Päiväkoti Satumaa Riihimäki Varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Päiväkoti Satumaa ...................................................................................................................... 4 2 Toiminta-ajatus........................................................................................................................... 5 2.1 Lapselle hyvä arki ............................................................................................................................... 5 2.2 Toiminnan suunnittelu, arviointi ja kehittäminen ........................................................................ 5 3 Päiväkodin arvot .......................................................................................................................... 6 3.1 Lapsilähtöisyys .................................................................................................................................... 6 3.2 Ammatillisuus ...................................................................................................................................... 7 3.3 Turvallisuus.......................................................................................................................................... 7 3.4 Kasvatuskumppanuus.......................................................................................................................... 8 3.5 Arvostava kohtaaminen ..................................................................................................................... 8 4 Luontokasvatus............................................................................................................................. 9 4.1 Metsä ..................................................................................................................................................... 9 4.2 Ulkoilu ................................................................................................................................................... 9 4.3 Kierrätys .............................................................................................................................................. 9 4.4 Ekologinen ajattelu .......................................................................................................................... 10 5 Sisältöalueet............................................................................................................................... 10 5.1 Matemaattinen sisältöalue.............................................................................................................. 10 5.2 Luonnontieteellinen sisältöalue ..................................................................................................... 11 5.3 Historiallis-yhteiskunnallinen sisältöalue ................................................................................... 11 5.4 Estettinen sisältöalue ..................................................................................................................... 12 5.5 Eettinen sisältöalue ......................................................................................................................... 12 5.6 Uskonnollis-katsomuksellinen sisältöalue ................................................................................... 12 6 Arjen käytäntöjä päiväkodissa ............................................................................................. 13 6.1 Ruokailu ............................................................................................................................................... 13 6.2 Ulkoilu ................................................................................................................................................. 13 6.3 Päivälepo ............................................................................................................................................. 14 7 Lapselle ominaiset tavat toimia............................................................................................ 15 7.1 Liikkuminen ......................................................................................................................................... 15 7.2 Tutkiminen ......................................................................................................................................... 15 7.3 Taide ................................................................................................................................................... 16 7.4 Leikki ................................................................................................................................................... 17 7.5 Kieli ...................................................................................................................................................... 18 2 8 Lapsen Vasu – prosessin käytännöt Satumaassa ............................................................ 20 8.1 Päätös päivähoitopaikasta ja hoitosopimuksen tekeminen ...................................................... 20 8.2 Päiväkotiin tutustuminen ................................................................................................................ 20 8.3 Aloituskeskustelu ja omahoitajuus .............................................................................................. 20 8.4 Vasu-keskustelut .............................................................................................................................. 21 3 1 Päiväkoti Satumaa Riihimäen Päiväkoti Satumaa sijaitsee Räätykänmäellä Koppelintiellä. Päiväkoti on valmistunut elokuussa 2011, jolloin se on myös aloittanut toimintansa. Päiväkotimme on osa Päivähoito Satumaa Oy:tä, jolla on Etelä-Suomen alueella yhteensä seitsemän päiväkotia ja ryhmäperhepäiväkotia. Uudessa päiväkodissamme aloitti myös ihan uusi työyhteisö. Tahdoimme kaikki päiväkodin, jossa jokaisella lapsella ja työntekijällä olisi hyvä olla. Sen tähden jokaisen ideat ja ajatukset on otettu huomioon kehittäessämme toimintaamme. Teemme yhteistyötä Riihimäen kaupungin kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelmamme (VASU) perustuu Riihimäen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan. VASU:n tekemistä varten nimettiin henkilökunnastamme tiimi, mutta jokainen työntekijä on osaltaan osallistunut VASU:n tekoon. VASUa päivitetään vuosittain ja prosessi onkin käynnissä kokoajan. Muita kaupungin yhteistyötahoja ovat neuvola, puhe- ja toimintaterapeutti sekä psykologi. Kiertävä erityislastentarhanopettaja käy säännöllisesti päiväkodissamme. Teemme yhteistyötä myös Riihimäen seurakunnan kanssa. Päiväkotimme tärkein ja arvokkain osa ovat tietenkin lapset, joten tahdoimme ottaa myös heidät mukaan pohtimaan arvojamme ja toimintaamme. Lapset antavat ideoita toimintaamme ja heiltä saamme myös suoran palautteen. Päiväkodissa on kolme ryhmää: alle 3-vuotiaat Peukaloiset, sekä Maahiset ja Menninkäiset, jotka on mitoitettu yli 3-vuotiaiden ryhmiksi. Jokaisessa ryhmässä on lastentarhanopettaja, sekä kaksi lastenhoitajaa. 4 2 Toiminta-ajatus 2.1 Lapselle hyvä arki Toiminta-ajatuksenamme on luoda lapselle hyvä arki. Arki, jossa on syliä, oppimista ja sopivasti haasteita. Näin lapsi voi turvallisesti kasvaa ja kehittyä omaksi yksilökseen. Luomme lapselle turvallisen ja monipuolisen toimintaympäristön, jossa lapsi saa toteuttaa itseään ja hänellä on hyvä olla. Ihmiskäsityksemme mukaan jokaista lasta kunnioitetaan ja arvostetaan omana persoonanaan, hyväksyen lapsen erilaisuus. Huomataan lapsessa oleva hyvä ja kannustavalla otteella ohjataan lasta ottamaan vastuuta omasta käyttäytymisestään ja selvittämään ristiriitatilanteita myönteisin keinoin. Lasta autetaan selviytymään epäonnistumisen kokemuksista, häntä rohkaistaan myötätunnon, hyväksyvän koskettamisen, fyysisen läheisyyden ja sylissä pitämisen avulla. 2.2 Toiminnan suunnittelu, arviointi ja kehittäminen Päivähoidon toimintakauden alussa luodaan toiminnalle suunnitelmat ja tavoitteet. Suunnittelemme viikkorytmin etukäteen tulevalle viikolle ja se on vanhempien nähtävänä seinällä. Lähetämme kerran kuussa kuukausitiedotteen ajankohtaisista asioista sähköpostitse vanhemmille. Toimintaamme ohjaa etukäteen valittu teema, joka jatkuu läpi toimintakauden. Viikko-/ kuukausiohjelmamme on monipuolinen ja toiminnat suunniteltu lasten ikätaso huomioiden. Kasvattajatiimin vastuulla on lapsen päivän suunnittelu ja toteuttaminen siten, että turvallisuus ja vuorovaikutus mahdollistuvat päiväkodin arjessa. Kehittämisen edellytyksenä on toiminnan arviointi ja itsearviointi. Pyrimme kehittämään toimintaamme myös perheiltä saamamme palautteen pohjalta. Kerran vuodessa jaamme vanhemmille asiakastyytyväisyyskyselyn. Lisäksi pidämme joka syksy vanhempainillan, jossa otamme mielellämme vastaan toiveita ja ideoita. Varhaiskasvatuskeskusteluissa vanhempien kanssa käymme läpi lapsen vasun ja yhdessä arvioimme lapsen kehitystä, tavoitteiden toteutumista ja toimintaamme. 5 Säännöllisen palautteen antaminen ja vastaanottaminen tiimissä on jokaisen tiimin jäsenen ammatillisen kehityksen kannalta tärkeää. Myönteiset mielikuvat ja tavoitteet vievät pidemmälle kuin jatkuva ongelmien ja epäkohtien listaaminen. Hyvässä työyhteisössä on motivoituneita, ammattitaitoisia työntekijöitä, jotka ovat valmiita tarkastelemaan kriittisesti työtapojaan ja olla mukana kehittämässä päiväkodin arkea toimivammaksi. 3 Päiväkodin arvot Tärkeimmät arvot päiväkoti Satumaassa ovat lapsilähtöisyys, ammatillisuus, turvallisuus, kasvatuskumppanuus ja arvostava kohtaaminen. Olemme keränneet jokaisen kappaleen loppuun lasten ajatuksia siitä, mitä kukin arvo päiväkodissamme tarkoittaa. 3.1 Lapsilähtöisyys Päiväkodissa työntekijät ovat lasta varten. Lapsilähtöisyydellä tarkoitetaan sitä, että työtä lasten kanssa tehdään erityisesti heidän tarpeistaan lähtien. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lasten tulisi päättää kaikesta. Lapsen kasvua ja kehitystä pyritään tukemaan mahdollisimman hyvin. Jokainen lapsi hyväksytään sellaisena kun hän on. Lapsen yksilöllisyyttä kunnioitetaan, lasta kuunnellaan ja kannustetaan sekä tuetaan omatoimisuuteen. Että Lapsi lähtee kotoa. (Luka) Lähtee kotoa pois. (Riku) Kodista menee pois. (Sampo) Että lapsi lähtee kotiin. (Emma) Lapsi lähtee kouluun yksin. (Veera) Lapsi lähtee päiväkotiin. (Nelli) Että lähtee hoidosta pois. (Elias) Voi vaikka lähteä kotoa päiväkotiin. (Veeti) Että lähtee pois. (Iiris) 6 3.2 Ammatillisuus Toimintamme on tavoitteellista ja suunnitelmallista. Ongelmatilanteisiin suhtaudumme ammatillisesti. Haluamme kehittää työntekijöidemme ammatillista kehitystä ja henkilöstön osaamista muuttuvien tarpeiden mukaan, uuden oppimiselle olemme avoimia. Jokainen työntekijä ottaa vastuun omasta työstään, mutta arvostamme työyhteisössämme moniammatillisuutta, sekä osaamisen jakamista. Jokainen työntekijä tiedostaa oman toimintansa ja sen perusteet. Ammattitaitoiset lapset (Luka) Että on ammattilainen. (Emma) Ammattilainen menee kouluun. (Veera) Voi tulla erilainen ammatti. (Elias) Harrastaa vaikka motocrossia ja jääkiekkoa. (Veeti) 3.3 Turvallisuus Haluamme, että lapsi tuntee olonsa päiväkodissa turvalliseksi. Päiväkodissa on töissä lapselle tutut aikuiset, jotka yhteisillä rajoilla ja säännöillä luovat lapsen hoitopäivään turvalliset puitteet. Vanhempien tulisi myös voida jättää lapsensa turvallisin mielin hoitoon. Päiväkodille on tehty turvallisuussuunnitelma, johon työntekijät, sijaiset ja harjoittelijat perehdytetään. Työntekijät ovat käyneet alkusammutuskoulutuksen ja vuosittain järjestämme pelastautumisharjoitukset. Henkilökunnalla tulee olla suoritettuna ensiapukoulutus ja he päivittävät ensiaputaitojaan säännöllisesti. Pidämme myös säännöllisesti koko henkilökunnan palavereja, joissa puhutaan myös turvallisuusasioista. Liikennemerkkejä täytyy katsoa. (Luka) Kattoo liikennemerkit eteen. (Sampo) Turvallisuusväline (Emma) Heijastimet (Veera) Liivit pitää olla päällä pimeässä. (Nelli) Että täytyy turvallisesti mennä suojatien yli. (Elias) Että pitää mennä turvallisesti autolla ja noudattaa liikennesääntöjä. (Veeti) 7 3.4 Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus on kodin ja päiväkodin välistä yhteistyötä, kasvatusvastuun jakamista. Sitoudumme yhdessä vanhempien kanssa tukemaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on, että henkilöstön ja vanhempien samanarvoiset, mutta sisällöltään erilaiset tiedot ja taidot toimia lapsen kanssa yhdistyvät lapsen hyvinvointia kannattelevalla tavalla. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu sekä oman lapsen tuntemus. Lapsen tarpeet ovat vanhempien ja henkilökunnan kasvatuskumppanuuden lähtökohta. Lapselle läheisten aikuisten toimiva yhteistyösuhde, kasvatuskumppanuus, kannattelee lapsen siirtymistä ja elämistä kodin ja päiväkodin turvallisessa kasvuympäristössä. Kasvattaa kumppanuutta. (Luka) Kasvattaa porkkanoita. (Sampo) Että kasvaa ja kumppani tulee viereen. (Emma) Lapsi menee isoks ja saappaat menee pieneks. (Nelli) Että vauvasta kasvaa iso. (Veeti) Että koululaisesta tulee aikuinen. (Elias) 3.5 Arvostava kohtaaminen Lasten, työkavereiden ja lasten vanhempien arvostava kohtaaminen on tärkeää. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen yksilö ja heidät tulee kohdata ennakkoluulottomasti. Sallimme lasten näyttää tunteitaan ja opettelemme arjessa niiden nimeämistä. Myös lasten aito kuunteleminen ja heidän asioihinsa tarttuminen ovat osa arvostavaa kohtaamista. Kohtaa kaikki aikuiset ja lapset. (Luka) Keittää ruokaa. (Sampo) Arvomiehet kohtaa. (Veera) Että sit kohtaa jotain samanlaisesti. (Veeti) Että voi olla samanlaiset housut ja paita. (Elias) 8 4 Luontokasvatus 4.1 Metsä Metsä on monipuolinen leikki- ja tutkimuspaikka. Metsäretkillä voimme tehdä monipuolisesti eri asioita: tutkia ja tunnistaa eläimiä ja kasveja, seurata vuodenaikojen vaihtumista ja muuttumista. Retkillä näkemiämme asioita dokumentoimme esimerkiksi valokuvaamalla tai itse piirtämällä. Retkillä voi myös harjoitella liikkumista ja kiipeilyä, kerätä nuotion tekoa varten sytykkeitä, syödä eväitä ja levähtää kuunnellen luonnon ääniä. Metsässä ollessa lasten kanssa on helpompaa keskustella myös ihmisten velvollisuuksista eläimiä ja luontoa kohtaan. 4.2 Ulkoilu Talvisin on kovilla pakkasilla oltava sisällä, mutta muuten lapsilla on oltava sellaiset varusteet, että ulkoilu on mahdollista joka säällä. Lapsi rakastaa vesi- ja kuraleikkejä, vaikka aikuisen voi olla vaikea ymmärtää sadekelin tuomia mahdollisuuksia ja kuinka lapsen mielikuvitus pääsee valloilleen veden äärellä. Kesällä on mahdollista ulkoilla vaikka koko päivä ja ainoastaan lepoaikana ollaan hetki sisällä. 4.3 Kierrätys Jokaisessa ryhmässä on omat keräysastiat paperille, lasille ja pahville. Lapset opetetaan lajittelemaan jätteitä ja heidän kanssaan käydään tyhjentämässä astioita pihassamme oleviin jätesäiliöihin, sekä pienen matkan päässä olevaan kierrätyspisteeseen. 9 4.4 Ekologinen ajattelu Käytämme mahdollisuuksien mukaan jätemateriaalia askartelumateriaalina. Myös luonnosta saamme paljon ideoita askarteluvälineistöön. Opetamme lapsia energian säästöön ja sen tärkeyteen. Esimerkiksi emme pidä valoja päällä, jos luonnonvalo riittää, emmekä valuta turhaan vettä. 5 Sisältöalueet Varhaiskasvatuksessa lapsi ei opiskele eikä suorita eri orientaatioiden sisältöjä tai oppiaineita eikä lapsille aseteta suoriutumisvaatimuksia. Orientaatiot muodostavat varhaiskasvatuksesta vastaavalle henkilökunnalle kehyksen siitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä aikuisten tulee etsiä, muokata ja tarjota lasten ja lapsiryhmien toimintaa ja oppimista varten. Kieli on kommunikaation ja vuorovaikutuksen väline kaikkien orientaatioiden alueilla. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että kaikissa varhaiskasvatuksen hoito-, kasvatus- ja opetustilanteissa käytetään mahdollisimman hyvää ja tarkkaa kieltä sekä myös avataan uusia käsitteitä lapsille. Kehitämme ja tuemme lasten kielellistä kehitystä muun muassa lukemalla monipuolisesti erilaista kirjallisuutta (satuja, runoja, arvoituksia), loruttelemalla, riimittelemällä ja saduttamalla. Rohkaisemme lapsia puhumaan ja kertomaan itselle tärkeistä asioista ja toisaalta opettelemme yhdessä kuuntelemaan. 5.1 Matemaattinen sisältöalue Matematiikka yhdistämme arkipäivän toimintoihin ja toteutamme sitä toiminnallisuuden, leikkimisen, sekä keskustelun kautta. Esimerkikisi: laskemme montako lasta on paikalla, kuinka mones päivä on nyt, vertailemme kokoja (pienempi/isompi), opettelemme käsitteitä; eilen, tänään, huomenna. 10 5.2 Luonnontieteellinen sisältöalue Ympäristö- ja luonnontiedon tavoitteena on auttaa lasta tuntemaan itseään ja ympäristöään, oppia kunnioittamaan luontoa ja huolehtimaan omasta lähiympäristöstään, sekä ymmärtämään oman toimintansa seurauksia. Pyrimme liittämään luonnontieteellisen sisältöalueen luontevasti jokapäiväiseen toimintaan päiväkodissamme, niin että siitä tulisi luonnollinen osa lapsen arkea. Käymme metsäretkillä, jolloin yhdessä lapsen kanssa voimme tuntea, haistaa, nähdä ja kuulla luonnon rikkautta. Opettelemme yhdessä kierrätystä ja esim. askartelumateriaaleissa käytämme mahdollisimman paljon kierrätysmateriaalia. Opetamme omalla esimerkillämme lasta arvostamaan ja kunnioittamaan luontoa. Seuraamme lasten kanssa eri vuodenaikoja ja niihin liittyviä muutoksia. Tutkimme, havainnoimme ja kokeilemme. Kylvämme salaatteja ja yrttejä ja seuraamme niiden kasvua. Syksyisin pidämme sadonkorjuujuhlat, johon myös vanhemmat ovat tervetulleita ja saavat yhdessä lapsen kanssa nauttia luonnon syksyisestä sadosta. Ennen kaikkea nautimme luonnosta ja sen antamista mahdollisuuksista! 5.3 Historiallis-yhteiskunnallinen sisältöalue Kansan- ja juhlaperinteen välittäminen lapsille on tärkeää. Juhlaperinteet tulevat tutuiksi erilaisten juhlien vieton yhteydessä. Suurimpiin juhliin eli jouluja kevätjuhliin on tervetullut aina lapsen koko perhe. Äitien- ja isäinpäivää puolestaan juhlistetaan tarjoamalla aamukahvit. Lasten kanssa keskustellaan myös esim. Kalevalan, Eino Leinon, Runebergin ja Aleksis Kiven päivistä. Jokaisen lapsen omaa kehittymistä voidaan tarkastella myös kasvun kansion avulla, johon kootaan muistoja lapsen kasvusta ja kehityksestä. Tärkeänä virstanpylväänä jokaisella lapsella on omat syntymäpäivät, joita juhlistamme laulun ja onnittelukortin myötä. 11 5.4 Esteettinen sisältöalue Lapsi tutustuu maailmaan myös esteettisten elämysten kautta. Esteettisessä orientaatiossa kuullaan, nähdään, havaitaan, luodaan, tunnetaan ja kuvitellaan, lapsen omien aistien ja tuntemusten avulla. Luemme paljon satuja, laulamme, leikimme, askartelemme ja maalaamme. Aikuisina autamme kohdistamaan lapsen huomion esteettisiin tekijöihin ja toisaalta mahdollistamme lapselle esteettisiä elämyksiä keskellä arjen touhuja. Opettelemme myös huolehtimaan tarvittavista tavaroista ja korjaamaan ne pois sekä siivoamaan omat jäljet. 5.5 Eettinen sisältöalue Eettinen kasvatus tapahtuu luontevasti jokapäiväisessa toiminnassa. Arjessa eteen tulee usein tilanteita, joissa yhdessä lasten kanssa pohdimme, mikä on oikein ja mikä väärin. Ohjaamme lapsia ratkaisemaan ristiriitatilanteita, hyväksymään erilaisuutta ja noudattamaan yhteisesti sovittuja sääntöjä. Opettelemme hyviä käytöstapoja niin ruokapöydässä, leikeissä kuin ristiriitojen selvittelyissäkin. Tärkeää on oppia kiittämään sekä pyytämään ja antamaan anteeksi. Pidämme tärkeänä myös sitä, että lapset oppivat kunnioittamaan toisiaan ja toistensa tavaroita. 5.6 Uskonnollis-katsomuksellinen sisältöalue Kunnioitamme lasten ja perheiden erilaisia näkemyksiä ja tapoja. Perheiden suhtautumisesta uskontokasvatukseen keskustelemme yhteisissä kasvatuskeskusteluissa, jotta voimme huomioida toiminnassa vanhempien toiveet. Seurakunta järjestää päiväkodissamme muutaman kerran vuodessa hartaushetken. Vietämme kirkollisia juhlapäiviä ja tutustumme niihin liittyviin 12 asioihin lasten kanssa sekä uskonnon että suomalaisen perinnekulttuurin näkökulmasta. 6 Arjen käytäntöjä päiväkodissa 6.1 Ruokailu Satumaan emäntä valmistaa päiväkodin aamu- ja välipalat. Ruoka toimitetaan päiväkodille Fazer Aga Amicalta. Nautimme hoitopäivän aikana aamupalan, lounaan, ja välipalan. Emäntä huomioi ja huolehtii osaltaan lasten erityisruokavaliot/ allergiat. Aamupala Lounas Välipala 8.00 - 8.30 11.00 - 11.30 14.00 - 14.30 Maahisten ja Menninkäisten ryhmissä aikuiset syövät yhdessä lasten kanssa. Lapsia kannustetaan maistamaan uusia makuja, jotta lapsi innostuisi syömään monipuolista ruokaa. 6.2 Ulkoilu Satumaassa ulkoillaan joka päivä, sään salliessa. Ulkoileminen antaa hyvän fyysisen kunnon ja hyvän mielen. Ulkoilemme päiväkodin pihalla, lähimetsässä ja lähiympäristön puistoissa. Ulkoiluaika aamupäivisin: n. 9.30 - 11.00 iltapäivisin n.15.30 - 17.30 Iltapäivisin olemme pihalla sulkemisaikaan asti. 13 6.3 Päivälepo Lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta lapsella on oikeus riittävään lepoon, ja tätä oikeutta päiväkodissa puolustetaan. Hoitopäivä on lapselle työpäivä ja rauhallinen lepohetki on tarpeellinen. Lapsi tarvitsee unta jaksaakseen, kasvaakseen ja oppiakseen, sekä käsitelläkseen uusia asioita. Nukkumispakkoa ei ole, mutta jokainen lapsi lepää, koska unirauha on taattava kaikille. Päivälepo Peukaloiset: n. 11.30 - 14.00 Maahiset: n. 12.00 - 14.00 Menninkäiset: n. 12.00 - 14.00 14 7 Lapselle ominaiset tavat toimia 7.1 Liikkuminen Päivittäinen ja monipuolinen liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Liikunnan avulla harjoitetaan lapsen hieno- ja karkeamotorisia taitoja tutustuen eri liikuntamuotoihin sisä- ja ulkoliikunnassa. Käytössämme on monipuolisia sisäliikuntavälineitä (mm. palloja, naruja, huiveja, hernepusseja, trampoliini, tunneli, tasapainorata jne.). Ulkoliikuntaan houkuttelevat päiväkodin pihan keinut, liukumäki, kiipeilyteline ja ulkoliikuntavälineet. Lisäksi teemme retkiä lähimetsään, jossa lapset saavat liikkua erilaisessa maastossa. Talvella käymme pulkkamäessä, hiihtämässä ja luistelemassa. Rohkaisemme lapsia liikkumaan päivittäin pitämällä liikuntavälineet lasten saatavilla. Olemme tehneet käytävään ja ryhmätiloihin erilaisia hyppyratoja. Päivittäisen liikkumisen lisäksi meillä on joka viikko liikunta- ja retkipäivä. 15 7.2 Tutkiminen Satumaassa me pyrimme tukemaan lapsen luontaista halua tutkia ja kokeilla uusia asioita. Pyrimme luomaan oppimisympäristön, joka kannustaa lasta ihmettelyyn ja tutkimiseen. Lähiympäristö ja luonto ovat luonnollisia tutkimuskohteitamme. Seuraamme vuodenaikojen vaihtumista, luonnonilmiöitä, eläimiä ja kasveja. Emme aina tarjoa lapsille valmiita vastauksia, vaan etsimme niitä yhdessä tutkien ja kokeillen. 16 7.3 Taide Toteutamme Satumaassa erilaista luovaa toimintaa joka päivä. Aamupiirissä laulamme ja loruilemme, kuuntelemme musiikkia ja tanssimme. Laulamamme laulut liittyvät usein meneillä olevaan vuodenaikaan, juhlapyhiin ja käsittelemiimme teemoihin. Käytämme lauluissa mukana myös kehonsoittimia ja rytmisoittimia. Kuukausittain pidämme koko talon yhteisen laulu- ja leikkihetken. Joka viikko meillä on kädentaitoja. Suunnittelemme tuokiot lasten ikätason mukaisiksi. Käytämme vaihtelevasti erilaisia välineitä, materiaaleja ja tekniikoita. Pidämme materiaaleja lasten saatavilla, joten halutessaan on mahdollisuus esim. piirtää tai muovailla. 17 7.4 Leikki Leikki ja mielikuvitus ovat lapselle ominainen tapa hahmottaa ja käsitellä ympäröivää maailmaa. Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään. Me Satumaassa kunnioitamme lapsen leikkiä. Lapselle tarjotaan leikkimiseen riittävästi rauhaa, tilaa ja ikätasoisia välineitä. Leikkivälineet ovat lasten saatavilla ja leikkejä ei aina tarvitse korjata pois, vaan niille annetaan mahdollisuus jatkua myöhemmin. Joka viikko yksi päivä on varattu ainoastaan leikille ja muina päivänä siihen tarjotaan runsaasti aikaa. Pienimpien lasten leikki on harjoittelemista, opettelua, havainnointia ja tutkimista. Pienten lasten leikki toteutuu vuorovaikutuksessa aikuisen tai isomman lapsen kanssa. Isojen ryhmässä on käytössä leikkikortit, joista lapsi valitsee itselleen mieluisan leikin. Näin lapset saavat mahdollisuuden leikkiä pienemmissä ryhmissä ja sitoutua leikkiin muiden sitä häiritsemättä. Isommat lapset pitävät myös ohjatuista sääntöleikeistä. Aikuinen havainnoi leikkiä aktiivisesti ja omalla toiminnallaan kannattelee leikkiä tarpeen mukaan. Leikin loputtua opetellaan siivoamaan ja viemään tavarat oikeille paikoille. 18 7.5 Kieli Satumaassa me loruttelemme, riimittelemme, luemme sekä laulamme. Isojen ryhmässä on päivittäinen lukuhetki. Päivälevon aluksi luemme pitkäkestoisempia satuja, jotka jatkuvat seuraavina päivinä. Aikuisen rikas kieli, sekä tekemisen, asioiden ja esineiden jatkuva nimeäminen vahvistaa lapsen sanavarastoa ja luo pohjan lapsen omalle kommunikaatiolle. Näin pyrimme kehittämään ja tukemaan lapsen kielellistä kehitystä. 19 8 Lapsen Vasu – prosessin käytännöt Satumaassa 8.1 Päätös päivähoitopaikasta ja hoitosopimuksen tekeminen Kun perhe on saanut hoitopaikan päiväkodistamme, päiväkodin johtaja tai ryhmän lastentarhanopettaja tekee perheen kanssa hoitosopimuksen. Hoitosopimuksen täytön yhteydessä tai lähempänä hoidon alkamista pidetään myös aloituskeskustelu, joka on osa Riihimäen kaupungin yksilöllistä varhaiskasvatussuunitelmaa. 8.2 Päiväkotiin tutustuminen Kun lapsi aloittaa hoidon, on se merkittävä muutos koko perheelle. Tahdomme panostaa turvallisen vuorovaikutussuhteen syntymiselle perheen ja päiväkodin työntekijöiden välille. Aluksi varaamme aikaa tutustumiseen, keskusteluun ja päiväkodin esittelyyn. 8.3 Aloituskeskustelu ja omahoitajuus Jokaiselle lapselle nimetään omasta ryhmästään omahoitaja, joka on mahdollisuuksien mukaan jo tiedossa, kun lapsen perhe ensimmäistä kertaa tulee tutustumaan päiväkotiimme. Lapsen omahoitaja pitää aloituskeskustelun; Perheen kanssa keskustellaan lapsesta, sekä kuunnellaan vanhempien toiveita, odotuksia ja mahdollisia pelkoja, joita päiväkodin aloitus voi synnyttää. Jos perhe haluaa, voidaan aloituskeskustelu pitää myös perheen kotona. Omahoitaja opastaa päiväkodin arjessa, sekä varmistaa, että lapsi tulee kuulluksi ja huomioiduksi. Pidämme tärkeänä, että lapsella on oma hoitajansa, johon on helppo tukeutua varsinkin hoidon alkaessa. Jokainen työntekijä on kuitenkin jokaista lasta varten, ja lapsi on tervetullut jokaisen hoitajan syliin lohduteltavaksi. Kukaan lapsista ei saa jäädä ilman huomiota! 20 8.4 Vasu-keskustelut Lapsen omahoitaja pitää vanhempien kanssa varhaiskasvatuskeskustelun. Lapsen kehitystä ja tavoitteita arvioidaan yhdessä. Jos ilmenee huolenaiheita, voidaan yhdessä miettiä, mitä ratkaisuja keksitään. Keskustelussa vanhemmilla on myös tilaisuus antaa palautetta toiminnastamme. Keskustelun jälkeen omahoitaja kirjoittaa keskustelusta koosteen ja antaa sen luettavaksi vanhemmille. He voivat tarvittaessa lisätä tai muuttaa asioita. Sekä omahoitaja, että vanhemmat allekirjoittavat koosteen. TERVETULOA MEIDÄN PÄIVÄKOTIIN!! 21