Hankesuunnitelma, uudisrakentaminen
HANKESUUNNITELMA 28.9.2012 Sivu 1/20 Tilaaja: Lahden Tilakeskus Pl 13 15141 Lahti Hanke: Sipuran päiväkoti, uudisrakennus UUDISRAKENTAMINEN Lahden Tilakeskus PL 13, 15141 Lahti puh. 03-814 11, faksi 03-814 2552 [email protected] www.lahti.fi HANKESUUNNITELMA Sivu 2/20 SIPURAN PÄIVÄKOTI UUDISRAKENTAMINEN Sipuran päiväkoti - uudisrakennushankkeen hankeohjelman laatimisesta on vastannut työryhmä, johon ovat kuuluneet Tom Holmlund, Antti Tölli, Ossi Leppisaari ja Pekka Leppänen. Hankeohjelman laadinnan asiantuntijoina ovat olleet: Tom Holmlund, projektipäällikkö Antti Tölli, kustannusinsinööri, Lahden kaupunki, Tilakeskus Ossi Leppisaari, LVI-insinööri, Lahden kaupunki, Tilakeskus Pekka Leppänen, sähköteknikko, Lahden kaupunki, Tilakeskus Liisa Nurmi, palvelupäällikkö, Lahden kaupunki, varhaiskasvatus. Sirpa Leppa, aluepäällikkö, Lahden Arteria Satu Päivärinne, Arkkitehtitoimisto Arkviiri Oy Ahtialan ja Kunnaksen alue on viime vuosina kasvanut voimakkaasti ja alueella on pula päiväkotipaikoista. Lähes kaikki alueen nykyiset päiväkodit tarvitsevat mittavia peruskorjauksia, joiden kannattavuutta on tutkittava. Alueella on päivähoitopaikkoja myös ulkopuoliselta vuokratuissa väliaikaistiloissa Leikkituvan päiväkodissa. Alueella olevien päiväkotien tuotantokeittiöiden tilat ja laitteet ovat elinkaarensa loppupäässä. Tuotantokapasiteetti on äärirajoilla niin Ahtialan koulun keittiössä kuin Ahtialan päiväkodin keittiössä. Tämän vuoksi on tehty hankesuunnitelma uutta päiväkotia ja alueen päiväkodeille ateriat valmistavaa keittiötä varten Ahtialan alueelle. Hankeohjelman laadintaa on edeltänyt selvitystyö koskien vaihtoehtoisia tontteja. Kaikista tutkituista vaihtoehdoista tämän hankesuunnitelman pohjana oleva, osoitteessa Päivänsäteenkatu 1/ Sipurantie 4, olemassa olevalle Y-tontille 39813-444-2 sijoittuva Sipuran päiväkodin ja keitttiön uudisrakennus on sekä toiminnalliselta että taloudelliselta kannalta paras ratkaisu. Paikka on liikenteellisesti erittäin hyvä, se palvelisi lähialueen asukkaita ja ruokahuollon osalta alueen muitakin päiväkoteja. Tontti on kaavoitettu julkisten rakennusten korttelialueeksi, rakennusoikeutta tontilla 1200 k-m2, sitä tulisi lisätä n: 2 500 k-m2 :n, tällöin tontilla olisi myös mahdollisuus tarvittaessa laajentaa rakennusta, Sipuran uusi päiväkoti, uudisrakennus Hankesuunnitelma, uudisrakentaminen HANKESUUNNITELMA Sivu 3/20 Hankesuunnitelman mukainen tilaohjelma on tehty 7-ryhmäisen päiväkodin sekä alueen päiväkoteja palvelevat valmistuskeittiön tarpeisiin. Lahti 28.9.2012 Sipuran uusi päiväkoti, uudisrakennus Hankesuunnitelma, uudisrakentaminen HANKESUUNNITELMA Sivu 4/20 Sisällysluettelo: 1. YHDYSHENKILÖT ........................................................................................................ 6 2. TOIMINNAN KUVAUS .................................................................................................. 7 3. 2.1 Toiminta ............................................................................................................................................. 7 2.2 Henkilökunta ...................................................................................................................................... 8 2.3 Nykyiset toimitilat ja niiden puutteet .................................................................................................. 8 2.4 Tilojen käyttö ..................................................................................................................................... 9 PERUSTELUT HUONETILAOHJELMALLE.................................................................. 9 3.1 4. 5. Tilojen yhteiset perustelut ................................................................................................................. 9 HUONETILAOHJELMA............................................................................................... 10 4.1 Huonetilaohjelman kuvaus .............................................................................................................. 10 4.2 Tilaluettelo ja tilavaatimukset .......................................................................................................... 10 4.3 Erityiset tilakohtaiset vaatimukset ................................................................................................... 13 4.4 Järjestelmävaatimukset ................................................................................................................... 14 4.5 Tilojen väliset yhteysvaatimukset .................................................................................................... 14 4.6 Energiataloudellisuus ...................................................................................................................... 15 4.7 Kestävän kehityksen tavoitteet ........................................................................................................ 15 SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA............................................................................. 15 5.1 Tontti................................................................................................................................................ 15 5.2 Rakennuspaikan käyttösuunnitelma ja erityisvaatimukset .............................................................. 16 5.3 Maaperätutkimus ............................................................................................................................. 16 5.4 Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset ........................................................................... 17 5.5 Tontin hallintaoikeus ja rakennusluvan edellytykset ....................................................................... 17 6. TOTEUTTAMISAIKATAULU ....................................................................................... 17 7. PERUSTAMISKUSTANNUKSET JA NIIDEN RAHOITUS .......................................... 18 8. 9. 7.1 Perustamiskustannukset ................................................................................................................. 18 7.2 Perustamiskustannukset yhteensä ja niiden rahoitus ..................................................................... 19 KÄYTÖN AIKAISET KUSTANNUKSET ...................................................................... 19 8.1 Toimintakustannukset ..................................................................................................................... 19 8.2 Rakennuksen ylläpitokustannukset ................................................................................................. 19 RAKENNUKSEN VUOKRA ......................................................................................... 20 9.1 Rakennuksen vuokrat...................................................................................................................... 20 Liitteet Sipuran uusi päiväkoti, uudisrakennus Hankesuunnitelma, uudisrakentaminen HANKESUUNNITELMA Sivu 5/20 Liite 1: Huonetilaohjelma, tilaluettelo (2 s) Liite 2: Rakennuskustannusten tavoitehintalaskelma (2 s) Liite 3: Vuokravaikutuslaskelma (1 s) Liite 4: Liite 5: Kestävän kehityksen tavoitteet (7 s) Tontin käyttösuunnitelma (1 s) Sipuran uusi päiväkoti, uudisrakennus Hankesuunnitelma, uudisrakentaminen HANKESUUNNITELMA Sivu 6/20 1. YHDYSHENKILÖT Tilaaja / Rakennuttaja: Lahden Tilakeskus Pl 13 15141 Lahti Puhelin: (03) 814 11, Fax: (03) 814 3388 Leena Pirttilä, Projektinjohtaja [email protected] Rakennuttajatehtävät: Lahden Tilakeskus Pl 13 15141 Lahti Puhelin: 03-814 11, Fax: 03-814 2552 Tom Holmlund, Projektipäällikkö [email protected] Antti Tölli, kustannuslaskenta [email protected] Ossi Leppisaari, LVIA suunnittelun ohjaus ja -valvonta [email protected] Pekka Leppänen, sähkön suunnittelun ohjaus ja -valvonta [email protected] Käyttäjän edustajat: Sivistystoimiala /Varhaiskasvatus/ Päivähoitotoimisto: Liisa Nurmi 03-818 1053, 050 – 539 1651 [email protected] Keittiö: Sirpa Leppä, aluepäällikkö, Lahden Ateria 03- 814 4046, 050 – 3985 934 sirpa.leppä@lahti.fi Sipuran uusi päiväkoti, uudisrakennus Hankesuunnitelma, uudisrakentaminen HANKESUUNNITELMA Sivu 7/20 Arkkitehtisuunnittelu: Alustavat luonnokset: Arkkitehtitoimisto Arkviiri Oy Satu Päivärinne Muut suunnittelijat valitaan myöhemmin 2. TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Toiminta Uusi päiväkoti palvelisi Ahtialan ja Kunnaksen sekä Viuhan alueen asukkaita. Päiväkoti olisi lisäksi myös työssäkäyntireittien varrella, jolloin se on helposti saavutettavissa myös kauempaa kulkeville. Muodostettavalle tontille tulisi tehdä liittymä Päivänsäteenkadulta Sipuran päiväkoti sijaitsisi lähellä Ahtialantietä jota pitkin kulkee suuri osa Lahden länsi- ja pohjoisosien työpaikkaliikenteestä. Paikka on myös kohtuullisen lähellä moottoritien liittymää. Päiväkotiin on suunniteltu tiloja seitsemälle ryhmälle: - kolme 0-3 vuotiaiden kokopäiväryhmä, 12 lasta / ryhmä - yksi 1-5 vuotiaiden sisarusryhmä, 15 lasta - kolme 3-6 vuotiaiden kokopäiväryhmä / esikouluryhmä, 21 lasta /ryhmä. Yhteensä päiväkotiin tulisi hoitopaikat 114 lapselle. Keittiö: Päiväkotiin rakennetaan valmistuskeittiö 170 m2. Sipuran päiväkodin keittiön toimiessa valmistuskeittiönä keittiö valmistaa ateriat oman talon 114 päiväkotilapselle sekä henkilökunnalle ja näiden lisäksi lounaan ja iltapäivän välipalan seuraaviin alueen päiväkoteihin: • Herrasmannin päiväkoti (noin 100 paikkaa). Tällä hetkellä ruoka valmistetaan paikan päällä. • Ahtialan päiväkoti, (noin 90 paikkaa). Tällä hetkellä ruoka valmistetaan paikan päällä. • Kunnaksen päiväkoti, (noin 50 paikkaa). Tällä hetkellä ruoka toimitetaan Ahtialan päiväkodista Sipuran uusi päiväkoti, uudisrakennus Hankesuunnitelma, uudisrakentaminen HANKESUUNNITELMA Sivu 8/20 • Leikkitupa+Leikkituvan pikkutalo, (noin 140 paikkaa). Tällä hetkellä ruoka toimitetaan Ahtialan koululta • Tenava Tonttilan päiväkoti, (noin 100 paikkaa). Tällä hetkellä ruoka toimitetaan Ahtialan koululta. • Joutjoen päiväkoti (noin 90 paikkaa). Tällä hetkellä ruoka valmistetaan paikan päällä. Em. päiväkotien nykyiset valmistuskeittiöt muutetaan jakelukeittiöiksi. 2.2 Henkilökunta Henkilöstörakenne on seuraava: Tehtävä Suunnitelma Kasvatusvastuussa olevat 22 Ateriapalvelu 3 Siivous 1,5 Uudessa päiväkodissa työskentelee päivähoidossa 22 henkilöä sekä 1,5 henkilöä siivouksessa ja 3 henkilöä ruokahuollossa, yhteensä 26,5 henkilöä . 2.3 Nykyiset toimitilat ja niiden puutteet Alueella sijaitsevat Kunnaksen, Leikkituvan, Herrasmannin ja Ahtialan päiväkodit sekä väliaikainen viipalerakennus Leikkituvan yhteydessä. Herrasmannin päiväkodissa on 2012 tehdyn kuntotutkimuksen mukaan ongelmarakenteita ja siellä on pikainen laajan peruskorjauksen tarve, lisäksi pihaa tulisi louhia, jotta rakennuksen korkeusasema saataisiin oikeaksi suhteessa ympäröivään maanpintaan. Tontilla ei ole tilaa laajennukselle Kunnaksen ja Ahtialan päiväkodit ovat elinkaarensa loppupuolella ja tulevat tarvitsemaan peruskorjaukset 10 vuoden kuluessa. Kunnaksen tontille ei mahdu laajennusta. Ahtialan päiväkodin tontti on melko suuri, laajennus olisi kuitenkin melko vaikea toteuttaa tontin korkeuserojen vuoksi, rakennus kannattaisi käyttää ”loppuun” ja harkita sitten uuden päiväkodin rakentamista tontille. Leikkituvan päiväkoti on entisissä maamieskoulun päärakennuksessa joka on alun perin rakennettu 1930-luvulla ja muutettu päiväkodiksi 2001. Sielläkin on korjaustarpeita vesikaton ja ylä- sekä alapohjan osalta. Väliaikaisen viipalepäiväkodin vuokra- ja käyttökustannukset ovat kalliita ja niistä olisi edullista päästä eroon. Sipuran uusi päiväkoti, uudisrakennus Hankesuunnitelma, uudisrakentaminen HANKESUUNNITELMA Sivu 9/20 Kaikissa alueen päiväkodeissa on korjaustarpeita, joista osassa kustannukset saattavat muodostua niin korkeiksi että peruskorjausten kannattavuutta tulee harkita. Seuraavaksi lähimmät alueen päiväkodit ovat Joutjoki, Tenava-Tonttila ja Kytölä. Alueella tarvittaisiin lisää päiväkotipaikkoja. Keittiö: Lahden Ateria esittää Ahtialan Sipurantielle valmistuvaan päiväkotiin rakennettavaksi valmistuskeittiötä. Perusteluna on, että alueella olevien päiväkotien valmistuskeittiöiden tilat ja laitteet ovat elinkaarensa loppupäässä. Tuotantokapasiteetti on äärirajoilla niin Ahtialan koulun keittiössä kuin Ahtialan päiväkodin keittiössä. Keittiöt ja niiden laitteet ovat vanhoja ja tilat ahtaat ja epäkäytännölliset. Keittiöiden pitäminen toiminnallisesti hyvällä tasolla vaatii huomattavia investointeja laitteiden uusimisen ja tilojen kunnossapidon osalta. Ahtialan koulun tuotantomäärän pienentyessä saadaan jatkoaikaa sen keittiön laitteille ja toiminnalle. Ahtialan koulun keittiö, joka valmistaa suurimman osan alueen aterioista, tuottaa tällä hetkellä koululounaita oman koulun oppilaille ja henkilökunnalle sekä toimittaa lounaan kolmelle muulle koululle. Edelleen Ahtialan koulun keittiöstä toimitetaan päiväkotilounaita kolmeen päiväkotiin ja Kariston palvelukeskukseen. Valmistettavien lounaiden kokonaismäärä on noin 2 300 annosta. Ahtialan koulun keittiötilat ovat valmistuneet 1994 ja tuotanto on tuolloin mitoitettu 600 annokselle. 2.4 Tilojen käyttö Päiväkodin tiloja käytetään pääsääntöisesti arkisin klo: 6:00 – 18:00 tarpeen mukaan. 3. PERUSTELUT HUONETILAOHJELMALLE 3.1 Tilojen yhteiset perustelut Sipuran uusi päiväkoti, uudisrakennus Hankesuunnitelma, uudisrakentaminen HANKESUUNNITELMA Sivu 10/20 Edellä kuvatusta toiminnasta ja nykyisistä toimitiloja koskevista tiedoista ilmenee, että uusien ja riittävien suurien toimitilojen saaminen on välttämätöntä, jotta varhaiskasvatus ja Lahden Ateria voi hoitaa sille uskotut tehtävät myös läntisessä Lahdessa. Varsinaisten päivähoitotilojen lisäksi tarvitaan asianmukaiset tilat mm. ateriapalvelua ja siivousta sekä henkilökuntaa varten sekä sali suurempia tilaisuuksia ja liikuntaa varten. Rakennus on varustettava myös määräysten mukaisella väestösuojalla. Valmistuskeittiö tehdään palvelemaan myös muita läntisen alueen päiväkoteja. 4. HUONETILAOHJELMA 4.1 Huonetilaohjelman kuvaus Alustavissa luonnoksessa tilat sijoitetaan kahteen kerrokseen. Sipuran päiväkodin alustavan huonetilaohjelman mukaiset päivähoito- ja esiopetustoimintaan tarvittavat tilat ryhmille ovat ohjelma-alaltaan yhteensä 896 2 2 ohm sekä yhteisiä tiloja 191 ohm . 2 2 Henkilökunnan tilat ovat yhteensä 120 ohm , ruokahuollon 170 ohm . Siivous, vaatehuolto ja varastotilat 32 ohm2 ja tekniset tilat 130 ohm2. Yhteensä rakennuksen alustavan huonetilaohjelman sisältämien tilojen ohjelma-ala on 1 539 ohm2. Liikennetiloja 200 m2, jolloin tilat yhteensä 1 739 hum2. Kantavien rakenteiden pinta-ala 270 m2 2 Hankkeen tavoitebruttoala on 2 002 brm ja tavoitetilavuus noin 8 085 m 3 2 Väestösuojan koko 121 ohm , väestösuojaan sijoitetaan sosiaali- ja vaatehuollon toimintoja. 4.2 Tilaluettelo ja tilavaatimukset Huonetilaohjelma on esitetty tilakustannuslaskelmissa, jotka ovat hankesuunnitelman liitteessä 1. Sipuran uusi päiväkoti, uudisrakennus Hankesuunnitelma, uudisrakentaminen HANKESUUNNITELMA Sivu 11/20 Tilakeskuksessa on luotu ohje päiväkotien tilasuunnittelua varten. Ohjeeseen on koottu päiväkotien tilojen kalusteet, varusteet ja materiaalit sekä jatkosuunnittelussa huomioitavia yksityiskohtia. Päiväkotiryhmien tilat suunnitellaan kaikki samankokoisiksi, jotta myös pienten ryhmille (12 hoitopaikkaa) tuleviin tiloihin voidaan tarvittaessa sijoittaa isompien lasten ryhmiä (21 hoitopaikkaa). Päiväkotien suunnitteluohje RT 96-11003:ssa on esitetty ohjeita päiväkotien suunnittelulle, niitä noudatetaan soveltuvin osin: Toimivuus Päiväkodin toimivuuden kannalta keskeisiä asioita ovat: • toiminnan sujuvuus: hoidon, kasvatuksen ja opetuksen ja niihin liittyvien päivittäisten toimintojen kuten leikin, levon, ruokailun, hygienian ja • ulkoilun sujuvuus tilojen joustava käyttö: soveltuvuus erilaisiin toiminnallisiin tilanteisiin, peleihin, leikkeihin, esityksiin, askarteluun, liikuntaan ja rajuihin leikkei- • hin yhteistyö: henkilökunnan ja lapsen sekä vanhempien toimiva yhteis- • toiminta työympäristö: päiväkoti henkilökunnan toimintaympäristönä • terveellisyys: ilman laatu, lämpötila, puhtaanapito, valaistus, akustiik- • ka esteettömyys: ympäristöt, kalusteet ja varusteet ovat mahdollisimman suuressa määrin kaikkien käytettävissä, erityistä tukea tarvitsevien las- • ten tarpeet turvallisuus: tekniset turvallisuusvaatimukset, liikenneratkaisut, valvottavuus. Pohjaratkaisuissa tulee pyrkiä selkeyteen. Siirtymisen tilasta toiseen, ja myös sisätiloista ulos, tulee olla vaivatonta. Materiaalivalintojen ja tilallisten ratkaisujen pitäisi olla toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia sekä pitkäikäisiä. Ratkaisujen ergonomisuudella on merkitystä etenkin kalustusta ja varustusta suunniteltaessa. Turvallisuusnäkökohdat, kuten valvottavuus tulisi liittää luontevaksi osaksi muuta toimintaa. Talotekniikan on oltava toimivaa ja tilojen helposti huollettavissa. Liikkumisesteiset ja muut erityisryhmät on syytä ottaa huomioon suunnittelussa. Turvallisuus Päivähoidon turvallisuudella tarkoitetaan päivähoidon toimintayksikössä annettavan varhaiskasvatustyön turvallista toteuttamista. Sipuran uusi päiväkoti, uudisrakennus Hankesuunnitelma, uudisrakentaminen HANKESUUNNITELMA Sivu 12/20 Sen piiriin kuuluvat toimintayksikön henkilöstö, hoidossa olevat lapset ja toimintayksikössä vierailevat henkilöt. Turvallisuussuunnittelu perustuu riskienarviointiin, jossa tarkastellaan: • rakennuksen rakenteellista turvallisuutta • paloturvallisuutta • toimintavälineiden ja leikkialueiden turvallisuutta • pihan ja kiinteistön lähiympäristön liikenneturvallisuutta • valvottavuutta • hygieniaa • esteettömyyttä • häiriökäyttäytymisen ja rikosten ehkäisyä ja niiltä suojautumista • työturvallisuuteen ja -terveellisyyteen liittyvä näkökohtia. Pohjaratkaisua suunniteltaessa minimoidaan vaaratilanteet, esimerkkinä henkilöliikenteen kierto ruuhkatilanteiden välttämiseksi. Lasten taipumus liikkua juoksemalla tulee ottaa huomioon esimerkiksi ovien avautumissuuntia valitessa. Liikenne ja eteistiloissa isoille ja pienille lapsille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää omat alueensa. Tekniset turvavaatimukset on täytettävä ja turvastandardeja noudatettava muun muassa leikkivälineitä valittaessa. Ajoneuvoliikenne erotetaan lasten ulkotiloista toiminnallisin ja rakenteellisin keinoin. Saattoliikenteen tulee olla sujuvaa ja autoja varten on oltava kääntöpaikka jossa ei tarvitse peruuttaa. Saattoliikenteen pysäköinti ja kääntöpaikka voi sijaita kauempanakin päiväkodista, jos sieltä on turvallinen kävelyreitti päiväkotiin. Sekä sisä- että ulkotilojen täytyy olla helposti valvottavia. Piha-alueet tulee rajata siten, etteivät lapset pääse poistumaan valvottavalta alueelta. Tasoerojen käsittelyyn sisä- ja ulkotiloissa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Materiaali- ja kasvillisuusvalintojen on oltava turvallisia muun muassa liikkumisen kannalta, eivätkä ne saa aiheuttaa allergisia reaktioita. Jätekatosten tulee ilkivaltavaaran takia olla helposti valvottavissa myös päiväkodin ollessa kiinni. Turvallisuustarkastelua tehtäessä on otettava huomioon rakennuksen ja sen piha-alueen käyttö myös päiväkodin toiminta-ajan ulkopuolella. Mikäli tilaratkaisuissa käytetään jakoseiniä, on otettava huomioon niiden poistumisteille aiheuttamat vaatimukset. Valaistuksen tulee olla riittävää ja valaisimien tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja. Häikäisyä on syytä välttää sekä sisällä että ulkona. Liikkumis- ja toimimisesteisten lasten erityistarpeet tulee ottaa huomioon myös turvallisuusnäkökohtana suunnittelun eri vaiheissa. Turvallisuudentunne lisää turvallisuutta. Lisätietoa löytyy julkaisusta Päivähoidon turvallisuussuunnittelu (Stakes 2008). Sipuran uusi päiväkoti, uudisrakennus Hankesuunnitelma, uudisrakentaminen HANKESUUNNITELMA Sivu 13/20 Viihtyisyys Päiväkoti on useille lapsille kodin ohella tärkeä toimintaympäristö, jossa vietetään suuri osa päivässä. Tällöin tärkeitä laatutekijöitä ovat: • kodikkuus • innostavuus, elämyksellisyys • mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kokemukselliseen oppimiseen • yhteisöllisyys, mahdollisuus kokea ympäristö omakseen ja itsensä osaksi kokonaisuutta • mahdollisuus vaikuttaa ympäristöön sitä suunnittelemalla ja muokkaamalla. Lapsen mittakaavan tulee olla keskeinen lähtökohta suunnittelulle. Materiaalien, valon, ja värien käytöllä sekä mittakaavallisella vaihtelulla tilasuunnittelussa luodaan tilaan elämyksellisyyttä. Akustiikalla on merkitystä tilan viihtyisyyteen. Riittävällä vaimennuksella ja äänieristyksellä voidaan rauhoittaa tiloja ja parantaa niiden toimivuutta. Tiloja tulee soveltua sekä yhdessäoloon että –tekemiseen toisaalta myös rauhoittumiseen ja lepoon. Sisätilojen suunnittelussa tulee pyrkiä viihtyisyyteen. Lapsi kaipaa myös jännittäväksi koettavien paikkojen tuomia elämyksiä. Pihatilojen tulee olla monipuolisia sekä toimintojen, materiaalien, maastonmuotojen että kasvillisuuden suhteen. 4.3 Erityiset tilakohtaiset vaatimukset Tilat sijaitsevat kahdessa kerroksessa, joten on rakennuksessa oltava hissi keittiön läheisyydessä. Hissillä kuljetetaan ruokakärryt 2 kerroksen ryhmätiloihin, lisäksi hissiä on voitava käyttää liikuntarajoitteisten henkilöiden kuljetukseen. Tilojen tulee täyttää esteettömyyden vaatimukset. Kaikille kotialueille on järjestävä kuraeteisen kautta yhteys ulkotiloihin joko suoraan tai luhtikäytävän ja ulkoportaikon kautta. Käytäväratkaisuissa ja ulko-ovien sekä kuraeteisten sijoittelussa on huomioitava tontin asettamat vaatimukset. Ryhmätilojen suunnittelussa on huomioitava akustiikka, tilojen jälkikaiunta-aikaa on lyhennettävä akustointilevyillä katoissa ja kiinnityspinnoilla seinissä. Suuri valmistuskeittiö vaatii koneellisen jäähdytyksen. Lisäksi on huomioitava että keittiöstä lähtee päivittäin ruokakuljetuksia muihin päiväkoteihin tavanomaisen liikenteen lisäksi. Keittiön kapasiteetti on huomioitava myös jätehuollossa. Sipuran uusi päiväkoti, uudisrakennus Hankesuunnitelma, uudisrakentaminen HANKESUUNNITELMA Sivu 14/20 Ulkotiloissa tulee huomioida toiminnallisuuteen liittyen myös huollettavuus. Piha-aluella tulee olla tilaa lumen kasaukselle, pihan lumitöistä mahdollisimman suuri osuus tulee voida tehdä konetyönä. 4.4 Järjestelmävaatimukset Rakennus suunnitellaan matalaenergiatasoiseksi energiankulutukseltaan Lahden kaupungin strategian mukaisesti. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia rakennuksen ulkovaipalle, lämmitys-, ilmanvaihto- sekä sähköjärjestelmille. Arkkitehtuurissa on huomioitava toisaalta ilmainen aurinkoenergia ja toisaalta tilojen jäähdytystarve kesäaikana on minimoitava aukotusta suunniteltaessa. Rakentamisessa voidaan hyödyntää tilaelementtiratkaisuja. Rakennus liitetään Lahti Energian kaukolämpö- sekä sähköverkkoon ja Lahti Aquan vesi- ja viemäriverkostoon. Suunnitteluryhmä selvittää mahdollisuudet uusiutuvan energian aktiiviseen ja passiiviseen hyödyntämiseen luonnossuunnittelu vaiheessa. Lämmönjakelussa käytetään lattialämmitystä ja tarvittavin osin patterilämmitystä. Sisäilmaston tavoitearvot määräytyvät Sisäilmaluokituksen 2008 mukaisesti. Rakennuksessa noudatetaan sisäilmastoluokka S2:n vaatimuksia huomioiden suunnittelun lähtötiedoissa esitetyt raja-arvot. Oleskeluvyöhykkeellä operatiivisen lämpötilan tavoitearvoja noudatetaan siltä osin, kun se on mahdollista toteuttaa ilman koneellista jäähdytystä. 2 Rakennettaessa valmistuskeittiö 170 ohm lämpökuormat nousevat niin suuriksi, että rakennus on varustettava koneellisella jäähdytyksellä. Erityisiä järjestelmävaatimuksia ovat: puhelin-, antenni/kaapeli-TV-, kameravalvonta-, paloilmoitus-, rikosilmoitus-, äänentoisto-, kulunvalvonta- ja rakennusautomaatiojärjestelmät. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota talotekniikkajärjestelmien energiatehokkuuteen sekä tilojen ääniolosuhteisiin. 4.5 Tilojen väliset yhteysvaatimukset Päiväkodin keskeiset yhteistilat ovat aula ja sali, joiden käytävien ja portaikon kautta liittyy muut ensisijaisen toiminnan tilat kuten kotialueet, askartelu ja pienryhmätila. Keittiöstä toimitetaan ruoka ryhmätiloihin, joissa lapset ruokailevat. Tätä varten kerrosten välillä on oltava hissi, jota käytetään myös liikuntarajoitteisten henkilöiden kulkuyhteytenä yläkertaan. Kaikille ryhmille tulee oman kuraeteisen kautta kulkuyhteys leikkipihoille joko suoraan tai luhtikäytävän ja ulkoportaiden kautta. Sipuran uusi päiväkoti, uudisrakennus Hankesuunnitelma, uudisrakentaminen HANKESUUNNITELMA Sivu 15/20 Käytäväratkaisuissa ja ulko-ovien sekä kuraeteisten sijoittelussa on huomioitava tontin asettamat vaatimukset. Kulkuyhteyksien lisäksi pyritään luomaan visuaalisia yhteyksiä sisä- ja ulkotilojen välille huomioiden kuitenkin lepotilojen vaatima rauhallisuus. Keskeisissä tiloissa tulee olla avaruuden tuntua kodikkuutta unohtamatta. Vaatimuksena on esteettömyys sekä tiloissa että tilojen välisissä yhteyksissä, niin rakennuksessa kuin sen ympäristössä. 4.6 Energiataloudellisuus Rakennus suunnitellaan kaupungin strategian mukaisesti matalaenergia tasoiseksi energiankulutukseltaan. Rakennus- ja talotekniikan suunnitteluratkaisuilla pyritään pienentämään rakennuksen elinkaarikustannuksia, huomioiden ensisijaisesti energiankulutusta, ylläpitokustannuksia ja tulevia korjauskustannuksia. Rakennuksesta suunnitellaan energiatehokas, jolloin käyttäjistä sekä laitteista saatava passiivista lämpökuormaa hyödyntämällä voidaan lämmitysenergian tarvetta vähentää. Rakennuksessa on huomioitava ikkunoista tuleva lämpökuorma siten että ilmaislämpöä hyödynnetään, mikäli lämpökuorma ei aiheuta jäähdytyksen tarvetta tiloissa. 4.7 Kestävän kehityksen tavoitteet Tavoitteet kestävälle kehitykselle mm. rakennuksen arvo ja taloudellisuus, terveellisyys ja ympäristökuormitus on esitetty liitteessä 4, ”Kestävän kehityksen tavoitteet” asiakirjassa. 5. SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA 5.1 Tontti Rakennuspaikkavaihtoehtoja selvitettiin yksi: Uuden päiväkodin rakentaminen kaupungin omistuksessa olevalle YS-tontille, joka sijaitsee Lahden kaupungin Ahtialan kaupunginosassa, Päivänsäteenkadun ja Sipurantien kulmassa, korttelissa 13444 tontilla 2 Tontin pinta-ala on 8 625 m2. Tontti on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueella (YS). Sipuran uusi päiväkoti, uudisrakennus Hankesuunnitelma, uudisrakentaminen HANKESUUNNITELMA Sivu 16/20 Tontin rakennusoikeus on nyt 1 200 m2, rakennusoikeutta tulee lisätä 2 500 m2 asti jotta voidaan rakentaa riittävän suuri rakennus 7-ryhmäiselle päiväkodille huomioiden myös kaikkia alueen päiväkoteja palvelevan suuremman valmistuskeittiön tarpeet sekä mahdollinen laajennusvara tulevaisuutta varten. Tilaohjelman mukaiset tilat on mahdollista rakentaa tontille. Tontti on sopiva kyseiseen käyttötarkoitukseen. Tontin käyttösuunnitelma on liitteenä 5. 5.2 Rakennuspaikan käyttösuunnitelma ja erityisvaatimukset Tontti sijaitsee asemakaavoitetulla alueella, tontin käyttötarkoituksena YS. Rakennus rakennetaan kahteen kerrokseen tontin pohjoisreunalle, koska maaperän kantavuus on siellä parempi ja paalutukselta voidaan näin välttyä. Tontti on loivahkoa etelä- ja lounasrinnettä, eikä siinä ole lainkaan puustoa. Piha-alueille tulee järjestää myös varjoisia paikkoja leikkipihan yhteyteen. Tontti rajoittuu Sipurantiehen ja etelässä kevyen liikenteen väylään. Idässä on Päivänsäteenkatu, jonka toisella puolella on liikerakennus (Siwa). lännessä asuinrakennuksia. Kaavan mukaan tontin ajoliittymä tulee tehdä Päivänsäteenkadulle. Tontille tulee vesi- ja viemärijohdot, sähkö sekä kaukolämpö ja tietoliikenneyhteydet. Pysäköintipaikkoja tulee kaavan mukaan olla 1 kpl / 100 m2 5.3 Maaperätutkimus Tontilla on tehty Ramboll:n toimesta pohjatutkimus ja selvitetty pohjarakentamista. Pintakerros on humusta jonka alla on etelään paksuuntuva kerros sitkeää savea ja savista silttiä n: 1 - 5 m kerroksena jonka alla tiivis moreenikerros ja kiviä. Rakennus on luonnoksissa alustavasti sijoitettu tontin keskivaiheille. Tontin keskivaiheilla rakennuksen eteläosat olisi perustettava teräsbetonipaalujen varaan ja pohjoisosa maanvaraisesti. Epätasaiseen painumiseen olisi varauduttava liikuntasaumoin. Tällöin myös heikommin kantavalla maaperällä Sipuran uusi päiväkoti, uudisrakennus Hankesuunnitelma, uudisrakentaminen HANKESUUNNITELMA Sivu 17/20 maanvaraiset laatat olisi tehtävä kantavina rakenteina, pohjoispäässä maanvaraisina. Tontin pohjoispäässä (Sipurantien puolella) murskearinalle perustettaessa maaperän kantavuutena voidaan käyttää p= 200 Kn/m2. Tällöin voidaan rakennuksen perustukset ja alapohja tehdä maanvaraisina. Pohjamaa on voimakkaasti routivaa, routasuojaukset on tehtävä huolellisesti pohjatutkimuksen mukaisesti. Tontin maaperä on huonosti vettä läpäisevää, rakennuspohja ja päällystettävät alueet on salaojitettava. Perustamistavaksi suunnitellaan alustavasti murskearina varaan tehtävää anturaperustusta ja maanvaraista alapohjaa, jolloin rakennus tulisi sijoittaa tontin pohjoispäähän. Maaperätutkimusta on täydennettävä kun rakennuksen sijainti on määrätty, jonka jälkeen perustamistapa voidaan päättää lopullisesti. 5.4 Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset Rakennuspaikalle ei ole esitetty erityisiä rakentamistapamääräyksiä. Tällä hetkellä rakennusoikeus on 1200 m2 (72 hoitopaikkaa) ja tehokkuus n: 1,4. Kerrosluku on 2, autopaikkoja on oltava 1 / 100 m2. Rakennusoikeutta on lisättävä. 5.5 Tontin hallintaoikeus ja rakennusluvan edellytykset Rakennuspaikka on kaupungin omistuksessa. Rakennusoikeuden lisäystä on haettava. Tontista on tehtävä vuokrasopimus. 6. TOTEUTTAMISAIKATAULU Toiminnan toteuttaminen ja sen tason ja laadun sekä kehityksen turvaaminen edellyttävät mahdollisimman nopeita toimenpiteitä toimitilaratkaisun toteuttamiseksi. Rakennussuunnittelu on tarkoitus käynnistää heti hankeohjelman hyväksymisen ja rahoituksen varmistumisen jälkeen. Suunnittelu olisi tarkoitus tehdä pääosin 2013 aikana. Sipuran uusi päiväkoti, uudisrakennus Hankesuunnitelma, uudisrakentaminen HANKESUUNNITELMA Sivu 18/20 Rakennushankkeen toteutus alkaisi 2013 ja valmistuisi 2014 elokuuhun mennessä. 7. PERUSTAMISKUSTANNUKSET JA NIIDEN RAHOITUS 7.1 Perustamiskustannukset Tonttikustannukset Tontti vuokrataan maankäytöltä. Tontin vuosivuokra on alustavan arvion mu2 kaan noin 1,7 euro/kem . Kun rakennuksen bruttoala on 2 002 kem2 muodostuu vuosivuokraksi noin 3 400 euroa vuodessa. Tontin vuokrasopimus on allekirjoitettava ennen rakennusluvan hakua. Rakennuskustannukset Energiatehokkaan rakennuksen rakennuskustannukset ovat syyskuun 2012 hintatasossa (haahtelaindeksi =80) 5 151 000 € (alv 0%) Rakennuskustannukset jakaantuvat seuraavasti: Kustannuserä Euroa Rakennuttajan kustannukset 672 000 Rakennustekniset työt 3 405 000 LVIA-työt 513 000 Sähkötyöt 234 000 Erillishankinnat 135 000 Hankevaraukset 192 000 Yhteensä 5 151 000 Yksikkökustannus 2 962 € / hum2 Tavoitehintalaskelma on esitetty liitteessä 2. Sipuran uusi päiväkoti, uudisrakennus Hankesuunnitelma, uudisrakentaminen HANKESUUNNITELMA Sivu 19/20 7.2 Perustamiskustannukset yhteensä ja niiden rahoitus Perustamiskustannukset Hankkeen perustamiskustannukset ovat kokonaisuudessaan seuraavat: Rakennuskustannukset 5 151 000 Rakennusaikainen tontin vuokra 3 400 € Päiväkodin irtaimisto 200 000 € Keittiön irtaimisto 20 000 € Yhteensä 5 374 400 € Irtaimiston hankintakustannukset muodostuvat päivähoidon sekä ateriapalvelun ja siivouksen irtaimistokustannuksista, joista kukin osaltaan vastaa. Irtaimistokustannukset rahoitetaan käyttäjähallintokuntien määrärahoista - Uuden päiväkodin rahoituskustannuksiin on varauduttu vuosien 2013 – 2015 taloussuunnitelmassa. 8. KÄYTÖN AIKAISET KUSTANNUKSET 8.1 Toimintakustannukset Päiväkodissa aiheutuvasta toiminnasta aiheutuvat kustannukset /vuosi ovat seuraavat: - henkilöstökulut 900 000 € - muut kustannukset 468 000 € - yhteensä 1 368 000 € Kustannuksissa ovat mukana päiväkodin toimintakustannukset. 8.2 Rakennuksen ylläpitokustannukset Rakennuksen ylläpitokustannukset ovat ylläpidon tavoitehintalaskelman mukaan vuoden 1 / 2012 kustannustasossa (Haahtelaindeksi= 80) yhteensä noin 91 200 euroa vuodessa. Ylläpitokustannuksiin sisältyy isännöinti-, huolto-, lämmitys-, kunnossapito ja muut tavanomaiset vuosittaiset ylläpitokustannukset. Sähkö-, vesi- ja siivouskustannukset on huomioitu päiväkodin käyttäjien toimintakustannuksissa. Sipuran uusi päiväkoti, uudisrakennus Hankesuunnitelma, uudisrakentaminen HANKESUUNNITELMA Sivu 20/20 9. RAKENNUKSEN VUOKRA 9.1 Rakennuksen vuokrat Tässä hankesuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden jälkeen päiväkotirakennuksen vuokra muodostuu seuraavasti: 29 700 € / kk ( 356 400 € /vuosi) Vuokra jakautuu käyttäjien kesken seuraavasti: Varhaiskasvatus: Sisäinen vuokra on 24 800 € /kk, 15,81 € /m2/kk Vuosivuokra on 297 600 € Lahden Ateria: Sisäinen vuokra on 4 900 € /kk, Vuosivuokra on 58 800 €/a Vuokravaikutuslaskelma on liitteenä 3. Sipuran uusi päiväkoti, uudisrakennus Hankesuunnitelma, uudisrakentaminen 28,82 € /m2/kk TAVOITEHINTA 28.9.2012 Sivu 1/1 Antti Tölli Lahden kaupunki Lahden Tilakeskus Hanke: Vaihe: hankesuunnitelma 1 1 Sipuran päiväkoti Paikkakunta: Lahti Haahtela-ind.: 80,0 / 1.2012 Hintataso: 80,0 / 9.2012 Laajuus: 1 739 m2, 2 002 brm2, 8 085 rm3 Hankekoko: 2 002 brm2 TILALUETTELO Talonrakennuksen Kustannustieto™ 2012 © Haahtela-kehitys Oy Osa Käyttäjä Huonro Tila/Toiminta m²/tila kpl m² A Huoneisto A Leikki- ja lepohuone 37,5 7,0 263 A Ryhmähuone 37,5 7,0 263 A Kuraeteinen 17,0 3,5 60 A Eteinen 16,8 7,0 118 A Wc-pesuhuone 8,5 7,0 60 A Varastohuone 4,0 7,0 28 A Ryhmähuone 15,0 7,0 105 A Kotikeittiö 16,0 1,0 16 A Wc-huone, inva 5,0 2,0 10 A Välinevarasto 10,0 1,0 10 A Askartelu ja verstastila 20,0 1,0 20 A Liikunta- ja juhlasali 120,0 1,0 120 A Tuolivarasto / liikuntavälinevarasto 15,0 1,0 15 A Toimistohuone 12,0 2,0 24 A Työhuone 15,0 3,0 45 A Kokoushuone 16,0 1,0 16 A Wc-huone 1,5 2,0 3 A Pesuhuone 1,5 2,0 3 A Pukuhuone 15,0 1,0 15 A Pukuhuone A Valmistuskeittiö A Siivouskeskus A Vaatehuolto A Varastohuone A Tekniikka A Tekniikka A Ilmanvaihto A Jakava liikenne (käytävät) A Tuulikaappi A S1-suoja A VSS hyötykäyttö Yhteensä 14,0 1,0 14 170,0 1,0 170 8,0 1,0 8 10,0 1,0 10 14,0 1,0 14 5,0 1,0 5 5,0 1,0 5 120,0 1,0 120 41,8 4,0 167 5,0 2,0 10 121,0 1,0 121 97,0 -1,0 -97 78 1 739 TAVOITEHINTA 28.9.2012 Sivu 1/1 Antti Tölli Lahden kaupunki Lahden Tilakeskus Hanke: Vaihe: hankesuunnitelma 1 1 Sipuran päiväkoti Paikkakunta: Lahti Haahtela-ind.: 80,0 / 1.2012 Hintataso: 80,0 / 9.2012 Laajuus: 1 739 m2, 2 002 brm2, 8 085 rm3 Hankekoko: 2 002 brm2 Jakaja: 1 739 m2 PERUSTAMISKUSTANNUKSET, UUDIS - YHTEENVETO Talo 80 -nimikkeistö B1 Rakennuttajan kustannukset € €/m2 % 672 000 386 13,0 3 405 000 1 958 66,1 B3 LVI-työt 513 000 295 10,0 B4 Sähkötyöt 234 000 135 4,5 B2 Rakennustekniset työt B5 Erillishankinnat 135 000 78 2,6 4 959 000 2 852 96,3 Hankevaraukset 192 000 110 3,7 Muut kustannukset 192 000 110 3,7 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 5 151 000 2 962 100,0 Arvonlisävero 23% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta) 1 185 000 682 PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 6 335 000 3 643 B1...B5 Rakennuskustannukset yhteensä Muut kustannukset Tontti Toimintavarustus Toiminnan ylläpito Talonrakennuksen Kustannustieto™ 2012 © Haahtela-kehitys Oy Rahoitus Vuokravaikutuslaskelma 28.9.2012 SIPURAN PÄIVÄKOTI Uudisrakennus, hankesuunnitelman mukainen laskelma Rakennuksen laajuus on 1.739 m2, 2.002 brm2 ja 8.085 rm3 kustannusarvio 5 150 800 € alv 0 2 962 €/m2 Hintataso Haahtelaindeksi 80 / 9.2012 Ylläpidon hintataso 1/2012 laskenta-aika (investoinnin elinkaari); 30 vuotta laskentakorko 3% sisäinen Tilakeskuksen ylläpitovuokrasisältö - ylläpito ei sisällä siivous-, sähkö-, vesikustannuksia (käyttäjä vastaa) Päiväkotitilat kustannusarvio ylläpito hankintameno sisäinen vuokra Keittiötilat kustannusarvio ylläpito hankintameno sisäinen vuokra 1569 m2 4 271 100 € 2 722 €/m2 6 500 18 300 24 800 297 600 €/kk €/kk €/kk €/vuosi 4,14 €/m2/kk 11,66 €/m2/kk 15,81 €/m2/kk 170 m2 879 700 € 5 175 €/m2 1 100 3 800 4 900 58 800 €/kk €/kk €/kk €/vuosi 6,47 €/m2/kk 22,35 €/m2/kk 28,82 €/m2/kk KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET Lahden Tilakeskus Tilaaja: Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, tilakeskus Pl 126 15140 Lahti Hanke: Sipuran päiväkoti uudisrakennus KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET _____________n päiväkoti uudisrakennus Kestävän kehityksen tavoitteet 28.9.2012 Sivu 1/7 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET Sivu 2/7 1. KESTÄVÄ KEHITYS JA RAKENTAMINEN................................................................... 3 2. YHDYSKUNTATALOUS ............................................................................................... 3 3. RAKENNUKSEN ARVO JA TALOUDELLISUUS .......................................................... 3 3.1 Yleistä ................................................................................................................................................ 3 3.2 Investoinnin taloudellisuus ................................................................................................................ 4 3.3 Ylläpitokustannuksien taloudellisuus................................................................................................. 4 3.4 Pitkäikäisyys ...................................................................................................................................... 5 3.5 Muuntojoustavuus ............................................................................................................................. 6 4. TERVEELLISYYS ......................................................................................................... 6 5. YMPÄRISTÖ JA SAASTEET ........................................................................................ 7 5.1 Päästöt / LCA .................................................................................................................................... 7 5.2 Jätteet ................................................................................................................................................ 7 5.3 Jätteet ja materiaalihukka työmaalla ................................................................................................. 7 _____________n päiväkoti uudisrakennus Kestävän kehityksen tavoitteet KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET Sivu 3/7 1. KESTÄVÄ KEHITYS JA RAKENTAMINEN Kestävä kehitys rakentamisessa pyrkii tuottamaan terveellistä ja toimivaa rakennettua ympäristöä tämän hetken käyttäjille ja samalla turvaa samojen ominaisuuksien tavoittelemisen myös tuleville sukupolville. Maailmantalous on suljettu systeemi jossa resurssien määrä on rajallinen. Hyvinvoinnin parantaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti on mahdollista jos investoimme harkitusti, vältämme resurssien tuhlausta, vältämme saastuttavien aineiden päästöjä ja toimintamme on yhteiskuntapoliittisesti kestävää. Kestävä kehitys on tähän aikaan ja tulevaisuuteen ulottuva kokonaistaloudellinen näkökulma. 2. YHDYSKUNTATALOUS Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen tukee kestävän kehityksen periaatteita. Olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen poistaa investointitarvetta ja välimatkojen lyheneminen vähentää liikenteen määrää sekä hyödyntää paremmin jo rakennettuja palvelurakennuksia. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen säästää myös rakentamatonta luontoa tuleville sukupolville ja ylläpitää luonnon diversiteettiä. Jos yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ei ole mahdollista, vähennetään hyvällä suunnittelulla hajanaisesta rakenteesta syntyviä haittoja. Julkisen liikenteen käyttämisen tulee olla vaivatonta. Luontoa saastuttamattomalle ja terveellisyyttä lisääville liikennemuodoille, pyöräilylle ja kävelylle, suunnitellaan turvalliset olosuhteet. 3. RAKENNUKSEN ARVO JA TALOUDELLISUUS 3.1 Yleistä Rakennuksen arvo kuvastaa sen tarpeellisuutta käyttäjille tai yhteiskunnalle. Tarpeeton rakentaminen ei lisää arvoa mutta tuhlaa resursseja. Rakennusinvestoinnin tarpeellisuutta tulee punnita huolella suhteessa käyttäjän toimintoihin ja yhteiskunnalliseen merkitykseen. Osapuolten sitoutumisen kannalta on toivottavaa, että tarpeita määritettäessä mahdollistetaan niiden osapuolien tasaarvoinen osallistuminen ja vastuunotto, joita investointi koskee. Rakennusinvestoinnin taloudellisuuden tavoitteet pelkistetään tässä suunnitelmassa toimintojen luetteloksi, tilojen luetteloksi, tiloilta vaadittaviksi ominaisuuksiksi sekä investoinnin tavoitehintalaskelmaksi. Rakennuksen arvo säilyy, jos: rakenteet ovat pitkäikäisiä, kuluvat ja muuttuvat rakenteet ovat vaihdettavia, _____________n päiväkoti uudisrakennus Kestävän kehityksen tavoitteet KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET Sivu 4/7 rakennusta ylläpidetään suunniteltuun käyttötarkoitukseen, ylläpidon kustannukset ovat kohtuulliset ja tilat ovat kohtuullisilla kustannuksilla muunneltavissa käyttötarkoituksen muuttuessa. Lämpö- ja sähköenergian tarpeeton tuhlaus paitsi alentaa rakennuksen käyttöarvoa, myös tuottaa ilmakehään hiilidioksidia, rikkiä, typpeä ja hiukkasia. Ylläpidon taloudellisuuden tavoitteet pelkistetään tässä suunnitelmassa ylläpidon tavoitehintalaskelmaksi, rakennusosien ikätavoitteiksi sekä lämpöenergian, sähköenergian ja veden kulutuksen tavoitteiksi. 3.2 Investoinnin taloudellisuus Hankkeen tavoitehinta on 5 151 000 euroa, alv 0 %. Tavoitehintalaskelman perustana on 1 739 hum2 tilaohjelma. Tiloissa on 7 päiväkotiryhmää sekä valmistuskeittiö joka tuottaa ateriapalveluita myös muille alueen päiväkodeille n: 600 ateriaa /päivä. Suunnitelmissa tulee voida osoittaa: saavutetaanko hankkeen tavoitehinta esitetyllä suunnitteluratkaisulla? onko kaikki toiminnoille ohjelmoidut tilat myös suunnitelmassa? onko tilaaja todennut, että ohjelmoidut toiminnot voidaan sijoittaa suunniteltuun toimintaympäristöön? 3.3 Ylläpitokustannuksien taloudellisuus Rakennuksen energian kulutuksessa pyritään mahdollisimman energiatehokkaaseen suunnitteluratkaisuun. Tavoitteena matalaenergiatasoinen rakennus Lahden kaupungin strategian mukaisesti, jolloin E-luku olisi välillä 119 – 136 kWh/m2a, tavoite tarkennetaan suunnitteluvaiheessa. Lämpöenergian kulutuksen tavoite on 164 700 kWh/a, sähköenergian kulutuksen tavoite on 198 500 kWh/a ja vedenkulutuksen tavoite on 4 100 m3/a. Kulutukset ovat normaalia päiväkotirakennusta suuremmat isosta valmistuskeittiöstä johtuen. Keittiö lämpökuormat tulee aiheuttamaan tarpeen myös koneelliselle jäähdytykselle rakennuksessa. Ylläpidon taloudellisuuden takaamiseksi suunnitelmissa tulee osoittaa: millä keinoin ylläpitokustannusten tavoite saavutetaan? millä keinoin lämpöenergian kulutuksen tavoite saavutetaan? millä keinoin sähköenergian kulutuksen tavoite saavutetaan? millä keinoin veden kulutuksen tavoite saavutetaan? _____________n päiväkoti uudisrakennus Kestävän kehityksen tavoitteet KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET Sivu 5/7 Rakennuksen arvon säilyminen edellyttää oikeata ylläpitoa. Projektiryhmä osittaa kuinka hyvin rakennus on huollettavissa sekä kuinka tarvittava käytön ja ylläpidon opastus annetaan rakennuksen käyttäjille. 3.4 Pitkäikäisyys Rakennuksen suunnittelukäyttöikä on 50 vuotta. (RIL 216-2001, taulukko 3 luokka 3, taulukon lisäsuosituksen mukaisesti primäärisesti kantavien rakenteiden suunnitteluiän luokka on yhtä ylempi luokka). Päiväkotirakennuksen muuttaminen muuhun käyttötarkoitukseen on vaikeaa, tämän vuoksi pidemmän käyttöiän asettaminen tavoitteeksi ei ole perusteltua. Rakennuksen arvon säilyttämiseksi rakennusosat ja järjestelmät suunnitellaan mahdollisimman pitkäikäisiksi kokonaiselinkaaren kannalta taloudellisimman ratkaisun mukaisesti. Rakennusosille ja järjestelmille on asetettu seuraavat käyttöikätavoitteet: Alueen pinnat ja rakenteet Perustukset ja runko 100 v Ulkoseinän ja vesikaton rakenteet 100 v Ulkoseinän pinnoite 30 v Vesikatteen pinnoite ja räystäät 40 v Ikkunat ja ulko-ovet 35 v 50 v Väliseinät 50 v Sisäovet 40 v Seinä- ja kattopinnat 12 v Lattiapinnat 25 v Kalusteet Lämmitysverkostot lämmönluovuttimineen yli 50 v Lämmönsiirtimet ja pumput 20-30 v Patteriventtiilit ja muut venttiilit, varusteet 20-40 v Vesijohto ja viemäriverkostot varusteineen 30-50 v Vesi- ja viemärikalusteet Ilmanvaihtokanavisto yli 50 v Ilmanjakolaitteet, säätöelimet, ilmastointikojeet 20-40 v Sähkökeskukset ja johtotiet Sähkönpäätelaitteet Valaisimet Tietojärjestelmät Hissit 40 v Tilalaitteet 20 v 40 v 15 v 50 v 15-30 v 20 v 15-30 v Suunnittelijat selvittävää, ovatko rakennuksen osien käyttöiät tavoitteen mukaisia. _____________n päiväkoti uudisrakennus Kestävän kehityksen tavoitteet KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET Sivu 6/7 3.5 Muuntojoustavuus Rakennuksen muuntojoustavuus ennalta tuntemattomia muutoksia varten edellyttää, että: Hoitoryhmien tilat ovat siten yleispäteviä, että tilojen toiminnallista kuormitusta voidaan vaihdella ilman rakentamistoimenpiteitä, jälkikäteen tehtävien installaatioiden vaaka- ja pystyvedot ovat mahdollisia, Taloteknisten järjestelmien komponentit ovat helposti vaihdettavissa ja huollettavissa. rakennus voidaan osittaa myöhemmin uusille käyttäjille (vaaka- ja pystyliikenne, poistumistiet, osastoinnit, turvallisuus, kulunvalvonta, taloteknisten järjestelmien uudelleen säätäminen, lattioiden vaihtelevat kuormitukset autopaikoituksen riittävyys) ja jakavat rakennusosat voidaan helposti muokata. Päiväkotirakennuksen muuttaminen muuhun käyttötarkoitukseen on vaikeaa, tämän vuoksi pidemmän käyttöiän asettaminen tavoitteeksi ei ole perusteltua. Projektiryhmä selvittää, onko suunnitelma muuntojoustava. 4. TERVEELLISYYS Suunnitteluratkaisujen tulee olla sellaisia, jotka takaavat käyttäjälle puhtaan ja terveellisen sisäilmaston kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kuivana pysymistä, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja etenkin ilmanvaihtolaitoksen osalta sekä riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa. Kaikkien valittujen materiaalien tulee olla terveydelle vaarattomia ja kestäviä. Rakennusosien myöhemmästä uusimisesta tai purkamisesta ei saa aiheutua terveydellistä haittoja eikä tarpeettomia ympäristörasituksia. Suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon seuraavat rakennuksessa käytettävät luokitukset: rakennustöiden puhtausluokka pääosin P1 materiaali- ja komponenttivaatimusluokka pääosin M1 Lattiapinnoitteiden on oltava ftalaatittomia, tai ne eivät saa sisältää DEHP tai BBP ftalaatteja. sisäilmaluokka pääosin S2 Pihan ja rakennuksen rakentamisessa on erityisesti huomioitava rakennuksen peruskuivatus sekä sade- ja kattovesien poisto eri vuodenaikoina. Projektiryhmä selvittää millä keinoin rakennuksen terveellisyys on varmistettu. _____________n päiväkoti uudisrakennus Kestävän kehityksen tavoitteet KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET Sivu 7/7 5. YMPÄRISTÖ JA SAASTEET 5.1 Päästöt / LCA Rakentamiseen sitoutuu suoraan pitkäaikaisesti luonnonvaroja (sementti, sora teräs, puu) ja niiden valmistamisessa käytetään uusiutumattomia energiavaroja. Kestävän kehityksen näkökulmasta uusiutumattomia luonnonvaroja käyttävien rakennusosien käyttöiän tulee olla hyvin pitkä ja/tai niiden tulisi olla kierrätettäviä (esim. rakennuksen runko). Todennäköisesti lyhytikäisiin rakennuksen osiin tulisi käyttää uusiutuvia luonnonvaroja tai ratkaisujen tulisi olla resursseja säästävää. Lyhytikäisiä rakennuksen osia ovat esimerkiksi pintarakenteet, veden kanssa kosketuksessa olevat rakenteet ja liikkuvat järjestelmät kuten iv- kojeet. Suunnittelijat tekevät suunnitteluratkaisujen materiaalivalinnat kestävän kehityksen näkökulmasta. Suunnitteluratkaisujen energiankäytön ympäristövaikutukset lasketaan energiankulutuksen osalta muuttamalla energiankulutuksen päästöt vastaamaan hiilidioksidipäästöjä. 5.2 Jätteet Käytön aikaisen sekajätteen määrää vähennetään mahdollistamalla jätteiden lajittelu lahden kaupungin viranomaisohjeiden mukaisesti. Projektiryhmän tulee esittää jätehuoltosuunnitelmassa jätteen lajittelumahdollisuus alue- ja tilavarauksineen. 5.3 Jätteet ja materiaalihukka työmaalla Projektiryhmä edellyttää hankinta-asiakirjoissa urakoitsijoilta sitoutumista kestävän kehityksen huomioon ottamista rakentamisen aikana. Päätoteuttajan ja osaurakoitsijoiden tulee esittää laatusuunnitelma, jolla materiaalin varastoinnissa, käytössä ja asennuksessa minimoidaan hukka ja materiaalivauriot. Rakentamisvaiheen jätteen määrään vaikutetaan rakennusjätteen lajittelulla, materiaalien ja kaluston kierrätyksellä sekä huolellisella hankinnalla. Päätoteuttajalta edellytetään työmaan jätteenkäsittelysuunnitelma. Lahti 28.9.2012 projektipäällikkö Tom Holmlund Lahden Tilakeskus _____________n päiväkoti uudisrakennus Kestävän kehityksen tavoitteet 2.kerrosta HANKESUUNNITELMA ARKKITEHTITOIMISTO ARKVIIRI OY www.arkviiri.fi 21.8.2012 VVJ ARK 637 - 0101A
© Copyright 2024