KANERVALAN ABC

KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ
Kaavoitus
17.4.2013
KANERVALAN ABC
Asemakaavan muutos
Kaavaselostus
Kaavoitusohjelman työ nro 1625
KÄSITTELYVAIHEET
Vireilletulo
KRAKLK
Kaavaehdotus nähtävillä
KH
KV
Lainvoima
11.10.2012
23.4.2013
1
KANERVALAN ABC
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS
Asemakaavan muutos koskee
Joensuun kaupungin Kanervalan (7) kaupunginosan korttelia 732 sekä viheraluetta.
Asemakaavan muutoksella muodostuu
Joensuun kaupungin Kanervalan (7) kaupunginosan korttelit 732 ja 739 sekä viheraluetta.
Kaavoitusohjelman työ nro 1625.
Kuva 1. Kuva liikenneaseman tontista (© 2012 Google Maps)
Joensuu 17.4.2013
Kaavoituspäällikkö
Juha-Pekka Vartiainen
2
SISÄLLYSLUETTELO
1
2
3
4
5
6
7
TIIVISTELMÄ .................................................................................................. 3
LÄHTÖKOHDAT............................................................................................. 4
2.1
SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ..................................................................... 4
2.1.1 Alueen yleiskuvaus ........................................................................................................................... 4
2.1.2 Luonnonympäristö .......................................................................................................................... 4
2.1.3 Rakennettu ympäristö ...................................................................................................................... 5
2.1.4 Maanomistus ..................................................................................................................................... 8
2.2
SUUNNITTELUTILANNE ............................................................................................................. 8
2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset .................................................. 8
TAVOITTEET .................................................................................................12
3.1
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ........................................................................ 12
3.2
ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ............................................................................................... 12
3.2.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet .................................................................................... 12
3.2.2 Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana ...................................................................... 14
VAIHTOEHDOT ............................................................................................14
4.1
KAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT................................................................................... 14
ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU ...............................................15
5.1
KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT ................................................... 15
5.2
ALUEVARAUKSET ........................................................................................................................ 15
5.2.1 Korttelialueet .................................................................................................................................. 15
5.2.2 Muut aluevaraukset ........................................................................................................................ 15
5.2.3 Muut varaukset ............................................................................................................................... 16
5.3
KAAVAN VAIKUTUKSET ........................................................................................................... 16
5.3.1 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä palveluihin ja työllisyyteen..................... 16
5.3.2 Vaikutukset liikenteeseen .............................................................................................................. 16
5.3.3 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä teknisenhuollon verkkoihin ................... 17
5.3.4 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja luonnonvaroihin........................................... 17
5.3.5 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan .................................................................................. 17
5.3.6 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriperintöön ................................................ 17
5.3.7 Vaikutukset
ihmisten
elinoloihin,
elinympäristöön, sosiaalisiin oloihin ja
väestörakenteeseen ...................................................................................................................................... 17
5.3.8 Muut vaikutukset ............................................................................................................................ 17
TOTEUTUS .....................................................................................................18
SUUNNITTELUVAIHEET ...........................................................................18
TILASTOLOMAKE
HANKEKORTTI
LIITTEET
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Asemakaavan muutoksen ehdotus, päiväys 3.4.2013
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päiväys 3.10.2012, päivitetty 17.1.2013
Ote alustavasta kaavaluonnoksesta, päiväys 3.10.2012
Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä ja kaavoituksen vastineet niihin
Vanamokadun kevyen liikenteen ylityksen parannussuunnitelma
Ote kaavaluonnoksesta, päiväys 17.1.2013
Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä ja kaavoituksen vastineet niihin
PKO:n arvio liikennemäärien muutoksesta
3
1
TIIVISTELMÄ
Asemakaavan muutoksen perustelut
Korttelin 732 asemakaavan muutosta on hakenut Pohjois-Karjalan Osuuskauppa. Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa asemakaavassa osoitettua käyttötarkoitusta siten, että tontilla voidaan muuttaa liiketoiminnan pääpainopisteeksi päivittäistavarakauppa. Korttelialueen koko, rakennusoikeus
ja kerrosluku pidetään ennallaan. Kaupungin tavoitteeksi muodostui kaavaprosessin aikana uuden turvallisen vanamokadun ylityksen muodostaminen
ja kevyen liikenteen väylän lisääminen Vanamopuistoon. Samalla puistomuuntaja merkittiin ET -aluevarauksella.
Alueen voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 27.10.1980. Suunnittelualue on moottoriajoneuvojen huolto-asemien korttelialuetta, AM, jolla tonttitehokkuus on e = 0,25 ja kerrosluku on I. Vanamonpuisto on osoitettu
puistoksi (P).
Kaavaprosessi
Pohjois-Karjalan Osuuskauppa jätti kaavamuutoshakemuksen 20.6.2012,
minkä jälkeen kaavamuutoksen valmistelu aloitettiin.
Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus vireilletulosta sekä
yleisötilaisuudesta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä 11.10.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja alustava kaavaluonnos pidettiin nähtävillä
11.10.–2.11.2012. Edellä mainitut asiakirjat esiteltiin 18.10.2012 yleisötilaisuudessa Kanervalan koululla (os. Vanamokatu 26). Tilaisuuteen saapui 5
osallista.
Kaavaluonnosasiakirjat valmisteltiin huomioiden saatu palaute ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitettiin vastaamaan mm. teknisen lautakunnan muuttumista kaupunkirakennelautakunnaksi. Kaavaselostus ja kaavaluonnos pidettiin nähtävillä 17.1.–8.2.2013. Uutta yleisötilaisuutta ei pidetty.
Kaavaehdotus valmisteltiin huomioiden saatu palaute sekä erityisesti kevyen
liikenteen olosuhteet huomioiden. Koska muutokset kohdistuvat Vanamopuiston osalta jo muuntuneeseen reuna-alueeseen ja olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön (muuntaja), ei kaavaa ole tarpeen asettaa uudelleen
luonnoksena nähtäville.
Toteuttaminen
Tavoiteaikataulun mukaan olemassa olevien tilojen muuttaminen päivittäistavarakaupan tiloiksi käynnistyisi jo vuoden 2013 aikana. Alueella on kunnallistekniikka ja tonttien omistajat vastaavat niiden mahdollisista siirtämisistä tai laajentamisista tahoillaan. Katualueen toimenpiteet tehdään kaavan
valmistuttua.
6945000
487800
8
5
LIITE 1, Sivu 1/4
14
7
17
18
13
20
23
7
KANERVALA
14
6
1
AMO
KAT
U
pp
/h
ET
VAN
1
1
739
VL
4
4
5
3
732
732
1 KL
2
kt
kt
4
2
3
I
e=0.25
6
4
21
144
5
15
22
14
7
3
16
3
29
6
kt
23
5
49
6944800
HAN
12
KAT
U
25
487800
RAU
12
9
9
13
24
11
kt
19
2
2
kt
11
54
30
6
14
kt
14
13
15
kt
4
21
13
5
0
10 20 30 40 50
6
LUK
32
146
51
KOU
15
ATU
26
32
31
28
12
6
29
11
31
18
100
1
II
3
7
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
LIITE 1, Sivu 2/4
KL
0230000
Liikerakennusten korttelialue.
VL
0340000
Lähivirkistysalue.
ET
0590000
Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.
0820000
3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
0840000
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
0850000
Osa-alueen raja.
0870000
Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merkintä kohdistuu.
1
7
KAN
732
RAUHANKATU
I
e=0.25
0880000
Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero.
0910000
Kaupungin- tai kunnanosan numero.
0920000
Kaupungin- tai kunnanosan nimi.
0930000
Korttelin numero.
0950000
Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi.
1000000
Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman
sallitun kerrosluvun.
1050000
Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan.
1130000
Rakennusala.
1340000
Istutettava alueen osa.
1350000
Säilytettävä/istutettava puurivi.
LIITE 1, Sivu 3/4
1360000
Katu.
pp/h
1500300
Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla huoltoajo on
sallittu.
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1. Korttelissa 732 on polttoaineen jakelu sallittu.
2. Tontilla tapahtuvaa jalankulkua ja polkupyöräilyä varten on varattava turvalliset
kulkuyhteydet tonttiin rajoittuvilta kevyen liikenteen väyliltä pääsisäänkäynnille.
3. Tontille on varattava vähintään yksi polkupyöräpaikka kerrosalan 70 m2
kohti. Nämä paikat on sijoitettava pääsisäänkäynnin läheisyyteen ja vähintään puolet
polkupyöräpaikoista on katettava.
4. Korttelin 144 puoleinen tontinraja on aidattava vähintään 160 cm korkealla puusäleaidalla.
AUTOPAIKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
1. Tontille on varattava yksi autopaikka kerrosalan 30 m2 kohti.
LIITE 1, Sivu 4/4
Tämä pohjakartta täyttää 23.12.1999 annetun
kaavoitusmittausasetuksen määräykset.
Todistetaan, että tämä asemakaavakartta
päivänä
on kaupunginvaltuuston
pöytäkirjan
§:n
kohdalla tekemän päätöksen mukainen.
Joensuussa
Joensuussa
päivänä
kuuta 20
JOENSUUN KAUPUNKI
YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS
Kanervalan (7) kaupunginosan korttelin 732 sekä virkistysalueen asemakaavan muutos.
Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 739.
KANERVALAN ABC
KRAKLK
KH
Näht
KV
Pvm 17.4.2013
Asemakaavan voimaantulo
Mk
1 : 1000
Suunn. Jukka Haltilahti
Kaavoituspäällikkö
Juha-Pekka Vartiainen
Piirt.
Ritva Eskelinen
Arkisto
7/1625
4
2
LÄHTÖKOHDAT
2.1
2.1.1
SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA
Alueen yleiskuvaus
Sijainti ja kaava-alueen kuvaus
Suunnittelu-alue sijaitsee Vanamokadun ja Kuopiontien risteyksessä juuri
ruutukaava-alueen pohjoispuolella vajaan kilometrin etäisyydellä torilta. Alueen eteläpuolella ja osin myös pohjoispuolella on asutusta. Länsipuolella on
Vanamopuisto ja itäpuolella kapea viherkaista ennen Kajaanintietä ja sen takaisia hautausmaa-alueita. Suunnittelualueelle on tonttiliittymä Vanamokadulta.
Kuva 2. Suunnittelualueen sijainti Joensuun keskustan lähellä.
Kaavamuutosalue on pääosin rakennettua ympäristöä. Kohteessa sijaitsee
ABC -liikennemyymälä. Myymälä on saneerattu nykyiseen laajuuteen vuonna 2008 ja tarjoaa palveluina polttoaineiden jakelua ja ravintolapalveluita sekä jonkin verran päivittäistavaran myyntiä. Korttelin länsipuolella on Vanamonpuisto, jossa sijaitsee puistomuuntamo.
Alueen toiminnallinen ympäristö
Suunnittelualueella toimii pieni liikenneasema. Lähellä luoteessa on lisää
pieniä lähipalveluita sekä suoraan pohjoisessa laajahko opiskelija-asuntojen
korttelialue. Muutoin lähistöllä on tavanomaista asutusta sekä viheralueita
kevyen liikenteen reitteineen.
2.1.2
Luonnonympäristö
Maisemarakenne ja luonnonympäristö
Maisemarakenne on suunnittelualueella tasainen. Maanpinta on kokonaisuudessaan noin tasolla +81,50 – +81,70 mmpy. Huoltamon alue on koko-
5
naisuudessaan rakennettua ja hoidettua ympäristöä. Vanamopuistossa on
alueelle tyypillistä kuivahkoa mäntykangasta, mutta kaavamuutosalueella
ympäristö on ihmistoiminnan muuntamaa. Alueella ei ole varsinaisia luontoarvoja tai maisemallisia kohteita.
Kuva 3. Vanamonpuiston maisemaa ja puistomuuntaja. Kevyen liikenteen
väylää on suunniteltu pysäköintipaikkojen ja muuntamon väliin.
Maaperä ja vesistöt sekä hulevedet
Suunnittelualueen maaperä on Joensuun keskustalle tyypillistä hienojakoista
hiekka ja silttimaata, jossa on paikoin turve ja savikerrostumia (IV -luokka:
maaperä ja rakennettavuusalueet 1984 Havetek oy). Alue on jo merkittäviltä
osiltaan rakennettu ja piha-alueet ovat päällystetyt, jolloin alueen hulevesien
hallintaan liittyvät ratkaisut on jo tehty (viemäröity).
Luonnonsuojelu
Alueella ei ole luonnonsuojelualueita tai -kohteita tai muutoin rekisteröityjä
arvokkaita luontokohteita.
2.1.3
Rakennettu ympäristö
Lähialueet
Suunnittelualue on Joensuun rakennetun ydinkeskustan vieressä ja siten vähintäänkin sen vaikutusalueella. Kohde sijaitsee Vanamopuiston itäpäässä ja
on ympäröity muilta osin asutuksella ja katuverkostolla. Lähialueilla ei ole
sellaista rakennettua ympäristöä, mikä erityisesti vaikuttaisi suunnittelualueen maankäyttöön kaavamuutoksen tavoitteet huomioiden.
Kaava-alueen rakennettu ympäristö, taajamarakenne
Kortteli 732 on rakennettua ympäristöä pysäköintialueineen ja pihoineen ja
liikenneaseman rakennuskanta on nuorta. Rakennus on rakennettu 1989 ja
on saneerattu perusteellisesti 2008. Vanamopuistossa on puistomuuntaja.
Taajamarakenne on alueella ja sen lähiympäristössä monimuotoista. Aluetta
kirjovat rakennetut tontit, runsas katuverkosto ja erilaiset viheralueet.
Liikenne ja reitit
Liikenneaseman tontille kuljetaan pohjoispuolella olevalta Vanamokadulta,
joka liittyy viereiseen erittäin vilkasliikenteiseen Koulukatu/Kajaanintiehen.
Nykyiset liikennemäärät ovat Vanamokadulla Leinikkitien risteyksen länsi-
6
puolella noin 1 500 ajoneuvoa/keskivuorokausiliikenteenä (ajon./kvl) ja lähellä Koulukatua ja Kajaanintietä kaavamuutosalueen kohdalla lähes kaksinkertainen mm. liikenneasemalle, Leinikkitielle ja sen risteyksen viereisiin lähipalveluihin kulkevan liikenteen vuoksi. Koulukatu/Kajaanintiellä kulkee
nykytasolla noin 12 000 ajon./kvl. Vuoden 2030 liikennemääriksi ennustetaan Vanamokadun keskivaiheilla noin 2 200 ajon./kvl ja kaavamuutosalueen kohdalla noin 3 900 ajon./kvl. sekä Koulukatu/Kajaanintiellä noin
15 000 ajon./kvl.
Kuva 3. Katujen sijainti alueella.
Vanamokadulle on vasemmalle Koulukadulta kääntyville oma ryhmittymiskaista. Kajaanintietä keskustan suuntaan tuleville ja siitä oikealle Vanamokadulle kääntyville ei ole erillistä ryhmityskaistaa, eikä sellaiselle ole esitetty
tarpeita. Vanamokadulta keskustan suuntaan Koulukadulle kääntyville on
oma kaista. Myös pohjoiseen vasemmalle kääntyville on oma tilansa leveässä
risteyksessä, mutta ruuhka-aikaan kääntyvillä on hetkittäisiä ongelmia ylittää
Koulukatu. Alueen liikennevalot ja liikenteen rytmitys on säädetty siten, että
merkittäviä liikenteellisiä ongelmia ei kuitenkaan muodostu.
Kuva 4. Liikenteellisesti hankalin kääntymissuunta on Vanamokadulta pohjoiseen Kajaanintielle. Muut liikennöintisuunnat toimivat pääsääntöisesti hyvin.
7
Itse suunnittelualueella ei ole kevyen liikenteen väyliä, mutta kohde on hyvin
saavutettavissa läheisiä reittejä pitkin jokaisesta suunnasta. Kaavamuutosta
varten on tehty suunnitelma uuden korotetun suojatien lisäämisestä Vanamokadulle ja edelleen puiston kautta kortteliin 732.
Kuva 5. Kevyen liikenteen pääverkosto.
Kohteen lähellä ei kulje paikallisliikennettä, mutta Koulukadulla on joukkoliikenteen pikavuorojen pysäkit 150 metrin etäisyydellä keskustan suunnassa.
Asukkaat, asuminen ja sosiaalinen ympäristö
Kaavamuutosalueella ei ole asumista tai varsinaista sosiaalista ympäristöä.
Kanervalan kaupunginosassa oli vuoden 2011 lopussa 1169 asukasta. Lähialueiden sosiaalinen ympäristö koostuu lähinnä omistus- ja vuokraasukkaista. Lisäksi vajaan 500 metrin päässä Vanamokadun varrella on Kanervalan koulu sosiaalisena toimintapaikkana.
Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta
Pienialaisen kaava-alueen palvelut ovat keskittyneet vain ABC liikenneaseman tarjoamiin palveluihin, kuten polttoaineenjakeluun, ravintolapalveluihin ja pienimuotoiseen päivittäistavaran myyntiin. Palvelut työllistävät noin kymmenen henkeä. Muut kaupalliset palvelut ja erikoispalvelut sijaitsevat pääasiassa Joensuun keskustan alueella vajaan kilometrin etäisyydellä etelään sekä myös Raatekankaan ja Siihtalan kaupunginosien alueilla pohjoisessa myös noin 1 km. etäisyydellä.
Tekninen huolto ja erityistoiminnat
Alueen kiinteistö on liittynyt tekniseen huoltoon ja vastaa alueellaan niiden
ylläpidosta ja muutoksista. Kohteessa tai sen vaikutusalueella ei ole suojaalueita tai sellaisia erityistoimintoja, jotka vaikuttaisivat kohteeseen merkittävästi. Vanamopuistossa on liikenneaseman länsipuolella sähkömuuntaja.
Ympäristöhäiriöt
Kaava-alueella ei ole erityisiä ympäristöhäiriöitä tuottavia tekijöitä, mutta
alue on vilkkaasti liikennöidyn Koulukatu/Kajaanintien melualueella. Alueella oleva polttoaineen jakelu on voimassa olevan kaavan mukaista ja toiminnalle on voimassa olevat luvat.
Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot
Itse kaava-alueella tai kaavamuutos huomioiden sen vaikutuspiirissä ei ole
merkittävää kulttuuriympäristöä tai rekisteröityjä muinaismuistoja. Lähimmät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet ovat kapean puistokaistan takana Rauhankadulla 1940–1950 -luvulla perustettu pientaloalue ja ns. Selvaag-talot Vanamokadun varrella jo noin 300 metrin etäisyydellä. Joensuun
8
seudun yleiskaava 2020 osoittaa myös Kajaanintien itäpuolella olevan hautausmaa-alueen kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi kokonaisuudeksi.
2.1.4
Maanomistus
Korttelin 732 omistaa yksityinen ja Vanamonpuiston alueen omistaa kaupunki..
2.2
2.2.1
SUUNNITTELUTILANNE
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Pohjois-Karjalan maakuntakaavan I–III -vaiheet
Maakuntavaltuuston 21.11.2005 hyväksymässä ja valtioneuvoston
20.12.2007 vahvistamassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan I -vaiheessa
suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A):
”Aluevarausmerkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen aluetta, jolla on yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja
jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon ylikunnalliset aluetarpeet. Merkintään sisältyy mm. yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumisen,
palvelujen, merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja
työpaikka-alueiden sekä muiden taajamatoimintojen sijoittumis- ja laajentumisalueet. Merkintä pitää sisällään myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat
liikenneväylät, virkistysalueet ja -yhteydet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset suojelualueet. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Pyhäselän järven ranta-alueelle tulee turvata yhtenäinen virkistysreittiyhteys. Laajennusalueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon taloudellisuus, palvelujen saavutettavuus, kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen
toimintamahdollisuudet”.
Kuva 6. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavasta (20.12.2007).
Kaavamuutosalue kuuluu laajaan taajamaseudun kehittämisen kohdealueeseen (tkk):
Merkinnällä osoitetaan taajamaan liittyvää lähialuetta, jolla on tarvetta maankäytön ohjaukseen taajamarakenteen ja haja-asutusalueen yhteensovittamisessa yhdyskuntarakenteen, ylikunnallisen virkistys- ja vapaa-ajanverkoston
sekä kulttuuriarvojen kannalta. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa
suunnittelussa tulee edistää yhteiskuntarakenteen eheyttämistä ja ottaa huo-
9
mioon taajaman laajentumis- ja kehittämistarpeet, virkistys- ja vapaaajanverkostojen jatkuvuus sekä maisemarakenteen ja kulttuuriympäristön
erityispiirteet. Maaseutuelinkeinojen kannalta hyvät peltoalueet tulee turvata
muulta rakentamiselta.
Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Karjalan maakuntakaavan II -vaiheen
4.5.2009 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 10.6.2010. Kaavalla sovitetaan
yhteen mm. maa-ainesten- ja turpeenoton sekä luonnonsuojelun tarpeita.
Suunnittelualueeseen ei kohdistu merkintöjä tai aluevarauksia. Maakuntakaavan III -vaiheen luonnos tuli nähtäville 18.6.2012. Suunnittelualueelle ei
kohdistu merkintöjä tai aluevarauksia.
Maakuntakaavan eri vaiheet määräyksineen ovat tarkemmin esitetty PohjoisKarjalan maakuntaliiton internetsivuilla osoitteessa:
http://www.pohjois-karjala.fi/Resource.phx/maakuntaliitto/kansio2/index.htx .
Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen ja edistää sen toteutumista.
Joensuun seudun yleiskaava 2020
Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa
2.12.2008. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 29.12.2009 ja yleiskaava
on tullut voimaan 14.1.2010. Yleiskaavassa kaavamuutosalue on pientalovaltaista asuntoaluetta, AP:
”Merkinnällä osoitetaan pääosin asumiskäyttöön varattavat alueet, joiden
asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin (omakotitalot, paritalot, kytketyt pientalot, rivitalot). AKR ja AP -merkinnät voivat sisältää myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintialueita, alueen asukkaita palvelevia virkistys- ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita. Alueelle voi myös sijoittaa sellaisia työpaikkoja, joiden tuottama liikenne, ympäristöhäiriöt ja päästöt vertautuvat
alueen asumisen tuottamiin. Alueen yksityiskohtainen maankäyttö on tarkoitus ratkaista asemakaavalla”
Kuva 7. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 2020.
Kaavamuutoskohteeseen on merkitty mahdollisesti saastunut maa-alue (i,
polttoaineen jakeluasema, Matti -rekisteri). Vanamopuiston halki kulkee
myös viherkäytävän merkintä.
Kaava-alueen ulkopuolelle Koulukadun varteen on merkitty kevyen liikenteen laatukäytävän merkintä ja eteläpuoleiselle Rauhankadun asuinalueelle
on merkitty seudullisesti merkittävän rakennuskulttuurikohdemerkintä ja alueen rasteri:
10
”Merkinnällä on osoitettu yleiskaavaa varten tehdyssä kulttuuriympäristöselvityksessä rakennuskulttuurin näkökulmasta vähintään seudullisesti arvokkaiksi luokitellut rakennusryhmät ja rakennukset tai rakennelmat. Mahdollinen suojelun tarve ratkaistaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.” Lähde: Suoranta Outi: Joensuun seudun kulttuuriympäristöselvitys. Joensuun
seutu, Joensuu 2005.”
Seutukaavan asiakirjat määräyksineen ovat tarkemmin esitetty Joensuun
seudun seutuyhteistyön internetsivuilla osoitteessa:
http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-joensuunseutu/asukas/yleiskaava.htx
Kaavamuutos on Joensuun seudun yleiskaava 2020:n mukainen.
Asemakaava
Alueen voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 27.10.1980. Pääasiallinen
suunnittelualue on moottoriajoneuvojen huolto-asemien korttelialuetta, AM.
Tonttitehokkuus on e = 0,25 ja kerrosluku on I. Lisäksi suunnittelualueelle
on korttelin pohjoislaidalle merkitty johdolle varattu alueen osa ja tontin laidoille erilaisia istutettavan alueen osia. Vanamopuisto on soitettu puistoksi,
P.
Korttelia 732 koskevat yleiset määräykset:
o Rakennuksissa on oltava harjakatto ja avoräystäs
o Tontit on aidattava. Vanamo- ja Koulukadun puoleiset tontinrajat on
aidattava 90–120 cm. korkealla aidalla. Vanamopuiston ja korttelin 144
puoleiset tontinrajat on aidattava vähintään 160 cm korkealla puusäleaidalla.
Autopaikkoja koskevat määräykset:
o Viisi autopaikkaa yhtä huoltopaikkaa kohden ja yksi autopaikka kahta
työntekijää kohden.
o Liike- ja myymälätilat sekä toimistot yksi autopaikka kutakin kerrosalan
20 m2 kohden.
Kuva 8. Ote aluetta koskevasta ajantasa-asemakaavasta liikenne ja rakennusteemoin.
11
Rakennusjärjestys
Kaupunginvaltuusto on 25.1.2010 § 10 hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja
se on tullut voimaan 1.4.2010.
Pohjakartta
Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön numeerista karttaa.
Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000.
Rakennuskiellot
Alueella ei ole rakennuskieltoa.
Maankäyttösopimukset
Kaavamuutokseen ei liity erillistä maankäyttösopimusta.
Aluetta koskevat selvitykset
Alueella ei ole merkittävää luonnonympäristöä, jolloin erillistä ympäristöselvitystä ei ole tarpeen tehdä. Kaavoitus on tarkistanut alueen maastokäynnein. Kuvasta 3 voidaan havaita Vanamopuiston aluetta. Itse kaavamuutosalueen mäntykangasmetsä on tällä kohdin suurelta osin jo viereisen rakentamisen johdosta sekä puistomuuntajan rakentamisen kautta muuntunutta
metsämaata.
Rakennettavuusselvityksiä ei tehdä, sillä rakentamisolosuhteet tiedetään alueella jo olemassa olevien rakennusten perusteella.
Liikenneselvitys on tehty olemassa olevien selvitysten pohjalta, joita on tarkennettu kohteessa tehdyin mittauksin. Lisäksi kaavamuutosta varten on
myös pyydetty PKO:lta arvio liikennemäärien muutoksista liiketoiminnan
muuttuessa painopisteeltään enemmän päivittäistavarakaupan suuntaan (liite
8). Heidän arvio on, että muutoksella ei lisätä autoilevien osuutta, vaan jopa
päinvastoin.
Kevyen liikenteen osuuden asiakkaista arvioidaan lisääntyvän merkittävästi
sekä kaupungin arvion perusteella, että PKO:n arvion perusteella (liite 8).
Alueen kevyen liikenteen oloja on tutkittu mm. maastokäynnein ja muodostettu parannusehdotus on esitetty liitteessä 5. Kaavaehdotus pohjautuu Vanamopuiston osalta mm. tähän suunnitelmaan.
Alueella ei ole inventoitavia tai suojeltavia kulttuurihistoriallisia kohteita, joita tulisi erityisesti selvittää. Olemassa olevat lähteet antavat alueen oloista
riittävän kuvan. Alla on esitetty tärkeimpiä aluetta koskevia selvityksiä.
Kulttuuriympäristöselvitys 2005, Joensuun seudun yleiskaava 2020
(tekninen virasto, kaavoitus Outi Suonranta)
Kirjassa on inventoitu Joensuun seudun kuntien merkittävät kulttuuriympäristöt ja niiden kohteet Joensuun seudun yleiskaava 2020 varten. Rauhankadun asuinalue on mainittu paikallisesti merkittävänä katumiljöönä, jossa on
sodanjälkeisiä tyyppitaloja. Alue rajautuu kaavamuutosalueen ulkopuolelle.
Liikennemäärät Joensuun seudun liikennemallissa (Insinööritoimisto
Liidea Oy, 19.5.2005)
Selvityksessä on arvioitu EMME -laskentamallilla myös kaavamuutosalueen
ja sen vaikutusalueen liikenteellisiä oloja vuonna 2004.
Joensuun liikenne-ennuste vuodelle 2030 (Insinööritoimisto Liidea
Oy, 7.6.2010)
12
Selvityksessä on arvioitu EMME -laskentamallilla myös kaavamuutosalueen
ja sen vaikutusalueen tulevaisuuden liikenteellisiä oloja.
Ympäristömelun häiritsevyys loppuraportti (Jenni Nissinen, Progradu 11.6.2004)
Asiakirjassa on mm. mallinnettu joensuun kantakaupungin melualueita pääväylien varrella. Selvitys sisältää myös kaavamuutosalueen meluarvion.
Joensuun kaupungin strategiat
 Kantavat siivet, Joensuun kaupunkistrategia (KV 15.6.2009, strategian
tarkistus KV 18.4.2011)
 Teknisen toimen strategia 2009–2012 (KV 14.9.2009)
 Joensuun kaupungin maapoliittinen ohjelma 2010 (KV 25.1.2010)
 Asumisen strateginen suunnitelma 2010–2012 (KV 31.5.2010)
Strategiat ovat luettavissa Joensuun kaupungin internet -sivuilla:
http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-jns/hallinto/strategiat/index.htx
3
TAVOITTEET
3.1
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE
Kaavoitus tutki vuoden 2010 aikana PKO:n aloitteesta liikenneaseman tontin laajentamista Vanamopuiston alueelle mahdollistaakseen pysäköintipaikkojen lisäämisen ja liiketilojen laajentamisen. Kaavahanke eteni vain vireilletulovaiheeseen ja lopetettiin osallisten vastustavien mielipiteiden takia. Nyt
valmisteilla oleva asemakaavan muutos aloitettiin 18.6.2012 päivätyn PKO:n
hakemuksen perusteella. Hakijalla on tarve muuttaa korttelialueen käyttötarkoitusta siten, että se sallii päivittäistavarakaupan osuuden kasvattamisen
nykyisen rakennusoikeuden ja korttelialueen sisällä.
Kaavamuutoksen lähtökohtaisina tavoitteina olivat:
 Tontin käyttötarkoituksen muutos.
 Huomioida pysäköintipaikkojen riittävyys.
 Huolehtia kevyen liikenteen turvallisuudesta.
3.2
3.2.1
ASEMAKAAVAN TAVOITTEET
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Kunnan asettamat tavoitteet
Kantavat siivet, Joensuun kaupunkistrategia viitoittaa valtuustokauden
2009–2012 linjaratkaisuja. Ne muodostavat perustan voimavarojen kohdentamiselle ja ohjaavat toimialojen strategioiden laadintaa. Strategian toimintalinjoista kaavoituksen kannalta merkittävimmät ovat ”Kehittyvä ja vetovoimainen kaupunki” ja ”toimivat palvelut ja uudistuvat rakenteet”. Näitä yleistavoitteita tarkennetaan strategian tarkistukset asiakirjassa (KV 18.4.2011),
jossa on mm. lueteltu useimmiten esiin nousseita teemoja. Kaavamuutoskohde ei ole merkitykseltään vähäisenä asiakirjoissa erikseen mainittuna,
mutta kaavamuutosta koskevat strategian yleisperusteet.
Joensuun Kantavat Siivet -kaupunkistrategiassa sujuvat yhteydet, elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunkiseutu sekä hyvät palvelut luovat perus-
13
tan vetovoimaiselle kaupungille. Monipuoliset asumismahdollisuudet, kaupunkirakenteen strategisten hankkeiden toteuttaminen, kaupungin eri osien
tasapainoinen ja elinvoimaa lisäävä kehittäminen sekä viihtyisä ja turvallinen
elinympäristö luovat viihtyisän ympäristön ja toimivan kaupunkirakenteen
asukkaille, yrityksille ja yhteisöille. Menestystekijöinä on esitetty muun muassa monipuolinen elinkeinorakenne, moderni teollisuus ja kasvava hyvinvointipalvelujen kysyntä tarjoten menestysmahdollisuuksia.
Kaupunkistrategiaa on tarkennettu teknisen toimen strategiassa. Sen strategisena visiona on, että Joensuun kaupunkirakenne on toimiva, taloudellinen
ja ekologisesti kestävä ja antaa monipuoliset mahdollisuudet asumiselle,
elinkeinojen harjoittamiselle, osaamisen kasvulle ja hyvälle elämälle. Strategian päämäärinä ovat mm. viihtyisä elinympäristö sekä toimiva taloudellinen ja
kestävä kaupunkirakenne. Tavoitteena on jouduttaa suunniteltuja elinkeinoelämän hankkeita ja pitää yllä hyvä valmius uusien hankkeiden suhteen.
Kriittisinä menestystekijöinä luetellaan muun muassa, että kaupan ja yritystoiminnan toimintaedellytykset ja kehittämismahdollisuudet ovat hyvät.
Toimintaperiaatteen mukaisesti tekninen toimi katsoo tulevaisuuteen ja kehittyy herkkäliikkeisesti muutosten myötä.
Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet
Maakuntakaavan I ja II -vaiheet
Maakuntakaavan I -vaiheessa suunnittelualueelle ei ole osoitettu erityisiä
aluevarauksia, mutta suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle
sekä taajamatoimintojen kehittämisalueen rajan sisään. Merkinnöillä osoitetaan taajamaa ja siihen liittyvää lähialuetta. Merkintään sisältyy mm. yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät mm. asumisen ja palvelujen sekä muiden
taajamatoimintojen sijoittumis- ja laajentumisalueet. Merkintä pitää sisällään
myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenneväylät, virkistysalueet ja yhteydet. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee
ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen
eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja
taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön
kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Maakuntakaavan II -vaihe ei osoita
alueelle varauksia tai merkintöjä.
Asemakaavahanke on maakuntakaavan tavoitteiden mukainen.
Joensuun seudun yleiskaava 2020
Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on
ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö
yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudunkehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi.
Seutuyleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, AP. Kaavamääräyksen mukaan alueet voivat sisältää mm. asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja sekä alueelle voi myös sijoittaa
sellaisia työpaikkoja, joiden tuottama liikenne, ympäristöhäiriöt ja päästöt
vertautuvat alueen asumisen tuottamiin.
Pienet liikenneasemat ja päivittäistavarakaupat ovat yleiskaavan mukaisia
asumiselle tarpeellisia palveluita ja työpaikka-alueita. Asemakaavahanke on
seutuyleiskaavan tavoitteiden mukainen.
14
Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet
 Kaupungin yleistavoitteena on voida toteuttaa kaupungin strategioiden
mukaisia tavoitteita ja alueellista kehittämistä sekä palvelurakenteen kehittämistä. Kanervalasta on lakkautettu kesäkuussa 2012 lähellä korttelissa 731 ollut lähikauppa ja sen toiminnan uudelleen käynnistyminen ei
kaavaa laadittaessa näytä todennäköiseltä. Kaavamuutoksella lisätään
päivittäistavarakaupan osuutta kortteliin 732, millä tuetaan alueen lähipalvelutason säilymistä.
 Alueen ominaispiirteistä ja ominaisuuksista johtuen kaavatyössä huomioidaan edellä mainittujen yleistavoitteiden ja lähtökohtien (kohta 3.1)
lisäksi muun muassa seuraavia seikkoja:
o Kohteen hyvä sijainti ja olemassa olevien rakennusten hyödyntäminen sekä päivittäistavarakaupan palveluiden kasvanut kysyntä
muodostavat kaavamuutoksen lähtökohdat.
o Kaavamuutoksen pääasiallinen tavoite on muuttaa vain korttelialueen käyttötarkoitusta siten, että päivittäistavarakaupan osuutta
voidaan nostaa nykyisestä. Korttelialueen laajuuteen tai rakennusoikeuteen ei esitetä muutoksia.
o Kaavamuutoksessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota liikenteellisten olojen selvittämiseen ja pysäköinnin riittävyyteen sekä
kevyen liikenteen turvallisiin reitteihin.
o Kaavalla huomioidaan viereinen sähkömuuntaja.
3.2.2
Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana
Kaavamuutos esitti vireilletulo- sekä luonnosvaiheessa kortteliin 732 käyttötarkoituksen muutoksen. Hakijan tavoitteena on hyödyntää olemassa olevia
toimintoja ja rakennusta suuntaamalla liiketoimintaa enemmän päivittäistavarakaupan suuntaan. Uutta lisärakentamista ei tavoitella.
Vireilletulovaiheessa esitelty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja alustava
kaavaluonnos eivät saaneet niiden vastaista palautetta. Tällöin kaavan tavoitteet olivat jo lähtökohtaisesti selkeät varsinaisessa luonnosvaiheessa. Kaavakarttaa päivitettiin luonnoksessa vastaamaan olemassa olevaa tontin maankäyttöä.
Kaavaehdotuksessa aluerajausta muutettiin hieman Vanamopuiston puolelle. Tällöin puistoon voidaan merkitä tarvittava kevyen liikenteen väylä sekä
voimassa olevien ohjeiden mukaan puistomuuntaja omaksi ET korttelialueekseen. Koska muutokset kohdistuvat puiston osalta jo muuntuneeseen ja olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön (muuntaja), ei kaavaa ole tarpeen asettaa uudelleen luonnoksena nähtäville.
4
4.1
VAIHTOEHDOT
KAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT
Suunnittelualueen maankäytön perusratkaisut ovat jo muodostuneet olemassa olevan tontin käyttötarkoituksen ja vuonna 2008 peruskorjatun rakennuskannan kautta. Kaavamuutos esittää kortteliin 732 vain teknisluonteisen käyttötarkoituksen muutoksen. Hakijan tavoitteena on hyödyntää olemassa olevia toimintoja ja rakennusta eikä uutta rakentamista tavoitella. Täl-
15
löin kaavaluonnos esittää tavoitteisiin nähden pitkälle harkitun ratkaisun eikä vaihtoehtojen tutkimiselle ole lähtökohtaisia tarpeita. Vanamonpuiston
osalta ei myöskään ole tarpeen tutkia vaihtoehtoja.
5
ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU
5.1
KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT
Asemakaavaratkaisu perustuu luvussa 3 esitettyihin tavoitteisiin ja luvussa 2
esitettyihin alueen ominaisuuksiin ja luvussa 4 esitettyyn kaavaratkaisuun.
Kaavaratkaisussa esitetään suunnittelualueelle yhtä liikerakennusten korttelialuetta (KL), jolla on polttoaineen jakelu sallittu. Kaavamuutos sallii kohteeseen muun muassa tavoitellun laajemman päivittäistavarakaupan osuuden.
Voimassa olevasta kaavakartasta on siirretty muut merkinnät pääsääntöisesti
sellaisenaan kaavamuutoskartalle. Alueen tonttitehokkuus säilyy luvussa e =
0,25. Kokonaisrakennusoikeus on tällöin 2 949 m2 tontilla edelleen 737 km2. Kerrosluku säilyy niin ikään ennallaan (I). Yleisiä määräyksiä ja autopaikkoja koskevia määräyksiä on päivitetty vastaamaan muissa samankaltaisissa kohteissa nykyään käytössä oleviksi määräyksiksi kaavamuutosalueen
erityispiirteet huomioiden. Vanamonpuistossa olemassa oleva muuntaja
merkitään ET -korttelialueena ja viereen osoitetaan lyhyt kevyen liikenteen
väylä, jolla on muuntajan huoltoajo sallittu. Koska Vanamopuistoa ei ole rakennettu puistomaiseksi, muutetaan kaava-alueella oleva puisto (P) lähivirkistysalueeksi (VL).
5.2
5.2.1
ALUEVARAUKSET
Korttelialueet
KL
Liikerakennusten korttelialue.
Alueelle voidaan rakentaa myymälöitä ja vastaavia kaupallisten palveluiden
rakennuksia. Toimistotiloja saa rakentaa vain omaa käyttöä varten. Yleisten
määräysten perusteella tontilla on polttoaineen jakelu sallittua.
KL -kortteli muodostetaan korttelin 732 AM -korttelialueesta. Tonttitehokkuusluku on e = 0,25. Kerrosluku on I. Kaavamuutoksen tonttijako ja korttelialue vastaa olemassa olevaa tontti ja korttelijakoa.
5.2.2
Muut aluevaraukset
VL
Lähivirkistysalue.
Merkinnällä osoitetaan virkistys- ja ulkoilukäyttöön tarkoitetut taajamarakenteen sisällä tai välittömään läheisyyteen liittyvät alueet, joita ei ole tarkoitus rakentaa varsinaisiksi puistoiksi. Alue on muodostettu Vanamonpuistosta (P).
ET
Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.
Kortteliin 738 on merkitty uusi pieni ET -korttelialueen tontti 1 olemassa
olevalle sähkö-muuntajalle. Alue on muodostettu Vanamonpuistosta (P).
16
5.2.3
Muut varaukset
Istutettava alueen osa.
5.3
KAAVAN VAIKUTUKSET
Kaavahanke edistää kaupunkistrategian 2009–2012 linjan mukaista kehittyvän ja toimivan kaupunkirakenteen tavoitetta. Kaava tukee Kanervalan kaupunginosan ja muiden lähialueiden elinvoimaa sekä luo mahdollisuuksia
kohdistaa olemassa olevaa palvelurakennetta paremmin jo rakennettuun
ympäristöön.
5.3.1
Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä palveluihin ja työllisyyteen
Alue ja yhdyskuntarakenne eivät muutu sillä aluevaraukset eivät laajene, eikä
alueelle osoiteta uutta rakentamista. Kaavamuutoksen perustarkoitus on
muuttaa korttelialueen palvelurakennetta huoltamo- ja liikenneasematyyppisestä käytöstä enemmän päivittäistavarakaupan palveluihin. Päivittäistavarakaupan osuuden lisääntyessä palveluiden ulottuvuus/asiointialue saattaa
kasvaa verrattuna nykyiseen liikenneaseman palvelurakenteeseen. Poistuvat
tai muuttuvat toiminnot korvaantuvat uusilla, jolloin kaavamuutoksella ei
ole käytännön vaikutusta kohteen työllisyyteen.
5.3.2
Vaikutukset liikenteeseen
Kaavamuutoksen vaikutusalueen katuverkon järjestelyt säilyvät ennallaan.
Varsinaista suurta liikennemäärien muutosta ei arvioida olevan, sillä kohteeseen ei osoiteta lisää rakentamista ja kohteessa on jo nykyisellään vastaavia
kaupallisia palveluita. Palveluiden ja liiketoiminnan painopisteen siirtyessä
enemmän päivittäistavarakaupan suuntaan oletetaan asiointimäärien kuitenkin hieman kasvavan. Suoraa johtopäätöstä vastaavaan liikennemäärien kasvuun ei voida tehdä sillä nykyiset liikenneaseman toiminnot kohdistuvat
enimmäkseen autoileviin asiakkaisiin. Lisäksi PKO arvioi, että erityisesti autolla asioivien määrä tulisi laskemaan (liite 8). Koska suurin osa kasvavan
päivittäistavarakaupan asiakkaista tulee olemaan lähialueen asukkaita ja joiden liikennöinti on mahdollista myös kevyen liikenteen keinoin, voidaan arvioida luotettavammin kevyen liikenteen osuuden kasvavan.
Kokonaisuutena liikennöinti on ollut ja tulee edelleen olemaan maltillista,
eikä kaavamuutoksella ole merkittäviä vaikutuksia esim. Vanamokadun ja
Koulukatu/Kajaanintien risteyksen toimivuuteen sillä suuri osa asiakkaista
tulee Vanamokadun suunnalta lännestä läheisiltä omakotialueilta.
Kevyen liikenteen turvallista ja sujuvaa reitistöä parannetaan. Alun perin
Vanamokadun ylittämiseksi suunniteltiin uutta keskisaarekkeellista suojatietä
ja Vanamokadun linjauksen muuttamista, mutta tarkemmassa suunnitelmassa sellaista ei voitu muodostaa korttelin 727 tonttiliittymän vuoksi. Turvallisen kadun ylityskohdan muodostamiseksi muutettiin em. keskisaareke korotetuksi suojatieksi. Sen jatkona on kevyen liikenteen väylä Vanamopuistoon
korttelin 732 sivulle. Tällä puistossa olevalla reitillä johdetaan Kanervalan
suunnasta saapuva kevyt liikenne vilkkaimman autopihan ulkopuolelle sekä
ohjataan asiakkaat suoraan liiketilan pääovelle. Kevyen liikenteen väylällä on
sallittu puistomuuntamon huoltoajo. Suunnitelma on esitetty liitteessä 5.
17
5.3.3
Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä teknisenhuollon verkkoihin
Kortteli 732 on jo rakennettu täyteen tonttitehokkuuden sallimissa rajoissa.
Kaavamuutoksella ei muuteta alueen yhdyskunta- ja energiataloudellisia ratkaisuja tai aiheuteta muutoksia teknisen huollon verkkoihin. Olemassa oleva
puistomuuntaja osoitetaan omaksi korttelialueekseen, mutta varsinaisia
muutoksia ei tekniseen huoltoon tehdä.
5.3.4
Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja luonnonvaroihin
Korttelissa 732 ei ole varsinaista luonnonympäristöä tai todettuja luonnonarvoja, joten kaavan mahdollistamalla uudella käyttötarkoituksella tai sen
mukaisella rakentamisella ei ole haitallisia vaikutuksia luontoon, luonnon
ympäristöön tai luonnonvaroihin. Vanamopuistossa luonnonympäristö on
kaavamuutosalueella muuntunut voimakkaasti. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen kohteeseen ja olemassa olevan muuntajan merkitseminen omalla aluevarauksella eivät vaikuta merkittävästi alueen luonnonympäristöön.
5.3.5
Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan
Itse kaava-alueella ei ole erityisiä maisemallisia tai kaupunkikuvallisia arvoja,
eikä kaavamuutos muuta tilannetta merkittävästi voimassa olevaan kaavan
tai olemassa olevaan maisemaan tai kaupunkikuvaan verrattuna. Istutettavan
alueen osat sekä puurivin määräykset pidetään soveltuvin osin ennallaan,
mutta sovittaen nykyiseen tontin luvitettuun tilanteeseen. Kohde on maisemallisesti näkyvällä paikalla, mutta uusia erityisiä määräyksiä muista kaupunkikuvallisista ratkaisuista ei ole tarpeen osoittaa.
5.3.6
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriperintöön
Kaavamuutosalueella ei ole arvokasta rakennettua ympäristöä tai kulttuuriperintökohteita, joihin voisi kohdistua olennaisia vaikutuksia. Kaavamuutoksella ei myöskään ole vaikutuksia lähiympäristön arvoihin, sillä korttelin
732 aluetta ei laajenneta eikä tontille lisätä rakennusoikeutta. Olemassa olevan muuntajan merkitseminen omaksi korttelialueeksi ei vaikuta alueen rakennettuun ympäristöön.
5.3.7
Vaikutukset ihmisten elinoloihin, elinympäristöön, sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen
Kaava-alueella ei asuta eikä siellä ole siten ihmisten elinympäristöä, sosiaalisia oloja tai väestöä. Kaavamuutos ei myöskään vaikuta merkittävästi lähialueiden vastaaviin tekijöihin, ellei palvelurakenteen myönteistä kehittymistä
huomioida elinympäristön laadun paranemisena.
5.3.8
Muut vaikutukset
Kaavalla ei katsota olevan muita merkittäviä vaikutuksia.
18
6
TOTEUTUS
Kiinteistön omistaja toteuttaa kaavamuutoksen mahdollistaman päivittäistavarakaupan osuuden lisäämisen kaavan saatua lainvoiman. Tavoitevuotena
on 2013. Kevyen liikenteen muutokset ajoittunevat 2013–2014 välille. Kaava-alueen ulkopuolisia muita muutoksia ei tarvita.
7
SUUNNITTELUVAIHEET
Hankkeen lähtökohta
Kaavamuutoshakemus vastaanotettiin 20.6.2012. Siinä hakija esittää tavoitteeksi kaavamuutoksen, jossa mahdollistetaan päivittäistavarakaupan suhteellisen osuuden nostaminen nykyisestä tasosta. Muita muutoksia ei esitetty.
Käyttötarkoituksen muutos toteutetaan nyt laadittavalla asemakaavan muutoksella.
Kaavamuutoksen vireille tulo
Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen ilmoitus vireilletulosta ja yleisötilaisuudesta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä 11.10.2012.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja alustava kaavaluonnos pidettiin nähtävillä 11.10.–2.11.2012 teknisen viraston kaavoituksessa ja kaupungintalolla
sekä internetissä. Edellä mainitut asiakirjat esiteltiin 18.10.2012 yleisötilaisuudessa Kanervalan koululla (so. Vanamokatu 26). Tilaisuuteen saapui 5
osallista.
Kaavaluonnos
Kaavaluonnos ja kaavaselostuksen luonnos pidettiin nähtävillä 17.1.–
8.2.2013 kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa ja kaupungintalolla sekä
internetissä. Saadun positiivisen palautteen johdosta uutta yleisötilaisuutta ei
ollut tarpeen järjestää.
Kaavaehdotus
Kaava-aluetta laajennettiin kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen. Vanamopuiston puolelle osoitetaan lyhyen kevyen liikenteen väylä, puisto-alue
merkitään VL -alueeksi nykykäytännön mukaisesti ja olemassa oleva puistomuuntamo merkitään omaksi korttelialueekseen. Muutokset ovat vaikutukseltaan niin vähäiset, että uutta luonnosvaiheen nähtävilläoloa ei tarvita.
Kaavaehdotus ja kaavaselostuksen ehdotus valmisteltiin mm. yhteistyössä
kaupungin kuntatekniikan suunnittelun sekä muiden palveluyksiköiden
kanssa sekä huomioiden osallisilta saatu palaute. Kaupunkirakennelautakunta asettaa asemakaavaehdotuksen virallisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi.
Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee vuoden 2013 alkukesällä.
Kaava-asiakirjojen laatiminen:
Kaavan laatija:
Kaava-asiakirjojen laatiminen:
Kaavakartta:
Jukka Haltilahti
Jukka Haltilahti
Ritva Eskelinen
1/2
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
Kaavan nimi
Hyväksymispvm
Hyväksyjä
Hyväksymispykälä
Generoitu kaavatunnus
Kaava-alueen pinta-ala [ha]
Maanalaisten tilojen pinta-ala
[ha]
167
Täyttämispvm
Joensuu
Kanervalan ABC
Ehdotuspvm
Vireilletulosta ilm. pvm
Kunnan kaavatunnus
0,3467
10.04.2013
11.10.2012
1671625
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
Asemakaavan muutoksen pinta-ala
[ha]
0,3467
Ranta-asemakaava
Rantaviivan pituus [km]
Rakennuspaikat [lkm]
Omarantaiset Ei-omarantaiset
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Maanalaiset
tilat
Yhteensä
Pinta-ala Pinta-ala
[ha]
[%]
0,3467
100,0
0,2949
85,1
0,2949
0,0429
12,4
-0,0089
0,0089
2,6
0,0089
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
Rakennussuojelu
Yhteensä
Kerrosala Tehokkuus
Pinta-alan Kerrosalan muut.
[k-m²]
[e]
muut. [ha +/-]
[k-m² +/-]
0,0000
0
-0,2949
-737
Kerrosala
[k-m²]
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
Suojellut rakennuksetSuojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
737
Kerrosalan muut.
[k-m² +/-]
2/2
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
AM
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
KL
T yhteensä
V yhteensä
VL
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
ET
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala Pinta-ala
[ha]
[%]
0,3467
100,0
Kerrosala Tehokkuus
Pinta-alan Kerrosalan muut.
[k-m²]
[e]
muut. [ha +/-]
[k-m² +/-]
0,0000
0
-0,2949
-737
-0,2949
-737
0,2949
0,2949
85,1
100,0
0,2949
0,2949
0,0429
0,0429
12,4
100,0
-0,0089
-0,0089
0,0089
0,0089
2,6
100,0
0,0089
0,0089
737
737
KANERVALAN ABC ASEMAKAAVAN KUNNALLISTEKNIIKAN HANKEKORTTI
17.4.2013 (asemakaavan muutos, kaavoitusohjelman työ nro 1625)
Sijaintikartta
Kaavaehdotuskartta
Hankkeen lähtökohdat
Korttelin 732 asemakaavan muutosta on hakenut Pohjois-Karjalan Osuus-kauppa. Kaavamuutoksen
tarkoituksena on muuttaa asemakaavassa osoitettua käyttötarkoitusta siten, että tontilla voidaan muuttaa
liiketoiminnan pääpainopisteeksi päivittäistavarakauppa.
Maaperäolosuhteet
Maaperä on löyhärakenteista ja routivaa silttiä, jossa esiintyy hienohiekka- ja savikerroksia. Maaperä
soveltuu parhaiten pientalovaltaiseen sekä pienen ja keskisuuren teollisuuden rakentamiseen, jolloin
perustukset ja lattiat voidaan yleensä toteuttaa maanvaraisina. Alue ei ole pohjavesialuetta.
Kadut- ja kevyen liikenteenväylät
Vanamokadulle tulee rakentaa kevyelle liikenteelle korotettu suojatie Vanamopuistoon rakennettavan uuden
kevyen liikenteen väylän ja korttelin 727 tonttiliittymän. Kevyen liikenteen väylän ja suojatien
kustannuksista vastaa PKO / korttelin 732 haltija, koska väylä palvelee vain heidän toimintojaan.
Vesihuolto
Alueelle on rakennettu valmis vesihuolto. Korttelin 732 katto- ja pysäköintialueiden kuivatusvedet ohjataan
viereiseen yleiseen sadevesiviemäriin.
Puistot
Kaavan muutosalueella ei ole rakennettavaa puistoa.
Sähkö- ja telekaapelointi, muut verkot
Alueella on rakennetut sähkö- ja tele- sekä muut verkostot.
Kustannusarviot
Kevyen liikenteen väylän ja Vanamonkadun saarekkeellinen suojatien kustannusarvio on noin 40 000€
(kustannuksista vastaa PKO).
Alustava rakentamisaikataulu
Tontit ovat rakennettuja. Tontin rakentaminen on valmiina vuoden 2013 loppuun mennessä ja kevyen
liikenteen väylä tulee toteuttaa vuoden 2014 loppuun mennessä.
Koko kaava-aineisto arkistossa; L:\Tekninen toimiala\yhteiset\arkistot\kaavoitus\7 kanervala\1625_Kanervalan_ABC
Liite 2, Sivu 1/4
1
Kaupunkirakenneyksikkö
Kaavoitus
Työ nro 1625
3.10.2012, päiv. 17.1.2013
____________________________________________________________
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
KANERVALAN ABC
Asemakaavan muutos koskee Kanervalan (7) kaupunginosan korttelia 732.
Kaavamuutosalueen sijainti opaskartalla.
 SUUNNITTELUTEHTÄVÄ
Asemakaavan muutosta on hakenut Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO). Kaavamuutosalue käsittää korttelin 732, joka on kaavassa moottoriajoneuvojen huolto-asemien
korttelialuetta, AM. Alueen tonttitehokkuus on e = 0,25 ja kerrosluku I. Suunnittelualueella on ABC -liikennemyymälä. Myymälä on saneerattu nykyiseen laajuuteen vuonna
2008 ja tarjoaa palveluina polttoaineiden jakelua ja ravintolapalveluita sekä pienehkön
päivittäistavaran myymälän.
Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa asemakaavassa osoitettua käyttötarkoitusta
siten, että tontilla voidaan muuttaa liiketoiminnan pääpainopisteeksi päivittäistavarakauppa. Korttelialueen koko, rakennusoikeus ja kerrosluku pidetään ennallaan.
Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikkö
PL 148 Muuntamontie 5 80100 Joensuu
Puh. (013) 267 7111
Fax. (013) 267 3525
Liite 2, Sivu 2/4
2
 SUUNNITTELUTILANNE
Maakuntakaava
Valtioneuvosto on vahvistanut Pohjois-Karjalan maakuntakaavan I-vaiheen 20.12.2007.
ja II-vaiheen 10.6.2010 (ei aluevarauksia). Suunnittelualue on asuinaluetta (A). Lisäksi
suunnittelualue kuuluu merkinnän (kk-1) piiriin. Tällä merkinnällä on osoitettu maakunnan keskuksen kehittämisen kannalta tärkeä alue. Alueelle sijoittuvat kaupunkikeskustan
kehittämisen kannalta tärkeimmät valtakunnalliset ja maakunnalliset toiminnat.
Joensuun seudun yleiskaava 2020
Seutuvaltuusto on hyväksynyt Joensuun seudun yleiskaava 2020:n 2.12.2008 ja se tullut
voimaan 14.1.2010. Siinä suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi
(AP). Merkinnällä osoitetaan pääosin asumiskäyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin (omakotitalot, paritalot, kytketyt pientalot, rivitalot). AP-merkintä sisältää myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintialueita, alueen asukkaita palvelevia virkistys- ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita. Alueelle voi myös sijoittaa sellaisia
työpaikkoja, joiden tuottama liikenne, ympäristöhäiriöt ja päästöt vertautuvat alueen
asumisen tuottamiin. Alueen yksityiskohtainen maankäyttö on tarkoitus ratkaista asemakaavalla. Alueelle kohdistuu polttoainejakelun vuoksi mahdollisesti saastuneen maaalueen kohdemerkintä (i). Lähde: Ympäristöhallinnon MATTI -rekisteri.
Asemakaava
Alueen voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 27.10.1980. Suunnittelualue on moottoriajoneuvojen huolto-asemien korttelialuetta, AM. Tonttitehokkuus on e = 0,25 ja kerrosluku on I.
Rakennuskiellot
Alueella ei ole rakennus- tai toimenpidekieltoa.
Maankäyttösopimukset
Kaavamuutokseen ei liity MRL 91 b §:n mukaista maankäyttösopimusta.
Muut suunnitelmat ja selvitykset
Kulttuuriympäristöselvityksessä 2005 (Outi Suoranta) ei alueelle ole osoitettu merkittäviä
rakennuskulttuurin arvoja. Lähistöllä eteläpuolinen Rauhankatu välillä Koulukatu–
Merimiehenkatu on seudullisesti merkittävää kohdetta. Alue on yhtenäinen 1940-luvun
katumiljöö sodanjälkeisiä tyyppitaloja.
Joensuun seudun kauppapaikkaselvitys 2011: Työssä selvitettiin vähittäiskaupan nykytila,
kehitysnäkymät, kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet sekä kaupan palveluverkon kokonaisuus osana toimivaa alue- ja yhdyskuntarakennetta. Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta
koskevien säännösten keskeisenä tavoitteena on kaupallisten palvelujen saatavuuden ja
saavutettavuuden turvaaminen. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset
asuinalueiden kaupallisten palvelujen tarjonnalle ja pyrkiä vaikuttamaan olemassa olevien
palvelujen säilymiseen. Kaupallisten palvelujen tulee olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen.
Ympäristöhallinnon MATTI-rekisteri (maaperän tilan tietojärjestelmä): Alueen käyttöä
suunniteltaessa on otettava selville alueen käyttöhistoria, että maaperän pilaantumisepäilyn todenperäisyys voidaan arvioida.
Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikkö
PL 148 Muuntamontie 5 80100 Joensuu
Puh. (013) 267 7111
Fax. (013) 267 3525
Liite 2, Sivu 3/4
3
Joensuun liikenne-ennuste vuodelle 2030 (Insinööritoimisto Liidea Oy 2010): Vuoden
2030 liikenne-ennusteessa Vanamokadun liikennemääräksi arvioidaan 2200 ajoneuvoa
keskivuorokausiliikenteeksi ja Kajaanintielle noin 14 500 ajon/kvl.
Maanomistus
Korttelin 732 omistaa Pohjois-Karjalan Osuuskauppa.
 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET
Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia mm.
ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin, liikennejärjestelyihin sekä kaupungin strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa.
Lähtökohtaisesti oletetaan, että kaavamuutoksen vaikutukset ovat vähäisiä ja kohdistunevat lähinnä liikenteellisten vaikutusten selvittämiseen, sillä varsinaiset muutokset tulevat kohdistumaan pääasiassa olemassa olevan rakennuksen sisäisiin tilaratkaisuihin.
 OSALLISET
Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa
huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään:
 kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset
 Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja Museovirasto
 Kanervalan asukastoimikunta, Joensuun seudun luonnonystävät ry
 Pohjois-Karjalan poliisilaitos ja teknisten verkkojen haltijat
 Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt
 AIKATAULU, OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS
Kaavamuutoshakemus saapui 20.6.2012, jonka jälkeen kaavamuutoksen valmistelu aloitettiin. Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja alustava asemakaavaluonnos pidettiin
nähtävillä 11.10.–2.11.2012 alla ilmoitetuissa paikoissa. Nähtävilläoloajasta ja yleisötilaisuudesta ilmoitettiin kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaavamuutosta koskeva yleisötilaisuus järjestettiin 18.10.2012 kello 17:30 alkaen Kanervalan koululla (os. Vanamokatu
26). Tilaisuuteen tuli viisi (5) osallista.
Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä 17.1.–8.2.2013. Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Uutta yleisötilaisuutta ei pidetä.
Kaupunkirakennelautakunta asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville 30 vuorokaudeksi. Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee keväällä 2013.
Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa:
 Kaupunkirakenneyksikkö, Muuntamontie 5
 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20
 Internet: www.jns.fi/kaavoitus
Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikkö
PL 148 Muuntamontie 5 80100 Joensuu
Puh. (013) 267 7111
Fax. (013) 267 3525
Liite 2, Sivu 4/4
4
Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse
osoitteeseen [email protected]. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta
päätöksestä on mahdollista valittaa Kuopion hallinto-oikeuteen.
 YHTEYSTIEDOT
Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, Muuntamontie 5.
Yhteyshenkilö:
 maankäytön suunnittelija Jukka Haltilahti (kaavan laatija)
puh. 050 5530 353, sähköposti [email protected]

ASEMAKAAVAPROSESSI
Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikkö
PL 148 Muuntamontie 5 80100 Joensuu
Puh. (013) 267 7111
Fax. (013) 267 3525
Liite 3, Sivu 1/1
(ei mittakaavassa) Liite 4, Sivu 1/2
1625 / KANERVALAN ABC KAAVAMUUTOS
Yhteenveto kaavamuutoksen vireilletulovaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja alustavasta kaavaluonnoksesta (päiväys 3.10.2012) saaduista lausunnoista ja
mielipiteistä. Asiakirjat olivat nähtävillä 11.10.–2.11.2012.
LAUSUNNOT
Joensuun kaupunki, ympäristönsuojelu 11.10.2012
Kaavamuutosalueella ei ole sellaisia luonnonarvoja jotka kaavan käyttötarkoituksen muutos hävittäisi. Kaavamuutoksen olennaisimmat ympäristövaikutukset liittyvät liikenteeseen. Todennäköistä on että liikennemäärät lisääntyisivät jonkin verran ilta-aikaan, joka lisää meluhaittaa. Toisaalta paikka sijaitsee kaupunkirakenteessa niin että liikennemelun haitat ulottuvat joka tapauksessa lähialueelle Kajaanintien liikenteen takia.
Fortum Power and Heat Oy 12.10.2012
Ei huomautettavaa itse kaavamuutokseen.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.10.2012
Lausunnossaan ELY-keskus korostaa, että alueen liikenneturvallisuuteen, erityisesti Vanamonkadun ylittävään kevyeen liikenteeseen, tulee kiinnittää kaavatyön yhteydessä erityistä huomiota esimerkiksi ajoneuvohidastein tai nopeusrajoituksin. Ei
muuta huomautettavaa.
Vastine: Kaavatyön aikana alueelle suunnitellaan parannuksia kevyen liikenteen
verkostoon ja erityisesti Vanamokadun ylitykseen. Nämä voidaan toteuttaa olemassa olevalle katualueelle. Liikenteellisiä vaikutuksia selostetaan tarkemmin kaavaselostuksessa kaavan luonnosvaiheessa.
Fortum sähkönsiirto Oy 1.11.2012
Esittävät liitekartalla alueen sähkönjakeluverkoston. Ei muuta huomautettavaa.
MIELIPITEET
Anssi Tuononen 15.10.2012
Sellainen toive olisi, että ABC:lle pääsisi tulevaisuudessa paremmin kävelemällä /
pyörällä Vanamonkadun puolelta. Nykyisellään pitää kiertää Kajaanintien kautta,
jos ABC:lle tulee Kanervalan suunnasta. Ja koirille olisi hyvä tulevaisuudessa olla
jonkinlainen varattu odotuspaikka.
Vastine: Mielipide huomioidaan aluetta koskevissa liikennesuunnitelmissa. Ehdotetut muutokset voidaan toteuttaa olemassa oleville katualuille.
Aune Kilpeläinen 25.10.2012
Suunnitelma on hyvä! Olen muutaman naapurini kanssa keskustellut kyseisestä
kaavoitussuunnitelmasta. Pidämme sitä tosi hyvänä. Kauppaa kaipaamme Kanervalaan. ABC-asema sopii siihen tarkoitukseen oikein hyvin. Kunpa vielä suunnitel-
Liite 4, Sivu 2/2
tu Cityseurakuntatalo voitaisiin perustaa entisen K-kaupan paikalle, missä olisi jo
valmiina parkkipaikatkin. Metsä säilyisi ja Selvaag-talojen alkuperäinen ajatus metsälähiöasumisena tulisi huomioiduksi asukkaiden sekä Joensuun kaupungin kokonaisuuden kannalta.
Vastine: Kaavamuutos tukee alueen lähipalveluita ja niiden säilymistä alueella. Cityseurakunnan taloa ei voida osoittaa entisen kaupan paikalle ilman kaavamuutosta. Tässä kaavassa ei asiaa voida ratkaista.
LIITE 5, 1/1
18
13
kt
20
23
kt
19
14
6
1
1
2
732
4
1
2
kt
kt
4
6
3
144
7
3
29
t
6
5
9
9
49
LIITE 6, Sivu 1/1
LIITE 7, Sivu 1/2
1625 / KANERVALAN ABC KAAVAMUUTOS
Yhteenveto kaavamuutoksen luonnosvaiheessa kaavaluonnoksesta ja kaavaselostuksen
luonnoksesta (päiväys 17.1.2013) saaduista lausunnoista ja mielipiteistä. Asiakirjat olivat
nähtävillä 17.1.–8.2.2013.
LAUSUNNOT
Joensuun kaupunki, ympäristönsuojelu 16.1.2013
Ei huomautettavaa.
Joensuun kaupunki, rakennusvalvontaa 17.1.2013
Esittävät, että tonttia tulisi suurentaa paikoituksen ja kulun helpottamiseksi.
Vastine: Vuoden 2008 vain vireilletulovaiheeseen edenneellä kaavamuutoksella tavoiteltiin esitettyä asiaa. Osallisten vastustuksen vuoksi tavoitteesta luovuttiin ja
pääasiallinen kaavamuutos kohdistuu nyt vain olemassa olevan korttelin käyttötarkoituksen muuttamiseen.
Puha Oy 17.1.2013
Ei huomautettavaa.
Fortum Power and Heat Oy 18.1.2013
Ei huomautettavaa.
Joensuun vesi 21.1.2013
Ei huomautettavaa.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus 4.2.2013
Lyhennelmä: Lausunnossaan ELY-keskus esittää täydennyksiä kaavaselostukseen
kevyen liikenteen parannusten osalta.
Vastine: Kaavaselostusta täydennetään esitetyllä tavalla.
Museovirasto 6.2.2013
Ei huomautettavaa.
Fortum sähkönsiirto Oy 8.2.2013
Ei huomautettavaa.
MIELIPITEET
Martti Pesonen 3.2.2013
Mikäli liikenne lisääntyy vielä entisestään S-kaupan myötä Vanamonkadun ja Koulukadun (Kajaanintien) risteyksessä on tarpeellista saada liikennevalot risteykseen.
Vastine: Risteysalueen toimivuutta tarkastellaan aktiivisesti ja parannustoimenpiteisiin ryhdytään tarpeen mukaan.
LIITE 7, Sivu 2/2
Pekka Sillanpää 7.2.2013
Lyhennelmä: Esitetään yksityiskohtaisia parannusehdotuksia tontin sisäisen jalankulun, autoliikenteen ja polttoaineenjakelun järjestämiseksi. Esittää kaavaprosessiin aikalisää, jolla selvitettäisiin entisen K-marketin mahdollista tilanteen selkeytymistä ja mahdollista uudelleen avaamista.
Vastine: Kaavamuutosalue on laajennettu Vanamopuiston puolelle ja sille on osoitettu kevyen liikenteen väylä sekä suunniteltu turvallinen uusi ylitys Vanamokadulle. Näillä toimenpiteillä ohjataan kevyttä liikennettä ehdotetulla tavalla pois vilkkaimmalta autojen käyttämältä alueelta. Muita piha, liikennöinti ja polttoaineen jakelumuutoksia ei ole mahdollista osoittaa kaavalla. Kaavamuutosta ei ole syytä viivyttää ehdotetulla tavalla sillä se olisi kohtuutonta kaavamuutoksen hakijaa kohtaan sekä viivästyttäisi alueen palvelurakenteen eheytymistä.
Juha Venäläinen ym. 8.2.2013
Lyhennelmä: Esitetty kaavamuutos tontin käyttötarkoituksen muuttamisesta liikerakennusten korttelialueeksi on pääasiallisesti hyvä ja tukee kaupunkirakenteen
suotuisaa kehittymistä sekä Kanervalan alueen lähipalvelujen säilyttämistä. Kaavaluonnoksessa tontille ehdotettua polkupyörien pysäköintipaikkanormia (vähintään
1 paikka / 100 m2 kerrosala) tulisi kuitenkin korottaa (mielipiteessä esitetty laajat
perustelut) lukuun 1/30 k-m2 ja ainakin osa katettuina. Jalan ja polkupyörällä tapahtuvaa liikennettä tulee lisäksi edistää siten, että turvalliset kulkuyhteydet pääsisäänkäynnille turvataan myös Vanamokadun suunnasta, ennen tontille kääntyvää
liittymää.
Vastine: Kevyen liikenteen oloja ja reittejä on parannettu ehdotetulla tavalla. Esitettyä määrää polkupyörien pysäköimispaikoista ei voida osoittaa, sillä se poikkeaa
merkittävästi kaupungin muilla liiketiloilla käytetyistä määräyksistä. Määräystä on
kuitenkin korotettu lukuun 1/70 k-m2 ja vähintään puolet näistä on katettava.
LIITE 8, Sivu 1/1