1. No category

KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ
Kaavoitus
6.6.2013
OTSONKULMA
Asemakaavan muutos
Kaavaselostuksen luonnos
Kaavoitusohjelman työ nro 1632
Kuva © Blom 2011
KÄSITTELYVAIHEET
Vireilletulo
KRAKLK
Kaavaehdotus nähtävillä
KH
KV
Lainvoimainen
21.2.2013
1
OTSONKULMA
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS
Asemakaavan muutos koskee
Joensuun kaupungin Otsolan (6) kaupunginosan korttelin 123 tonttia 11.
Kaavoitusohjelman työ nro 1632.
Kuva 1. Kuva Otsonkulman tontista Otsonkadun ja Länsikadun risteyksessä. (© 2012 Google Maps)
Joensuu 6.6.2013
Kaavoituspäällikkö
Juha-Pekka Vartiainen
2
SISÄLLYSLUETTELO
1
2
3
4
5
6
7
TIIVISTELMÄ .................................................................................................. 3
LÄHTÖKOHDAT............................................................................................. 4
2.1
SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ..................................................................... 4
2.1.1 Alueen yleiskuvaus ........................................................................................................................... 4
2.1.2 Luonnonympäristö .......................................................................................................................... 5
2.1.3 Rakennettu ympäristö ...................................................................................................................... 5
2.1.4 Maanomistus ..................................................................................................................................... 7
2.2
SUUNNITTELUTILANNE ............................................................................................................. 7
2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset .................................................. 7
TAVOITTEET .................................................................................................12
3.1
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ........................................................................ 12
3.2
ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ............................................................................................... 12
3.2.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet .................................................................................... 12
3.2.2 Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana ...................................................................... 15
VAIHTOEHDOT ............................................................................................15
4.1
KAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT................................................................................... 15
ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU ...............................................15
5.1
KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT ................................................... 15
5.2
ALUEVARAUKSET ........................................................................................................................ 15
5.2.1 Korttelialueet .................................................................................................................................. 15
5.2.2 Muut aluevaraukset ........................................................................................................................ 16
5.2.3 Muut varaukset ............................................................................................................................... 16
5.3
KAAVAN VAIKUTUKSET ........................................................................................................... 16
5.3.1 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä palveluihin ja työllisyyteen..................... 16
5.3.2 Vaikutukset liikenteeseen .............................................................................................................. 16
5.3.3 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä teknisenhuollon verkkoihin ................... 16
5.3.4 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja luonnonvaroihin........................................... 16
5.3.5 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan .................................................................................. 17
5.3.6 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriperintöön ................................................ 17
5.3.7 Vaikutukset
ihmisten
elinoloihin,
elinympäristöön, sosiaalisiin oloihin ja
väestörakenteeseen ...................................................................................................................................... 17
5.3.8 Muut vaikutukset ............................................................................................................................ 17
TOTEUTUS .....................................................................................................17
SUUNNITTELUVAIHEET ...........................................................................18
TILASTOLOMAKE (lisätään lopulliseen kaavaselostukseen)
HANKEKORTTI (lisätään lopulliseen kaavaselostukseen)
LIITTEET
1. Asemakaavan muutoksen luonnos, päiväys 6.6.2013
2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päiväys 6.2.2013
3. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä ja kaavoituksen vastineet niihin
4. Tontinkäyttösuunnitelma, päiväys 30.3.2013
3
1
TIIVISTELMÄ
Asemakaavan muutoksen perustelut
Korttelin 732 asemakaavan muutosta on hakenut yksityinen maanomistaja.
Voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1992, jossa tontti on osoitettu
asuinpientaloille (AP). Tonttitehokkuus on e = 0,30 ja kerrosluku on I 2/3.
Lisäksi saa rakentaa erillisen katoksen ja talousrakennuksen, joiden yhteispinta-ala on 50 m2. Kohteessa oleva entinen elintarvikekauppa varastotiloineen on rakennettu 1959–1960. Nykyään rakennuksessa on käytössä muutama vuokra-asunto ja toimistotiloja. Osa rakennuksesta on tyhjillään.
Kaavamuutoksen tarkoituksena on nostaa asemakaavassa osoitettua tonttitehokkuutta lukuun e = 0,45. Muutos mahdollistaa tontin uudelleenrakentamisen noin yhdeksälle (9) asunnolle ja toimistotilalle liitteessä 4 esitetyn
päivitetyn tontinkäyttösuunnitelman mukaisesti.
Kaavaprosessi
Kaavamuutos on tullut valmisteluun 23.7.2012 yksityisen hakemuksesta,
minkä jälkeen kaavamuutoksen valmistelu aloitettiin.
Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus vireilletulosta sekä
yleisötilaisuudesta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä 21.2.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 21.2.–15.3.2013. Edellä
mainitut asiakirjat esiteltiin 27.2.2013 yleisötilaisuudessa Kanervalan koululla
(os. Vanamokatu 26). Tilaisuuteen saapui yhdeksän (9) osallista.
Kaavaluonnosasiakirjat valmisteltiin huomioiden saatu palaute. Kaavaselostus ja kaavaluonnos pidetään nähtävillä 6.6.–1.7.2013.
Toteuttaminen
Maanomistaja toteuttanee uudisrakentamishankkeen vuoden 2014 aikana.
Alueella on kunnallistekniikka ja tontin omistaja vastaa niiden mahdollisista
siirtämisistä tai laajentamisista.
3
5
kt
11
6
2
9
10
125
11
12
3
8
6944900
kt
14
Ots
16
8
kat
20
122
11
kt
12
6
4
u
8
7
13
20
kt
15
21
1
13
5
8
6944800
17
p
15
23
t
487300
3
4
16
I u 2/3
e=0.45
le
ik-1
as
5
kt
6
10
10
OTSOLA
123 6
9
13
5
2
15
7
14
18
19
2
123
a
11 AP
24 12
7
8
III
III
10
7
11
3-5
487300
2
6
1
4
M
2
III
3
22
3
4
1
2
0
2
12
21
kt
10
20
30
40 50
21
kt
III
13
20
10
11
12
14
3
20
kt
11
1
6944700
33
9
10
6
32
kt
8
4
7
9
9
12
90
38
37
81
6-9
23
3
kt
21
10
41
22
7
24
42
14
2
9
18
5
3
2
kt
1
10
15
on
31
2
9
487300
7
3
1
2
4
6
3
7 Sivu 1/4
LIITE 1,
1
kt
5
13
100
III
kt
19
20
LIITE 1, Sivu 2/4
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
AP
0030000
Asuinpientalojen korttelialue.
0820000
3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
0840000
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
0850000
Osa-alueen raja.
6
OTS
123
I
0910000
Kaupungin- tai kunnanosan numero.
0920000
Kaupungin- tai kunnanosan nimi.
0930000
Korttelin numero.
1000000
Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman
sallitun kerrosluvun.
I u 2/3
e=0.45
1020000
Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen
suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi
tilaksi.
1050000
Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan.
1130000
Rakennusala.
t
1170000
Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen.
as
1170001
Rakennusala, jolle saa sijoittaa asuinrakennuksen.
a
1190000
Auton säilytyspaikan rakennusala.
ik-1
le
1310001
Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleiseen rakennuksen seinään ei saa
sijoittaa pääikkunoita.
1330000
Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa.
1340000
Istutettava alueen osa.
LIITE 1, Sivu 3/4
1350000
Säilytettävä/istutettava puurivi.
p
1510000
Pysäköimispaikka.
1590000
Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1. Rakennusoikeudesta saadaan enintään 30% käyttää toimistotiloina.
2. Rakennusta laajennettaessa tulee noudattaa olemassa olevan rakennuksen
kattomuotoa, kattokaltevuutta ja ikkunajakoa.
3. Rakennusten väritys, ulkonäkö ja julkisivun yhtenäiset suhteet tulee sovittaa Otsolan
pientaloalueen yleisilmeeseen. Rakennuksen harjan korkeus saa olla enintään
7 metriä.
4. Parvekkeet ja terassit saavat sijaita vain sisäpihan puolella.
5. Rakennusten julkisivumateriaalina on käytettävä peittomaalattua puuta
6. Talousrakennusten tulee olla yksikerroksisia. Autokatokseen saa sijoittaa myös
talousrakennusosion.
7. Tontin rakentamattomille osille jäävää kookasta puustoa ei saa ilman erityistä syytä
hävittää.
8. Katualueeseen rajoittuvat tontin sivut on aidattava soveltuvin osin pensasaidoin tai
istutuksin lukuun ottamatta niitä tontin sivuja, joissa rakennus sijoittuu kaksi metriä
lähemmäksi katualuetta. Tontti on aidattava naapuritontin vastaiselta sivulta
pensasaidoin tai 120 - 150 cm korkealla puusäleaidalla. Mikäli autosuojan
takaseinä muodostaa naapuritonttia vastaan näkösuojan, voidaan aitaus jättää siltä
osin pois.
AUTOPAIKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET:
1. Tontille on varattava autopaikkoja seuraavasti:
- erillispientalot: 1,5 autopaikkaa asuntoa kohti, kuitenkin vähintään kaksi autopaikkaa
tonttia kohti.
- rivitalot ja kytketyt talot: 1,25 autopaikkaa asuntoa kohti.
- Liike- ja toimistohuoneistot: 1 autopaikka/50 k-m2
2. Muilla kuin erillispientalojen tonteilla pysäköintialueet on erotettava istutuksin
jalankulkuun ja oleskeluun tarkoitetuista alueista.
LIITE 1, Sivu 4/4
Pohjakartta kaavoitusmittausasetuksen
(1284/99) mukainen
Hyväksytty kaupunginvaltuustossa
JOENSUUN KAUPUNKI
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, yhdyskuntasuunnittelu
Otsolan (6) kaupunginosan korttelin 123 tontin 11 asemakaavan muutos.
OTSONKULMA
KRAKLK
Näht
KH
6.6. -
1.7.2013
Asemakaavan voimaantulo
KV
Pvm 6.6.2013
Mk
1 :1000
Suunn. Jukka Haltilahti
Kaavoituspäällikkö
Juha-Pekka Vartiainen
Piirt.
Ritva Eskelinen
Arkisto
6/1632
4
2
LÄHTÖKOHDAT
2.1
2.1.1
SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA
Alueen yleiskuvaus
Sijainti ja kaava-alueen kuvaus
Suunnittelu-alue sijaitsee Länsikadun ja Otsonkadun risteyksessä juuri ruutukaava-alueen I -kaupunginosan länsipuolella vajaan kilometrin etäisyydellä
torilta. Alueen ympärillä on asutusta. Itäpuolella Länsikadun takana on kerrostaloalueita ja muutoin ympärillä on Otsolan 1940 -luvun omakotialuetta.
Tontille on liittymät sekä Länsikadulta, että Otsonkadulta.
Kuva 2. Suunnittelualueen sijainti Joensuun keskustan lähellä.
Kaavamuutostontti on rakennettua ympäristöä. Kohteessa sijaitsee entinen
ns. Alankojen lähikauppa varastorakennuksineen. Rakennus on rakennettu
1959 ja laajennettu hieman myöhemmin. Liiketoiminta loppui 1980 -luvulla
vähäistä kioskitoimintaa lukuun ottamatta. Tämän jälkeen rakennukseen ei
ole tehty merkittäviä kunnostus- tai muutostöitä.
Alueen toiminnallinen ympäristö
Suunnittelukohteen tontilla on vajaakäytössä oleva asuinrakennus, jossa on
nykyisellään vuokra-asuntoja ja toimistotiloja. Ympärillä on asuinalueita ja
idässä hieman kauempana Tulliportinkadun varren laajat opetustoiminnan
alueet. Lähimmät viheralueet ovat pohjoiseen noin 200 metrin etäisyydellä
Kanervalan puistossa. Länsikadulla on yksi kevyen liikenteen pääreiteistä
kohden Kanervalaa.
5
2.1.2
Luonnonympäristö
Maisemarakenne ja luonnonympäristö
Maisemarakenne on Otsolan alueella ja tontilla tasainen. Pieni vietto on katujen laidoilla alas kadulle (noin 30 cm). Maanpinta on tontilla tasolla +81,20
– +81,30 mmpy. Alue on kokonaisuudessaan rakennettua ja hoidettua ympäristöä. Tällöin ei alueella ole varsinaista luonnonympäristöä. Tontilla ei ole
myöskään merkittäviä maisemallisia kohteita, mutta tontin etelälaidalla on
muutamia ympäristöään kookkaampia koivuja ja mäntyjä.
Maaperä ja vesistöt sekä hulevedet
Suunnittelualueen maaperä on Joensuun keskustalle tyypillistä hienojakoista
hiekka ja silttimaata, jossa saattaa olla paikoin turve ja savikerrostumia (IV luokka: maaperä ja rakennettavuusalueet 1984 Havetek oy). Piha-alueet ovat
sora ja nurmipintaisia. Läheisten katualueiden hulevesien hallintaan liittyvät
ratkaisut on jo tehty (viemäröity). Tontin hulevedet imeytyvät maaperään tai
valuvat katualueille.
Luonnonsuojelu
Alueella ei ole luonnonsuojelualueita tai -kohteita tai muutoin rekisteröityjä
arvokkaita luontokohteita.
2.1.3
Rakennettu ympäristö
Lähialueet
Suunnittelualue on Joensuun rakennetun ydinkeskustan vieressä ja siten vähintäänkin sen vaikutusalueella. Kohde sijaitsee Otsolan asuinalueen itälaidalla I-kaupunginosan vieressä ja on ympäröity asutuksella ja katuverkostolla. Viereisille Otsolan omakotitaloalueille on osoitettu aluetta koskevassa
yleiskaavassa seudullisesti merkittävä rakennuskulttuurialue, mutta se ei koske itse suunnittelualuetta. Lähialueiden voidaan kuitenkin katsoa ohjaavan
jossain määrin erityisesti tulevan rakennuskannan sopeuttamista lähiympäristöön.
Kaava-alueen rakennettu ympäristö, taajamarakenne
Koko pieni kaava-alue on rakennettua ympäristöä rakennuksineen, pihan
pysäköintialueineen ja pihoineen. Rakennus on rakennettu 1959 alkaen ja on
nykyään huonokuntoinen. Rakennusta ei ole osoitettu inventoinneissa kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi. Rakennettu taajamarakenne on lähialueella
monimuotoista ja alueella on runsas katuverkosto. Välittömässä läheisyydessä ei ole viheralueita, mutta ne ovat tavoitettavissa kävelymatkan etäisyydellä. Yleistä taajamarakennetta voidaan tarkastella kuvasta 2.
Liikenne ja reitit
Tontille kuljetaan pohjoispuolella olevalta Otsonkadulta ja idänpuolella olevalta Länsikadulta. Molemmat kadut ovat alueelle tyypillisiä tonttikatuja. Liikennemäärät ovat molemmilla kaduilla vähäisiä. Otsonkadulla on noin 600
ajoneuvoa/keskivuorokausiliikenteenä (ajon./kvl) ja vain noin 200
ajon./kvl. Länsikadulla. Alueella on 30 km-h nopeusrajoitus, jolloin teoreettinen liikennemelu ei juurikaan ulotu katualuetta laajemmalle. Katujen liikennemäärien ennustetaan tulevaisuudessa nousevan Otsonkadulla noin
1000 ajon/kvl. ja Länsikadulla noin 600 ajon./kvl. Toisaalta Joensuun keskustan liikennesuunnitelma 2012:ssa esitetään Otsonkadulle johtavan Pohjoiskadun katkaisua Koulukadun päästä. Tällä olisi Tulliportinkadulle Otsonkadun kautta nykyistä läpiajoa merkittävästi hillitsevä vaikutus. Pohjoisin
alueelle johtava Rauhankatu on nykyisellään jo katkaistu ja säilynee sellaise-
6
na. Sairaalakadun liikenne pyritään ohjaamaan Merimiehenkatua pitkin Tulliportinkadun eteläpäähän, jolloin asuinalueiden läpiajo ei ainakaan lisääntyisi
Länsikadulla ja Otsonkadulla.
Kuva 3. Ote Joensuun keskustan liikennesuunnitelma 2012 liitteen 3 katuverkkosuunnitelmasta. Kuvassa vihreällä pohjavärillä on merkitty alueet,
joilla käytetään piha- ja hidaskatuja. Ydinkeskusta on merkitty vaaleanpunaisella. Kuvan yläreuna ulottuu juuri Otsonkadun ja Länsikadun risteykseen.
Muutoksia tälle alueelle ei esitetä.
Kuva 4. Kevyen liikenteen ja virkistysreittien pääverkosto.
Itse suunnittelualueella ei ole kevyen liikenteen väyliä, mutta viereisten katujen varsilla on jalkakäytävät ja Länsikadulla on yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Mittausten mukaan reitillä kulkee vilkkaimpana aikana enintään noin
90-100 jalankulkijaa tai pyöräilijää tunnissa (mitattu klo 7:30–8:30, Joensuun
7
keskustan liikennesuunnitelma 2012). Kohde on hyvin saavutettavissa läheisiä kevyen liikenteen pääreittejä pitkin erityisesti etelä-pohjois-suunnassa.
Edellä mainitussa suunnitelmassa itäistä liikennesuuntaa tehostettaisiin tulevaisuudessa Rauhankadun ja Sairaalakadun kautta.
Kohteen lähellä ei kulje joukkoliikennettä, mutta Tulliportinkadulla, siltakadulla ja Koulukadulla on paikallisliikenteen ja kaukoliikenteen pysäkkejä
noin 400 metrin etäisyydellä.
Asukkaat, asuminen ja sosiaalinen ympäristö
Otsolan kaupunginosassa oli vuoden 2012 lopussa 368 asukasta. Vielä 1990luvulla asukkaita oli 10 prosenttia enemmän. Lähialueiden sosiaalinen ympäristö koostuu lähinnä omistus- ja vuokra-asukkaista. Lisäksi noin 400 metrin
päässä Tulliportinkadulla ovat laaja itäsuomen yliopiston ja Pohjois-Karjalan
koulutuskuntayhtymän oppilaitokset sosiaalisena toimintapaikkana.
Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta
Pienialaisella kaava-alueella toimii Pohjois-Karjalan mielenterveystyön seuran kriisikeskus vuokralaisena tarjoten palveluitaan ja työllistäen kolme ihmistä. Muut kaupalliset palvelut ja erikoispalvelut sijaitsevat pääasiassa Joensuun keskustan alueella alle kilometrin etäisyydellä kaakkoon.
Tekninen huolto ja erityistoiminnat
Alueen kiinteistö on liittynyt tekniseen huoltoon ja vastaa alueellaan niiden
ylläpidosta ja muutoksista. Kohteessa tai sen vaikutusalueella ei ole suojaalueita tai sellaisia erityistoimintoja, jotka vaikuttaisivat kohteeseen.
Ympäristöhäiriöt
Kaava-alueella tai sen läheisyydessä ei ole erityisiä ympäristöhäiriöitä tuottavia tekijöitä.
Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot
Itse kaava-alueella ei ole merkittävää kulttuuriympäristöä tai rekisteröityjä
muinaismuistoja. Kaavamuutosalueen vieressä länsipuolella on Otsolan
merkittävää 1950-luvun pientaloalueen kulttuuriympäristö. Vaikka nykyinen
rakennus on vastaavalta ajalta kuin Otsolan muut rakennukset, on entinen
liikerakennus ympäristössään hieman poikkeavan näköinen. Rakennus
muodostaa kookkaampana maisemallisen portaan Otsolan pientaloalueen ja
viereisen kerrostaloalueen väliin.
2.1.4
Maanomistus
Suunnittelualueen omistaa yksityinen.
2.2
2.2.1
SUUNNITTELUTILANNE
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Pohjois-Karjalan maakuntakaavan I–III -vaiheet
Maakuntavaltuuston 21.11.2005 hyväksymässä ja valtioneuvoston
20.12.2007 vahvistamassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan I -vaiheessa
suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A):
”Aluevarausmerkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen aluetta, jolla on yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja
jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon ylikunnalliset aluetarpeet. Merkintään sisältyy mm. yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumisen,
palvelujen, merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja
8
työpaikka-alueiden sekä muiden taajamatoimintojen sijoittumis- ja laajentumisalueet. Merkintä pitää sisällään myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat
liikenneväylät, virkistysalueet ja -yhteydet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset suojelualueet. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Pyhäselän järven ranta-alueelle tulee turvata yhtenäinen virkistysreittiyhteys. Laajennusalueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon taloudellisuus, palvelujen saavutettavuus, kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen
toimintamahdollisuudet”.
Kuva 5. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavasta (20.12.2007).
Kaavamuutosalue kuuluu laajaan taajamaseudun kehittämisen kohdealueeseen (tkk):
Merkinnällä osoitetaan taajamaan liittyvää lähialuetta, jolla on tarvetta maankäytön ohjaukseen taajamarakenteen ja haja-asutusalueen yhteensovittamisessa yhdyskuntarakenteen, ylikunnallisen virkistys- ja vapaa-ajanverkoston
sekä kulttuuriarvojen kannalta. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa
suunnittelussa tulee edistää yhteiskuntarakenteen eheyttämistä ja ottaa huomioon taajaman laajentumis- ja kehittämistarpeet, virkistys- ja vapaaajanverkostojen jatkuvuus sekä maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön
erityispiirteet. Maaseutuelinkeinojen kannalta hyvät peltoalueet tulee turvata
muulta rakentamiselta.
Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Karjalan maakuntakaavan II -vaiheen
4.5.2009 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 10.6.2010. Kaavalla sovitetaan
yhteen mm. maa-ainesten- ja turpeenoton sekä luonnonsuojelun tarpeita.
Suunnittelualueeseen ei kohdistu merkintöjä tai aluevarauksia.
Maakuntakaavan III -vaiheen ehdotus oli nähtävillä 15.3.2013 ja kaava tulee
maakuntavaltuuston käsittelyyn 3.6.2013. Suunnittelualueelle kohdistuu kartan mittakaava huomioiden Otsolan alueen maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön aluerajaus (ma/km). Arvotus kohdistettiin
maakuntakaavan liitteen 3 mukaan mm. siten, että mukana olivat 1950luvulla ja sitä vanhemmat rakennukset. Arvotus sallii mm. historiallista kerroksellisuutta.
Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti ja vaalittava kaavaselostuksen liitteessä 3 ”Maakunnallisesti merkittävä
rakennettu kulttuuriympäristö, Pohjois-Karjalan maakunta-liitto, 2012” olevissa kohdekuvauksissa selostettujen kulttuuriarvojen säilymistä.
9
LIITTEEN 3 KOHDEKUVAUS: Otsolan asuinalue (ma/km, nro 20).
Asemakaava 1947 Aulis Rankka. Siirtolaisille ja rintamamiehille rakennettu
pika-asutusalue 1950-luvulta tyyppitaloineen. Talot kadun reunassa, puutarhavyöhyke takana, kaarevia katutiloja rajaavat pensasaidat. Mittakaavaltaan ja
ympäristöltään viihtyisä ja puistomainen alue. Malliesimerkki sotien jälkeisestä omakotialueesta. ARVOT: historialliset, rakennushistorialliset, maisema ja
kuvalliset. YMPÄRISTÖN NYKYLUONNE: metsä, asuinalue
Maakuntakaavan eri vaiheet määräyksineen ovat tarkemmin esitetty PohjoisKarjalan maakuntaliiton internetsivuilla osoitteessa:
http://www.pohjois-karjala.fi/Resource.phx/maakuntaliitto/kansio2/index.htx .
Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen.
Joensuun seudun yleiskaava 2020
Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa
2.12.2008. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 29.12.2009 ja yleiskaava
on tullut voimaan 14.1.2010. Kaava on asemakaavan muutosta ohjaava
yleiskaava. Yleiskaavassa kaavamuutosalue on pientalovaltaista asuntoaluetta, AP:
”Merkinnällä osoitetaan pääosin asumiskäyttöön varattavat alueet, joiden
asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin (omakotitalot, paritalot, kytketyt pientalot, rivitalot). AKR ja AP -merkinnät voivat sisältää myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintialueita, alueen asukkaita palvelevia virkistys- ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita. Alueelle voi myös sijoittaa sellaisia työpaikkoja, joiden tuottama liikenne, ympäristöhäiriöt ja päästöt vertautuvat
alueen asumisen tuottamiin. Alueen yksityiskohtainen maankäyttö on tarkoitus ratkaista asemakaavalla”
Kuva 6. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 2020. Kaavamuutostontti on
merkitty punaisella katkoviivaympyrällä.
Välittömästi vieressä, mutta ei itse suunnittelualueella, on Otsolan seudullisesti merkittävä rakennuskulttuurialue:
”Merkinnällä on osoitettu yleiskaavaa varten tehdyssä kulttuuriympäristöselvityksessä rakennuskulttuurin näkökulmasta vähintään seudullisesti arvok-
10
kaiksi luokitellut rakennusryhmät ja rakennukset tai rakennelmat. Mahdollinen suojelun tarve ratkaistaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.” Lähde: Suoranta Outi: Joensuun seudun kulttuuriympäristöselvitys. Joensuun
seutu, Joensuu 2005.”
Itäpuolella on kerros- ja rivitalovaltainen asuntoalue (AKR).
Seutukaavan asiakirjat määräyksineen ovat tarkemmin esitetty Joensuun
seudun seutuyhteistyön internetsivuilla osoitteessa:
http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-joensuunseutu/asukas/yleiskaava.htx
Kaavamuutos on Joensuun seudun yleiskaava 2020:n mukainen.
Asemakaava
Kaavamuutosalueella on voimassa 22.6.1992 (KV § 121) hyväksytty laaja
Otsolan asuinalueiden asemakaavan muutos. Korttelista 123 vain kaavamuutostontti on merkitty asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Tontin kerrosluku on I 2/3 ja tonttitehokkuus on e = 0,30. Tonttitehokkuuden lisäksi
tontille saa rakentaa talousrakennuksen ja katoksen, joiden ala saa olla yhteensä enintään 50 m2.
Kuva 7. Ote aluetta koskevasta ajantasa-asemakaavasta liikenne ja rakennusteemoin.
Korttelin 123 AP -tonttia 11 koskevat yleiset määräykset:
o Maanpäällistä kellarikerrosta ei saa rakentaa.
o Katualueeseen rajoittuvat tontin sivut on aidattava pensasaidoin lukuun
ottamatta niitä tontin sivuja, joissa rakennus sijoittuu 2 metriä lähemmäksi katualuetta.
o Merkityn rakennusoikeuden lisäksi tontille saa rakentaa talousrakennuksen ja katoksen, joiden ala saa olla yhteensä enintään 50 m2. Niiden kattokaltevuuden tulee olla vähintään 1:3 ja enintään 1:2.
o
11
Talousrakennuksen ja katoksen julkisivumateriaalina on käytettävä puuta peittomaalattuna.
Tontteja varten on tontille varattava autopaikkoja seuraavasti:
o Asunnot: puolitoista autopaikkaa/asunto, kuitenkin vähintään kaksi autopaikkaa/tontti.
o Liikehuoneistot: yksi autopaikka/50 k-m2.
o Toimistot ja muut tilat: yksi autopaikka/70 k-m2.
o Talousrakennuksen alalla oleva autosuoja ei saa avautua kadulle päin.
Rakennusjärjestys
Kaupunginvaltuusto on 25.1.2010 § 10 hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja
se on tullut voimaan 1.4.2010.
Pohjakartta
Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön numeerista karttaa.
Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000.
Rakennuskiellot
Alueella ei ole rakennuskieltoa.
Maankäyttösopimukset
Kaavamuutokseen ei liity erillistä maankäyttösopimusta.
Aluetta koskevat selvitykset
Alueella ei ole luonnonympäristöä, jolloin erillistä ympäristöselvitystä ei ole
tarpeen tehdä. Rakennettavuusselvityksiä ei tehdä, sillä rakentamisolosuhteet
tiedetään alueella jo olemassa olevien rakennusten perusteella. Liikenneselvitys on tehty olemassa olevien selvitysten ja mittausten pohjalta. Alueen kevyen liikenteen oloja on tutkittu mm. maastokäynnein. Tontilla ei ole inventoitavia tai suojeltavia kulttuurihistoriallisia kohteita, joita tulisi erityisesti
selvittää. Olemassa olevat lähteet antavat alueen oloista riittävän kuvan. Alla
on esitetty tärkeimpiä aluetta koskevia selvityksiä.
Kulttuuriympäristöselvitys 2005, Joensuun seudun yleiskaava 2020
(tekninen virasto, kaavoitus Outi Suonranta)
Kirjassa on inventoitu Joensuun seudun kuntien merkittävät kulttuuriympäristöt ja niiden kohteet Joensuun seudun yleiskaava 2020 varten. Otsolan
asuinalue on mainittu seudullisesti merkittävänä kohteena, joka on siirtolaisille ja rintamamiehille rakennettu pika-asutusalue 1950-luvun typpitaloineen. Edellä mainittu alue rajautuu kaavamuutosalueen ulkopuolelle.
Joensuun keskustan liikennesuunnitelma (Joensuun kaupunki, Jarmo
Tihmala 21.8.2012)
Selvityksessä on esitetty Joensuun keskusta-alueen liikenteellisiä nykyoloja
keskustaan laaditun osayleiskaavan lähtötiedoiksi. Lisäksi on tutkittu kaupunkikeskustan liikennejärjestelmien kehittämistä ja tehty kokonaisvaltainen
liikennesuunnitelma. Raportin tutkimusalue rajautuu Länsikatuun ja antaa siten tietoa nykytilanteesta ja tulevaisuuden suunnitelmista Otsonkadun ja
Länsikadun kulmauksessa olevalle kaavamuutosalueellekin.
Liikennemäärät vuonna 2012 ja 2030 (Ramboll Oy, 28.2.2013)
Selvityksessä on arvioitu Joensuun kantakaupungin katujen nykyisiä ja tulevia liikennemääriä. Otsonkadulle on osoitettu noin 600 ajon./kvl ja Länsikadulle vain noin 200 ajon./kvl. Vuoden 2030 liikennemääriksi ennustetaan
Otsonkadulle 1000 ajon./kvl. ja 600 ajon./kvl. Länsikadulle.
12
Joensuun liikenne-ennuste vuodelle 2030 (Insinööritoimisto Liidea
Oy, 7.6.2010, päivitys 19.11.2012)
Selvityksessä on arvioitu EMME -laskentamallilla myös kaavamuutosaluetta
sivuavan Otsonkadun ja Länsikadun nykyisiä ja tulevaisuuden liikenteellisiä
oloja. Länsikadun liikenteen esitetään nousevan 600 ajoneuvoon/kvl. ja Otsonkadun itäpään 1100 ajon./kvl.
Joensuun kaupungin strategiat
Kantavat siivet, Joensuun kaupunkistrategia (KV 15.6.2009, strategian
tarkistus KV 18.4.2011)
Joensuun kaupungin strategia 2013–2016. Uusi strategia tulee valtuuston päätettäväksi 17.6.2013.
Teknisen toimen strategia 2009–2012 (KV 14.9.2009)
Joensuun kaupungin maapoliittinen ohjelma 2010 (KV 25.1.2010)
Asumisen strateginen suunnitelma 2010–2012 (KV 31.5.2010)
Strategiat ovat luettavissa Joensuun kaupungin internet -sivuilla:
http://www.joensuu.fi/kaupungin-strategiat
3
TAVOITTEET
3.1
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE
Yksityinen maanomistaja jätti kaavamuutoshakemuksen 23.7.2012. Hakijalla
on tarve muuttaa AP -korttelialueen tonttitehokkuutta siten, että se mahdollistaa tontin uudisrakentamisen. Ennen kaavamuutoksen käynnistämistä
kaavoitus neuvotteli hakijan kanssa kaavamuutoksen sisällöstä ja sen tavoitteista sijainti huomioiden. Varsinainen kaavahanke käynnistettiin vuoden
2013 alussa.
Kaavamuutoksen lähtökohtaisina tavoitteina olivat:
Tontin rakennusoikeuden korottaminen.
Huomioida uuden rakennuskannan sijoittuminen ja soveltuminen alueelle.
huomioida pysäköintipaikkojen riittävyys.
3.2
3.2.1
ASEMAKAAVAN TAVOITTEET
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Kunnan asettamat tavoitteet
Kaavan vireilletulo- ja luonnosvaiheessa oli voimassa vielä ns. Kantavat siivet, Joensuun kaupunkistrategia, joka viitoittaa valtuustokauden 2009–2012
linjaratkaisuja. Strategian toimintalinjoista kaavoituksen kannalta merkittävimmät ovat ”Kehittyvä ja vetovoimainen kaupunki” ja ”toimivat palvelut ja
uudistuvat rakenteet”. Näitä yleistavoitteita tarkennetaan strategian tarkistukset asiakirjassa (KV 18.4.2011), jossa on mm. lueteltu useimmiten esiin
nousseita teemoja. Asiakirjoissa ei ole kaavamuutoskohdetta merkitykseltään
vähäisenä erikseen mainittuna, mutta kaavamuutosta koskevat strategian
yleisperusteet.
Kaupunkistrategiaa on tarkennettu teknisen toimen strategiassa. Sen strategisena visiona on, että Joensuun kaupunkirakenne on toimiva, taloudellinen
13
ja ekologisesti kestävä ja antaa monipuoliset mahdollisuudet asumiselle,
elinkeinojen harjoittamiselle, osaamisen kasvulle ja hyvälle elämälle. Strategian päämäärinä ovat mm. viihtyisä elinympäristö sekä toimiva taloudellinen ja
kestävä kaupunkirakenne. Tavoitteena on jouduttaa suunniteltuja elinkeinoelämän hankkeita ja pitää yllä hyvä valmius uusien hankkeiden suhteen.
Kriittisinä menestystekijöinä luetellaan muun muassa, että kaupan ja yritystoiminnan toimintaedellytykset ja kehittämismahdollisuudet ovat hyvät.
Toimintaperiaatteen mukaisesti tekninen toimi katsoo tulevaisuuteen ja kehittyy herkkäliikkeisesti muutosten myötä.
Teknisen toimen strategia korvautuu laadittavalla kaupunkirakenneohjelmalla vuoden 2013 aikana.
Joensuun kaupunkistrategia ”Rajaton tulevaisuus” on laadittu vuosille 2013–
2016. Kaupunginvaltuusto päättää strategian hyväksymisestä 17.6.2013 ja
uusi strategia korvaa aiemman kaupunkistrategian.
Tiivistelmä kaupunkistrategian luonnoksesta 2013–2016: Joensuu kasvaa ja
muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkea-koulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin
omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin
rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan 100 000 asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki
huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista, yritystoimintaa
ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta.
Strategiaan sisältyy 16 päämäärää. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin
kasvua ja veto-voimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen
lisäämiselle. Tavoitteena on mm. hyödyntää olemassa olevaa infraa tehokkaasti sekä tavoitellaan tiivistyvää, viihtyisää ja houkuttelevaa kaupunkikeskusta.
Kriittisiksi päämääriksi on nimetty yritysystävällisyys, vetovoima, hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja toimintatapojen ja tuotannon uusiminen.
Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin, henkilöstön osaamiseen ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen.
Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen
kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen.
Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet
Maakuntakaavan I - III -vaiheet
Maakuntakaavan I -vaiheessa suunnittelualueelle ei ole osoitettu erityisiä
aluevarauksia, mutta suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle
sekä taajamatoimintojen kehittämisalueen rajan sisään. Merkinnöillä osoite-
14
taan taajamaa ja siihen liittyvää lähialuetta. Merkintään sisältyy mm. yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät mm. asumisen ja palvelujen sekä muiden
taajamatoimintojen sijoittumis- ja laajentumisalueet. Merkintä pitää sisällään
myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenneväylät, virkistysalueet ja yhteydet. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee
ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen
eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja
taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön
kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen.
Maakuntakaavan II -vaihe ei osoita alueelle varauksia tai merkintöjä. Maakuntakaavan II -vaiheen ehdotuksessa (ei vielä oikeusvaikutteinen) alueelle
on osoitettu kartan mittakaava huomioiden Otsolan alueen maakunnallisesti
merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön aluerajaus (ma/km), jolla tarkoitetaan 1950-luvun omakotitaloaluetta. Käytännössä merkintä vastaa Joensuun seudun yleiskaava 2020:n seudullisesti merkittävän rakennuskulttuurialueen merkintää.
Asemakaavahanke on maakuntakaavan tavoitteiden mukainen.
Joensuun seudun yleiskaava 2020
Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on
ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö
yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudunkehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi.
Seutuyleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, AP. Kaavamääräyksen mukaan alueet voivat sisältää mm. asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja sekä alueelle voi myös sijoittaa
sellaisia työpaikkoja, joiden tuottama liikenne, ympäristöhäiriöt ja päästöt
vertautuvat alueen asumisen tuottamiin. Suunnittelualueen viereen kohdistuu seudullisesti merkittävän rakennuskulttuurialueen merkintä.
Asemakaavahanke on seutuyleiskaavan tavoitteiden mukainen.
Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet
Otsolan asukasmäärä on vähentynyt 2000-luvun aikana peräti 10 prosentilla. Kaupungin yleistavoitteena on voida toteuttaa kaupungin strategioiden mukaisia tavoitteita ja alueellista kehittämistä sekä Joensuun
keskusta-alueen asutuksen tiivistämistä hyvien yhteyksien ja palveluiden
äärelle.
Alueen ominaispiirteistä ja ominaisuuksista johtuen kaavatyössä huomioidaan edellä mainittujen yleistavoitteiden ja lähtökohtien (kohta 3.1)
lisäksi muun muassa seuraavia seikkoja:
o Kohteen hyvä sijainti kaupungin ydinkeskustan lähellä suosii
mahdollisimman tehokasta rakentamista ja muodostaa kaavamuutoksen lähtökohdat.
o Kaavamuutoksessa tulee huomioida läheinen seudullisesti merkittävä Otsolan rakennuskanta ja miljöö ja sovittaa rakentaminen
sekä omakotialueen, että vastapäisen kerrostaloalueen rajapintaan.
Osana kaavaratkaisua on muodostettu asemapiirros (liite 4) ja
uuden rakennuskannan havainnekuvia ohjaamaan tulevaa rakentamista.
15
o Kaavamuutoksessa kiinnitetään erityistä huomiota piha-alueiden
ja pysäköinnin riittävyyteen asemapiirrostasolla.
3.2.2
Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana
Ennen kaavamuutoksen vireilletuloa maanomistaja ja kaavoitus muodostivat
yhteisen näkemyksen tontille soveltuvasta maankäytöstä. Vireilletulovaiheessa tontinkäyttösuunnitelman saaman palautteen johdosta suunnitelmaa tarkennettiin mm. lyhentämällä rakennusta eteläpäästään. Uusi tontinkäyttösuunnitelma on esitetty liitteessä 4. Kaavaluonnos perustuu tähän suunnitelmaan ja kaavan tavoitteet ovat jo lähtökohtaisesti selkeät luonnosvaiheessa.
4
VAIHTOEHDOT
4.1
KAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT
Suunnittelualueen maankäytön perusratkaisut ovat jo muodostuneet alkuperäisen 1959 rakennetun rakennuksen ja vuoden 1992 voimassa olevan kaavan käyttötarkoituksen ja rakennusalojen kautta. Vaikka tontti on tarkoitus
uudisrakentaa kokonaan, ei perusratkaisuja ole tarpeen muuttaa. Kaavamuutos esittää tontille vain teknisluonteisen rakennusoikeuden lisäämisen. Tontinkäyttösuunnitelma esittää kaavamuutoksen sisällön tarkemmin. Tällöin
kaavaluonnos esittää tavoitteisiin nähden pitkälle harkitun ratkaisun eikä
vaihtoehtojen tutkimiselle ole lähtökohtaisia tarpeita.
5
ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU
5.1
KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT
Asemakaavaratkaisu perustuu luvussa 3 esitettyihin tavoitteisiin ja luvussa 2
esitettyihin alueen ominaisuuksiin ja luvussa 4 esitettyyn kaavaratkaisuun.
Kaavaratkaisussa esitetään tontille edelleen yhtä asuinpientalojen korttelialuetta (AP). Kerrosluku säilyy ennallaan (Iu2/3), mutta tonttitehokkuus nousee lukuun e = 0,45. Kokonaisrakennusoikeudeksi muodostuu tällöin 1 514
m2 tontilla 681 k-m2. Tontille osoitetaan erillinen talousrakennuksen rakennusala. Kaavassa osoitetaan piha-alueiden ja pysäköinnin järjestelyt tarkemmin kuin voimassa olevassa kaavassa. Voimassa olevasta kaavasta on siirretty muut edelleen kohteeseen soveltuvat määräykset sellaisenaan kaavamuutoskartalle.
5.2
5.2.1
ALUEVARAUKSET
Korttelialueet
AP
Asuinpientalojen korttelialue
16
AP -alueen käyttötarkoitus ja tontin koko eivät muut kaavamuutoksessa.
Rakennusoikeus kasvaa 233 k-m2:lla tonttitehokkuuden noustessa lukuun e
= 0,45.
5.2.2
Muut aluevaraukset
Autosuojan rakennusala (a).
5.2.3
Muut varaukset
Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa (le).
5.3
KAAVAN VAIKUTUKSET
Kaavahanke edistää kaupunkistrategian 2009–2012 ja uuden kaupunkistrategian 2013–2016 linjan mukaisia kehittyvän ja tiivistyvän kaupunkirakenteen tavoitteita. Kaava tukee Otsolan kaupunginosan ja muiden lähialueiden
elinvoimaa ja luo uusia asuntoja muuttotappioiselle kaupunginosalle olemassa olevien palveluluiden lähelle jo rakennettuun ympäristöön.
5.3.1
Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä palveluihin ja työllisyyteen
Alue- ja yhdyskuntarakenne eivät muutu merkittävästi sillä aluevaraukset eivät muutu. Palveluiden ja työllisyyden näkökulmasta muutokset eivät ole
merkittäviä, sillä toimistotiloja on edelleen kaavassa sallittu ja asemapiirroksessa osoitettu.
5.3.2
Vaikutukset liikenteeseen
Kaavamuutoksen vaikutusalueen katuverkon ja kevyen liikenteen järjestelyt
säilyvät ennallaan. Tonttiliittymän osoittaminen yhden liittymän kautta parantaa alueen liikenteellisiä oloja. Kaavamuutoksella ei vaikuteta käytännössä
liikennemääriin, sillä kaavan mahdollistama noin neljän asunnon lisärakentaminen on vaikutuksiltaan vähäistä. Liikenteellisiin oloihin tulevat pikemminkin vaikuttamaan tulevaisuudessa muualla kantakaupungin alueella tehtävät liikenneratkaisut.
5.3.3
Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä teknisenhuollon verkkoihin
Alue on jo rakennettua. Kaavamuutoksella ei muuteta alueen yhdyskunta- ja
energiataloudellisia perusratkaisuja tai aiheuteta muutoksia teknisen huollon
verkkoihin. Edellä mainittujen olemassa olevien verkkojen ja infran käyttö
tehostuu asuntojen lisääntyessä. Mahdollisista vähäisistä muutoksista ei aiheudu kustannuksia kaupungille.
5.3.4
Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja luonnonvaroihin
Kaava-alueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä tai todettuja luonnonarvoja, joten kaavan mahdollistamalla lisärakentamisella ei ole haitallisia vaikutuksia luontoon, luonnon ympäristöön tai luonnonvaroihin.
17
5.3.5
Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan
Itse kaava-alueella ei ole erityisiä maisemallisia tai kaupunkikuvallisia arvoja,
eikä kaavamuutos muuta tilannetta oleellisesti voimassa olevaan kaavan verrattuna. Etelälaidalla olevat kookkaat puut eivät ole rakentamisen tiellä ja
alueelle on osoitettu istutettavan alueen ja puurivin merkinnät. Kohde on
maisemallisesti näkyvällä paikalla ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän alueen vieressä. Rakennuskannan maisemallista sovittamista on ohjattu kaavamääräyksin ja erillisin detaljisuunnitelmin. Olemassa oleva rakennus, sen
mahdolliset laajennusosat tai uusi rakennus eivät tule olemaan merkittävästi
korkeampia kuin Länsikadun viereiset pientalot. Lisäksi ulkonäköä ja julkisivua sovitetaan kaavamääräyksin Otsolan alueen muuhun rakennuskantaan. Olemassa oleva ja mahdollinen uusi rakennus muodostaa edelleen välimuodon ja siirtymäpinnan kookkaiden kerrostalojen ja Iu2/3 kerroksisen
pientaloalueen väliin. Kokonaisuutena kaavamuutoksen vaikutukset kaupunkikuvaan verrattuna voimassa olevaan kaavaan ovat vähäiset ja jopa
edistävät rakennuksen sopeuttamista alueen ympäristöön voimassa olevaan
kaavaan verrattuna.
5.3.6
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriperintöön
Kaavamuutosalueella ei ole arvokasta rakennettua ympäristöä tai kulttuuriperintökohteita, joihin voisi kohdistua olennaisia vaikutuksia. Kaavamuutoksen lisääntyvä rakennusoikeuden määrä on edelleen maltillinen ja on sovitettavissa lähiympäristön arvoihin. AP -korttelialuetta ei laajenneta kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle alueelle.
5.3.7
Vaikutukset ihmisten elinoloihin, elinympäristöön, sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen
Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinympäristöön tai sosiaalisiin oloihin Uusi tehokkaampi rakentaminen mahdollistaa noin neljä (4)
asuntoa enemmän kuin voimassa oleva kaava mahdollistaisi. Muutos ei ole
kohteen sijainti keskustan välittömässä läheisyydessä väestöllisesti merkittävä. Kaavamuutos ei myöskään vaikuta merkittävästi lähialueiden vastaaviin
tekijöihin.
5.3.8
Muut vaikutukset
Kaavalla ei katsota olevan muita merkittäviä vaikutuksia.
6
TOTEUTUS
Kiinteistön omistaja toteuttaa kaavamuutoksen mahdollistaman uudis- ja lisärakentamisen kaavan saatua lainvoiman. Tavoitevuotena on 2014. Kaavaalueen ulkopuolisia muita muutoksia ei tarvita.
18
7
SUUNNITTELUVAIHEET
Hankkeen lähtökohta
Kaavamuutoshakemus vastaanotettiin 23.7.2012. Siinä hakija esittää tavoitteeksi kaavamuutoksen, jossa mahdollistetaan rakennusoikeuden nostaminen nykyisestä tasosta. Muita merkittäviä muutoksia ei esitetty. Rakennusoikeuden muutos toteutetaan nyt laadittavalla asemakaavan muutoksella.
Kaavamuutoksen vireille tulo
Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus vireilletulosta ja yleisötilaisuudesta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä 21.2.2013.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 21.2.–15.3.2013
kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa ja kaupungintalolla sekä internetissä. Edellä mainitut asiakirjat esiteltiin 27.2.2013 yleisötilaisuudessa Kanervalan koululla (os. Vanamokatu 26). Tilaisuuteen saapui yhdeksän (9) osallista.
Kaavaluonnos
Kaavaluonnos ja kaavaselostuksen luonnos pidetään nähtävillä 6.6.–1.7.2013
kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa ja kaupungintalolla sekä internetissä. Saadun palautteen perusteella uutta yleisötilaisuutta ei ole tarpeen järjestää.
Kaavaehdotus
Kaavaehdotus ja kaavaselostuksen ehdotus valmistellaan mm. yhteistyössä
kaupungin kuntatekniikan suunnittelun sekä muiden palveluyksiköiden
kanssa sekä huomioiden osallisilta saatu palaute. Kaupunkirakennelautakunta asettaa asemakaavaehdotuksen virallisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi.
Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee vuoden 2013 lopulla.
Kaava-asiakirjojen laatiminen:
Kaavan laatija:
Kaava-asiakirjojen laatiminen:
Kaavakartta:
Jukka Haltilahti
Jukka Haltilahti
Ritva Eskelinen
LIITE 2, Sivu 1/4
1
Kaupunkirakenneyksikkö
Kaavoitus
Työ nro 1632
6.2.2013
____________________________________________________________________
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OTSONKULMA
Otsolan (6) kaupunginosan korttelin 123 tontin 11 asemakaavan muutos.
Kaavamuutosalueen sijainti ajantasakaavassa.
■ SUUNNITTELUTEHTÄVÄ
Kaavamuutosta valmistellaan yksityisen maanomistajan aloitteesta. Suunnittelualueen
Otsolan puoleinen lähialue on rakentunut 1940-luvunlopulta lähtien heti alueen ensimmäisen vuoden 1947 asemakaavan jälkeen. Tontilla oleva rakennus on rakennettu
1959–1960 ja siinä on toiminut elintarvikekauppa varastotiloineen. Nykyään kohteessa
on käytössä vain yksi vuokra-asunto ja muutoin rakennus on tyhjillään. Voimassa oleva
asemakaava on vuodelta 1992 ja jo tuolloin tontti osoitettiin asuinpientaloille (AP).
Kaavamuutoksen tavoitteena on nostaa rakennusoikeutta siten, että tonttitehokkuus e
= 0,30 nousee lukuun e = 0,45. Tontin käyttötarkoitus pidetään ennallaan.
Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikkö
PL 148 Muuntamontie 5 80100 Joensuu
Puh. (013) 267 7111
Fax. (013) 267 3525
2
LIITE 2, Sivu 2/4
Kaavamuutoshakemuksessa esitetty alustava tontinkäyttösuunnitelma.
■ SUUNNITTELUTILANNE
Maakuntakaavan I-III vaiheet
Valtioneuvosto on vahvistanut 20.12.2007 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan I vaiheen. Siinä suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Alue kuuluu myös
kaupunkikehittämisen kohdealueen (kk-1) piiriin. Maakuntakaavan II-vaiheen on ympäristöministeriö vahvistanut 10.6.2010 (alueelle ei kohdistu varauksia). Maakuntakaavan III -vaihe on esitetty luonnoksena 18.6.2012. Kaavaluonnoksessa on koko Otsolan
alue merkitty maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi
(ma/km).
Joensuun seudun yleiskaava 2020 (YM vahv. 29.12.2009)
Seutuvaltuusto on hyväksynyt 2.12.2008 Joensuun seudun yleiskaava 2020:n ja se on
tullut voimaan 14.1.2010. Siinä suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP)
Välittömästi vieressä on Otsolan seudullisesti merkittävä rakennuskulttuurialue ja itäpuolella kerros- ja rivitalovaltainen asuntoalue (AKR).
Asemakaava
Kaavamuutosalueella on voimassa 22.6.1992 (KV § 121) hyväksytty laaja Otsolan
asuinalueiden asemakaavan päivitys. Ote kaavakartasta esitetään kansikuvassa. Korttelista 123 vain kaavamuutostontti on merkitty asuinpientalojen korttelialueeksi (AP).
Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikkö
PL 148 Muuntamontie 5 80100 Joensuu
Puh. (013) 267 7111
Fax. (013) 267 3525
LIITE 2, Sivu 3/4
3
Tontin kerrosluku on I 2/3 ja tonttitehokkuus on e = 0,30. Tonttitehokkuuden lisäksi
tontille saa rakentaa talousrakennuksen ja katoksen, joiden ala saa olla yhteensä enintään 50 m2.
■
ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET
Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia
mm. asumiseen, kaupunkikuvaan, luonnonarvoihin, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin
arvoihin, liikennejärjestelyihin sekä kaupungin strategioihin. Vaikutukset raportoidaan
kaavaselostuksessa ja tarvittaessa erillisliitteinä olevissa muissa selvityksissä. Alueen ollessa jo rakennettua ympäristöä, ei uusiin selvityksiin nähdä lähtökohtaista tarvetta.
■
OSALLISET
Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin
oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään:
 kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset sekä lähialueen tonttien varaajat
 Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Museovirasto
 Joensuun seudun luonnonystävät ry, Joensuu-seura
 Pohjois-Karjalan poliisilaitos ja teknisten verkkojen haltijat
 Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt
■
AIKATAULU, OSALLISET JA VUOROVAIKUTUS
Kaavamuutos on tullut valmisteluun 23.7.2012 yksityisen hakemuksesta.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä 21.2.–15.3.2013 alla ilmoitetuissa paikoissa. Yleisötilaisuus järjestetään 27.2.2013 klo 17.30 Kanervalan koululla
os. Vanamokatu 26. Nähtävilläoloajasta ja yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa
ilmoituslehdissä ja kunnan internetsivuilla.
Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alustavan aikataulun mukaan toukokesäkuussa 2013. Nähtävilläoloajasta ja tässä vaiheessa mahdollisesti järjestettävästä
uudesta yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä ja internetissä.
Kaupunkirakennelautakunta asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville 30 vuorokaudeksi. Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee loppuvuodesta 2013.
Kaavahankkeen eri vaiheiden asiakirjat ovat nähtävillä seuraavissa paikoissa:
 kaupunkirakenneyksikkö, Muuntamontie 5
 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20
 www.jns.fi/kaavoitus -> vireillä olevat kaavat -> Otsola (6)
Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti
mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkiraJoensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikkö
PL 148 Muuntamontie 5 80100 Joensuu
Puh. (013) 267 7111
Fax. (013) 267 3525
4
LIITE 2, Sivu 4/4
kenneyksikön kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse
osoitteeseen [email protected]. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta
päätöksestä on mahdollista valittaa Kuopion hallinto-oikeuteen.
■
YHTEYSTIEDOT
Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, Muuntamontie 5. Yhteyshenkilöt:
 maankäytön suunnittelija Jukka Haltilahti (kaavan laatija)
puh. 050 5530 353, sähköposti [email protected]
■
ASEMAKAAVAPROSESSI
Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikkö
PL 148 Muuntamontie 5 80100 Joensuu
Puh. (013) 267 7111
Fax. (013) 267 3525
LIITE 3, Sivu 1/2
1632 / OTSONKULMAN KAAVAMUUTOS
Yhteenveto kaavamuutoksen vireilletulovaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (päiväys 6.2.2013) saaduista lausunnoista ja mielipiteistä. Asiakirjat olivat nähtävillä 21.2.–15.3.2013.
LAUSUNNOT
Puhas Oy 21.2.2013
Ei huomautettavaa.
Joensuun vesi 22.2.2013
Ei huomautettavaa itse kaavamuutokseen.
Fortum Power and Heat Oy 22.2.2013
Ei huomautettavaa itse kaavamuutokseen.
Joensuun kaupunki, ympäristönsuojelu 27.2.2013
Alueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä eikä se sijaitse liikennemelualueella.
Erityisten selvitysten tekemiseen tontilta ei ole tarvetta.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus 4.3.2013
Ei huomautettavaa.
Fortum sähkönsiirto Oy 13.3.2013
Ei huomautettavaa itse kaavamuutokseen.
Museovirasto 15.3.2013
Lyhennelmä: Kaavamuutostontin liikekiinteistö kuuluu alueen harvoihin alkuperäisiin liikerakennuksiin ja on sellaisena merkittävä osa ympäristöä. Tämän 1959–
60 rakennetun entisen kaupan purkaminen heikentäisi kulttuuriympäristön arvoja.
Museovirasto ehdottaa vielä tutkittavaksi vaihtoehtoja, joissa kyseinen rakennus
säilyisi osana uutta asuinrakentamista.
Vastine: Kaavamuutos ei sinällään edellytä rakennuksen purkamista ja kaavamääräyksissä on otettu huomioon rakennuksen säilyttävä laajentaminen. Nykyinen rakennuskanta on kuitenkin kaupungin tiedon ja omistajan antaman selvityksen mukaan huonokuntoista. Lisärakentamisvaihtoehdoissa pienellä tontilla ei ole tilaa
osoittaa uutta rakentamista tontin muihin rakentamattomiin osiin mikäli olemassa
oleva rakennus säilytetään. Rakennusta ei ole suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa, jolloin säädösten nykytulkinnan mukaan rakennukselle ei ole purkamiselle erityistä estettä. Rakennusta ei ole osoitettu inventoinneissa tai muutoin kulttuurihistoriallisesti niin merkittäväksi, että se tulisi suojella laadittavalla asemakaavalla.
Tällöin rakennuksen säilyttäminen jää maanomistajan harkintaan ja erilaisia säilyttäviä kaavavaihtoehtoja ei ole mielekästä tutkia.
LIITE 3, Sivu 2/2
MIELIPITEET
Kari Kauppinen 11.3.2013
Esittää laajasti lähialueen luonnetta ja esittää huomioitavaksi kaavassa, lyhennelmä:
Alueen rakennuskanta ja siihen tapahtuvat muutokset on harkittava huolellisesti,
alueen väljyys tulee säilyttää. Onko tarkoituksenmukaista rakentaa noin pienelle
tontille 10-huoneiston rakennus? Esitetty rakennusvaihtoehto vaikuttaa merkittävästi ikkunoista avautuvaan maisemaan. Tulevan rakennuksen etäisyys rajasta
omistamalleni tontille tulee olla vähintään 4–5 metriä. Tällä säilytetään riittävä väljyys koko alueen ja länsikadun osalta. Suunniteltu 2 m. tuo rakennuksen ns. "iholle", joka ei ole hyväksyttävissä. Tulevan rakennuksen paikka tulisi olla entinen ja
mahdollisesti kattorakenteen samanlainen kuin ennenkin.
Vastine: Rakennusalan rajaa on siirretty neljään metriin rajasta, mikä on rakennusjärjestyksen mukainen ja Otsolan alueelle tyypillinen etäisyys. Uusi rakennusala on
vastaavan kokoinen kuin voimassaolevassa kaavassa. Vain sen sijaintia on hieman
muutettu. Uuden rakennuksen kattomuoto muistuttaa vanhan rakennuksen kattoa.
Helvi Alhosaari 15.3.2013 (puhelinkeskustelu)
Ei puolla lapekattoratkaisua. Esittää, että rakennukseen tehtäisiin harjakatto Otsolan muiden talojen mukaisesti.
Vastine: Harjakattoisessa (satulakatto) ratkaisussa rakennuksen korkeus lisääntyisi
merkittävästi ja maisemallinen muutos olisi suurempi kuin esitetyssä versiossa.
LIITE 4, Sivu 1/1
Tontinkäyttösuunnitelma, päiväys 30.3.2013 Mahdollista uudisrakennusta on sovitettu alueen yleisilmeeseen mm. porrastamalla rakennuksen julkisivua ja kattoa muistuttamaan 1950‐luvun erillispientalojen runkole‐
veyttä.