Tulevaisuuden terveyskeskus, hoitajavastaanotot
Marja-Liisa Vesterinen TULEVAISUUDEN TERVEYSKESKUS - HOITAJAVASTAANOTOT JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN HOITOMALLI - OSAAMISVAATIMUKSET TULEVAISUUDEN TERVEYSKESKUKSESSA Uusi terveydenhuoltolaki ja Toimiva terveyskeskus -ohjelma edellyttävät terveyskeskusten vahvistamista. Vielä enemmän sitä vaativat asiakkaat. Terveyskeskusten kehittämisessä on yksi kantavista ajatuksista se, että hoitohenkilöstön osaamista kasvatetaan lääkäriosaamiseen suuntaan siten, jotta hoitajien on pätevyytensä ansioista mahdollista pitää enemmän hoitajavastaanottoja, määrätä potilaille tiettyjä lääkkeitä ja vähentää lääkärivastaanotolle päätyvien asiakkaiden määrää. Toinen merkittävä uusi toimintamalli on pitkäaikaissairaiden hoitomallin mukainen toiminta, jolla pitkäaikaissairaita voidaan saada omatoimisesti vaikuttamaan omaan terveydentilaansa ja hoidon tarpeeseensa. Tulevaisuuden terveyskeskuksessa on saatavilla myös erikoislääkäripalveluja ja jalkautettuja palveluja. Täydennyskoulutuksella tulee varmistaa hoitohenkilöstölle mahdollisuus urapolkuihin ja osaamisen nostamiseen uusiutuvien tehtävien ja vastuiden tasolle. Avovastaanottotoiminta, päivystys ja pitkäaikaissairaiden hoito Terveyskeskuspalvelujen kehittämisen tavoitteena on väestön hyvinvoinnin kasvu samalla kun terveyskeskuspalvelujen aikaansaama terveyshyöty, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus lisääntyvät. Tulevaisuudessa terveysasemilla toimii hoitajavastaanottoja, jotka ovat • asiantuntijasairaanhoitajan vastaanottoja (reuma-, muisti-, diabetes-, ultrahoitaja jne. tai tehtäväsiirtoihin perustuvia, kuten asiantuntijafysioterapeutin vastaanotto ), taustalla hoitajan erikoistumisopinnot tai räätälöity täydennyskoulutus • itsenäisiä hoitajavastaanottoja osana lääkäri-hoitaja-työparin toimintaa, taustalla on täydennyskoulutus/ työpaikkakoulutus ja lääkkeenmääräämisoikeuden erikoispätevyyteen johtava koulutus • itsenäisiä omahoitajavastaanottoja pitkäaikais- ja monisairaita asiakkaita varten, taustalla on täydennyskoulutus/ työpaikkakoulutus ja lääkkeenmääräämisoikeuden erikoispätevyyteen johtava koulutus. Kaksi viimemainittua toimivat mahdollisesti samoilla hoitajaresursseilla. Terveyskeskuksissa palvelujärjestelmää uudistetaan seuraavien kokonaisuuksien osalta: Avovastaanottotoiminnassa otetaan käyttöön lääkäri-hoitaja-työparit/-tiimit. Asiakkailla on omahoitaja ja omalääkäri tai vain omahoitaja ja lääkäritiimi, josta kuka tahansa voi toimia tarvitta- essa omalääkärinä. Asiakassuhteen synnyttyä asiakas ottaa yhteyden suoraan omahoitajaan, joka voi tehdä hoidon tarpeen arvioinnin puhelimessa ja varaa tarvittaessa ajan omalle vastaanotolleen vastaanotollaan. Hoitaja myös antaa asiakkaalle tarvittavat lähetteet tutkimuksiin, joiden tuloksia tarvitaan vastaanotolla käyntiä varten. Mikäli osoittautuu tarpeelliseksi, omahoitaja varaa ajan lääkärille/ erikoislääkärille. Itsenäiset hoitajavastaanotot lisääntyvät sitä mukaa kuin hoitajat saavat täydennys-/ jatkokoulutusta tätä tehtävää varten ja rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden. Terveyskeskuksissa on myös asiantuntijahoitajia, jotka ovat erikoistuneet esimerkiksi diabetes- tai reumahoitajiksi tai asiantuntijafysioterapeuteiksi jne.. Osa asiakkaista asioi tietyn sairautensa vuoksi nimenomaan asiantuntijahoitajan kanssa. Tulevaisuuden terveyskeskuksen toimintamalli ajanvarauksen ja avovastaanottojen osalta esitetään kuviossa 1 (Vesterinen 2010). Kuviossa 4 on toimintamalliin lisätään pitkäaikaissairaiden hoito ja päiväpäivystys. Kuvioissa näkyvät myös erilaiset virtuaaliset ja sähköiset palvelujärjestelmät, joita käytetään asiakasneuvontaan, esitietojen, hoito- tai tutkimustulosten antamiseen, hoitosuunnitelman seuraamiseen sähköisellä lomakkeilla sekä hoidosta keskusteluun asiakkaan ja ammattihenkilön välillä. Erikoislääkäreiden vastaanottoja tuodaan terveysasemille ja liikkuviin mobiiliyksiköihin, jotta päästään pois nykyisestä käytännöstä, jossa potilas ensin jonottaa terveyskeskuslääkärille ja saa lähetteen siirtyäkseen erikoissairaanhoidon jonoon odottamaan vuoroaan. TULEVAISUUDEN TERVEYSKESKUS: avovastaanotot, pitkäaikaissairaiden kokonaishoito, päiväaikainen päivystys T Y Ö P A R I T AJANVARAUS JA HOIDON TARPEEN ARVIOINTI, PALVELUOHJAUS (Sh, Th, Lh) Sähköiset palvelut VASTAANOTTO JA PALVELUOHJAUS Omahoitaja (sh,th) Asiantuntijahoitaja T A I T I I M I T Labora‐ torio Omahoitaja esim. diabetes Omalääkäri/ tiimilääkäri ‐ terveyskansio ‐ omahoito‐ kansio HOITO‐ SUUNNI‐ TELMA ASIAKAS/ POTILAS Ryhmä‐ ohjaus Erikoislääkäri Kiertävä avopalveluklinikka (bussi), terveyskioski Hoitaja‐ vastaanotto Jalkautuva 28.4.2011 erikoislääkäri Muut toimialat – liikunta, kulttuuri, Kolmas sektori, järjestöt ML Vesterinen Kuvio 1 Terveyskeskuksen avovastaanottotoiminnan sisältö. Tavoitteena on vähentää turhia lääkärissäkäyntejä, hyödyntää hoitajien kasvanutta osaamista ja ohjata asiakkaita myös kotona tapahtuvaan hoitoon ilman turhaa terveysasemalla käyntiä. Terveyskeskuksilla on myös liikkuvia palveluja (esimerkiksi Eksotella liikkuva mobiiliyksikkö Mallu, Espoolla terveyskioskit), joilla sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja, vanhuspalvelujen palveluohjaaja sekä usein myös lääkäri ja erikoislääkäri (esim. reumalääkäri) jalkautuvat haja-asutusalueille tai keskusten ulkopuolelle. Asukkaat varaavat yleensä ennalta vastaanottoajan, mutta akuutissa tilanteessa mobiiliyksikkö voi hoitaa myös päiväpäivystystehtävää. PITKÄAIKAISSAIRAIDEN HOITOMALLI (CCM) Pitkäaikaissairaiden palvelu tuotetaan tulevaisuudessa kokonaisvaltaiseen pitkäaikaissairaiden hoitomallin mukaisesti. Pitkäaikaissairauksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä astmaa, diabetesta, verenpainetautia, sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia. Malli laajenee koskemaan myös vanhus- ja vammaispalvelua sekä mielenterveys- ja päihdepalveluja. Pitkäaikaissairailla on usein samanaikaisesti monia hoitoa vaativia sairauksia ja ongelmia, joista osa sijoittuu terveydenhoidon, osa sosiaalitoimen puolelle. Pitkälle sektoroituneelle sairauksien ja ongelmien hoidolle on syntynyt vastapainoksi Cronic Care Model-malli, joka on pitkäaikaissairauksien holistinen hoitomalli. Pitkäaikaissairaat kuormittavat vastaanottoja, eivätkä varatut ajat riitä heidän kaikkien ongelmiensa käsittelyyn. Tällöin ei myöskään päästä haluttuun hoitotulokseen. Moniongelmaisen pitkäaikaissairaan hoitomallissa yhdistyy palvelutuotannon uudelleen organisointi, potilaan oman roolin vahvistaminen, päätöksenteon tuki ja kliinisten tietojärjestelmien kehittäminen. Oleellista on asiakkaan kannalta se, ettei häntä juoksuteta joka sairauden vuoksi eri vastaanotolla, vaan niitä hoidetaan koordinoidusti samalla käynnillä ja kokonaishoitosuunnitelman mukaan. Hoitomallissa asiakas ottaa yhteyden terveysasemalle, jossa puhelimeen vastaa tai palvelupisteessä häntä palvelee lähihoitaja tai sairaanhoitaja. Hänen tehtävänään on potilasta tarkasti kuunnellen tunnistaa potilaan mahdollinen sairaus ja osata ohjata potilas ensikäynnillä sopivalle hoitajalle ja varata tapaamiseen aika. Lähihoitaja myös antaa potilaalle lähetteen laboratorioon tai röntgeniin, mikäli hän arvioi tutkimukset tarpeellisiksi hoitajanvastaanotolla käyntiä varten. Tietojärjestelmä tuottaa lähetteet sen mukaan, mitä sairautta lähihoitaja on arvioinut potilaan sairastavan. Asiakas menee hoitajavastaanotolle sovittuna aikana. Sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja haastattelee ja tutkii potilaan sekä tekee arvion hoidon tarpeen. Asiakkaalle varataan ensimmäisellä kerralla myös lääkäriaika ja vastaanotolla lääkäri, hoitaja ja potilas tekevät yhdessä potilasta varten hoitosuunnitelman, jonka potilas hyväsyy ja jonka toteutuksessa asiakkaalla on omahoitovastuuta. Asiakas saa omahoitajalta valmennusta, kannustusta ja tukea elämäntapojen muuttamiseen, sairautensa omahoitoon ja seurantaa sekä terveytensä/ toimintakykynsä edistämiseen tai ylläpitämiseen. Mallissa toteutetaan moniammatillista yhteistyötä muiden toimialojen, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Omahoitaja ohjaa asiakastaan erilaisiin hoitosuunnitelman mukaisiin ryhmiin, liikuntapalveluihin yms. ,jolla asiakkaan terveyttä voidaan edistää. Tavoitteena on, että henkilöstön asenne hoitamiseen muuttuu auktoriteettisuhteesta valmentajasuhteeksi oheisen kuvion 2 osoittamalla tavalla. Aikaisempi ammattihenkilölähtöisyys ja ikään kuin määräysten antaminen potilaille muuttuu hoitoon sitoutumisen ja kumppanuussuhteen kautta hoidosta sopimiseen potilaan kanssa. Tällöin hoitajan roolikin muuttuu valmentajasuhteeksi. Asiakas toimii hoitosuunnitelman mukaisesti toteuttaen omahoitoa elintapojaan uudistamalla, pitämällä sähköistä omahoitokansiota mittaustuloksistaan yms., jotka myös omahoitaja voi lukea verkon kautta. Asiakas pitää yhteyttä omahoitajaan joko sähköisen terveyskansion kautta tai omahoitokansion avulla tai sähköpostitse tai puhelimitse. Mikäli hoito sujuu hoitosuunnitelman mukaisesti, että asiakas käy omahoitajan vastaanotolla kerran vuodessa (vuosikäynti) ja tarvittaessa omalääkärillä (vuosikäynti). Asiakaslähtöisyyden, vaikuttavuuden ja taloudellisuuden -> KOULUTUKSESSA OPITTAVAA yhdistäminen (= asenne) - omahoidon valmennus ja tuki, terveyden edistäminen asiakaslähtöinen ajattelu työorganisaatiolähtöisen tilalle kustannustietoisuus, talous- ja yhteiskuntaosaaminen laadun tuottaminen, perehdyttämisosaaminen Kuvio 2 Asiakaslähtöisyyden lisäämistavoite. Pitkäaikaissairaille koulutetaan omat hoitoa koordinoivat sairaan- tai terveydenhoitajat, joiden tehtävänä on hoitotyön lisäksi ohjata, seurata ja valmentaa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa ja sitouttaa potilas omanhoitonsa aktiiviseksi toteuttajaksi. Hoitajia koulutetaan uuden tehtäväalueen laajaan substanssiosaamiseen ja toimintamallin edellyttämiin ryhmäohjaus-, verkkoviestintä- ja valmennustehtäviin. Koulutusta on toteutettu työpaikkakoulutuksena, erikoistumisopintoina ja ylempinä amk-tutkintoina. Espoossa on omahoitajien koulutus tehtävään annettu työpaikkakoulutuksena. Mikäli potilaalla on pääsairautena esim. diabetes, voi omahoitajana toimia diabeteshoitaja. Jos taas pääongelma liittyy asiakkaan sosiaalisen avun tarpeeseen, voi omahoitajana olla sosiaaliohjaaja. Terveyskeskuksen kaikki henkilöstöryhmät tulee kouluttaa mallin mukaiseen uuteen työnjakoon. Ammattiryhmien välistä työnjakoa uudistetaan hyödyntämällä kaikkien olemassa olevaa osaamista ja täydennyskoulutuksella hankittavaa uutta osaamista. Pitkäaikaissairaiden kansainvälistä hoitomallia (E.H.Wagnerin 1998 hoitomallin mukaan) ovat edelläkävijöinä kehittäneet suomalaiseksi sovellukseksi Espoon kaupunki, Helsinki, Oulu ja Turku. Kuvio 3 esittää mallin periaatteen Espoossa. Mallin uudet toimintakäytännöt tukevat potilaan omaa toimintaa sairauden hoidossa ja potilas on hoitotiimin aktiivinen jäsen. SOTE-ENNAKOINTI-projektissa ennakoidaan, että mallin mukaiseen toimintatapaan siirrytään myös mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä myöhemmin erikoissairaanhoidossa sen integroiduttua vahvemmin perusterveydenhuollon kanssa. Kuvio 3 Espoon kaupungin pitkäaikaissairaiden hoitomalli. Kuviossa 4 (Vesterinen 2010) on kuvattu pitkäaikaissairaiden hoitomallin (CCM) mukaista uudistumista osana tulevaisuuden terveyskeskusta. Terveysaseman hoitajavastaanotot jakautuvat avovastaanottojen hoitajavastaanottoihin lääkäri- hoitajatyöpareissa, asiantuntijahoitajien vastaanottoihin ja pitkäaikaissairaiden omahoitajavastaanottoihin. Sama hoitaja voi käytännössä toimia sekä lääkäri-hoitaja työparissa että pitkäaikaissairaan omahoitajana. Lisäksi terveysaseman päiväpäivystyksessä on hoitajavastaanotto, jossa tehdään triage, hoitajan toimenpiteet ja tarvittaessa potilas ohjataan lääkärille. Kaikilla hoitajavastaanotoilla annetaan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden puitteissa myös reseptejä asiakkaille. Asiakaslähtöisyyden lisääntyminen näkyy jalkautuvissa palveluissa, joita voivat olla mobiiliyksikkö / klinikka-auto tai terveyskioski tms. ja erikoislääkäripalvelujen sekä vanhuspalvelujen vieminen lähelle asukkaita. Tulevaisuuden terveyskeskus on laajasti verkostoitunut pitkäaikaissairaiden hoidon ja terveydenedistämisen osalta alueensa muihin toimialoihin (liikunta, kulttuuri ja muu terveyttä edistävä toiminta) sekä kolmanteen sektoriin ja järjestöihin, joilla on paljon terveydenedistämis- ja sairaudenhoidon toimintaa tarjolla väestölle. Terveyskeskuksen henkilöstön tulee tuntea nämä tarjolla olevat mahdollisuudet hyvin, jotta asiakkaita voidaan ohjata niiden pariin. TULEVAISUUDEN TERVEYSKESKUS: avovastaanotot, pitkäaikaissairaiden kokonaishoito, päiväaikainen päivystys AJANVARAUS JA PALVELUOHJAUS T Avovast.otto Pitkäaik.potilaat CCM Labora‐ Y Lähih., sh, th, Omahoitaja torio Ö (Sh, Th, Lh) sos.ohjaaja… Sähköiset P palvelut A VASTAANOTTO JA PALVELU‐ ‐ terv.kansio R OHJAUS ‐ omahoito‐ I Omahoitaja Case manager kansio T (sh,th) Omahoitaja T A I T I I M I T Asiantuntijahoitaja esim. diabetes (th ,sh,sosh) Omalääkäri/ tiimilääkäri Omalääkäri Erikoislääkäri tk:ssa Erikoislääkäri HOITOSUUN‐ NITELMA PÄIVÄPÄIVYSTYS Hoitajapäivystys ‐Hoidon tarpeen arviointi ja hoito ASIAKAS/ POTILAS Ryhmä‐ ohjaus Kiertävä avopalveluklinikka (bussi). Terveyskioski tms. Hoitajavast.otto Jalkautuva erikoislääkäri Hoitajavastaan‐ otto/ ja vanhus/ vammaispalv.ohjaus Lääkäripäivystys Muut toimialat – liikunta, ravit‐ semus, kulttuuri, Kolmas sektori, järjestöt ML Vesterinen 2010 Kuvio 4 Pitkäaikaissairaiden hoitomalli osana tulevaisuuden terveyskeskusta. Seuraavaksi kuvataan tarkemmin kirjoittajalle ennakointityön aikana muodostunutta käsitystä tulevaisuuden terveyskeskuksen hoitajavastaanottoja. HOITAJAVASTAANOTOT TERVEYSASEMILLA Tulevaisuudessa terveysasemien vastaanotot jakautuvat lääkärivastaanottoihin ja hoitajavastaanottoihin, joilla lääkärit ja hoitajat toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään (työparit, tiimit, konsultaatiot). Kuten jo edellä on selvitetty, tulee erityyppisillä hoitajavastaanotoilla olemaan suuri merkitys terveyskeskusten kehittämisessä. Hoitajavastaanottoja on ollut jo pitkään olemassa, mutta niiden tehtäväalue on ollut rajallinen. Tulevaisuudessa on terveysasemilla seuraavanlaisia hoitajavastaanottoja, joista osa on päällekkäisiä (= sama hoitaja voi toimia eri vastaanottoroolissa asiakkaan riippuen, vaikka ne mainitaan tässä yhteydessä erikseen: 1) Omahoitajavastaanotto lääkäri-hoitaja-työparissa /-tiimissä Lääkäri-hoitaja-työparimallissa on sairaanhoitajalla/ terveydenhoitajalla oma ajanvarusvastaanotto. Asiakas ottaa yhteyden suoraan omahoitajaan, joka tekee hoidontarpeen arvioinnin ja varaa ajan omalle vastaanotolleen, lääkärille tai tutkimukseen hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tai neuvoo asiakasta kotihoitoa varten. Hoitaja antaa tarvittavat lähetteet laboratoriokokeisiin tai tutkimuksiin ennen vastaanotolle tuloa, jotta tulokset ovat käytettävissä joko hoitajavastaanotolla tai lääkärivastaanotolla. 2) Omahoitajavastaanotto pitkäaikaissairaiden hoitomallissa Pitkäaikaissairaiden hoitomallissa on omahoitajalla vastaanotto ja sähköinen tai puhelinyhteydenpito asiakkaaseen. Asiakkaan kanssa seurataan hoitosuunnitelman toteutumisesta, valmennetaan asiakasta omahoitoon ja pidetään häneen yhteyttä sähköisesti tai puhelimitse. Omahoitaja seuraa asiakkaan omahoitokansion/ terveyskansion avulla hoitosuunnitelman toteutumista. Tulevaisuudessa omahoitaja voi uusia osan asiakkaan resepteistä tai määrätä uutta lääkehoitoa asiakkaalle. 3) Asiantuntijahoitajien vastaanotot Asiantuntijahoitajien vastaanottoja lisätään erityiseen asiantuntijuuteen perustuvilla vastaanotoilla, kuten reuma-, muisti- ja diabeteshoitajien vastaanotoilla. Asiantuntijuus perustuu joko erikoistumisopintoinnolla saavutettuun lisäosaamiseen tai työpaikkakoulutukseen. Asiantuntijahoitaja voi olla pitkäaikaissairaan potilaan omahoitaja tai konsultti, jos potilaan pääsairaus sitä edellyttää. Toisenlaisia asiantuntijahoitajien vastaanottoja ovat esimerkiksi asiantuntijafysioterapeuttien vastaanotot, joissa on lisäkoulutuksen ansiosta tehty tehtävänsiirto lääkäriltä hoitajalle, joka voi esimerkiksi fysioterapian tapauksessa tutkia potilaan ja käynnistää hoidon jo ennen lääkärin vastaanotolle pääsyä. 4) Päiväpäivystyksen hoitajavastaanotot Päiväpäivystyksessä potilaan vastaanottaa hoitaja, joka tekee hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitaa osan potilaista itsenäisesti tai lääkäriä konsultoiden. Lääkäreiden työaikaan sisällytetään päiväpäivystysvastuuta, jolloin potilaat tulevat nykyistä enemmän hoidetuiksi päiväsaikaan. Täten vähennetään painetta ilta- ja yöpäivystykseen. Erikoislääkärien vastaanottoja tuodaan terveysasemille tai niitä viedään liikkuvilla yksiköillä sovittuihin asiakaspisteisiin tai asiakkaan kotiin. Tämän on tapahduttava viimeistään vuonna 2014 (Terveydenhuoltolaki). Lähteet Espoon kaupunki 2010. ESPOON OMAHOITOHANKE- Kroonisesti sairaiden hoitomallin ja omahoitoa tukevien palvelujen kehittäminen. Hankkeen loppuraportti 1.9.2005–28.2.2010. Opetushallitus 2011. Koulutus ja työvoiman kysyntä 2025. Ennakointituloksia tulevaisuuden työpaikoista ja koulutustarpeista, väliraportti.. Raportit ja selvitykset 2011:12 Terveydenhuoltolaki 2010. http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ev_244_2010_p.shtml Marja-Liisa Vesterinen OSAAMISVAATIMUKSET TULEVAISUUDEN TERVEYSKESKUKSESSA Terveyskeskustyössä ovat uusia muutostrendejä lääkäri-hoitajatyöparitoiminta tai tiimityö, hoitajavastaanottojen laajentuminen ja monimuotoistuminen sekä pitkäaikaissairaiden hoitomallin käyttöönotto sekä kaikkiin näihin muutoksiin liittyvät uudet työnjakomallit, moniammatillisuus ja uudet substanssiosaamisen kasvun vaatimukset. OSAAMISVAATIMUKSET PITKÄAIKAISSAIRAIDEN HOITOMALLISSA Terveyskeskustyössä on kaikkien opittava uuden terveyshyötymallin mukainen toiminta ja omat tehtävänsä siinä. Seuraavassa on ennakointihaastattelujen perusteella jaoteltu hoitomalliin liittyvät osaamisvaatimukset kaikille ammattiryhmille yhteisiin ja sen jälkeen ammattiryhmäkohtaisiin osaamisvaatimuksiin. Työelämän avaintaidot, alan perusosaaminen ja kokonaisuuden hallinnan osaaminen on kuvattu jo edellä. Kuvioon 1 on koottu kaikille yhteiset hoitomalliin liittyvät osaamisvaatimukset. Ne soveltuvat pohjaksi olemassa olevan henkilöstön täydennyskoulutukselle ja tutkintojen opetussisältöjen uudistamiselle. Jokaisen mallin mukaan toimijan on tarpeen hallita terveyshyötymalli/ pitkäaikaissairaiden hoitomalli kaikilta osiltaan ja tiedettävä sen tuloksista ja vaikuttavuusmahdollisuuksista. Myös asiakkaan luottamus ja into mallin mukaiseen toimintaan olisi saatava vahvaksi, jotta innostus ja sitoutuminen omahoitoon syntyy. Pitkäaikaissairaiden hoitomalli: osaamistarpeet ammattiryhmittäin Yhteiset asenne, asiantuntemus ja kokemus asiakasosaaminen ja palveluosaaminen vuorovaikutustaidot, dialogin hallinta, ohjaustaidot terveyshyötymallin/ pitkäaikaissairaiden hoitomallin hallinta lääketieteellinen osaaminen oman prosessin tunteminen taito kohdata asiakas hänen yksilöllisistä lähtökohdista käsin tiimityötaidot kehittämisen ymmärtäminen osana perustyötä omasta jaksamisesta huolehtiminen oman työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpito Kuvio 1 Yhteiset osaamisvaatimukset pitkäaikaissairaiden hoitomallissa. Hoitohenkilöstö tarvitsee lääketieteellistä perusosaamista pitkäaikaissairauksista ja mm. muistisairauksista tunnistaakseen ne ja pystyäkseen ohjaamaan ensikontaktin yhteydessä asiakasta hoitoprosessissa eteenpäin. Jokaisen tulee tuntea omat tehtävänsä ja pitkäaikaissairaiden hoitomalli prosessina. Mallin mukainen toiminta edellyttää myös kokemuspohjaa terveyskeskustyöstä ja pitkäaikaissairauksien hoidosta. Espoossa arvioitiin kolmen vuoden kokemuksen tuovan riittävän kokemuspohjan sekä lähihoitajalle että sairaanhoitajalle tai terveydenhoitajalle toimia mallin mukaisissa tehtävissä. Asiakkaan kohtaamisen taidot, dialogin taito ja ohjaustaidot ovat välttämättömiä, jotta saadaan alkuvaiheessa selville potilaan ongelma ja hoidontarve ja osataan palveluohjata häntä oikein. Asiakas on osattava kohdata yksilöllisesti hänen lähtökohdistaan ja voimavaroistaan käsin, koska hoitosuunnitelmaa ei voida määrätä potilaalle, vaan siitä sovitaan yhdessä hänen kanssaan. Oheinen kuvio 2 ilmentää omahoitajan roolia omahoitomallissa ja valmennussuhteessa potilaan kanssa toimintatavan muuttuessa auktoriteettisuhteesta valmennussuhteeseen (Espoon kaupunki 2010, 37) Kuvio 2 Potilas on hoitotiimin avainpelaaja (Espoon kaupunki 2010). Hoitomalli edellyttää hyviä tiimityötaitoja vastaanottopisteen, omahoitajan, lääkärin ja muiden toimijoiden välillä, kun suunnitellaan hoitoa sen eri vaiheissa. Uuteen hoitomallin siirtymisessä on henkilöstön tarpeen oppia sisäistämään, että yhteinen kehittäminen on osa perustyötä, eikä sitä tehdä pelkästään hankkeissa, vaan arjen pienissä teoissakin. Käytännön asiantuntijat korostivat haastatteluissa sitä, kuinka tärkeää on muutosprosesseja sisään ajettaessa huolehtia omasta jaksamisesta. Ajan hallinta ja omasta terveydestä huolehtiminen on näin ollen tärkeä osa opintoja. Kuvioon 3 on koottu lähihoitajan osaamistarpeet hoitomallissa. Lähihoitaja on Espoossa yleensä ensimmäinen, joka kohtaa terveysasemalle hakeutuvan pitkäaikaissairaan. Lähihoitajalle annettu rooli kuvastaa sitä, että Espoossa tunnetaan nykyinen lähihoitajakoulutus hyvin ja halutaan hyödyntää. osaamista. Vaihtoehtona on, että palvelupuhelimeen vastaa sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja. Lähihoitajan osaamistarpeet liittyvät edellä kuvattuun asiakkaan ensikontaktiin, kun hän hakeutuu terveysaseman asiakkaaksi. Jos lähihoitaja ensimmäisenä potilaan kontaktina epäillee, että kyseessä on pitkäaikaissairaus, ohjaa hän potilaan hoitomallin mukaiseen prosessiin. Ellei, niin potilas ohjataan normaalisti ensin hoitajavastaanotolle hoidontarpeen arviointia varten ja sen jälkeen tilanteen mukaan siitä eteenpäin vastaanottoprosessissa. Pitkäaikaissairaiden hoitomalli: osaamistarpeet ammattiryhmittäin Lähihoitaja puhelinpalvelu ja palveluosaaminen hoidon tarpeen arviointi (dialogisuus, asiakaslähtöinen asenne) kirjaaminen ohjaus prosessissa oikealle henkilölle tietojärjestelmän käyttö: laboratorio- ja röntgenlähetteet vahva ja selkeä ammatti-identiteetti oman työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpito työelämän pelisäännöt Kuvio 3 Lähihoitajan osaamistarpeet pitkäaikaissairaiden hoitomallissa. Kuviossa 4 kuvataan sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja lääkärin osaamisvaatimuksia pitkäaikaissairaiden hoitomallissa. Pitkäaikaissairaiden hoitomalli: uudet osaamistarpeet ammattiryhmittäin Sairaanhoitaja/ terveydenhoitaja vuorovaikutustaidot (dialogisuus, voimavaralähtöisyys) luottamuksen aikaansaaminen hoito- ja ohjaussuhteeseen lääketieteellinen osaamisen pitkäaikaissairauksista nykyistä syvempi lääkehoitojen rinnakkais- ja yhteisvaikutukset hoidon yksilöllinen räätälöinti tietojärjestelmien käyttö (lähetteet, tulokset, terveyskansio) atk-ohjelman käyttö, joka opastaa lääkehoidon suunnittelussa, seurannassa ja muutostarpeissa kannustaminen ja tukeminen hoidon koordinointi kokonaisuutena vahva ja selkeä ammatti-identiteetti laaja-alainen ajattelutapa kolmannen sektorin ja yhteistyömahdollisuuksien tunteminen ja hyödyntäminen muiden palvelujen tunteminen Lääkäri tiimityötaidot konsultointiosaaminen asiakaslähtöisyys hoitosuunnitelmassa ja sen toteutumisessa Kuvio 4 Omahoitajan ja lääkärin osaamisvaatimukset pitkäaikaissairaiden hoitomallissa. Sairaanhoitajalta ja terveydenhoitajalta, joka toimii pitkäaikaissairaan omahoitajana, edellytetään paitsi hyviä vuorovaikutus- ja kuuntelutaitoja sekä kykyä saada potilas huomaamaan omien elintapojensa muutostarpeet ja mahdollisuudet itse vaikuttaa omaan terveyteensä. Hyvät keskustelutaidot auttavat synnyttämään luottamuksen hoito- ja ohjaussuhteeseen hoitajan ja asiakkaan välille. Omahoitajan ja omalääkärin osaamiseen kuuluu kyky räätälöidä hoitosuunnitelma asiakkaan yksilöllisistä voimavaroista ja sitoutumisesta käsin asiakaslähtöisesti. Asiakas tarvitsee hoitajalta kannustamista ja tukea oman osuutensa, itsehoidon toteuttamiseen. Hoitajalla tulee olla tunneälyä ja empaattista kykyä toivon luomiseksi, pelkojen lievittämiseksi ja asiakkaan innostamiseksi. Omahoitajan substanssiosaamisen tulee olla hyvää kroonisten pitkäaikaissairauksien oireista, lääke- ja lääkkeettömästä hoidosta sekä lääkehoitojen rinnakkais- ja yhteisvaikutuksista. Hoitaja tarvitsee myös taitoja käyttää atk-ohjelmaa, joka opastaa lääkehoidon suunnittelussa, seurannassa ja muutostarpeissa. Osa pitkäaikaissairaista on sydänsairaita ja osaamisvaatimuksissa on kiinnitettävä enemmän huomiota hoitajien sydänsairauksien osaamiseen, ettei osaaminen jää vain sydänhoitajien erityisosaamisen varaan. Pitkäaikaissairaiden hoitosuunnitelmaan liitetään tarvittaessa ja asiakkaan siihen sitoutuessa myös erilaista liikuntaa, kulttuuritapahtumia tai osallistumista ryhmissä tapahtuvaan ohjaukseen ja vertaistuen saamiseen. Omahoitaja on avainasemassa etsittäessä asiakkaalle sopivia elämäntapojen muutokseen, painonhallintaan, päihteettömyyteen, ravitsemukseen jne. liittyviä ryhmiä. Tämä edellyttää, että omahoitajalta tuntee paikalliset kulttuuri-, liikunta- ja muut tarjolla olevat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut, joihin voi potilaan ohjata. Espoossa omahoitaja pystyi jopa sähköisesti varaamaan vastaanoton aikana potilaalle ajan em. ryhmiin. Omahoitajalta edellytetään osaamista ja laaja-alaista ajattelutapaa hoidon koordinoimiseksi kokonaisuutena, mutta myös selkeää ja vahvaa ammatti-identiteettiä, joka auttaa tunnistamaan oman osaamisen rajat ja tarpeen ohjata potilasta muun ammattihenkilön hoitoon omien osaamisrajojen tullessa vastaan. Lääkärin osaamisvaatimukset muissa kuin lääketieteellisissä asioissa liittyvät tiimityötaitoihin, konsultointiosaamiseen sekä asiakaslähtöisyyden toteuttamiseen hoitosuunnitelmassa OSAAMISVAATIMUKSET HOITAJAVASTAANOTOILLA Työelämän avaintaidot, alan perusosaaminen ja kokonaisuuden hallinnan osaaminen on kuvattu jo edellä. Hoitajavastaanottoja ja asiantuntijahoitajan vastaanottoja pitävät sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat. Tällä hetkellä heitä täydennyskoulutetaan erikoistumisopinnoilla tai työpaikkakoulutuksena hoitajavastaanottojen pitämistä varten. Lääkärien ja hoitajien välillä toteutetaan tehtävänsiirtoja hoitajien lisäkoulutuksen ansiosta, mm. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella on hoitajia koulutettu triage-vastaanottoa varten, hammashoitajia ja fysioterapeutteja taas on koulutettu eräisiin tehtäviin, joita aiemmin ovat tehneet lääkärit. Näitä koulutuksia on toteutettu työpaikkakohtaisten tarpeiden perusteella ja koulutukseen ovat osallistuneet myös työpaikan omat lääkärit (työpaikalla tapahtuva koulutus) sen lisäksi, että osa koulutuksesta on toteutunut paikallisen ammattikorkeakoulun opetuksena. Kuvioon 5 on koottu yhteenveto siitä, minkälaisia uusia tai vahvistettavia osaamistarpeita on asiantuntijahoitajan vastaanottoa pitävällä hoitajalla. Asiantuntijahoitajan vastaanottotyö edellyttää vahvaa substanssiosaamista tietystä sairaudesta (reuma, diabetes jne.). Osaamista voidaan kehittää sekä erikoistumisopintojen että työkokemuksen avulla. Lisäksi tarvitaan osaamista itsenäisen vastaanoton pitämisestä, puhelinneuvonnasta ja sähköisten ja atk- järjestelmien käytöstä, pitkäaikaissairaiden potilaiden hoidosta, seurannasta ja sairauksien ennaltaehkäisystä. Koska asiantuntijahoitaja todennäköisesti toimii moniammatillisessa yhteistyössä osana pitkäaikaissairaiden hoitomallin mukaista toimintaa, on hänen tunnettava hoitomalli ja sen toiminnat hyvin. Tulevaisuudessa on oletettavaa, että asiantuntijahoitajilla on suoritettuna rajattuun lääkkeenmääräämiseen tarvittava koulutus. ASIANTUNTIJAHOITAJAN VASTAANOTTOIHIN TARVITTAVA OSAAMINEN (diabeteshoitaja, muistihoitaja, reumahoitaja, asiantuntijafysioterapeutti…) • • • • vahva substanssiosaaminen ja riittävä kokemus lääkehoito-osaaminen ja -pätevyys Itsenäisen vastaanoton pitäminen puhelinneuvonta pitkäaikaissairaiden potilaiden hoito, seuranta ja ennaltaehkäisy omalla erityisalueella • sähköiset järjestelmät sekä niiden käyttö hoidossa ja vuorovaikutuksessa Kuvio 5 Asiantuntijahoitajan vastaanottoihin tarvittava uusi osaaminen. Itsenäisellä hoitajavastaanotolla ovat uusia tai vahvistettavia osaamisalueita itsenäisen vastaanottotyön hallinta, puhelinneuvonta ja substanssiosaaminen, joka useimmiten nousee esiin hoitajavastaanotolle tulevien potilaiden hoidossa: tavallisimmat infektiosairaudet, niiden hoidon tarpeen arviointi, hoito, ohjaus ja lääkehoito. Oikeus rajattuun lääkkeenmääräämisoikeuteen saadaan alkuvaiheessa juuri käynnistyneiden erikoistumisopintojen tai muun täydennyskoulutuksen kautta. Ammattikorkeakouluissa tulee arvioida sitä, tuleeko rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden edellyttävät opinnot tulevaisuudessa sisällyttää sairaanhoitajan perusopintoihin. Lisäksi valtaosa hoitajavastaanottoja pitävistä sairaanhoitajista tai terveydenhoitajista toimii myös pitkäaikaissairaiden hoitomallin mukaisena omahoitajana, jolloin heidän on hallittava itse hoitomalli, kroonisten pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisy, hoito ja seuranta sekä potilaiden omahoidon tukeminen. Itsenäistä hoitajavastaanottoa pitävän sairaan- tai terveydenhoitajan tulee jatkossa hallita hyvin tavallisimpien infektiosairauksien hoidon tarpeen arviointi, ohjaus ja lääkehoito, johon viimemainittuun hoitajalla pitäisi olla suoritettuna rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden edellyttämä 45 opintopisteen koulutus. Lisäksi hoitajalla tulee olla osaamista kroonisten pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisystä, hoidosta ja seurannasta sekä lääkehoidosta ja lääkkeettömästä hoidosta. Hoitajavastaanottoa pitävän hoitajan tulee osata lääkäri-hoitajatyöparityöskentely tai tiimissä työskentely. Opinnoissa on hyvä oppia lääkäri-hoitajayhteistyön työprosessi ja työnjako sekä oppia ymmärtämään valtakunnallisten hoitosuositusten soveltaminen paikallisesti. Hoitajavastaanottoa pitävien sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien tehtäväkenttään tulee kuulumaan enenevässä määrin erilaisten ryhmien ohjaamista, yhteistyötä muiden ammattiryhmien kanssa (esim. lastensuojelu) ja saattohoitoon osallistumista kotikäynneillä. Lastensuojeluosaamista tarvitaan lisää sekä avovastaanottotyöhön terveysasemilla että neuvoloihin ja koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien odotetaan hallitsevan asiakas(perhe)keskeisiä työmenetelmiä. Saattohoitosuositusten mukaisesti sekä sairaan- että lähihoitajien saattohoidon erikoistumiskoulutus on aloitettava kiireellisesti. Työelämässä toimiville lähihoitajille saattohoidon osaamista tulee vahvistaa ammatillisena lisäkoulutuksena paitsi hyvän perushoidon myös kuolevan erilaisiin fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin, hengellisiin ja olemassaoloa koskeviin tarpeisiin vastaamista. Hyvään saattohoidon osaamiseen liittyy myös oireiden lievittämiseen ja omaisten tukemiseen liittyvän osaaminen sekä työn jatkuva laadullinen arviointi, joita voidaan ammatillisella lisäkoulutuksella vahvistaa. Kuvioon 6 on koottu uusia tai vahvistettavia substanssiosaamiseen menetelmäosaamiseen, moniammatilliseen yhteistyöhön ja kotiin vietäviin hoitoihin liittyviä osaamistarpeita. OSAAMISTARPEET ITSENÄISELLÄ HOITAJAVASTAANOTOLLA Substanssiosaaminen tavallisimpien infektiosairauksien hoidon tarpeen arviointi, ohjaus ja lääkehoito rajattu lääkkeenmääräämisoikeus ja lääkehoito-osaaminen omahoitajana toimiminen: kroonisten pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisy, hoidon tarpeen arviointi ja seurannasta sekä lääkehoito ja lääkkeetön hoito saattohoidot ja muu kotona tapahtuva, osin tehostettu hoito terveyden edistäminen avoterveydenhuollossa Menetelmäosaaminen lääkäri-hoitajatyöparityöskentely tai tiimissä työskentely lääkäri-hoitajayhteistyön työprosessi ja työnjako ryhmähoidon ja ohjauksen toimintatavat ja soveltamisalueet ennalta ehkäisevä puhelinneuvonta valtakunallisen verkkokonsultoinnin hyödyntäminen Lastensuojeluosaaminen ennalta ehkäisevän lastensuojelun rooli, moniammatilliset kumppanit, hyvinvointistrategian ja lastensuojelusuunnitelman mukaiset vastuut, kumppanit ja verkostot ja niiden tehtävät ongelmien syiden ymmärtäminen ja niihin puuttumisen työmenetelmät lapsista huolehtiminen vanhempien sairastaessa Kuvio 6 Itsenäistä hoitajavastaanottoa pitävän hoitajan substanssi- ja menetelmäosaamisen, moniammatillisen yhteistyön (lastensuojelu).
© Copyright 2024