1. No category

SEPA koskettaa kaikkia
Yrityksiä
Sisältö
Mistä SEPAssa on kyse?
Mitä SEPA merkitsee yritykselle?
EU tavoittelee yhteismarkkinoita
– myös maksuliikkeessä
•
•
•
SEPA (Single Euro Payments Area), yhtenäinen euromaksualue.
• Alueeseen kuuluvat kaikki EU-maat sekä ETA-maat Norja, Islanti,
Liechtenstein sekä Sveitsi, yhteensä 32 maata.
• SEPAn tavoitteena on yhtenäistää eurooppalaisen maksuliikkeen
peruspalvelutaso.
SEPA-palvelut korvaavat siirtymäajan 2008-2010 (-2011) kuluessa
vastaavat kansalliset palvelut ja järjestelmät: tilisiirto, maksukortit,
(suoraveloitus – arvio v. 2014 alku).
Uusi maksupalvelulaki tuli voimaan kansallisessa lainsäädännössä
1.5. 2010.
SEPA ja uusi lainsäädäntö tuovat muutoksia yritysten maksuliikkeen
hoitoon ja järjestelmiin- aikaa vajaa vuosi!
SEPA-muutos pähkinänkuoressa
Ennen SEPAa
SEPA-siirtymäajan jälkeen
€
€
Tilinumero 500001-123456
IBAN-Tilinumero: FI13 5000 0110 0234 56
BIC: OKOYFIHH
Kotimaiset maksutavat käytössä
SEPA-tilisiirto
samojen sääntöjen mukaan
koko SEPA-alueella
Kotimainen suoraveloitus käytössä
SEPA-suoraveloitus
samojen sääntöjen mukaan
koko SEPA-alueella
Kotimaiset pankkikortit vielä
käytössä, korteilla voi maksaa
ainoastaan Suomessa
SEPA-yhteensopivat kortit:
käyvät maksuvälineinä
kaikkialla SEPA-alueella
Maksuliikkeen muutos näyttäytyy kolmella tasolla
Palvelut / tuotteet muuttuvat
• Kotimaan maksu
• Suoraveloitus
• Pankkikortit
• SEPA-maksu
• E-lasku, SEPA-suoraveloitus
• Kansainväliset maksukortit
Yritysasiakkaiden käyttämät kanavat muuttuvat
• Eräsiirtopalvelu
• Yrityksen pankkiyhteys
(WebServices-kanava)
Taustalla olevat standardit ja järjestelmät muuttuvat
• Kotimaiset maksujärjestelmät
• Eräsiirtotekniikka/PATU-tietoturva
• Kansalliset maksuaineistostandardit (LMP, TS, LUM2)
• SEPA-maksujärjestelmät
• WebServices-tekn./PKI-tietoturva
• Kansainvälinen C2B XMLmaksuaineistostandardi
31.10.2011 on ratkaiseva hetki
•
•
•
•
Kansallisten LMP-, TS- ja LUM-aineistojen vastaanotto päättyy
Suomen SEPA-siirtymäsuunnitelman mukaisesti 31.10.2011.
1.11.2011 asiakkaiden on näiden sijaan lähetettävä C2Baineistomuotoa osuuspankkiin (ja kaikkiin muihin Suomessa toimiviin
pankkeihin).
OP-Pohjola-ryhmässä on n. 30.000 yritysasiakasta, jotka käyttävät
pääasiallisesti maksuaineistoja maksuliikkeensa hoitoon.
Maksuaineistot luodaan pääosin yritysten taloushallinto- ja
palkanlaskentaohjelmistoilla tai tilitoimistoissa yritysten puolesta.
Suomen SEPA siirtymätilanne
•
•
•
•
•
Suomessa suurin osa SEPA-tilisiirtoja
Suurissa yrityksissä SEPA-tietämys on hyvää, mutta pienissä ja
mikroyrityksissä on vielä paljon tehtävää.
Suurimmat ohjelmistotalot eli Basware ja Opus Capita ovat
asentaneet SEPA-ohjelmistoja n. 50% asiakkaistaan.
Euroopan yhteisen maksuliikennejärjestelmän käyttöönotto on
kangerrellut suomalaisissa yrityksissä.
SEPA-järjestelmään on siirtynyt vasta noin joka viides yritys.
Tavoitteemme:
yksikään yritysasiakkaamme ei jää ulos SEPAsta
31.10.2011!
•
•
Maksuliikkeen häiriöttömyys ei merkitse ainoastaan maksujen
välityksen onnistumista asiakkaalta pankkiin, vaan yrityksen olemassa
olevan maksuliikeprosessin eli vakiintuneen tehokkaan, oman
toimintatavan säilymistä
SEPA-siirtymän epäonnistuminen näkökulmastamme tarkoittaa
• 1) Yritysten maksamisen estymistä kokonaan
• 2) Yritysten joutumista muuttamaan olemassa olevaa tehokasta
maksuliikenteen prosessiaan, eli yritys ei pysty hoitamaan
maksujaan maksuaineistoin ja joudumme ohjaamaan asiakkaita
pankin omien, toissijaisten maksamistyökalujen käyttäjiksi
Näin SEPA alkaa näkyä yksityishenkilöille
Henkilöasiakkaat
•
SEPA näyttäytyy henkilöasiakkaiden elämässä, kun yritykset siirtyvät SEPAan
•
•
•
•
•
•
IBAN ja BIC -pankkiyhteystietojen näkymisenä laskuilla ja maksamisessa
Viitenumeron muoto voi muuttua joulukuusta 2010 alkaen (RF-viite)
Uudistuksina verkkopankeissa, kun voitava maksaa ”SEPAna” sekä
kotimaisilla tilinumeroilla – op.fi:n maksaminen uudistui huhtikuussa
Pankkikortin vaihtumisena debit/credit -korttiin
Maksamisena sirumaksupäätteillä
E-laskutuksen ja e-laskun käytön lisääntymisenä, kun yritykset
valmistautuvat SEPAan alkamalla suosia e-laskua suoraveloituksen sijaan
Mitä SEPA merkitsee yritykselle?
SEPA-palveluiden peruspiirteet
SEPA-tilisiirto (SEPA-maksu)
• IBAN ja BIC toimivat pankkiyhteyden tunnisteina
• Tilisiirto välittyy saajalle enintään kolmessa, v.2012 alkaen yhdessä
pankkipäivässä.
• Korvaa viimeistään 31.10.2011 kotimaan maksut.
SEPA-suoraveloitus
• Valtuutus annetaan pankin sijasta suoraan yritykselle.
• Suoraveloituksen voi tehdä myös kertaluontoisena
• Maksaja voi peruuttaa suoraveloitusmaksun.
SEPA-maksukortit
• Toimivat SEPA-alueella tilinkäyttelyyn pankkikortin tapaan.
• Nykyiset Visa-kortit ovat jo SEPA-kelpoisia kortteja luotto• ominaisuutensa osalta.
• Kortit ovat sirukortteja ja edellyttävät sirumaksupäätteitä.
Laskuille IBAN ja BIC: nykyinen
laskulomakesuositus
•
•
•
IBAN ja BIC pakollisia laskuilla 1.7.2010 lähtien (Finanssialan Keskusliitto)
Kun maksaja on siirtynyt SEPAan, maksajalla ei ole käyttöä kotimaisille tiliyhteystiedoille.
Kotimaisen tilinumeron käyttö loppuu 31.10.2011.
Pohjola 500001-1238
15.7.2010
Viivakoodissa on tällä hetkellä vielä ”vanha” tilinumeromuoto
 Uusi viivakoodiversio mahdollista ottaa käyttöön 1.12.2010 lähtien
Uudet viivakoodit mahdollista ottaa käyttöön 1.12.2010
lähtien
•
1.12.2010 lähtien käyttöönotetaan kaksi uutta viivakoodiversiota
•
•
•
Molemmat versiot sisältävät pankkiyhteystiedot vain IBAN ja BIC -muodossa
Toisessa versiossa kotimainen viite, toisessa RF-viite
Nykyinen, perustilinumeron sisältävä viivakoodiversio toimii 31.10.2011 asti eli
siihen asti, kun perustilinumeroiden vastaanotto loppuu maksukanavissa.
• IBAN ja BIC
• Kotimainen viitenumero
TAI
• IBAN ja BIC
• Viite kansainvälisessä
RF-viitemuodossa
Kansainvälinen RF-viite mahdollista ottaa käyttöön 1.12.2010
- kotimaiselle viitteelle ei ole päättymisaikaa
•
•
•
•
•
•
•
1.12.2010 lähtien kotimaisen viitteen sijasta voi laskuilla olla kansainvälinen ns. RFviite
Muodostamistapa sama kuin IBAN-tilinumerossa
Esim. kotimainen viite 2348236  RF33 2348 236
Niin kauan kuin kotimainen viite ja RF-viite ovat käytössä rinnakkain, RF-viitteen on
pohjauduttava kotimaiseen viitteeseen, eli RF-viitteen ”sisältä” on löydyttävä lisäksi
kotimainen viite
RF-viite ei välity nykyiselle viiteluettelolle ja tiliotteelle (KTL, KTO), vaan se ”riisutaan”
kotimaiseen muotoon – ei myöskään välity esim. kotimaisessa suoraveloituksessa
Uusille B2C-tiliotteelle ja viiteluettelolle RF-viitekin välittyy sellaisenaan.
RF-viitteen mahdollinen hyöty kotimaiseen viitteeseen verrattuna liittyy rajat
ylittävään laskutukseen.
• Edellyttää kuitenkin, että muualla tuntematon viitekäytäntö ulkomailla yleistyy.
RF-viitteen käyttöönotto ei ole pakollista eikä välttämättä ensi tilassa tarpeen.
RF-viite
•
1.12.2010 lähtien kotimaisen viitteen rinnalla sen sijasta voi laskuilla olla kansainvälinen ns.
RF-viite – kotimaisessa laskutuksessa sen ”sisällä” oltava kotimainen viite.
Pohjola 500001-1238
RF33 2348 236
31.1.2011
Uusi viivakoodiversio mahdollista ottaa käyttöön 1.12.2010 lähtien
SEPA selkeyttää yritysten maksuliikettä
Ennen SEPA-aikaa
SEPA-siirtymäajan jälkeen
2010
2011
Kotimaan maksut
(tilisiirrot)
Toistuvaissuoritukset
(palkat, eläkkeet, etuudet)
EU-maksut
(alle 50 000 €, EU/ETA -alueelle)
Ulkomaan maksut
(yli 50 000 €, EU/ETA -alueelle)
SEPA-maksut
SEPA-toistuvaissuoritukset
Ulkomaan maksut
- Kaikki samaa
aineistomuotoa!
(kaikki maksut EU/ETA alueen ulkopuolelle, valuutat)
E-lasku
Suoraveloitus
(suositeltu
vaihtoehto SEPA-suoraveloitukselle)
(SEPA-suoraveloitus)
Muutoksia yrityksen maksuliikekäytännöissä:
SEPA-maksu
Laskutus
• SEPA-tilisiirron korvatessa kotimaan maksun on siirryttävä IBANin ja BICin käyttöön
• IBANit ja BICit laskuille viimeistään 1.7.2010 – rinnakkain uudet ja vanhat tiedot
• Viivakoodi, jossa vain IBAN ja BIC, mahdollista ottaa käyttöön joulukuusta 2010 lähtien.
• Uusi ns. RF-viite tuli kotimaisen viitenumeron rinnalle vaihtoehdoksi joulukuussa 2010.
Maksaminen
• Kaikki kotimaan maksaminenkin tapahtuu pian SEPA-maksuina ja IBAN ja BIC -tiedoin
• Kotimaisen tilinumeromuodon käyttö loppuu 31.10.2011
• Taloushallinnon ohjelmistojen maksuaineistomuodot päivitettävä C2B XML -muotoon
31.10.2011 mennessä.
Maksujen kerääminen
• Kotimainen viite välitetään SEPA-maksuilla, myös viiteluettelolle
• Kansainvälinen RF-viitestandardi tuli 1.12.2010 käyttöön vaihtoehtona Suomessa
• ei merkitse, että sen käyttö Euroopassa yleistyy
• Uudet SEPA-yhteensopivat tiliotteet ja muut tiliraportit: uusia mahdollisuuksia tietojen
hyödyntämiseen esim. yrityksen järjestelmissä tarjolle v. 2010 lähtien
Muutoksia yrityksen maksuliikekäytännöissä:
SEPA-suoraveloitus
•
•
Muutos valtakirjakäytäntöön:
• Maksaja antaa valtakirjan suoraan velkojalle, ei pankilleen
• Velkoja ei voi tietää, onko annettu tilinumero oikea/onko tilin käyttöoikeutta
• Valtakirjojen ja asiakastietojen keräily, säilytys ja hallinta siirtyy velkojan vastuulle
• Sähköinen valtakirjamalli vaatinee yrityksessä verkkopalvelun rakentamista
• Pankit eivät voi siirtää nykyisiä sv-valtakirjoja laskuttajille
• Yritykset joutuvat keräämään valtakirjat uudelleen, mikäli haluavat siirtyä SEPAsuoraveloitukseen
Peruutusmahdollisuus:
• Maksajalla on oikeus peruuttaa suoraveloitustapahtumia 8 viikon ajan jälkikäteen
• Maksu on velkojan kannalta lopullinen vasta peruutusajan jälkeen
• Verrattavissa lähinnä luottolimiittiin, lisäksi käsittely kirjanpidossa muuttunee
• Velkoja joutuisi arvioimaan, kenelle suoraveloitusta laskutustapana voi tarjota
E-lasku on erinomainen tapa hallita SEPA-muutosta – e-laskun automaattinen
maksaminen kehittyy palvelemaan myös ei-verkkopankkiasiakkaita.
SEPA-suoraveloituksen sijaan e-lasku
•
•
•
•
SEPA-suoraveloitusta pidetään huomattavasti riskisempänä kotimaiseen
suoraveloitusmalliimme verrattuna.
Suoraveloitus on Suomessa vähäinen laskutustapa; 6-9% maksuliikkeestä
Suurin osa suoraveloituksen käyttäjistä on aktiivisia verkkopankkiasiakkaita
Suomalainen pankkiyhteisö panostaa vahvasti e-laskuun SEPA-suoraveloituksen
sijaan kotimaisen suoraveloituksen poistuessa
•
•
•
E-laskun automaattinen maksaminen takaa maksajalle nykyisen kotimaiseen
suoraveloitukseen verrattavan palvelun: automaattinen maksamistapa myös niille
asiakkaille, jotka eivät käytä verkkopankkia.
Automaattinen maksaminen tarjolle pankeilla arviolta keväällä 2011.
Suomalaisten yritysten kiinnostus SEPA-suoraveloitukseen on ollut hyvin vähäistä
•
•
•
Monet laskuttajat harkitsevat suoraveloittamisesta luopumista ja kokonaan elaskuun siirtymistä.
Laskuttajan kannalta e-lasku on kustannustehokas ja mieluisa laskutustapa
Samalla mahdollisuus uudistaa laskutusprosesseja nykyaikaisemmiksi
SEPA-suoraveloitus ei ole tarjolla laskuttajan palveluna – panostamme ensisijassa elaskun kehittämiseen vastaamaan suoraveloitustarvetta
Muutoksia yrityksen maksuliikekäytännöissä:
SEPA-toistuvaissuoritukset eli palkanmaksu
•
•
Toistuvaissuorituskäytäntö: suomalainen erikoisuus
• Aineistossa määritelty maksupäivä eli hyvityspäivä eräpäivän sijaan
• Omat tiliveloitus- ja hyvitysaikataulunsa
• Oma aineistomuotonsa (TS)
SEPA-toistuvaissuoritukset korvaavat nykyisen TS:n – vastaava palvelu säilyy
• Palkat voi edelleen lähettää yhdessä erässä ja yhteen pankkiin
• Aineiston lähetys viimeistään palkkapäivää edeltävänä pankkipäivänä SEPA-maksun
aikatauluin – klo 18 asti
• Maksut hyvitetään saajille kaikissa pankkiryhmissä eräpäivää seuraavana
pankkipäivänä.
• Maksupalvelulainsäädännön vuoksi palkat hyvittyvät saajille muutamaa tuntia nykyistä
myöhemmin (paitsi jos maksaja ja saaja ovat OP-Pohjola-ryhmässä)
Suomalainen palkanmaksupalvelu säilyy käytännössä
nykyisen kaltaisena SEPA-aikanakin
SEPA-ajan maksukortit
•
•
•
•
•
•
Sirumaksupäätteiden hankinta
Kauppiassopimus Luottokunnan kanssa
• Debit-kortilta tililtä maksettaessakin tilittäjänä on aina Luottokunta
Korttiyhtiöiden säännökset eroavat pankkikorttisäännöksistä
Luottokunta lyhentänyt korttimaksujen tilitysaikaa kauppiaille nykyisestä viidestä kahteen
pankkipäivään tapahtuman saapumisesta Luottokuntaan. Uusi tilitysaika koskee niin
credit- kuin debit-kortteja.
Tällä hetkellä 60 % Suomen maksupäätteistä on jo EMV-päätteitä
Suomessa 150000 maksupäätettä, joista 95% päivitetty SEPA-yhteensopiviksi
Muistilista SEPA-siirtymään
•
•
•
•
•
•
IBAN ja BIC käyttöön laskuilla – arvioi sopiva ajankohta.
Päivitä maksunsaajarekistereihin IBAN- ja BIC -tiedot sopivimmalla keinolla
• IBAN-muuntopalvelut, IBAN-laskurit, tietojen kerääminen laskuilta
• Kultalinkistä tuli SEPA-versio loppuvuonna 2010 – saajarekisterit päivittyvät
• Op.fi:n maksupohjilta on löytynyt IBAN-muotoiset tilinumerot marraskuusta 2010 lähtien.
Ota E-lasku käyttöön - erityisen tärkeää, jos yritykselläsi on käytössä suoraveloitus
Siirry EMV-maksupäätteen käyttöön, päivitä korttijärjestelmäsi ja solmi sopimus Luottokunnan
kanssa, mikäli otat vastaan korttimaksuja
Nykyiset maksuaineistot eivät ole käytettävissä enää 31.10.2011 jälkeen - Sovi
järjestelmätoimittajiesi kanssa SEPA-siirtymävaiheen hoidosta ja tiedustele päivityksistä
• Siirtymäajan tukipalvelut, kuten muuntopalvelut pankkiyhteystoimittajilla
• C2B-aineiston muodostaminen ja lähetys taloushallinnon ohjelmistoissa: ostolaskut,
palkanmaksu
• Uusi WebServices -yhteystapa eräsiirron korvaajana - ei välttämätön asia SEPAsiirtymässä OP-Pohjola-ryhmän asiakkaalle, mutta eräsiirtopalvelu korvautuu lähivuosina
• Kultalinkin SEPA-versio sisältää WebServices -yhteyden
Pohdi, onko yrityksen tapa hoitaa maksuliike paras yrityksen nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin
nähden
• SEPA-siirtymäaika on oivallinen hetki tehdä muutoksia taloudenhallinnan- ja
maksuliikejärjestelmissä
Kiitos!