli 28.5 Py
Ristisaari 140p (Johannes Hänninen, Jyrki
Pynnönen, Petteri Tolvanen ym.).
Syysmuuton huippu oli 8.-28.8. Parhaat kerääntymät havaittiin 15.8 Ko Hovinsaari 150p (Teemu Tast, Heini Tast,
Terho Tast ym.), 28.8 Ii Isokylä 150p (Olli
Kivinen) ja Kvl Elimäenjärvi 170p (Juha
Ojala, Jari Piepponen, Jani Salonen). Viimeiset linnut havaittiin lokakuussa, 1.10
Ha Kirkkojärvi 1m, SW (Matti Markus
Seppä, Arja Wallenius) ja Py Ristisaari 1m
(Jukka Rokkanen).
Virtavästäräkki Motacilla cinerea
Virtavästäräkistä tehtiin yksi havainto
Ulko-Tammiosta 12.5, 1p (Markus Keskitalo).
Tilhi Bombycilla garrulus
Ilmeisesti hyvän pihlajanmarjavuoden
vuoksi tilhiä havaittiin meillä keskitalvellakin yleisesti, tammikuun aikana 2629
yksilöä ilmoitettiin Tiiraan. Kevätmuuttoa
oli havaittavissa maaliskuusta alkaen, jolloin havaittiin 114 muuttavaa tilheä.
Syysmuutto ”käynnistyi” hiljalleen,
syyskuussa havaittiin 381 yksilöä, lokakuussa määrä kymmenkertaistui, ja tilhiä
ilmoitettiin Tiiraan 8603 yksilöä, mikä on
puolet koko vuoden aikana ilmoitetuista
tilhistä KyLY:n alueella. Marraskuussa
lintuja ilmoitettiin enää 177, joulukuussa
määrä kasvoi 390:neen. Syksyn suurin
paikallinen tilhi määrä ilmoitettiin 16.10
Ko Kotkansaaresta, jossa havaittiin vaihtelevan kokoinen tilhiparvi, kuitenkin parhaimmillaan 800p ja 300p (Esa Partanen).
Koskikara Cinclus cinclus
Kevätpuolella ilmoitettiin 59 havaintoa
81 koskikarasta. Luvuissa on kuitenkin
samoja lintuja mitä suurimmalla todennäköisyydellä. Paras yhdestä paikasta yhtä
aikaa ilmoitettu summa havaittiin 13.2
Kvl Ahvionkoski 6p (Hannu Sorsa, Asta
Sorsa ym.).Kevään viimeinen havaittiin
27.4 Ko (Rauno Sandberg).
Syyskaudella, 1.8–31.12, ilmoitettiin
52 havaintoa 98 yksilöstä, ja sama pätee
näihin lukuihin. Yhdellä paikalla havaittiin parhaimmillaan 6p 26.12 Ko Siikakoski (Klaus Laine, Tuula Nironen).
Peukaloinen Troglodytes troglodytes
Ensimmäinen peukaloinen havaittiin 29.3
Vi Vilkkilä 1p (Jari Venemies). Kevätmuutolla havaittiin jälleen periaatteessa
vain yksittäisiä lintuja, eikä muutossa
ollut huippupäiviä. Syysmuutolla tuttuun tapaan peukaloiset kerääntyvät ulkosaaristoon, ja näin ollen Py Ristisaari
oli taas peukaloisten suosiossa. 20.9 30p
(Ari Vuorio), 27.9 Ha Tammio 20p (Mika
Asikainen) ja 28.9 Py Mustaviiri 35p (Ari
Vuorio). Myöhäisin havainto 27.11 Ko
Sapokka 1p (Jukka Rokkanen).
61
LINTUKYMI 2012
Punarinta. Taru Suninen
Rautiainen Prunella modularis
Kevään ensimmäiset rautiaiset ilmoitettiin
Tiiraan 30.3 Ii Mukulanlahti 1 Ä (Olli Kivinen) ja Ko Itäkatu 1m (Jukka Rokkanen).
Kevätmuutolla paras ilmoitettu määrä oli
17.4 Ii Kymentaka 10m (Olli Kivinen).
Syysmuutto alkoi elokuun lopulla, ja
syksyn aikana ilmoitettiin useita hienon
kokoisia muutto summia. Parhaat muutot
olivat: 17.10 Vi Kellovuori 60m (Seppo
Grönlund, Pekka Tainio, Tapio Tohmo),
20.9 Vi Kurkela 63m, W, 23.9 78m (Seppo
Korpela) ja 25.9 Ko Katariina 57m (Esa
Partanen, Jukka Rokkanen). Talvella ei
tehty yhtään havaintoa rautiaisesta, ja viimeinen yksilö havaittiin 6.11 Py Ristisaaressa 1p (Timo Böhme, Ari Vuorio).
Punarinta Erithacus rubecula
Yksittäisistä koko talven paikallisena
viettäneistä punarinnoista tehtiin yhteensä
kaksi havaintoa; tuttuun tapaan Kvl Heinharjulla 1p (Heikki Luokkamäki) ja Ko
Katariinassa 1p (Rauno Sandberg ym.).
Ensimmäisiä muuttajia havaittiin maaliskuun lopusta alkaen. Suurimmat kerääntymät keväällä ilmoitettiin rannikon
62
saarista 3.4 Py Kaunissaari 45p (Ari Vuorio, Aapo Vuorio, Markku Korppas ym.)
ja 6.4 Ko Haapasaari 55p (Ari Vuorio).
Syysmuutolla punarinnat kerääntyivät
jälleen ulkosaaristoon valmistautumaan
etelään lähtöön. Parhaat kerääntymät havaittiin 20.9 Py Ristisaari 70p (Ari Vuorio)
ja 27.9 Ha Tammio 50p (Mika Asikainen).
Kaksi lintua jäi talvehtimaan Ko Katariinaan, ja ilmeisesti selvisivät ruokinnan
voimin kevääseen. (Pekka Tainio ym.).
Sinipyrstö Tarsiger cyanurus
Yksi havainto keväältä, Ha Koivuluodosta, 22.5 1n-puk, p (Markus Keskitalo).
Sinirinta Luscinia svecica
Ensimmäinen sinirinta havaittiin 5.5. Ha
Kirkkojärvi 1k, p (Eero Hietanen), ja koko
kevään aikana havaittiin yhteensä 29 yksilöä. Paras kerääntymä oli kevätmuutolla 5
yksilöä; 11.5 Kvl Saksanaho 1Ä, 2k, 2n, p
(Juha Ojala, Jani Salonen).
Syysmuutolla ilmoitettiin yhteensä 57
havaintoa 181 linnusta (25.8–5.10). Parhaat kerääntymät olivat; 6.9 Ko Hovinsaari 25p (Antto Mäkinen) ja 9.9 Kvl Keltti
20p (Markku Piepponen, Heikki Luokkamäki). Viimeinen havainto 5.10 Ha Kirkkojärvi 1p (Teemu Tast).
Mustaleppälintu
Phoenicurus ochruros
Ensimmäinen mustaleppälintu havaittiin
28.–30.3 Ko Kyminsuu 1k, +2kv, jp, p
(Kimmo Leinonen ym.). Keväällä ilmoitettiin n.20 havaintoa 24 yksilöstä. Mahdollisia pesintöjä ja pesintöjä ilmoitettiin
yhteensä alueeltamme 4. Syyspuolella havaittiin 17 yksilöä, joista viimeinen 1.12
Ko Haapasaari 1 n-puk, p (Ari Vuorio).
Leppälintu Phoenicurus phoenicurus
Kevään ensimmäiset leppälinnut havaittiin 23.4 Ha Summassa 3k, p (Ari Hämäläinen). Muutolla ei kerääntymiä havaittu
lainkaan. Syysmuutollakaan ei havaittu
kuin yksittäisiä lintuja, joista viimeinen
14.11 Kvl Mustila 1k, p (Klaus Laine,
Tuula Nironen).
Pensastasku Saxicola rubetra
Muutto alkoi huhtikuun lopussa ja ensimmäiset pensastaskut siten 28.4 Vi Hä-
LINTUKYMI 2012
meenkylä 1k, p (Sakari Tanttari, Matti
Aaltonen) ja Vi Kirkonkylä 1k, p (Pertti
Uusivuori). Parhaat kerääntymät havaittiin 17.5 Kvl Keltti 15 Än, p (Jani Salonen) ja 28.5 Py Ristisaari 13p (Johannes
Hänninen, Jyrki Pynnönen, Petteri Tolvanen ym.)
Syysmuutolla ilmoitetut parhaat kerääntymät olivat 11.8 Kvl Kylänaho 33p,
Kvl Värälä 39p (Jani Salonen), 12.8 Vi
Kattilainen 25p (Eero Hietanen), 14.8 Kvl
Löytty 25p (Antti Vänskä), 30.8 Ha Vilniemi 25p (Pentti Linko) ja 5.9 Vi Häppilä 25p (Hannu Friman, Kirsi Leiri). Viimenen havanto syksyltä tehtiin 25.9 Kvl
Koinaho 1p (Markku Piepponen).
löä, ruokinnoille ja marjapensaiden tuntumaan. Kevätmuuton parhaat päivät olivat
7.4 ja 13.4. Parhaat muutot ja kerääntymät
eivät olleet kovin päätähuimaavia, 7.4 Kvl
Keltakangas 320p (Juha Metso) ja 13.4 Vi
Kellovuori 325m (Seppo Grönlund, Jari
Venemies).
Syksyn suurimmat kerääntymät: 7.9
Kvl Keltti 1215p (Mauno Moilanen, Jani
Salonen), 13.9 Ii Kausala 800p (Kari Puumalainen), 22.9 Kvl Elimäenjärvi 600p
(Timo Pulliainen), 27.9 Ha Husula 650p
(Eero Hietanen) ja 3.10 Kvl Alakylä 800p
(Timo Pulliainen). Suurin muutto havaittiin 8.10 Ko Katariina 2900m (Esa Partanen).
Kivitasku Oenanthe oenanthe
Kevään ensihavainto 1.4 Kvl Keltakangas
1k, p (Juha Metso). Päämuutto osui toukokuun puoleenväliin, mutta suuria kerääntymiä ei havaittu, suurin 23.5 Py Ristisari
12p (Johannes Hänninen, Jyrki Pynnönen,
Petteri Tolvanen ym.).
Syysmuuton parhaat kerääntymät olivat 5.9 Vi Häppilä 20p (Hannu Friman,
Kirsi Leiri) ja 19.9 Kvl Ratula 36p (Antti Vänskä). Myöhäisin havainto 7.10 Kvl
Raussila 1p (Pekka Vainio).
Laulurastas Turdus philomelos
Laji alkoi yleistyä huhtikuun alussa. Suurin kerääntymä oli pieni, 10.4 Kvl Wredeby 10p (Jani Salonen). Syksyn suurimmat
kerääntymät/muutot olivat näyttävämpiä;
27.9 Ha Tammio 100p (Mika Asikainen),
29.9 Ko Kaarniemi 23p (Teemu Tast) ja
1.10 Py Ristisaari 40p (Jukka Rokkanen).
Myöhäisin havainto tehtiin 27.11 Ko Sapokka 1p (Jukka Rokkanen).
Mustarastas Turdus merula
Talvehtimaan jäi mustarastaita kunnittain
seuraavasti: Ii 11, Kvl 61, Mi 2, Ha 107,
Ko 144, Py 11 ja Vi 6.
Räkättirastas Turdus pilaris
Talvehtimaan jäi räkättirastaita n.115 yksi-
Punakylkirastas Turdus iliacus
Ei talvihavaintoja. Muutto alkoi maaliskuun lopulla jolloin havaittiin 5 yksilöä, Ii
1p, Ko 1p, 2m Vi 1m ja Ha 1m.
Kulorastas Turdus viscivorus
Paras muutto ajoittui muiden rastaiden
tapaan huhtikuun puoleenväliin, suurimat kerääntymät ja muutot olivat 11.4 Vi
Kurkela 46p (Eero Hietanen) ja 12. 4Vi
Kellovuori 57m (Seppo Grönlund, Jari
Venemies). Myöhäisin lintu havaittiin 22.24.11 Ha Hillonniemi 1p (Eero Hietanen).
Pensassirkkalintu Locustella naevia
Reviirejä ilmoitettiin seuraavasti kunnittain: Ii 15, Kvl 27, Mi 5, Ha 11, Ko 3, Py 2
ja Vi 15. Parhaimmillaan pensassirkkalintuja havaittiin 12.8 Vi Kattilaisessa 3p, Ä
(Eero Hietanen).
Viitasirkkalintu Locustella fluviatilis
37 reviiriä, kunnittain jakautuen seuraavasti: Ii 6, Kvl 8, Ha 10, Ko 4 ja Vi 9. Parhaalla paikalla Kvl Saksanaholla, kuultiin
parhaimmillaan 3k, Ä 29.5–17.6 (Petri
Parkko, Markku Piepponen, Jani Salonen
ym.).
Ruokosirkkalintu
Locustella luscinoides ARK
Yksi havainto ruokosirkkalinnusta; 9.23.5 Ha Lupinlahti 1p, Ä (Klaus Laine,
Tuula Nironen ym.).
Rytikerttunen Acrocephalus scirpaceus
Reviirejä havaittiin seuraavasti: Ii 18, Kvl
6, Ha 18, Ko 1 ja Vi 7, siis yhteensä 50.
Luhtakerttunen
Acrocephalus palustris
Reviirejä yhteensä noin 107, jakautuen
seuraavasti kunnittain: Ii 21, Kvl 25, Mi
5, Ha 33, Ko 17 ja Vi 29. Suurin yhdellä
paikalla yhtä aikaa havaittu määrä luhtakerttusia äänessä oli 23.5 Ko Kaarniemi
6Ä (Teemu Tast).
Viitakerttunen
Acrocephalus dumetorum
Reviirit kunnittain: Ii 50, Kvl 90, Mi 7, Ha
50, Ko 18, Py 5, Vi 65.
Rastaskerttunen
Acrocephalus arundinaceus
Noin 20 reviiriä ilmoitettiin, paras paikka
tuttuun tapaan Ha Kirkkojärvellä, missä
parhaimmillaan havaittiin 5Ä 9.6 (Eero
Hietanen). Myös Ha Lupinlahdella oli hyvä määrä laulavia rastaskerttusia 7.-12.6
4Ä (Eero Hietanen). Kunnittain reviirejä
seuraavasti; Ii 2, Kvl 1, Ha 10, Ko 2, Py
2 ja Vi 4.
Punakylkirastas. Taru Suninen
Kirjokerttu Sylvia nisoria
Vuoden aikana vain kaksi havaintoa, ensimmäinen 26.5 Py Ristisaari 1k, 2kv, Än,
p (Johannes Hänninen, Jyrki Pynnönen,
Petteri Tolvanen ym.) ja toinen sisämaasta
63
LINTUKYMI 2012
Pussitiainen. Hannu Sorsa
21.–22.8 Kvl Keltti 1 1kv, p (Lasse Artevo, Markku Piepponen, Jani Salonen).
Idänuunilintu Phylloscopus trochloides
Kevään ensihavainnot 14.5 Py 3p ja Vi 4p.
Reviireihin viittaavia havaintoja tehtiin
tänä vuonna paljon, yhteensä 103 yksilöstä. Syksyn viimeinen havainto tehtiin 31.8
Py Ristisaaresta, 1p (Petteri Tolvanen).
Taigauunilintu
Phylloscopus inornatus ARK
Lajista tehtiin vuoden aikana kaksi havaintoa syksyltä, 24.9 Ko Katariina 1p
(Jukka Rokkanen) ja 1.10 Vi Kurkela 1p,
Än (Sampsa Cairenius, Hannu Friman,
Seppo Korpela).
Tiltaltti Phylloscopus collybita
Ensimmäinen tiltaltti havaittiin 4.4. Ha
Salminlahti 1p (Vesa Oksanen). Keväällä
ei ilmoitettu minkäänlaisia kerääntymiä
tiltaltilla, toisin kuin syysmuutolla, jolloin
64
päästiin ihan kelpo päiväsummiin. 14.9
Ko Haapasaari 25p, 20.9 Py Ristisaari 25p
(Ari Vuorio) ja 23.9 Ha Kirkkojärvi 26m,
kiert, W (Eero Hietanen, Jorma Räkköläinen). Syksyn viimeinen havainto tehtiin
6.11 Py Ristisaari 1p (Timo Böhme, Ari
Vuorio).
Pajulintu Phylloscopus trochilus
Kevään ensimmäinen pajulintu havaittiin
22.4 Ko Kurittulassa 1p, Än (Rauno Sandberg). Kevään parhaat ”kerääntymät” olivat 1.5 Ha Kirkkojärvi 8p (Eero Hietanen)
ja 14.5 Py Ristisaari 20p (Timo Böhme,
Johannes Hänninen, Mikko Pöyhönen
ym.) Syymuuton huippu oli 30.8–9.9, ja
suurimmat summat olivat 30.8 Vi Kellovuori 230m, E (Seppo Grönlund, Jari Venemies), 7.9 Ha Koivuluoto 100p (Markus
Keskitalo) ja 9.9 Py Ristisaari 120p (Petri
Ripatti, Jukka Rokkanen). Vuoden viimeinen havainto tehtiin 6.10 Ko Isopuisto 1p
(Jukka Rokkanen).
Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix
Ensimmäiset sirittäjät havaittiin 28.4 Ha
Ristiniemi 1p (Eero Hietanen), Ko Kaarniemi 1p, Än (Rauno Sandberg) ja Kvl
Kekäleniemi 1Ä (Simo Jokinen). Kevään
suurin keskittymä 28.5 Py Ristisaari 15p
(Johannes Hänninen, Jyrki Pynnönen,
Petteri Tolvanen ym.), syksyllä havaittiin korkeintaan kahden linnun ”parvia”.
Vuoden viimeiset havainnot ilmoitettiin
7.9 Ha Kirkkojärvi 1p (Eero Hietanen), Ii
Säyhtee 1p (Kari Puumalainen), Ko Hovinsaari 1p (Rauno Sandberg) ja Py Mustaviiri 1p (Ari Vuorio).
Pikkusieppo Ficedula parva
Kevään ensimmäinen pikkusieppo ilmoitettiin 5.5. Kvl Muhjärvi 1 2kv, p (Markku Piepponen). Ilmoitettujen havaintojen
perusteella voisi päätellä KyLY:n alueella
reviiriään pitäneen noin 40 pikkusieppoa,
mutta on vaikea päätellä, mitkä koskevat
muuttavia lintuja, ja mitkä todella reviirin
LINTUKYMI 2012
valinneita. Kaikki havainnot, erityisesti
pesintään ja reviireihin viittaavat, ovat tärkeitä, sillä pikkusieppo on indikaattorilaji. Syksyllä pääosin yksittäisiä lintuja, ja
viimeinen havaittiin 7.10 Py Mustaviiri 1
n-puk, ä (Ari Vuorio, Janne Kiiski, Toni
Erikoinen).
Viiksitimali Panurus biarmicus
Viiksitimalihavainnot keskittyivät Ha
Kirkkojärvelle, kuten tavallista, ja niitä
havaittiin siellä ympäri vuoden. Parhaimmillaan täältä ilmoitettiin 1.1 14p yksilöä
(Eero Hietanen). Sisämaasta tehtiin vain
kaksi havaintoa 28.4 Ii Mukulanlahti 2p,
ä (Matti Kiuru) ja 6.5 Kvl Teutjärvi 2p
(Markku Piepponen). Ha Lupinlahdella
ilmoitettiin 24.9 4p (Eero Hietanen).
Pyrstötiainen Aegithalos caudatus
Pyrstötiaisesta tehtiin havaintoja melkein vuoden jokaisena päivänä. Pesintään viittaavia havaintoja ilmoitettiin noin
30, mutta pesintöjä oli luultavasti paljon
enemmän. Syysvaellus ei näkynyt kovin
selvästi Kymenlaaksossa, paras muutto
oli 7.11 Ko Laajakoski 29m, NW (Ari Eerola).
Sinitiainen Parus caeruleus
Talvella ruokinnoilta tehtiin paljon havaintoja suurehkoista parvista, talven suurin sinitiaisparvi oli 19.9 Vi Vilkkilä 80p
(Jari Venemies). Syysvaelluksella ei selvää ”piikkiä” ole havaittavissa, mutta se
ajoittui suunnilleen syyskuun lopusta lokakuun puoleenväliin. Huimia summia ei
ilmoitettu, paras muutto olikin 11.10 Ko
Katariina 102m, SW-NW (Esa Partanen).
Talitiainen Parus major
Talitiaisen syysvaellus ajoittui samaan aikaan kuin sinitiaisella, mutta jatkuen lokakuun lopulle ja marraskuun alkuun asti
voimakkaampana. Parhaat muutot havaittiin
Vi Kellovuorella pääosin; 23.9 155m, W ja
25.9 180m, W (Seppo Grönlund, Tapio Tohmo, Jari Venemies) ja Kvl Mielakanmäki
147m, W (Juha Ojala, Jani Salonen). Paikallisena Vi Kellovuoren ruokinnalla viihtyi
läpi talven noin satapäinen talitiaisjoukko.
Viitatiainen Parus palustris
Viitatiaisella oli ennätysmäinen vaellusvuosi, ja se näkyi Kymenlaaksossa selvästi etenkin syksystä ja loppuvuodesta
yleensäkin. Yhteensä viitatiaisia havaittiin
kahdeksan yksilöä alueellamme. Kaikki
havinnot: 28.9 Kvl Jaalanlahti 1p (Markku
Piepponen, Kari Sinkkonen, Antti Vänskä), 12.10.2010–27.1. 2011 Vi Vilkkilä 1,
2kv, p (Seppo Vuolanto ym.), 15.10 Kvl
Luosa 1 kiert (
Sakari Lehikoinen,
Marja Lehikoinen), 7.11–11.12 Ii Peltolanraitti 3p (löytäjä: Tero Airio), 17.11 Ii
Myllytöyry 1p (Asta Sorsa) ja 8.12.20102.4.2011 Ko Kurittula 1p (Otto Tast, ym.).
Pähkinänakkeli Sitta europaea
Talvella pähkinänakkeleita havaittiin seuraavasti 6.12.2009–13.1.2010 Ha Ristiniemi 1p (Eero Hietanen, Teemu Hiukka,
Arto Lindén), 3.-9.1 Kvl Kymen Paviljonki 1p, alalaji europaea (useat), 31.1 Ko
Töyrylä 1p (Kalevi Hintsanen), Kvl Ryönänsuontie 1p (Pirjo Raanoja), Kvl Hillosensalmi 1p (Jorma Hiltunen).
Ainakin yksi pesintä varmistui. Syksyllä tehtiin kolme muutto havaintoa 24.9 Ha
Lupinlahti 1m, W alalaji europaea (Eero
Hietanen), Kvl Vuohijärvi 1m, W (Markku Piepponen) ja 6.11 Ii Virta 1m, SSW
(Lasse Artevo, Lassi Kujala). Syksyn aikana tehtiin havaintoja noin 54 yksilöstä.
Kaikki alalajilleen ilmoitetut pähkinänakkelit olivat alalajia europaea.
Kuhankeittäjä Oriolus oriolus
Ensimmäiset kuhankeittäjät havaittiin
13.4 VI Hurppu 1Ä ja Vi Vilkkiläntura
1Än (Klaus Laine, Tuula Nironen). Tämän jälkeen alettiin kuhankeittäjiä havaita
lähes joka päivä. Keväällä 21 muuttohavaintoa. Reviireihin viittaavia havaintoja
tehtiin noin 45. Viimeinen kuhankeittäjä
syksyllä havaittiin 8.9 Ko Katariina 1 juv,
p (Jukka Rokkanen, Rauno Sandberg).
Pikkulepinkäinen Lanius colluiro
Kevään ensimmäinen havaittiin 9.5 Kvl
Suurikytö 1k, p (Kari Sinkkonen). Tämän
jälkeen laji yleistyi hiljalleen. Reviireihin
tai pesintöihin viittaavia havaintoja tehtiin
noin 161. Syysmuutolla havaittiin joitain
yli kymmenen linnun parvia, parhaat: 8.8.
Ko Hovinsaari 19p (Tuula Nironen, Rauno
Sandberg, Klaus Laine), 12.8 Vi Kattilainen
15p (Eero Hietanen) ja 15.8 Ko Tavastila
40n-puk, p (Klaus Laine, Tuula Nironen).
Syksyn viimeinen pikkulepinkäinen havaittiin 22.9 Ii Sääskjärvi 1p (Jani Salonen).
Isolepinkäinen Lanius excubitor
Talvehtimaan meille jäi noin 50 yksilöä,
joita talvi verotti hiukan, tai havaintoja
ei ilmoitettu niin paljon, maaliskuussa
havaittiin 39 yksilöä. Vain yksi havainto
ajalta 26.4–4.9 väliltä, 15, Ha havaittiin
1p (Eero Hietanen). Syysmuutto havaintoja tehtiin syyskuun alusta alkaen; muutto
kiihtyi syyskuun loppuun ja lokakuun alkuun. Suurimat päiväsummat olivat 22.9
Vi Kellovuori 4m (Seppo Grönlund, Tapio
Tohmo) ja 23.9 Kvl Keltti 4p (Jorma Jääskeläinen, Matti Silvonen, Ilkka Lattu).
Joulukuussa havaittiin 23 yksilöä.
Närhi Garrulus glandarius
Kevätkaudella ilmoitettiin havaintoja
muuttavista närhistä vaivaiset 13 yksilöä,
paikallisia taasen yhteensä 455 koko keväänä. Syksyn muutto oli aivan toista luokkaa
kevääseen verrattuna, tällöin muutti noin
3473 närheä. Parhaat päivämuutot olivat
19.9 Kvl Ratula 348m, SW (Antti Vänskä)
ja Py Heinlahti 233m, E (Ari Vuorio).
Pähkinähakki. Hannu Sorsa
Pähkinähakki Nucifraga caryocatactes
Jälleen lähes kaikki havainnot tehtiin syk65
LINTUKYMI 2012
syn aikana syysvaellukselta. Talvehtijoita
havaittiin kaksi: 1.-1.3 Ha Hietakylä 1p
(Eero Hietanen) ja 21.1 Kvl Lintukymi 1p
(Kaija Heikkinen). Vuoden syysvaelluskauden avaaja havaittiin 27.7 Vi Vilkkilä
1m, E. Seuraavan kerran pähkinähakki
havaittiin 7.8 Ha Tervasaari 1p (Eero Hietanen), sitä seuraavat hakit noin viikkoa
myöhemmin, milloin tänä vuonna heikko,
vaellus alkoi näkyä selvemmin lintumaailmassa. Vaelluksen painopiste oli jälleen
rannikolla, erityisesti Virolahdella. Päiväsummat jäivät hyvin pieniksi, kyse on vain
yksittäisistä linnuista, tai pienistä parvista.
Suurin parvi oli 17.9 Ha Sibeliuskatu 6m,
NE (Mikko Kontra). Myöhäisin havainto
pähkinähakista tehtiin 31.10 Ii Lyöttilä 1p
(Olli Kivinen).
Mustavaris Corvus frugilegus
Tammi-maaliskuun puolivälissä havaittiin
5 mustavarista: 27.12.2009–13.2.2010 Vi
Vaalimaa 1p (Pekka Tainio, K.Kervinen
ym.) ja 5.3 Ko Hovinsaari 1p (Juha Metso), muut kolme olivat jo muuttajia.
Kevätmuuttoaikaan havaittiin yhteensä
133 yksilöä. Suurin parvi oli 2.4 Ko Luotsi-Kuusinen 6p (Jukka Rokkanen). Syysmuutolla havaittiin 13 lintua. Viimeinen
havainto tehtiin ilmeisesti talvehtimaan
jääneestä linnusta 19.12 Ko Keskusta 1ad,
p (Esa Partanen).
Varis Corvus cornix
Kevätmuutolla kirjattiin Tiiraan 537
muuttavaa varista. Syysmuutto käynnistyi syyskuun lopulla huipentuen lokakuun
puoleenväliin ja loppuun. Parhaat muutot
olivat 11.10 Vi Kurkela 230m, S (Seppo
Korpela) ja 22.10 Vi Kellovuori 165m,
SW (Seppo Grönlund, Jorma Lindfors).
Suurimmat kerääntymät olivat 23.8 Kvl
Keltti 200p (Markku Piepponen, Jani
Salonen), 4.9 Ha Myllykylä 120p (Eero
Hietanen), 16.–30.9 Vi Kellovuori enimmillään 1000p (Seppo Grönlund) ja 2.10
Py Heinlahti 100p (Jouko Hiltunen, Ari
Vuorio).
Korppi Corvus corax
Suurimmat kerääntymät havaittiin kevättalvella, suurimmat: 1.1 Vi Rautalanselkä
40p (Hannu Friman, Kirsi Leiri), 5.1 Vi
Kellovuori 75p (Seppo Grönlund), 7.2
Kvl Naaranoja 80p (Juha Ojala, Jani Salonen), 22.2 Vi Hailiniemi 40p (Pertti Koukkula) ja 2.12 Kvl Keltakangas 120p (Antti
Vänskä).
Reviirejä havaittiin 45. Ii 8, Kvl 22, Mi
2, Ha 1, Ko 1, Py 5 ja Vi 6. Joillain alueil66
la, kuten Mi, varmasti pesi enemmänkin
korppeja, mutta reviireihin tai pesintöihin
viittaavia havaintoja ei ilmoitettu enempää. Tuttuun tapaan reviirihavainnot kuitenkin painottuivat Pohjois-Kymenlaaksoon.
Syksyn paras muutto havaittiin 26.10
Py Valkmusa 70m, SW (Kaarina Öst).
Kottarainen Sturnus vulgaris
Talvehtivia kottaraisia näyttäisi olleen
vain kaksi; 4.1 Kvl Keltakangas 1p (Veikko Heimola, Antti Vänskä) ja 31.1 Ko Tavastila 1p (Veikko Heimola, Antti Vänskä).
Kevätmuutto alkoi maaliskuun puolivälissä. Parhaat kerääntymät olivat seuraavanlaisia: 31.3 Kvl Keltakangas 132p
(Juha Metso), 5.4 Py Länsikylä 105p
(Markus Öst, Kaarina Öst), 8.4 Vi Häppilä
100p (Pentti Linko) ja 9.4 Kvl Keltti 100p
(Taru Suninen).
Parhaat kesäaikaiset parvet olivat 22.6
Ii Isokylä 200p (Olli Kivinen) ja 24.–25.6
Kvl Keltti 550p (Markku Piepponen).
Syymuutolla parvien koko suureni, ja
suurimmat parvet olivat: 9.8 parhaimmillaan Kvl Keltti 2880p (Juha Ojala, Jani
Salonen), 11.8 Kvl Tolkkila 1048p (Jani Salonen) ja 18.8 Kvl Mämmälänlahti
1200lask, p (Juha Ojala, Taru Suninen).
Pikkuvarpunen Passer montanus
Pikkuvarpunen on eräs viimevuosina erittäin hyvin menestyneistä lajeista. Paras
talviparvi oli 4.1 Kvl Keltakangas 165p
(Veikko Heimola, Antti Vänskä), ja pienempiä, 10–80 linnun parvia, havaittiin
ruokinnoilla useilla kymmenillä paikoilla.
Syyskaudella havaittiin vuoden suurin
parvi 2.18 Kvl Keltti 200p (Lasse Artevo, Juha Ojala, Markku Piepponen ym.).
Syysmuutto parvista suurimmat olivat tällä kertaa 8.10 Ko Katariina 130m ja 11.10
108m (Esa Partanen).
Peippo Fringilla coelebs
Talvehtivista peipoista tehtiin 22 havaintoa 24 yksilöstä, kaikki havainnot rannikkokunnista kahta lukuun ottamatta. Kevätmuutto käynnistyi maaliskuun lopulla
huipentuen huhtikuun puolenvälin paikkeille. Kevään parhaat parvet olivat 9.4 Vi
Vilkkilä 2260m (Jari Venemies), 10.4 Vi
Kiiskijärvi 2200p (Jari Markkula, Jorma
Lindfors, Aila Lindfors), 12.4 Vi Kellovuori 3150m ja 14.4 2600m (Seppo Grönlund, Jari Venemies).
Syksyn parhaat muutot olivat 5.9 Ha
Kirkkojärvi 2400m (Eero Hietanen, Eero Parkko), 17.9 Vi Vilkkilä 5500m (Jari
Venemies), 20.9 Ha Kirkkojärvi 3500m ja
23.9 (Eero Hietanen, Jorma Räkköläinen).
Järripeippo Fringilla montifringilla
Talven tällä viettäneistä järripeipoista tehtiin yhteensä tammikuussa 5 havaintoa 7
yksilöstä. Helmi-maaliskuussa havaintoja
ei tehty ainuttakaan.
Seuraavan kerran järripeippoja havaittiin 2.4, mistä alkoi kevätmuutto hiljalleen
kiihtyä. Suurimmat ilmoitetut paikalliset
kerääntymät olivat 30.4 Ko Kaarniemi
200p (Teemu Tast), 1.5 Ko Juurikorpi
300p ja Kvl Karjalankulma 200p (Jari
Piepponen).
Kottaraiset. Hannu Sorsa
LINTUKYMI 2012
Urpiainen. Taru Suninen
Kaksi reviiriä havaittiin, 23.6 Ko Kilpisaari 1 Ä (Markus Keskitalo) ja 8.7 Ii
Kymentaka 1Ä (Timo Kivinen).
Syksyn suurimmat parvet havaittiin
seuraavasti: 19.9 Kvl Ratula 1500p (Klaus
Laine, Tuula Nironen), 30.9 Kvl Tolkkila
1500p, 1.10 Kvl Koinaho 500p (Markku
Piepponen) ja 4.10 Ii Sääskjärvi 1000p
(Pekka Koskinen).
Tikli Carduelis carduelis
Talvehtivista tikleistä ilmoitettiin yhteensä 26 havaintoa 738 yksilöstä; paras parvi
oli 4.1 Kvl Värälä 118p (Veikko Heimola,
Antti Vänskä). Reviirejä havaintojen perusteella oli noin 35. Syksyn suurin parvi
käsitti vain 30p, 30.9 Kvl Ruotsinkylä (Jani Salonen, Kari Susi).
Vuorihemppo Carduelis flavirostris
Talvella ruokinnoilla viihtyi 3 vuorihemppoa; 2.1–18.3 Kvl Sulent 1p (Hannu Friman, Kirsi Leiri, Markku Piepponen ym.),
10–17.1 Kvl Ratula 1p (Jouni Repo, Heikki Luokkamäki, Markku Kiviluoto ym.)
ja 28.2 Kvl Jokela 1 tp, p (Antti Vänskä).
Keväämmällä havaittiin 4, 3.4 Ko Hovinsaari 2p, kiert (Rauno Sandberg) ja 4.4 Ko
Kaarniemi 2m, E, ä, p (Teemu Tast).
Syyskaudella havaintoja seuraavasti:
22.10 Ha Kirkkojärvi 1m, p, E (Eero Hietanen), 24.10 1 kiert (Jukka Kivilompolo),
7.11 Kvl Sulento 3p (Markku Piepponen),
2.12 Kvl Keltakangas 1p (Antti Vämskä)
ja 12.12 Kvl Mettälä 1p (Kari Sinkkonen,
Antti Vänskä).
Urpiainen Carduelis flammea
Talvehtivia urpiaisia havaittiin läpi talvijakson. Parhaat paikalliset alkutalven
kerääntymät olivat 11.1 Ii Lyöttilä 35p
(Olli Kivinen) ja 18.1 Ii Vuolenkoski 35p
(Jukka Kivilompolo). Kevätmuutto jäi
vaatimattomaksi, parhaan paikallisen keväisen kerääntymän ollessa 18.4 Kvl Hirvelä 200p (Petri Parkko, Jani Salonen), ja
parhaan ilmoitetun muuttosumman ollessa 22.4 Vi Kellovuorella 295m, E (Seppo
Grönlund).
Syysmuutto ei paljoa poikennut keväästä; muutto ei ollut päätähuimaavan
näyttävää, yhteensä Tiiraan ilmoitettiin
syysmuuttokaudella, syyskuun alun ja
marraskuun lopun välillä 609m. paras
kerääntymä oli 28.10 Py Ristisaari 100p
(Ari Vuorio, Janne Kiiski, Toni Erikoinen)
ja lopputalvesta 1.12 Kvl Vilppula 200p
(Jouni Repo).
Tundraurpiainen
Carduelis hornemanni
Kevätkaudella havaittiin 7 yksilöä, koko
vuoden aikana 65 linnusta. Kevään suurin määrä oli 3.1 Kvl Sulento 2p (Hannu
Friman, Kirsi Leiri, Kari Sinkkonen ym.).
Syys-talvikauden paras summa oli 12.12
Kvl Mettälä 5p (Kari Sinkkonen, Antti
Vänskä).
Kirjosiipikäpylintu Loxia leucoptera
Alkuvuodesta yksi havainto, 16.1 Kvl
Mustila 1k, p (Markku Piepponen). Muut
havainnot, 13 22 yksilöstä, ilmoitettiin
aikaväliltä 22.8- 2.1.2011. Paras ”parvi”
oli Kvl Mustila 20.11–2.12 2k, 1ad, n,
3n-puk, p (Kari Sinkkonen, Timo Korjala
ym.).
Taviokuurna Pinicola enucleator
Vuoden aikana tehtiin 11 havaintoa 21
taviokuurnasta. Vain yksi kevätkauden
havainto, 8.1 Ii Isokylä 1k, m, NE (Olli
Kivinen). Kaikki syksyn havainnot koskivat yksittäisistä-kolmeen lintua, joista
67
LINTUKYMI 2012
kaikki poikkeuksetta muutolle lähteneitä
tai muuttavia.
Nokkavarpunen
Coccothraustes coccothraustes
Kuusi talvihavaintoa. Yhtään pesintää ei
varmuudella havaittu. Syksyn paras muuttopäivä oli 25.9 Ha Sivatti 12m, SE (Hannu Friman, Kirsi Leiri) ja Ko Katariina
5m, SW (Esa Partanen, Jukka Rokkanen).
Lapinsirkku Calcarius lapponicus
Keväältä yhteensä 50m/p, paras kerääntymä 5.5. Ha Myllykylä 13p (Eero Hietanen). Syksyllä ilmoitettiin noin 200 yksilöä. Kaksi parasta kerääntymää olivat 5.9
Ko Hovinsaari 20p (Rauno Sandberg) ja
11.9 Kvl Värälä 30p (Veikko Heimola, Juha Ojala, Jari Piepponen). Joulukuussa havaittiin yksi yksilö, 12.–14.12 Kvl Löytty
1n-puk, p (Kari Sinkkonen, Antti Vänskä
ym.).
Pulmunen Plectrophenax nivalis
Talvihavintoja tehtiin kahdelta paikalta
9.1 Kvl Tolkkila 1p (Hannu Tammelin)
ja parvi 1.-5.2 Kvl Naaranoja 24p (Jouni
Repo ym.). 11.3–11.4 ilmoitettiin 62 havaintoa noin 1500 pulmusesta. Kevään
suurimmat ilmoitetut määrät olivat 1.4
Kvl Alakylä 426m (Markku Piepponen,
Veikko Heimola, Ilkka Ruuhinen) ja 2.4
Kvl Keltakangas 150 nous, 80p (Jukka
Siltanen, Taina Siltanen).
Syksyllä ilmoitettiin ajalta 26.9- 28.12
noin 395 pulmusta. Suurimmat kerääntymät olivat tänä vuonna 22.10 Kvl Elimäenjärvi 85p ja 29.10 Kvl Jaalanlahti 55p
(Markku Piepponen). Myöhäisin havainto
oli 28.12 Kvl Keskikoski 6 kiert (Taru Suninen).
Peltosirkku Emberiza hortulana
Reviirejä peltosirkulla havaittiin yhteensä
89, kunnittain ne jakautuivat seuraavasti:
Ii 7, Kvl 32, Mi 5, Ha 9, Ko 7, Py 1, Vi
28. Kaikki havainnot harvinaistuvasta peltosirkusta olisi hyvin toivottavaa ilmoittaa
Tiiraan.
Pohjansirkku Emberiza rusticola
Vähälukuisesta pohjansirkusta tehtiin keväällä yhteensä viisi havaintoa. Syysmuutolla, 22.8- 29.9, ilmoitettiin havaintoja 26
yksilöstä. Myöhäisin havainto oli 10.l0 Vi
Kurkela 1m, W (Seppo Korpela).
Pajusirkku Emberiza schoeniclus
Talvikaudelta ei tehty havaintoja pajusirkusta. Syksyn parhaat ilmoitetut summat
68
Peltosirkku. Hannu Sorsa
olivat 19.9 Kvl Ratula 65p (Antti Vänskä),
20.9 Ha Kirkkojärvi 55p (Eero Hietanen)
ja 26.9 Ko Katariina 85m (Esa Partanen,
Jukka Rokkanen).
VARPUSLINNUT 2011
Kangaskiuru Lullula arborea
Vuoden ensimmäinen kangaskiuru havaittiin 25.3 Kvl Inkeroinen 1p (Eero Hietanen). Päämuutto jälleen huhtikuussa, ja
paras kevätsumma oli 4.4 Ko Halla 7m, N
(Ari Eerola). Havaintoja reviireistä, paikallisista linnuista, laulavista koiraista tai
poikasista tehtiin edellisvuotta enemmän,
87.
Syysmuutto oli voimakkaammin havaittavissa kuin vuonna 2010, yli 7 linnun kerääntymät olivat 8.9 Ha Sala-aukia
8p (Virpi Töytäri) ja 9.9 Ha Tarmola 9p
(Pentti Linko). Viimeinen kangaskiuru havaittiin 6.11 Py Ristisaari 1p (Petri Ripatti,
Ari Vuorio).
Kiuru Alauda arvensis
Ensimmäiset kiurut saapuivat 10.3 Ha Lupinlahti, 4m, ja 1m, W (Otto Tast, Pentti
Linko). Kiurun kevätmuutto oli hienoa,
suuria päiväsummia ilmoitettiin useita
Tiiraan. Muuton huippu osui huhtikuun
puoleenväliin. Parhaat ilmoitetut summat
keväältä olivat: 13.4 Ii Sääskjärvi 240p
(Jani Salonen), Vi Kellovuori 250p (Eero
Hietanen, Pentti Linko), 14.4 Vi Häppilä
300p (Eero Hietanen), 15.4 Ha Kirkkojärvi 401m (Eero Hietanen, Jorma Räkköläinen, Virpi Töytäri).
Syksyllä muutto alkoi elokuun puoles-
savälissä jatkuen marraskuun ensimmäisille päiville. Suurimmat syksyllä ilmoitetut kiuruhavainnot olivat; 21.9 Kvl Tolkkila 210p, 28.9 Kvl Värälä parhaimmillaan 300p, Kvl Koihainaho 250p (Markku
Piepponen). Viimeinen kiuru havaittiin
2.11 Ii Isokylässä 1p (Kari Puumalainen).
Tunturikiuru Eremophila alpestris
Tänä vuonna havaittiin 9 tunturikiurua,
suurin osa syyskaudelta. Kaikki havainnot: 10.–12.4 Ko Katariina 1k, jp, p (Esa
Partanen ym.), 13.4 Kvl Hongisto 1p (Jani
Salonen), 14.4 Py Heinlahti 1m (Ari Eerola), 26.4 Ha Kirkkojärvi 1m, N (Hannu
Friman, Kirsi Leiri), 9.10 Py Ristisaari 1m
(Petteri Tolvanen, Ari Vuorio), 15.–16.10
Ko Hivnsaari 1p (Klaus Laine, Rauno
Sandberg), 15.10 Vi Pyterlahti 2p (Pekka
Toiminen), 18.10 Ha Metsäkylä 1p (Eero
Hietanen) ja 19.10 Kvl Värälä 1p (Markku
Piepponen).
Törmäpääsky Riparia riparia
Ensimmäinen törmäpääsky 30.4 Ko Marinranta 1p (Ari Eerola). Keväinen päämuutto oli vaisua, suuria parvia tai kerääntymiä ei havaittu. Pesimäkoloniat
kunnittain: Ii 9, Kvl 4, Ha 6. Suurin pesimäkolonia havaittiin Ii Tillolassa, missä
140 asuttua koloa ja 60p (Kari Puumalainen).
Syymuutolla suurin havaittu parvi käsitti vain kymmenen lintua 18.8 Ha Lupinlahti 10m, kiert, W (Eero Hietanen).
Viimeiset törmäpääskyt havaittiin 29.9 Ko
Katariina 3p (Matti Suomalainen, Pirjo
Suomalainen, Jorma Räkköläinen).
LINTUKYMI 2012
Haarapääsky Hirundo rustica
Ensimmäinen haarapääsky ilmoitettiin
16.4 Vi Ylä-Pihlaja 1 kiert, p (Pentti Linko). Haarapääskyt alkoivat yleistyä hiljalleen hutikuun alusta alkaen, ja suurimmat
kerääntymät havaittiin 19.5 Ha Lupinlahti
200p (Mauno Moilanen, Juha Ojala, Jani
Salonen) ja Py Ristisaari 120p (Ari Seppä
ym.).
Syysmuutto alkoi elokuun alussa,
kiihtyen loppua kohden. Suurimmat päiväsummat: 13.8 Ha Takkaniemi 800p,
14.8 Ha Tervassari 890, 15.8 1050, 20.8
1000p (Esa Partanen) ja 28.8 Kvl Jaalanlahti 2500p (Mauno Moilanen, Jani Salonen). Viimeiset haarapääskyt havaittiin
18.10 Vi Kellovuori 2 kiert (Seppo Grönlund).
Räystäspääsky Delichon urbicum
Vuoden ensimmäinen räystäspääsky havaittiin 22.4 Kvl Enäjärvi 1m, NW (Kari
Sinkkonen, Marja-Liisa Sinkkonen). Kevätmuutolla paras parvi havaittiin 19.5
Ha Lupinlahti 250p (
Mauno Moilanen, Juha Ojala, Jani Salonen). Syysmuutolla ei ilmoitettu kovin paljoa havaintoja
räystäspääskystä. Elokuun puoliväli oli
kuitenkin ilmeisesti parasta muuttoaikaa,
kaksi suurta summaa ilmoitettiin; 13.8
Kvl Korvenlaita 350p (Antti Vänskä) ja
18.8 Ha Lupinlahti 120m, kiert, W (Eero
Hietanen). Syksyn viimeinen lintu havaittiin 24.9 Ha Takkaniemi 1m, W (Esa Partanen).
Niittykirvinen Anthus pratensis
Ensimmäiset niittykirviset havaittiin jälleen maaliskuun lopussa 31.3 Ko Halla 1
nous, m, W (Otto Tast, Terho Tast). Kevään muutto oli tasaista, parantuen huhtikuun puoleenväliin ja loppuun. Tämän
kevään suurimmat kerääntymät/muutot
olivat 16.4 Kvl Haukkasuo 50p (Mikko
Hannonen), 30.4 Ko Katariina 32m, N
(Esa Partanen) ja 6.5 Kvl Elimäenjärvi
90p (Antti Vänskä).
Edellisvuoteen verrattuna syysmuutto
ei ollut yhtä näyttävää, eikä suurta muuttohuippua ollut havaittavissa. Parhaat
summat: 24.8 Kvl Tolkkila 100p (Markku Piepponen), 17.9 Ha Lupinlahti 169m,
W (Kari Ahtiainen, Eero Hietanen, Mauri
Leinonen ym.), 9.10 Py Ristisaari 102m
(Petteri Tolvanen, Ari Vuorio), 12.10 Kvl
Keltti 130p, 14.10 Kvl Koihaiaho 120p
(Markku Piepponen). Marraskuun aikana
havaittiin vielä kymmenen niittykirvistä,
joista vuoden viimeiseksi jäi 5.11 Py Ristisaari 2m (Petri Ripatti, Ari Vuorio).
Nummikirvinen
Anthus campestris ARK
19.6–25.7 Ha Kirkkojärvelä havaittiin
pesivä nummikirvispariskunta. Pesintä ei
kuitenkaan syystä tai toisesta onnistunut,
vaan tuhoutui. Linnut houkuttelivat liudan
bongareita paikalle pitkin kesää. 2 +1kv,
ad, p (löytäjä: Kimmo Heiskanen)
Metsäkirvinen Anthus trivialis
Kevään ensimmäinen metsäkirvinen havaittiin 19.4 Ko Langinkoskella 1p (Jukka
Rokkanen). Kevätmuutto taas kerran hiljaista, 12.5 Py Ristisaaressa havaittu 11p
(Ari Seppä) oli suurin kerääntymä.
Syysmuutto oli taas jälleen aika näyttävää, suurimmat päiväsummat olivat
elokuun lopussa, 23.8 Vi Kelovuori 750m
(Seppo Grönlund), 27.8 Ha Tervasaaari 930m (Esa Partanen) ja Vi Lakakallio
520m, S (Maili Öst, Markus Öst, Kaarina
Öst). Syysmuutto alkoi jälleen elokuun
alussa, ja jatkui aina lokakuun alkuun.
Viimeinen metsäkirvinen havaittiin 9.10
Py Ristisaaressa 1p (Petteri Tolvanen, Ari
Vuorio).
Tunturikiuru. Lassi Kujala
69
LINTUKYMI 2012
Lapinkirvinen Anthus cervinus
Kolme havainto kevätmuutolta, kaikki
havainnot 15.5 Keltti 1ad, p (Mauno Moilanen, Jani Salonen), 17.5 1m (Markku
Piepponen) ja 17.5 Py Ristisaari 1p (Ari
Seppä ym.).
Yhtä hienoja kerääntymiä, kuin viime
vuonna, ei tänä syksynä havaittu, parhaat
summat: 31.8 Kvl Tolkkila 15p, 9.9 Kvl
Värälä, parhaimmillaan 55p (Markku
Piepponen). Lokakuussa havaittiin 3 yksilöä, joista viimeinen 3.10 Vi Ravijoki 1p
(Eero Hietanen).
Luotokirvinen Anthus petrosus
Ensimmäinen lintu havaittiin 1.-5.4 Ko
Pyötinen 1p (Ari Eerola, Klaus Laine,
Kimmo Leinonen ym.) Tänäkään vuonna
ei tehty sisämaan kunnista yhtään havaintoa. Syymuutolla 10 luotokirvistä, joista
vuoden viimeinen 6.11 Py Ristisaari 1p
(Petri Ripatti, Ari Vuorio).
Västäräkki Motacilla alba
Kevään ensimmäiset västärkit havaittiin
4.4. Ha Lupinlahdella 1p (Teemu Hiukka,
Tauno Lätti), Ii Lietteensalmella 1p (Lassi
Kujala) ja Ko Hallassa 1p, 2m (Ari Eerola). Kevätmuutolla paras päiväsumma yhdestä paikasta, jälleen Kvl Elimäenjärveltä, oli 20.4 116p (Mauno Moilanen, Jani
Salonen). Syysmuuttoa varten kerääntyviä
västäräkki parvia alkoi kerääntyä jo jälleen heinäkuun lopulla, ja niitä havaittiin
aina lokakuulle asti. Parhaat parvet: 25.8
Kvl Mettälä 180p (Mauno Moilanen, Jani Salonen), 7.9 Kvl Värälä 250p (Marku
Piepponen), 8.9 Kvl Haapahaikulansuo
190p (Antti Vänskä) ja 9.9 Ii Metsäkulma
250p (Mauno Moilanen, Jani Salonen).
Joulukuussa havaitiin kolme västäräkkiä,
joista myöhäisin 20.12 Ko Katariina 1p
(Rauno Sandberg).
Keltavästäräkki Motacilla flava
23.4 Kvl Junkkarinjärvellä tehtiin kevään
ensihavainto 1p (Markku Piepponen), ja
26.4 Kvl Keltakankaalla havaittiin mahdollisesti keltavästäräkin ”ulkomainen”
alalaji joko flavissima tai lutea, 1p, nous
(Esa Partanen). Pieniä kerääntymiä havaittiin toukokuussa, jolloin muutto oli
parhaimmillaan. Suurin kerääntymä 21.5
Py Ristisaari 60p (Ari Seppä ym.).
Syysmuutto oli parhaimmillaan syyskuussa, suurimmat ilmoitetut summat
olivat: 14.8 Kvl Keltti 173m (Markku
Piepponen), 24.8 Vi Vilkkilä 200p (Seppo
Grönlund, Seppo Vuolanto) ja 31.8 Kvl
Kantturankylä 200p (Mauno Moilanen,
70
Jani Salonen). Viimein lintu 1.10 Py Heinlahti 1m (Ari Vuorio).
Virtavästäräkki Motacilla cinerea
Jälleen vain yksi havainto, 19.5 Py 1k, m,
W (Petteri G. Mäkelä).
Sitruunavästäräkki
Motacilla citreola ARK
Kolme havaintoa koko vuoden aikana: 7.5
Ko Kaarniemi 1m, N (Otto Tast), 10.–20.5
Ko Marinranta 1k, p (Rauno Sandberg,
Otto Tast, Vesa Vanninen) ja 1.6 Vi Vilkkilä 2 pariutuneet, nous (Seppo Vuolanto).
Tilhi Bombycilla garrulus
Tilhi oli jälleen yleinen läpi talven, mutta
edellisvuoteen verrattuna ainakin talvella
haravalukuisempi; tammikuussa 579 lintua. Kevätmuutto, joka ei ollut kovin voimakasta tällä alueella, ajoittui enemmän
huhtikuulle tänä vuonna, jolloin havaittiin
50 muuttavaa lintua.
Syksyllä muutto alkoi jälleen pikkuhiljaa, ja syyskuun aikana havaittiin 156 tilheä. Lokakuun summaksi muodostui komeat 11503 lintua. Marraskuuhun summa
taas putosi ”dramaattisesti” 697 yksilöön.
Joulukuussa havaittiin enää 176 tilheä.
Talven/syksyn suurin parvi havaittiin jälleen Ko, siinä laskettiin olevan parhaimmillaan 800p 11.10 Ko Helilä (Ari Eerola).
Koskikara Cinclus cinclus
Talvella, kevätpuolella tehtiin noin 92 havaintoa 143 yksilöstä ja sama pätee näihin
summiin kuin edellisenäkin vuonna. Yhtä aikaa samassa paikassa havaittiin parhaimmillaan 5p 8.4 Kvl Paaskoski (Taru
Suninen).
Syyskaudella ilmoitettiin erittäin vähän
havaintoja koskikarasta, olisivatko sulapaikat olleet jäässä vai mikä lie syynä.
Havaintoja tehtiin ainoastaan 15, 19 koskikarasta.
Rautiainen. Taru Suninen
LINTUKYMI 2012
Peukaloinen Troglodytes troglodytes
Peukaloiset saapuivat huhtikuun alusta
alkaen, ensimmäiset linnut havaittiin 5.4
Ko Uusikylä 1p (Ari Eerola, Rauno Sandberg) ja Vi Vilkkiläntura 1p (Seppo Vuolanto, Airi Jaro). Keväällä peukaloiset saapuivat pääosin yksittäin tasaiseen tahtiin,
mutta pieniä kerääntymiä havaittiin rannikolla 12.4 Ko Haapasaari 12p (Jouko Hiltunen, Ari Vuorio), 23.4 Py Ristisaari 15p
(Petri Ripatti, Timo Matikainen) ja 28.4
Py Kaunissaari (Veikko Heimola, Jorma
Jääskeläinen, Jari Piepponen ym.). Myös
syysmuutolla saaristo oli tuttuun tapaan
peukaloisten ”miehittämä”, parhaat kerääntymät: 18.10 Py Mustaviiri 10p (Jouko Hiltunen, Ari Vuorio), Ha Koivuluoto
18p (Mika Asikainen, Sari Heikkinen) ja
9.10 Py Ristisaari 30p (Petteri Tolvanen,
Ari Vuorio). Viimeinen peukaloinen havaittiin 6.11 Py Ristisaaressa 1p (Petteri
Tolvanen, Ari Vuorio).
Rautiainen Prunella modularis
Muuttajia alettiin havaita huhtikuun alussa yleisesti. Ensimmäiset rautiaiset havaittiin 3.4 Ha Husula 1p (Eero Parkko) ja Ko
Etukylä 1p (Antto Mäkinen). Paras muuttosumma kevällä ilmoitettiin 23.4, joka
vaikuttaisi olevan muuton huippupäiviä
muutenkin, Py Kaunissaari yht.50m, NNNW (Esa Partanen).
Syksyn rautiaismuutto jäi pienemmäksi
edellisvuoteen verrattuna, parhaat muutot
ja kerääntymät olivat: 11.9 Py Ristisaari
30p (Petri Ripatti, Ari Vuorio, Heikki Frilander ym.), 17.9 Ha Lupinlahti 24m (Kari
Ahtiainen, Eero Hietanen, Mauri Leinonen ym.) ja Ko Kaarniemi 20m (Teemu
Tast). Vuoden viimeinen rautiainen havaittiin tuttuun tapaan Py Ristisaaressa,
6.11 1p (Petri Ripatti, Ari Vuorio).
Punarinta Erithacus rubecula
Ko Katariinaan talvehtimaan jääneistä punarinnoista ilmeisesti molemmat selvisivät hengissä (useat). Helmikuussa tehtiin
kahdesta muusta yksilöstä myös havaintoja 6.2 Ii Kausala 1p (Kari Puumalainen) ja
9.2 Py Huutjärvi 1p (Kaarina Öst).
Kevään parhaat kerääntymät sijoittuivat jälleen samoille paikoille kuin aikaisempanakin vuonna; 12.4 Ko Haapasaari
215p (Jouko Hiltunen, Ari Vuorio), 23.4
Py Ristisaari 50p (Petri Ripatti, Timo Matikainen) ja 24.4 Py Kaunissaari yli 130m
tai p (Esa Partanen, Sirkku Partanen).
Syymuuton parhaat kerääntymät olivat 10.9 Ha Koivuluoto 50p (Juha Hytti,
Ari O. Laine, Petri Metsälä ym.) ja 9.10
Py Ristisaari 80p (Petteri Tolvanen, Ari
Vuorio).
Joulukuussa tehtiin 4 linnusta havaintoja seuraavasti 31.12 Kvl Jokela 1p (Antti Vänskä), 23.11.2011–7.3.2012 Ko Haapasaari 1p (Riku Lehtinen), 12.1 Ii Myllytöyry 1p (Hannu Sorsa, Asta Sorsa), Ko
Katariina 1p (useat).
Sinirinta Luscinia svecica
6.5 ensimmäinen havainto sinirinnasta Ko
Hovinsaari 1 Än, p (Rauno Sandberg).
Keväällä yhteensä havaintoja 35 yksilöstä. Paras kerääntymä 11.7 Ko Haapasaari
7k, p (Ari Vuorio).
Syysmuutolla havaintoja tehtiin 45 80
linnusta. Paras kerääntymä tällöin oli 9.9
Ko Hovinsaari 15p (Rauno Sandberg) ja
viimeinen havainto tehtiin 11.10 Ha Kirkkojärvi 1p (Eero Hietanen).
Sinipyrstö Tarsiger cyanurus
Yksi havainto syksyllä Ha Ulko-Tammiosta, 12.9 1p (Ari O. Laine).
Mustaleppälintu
Phoenicurus ochruros
4.4 Ko Pyötinen 1 n-puk, p (Rauno Sandberg ym.) oli ensimmäinen havainto mulelista. Kevään aikana ilmoitettiin yhteensä
15 havaintoa 16 linnusta. Tänä vuonna
aikakin kolme pesiintää varmistettiin.
Syksyllä havaittiin 11 mustaleppälintua,
viimeinen 13.10 Ha Hilloniemi 1 n-puk, p
(Eero Hietanen).
kylä 20p (Pentti Linko), 24.8 Kvl Tolkkila
35p ja 27.8 Kvl Keltti 20p (Markku Piepponen). Viimeinen pensastasku havainto
oli 19.9 Ha Lelunsuolla 1 1kv, p (Eero
Hietanen).
Kivitasku Oenanthe oenanthe
Viimevuotiseen tapaan kivitaskut saapuivat huhtikuun alusta alkaen, ensimmäinen havainto 3.4. Ko Mussalo 1p (Rauno
Sandberg, Jorma Räkköläinen). Kerääntymiä ei oikeastaan havaittu; parhaat 12.5 Ii
Sääskjärvi 6p, 7m, N (Jani Salonen) ja Py
Ristisaari 10p (Ari Seppä).
Syysmuutolla suurimmat kerääntymät olivat 28.8 Kvl Tolkkila 28p (Timo
Pulliainen) ja 17.9 Py Heinlahti 32p (Ari
Vuorio). Viimeinen syksyn lintu havaittiin
12.10 Ha Hillonniemi 1 1kv, p (Eero Hietanen).
Sepelrastas Turdus torquatus
Kaksi havaintoa tehtiin vuoden aikana
sepelrastaasta, toinen keväältä, toinen
syksyltä. 22.–26.4 Vi Kattilainen 1n, ad,
p (Lasse J. Laine ym.) ja 12.–13.10 Ko
Mussalo 1n, ad, p (Jorma Räkköläinen
ym.).
Mustarastas Turdus merula
Tammikuussa havaittiin mustarastaita
seuraavasti kunnittain: Ii 8, Kvl 47, Mi 2,
Ha 23, Ko 52, Py 5 ja Vi 5.
Leppälintu Phoenicurus phoenicurus
Ensihavainto tehtiin 22.4 Mi Kavala 1k, p
(Juha Hytti, Ari Seppä) ja Vi Kattilainen
1k, p (Liisa Penttinen), muuttajia alettiin
havaita aivan yleisesti huhtikuun lopulla.
Kevätmuutolla ei tänäkään vuonna havaittu kunnon kerääntymiä. Syysmuutolla
havaittiin kaksi kerääntymäksi luettavaa
parvea 18.8 Ha Mäntlahti 10p (Eero Hietanen) ja 10.9 Ha Koivuluoto 40p (Juha
Hytti, Ari O. Laine, Petri Metsälä ym.).
Viimeinen leppälintu havaittiin samalla
paikalla, 9.10 1p (Juha Hytti, Petri Metsälä).
Räkättirastas Turdus pilaris
Talvihavaintoja räkättirastaasta, tehtiin
kunnittain seuraavasti: Kvl 6, Ha 2, Ko 4
ja Vi 1. Kevätmuutto alkoi selvästi huhtikuun alussa, 13.–18.4 oli havaittavissa
muuton huippu. Suurimmat kerääntymät
ja muutot: 13.4 Ii Sääskjärvi 300p (Jani Salonen), Vi Kellovuori 365m (Seppo
Grönlund).
Syymuutolla havaittiin suuria paikallisia kerääntymiä tai muuttoja seuraavasti
9.9 Ii Metsäkulma 1350p (Mauno Moilanen, Jani Salonen), 24.8 Kvl Jokela 700p
(Antti Vänskä) ja 25.9 Ha Kirkkojärvi
1115:37m (Eero Hietanen), eli määrät jäivät edellisvuotta pienemmiksi.
Pensastasku Saxicola rubetra
Kevätmuutto alkoi tavanomaiseen aikaan
ja ensimmäinen pensastasku havaittiin
25.4 Ko Eskola 1k, p (Ari Eerola). Kevään
suurin kerääntymä oli 30.5 Kvl Löytty 17p
(Mauno Moilanen, Jani Salonen).
Parhaat syysmuutolla havaitut kerääntymät olivat 5.8 Kvl Raussila 32p (Mauno
Moilanen, Jani Salonen), 16.8 Ha Mylly-
Laulurastas Turdus philomelos
Muutto alkoi huhtikuun alkupuolella niin
kuin yleensäkin. Suurimmat kerääntymät
olivat: 4.4. Vi Vilkkiläntura 25p (Seppo
Vuolanto, Airi Jaro) ja 12.5 Py Ristisaari
35p (Ari Seppä).
Syksyn parhaat määrät olivat taas seuraavanlaisia: 18.9 Ko Luotsi-Kuusinen
29p (Jukka Rokkanen) ja 26.9 Ha Koivu71
LINTUKYMI 2012
Tiltaltti. Taru Suninen
Ruokosirkkalintu
luoto 20 yöm (Mika Asikainen, Sari Heikkinen).
Locustella luscinoides ARK
Punakylkirastas Turdus iliacus
3.4 saapui ensimmäiset linnut useaan
paikkaan, ja muutto oli parhaimmillaan
huhtikuun puolivälissä. Myöhäisin havainto tehtiin 6.12 Ha Summa 1p (Teemu
Hiukka, Arto Lindén, Tauno Lätti ym.).
Rytikerttunen Acrocephalus scirpaceus
Kunnittain reviirit: Ii 18, Kvl 12, Ha 22,
Ko 2, Vi 8, yhteensä 62 reviiriä.
Kulorastas Turdus viscivorus
Kevään päämuutto huhtikuun puolessavälissä, paras muutto 13.4 Vi Vilkkilä 91m
(Jari Venemies).
Pensassirkkalintu
Locustella naevia
Reviirejä havaittiin yhteensä 84. Kunnittain ne jakautuivat seuraavasti: Ii 12, Kvl
33, Mi 2, Ha 13, Ko 8, Py 5, Vi 11. Parhailla paikoilla Kvl Junkkarinjärvi ja Kvl
Saksanaho, havaittiin 22.5 6 Ä, p (Petri
Parkko) ja 11.–12.6 5Ä, p (Tuomas Kunttu, Juha Ojala, Taru Suninen ym.).
Viitasirkkalintu Locustella fluviatilis
Reviirit kunnittain: Ii 3, Kvl 19, Mi 5, Ha
6, Ko 9, Py 3, Vi 13, eli yhteensä 58 reviiriä. Parhaalla paikalla 25.6 Kvl Savisto,
kuultiin 2Ä (Mika Söderholm).
72
Yksi havainto, 16.–21.5 Vi Vilkkiläntura
1Ä, p (Janne Aalto, Eero Hietanen, Seppo
Mäntynen).
Luhtakerttunen
Acrocephalus palustris
Reviirejä 106, jakautuen kunnittain: Ii 5,
Kvl 23, Mi 4, Ha 15, Ko 23, Py 11 ja Vi
25.
Viitakerttunen
Acrocephalus dumetorum
Ii 25, Kvl 140, Mi 17, Ha 36, Ko 33, Py 11
ja Vi 56, yhteensä noin 318 reviiriä.
Rastaskerttunen
Acrocephalus arundinaceus
Noin 33 reviiriä ilmoitettiin, Py Tyyslahdella havaittiin 11.–12.6 7Ä, suurin määrä
rastaskerttusia tänä vuonna (Klaus Laine).
Ha Kirkkojärvellä havaittiin parhaimmillaan 6.6. 6Ä (Eero Hietanen) ja Lupinlahdella 23.–29.5 4Ä (Eero Hietanen, Esa
Partanen).
Mustapääkerttu Sylvia atricapilla
Ensimmäinen mustapääkerttu havaittiin
9.4 Ko Kotkansaaressa ruokinnalla 1k, p
(Jukka Rokkanen). Enemmän mustapääkerttuja alkoi näkyä vasta kuun lopulta
alkaen. Viimeinen havainto syksyltä tehtiin 26.11 Ko Haapasaari 1k, p (Riku Lehtinen).
Kirjokerttu Sylvia nisoria
Ainoastaan yksi havainto kirjokertusta,
joka rengastettiin SSP-rengastuksessa
31.8 Vi Vilkkilä 1 1kv, pyyd, reng (Seppo
Vuolanto).
Idänuunilintu Phylloscopus trochloides
Ensihavainto 17.5 Ko Suljento 1Ä (Rauno
Sandberg) ja Vi Harvajanniemi 1Ä (Jorma
Kirjonen). Noin 70 reviiriä havaittiin ympäri aluetta. Vuoden viimeinen havainto
thetiin 26.8 Ii Säyhtee 1p, Ä (Kari Puumalainen).
Taigauunilintu
Phylloscopus inornatus ARK
Vuoden aikana kymmenen yksilöä havaittiin, kaikki havainnot: 25.8 Ko Kirkonmaa
1p, ä (Otto Tast), 10.9 Py Ristisaari 1p
(Petri Ripatti, Ari Vuorio, Heikki Frilander ym.), 16.9 Ko Ristinkallio 1m (Rauno
LINTUKYMI 2012
Sandberg), 17.9 Ha Lupinlahti 1p (Eero Hietanen), Kvl Heinharju 1p (Heikki
Luokkamäki), 18.9 Kvl Jaalanlahti 1m, E
(Markku Piepponen), 10.9 Ha Sivatti 1m,
NW (Hannu Friman, Kirsi Leiri), 28.9 Kvl
Virrannniemi 1p (Timo Pyyhtiä), 8.10 Kvl
Lappalanjärvi 1p (Antti Vänskä) ja 11.10
1p (Lasse Artevo, Jorma Jääskeläinen,
Markku Piepponen).
Tiltaltti Phylloscopus collybita
Kevään ensimmäinen tiltaltti havaittiin
6.4 Ko Pyötinen (Otto Tast). Pieniä kerääntymiä havaittiin 27.4 Ko Haapasaari
6p (Ari Vuorio) ja 12.5 Py Ristisaari 8p
(Ari Seppä). Syymuuton parhaat kerääntymät olivat 10.9 Ha Koivuluoto 50p (Juha Hytti, Ari O. Laine, Petri Metsälä ym.)
ja 18.9 Py Ristisaari 20p (Jouko Hiltunen,
Ari Vuorio). Vuoden myöhäisin tiltaltti
havaittiin 16.11 Ko Katariina 1p (Jouko
Hiltunen, Jorma Räkköläinen).
Pajulintu Phylloscopus trochilus
Aikaisimmat pajulinnut havaittiin 25.4
Kvl Voikkaalla 3Ä (Mauno Moilanen),
minkä jälkeen pajulinnut alkoivat yleistyä
nopeasti. Kevätmuuton parhaat summat
olivat 11.5 Kvl Saksanaho 26Ä (Mauno
Moilanen, Jani Salonen), 20.5 Ha Vepsu
20p (Teemu Lehtiniemi, Olli-Pekka Liinalaakso) ja 26.5 Py Ritisaari 40p (Petteri
Tolvanen, Kati Könönen ym.). Syysmuuton huippu oli elokun lopusta syyskuun alkuun ja parhaat kerääntymät olivat 13.8 Ha
Kirkkojärvi 100p (Eero Hietanen), 10.9 Ha
Koivuluoto 150p (Juha Hytti, Ari O. Laine, Petri Metsälä ym.) ja Py Ristisaari 150p
(Petri Ripatti, Ari Vuorio, Heikki Frilander
ym.) Myöhäisin havainto ilmoitettiin 5.10
Ha Salmenkylä 2p (Eero Parkko).
havainto tehtiin 25.9 Ko Toukolantie 1p
(Rauno Sandberg).
kaalla 236 yksilöä käsittävä talitiaisparvi
(Petri Parkko, Jani Salonen).
Viiksitimali Panurus biarmicus
Ha Kirkkojärvellä talvehti ainakin 4p, 6.1
(Eero Hietanen). Parhaimmillaan täällä
ilmoitettiin 10p 28.9. Ha Lupinlahdella ilmoitettiin 29.10 10p (Eero Hietanen). Sisämaasta tehtiin yksi havainto 9.8 Kvl Teutjärvi 3p (Mauno Moilanen, Jani Salonen).
Viitatiainen Parus palustris
Edellisvuoden huippuvaelluksen jäljiltä
jäi talvehtimaan tämän vuoden puolelle
ainakin kolme yksilöä. Keväällä havaittiin
yksi ”uusi” viitatiainen, 22.4 Ko Kaarniemi, 1 Än, p (Otto Tast, Reima Tast, Teemu
Tast). Syksyllä ilmoitettiin yksi viitatiainen, joka myös rengastettiin, 14.10 Vi
Vilkkilä 1 1kv, p, reng (Jari Venemies,
Hannu Holtari).
Pyrstötiainen Aegithalos caudatus
Havaintojen perusteella pyrstötiaisella
voisi olettaa olleen ainakin 50 pesintää
tai reviiriä alueellamme. Syysvaelluksella havaittiin noin parinkymmenen linnun
parvia useita kymmeniä, mutta paljoa suurempia parvia ei havaittu. Parhaat parvet
olivat 29.9 Ha Tervasaari 30m, NW (Esa
Partanen) ja 28.10 Kvl Jaalanlahti 30m, E
(Markku Piepponen).
Sinitiainen Parus caeruleus
Talven suurin parvi havaittiin 13.1 Vi
Vilkkilä 100p (Jari Venemies), mutta muitakin suurehkoja sinitiaisparvia havaittiin
useita. Syysmuutolla ei ilmoitettu yli sadan linnun muuttoja, kaikki ilmoitetut havainnot jäivät 30–80 yksilöön.
Talitiainen Parus major
Syysmuutolla ilmoitettiin talitiaisista reilusti suurempia summia kuin edellisvuonna, parhaat muutot; 25.9 Ha Tervasaari
310m, W, NW (Esa Partanen), 1.10 yhteensä 230m, W, NW (Esa Partanen, Ari
Salminen) ja 2.10 Vi Kellovuori 165m
(Lasse J Laine, Ari Seppä, Tapio Tohmo).
Marraskuussa havaittiin 13.11 Kvl Voik-
Pähkinänakkeli Sitta europaea
Alkutalven pähkinänakkelihavainnot olivat seuraavanlaisia: 19.9.2010–2.4.2011
Kvl Voikkaa 1n, p (Petri Parkko, Niina
Rinne), 1.-25.1 Ko Katariina 2p (useat),
6.1 Ko Puistola 1p (Esa Partanen, Sirkku Partanen), 26.–29.1 Vi Kirkonkylä 1p
(Seppo Grönlund, Mikko Mäkelä, Pekka
Tainio ym.), 29.1 Ha Saviniemi 1p (Urpo
Elomaa), Ha Pappilanssaari 2p (Anja Töytäri, Seppo Töytäri), 29.1–24.2 Kvl Utti
2p (Kaarina Pietiäinen) ja 30.1 Ha Hevoshaka 1p, ä (Eero Hietanen).
Onnistuneita pesintöjä ei tänä vuonna varmistettu. Syyskaudella tehtiin vain
yhdestä yksilöstä muuttohavainto 17.9 Ha
Kirkkojärvi 1m, SE (Hannu Friman, Kirsi
Leiri). Viimevuoteen verrattuna havaintoja tehtiin syksyllä lähes yhtä paljon, 55
yksilöä.
Kuhankeittäjä Oriolus oriolus
Kevään ensimmäinen kuhankeittäjä ilmoitettiin 16.5, jälleen Vi Vilkkilänturalla 1k,
Än, nous, W (Eero Hietanen). Keväältä
Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix
Kevätmuutto alkoi huhtikuun lopussa ja
ensimmäinen lintu ilmoitettiin 24.4 Kvl
Junkkarinjärvi 1Ä (Markku Piepponen).
Jälleen kevään paras kerääntymä ilmoitettiin 12.5 Py Ristisaari 10p (Ari Seppä).
Syysmuutolla havaittiin yksi ”kerääntymä” 15.8 Ko Kaarniemi 5p (Teemu Tast).
Syksyn viimeinen sirittäjä ilmoitettiin
19.9 Ha Ristiniemi 1p (Eero Hietanen).
Pikkusieppo Ficedula parva
Vuoden ensimmäinen havainto tehtiin
12.5 Py Ristisaari 1p (Ari Seppä). Kevään
ja kesän havaintojen perusteella reviirien
määrän arvioin olevat noin 60 kappaletta.
Syysmuutolla havaittiin vain yksittäisiä
lintuja, muutama parillinenkin. Viimeinen
Sirittäjä. Lassi Kujala
73
LINTUKYMI 2012
Pähkinänakkeli. Lassi Kujala
tehtiin vain kolmesta yksilöstä muuttohavaintoja. Reviireihin viittaavia havaintoja
tehtiin noin 15. Myöhäisin kuhankeittäjä
havaittiin 21.8 Ha Mäntlahti 1npuk, p, ä
(Eero Hietanen).
Pikkulepinkäinen Lanius colluiro
Aikaisin pikkulepinkäinen havaittiin 9.5
Kvl Jaalanlahdella 1k, p (Markku Piepponen), minkä jälkeen pikkulepinkäinen alkoi
yleistyä hiljalleen koko alueella. Noin 117
reviireihin tai pesintöihin viittaavaa havaintoa ilmoitettiin. Syysmuutolla parhaat
”kerääntymät” olivat 13.8 Ko Hovinsaari
12p (Klaus Laine, Tuula Nironen) ja 16.8
Kvl Elimäenjärvi 17p (Mauno Moilanen,
Jani Salonen). Viimeiset yksilöt havaittiin
syyskuun lopussa, viimeisin oli 20.9 Ha
Metsäkylä 1 1kv, p (Eero Hietanen).
Isolepinkäinen Lanius excubitor
Tänä vuonna meillä havaittiin tammikuussa 29 isolepinkäistä, helmikuussa määrä
putosi 12:sta, mutta maaliskuussa ilmoitettiinkin 19 yksilöä. Kesäajalta ei tehty
yhtään havaintoa (20.4–25.8).
Syysmuutto oli parempaa kuin vuonna
2010, tai ainakin havaintoja ilmoitettiin
enemmän. Kunnolla alettiin havaita isole74
pinkäisiä syyskuussa, ja parhaat päiväsummat olivat seuraavanlaisia (yli kolme lintua): 29.9 Ko Tavastila 4p (Klaus Laine),
30.9 Ha Kirkkojärvi 1m, SW, 3p (Eero Hietanen) ja 2.10 Ha Lupinlahti 4m (Kari Ahtiainen, Eero Hietanen, Mauri Leinonen).
Närhi Garrulus glandarius
Kevätmuutto edellisvuoteen verrattuna oli
lähes päätähuimaavaa, sillä muuttavia närhiä havaittiin 107 yksilöä. Koko kevään
summa oli yhteensä 565 yksilöä. Syysmuutto taas oli aika vaisua verrattuna viime
vuoden muuttoon. Muuttavia lintuja havaittiin n.975 yksilöä. Parhaat muutot syksyllä
olivat 24.9 Ha Ristiniemi 89m, NW (Hannu
Friman, Kirsi Leiri, Eero Parkko) ja 25.9
Ha Tervasaari 99m, N-W (Esa Partanen).
Pähkinähakki Nucifraga caryocatactes
Pähkinähakkihavainnot painottuivat syysvaellukseen kuten tavallista, mutta vuoden ensimmäinen lintu havaittiin keväällä: 19.4 Vi Kellovuori 1ä (Pekka Tainio),
talvehtijoita ei ilmoitettu. Syyskauden
ensimmäiset havainnot tehtiin 27.7 Ha
Etelä-Poitsila 1 E, lask (Eero Hietanen) ja
Ko Kirkonmaa 1p (Otto Tast). Syysvaellus oli jälleen aika pienimuotoista, edel-
lisvuottakin vaisumpaa. Joka tapauksessa
vaellus näkyi selvimmin rannikolla, sisämaasta tehtiin vain yksi havainto 6.8 Kvl
Saaramaa 1m, SE (Eero Hietanen). Suurin
muutto havaittiin 23.9 Vi Kellovuori 6m,
W (Seppo Grönlund, Pertti Koukkula).
Myöhäisin havainto 27.10 Ko Kotkansaari 1m, W (Rauno Sandberg).
Mustavaris Corvus frugilegus
Talvella, tammi-maaliskuun puolivälissä
ilmoitettiin 11 mustavarista, joista 5 muuttavia. Vuoden ensimmäinen mustavaris
29.1 Ko Keskusta 1 ad, p (Esa Partanen).
Kevätmuuton ollessa ajankohtainen,
havaittiin 94 yksilöä, joista suurin parvi
oli 14.4 Kvl Enäjärvi 6m, NE (Kari Sinkkonen). Syysmuuttokaudella havaittiin
vain 5 mustavarista.
Vuoden viimeinen havinto oli 20.12 Ha
Hillonniemi 1 1kv, p, kiert (Eero Hietanen).
Varis Corvus cornix
355 muuttavaa varista havaittiin kevätkaudella. Syysmuutolla, joka alkoi elokuun lopussa marraskuun alkuun, havaittiin parhaimmillaan kerääntymiä 16.8
Kvl Keltti 200p, 16.8 Kvl Tolkkila 200p
(Mauno Moilanen, Jani Salonen) ja 1.9 Vi
LINTUKYMI 2012
Kellovuori, parhaimmillaan 400p (Seppo
Grönlund, Pertti Koukkula, Jari Venemies). Syysmuuton suurin muutto oli 9.10
Vi Kellovuori 480m (Aila Lindfors, Jorma
Lindfors, Ari Seppä ym.), eli ilmoitetut
varissummat jäivät edellisvuotta huomattavasti pienemmiksi.
Korppi Corvus corax
Suurimmat kerääntymät jälleen kevättalvelta: 7.1 Kvl Keltakangas 100p (Esa Partanen), 8.1 Vi Rautalanselkä 50p (Klaus
Laine) ja 23.–24.2 Vi Kellovuori 120p
(Seppo Grönlund).
Reviirejä, pesintöjä, tai pesintöihin
viittaavia havaintoja tehtiin yhteensä 66.
Kunnittain ne jakautuivat seuraavasti; Ii
10, Kvl 38, Mi 2, Ha 4, Ko 0, Py 1 ja Vi
1, siis pohjoiseen painottuivat jälleen vuoden korppireviirit.
Suurempia syysmuuttoja ei havaittu.
noilla 71 paikalla (13 sisämaassa), havaiten yhteensä 175 yksilöä, mikä on huima
nousu edellisen talven 24 yksilöön. Kevätmuuton suurimmat peippoparvet havaittiin paikallisina, 14.4 Kvl Värälä 4000p
(Markku Piepponen), Ii Sääskjärvi 7500p
(Jani Salonen) ja 16.4 Ha Hirvelänniitty
2200p (Eero Hietanen).
Syymuutolla suurimmat summat olivat seuraavanlaisia. 16.9 Ha Lupinlahti
2050m, S-W (Eero Hietanen, Virpi Töytäri), 9440m, W (Kari Ahtiainen, Eero
Hietanen, Mauri Leinonen ym.), 18.8 Ha
Kirkkojärvi 2600m, 19.9 Ha Vilniemi
2600p ja 25.9 Ha Kirkkojärvi mahtavat
15400m (Eero Hietanen).
Järripeippo Fringilla montifringilla
Talviajalta ilmoitettiin yhteensä noin 19
linnusta. Havainnot painottuivat jälleen
alkutalveen, tammikuuhun, jolloin havaittiin 17 lintua. Helmikuussa ilmoitettiin
yksi havainto, kuten myös maaliskuussa.
Tuttuun tapaan kevätmuutto alkoi huhtikuun alussa, kevään kerääntymät eivät
olleet kovin suuria; yli sadan linnun kerääntymiä ei ollut, mutta parhaat muutot
olivat seuraavanlaisia: 23.4 Py Kaunissaari yhteensä 271m, NNW ja 24.4 600m,
NNW (Esa Partanen).
Ilmeisesti kaksi reviiriä oli KyLY:n alueella.
Suurimmat kerääntymät ja muutot
Kottarainen Sturnus vulgaris
Ainakin kahdessa paikassa vaikuttaisi talvehtineen pieniä parvia kottaraisia: 1.1 Ko
Kotkansaari 3p (Rauno Sandberg, Jouko
Hiltunen ym.) ja 7.1 Kvl Keltakangas 3p
(Esa Partanen).
Kevätmuutolla parhaat kerääntymät olivat 7.4 Kvl Keltakangas 220p (Esa Partanen), Kvl Ahvio 120p (Kimmo Leinonen)
ja Kvl Hämeenkylä 120p (Jani Salonen).
Suurimmat kesäaikaiset parvet olivat
21.6 Ii Radansuu 300p (Jani Salonen), 22.6
Kvl Löytty 530p (Mauno Moilanen, Jani
Salonen), 23.6 Kvl Keltti 1000p (Mauno
Moilanen, Juha Ojala, Jani Salonen) ja 20.7
Ha Kotisaari 620p (Esa Partanen).
Yli tuhannen kottaraisen parvia ilmoitettiin syysmuutolla useita, kaksi suurinta
paikallista havaittua parvea olivat 14.8
Kvl Raussila 3400p (Timo Pulliainen) ja
28.8 Kvl Mettälä 3000p (Mauno Moilanen, Jani Salonen).
Pikkuvarpunen Passer montanus
Talvehtivana havaittiin jälleen useiden
kymmenien yksilöiden parvia, pääasiallisesti ruokinnoilla. Suurin parvi talvella
oli 15.1 Kvl Elimäki 100p (Juha Ojala,
Jani Salonen). Syyskaudella tosin havaittiin useampia edellä mainitun kokoisia
parvia ja suurempiakin, joista suurimmat
21.8 Kvl Värälä 190p (Timo Pulliainen) ja
6.12 Kvl Elimäki 150p (Juha Ojala, Jani
Salonen). Muuttoparvet jäivät muutamien
kymmenien yksilöiden kokoisiksi.
Peippo Fringilla coelebs
Peippoja havaittiin talvehtivan ruokin-
Peippo. Hannu Sorsa
75
LINTUKYMI 2012
syksyllä olivat huomattavasti vähälukuisempia kuin edellisenä vuonna 17.9 Ha
Lupinlahti 740m, W (Kari Ahtiainen, Eero
Hietanen, Mauri Leinonen ym.), 25.9 Ha
Tervasaari 830m, W, NW (Esa Partanen)
ja 28.9 Ha Vilniemi 800p (Eero Hietanen).
Tikli Carduelis carduelis
Tiklejä havaittiin talvella noin 111. Suuria parvia ei havaittu toisin kuin viime
vuonna, vaan havainnot koskivat lähes
poikkeuksetta muutamien yksilöiden pieniä parvia. Muutama kymmenen pesintää
ilmoitettiin. Suurimmat syksyiset parvet
olivat 19.10 Kvl Tolkkila 66p (Markku
Piepponen) ja 12.–13.12 Ii Tillola 150p
(Jani Salonen).
Vuorihemppo Carduelis flavirostris
9 havaintoa, joista yksi keväältä. 31.3 Ko
Hovnsaari 1tp, p (Otto Tast, Terho Tast),
15.10 Ko Hovinsaari 2p (Teemu Tast),
19.10 Kvl Tolkkila 1p (Markku Piepponen), 28.10 Ko Hovinsaari 4p, m (Rauno
Sandberg), 29.10 Ko Hovinsaari 1nous
(Jukka Kivilompolo), 6.11 Ko Kaarniemi
2p, ä (Teemu Tast), 7.11 Ha Hillonniemi
2p (Eero Hietanen), 14.11 Kvl Sulento 1p
(Markku Piepponen) ja 28.11 Ha Hillooniemi 2p (Eero Hietanen).
Urpiainen Carduelis flammea
Urpiaisia talvehti suurin joukoin alueella.
Parhaat kerääntymät olivat 8.1 Py Vastila
600p (Markus Öst, Kaarina Öst) ja 22.1
Kvl Anttila 55p (Juha Ojala, Jani Salonen).
Kevätmuutolla ei ilmoitettu suuria kerääntymiä tai muuttoja lukuun ottamatta
24.4 Py Kaunissaaressa ilmoitettua 550m,
NNW summaa (Esa Partanen).
Syymuutto oli edellisvuoteen verrattuna aivan toista luokkaa, muuttokaudella
havaittiin 8840 yksilöä. Parhaat muutot
ja kerääntymät olivat: 14.10 Ha Lupinlahti 708m, E, NE (Eero Hietanen, Eero
Parkko), 15.10 Py Labböle 910m, E, NE,
N (Markus Öst, Kaarina Öst), 21.10 Vi
Klamila 450m, E (Tero Ilomäki, Lasse J
Laine, Seppo Korpela) ja 28.10 Ii Lyöttilä
300p (Kari Puumalainen).
Tundraurpiainen
Carduelis hornemanni
5 yksilöä havaittiin kevätkaudella, kaikki
tammikuussa. Vuoden aikana yhteensä 24
tundraurpiaista ilmoitettiin. Enimmillään
turboja havaittiin kaksi yhtä aikaa kevätkaudella, kahdella paikalla 6.1 Kvl Keltti
2p (Mauno Moilanen, Jani Salonen) ja 22.1
Kvl Anttila (Juha Ojala, Jani Salonen).
Syyskauden paras määrä oli 1.12 Kvl
Keltakangas 3 n-puk, p (Esa Partanen).
Kirjosiipikäpylintu Loxia leucoptera
Ilmeisesti hyvä vaellusvuosi toi koko vuoden ajaksi kirjosiipikäpylintuja alueellemme; 1.1–23.8 havaittiin ilmoitettiin 77 havaintoa 356 yksilöstä. Suurempia parvia
havaittiin kaksi, molemmat kesäaikaan:
19.7 Ii Mukulanlahti 20m, NE (Petri Parkko, Pekka Rahko) ja 1.8 Ko Kaarniemi
22m, E (Klaus Laine). Syksyllä ilmoitettiin vain 11 yksilöstä havaintoja.
Taviokuurna Pinicola enucleator
Yhteensä 11 havaintoa 34 yksilöstä, joista 5 havaintoa 15 linnusta kevätpuolelta,
tammikuussa. Suurimmat ilmoitetut yksi-
lömäärät olivat 16.1 Kvl Enäjärvi 6p (Kari
Sinkkonen) ja 5.11 Vi Klmaila 6m, E (Tero Ilomäki). Parvien koko oli edellisvuotta
suurempi, keskiarvo oli kolme taviokuurnaa havaintokertaa kohden.
Nokkavarpunen
Coccothraustes coccothraustes
Talvihavainto yhdeltä paikalta, 29.1–2.4
Ko Korkeakoski, parhaimmillaan 7p (Ari
Airola). Reviirejä ainakin kolme, muttei
varmistettuja pesintöjä. Syksyllä suurempaa muuttoa ei havittu, kaikki havainnot
koskivat yksittäisiä, tai korkeintaan pareittain liikkuvia lintuja.
Lapinsirkku Calcarius lapponicus
Keväällä ilmoitettiin 30m/p lapinsirkkua.
Kerääntymiä ei havaittu keväällä eikä
syksyllä. Vuoden paras summa oli 25.9
Ko Jylpyssä ilmoitettu 10m (Rauno Sandberg). Myöhäisin havainto oli 1.11 Kvl
Raitvierinen 1m, S-W (Mikko Hannonen).
Pulmunen Plectrophenax nivalis
Talvihavaintoja ilmoitettiin 3, 6 yksilöstä. 14.3- 24.4 ilmoitettiin Tiiraan 3143
pulmusta alueeltamme, joista suurimmat
määrät olivat 4.4 Ko Hovinsaari 240p
(Kimmo Leinonen, Jorma Räkköläinen)
ja 5.4 Kvl Alakylä 320m (Markku Piepponen). Syksyllä ajalta 1.10- 6.12 ilmoitettiin 70 pulmusta. Suurin ”kerääntymä”
oli 23.10 Ko Eteläkari 17p (Ari O. Laine,
Hannu Repo). Myöhäisin havainto oli 6.12
Kvl Värälä 18nous (Jukka Kivilompolo).
Peltosirkku Emberiza hortulana
Reviirejä havaittiin tänä vuonna kunnittain Ii 27, Kvl 33, Mi 8, Ha 27, Ko 6, Py
3 ja Vi 22, eli siis yhteensä 126. Retkeilyn
määrä on ilmeisesti kohdistunut enemmän
peltosirkun suosimille alueille, tai sitten
tämä vuosi oli yksinkertaisesti edellisvuotta parempi peltosirkulla.
Pohjansirkku Emberiza rusticola
Keväällä havaittiin 7 yksilöä, ja lisäksi
kesällä mahdollinen reviiri 27.–28.6 Ko
Kaarniemi 1k, Ä (Teemu Tast). Syksyn
paras ilmoitettu määrä oli 11.9 Py Ristisaari 5m (Petri Ripatti, Ari Vuorio, Heikki
Frilander ym.).
Nokkavarpunen. Lassi Kujala
76
Pajusirkku Emberiza schoeniclus
Ei talvihavaintoja taaskaan. Syksyn parhaat ilmoitetut summat olivat 25.9 Ha
Kirkkojärvi 72m (Eero Hietanen), Ha Tervasaari 216m, W, NW (Esa Partanen) ja
30.9 Ha Kirkkojärvi 91m (Eero Hietanen).
LINTUKYMI 2012
LINTUKYMI 2012