1. No category

Espoon kaupunki
Suomenkielinen koulutuskeskus
Espoonlahden lukio
Versio 14 / ESLU 24.5.2013 10:08 / POS
ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISTEN LUKIOIDEN OPETUSSUUNNITELMA
ESPOONLAHDEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA
Opettajakunta
8.4.2013 / § 7
Johtokunta
3.6.2013 / § 5
Päivitetty 31.1.2006/pos (uusintakuulustelu), 7.2.2006/pos (uusintakuulustelu), 10.4.2006/pos (opintoohjaus)
5.11.2007yli(ops-projekti) 3.12.2007 HKO 20.3.2008 HKO (ba10, te4), 31.3.08/Pos (taulukko), 23.4.08/Pos (tuntijakotaulukko) 10.5.2010/HKO (kielten suulliset kurssit) 10.2.2011/HKO (et3, fi1-5, hi3) 23.5./HKO (AI10, AI23, BB10)
28.8.2012/HKO (yleisen osan päivitykset jylla.fi, Rehtorintie 11), (AI,BB, FA, FY, KE)/Pos 12.4.13
2
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
9.1.
9.2
9.3.
9.4.
9.5.
9.6.
9.7.
9.8.
9.9.
9.10.
9.11.
9.12.
9.13.
9.14.
9.15.
9.16.
9.17.
9.18.
9.19.
9.20.
10.
TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPAINOTUKSET ............................................................... 3
TOIMINTAKULTTUURI, OPISKELUYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT ................................. 4
OHJAUSTYÖN SUUNNITELMA ...................................................................................... 6
AIHEKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN ............................................................... 8
OPETUSJÄRJESTELYT ................................................................................................ 11
YHTEISTYÖ OPPILAITOSTEN JA MUIDEN SIDOSRYHMIEN VÄLILLÄ ..................... 15
OPISKELIJAHUOLTO JA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT OPISKELIJAT ........... 17
ARVIOINTI ...................................................................................................................... 20
TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT OPPIAINEITTAIN ....................................... 21
Äidinkieli ja kirjallisuus ................................................................................................ 22
Toinen kotimainen kieli ................................................................................................ 36
Vieraat kielet ................................................................................................................. 39
Matematiikka.................................................................................................................. 73
Biologia .......................................................................................................................... 89
Maantiede ...................................................................................................................... 94
Fysiikka .......................................................................................................................... 99
Kemia ........................................................................................................................... 110
Uskonto........................................................................................................................ 117
Elämänkatsomustieto ................................................................................................. 126
Filosofia ....................................................................................................................... 130
Historia ....................................................................................................................... 133
Yhteiskuntaoppi .......................................................................................................... 142
Psykologia .................................................................................................................. 149
Musiikki ........................................................................................................................ 155
Kuvataide ..................................................................................................................... 159
Liikunta ........................................................................................................................ 166
Terveystieto ................................................................................................................. 170
Opinto-ohjaus.............................................................................................................. 173
Yrittäjätiedon opintokokonaisuus ............................................................................. 176
Arvointi ........................................................................................................................ 177
Espoonlahden lukion OPS-2004
3
1.
TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPAINOTUKSET
1.1.
Johdanto
Lukiokoulutus on osa Espoon kaupungin järjestämiä koulutuspalveluita. Lukiokoulutus
rakentuu valtakunnallisten säädösten ja lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalle sekä Espoon kaupungin tekemille linjauksille.
Lukion opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki ja -asetus, valtioneuvoston
asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta, Opetushallituksen 15.8.2003 hyväksymät lukion opetussuunnitelman perusteet, Espoon kaupungin suomenkielisten lukioiden opetussuunnitelma, lukioiden omat opetussuunnitelmat sekä lukioasetuksen 3 §:n mukainen vuosittainen suunnitelma.
1.2.
Toiminta-ajatus
Espoon lukioiden opetus on korkeatasoista, yleissivistävää, tutkintotavoitteista ja se
antaa hyvät valmiudet niin jatko-opintoihin, elinikäiseen oppimiseen kuin elämään.
Monipuolinen ja laadukas espoolainen lukioverkosto muodostuu yleislukioista, joissa
on erilaisia painotuksia tai lukiolinjoja, sekä erikoislukioista, joissa on opetusministeriön myöntämä erityinen koulutustehtävä. Lukio-opetuksen ja -kasvatuksen päämääränä on tasapainoinen, vastuuntuntoinen ja aktiivinen kansalainen, jolla on laajaalainen, vahva yleissivistys ja valmiudet toimia kansainvälistyvässä, monikulttuurisessa sekä teknologisoituvassa maailmassa.
Espoonlahden lukio on kaupungin antaman tehtäväjaon mukaisesti kielipainotteinen.
Lukiossamme kielistä kiinnostuneilla on mahdollisuus saada poikkeuksellisen vankka
ja monipuolinen kielitaito laajan kieliohjelman ansiosta.
1.3.
Arvopainotukset
Lukiot toteuttavat opetuksessaan Espoon kaupunginvaltuuston määrittelemiä arvoja,
jotka ovat asukas- ja asiakaslähtöisyys, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo, luovuus ja innovatiivisuus, kumppanuus ja yhteisöllisyys, tuloksellisuus ja vaikuttavuus sekä kestävä kehitys.
Monikulttuuristuvassa ja globalisoituvassa Espoossa suvaitsevaisuus on luonnollinen
tapa suhtautua niin toisiin ihmisiin kuin erilaisiin toimintatapoihin. Espoon arvojen mukaan jokaisella espoolaisella nuorella on mahdollisuus tasaveroiseen lukio-opiskeluun
kotikaupungissaan. Opiskelijoiden näkemykset otetaan huomioon lukion toimintaa
kehitettäessä.
Luovuus ja innovatiivisuus ovat osa espoolaista imagoa. Lukioissa luovuus ja innovatiivisuus merkitsee tutkivan opiskelun korostamista sekä taitoa kehittää ja luoda uutta.
Kumppanuus ja yhteisöllisyys Espoon arvoina toteutuvat toisen asteen oppilaitosten,
korkea-asteen, kotien ja sidosryhmien välisenä yhteistyönä. Lukioiden toiminta rakentuu kestävän kehityksen periaatteelle.
Lukioiden tuloksellisuutta mitataan oppilaitosten itsearviointijärjestelmien, ylioppilaskirjoitusten tulosten sekä jatko-opintoihin sijoittumisen avulla. Lisäksi vaikuttavuus tulee esiin opiskelijoiden positiivisena asenteena elinikäiseen oppimiseen sekä opiskelutaitojen kehittymisenä.
Espoonlahden lukiossa vaalitaan hyviä ihmissuhteita, mikä edellyttää tervettä itsetuntoa, erilaisuuden hyväksymistä, rehellisyyttä ja hyviä tapoja. Oppilaiden odotetaan
noudattavan yhteisesti sovittuja opiskelua ja järjestystä koskevia sääntöjä. Oman ja
muiden työn arvostaminen edesauttaa menestymistä opinnoissa.
Espoonlahden lukion OPS-2004
4
2.
TOIMINTAKULTTUURI, OPISKELUYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT
2.1.
Toimintakulttuurin määrittely
Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyö perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla.
Lukion oma opetussuunnitelma määrittelee tavoiteltavan toimintakulttuurin tarkemmin. Sen jatkuva arviointi on edellytys lukion toiminnan kehittämiselle.
Espoonlahden lukioon tultaessa sitoudutaan koulun sääntöihin, jotka koskevat sekä
opiskelua että käyttäytymistä. Opettajakunta, opiskelijat ja henkilökunta ovat yhdessä
laatineet Espoonlahden lukion järjestyssäännöt. Järjestyssääntöjen lähtökohtana ovat
keskinäisen luottamuksen ja mielipiteen ilmaisun vapauden periaatteet. Tällä tavoin
luodaan kouluyhteisön jäsenille toimiva ja viihtyisä ympäristö, jossa opiskelun päämäärät toteutuvat hyvin. Kouluyhteisön jäsenten hyvän käyttäytymisen perustana ovat
tapakasvatus sekä selkeät toimintamallit ja -tavat, jotka tukevat yksilön ja yhteisön kehittyvää yhteistyötä.
2.2 .
Opiskeluympäristö
Opiskeluympäristö tukee aikuistuvan nuoren kokonaiskehitystä ja luo edellytykset
elinikäiselle oppimiselle. Hyvä oppimisympäristö on viihtyisä, virikkeinen ja turvallinen
sekä tukee opiskelijan sosiaalista kehitystä.
Lukioympäristön tulee luoda puitteet vuorovaikutteiseen toimintaan opettajien, opiskelijoiden sekä ympäröivän yhteiskunnan välille. Opiskeluympäristö tukee myös sellaisten työskentelymenetelmien valintaa, joita itsenäinen opiskelu ja toimiminen nopeasti
muuttuvassa informaatioyhteiskunnassa edellyttävät.
Opetuksessa hyödynnetään lukion ulkopuolisia opiskeluympäristöjä sekä kehitetään
edelleen yhteistyötä niin toisen asteen oppilaitosten kuin korkeakoulujen ja työelämän
kesken.
Espoonlahden lukio sijaitsee pääkaupunkiseudulla, luonnonkauniilla paikalla, meren
läheisyydessä ja vanhassa kulttuurimiljöössä, joka tarjoaa niin opiskelulle kuin vapaaajallekin asialliset ja turvalliset puitteet. Opetuksessa voidaan hyödyntää monipuolisia
liikuntapaikkoja (mm. uimahalli, jäähallit ja palloilukentät) ja ympäröivää luontoa. Myös
pääkaupunkiseudun kulttuuri- ja jatkokoulutustarjonta sekä yrityksien ja hallinnon tarjoamat tutustumiskohteet voidaan helposti hyödyntää opiskelussa.
2.3.
Oppimiskäsitys ja opiskelumenetelmät
Lukio-opiskelulle on tunnusomaista, että opiskelija on aktiivinen toimija. Oppimistilanteet suunnitellaan niin, että opiskelijat voivat käyttää aiemmin oppimiaan tietoja ja taitoja uusissa yhteyksissä. Oppimisessa korostuvat elämyksellisyys, kokeellisuus, kokemuksellisuus sekä tavoitteellisuus ja kokonaisvaltaisuus. Vuorovaikutteisuus ja
myönteinen opiskeluilmapiiri sekä hyvät tiedonhallintataidot yhdistyneenä tieto- ja
viestintätekniikan valmiuksiin mahdollistavat oppimistapahtuman, jossa opiskelijan aktiivisuus korostuu.
Erilaiset opiskelumenetelmät tarjoavat lukiolaiselle useita mahdollisuuksia yksilöllisten
opintosuunnitelmien toteuttamiseen ja antavat valmiuksia jatko-opintoihin. Espoon lukioissa etäopetus painottuu verkko-opetuksen kehittämiseen, jota tehdään oppilaitosten välisenä yhteistyönä. Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus suorittaa vähintään yksi kurssi lukio-opinnoista verkko-opintoina.
Opiskelijan omaehtoinen, vastuullinen ja aktiivinen työskentely takaa parhaan mahdollisen oppimistuloksen. Oppiminen on osa kokonaisprosessia, jota vastuullinen
opettaja tukee. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan opittu tieto ei siirry automaattisesti toisiin ympäristöihin, joten ongelmanratkaisutaitoja pyritään siirtämään
erilaisiin tilanteisiin. Monipuolisten ja vaihtelevien opiskelumenetelmien avulla pyritään huomioimaan erilaiset oppijat.
Espoonlahden lukion OPS-2004
5
2.4.
Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet
Lukiolain 27 §:n mukaan opiskelijoita on kuultava keskeisissä lukion päätöksentekoon
ja opiskelijoiden asemaan vaikuttavissa kysymyksissä.
Jokaisella lukiolla on oppilaskunta. Oppilaskunnan hallitus edustaa koulunsa opiskelijoita ja tuo esiin heidän näkemyksiään yhteisistä asioista päätettäessä. Opiskelijoilla
on aina edustajansa lukioiden johtokunnissa. Oppilaskunnan hallituksen nimeämälle
edustajalle voidaan antaa mahdollisuus olla läsnä lukion opettajakokouksessa niiltä
osin, kuin se on lainsäädännöllisesti mahdollista. Rehtori ja oppilaskunnan hallitus
voivat myös tavata säännöllisesti ja keskustella yhteisistä asioista.
Espoon lukiot kannustavat opiskelijoitaan toimimaan yhteiskunnan aktiivisina jäseninä
myös koulun ulkopuolella.
Lukiomme opettajat tukevat omalta osaltaan oppilaskunnan monipuolista toimintaa.
Oppilaskuntaa kannustetaan yhteistyöhön kaikkien oppilaiden, opettajakunnan ja johtokunnan kanssa.
Espoonlahden lukion OPS-2004
6
3.
OHJAUSTYÖN SUUNNITELMA
3.1.
Ohjauksen tavoitteet ja tehtävä
Ohjauksella tuetaan opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa. Opinto-ohjauksen avulla
ohjataan opiskelijaa tekemään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma lukio-opintojen
sisällöstä ja aikataulusta sekä käyttämään suunnitelman teossa apuna kaupungin tarjoamaa sähköistä hallintojärjestelmää. Opiskelija saa valmiuksia jatko-opintojen ja
elämänuran suunnittelussa sekä tukea erilaisissa oppimis- ja elämäntilanteissa.
Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada opintojensa tueksi tarvitsemaansa henkilökohtaista ohjausta kurssimuotoisen ja pienryhmäohjauksen lisäksi.
3.2.
Ohjauksen toimijat ja ohjauksen toteuttaminen
Rehtori tukee omalla toiminnallaan opinto-ohjaajan ja opettajien keskinäistä yhteistyötä ja ohjaustoiminnan suunnittelua koko oppilaitoksen yhteisenä tehtävänä. Rehtorin
tehtävä on tiedottaa opiskelijoille ja huoltajille säännöistä ja määräyksistä, jotka ohjaavat lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamista.
Opinto-ohjaaja vastaa ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja sen toteutuksen
koordinoinnista sekä toimii asiantuntijana opiskelijoiden jatko-opintoihin ohjaamisessa
ja opiskelijoiden työelämään tutustumisessa ja sen kehittämisessä.
Ryhmänohjaajan vastuulla on opiskelijoiden opintojen etenemisen seuranta. Ryhmänohjaajan tehtävän hoitaminen toteutuu säännöllisten ryhmänohjaustuokioiden,
henkilökohtaisten tapaamisten ja pienryhmäohjauksen kautta. Ryhmänohjaaja toimii
yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa kunkin lukion ohjauksen työnjaon mukaisesti.
Jokainen aineenopettaja ohjaa opiskelijaa oman oppiaineensa opiskelussa.
Toimivaan lukion opinto-ohjaukseen liittyy kiinteänä osana yhteistyö vanhempien, toisen asteen oppilaitosten, muiden oppilaitosten, työvoimatoimistojen ammatinvalintapsykologien ja muiden asiantuntijatahojen sekä työelämän kanssa.
Ohjauksen järjestäminen Espoonlahden lukiossa
Koska ohjauksen järjestäminen lukiossa muodostaa jatkumon, jonka keskeisenä tavoitteena on tukea opiskelijaa valinta- ja päätöksentekotilanteissa sekä ohjata ja tukea häntä erilaisissa henkilökohtaisissa elämäntilanteisiin liittyvissä kysymyksissä, on
sovittava ohjauksen työnjaosta koulun sisällä. Ohjauksen avulla opiskelijan on tarkoitus oppia muodostamaan käsitys siitä miten hänen tekemänsä valinnat ja päätökset
ovat suhteessa ura- ja elämänsuunnitteluun sekä tulevaisuudensuunnitelmiin yleensä.
Espoonlahden lukiossa ohjauksen toteuttaminen on koulussa työskentelevän opetushenkilöstön yhteinen asia.
REHTORI
Rehtorin vastuulla on luoda ohjaukselle sellaiset toimintamahdollisuudet, että erilaisten ohjausmenetelmien ja työnjakojen toteuttaminen onnistuu. Rehtori tukee omalla
toiminnallaan opinto-ohjaaja ja opettajien keskinäistä yhteistyötä ja ohjaustoiminnan
suunnittelua koko oppilaitoksen yhteisenä tehtävänä. Rehtorin tehtävänä on tiedottaa
opiskelijoille ja huoltajille säännöistä ja määräyksistä, jotka ohjaavat lukio-opintojen ja
ylioppilastutkinnon suorittamista.
OPINTO-OHJAAJAT
Opinto-ohjaajilla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Suunnittelutyötä opintoohjaaja tekee yhteistyössä rehtorin ja ryhmänohjaajien kanssa. Lukio-opintojen kuluessa opiskelijalla on oikeus saada luokkamuotoisen ohjauksen lisäksi henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta.
Espoonlahden lukion OPS-2004
7
Opinto-ohjaajan vastuulla ovat opiskelijoiden jatkokoulutus- ja ammattisuunnitteluun
liittyvät ohjaukselliset kysymykset. Tämä jatko-opintoihin ja -suunnitelmiin liittyvän
päätöksenteon ohjaus on koko lukion ajan kestävä ohjausprosessi, johon opintoohjaajan on varattava riittävästi aikaa henkilökohtaisen ja pienryhmäohjauksen muodossa. Lisäksi huolehditaan siitä, että opiskelijat oppivat käyttämään tarjolla olevia tietolähteitä ja yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita.
RYHMÄNOHJAAJA JA AINEENOPETTAJA
Lähiohjausta voidaan toteuttaa siten, että jokainen lukion opiskelija kuuluu ryhmään,
jonka ohjauksesta vastaa ryhmänohjaaja. Lukio-opintojen alkuvaiheessa näiden lähiohjausryhmien ohjauksessa pääpaino on ryhmäytymisessä: opiskelijat oppivat tuntemaan oman ryhmänsä jäsenet ja ryhmänsä ohjaajan.
Ryhmänohjaaja vastaa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannasta.
Tätä tehtävää varten hänelle varataan mahdollisuus ryhmänsä henkilökohtaiseen ja
pienryhmäohjaukseen koko ryhmän ohjaustuokioiden lisäksi. Aineenopettajan ja ryhmänohjaajan tehtävänä on toimia ennaltaehkäisevässä roolissa siten, että he puuttuvat ajoissa opiskelijoiden lisääntyneisiin poissaoloihin, käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä tapahtuviin muutoksiin ja opiskeluvaikeuksiin. Jokaisen aineenopettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa aineen opiskelussa koko lukioopintojen ajan.
OPISKELIJA
Lukio-opintojen alkuvaiheessa jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, johon kirjataan suunnitelma lukio-opintojen suoritusajasta ja sisällöstä.
Henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laatiessaan opiskelija pohtii valintojaan siten,
että hän arvioi itseään opiskelijana, opiskeluvalmiuksiaan, voimavarojaan ja motivaatiotaan. Tämän pohdiskelun perusteella hänen tulisi laatia realistinen aikataulu opinnoilleen. Opintojen sisältöjä ja ylioppilaskirjoituksia suunnitellessaan opiskelija tulisi
pohtia valintojaan suhteessa jatkokoulutussuunnitelmiinsa. Opiskelijaa ohjataan seuraamaan oman opiskelusuunnitelmansa toteutumista ja päivittämään sitä siten, että
ohjaushenkilöstön on mahdollista seurata suunnitelmassa tapahtuneita muutoksia.
3.3.
Ohjauksen arviointisuunnitelma
Ohjauksen arviointisuunnitelma laaditaan lukiokohtaisesti. Arvioinnin kohteena on ohjaustoiminnan sekä työnjaon vuosittainen toteutuminen.
Espoonlahden lukion OPS-2004
8
4.
AIHEKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN
Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita
ja ajankohtaisia arvokannanottoja. Ne ovat toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita sekä oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia.
4.1.
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
Espoon lukioissa aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys -aihekokonaisuus korostaa opiskelijan sisäistä yrittäjyyttä, joka merkitsee vastuullisuutta omassa työskentelyssä sekä
kiinnostusta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja yrittäjänä toimimiseen. Aktiivinen
kansalaisuus toteutuu oppilaskunnan toiminnassa sekä kannustamisena vaikuttamiseen niin lukion sisällä kuin ulkopuolellakin.
Tavoitteena lukiomme opetussuunnitelmassa tältä osin on kasvattaa opiskelijoitamme
aktiivisiksi, osallistuviksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Tämä toteutuu eri oppiaineitten
sisäisissä sekä integroiduissa projekteissa, joissa pyritään tukemaan opiskelijan kasvua poliittiseksi, taloudelliseksi ja sosiaaliseksi toimijaksi yhteiskunnassa ja kulttuurielämässä.
Jokaisessa opetettavassa aineessa huomioidaan ja mahdollisuuksien mukaan harjoitetaan kyseisiä tavoitteita. Erityispainotus ilmenee oppilaanohjauksen, yhteiskuntaopin, lakitiedon, taloustiedon sekä Hyvä yritys- opintokokonaisuuden kautta. Pääpaino on käytännön harjoitteissa ja omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa (esim. toiminta oppilaskunnassa, nuorisovaalit, kunnallis- ja eduskuntavaalipaneelit) Myös yhteistyötä harjoitetaan yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa (vierailut eduskunnassa, museoissa, yhteistyö Espoon yrittäjien ja vaikuttajien kanssa, EU- tiedotus jne.).
4.2.
Hyvinvointi ja turvallisuus
Hyvinvointi ja turvallisuus merkitsevät sitä, että opiskelija tuntee kuuluvansa kouluyhteisöön, jossa hänet kohdataan kokonaisvaltaisena ihmisenä. Hyvinvointiin ja turvallisuuteen pyritään lukiossa työskentelevien, erityisesti opiskelijahuoltoryhmän kanssa
sekä yhdessä kunnan muiden toimialojen ja alueella toimivien järjestöjen kanssa. Lukion opiskelijahuoltotyö suunnitellaan pitkäjänteisesti ja huolellisesti moniammatillisessa yhteistyössä. Oppilaskunnan toiminta tukee opiskelijoiden hyvinvointia ja turvallisuutta kouluyhteisössä sekä tuo esille opiskelijoiden näkemykset hyvinvoinnin ja
turvallisuuden kehittämistyöstä.
Espoonlahden lukiossa pyritään opetusjärjestelyin tukemaan myös heikompien opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia.. Tällä tuetaan opiskelijoiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden kokemusta suuressa lukiossa.
Kouluympäristön fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta varten on laadittu Espoonlahden
lukion ja Espoonlahden koulun yhteinen turvallisuussuunnitelma, jossa määrätään
tarkemmin turvallisuusasioista tiedottamisesta ja käytännön toimista sekä annetaan
toimintaohjeet erilaisiin turvallisuusuhkiin ja tilanteisiin. Suunnitelmaa päivitetään jatkuvasti mm. paloviranomaisten palotarkastusten perusteella.
Työturvallisuudesta huolehditaan Espoon kaupungin työturvallisuussuunnitelman mukaisesti.
Koulutyön turvallisuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi toimintaa koulussa ohjataan
Espoonlahden lukion järjestyssäännöllä.
Opiskelijoiden viihtyvyyttä, kiusaamista ja koettua turvallisuutta seurataan säännöllisesti. Havaittuihin puutteisiin ja ongelmiin puututaan viivytyksettä.
4.3.
Kestävä kehitys
Kestävä kehitys on sekä aihekokonaisuus että Espoon arvo. Kestävä kehitys määritellään lukiokohtaisissa toimintakulttuureissa toteutuskelpoisina arkikäytänteinä, jotka
koskevat kaikkia työyhteisön jäseniä.
Espoonlahden lukion OPS-2004
9
Espoonlahden lukiossa noudatetaan valtakunnallista opetussuunnitelmaa. Lukiossamme kestävää kehitystä toteutetaan arkikäytänteinä, jotka liittyvät materiaalien
hankintaan ja käyttöön, jätehuoltoon, energian ja veden kulutukseen, työterveyteen ja
viihtyvyyteen sekä puhtaanapitoon. Kaikkien koulussa toimivien ihmisten tulee noudattaa näitä kestävän kehityksen periaatteita.
4.4.
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan ja espoolaisen kulttuuriperinteen tuntemiseen. Ne ovat osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa
kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, historiallisen menneisyyden, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Osa kulttuuriidentiteetin ja kulttuurituntemuksen kasvatusta on tutustuminen monikulttuuristuvaan
ja teknologisoituvaan espoolaiseen kulttuuriympäristöön.
Espoonlahden lukiossa tuetaan omaa kulttuuri-identiteettiä, joka pohjautuu yhteisöllisyyteen, välittämiseen ja muihin pohjoismaisiin arvoihin. Vankan perustan omaksumisen myötä opiskelijat pystyvät vastaanottamaan ja kunnioittamaan muita kulttuureita
ja välittämään omaansa muille.
Opiskelijoille tarjotaan välineet kaikkeen edelliseen eri oppiaineiden myötä ja lukion
vanhojen perinteiden jatkumona.
4.5.
Teknologia ja yhteiskunta
Teknologia ja yhteiskunta -aihekokonaisuus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään teknologian ja yhteiskunnan välisen yhteyden, käyttämään teknologian mahdollisuuksia sekä
huomioimaan myös teknologian aiheuttamat riskit.
Tavoitteena on, että opiskelija saa opetuksessa mahdollisuuden arvioida nykyteknologian merkitystä osana oppimista ja opiskelua sekä osaa käyttää teknologiaa hyväkseen opiskelussa.
Tavoitteena on, että opiskelija havaitsee tvt-painotteisen opetusmateriaalin sekä
muun teknologisen opetusmateriaalin käytön rajallisuuden ja ymmärtää yleisesti teknologian käytön rajallisuuden koko yhteiskunnassa.
4.6.
Viestintä- ja mediaosaaminen
Lukioiden tieto- ja viestintästrategioissa on määritelty tavoitteet viestintä- ja mediaosaamiselle. Strategiat konkretisoidaan oppiainekohtaisissa osioissa.
Tavoitteena on, että opiskelija oppii tulkitsemaan ja vastaanottamaan erilaisia viestejä: hän tiedostaa mediakriittisyyden merkityksen ja oppii kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja. Lisäksi opiskelijan tulisi osata käsitellä mediaan liittyviä
eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä, joita hän kohtaa median sisällöntuottamisessa ja
käytössä. Opiskelija tiedostaa mahdollisuutensa median käyttäjänä: hän osaa vaikuttaa, viestiä, välittää, etsiä tietoa, kyseenalaistaa ja vuorovaikuttaa mielekkäällä tavalla
mediaympäristössä. Niin ikään median tulisi olla kehittävä oppimisympäristö jokaiselle
opiskelijalle.
Jotta opiskelija saisi mediasta oikean kuvan yhteiskunnallisena ilmiönä ja alueena,
hänen tulisi tutustua mediaan paikallisten mahdollisuuksien mukaan. Omien kokemusten kautta opiskelija ymmärtää, mitä media on, mitä siihen kuuluu, mikä sen valta
on ja kuinka valta keskittyy. Lukiolainen tietää, mitä on median kieli, mistä koostuu
median vapaus, demokratia, totuus ja kaikkivaltius sekä kuinka mediajättien mahti
mahdollistuu.
4.7.
Kansainvälisyys Espoon omana aihekokonaisuutena
Tämän päivän elinkeinoelämässä ja yksilön toimintaympäristöissä korostuvat valmiudet kansainvälisyyteen ja kulttuurien väliseen kanssakäymiseen. Lähtökohtana on
suomalaisen kulttuuri-identiteetin tuntemus. Opiskelijat saavat riittävät tiedot ja taidot
kulttuurierojen ymmärtämiseen sekä erilaisissa kulttuuriympäristöissä toimimiseen ja
Espoonlahden lukion OPS-2004
10
viestimiseen. Tavoitteena on omaksua kulttuurien välistä ymmärrystä lisääviä eettisiä arvoja ja suvaitsevuutta sekä kasvaa Euroopan unionin kansalaiseksi.
Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään monipuolisesti apuna kansainvälisissä projekteissa. Kansainväliset yhteistyöprojektit tuovat autenttista tietoa ja aitoja kansainvälisiä kontakteja opiskeluun. Kansainvälinen yhteistyö ja ystävyys laajentavat opiskelijan
identiteettiympäristöä ja tukevat globaalin vastuun ja terveen arvomaailman kehittymistä.
Kansainvälisyys toteutuu lukioissa eri tavoin. Lukiot voivat osallistua kansainvälisten
kouluverkostojen toimintaan, erilaisiin Euroopan yhteisön projekteihin ja hankkeisiin
tai muihin kansainvälisiin kouluprojekteihin. Kouluyhteisöä koskevat yhteistyöprojektit
johtavat usein vastavuoroisiin vierailuihin. Kansainvälisyys voi olla myös pienempimuotoista yhteistyötä oppilaitosten kesken esimerkiksi aihekokonaisuuksien tai oppiaineiden sisällä.
Kansainvälisyys on Espoon painottama aihekokonaisuus, joka eri oppiaineissa on sisäänrakennettuna opetussuunnitelmaan ja joka voi toteutua myös oppiaineiden välisenä integraationa.
Kielipainotteisessa lukiossamme opiskellaan englantia, ruotsia, saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa ja japania. Tutustuminen opiskeltavan kielialueen kulttuuriin, maantieteeseen sekä historiallisiin ja yhteiskunnallisiin taustoihin myös paikan päällä lisää
sekä motivaatiota, kulttuurituntemusta että erilaisuuden hyväksymistä. Yleisenä tavoitteena on integroida eri oppiaineita kieltenopiskeluun ja solmia kontakteja, joiden
puitteissa voidaan käytännössä harjoitella kaikkia lukiossa opiskeltavia kieliä.
Kursseilla hyödynnetään tarkoin kuhunkin oppiaineeseen luonnostaan kuuluva kansainvälisyysaines ja käytetään menetelmiä, jotka vankentavat opiskelijoiden yhteistyö- ja viestintätaitoja.
Tarjotaan erillisiä kursseja, jotka on nimenomaan tarkoitettu kulttuurien välisen tietoisuuden ja kanssakäymistaidon lisäämiseen.
Aiemmista kansainvälisistä projekteista hankittuja yhteyksiä pidetään yllä ja uusia pyritään luomaan osallistumalla sekä EU:n tarjoamiin projekteihin että kehittämällä omia
hankkeita.
Yhteyksiä jo saatuihin ystävyyskouluihin ylläpidetään sekä etäältä että vierailuin. Uusia ystävyyskouluja etsitään ja tavoitteena on, että jokaisessa maassa, jonka kieltä
lukiossamme opiskellaan, on ainakin yksi yhteistyökoulu.
Espoonlahden lukion OPS-2004
11
5.
OPETUSJÄRJESTELYT
5.1.
Tuntijako
oppiaine
pakolliset kurssit
Äidinkieli ja kirjallisuus
Suomi toisena kielenä
A-kielet
englanti
ruotsi
saksa
ranska
venäjä
Ruotsi (B-oppimäärä)
B2-kielet
saksa
ranska
B3-kielet
saksa
ranska
espanja
venäjä
japani
Muut kielet
kiina
Matematiikka
pitkä
lyhyt
Biologia
Maantiede
Fysiikka
Kemia
Uskonto ev.lut.
Elämänkatsomustieto
Filosofia
Psykologia
Historia
Yhteiskuntaoppi
Musiikki
Kuvataide
Liikunta
Terveystieto
Opinto-ohjaus
1,2,3,4,5,6
1,2,3,4,5,6
1,2,3,4,5,6
1,2,3,4,5,6
1,2,3,4,5,6
1,2,3,4,5,6
1,2,3,4,5,6
1,2,3,4,5
1,2,3,4,5,6,7,8,9,10
1,2,3,4,5,6
1,2
1,2
1
1
1,2,3
1,2,3
1
1
1,2,3,4
1,2
1,2
1,2
1,2
1
1
valtakunnalliset
syventävät kurssit
7,8,9
7,8,9
7,8
7,8
7,8
7,8
7,8
6,7
1,2,3,4,5,6,7,8
1,2,3,4,5,6,7,8
1,2,3,4,5,6,7,8
1,2,3,4,5,6,7,8
1,2,3,4,5,6,7,8
1,2,3,4,5,6,7,8
1,2,3,4
11,12,13
7,8
3,4,5
3,4
2,3,4,5,6,7,8
2,3,4,5
4,5
4,5
2,3,4
2,3,4,5
5,6
3,4
3,4,5
3,4,5
3,4,5
2,3
2
koulukohtaiset
kurssit
10,11,12,13,...,22
9,10,11,12,…,22
9,10
9,10,11,12,13
9,10,11,12
9
8,9
9,10,11,12
9,10,11,12
9,10,11
9,10,11,12
9
9,10,11,12
1
14,15,16,…,21
9,10,11
6,7,8
5,6,7
9,10,11,12
6
6
5
6,7,8,9
7,8,9
5,6,7
6,7,8,9
6,7,8,9,10
6-13
4
3,4,5
Espoossa noudatetaan valtioneuvoston hyväksymää tuntijakoa. Erityistehtävän saaneissa Olarin ja Tapiolan lukioissa poiketaan osittain valtioneuvoston päättämästä
tuntijaosta.
Espoonlahden lukion OPS-2004
12
5.2.
Lukion kieliohjelma
Lukion kieliohjelma
Lukiot:
A-taso
B-taso
Espoo International
Espoon yhteislyseon lukio
Espoonlahden lukio
Etelä-Tapiolan lukio
Haukilahden lukio
Kaitaan lukio
Kuninkaantien lukio
Leppävaaran lukio
Olarin lukio
Pohjois-Espoon lukio
Pohjois-Tapiolan lukio
Tapiolan lukio
Viherlaakson lukio
EN, RA
EN, RU/SA*
EN, RU, SA, RA, VE
EN, SA, RA
EN, RU, SA,
EN, SA
EN, RU, SA, RA
EN, SA
EN, RU, SA, RA
EN, (RU)
EN, RU, SA
EN, RU, SA, RA
EN, RU
RU
RU, RA, SA
RU, RA, SA, VE, ES, JAP
RU, RA, SA, IT
RU, RA, SA, ES
RU, RA, SA, ES
RU, RA, SA, ES
RU, RA, SA
RU, RA, SA
RU, RA, SA
RU, RA, SA
RU, RA, SA, IT
RA, SA, RU, ES
* KIELET ALOITETAAN VUOROVUOSIN
- Opetusryhmät muodostetaan, mikäli opiskelijoita on tulossa riittävä määrä ryhmää kohden.
- Espoon yhteisessä kurssitarjonnassa on mahdollista tarjota lyhyinä kielinä esim.
latinaa, venäjää, italiaa, espanjaa, portugalia ja japania.
- Myös A-tason harvinaisia kieliä ja äidinkielenomaisen ruotsin kursseja voidaan
tarjota yhteisessä kurssitarjonnassa.
- Yhteinen kurssitarjonta määritellään lukioiden kanssa yhteistyössä lukuvuosittain.
Espoossa opetettavat A-kielet ovat englanti, saksa, ranska, ruotsi ja venäjä. B-kieliä
ovat ruotsi, ranska, saksa, italia, latina, venäjä, espanja ja portugali. Niitä opetetaan
joko B1-, B2-, tai B3- oppimäärien mukaan.
Yhteiseen kurssitarjontaan sijoitetut vieraat kielet takaavat tasavertaiset mahdollisuudet opiskella näitä kieliä lukioissa, joiden kieliohjelma on suppeampi. Kieliohjelma tarkentuu lukioiden omissa opetussuunnitelmissa sekä lukuvuosisuunnitelmissa.
Espoonlahden lukion painotus on kielten opetus. Tämä näkyy syventävien ja soveltavien kurssien määrässä ja kielten integroimisessa muihin oppiaineisiin.
5.3.
Tietostrategia
Espoon opetustoimen tietostrategian (2002-2004) opiskelijaa ja opettamista koskevat
prosessit ja opetussuunnitelmien uudistustyö nivelletään toisiinsa. Tavoitteena on
saada opetussuunnitelma ja tietostrategia toimivaan vuorovaikutukseen keskenään
siten, että tieto- ja viestintätekniikka tukee luontevasti opiskelijan oppimisprosessia,
opettajan työtä ja koulun toimintakulttuurin jatkuvaa kehitystä. Opiskelijan tulee saada
riittävät tieto- ja viestintätekniset valmiudet jatko-opiskelua varten.
Espoonlahden lukion tieto- ja viestintätekniikan (tvt) strategiana on edesauttaa tvt:n
käyttämistä järkevällä ja luontevalla tavalla
Espoonlahden lukion OPS-2004
-
erityisesti opetuksen tukena ja itsenäisessä opiskelussa mutta myös
-
tiedonvälityksessä ja hallinnossa
sekä tieto- ja viestintätekniikan opettamisessa oppiaineena.
13
Tvt:n käyttämisen myötä kaikille opiskelijoille kehittyy oman elämän hallinnan kannalta tarvittavia taitoja, joihin kuuluvat mm.
- tarkemmin määriteltyjen ohjelmistojen ja laitteiden käyttötaito,
- sähköisten viestintä- tiedonhankinta- ja hallintamenetelmien tuntemus ja käyttövalmius (internet, verkot, tietokannat),
- tuntemus yhteiskunnan tarjoamista tvt-pohjaisista palveluista (kirjastot, tietokannat, pankkipalvelut).
- asiointi viranomaisten kanssa (mm. opintoihin ilmoittautuminen, veroviranomaiset) sekä
- näkemys tietotekniikan suomista mahdollisuuksista ja rajoituksista käytännön
työelämässä ja yksityiselämässä.
- Yleisten kansalaistaitojen ja --valmiuksien rinnalla tavoitteena on myös edesauttaa ohjelmoinnista ja uusien teknologioiden tuottamisesta kiinnostuneita opiskelijoita heidän tutkimus--, sovellus-- ja kehittämishankkeissaan sekä samalla avartaa opiskelijoiden näkemystä tvt:n sisältämästä potentiaalista.
5.4.
Lukioiden vahvuusalueet
Espoon suomenkieliset lukiot ovat tasokkaita yleislukioita, jotka tarjoavat laadukasta
perusopetusta kaikissa oppiaineissa. Espoon kaupungin kahdella suomenkielisellä
lukiolla on opetusministeriön myöntämä valtakunnallinen erityinen koulutustehtävä.
Muilla lukiolla voi olla joko painotus tai lukiolinja.
Erityistehtävä on seuraavissa lukioissa:
Tapiolan lukio, musiikki
Olarin lukio, luonnontiede.
Painotuksella tarkoitetaan Espoon lukioissa lukion kokonaisvaltaista kehittämistä.
Painotus näkyy mm. lukion opetussuunnitelmassa syventävien ja soveltavien kurssien määrässä sekä sisältöjen integroimisena muihin oppiaineisiin ja niiden kurssisisältöihin.
Painotus on seuraavissa lukioissa:
Espoonlahden lukio, kielten opetus
Etelä-Tapiolan lukio, talous- ja yhteiskuntatieteellinen opetus
Kaitaan lukio, kuvataide
Kuninkaantien lukio, informaatioteknologia ja media
Leppävaaran lukio, liikunta
Viherlaakson lukio, taideviestintä.
Lukiolinjalla tarkoitetaan Espoon lukioissa sitä, että lukiossa on kehitetty tietyn oppiaineen opetusta laajemmaksi ja syvemmäksi, jolloin mm. kursseja tarjotaan kyseisessä
oppiaineessa enemmän. Lukiolinjan oppisisällöt eivät välttämättä näy lukion muissa
oppiaineissa.
Linja on seuraavissa lukioissa:
Espoon yhteislyseon lukio, jalkapallolinja
Haukilahden lukio, golf- ja jääkiekkolinja
Pohjois-Tapiolan lukio, ilmaisutaito ja mediakasvatus.
Lisäksi Etelä-Tapiolan lukion yhteydessä toimii englanninkielinen lukiolinja, Espoo International Upper Secondary School
5.5.
Yhteiset käytännöt
5.5.1.
Itsenäiset suoritukset
Itsenäisellä opiskelulla tarkoitettaan opiskelua, joka tapahtuu kokonaan tai osittain ilman lähiopetusta.
Lukio-opiskelijalla on oikeus suorittaa kursseja itsenäisesti, johon häntä myös kannustetaan. Lukiot voivat päättää, mitkä kurssit opiskelijan edellytetään suorittavan itsenäisesti.
Itsenäinen suorittaminen edellyttää kirjallisen opintosuunnitelman laatimista opettajan
ja opiskelijan yhteistyönä. Kursseja voi myös suorittaa verkko-opintoina.
Espoonlahden lukion OPS-2004
14
5.5.2.
Opintojen hyväksilukeminen
Opiskelijalla on oikeus hyväksilukea muualla suoritetut opinnot, jotka tavoitteiltaan ja
keskeisiltä sisällöiltään ovat lukion opetussuunnitelman mukaisia. Opiskelijan muualla
suoritettujen opintojen hyväksilukemisella tulee välttää opintojen päällekkäisyyttä ja
lyhentää opiskeluaikaa. Espoon lukioissa yhteisen kurssitarjonnan kursseilla suoritetut opinnot hyväksiluetaan lukiossa kyseisen oppiaineen kursseihin tai soveltaviin
opintoihin. Muutoin muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen tulee tehdä sisältöjen vertailujen pohjalta ja tarvittaessa arvosanan määrittelyn tueksi voidaan edellyttää lisänäyttöjä.
Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta Espoonlahden lukiossa päätöksen tekee rehtori opettajan antaman esityksen perusteella.
5.5.3.
Poissaolot
Lukiolain mukaan jokaisella opiskelijalla on läsnäolovelvollisuus. Opiskelija voi olla
poissa koulusta vain saatuaan siihen luvan tai sairastuttuaan. Poissaolojen vuoksi
opiskelijalta voidaan vaatia lisänäyttöä kurssin arvioimiseksi.
Poissaolot on aina selvitettävä. Niistä aiheutuva näyttöjen puuttuminen voi olla esteenä kurssin arvioimiselle. Selvittämättömien poissaolojen tai ei-hyväksyttävien poissaolojen takia opiskelija voi menettää oikeuden jatkaa kurssia.
5.5.4.
Uusintakuulustelut
Hylätyt kurssisuoritukset suoritetaan pääsääntöisesti ensimmäisessä mahdollisessa
uusintakuulustelussa.
Hyväksyttyjen suoritusten uusimiseksi lukioissa järjestetään vuosittain kaksi kuulustelutilaisuutta, joissa opiskelija voi uusia kummallakin kerralla yhden hyväksytyn suorituksen. Kevätlukukaudella hyväksytysti suoritetun kurssin voi uusia kevätlukukauden
jälkeen ja syyslukukaudella hyväksytysti suoritetun kurssin voi uusia kevätlukukauden
alussa.
5.5.5.
Koeviikko
Lukuvuosi jakautuu jaksoihin, joista jokaisessa on oma työjärjestys. Jakson lopussa
järjestetään koeviikko, jolloin kokeen lisäksi pidetään myös valmistelutunteja. Jakson
päätyttyä annetaan jaksotodistus. Kurssikokeet ja -työt palautetaan koeviikon jälkeen
ennalta laaditun aikataulun mukaisesti. Opiskelijan tulee osallistua näihin palautetilaisuuksiin.
Espoonlahden lukion OPS-2004
15
6.
YHTEISTYÖ OPPILAITOSTEN JA MUIDEN SIDOSRYHMIEN VÄLILLÄ
6.1.
Yhteistyö perusopetuksen kanssa
Perusopetus ja lukio muodostavat yleissivistävän koulutuksellisen kokonaisuuden.
Oppilaitosten toiminnan kehittämiselle on eduksi, että lukioissa tunnetaan perusopetusta ja sen kehittämistä ja myös päinvastoin.
Lukio-opiskelua tehdään tunnetuksi peruskoululaisille opinto-ohjaajan, opettajien ja
tutorien vierailuilla. Vuosittaisina tutustumispäivinä lukiomme tarjoaa peruskoululaisille mahdollisuuden tutustua taloomme myös fyysisenä työympäristönä.
6.2.
Yhteistyö toisen asteen ja korkea-asteen kanssa
Espoon lukioissa toisen asteen yhteistyöhön luetaan lukioiden välinen yhteistyö sekä
yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa. Toisen asteen yhteistyön rinnalla toteutetaan samanaikaisesti ammattikorkeakoulujen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen
kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppilaitosten ja eri kouluasteiden välisellä yhteistyöllä
pyritään lisäämään opiskelijoiden yksilöllisiä valintamahdollisuuksia sekä tuomaan eri
oppilaitosten opetuksen vahvuusalueet kaikkien oppilaitosten opiskelijoiden ulottuville. Alueellisen yhteistyön perustana on yhteinen kurssitarjonta ja sen kehittäminen
sekä lukioiden välisen ja alueen oppilaitosten yhteisen koulutustarjonnan kehittäminen. Muut yhteistyömuodot muotoutuvat useiden oppilaitosten kehittämistyön tuloksena.
Yksittäinen lukio voi kehittää yhteistyötä toisen oppilaitoksen kanssa myös kahdenkeskiseen sopimukseen perustuen.
Yhteistyötä Espoon kaupungin oppilaitosten kanssa harjoitetaan tarjoamalla kursseja
muiden Espoon oppilaitosten opiskelijoille mm. kielissä ja liikunnassa. Myös Espoonlahden lukion opiskelijat voivat suorittaa yksittäisiä kursseja muissa Espoon lukioissa,
toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa.
6.3.
Yhteistyö huoltajien kanssa
Lukion kasvatustehtävä onnistuu parhaiten yhteistyössä vanhempien kanssa. Opintomenestys ja kurssikertymä näkyvät Wilmassa, jos opiskelija on alle 18-vuotias.
Suotavaa on, että täysi-ikäinen lukiolainen tiedottaa vanhemmilleen opintomenestyksestään.
Lukion toiminnasta ja ylioppilastutkinnosta tiedotetaan Wilmassa sekä koulun wwwsivuilla www.jylla.fi. Ajankohtaisia tai oppilaitoksen toimintaan liittyviä muita aiheita
käsitellään vanhempainilloissa ja erilaisissa lukiokohtaisissa tilaisuuksissa.
Espoonlahden lukiossa vanhempainillat järjestetään vuosittain kullekin luokkaasteelle.
Ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaaja ovat yhteistyössä huoltajien kanssa koko lukion
ajan. Myös muu opiskelijahuoltohenkilöstö on tarpeen mukaan yhteydessä koteihin.
Kuitenkaan täysi-ikäisen opiskelijan henkilökohtaisia asioita ei voida käsitellä vanhempien kanssa ilman opiskelijan lupaa.
6.4.
Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa
Sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö tukee oppilaitoksen perustehtävän mukaista
toimintaa edistäen sekä oppilaitoksen opetustehtävää että kasvatuksellisia tavoitteita.
Yhteistyön tulee perustua yleisiin eettisiin periaatteisiin sekä hyviin tapoihin. Lukioita
kannustetaan monipuoliseen yhteistyöhön erilaisten yritysten, järjestöjen ja muiden
toimijoiden kanssa. Erityisesti sellaiset sidosryhmät, joiden toiminta on lähellä lukion
omaa vahvuusaluetta, tulee ottaa huomioon yhteistyöverkostoja luotaessa. Yhteistyökumppanit määritellään lukuvuosisuunnitelmassa.
Espoonlahden lukion OPS-2004
16
Lukiomme toimii yhteistyössä mm. seuraavien sidosryhmien kanssa: eri oppilaitokset, liikuntatoimi, suurlähetystöt, seurakunta, eduskunta, yritykset. Erityisenä yhteistyötahona lukiollamme on Jahnssonin säätiö.
Espoonlahden lukion OPS-2004
17
7.
OPISKELIJAHUOLTO JA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT OPISKELIJAT
7.1.
Opiskelijahuolto
Lukiolain 29 a §:n mukaan opiskelijahuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän
psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Saman lain mukaisesti koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että vammaiselle tai muuten erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle annetaan tieto hänen käytettävissään olevista terveydenhuollon
ja sosiaalihuollon palveluista ja hänet ohjataan näihin palveluihin.
Suomenkielinen koulutuskeskus järjestää lukioiden ja opiskelijoiden käyttöön kuraattori- ja psykologipalvelut. Psykologien toimintaan sisältyy opiskelijoiden ohjaus ja tukeminen opiskeluun ja kehitykseen tai elämäntilanteeseen liittyvissä vaikeuksissa sekä opiskelijoiden mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävä ehkäisevä
työ. Toimintaan kuuluu lisäksi lukion henkilökunnan konsultointi ja yhteistyö muiden
auttamistahojen kanssa opiskelijoiden tarvitsemien palvelujen turvaamiseksi. Psykologit osallistuvat myös lukion toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun. Kuraattoripalveluihin sisältyvät opiskelijoiden ohjaus ja lukion henkilökunnan konsultointi niissä tapauksissa, joissa opiskelijahuoltoryhmä pitää sitä tarpeellisena. Opiskelijoiden terveydenhuoltopalvelut järjestää sosiaali- ja terveystoimi. Palvelut toteutetaan yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa.
Jokaisessa lukiossa toimii opiskelijahuoltoryhmä, jonka toiminnasta kokonaisuutena
vastaa lukion rehtori. Opiskelijahuoltoryhmän jäsenet vastaavat kukin oman alansa
asiantuntemuksesta. Opiskelijahuoltoryhmä toimii yhteistyössä opiskelijan, huoltajien/vanhempien ja eri viranomaisten sekä hoidosta ja kuntoutuksesta vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Opiskelijahuoltoryhmä pyrkii yhteistyöhön tarvittaessa myös
täysi-ikäisen opiskelijan vanhempien kanssa.
Opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti, kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa. Mikäli opiskelijahuoltoryhmän kokouksista laaditaan muistio, on sitä sisällön
luottamuksellisuuden vuoksi säilytettävä siten, ettei se ole asiaankuulumattomien
saatavilla.
Opiskelijalla ja/tai opiskelijan huoltajilla on oikeus tarkastaa muistiossa olevat itseään
koskevat tiedot ja/tai saada niistä jäljennös.
Opettajakunnalle, opiskelijoille ja vanhemmille tiedotetaan ennalta opiskelijahuoltoryhmän toimintaperiaatteista ja -käytännöistä ja yksittäisten opiskelijoiden asioiden
käsittelyssä toimitaan yhteistyössä opiskelijan ja huoltajien/vanhempien kanssa.
Opiskelijahuoltoryhmän toiminta on luottamuksellista ja siinä on otettava huomioon,
mitä tietojen saannista ja salassapidosta eri laeissa säädetään.
Lukiokohtaisesti määritellään opetussuunnitelmaan opiskelijahuoltoryhmän kokoonpano. Opiskelijahuoltoryhmä laatii vuosittain toiminta- ja arviointisuunnitelman lukuvuosisuunnittelun yhteydessä.
Opiskelijahuollon tavoite
Espoonlahden lukion opiskelijahuollon tavoitteena on opiskelijoiden hyvinvointi ja suoriutuminen opinnoissa. Toiminnan lähtökohtana ovat lukion määrittelemät arvot: terve
itsetunto, hyvät tavat, hyvät ihmissuhteet, erilaisuuden hyväksyminen, rehellisyys.
Opiskelijahuolto on moniammatillista asiantuntijatyötä ja palvelutoimintaa. Sen tehtävänä on tukea lukion opetus- ja kasvatustehtävää.
Opiskelijahuoltoryhmä
Opiskelijahuoltoryhmä koordinoi ja toteuttaa opiskelijahuoltoa lukiossa.
Opiskelijahuoltoryhmä laatii vuosittain toimintasuunnitelman ja harjoittaa arviointia jatkuvana prosessina.
Opiskelijahuoltoryhmän kokoonpano:
Espoonlahden lukion OPS-2004
18






rehtori
lukiopsykologi
lukion opinto-ohjaaja
terveydenhoitaja
erityisopettaja
Lisäksi tarvittaessa kokoukseen osallistuvat kuraattori ja ro:t.
Kokoontuminen:
Opiskelijahuoltoryhmä pyrkii kokoontumaan joka toinen viikko.
Opiskelijahuoltoryhmän kokouksista laaditaan muistiot. Muistioon kirjataan käsitellyt
asiat ja niistä tehdyt keskeiset päätökset. Päätöksissä todetaan sovitut toimenpiteet ja
vastuuhenkilöt. Kokousmuistiot säilytetään yhtenä kappaleena lukion kansliassa.
7.2.
Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat
Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa.
Erityistä tukea tarvitsevat ne opiskelijat,
- jotka ovat jääneet jälkeen opinnoissaan
- joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi, esimerkiksi lukivaikeus tai muut oppimisvaikeudet
- jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea ja
- joilla on mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia.
Edellä mainittuihin vaikeuksiin puututaan välittömästi, kun ne on havaittu. Opiskelija
voi saada erityisopetusta, opiskelijahuollon palveluita tai hänet voidaan tarvittaessa
ohjata käyttämään koulun ulkopuolisia palveluita. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opiskelu voidaan lukiolain 13 §:n mukaan järjestää myös osittain toisin. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita
opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy.
Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus- ja koetilanteet järjestetään siten, että
hänen yksilölliset tarpeensa huomioidaan kaikkien aineiden opetuksessa ja eri oppimisympäristöissä. Opiskelijalle laaditaan yksilöllinen suunnitelma, johon kirjataan, miten hänen tukitoimensa koulussa järjestetään. Suunnitelman laatimista koordinoi koulun opiskelijahuoltoryhmä ja sitä toteuttavat kaikki opiskelijaa opettavat opettajat.
Erityisopetusta annetaan kurssimuotoisena sekä yksilö- ja pienryhmäopetuksena. Lukio voi päättää itse, mihin aineeseen erityisopetuksen kurssi liitetään. Kurssit ovat soveltavia kursseja ja ne arvioidaan suoritusmerkinnällä. Lukion erityisopetus on ensisijaisesti pedagogista tukea, jonka perustavoitteena on opiskelijan oman oppimistyylin
ja oppimisen ilon löytäminen sekä itsetunnon vahvistaminen.
Erityisopettajan arvioima keskivaikea lukivaikeus mahdollistaa opiskelijalle erityisjärjestelyjen käytön lukioaikana. Erityisjärjestelyt suunnitellaan moniammatillisena yhteistyönä yhdessä opiskelijan ja tarvittaessa hänen huoltajiensa kanssa. Ylioppilastutkintolautakunnalta anotaan erikseen erityisjärjestelyt ylioppilaskoetta varten.
Espoonlahden lukion erityisopetuksen tavoitteena on tukea ja auttaa opiskelijaa siten,
että hänellä on mahdollisuus suorittaa lukio-opintonsa.
Lukion erityisopetus on ensisijaisesti pedagogista tukea, joka kohdistuu oppimaan
oppimiseen ja itsetunnon vahvistamiseen oppijana. Erityisopetus tukee myös opiskelijaa, jolla on kielellisiä erityisvaikeuksia tai muita oppimisvaikeuksia. Erityisopettaja ei
ota vastuuta opetussuunnitelman mukaisten oppiaineiden opetuksesta eikä eri oppiaineiden tukiopetuksesta. Hän osallistuu tarvittaessa opiskelijan arviointiin oppimisvaikeuksiin liittyvissä asioissa ja toimii yhteistyössä opiskelijaa opettavien aineenopettajien kanssa.
Espoonlahden lukion OPS-2004
19
Lukiossa tehdään kaikille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille lukiseula. Lukiseulan tulosten perusteella opiskelijoille suositellaan Oma oppimistyyli-kurssia.
Kurssin tavoitteena on opiskelijan oman oppimistyylin löytäminen sekä omien vahvuuksien tunnistaminen ja käyttöönotto. Kurssi on oppilaanohjaukseen kuuluva soveltava kurssi ja se arvioidaan suoritusmerkinnällä.
Opiskelijan erityinen tuki toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä, johon opiskelija
itse ja tarvittaessa hänen huoltajansa osallistuvat. Lisäksi opinto-ohjaajan, lukiopsykologin ja terveydenhoitajan palvelut ovat opiskelijoiden käytössä.
7.3.
Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus
Kieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan Espoon lukioiden opetussuunnitelmassa maahanmuuttajia, maahanmuuttajataustaisia tai muita vieraskielisiä, joiden äidinkieli on
muu kuin suomi tai ruotsi.
Vieraskieliset opiskelijat voivat opiskella oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, mikäli heidän suomen kielen taitonsa ei arvioida
olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Suomi toisena kielenä opetussuunnitelman mukaista opetusta järjestetään 6 pakollista kurssia. Opetus toteutetaan keskitetysti lukioiden kesken yhteisesti sovittavana aikana ja yhteisesti sovittavissa opetuspisteissä. Suomi toisena kielenä -oppimäärän pakolliset ja syventävät kurssit voidaan korvata suomi äidinkielenä-oppimäärän pakollisilla ja syventävillä
kursseilla täysimääräisesti. Opiskelijalle, joka ylioppilaskirjoituksessa suorittaa suomi
toisena kielenä -kokeen, suositellaan ainakin kurssin Kohti toimivaa kaksikielisyyttä
(S26) suorittamista suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan kirjataan, mitkä äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen
kurssit suoritetaan suomi äidinkielenä ja mitkä suomi toisena kielenä -oppimäärään
mukaan.
Mikäli riittävä määrä opiskelijoita ilmoittautuu oman äidinkielen opetukseen samassa
kielessä, pyritään opetus järjestämään keskitetysti yhteistyössä muiden oppilaitosten
kanssa. Soveltavat oman äidinkielen kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä.
Opiskelijaa tuetaan suomen kielen ja oman äidinkielen opiskelussa resurssien mukaan. Poikkeukselliset kielijärjestelyt pyritään järjestämään henkilökohtaisen opetussuunnitelman puitteissa.
Espoonlahden lukion OPS-2004
20
8.
ARVIOINTI
8.1.
Opiskelijan oppimisen arviointi
Espoon lukioissa opiskelijan oppimista ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan monipuoliseen näyttöön perustuen. Arviointi antaa tietoa opetuksen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta.
Arvioinnin tehtävänä on ohjata opiskelijaa henkilökohtaiseen tavoitteiden asettamiseen, päämäärätietoiseen tavoitteelliseen opiskeluun ja omien opintojen itsearviointiin. Arviointi antaa opiskelijalle palautetta ja tietoa opintojen edistymisestä, tavoitteiden toteutumisesta ja saavutetuista oppimistuloksista.
Arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa. Opiskelijalla on oikeus saada palautetta opinnoistaan kurssin aikana. Arviointi suoritetaan kurssin päätyttyä.
Päättöarviointiin tai erotodistukseen sisältyy jatko-opintojen ja työelämän kannalta
merkityksellinen tieto.
Opiskelijan oppimisen arvioinnin on oltava kannustavaa ja sen tulee tukea tavoitteellista oppimista.
Lisäksi arvioinnin tulisi antaa opiskelijalle realistinen kuva omasta osaamisestaan
suhteessa ylioppilaskirjoitusten vaatimustasoon.
Lukiodiplomien arvioinnissa noudatetaan valtakunnallisia ohjeita.
8.2.
Toiminnan arviointi ja kehittäminen
Lukion itsearvioinnin tavoitteena on tunnistaa vahvuuksia ja parantamisalueita sekä
antaa suuntaa lukion toiminnan kehittämiselle. Lukioilla tulee olla pitkän aikavälin itsearviointisuunnitelma, joka neljän vuoden aikana kattaa kaikki keskeiset lukion toiminnan alueet. Lukion itsearviointityö tulee organisoida jatkuvaksi toiminnaksi, jolle on
nimetty vastuuhenkilö. Suomenkielinen koulutuskeskus antaa lukioille vuosittain arvioinnin toteuttamista koskevia ohjeita
Espoonlahden lukion OPS-2004
21
9.
TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT OPPIAINEITTAIN
Muoto:
Tavoite (normi)
Sisältö (normi)
Menetelmät
Arviointi
Espoonlahden lukion OPS-2004
22
9.1.
Äidinkieli ja kirjallisuus
9.1.1.
Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen
jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen
sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen.
Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa
monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen.
Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat
riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan
luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja
kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan.
Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti
toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä.
Opetuksen tavoitteet
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä
 syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen
 oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa
 oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta
 syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista
 oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen
 syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa
 hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden
 osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa
 nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta.
Menetelmät
Tunneilla käytetään mahdollisuuksien mukaan vaihtelevia työskentelytapoja: Keskustelemme, puhumme, kirjoitamme, analysoimme, tulkitsemme, arvioimme. Luokkatilan ulkopuolella hyödynnämme uusmediaa ja vierailemme teatterissa, elokuvissa, näyttelyissä ja museoissa.
Espoonlahden lukion OPS-2004
23
Arviointi
Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy
seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä
aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana.
Pakolliset kurssit
Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli,
kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan
runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta.
1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (AI01)
Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä
kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää tekstikäsitystään
 oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista
 ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen
ja -välineen kannalta
 oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin
 tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua
 syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan
ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta.
Keskeiset sisällöt
 tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja
tekstityyppi
 viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin
 tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja
graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit
 erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus
ja eheys
 tekstien referointi ja kommentointi
 omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta
 vuorovaikutustaidot ryhmässä
Menetelmät
Ks. kohta 9.1.1.
Arviointi
 tekstitaidon näytteet (2-3kpl)
 aine
 keskustelu
 luetun kirjallisuuden käsittely
Espoonlahden lukion OPS-2004
24


koe
tuntiaktiivisuus
.
2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (AI02)
Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään
tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä
 tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta
 oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti
 oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi.
Keskeiset sisällöt
 tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta
 informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi
 kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti
rakenteen ja tekstin eheyden kannalta
Menetelmät
Ks. kohta 9.1.1.
Arviointi
 aineistopohjaiset tekstit
 prosessiaine
 puhe
 luetun kirjallisuuden käsittely
 koe
 tuntiaktiivisuus
.
3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (AI03)
Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta
merkityksestä syvenee.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta
 syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä
 kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen
 oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti
Espoonlahden lukion OPS-2004

25
harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksen-mukaisesti omassa
ilmaisussaan.
Keskeiset sisällöt
 kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa
hyödyntäen
 proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi
 lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus,
toisto, kielen kuvallisuus
 draama kirjallisuudenlajina
 novellien, runojen, ja draaman erittelyä
 kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä
Menetelmät
Ks. kohta 9.1.1.
Arviointi
 analyysit
 keskustelu
 luetun kirjallisuuden käsittely
 koe
 tuntiaktiivisuus
4. Tekstit ja vaikuttaminen (AI04)
Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän
perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan
argumentatiivisia tekstejä.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja
vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan
 osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida
vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta
 osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta
 oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista.
Keskeiset sisällöt
 suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia
 vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina,
arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos
 argumentointitavat ja retoriset keinot
 kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä
 tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä
 tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki
 viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka
Menetelmät
Ks. kohta 9.1.1.
Espoonlahden lukion OPS-2004
26
Arviointi
 mielipidetekstit
 väittely
 luetun kirjallisuuden käsittely
 koe ja aine
 tuntiaktiivisuus
5. Teksti, tyyli ja konteksti (AI05)
Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja
suhteessa muihin teksteihin
 oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen
 pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja
järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan
 kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään.
Keskeiset sisällöt
eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta
 tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman
aikansa että nykyajan kontekstissa
 tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin
 oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti
 oman tyylin hiontaa ja huoltoa

Menetelmät
Ks. kohta 9.1.1.
Arviointi
 kirjallisuusessee
 esitys
 luetun kirjallisuuden käsittely
 koe ja aine
 tuntiaktiivisuus
6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (AI06)
Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä
yksilölle ja yhteiskunnalle.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen
 arvostaa nyky-Suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle
 tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana.
Espoonlahden lukion OPS-2004
27
Keskeiset sisällöt
 teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään
 suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun
periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta
 kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa
 suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja
 kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista
Menetelmät
Ks. kohta 9.1.1.
Arviointi
 tekstitaidon näytteet
 luetun kirjallisuuden käsittely
 koe
 preliminääriaine
 tuntiaktiivisuus
Valtakunnalliset syventävät kurssit
7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (AI07)
Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista
 kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan
 tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Keskeiset sisällöt
 vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet
 verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä
 esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat
 esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
 puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria
Menetelmät
Viestintäharjoitukset
Arviointi
Kaikki kurssilla tehdyt viestintäharjoitukset
8. Tekstitaitojen syventäminen (AI08)
Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä
 varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista
tekstiä.
Espoonlahden lukion OPS-2004
28
Keskeiset sisällöt
Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita:
 tekstityypit ja tekstilajit
 tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet
 tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin
hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely
 kielenhuoltoa
Menetelmät
Ks. kohta 9.1.1.
Arviointi
 tekstitaidon näytteet
 kielenhuollon koe
9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (AI09)
Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän
teemoja
 oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua
 löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun
 osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä.
Keskeiset sisällöt
 nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä
 ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista
 mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua
 osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön
Menetelmät
Ks. kohta 9.1.1.
Arviointi
 tekstitaidon näytteet
 aineet
 tuntiaktiivisuus
KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT

AI10 Luovan kirjoittamisen kurssi
Opiskelija kokeilee ennakkoluulottomasti erilaisia tekstilajeja.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- vapautuu luomaan fiktiota
- tiedostaa proosan, lyriikan ja draaman rakenteet
- ymmärtää lisää itsestään
- ilmaisee tunteitaan kirjoittamalla
- löytää uusia tapoja tarkastella maailmaa
Espoonlahden lukion OPS-2004
29
Keskeiset sisällöt
- proosa
- lyriikka
- draama
- sarjakuva
- henkilöhaastattelu
- reportaasi
Menetelmät
- kirjoittaminen
- palautteen antaminen ja saaminen
Arviointi
- kaikki kurssin aikana tehdyt työt




AI15 Esposti
AI16 Esposti
AI17 Esposti
AI18 Esposti
AI23 Kielenhuollon kurssi
Opiskelija kertaa ja syventää peruskielenhuollon taitojaan.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- vahvistaa taitojaan kirjoittajana
- osaa tuottaa virheetöntä tekstiä
Keskeiset sisällöt
-peruskielenhuolto
-rakenteet
Menetelmät
-kirjoittaminen
-kielioppitehtävien tekeminen
Arviointi
- tekstitaidon vastaukset
- essee
- koe.
9.1.2.
Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä
Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus oppiaine suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen
oppijan oppimistilanne: opiskelija oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy
vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielen rinnalle. Lukion suomi toisena kielenä
-oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun suomen kielen
perusteiden hallintaan.
Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että opiskelija saavuttaa sellaisen suomen
kielen taidon, että hän voi opiskella täysipainoisesti kaikkia lukion oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan sekä selviytyä työelämässä suomen kielellä. Yhdessä oman äidinkielen
opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa opiskelijan monikulttuurista identiteettiä
ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle.
Espoonlahden lukion OPS-2004
30
Opetuksen tavoitteet
Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 kehittää suomen kielen taitonsa niin hyväksi, että hän pystyy käyttämään sitä ajattelun, oppimisen, ilmaisun ja vaikuttamisen sekä sosiaalisten suhteiden luomisen ja ylläpitämisen välineenä
 osaa ja rohkenee ilmaista itseään ymmärrettävästi erilaisissa arkielämän ja opiskelun viestintätilanteissa
 hallitsee suomen kielen perusrakenteet kielen eri tasoilla ja tulee entistä tietoisemmaksi suomen
kielen erityispiirteistä omaan kieleensä tai muihin kieliin verraten
 kykenee hyödyntämään erilaisia tekstejä, ja oppii tietoyhteiskunnassa tarvittavaa kriittistä tulkinta- ja arviointitaitoa
 parantaa taitoaan etsiä, valita, muokata ja välittää tietoa erilaisista lähteistä
 tottuu työskennellessään käyttämään sanakirjoja ja kielenoppaita
 perehtyy suomalaiseen yhteiskuntaan, mediaan, kulttuuriin ja kirjallisuuteen (yhteistyössä muun
aineopetuksen kanssa)
 havaitsee kielen vaihtelun puhujan, tilanteen ja alueen mukaan ja laajentaa tietojaan puhutun ja
kirjoitetun kielen peruseroista ja työnjaosta
 oppii ymmärtämään toisen kielen oppimisprosessia, pystyy tarkkailemaan omaa kielitaitoaan,
arvioimaan edistymistään ja haluaa kehittää kielitaitoaan sekä itsenäisesti että yhdessä muiden
kanssa
 oppii pohtimaan kaksi- tai monikielisyyttään; hänen käsityksensä kielen merkityksestä identiteetille syvenee.
Menetelmät
Tunneilla käytetään seuraavia työtapoja, joilla pyritään tukemaan oivaltamista parhaalla mahdollisella tavalla: keskustelut, parihaastattelut, puheenvuorot, kaunokirjat ja niihin liittyvät tehtävänannot,
kirjoitelmat, lukuharjoitukset ja kuuntelu/luennointi.
Arviointi
Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen B2.2-taso (toimiva itsenäinen kielitaito) kuvaa pääpiirtein suomi toisena kielenä -opiskelijan hyvää osaamista lukion päättövaiheessa. Opiskelijan kielitaitoprofiilin vahvimmat alueet ovat kuullun ja luetun ymmärtäminen, joissa hyvän osaajan taito yltää B2.2-tasolle. Kirjoittamisen alueella B2.1-taso (itsenäisen
kielitaidon perustaso) kuvaa hyvää osaamista.
Opiskelijaa arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, jos se on valittu hänen oppimääräkseen huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä -opetusta vai ei tai
onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä -kursseista. Äidinkielen ja kirjallisuuden
suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi
toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Suomi toisena kielenä -kurssit korvaavat äidinkielen ja kirjallisuuden suomi
nä -oppimäärän kurssit vain siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin
pääsääntöisesti pakollisten kurssien osalta edellytetään lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen
niiden yhteydessä.
Pakolliset kurssit
1. Perusteet hallintaan (SU01)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 harjoittelee lukio-opinnoissa tarvittavaa yleiskielistä esitystapaa sekä kirjallisesti että suullisesti
 tiedostaa suomen kielen perusrakenteet ja tulee varmaksi niiden hallinnassa
 pystyy asettamaan tavoitteita suomen kielen opiskelulleen ja rohkaistuu suomen kielen käyttäjänä.
Espoonlahden lukion OPS-2004
31
Keskeiset sisällöt
 opiskelijan kielitaidon kartoitus
 opiskelijan tausta ja kokemukset
 kahden kulttuurin ja kielen keskellä eläminen
 lukion opiskelukulttuuri, suomen kielen opiskelutekniikka
 parihaastattelut, arkielämään ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät pienet puheenvuorot
 suomen kielen keskeiset äänne- ja muoto-opilliset piirteet
 aineistopohjainen kirjoitelma
Menetelmät (ks. edellä vastaava kohta)
Arviointi
 tuntiaktiivisuus
 kirjoitelmat
 aineistoaine
 kirjallisuustunnit
 keskustelut
 koe
2. Kieli käyttöön (SU02)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 harjaantuu viestimään tilanteen mukaisesti ja tulee tietoiseksi toimintamahdollisuuksistaan vuorovaikutustilanteissa
 oppii erottamaan eri tyylejä ja sävyjä kirjoitetussa ja puhutussa kielessä
 oppii erittelemään ja hallitsemaan kielen lauserakenteita sekä ymmärtämään sanaston muodostumiskeinoja.
Keskeiset sisällöt
 kielitilanteiden vaihtelu ja puheen variaatio
 erilaisia kaunokirjallisia ja asiatekstejä
 eri asiointitilanteita
 hankitun tiedon suullista ja kirjallista raportointia
 kielen lausetason perusrakenteet
peruslauseen rakentaminen
peruslauseen jäsenet, erityisesti objekti
suomen kielelle ominaiset lausetyypit
 sananmuodostuskeinot
Menetelmät (ks. edellä vastaava kohta)
Arviointi
 tuntiaktiivisuus
 kirjoitelmat
 keskustelut/esitys
 kirjallisuustunnit
 aine
 koe
3. Kielellä vaikutetaan (SU03)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää erityyppisiä suullisia ja kirjallisia asiatekstejä, erityisesti mielipidetekstejä, sekä oppii
löytämään tekstin ydinajatukset ja ottamaan kantaa niihin
 rohkaistuu muodostamaan ja ilmaisemaan mielipiteitään perustellen
 oppii tunnistamaan, miten häneen vaikutetaan
Espoonlahden lukion OPS-2004


32
tarkastelee myös kaunokirjallisuutta mielipiteiden ja maailmankuvan muokkaajana
parantaa kielen perusrakenteiden hallintaa, erityisesti sijamuotojen merkitystehtäviä ja rektioita.
Keskeiset sisällöt
 mielipidekirjoituksia ja ajankohtaisohjelmia
 asiatekstin analysointi- ja tulkintaharjoituksia
 perustelemisen harjoittelemista sekä suullisesti että kirjallisesti
 ryhmäkeskustelutehtäviä
 kaunokirjallisuus ja media vaikuttajana
 nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tarkastelua
 vertailumuotoja ja rektioseikkoja
Menetelmät (ks. edellä vastaava kohta)
Arviointi
 tuntiaktiivisuus
 kirjoitetut mielipidetekstit (argumentointi)
 keskustelu
 kirjallisuustunnit
 keskustelut
 koe
4. Syvemmät tekstitaidot (SU04)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon sekä rohkaistuu persoonalliseen kielen tuottamiseen
 harjaantuu löytämään erilaisista teksteistä niiden pääajatukset, tulkitsemaan tekstin ydinsisältöä
sekä totuttautuu kirjoittamaan aineiston pohjalta.
Keskeiset sisällöt
 erilaisia mediatekstejä; niiden tulkintaa ja hyödyntämistä
 tekstin tuottamista erilaisista aineistoista
 luovaa kirjoittamista
 referointia
Menetelmät (ks. edellä vastaava kohta)
Arviointi
 tuntiaktiivisuus
 referaatti
 kirjallisuustunnit
 koe ja aineistoaine
5. Suomalainen kulttuuri tutuksi (SU05)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen sekä muihin taiteisiin ja mediakulttuuriin ja vertailee suomalaista kulttuuria tuntemiinsa muihin kulttuureihin
 hyödyntää mediaa kulttuurin välittäjänä sekä saa taide-elämyksiä ja aineksia oman identiteettinsä rakentamiseen.
Keskeiset sisällöt
 kirjallisuuden keskeisiä lajeja
Espoonlahden lukion OPS-2004
33



suomalaisen kirjallisuuden lukemista, kuten novelleja, lyhytproosaa, runoja, romaanikatkelmia
sekä ainakin yksi kokonaisteos
opintokäynti tai taide-esityksen katsominen, esimerkiksi teatterikäynti
yhden kirjailijan ja hänen teoksensa esittely
Menetelmät (ks. edellä vastaava kohta)
Arviointi
 tuntiaktiivisuus
 esitelmä
 kirjoitelmat
 kirjallisuustunnit
 koe
6. Kohti toimivaa kaksikielisyyttä (SU06)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 vahvistaa kielitaitoaan vaativilla teksteillä ja tehtävillä
 syventää tietojaan kirjakielen perusnormeista ja osaa soveltaa niitä omia tekstejä tuottaessaan
 vahvistaa käsitystään suomalaisuudesta, esimerkiksi suomalaisen kirjallisuuden avulla.
Keskeiset sisällöt
 vaativien kielen rakenteiden kertaamista
 kirjakielen hallinnan syventämistä, esimerkiksi välimerkkien käyttöä
 sanavaraston kartuttamista eri aihealueilta
 rakennetehtäviä, luetun ymmärtämistä, tekstin selittämistä, kirjoitelmia
 suomalainen kaunokirjallinen teos
Menetelmät (ks. edellä vastaava kohta)
Arviointi
 tuntiaktiivisuus
 kirjoitelmat
 kirjallisuustunnit
 koe
Valtakunnalliset syventävät kurssit
7. Puhekieli tarkasteluun (SU07)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 perehtyy suomen puhekielen ominaispiirteisiin
 oppii tunnistamaan puheesta ja kirjoituksesta puhekielisyyksiä ja pystyy vertailemaan puhe- ja
yleiskieltä toisiinsa.
Keskeiset sisällöt
 suomen puhekielen kielioppia
 suomen puhekielen erityispiirteitä
 yleispuhekieli, murre, slangi
 puhekielen erityispiirteitä
 itsenäinen työ: työprosessin suunnittelu, suomenkielisen henkilön haastattelu, nauhoitus, litterointi, puhutun muuttaminen yleiskieliseksi, työn suullinen esittäminen luokalle, kirjallinen raportointi
Espoonlahden lukion OPS-2004
34
Menetelmät (ks. edellä vastaava kohta)
Arviointi
 tuntiaktiivisuus
 kirjallisuustunnit
 kirjoitelmat
 koe
 itsenäinen työ
8. Erilaisten tekstien kirjoittamista (SU08)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää ja monipuolistaa kirjallisen ilmaisun taitojaan
 varmentuu kielen rakenteiden hallinnassa ja harjaantuu kirjoitusprosessiin.
Keskeiset sisällöt
 kirjoittamista erilaisiin tarkoituksiin opiskelijoiden tarpeiden mukaan: asia- ja asioimiskirjoittamista, esimerkiksi hakemus, valitus tai selvitys
 kirjoittamista materiaalin pohjalta, esimerkiksi kommentti, analyysi tai arvostelu
 pohjatekstin tekstilajin ja kielen havainnointia
 ns. luovaa kirjoittamista opiskelijoiden tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan
 kirjoittamisen prosessiluonteisuus, prosessin eri vaiheet
 jäsentelyn sekä tekstin ulko- ja kieliasun tarkastelua ja hiontaa
 kielen rakenteita opiskelijoiden tarpeiden mukaan
Menetelmät (ks. edellä vastaava kohta)
Arviointi
 tuntiaktiivisuus
 prosessiaine
 kirjoitelmat
 kirjallisuustunnit
 koe
9. Tekstien maailmassa (SU09)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää taitoaan lukea erittelevästi ja eläytyvästi
 parantaa suomalaisen ja mahdollisuuksien mukaan oman kulttuurinsa kirjallisuuden tuntemustaan.
Keskeiset sisällöt
 erilajisten kaunokirjallisten ja asiatekstien tekstien lukemista
 vapaavalintainen kaunokirjallinen teos, esimerkiksi oman kulttuuri-identiteetin rakentumisen
kannalta tärkeä teos
 kirjailija- tai teosesittely
 kirjallisuudesta keskustelemista ja kirjoittamista, oman lukukokemuksen jakamista käännösharjoitus
Menetelmät (ks. edellä vastaava kohta)
Arviointi
Espoonlahden lukion OPS-2004
35






tuntiaktiivisuus
kirjallisuustunnit
kirjailija- tai teosesittely
keskustelu
kirjoitelmat
koe
Espoonlahden lukion OPS-2004
36
9.2
Toinen kotimainen kieli
(katso myös "Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet")
9.2.1
Ruotsi
Ruotsin kielen opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet liikkua Pohjoismaissa turvallisin mielin. Koulu järjestää opintoretkiä sekä ruotsinkielisessä kotimaassa että muissa Pohjoismaissa. Opetus antaa perustietoa eri Pohjoismaista ja niiden kulttuurista. Näin suomenruotsalainen kulttuuri tulee tutuksi ja läheisemmäksi.
Opiskelija pystyy kommunikoimaan kirjallisesti ja suullisesti kaikissa arkipäivän tilanteissa ja saamallaan kielitaidolla selviytyy hyvin työelämässä sekä jatko-opinnoissa kotimaassa ja Pohjoismaissa.
Hän saa valmiudet lukea ruotsinkielisiä lehtiä ja kirjoja. Ruotsin kielen hallitseminen auttaa opiskelijaa myös oppimaan muita indogermaanisia kieliä.
Opetusvälineinä käytetään kaikilla kursseilla oppikirjan lisäksi myös tietotekniikkaa.
Ruotsin kielen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa joko A- tai B- oppimäärässä vaaditut eurooppalaisen viitekehyksen kielitaidon kuvausasteikon tasot.
Perusopetuksen luokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A)
PAKOLLISET KURSSIT
1. Arkielämää Pohjoismaissa (BA01)
Kurssilla käsitellään nuoren ihmisen elämään liittyviä aihepiirejä, kuten vapaa-aikaa ja opiskelua.
Kurssilla painotetaan kommunikatiivisia taitoja ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Kurssilla
tähdätään perusopetuksessa saatujen valmiuksien vahvistamiseen.
2. Ihmiset ympärillämme (BA02)
Kurssin aikana jatketaan nuoren lähiympäristön tarkastelua käsittelemällä esim. kotia ja asumista,
perhettä ja sukulaisia ja ulkonäköön ja pukeutumiseen liittyviä asioita. Puheviestintää harjoitetaan
monipuolisesti ja rakenteiden hallintaa laajennetaan. Kirjoittamisen osuus kommunikatiivisessa kielenoppimisessa lisääntyy.
3. Suomi - osa Pohjolaa (BA03)
Tällä kurssilla opiskelija oppii kertomaan Suomesta ja suomalaisista tavoista ja tyypillisistä piirteistä
ruotsiksi. Suomenruotsalaiseen kulttuuriin ja ruotsinkieliseen Suomeen tutustutaan myös lähemmin.
Kirjallista tuottamista harjoitellaan yhä enemmän.
4. Elinympäristömme (BA04)
Neljännellä kurssilla opiskelijan kyky käsitellä ympäristöä ja sen suojelemiseen liittyviä asioita ruotsin
kielellä laajenee. Hän tutustuu teknologian mahdollistamiin viestintäkeinoihin ja oppii käyttämään niitä ruotsin kielellä. Kurssilla harjoitetaan myös yhteiskunnallisista asioista keskustelemista ruotsin
kielellä vaativienkin tekstien pohjalta sekä ymmärtävän lukemisen strategioita.
5. Opiskelu ja työ (BA05)
Espoonlahden lukion OPS-2004
37
Kurssilla käsitellään työn merkitystä ihmiselle yhteiskunnassa, eri elinkeinoja ja työkuvan muuttumista. Yhtenä aihekokonaisuutena käsitellään kansalaisaktivismia ja sen merkitystä. Puheviestinnän taitoja kehitetään myös muodollisia keskustelutilanteita harjoittelemalla.
6. Kulttuuri ja sen tekijöitä (BA06)
Kurssin aikana tutustutaan eri Pohjoismaiden kulttuureihin, tehdään projektitöitä tieteiden ja taiteiden
alalta. Tietotekniikkaa käytetään tällä kurssilla yhtenä keskeisenä opetusvälineenä.
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.
7. Puhu ja ymmärrä paremmin (BA07)
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit, joiden sanastoa kurssilla on tarkoitus kerrata. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien
avulla. Kurssilla on myös ääntämisharjoituksia ja kuunteluita, joiden pohjalta tehdään suullisia harjoituksia. Kurssiarvosana perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisesta kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin.
8. Tiede, talous ja tekniikka (BA08)
Näitä aihepiirejä käsitellään kurssilla sekä tietotekniikan että median avulla. Tällä toisellakin syventävällä kurssilla keskitytään ylioppilaskirjoituksiin valmentautumiseen.
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
9. A-Ruotsin abikurssi (BA09)
KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT
10. A-ruotsin soveltava kurssi (BA10)
Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B1)
PAKOLLISET KURSSIT
1. Koulu ja vapaa-aika (BB01)
Kurssin aikana käsitellään nuoreen ihmiseen liittyviä asioita kuten opiskelua ja vapaa-aikaa ja harrastuksia. Kurssilla painotetaan keskustelua ja keskeisiä puhetilanteita, jolloin kieli on tuttavallista ja
epämuodollista. Kurssilla tähdätään myös perusopetuksessa saatujen kielen rakennevalmiuksien
vahvistamiseen.
2. Arkielämää Pohjoismaissa (BB02)
Kurssin aikana jatketaan nuoren lähiympäristön tarkastelua. Aihekokonaisuuksina hyvinvointi ja turvallisuus ja viestintä- ja mediaosaaminen antavat uusia ja erilaisia näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Suullisen viestinnän vahvistaminen kurssilla luo pohjaa ilmaisuvarmuuteen.
3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (BB03)
Kurssilla käsitellään kaksikielistä kotimaata ja opiskelija oppii kertomaan omasta kotimaastaan ruotsiksi ja pystyy vertailemaan Suomea muihin Pohjoismaihin sekä kertomaan Suomesta pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Kirjoittamistaitoa kehitetään monipuolisilla kirjallisilla harjoituksilla. Myös
luetun ymmärtämisen harjoittelua lisätään.
Espoonlahden lukion OPS-2004
38
4. Elämää yhdessä ja erikseen (BB04)
Kurssin tavoitteena on käsitellä elämänlaatuun ja ihmissuhteisiin liittyviä asioita. Elämänarvot ja
ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt sekä eri sukupuolten ja sukupolvien kohtaaminen puhuttelevat
opiskelijaa kurssin aikana. Ainekirjoittamisen harjoitteleminen aloitetaan.
5. Elinympäristömme (BB05)
Opiskelija hallitsee muuttuvaan elin- ja työympäristöön ja joukkoviestimiin kuuluvaa sanastoa. Muuttuvaa maailmaa valotetaan median tarjoaman maailmankuvan avulla. Ympäristön tila ja sen muuttuminen sekä kestävä kehitys kuuluvat myös kurssin aihekokonaisuuksiin. Harjoitellaan ymmärtävän
lukemisen strategioita ja kirjallista ilmaisua kehitetään aihealueisiin sopivia tekstejä kirjoittamalla.
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
6. Puhu ja ymmärrä paremmin (BB06)
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit, joiden sanastoa kurssilla on tarkoitus kerrata. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssilla on myös ääntämisharjoituksia ja kuunteluita, joiden pohjalta tehdään suullisia harjoituksia. Kurssiarvosana perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisesta kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin.
7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (BB07)
Tällä kurssilla laajennetaan sanastoa yhteiskunnan ja politiikan aihepiireistä. Aihepiirit käsittelevät
pohjoismaista ja kansainvälistä yhteistyötä yhteiskunnan ja politiikan aloilta. Myös maailmanlaajuiset
ongelmat ovat käsiteltävinä. Tälläkin kurssilla valmentaudutaan ylioppilaskirjoituksiin.
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
8. B-Ruotsin abikurssi (BB08)
Kurssilla kerrataan kielioppia ja laajennetaan sanastoa sekä harjoitellaan yo-koetehtäviä.
9. Kuuntelukurssi (BB09)
Kurssilla harjoitetaan monipuolisesti erilaisia kuullunymmärtämistehtäviä.
10. Ruotsin kertauskurssi (BB10)
Kurssilla kerrataan peruskoulussa opetettuja ruotsin kieliopin ja sanaston alkeita. Suositellaan kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille, jotka kokevat tarvitsevansa kertausta ruotsin kielen perusasioissa.
KOULUKOHTAISET SOVELTAVA T KURSSIT
11. Finland är svenskt (BB11)
Kurssilla tutustutaan monipuolisesti suomenruotsalaisuuteen ja siihen, miten Suomen ja Ruotsin yhteinen pitkä historia on vaikuttanut suomalaiseen yhteiskuntaan.
Espoonlahden lukion OPS-2004
39
9.3.
Vieraat kielet
Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet
Kielipainotteisessa lukiossamme vieraiden kielten opiskelussa tähdätään erityisesti monipuolisen ja
käyttökelpoisen kielitaidon hankkimiseen sekä eri kulttuurien ymmärtämiseen ja arvostamiseen.
Opiskelijoita kannustetaan monipuoliseen kielivalintaan, jonka avulla he pystyvät laajentamaan maailmankuvaansa. Laajat kielivalinnat antavat hyvät lähtökohdat työelämässä ja avaavat jatkoopintomahdollisuudet sekä Suomessa että ulkomailla.
Opiskelijaa rohkaistaan kehittämään kielitaitoaan omaa luovuuttaan ja mielikuvitustaan käyttäen.
Lukiossamme tuetaan opiskelijan omatoimisuutta ja hänen kykyään arvioida itse omaa edistymistään.
Opetuksen tavoitteet
Tavoitteena on, että opiskelija pystyy viestimään kohdekielellä ja sen kulttuurille ominaisella tavalla.
Hän hyödyntää itsenäisesti työkaluja ja oppii opintojensa kestäessä valitsemaan omalle oppimistyylilleen parhaiten sopivat oppimisstrategiat. Vieraita kieliä hyödynnetään myös muiden oppiaineiden
opiskelussa sekä koulun ulkopuolella järjestettävillä opintoretkillä.
Kurssit suositellaan suoritettaviksi numerojärjestyksessä. Kurssi on mahdollista suorittaa itsenäisesti
siitä erikseen opettajan kanssa sovittaessa.
Arviointi
Arviointi on jatkuvaa ja se kohdistuu kielitaidon kaikkiin alueisiin kunkin kurssikuvauksen painotusten
mukaisesti. Kielitaidon eri osa-alueiden arvioinnissa voidaan käyttää sekä suullisia että kirjallisia kokeita. Arvosanaan vaikuttaa myös aktiivinen ja huolellinen työ oppitunneilla ja kotona.
Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:
Toinen kotimainen kieli
Oppimäärä
Kuullun
Puhuminen
ymmärtäminen
Luetun
Kirjoittaminen
ymmärtäminen
A-oppimäärä
B2.1
B1.2
B2.1
B1.2
B1-oppimäärä
B1.2
B1.1
B1.2
B1.1
Kieli ja
Kuullun
Puhuminen
Luetun
Kirjoittaminen
oppimäärä
ymmärtäminen
Englanti A
B2.1
B2.1
B2.1
B2.1
Muut kielet A
B1.1-B1.2
B1.1
B1.2
B1.1-B1.2
Englanti B1
B1.2
B1.2
B1.2
B1.2
Englanti B2
B1.1
B1.1
B1.1
B1.1
Muut kielet B2
A2.2
A2.1-A2.2
A2.2-B1.1
A2.1-A2.2
Englanti B3
B1.1
A2.2
B1.1
B1.1
Muut kielet B3
A2.1-A2.2
A2.1
A2.1-A2.2
A1.3-A2.1
Vieraat kielet
Espoonlahden lukion OPS-2004
ymmärtäminen
40
vrt. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, liite 2.
Kurssiarvosanan korottaminen
Jos opiskelija haluaa korottaa hyväksytyn kurssin arvosanaa, hänen tulee suorittaa kirjallisen kokeen lisäksi kurssista riippuen myös suullisen kielitaidon testi, kuullunymmärtämiskoe sekä muita
mahdollisia kirjallisia ja suullisia tehtäviä koulun korotustenttipäivänä. Näistä tehtävistä sovitaan
erikseen korotuksesta vastaavan opettajan kanssa ennen kokeeseen ilmoittautumista.
Vieraat kielet
Perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut oppimäärä (A)
Pakolliset kurssit
1. Nuori ja hänen maailmansa
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden
hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja
henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla
painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.
2. Viestintä ja vapaa-aika
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin
palveluihin. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.
3. Opiskelu ja työ
Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.
4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma
Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat
oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. ”Aktiivinen kansalaisuus ja
jyys” -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia
ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
5. Kulttuuri
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien
tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.
6. Tiede, talous ja tekniikka
Espoonlahden lukion OPS-2004
41
Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan
saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus ”teknologia ja yhteiskunta” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista
ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
Valtakunnalliset syventävät kurssit
Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen.
7. Luonto ja kestävä kehitys
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.
8. Puhu ja ymmärrä paremmin
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa kullekin
kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla.
Kurssin suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta
saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4-10. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa
4-10. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä.
Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B2)
Valtakunnalliset syventävät kurssit
1. Vapaa-aika ja harrastukset
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan
viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja
puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
2. Meillä ja muualla
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja
vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien
avulla.
3. Ennen ja nyt
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat
esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Espoonlahden lukion OPS-2004
42
4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.
5. Kulttuuri
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva,
teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.
6. Yhteinen maapallomme
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
7. Tiede ja tekniikka
Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
8. Luonto ja kestävä kehitys
Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
Lukiossa alkava oppimäärä (B3)
Valtakunnalliset syventävät kurssit
1. Hyvää päivää, hauska tutustua
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.
2. Näin asiat hoituvat
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla
harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
3. Vapaa-aika ja harrastukset
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan
viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
Espoonlahden lukion OPS-2004
43
4. Meillä ja muualla
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja
vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.
5. Ennen ja nyt
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat
esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.
7. Kulttuuri
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva,
teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.
8. Yhteinen maapallomme
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla
painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja
kirjallisesti.
9.3.1.
Englanti (EA)
PAKOLLISET KURSSIT
1. Nuori ja hänen maailmansa (EA01)
Tavoitteena on niveltää peruskoulun ja lukion kieltenopetusta, vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa, vahvistaa keskustelu- ja mielipiteenilmaustaitoa sekä antaa valmiuksia keskeisten
opiskelustrategioiden hallintaan. Painotettuina aihekokonaisuuksina ovat hyvinvointi, turvallisuus
sekä viestintä ja mediaosaaminen.
Aihepiireinä ovat perhe, ihmissuhteet, monikulttuurisuus, identiteetti, asuminen ja ruokakulttuuri.
2. Viestintä ja vapaa-aika (EA02)
Tarkoituksena on harjoittaa puheviestintää monipuolisesti ja vankentaa puheviestinnän strategioiden
hallintaa, harjoittaa erilaisia luetunymmärtämis-strategioita sekä kirjallista ilmaisua viestinnällisten
tehtävien avulla, tutustua kulttuurierojen huomioonottamiseen viestinnässä sekä vahvistaa sanaston
hallintaa. Painotettuina aihekokonaisuuksina ovat kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, hyvinvointi ja turvallisuus, viestintä ja mediaosaaminen.
Aihepiireihin kuuluu nuoren arkipäivä, hyvinvointi ja harrastukset: matkailu, luonnossa liikkuminen,
urheilu, musiikki, media ja lukeminen.
3. Opiskelu ja työ (EA03)
Tarkoituksena on harjoittaa opiskeluun ja työelämään liittyvää kirjallista ja suullista viestintää, vahvistaa opiskelu- ja työsanaston hallintaa ja muodollisten tilanteiden vaatiman kielen tuottamista ja
ymmärtämistä sekä vahvistaa keskeisten opiskelustrategioiden hallintaa. Painotettuina aihekokonai-
Espoonlahden lukion OPS-2004
44
suuksina ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys (työpaikkahakemuksen ja ansioluettelon kirjoittaminen, työhakutilanne ja siinä toimiminen), hyvinvointi ja turvallisuus, viestintä ja mediaosaaminen
sekä kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus.
Aihepiireinä on opintojen merkitys, opiskelu meillä ja muualla, työ, työpaikan hakeminen, yrityksen
perustaminen, omien kykyjen löytäminen ja erilaisia ammatteja.
4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (EA04)
Tavoitteena on tutustua Suomen ja englantia puhuvien maiden yhteiskunnallisiin ilmiöihin, harjoittaa
monenlaisten tekstien lukemista vaativahkolla tasolla ja laajentaa yhteiskunnallisen sanaston hallintaa, harjoittaa erilaisia ymmärtävien strategioiden hallintaa ja kirjallista ilmaisua vaativahkolla tasolla
(mm tiivistelmän laatiminen). Painotettuina aihekokonaisuuksina ovat hyvinvointi ja turvallisuus, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys ja teknologia ja yhteiskunta.
Aihepiireinä ovat rotukysymykset ja suvaitsevaisuus, suurkaupunkielämä, siirtolaisuus, mainonta,
terrorismi ja turvallisuus, rikollisuus, elämän peruskysymykset ja uskonnot sekä parisuhteet.
5. Kulttuuri (EA05)
Tavoitteena on käsitellä kulttuuria laaja-alaisesti, ohjata opiskelijoita englanninkielisen kirjallisuuden
lukemiseen ja laajan kulttuuriaiheisen tuotoksen valmistamiseen ja sen suulliseen esittämiseen, eri
kulttuurialojen kirjalliseen esittelyyn, harjoittaa tekstin lukemista vaativahkolla tasolla, opastaa opiskelijaa oman ja toisen työn arvioimiseen. Aihekokonaisuuksina ovat kulttuuri-identiteetti ja kulttuurin
tuntemus, viestintä ja mediaosaaminen (autenttisen materiaalin hyödyntäminen oppimisen välineenä, esim. kirjallisen teoksen pohjalta laadittu esitys, elokuva- tai musiikkiarvostelu, esityksestä kertominen).
Aihepiirinä esiintyy kulttuuri laaja-alaisesti: kirjallisuus, musiikki, kuvataide, teatteri ja elokuva meillä
ja muualla.
6. Tiede, talous ja tekniikka (EA06)
Tavoitteena on harjoittaa kieliaineksen ymmärtämistä vaativalla tasolla ja vankentaa lukemisstrategioiden hallintaa (vaativien ja abstraktien tekstien ymmärtäminen) sekä hioa kirjallista ilmaisua vaativalla tasolla (sisällön tiivistämien, asiaviestien tuottaminen, argumentoiva ja luova kirjoittaminen).
Painotetut aihekokonaisuudet ovat teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä ja mediaosaaminen.
Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutuksia ja historiaa, viestintä ja talouselämä.
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
7. Luonto ja kestävä kehitys (EA07)
Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää luontoa sekä käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kurssi käsittelee monipuolisesti eri teemoja,
joiden yhteisenä piirteenä on ekologia ja ympäristökysymykset. Lisäksi käsitellään aihepiiriin sopivia
ylioppilaskokeen tasoisia kuullun ja luetunymmärtämistehtäviä sekä erityyppisiä rakennekokeen
osia.
8. Puhu ja ymmärrä paremmin (EA08)
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Keskeistä
on puheentuottamisen ja kuuntelutaitojen kehittämisen ohella suulliseen vuorovaikutukseen liittyvä
osaaminen, mukaan lukien viestinnän eroja selittävät kulttuuritekijät. Kurssilla käytetään mahdollisimman paljon autenttista, haasteellista materiaalia. Aiheissa kertautuvat aikaisempien kurssien
teemat, joita lähestytään vaativien tekstien, kuunteluiden, ajankohtaisten tapahtumien ja ao. aihepiiriin liittyvien suullisten kielenkäyttötilanteiden näkökulmasta.
Espoonlahden lukion OPS-2004
-
45
Tavoitteena on, että opiskelija
osaa esittää selkeitä, täsmällisiä kuvauksia monista kokemuspiiriinsä liittyvistä asioista, kertoa tuntemuksista sekä tuoda esiin tapahtumien ja kokemusten henkilökohtaisen merkityksen.
pystyy osallistumaan aktiivisesti useimpiin käytännöllisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin sekä melko muodollisiin keskusteluihin.
pystyy säännölliseen vuorovaikutuksen syntyperäisten kanssa.
tunnistaa ja osaa käyttää kohdekielen kulttuurille tyypillisiä strategioita.
pystyy tuottamaan puhejaksoja melko tasaiseen tahtiin ja puheessa on vain harvoin pidempiä taukoja.
osaa ääntää ja käyttää intonaatiota selkeästi ja luontevasti.
pystyy seuraamaan puhetta ajankohtaisista asioista, esim. uutiset pääkohdat ymmärtäen.
osaa käyttää monipuolisesti kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa mukaan lukien idiomaattinen ja
käsitteellinen sanasto.
osaa reagoida asianmukaisesti erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa.
hallitsee kieliopin melko hyvin eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä.
Kurssiarvosana perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssi arvioidaan numeroin käyttämällä asteikkoa 410. Lisäksi Opetushallituksen kokeesta annetaan erillinen todistus lukion päättötodistuksen liitteenä.
Todistuksessa oleva arvosana on pelkästään suullisen kokeen arvosana, ei kurssiarvosana.
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
9. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (EA09)
Tavoitteena on antaa valmiudet seurata ajankohtaisia asioita eri medioiden välityksellä. Aihepiireinä
on muun muassa ulkomaille opiskelemaan hakeutuminen, muuttuva maailma, kansainvälistyminen
ja politiikka. Kurssilla käsitellään myös lehtiartikkeleita ja seurataan ajankohtaisia tapahtumia internetin välityksellä. Kurssin aikana myös harjoitellaan ylioppilaskokeeseen vaihtelevien tehtävien avulla.
10. Laajenna sanavarastoasi (EA10)
Tavoitteena on laajentaa opiskelijan sanavarastoa käymällä läpi eri aihepiirien sanastoa. Kurssi on
tarkoitettu ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Työmenetelminä voidaan käyttää pari- ja ryhmätyöskentelyä sekä tietokoneavusteista opiskelua.
11. Kuuntelukurssi (EA11)
Tavoitteena on kehittää opiskelijan englanninkielen kuuntelutaitoa. Kurssilla käydään läpi erilaisia
kuuntelutehtäviä esim. monivalintatehtävät, avoimet kysymykset, tiivistelmäkuuntelut ja täydennystehtävät. Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet kolme ensimmäistä englannin pakollista kurssia.
12. Tietokoneavusteisen kirjoittamisen kurssi (EA12)
Kurssin tavoite on vahvistaa opiskelijan taitoa kirjoittaa luontevaa tekstiä huomioonottaen viestintätilanteen ja lukijaryhmän. Rinnakkainen tavoite on osata hyödyntää nykyaikaisen tekstinkäsittelyohjelman tarjoama apu oikeakielisyyteen ja tekstin ulkonäköön sekä sähköisten sanakirjojen käytön
hallitseminen. Kurssin aikana tuotetaan portfolio, jossa on kirjoitelman neljää eri päälajia edustavat
tekstit, elokuva- tai teatteriarvostelu, hakemus oppilaitokseen, toiselle henkilölle kirjoitettu suositus,
oma todistus käännettynä englannin kielelle sekä vapaa osio esim. runo, dialogi, kaskuja, päiväkirjan otteita. Suositus on kolmen pakollisen kurssin suorittamisen jälkeen.
13. Itsenäisen opiskelun tietokoneavusteinen kurssi (EA13)
Espoonlahden lukion OPS-2004
46
Opiskelija perehtyy omassa tahdissaan opettajan kanssa sovittuun kokonaisuuteen. Aineisto on
internetistä. Aluksi opiskelija pohtii nimenomaan omalta kannaltaan internetin käyttöön liittyviin rajoituksia ja mahdollisuuksia. Kurssilla syvennetään sanastoa ja harjoitellaan erityisesti niitä rakenteita,
joita pakollisilla kursseilla esiintyy niukasti. Tekemistään tehtävistä opiskelija pitää kirjaa, johon hän
merkitsee sekä oman edistymisensä että kommentteja tehtävän sopivuudesta/hyödystä. Lopputyönä
opiskelija kirjoittaa laajahkon esityksen.
14. Abikurssi (EA14)
Tavoitteena on saavuttaa ylioppilaskirjoituksiin tarvittavat taidot. Kurssilla harjoitellaan kaikkia ylioppilastutkinnon tehtävätyyppejä, kerrataan kieliopin keskeisiä kohtia, kirjoitetaan aineita ja tiivistelmiä
sekä harjoitellaan vastaustekniikkaa.
Suositus 6 pakollisen kurssin jälkeen.
15. Lukio-opintoihin valmentava kurssi (EA15)
Tavoitteena on, että opiskelijalla on kurssin päätyttyä riittävät taidot selviytyä A1-englannin opinnoista. Kerrataan peruskoulun englannin keskeistä kieliainesta (rakenteita ja sanastoa). Harjoitellaan sekä kirjallista että suullista ilmaisua sekä käydään läpi kuunteluharjoituksia. Työtapoina ovat luennointi sekä pari- ja ryhmätyöt. Suoritus ennen ensimmäistä pakollista kurssia.
16. Populaarikulttuuri Amerikassa (EA16)
Tavoitteena on, että opiskelija oppii hakemaan tietoa tietoverkoista ja kirjallisuudesta, perehtyy kulttuuriin ja maan historiaan, oppii lukemaan pitkiä, vaativiakin tekstejä englanniksi ja harjoittelee tutkielman laatimista. Kurssilla perehdytään amerikkalaisen populaarikulttuurin eri aloihin. Opiskelija
laatii valitsemastaan aiheesta tutkielman. Työtapoina ovat itsenäinen ja parityö sekä luento-opetus.
Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään kurssilla tehokkaasti hyväksi.
17. Kulttuurien välistä viestintää (EA17)
Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija tekstien, kuunteluiden ja tutkielmien avulla eri kulttuurien tyypillisiin piirteisiin, kulttuurien välisiin eroihin ja väärinkäsityksiin, joita erot voivat aiheuttaa.
Kurssilla harjoitellaan kulttuurien erityispiirteiden huomioimista suullisessa ja kirjallisessa viestinnässä. Opiskelija laatii valitsemastaan erityisalasta suullisen tai kirjallisen esityksen. Edellytyksenä on
vähintään 5 pakollista kurssia.
18. Kaupallista englantia (EA18)
Kurssin tavoitteena on kartuttaa opiskelijoiden liike-elämään liittyvää sanavarastoa, tarjota erilaisissa
yrittäjyyteen liittyvissä tilanteissa tarvittavia kielenkäyttömalleja ja lisätä sujuvuutta sekä suullisissa
että kirjallisissa kommunikaatiotilanteissa. Opiskelija
laatii kurssin aikana englanninkielisen yritysesittelyn sekä valitsemastaan aiheesta yrittäjäaiheiseen
tutkielmaan englanninkielisen tiivistelmän ja haastattelee yritysanalyysitutkimukseen valitsemaansa
ulkomaista yrittäjää englanniksi . Työtapoja ovat itsenäinen ja parityö sekä luento-opetus. Tieto- ja
viestintätekniikkaa käytetään kurssilla tehokkaasti hyväksi.
SOVELTAVAT KURSSIT
Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä.
Espoonlahden lukion OPS-2004
47
EA19 Kirjoituskurssi ”Writing English” (½ kurssia)
Kirjoitusharjoituksia vähintään yhden pakollisen kurssin suorittaneille. Kurssilla keskitytään perusrakenteiden harjoitteluun erilaisten kirjoitustehtävien avulla.
EA20 Kuuntelukurssi ”Learn to Listen” (½ kurssia)
Kuunteluharjoituksia vähintään kaksi pakollista kurssia suorittaneille.
EA21 Ajankohtaista englanniksi ”Current Affairs” (½ kurssia )
Kurssilla käsitellään lehtiartikkeleita sekä seurataan uutisia radiosta, televisiosta sekä internetistä.
Suositellaan vasta neljän pakollisen kurssin suorittamisen jälkeen.
EA22 Tekstinymmärtämisen strategioita ”Improve your reading comprehension” . (½ kurssia)
Kurssin tavoitteena on vahvistaa sanaston hallintaa ja luetun ymmärtämistä käyttäen apuna eri aihepiirejä käsitteleviä tekstejä. Suositellaan vasta vähintään kolmen pakollisen kurssin jälkeen.
9.3.2
Saksa
Keski-Euroopassa saksaa äidinkielenään puhuu yli 100 miljoonaa ihmistä. Useissa Euroopan Unionin maissa puhutaan ja ymmärretään laajalti saksan kieltä. Sen opiskelu avaa oven keskieurooppalaiseen kulttuuriin ja tieteeseen, ihmisten elämän arkeen ja juhlaan.
Saksan kielen opetus pyrkii herättämään ja ylläpitämään opiskelijan kiinnostuksen saksankielisiä
maita ja niiden kulttuureja kohtaan. Tarkoituksena on antaa opiskelijalle valmiudet käyttää hankkimaansa kielitaitoa monipuolisesti ja luovasti kulloisellekin viestintätilanteelle ominaisimmalla tavalla.
TVT- strategioita pyritään soveltamaan opetuksessa erityisesti mediaosaamista ja viestintätaitoja
vahvistaen internetin saksankielistä aineistoa hyödyntämällä.
Opetuksen tavoitteet
Saksan opetuksessa noudatetaan toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten yhteisessä osassa
mainittuja tavoitteita.
Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa
Goethe-instituutin ja Saksalaisen kirjaston tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään etenkin kulttuurin ja kirjallisuuden opinnoissa. Berliinin opintokokonaisuuden yhteydessä tehdään yhteistyötä sekä
oman koulun eri oppiaineiden että saksalaisen ystävyyskoulun kanssa.
Perusopetuksen luokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A-saksa)
PAKOLLISET KURSSIT
1. Nuori ja hänen maailmansa (SA01)
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden
hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja
henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista.
Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.
Aihekokonaisuudet:
Aktiivinen kansalaisuus (oman mielipiteen ilmaiseminen ja muiden kuunteleminen, erilaiset puheviestintätaidot)
Hyvinvointi ja turvallisuus (ihmissuhteet, tunteiden ilmaiseminen)
2. Viestintä ja vapaa-aika (SA02)
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin
palveluihin.
Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa
vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.
Espoonlahden lukion OPS-2004
48
Aihekokonaisuudet:
Hyvinvointi ja turvallisuus (vapaa-ajan toiminnoista kertominen)
Viestintä ja mediaosaaminen (kirjallisten ja suullisten viestintästrategioiden harjoittelu, erilaisten medioiden käyttö autenttisen tiedon hankinnan välineenä)
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus (oma maa ja sen kulttuuri, monikulttuurinen saksalainen
yhteiskunta, kulttuurierot)
Kansainvälisyys (toiminnan ja arvostusten kulttuurisidonnaisuudet)
3. Opiskelu ja työ (SA03)
Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä.
Aihekokonaisuudet:
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys (harjoitellaan työnhaussa tarvittavia viestintätaitoja, kuten CV:n
ja työhakemuksen laatimista saksan kielellä sekä työhaastatteluja)
Viestintä- ja mediaosaaminen (harjoitellaan autenttisten työpaikkailmoitusten lukemista lehdistä ja
internetistä)
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus (perehdytään saksankieliseen työpaikka-kulttuuriin, esim.
teitittelyyn työpaikoilla)
4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SA04)
Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat
oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit.
Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan
kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
Aihekokonaisuudet:
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys (tutustutaan erilaisiin yhteiskunnan vaikuttamismahdollisuuksiin,
yksilön rooliin yhteisössä, kansalaisaloitetoimintaan)
Hyvinvointi ja turvallisuus (ihmisten väliset suhteet)
5. Kulttuuri (SA05)
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.
Aihekokonaisuudet:
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus (saksankielisen kulttuurialueen tuntemuksen lisääminen)
Kansainvälisyys (Berliini-opintokokonaisuuden yhteydessä pyritään toteuttamaan yhteistyöprojekti
saksan ja jonkin muun oppiaineen sekä saksalaisen ystävyyskoulun kanssa)
Viestintä- ja mediaosaaminen (autenttisen materiaalin käyttö oppimisen välineenä, esim. kirjallisen
teoksen pohjalta laadittu esitys, elokuva- tai musiikkiarvostelu, esityksestä kertominen. Perehdytään
syvemmin saksankieliseen kommunikaatiokulttuuriin ja median maailmaan.
6. Tiede, talous ja tekniikka (SA06)
Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheena ovat eri tieteenalat, tekniikan
saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä.
Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
Aihekokonaisuudet:
Kestävä kehitys (yksilön vaikutusmahdollisuudet kestävän kehityksen kannalta, globalisaatio)
Teknologia ja yhteiskunta (saksalaisen kielialueen teknisiä saavutuksia)
Viestintä- ja mediaosaaminen (harjoitellaan viestinnän eri muotoja esim. laatimalla tiivistelmiä, suullisia referaatteja, osallistuvia kirjoituksia, lyhyitä artikkeleja, haastatteluja jne.)
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
Espoonlahden lukion OPS-2004
49
7. Luonto ja kestävä kehitys (SA07)
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.
Aihekokonaisuudet:
Kestävä kehitys (omat käytänteet ja globaalit haasteet kestävän kehityksen kannalta)
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus (kierrätys Saksassa, luonnon merkitys KeskiEuroopassa)
8. Puhu ja ymmärrä paremmin (SA08)
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Keskeistä
on puheen tuottamisen ja kuuntelutaitojen kehittämisen ohella suulliseen vuorovaikutukseen liittyvä
osaaminen, mukaan lukien viestinnän eroja selittävät kulttuuritekijät. Käytettävän materiaalin autenttisuus on siksi olennaisen tärkeä tekijä opiskelussa. Aiheissa kertautuvat aikaisempien kurssien
teemat, joita lähestytään ajankohtaisten tapahtumien ja ao. aihepiiriin liittyvien suullisten kielenkäyttötilanteiden näkökulmasta.
Tavoitteena on, että opiskelija










selviytyy tilanteista, joita syntyy saksankielisillä alueilla matkustettaessa
osaa reagoida ja viestiä em. tilanteissa tarkoituksenmukaisella tavalla kulttuuriset tekijät huomioonottaen
pystyy seuraamaan yleiskielistä puhetta ajankohtaisista aiheista pääkohdat ymmärtäen
pystyy osallistumaan keskusteluun aiheista, jotka ovat tuttuja, häntä kiinnostavia tai liittyvät arkielämään kuten perheeseen, harrastuksiin, opiskeluun, työhön, matkustamiseen ja ajankohtaisiin asioihin
on tietoinen keskustelussa tarvittavista, osittain kulttuurisidonnaisista strategioista, jotka liittyvät puheenvuoron saamiseen ja itsellä pitämiseen, keskustelun ylläpitämiseen, perustelemiseen ja vakuuttamiseen
osaa pitää yllä ymmärrettävää puhetta ja ääntää selkeästi myös yleisön edessä
osaa kertoa tapahtumista, kokemuksistaan, toiveistaan ja pyrkimyksistään
pystyy kuvailemaan omia reaktioitaan
pystyy perustelemaan ja selittämään lyhyesti mielipiteitään ja suunnitelmiaan
pystyy kertomaan tarinan tai selittämään esim. kirjan tai elokuvan juonen tai lehtiartikkelin tai TVohjelman sisällön
Arviointi
Kurssiarvosana perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssi arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 10-4.
Opetushallituksen kokeesta annetaan erillinen todistus lukion päättötodistuksen liitteenä.
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
9. Abikurssi (SA09)
Kurssi on tarkoitettu ylioppilaskirjoituksiin valmentautumiseen. Tavoitteena on harjoitella kaikkia ylioppilastutkinnon tehtävätyyppejä, kieliopin keskeisiä kohtia ja vastaustekniikkaa.
Aihekokonaisuudet:
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys (aihepiiriltään hyvin erilaisten tekstien ymmärtävä lukeminen ja
aktiivinen omaehtoinen tiedonhaku, omien mielipiteiden ja näkökantojen puolustaminen ja perustelu))
Viestintä- ja mediaosaaminen (saksan ja äidinkielen viestinnän erojen ja niitä selittävien kulttuuristen
tekijöiden ymmärtäminen)
10. Suullisen kielitaidon kurssi (SA10)
Espoonlahden lukion OPS-2004
50
Kurssilla harjoitellaan aktiivista puhetaitoa, edeten jokapäiväisistä kielenkäyttötilanteista vähitellen
vaativampiin mielipiteenilmaisuihin. Opinnoissa hyödynnetään kulloinkin sopivia sähköisiä medioita
ja apuvälineitä.
Aihekokonaisuudet:
Viestintä- ja mediaosaaminen (puheviestinnän ominaislaatu, esim. teitittely, kohteliaisuusmuodot)
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus (puheviestinnän kulttuurisidonnaisuus)
Kansainvälisyys (äidinkielen ja saksankielisen alueen puhekulttuurien eroavuudet)
KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT
Sano saksaksi! (SA11)
Suullisen kielitaidon kurssi. Kurssilla lähdetään jokapäiväisistä kielenkäyttötilanteista ja siirrytään
vähitellen vaativampiin mielipiteenilmaisuihin. Kurssi sopii suoritettavaksi jo ensimmäisenä opiskeluvuonna.
Aihealueet:
Viestintä- ja mediaosaaminen (puheviestintä, esim. teitittely, kohteliaisuusmuodot)
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus (puheviestinnän kulttuurisidonnaisuus)
Kansainvälisyys (äidinkielen ja saksankielisen alueen puhekulttuurien eroavuudet)
Kirjoitan saksaa (SA12)
Kurssilla opetellaan kirjoittamisen alkeet lauseenmuodostuksesta alkaen. Kirjoitelmien lisäksi laaditaan kirjeitä, hakemuksia ja opetellaan tiivistelmän tekoa.
Aihealueet:
Viestintä- ja mediaosaaminen (kirjallisen viestinnän erityispiirteet)
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus (kirjallisen viestinnän konventiot).
Sprachdiplom II (SA13) (Espoon yhteistarjottimen kurssi)
Kurssilla harjoitellaan Saksan korkeakouluopintoihin vaadittavaa kielitutkintoa varten. Sisältö koostuu minipuolisista kielen rakenteita ja tyylin tunnistamista sekä hallintaa harjoittavista tehtävistä. Tavoitteena on kurssin jälkeen suorittaa hyväksyttävästi Saksalaisessa koulussa (Helsinki) kerran vuodessa järjestettävä Sprachdiplom II der KMK-tutkinto, joka koostuu kirjallisesta ja suullisesta osiosta.
Aihealueet:
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys (aihepiiriltään hyvin erilaisten tekstien ymmärtävä lukeminen ja
aktiivinen omaehtoinen tiedonhaku sekä syventyminen esim. tiettyyn kirjalliseen suuntaukseen ja sitä edustavan kirjailijan teokseen)
Viestintä- ja mediaosaaminen (saksan ja äidinkielen viestinnän erojen ja niitä selittävien kulttuuristen
tekijöiden syvällinen ymmärtäminen, valitun kirjallisen teoksen pohjalta laadittu suullinen ja kirjallinen
esitys)
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus (perehtyminen tarkemmin johonkin Saksan maantieteelliseen alueeseen)
Kansainvälisyys (harjaantuminen erilaisissa kulttuuriympäristöissä toimimiseen ja viestimiseen)
Saksa, muualla suoritetut kurssit (SA14)
Koulun ulkopuolella suoritetut kurssit.
Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2-saksa)
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
1. Vapaa-aika ja harrastukset (SC01)
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan
viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuk-
Espoonlahden lukion OPS-2004
51
sessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja
puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
Aihealueet:
Hyvinvointi ja turvallisuus (ihmissuhteet, tunteiden ilmaiseminen)
2. Meillä ja muualla (SC02)
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja
vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien
avulla.
Aihealueet:
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys (oman mielipiteen ilmaiseminen ja muiden kuuntelu, suunnitelmien laatiminen)
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä kansainvälisyys (saksankieliset maat matkakohteina ja niiden tärkeimpiin nähtävyyksiin tutustuminen)
3. Ennen ja nyt (SC03)
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat
esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Aihealueet:
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys (yksilön merkitys yhteiskunnassa, esim. kansalaisaloitteet Saksassa)
Kestävä kehitys (muutoksen merkitys)
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus (Saksan historian päätapahtumat ja niiden vaikutus saksalaisten elämään ja kulttuuriin)
4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SC04)
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.
Aihealueet:
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys (harjoitellaan työnhaussa tarvittavia viestintätaitoja kuten CV:n
kirjoittamista saksan kielellä)
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus (saksankielinen työpaikka-kulttuuri, esimerkiksi teitittely
työpaikoilla)
Viestintä- ja mediaosaaminen (harjoitellaan autenttisten työpaikkailmoitusten lukemista esim. internetissä)
5. Kulttuuri (SC05)
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva,
teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitellaan kielitaidon kaikkia osa-alueita.
Aihealueet:
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus (saksankielisen kulttuurialueen tuntemuksen lisääminen)
Viestintä- ja mediaosaaminen (autenttisen materiaalin käyttö, esim. musiikki, kirjallisuus, elokuvat,
televisio ja Internet oppimisen välineenä)
6. Yhteinen maapallomme (SC06)
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit.
Espoonlahden lukion OPS-2004
52
Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista
suullisesti ja kirjallisesti.
Aihealueet:
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys (oman toiminnan vaikutus yhteiskunnassa)
Hyvinvointi ja terveys (yleismaailmallisia konflikteja)
Kestävä kehitys (ihmisen toiminnan merkitys tulevaisuudelle)
Teknologia ja yhteiskunta (teknologian merkitys maapallon tulevaisuuteen)
Viestintä- ja mediataidot (erilaisten autenttisten tekstien kriittinen käyttö, kirjallisen viestinnän strategioiden harjoittelu)
7. Tiede ja tekniikka (SC07)
Lähtökohtina ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
Aihealueet:
Kestävä kehitys (tekniikan mahdollisuudet kestävän kehityksen tukemisessa)
Teknologia ja yhteiskunta (tekniikan merkitys yhteiskunnan ja yksilön tulevaisuudessa)
Viestintä- ja mediaosaaminen (eri viestimien merkitys tiedon saannin välineenä)
8. Luonto ja kestävä kehitys (SC08)
Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
Aihealueet:
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys (kuluttajan mahdollisuudet vaikuttaa)
Kestävä kehitys (omat ja perheen arjen käytänteet, kuten kierrätys)
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus (kierrätys Saksassa, luonnon merkitys KeskiEuroopassa)
Viestintä- ja mediaosaaminen (harjoitellaan tehokkaan kirjallisen ja suullisen viestinnän taitoja)
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
9. Saksan abikurssi (SC09)
Katso A-kieli, SA09.
10. Saksan keskustelukurssi (SC10)
Katso A-kieli, SA10.
KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT
Sano saksaksi! (SC11)
Suullisen kielitaidon kurssi. Kurssilla lähdetään jokapäiväisistä kielenkäyttötilanteista ja siirrytään
vähitellen vaativampiin mielipiteenilmaisuihin. Kurssi sopii suoritettavaksi jo ensimmäisenä opiskeluvuonna.
Aihealueet:
Viestintä- ja mediaosaaminen (puheviestintä, esim. teitittely, kohteliaisuusmuodot)
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus (puheviestinnän kulttuurisidonnaisuus)
Kansainvälisyys (äidinkielen ja saksankielisen alueen puhekulttuurien eroavuudet)
Kirjoitan saksaa (SC12)
Kurssilla opetellaan kirjoittamisen alkeet lauseenmuodostuksesta alkaen. Kirjoitelmien lisäksi laaditaan kirjeitä, hakemuksia ja opetellaan tiivistelmän tekoa.
Aihealueet:
Espoonlahden lukion OPS-2004
53
Viestintä- ja mediaosaaminen (kirjallisen viestinnän erityispiirteet)
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus (kirjallisen viestinnän konventiot).
Saksa, muualla suoritetut kurssit (SC13)
Koulun ulkopuolella suoritetut kurssit.
Lukiossa alkava oppimäärä (B3-saksa)
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
1. Hyvää päivää, hauska tutustua (SD01)
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.
Aihealueet:
Viestintäosaaminen (esittelyyn, tutustumiseen yms. liittyvät viestintätilanteet)
Hyvinvointi ja turvallisuus (oma lähipiiri, elin- ja opiskeluympäristö)
2. Näin asiat hoituvat (SD02)
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla
harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
Aihealueet:
Viestintäosaaminen (matkailuun ja arkipäivään liittyvät tilanteet)
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys (palvelualaan liittyvät viestintätilanteet)
Hyvinvointi ja turvallisuus (terveys ja ihmiskeho, lääkärissä asiointi, läheisimmät ihmissuhteet)
3. Vapaa-aika ja harrastukset (SD03)
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan
viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
Aihealueet:
Viestintäosaaminen (omista kiinnostuksenaiheista, harrastuksista ja toiveista puhuminen)
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys (osallistuminen vapaa-ajan toimintaan)
4. Meillä ja muualla (SD04)
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja
vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.
Aihealueet:
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys (oman mielipiteen ilmaiseminen ja muiden kuuntelu, suunnitelmien laatiminen)
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä kansainvälisyys (saksankieliset maat matkakohteina ja niiden tärkeimpiin nähtävyyksiin tutustuminen)
5. Ennen ja nyt (SD05)
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat
Espoonlahden lukion OPS-2004
54
esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Aihealueet:
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys (yksilön merkitys yhteiskunnassa, esim. kansalaisaloitteet Saksassa)
Kestävä kehitys (muutoksen merkitys)
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus (Saksan historian päätapahtumat ja niiden vaikutus saksalaisten elämään ja kulttuuriin)
6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SD06)
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.
Aihealueet:
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys (harjoitellaan työnhaussa tarvittavia viestintätaitoja kuten CV:n
kirjoittamista saksan kielellä)
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus (saksankielinen työpaikka-kulttuuri, esimerkiksi teitittely
työpaikoilla)
Viestintä- ja mediaosaaminen (harjoitellaan autenttisten työpaikkailmoitusten lukemista esim. internetissä)
7. Kulttuuri (SD07)
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva,
teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.
Aihealueet:
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus (saksankielisen kulttuurialueen tuntemuksen lisääminen)
Viestintä- ja mediaosaaminen (autenttisen materiaalin käyttö, esim. musiikki, kirjallisuus, elokuvat,
televisio ja Internet oppimisen välineenä)
8. Yhteinen maapallomme (SD08)
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla
painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja
kirjallisesti.
Aihealueet:
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys (oman toiminnan vaikutus yhteiskunnassa)
Hyvinvointi ja terveys (yleismaailmallisia konflikteja)
Kestävä kehitys (ihmisen toiminnan merkitys tulevaisuudelle)
Teknologia ja yhteiskunta (teknologian merkitys maapallon tulevaisuuteen)
Viestintä- ja mediataidot (erilaisten autenttisten tekstien kriittinen käyttö, kirjallisen viestinnän strategioiden harjoittelu)
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
9. Saksan abikurssi (SD09)
Katso A-kieli, SA09.
KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT
Sano saksaksi! (SD10)
Espoonlahden lukion OPS-2004
55
Suullisen kielitaidon kurssi. Kurssilla lähdetään jokapäiväisistä kielenkäyttötilanteista ja siirrytään
vähitellen vaativampiin mielipiteenilmaisuihin. Kurssi sopii suoritettavaksi jo ensimmäisenä opiskeluvuonna.
Aihealueet:
Viestintä- ja mediaosaaminen (puheviestintä, esim. teitittely, kohteliaisuusmuodot)
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus (puheviestinnän kulttuurisidonnaisuus)
Kansainvälisyys (äidinkielen ja saksankielisen alueen puhekulttuurien eroavuudet)
Kirjoitan saksaa (SD11)
Kurssilla opetellaan kirjoittamisen alkeet lauseenmuodostuksesta alkaen. Kirjoitelmien lisäksi laaditaan kirjeitä, hakemuksia ja opetellaan tiivistelmän tekoa.
Aihealueet:
Viestintä- ja mediaosaaminen (kirjallisen viestinnän erityispiirteet)
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus (kirjallisen viestinnän konventiot).
Saksa, muualla suoritetut kurssit (SD12)
Koulun ulkopuolella suoritetut kurssit.
9.3.3.
Ranska
Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A-ranska)
Tavoitteet
Kielitaidon taitotasoasteikon mukaisesti tavoitteena on, että A-ranskan opiskelija saavuttaa kielitaidon eri osa-alueilla seuraavat tasot:
Kuullun ymmärtäminen
Puhuminen
Luetun ymmärtäminen
Kirjoittaminen B1.1 – B1.2
B1.1 – B1.2
B1.1
B1.2
Opiskelun tavoitteena on myös, että opiskelija
- osaa viestiä, niin suullisesti kuin kirjallisesti, ranskan kielelle ja kulttuurille ominaisella tavalla
- on omaksunut monipuolista tietoa Ranskasta, maan kulttuurista ja koko ranskankielisestä
maailmasta
- tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa kielen opiskelijana
- osaa kehittää kielitaitoaan tarkoituksenmukaisin strategioin
- on halukas hyödyntämään ja syventämään ranskan kielen opiskelussa omaksumiaan taitoja
ja tietoja tulevaisuudessa
Menetelmät
Opetuksen runkona käytetään oppikirjaa, jota täydennetään erillisellä kielioppikirjalla, johon liittyy
runsas harjoitusmateriaali.
Sanaston kartuttamisen pohjana on oppikirjan lisäksi erillinen kirja perussanastosta, jota käydään
systemaattisesti läpi aihepiireittäin
TVT:tä hyödynnetään opetuksessa monipuolisesti sen tarjoamien mahdollisuuksien mukaan niin tiedon hakemisessa kuin sanaston, rakenteiden ja omaehtoisen tuottamisen opettelemisessa.
Ääntämistä, painotusta, intonaatiota, puheen rytmiä ja rakenteiden sujuvaa ilmaisua hiotaan yksilöllisesti.
Viestintää harjoitellaan .paitsi opettajajohtoisesti, myös pienryhmissä tai pareittain (virikkeinä oppikappaleiden lisäksi mm. dialogipohjat eril. tilanteista, opetuskalvot, kuvat).
Espoonlahden lukion OPS-2004
56
Puheen ymmärtämistä harjoitellaan mahdollisimman yksikielisen opetuksen avulla ja monenlaisin
kuunteluharjoituksin (studiossa ja luokassa nauhurin ja TV:n avulla).
Luetun ymmärtämisen harjaannuttamisessa käytetään lisämateriaalina kirjallisuus- ja lehtitekstejä ja
yo-luetunymmärtämistehtäviä.
Kirjallista tuottamista harjoitellaan säännöllisesti alusta alkaen erilaisin kirjoitelmin
Arviointi
Kaikki pakolliset ja syventävät kurssit päättyvät kurssikokeeseen. Kokeen lisäksi kurssiarvosanaan
vaikuttavat osallistuminen tuntityöskentelyyn, kotitehtävien suoritus, pienet formatiiviset testit, kuullunymmärtämistehtävät, suulliset esitykset, kirjoitelmat ja mahdolliset tutkielmat. Kaikki pakolliset ja
syventävät kurssit arvostellaan numeroin 4 -10.
PAKOLLISET KURSSIT
1. Nuori ja hänen maailmansa (FA01)
Ranskan ensimmäinen pakollinen kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetuksen ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen
elämään ja ihmissuhteisiin. Kieli on osittain tuttavallista ja epämuodollista. Ranskalainen elämänpiiri
tulee kurssilla hyvin esiin. Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” antaa näkökulmia kurssin
aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja puheviestinnän strategioita.
2. Viestintä ja vapaa-aika (FA02)
Vahvistetaan ranskalaisen puheviestinnän hallintaa ja vankennetaan ja laajennetaan rakenteiden
hallintaa. Kurssin aihepiireinä ovat mm. nuorten vapaa-aika ja harrastukset ja niiden yhteydessä
käytetyt palvelut. Aiheiden käsittelyssä korostuvat aihepiirikokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus”
ja ”viestintä- ja mediaosaaminen”. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien, esim. kirjeiden ja sähköpostiviestien avulla. Puheviestinnässä kiinnitetään huomiota ilmaisuvalmiuteen.
3. Opiskelu ja työ (FA03)
Kurssilla harjoitellaan opiskeluun ja työelämään liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, esim. laaditaan CV ranskaksi. Aihekokonaisuus ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” tuo näkökulmia kurssin
aiheiden käsittelyyn. Kurssilla keskustellaan ja kirjoitetaan yleiskielellä (français commun), mutta
sen lisäksi harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatimaa kielen ymmärtämistä ja käyttämistä
(français soutenu).
4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (FA04)
Kurssin painopisteenä on vaativahkon ranskankielisen tekstin ja puheen ymmärtäminen. Kurssilla
perehdytään mm. Suomen ja Ranskan ja mahdollisuuksien mukaan joidenkin muiden ranskankielisten maiden yhteiskuntiin liittyviin teksteihin. Aihekokonaisuus ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”
tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
5. Kulttuuri (FA05)
Espoonlahden lukion OPS-2004
57
Kulttuuria käsitellään kurssilla laaja-alaisesti perehtymällä erityisesti ranskalaisen, mutta mahdollisesti myös jonkun toisen ranskankielisen maan kirjallisuuteen, kuvataiteeseen, musiikkiin, elokuvaan, urheiluun jne. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurin tuntemus” sekä ”viestintäja mediaosaaminen” tuovat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn ja mahdollistavat erilaiset tuotokset.
6. Tiede, talous ja tekniikka (FA06)
Kurssilla painotetaan vaativan ranskankielisen tekstin ja puheen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, talouselämä ja viestinnän eri muodot. Aihekokonaisuus ”teknologia
ja yhteiskunta” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä aiempaa vaativamman kieliaineksen avulla. Kirjallista ilmaisua hiotaan erilaisin tehtävin.
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
7. Luonto ja kestävä kehitys (FA07)
Kurssi antaa valmiuksia ymmärtää ja käyttää mm. luontoon, luonnontieteisiin, luonnonsuojeluun ja
kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää ranskan kieltä. Aihekokonaisuus ”kestävä kehitys” liittyy
luonnollisesti kiinteästi tämän kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan vaativien tekstien
ymmärtämistä ja vaativahkoa kirjoittamista.
8. Puhu ja ymmärrä paremmin (FA08)
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Keskeistä
on puheen tuottamisen ja kuuntelutaitojen kehittämisen ohella suulliseen vuorovaikutukseen liittyvä
osaaminen, mukaan lukien viestinnän eroja selittävät kulttuuritekijät. Käytettävän materiaalin autenttisuus on siksi olennaisen tärkeä tekijä opiskelussa. Aiheissa kertautuvat aikaisempien kurssien
teemat, joita lähestytään ajankohtaisten tapahtumien ja ao. aihepiiriin liittyvien suullisten kielenkäyttötilanteiden näkökulmasta.
Tavoitteena on, että opiskelija










selviytyy tilanteista, joita syntyy ranskankielisillä alueilla matkustettaessa
osaa reagoida ja viestiä em. tilanteissa tarkoituksenmukaisella tavalla kulttuuriset tekijät huomioonottaen
pystyy seuraamaan yleiskielistä puhetta ajankohtaisista aiheista pääkohdat ymmärtäen
pystyy osallistumaan keskusteluun aiheista, jotka ovat tuttuja, häntä kiinnostavia tai liittyvät arkielämään kuten perheeseen, harrastuksiin, opiskeluun, työhön, matkustamiseen ja ajankohtaisiin asioihin
on tietoinen keskustelussa tarvittavista, osittain kulttuurisidonnaisista strategioista, jotka liittyvät puheenvuoron saamiseen ja itsellä pitämiseen, keskustelun ylläpitämiseen, perustelemiseen ja vakuuttamiseen
osaa pitää yllä ymmärrettävää puhetta ja ääntää selkeästi myös yleisön edessä
osaa kertoa tapahtumista, kokemuksistaan, toiveistaan ja pyrkimyksistään
pystyy kuvailemaan omia reaktioitaan
pystyy perustelemaan ja selittämään lyhyesti mielipiteitään ja suunnitelmiaan
pystyy kertomaan tarinan tai selittämään esim. kirjan tai elokuvan juonen tai lehtiartikkelin tai TVohjelman sisällön
Arviointi
Kurssi arvioidaan numeroin 4-10. Arviointi perustuu kurssin aikana annettuun nk. jatkuvaan näyttöön
ja Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan. Opetushallituksen kokeesta annetaan erillinen todistus lukion päättötodistuksen liitteenä.
Espoonlahden lukion OPS-2004
58
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
9. Abikurssi (FA09)
Tavoitteena on, että opiskelija
hallitsee ranskan kielen eri osa-alueet niin, että hänellä on valmius selviytyä ranskan
ylioppilaskirjoituksista mahdollisimman hyvin
Keskeinen sisältö
Kurssi on tarkoitettu ylioppilaskirjoituksiin valmentautumiseen. Kurssilla kerrataan kielioppia, kartutetaan sanastoa, tehdään runsaasti kuunteluharjoituksia, tekstinymmärtämistehtäviä , eri tyyppisiä rakennetehtäviä ja kirjoitelmia. Harjoitellaan myös vastaustekniikkaa.
Menetelmät
Opettajajohtoisen opetuksen lisäksi omaehtoista opiskelua tavoitteiden saavuttamiseksi., mm. TVT:n hyödyntämistä. Paljon tekstin ja kuullun ymmärtämisharjoituksia, rakenneharjoituksia ja kirjoitelmia.
Arvionti
Kurssikoe , tekstin ja kuullun ymmärtämisharjoitukset, kirjoitelmat sekä harrastuneisuus
Suoritusjärjestys
Kurssi suoritetaan viimeisenä kaikkien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien
kurssien jälkeen.
Huomautus
B-kielen oppilaat voivat taitojensa mukaan osallistua kurssille
10. Suullisen kielitaidon kurssi (FA10)
Tavoitteet
Opiskelijat lisäävät puhevalmiuttaan ja saavat rohkeutta käyttää ranskaa erilaisissa puhetilanteissa.
Keskeinen sisältö
Kurssi on aktiivista puhetaitoa harjoittava kurssi, jonka aihepiirit vaihtelevat ääntämisen
ja intonaation kohentamisesta monenlaiseen keskusteluun erilaisissa käytännön tilanteissa.
Menetelmät
Keskusteluharjoituksia pareittain tai ryhmässä. Tarpeen mukaan hyödynnetään videota, TV:tä, kielistudiota, TVT;tä
Arviointi
Suullinen kurssikoe, jatkuva näyttö ja harrastuneisuus.
Suoritusjärjestys
Kurssi sopii parhaiten suoritettavaksi toisesta lukiovuodesta alkaen, mutta estettä sen
suorittamiseksi jo ensimmäisenä opiskeluvuonna ei ole.
Huomautus
B-kielen oppilaat voivat myös osallistua kurssille
KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT
Ranskaa ’keittiön kautta’ (FA11), ranskan soveltava kurssi A- ja B-kielelle(1/2 kurssia)
Tavoitteet
-antaa oppilaille mahdollisimman monipuolista kulttuuritietoutta ranskalaisesta keittiöstä, niin teoriassa kuin käytännössä
- antaa oppilaille lisävalmiutta tämän aihepiirin kielitaidossa
- rohkaista heitä käyttämään hyödyksi tämän alan kielitaitoaan niin kirjallisesti kuin
suullisestikin
Keskeinen sisältö
- ranskalainen ruokakulttuuri yleensä tapoineen ja tyypillisine ruokalajeineen ja ateriakokonaisuuksineen, juustoineen ja viineineen
Espoonlahden lukion OPS-2004
59
- edelliseen liittyvä ruokasanasto yleensä sekä ravintolojen ruokalistojen ja keittokirjojen sanasto’
Työtavat
- perinteisen luokkatyöskentelyn lisäksi tutustutaan käytännön tilanteisiin videon opetusohjelmien avulla, joita työstetään edelleen esim. pariharjoituksilla
- opetuskeittiössa valmistetaan muutama ranskalainen ateriakokonaisuus ranskankielisten ruokaohjeiden mukaan ja harjoitellaan ruokapäytäkeskustelua ranskaksi
Arviointi
- suoritetusta kurssista annetaan oppilaalle S – merkintä
Suoritusjärjestys
Kurssi voidaan vapaasti suorittaa ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien
Huomautus
Kurssi on Espoon lukioiden yhteistarjottimella
Ranskan kulttuurikurssi (FA12), ranskan soveltava kurssi A- ja B-kielelle (1/2 kurssia)
Tavoitteet
- antaa oppilaalle mahdollisimman laaja ja monipuolinen kuva ranskalaisesta kulttuurista
- opettaa ymmärtämään kulttuurin merkitys Ranskalle ja ranskalaisille
- antaa jonkinlainen valmius keskustella eri kulttuurinaloista ranskaksi
Keskeinen sisältö
- lyhyt katsaus Ranskan historiaan ja nykypäivään
- ranskalainen kirjallisuus, kuvataide, arkkitehtuuri, musiikki, elokuva, tiede, ruoka yms.
- ranskan kieli, sen synty ja sukulaiskielet
- maantieteelinen rikkaus sekä maakunnat ja niiden erityispiirteet
- Pariisi, sen nähtävyydet ja ainutlaatuinen ilmapiiri, muoti ja ylellisyystuotteet
- ranskalainen tapakulttuuri ja vapaa-ajannvietto
Työtavat
- normaalin vapaan luokkatyöskentelyn lisäksi voidaan käydä tutustumassa Ranskan
kulttuurikeskukseen, käydä katsomassa ranskalainen elokuva tai näyttely
- katsotaan aihepiiriin liittyviä opetusvideoita, jotka työstetään erilaisin tehtävin
- tehdään myös ryhmätöitä, tuotetaan esim. seinätauluja yms.
Arviointi
Suoritetusta kurssista saa S-merkinnän
Suoritusjärjestys
Kurssin voivat suorittaa kaikki ranskan kielestä ja ranskalaisuudesta kiinnostuneet.
Ranska, muualla suoritetut kurssit (FA13)
Koulun ulkopuolella suoritetut kurssit, johon voidaan lukea oppilaan muualla suorittamat hyväksyttäväksi katsottavat ranskan kielen kurssit. Lukuvuodesta riippuen kyseeseen voi tulla myös esim.
kansainvälisen projektin puitteissa toteutettava kurssi, joka voi olla integroiva toisen oppiaineen
kanssa.
Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2-ranska)
Tavoitteet
Kielitaidon taitotasoasteikon mukaisesti tavoitteena on, että B2-ranskan opiskelija saavuttaa kielitaidon eri osa-alueilla seuraavat tasot:
Kuullun ymmärtäminen
Puhuminen
Luetun ymmärtäminen
Kirjoittaminen A2.1 - A2.2
Espoonlahden lukion OPS-2004
A2.2
A2.1 - A2.2
A2.2 - B1.1
60
Opiskelun tavoitteena on myös, että opiskelija
- osaa viestiä, niin suullisesti kuin kirjallisesti, ranskan kielelle ja kulttuurille ominaisella tavalla
- on omaksunut suhteellisen monipuolista tietoa Ranskasta, sen kulttuurista ja ranskankielisestä maailmasta
- tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa kielen opiskelijana
- osaa kehittää kielitaitoaan tarkoituksenmukaisin strategioin
- on halukas hyödyntämään ja syventämään ranskan kielen opiskelussa omaksumiaan taitoja
ja tietoja tulevaisuudessa
Menetelmät
Opetuksen runkona käytetään oppikirjaa, jonka tekstejä ja harjoituksia laajennetaan ja syvennetään
oheismateriaalilla (lehtiartikkelit, sarjakuvat, chansonit yms.).
TVT:tä hyödynnetään opetuksessa monipuolisesti sen tarjoamien mahdollisuuksien mukaan niin
tiedonhakemisessa kuin sanaston, rakenteiden ja omaehtoisen tuottamisen opettelemisessa.
Ääntämistä, painotusta, puheen rytmiä ja intonaatiota hiotaan edelleen kuorotoiston avulla.
Viestintää harjoitellaan paitsi opettajajohtoisesti (oppilaatkin voivat toimia opettajana), myös pareittain ja pienryhmissä, virikkeinä dialogipohjat, kuvat, opetuskalvot yms.
Puheen ymmärtämistä harjoitellaan ranskankielisen opetuksen lisäksi erilaisten kuullunymmärtämisja video-ohjelmien avulla.
Luetun ymmärtämisen oppimisessa käytetään myös autenttisia tekstejä (lehdistä ja kirjallisuudesta.
Kirjallista tuottamista harjoitellaan alusta alkaen ohjatuista aineista aloittaen.
Lisäksi oppilaat voivat laatia yksin, pareittain tai pienryhmissä ranskankielisen tutkielman tai suullisen esityksen.
Arviointi
Kukin kurssi päättyy kurssikokeeseen. Koetuloksen lisäksi kurssin arvosanaan vaikuttavat osallistuminen tuntityöskentelyyn, kotitehtävien suoritus ja mahdolliset tutkielmat ja suulliset esitykset.
Kurssi arvostellaan numeroin 4-10. Oppilas, joka on suorittanut vähemmän kuin kolme kurssia, saa
kursseista päättötodistukseen merkinnän S= suoritettu.
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
1. Vapaa-aika ja harrastukset (FC01)
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten elämään, harrastuksiin ja vapaa-ajanviettoon ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun ranskan sanaston ja
rakenteiden hallintaa ja jonkin verran laajentaa niiden tuntemusta. Painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja sen ohella harjoitellaan pienten kirjallisten
tuotosten laatimista.
2. Meillä ja muualla (FC02)
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja ranskankielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Aihekokonaisuus ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” tarjoaa näkökulman aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan suullista kielitaitoa ja sen rinnalla kirjoittamista harjoitellaan pienten viestinnällisten tehtävien avulla.
3. Ennen ja nyt (FC03)
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat
esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” antaa näkökulmia
aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan ranskankielistä puheviestintää ja vahvistetaan kielen pe-
Espoonlahden lukion OPS-2004
61
rusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan enenevässä määrin esim. viestinnällisten
tehtävien avulla.
4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (FC04)
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Aihekokonaisuus ” aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” tarjoaa näkökulman aiheiden käsittelyyn. Jatkuvan suullisen ja kirjallisen harjoittelun tuloksena opiskelijat pystyvät keskustelemaan ja kirjoittamaan ranskaksi mm.omista tulevaisuudensuunnitelmistaan ja toiveistaan.
5. Kulttuuri (FC05)
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi ranskalainen kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva tai
urheilu. Aihekokonaisuus ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” korostuu kurssin aihepiirien
käsittelyssä. Kurssilla harjoitellaan kaikkia kielitaidon osa-alueita.
6. Yhteinen maapallomme (FC06)
Lähtökohtana ovat ajankohtaiset, yhteiskunnalliset, maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit. Francofonia eli ranskankielinen maailma tulee tutummaksi tämän kurssin aikana.
Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” sekä ”kansainvälisyys” tarjoavat näkökulmia aiheiden
käsittelyyn. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja yksinkertaisten selostusten ja kuvausten
laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
7. Tiede ja tekniikka (FC07)
Lähtökohtana on eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestintään liittyvät helpohkot ranskankieliset tekstit. Aihekokonaisuudet ” teknologia ja yhteiskunta” sekä ”viestintä ja mediaosaaminen” liittyvät kiinteästi tämän kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssin painopiste on tekstin ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa.
8. Luonto ja kestävä kehitys (FC08)
Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt sekä luontoon ja sen suojeluun suhtautuminen omassa
ja ranskalaisessa ympäristössä. Aihekokonaisuus ”kestävä kehitys” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Kurssin painopiste on edelleen tekstin ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa.
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
9. Ranskan abikurssi (FC09)
Katso A-ranskan kohtaa FA09
10. Ranskan keskustelukurssi (FC10)
Katso A-ranskan kurssi FA10
KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT
Ranskaa ’keittiön kautta’ (FC11), ranskan soveltava kurssi A- ja B-kielelle(1/2 kurssia)
Tavoitteet
Espoonlahden lukion OPS-2004
62
-antaa oppilaille mahdollisimman monipuolista kulttuuritietoutta ranskalaisesta keittiöstä, niin teoriassa kuin käytännössä
- antaa oppilaille lisävalmiutta tämän aihepiirin kielitaidossa
- rohkaista heitä käyttämään hyödyksi tämän alan kielitaitoaan niin kirjallisesti kuin
suullisestikin
Keskeinen sisältö
- ranskalainen ruokakulttuuri yleensä tapoineen ja tyypillisine ruokalajeineen ja ateriakokonaisuuksineen, juustoineen ja viineineen
- edelliseen liittyvä ruokasanasto yleensä sekä ravintolojen ruokalistojen ja keittokirjojen sanasto’
Työtavat
- perinteisen luokkatyöskentelyn lisäksi tutustutaan käytännön tilanteisiin videon opetusohjelmien avulla, joita työstetään edelleen esim. pariharjoituksilla
- opetuskeittiössa valmistetaan muutama ranskalainen ateriakokonaisuus ranskankielisten ruokaohjeiden mukaan ja harjoitellaan ruokapäytäkeskustelua ranskaksi
Arviointi
- suoritetusta kurssista annetaan oppilaalle S – merkintä
Suoritusjärjestys
Kurssi voidaan vapaasti suorittaa ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien
Huomautus
Kurssi on Espoon lukioiden yhteistarjottimella
Ranskan kulttuurikurssi (FC12), ranskan soveltava kurssi A- ja B-kielelle
Katso A-ranskan kurssi FA12.
Ranska, muualla suoritetut kurssit (FC13)
Koulun ulkopuolella suoritetut kurssit, johon voidaan lukea oppilaan muualla suorittamat hyväksyttäväksi katsottavat ranskan kielen kurssit. Lukuvuodesta riippuen kyseeseen voi tulla myös esim.
kansainvälisen projektin puitteissa toteutettava kurssi, joka voi olla integroiva toisen oppiaineen
kanssa.
Lukiossa alkava oppimäärä (B3-ranska)
Tavoitteet
Kielitaidon taitotasoasteikon mukaisesti tavoitteena on, että B2-ranskan opiskelija saavuttaa kielitaidon eri osa-alueilla seuraavat tasot:
Kuullun ymmärtäminen
Puhuminen
Luetun ymmärtäminen
Kirjoittaminen A1.3 - A2.1
A2.1 - A2.2
A2.1
A2.1 - A2.2
Opiskelun tavoitteena on myös, että opiskelija
- osaa yksinkertaisesti viestiä, niin suullisesti kuin kirjallisesti, ranskan kielelle ja kulttuurille
ominaisella tavalla
- on omaksunut suhteellisen monipuolista tietoa Ranskasta, sen kulttuurista ja ranskankielisestä maailmasta
- tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa kielen opiskelijana
- osaa kehittää kielitaitoaan tarkoituksenmukaisin strategioin
- on halukas hyödyntämään ja syventämään ranskan kielen opiskelussa omaksumiaan taitoja
ja tietoja tulevaisuudessa
Menetelmät
Espoonlahden lukion OPS-2004
63
Opetuksen runkona käytetään oppikirjaa, jonka tekstejä ja harjoituksia laajennetaan ja syvennetään
oheismateriaalilla (lehtiartikkelit, sarjakuvat, chansonit yms.).
TVT:tä hyödynnetään opetuksessa monipuolisesti sen tarjoamisen mahdollisuuksien mukaan niin
tiedonhakemisessa kuin sanaston, rakenteiden ja omaehtoisen tuottamisen opettelemisessa.
Ääntämistä, painotusta, puheen rytmiä ja intonaatiota hiotaan runsaan kuorotoiston avulla.
Viestintää harjoitellaan paitsi opettajajohtoisesti, myös pareittain ja pienryhmissä, virikkeinä dialogipohjat, kuvat, opetuskalvot yms.
Puheen ymmärtämistä harjoitellaan ranskankielisen opetuksen lisäksi erilaisten kieliradio- ja videoohjelmien avulla.
Luetun ymmärtämisen oppimisessa käytetään myös autenttisia tekstejä (lehdistä ja kirjallisuudesta).
Kirjallista tuottamista harjoitellaan alusta alkaen ohjatuista aineista aloittaen.
Lisäksi oppilaat voivat laatia yksin, pareittain tai pienryhmissä ranskankielisen tutkielman tai suullisen esityksen.
Arviointi
Kukin kurssi päättyy kurssikokeeseen. Koetuloksen lisäksi kurssin arvosanaan vaikuttavat osallistuminen tuntityöskentelyyn, kotitehtävien suoritus ja mahdolliset tutkielmat ja suulliset esitykset.
Kurssi arvostellaan numeroin 4-10. Oppilas, joka on suorittanut vähemmän kuin kolme kurssia, saa
kursseista päättötodistukseen merkinnän S= suoritettu.
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
1. Hyvää päivää, hauska tutustua (FD01)
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää ranskan kieltä, kuten tervehtimistä, hyvästelyä
ja esittäytymistä. Harjoitellaan kertomaan aivan perusasioita itsestään ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Kurssilla painotetaan oman ääntämisen ja intonaation harjoittelua ja vastaavasti aivan yksinkertaisen ranskankielisen puheen ymmärtämistä sekä selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista.
2. Näin asiat hoituvat (FD02)
Kurssin aihepiireinä ovat perhe, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla
harjoitellaan selviytymistä ranskan kielellä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten
ostoksilla tai erilaisissa asioimistilanteissa (esim. postissa, liikennevälineissä, aterioidessa). Kurssilla painotetaan edelleen oikean ääntämisen ja intonaation harjoittelua sekä yksinkertaisen puheen
ymmärtämistä ja tuottamista. Harjoitellaan myös aivan yksinkertaisten pienten kirjallisten viestien
laatimista.
3. Vapaa-aika ja harrastukset (FD03)
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten elämään, kiinnostuksen kohteisiin, harrastuksiin ja vapaa-ajan
viettoon sekä niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumisen harjoittelua ja vahvistetaan perusrakenteiden tuntemusta.
4. Meillä ja muualla (FD04)
Kurssin aihepiireinä ovat suomalaiset ja ranskalaiset, Ranskan maantiede, nähtävyydet ja lomanviettokohteet, mahdollisesti historiakin. Kurssilla painotetaan edelleen puheen ymmärtämistä ja tuottamista ja vahvistetaan ja laajennetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamista harjoitellaan lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla.
Espoonlahden lukion OPS-2004
64
5. Ennen ja nyt (FD05)
Aihepiireinä ovat elämä ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheena voi olla esim.
hyvinvointi Ranskassa, jonka tarkasteluun aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” ja ”teknologia ja yhteiskunta” tarjoavat näkökulmia. Kurssilla keskitytään edelleen perusrakenteiden hallintaan ja painotetaan puheviestintää. Myös kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien
avulla.
6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (FD06)
Aihepiireinä ovat koulu, myöhempi opiskelu ja työelämä sekä omat tulevaisuudensuunnitelmat. Aihekokonaisuudet ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” sekä ”viestintä ja mediaosaaminen” tarjoavat
joitakin näkökulmia aihepiirien käsittelyyn. Kurssilla harjoitellaan aihepiireihin liittyvää yksinkertaista
suullista ja kirjallista viestintää, esim. omien toiveiden esittelyä.
7. Kulttuuri (FD07)
Kurssin aihepiireinä voivat olla esim. ranskalainen kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, urheilu
tai tapakulttuuri. Aihekokonaisuus ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” avaa näkökulmia
tarkastella kyseisiä aihepiirejä. Kurssilla pyritään harjoittelemaan kaikkia kielitaidon osa-alueita.
8. Yhteinen maapallomme (FD08)
Kurssilla käsitellään ajankohtaisia ja yhteiskunnallisia aiheita sekä maapallon tilaa ja tulevaisuuden
näkymiä. Lähtökohtana ovat kielellisesti helpohkot, yleistajuiset tekstit. Aihekokonaisuudet ”kansainvälisyys”, ”kestävä kehitys”, ”hyvinvointi ja turvallisuus” sekä ”viestintä ja mediaosaaminen”
tarjoavat näkökulmia aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja harjoitellaan yksinkertaisten kuvausten ja selostusten laatimista kirjallisesti ja suullisesti.
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
9. Ranskan abikurssi (FD09)
Katso A-ranskan kurssia FA09
10. Ranskan keskustelukurssi (FD10)
Katso A-ranskan kurssia FA10
KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT
Ranskaa ’keittiön kautta’ (FD11), ranskan soveltava kurssi A- ja B-kielelle(1/2 kurssia)
Tavoitteet
-antaa oppilaille mahdollisimman monipuolista kulttuuritietoutta ranskalaisesta keittiöstä, niin teoriassa kuin käytännössä
- antaa oppilaille lisävalmiutta tämän aihepiirin kielitaidossa
- rohkaista heitä käyttämään hyödyksi tämän alan kielitaitoaan niin kirjallisesti kuin
suullisestikin
Keskeinen sisältö
Espoonlahden lukion OPS-2004
65
- ranskalainen ruokakulttuuri yleensä tapoineen ja tyypillisine ruokalajeineen ja ateriakokonaisuuksineen, juustoineen ja viineineen
- edelliseen liittyvä ruokasanasto yleensä sekä ravintolojen ruokalistojen ja keittokirjojen sanasto’
Työtavat
- perinteisen luokkatyöskentelyn lisäksi tutustutaan käytännön tilanteisiin videon opetusohjelmien avulla, joita työstetään edelleen esim. pariharjoituksilla
- opetuskeittiössa valmistetaan muutama ranskalainen ateriakokonaisuus ranskankielisten ruokaohjeiden mukaan ja harjoitellaan ruokapäytäkeskustelua ranskaksi
Arviointi
- suoritetusta kurssista annetaan oppilaalle S – merkintä
Suoritusjärjestys
Kurssi voidaan vapaasti suorittaa ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien
Huomautus
Kurssi on Espoon lukioiden yhteistarjottimella
Ranskan kulttuurikurssi (FD12), ranskan soveltava kurssi A- ja B-kielelle
Katso A-ranskan kurssi FA12.
Ranska, muualla suoritetut kurssit (FD13)
Koulun ulkopuolella suoritetut kurssit, johon voidaan lukea oppilaan muualla suorittamat hyväksyttäväksi katsottavat ranskan kielen kurssit. Lukuvuodesta riippuen kyseeseen voi tulla myös esim.
kansainvälisen projektin puitteissa toteutettava kurssi, joka voi olla integroiva toisen oppiaineen
kanssa.
9.3.4.
Venäjä
Perusopetuksen luokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A-venäjä)
PAKOLLISET KURSSIT
1. Nuori ja hänen maailmansa (VA01)
Kurssilla kerrataan peruskoulussa opittuja rakenteita ja vahvistetaan sanaston hallintaa. Aihepiirit ja
tilanteet liittyvät nuoren jokapäiväiseen elämään. Esille nousevat perhe, ystävät ja harrastukset. Aihekokonaisuus "hyvinvointi ja turvallisuus" muodostaa tärkeän näkökulman kurssin aiheiden käsittelyssä. Suullisessa viestinnässä painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisemista sekä aktiivista
kuuntelemista. Kirjallisessa viestinnässä tärkein tavoite on lyhyiden henkilökohtaisten viestien kirjoittaminen. Rakenteiden osalta keskitytään aikamuotoihin.
2. Viestintä ja vapaa-aika (VA02)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii kertomaan vapaa-ajastaan ja matkustamisesta. Myös
joukkoviestimiin kiinnitetään huomiota. Aihekokonaisuus "viestintä ja mediaosaaminen" muodostaa
tärkeän näkökulman kurssin aiheiden käsittelyssä. Puheviestintää harjoitetaan monipuolisesti ja rakenteiden hallintaan kiinnitetään huomiota. Rakenteiden osalta keskitytään adjektiivien ja substantiivien taivutukseen eri sijamuodoissa.
3. Opiskelu ja työ (VA03)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii opiskeluun ja työhön liittyvää sanastoa sekä harjoittelee
työpaikan hakua. Kurssin aihepiirinä ovat koulutus ja työelämä sekä tulevaisuuteen liittyvät unelmat
ja toiveet. Aihekokonaisuuksista esille nousevat "aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys" sekä "turvallisuus ja hyvinvointi". Opiskelustrategioista korostuvat ymmärtävän lukemisen strategiat. Kurssilla kir-
Espoonlahden lukion OPS-2004
66
joitetaam työpaikkahakemus ja ansioluettelo venäjäksi. Rakenteiden osalta opiskellaan partisiippeja ja gerundeja.
4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (VA04)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy yhteiskunnallisiin sekä maantieteellisiin kysymyksiin.
Aihepiirejä kurssilla ovat politiikka, rikokset, uskonto sekä liikenne. Huomiota kiinnitetään tekstin
ymmärtämisen harjoitteluun sekä tiivistelmän laadintaan. Aihekokonaisuuksista esille nousee "aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys". Rakenteiden osalta painottuvat verbin vaatimat eri sijamuodot sekä
passiivin muodostaminen.
5. Kulttuuri (VA05)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii kulttuuriin liittyvää sanastoa. Kulttuurin osalta nousevat
esille venäläinen taide, kirjallisuus, musiikki, elokuva ja teatteri. Kurssin aikana opiskelija laatii kirjaarvostelun lukemastaan venäjänkielisestä romaanista. Rakenteiden osalta kerrataan vuosilukuja,
erisnimien taivutusta sekä adjektiivien lyhyitä muotoja sekä vertailuasteita. Aihekokonaisuuksista
esille nousee "kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus" ja "viestintä - ja mediaosaaminen".
6. Tiede, talous ja tekniikka (VA06)
Tavoitteena on, että opiskelija oppii sanastoa, joka liittyy eri tieteenaloihin sekä teknologian saavutuksiin. Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aihekokonaisuuksista esille nousee "teknologia ja yhteiskunta". Rakenteiden osalta opiskellaan konjunktioita, sananmuodostusta ja
välimerkkejä.
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
7. Luonto ja kestävä kehitys (VA07)
Tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään ja käyttämään luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Tärkeää on herättää opiskelijan kiinnostus globaalisiin
ongelmiin. Kerrataan pakollisien kurssien rakenteita ja sanastoa. Aihekokonaisuuksista esille nousee "kestävä kehitys".
8. Puhu ja ymmärrä paremmin (VA08)
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Keskeistä
on puheentuottamisen ja kuuntelutaitojen kehittämisen ohella suulliseen vuorovaikutukseen liittyvä
osaaminen. Kurssilla käytetään jonkin verran autenttista materiaalia. Aiheissa kertautuvat aikaisempien kurssien teemat, joita lähestytään muun muassa tekstien ja kuunteluiden näkökulmasta.
Kurssiarvosana perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssi arvioidaan numeroin käyttämällä asteikkoa 410. Lisäksi Opetushallituksen kokeesta annetaan erillinen todistus lukion päättötodistuksen liitteenä.
Todistuksessa oleva arvosana on pelkästään suullisen kokeen arvosana, ei kurssiarvosana.
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
9. A-venäjän abikurssi (VA09)
Kurssi on tarkoitettu ylioppilaskirjoituksiin valmistautumiseen. Kurssilla kerrataan kielioppia ja laajennetaan sanavarastoa. Harjoitellaan päättökokeen eri osioita, muun muassa kuullun ymmärtämistä, tekstin ymmärtämistä sekä kirjoitelmia.
Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2-venäjä))
Espoonlahden lukion OPS-2004
67
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
1. Vapaa-aika ja harrastukset (VC01)
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään. Huomion kohteena ovat nuorten kiinostuksen kohteet sekä vapaa-ajan vietto. Puheen ymmärtämistä ja puhumista painotetaan ja kielen
perusrakenteiden tuntemusta laajennetaan. Kurssilla kirjoitetaan pieniä henkilökohtaisia viestejä.
Yhteistyötä pietarilaisen ystävyyskoulun kanssa viritellään.
2. Meillä ja muualla (VC02)
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja Venäjän ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjallista viestintää harjoitellaan kirjeitä ja kortteja kirjoittamalla.
3. Ennen ja nyt (VC03)
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Tarkastellaan
venäläisen ja suomalaisen arkielämää ja juhlia. Myös terveyttä ja hyvinvointia käsitellään. Kurssilla
painotetaan puheviestintää. Perusrakenteiden hallintaa vahvistetaan. Lyhyet viestinnälliset tehtävät
ovat myöskin harjoittelun kohteena.
4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (VC04)
Kurssin aihepiirinä ovat koulutus ja työelämä sekä tulevaisuuteen liittyvät unelmat ja toiveet. Aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää harjoitellaan. Opiskelijat kertovat ja kirjoittavat omista
toiveistaan ja suunnitelmistaan.
5. Kulttuuri (VC05)
Kurssin aihepiireinä ovat venäläisen kulttuurin eri alueet, esimerkiksi venäläinen kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri ja urheilu.
Opiskelijat harjoittelevat kertomaan ja kirjoittamaan kulttuurista ottaen näin kantaa kulttuurin eri ilmiöihin.
6. Yhteinen maapallomme (VC06)
Kurssin aihepiireinä ovat Suomen ja Venäjän yhteiskunnalliset asiat. Aiheina ovat myös maapallomme tila sekä tulevaisuus. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä. Opiskelijat laativat myös
kuvauksia ja yksinkertaisia selostuksia yhteiskunnan tilasta ja toiminnasta. Tutustutaan kevyesti
päättökokeen eri testausmuotoihin.
7. Tiede ja tekniikka (VC07)
Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Oppilaiden kiinnostuksen kohteet pyritään ottamaan huomioon. Kurssilla harjoitellaan aihepiiriin
liittyvien tekstien ymmärtämistä ja tuotetaan yksinkertaista asiatekstiä.
8. Luonto ja kestävä kehitys (VC08)
Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt sekä luontoon suhtautuminen. Kurssilla painotetaan
tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
Lukiossa alkava oppimäärä (B3-venäjä)
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
1. Hyvää päivää, hauska tutustua (VD01)
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä. Aluksi opiskellaan kyrilliset kirjaimet.
Harjoitellaan tervehtimistä, hyvästelyä ja esittäytymistä. Opetellaan kertomaan perusasioita itsestä ja
perheestä. Kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän tilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.
2. Näin asiat hoituvat (VD02)
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Harjoitellaan selviytymistä erilaisista jokapäiväisistä kielenkäyttötilanteista. Harjoitellaan venäjäksi tilanteita
esimerkiksi ostoksilla, liikenteessä sekä hotellissa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja
puhumista.
Espoonlahden lukion OPS-2004
68
3. Vapaa-aika ja harrastukset (VD03)
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään. Huomion kohteena ovat nuorten kiinostuksen kohteet sekä vapaa-ajan vietto. Puheen ymmärtämistä ja puhumista painotetaan ja kielen
perusrakenteiden tuntemusta laajennetaan. Kurssilla kirjoitetaan pieniä henkilökohtaisia viestejä.
Yhteistyötä pietarilaisen ystävyyskoulun kanssa viritellään.
4. Meillä ja muualla (VD04)
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja Venäjän ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjallista viestintää harjoitellaan kirjeitä ja kortteja kirjoittamalla.
5. Ennen ja nyt (VD05)
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Tarkastellaan
venäläisen ja suomalaisen arkielämää ja juhlia. Myös terveyttä ja hyvinvointia käsitellään. Kurssilla
painotetaan puheviestintää. Perusrakenteiden hallintaa vahvistetaan. Lyhyet viestinnälliset tehtävät
ovat myöskin harjoittelun kohteena.
6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (VD06)
Kurssin aihepiirinä ovat koulutus ja työelämä sekä tulevaisuuteen liittyvät unelmat ja toiveet. Aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää harjoitellaan. Opiskelijat kertovat ja kirjoittavat omista
toiveistaan ja suunnitelmistaan.
7. Kulttuuri (VD07)
Kurssin aihepiireinä ovat venäläisen kulttuurin eri alueet, esimerkiksi venäläinen kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri ja urheilu.
Opiskelijat harjoittelevat kertomaan ja kirjoittamaan kulttuurista ottaen näin kantaa kulttuurin eri ilmiöihin.
8. Yhteinen maapallomme (VD08)
Kurssin aihepiireinä ovat Suomen ja Venäjän yhteiskunnalliset asiat. Aiheina ovat myös maapallomme tila sekä tulevaisuus. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä. Opiskelijat laativat myös
kuvauksia ja yksinkertaisia selostuksia yhteiskunnan tilasta ja toiminnasta. Tutustutaan kevyesti
päättökokeen eri testausmuotoihin.
KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT
B2- ja B3-venäjän abikurssi (VD09)
Kurssi on tarkoitettu ylioppilaskirjoituksiin valmistautumiseen. Kurssilla kerrataan kielioppia ja laajennetaan sanavarastoa. Harjoitellaan päättökokeen eri osioita, muun muassa kuullun ymmärtämistä, tekstin ymmärtämistä sekä kirjoitelmia.
Turistivenäjää (1/1) (VD10)
Kurssilla opetellaan tunnistamaan ja kirjoittamaan venäläisiä, kyrillisiä kirjaimia. Tavoitteena on oppia selviytymään turistin perustilanteista venäjäksi. Harjoitellaan kommunikointia muun muassa ostostilanteissa, liikenteessä ja ravintolassa. Tutustutaan myös venäläiseen kulttuuriin, esimerkiksi
musiikkiin, taiteeseen, elokuviin ja urheiluun.
Venäjää vaivatta (VD11)
Kurssilla keskitytään puhuttuun kieleen. Työtapoina voidaan käyttää esimerkiksi keskustelua, väittelyä, sketsejä, pikku näytelmiä, roolileikkejä, äänityksiä ja lyhyiden video-ohjelmien tekoa ryhmän oppilaiden toiveiden mukaan. Osallistumisen edellytyksenä on venäjän alkeiden hallinta.
Viestintää venäjäksi (VD12)
Kurssin pääpaino on kirjoitetussa kielessä. Tutkitaan venäjänkielisiä sanoma- ja aikakauslehtiä,
kuunnellaan radio-ohjelmia venäjäksi, katsellaan televisio-ohjelmia kohdekielellä ja tutkitaan venäjänkielisiä nettisivuja. Tuotetaan tekstiä myös itse. Tuloksena voi olla esimerkiksi ryhmän oma lehti.
9.3.5.
Espanja
Espoonlahden lukion OPS-2004
69
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
1. Hyvää päivää, hauska tutustua (PD01)
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.
Opetusmenetelmät

harjoitellaan oikeaa ääntämistä, painotusta ja intonaatiota kuunteluilla ja keskusteluharjoituksilla

kääntäminen, sanasto ja kielioppi oppikirjan tekstien käsittelyn yhteydessä
Arviointi

numeroarvosana, johon vaikuttavat kurssin loppukoe, jatkuva näyttö ja tuntiaktiivisuus
sekä mahdolliset sanakokeet
2. Näin asiat hoituvat (PD02)
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla
harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kutenostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
Opetusmenetelmät

ääntämis- ja keskusteluharjoituksia parityöskentelynä

opettajajohtoista opetusta uuden kieliaineksen käsittelyssä

tekstikirjan äänitteiden kuuntelua
Arviointi

numeroarvosana, johon vaikuttavat kurssin loppukoe, jatkuva näyttö ja tuntiaktiivisuus
sekä mahdolliset sanakokeet
3. Vapaa-aika ja harrastukset (PD3)
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan
viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
Espoonlahden lukion OPS-2004
70
Opetusmenetelmät

kääntäminen, sanaston ja kielioppiaineksen käsittely ja harjoittelu

keskusteluharjoituksia parityönä, äänitteiden kuuntelua

aihepiiriin liittyviä videoita ja lauluja
Arviointi

numeroarvosana, johon vaikuttavat loppukoe, jatkuva näyttö ja tuntiaktiivisuus
ja mahdolliset sanakokeet
4. Meillä ja muualla (PD04)
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja
vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.
Opetusmenetelmät

kääntäminen, sanaston ja kielioppiaineksen käsittely ja harjoittelu

keskusteluharjoituksia parityönä ja äänitteiden kuuntelua

aihepiiriin liittyviä videoita ja lauluja

yksinkertaisten kirjoitelmien tuottamista
Arviointi

numeroarvosana, johon vaikuttavat loppukoe, jatkuva näyttö ja tuntiaktiivisuus sekä mahdolliset sanakokeet
5. Ennen ja nyt (PD05)
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat
esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Opetusmenetelmät

kääntäminen, sanaston ja kielioppiaineksen käsittely ja harjoittelu

keskusteluharjoituksia parityönä ja kuunteluharjoituksia

kirjoitelmien tuottamista

lisämateriaaleina aikakauslehtiä, lauluja, videoita
Arviointi

numeroarvosana, johon vaikuttavat loppukoe, jatkuva näyttö ja tuntiaktiivisuus sekä
Espoonlahden lukion OPS-2004
71
mahdolliset sanakokeet
6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (PD06)
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omientoiveiden ja suunnitelmien kuvailua.
Opetusmenetelmät

kääntäminen, sanaston ja kielioppiaineksen käsittely ja harjoittelu

keskusteluharjoituksia parityönä ja kuunteluharjoituksia

kirjoitelmien tuottamista tietotekniikan avulla

lisämateriaaleina aikakauslehtiä, lauluja ja videoita
Arviointi

numeroarvosana, johon vaikuttavat loppukoe, jatkuva näyttö ja tuntiaktiivisuus sekä
mahdolliset sanakokeet
7. Kulttuuri (PD07)
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurien kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva,
teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.
Opetusmenetelmät

kirjalliset tuotokset, kuuntelu- ja rakenneharjoitukset
Arviointi

numeroarviointi, johon vaikuttavat loppukoe, jatkuva näyttö ja tuntiaktiivisuus
ja kirjalliset tuotokset
8. Yhteinen maapallomme (PD08)
Tavoitteet ja keskeiset sisällöt
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit.
Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten
laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
Opetusmenetelmät

Espoonlahden lukion OPS-2004
kirjalliset tuotokset, kuuntelu- ja rakenneharjoitukset
72
Arviointi

numeroarvosana, johon vaikuttavat jatkuva näyttö ja tuntiaktiivisuus sekä kirjalliset tuotokset
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
9. Abikurssi (PD09)
Kurssi on tarkoitettu ylioppilaskirjoituksiin valmentautumiseen. Kurssilla kerrataan kielioppia, tehdään luetun- ja kuullunymmärtämisen harjoituksia ja kirjoitelmia.
Espoonlahden lukion OPS-2004
73
9.4.
Matematiikka
Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja.
Matematiikan opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävät opiskelijan tekemään havaintojensa pohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä perustelemaan niitä. Erityisesti opiskelijaa ohjataan hahmottamaan matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinka ne liittyvät laajempiin kokonaisuuksiin.
Opiskelijaa myös kannustetaan kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin. Opetuksessa
tutkitaan matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä sekä tietoisesti käytetään eteen tulevia mahdollisuuksia opiskelijan persoonallisuuden kehittämiseen, mikä tarkoittaa muun muassa hänen kiinnostuksensa ohjaamista, kokeiluihin kannustamista sekä tiedonhankintaprosessien kehittämistä.
Kurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseen
ja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen.
Työmenetelmät
Kursseilla oppimisen lähtökohtana on hahmottava lähestymistapa, joka tukee matemaattisen tiedon
ja ymmärryksen kehittymistä. Jokaisella kurssilla työskennellään yhdessä, ryhmissä, pareittain ja itsenäisesti. Laskimia opetellaan käyttämään tarkoituksen mukaisesti. Mahdollisuuksien mukaan tehdään aiheisiin liittyviä harjoitustöitä ja projekteja ja käytetään apuna tietokonetta: taulukkolaskentaohjelmia, tilastollisia ja matemaattisia ohjelmia.
Arviointi
Matematiikan opetuksessa arvioinnin tulee kehittää opiskelijan kykyä esittää ratkaisuja, tukea opiskelijaa matemaattisten käsitteiden muodostamisprosessissa ja arvioida kirjallista esitystä sekä opettaa
opiskelijalle oman työnsä arvioimista. Osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomio laskutaitoon, menetelmien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen.
Kaikilla kursseilla annetaan arvosana kokeen ja jatkuvan näytön perusteella. Jatkuvan näytön osuus
on 0-2 numeroa suuntaan tai toiseen. Opiskelijoille annetaan tilaisuuksia arvioida myös omaa työtään ja oppimistaan sekä saamaansa opetusta.
Oppimäärän vaihtaminen
Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MA01 → NB01, MA03 → NB02, MA06 → NB05, MA07 → NB04 ja MA08 →
NB03. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä myös lisänäyttöjä etenkin kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa.
Matematiikan pitkä oppimäärä
Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityk-
Espoonlahden lukion OPS-2004
74
sen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa.
Opetuksen tavoitteet
Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn ja oppii sitä kautta luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa
 rohkaistuu kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ratkaisujen keksimiseen sekä niiden kriittiseen
arviointiin
 ymmärtää ja osaa käyttää matematiikan kieltä, kuten seuraamaan matemaattisen tiedon esittämistä, lukemaan matemaattista tekstiä, keskustelemaan matematiikasta, ja oppii arvostamaan
esityksen täsmällisyyttä ja perustelujen selkeyttä
 oppii näkemään matemaattisen tiedon loogisena rakenteena
 kehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan
 harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu tekemään otaksumia,
tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja sekä arvioimaan perustelujen pätevyyttä
ja tulosten yleistettävyyttä.
 harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisia ratkaisustrategioita
 osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitä ja tietolähteitä.
PAKOLLISET KURSSIT
1. Funktiot ja yhtälöt (MA01)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 vahvistaa yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitojaan
 syventää verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistään
 tottuu käyttämään neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjä
 syventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita
 oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä.
Keskeiset sisällöt
 potenssifunktio
 potenssiyhtälön ratkaiseminen
 juuret ja murtopotenssi
 eksponenttifunktio
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Pitkän matematiikan 1. pakollinen kurssi, joka suoritetaan ensimmäisenä kurssina.
2. Polynomifunktiot (MA02)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
Espoonlahden lukion OPS-2004
75




harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita
oppii ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan ratkaisujen lukumäärää
oppii ratkaisemaan korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilman polynomien jakolaskua
oppii ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä.
Keskeiset sisällöt
 polynomien tulo ja binomikaavat
 polynomifunktio
 toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä
 toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen
 toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin
 polynomiepäyhtälön ratkaiseminen
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Pitkän matematiikan 2. pakollinen kurssi, joka suoritetaan toisena kurssina.
3. Geometria (MA03)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että
kolmiulotteisissa tilanteissa
 harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita

ratkaisee geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa.
Keskeiset sisällöt
 kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus
 sini- ja kosinilause
 ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria
 kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Pitkän matematiikan 3. pakollinen kurssi, joka suoritetaan kolmantena kurssina.
4. Analyyttinen geometria (MA04)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden
välille
Espoonlahden lukion OPS-2004



76
ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria,
ympyröitä ja paraabeleja
syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia itseisarvoyhtälöitä
ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä | f(x) | = a tai | f(x) | = | g(x) |
vahvistaa yhtälöryhmän ratkaisemisen taitojaan.
Keskeiset sisällöt
 pistejoukon yhtälö
 suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt
 itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen
 yhtälöryhmän ratkaiseminen
 pisteen etäisyys suorasta
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Pitkän matematiikan 4. pakollinen kurssi, joka suoritetaan neljäntenä kurssina.
5. Vektorit (MA05)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin
 oppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla
 tutkii kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla.
Keskeiset sisällöt
 vektoreiden perusominaisuudet
 vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla
 koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo
 suorat ja tasot avaruudessa
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Pitkän matematiikan 5. pakollinen kurssi, joka suoritetaan viidentenä kurssina.
6. Todennäköisyys ja tilastot (MA06)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittämään ja tulkitsemaan jakaumien tunnuslukuja
 perehtyy kombinatorisiin menetelmiin
 perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin
 ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakauman odotusarvon ja soveltamaan sitä
 perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan normaalijakaumaa.
Espoonlahden lukion OPS-2004
77
Keskeiset sisällöt
 diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma
 jakauman tunnusluvut
 klassinen ja tilastollinen todennäköisyys
 kombinatoriikka
 todennäköisyyksien laskusäännöt
 diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma
 diskreetin jakauman odotusarvo
 normaalijakauma
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Pitkän matematiikan 6. pakollinen kurssi, joka suoritetaan kuudentena kurssina tai myöhemmin.
7. Derivaatta (MA07)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia rationaaliepäyhtälöitä
 omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta
 määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat
 osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot
 osaa määrittää rationaalifunktion suurimman ja pienimmän arvon sovellusongelmien yhteydessä.
Keskeiset sisällöt
 rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö
 funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta
 polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen
 polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Pitkän matematiikan 7. pakollinen kurssi, joka suoritetaan kuudentena tai seitsemäntenä kurssina.
8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MA08)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihin liittyviä yhtälöitä
 tutkii juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla
 oppii yhdistetyn funktion derivoimisen
 tutkii aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita.
Keskeiset sisällöt
 juurifunktiot ja -yhtälöt
 eksponenttifunktiot ja -yhtälöt
Espoonlahden lukion OPS-2004
78




logaritmifunktiot ja -yhtälöt
yhdistetyn funktion derivaatta
käänteisfunktio
juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Pitkän matematiikan 8. pakollinen kurssi, joka suoritetaan Derivaatta -kurssin jälkeen.
9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MA09)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla
 oppii ratkaisemaan sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä sin f(x) = a tai sin f(x) =
sin g(x)
2
2
 osaa trigonometristen funktioiden yhteydet sin x + cos x = 1 ja tan x = sin x / cos x
 tutkii trigonometrisia funktioita derivaatan avulla
 ymmärtää lukujonon käsitteen
 oppii määrittelemään lukujonoja palautuskaavojen avulla
 osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä muodostettujen
summien avulla.
Keskeiset sisällöt
 suunnattu kulma ja radiaani
 trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen
 trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen
 trigonometristen funktioiden derivaatat
 lukujono
 rekursiivinen lukujono
 aritmeettinen jono ja summa
 geometrinen jono ja summa
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Pitkän matematiikan 9. pakollinen kurssi, joka suoritetaan Derivaatta -kurssin jälkeen.
10. Integraalilaskenta (MA10)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden integraalifunktioita
 ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan
 oppii määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla
 perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin.
Keskeiset sisällöt
Espoonlahden lukion OPS-2004
79




integraalifunktio
alkeisfunktioiden integraalifunktiot
määrätty integraali
pinta-alan ja tilavuuden laskeminen
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Pitkän matematiikan 10. pakollinen kurssi, joka suoritetaan kurssien MAA8 ja MAA9 jälkeen.
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
11. Lukuteoria ja logiikka (MA11)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuustaulujen avulla
 ymmärtää avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttämään kvanttoreita
 oppii todistusperiaatteita ja harjoittelee todistamista
 oppii lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin
 osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruenssin avulla
 osaa määrittää kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän Eukleideen algoritmilla.
Keskeiset sisällöt
 lauseen formalisoiminen
 lauseen totuusarvot
 avoin lause
 kvanttorit
 suora, käänteinen ja ristiriitatodistus
 kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö
 Eukleideen algoritmi
 alkuluvut
 aritmetiikan peruslause
 kokonaislukujen kongruenssi
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Pitkän matematiikan syventävä kurssi, joka voidaan suorittaa milloin tahansa.
12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MA12)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii ymmärtämään absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet ja niiden avulla likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessa
 ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti
 oppii tutkimaan polynomien jaollisuutta ja määrittämään polynomin tekijät
 oppii algoritmista ajattelua
 harjaantuu käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä
Espoonlahden lukion OPS-2004
80

oppii määrittämään numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa.
Keskeiset sisällöt
 absoluuttinen ja suhteellinen virhe
 Newtonin menetelmä ja iterointi
 polynomien jakoalgoritmi
 polynomien jakoyhtälö
 muutosnopeus ja pinta-ala
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Pitkän matematiikan syventävä kurssi, joka voidaan suorittaa Derivaatta -kurssin jälkeen.
13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MA13)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemustaan
 täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen
 tutkii lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia.
Keskeiset sisällöt
 funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen
 jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia
 funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä
 epäoleelliset integraalit
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Pitkän matematiikan syventävä kurssi, joka suoritetaan yhtä aikaa Integraalilaskenta –kurssin kanssa tai sen jälkeen.
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
14. Pitkän matematiikan kokoava ja syventävä kurssi (MA14)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 kertaa syventäen lukion pitkän oppimäärän
 tutustuu entistä laajempiin, eri aihepiirien alueilta tietoja vaativiin tehtäviin
 muodostaa jäsentyneen ja syvällisen kuvan lukion kurssien asioista ja harjaantuu niiden soveltamiseen
Keskeiset sisällöt
 Lukion kurssien sisällöt syventäen, yhdistäen ja laajentaen
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Espoonlahden lukion OPS-2004
81
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Pitkän matematiikan syventävä kurssi, joka suoritetaan viimeisenä.
15. Laskuharjoitus ja ongelmanratkaisukurssi (MA15)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii yhdistelemään osaamiaan matematiikan taitoja
 harjaantuu käyttämään tietojaan ja taitojaan sellaistenkin tehtävien ratkaisemiseksi, joihin hänellä ei ole valmiita ratkaisumalleja
 tottuu ratkaisemaan matemaattisia ongelmia muiden kanssa keskustellen
Keskeiset sisällöt
 ongelmanratkaisua
 ylioppilastehtäviä
 pääsykoetehtäviä
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Pitkän matematiikan syventävä kurssi, joka suoritetaan ennen ylioppilaskirjoituksia.
16. Nyhjää tyhjästä (MA16)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 perehtyy täsmälliseen teoreettiseen matematiikkaan
 oppii täsmällisiä todistusmenetelmiä
 oppii nyhjäämään matemaattisia funktioita ja malleja lähes tyhjästä
Keskeiset sisällöt
 kompleksiluvut
 todistustehtäviä, liikkumista lukujoukoissa
 äärettömyyden käsitteen täsmentäminen
 funktioiden muodostaminen annetuista lähtötiedoista (määrittelyjoukko, jatkuvuus, derivoituvuus...)
 raja-arvoja
Kurssilla nyhjätään ja nykerretään matematiikan pienen pienien asioiden ja olioiden parissa, - niin
pienien, että aina ei tiedetä, onko niitä edes olemassa. Sorvataan pisteitä ja viilataan pilkkuja, kunnes juuri mitään ei jää jäljelle. Avataan pikku ikkunoita, ja kurkitaan niistä sisään, josko selviäisi, mitä
matematiikka oikeastaan on.
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Pitkän matematiikan syventävä kurssi, joka suoritetaan ennen ylioppilaskirjoituksia.
Espoonlahden lukion OPS-2004
82
17. Talousmatematiikka (MA17)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä
 saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun
 saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun
 soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn.
Keskeiset sisällöt
 indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia
 taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Pitkän matematiikan syventävä kurssi, joka voidaan suorittaa milloin tahansa.
18. Geometria II (MA18)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija



oppii käyttämään harppia ja viivainta tehtävien ratkaisemisessa
laajentaa ja syventää geometristen todistusmenetelmien hallintaa
saa hyvän soveltamistaidon
Keskeiset sisällöt
 geometriset piirtämistehtävät
 geometriset todistustehtävät
 maapallon geometria
 sovelluksia
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Pitkän matematiikan syventävä kurssi, joka voidaan suorittaa milloin tahansa Geometria –kurssin
jälkeen.
SOVELTAVAT KURSSIT
Gauss –kurssit (MA19) (MA20) (MA21)
Tavoitteet
Kurssien tavoitteena on, että opiskelija
 oppii matematiikan täsmällisen kielen
 oppii täsmällisiä todistusmenetelmiä
 innostuu matemaattisesta ajattelusta
Keskeiset sisällöt
 matematiikka –kilpailujen tehtäviä
Espoonlahden lukion OPS-2004
83


todistustehtäviä
pääsykoetehtäviä
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Kursseista saa suoritusmerkinnät
Suoritusjärjestys:
Pitkän matematiikan soveltava kurssi. 1. vuoden opiskelijoille Gauss 1, 2. vuoden opiskelijoille
Gauss 2 ja 3. vuoden opiskelijoille Gauss 3.
Matematiikan lyhyt oppimäärä
Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja
ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatko-opinnoissa.
Opetuksen tavoitteet
Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan apuvälineenä
 saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään ja oppii luottamaan
omiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa, rohkaistuu kokeilevaan, tutkivaan ja keksivään oppimiseen
 hankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat riittävän pohjan jatkoopinnoille
 sisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata, selittää ja mallintaa
ja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessä
 saa käsityksen matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteesta
 harjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessa muodossa tarjoamaa
informaatioita ja arvioimaan sen luotettavuutta
 tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessä
 oppii käyttämään kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna.
PAKOLLISET KURSSIT
1. Lausekkeet ja yhtälöt (NB01)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa ja oppii
luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä
 ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen polynomifunktion käsitteet
 vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä.
Keskeiset sisällöt
 suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus
 ongelmien muotoileminen yhtälöiksi
 yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen
 ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen
 toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen
Espoonlahden lukion OPS-2004
84
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Lyhyen matematiikan 1. pakollinen kurssi, joka suoritetaan ensimmäisenä kurssina.
2. Geometria (NB02)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista ominaisuuksista
 vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitojaan
 osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen.
Keskeiset sisällöt
 kuvioiden yhdenmuotoisuus
 suorakulmaisen kolmion trigonometria
 Pythagoraan lause
 kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen
 geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Lyhyen matematiikan 2. pakollinen kurssi, joka suoritetaan toisena kurssina.
3. Matemaattisia malleja I (NB03)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitä matemaattisilla malleilla
 tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta.
Keskeiset sisällöt
 lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen
 potenssiyhtälön ratkaiseminen
 eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Lyhyen matematiikan 3. pakollinen kurssi, joka suoritetaan kolmantena kurssina.
Espoonlahden lukion OPS-2004
85
4. Matemaattinen analyysi (NB04)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin
 ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana
 osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla
 oppii sovellusten yhteydessä määrittämään polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon.
Keskeiset sisällöt
 polynomifunktion derivaatta
 polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen
 polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen
 graafisia ja numeerisia menetelmiä
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Lyhyen matematiikan 4. pakollinen kurssi, joka suoritetaan neljäntenä kurssina.
5. Tilastot ja todennäköisyys (NB05)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja
 tutustuu laskinten ja tietokoneiden käyttöön tilastotehtävissä
 perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin.
Keskeiset sisällöt
 jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen
 normaalijakauma ja jakauman normittaminen
 kombinatoriikkaa
 todennäköisyyden käsite
 todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Lyhyen matematiikan 5. pakollinen kurssi, joka suoritetaan viidentenä tai kuudentena kurssina.
6. Matemaattisia malleja II (NB06)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 varmentaa ja täydentää yhtälöiden ratkaisutaitojaan
 osaa ratkaista käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia optimointitehtäviä
 ymmärtää lukujonon käsitteen
 ratkaisee käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla.
Keskeiset sisällöt
Espoonlahden lukion OPS-2004
86






kahden muuttujan lineaariset yhtälöt
lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen
kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen
lineaarinen optimointi
lukujono
aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Lyhyen matematiikan 5. pakollinen kurssi, joka suoritetaan viidentenä tai kuudentena kurssina.
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
7. Talousmatematiikka (NB07)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä
 saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun
 saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun
 soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn.
Keskeiset sisällöt
 indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia
 taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Lyhyen matematiikan syventävä kurssi, joka suoritetaan ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen.
8. Matemaattisia malleja III (NB08)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 laajentaa käsitystään teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta
 saa apuneuvoja jaksollisten ilmiöiden matemaattiseen käsittelyyn.
Keskeiset sisällöt
 trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla
 radiaani
 tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen
 muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina
 vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet
 koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo
 kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion OPS-2004
87
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Lyhyen matematiikan syventävä kurssi, joka voidaan suorittaa MAB4 –kurssin jälkeen.
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
9. Lyhyen matematiikan kokoava ja syventävä kurssi (NB09)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 kertaa syventäen lukion lyhyen matematiikan oppimäärän
 tutustuu entistä laajempiin eri aihepiirien alueilta tietoja vaativiin tehtäviin
 muodostaa jäsentyneen ja syvällisen kuvan lukion kurssien asioista ja harjaantuu niiden
soveltamiseen
Keskeiset sisällöt
 perustaitoja
 prosenttilaskentaa
 polynomilausekkeet ja polynomiyhtälöt
 potenssi ja eksponenttiyhtälöt
 lukujono
 tasogeometriaa
 avaruusgeometriaa
 suora
 derivaatta ja funktion kulku
 todennäköisyys ja tilastot
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Lyhyen matematiikan syventävä kurssi, joka suoritetaan ennen ylioppilaskirjoituksia.
10. Laskuharjoitus ja ongelmanratkaisukurssi (NB10)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii yhdistelemään osaamiaan matematiikan taitoja
 harjaantuu käyttämään tietojaan ja taitojaan sellaistenkin tehtävien ratkaisemiseksi, joihin hänellä ei ole valmiita ratkaisumalleja
 tottuu ratkaisemaan matemaattisia ongelmia muiden kanssa keskustellen
Keskeiset sisällöt
 ongelmanratkaisua
 ylioppilastehtäviä
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Espoonlahden lukion OPS-2004
88
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Lyhyen matematiikan syventävä kurssi, joka suoritetaan ennen ylioppilaskirjoituksia.
11. Geometria  (NB11)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii käyttämään harppia ja viivainta tehtävien ratkaisemisessa
 geometristen todistusmenetelmin hallinnan laajentaminen ja syventäminen
 syventää avaruusgeometrian tietoja
Keskeiset sisällöt
 geometrisia ongelmia
 piirtämistehtävien apuna harppi ja viivain
 avaruusgeometriaa
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset työtavat
Arviointi:
Espoonlahden lukion matematiikan opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Lyhyen matematiikan syventävä kurssi, joka voidaan suorittaa Geometria –kurssin jälkeen.
Espoonlahden lukion OPS-2004
89
9.5.
Biologia
PAKOLLISET KURSSIT
1. Eliömaailma (BI01)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan
 ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa
 ymmärtää evoluution jatkuvuuden, mekanismit ja merkityksen
 tuntee muuntelun, sopeutumisen ja lajien välisten suhteiden merkityksen elämän kehitykselle
 osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä
 tuntee ekosysteemien keskeiset toimintaperiaatteet
Keskeiset sisällöt
Mitä elämä on?
 elämän ominaisuudet ja perusedellytykset
 biosfääri
Biologia tieteenä
 miten elämän ilmiöitä tutkitaan?
 tieteenalan kehittyminen
Luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen
 ekosysteemien monimuotoisuus
 lajien monimuotoisuus
 eläinkunnan käyttäytymisen kirjo
 geneettinen monimuotoisuus
Evoluutio - elämän kehittyminen
 elämän syntyvaiheet
 evoluutiovoimat ja lisääntymisstrategiat
 lajien syntyminen ja häviäminen
Nykyinen eliökunta
 eliökunnan pääryhmät
Miten luonto toimii?
 elollinen ja eloton luonto vuorovaikutuksessa
 ekosysteemien rakenne ja toiminta
 populaatioiden ominaisuudet
 lajien väliset suhteet
 eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja levinneisyys
2. Solu ja perinnöllisyys (BI02)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää solun merkityksen elämän perusyksikkönä, tunnistaa erilaisia soluja ja niiden rakenteita
 ymmärtää solurakenteiden kehityksen ja merkityksen evoluutiossa
 osaa solun kemiallisen rakenteen ja toiminnan sekä osaa kytkeä ne yksilön toimintaan
 hallitsee solun energiatalouden prosessit ja niiden merkityksen
 tuntee geneettisen informaation rakenteen sekä sen siirtymisen solusta soluun ja sukupolvelta
toiselle
 tietää miten geenit ohjaavat solun toimintaa
 osaa periytymisen lainalaisuuksien perusperiaatteet
Espoonlahden lukion OPS-2004
90

tietää kuinka soluja tutkitaan ja hallitsee kokeellisen työskentelyn taitoja
Keskeiset sisällöt
Eliöt rakentuvat soluista
 erilaisia soluja
 miten soluja tutkitaan
Solun rakenne ja toiminta
 solun kemia
 solukalvon rakenne ja toiminta
 keskeiset soluelimet ja niiden toiminta
Solun energiatalous
 energian sitominen
 energian vapauttaminen
Solujen toiminnan ohjaaminen
 DNA:n rakenne ja toiminta
 proteiinisynteesi
Solujen lisääntyminen
 mitoosi ja sen merkitys
 solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen
 solujen välinen viestintä
Periytymisen perusteet
 geenit ja alleelit
 sukusolut ja niiden synty meioosissa
 periytymismekanismit
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
3. Ympäristöekologia (BI03)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 osaa ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen elolliseen luontoon
 ymmärtää biodiversiteetin merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle
 hahmottaa globaalien ympäristöongelmien syyt ja niiden seuraukset ekosysteemeissä
 tutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin sekä perehtyy myös ihmisen
muokkaamiin ekosysteemeihin
 tuntee ja osaa arvioida menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitä ongelmia
 osaa suunnitella ja toteuttaa pienen tutkimuksen ympäristön tilasta ja esittää sen tulokset
 kehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaa toimia kestävän
kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Keskeiset sisällöt
Ekologinen tutkimus
 ekologisten peruskäsitteiden syventäminen
 ekologisen tutkimuksen tehtävä
 ympäristön laadun indikaattorit
Biodiversiteetti luonnonvarana
 uhanalaisten lajien suojelu
Espoonlahden lukion OPS-2004
91


elinympäristöjen suojelu
maa-, metsä- ja kalatalouden ympäristövaikutukset
Ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet
 aineiden kiertoon liittyvät ongelmat
 ekosysteemien ongelmat paikallistasolla
Suomen luonnon ekologiset piirteet ja haavoittuvuus
 pohjoiset metsät
 suot
 virtavedet ja järvet
 Itämeri
Kestävä tulevaisuus
 ekologisesti kestävä kehitys ja yksilön valinnat
 rakennettu ympäristö ja kaupunkiekologia
 ekotehokas tuotanto
 ympäristötekniikan mahdollisuudet
4. Ihmisen biologia (BI04)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet sekä kudosten ja elinten rakenteet ja toimintaperiaatteet
 ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelymekanismeja sekä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vaikutuksia niihin
 ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilön toimintojen ohjaajana
 ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia sekä ihmisen yhteisöllisyyden merkityksen terveyden kannalta
 pystyy selittämään elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan
 tuntee merkityksellisimpien sairauksien syntymekanismeja ja ymmärtää ihmisen lajinkehityksen,
perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteen
 pystyy tarkastelemaan oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien avulla ja tutustumaan alan artikkeleihin ja arvioimaan niitä kriittisesti.
Keskeiset sisällöt
Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet
 solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi
 solujen vanheneminen ja kuolema
 syöpä
Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys
 ruoansulatus ja ravitsemus
 hengityselimistö ja hengityksen säätely
 veri ja verenkierto
 erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino
 tuki- ja liikuntaelimistö
Elintoimintojen säätely
 umpirauhaset ja hormonit
 hermosto ja aistit
 lämmönsäätely
Ihmisen lisääntyminen
 sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus
 hedelmöitys, raskaus ja synnytys
Espoonlahden lukion OPS-2004
92
Ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys
Perimän merkitys
 ihmisen evoluutio ja ihminen lajina
 perinnöllisyys ja terveys
Elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit
 elimistön puolustusjärjestelmät
 ihminen ja mikrobit
 myrkylliset aineet ja mutageenit
5. Bioteknologia (BI05)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja solun eri osien toiminnasta
 ymmärtää elämän keskeisten molekyylien rakenteen ja merkityksen solun toiminnassa
 hallitsee tärkeimpien mikrobiryhmien kuten bakteerien ja virusten rakenteen, toiminnan ja lisääntymisen periaatteet
 tuntee geenien toiminnan ja sen säätelyn
 tuntee geenien etsintä- ja tunnistusmenetelmiä sekä geenien siirtämisen tekniikan pääpiirteet ja
hallitsee geeni- ja biotekniikan keskeiset käsitteet
 tuntee biotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia lääketieteessä, farmakologiassa, elintarviketieteissä, metsätaloudessa, kasvien ja eläinten jalostuksessa sekä teollisuudessa
 pystyy arvioimaan biotekniikan kehittymisen luomia mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä ja tekemään
niiden pohjalta perusteltuja arkielämän ratkaisuja.
Keskeiset sisällöt
Solut proteiinien valmistajina
 DNA:n, geenien ja genomien rakenne
 entsyymit solun ja biotekniikan työkaluina
Geenit toimivat
 geenin toiminta ja sen säätely
 mutaatiot
Geeniteknologia ja sen mahdollisuudet
 geenitekniikan menetelmät ja geenikartoitus
 geenitutkimus lääketieteessä
 geenitutkimus yksilöiden tunnistamismenetelmänä
Mikrobit ja niiden merkitys
 bakteerin ja viruksen rakenne, toiminta sekä lisääntyminen
 bakteerien viljely ja käsittely
 mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa
 mikrobit jätehuollossa
Biotekniikka teollisuudessa
Kasvien ja eläinten jalostus
Geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
6 Perinnöllisyyden ja sytologian syventävä kurssi. (BI06)
Suoritetaan pakollisten kurssien jälkeen.
Espoonlahden lukion OPS-2004
93
Tavoitteena on, että opiskelija
Oppii ymmärtämään eliökunnan monimuotoisuutta ja kehitystä laji-, yksilö- ja solutasolla sekä laatimaan työselostuksia luonnontieteellisistä tutkimuksista ja laboroinneista.
Keskeinen sisältö
Vertaillaan eri eliöryhmien lisääntymistä ja muuta fysiologiaa.
Syvennetään genetiikkaa ja harjoitellaan risteytystehtäviä.
Osa kurssista on mikrobiologiaa, jossa tarkennetaan solurakennetta ja solun toimintaa.
Kurssilla syvennetään erityisesti toisen pakollisen kurssin aineistoa.
Työtavat
Luennointi, laborointityöt työselostuksineen ja omat esitelmät.
Arviointiperusteet ja niiden soveltaminen
Aineen yleiset arviointiperusteet. Kurssiarvosanaan vaikuttaa koe ja tehdyt työt.
7. Biologian kertauskurssi (BI07)
KOULUKOHTAINEN SOVELTAVA KURSSI
8. Biologian työkurssi, biologian soveltava kurssi (BI08)
Tavoitteena on, että opiskelija
Tutustuu biologisiin tutkimusmenetelmiin.
Oppii tekemään ja suunnittelemaan biologisia tutkimuksia.
Espoonlahden lukion OPS-2004
94
9.6.
Maantiede
Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana ja kulttuurisesti
monimuotoisena elinympäristönä. Maantieteen opetuksessa integroituvat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aiheet. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia ympäristökysymysten alueelliseen jäsentämiseen ja kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen etsimiseen.
Lukion maantieteen opetuksen tulee auttaa opiskelijaa ymmärtämään maailmanlaajuisia, alueellisia
ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija
oppii maantieteellisen tiedon avulla havaitsemaan muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä, muodostamaan perusteltuja mielipiteitä, ottamaan kantaa lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin
muutoksiin sekä toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Opetuksen tavoitteet
Maantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 osaa hankkia, tulkita ja kriittisesti arvioida maantieteellistä tietoa, kuten karttoja, tilastoja, kirjallisia, sähköisiä ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää uutta tietoteknologiaa maantieteellisten tietojen esittämisessä
 ymmärtää mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa
 osaa kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä, rakenteita ja vuorovaikutussuhteita
sekä osaa kriittisesti arvioida ajankohtaisia maailman tapahtumia
 osaa havainnoida, analysoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa,
niissä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisten hyvinvointia paikallisesti ja maailmanlaajuisesti
 ymmärtää mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee ja osaa pohtia mahdollisuuksia ratkaista taloudellisia ja sosiaalisia eriarvoisuusongelmia
 tuntee ja ymmärtää erilaisia kulttuureja sekä suvaitsee ja kunnioittaa erilaisuutta,
 tuntee suunnittelun keinoja eri aluetasoilla ja tietää mahdollisuudet vaikuttaa oman ympäristönsä
kehitykseen
 osaa toimia ympäröivän maailman kysymyksiin kantaaottavana ja kestävän kehityksen puolesta
toimivana aktiivisena maailmankansalaisena.
Arviointi
Maantieteessä arvioidaan maantieteellisen ajattelun kehittymistä tietojen, taitojen ja asenteiden suhteen. Arvioinnin kohteina ovat peruskäsitteiden hallinta, valmius perustella maantieteellisiä väittämiä
ja kannanottoja sekä kyky havaita alueellisia riippuvuuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon myös kyky tulkita ja arvioida maantieteellistä tietoainesta sekä soveltaa maantieteellistä tietoa eri tilanteissa.
Arvioitavia taitoja ovat maantieteellisen tiedon analysointi-, käsittely- ja esittämistaidot kuten kartan
tulkintataito ja muut graafiset taidot sekä opiskelijan yhteistyötaidot.
PAKOLLISET KURSSIT
1. Sininen planeetta (GE01)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä
 ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt
 osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan
 ymmärtää miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat ja osaa tulkita kuvista ja kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä,
Espoonlahden lukion OPS-2004
95


ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla
osaa soveltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa sekä Suomen tasolla että maailmanlaajuisesti.
Keskeiset sisällöt
Maantieteellinen ajattelu
 Mitä on maantiede?
 maantieteen tehtävät, maantieteellinen tietoaines, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulku
 maailmankuvan muutos ja karttakuvan kehitys
 maantieteellinen mieltäminen, miellekartat ja paikkojen kokeminen
Maan planetaarinen luonne
 aurinkokunnan perusrakenne
 Aurinko ja sen vaikutukset maapallolla
 Maa planeettana, maapallon synty ja rakenne
 Maan liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt
Ilmakehä liikkeessä
 ilmakehän rakenne ja merkitys
 tuuli ja sen synty, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuulet
Vesikehä liikkeessä
 veden kiertokulku luonnossa
 sateiden synty ja jakautuminen
 meriveden liikkeet ja merkitys
Sää ja ilmasto
 sää ja sen ennustaminen
 lämpö- ja ilmastovyöhykkeet
 ilmastonmuutos
Maapallon muuttuvat pinnanmuodot
 kivikehän rakenne
 endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina
Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet
 kasvillisuusvyöhykkeiden sijainti ja kuvaus
 ihmisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset eri kasvillisuusvyöhykkeillä
Luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla
2. Yhteinen maailma (GE02)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 osaa käyttää kulttuurimaantieteen käsitteitä sekä osaa tulkita ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä
ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja hyväksi käyttäen
 tuntee eri kulttuureja ja osaa arvioida niiden kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä
 osaa analysoida maapallon eri alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä sekä kaupungistumisen syitä ja seurauksia
 osaa arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta ihmisen
toimintaan eri alueilla sekä ymmärtää ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen merkityksen
 tuntee aluesuunnittelun tavoitteita ja vaikuttamiskeinoja
 tuntee kehittyneisyyserojen erilaiset ilmenemismuodot
Espoonlahden lukion OPS-2004
96

osaa arvioida ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilaa sekä kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä nyt ja tulevaisuudessa maapallon eri alueilla.
Keskeiset sisällöt
Väestö ja asutus
 väestönkehitys ja väestönkasvu
 asutuksen alueellinen jakautuminen, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen
 kulttuurit ja kulttuurien evoluutio
Luonnonvarojen luokittelu
Alkutuotanto ja ympäristö
 ravinnontuotanto ja ravitsemus sekä kestävä maa- ja kalatalous
 metsät luonnonvarana ja kestävä metsätalous
Teollisuus ja energia
 raaka-aineet ja energialähteet
 teollisuuden sijainti
 kestävän teollisuuden ja energiatalouden periaatteet
Ihmistoiminnan alueellinen rakenne
 maaseutu ja sen maankäytön jäsentyminen
 kaupungit ja niiden maankäytön jäsentyminen
 keskukset ja vaikutusalueet
 asutuksen muodot ja ryhmittyminen
Liikkuminen ja vuorovaikutus
 liikennejärjestelmät
 matkailun ilmenemismuodot ja merkitys eri alueilla
 maailmankauppa
 alueellinen leviämisilmiö – maantieteellinen diffuusio
Kehityksen ohjailu
 aluesuunnittelu eri tasoilla ja osallistuvan suunnittelun periaatteet
 kehittyneisyyserot ja kestävän kehityksen toteutuminen
 kansainvälinen yhteistyö
 globalisaatio
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
3. Riskien maailma (GE03)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhteeseen liittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niiden merkitystä ihmisen ja ympäristön kannalta
 tuntee millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee sekä osaa vertailla ja arvioida eri alueiden
riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti
 osaa arvioida alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistä suhdetta
 osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia riskiuutisia eri medioissa sekä osaa soveltaa
oppimaansa tietoa riskiuutisten analysointiin ja arviointiin
 tietää, millaisten ratkaisujen avulla uhkia voidaan välttää tai niiden vaikutuksia lieventää
 ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan planeettamme elinkelpoisuuteen sekä
ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen
 tietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin, säädellä ristiriitoja sekä toimia kestävän
kehityksen mukaisesti.
Espoonlahden lukion OPS-2004
97
Keskeiset sisällöt
Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys
Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet
 avaruuteen liittyvät uhkat, endogeeniset riskit, myrskyt, tulvat, kuivuus ja eliöperäiset riskit
 luonnonriskeihin varautuminen
Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet
 luonnonvarojen käyttöön liittyvät riskit: energiakysymykset ja luonnonvarojen riittävyys, puhtaan
veden saatavuus, eroosio ja aavikoituminen, ilmaston muutos, saastuminen ja biodiversiteetin
heikkeneminen
 mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin
Ihmiskunnan riskit ja riskialueet
 väestönkasvu ja nälkä, kaupungistuminen, globalisoitumiseen liittyvät riskit, yhteiskunnalliset ja
poliittiset jännitteet, sodat, pakolaisuus ja sosiaalinen eriarvoistuminen
 ristiriitojen säätelymahdollisuudet
Tekniset riskit
4. Aluetutkimus (GE04)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 osaa kartografian perusteet
 tuntee maantieteellisten paikkatietojärjestelmien periaatteita ja sovellusmahdollisuuksia
 osaa kerätä tiettyyn alueeseen liittyvää tietoa eri tavoin kuten kenttähavainnoinnin, kyselyn tai
haastattelun avulla sekä kartastoista, kartoista, tilastoista ja muista lähteistä
 osaa käyttää tietoverkkoja aineistojen hankinnassa, vuorovaikutteisessa työstämisessä ja tulosten julkaisemisessa
 osaa visualisoida alueellista tietoa karttoina, diagrammeina ja valokuvina
 osaa analysoida ja tulkita hankkimaansa aineistoa ja laatia aineiston avulla kuvauksen alueesta
 osaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteet, kuten kriittisen lähteiden käytön ja viittaustekniikan
sekä tuntee tekijänoikeudet
Keskeiset sisällöt
Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot
 kenttähavainnot, kysely ja haastattelu
 kartat, niiden mittakaavat, karttaprojektiot ja karttatyypit, ilmakuvat ja satelliittikuvat
 numeeriset lähteet sekä niiden visualisointi karttoina ja diagrammeina
 lähdekirjallisuus ja digitaalisessa muodossa kuten tietoverkoissa ja CD-ROM -tallenteina olevat
lähteet
Paikkatietojärjestelmät
 paikkatiedon perusteet ja sen sovellusmahdollisuudet
 maantieteellisen lähdeaineiston käsittely, tulkinta ja visualisointi eritasoisilla alueilla Suomessa ja
muualla maailmassa paikkatieto-ohjelman avulla
Oma aluetutkimus
 tutkimusalueen valinta
 aineiston keruu, käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoisen aluekuvauksen raportointi: tutkimusalueen sijainti osana laajempia aluekokonaisuuksia, alueen koko, luonnonolot, väestö ja asutus,
luonnonvarat ja maankäyttö, elinkeinot, liikenne ja palvelut, alueen jako osa-alueisiin sekä alueen ongelmat ja kehittäminen
Espoonlahden lukion OPS-2004
98
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
5. Euroopan aluemaantiede (GE05)
Tavoitteet ja sisältö
Kurssilla opiskelija
 syventää ja soveltaa GE 1 ja GE 2 -kurssien yleismaantieteellisiä tietoja Euroopan ja sen
aluekokonaisuuksien avulla.
 harjoittelee edelleen aluemaantieteellistä tarkastelutapaa
 kohentaa Euroopan yleisluonteen ja alueellisten erojen tuntemusta ja perusnimistön osaamista
 mahdollisesti tutustuu paikanpäällä tutkimaansa osa-alueeseen. Espoonlahden lukiossa toteutetaan monipuolista kansainvälisyyskasvatusta mm eri aineita integroimalla mm kielet ja
maantiede, historia ja maantiede

huomioi erityisesti ihmisen roolin luonnonvarojen hyödyntäjänä sekä yhteiskunnan ja
ympäristön suunnittelijana
Arviointi
Kurssiarvosanaan vaikuttaa kurssikoe, suoritetut tehtävät ja mahdollinen oma kartografinen tms
työ. Käytetään valtakunnallisten perusteiden mukaista arviointia.
6. Kehitysmaiden maantiedettä (GE06)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 Oppii ymmärtämään teollisuusmaiden ja kehitysmaiden eroja.
 Etsii tietoa eri lähteistä ja soveltaa sitä.
Keskeiset sisällöt
 Eri tavat jaotella maita.
 Kehitysmaiden historia.
 Vastauksia kysymykseen, miksi maa on köyhä.
Työtavat
Luennointi ja ryhmätyöt. Kurssilla painotetaan tutkivaa työtapaa.
Arviointiperusteet ja niiden soveltaminen
Kurssinumeron pohjana on tutkielmista saadut arvosanat. Työskentelyn omatoimisuus ja kurssikoe 0
–2 numeroa puoleen tai toiseen.
Suoritusjärjestys
Vapaa, mutta mielellään maantiedon pakollisten kurssien jälkeen.
7. Maantieteen kertauskurssi (GE07)
Espoonlahden lukion OPS-2004
99
9.7.
Fysiikka
Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina malleina.
Fysiikan opiskelulle luonteenomainen kokeellisuus voi olla aihepiirin, opetuksen vaiheen ja välineiden mukaan opiskelijoiden omakohtaista työskentelyä, opettajan esittämiä demonstraatioita, vierailujen, videoiden tai vain kerronnan kautta tapahtuvaa toimintaa. Kokeellisuudella tuetaan opiskelijaa
omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja. Fysiikan opiskelu kehittää
opiskelijan kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja. Kokeellisuus auttaa opiskelijaa hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja tukee luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä.
Opiskelija oppii tarkastelemaan luonnon rakenteita ja ilmiöitä omien aikaisempien tietojensa ja käsitystensä valossa. Hän oppii tiedostamaan ja kyseenalaistamaan ennakkokäsityksiään ja tarkentamaan maailmankuvaansa hankkimansa uuden tiedon perustella. Opiskelija oppii suunnittelemaan
kokeita yhdessä ja keskustelemaan kokeellisesti hankitusta tiedosta tai aineistosta, sen käsittelystä
ja mallintamisesta sekä sen luotettavuuden arvioimisesta. Opiskelijayhteisö oppii jakamaan uuden
tiedon keskenään.
Luonnontieteiden opiskelussa tiedon hankkimiseen käytetään kokeellisia menetelmiä, erilaisia tiedon
lähteitä sekä tapoja käsitellä tietoa. Fysikaalisen tiedon lähteenä on ensisijaisesti luonto. Koulussa
luonnontieteellisen tiedon lähteinä ovat lisäksi oppi- ja tietokirjat, digitaaliset tietovarannot ja alan
asiantuntijat.
Opetuksen tavoitteet
Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 tiedostaa ihmisen osana luontoa ja ymmärtää fysiikan merkityksen luonnon ilmiöiden mallintamisessa
 ymmärtää kokeellisen toiminnan ja teoreettisen pohdiskelun merkityksen luonnontieteellisen tiedon muodostumisessa
 hahmottaa fysiikan merkityksen tieteessä, taiteessa, tekniikassa, kommunikaatiossa ja elinkeinoelämässä sekä ihmisen arkiympäristössä
 vaikuttaa aktiivisesti ja vastuullisesti terveellisen ja turvallisen ympäristön luomiseksi
 jäsentää käsitystään luonnon rakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla
 pystyy ratkaisemaan luonnontieteiden ja teknologian alaan kuuluvia ongelmia fysiikan lakeja ja
käsitteitä luovasti hyväksi käyttäen
 hankkii ja käsittelee tietoa yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa asiantuntijayhteisön tapaan
 suunnittelee ja tekee yksinkertaisia mittauksia, kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan tuloksia sekä
soveltamaan niitä
 hyödyntää erilaisia tietolähteitä tiedonhankinnassa sekä kykenee esittämään ja julkistamaan tietoja monipuolisella tavalla myös teknisiä apuvälineitä käyttäen
 tarkastelee fysiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä ihmistä fysiikan tietojen
soveltajana, tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niiden taitavaan, eettiseen ja hallittuun käyttöön
tuotteiden aikaansaamisessa ja arkielämän helpottamisessa sekä saa valmiuksia ymmärtää
teknologisten sovellusten vaikutuksia.
Oppimisen ja opetuksen strategia Espoonlahden lukion fysiikan opetuksessa
Espoonlahden lukiossa Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003 ovat voimassa kaikilta osin fysiikan opetuksessa.
Espoonlahden lukion fysiikan opetussuunnitelman erityispiirteet on kirjattu jokaiseen kohtaan tarvittaessa erikseen.
Opetussuunnitelman perusteiden mainitsemiin tavoitteisiin pääsemiseksi Espoonlahden lukiossa fysiikan opetuksen perustana on hahmottava lähestymistapa, jossa oppimisessa edetään empiriaan
tukeutuen havainnoista kohti fysiikan käsitteiden muodostamista ja ymmärtämistä ja edelleen kohti
yleistä teoriaa. Tämä on luonnollinen tapa oppia, sillä fysiikan tutkimuksen historiallinen kehitys ja
teorioiden synty on edennyt samassa järjestyksessä.
Ajatteluprosesseja ja muita oppimismekanismeja kehitetään ongelmakeskeisillä lähtökohdilla. Ihanteellisessa tapauksessa oppijat tunnistavat itse fysiikan ilmiöiden ja oppimisen ongelmia ja tekevät
itselleen kysymyksiä, jotka vaativat vastausta. Opettaja ohjaa tällaisten kysymysten löytymistä ja
Espoonlahden lukion OPS-2004
100
samalla ohjaa oppijaa hakemaan ratkaisuja kokeellisin tai teoreettisin menetelmin tai tekemään
havaintoja aidossa ympäristössä. Luonto on keskeinen osa oppimisympäristöä.
Työmenetelmät
Opetus toteutetaan siten, että oppimistilanteissa
-esitellään luonnonilmiöitä esimerkiksi demonstraatioiden avulla, joita havainnoimalla herätetään kysymyksiä ja käynnistetään ajatteluprosesseja sekä pohditaan mitä on havaittu ja mitä on tapahtunut
-kannustetaan opiskelijoita tekemään havaintoja luonnossa ja pohtimaan luonnon lainalaisuuksia
-tutkitaan oppilastöissä yhteisöllisesti miten ilmiöt tapahtuvat ja miksi ne tapahtuvat ja ovat havaitun
kaltaisia
-tehdään mittaussarjoja, joilla selviteään syy ja seuraussuhteita, joiden ymmärtäminen on välttämätöntä luonnon ymmärtämisen kannalta.
-etsitään ilmiöön liittyviä yleisiä lakeja graafisten tarkastelujen avulla
-opitaan luomaan matemaattisia malleja ja ymmärtämään mallien rajallisuus
-opetellaan liittämään tutkittavat ilmiöt laajempiin yhteyksiin osaksi fysiikan yleisiä teorioita
-selvitetään ilmiön soveltamismahdollisuuksia luonnontieteissä ja teknologiassa eri aloilla
-opitaan hankkimaan tietoa nykyaiakaisilla tieto- ja viestintätekniikan keinoilla ja suhtautumaan kriittisesti tiedonlähteisiin
-opitaan tarvittaessa luopumaan omista ennäkkokäsityksistä ja hyväksymään se että kaikkea ei ole
mahdollista tietää
Kursseilla oppimisen lähtökohta on edellä esitelty hahmottava lähestymistapa, johon kuuluu muun
muassa pohdiskeleva ja kysymyksiä herättävä keskustelu, jota konkretisoidaan demonstraatioilla ja
oppilastöillä. Laskuharjoitukset ohjaavat oppilaita ilmiöiden pohdiskeluun ryhmissä ja itsenäisesti. Lisäksi joillakin kursseilla tehdään suuremmista kokonaisuuksista tutkielmia, joiden tiedonlähteinä voivat olla esimerkiksi kirjat, aikakausilehdet ja Internet.
Arviointi
Fysiikassa arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa esitettyjen kurssikohtaisten fysiikan tietojen
ja niiden soveltamistaitojen saavuttamista erityisesti matemaattisia malleja käyttäen. Arvioinnin kohteena ovat myös tiedonkäsittelytaitojen, kokeellisen työskentelyn taitojen sekä muiden opiskelua tukevien taitojen kehittyminen, kuten fysikaalisen ongelman ratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen.
Kaikilla syventävillä kursseilla annetaan arvosana kokeen ja jatkuvan näytön perusteella. Jatkuvaa
näyttöä ovat esimerkiksi kotitehtävien tekeminen ja niiden taululla esittäminen, kokeellinen työskentely ja siihen liittyvät raportit sekä ryhmätöihin osallistuminen ja ryhmätöiden tuotokset. Jatkuvan
näytön osuus on 0-2 numeroa suuntaan tai toiseen. Opiskelijoille annetaan tilaisuuksia arvioida
myös omaa työtään ja oppimistaan sekä saamaansa opetusta.
Suoritettuja arvosanoja ei ole mahdollista mitätöidä.
Soveltavista kursseista annetaan hyväksymismerkintä.
PAKOLLINEN KURSSI
1. Fysiikka luonnontieteenä (FY01)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan
 tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja osaa jäsentää
käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla
 ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän
mallintamisen kautta
 suunnittelee ja tekee yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita sekä kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan kokeellisesti saatua tietoa ja esittämään sitä muille
 tulkitsee ja mallintaa kokeellisen työn tuloksia graafisesti
 käyttää opiskelun tukena tieto- ja viestintätekniikkaa.
Keskeiset sisällöt
 fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana
 aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset
Espoonlahden lukion OPS-2004




101
energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa
kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi
voima liikkeen muutoksen aiheuttajana
liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys
Arviointiperusteet ja niiden soveltaminen
-aineen yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys
Kurssi suoritetaan ensimmäisenä mahdollisimman pian 1. lukuvuotena, joka tapauksessa ennen syventäviä kursseja.
Kurssikuvaus
Kurssilla
-ohjataan ymmärtämään fysikaalisen tiedon kehittymistä kokeellisen tutkimisen ja mittaamisen ja
mittaustulosten tulkitsemisen avulla
-harjoitellaan kokeellista menetelmää tutkimalla joitakin sopivia fysikaalisia ilmiöitä, esimerkiksi tavanomaisia mekaniikan tai radioaktiivisuuteen ja säteilyyn liittyviä ilmiöitä
-syvennetään kuvaa luonnon rakenteista ja ilmiöistä perehtymällä esimerkiksi maailmankaikkeuden
rakenteeseen sekä sen syntyteorioihin.
Aihekokonaisuudet
 aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
-kokeellinen työskentely
 hyvinvointi ja turvallisuus
-ionisoiva säteily ja säteilyltä suojautuminen
-Newtonin lait erityisesti liikenteessä
 kestävä kehitys
-energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa
prosesseissa
 kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
-luonnontieteiden historialliset taustat
-tiedemiehet oman aikansa kulttuurihenkilöinä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina
 teknologia ja yhteiskunta
-maailmakuvan tarkentuminen mikro- ja makromaailman rakenteiden ja vuorovaikutusten avulla
 viestintä- ja mediaosaaminen.
-raporttien laadinta ja tiedonhaku
-raporttien esittäminen
-tiedon lähteiden kriittinen tarkastelu
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
Syventävien kurssien tavoitteena on, että opiskelija
 saa valmiuksia opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla
 tutkii luonnon ilmiöitä sekä mallintaa ja esittää niitä matemaattisten ja graafisten menetelmien
avulla
 rakentaa fysiikan malleja ja käyttää niitä ennusteiden tekemiseen
 tutkii ja havainnollistaa malleja tieto- ja viestintätekniikan avulla
 tutustuu klassisen fysiikan osa-alueisiin ja modernin fysiikan alkeisiin
 tutustuu fysiikan eri osa-alueisiin liittyvään teknologiaan
 tutustuu fysiikan merkitykseen yhteiskunnan eri alueilla
 tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niihin liittyviin turvallisuustekijöihin.
2. Lämpö (FY02)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt
 tutkii aineen termodynaamiseen tilaan tai lämpöopin pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä
Espoonlahden lukion OPS-2004
102

saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja
päätöksentekoon.
Keskeiset sisällöt
 kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen
 paine, hydrostaattinen paine
 kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia
 mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde
 lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia
 energiavarat
Arviointiperusteet ja niiden soveltaminen:
Aineen yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Suositellaan opiskeltavaksi pakollisen kurssin jälkeen 1. opikeluvuotena
Kurssikuvaus:
Kurssi käsittelee lämpöopin perusteita, aineen lämpöopillisia ominaisuuksia, lämpövoimakoneita
sekä syventää energiaa koskevia periaatteita ja käsitteitä. Kursilla tehdään nestefysiikkaan ja lämpöoppiin liittyviä mittauksia joilla laajennetaan kokeellisten menetelmien hallintaa.
Aihekokonaisuudet
 aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
-kokeellinen työskentely
-energiantuotantotapoihin ja energian kulutukseen perehtyminen
 hyvinvointi ja turvallisuus
-energiantuotantotapojen ja energian käytön kriittinen tarkastelu
-kodin lämpölaitteiden fysikaaliseen perustaan tutustuminen
 kestävä kehitys
-energiantuotantotapojen ja energian käytön kriittinen tarkastelu
-uusiutuviin energiantuotantotapoihin perehtyminen
 kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
-luonnontieteiden historialliset taustat
-tiedemiehet oman aikansa kulttuurihenkilöinä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina
 teknologia ja yhteiskunta
-energiantuotantoprosesseihin perehtyminen
 viestintä- ja mediaosaaminen.
-raporttien laadinta ja tiedonhaku
-raporttien esittäminen
-tiedon lähteiden kriittinen tarkastelu
3. Aallot (FY03)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 saa yleiskuvan luonnon jaksollisista ilmiöistä ja perehtyy niitä selittäviin keskeisiin periaatteisiin
 perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä tai sähkömagneettisia aaltoja.
Keskeiset sisällöt
 harmoninen voima ja värähdysliike
 aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen
 aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen
 heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen
 valo, peilit ja linssit
 ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen
Arviointiperusteet ja niiden soveltaminen:
Aineen yleiset arviointiperusteet
Espoonlahden lukion OPS-2004
103
Suoritusjärjestys:
Kurssi voidaan opiskella milloin tahansa pakollisen kurssin jälkeen (suositellaan toiseksi syventäväksi kurssiksi)
Kurssikuvaus:
Opiskellaan värähtely- ja aaltoliikkeen perusteita tutkimalla esimerkiksi mekaanista värähtelyä, ääntä
ja sähkömagneettisia aaltoja sekä perehtymällä niitä selittäviin keskeisiin periaatteisiin.
Aihekokonaisuudet
 aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
-kokeellinen työskentely
 hyvinvointi ja turvallisuus
-äänen ja melun merkitys terveyteen, kuulovaurioiden välttäminen
-optiset laitteet hyvinvoinnin ylläpitäjinä ja kohottajina
 kestävä kehitys
 kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
-luonnontieteiden historialliset taustat
-tiedemiehet oman aikansa kulttuurihenkilöinä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina
 teknologia ja yhteiskunta
-optisten laitteiden merkitys nyky-yhteiskunnassa
 viestintä- ja mediaosaaminen.
-optiikan keinot tiedonvälityksessä
-raporttien laadinta ja tiedonhaku
-raporttien esittäminen
-tiedon lähteiden kriittinen tarkastelu
4. Liikkeen lait (FY04)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä malleja
 tutkii etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avulla Newtonin lakeihin
 ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa.
Keskeiset sisällöt
 liikkeen mallit ja Newtonin lait
 etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste
 liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate
 liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate
 värähdysliikkeen energia
Arviointiperusteet ja niiden soveltaminen:
Aineen yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Kurssi sopii opiskeltavaksi "Aaltoliike" kurssin jälkeen 2. opiskeluvuotena. Tämä kurssi on välttämätön pohja kaikille seuraaville kursseille.
Kurssikuvaus:
Kurssi perehdyttää statiikan ja dynamiikan perusteisiin. Kurssilla opitaan ymmärtämään työn ja siihen tarvittavan energian yhteys ja tutustututaan makromaailman esimerkein liikemäärän säilymiseen
ja impulssiperiaatteeseen. Vektoreiden käyttö on keskeistä koko kurssin ajan.
Syvennetään kokeellisten menetelmien hallintaa.
Aihekokonaisuudet
 aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
-kokeellinen työskentely
 hyvinvointi ja turvallisuus
-teknisen yhteiskunnan periaatteiden ymmärtäminen
Espoonlahden lukion OPS-2004




104
-Newtonin lait ja liikenne
-Newtonin lait ja rakenteiden kestävyys
kestävä kehitys
-liikevastusten merkitys energian kulutuksessa
kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
-luonnontieteiden historialliset taustat
-tiedemiehet oman aikansa kulttuurihenkilöinä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina
teknologia ja yhteiskunta
-mekaanisten koneiden ja laitteiden merkitys yhteiskunnassa
viestintä- ja mediaosaaminen.
-ihmisen ja tietoyhteiskunnan välinen käyttöliittymä on aina ensimmäisessä vaiheessa mekaaninen kuten esimerkiksi näppäimistö
-raporttien laadinta ja tiedonhaku
-raporttien esittäminen
-tiedon lähteiden kriittinen tarkastelu
5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY05)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää osaamistaan mekaniikassa sekä statiikkaan ja pyörimiseen liittyvien ilmiöiden laskennallista hallintaa
 syventää tuntemustaan mekaniikan maailmankuvasta.
Keskeiset sisällöt
 momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen
 pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike
 pyörimisen liikeyhtälö
 pyörimismäärän säilyminen
 pyörimisliikkeen energia
 ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys
 gravitaatio ja gravitaation alainen liike
 heittoliike ja planeettojen liike
 satelliitit ja niiden käyttö
Arviointiperusteet ja niiden soveltaminen:
Aineen yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Kurssi sopii opiskeltavaksi kiurssin ”Liikkeen lait " jälkeen.
Kurssikuvaus:
Kurssilla perehdytään erityisesti pyörimiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseen. Lisäksi syvennetaan ja laajennetaan dynamiikan tuntemista erilaisissa yhteyksissä ja siten täydennetään mekaanista maailman kuvaa.
Aihekokonaisuudet
 aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
-kokeellinen työskentely
 hyvinvointi ja turvallisuus
-teknisen yhteiskunnan periaatteiden ymmärtäminen
 kestävä kehitys
-ihminen matkustajana pyörivässä universumissa tyhjän halki pallolla, joka on ainoa asuinsija
 kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
-ihmisen asema maailmankaikkeuden hitusena
-luonnontiellinen maailmankuva ja sen kehittyminen
-luonnontieteiden historialliset taustat
-tiedemiehet oman aikansa kulttuurihenkilöinä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina
 teknologia ja yhteiskunta
Espoonlahden lukion OPS-2004
105

-mekaanisten koneiden ja laitteiden merkitys yhteiskunnassa
viestintä- ja mediaosaaminen.
-satelliitit ja niiden käyttö tiedonvälityksessä
-raporttien laadinta ja tiedonhaku
-raporttien esittäminen
-tiedon lähteiden kriittinen tarkastelu
6. Sähkö (FY06)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan
 osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia virtapiirejä.
Keskeiset sisällöt
 sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa
 jännitteen ja sähkövirran mittaaminen
 Ohmin laki
 Joulen laki
 vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait
 Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä
 kondensaattori, kytkennät ja energia
 sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi
Arviointiperusteet ja niiden soveltaminen
Aineen yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Suositellaan opiskeltavaksi kurssin ”Pyöriminen ja gravitaatio” jälkeen. Kurssi on välttämätön pohja
fysiikan seuraaville kursseille.
Kurssikuvaus:
Kurssilla perehdytään sähköön liittyviin ilmiöihin, käsitteisiin ja tekniikkaan sekä sähköturvallisuuteen. Rakennetaan ja tutkitaan erilaisia virtapiirejä ja tutustutaan mittaustekniikkaan. Opitaan sähkökentän käsite ja sen sovelluksia.
Aihekokonaisuudet
 aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
-nykyaikaisten energiamuotojen tuntemus
-kokeellinen työskentely
 hyvinvointi ja turvallisuus
-sähköturvallisuus kodin tekniikassa
-sähköteknisen yhteiskunnan periaatteiden ymmärtäminen
 kestävä kehitys
-sähköisten viestimien merkitys luonnon raaka-aineita ja energiaa säästävänä keinona
-sähköparien kierrätys
 kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
-sähkön merkitys arkielämässä
-luonnontiellinen maailmankuva ja sen kehittyminen
-luonnontieteiden historialliset taustat
-tiedemiehet oman aikansa kulttuurihenkilöinä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina
 teknologia ja yhteiskunta
-sähkötekniikan merkitys yhteiskunnassa
-sähköopin mittalaitteiden käyttöön tutustuminen
-diodiin ja sen sovelluksiin tutustuminen
 viestintä- ja mediaosaaminen.
-puolijohteiden ja muun sähkötekniikan merkitys viestinnässä
-raporttien laadinta ja tiedonhaku
-raporttien esittäminen
-tiedon lähteiden kriittinen tarkastelu
Espoonlahden lukion OPS-2004
106
7. Sähkömagnetismi (FY07)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä
 perehtyy sähköturvallisuuteen
 syventää tuntemustaan sähkömagneettisten ilmiöiden merkityksestä yhteiskunnassa.
Keskeiset sisällöt
 magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä
 varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä
 induktiolaki ja Lenzin laki
 induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio
 energian siirto sähkövirran avulla
 tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen
 värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä
 sähköturvallisuus
 energiateollisuus
Arviointiperusteet ja niiden soveltaminen:
Aineen yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Voidaan opiskella vasta kurssin "(Sähkö)" jälkeen.
Kurssikuvaus:
Kurssilla tutkitaan sähkömagneettisia ilmiöitä myös kokeellisesti, kuten tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen. Kurssilla tutustutaan
sähkömagneettiseen induktioon, muuttuviin kenttiin sekä sähköenergian tuottamiseen ja siirtämiseen.
Aihekokonaisuudet
 aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
-nykyaikaisten energiamuotojen tuntemus
-kokeellinen työskentely
 hyvinvointi ja turvallisuus
-sähköturvallisuus
-sähköteknisen yhteiskunnan periaatteiden ymmärtäminen
 kestävä kehitys
-sähköisten viestimien merkitys luonnon raaka-aineita ja energiaa säästävänä keinona
 kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
-sähköisen viestinnän merkitys eri kulttuureihin tutustumisessa
-luonnontieteiden historialliset taustat
-tiedemiehet oman aikansa kulttuurihenkilöinä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina
 teknologia ja yhteiskunta
-sähköntuotannon ja sähkön siirron merkitys yhteiskunnalle
-teknologia ei ole itsestäänselvyys, vaan pitkän kehityksen tulos
-sähkötekniikan merkitys yhteiskunnassa
 viestintä- ja mediaosaaminen.
-sähkömagneettisten sovellusten merkitys tiedonvälityksessä
-raporttien laadinta ja tiedonhaku
-raporttien esittäminen
-tiedon lähteiden kriittinen tarkastelu
8. Aine ja säteily (FY08)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen rakennetta ja
rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina
Espoonlahden lukion OPS-2004
107

syventää kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueesta luonnonilmiöiden tulkitsijana.
Keskeiset sisällöt
 sähkömagneettinen säteily
 röntgensäteily
 mustan kappaleen säteily
 valosähköilmiö
 säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne
 atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli
 kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio
 atomiytimen rakenne
 radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus
 massan ja energian ekvivalenssi
 ydinreaktiot ja ydinenergia
 aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu
Arviointiperusteet ja niiden soveltaminen:
Aineen yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Kursssi sopii opiskeltavaksi vasta "Sähkömagnetismi" -kurssin
Kurssikuvaus:
Kurssilla tutustutaan kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina. Perehdytään atomi- ja ydinfysiikan
perusteisiin sekä ionisoivan säteilyn syntyyn ja vaikutuksiin. Selvitetään fysiikan pätevyysalueita
luonnonilmiöiden tulkitsijana.
Aihekokonaisuudet
 aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
-kokeellinen työskentely
 hyvinvointi ja turvallisuus
-sähkömagneettisen säteilyn merkitys lääketieteessä
-radioaktiivisten aineiden merkitys lääketieteessä
-säteilyyn ja radioaktiivisiin aineisiin liittyvät vaaratekijät
-ionisoivalta säteilyltä suojautuminen
 kestävä kehitys
-ydinenergian merkitys energian lähteenä
 kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
-luonnontieteiden historialliset taustat
-tiedemiehet oman aikansa kulttuurihenkilöinä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina
 teknologia ja yhteiskunta
-ydinenergian merkitys yhteiskunnassa
 viestintä- ja mediaosaaminen.
-raporttien laadinta ja tiedonhaku
-raporttien esittäminen
-tiedon lähteiden kriittinen tarkastelu
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄt KURSSIT
9. Fysiikan kokoava ja syventävä kurssi (FY09)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
-oppii vastaamaan omasta työskentelystään oppimisestaan
-tottuu käyttämään lukion aikana saamiaan matemaattisia valmiuksia fysiikan ongelmien ratkaisemiseen
-kertaa syventäen fysiikan oppimäärän
-perehtyy entistä laajempiin, eri fysiikan osa-alueiden tietoja vaativiin tehtäviin
-muodostaa jäsentyneen kokonaiskuvan fysiikasta luonnon ilmiöiden selittäjänä
Espoonlahden lukion OPS-2004
108
Keskeiset sisällöt:
-lukion kurssien sisällöt syventäen, yhdistäen ja laajentaen.
Arviointiperusteet ja niiden soveltaminen:
Aineen yleiset arviointiperusteet. Tämän kurssin arvioinnissa korostuu oppilaan itsenäinen työskentely ja vastuun ottaminen itsestään.
Suoritusjärjestys:
Kurssi sopii opiskeltavaksi viimeisenä kurssina 3. opiskeluvuotena.
Kurssikuvaus:
Kurssilla syvennetään matematiikan menetelmien käyttöä fysiikassa. Lisäksi rakennetaan kokonaiskuvaa fysiikasta osoittamalla yhteyksiä fysiikan eri osa-alueiden välillä. Kurssilla opiskellaan itsenäisesti ja ryhmissä opettajan laatiman aikataulun mukaisesti.
Aihekokonaisuudet
 aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
 hyvinvointi ja turvallisuus
 kestävä kehitys
 kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
 teknologia ja yhteiskunta
 viestintä- ja mediaosaaminen.
Kurssiin Liittyvät kaikki aihekokonaisuudet sen mukaan, mitä on mainittu pakollisen ja edellisten syventävien kurssien yhteydessä.
10. Lääketieteellinen fysiikka (FY10)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
-ymmärtää fysiikan merkityksen lääketieteellisessä tutkimuksessa
-oppii integroimaan lukion fysiikan ja biologian oppiaineisiin sisältyvää tietoa
Keskeiset sisällöt
-elimistöön kohdistuvat fysikaaliset vaaratekijät
-energian käyttö
-kuvantaminen
-nestetilojen mittaus ja nesteiden liikkeet
-solun tutkimusmenetelmät ja sähköiset ominaisuudet
Arviointiperusteet ja niiden soveltaminen:
Aineen yleiset arviointiperusteet
Suoritusjärjestys:
Kurssi sopii opiskeltavaksi viimeisenä kurssina 2. tai 3.opiskeluvuotena.
Kurssikuvaus:
Kurssilla tarkastellaan fysiikan merkitystä elimistön toiminnassa ja lääketieteellisessä
tutkimuksessa (esimerkiksi fysiikan lakien ja menetelmien soveltaminen) sekä tutustutaan lääketieteellisiin tutkimusmenetelmiin ja teknisiin laitteisiin.
Aihekokonaisuudet
 aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
-kokeellinen työskentely
 hyvinvointi ja turvallisuus
-sähkömagneettisen säteilyn merkitys lääketieteessä
-radioaktiivisten aineiden merkitys lääketieteessä
-säteilyyn ja radioaktiivisiin aineisiin liittyvät vaaratekijät
-ionisoivalta säteilyltä suojautuminen
 kestävä kehitys
Espoonlahden lukion OPS-2004
109



-isotooppilähteiden elinkaari
kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
-luonnontieteiden historialliset taustat
-tiedemiehet oman aikansa kulttuurihenkilöinä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina
teknologia ja yhteiskunta
-lääketieteellisen teknologian merkitys yhteiskunnassa
viestintä- ja mediaosaaminen.
-raporttien laadinta ja tiedonhaku
-raporttien esittäminen
-tiedon lähteiden kriittinen tarkastelu
SOVELTAVAT KURSSIT
Fysiikan ja kemian työkurssi (FY11),
fysiikan ja kemian yhteinen soveltava kurssi
Kurssi on tarkoitettu niille, joiden tavoitteena on suorittaa kaikki fysiikan syventävät kurssit.
Kurssikuvaus:
Kurssi koostuu fysiikan mittauksista ja kemian töistä sekä niihin liittyvistä raporteista, työselostuksista ja luennoista. Mittaukset ja työt tehdään koulussa tai muualla esim. Kemiralla tai TKK:lla.
Myös erilaiset vierailut voivat olla osa kurssin suoritusta. Mittaukset, raportit ja työselostukset tehdään pääsääntöisesti pareittain.
Fysiikka
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija




omaksuu fysiikan kokeellisia tutkimusmenetelmiä
oppii suunnittelemaan ja tekemään mittauksia, esittämään työnsä tuloksineen kirjallisesti sekä arvioimaan tulosten luotettavuutta
tekemään yhteistyötä muiden kanssa
oppii arvioimaan omaa työskentelyään
Keskeiset sisällöt:
Kurssi koostuu fysiikkaan liittyvistä mittauksista sekä raporteista ja työselostuksista. Mittaukset tehdään koulussa tai erikseen hyväksytyissä paikoissa. Lisäksi osana kurssin suoritusta voi olla erityyppiset vierailut, joista sovitaan erikseen.
Työtavat:
Opiskelijat tekevät pareittain tai pienissä ryhmissä mittauksia itsenäisesti opettajan ohjatessa työskentelyä.
Arviointiperusteet ja niiden soveltaminen: käydään läpi ensimmäisellä oppitunnilla. Läsnäolo ensimmäisellä tunnilla on pakollinen.
Työkurssilla annetaan hyväksymismerkintä. Jokainen työ on tehtävä hyväksytysti.
Suoritusjärjestys:
Suoritetaan 2. vuoden keväällä kahden viimeisen jakson aikana, esitiedoiksi vaaditaan kurssit FY01
– FY04
Espoonlahden lukion OPS-2004
110
9.8.
Kemia
Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen
maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta yhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, joka tutkii ja kehittää materiaaleja, tuotteita, menetelmiä ja
prosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi. Opetus auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää,
luontoa ja teknologiaa sekä kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille tutkimalla aineita,
niiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita.
Kemian opetukselle on luonteenomaista kemiallisten ilmiöiden ja aineiden ominaisuuksien havaitseminen ja tutkiminen kokeellisesti, ilmiöiden tulkitseminen ja selittäminen mallien ja rakenteiden
avulla, ilmiöiden kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä ilmiöiden mallintaminen ja matemaattinen
käsittely. Monipuolisin työtavoin ja arviointimenetelmin opiskelijoita ohjataan kemian tietojen ja taitojen sekä persoonallisuuden kaikkien osa-alueiden kehittämiseen. Kemian opetuksen toteutuksessa
otetaan huomioon opiskelijoiden opiskeluvalmiudet ja luodaan myönteinen kuva kemiaa sekä sen
opiskelua kohtaan.
Opetuksen tavoitteet
Kemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 osaa kemian keskeisimmät peruskäsitteet ja tietää kemian yhteyksiä jokapäiväisen elämän ilmiöihin sekä ihmisen ja luonnon hyvinvointiin
 osaa kokeellisen työskentelyn ja muun aktiivisen tiedonhankinnan avulla etsiä ja käsitellä tietoa
elämän ja ympäristön kannalta tärkeistä kemiallisista ilmiöistä ja aineiden ominaisuuksista sekä
arvioida tiedon luotettavuutta ja merkitystä
 osaa tehdä ilmiöitä koskevia kokeita ja oppii suunnittelemaan niitä sekä osaa ottaa huomioon
työturvallisuusnäkökohdat
 osaa tulkita ja arvioida kokeellisesti tai muutoin hankkimaansa tietoa ja keskustella siitä sekä
esittää sitä muille
 perehtyy tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin tiedonhankinnan ja mallintamisen välineinä
 perehtyy nykyaikaiseen teknologiaan teollisuudessa ja ympäristötekniikassa
 osaa käyttää kemiallista tietoa kuluttajana terveyden ja kestävän kehityksen edistämisessä sekä
osallistuttaessa luontoa, ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon
 saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan.
Arviointi
Kemiassa arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtäminen sekä soveltamisen taito. Arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon kokeellisen tiedonhankinnan ja -käsittelytaitojen kehittyminen,
johon kuuluvat
 havaintojen tekeminen, mittausten ja kokeiden suunnittelu ja toteutus
 työvälineiden ja reagenssien turvallinen käyttö
 tulosten esittäminen sekä suullisesti että kirjallisesti
 tulosten tulkitseminen, mallintaminen ja arviointi
 johtopäätösten tekeminen ja soveltaminen.
Kemiassa arvioinnin menetelminä käytetään kurssikokeita, osallistumisaktiivisuuden seurantaa, kokeellista työskentelyä, työselostuksia, projektitöitä, esitelmiä tai tutkielmia. Lisäksi opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti.
Tavoitteet:
Kemian opetuksen tärkeimpinä tavoitteina ovat luonnontieteellisen ajattelun kehittäminen ja omaksuminen sekä innostaa ja perehdyttää opiskelijoita heille mielekkäällä tavalla kemialle ominaiseen
tiedonhankinta-, tiedonkäsittely- ja tiedon soveltamistapaan korostaen tiedon prosessointia. Tiedonhallinnan ja ajattelun kehittymistä monipuolistetaan kokeellisen toiminnan avulla. Laboratoriotöiden
ja demonstraatioiden avulla opiskelijoita harjaannutetaan havainnointiin, teorian ja kokeellisesti hankitun tiedon yhteyden oivaltamiseen ja tulkintaan, johdonmukaiseen ja täsmällisen tulosten esittämiseen ja mittausten luotettavuuden arviointiin. Vaihtelevin opetusmenetelmin pyritään kehittämään
opiskelijan persoonallisuuden kaikkia osa-alueita ja ohjaamaan monipuolisiin työskentelytottumuksiin sekä arvioimaan ja arvostamaan omaa työtä ja sen laatua.
Keskeisenä tavoitteena on myös saavuttaa riittävät valmiudet jatko-opiskeluun.
Espoonlahden lukion OPS-2004
111
Tietotekniikkaa ja tietoverkkoja pyritään käyttämään kemian opiskelussa tiedon hankinnassa ja
tulkinnassa, tietojen prosessoinnissa ja kemiallisissa mittauksissa.
Opiskelussa käytettävien esimerkkien ja tutkimuskohteiden valinnassa pyritään käyttämään hyväksi
lukion painotuksia, kieliä ja liikuntaa, sekä oppilaiden omia kiinnostuksen kohteita. Kemian keskeiset
termit esitellään englannin kielellä ja tiedonhankinnassa internetistä korostuu tiedonlähteiden monikielisyys. Liikuntaan liittyvää kemiaa pyritään käyttämään esimerkkeinä varsinkin orgaanisessa kemiassa.
Keskeinen sisältö:
Kemian tutkimukselle ja opetukselle on luonteenomaista eteneminen kemiallisten ilmiöiden ja aineiden ominaisuuksien havaitsemisesta ja tutkimisesta täsmällisen kemian merkkikielen käyttämiseen,
systemaattisten rakenteiden ymmärtämiseen ja aineiden ominaisuuksien ennustamiseen sekä määrällisten riippuvuuksien havaitsemiseen. Tällöin keskeistä sisältöä ovat kemian työt ja demonstraatiot
sekä kemian terminologia, peruskäsitteet ja sovellutukset: alkuaineet, jaksollinen järjestelmä, sidokset, aineen rakenne ja ominaisuudet, yhdisteet, liuokset, orgaaninen-, epäorgaaninen- ja biokemia,
reaktiot, reaktioyhtälöt, funktionaaliset ryhmät, isomeria, hapot ja emäkset, kvantitatiiviset laskut,
sähkökemia, kemiallinen tasapaino, kemian teknologia, teollisuuden prosessit, tutkimusmenetelmät,
tiedonhankintamenetelmät, ympäristönsuojelu ja arkipäivän kemia.
Työtavat:
Kemian kurssilla käytetään erilaisia työtapoja mahdollisuuksien mukaan, esimerkiksi vierailuja, kokeellista työskentelyä ja tietotekniikan hyväksikäyttöä, itsenäistä opiskelua ja yhteistoiminnallista
opiskelua normaalin tuntityöskentelyn lisäksi.
Yleiset arviointiperusteet ja niiden soveltaminen:
Arviointi ohjaa sekä opetusta että oppimista. Arvioinnin pohjana on kurssien alussa ja aikana sovittavat yhteiset tavoitteet, jotka pohjautuvat kursseille asetettuihin yleisiin tavoitteisiin.
Opetuksen tavoitteiden, sisältöjen ja työtapojen arviointia pyritään suorittamaan opettajan itsearvioinnilla, oppilaiden informaalilla ja formaalilla arvioinnilla.
Oppilaiden arvioinnin perusteeksi otetaan kognitiiviset taidot, laboratoriotyöskentelytaidot, tunti- ja
kotitehtävätaidot, itsenäisen persoonallisuuden taidot sekä ihmissuhdetaidot. Arvioinnin välineinä
käytetään muun muassa kokeita, laskennallisia tehtäviä, probleematehtäviä, esseitä, tutkielmia, tutkimustehtäviä, laboratoriotöiden työselosteita, ja projektiraportteja.
Oppilaiden itsearviointia pyritään kehittämään mm. arviointikaavakkeilla ja mahdollisuuksien mukaan
portfolioinnin avulla.
Kemian pakollisella kurssilla (KE01) on numeroarvostelu, joka perustuu jatkuvaan näyttöön ja loppukokeen arvosanaan. Suoritusmerkintä S/H haluttaessa päästötodistuksessa.
Kemian syventävillä kursseilla on numeroarvostelu, joka pohjautuu jatkuvaan näyttöön ja loppukokeen arvosanaan. Jatkuvan näytön osuus on 0 – 2 numeroa.
Kemian työkursseista annetaan hyväksymismerkintä.
Suoritettuja kursseja ei ole mahdollista mitätöidä.
Soveltavista kursseista annetaan hyväksymismerkintä.
Kemian oppimäärän arvioinnissa käytetään numeroarvostelua, joka määritetään suoritettujen kurssien keskiarvon ja jatkuvan näytön perusteella. Jatkuvan näytön osuus 0-2 numeroa kurssien keskiarvosta.
Jos opiskelija tenttii kemian kurssin, on arvioinnin pohjana opettajan ja opiskelijan sopimien tehtävien suoritus sekä koe.
Suoritusjärjestys:
Ensin suoritetaan kemian pakollinen kurssi (KE01). Kemian syventävät kurssit suositellaan suoritettavan järjestyksessä KE02, KE03, KE04, KE05 ja KE06, koska edellisen kurssin tiedot edellytetään
hallittavan seuraavalla. Tarvittaessa järjestys voi olla myös KE01, KE02, KE04, KE03, KE05 ja kokoava kurssi KE06.
Fysiikan ja kemian työkurssi 1 suoritetaan 1. vuoden keväällä kahden viimeisen jakson aikana ja esitiedoiksi edellytetään kurssi KE01. Työkurssi 2 suoritetaan 2. vuoden keväällä kahden viimeisen
jakson aikana ja esitiedoiksi edellytetään kurssit KE01 ja KE02.
Aihekokonaisuudet:
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
- Kokeellinen työskentely
Hyvinvointi ja turvallisuus
Espoonlahden lukion OPS-2004
112
- Työturvallisuus
Kestävä kehitys
- Ympäristönsuojelu
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
- Luonnontieteiden historialliset taustat
-Tiedemiehet oman aikansa kulttuurihenkilöinä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina
Teknologia ja yhteiskunta
- Maailmankuvan tarkentuminen mikro- ja makromaailman rakenteiden ja vuorovaikutusten avulla
- Teknologian käytön mahdollisuudet ja teknologian käytön rajallisuus koko yhteiskunnassa
Viestintä ja mediaosaaminen
- Tiedonhaku ja raporttien laadinta
- Raporttien esittäminen
- Tiedonlähteiden kriittinen tarkastelu
Kansainvälisyys
- Kemialle ominainen monikielinen tiedonhankinta-, tiedonkäsittely- ja tiedon soveltamistapa korostaen tiedon prosessointia.
PAKOLLINEN KURSSI
1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE01)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä
 syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kurssilla käsiteltävien asioiden
yhteydessä
 osaa orgaanisten yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä ymmärtää niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle
 tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä
 kehittää tietojen esittämisessä ja keskustelussa tarvittavia valmiuksia
 oppii kokeellisen työskentelyn, kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja
 osaa tutkia kokeellisesti orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia ja reaktioita, tuntee erotus- ja
tunnistamismenetelmiä sekä osaa valmistaa liuoksia.
Keskeiset sisällöt
 orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisia typpiyhdisteitä
sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia
 orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus
 erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus
 orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirtoreaktioita
Arviointiperusteet ja niiden soveltaminen:
Espoonlahden lukion kemian opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet.
Suoritusjärjestys:
Kaikille pakollinen kurssi. Suoritetaan ensimmäisenä kemian kurssina.
Opetusjärjestelyt ja työtavat:
Espoonlahden lukion kemian opetussuunnitelman yleiset opetusjärjestelyt ja työtavat.
Aihekokonaisuudet:
Espoonlahden lukion kemian opetussuunnitelman yleiset aihekokonaisuudet.
Espoonlahden lukion OPS-2004
113
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
2. Kemian mikromaailma (KE02)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä
 osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja, taulukoita ja järjestelmiä
 ymmärtää orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja tuntee rakenteen määrityksessä käytettäviä
menetelmiä
 osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen aineiden rakenteeseen, ominaisuuksiin ja
reaktioihin liittyviä ilmiöitä.
Keskeiset sisällöt
 alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä
 elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit
 hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava
 kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet
 atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne
 isomeria
Arviointiperusteet ja niiden soveltaminen:
Espoonlahden lukion kemian opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet.
Suoritusjärjestys:
Ensimmäinen syventävä kurssi. Suoritetaan toisena kemian kurssina.
Opetusjärjestelyt ja työtavat:
Espoonlahden lukion kemian opetussuunnitelman yleiset opetusjärjestelyt ja työtavat.
Aihekokonaisuudet:
Espoonlahden lukion kemian opetussuunnitelman yleiset aihekokonaisuudet.
3. Reaktiot ja energia (KE03)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden merkityksen
elinympäristössä (teollisuus)
 ymmärtää energian sitoutumisen ja vapautumisen kemiallisissa reaktioissa sekä niiden merkityksen yhteiskunnassa
 osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä reaktioita matemaattisesti
 osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin, reaktionopeuteen ja mekanismeihin liittyviä ilmiöitä.
Keskeiset sisällöt
 kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu
 epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia
 stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö
 energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa
 reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät
Arviointiperusteet ja niiden soveltaminen:
Espoonlahden lukion kemian opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet.
Suoritusjärjestys:
Toinen syventävä kurssi. Suoritetaan kolmantena tai neljäntenä kemian kurssina.
Espoonlahden lukion OPS-2004
114
Opetusjärjestelyt ja työtavat:
Espoonlahden lukion kemian opetussuunnitelman yleiset opetusjärjestelyt ja työtavat.
Aihekokonaisuudet:
Espoonlahden lukion kemian opetussuunnitelman yleiset aihekokonaisuudet.
4. Metallit ja materiaalit (KE04)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee teollisesti merkittäviä raaka-aineita sekä niiden jalostusprosesseja
 tuntee hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä osaa kirjoittaa hapettumis-pelkistymisreaktioita
 osaa sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä niihin liittyviä kvantitatiivisia sovelluksia
 tuntee erilaisia materiaaleja, niiden koostumusta, ominaisuuksia ja valmistusmenetelmiä sekä
kulutustavaroiden ympäristövaikutusten arviointiin käytettäviä menetelmiä
 osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen metalleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä.
Keskeiset sisällöt
 sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi
 hapettumis-pelkistymisreaktiot
 metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet
 bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit
Arviointiperusteet ja niiden soveltaminen:
Espoonlahden lukion kemian opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet.
Suoritusjärjestys:
Kolmas syventävä kurssi. Suoritetaan neljäntenä tai tarvittaessa kolmantena kemian kurssina.
Opetusjärjestelyt ja työtavat:
Espoonlahden lukion kemian opetussuunnitelman yleiset opetusjärjestelyt ja työtavat.
Aihekokonaisuudet:
Espoonlahden lukion kemian opetussuunnitelman yleiset aihekokonaisuudet.
5. Reaktiot ja tasapaino (KE05)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää reaktion tasapainotilan muodostumisen ja niihin liittyviä laskennallisia tasapainosovelluksia
 ymmärtää tasapainon merkityksen ja tutustuu tasapainoon teollisuuden prosesseissa ja luonnon
ilmiöissä
 osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä.
Keskeiset sisällöt
 reaktiotasapaino
 happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys
 liukoisuus ja liukoisuustasapaino
 tasapainoon liittyvät graafiset esitykset
Arviointiperusteet ja niiden soveltaminen:
Espoonlahden lukion kemian opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet.
Suoritusjärjestys:
Espoonlahden lukion OPS-2004
115
Neljäs syventävä kurssi. Suoritetaan viidentenä kemian kurssina.
Opetusjärjestelyt ja työtavat:
Espoonlahden lukion kemian opetussuunnitelman yleiset opetusjärjestelyt ja työtavat.
Aihekokonaisuudet:
Espoonlahden lukion kemian opetussuunnitelman yleiset aihekokonaisuudet.
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
Kemian laskut, kemian syventävä kurssi (KE06)
Tavoitteet:
 Opiskelija muodostaa jäsentyneen kokonaiskuvan kemian keskeisimpien alueiden perusperiaatteista ja niihin liittyvistä laskuista.
 Opiskelija saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua
kohtaan.
 Opiskelija vahvistaa valmiuksiaan ratkoa kemiallisia ongelmia ja hankkii mahdollisimman hyvän
pohjan jatko-opinnoille.
 Kerrataan lukion kemian oppimäärä.
Keskeinen sisältö:
 Aineen rakenne ja ominaisuudet
 Jaksollinen järjestelmä
 Alkuaineiden kemia
 Kemiallinen reaktio
 Hapettuminen ja pelkistyminen
 Protolyysireaktiot
 Stökiömetria
 Sähkökemia
 Kemiallinen tasapaino
 Orgaaninen kemia
Opetusjärjestelyt ja työtavat:
Pääasiassa itsenäinen työskentely yksin tai ryhmissä sovitun aikataulun mukaan sekä tarvittaessa
normaali tuntityöskentely. Espoonlahden lukion kemian opetussuunnitelman yleiset opetusjärjestelyt
ja työtavat.
Arviointiperusteet ja niiden soveltaminen:
Espoonlahden lukion kemian opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet. Numeroarvostelu, joka
perustuu jatkuvaan näyttöön ja loppukokeen arvosanaan.
Suoritusjärjestys:
Suositellaan suoritettavaksi kokoavana ja syventävänä kurssina KE05:n jälkeen.
Aihekokonaisuudet:
Espoonlahden lukion kemian opetussuunnitelman yleiset aihekokonaisuudet.
KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT
Fysiikan ja kemian työkurssi (FY11),
fysiikan ja kemian yhteinen soveltava kurssi
Kurssi on tarkoitettu niille, joita kiinnostavat kemian syventävät opinnot ja suorittavat kaikki kemian
syventävät kurssit..
Tavoitteet:
 Opiskelija omaksuu kemian kokeellisia tutkimusmenetelmiä.
Espoonlahden lukion OPS-2004
116



Opiskelija oppii suunnittelemaan ja tekemään mittauksia ja harjoitustöitä, esittämään työnsä
tuloksineen kirjallisesti sekä arvioimaan tulosten luotettavuutta.
Opiskelija kehittää yhteistyötaitojaan.
Opiskelija oppii arvioimaan omaa työskentelyään.
Keskeinen sisältö:
Kurssi koostuu kemiaan liittyvistä mittauksista sekä raporteista ja työselostuksista. Työt tehdään
koulussa tai sopimuksen mukaan muualla. Lisäksi osana kurssin suoritusta voi olla erityyppiset vierailut, joista on sovittava erikseen.
Kurssin hyväksytty suoritus edellyttää:
Luennot:
 "Kemian työturvallisuus ja työtavat" (Pakollinen ennen harjoitustöiden aloittamista)
 "Tulosten esittäminen ja käsittely kemiassa"(Pakollinen ennen työselostusten laatimista)
Harjoitustyöt:
 Esim. 8 harjoitustyötä tai mittausta (8 x 2 h) ja niihin liittyvien raporttien tai työselostusten laatiminen
 1 tai 2 harjoitustyötä raportteineen voidaan korvata erikseen sovittaessa vierailulla
 Esimerkkejä harjoitustöistä:
 Liuosten valmistus ja laimentaminen
 Eristysmenetelmät ja kokeelliset tekniikat
 Fysikokemiallisten vakioiden ja suureiden määritys
 Epäorgaaninen synteesi
 Orgaaninen synteesi
 Materiaali synteesi
 Epäorgaaninen kvalitatiivinen analyysi
 Orgaaninen kvalitatiivinen analyysi
 Kvantitatiivisesta analyysistä esim. gravimetrinen analyysi, titraus, kolorimetrinen ja spektrofotometrinen analyysi, kromatografinen määritys jne.
 Luonnonaineiden eristys
 Biokemialliset kokeet
Opetusjärjestelyt ja työtavat:
Mittaukset, raportit ja työselostukset tehdään pääsääntöisesti pareittain. Espoonlahden lukion kemian opetussuunnitelman yleiset opetusjärjestelyt ja työtavat.
Arviointiperusteet ja niiden soveltaminen:
Espoonlahden lukion kemian opetussuunnitelman yleiset arviointiperusteet. Työkurssista annetaan
hyväksymismerkintä. Jokainen työ on suoritettava hyväksytysti. Tarvittaessa harjoitustyöt arvostellaan asteikolla 1, 2 ja 3.
Seuraavat tekijät määräävät työn hyväksynnän ja mahdollisen arvosanan:
 raportin/työselostuksen sisältö, tulokset ja selkeys
 yhteistyökyky työparin ja ohjaajan kanssa
 kyky työskennellä itsenäisesti
 kyky arvioida kriittisesti omaa työskentelyä
 kyky arvioida kriittisesti tehtyjä mittauksia ja saatujen tulosten luotettavuutta
 työskentelyn siisteys ja välineistä huolehtiminen
Suoritusjärjestys:
Suoritetaan 2. vuoden keväällä kahden viimeisen jakson aikana, esitiedoiksi edellytetään kurssi
KE01, KE02 ja KE03, jos ehditty jo keväällä suorittaa tai suoritetaan samanaikaisesti.
Aihekokonaisuudet:
Espoonlahden lukion kemian opetussuunnitelman yleiset aihekokonaisuudet.
Espoonlahden lukion OPS-2004
117
9.9.
Uskonto
Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin
uskontoihin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin. Uskonnonopetuksessa uskontoa tarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää.
Uskonnonopetus on erilaisia näkemyksiä huomioon ottavaa ja yksilöllistä vakaumusta kunnioittavaa.
Oppiaineksen opetuksessa hyödynnetään viimeaikaista teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta.
Koska uskonto on osa kulttuuria ja yhteiskuntaa, uskonnonopetuksella on luontaiset kytkennät myös
humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin ja taideaineisiin.
Uskonnonopetuksessa luodaan edellytykset ymmärtää uskontoja ja soveltaa tätä tietoa oman maailmankatsomuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan jäsentämisessä sekä kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa käytetään hyväksi uskontojen omia lähteitä, tutkimusta ja eri medioiden välittämää ajankohtaista materiaalia. Opetuksessa painottuvat aktivoivat työtavat, joiden avulla uskonnon sisältöjä liitetään opiskelijoiden kokemusmaailmaan ja autetaan heitä prosessoimaan ja sisäistämään kurssien sisältöjä ja kasvamaan asetettujen tavoitteiden suuntaan.
Opetuksen tavoitteet
Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 hallitsee uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa niin, että hän ymmärtää uskonnon merkityksen ja vaikutuksen niin yksityisen ihmisen ja yhteisön elämässä kuin yhteiskunnassa ja kulttuurissakin
 hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoa, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida erilaisia uskontoihin liittyviä kysymyksiä
 kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan ja kulttuuriidentiteettiään sekä arvostaa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä
 kunnioittaa ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja pystyy elämään ja toimimaan eri kulttuureista
tulevien ja eri tavoin ajattelevien ja uskovien ihmisten kanssa monikulttuurisessa yhteiskunnassa
ja maailmassa
 ymmärtää henkilökohtaisen vastuun merkityksen sekä tiedostaa erilaisten eettisten ratkaisujen
taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen
 hallitsee uskonnollisiin ja moraalisiin kysymyksiin liittyviä keskustelu- ja ajattelutaitoja sekä uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä arviointia.
Arviointi
Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu katsomuksellisten ajattelutaitojen hallintaan, joka tarkoittaa kykyä yhdistellä, eritellä ja arvioida uskontoja, uskonnon ja kulttuurin sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetuksessa opiskelijoita ohjataan arvioimaan asetettujen ja omien tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu sekä opiskelijoiden yksilölliset taidot. Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita oman työskentelynsä suunnitteluun,
arviointiin ja kehittämiseen.
9.9.1
Evankelis-luterilainen uskonto
PAKOLLISET KURSSIT
1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE01)
Espoonlahden lukion OPS-2004
118
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

osaa hahmottaa maailmankuvan ja maailmankatsomuksen väliset erot sekä näihin vaikuttavat
tekijät.

analysoi oman maailmankatsomuksensa aineksia ja oppii kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen maailmankatsomus.

tarkastelee uskontoa yleismaailmallisena ilmiönä, sekä kulttuuriin, yhteiskuntaan ja maailmankatsomuksiin vaikuttavana tekijänä.

osaa eritellä uskonnon ulottuvuuksia.

syventää tietojaan Raamatusta, sen tutkimuksesta ja tulkinnasta ja oppii arvioimaan Raamatun
ja kristillisen tradition merkitystä uskonnollisen maailmankatsomuksen muotoutumisessa.

tiedostaa uskonnon aseman muuttumisen historian kuluessa.
Keskeiset sisällöt

Maailmankatsomuksen muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät

Uskonnon määrittely ja eri ulottuvuudet (esim. myytit, riitit, opit jne.)

Uskontotieteen perusteet

Raamatun synty ja pääsisältö

Raamatun tieteellinen tutkimus ja tulkinta

Raamatun vaikutus länsimaiseen kulttuuriin

Uskonnon asema nykyaikana
Menetelmät
Opettajan luennointi ja yhteinen opetuskeskustelu, oppilaiden näytelmät, esitykset, mahdolliset tutkielmat Raamatun kirjoista, erilaiset yksilötyöt Raamatun kirjojen sisällöstä, tutkimuksesta ja tulkinnasta, videot ja elokuvat, ryhmätyöt ja parikeskustelut, vierailuretket
(esim. Helinä Rautavaaran etnografiseen museoon)
Arviointi
Arvosanan perustana on koenumero. Jatkuvalla näytöllä on korottava vaikutus arvosanaan. Kirjallisten töiden laiminlyöminen voi laskea numeroa.
Suoritusjärjestys
Kurssi suositellaan suoritettavaksi ennen muita uskonnon kursseja.
2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE02)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

hahmottaa kirkkohistorian päävaiheet ja osaa liittää ne maailmanhistorian yhteyteen.

tutustuu erityisesti kristinuskon syntyvaiheisiin liittyviin tapahtumiin ja löytää sieltä yhteyksiä nykypäivän käytäntöihin ja tapoihin esim. kummikäytäntö, symbolit jne.

syventää tietojaan luterilaisen kirkon syntyyn ja muotoutumiseen liittyvistä tekijöistä sekä luterilaisen kirkon opillisista korostuksista.

tuntee suurimmat kirkkokunnat ja niiden erityispiirteet.

ymmärtää kirkkojen roolin tämän päivän maailmassa ja uskonnollisen elämänpiirin yhteyden sosiaali-, aate- ja taidehistoriaan.

perehtyy kristilliseen ekumeniaan ja kristinuskon nykytilanteeseen eri puolilla maailmaa
Keskeiset sisällöt

Kristinuskon synty ja asema Rooman valtakunnassa

idän ja lännen kirkkojen ero

Kristinuskon leviäminen ja ristiretket

Katolinen keskiaika

Reformaation synty ja eteneminen

Lutherin opetukset

Protestanttisten kirkkojen erot ja yhtäläisyydet

Ortodoksisen kirkon historia ja perinteet

Kristillinen lähetystyö
Espoonlahden lukion OPS-2004
119



Kristillinen ekumenia ja uskontojen välinen vuoropuhelu
Kristinuskon vaiheet uudelta ajalta nykypäivään
Kristinusko eri puolilla maailmaa
Menetelmät
Opettajan luennointi, yksilötyöt (erilaiset eläytyvät kirjoitelmat jne.), opiskelijoiden esitelmät ja tutkielmat, ryhmätyöt, näytelmät, väittelyt, videot ja elokuvat, vierailut (ortodoksinen kirkko, katolinen
kirkko ja vapaiden suuntien tilaisuudet), eri kirkkokuntien internetsivujen hyödyntäminen.
Arviointiperusteet
Arvosanan perustana on koenumero. Jatkuvalla näytöllä on korottava vaikutus arvosanaan. Kirjallisten töiden ja vierailujen laiminlyöminen voi laskea numeroa.
3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE03)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää tietojaan kristinuskon perusopeista.
 oppii löytämään yhteydet kristinuskon perusoppien ja eettisten periaatteiden väliltä esim. luominen ja lunastus tasa-arvoisen ihmisarvon perustana. tuntee tärkeimmät eettiset teoriat ja etiikkaan liittyvät käsitteet
 pohtii erilaisia moraalisia ongelmia ja tutustuu erilaisiin näkökantoihin. ymmärtää Raamatun yhteyden elämänkysymyksiin ja tutustuu eri kirkkojen eettisiin kannanottoihin.
 saa aineksia omiin moraaliin liittyviin mielipiteisiin ja valintoihin sekä tietää olevansa vastuussa
eettisistä ratkaisuistaan.
Keskeiset sisällöt
 Ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema jne.
 Kristinuskon pääopit (esim. Jumalasta, pelastuksesta, ihmisestä, luonnosta)
 Etiikan käsitteet ja etiikan teoriat
 Kristillisen etiikan pääpiirteet ja eri kirkkojen kannanotot
 Yksilöön ja yhteiskuntaan liittyviä eettisiä kysymyksiä
Menetelmät
Opettajan luennointi ja yhteinen opetuskeskustelu, opiskelijoiden alustukset erilaisista moraalisista
kysymyksistä, videot ja elokuvat, paneelikeskustelut ja väittelyt, ryhmätyöt ja parikeskustelut.
Arviointiperusteet
Arvosanan perustana on koenumero. Monipuolisella alustuksella ja aktiivisella osallistumisella keskusteluihin on korottava vaikutus arvosanaan. Kirjallisten töiden laiminlyöminen voi laskea numeroa.
Suoritusjärjestys
Kurssi suositellaan suoritettavaksi UE1- ja UE2-kurssien jälkeen ja mielellään vasta abivuonna.
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
4. Uskontojen maailmat (UE04)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

syventää tietojaan uskontojen tutkimuksesta ja luokittelusta.

saa yleissivistävät tiedot eri maailmanuskontojen synnystä, opeista ja kultista. perehtyy uskontojen vaikutuksiin eri kulttuureissa.

ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden.

oppii kunnioittamaan toisten uskontojen kannattajien näkemyksiä ja tapoja.
Keskeiset sisällöt
Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta.
Espoonlahden lukion OPS-2004
120







uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät
uskontojen pyhät kirjat ja oppi
uskontojen eettiset ohjeet
uskontojen kultit ja rituaalit
uskontojen suuntaukset
uskonto ja yhteiskunta
uskontojen vaikutus taiteeseen, arkkitehtuuriin, musiikkiin jne.
Menetelmät
Opettajan luennointi ja erilainen virikemateriaali (tekstinäytteet, esineet, kuvat jne.),opetusvideot ja
elokuvat, opiskelijoiden esitelmät, ryhmätyöt, näytelmät, väittelyt ja vierailut (esim. synagoga, moskeija, buddhalainen keskus), erilaiset yksilötyöt, kilpailut ja mahdolliset kansainväliset kurssin loppujuhlat
Arviointiperusteet
Arvosanan perustana on koenumero. Jatkuvalla näytöllä on korottava vaikutus arvosanaan. Esitelmän ja vierailujen laiminlyöminen voi laskea numeroa.
Suoritusjärjestys
Kurssi suositellaan suoritettavaksi UE1-kurssin jälkeen.
5. Mihin suomalainen uskoo? (UE05)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

kertaa tietonsa Suomen kirkkohistoriasta.

tutustuu uskonnon vaikutuksiin suomalaisen kulttuurin eri alueisiin.

saa perustiedot erilaisista Suomessa toimivista uskonnollisista yhteisöistä ja oppii ryhmittelemään nämä syntyhistorian, opin ja korostusten mukaan.

pohtii uskonnon vaikutusta ihmisen elämään ja mielenterveyteen.

oppii arvioimaan kriittisesti ympärillään tarjottavia erilaisia aatteita ja liikkeitä.

Kurssilla otetaan esille suomalaisessa yhteiskunnassa käytäviä uskontoon liittyviä ajankohtaisia
keskusteluteemoja esim. kirkon rooli kriisitilanteissa.
Keskeiset sisällöt

muinaissuomalainen uskonto

Suomen kirkkohistorian yleislinjat

luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa

ei-kristilliset yhteisöt Suomessa

kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan
Menetelmät
Opettajan luennointi, opiskelijoiden alustukset, näytelmät, väittelyt, videot, pari- ja ryhmätyöt, tiedotusvälineiden seuraaminen kurssin aikana ja raportin laatiminen Suomen uskonnollisista uutisista,
vierailijat (esim. Jehovan todistaja, mormoni) ja vierailut (esim. Hare Krisna-liike)
Arviointiperusteet
Kurssin arvioinnin perustana on koenumero. Monipuolinen esitelmä voi nostaa arvosanaa. Esitelmän ja vierailujen laiminlyöminen voivat laskea arvosanaa.
Suoritusjärjestys
Kurssi suositellaan suoritettavaksi UE1- ja UE2-kurssien jälkeen.
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
6. Uskonnon kertauskurssi (UE06)
Tavoitteet
Espoonlahden lukion OPS-2004
121
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
* kertaa uskonnon kurssien keskeisimpiä sisältöjä
* syventää tietojaan ryhmän valitsemista aihepiireistä
* valmistautuu vastaamaan ylioppilastutkinnon ainereaalin uskonnon kysymyksiin
* oppii soveltamaan uskonnon tietoja ympäröivän kulttuurin, median ja erilaisten uskontoon liittyvien
ilmiöiden analysoimiseen
Keskeiset sisällöt
* vanhat ylioppilaskirjoitusten kysymykset ja niihin vastaaminen
* uskonnon kurssien keskeisten sisältöjen mieleenpalauttaminen
* uskonnon vaikutus ihmisten elämässä ja ympäröivässä kulttuurissa
Menetelmät
* ajankohtaisiin tapahtumiin tutustuminen, luennointi, ryhmätyöt, elokuvat, opetusvideot
Arviointi
Portfolio, johon kootaan kurssilla annetut itsenäiset tehtävät. Aktiivinen osallistuminen kurssille.
Kurssista saa numeroarvosanan, jonka tarkempi rakentuminen selitetään kurssin alussa.
9.9.2
Ortodoksinen uskonto
PAKOLLISET KURSSIT
1. Ortodoksinen maailma (UO1)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee kirkon synnyn ja kehityksen sekä kirkon nykyisyyttä muovanneet tekijät
 ymmärtää oman kirkkonsa muotoutumisen historian kulussa
 tuntee ortodoksisia paikalliskirkkoja sekä niiden historiallista ja kulttuurista merkitystä
 näkee oman uskonnollisen perinteensä osana historiallista ketjua.
Keskeiset sisällöt
 varhaiskirkko
 Bysantin aika – oppi ja hallinto määräytyvät
 idän ja lännen kirkon ero
 Venäjän kirkko ja muut ortodoksiset paikalliskirkot
 orientaaliset kirkot
 lännen kirkot
2. Uskonoppi ja etiikka (UO2)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee ortodoksisen kirkon opin lähteet ja perusteet
 hahmottaa eri kirkkojen opillisia eroja ja eriävään kehitykseen johtaneita syitä
 tuntee ortodoksisen ihmiskuvan ja etiikan perusteet sekä ymmärtää, kuinka näiden pohjalta kirkko voi muodostaa eettisiä kannanottoja uusiin esille tuleviin kysymyksiin
 ymmärtää, että eri maiden ortodoksiset kirkot voivat päätyä erilaisiin eettisiin tulkintoihin.
Keskeiset sisällöt
 ortodoksisen opin lähteet ja pyhän käsite
 Pyhä Kolminaisuus
 Jumalansynnyttäjä
 pyhät ihmiset ja ajan pyhittäminen
 ortodoksinen ihmiskuva
 yksilö- ja yhteisöeettisiä kysymyksiä
3. Raamattutieto (UO3)
Espoonlahden lukion OPS-2004
122
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee Raamatun synnyn ja rakenteen sekä taustalla vaikuttaneen kulttuurihistorian
 hahmottaa jumalakuvan kehityksen historian kulussa ja Raamatun sisällä sekä messiasodotuksen syntymisen ja täyttymisen Palestiinassa
 tuntee Raamatun käytön ortodoksisessa kirkossa ja sen liturgisessa elämässä
 ymmärtää eri Raamatun kirjojen merkityksen tämän päivän kristinuskolle ja erityisesti ortodoksiselle kirkolle sekä Raamatun merkityksen etiikan muotoutumisessa
 osaa omatoimisen Raamatun käytön.
Keskeiset sisällöt
 Jumala ja ihminen Pentateukissa
 viisauskirjallisuus
 profeetat ja messiasodotus
 evankeliumien synty ja niiden erityispiirteet
 Jeesuksen henkilö
 Apostolien tekojen kuvaus kirkon ensi vaiheista
 Paavali ja hänen kirjeensä
SYVENTÄVÄT KURSSIT
4. Uskontojen maailmat (UO4)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet
 ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan
 ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä.
Keskeiset sisällöt
Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan kristillisperäisiä uskontoja ja uususkontoja.
 uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät
 uskontojen pyhät kirjat ja oppi
 uskontojen eettiset ohjeet
 uskontojen kultit, rituaalit ja taide
 uskontojen suuntaukset
 uskonnot ja yhteiskunta
5. Ortodoksinen Suomi (UO5)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee Suomen ortodoksisen kirkon historian ja nykypäivän
 ymmärtää eri kirkkojen merkityksen suomalaisessa yhteiskunnallisessa kehityksessä
 hahmottaa uskonnon ilmenemisen taiteessa
 tuntee Suomessa elävää monikansallista ortodoksista kulttuuria
 osaa jäsentää nykyistä uskonnollista tilannetta Suomessa.
Keskeiset sisällöt
 suomalainen muinaisusko
 ortodoksit idän ja lännen välissä
 katolisuudesta luterilaisuuteen
 itsenäisen Suomen ortodoksinen kirkko
Espoonlahden lukion OPS-2004
123


9.9.3.
maahanmuuttajien ortodoksinen perinne – ykseys ja erilaisuus
uskonnollinen tilanne nykypäivän Suomessa
Islam uskonto
PAKOLLISET KURSSIT
UI Islam, yhteiskunta ja kulttuuri
-
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
tuntee islamin synnyn, kehityksen, leviämisen sekä islamin nykyaikana
ymmärtää islamin opin perusteet sekä Jumalan palvelemisen (Ibada)
merkityksen
tuntee islamin pääsuunnat sekä niiden historiallista ja kulttuurista vaikutusta
ymmärtää, miten islam vaikuttaa eri puolilla maailmaa
Keskeiset sisällöt
-
maailma islamin syntyaikana
profeetta Muhammedin elämänkerta
islamin synty ja alkuvaiheet Mekassa ja Medinassa
kalifien aika
islamin leviäminen ja pääsuunnat
islam nykyajan maailmassa
islamin ja muiden uskontojen välinen vuoropuhelu
UI2 Islamin oppi ja etiikka
Tavoitteet
-
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
tuntee islamin opin perusteet
ymmärtää Koraanin yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan
ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussa ratkaisuistaan
saa perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista ja osaa
kytkeä ne uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin
Keskeiset sisällöt
-
islamin käsitys Jumalasta, ihmisestä ja maailmasta
uskon pilarit (Arkan Al-Iman)
elämän tarkoitus
kuoleman jälkeinen elämä
hyvän ja pahan käsitteet
islamin pilarit (Arkan Al-Islam)
islamilainen etiikka
yksilö- ja yhteisöeettisiä kysymyksiä
UI3 Koraanitieto
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
Espoonlahden lukion OPS-2004
124
-
tuntee Koraanin synnyn ja rakenteen
tuntee Koraanin käytön islamin opetuksen mukaan
ymmärtää Koraanin merkityksen tämän päivän islamille sekä Koraanin merkityksen etiikan muotoutumisessa
osaa omatoimisen Koraanin käytön
Keskeiset sisällöt
-
Koraani Jumalan ilmoitus (Al-Risala)
Koraanin ilmoitusten välittäminen (Al-Wahi)
Koraanin ilmoitusten tilannekohtaisuus (Asbaabu Al-Nuzuul)
Koraani käsikirjoituksena ja valmiina painoksena
rakenne ja sisällön aihealueet
muoto, kieli ja tyyli
tekstin tulkinta (Tafsir Al-Qur’an)
Koraanin lukeminen
SYVENTÄVÄT KURSSIT
UI4 Uskontojen maailmat
Tavoiteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
-
tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet
ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan
ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä
Keskeiset sisällöt
Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, budhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja
kristinuskoa alla olevien teemojen näkökulmasta
-
uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät
uskontojen pyhät kirjat ja oppi
uskontojen eettiset ohjeet
uskontojen kultit, rituaalit ja taide
uskontojen suuntaukset
uskonnot ja yhteiskunta
UI5 Islam meillä ja muualla
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että oppilas
-
Espoonlahden lukion OPS-2004
tuntee islamilaisen sivilisaation olemassaolon ja merkityksen länsimaissa
ymmärtää islamin suhtautumisen tieteisiin ja tuntee islamin ja lännen tieteiden vuorovaikutusta
ymmärtää islamin suhtautumisen taiteisiin, tuntee islamilaisen taiteen lajeja sekä tuntee
islamilaisen ja länsimaisen taiteen vuorovaikutusta
tuntee islamilaista moskeijanrakennustaidetta ja arkkitehtuuria
ymmärtää uskontojen merkityksen tieteiden ja taiteiden muokkaajana
ymmärtää tieteiden ja taiteiden merkityksen eri uskontoja, kulttuureja ja ihmisiä yhdistävänä tekijänä myös nykypäivänä
125
-
ymmärtää islamin yleismaailmallisen luonteen sekä islamin nivoutumisen yhteiskuntaan
ja kulttuuriin
Keskeiset sisällöt
-
9.9.4.
islamilainen sivilisaatio länsimaissa
islamin tieteiden vaikutus lännessä
islamin käsitys taiteesta ja muotoilusta
lännen vaikutus islamilaiseen taiteeseen
moskeijoiden kehitys ja islamilainen arkkitehtuuri
sivilisaatioiden silta tämän päivän maailmassa – islam ja länsi
islamin ajankohtainen tilanne maailmassa
Muut uskonnot (UX)
Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmien perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja tavoitteita.
Muiden uskontojen opetusta varten opetussuunnitelman perusteet annetaan erillisillä päätöksillä.
Kurssien koodit muodostetaan käyttäen koodia UX ja kurssin numeroa.
Espoonlahden lukion OPS-2004
126
9.10.
Elämänkatsomustieto
Suositus kurssien suoritusjärjestykseksi
Ensin suoritetaan ET01 kurssi ja sen jälkeen opiskelija voi valita, missä järjestyksessä hän suorittaa
seuraavat kurssit.
Kurssien suorittaminen itsenäisesti
Kurssin arvosteluun vaikuttaa merkittävästi oppituntien keskustelut ja kursseilla tehdään vierailuja.
Tämän takia kurssien itsenäinen suorittaminen ei ole suotavaa. Perustellusta syystä opiskelija voi
kuitenkin suorittaa kurssin itsenäisesti.
Arviointi
Arvioinnissa huomioidaan kurssikoe sekä muut opiskelijan kirjalliset tuotokset. Lisäksi huomioidaan
opiskelijan kyky osallistua keskusteluun ilmaisten ja pohtien katsomuksellisia mielipiteitään monipuolisesti ja kuunnellen ja kunnioittaen muita.
1. Hyvä elämä (ET01)
Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen
elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 kasvattaa kykyään sitoutua valitsemiinsa moraalisiin periaatteisiin ja haluaan toimia arvostustensa mukaisesti
 kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta
 kehittää kykyään nähdä kokonaisuuksia yhä monimuotoisemmaksi käyvässä maailmassa ja
näin vahvistaa kykyään muodostaa omaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan
 oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä
 kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviä näkemyksiään ja tuntemuksiaan suvaitsevaisesti, johdonmukaisesti ja luovasti.
Keskeiset sisällöt
 peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti
 hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja
 ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi
 elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys
 identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri elämänvaiheissa
 yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa
 hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin ja tottumuksiin
Menetelmät
Kurssilla käytetään monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä. Opiskelija valmistaa alustuksen yhdestä moraaliongelmasta. Kurssilla tutustutaan eri näkökulmiin opettajan ja opiskelijoiden esitysten
lisäksi keskustelemalla, arvioiden kriittisesti erilaisia mielipiteitä muita kunnioittavassa hengessä.
Kurssilla käydään vierailulla tai järjestetään vierailija oppitunnille. Opiskelumateriaalina käytetään
Espoonlahden lukion OPS-2004
127
oppikirjan lisäksi muuta kirjallisuutta, lehtiä, elokuvaa sekä internetiä. Kurssilla seurataan tiedotusvälineiden ajankohtaista aineistoa.
Arviointi
Arvioinnissa huomioidaan tuntiaktiivisuus (erityisesti osallistuminen tunnin aiheen mukaiseen keskusteluun), oppilaan alustus yhdestä moraaliongelmasta, sekä kirjallinen kurssikoe.
2. Maailmankuva (ET02)
Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään
maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen
siinä.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii tuntemaan historiallisesti merkittäviä ja nykyajassa vaikuttavia maailmankuvia sekä kasvattaa tietämystään niiden perustalla olevista uskomusjärjestelmistä
 oppii kysymään ja arvioimaan väitteiden ja uskomusjärjestelmien perusteluja
 kehittää ymmärrystään eri instituutioiden merkityksestä maailmankuvan muokkaajina ja välittäjinä
 jäsentää omaa maailmankuvaansa samalla pitäen sen avoimena mielekkäälle keskustelulle.
Keskeiset sisällöt
 maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden keskinäinen
suhde
 maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta
 maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteiden
ja uskontojen rajankäynti
 koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina
 länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat
 kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus
 maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi
Menetelmät
Kurssilla käytetään monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä. Opiskelija valmistaa kirjallisen työn
yhdestä valitsemastaan aiheesta. Kurssilla tutustutaan eri näkökulmiin opettajan ja opiskelijoiden
esitysten lisäksi keskustelemalla, arvioiden kriittisesti erilaisia mielipiteitä muita kunnioittavassa hengessä. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään vierailu taidenäyttelyyn. Opiskelumateriaalina käytetään oppikirjan lisäksi muuta kirjallisuutta, lehtiä, elokuvaa sekä internetiä.
Arviointi
Arvioinnissa huomioidaan tuntiaktiivisuus, kirjallinen työ sekä kirjallinen kurssikoe.
3. Yksilö ja yhteisö (ET03)
Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja yksilölliselle identiteetille
 oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä ja yhteiskunnassa, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä
Espoonlahden lukion OPS-2004



128
oppii tarkastelemaan yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toimintaa osana yhteiskunnallista vallankäyttöä
oppii arvioimaan poliittisia keinoja ja päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja haluaan rakentavaan
yhteiskunnalliseen osallistumiseen
ymmärtää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeudenmukaisuuden merkityksen hyvän yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta.
Keskeiset sisällöt
 ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julkinen
 vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot
 teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta
 hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena
 ihmisoikeudet ja niiden historia
 poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot
 oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä
Menetelmät
Kurssilla käytetään monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä. Opiskelija laatii esitelmän yhdestä
ideologiasta tai utopiasta. Kurssilla tutustutaan eri näkökulmiin opettajan ja opiskelijoiden esitysten
lisäksi keskustelemalla, arvioiden kriittisesti erilaisia mielipiteitä muita kunnioittavassa hengessä.
Kurssilla käydään vierailulla ja/ järjestetään vierailija oppitunnille. Opiskelumateriaalina käytetään
oppikirjan lisäksi muuta kirjallisuutta, lehtiä, elokuvaa, sekä internetiä. Kurssilla seurataan tiedotusvälineiden ajankohtaista aineistoa.
Arviointi
Arvioinnissa huomioidaan tuntiaktiivisuus (erityisesti osallistuminen tunnin aiheen mukaiseen keskusteluun), oppilaan esitelmä yhdestä ideologiasta tai utopiasta sekä kurssikoe.
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
4. Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET04)
Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii tuntemaan kulttuuria merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana
 tutustuu erilaisiin kulttuuriperintöihin ja niihin liittyviin elämäntapoihin
 kehittää kykyään arvioida ihmisten käsityksiä ja tekoja suhteessa heidän omiin arvostuksiinsa ja
uskomusjärjestelmiinsä
 oppii suvaitsevaisuutta erilaisia elämänkatsomuksellisia ratkaisuja ja identiteettivalintoja kohtaan
 perehtyy suomalaisen identiteetin ilmenemismuotoihin
 ymmärtää rasismin, muukalaisvihan ja syrjinnän ihmisoikeusloukkauksina.
Keskeiset sisällöt
 kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt
 identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö
 saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkitys
 kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus
 etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa
 elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa
 etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa
Menetelmät
Espoonlahden lukion OPS-2004
129
Kurssilla käytetään monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä. Opiskelija laatii esitelmän yhdestä
suomalaiseen kulttuuriin liittyvästä aiheesta. Kurssilla tutustutaan eri näkökulmiin opettajan ja opiskelijoiden esitysten kuuntelemisen lisäksi keskustelemalla, arvioiden kriittisesti erilaisia mielipiteitä
muita kunnioittavassa hengessä. Kurssilla käydään vierailulla näyttelyssä tai museossa. Käydään
vuoropuhelua erilaisten kulttuurien edustajien kanssa oppitunnilla ja / vierailuilla. Opiskelumateriaalina käytetään kirjallisuutta, lehtiä, elokuvaa, sekä internetiä. Kurssilla seurataan tiedotusvälineiden
ajankohtaista aineistoa.
Arviointi
Arvioinnissa huomioidaan tuntiaktiivisuus (erityisesti osallistuminen tunnin aiheen mukaiseen keskusteluun), opiskelijan esitelmä suomalaiseen kulttuuriin liittyvästä aiheesta sekä kurssikoe.
5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET05)
Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 kehittää herkkyyttään arvioida arvostuksissa ja uskomusjärjestelmissä esiintyviä eroja ja yhtäläisyyksiä
 oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä
 tuntee eri kulttuureissa vaikuttavia ja tärkeinä pidettyjä uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä kasvattaa tietämystään niiden taustoista sekä niiden välittymisestä nykyajassa
 ymmärtää myyttien ja uskonnollisten käsitysten historiallisen synnyn ja nykyisen merkityksen
maailman ilmiöiden selittäjinä
 oppii hahmottamaan maailman selittämistä eurooppalaisessa kulttuuriperinnössä.
Keskeiset sisällöt
 maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt
 uskonnon ja uskonnollisuuden olemus
 uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen
 ateismi ja agnostismi
 sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia
 humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina
Espoonlahden lukion OPS-2004
130
9.11.
Filosofia
Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen
toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofian opiskelu lukiossa tukee opiskelijoiden yksilöllistä kehitystä ja edistää
yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia, joita tarvitaan muuttuvassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa. Filosofiassa opiskeltavat tiedolliset kokonaisuudet ovat välttämättömiä kulttuuriperinnön ja
nykykulttuurin ymmärtämiseksi.
Filosofian käytännön merkitys perustuu siihen, että opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Filosofian opiskelu auttaa näkemään, mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Tietojen ja taitojen erikoistumisen vastapainona filosofian opiskelu opettaa hahmottamaan laajempia käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset todellisuudesta,
arvoista ja normeista voivat muodostaa keskenään johdonmukaisia kokonaisuuksia tai olla keskenään ristiriidassa. Filosofia kehittää arvostelukykyä.
Filosofian opetus edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Filosofiassa annetaan runsaasti tilaa opiskelijoiden yksilöllisten näkemysten muodostamiselle. Kun opiskelijat paneutuvat filosofian
peruskysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään sekä samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin yksilöllisiin
mahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuullisiksi ja suvaitsevaisiksi kansalaisiksi.
Opetuksen tavoitteet
Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja
 osaa jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnistaa väitteitä ja niiden perusteluja
 ymmärtää erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja sekä pystyy keskustelemaan niistä johdonmukaisesti ja järkevästi
 hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja osaa
suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin.
Menetelmät
Filosofian kursseilla perustyötapoina käytetään luennointia ja siihen liittyvää opetuskeskustelua. Kysymyksiä pohditaan myös ryhmissä tai pareittain. Opetuksessa käytetään apuna opetusvideoita,
elokuvia ja internet-sivuja. Kursseilla tehdään erilaisia kirjoitustehtäviä esim. elokuva-analyysi. Kurssiin voi kuulua vierailuretkiä esim. Helsingin yliopistolle filosofian laitoksen luennoille tai taidenäyttelyyn. Kurssin alussa sovitaan kuuluuko kurssisuoritukseen mahdollisesti esitelmä, kirjallinen tutkielma tai filosofisen teoksen lukeminen.
Arviointi
Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista omaa filosofista
ajattelua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen, mutta kysymysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys.
Arvioinnin perustana on koenumero. Kurssikohtaisesti sovitaan kirjallisten töiden tai esitelmän vaikutus arvosanaan. Aktiivinen osallistuminen opetuskeskusteluun tai pohdintoihin omissa ryhmässä voi
vaikuttaa arvosanaan korottavasti.
PAKOLLINEN KURSSI
1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FF01)
Espoonlahden lukion OPS-2004
131
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja, ymmärtää, miten filosofiassa käsitteellistetään todellisuutta, tietämistä, toimintaa ja arvoja
 tunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja arkisia käsityksiä todellisuudesta, sen tietämisestä ja
siinä toimimisesta
 hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osaa perustella käsityksiä hyvästä ja
oikeasta.
 käy läpi länsimaisen filosofian historian
 saa mahdollisuuden yhdessä muiden kanssa tuoda rohkeasti esille omia ajatuksiaan
Keskeiset sisällöt

mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin, tieteellisiin ja
uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian keskeiset osa-alueet

katsaus filosofian historiaan

todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineen suhde, vapaus
ja välttämättömyys

tietoa ja tietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä ja niiden suhde tieteellisiin ja arkisiin
näkökulmiin: tieto, totuus ja perustelu, käsitteellisen ja kokemuksellisen suhde tiedon muodostumisessa

yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena kysymyksenä, oikeudenmukaisuuden ja vapauden
käsitteet

hyvän ja oikean käsitteet, toimintaa ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja suhde tosiasioihin
sekä muihin arvoihin kuten kauneuteen, hyvää elämää ja onnellisuutta koskevia filosofisia näkemyksiä
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
2. Filosofinen etiikka (FF02)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin
 osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella arvioitaan etiikan
käsittein
 kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisen etiikan välinein
 oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan.
Keskeiset sisällöt
 moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka
 moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa
 moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden
tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta
 klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet
 filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä
 erilaiset ihmiskäsitykset
 estetiikkaan liittyvät peruskysymykset
 pieni katsaus feministiseen filosofiaan, itämaiseen filosofiaan jne.
3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FF03)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 hahmottaa, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä
Espoonlahden lukion OPS-2004
132



osaa arvioida, millaisia kuvia todellisuuden perusrakenteesta muodostuu filosofiassa, tieteessä ja katsomuksissa
oppii erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä
oppii hahmottamaan tieteellisen tutkimuksen ja päättelyn luonnetta.
Keskeiset sisällöt

metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa

totuuden luonne ja totuusteoriat

tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen

tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja ja yhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä

tieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitä

argumentoinnin ja päättelyn perusteita

uskonnonfilosofian peruskysymyksiä
4. Yhteiskuntafilosofia (FF04)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin
 oppii hahmottamaan yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioiden toimintaa
 osaa arvioida yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutusta
 osaa jäsentää yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä yhteiskunnallista ja poliittista toimintaa.
Keskeiset sisällöt
 yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, ihmisoikeussopimuksia ja julistuksi
 yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus
 yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen: yhteiskuntasopimusteoriat,
anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat , dystopiat ja niiden toteutuminen kuten holokausti
 poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niiden yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat
 nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
5. Filosofian kertauskurssi (FF05)
Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi
Espoonlahden lukion OPS-2004
133
9.12.
Historia (HI)
Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa.
Historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identiteettiä luova oppiaine.
Opetuksen lähtökohtana ovat historian luonne tieteenalana ja sen tiedon muodostumisen perusteet.
Sen vuoksi huomiota kiinnitetään tietojen kriittiseen pohdintaan ja tulkintaan sekä pyritään ottamaan
huomioon ilmiöiden moniulotteisuus. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutos ja jatkuvuus sekä syy-yhteydet. Muutoksen analyysia korostavana oppiaineena historia luo mahdollisuuksia käsitellä tulevaisuutta sekä arvioida tulevaisuuteen liittyvä mahdollisuuksia. Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä inhimillisen kulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen merkitystä. Oman maan menneisyyttä
tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten.
Opetuksen tavoitteet
Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 oppii tuntemaan Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historialliset tapahtumat sekä niiden taustat ja seuraamukset
 näkee nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana, kykenee
suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historian jatkumoon ja näin rakentamaan historiatietoisuuttaan
 osaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti sekä ymmärtää sen monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyyden
 osaa arvioida menneisyyden ihmisen toimintaa ja historiallisia ilmiöitä kunkin ajan omista lähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta
 ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden erilaisuutta
 saa aineksia ihmisoikeuksia ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan luomiseen sekä toimintaan vastuullisena kansalaisena.
 oppii käyttämään historian ja yhteiskuntaopin tietoja erilaisissa tilanteissa kuten esseen, tutkielman, esitelmän, väittelyn laatimisessa sekä oppii tuomaan esiin asiansa viimeisimpiä teknisiä
apuvälineitä hyväksikäyttäen.
Arviointi
Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat sekä oppimäärän
keskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriittisesti.
Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä: kokeiden asemasta voidaan käyttää opintotehtäviä, tutkielmia ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja.
Jokainen pakollinen ja syventävä kurssi arvioidaan numeroin. Arvioinnissa otetaan huomioon niin
kirjallinen koe kuin jatkuva näyttökin unohtamatta kurssin aikana tehtyjä projektitöitä, esitelmiä ja tutkielmia. Aktiivinen ja aloitteellinen osallistuminen on oleellinen osa kiitettävää arvosanaa.
Jatkuva näyttö on 0-2 numeroa kurssikokeen arvosanasta ylös- tai alaspäin.
Pakolliset kurssit toivotaan suoritettavan numerojärjestyksessä. Syventävistä kursseista Suomen
vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI05) olisi hyvä suorittaa ennen HI04-kurssia ja Maailman
tilanne nyt (HI07) Kansainväliset suhteet (HI03) jälkeen.
PAKOLLISET KURSSIT
1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI01)
Espoonlahden lukion OPS-2004
134
Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen osana kestävää kehitystä
 ymmärtää, miten ihminen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä ja miten se vaikuttaa
ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen
 tuntee tuotantotalouden kehityslinjat ja vaikutukset elämäntapaan
 tietää väestönkasvun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät
Keskeiset sisällöt
Esihistoria – pyyntikulttuurin aika
 ihmisen kehitysvaiheet
 keräilijöiden ja metsästäjien elämäntapa
Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset
 työnjako ja kulttuurin synty
 suurten jokilaaksojen kulttuurit
Välimeren talousalue antiikin aikana
 Kreikan talouselämä
 Rooma – miljoonakaupunki ja imperiumi
 orjuus ja antiikin ajan tekniikka
Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä
 feodaaliyhteiskunta
 keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki
Löytöretket
 löytöretkien edellytykset ja seuraukset
 maailmantalouden syntyminen
Teollistuva maailma
 tekniset innovaatiot ja koneteollisuuden alkuvaiheet
 muutokset sukupuolten työnjaossa
 yhteiskunnalliset muutokset ja ympäristövaikutukset
 muutokset kaupunkirakenteessa
Globaali kulutusyhteiskunta
 raaka-aineiden ja markkinoiden jakaminen
 massatuotanto ja kulutusyhteiskunta
 sosialistinen suunnitelmatalous
 kolmannen maailman muotoutuminen
 kasvun rajat ja uudet haasteet
Perusesseen laatiminen.
Työmenetelmät
Kurssilla kiinnitetään erityistä huomiota historian opiskelutekniikkaan ja esseevastausten laadintaan.
Käytetään vaihtelevia ja useita työtapoja. Kurssilla tutustutaan historiaan tieteenalana.
Arviointi
Kurssi arvioidaan historian yleisiä arviointiperusteita noudattaen. Lisäksi painotetaan kurssilla laadittavaa esseesuoritusta sekä historian opiskelutaitojen karttumista.
2. Eurooppalainen ihminen (HI02)
Espoonlahden lukion OPS-2004
135
Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen
maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä.
Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston
avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu tutustumalla Euroopan keskeiseen kulttuuriperintöön
 ymmärtää tieteen saavutusten merkityksen ihmisen maailmankuvan muokkaajana
 osaa analysoida kulttuuri-ilmiöitä aikakautensa ilmentäjinä
 tuntee yhteiskunnallisen kehityksen taustalla vaikuttavia aatehistoriallisia virtauksia
 tuntee eri aikakausien elämäntapoja ja maailmankuvaa.
Keskeiset sisällöt
Antiikin aika
 demokratian synty
 antiikin kulttuuri
Keskiajan yhtenäiskulttuuri
 keskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuri
 uskonnon merkitys kulttuurissa
Uuden ajan murros
 renessanssi ja tiedon vallankumous
 uskonpuhdistus
 barokki itsevaltiuden ja vastauskonpuhdistuksen ilmentäjänä
 luonnontieteellisen maailmankuvan synty
Valistuksen aikakausi
 valistusfilosofia ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja taiteeseen
 Yhdysvaltain itsenäistymisen ja Ranskan suuren vallankumouksen aatteellinen perintö
Aatteiden vuosisata
 keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset
 tiede uskonnon haastajana
 porvariston vuosisata
Nykyaika
 kulttuurin pirstoutuminen
 populaarikulttuuri massaviihteeksi
Työtavat
Perinteisten opettajajohtoisten työtapojen rinnalla käytetään erilaisia ryhmätyötapoja kuten yhteistoiminnallista oppimista. Eri aikakausia kuvaavat filmit ja muu kuvamateriaali ovat elävöittämässä
opetusta. Opetellaan kuvaan perustuvaan esseeseen vastaamista. Kurssilla tehdään esitelmä
mahdollisimman nykyaikaisia tiedonvälityskeinoja käyttäen. Aihekokonaisuuksista kulttuuriidentiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä ja mediaosaaminen.
Arviointi
Aineen yleiset arviointiperusteet ovat arvostelu perustana. Lisäksi painotetaan esitelmän monipuolista tuottamista ja esittämistä.
3. Kansainväliset suhteet (HI03)
Espoonlahden lukion OPS-2004
136
Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun
lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja
valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa
 ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen perusteita
 ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kansainvälisten suhteiden historiassa.
Tavoitteena on, että opiskelija tuntee Euroopan poliittisen historian keskeiset vaiheet
ja siihen vaikuttaneet tekijät 1800- ja 1900-lukujen alueelta. Lisäksi opiskelija ymmärtää kansainvälisen kanssakäymisen peruspiirteet ja pystyy seuraamaan tiedotusvälineistä kansainvälisen politiikan tapahtumia ja analysoimaan niitä.
Keskeiset sisällöt
Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset
 kansainvälisen politiikan peruskäsitteet
 imperialismin teoria ja käytännöt
 ensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen politiikkaan
Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota
 eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi
 ihmisoikeudet, joukkotuhonnat, holokausti ja muut kansanvainot
 toinen maailmansota seurausilmiöineen
 YK:n ihmisoikeuksien julistus ja sen merkitys sekä muut keskeiset ihmisoikeusjulistukset
Kylmä sota
 kylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisen maailman johtajina
 kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat
 kylmän sodan kriisien luonne
 Saksa kylmän sodan näyttämönä
 Kiinan rooli kansainvälisessä politiikassa
Uusi epävarmuuden aika
 Neuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen
 kansainväliset rauhanpyrkimykset
 kolmas maailma osana kansainvälistä politiikkaa
 Lähi-idän ongelmakenttä
 Yhdysvaltain aseman muutos kansainvälisessä politiikassa
 uudet kansainväliset rakenteet
Työmenetelmät
Oppilaskeskeiset työtavat, ryhmätyöskentely, yhteistoiminnallinen opiskelu sekä dokumenttiaineistojen käyttö sekä oppilaiden aktivoiminen mm. internetin käyttöön tiedonlähteenä sopii hyvin kurssin
luonteeseen. Maa-analyysit. Dokumenttipohjaiseen esseekysymykseen vastaaminen Kurssilla tehdään joko esitelmä tai tutkielma kylmän sodan tai sen jälkeisen ajan maailmasta. Aihekokonaisuuksista hyvinvointi ja turvallisuus sekä mediaosaaminen.
Arviointi
Aineen yleiset arviointiperusteet. Erityishuomio on keskustelu- ja analyysitaitojen arvioinnissa sekä
kursseilla laadittujen esitelmiin ja töihin paneutumisessa.
Espoonlahden lukion OPS-2004
137
4. Suomen historian käännekohtia (HI04)
Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja
1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen
aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset
 osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseen
taustaan
 ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden.
 ymmärtää Suomen geopoliittisen aseman vaikutuksen Suomen 1800 – ja 1900 –lukujen tapahtumiin sekä nykyaikaan
Keskeiset sisällöt
Ruotsin ajan perintö
Vallanvaihdos
 Suomen liittäminen Venäjään
 autonomian synty
Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen
 aatteellinen ydin ja keskeiset vaikuttajat
Yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros
 elinkeinorakenteen muuttuminen ja Suomen teollistuminen
 sääty-yhteiskunnan hajoaminen ja kansalaisyhteiskunnan synty
 sortokaudet ja kansanvallan synty
Suomen itsenäistymisprosessi
 Suomen itsenäistyminen
 sisällissota
 hallitusmuoto
Kahtiajaosta eheytymiseen
 oikeistoradikalismin nousu
 elintason nousu
 kulttuurista kulutustavaraa
Toinen maailmansota jälkiseurauksineen
 sodat ja jälleenrakentaminen
 ulkopolitiikan muutos
Hyvinvointivaltion rakentaminen
 rakennemuutos
 1960- ja 1970-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos
Suomen uusi kansainvälinen asema
 kytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti ja
poliittisesti
 suomalaisten tulevaisuus osana globaalia järjestelmää
Dokumenttikysymykseen vastaaminen
Työmenetelmät:
Espoonlahden lukion OPS-2004
138
Kurssilla käytetään vaihtelevia työmenetelmiä, tuntiluennointia, työpistetyöskentelyä, museopedagogiikkaa. Erityisenä työmuotona tällä kurssilla hyödynnetään suomalaista kirjallisuutta ja elokuvaa elävöittämään kurssia.
Arviointi
Kurssi arvioidaan historian yleisiä arviointiperusteita noudattaen. Lisäksi painotetaan kurssilla suoritettuja kirjallisia töitä ja elämänkertahaastatteluja.
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI05)
Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista
kulttuuriperintöä.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee maamme historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen
 tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen
 ymmärtää suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin
 oppii arvostamaan suomalaista kulttuuriperintöä
 oppii yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen
myös yksittäisen ihmisen kannalta.
 pystyy näkemään oman asuinpaikan historialliset yhteydet koko valtakunnan historiaan
Keskeiset sisällöt
Esihistoria
 esihistoria ja tulkinnat suomalaisten ja saamelaisten alkuperästä
 asutus, elinehdot, uskonnot ja uskomukset sekä ulkoiset yhteydet
Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla
 Suomi idän ja lännen välimaastossa
 sääty-yhteiskunnan synty
 asutus, elinkeinot, uskonnolliset ja poliittiset muutokset
Uuden ajan uudet tuulet
 uskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen
Suurvaltakausi
 suurvaltakauden vaikutukset Suomessa
 talous, väestö, koulutus
Vapauden ja hyödyn aika
 kulttuurillinen ja taloudellinen kehitys
 kustavilaiset uudistukset
 kansallisen tietoisuuden ensi askeleet
Työmenetelmät:
Kurssilla käytetään vaihtelevia työmenetelmiä, tuntiluennointia, työpistetyöskentelyä, museopedagogiikkaa. Erityisenä työmuotona tällä kurssilla hyödynnetään suomalaista kirjallisuutta ja elokuvaa
elävöittämään kurssia.
Arviointi
Kurssi arvioidaan historian yleisiä arviointiperusteita noudattaen. Lisäksi painotetaan kurssilla suoritettuja kirjallisia töitä ja elämänkertahaastatteluja.
Espoonlahden lukion OPS-2004
139
6. Kulttuurien kohtaaminen (HI06)
Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa
sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee kulttuurin peruskäsitteitä ja oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaan poikkeavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa
 ymmärtää henkisen kulttuurin, yhteiskuntarakenteen, talouselämän ja luonnonolosuhteiden keskinäisen riippuvuuden
 tuntee tarkasteltavan kulttuurin historiallisen kehityksen sekä sen vuorovaikutuksen muiden kulttuurien kanssa
 oppii analysoimaan kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja
sosiaalisissa rakenteissa
 osaa ottaa huomioon kulttuuritaustojen erilaisuuden vuorovaikutustilanteissa.
Työmenetelmät
Kulttuurien tuntemusta edistetään tutkielman ja seminaarityöskentelyn avulla.
Kurssin aikana opiskellaan tutkielman teon perusperiaatteet ja laaditaan tutkielma. Jokainen tekee
paitsi tutkielman myös toimii jonkun toisen tutkielman opponenttina.
Tutkielmat käsitellään seminaarityöskentelynä. Aihekokonaisuuksista kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä kestävä kehitys
Arviointi
Kurssissa on koe, joka perustuu ryhmän tekemiin tutkielmiin. Arvosana määräytyy tutkielman, kokeen ja yleisen aktiivisuuden perusteella.
Keskeiset sisällöt
Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:
 Afrikka
 arktiset kulttuurit
 Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit
 Intia
 islamin maailma
 Japani
 Kiina
 Korea
 Latinalainen Amerikka
 Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit
Työmenetelmät:
Kurssilla käytetään vaihtelevia työmenetelmiä, tuntiluennointia, työpistetyöskentelyä, museopedagogiikkaa. Erityisenä työmuotona tällä kurssilla hyödynnetään suomalaista kirjallisuutta ja elokuvaa
elävöittämään kurssia.
Arviointi
Kurssi arvioidaan historian yleisiä arviointiperusteita noudattaen. Lisäksi painotetaan kurssilla suoritettuja kirjallisia töitä ja elämänkertahaastatteluja.
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
7. Maailman tilanne nyt (HI07)
Kurssilla tarkastellaan ajankohtaisia kansainvälisiä ja kansallisia tapahtumia pääasiassa joukkoviestimien tarjoaman aineiston avulla.
Espoonlahden lukion OPS-2004
140
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii tuntemaan kansainvälisen politiikan ajankohtaiset kriisit
 oppii tuntemaan kansainvälisessä politiikassa ilmenevien ristiriitojen taustat ja vaikutukset nykyaikaan
 oppii tuntemaan kriisien ratkaisemiseen käytettäviä keinoja ja arvioimaan niiden käyttökelpoisuutta ja tehokkuutta
 oppii seuraamaan kansainvälistä politiikkaa säännöllisesti eri medioista
Keskeiset sisällöt
Kurssin alueeseen kuuluu koko maapallo. Ajallisesti keskitytään viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneisiin kriiseihin. Aiheina voivat olla esim.
 terrorismi
 rajariidat
 kansallisuusriidat
 sodat eri valtioiden välillä
 vähemmistöjen ongelmat
Työmenetelmät
Kurssin luonteesta johtuen painopisteenä ovat yksilö-, ryhmätyö- sekä tietoteknisten valmiuksien
kehittäminen. Kurssin aikana oppilaat valmistavat kirjallisen kurssityön sekä sen esittelyn yksin, pareittain tai ryhmässä. Jokainen työ opponoidaan huolellisesti nimetyn opponoijan toimesta. Sanoma- ja aikakausilehtien sekä television että Internetin aktiivinen seuranta keskeisinä työmenetelminä. Aktiivinen tiedonhankinta.
Arviointi
Kurssi arvioidaan historian yleisiä arviointiperusteita noudattaen. Kurssi ei sisällä koetta, vaan kurssiarvosana määräytyy tehdyn tutkielman sekä esitelmän että opponoinnin kautta.
8. Antiikin historian työkurssi (HI08)
Kurssilla yhdistyy antiikin kulttuurihistoria ja kuvaamataidon opiskelu. Kurssin yhteydessä pyritään
tekemään opintomatka joko Antiikin Rooman tai Kreikan alueille.
Kurssin tavoitteet:
 syventää tietoisuutta antiikista länsimaisen kulttuurin perustana
 tutustua antiikin kulttuuri-ilmiöihin
 hahmottaa linja antiikista nykypäivään niin lain, talouden kuin muunkin kulttuurin kannalta
Työmenetelmät:
Kurssilla tehdään tutkielma, joka voi olla kuvallisessa (filmi, valokuvat) tai tekstin muodossa. Lisäksi
kurssiin kuulu matka antiikin lähteille. Tässä kurssissa korostuu aihekokonaisuuksista kulttuuriidentiteetti ja kulttuurien tuntemus.
Arviointi:
Kurssilla ei ole loppukoetta, joten arviointi painottuu tutkielmaan, matkatehtäviin ja loppuraporttiin.
9.Historian kertauskurssi abeille (HI09)
Kurssin sisältö:
Kurssilla käydään läpi historian keskeiset aihekokonaisuudet ja tehtävätyypit sekä harjoitellaan yokysymyksiin vastaamista.
Kurssin tavoitteet:
Valmistautuminen yo-kokeeseen.
Arviointi:
Espoonlahden lukion OPS-2004
141
Arviointi perustuu tuntityöskentelyyn sekä harjoitustehtävien tekemiseen.
10. Kehitysmaiden maantiedettä,(GE06)
Maantieteen, historian ja yhteiskuntaopin yhteinen kurssi (1/1) (ks. Maantiede)
Espoonlahden lukion OPS-2004
142
9.13.
Yhteiskuntaoppi
Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailman näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden
ja oikeustieteiden sisällöistä. Se luo opiskelijoille edellytyksiä aktiiviseen ja kriittiseen ajankohtaisten
ilmiöiden tutkimiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan.
Opetus perustuu keskeisiin yhteiskuntaeettisiin arvoihin, kuten oikeudenmukaisuuteen ja tasaarvoon, sosiaaliseen vastuuseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, työn ja yrittäjyyden arvostukseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen.
Opetuksen tavoitteet
Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää yhteiskunnan olemuksen historiallisen kehityksen tuloksena
 tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat ja osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin
 hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön
 on selvillä vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksista kansalaisyhteiskunnassa ja osaa myös
käyttää niitä
 pystyy hankkimaan ajankohtaista tietoa eri lähteistä sekä arvioimaan kriittisesti verbaalista, kuvallista ja tilastollista informaatiota
 kykenee muodostamaan itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä
 saa edellytyksiä vastuuntuntoisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja suvaitsevan yhteiskuntakäsityksen rakentamiseen.
Arviointi
Yhteiskuntaopin oppimisen arvioinnissa huomio kiinnitetään oppimäärän asiasisällön ja keskeisten
käsitteiden hallintaan, opiskelijan valmiuteen ilmaista tietonsa jäsentyneesti sekä arvioida ja tulkita
yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista, numeerista ja graafista informaatiota kriittisesti. Näitä valmiuksia arvioidaan kurssien yhteydessä monipuolisten koetehtävien avulla tai käyttämällä vaihtoehtoisia arviointikeinoja.
Yhteiskuntaopin opetuksessa painottuvat opiskelijan tietoisuus itsestään yhteiskunnallisena aktiivisena toimijana. Opiskelijan kypsyyttä voidaan arvioida myös kyvyllä kyseenalaistaa yhteiskunnallisia muutoksia ja niiden vaikutuksia. Arvioinnissa huomiota kiinnitetään myös yhteiskunnalliseen
keskustelukykyyn ja yleiseen valveutuneisuuteen yhteiskunnallisista asioista.
Yhteiskuntaopin pakolliset sekä syventävät kurssit arvioidaan numeroilla 4 – 10. Lisäksi arvosanassa huomioidaan jokaisen kurssin eritysvaatimukset. Aktiivisuus tuntityössä sekä annettujen tehtävien
tunnollinen suorittaminen ovat tuntiaktiivisuutta, joka voi vaikuttaa arvosanaan 0 – 2 numeroa.
Yhteiskuntatiedon kurssi (YH01) toivotaan suoritettavan ennen muiden kurssien suoritusta.
PAKOLLISET KURSSIT
1. Yhteiskuntatieto (YH01)
Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen.
Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen.
Espoonlahden lukion OPS-2004
143
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet
 tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet
 omaksuu tasapainoisen ja analyyttisen näkökulman yhteiskuntaan
 tuntee hyvinvointiyhteiskunnan perusteet.
Keskeiset sisällöt
Suomalaisen yhteiskunnan kehitys
 Suomen väestörakenne
 hyvinvointivaltion rakentuminen
 hyvinvointivaltion mahdollisuudet
Valta
 valta käsitteenä ja vallankäytön muodot
 poliittiset järjestelmät
Vaikuttaminen
 demokratia ja kansalaisyhteiskunta
 globaali vaikuttaminen
 vaikuttamisen haasteet
Oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät
 perusoikeudet
 tuomio- ja järjestysvalta
 turvallisuuspolitiikka ja vaihtuvat uhkakuvat
Sosiaalipolitiikka
 tarkoitus, tehtävä ja muodot
Työmenetelmät
Kurssilla käytetään monipuolisia ja vaihtelevia työtapoja. Erityisesti kurssilla pyritään käyttämään
sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita sekä Internetin ja television tarjoamia tiedonhankinta- ja oppimisväyliä. Kurssiin sisältyy vierailu eduskunnassa sekä yhteistyötä Eurooppa-tiedotuksen kanssa.
Kurssilla korostetaan yhteiskunnallisten analyysi- ja väittelytaitojen kehittymistä. Kurssilla suoritetaan jonkin yhteiskunnallisen ilmiön tarkempi tarkastelu kirjallisesti tai suullisesti.
Arviointi
Kurssi arvioidaan yhteiskuntaopin yleisten arviointiperusteiden mukaisesti. Arvostelussa painottuu
yhteiskunnallinen kypsyys ja näkemys sekä ajankohtaisten asioiden seuraaminen.
2. Taloustieto (YH02)
Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu taloustieteisiin. Se
käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta.
Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tutustuu kansantalouden keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin
 tutustuu Suomen ja kansainvälisen talouselämän nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin
 saa taitoja tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä ja tarkastelee taloudellisia kysymyksiä
myös eettiseltä kannalta
 tuntee työnteon ja yrittäjyyden merkityksen kansantaloudelle.
 talouselämän eri puolien käsittely konkreettisesti ja ajankohtaisesti.
 taloudellisten lainalaisuuksien käsittely. Selvitetään talouselämän peruskäsitteet, kansantalouden toimijat, talouspolitiikka, markkinat, kansainvälinen talous sekä ympäristö ja taloudellinen
kasvu.
Espoonlahden lukion OPS-2004
144
Keskeiset sisällöt
Suomalaisten elinkeinot
 alkutuotanto
 teknologia ja teollistuminen
 palveluyhteiskunta
Taloudellinen toiminta ja yritykset
 talouden peruskäsitteet
 kysyntä, tarjonta ja tasapaino markkinatalouden perusteina
 kilpailu ja sen muodot
 yritystoiminta ja kuluttaja
Talouselämän vaihtelut ja häiriöt
 taloudellinen kasvu
 keynesiläisyys ja monetarismi talouden häiriöiden vaihtoehtoisina ratkaisumalleina
Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat
 markkinoiden vapautuminen
 rahoitusmarkkinoiden rakenne
 rahapolitiikka ja korko
Julkinen talous ja talouspolitiikka
 verotus ja finanssipolitiikka
 politiikka ja markkinavoimat
 tulopolitiikka
Suomi kansainvälisessä kaupassa
 kansainvälistyvä talous ja Suomi
 globalisaation vaikutuksia
Suomen talouden tulevaisuudennäkymät
 uhkatekijät, mahdollisuudet ja kasvun rajat
Työmenetelmät
Käytetään vaihtelevia työtapoja, jotka ovat mahdollisimman opiskelijakeskeisiä, esitelmät, väittelyt ja
vierailut. Internetin käyttö korostuu aiheen ajankohtaisuuden vuoksi. Kurssilla seurataan ajankohtaisia talousilmiöitä eri puolilta maailmaa tekemällä muun muassa maa-analyysejä. Aihekokonaisuuksista Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys.
Arviointi
Aineen yleisten arviointikriteereiden lisäksi korostuvat maa-analyysit, vierailuihin osallistuminen ja
loppukoe.
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
3. Kansalaisen lakitieto (YH03)
Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista
Espoonlahden lukion OPS-2004
145






saa perustiedot Suomen tuomioistuinlaitoksesta ja kansalaisen kannalta merkittävistä kansainvälisistä tuomioistuimista
oppii hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat
tuntee oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana
kykenee löytämään ja oppii käyttämään keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä
haluaa toimia oikein ja lainmukaisesti.
oppii ratkaisemaan yksinkertaisia oikeustapauksia.
Keskeiset sisällöt
Lakitiedon perusteet
 Suomen oikeushistoria
 oikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmä
 peruskäsitteet
 oikeudellisen tiedon hankkiminen
Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet
 perheoikeus
 työoikeus
 kuluttajansuoja
 velka, takaus ja maksukyvyttömyys
 asuminen
 muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin
Rikos- ja prosessioikeus
 oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot
 rangaistukset
 kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen
Työmenetelmät
Opiskelijakeskeiset työtavat oikeustapausten ratkaisussa, vierailukäynnit koulun ulkopuolella, erityisesti käräjäoikeuteen ja vierailijoiden käynti koulussa. Kurssilla seurataan aiheen kannalta ajankohtaisia kysymyksiä portfoliotyötä tekemällä. Aihekokonaisuuksista aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
sekä hyvinvointi ja turvallisuus.
Arviointi
Arvioinnissa korostuvat oikeustapausten ratkaisun taidot, portfolion tekeminen, vierailut ja muu aktiivisuus sekä loppukoe.
4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH04)
Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 saa monipuolista ja syventävää tietoa Euroopan unionista ja sen toiminnasta
 oppii toimimaan Euroopan unionin kansalaisena
 tuntee Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja uhkia
 osaa hankkia Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa
 ymmärtää Euroopan yhdentymisen vaikutuksen oman elämänsä ja Suomen poliittisen järjestelmän kannalta.
Keskeiset sisällöt
Espoonlahden lukion OPS-2004
146
Eurooppalainen identiteetti
 yhteiset eurooppalaiset arvot
 Euroopan unionin kansalaisuus
Vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa
 Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä
 suomalaiset Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä
 erilaiset jäsenet
Euroopan unionin alueelliset vaikutukset
 nuorten opiskelu ja työnteko EU:ssa
 alueitten unioni kansalaisen näkökulmasta
Euroopan unionin haasteet
 EU:n laajeneminen
 yhteinen turvallisuuspolitiikka
 EU ja globaalit järjestelmät
Työmenetelmät
Kurssin aiheen huomioiden kurssiin sisältyy paljon toiminnallista ja itseohjautuvaa opiskelua. Näin
pyritään tukemaan opiskelijan aitoa mielenkiintoa haastavaa aihetta kohtaan. Kurssilla keskeisessä
roolissa ovat ajankohtaisten uutisten tarkastelu haastatteluja, sanomalehtiartikkelien seuranta sekä
Internetin käyttö tiedonhankintakeinona. Kurssiin sisältyy mahdollisesti myös matka, joka konkretisoi kurssilla opittua ja syventää tietämystä käytännön kautta. Kurssilla laaditaan myös kattava loppuraportti.
Arviointi
Kurssi arvioidaan yhteiskuntaopin yleisten arviointiperiaatteiden mukaisesti. Kurssiin ei sisälly perinteistä kurssikoetta, vaan osaamista arvioidaan erilaisten kirjallisten tehtävien, esitelmien ja tutkielmien sekä tuntiaktiivisuuden kautta. Matkasta kirjoitetaan loppuraportti, joka tällöin toimii myös kurssin
lopputyönä.
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
5. Yhteiskuntaopin kertauskurssi (YH05)
Käydään läpi yhteiskuntaopin keskeiset aihekokonaisuudet ja harjoitellaan vastaamista ylioppilaskokeessa oleviin erityyppisiin yhteiskuntaopin kysymyksiin.
Kurssin tavoitteet:
Valmistautuminen yo-kokeeseen.
Arviointi:
Arviointi perustuu tuntityöskentelyyn ja harjoitustehtävien tekemiseen.
KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT
8. Yrittäjätieto (YH06)
Tavoitteet:
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 saa monipuolista ja syventävää tietoa yritystaloudesta ja sen merkityksestä kansantaloudelle
 tuntee yrittäjyyteen liittyvää toimintaympäristöä ja siihen liittyviä vahvuuksia, heikkouksia,
mahdollisuuksia ja uhkia.
 ymmärtää yritystalouden merkityksen omalle, lähiympäristön ja Suomen hyvinvoinnille.
Espoonlahden lukion OPS-2004


147
kehittää itsessään sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, joita hän tarvitsee opiskeluaikanaan sekä myöhemmin työelämässä riippumatta siitä, työskenteleekö hän itsenäisenä yrittäjänä vai toisen palveluksessa.
kehittää itsessään sisäisen yrittäjyyden ominaisuuksia: aloitteellisuutta, päämäärätietoisuutta, yhteistyökykyisyyttä ja osallistuvuutta.
Keskeiset sisällöt
.





Yrittäjyys elämänarvona
- sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys
Yritysidea sekä sen suunnittelu ja testaaminen
- oman liikeidean ideointi yksin tai ryhmässä
- aloittavan yrittäjän tietolähteet ja niiden hyödyntäminen
- liikeidean vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat (SWOT)
Yrityksen perustaminen, yritysmuodot, lainsäädäntö ja yritysverotus
Markkinointi, asiakkaat, riskienhallinta
Aloittavan yrityksen rahoitus ja yhteistyökumppanit
Arviointi
Kurssi arvioidaan kurssityönä tehtävän liiketoimintasuunnitelman sekä kurssin aikana suoritettujen
kirjallisten tehtävien tai esitelmien tai pienimuotoisten yrityshaastatteluiden perusteella suoritusmerkinnällä.
Työtavat
Suositaan toiminnallisia, oppilaslähtöisiä sekä ryhmätyövalmiuksia kehittäviä työmenetelmiä. Opiskelijaa kannustetaan luovaan ajatteluun sekä omatoimisuuteen, itsenäiseen tiedon hakemiseen,
muokkaamiseen ja esittämiseen. Asiantuntijavierailut ja tutustumiskäynnit ovat olennainen osa kurssia.
7. Kansainvälisen yrittäjyyden kenttäkurssi (YH07)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija



tiedostaa globalisaation edut ja uhat suomalaisyrityksille
tutustuu kansainvälisen yritystoiminnan maailmaan
näkee kansainvälistymisen edut ja haitat sekä sen vaikutuksen Suomen hyvinvoinnille
Keskeiset sisällöt




Kansainvälinen yrityskulttuuri ja sen pelisäännöt
Eu:n ja kansainvälistyvän yritysmaailman haasteet suomalaiselle yritykselle
Kansainvälistyvät yrityksen eettiset valinnat
Kansainvälisen kaupan merkitys Suomen talousjärjestelmässä
Työmenetelmät
Kurssin luonteesta johtuen kurssilla käytetään paljon itseohjautuvaa opiskelua. Kurssiin sisältyy ennakkotehtävien valmistelu ja esittely kurssilla suoritettavaa, johonkin lähimaahan suuntautuvaa
(Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua, Puola) opintomatkaa ennen. Matkalla tutustutaan suomalaisten yritysten toimintaa ulkomailla sekä ulkomaalaisten yritysten pyrkimyksiin laajentaa markkinoitaan Eurooppaan. Esille tulevat myös Eu:n tuomat vaikutukset kansainvälistyvään globaaliin talouteen. Matkan
aikana tuotetaan yritysanalyysi haastattelemalla englanniksi joko paikallista tai kyseisessä maassa
yritystoimintaa harjoittavaa yritystä.
Espoonlahden lukion OPS-2004
148
Matkan jälkeen laaditaan loppuraportti, jossa yhdistetään ennakkotehtävät ja matkalla opittu. Loppuraporttiin sisältyy englanninkielinen tiivistelmä.
Arviointi
Kurssi arvioidaan yrittäjätiedon yleisten arviointikriteereiden mukaisesti. Erityisesti painottuvat ennakkotehtävien sekä loppuraportin suorittaminen.
Espoonlahden lukion OPS-2004
149
9.14.
Psykologia
Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisesti tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan.
Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja omakohtaiseen soveltamiseen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedon yhteys sosiaalisiin, kulttuurisiin ja
ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtämään psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja vastavuoroista riippuvuutta.
Opetuksessa käsitellään psykologisen tiedon luonnetta ja tiedon muodostumista painottaen ajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiä sisältöjä.
Opetuksen tavoitteet
Psykologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, joka perustuu psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutukseen
 hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja ja tiedonhankintakeinoja sekä
tietää psykologian tutkimustuloksia ja pystyy niiden pohjalta arvioimaan tieteellisen tiedon mahdollisuuksia ja rajoituksia
 ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan elämäntilanteidensa ja
mahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisen kasvunsa ja hyvinvointinsa edistämiseen,
opiskeluunsa sekä ajattelunsa, ihmissuhteidensa ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen
 osaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedon luotettavuutta
 kehittää valmiuksiaan sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan, yhteiskunnallisten ja kulttuurillisten muutosten – kuten teknologisen kehityksen – tunnistamiseen ja kohtaamiseen sekä
erilaisista kulttuuritaustoista ja yhteiskunnallisista oloista tulevien ihmisten toiminnan ymmärtämiseen.
Arviointi
Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden kognitiivisesti korkeatasoiseen ymmärrykseen tähtäävään osaamiseen. Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamista ja kokonaisuuksien hallintaa
yksittäisten tietojen toistamisen sijasta. Opiskelijan tulee osoittaa, että hän on ymmärtänyt opiskelemansa asiat ja että hän pystyy soveltamaan oppimaansa tietoa.
Suoritusjärjestys
Psykologian kurssit suositellaan suoritettaviksi numerojärjestyksessä, koska edellisen kurssin sisältö
on pohjana seuraavan kurssin tiedoille.
PAKOLLINEN KURSSI
1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS01)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla
 ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen toimintaa
 tietää psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten emootio, motivaatio ja kognitiiviset toiminnot, sekä
osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa näitä kuvaavien käsitteiden avulla
Espoonlahden lukion OPS-2004


150
ymmärtää oppimista psykologiseen tietoon tukeutuen ja osaa pohtia psykologisen tiedon
avulla omaa opiskeluaan
osaa soveltaa sosiaalipsykologista tietoa sosiaalisen vuorovaikutuksen tarkastelussa ja ymmärtää itseään ryhmän jäsenenä.
Keskeiset sisällöt
 psykologia tieteenä: psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet, psykologisen tiedon muodostuminen, keskeisiä lähestymistapoja psykologisten ilmiöiden selittämiseen
 psyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä, toimintaa ohjaavia psyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä
 oppimisen psykologian perusteet ja sovelluksia
 sosiaalipsykologian perusteita, kuten ryhmädynamiikka, roolit ja normit
Menetelmät
Luennointi, opetuskeskustelu, ryhmätyöt, erilaiset psykologiset testit (esim. älykkyystestit), opetusvideot, pienimuotoisen tutkimuksen tai kyselyn suunnittelu ja toteutus, sketsit ja näytelmät, mahdollinen vierailuretki Koulumäen kouluun
Arviointiperusteet
Arvostelun lähtökohtana on koenumero. Jatkuvalla näytöllä arvosanaa voi nostaa yhdellä numerolla.
Tutkimustyön toteuttamisen laiminlyönti laskee arvosanaa.
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
2. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS02)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia
tekijöitä ja näiden keskinäistä riippuvuutta
 tietää keskeisiä kehityspsykologisia teorioita ja osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa omaan
elämäänsä
 ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen jatkuvan monimuotoisena koko elämän ajan
 ymmärtää yksilön kehitykseen liittyviä mahdollisia ongelmia ja ymmärtää, että kehitykseen voidaan vaikuttaa
 ymmärtää, miten psyykkistä kehitystä tutkitaan.
Keskeiset sisällöt






yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa
psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa
psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksi perintötekijöihin ja hermoston
kehitykseen
sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä kehityksessä
psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen
psyykkisen kehityksen tutkiminen
Menetelmät
Luennointi, opetuskeskustelu, ryhmätyöt, opetusvideot, oppimispäiväkirja, oma tutkimus ja tutkimusraportti jostakin ikävaiheesta tai kehityspsykologiaan liittyvästä teemasta.
Arviointiperusteet
Arvosana rakentuu koenumerosta ja tutkimuksesta saadusta arvosanasta. Kirjallisten
töiden laiminlyöminen alentaa arvosanaa. Jatkuvalla näytöllä on korottava vaikutus arvosanaan.
3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS03)
Espoonlahden lukion OPS-2004
151
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää kognitiivisten perusprosessien, kuten tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin
toiminnan periaatteita
 ymmärtää vireystilan säätelyä ja sen merkitystä ihmisen hyvinvoinnin kannalta
 ymmärtää hermoston perusrakenteen ja toiminnan periaatteita sekä niiden yhteyden kognitiivisiin perustoimintoihin
 tietää, miten kognitiivisia perusprosesseja ja hermoston toimintaa tutkitaan.
Keskeiset sisällöt
 kognitiiviset perusprosessit
 vireystilan säätely, nukkuminen ja uni
 hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiin toimintoihin
 kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus
 kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia
Menetelmät
Luennointi, opetuskeskustelu, ryhmätyöt, erilaiset testit (muistitestit ym.), mainos- ja lehtikuvaanalyysi, esitelmät, mahdolliset vierailut (esim. Haagan Neuro)
Arviointiperusteet
Arvostelun lähtökohtana on koenumero. Monipuolisesti tehdyt analyysit ja esitelmä voivat korottaa
arvosanaa. Laiminlyödyt tehtävät vastaavasti laskevat arvosanaa.
4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS04)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää ihmisen toiminnan olevan sekä tietoisen ohjauksen että tiedostamattomien tekijöiden
vaikutuksen alaista
 tutustuu motivaation ja emootioiden perusteorioihin ja tietää, miten ihmisen motivaatiota ja
emootioita koskeva tutkimustieto syntyy niiden pohjalta
 ymmärtää, miten motivaatio, emootiot ja kognitiiviset toiminnot muodostavat dynaamisen toimintaa ohjaavan kokonaisuuden
 ymmärtää, miten motivaatio ja emootiot ovat yhteydessä yksilön ja yhteisön hyvinvointiin
 ymmärtää tietoisuuden, ajattelun ja kielen merkityksen ihmisen toiminnassa
 ymmärtää taitavan ajattelun, älykkyyden, asiantuntijuuden ja luovuuden edellytyksiä ja kehittämismahdollisuuksia yksilön ja yhteisön näkökulmasta.
Keskeiset sisällöt
 eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen
 tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen ja merkitys
 motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus
 motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset ihmisen toiminnassa
 motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla
 motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä motivaation ja tunteiden biopsykologinen perusta
 korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko
Menetelmät
Luennointi, opetuskeskustelu, opetusvideot, erilaiset älykkyystestit, ryhmätyöt
Arviointiperusteet
Arvosanan perustana on koenumero. Tuntiaktiivisuudella on korottava vaikutus.
5. Persoonallisuus ja mielenterveys (PS05)
Espoonlahden lukion OPS-2004
152
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää persoonallisuuskäsitteen laaja-alaisuuden ja tietää, millaisin tutkimusmenetelmin persoonallisuutta koskeva tieto on syntynyt
 ymmärtää erilaisia lähestymistapoja persoonallisuuden kuvaamiseen
 ymmärtää mielenterveyden määrittelyn vaikeuden sekä sen, miten psyykkiset, biologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ovat yhteydessä mielenterveyteen
 tietää keskeisiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden erilaisia hoitomuotoja
 tietää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja.
Keskeiset sisällöt
 persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja identiteetti
 persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista
 persoonallisuuden tutkiminen
 mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt
 psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa
 psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen
Menetelmät
Luennointi, esitelmät, persoonallisuusanalyysin kirjoittaminen, opetuskeskustelu, ryhmätyöt, opetusvideot, vierailut
Arviointiperusteet
Arvosanan lähtökohtana on koenumero. Esitelmän tai kirjallisten töiden laiminlyöminen laskevat
arvosanaa
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
6. Sosiaalipsykologia (PS06)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee sosiaalipsykologian keskeiset tutkimuskohteet ja
-menetelmät.

oppii käsittelemään arkielämään kuuluvia ilmiöitä kuten ryhmän muodostusta, rooleja, auktoriteetteja, sosiaalista vaikuttamista jne.

tutustuu omaan sosiaalisuuteensa ja kehittää omia ryhmässä toimimisen taitojaan
Keskeiset sisällöt

sosiaalipsykologian historia ja yhteydet muihin tieteisiin

sosiaalipsykologian tutkimuskohteet ja -menetelmät

ryhmä sosiaalipsykologian näkökulmasta

sosialisaatio

valta ja johtajuus

aggressiivisuus

sosiaalinen vaikuttaminen: mainonta, aivopesu jne.

henkilöhavaitseminen

ihmissuhteet ja attraktio

prososiaalinen toiminta

joukkokäyttäytyminen
Espoonlahden lukion OPS-2004
153
Menetelmät
Luennointi, opetuskeskustelu, erilaiset sosiaalisuuteen liittyvät harjoitukset, sosiodraama, ryhmätyöt,
opetusvideot, vierailut (esim. sosiaalipsykologian laitos, kulttuurikeskus Caisa) ja vierailijat ( esim.
lähipoliisi), omat tutkimukset
Arviointiperusteet
Arvioinnin lähtökohtana on koenumero. Luova ja monipuolinen tutkimus sekä aktiivinen osallistuminen erilaisiin tuntitehtäviin voivat korottaa arvosanaa.
Suoritusjärjestys
Kurssia ennen on oltava suoritettu psykologian kursseista vähintään PSA-kurssi.
9. Psykologian kertauskurssi (PS07)
Tavoitteet:
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 kertaa psykologian kurssien keskeisimpiä sisältöjä
 syventää tietoja ryhmän valitsemista aihepireistä
 oppii soveltamaan psykologista tietoa
 valmistautuu vastaamaan ylioppilastutknnon ainereaalin psykologian tehtäviin
Keskeiset sisällöt:
 vanhat ylioppilaskirjoitusten tehtävät ja niihin vastaaminen
 kerrata tieteellisen tutkimuksen tekemisen perusasiat
 psykologian koulukunnat
 psykologisen tiedon soveltaminen käytännössä
Menetelmät:
Luennointi, ryhmätyöt, elokuvat, opetusvideot, testit
Arviointi:
Portfolio, johon kootaan kurssilla annetut itsenäiset tehtävät. Aktiivinen osallistuminen kurssille.
Kurssista saa numeroarvosanan, jonka tarkempi rakentuminen selitetään kurssin alussa.
KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT
8. Ihmissuhdekurssi (PS08)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

opiskelijan minäkäsityksen syventävä pohtiminen, itsetunnon vahvistuminen.

opiskelijan persoonallisuuden vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen, omien sisäisten ristiriitojen hallinnan parantaminen

opiskelijan perhesuhteiden peruspiirteiden tunteminen ja elämän monimuotoisuuden näkeminen.


vuorovaikutustaitojen kehittyminen.
maailmankatsomukseen liittyvien kysymysten pohtiminen (esim. suhde omaan uskonnollisuuteen)
Keskeiset sisällöt

Kerrataan minäkäsitykseen liittyvät psykologian perustiedot

Elämänkaaren eri vaiheet

Perehtyminen opiskelijaryhmän valitsemiin ihmissuhdeteemoihin esim. parisuhde, ystävyys,
kateus, suru, viha jne.
Espoonlahden lukion OPS-2004
154
Menetelmät
Leiri (1 vrk) leirikeskuksessa,
Koulussa: demonstraatiot, erilaiset harjoitukset, mielikuvamatkat, ryhmä- ja parityöt, itsenäiset työt
(oman elämän pohdinta eri näkökulmista)
Arviointiperusteet
Kurssista saa suoritusmerkinnän, joka edellyttää kaikkien annettujen tehtävien suorittamista ja leirijaksoon osallistumista.
9. Mielenterveyskurssi (1/2 kurssi) (PS09)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tuntee mielenterveystyön monet mahdollisuudet, psyykkisen
sairauden kulun ja hoitomenetelmät.

osaa ja uskaltaa hakea apua itselleen ja/tai läheisilleen.
Keskeiset sisällöt

psyykkisten ongelmien koko kenttä (alkoholismi, huumeongelma, psykoosit, neuroosit jne.)
keskittyen kyseessä olevan opetusryhmän erikoismielenkiinnon kohteisiin
 debriefing
Menetelmät
Mielikuvamatkat, demonstraatiot, opettajajohtoiset keskustelut, ryhmä- ja parityöt, opetusvideot,
mahdolliset vierailut (A-klinikka, Kiusattujen tuki ry., vankilapsykologi ja vangin tapaaminen, psykiatriset sairaalat, nuorisoneuvolat jne. )
Arviointiperusteet
Kurssista saa suoritusmerkinnän, joka edellyttää aktiivista läsnäoloa kurssilla ja vierailuille osallistumista.
Espoonlahden lukion OPS-2004
155
9.15.
Musiikki
Lukion musiikinopetus perustuu ajatukselle, että musiikki on merkittävä osa ihmisen kulttuuria. Musiikinopetus tähtää siihen, että opiskelija tiedostaa musiikkisuhteensa ja syventää sitä. Omakohtainen musiikkisuhde vahvistaa itsetuntemusta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä tukee itsetuntoa.
Opiskelija oppii ymmärtämään musiikin monenlaisia ilmenemismuotoja ja merkityksiä. Tehtävänä on
tarjota elämyksiä, taitoja ja tietoja, jotka lisäävät opiskelijan musiikillista sivistystä ja rohkaisevat häntä elinikäiseen musiikin harrastamiseen.
Musiikinopetuksessa on keskeistä opiskelijan oma ilmaisu, luovuus, vuorovaikutustaidot ja myönteiset kokemukset. Musiikillinen osaaminen, ajattelu ja kyky oman toiminnan arviointiin kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Yhdessä musisoiminen on ainutlaatuista ryhmätoimintaa, joka vahvistaa sosiaalisia ja kommunikaatiotaitoja. Musiikin tuottaminen – laulaminen, soittaminen ja musiikillinen keksintä – ja kuunteleminen ovat opetuksen keskeisiä sisältöjä. Oppisisältöjen valinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilainen suuntautuminen ja lähtötaso. Musiikin kursseilla pyritään tarjoamaan jokaiselle mielekkäitä musiikillisia tehtäviä.
Taideaineena musiikin tulee tukea ja luoda koulun kulttuuritoimintaa. Se on tärkeä osa koulun juhlia
ja muita tapahtumia. Musiikinopiskelu syventää oman ja muiden kulttuurien tuntemusta. Se auttaa
arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta ja ymmärtämään kulttuurien- ja taiteidenvälistä vuorovaikutusta. Opiskelija saa valmiuksia taiteelliseen työskentelyyn, aktiiviseen kulttuurivaikuttamiseen,
teknologian hyödyntämiseen musiikin alalla ja median tarjonnan kriittiseen tarkasteluun
Opetuksen tavoitteet
Musiikinopetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 tiedostaa oman suhteensa musiikkiin ja kykenee arvioimaan sitä sekä oppii arvostamaan erilaisia käsityksiä musiikista
 oppii ilmaisemaan itseään musiikillisesti, laulaen ja soittaen
 kehittää taitoaan kuunnella musiikkia ja tulkita kuulemaansa, myös musisoidessaan
 syventää tietojaan musiikin eri tyyleistä, lajeista ja historiasta
 tunnistaa oman kulttuuri-identiteettinsä sekä oppii ymmärtämään musiikkikulttuurien monimuotoisuutta ja toimimaan kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa
 oppii ymmärtämään musiikin ja äänen merkitystä mediassa
 osaa toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa
 osaa asettaa musiikinopiskelulleen tavoitteita ja arvioida niiden toteutumista
Arviointi
Musiikinopetus tarjoaa samanaikaisesti useita tapoja kehittää opiskelijoiden muusikkoutta ja musiikillista osaamista. Kukin opiskelija syventää musiikillisia valmiuksiaan sekä itsenäisesti että yhdessä
ryhmän kanssa. Nämä musiikinopiskelun erityispiirteet edellyttävät jatkuvaa ja monipuolista arviointia, jolla suunnataan ja tarkennetaan oppimisprosessin kulkua. Arviointi tukee myönteisesti opiskelijan musiikillista edistymistä ja hänen musiikkisuhteensa syventymistä.
Luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä tapahtuva arviointi kohdistuu koko musiikinopiskelun prosessiin ja opskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon
opiskelijan lähtötaso sekä se, että opskelijan osaaminen voi ilmetä millä tahansa musiikin osaalueella. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa arviointia. Musiikissa arvioidaan opiskelijan musiikillista toimintaa koulussa, ei hänen musikaalisuuttaan.
PAKOLLISET KURSSIT
Kurssien suorittamisjärjestys
Musiikin kurssi 1 käydään lukion ensimmäisenä kurssina, koska se antaa perusteet koko lukion musiikin opiskelulle. Muut kurssit voidaan suorittaa missä järjestyksessä tahansa.
1. Musiikki ja minä ( MU 01)
Kurssi antaa valmiudet lukion musiikin opiskelulle.
Kurssi liittyy aihekokonaisuuksiin kulttuuri-identiteetti ja kulttuurin tuntemus, aktiivinen kansalaisuus
ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus sekä kestävä kehitys.
Espoonlahden lukion OPS-2004
156
Tavoitteet
Kurssin tavoittena on, että opiskelija
 löytää oman tapansa toimia musiikin alueella
 pohtii oman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle
 tutkii omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä ja tulkitsijana sekä kulttuuripalveluiden käyttäjänä
 kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ilmaisun välineenä
Sisällöt
 musiikin peruskäsitteiden ( rytmi, melodia, harmonia, rakenteet ) tuntemuksen syventäminen
käytännön musisoinnin avulla
 ääniympäristön tarkkailu ja kuulohuoltoon perehtyminen
 oma musiikillinen ilmaisu: soittaminen, laulaminen
 tutustuminen paikalliseen musiikkitoimintaan
Työmenetelmät
Musiikin tunneilla opiskellaan laulamisen ja soittamisen kautta, kuunnellaan monipuolista musiikkia
ja keskustellaan siitä sekä käydään mahdollisesti konsertissa
Arviointi
Numeerisessa arvioinnissa huomioidaan oppilaan oma itsearviointi, koearvosana, musiikillisen ilmaisun taidot sekä yleinen aktiivisuus
2. Moniääninen Suomi ( MU 02)
Kurssi on vaihtoehtoinen KU 2:n kanssa.
Kurssilla opiskelija tarkastelee ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään.
Kurssi liittyy aihekokonaisuuksiin aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurin tuntemus, hyvinvointi ja turvallisuus sekä kestävä kehitys.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään
 oppii ymmärtämään erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja, niiden taustatelijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä
 kehittää musisoitaessa omaa ilmaisuaan sekä kuuntelu-ja kommunikointivalmiuksiaan
Sisällöt
 eurooppalaisen taidemusiikin vaikutus suomalaiseen musiikkikulttuuriin
 populaari-, taide- ja perinnemusiikki Suomessa
Työmenetelmät
Kurssilla opiskellaan laulaen, soittaen ja kuunnellen mahdollisimman monipuolista musiikkia. Opiskelijat tekevät esitelmiä yksin tai pienryhmissä.
Arviointi
Numeerisessa arvioinnissa huomioidaan oppilaan oma itsearviointi, koearvosana, esitelmän arvosana, musiikillisen ilmaisun taidot sekä yleinen aktiivisuus.
SYVENTÄVÄT KURSSIT
3. Ovet auki musiikille ( MU 03)
Kurssilla tutustutaan eri musiikinlajeihin ja musiikkikulttuureihin. Kurssi liittyy aihekokonaisuuksiin
kulttuuri-identiteetti ja kulttuurin tuntemus, kestävä kehitys sekä viestintä-ja mediaosaaminen.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja musiikkikulttuureja ja mahdollisesti kiinnostuu
niistä
 vahvistaa tietojaan eurooppalaisen musiikin lajeista ja tyyleistä
Espoonlahden lukion OPS-2004
157

tutustuu tärkeimpiin1900-luvun länsimaisen taidemusiikin ilmiöihi
Sisällöt
 tonaalisuus ja atonaalisuus
 viihde-, jazz- ja rockmusiikin keskeiset tyylit Suomessa ja ulkomailla
 nuotinnosohjelmaan tutustuminen
Työmenetelmät
Kurssilla opiskellaan laulamisen, soittamisen ja kuuntelun avulla. Tehdään tietokoneen avulla 12säveljärjestelmään perustuva atonaalinen sävellys, joka nuotinnetaan, soitinnetaan ja kuunnellaan.
Nuotinnosohjelmina toimivat Finale ja Sibelius.
Arviointi
Arvioinnissa noudatetaan musiikin yleisiä arviointiperusteita
4. Musiikki viestii ja vaikuttaa ( MU 04)
Kurssilla tutustutaan musiikin osuuteen eri taidemuodoissa ja mediassa. Tunneilla perehdytään
myös musiikkianalyysiin tutkimalla musiikin vaikuttavuutta erilaisissa yhteyksissä. Kurssi liittyy aihekokonaisuuksiin viestintä-ja mediaosaaminen, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurin tuntemus sekä kestävä kehitys.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteenaon, että opiskelija
 tutustuu musiikin monipuolisiin mahdollisuuksiin vaikuttaa ihmisen elämään
 oppii analysoimaan tarjolla olevaa musiikkia ja suhtautuu siihen kriittisesti
Sisällöt
 näyttämömusiikki: elokuva, ooppera, musikaali ja teatteri
 musiikin yhteys kuvaan ja liikkeeseen
Työmenetelmät
Kurssilla lauletaan ja soitetaan pääasiassa näyttämömusiikkia. Käydään vaihtoehtoisesti oopperassa tai musikaalissa tai katsotaan musiikkielokuva. Teokseen perehdytään etukäteen esimerkiksi
ryhmätyönä, ja lopuksi teos analysoidaan.
Arviointi
Arvioinnissa noudatetaan musiikin yleisiä arviointiperusteita.
5. Musiikkiprojekti ( MU 05)
Kurssilla opiskelija käyttää hyväkseen hankkimiaan tietoja ja taitoja. Kurssi liittyy aihekokonaisuuksiin aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus sekä kulttuuri-identiteetti ja kulttuurin tuntemus.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteenaon, että opiskelija
 oppii suunnittelemaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden ja toteuttamaan sen
 perehtyy koulussa käytettävissä olevaan musiikkilaitteistoon
Sisällöt
 musiikkiohjelmaa johonkin koulussa järjestettävään juhlaan
 pienimuotoinen konsertti tai musikaali
 äänite tai taiteidenvälinen projekti
Työmenetelmät
Arvioinnissa noudatetaan musiikin yleisiä arviointiperusteita.
KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT
Espoonlahden lukion OPS-2004
158
MU06 Kuoro / MU07 Yhtyelaulu / MU08 Bändi
Kursseilla keskitytään moniääniseen lauluun a cappella ja säestyksen kanssa.Kursseilla harjoitellaan myös hengitystekniikkaa ja äänenmuodostusta.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii laulamaan siten, että kuuntelee myös muita
 oppii kiinnittämään huomiota sävel- ja sointupuhtauteen
 oppii tuntemaan monenlaista kuoro- ja yhtyelaulumusiikkia
Sisällöt
 perinteistä kuoromusiikkia
 viihdemusiikkia
 hengellistä musiikkia
 erilaisiin tilaisuuksiin, esimerkiksi jouluun tai itsenäisyyspäivään sopivia lauluja
 mahdollisesti omia sovituksia ja sävellyksiä
Työmenetelmät
Kursseilla harjoitellaan jaksoittain siten, että esiintymistilaisuuden lähestyessä harjoituksia pidetään
usein. Eri stemmat ja bändi harjoittelevat myös erikseen ja osin itsenäisesti.
Arviointi
Kurssista saa suoritusmerkinnän
MU09 Musiikin lukiodiplomi
Musiikin lukiodiplomin suorittamisen edellytyksenä on vähintään neljän lukiokurssin suorittaminen.Diplomi koostuu joko näytesalkusta, joka sisältää näytteitä lukioaikaisista musiikkiopinnoista ja –
toiminnasta tai näytesalkusta, joka koostuu projektityöhön liittyvistä asioista ja alueista.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 harjaantuu ratkaisemaan itsenäisesti omaan työskentelyynsä liittyviä ongelmia
 harjaantuu suoriutumaan tehtäväkokonaisuudesta annetun aikataulun mukaisesti
Sisällöt
 Opetushallituksen antamien ohjeiden mukainen näytesalkku ( ohjeet annetaan opiskelijalle kirjallisena )
 Opiskelijan työskentelyprosessistaan tekemä portfolio
Työmenetelmät
 itsenäinen työskentely ohjeiden mukaan
Arviointi
Numeerisessa arvioinnissa ( arvosteluasteikko 1 – 5 ) noudatetaan Opetushallituksen antamia ohjeita, jotka jaetaan opiskelijoille kurssin alkaessa.
Espoonlahden lukion OPS-2004
159
9.16.
Kuvataide
Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa ja
muiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä
yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen
työskentely antaa opiskelijalle mahdollisuuden taiteesta nauttimiseen, onnistumisen kokemuksiin ja
itselle tärkeiden asioiden ilmaisemiseen. Opetuksessa tuetaan opiskelijan mielikuvituksen, luovan
ajattelun ja assosiaatiokyvyn kehittymistä. Opiskelijaa ohjataan pohtimaan ja perustelemaan esteettisiä ja eettisiä arvovalintojaan omassa elämässä, kuvataiteessa, mediassa ja kulttuuriympäristössä.
Opetuksessa keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää taiteen merkityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Opetuksessa syvennetään visuaalisen kulttuurin yleissivistyksen perusteita ja luodaan riittävät edellytykset jatko-opinnoille.
Kuvataiteen opetus antaa opiskelijalle tarvittavat pohjatiedot ja – taidot arkielämän visuaalisia ratkaisuja koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi kuvataiteen opetus antaa valmiuksia muotoilun, arkkitehtuurin, viestinnän ja päätöksenteon eri alueille.
Opetuksen sisältöjä ovat kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen, ympäristön suunnittelu, arkkitehtuuri ja muotoilu sekä median visuaaliset viestit.
Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, jossa taidolliset ja tiedolliset sisällöt täydentävät toisiaan. Oppisisällöistä rakennetaan teemallisia kokonaisuuksia ja opetuksessa tehdään
yhteistyötä eri taiteen- ja tieteenalojen kanssa. Opetuksen lähtökohtana on opiskelijan oma kokemus, jonka pohjalta opiskelija tuottaa ja tulkitsee kuvia monipuolisin prosessein. Oppiaineiden välistä
yhteistyötä tehdään kouluympäristön viihtyvyyden ja kulttuuritoiminnan lisäämiseksi. Opetuksessa
pyritään tekemään yhteistyötä myös paikallisten kulttuuritahojen kuten oppilaitosten, kulttuuritoimen,
taidemuseoiden, taiteilijoiden ja suunnittelijoiden kanssa.
Opetuksen tavoitteet
Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 oppii tunnistamaan, ymmärtämään ja arvottamaan kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria
omassa elämässään ja yhteiskunnassa
 tuntee kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin keskeisiä käsitteitä ja osaa käyttää niitä taideteosten,
visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin
kuvailussa
 harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin sekä yhteistyöhön
 oppii valitsemaan ja käyttämään tarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja, tekniikoita ja välineitä
kuvallisessa ilmaisussaan
 tuntee nykytaidetta ja kuvataiteen historiaa
 ymmärtää mediakulttuuria ja sen vaikutusta ihmiseen ja yhteiskuntaan
 oppii mediatuotannon visuaalisen sisällön suunnittelua, tuottamista ja esteettistä arviointia ja osaa
soveltaa mediateknologiaa omassa kuvallisessa työskentelyssään
 tuntee arkkitehtuurin, muotoilun ja esinekulttuurin visuaalista kieltä ja historiaa
 tiedostaa oman toimintansa vaikutukset luontoon, kulttuurimaisemaan, rakennettuun ympäristöön
ja niitä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon
 osaa käyttää ja arvostaa kulttuuripalveluja.
Arviointi
Kuvataiteen arviointi on pitkäkestoista ja vuorovaikutteista. Arvioinnin tulee antaa tietoa opiskelijan
edistymisestä ja samalla kannustaa häntä ilmaisemaan itseään rohkeasti luottaen omaan kuvalliseen ilmaisuunsa. Kuvataideopetuksen tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja. Arvioinnin kohteina ovat työprosessit, työskentelyn tulokset, sisällölliset, ilmaisulliset ja tekniset taidot ja kyky soveltaa teoriatietoa omassa ilmaisussaan. Kuvataidekurssien arvioinnissa otetaan huomioon kuvalliset ja kirjalliset yksilö- ja ryhmätehtävät, luonnokset, itsenäisesti suoritettavat tehtävät ja yleinen aktiivisuus.
PAKOLLISET KURSSIT
Kurssien suorittamisjärjestys
Espoonlahden lukion OPS-2004
160
Kuvataiteen kurssi1 käydään lukion ensimmäisenä kurssina, koska se antaa perusteet koko lukion kuvataiteen opiskelulle. Muut kurssit voidaan suorittaa missä järjestyksessä tahansa.
Kurssien itseopiskelu
Kuvataiteen opiskelussa ei suositella kurssien itseopiskelua. Poikkeustapauksissa suorittamisen ehdot selvitetään kurssin opettajan kanssa tapauskohtaisesti.
1. Minä, kuva ja kulttuuri ( KU01)
Kurssi antaa valmiudet lukion kuvataiteen opiskelulle.
Kurssi liittyy aihekokonaisuuksiin kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, kansainvälisyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys sekä aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee visuaalisen kulttuurin sisältöjä ja perusteita
 oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään omakohtaisia ratkaisuja
 oppii käyttämään taiteen käsitteistöä tarkastellessaan ja arvioidessaan omia, muiden opiskelijoiden, taiteen ja median kuvia
 oppii tarkastelemaan visuaalisen kulttuurin ilmiöitä kriittisesti ja tulkitsemaan niiden sisältöjä, muotoja ja merkityksiä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä soveltamaan oppimaansa omassa työskentelyssään
 ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa.
Sisällöt
 mitä taide on: taide yksilön ja yhteiskunnan kannalta ja erilaiset taidekäsitykset
 kuvan valta ja vallan kuva kulttuurissa
 taide kulttuurin tulkkina: espoolaisuus, suomalaisuus, pohjoismaisuus, eurooppalaisuus ja Euroopan ulkopuoliset kulttuurit
 oma kuvallinen ilmaisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely, digitaalinen kuvan
käyttö
 kuvan rakentamisen keinot: sommittelu,muoto, väri, liike, tila ja aika
 kuvan tulkinta ja analysointi kuvallisin ja sanallisin keinoin: tutustutaan analysointitapoihin, kuten
formalistiseen, semioottiseen, ikonografiseen ja reseptioanalyyttiseen tulkintaan.
Työmenetelmät
Kuvataiteen tunneilla työskennellään tutkivasti, kokeilevasti, havainnoivasti ja pitkäjänteisesti, katsotaan kuvia ja keskustellaan niistä sekä mahdollisesti käydään näyttelyissä.
Arviointi
Numeerisessa arvioinnissa huomioidaan opiskelijan oma itsearviointi, työprosessi, teoriatiedon soveltamiskyky, kuvailmaisun taidot, havainnointikykyja yleinen aktiivisuus.
2. Ympäristö, paikka ja tila (KU02)
Kurssi on vaihtoehtoinen MU2:n kanssa.
Kurssilla opiskelija tarkastelee omaa ympäristösuhdettaan.
Kurssi liittyy aihekokonaisuuksiin aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä teknologia ja yhteiskunta.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita: ilmaisutapoja, materiaalituntemusta, estetiikkaa ja
suunnitteluprosesseja
 oppii ympäristön suunnittelussa ja muotoilussa tekemään havaintoja omasta ympäristöstään eri
näkökulmista, kuten esteettiseltä ja eettiseltä sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen
kannalta
 oppii tarkastelemaan ympäristöä luonnonvaraisena, rakennettuna, sosiaalisena ja psyykkisenä
ilmiönä sekä kulttuurisena viestinä
Espoonlahden lukion OPS-2004
161
 ymmärtää yhteisö- ja ympäristötaiteen merkityksen ympäristönsuunnittelussa ja laajemmin visuaalisessa kulttuurissa.
Sisällöt
 tila käsitteenä: tila psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena paikkana
 arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet: mittakaava, liike, tila, suhdejärjestelmät, rakenne, väri,
muoto ja materiaali
 maisema, rakennus, esine ja ympäristötaideteos materiaalisena, henkisenä, esteettisenä ja
oman aikansa kulttuurihistoriallisena viestinä
 arkkitehtuuri ja muotoilu kulttuurisesti kestävän kehityksen ja talouselämän näkökulmasta
 mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilut
Työmenetelmät
Kurssi painottuu kolmiulotteisiin töihin, joita tehdään usein ryhmissä. Tarpeen mukaan käydään tutustumassa koulun ulkopuolisiin kohteisiin tai näyttelyihin.
Arviointi
Numeerisessa arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan ympäristön havainnointikyky, kyky kolmiulotteiseen työskentelyyn, kyky työskennellä erilaisten materiaalien kanssa, itsearviointi, työprosessi,
teoriatiedon soveltamiskyky, kuvailmaisutaidot sekä yleinen aktiivisuus.
SYVENTÄVÄT KURSSIT
3. Media ja kuvien viestit (KU03)
Kurssilla tutustutaan laajasti visuaaliseen viestintään.
Kurssi liittyy aihekokonaisuuksiin viestintä- ja mediaosaaminen, teknologia ja yhteiskunta, kestävä
kehitys sekä kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii erittelemään ja tulkitsemaan median kuvaaman maailman suhdetta kulttuuriin ja todellisuuteen
 ymmärtää kuvailmaisun vaikutuskeinoja mediassa
 oppii käyttämään erilaisia kuvia ja tekniikoita eri viestintäympäristöissä oman ilmaisunsa välineenä
 oppii analysoimaan ja kehittämään omaa mediasuhdettaan.
Sisällöt
 kuva mediassa: kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, populaarikulttuuri, sarjakuva, wwwsivujen ja tietokonepelien kuvailmaisu
 graafinen suunnittelu: taitto, typografia, kuvan muokkaus- ja siirtomenetelmät
 mediakuvien aatekriittinen ja kulttuurinen tarkastelu eri aikoina, paikoissa ja osakulttuureissa
 valokuva mediassa
 elokuva ja video: perinteinen ja uudistuva kuvakerronta
 visuaalisuus tuotteistamisessa ja tuotemerkkien luomisessa
Työmenetelmät
Kurssilla katsotaan erilaisia kuvia, tehdään yksilö- ja ryhmätöitä ja mahdollisuuksien mukaan käydään näyttelyissä.
Arviointi
Numeerisessa arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan viestintätaidot, itsearviointi, työprosessi,
teoriatiedon soveltamiskyky, kuvailmaisutaidot, havainnointikyky sekä yleinen aktiivisuus.
4. Taiteen kuvista omiin kuviin (KU04)
Kurssilla tutustutaan kuvataiteen historiaan ja tehdään kuvia sen innoittamana.
Kurssi liittyy aihekokonaisuuksiin kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä hyvinvointi ja turvallisuus.
Espoonlahden lukion OPS-2004
162
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 hahmottaa kuvataiteen historian pääpiirteitä teemallisesti ja kronologisesti
 ymmärtää kuvataiteen sisältöjä ja ilmaisutapoja eri aikoina ja eri kulttuureissa
 käyttää omassa ilmaisussaan hyväkseen taiteen tuntemustaan
 oppii työskentelemään itsenäisesti ja harjaantuu pohdiskelevaan, sanalliseen itsearviointiin
Sisällöt
 taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin
 eri aikakausien kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen kuvataiteessa
 aiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessia
 kuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä, sommittelu, kuten: väri, valo, varjo ja liike
sekä illusorisuus ja kolmiulotteisuus sekä pinnan rakenne ja materiaali
Työmenetelmät
Kurssilla syvennytään taidekuvien tutkimiseen.
Kurssin teoriaosa voidaan toteuttaa esimerkiksi tutkielmana, esitelmänä tai luentona. Työskennellään yksin ja ryhmässä.
Arviointi
Numeerisessa arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan kuvantarkastelukyky, itsearviointi, työskentelyprosessi, teoriatiedon soveltamiskyky, kuvailmaisutaidot ja yleinen aktiivisuus.
5. Nykytaiteen työpaja (KU05)
Kurssilla tutustutaan nykytaiteeseen ja tehdään kokeilullisia, mahdollisesti monitaiteisia kuvallisia
tuotoksia.
Kurssi liittyy aihekokonaisuuksiin kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, viestintä- ja mediaosaaminen, teknologia ja yhteiskunta, hyvinvointi ja turvallisuus, aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys sekä kestävä kehitys.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii seuraamaan ja arvioimaan nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä
 oppii havaitsemaan ja oivaltamaan ympäristönsä visuaalisia merkityksiä sekä soveltamaan havaintojaan omassa ilmaisussaan
 oppii ymmärtämään ja käyttämään nykytaiteen keinoja
 harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn
Sisällöt
 mitä nykytaide on: nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset taidekäsitykset
 nykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus, visuaaliset alakulttuurit
 mahdollisuuksien mukaan oman produktion toteuttaminen sekä taiteiden välisiä projekteja koulussa tai koulun ulkopuolella
 visuaaliset ammatit yhteiskunnassa ja taidealan organisaatioita
Työmenetelmät
Kurssi painottuu kokeilullisuuteen ja monitaiteisuuteen. Katsotaan kuvia, työskennellään yksin tai
ryhmässä. Näyttelykäynnit mahdollisuuksien mukaan.
Arviointi
Numeerisessa arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan itsenäinen työskentelytaito, ryhmätyöskentelytaidot, itsearviointi, työprosessi, teoriatiedon soveltamiskyky, kuvailmaisutaidot, havaintokyky ja
yleinen aktiivisuus.
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
6. Nyrkit saveen (KU06)
Espoonlahden lukion OPS-2004
163
Keskitytään kolmiulotteiseen työskentelyyn ja tutkitaan erityisesti savimateriaalin mahdollisuuksia omassa ilmaisussa. Kurssi liittyy aihekokonaisuuksiin kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus,
hyvinvointi ja turvallisuus sekä teknologia ja yhteiskunta.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii hahmottamaan ja ilmaisemaan kolmiulotteisesti
 oppii tuntemaan materiaalia esim. savi ja hallitsemaan sitä
Sisällöt
Kolmiulotteisen työskentelyn perusteita
 käsinrakennustekniikat: peukalotekniikka, vapaa muovailu, kovertaminen,
makkaratekniikka, levytekniikka
 dreijausta mahdollisuuksien mukaan
 koristelutekniikat, lasittaminen
 muotin valaminnen ja käyttö mahdollisuuksien mukaan
 mahdollisuuksien mukaan kokeiluja myös muilla materiaaleilla
 tutkitaan ja analysoidaan taideteoksia
Työmenetelmät
Kurssi painottuu yksilötyöskentelyyn.
Arviointi
Numeerisessa arvioinnissa otetaan huomioon kolmiulotteinen hahmotuskyky, työprosessi, kuvailmaisutaidot sekä yleinen aktiivisuus..
7. Valokuvaus (KU07)
Kurssi liittyy aihekokonaisuuksiin kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä hyvinvointi ja turvallisuus.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 saa perustiedot valokuvauksen mahdollisuuksista ympäristön havainnoinnissa ja
hahmottamisessa
 ymmärtää valokuvan ilmaisukeinoja
 oppii käyttämään valokuvaa oman ilmaisunsa välineenä
Sisällöt
 valokuvan ilmaisukeinot, valo, tila, aika, kuvakulmat ja rajaus sekä kerronta
kuvajoukkojen avulla
 järjestelmä- ja digikameran ominaisuudet, neulanreikäkamera
 valokuvan tehtävät, historia ja lajityypit
 kuva-analyysi
Työmenetelmät
Työskennellään pareittain ja yksin. Katsotaan kuvia ja kuvataan itse erilaisilla kameroilla. Työskennellään valoherkillä materiaaleilla sekä työstetään digitaalista kuvaa.
Arviointi
Numeerisessa arvioinnissa otetaan huomioon valokuvauksen ilmaisukeinojen hallinta. Pimiötyöskentelyn tai digikuvan käsittelyn hallinta.
Kuvallisen viestinnän ja taiteellisten näkökohtien hallitseminen. .
8. Löydä oma kuvailmaisusi (KU08)
Lukion kuvataiteen päättökurssi, jossa pyritään pitkäjänteiseen ja tutkivaan työskentelytapaan ja
mahdollisimman ehjän kokonaisuuden tai tehtäväsarjan tuottamiseen. Päättökurssina suositus otettavaksi aikaisintaan neljänneksi kuvataidekurssiksi.
Espoonlahden lukion OPS-2004
164
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii itsenäisesti soveltamaan aikaisemmilla kursseilla oppimaansa
 ottaa vielä enemmän vastuuta kehittymisestään omassa kuvailmaisussaan
 asettaa omat tavoitteensa työskentelyssään
Sisällöt
 Itse valitun teemasisällön toteuttaminen tarkoituksenmukaisin keinoin, välinein ja muodoin.
Työmenetelmät
Oppitunneilla tehtävät kuvalliset työt oman suunnitelman mukaisesti.
Arviointi
Numeerisessa arvioinnissa otetaan huomioon oman suunnitelman toteutuminen, kuvailmaisutaidot,
työskentelyprosessi sekä yleinen aktiivisuus.
KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT
9. Kuvataiteen lukiodiplomi (KU09)
Kurssilla suoritetaan kuvataiteen valtakunnallinen koe, johon kuuluu n. 30 oppituntia itsenäistä, kuvallista työskentelyä opettajan valvonnassa. Tehtävät vaihtuvat vuosittain ja ne julkaistaan keväisin
Opetushallituksen verkkosivuilla. Kurssi päättyy kirjalliseen, neljä oppituntia kestävään kokeeseen,
jossa opiskelijalla saa olla mukana omaa aineistoa. Opiskelija hankkii kurssilla tarvitsemansa materiaalit itse. Osallistumisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut vähintään neljä lukion kuvataidekurssia. Edeltäviksi kursseiksi suositellaan kursseja 1-5, koska tehtävät mittaavat näiden
kurssien sisältöjen hallintaa. Kokeen suorittamisesta saattaa olla hyötyä pyrittäessä kuvataidealan
jatko-opintoihin. Kokeen arvostelee opiskelijan oma kuvataideopettaja sekä koulun ulkopuolinen kuvataidealan asiantuntija. Kurssin numeerisessa arvioinnissa painottuu opiskelijan omasta työskentelyprosessistaan tekemä portfolio sekä kuvallinen tuotos, kirjallinen osio muodostaa numerosta neljänneksen. Kurssin suorittamisesta saa erillisen todistuksen, joka luovutetaan lukion päättötodistuksen liitteenä. Oma opettaja antaa kurssista lyhyen kirjallisen sekä henkilökohtaisen suullisen palautteen. Kurssin tuloksista pyritään rakentamaan näyttely koulun tiloihin.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 harjaantuu ratkaisemaan itsenäisesti omaan työskentelyynsä liittyviä ongelmia
 harjaantuu suoriutumaan tehtäväkokonaisuudesta aikataulun mukaisesti
 harjaantuu prosessinomaiseen kuvantekoon
Sisällöt
 Opetushallituksen julkaisemien valtakunnallisten tehtävien mukaista kuvallista
työskentelyä
 omasta luomisprosessista laaditaan sitä kuvaava portfolio
 kurssi päättyy kirjalliseen kokeeseen
Työmenetelmät
Itsenäistä työskentelyä annetuista tehtävistä opettajan valvonnassa.
Arviointi
Numeerisessa arvioinnissa (arvosteluasteikko 1-5) noudatetaan Opetushallituksen antamia ohjeita,
jotka jaetaan opiskelijoille kurssin alkaessa.
Kuvataiteen työpaja ( KU10)
Espoonlahden lukion OPS-2004
165
Kurssilla toteutetaan itsenäisen suunnittelun pohjalta portfolio tai tehtäväsarja. Suositus otettavaksi aikaisintaan toisena opintovuotena.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii itsenäistä ongelmaratkaisua
 oppii toimimaan päämäärätietoisesti tavoitteidensa suunnassa
 oppii aikatauluttamaan työskentelyään
Sisällöt
Oman suunnitelman mukaisesti.
Työmenetelmät
Oman suunnitelman mukaisesti.
Arviointi
Oman suunnitelman toteutuminen. Työprosessissa itsenäisen työskentelyn taito. Kuvailmaisuntaidot. Yleinen aktiivisuus. Kurssista saa suoritusmerkinnän.
Espoonlahden lukion OPS-2004
166
9.17.
Liikunta
Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Liikunnan
myönteiset kokemukset vahvistavat psyykkistä vireystilaa ja jaksamista koulutyössä. Liikunnassa
opiskelija ilmaisee itseään ja kokee elämyksiä. Se on toiminnallinen oppiaine, jossa kehitetään opiskelijoiden fyysis-motorisia ominaisuuksia sekä tuetaan heidän tasapainoista kasvuaan ja kehitystään. Liikunnan avulla vahvistetaan sosiaalisia taitoja ja yhteenkuuluvuutta, ohjataan vastuullisuuteen ja reilun pelin hengen ymmärtämiseen sekä hyviin tapoihin. Liikunnanopetus tukeutuu eettiseen
ja esteettiseen arvopohjaan.
Fyysisen kunnon harjoittamisen ja seurannan avulla opiskelijaa ohjataan ymmärtämään hyvän kunnon merkitys jaksamiselle ja työkyvylle. Monipuolisella liikunnan opetuksella luodaan valmiuksia
omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen.
Liikuntaa opetetaan monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.
Opetusjärjestelyinä käytetään yksilö-, pienryhmä- sekä ryhmäopetusta. Suomalaisen liikuntakulttuurin perinteet otetaan huomioon valittaessa liikuntamuotoja. Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille
opetusta eriytetään yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Opetuksen toteuttamisessa otetaan huomioon
turvallisuus, monikulttuurisen oppilasaineksen erityistarpeet sekä uskonnollinen vakaumus.
Opetuksen tavoitteet
Liikunnan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 kehittää taitojaan ja tietojaan eri liikuntamuodoissa
 saa valmiuksia omaehtoiseen liikuntaharrastukseen
 osaa arvioida omaa fyysistä kuntoaan sekä asettaa itselleen tavoitteita
 toimii hyvien tapojen mukaisesti, noudattaa sovittuja sääntöjä sekä osaa liikkua luonnonarvoja kunnioittaen
 osaa työskennellä rakentavasti, turvallisesti ja vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä.
Menetelmät
Liikunnan työskentelytavat vaihtelevat liikuntamuotojen, kurssien sisällön ja tavoitteiden mukaan hyvin opettajajohtoisesta työskentelystä täysin itsenäiseen harjoitteluun. Pakollisilla kursseilla työskentelytavat ovat pääasiassa opettajajohtoisia. Syventävillä ja soveltavilla kursseilla käytetään enemmän oppilaskeskeisempiä työtapoja.
Arviointi
Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminen sekä taidot, tiedot ja toimintakyky.
Aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminen arvioidaan mm. seuraavien kohtien avulla
- suhtautuminen koululiikuntaan
- annettujen tehtävien ja ohjeiden noudattaminen
- osallistuminen ryhmän toimintaan
- muiden huomioonottaminen
Taidot, tiedot ja toimintakyky arvioidaan mm. seuraavien kohtien avulla
- liikunnan perustaidot
- koulussa opetetut lajitaidot
- liikuntamuotojen perussäännöt
- kunnon kohottamisen perusperiaatteet
- fyysinen suorituskyky
Arviointi perustuu opettajan toteamaan jatkuvaan näyttöön oppitunneilla. Arvioinnin tukena käytetään toimintakykyä ja taitoja mittaavia testejä.
Pakollisten kurssien arvioinnissa painotetaan yhtä paljon aktiivisuutta, vastuullisuutta ja asennoitumista, kuin taitoja, tietoja ja toimintakykyä. Syventävien ja soveltavien kurssien arvioinnissa painopiste on enemmän ensin mainituissa.
Espoonlahden lukion OPS-2004
167
Suoritusjärjestys
Liikunnan pakolliset kurssit suoritetaan kurssijärjestyksen mukaisesti. Syventävien ja soveltavien
kurssien suorittamisjärjestys on pääasiassa vapaa. Muussa tapauksessa ohjeet on kerrottu jokaisen
kurssiesittelyn yhteydessä.
Aihekokonaisuudet:
Hyvinvointi ja turvallisuus (itsetuntemus; ihmissuhteet; fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys;
positiivisen minäkuvan kehittyminen liikunnan avulla)
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus (erilaiset liikuntalajit ja -kulttuurit)
PAKOLLISET KURSSIT
Pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja taitoja ja tietoja sekä annetaan
mahdollisuus tutustua uusiin lajeihin. Tarvittaessa opetusta eriytetään opiskelijalähtöisesti.
Kurssien suunnittelussa tulee ottaa huomioon vuodenajat niin, että pakollisten kurssien aikana pyritään harjoittamaan kesä- ja talviliikuntaa sekä sisä- ja ulkoliikuntaa. Opetuksessa tulee korostaa liikunnan vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Opiskelussa huomioidaan turvallisuus ryhmiä muodostettaessa.
1.Taitoa ja kuntoa (LI01)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 jatkaa peruskoulussa opittujen liikuntataitojen syventämistä ja harjoittamista
 saa ohjausta monipuoliseen liikuntaan
 saa myönteisiä liikuntakokemuksia
 tutustuu mahdollisuuksien mukaan uusiin liikuntalajeihin
 ymmärtää monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteet ja toimii terveyttä,
 hyvinvointia ja turvallisuutta edistävästi.
Keskeiset sisällöt
 fyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointi
 lihashuolto ja rentoutus
 sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit
 voimistelu eri muodoissaan
 tanssi eri muodoissaan
 talviliikunta
 uinti ja vesipelastus
 yleisurheilu
 suunnistus ja luontoliikunta
2.Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI02)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 monipuolistaa lajitaitojaan ja -tietojaan
 saa perustiedot kunto-ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen
 saa ohjausta henkilökohtaisen, terveyttä edistävän liikuntaharrastuksen aktivoimiseen
 oppii vastuulliseen toimintaan itsenäisesti ja ryhmässä
 oppii arvostamaan ja ylläpitämään terveyttä ja työkykyä
 kehittyy sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Keskeiset sisällöt
 fyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto ja rentoutus
 sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit
 voimistelu eri muodoissaan
 tanssi eri muodoissaan
 talviliikunta
Espoonlahden lukion OPS-2004
168



kuntouinti ja vesiliikunta
luontoliikunta
jokin uusi liikuntalaji.
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
Kurssien tavoitteena on opiskelijalähtöisyyden korostuminen, yhteistoiminnallisuuden edistäminen ja
koulun yhteishengen vahvistaminen. Syventävien kurssin sisältöjen tarkentaminen tapahtuu opiskelijoiden kanssa yhdessä.
3.Virkisty liikunnasta (LI03)
Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön.
Tavoitteena on myös tutustuttaa opiskelijoita uusiin ja harvinaisempiin liikuntamuotoihin, jotka valitaan yhdessä opettajan kanssa.
4.Yhdessä liikkuen (LI04)
Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa
painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin sisältönä ovat vanhat tanssit tai jokin muu yhdessä toteutettava liikunta.
Kurssilla keskitytään ryhmätyötaitoja kehittäviin liikuntamuotoihin sekä palloiluun, ja erityisesti joukkuepeleihin. Lajit valitaan opiskelijoiden toiveiden ja mahdollisuuksien mukaan.
5.Kuntoliikunta (LI05)
Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja
seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Opiskelijat laativat
henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä.
Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa.
Kurssiin kuuluu kestävyys- ja lihaskuntotestit, jotka toteutetaan alku- ja loppumittauksena.
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
6. Tanssin taikaa (LI06)
Tavoitteena on tutustua eri tanssilajeihin (mm. hiphop, jazz, showtanssi, afro), ja muihin musiikkiliikunnan muotoihin mahdollisuuksien ja opiskelijoiden toivomusten mukaan. Myös omia koreografioita
valmistetaan. Sisältö tarkennetaan yhdessä opettajan kanssa.
KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT
7. Sporttikurssi (LI07)
Tavoitteena sporttikurssilla on osallistuminen monipuoliseen liikuntaan omaa taitoa ja kuntoa parantaen. Kurssilla tutustutaan mahdollisuuksien mukaan myös uusiin liikuntalajeihin ja -paikkoihin.
Kurssin sisältö tarkennetaan yhdessä opettajan kanssa. Kurssin voi suorittaa yhden tai kahden lukiokurssin laajuisena.
8. Wanhat tanssit 1 (LI08)
Kurssin tavoitteena on parantaa opiskelijoiden taitoja ja tietoja vanhoista tansseista sekä tavallisimmista vakiotansseista. Kevättalvella järjestetään Wanhojen tanssien esitys.
9. Wanhat tanssit 2 (LI09)
Kurssin tavoitteena on parantaa opiskelijoiden taitoja ja tietoja vanhoista tansseista sekä tavallisimmista vakiotansseista. Kevättalvella järjestetään Wanhojen tanssien esitys. Kurssin voi suorittaa
kurssijärjestyksen mukaan vapaasti, kun opiskelija on suorittanut Wanhat tanssit 1 –kurssin.
Espoonlahden lukion OPS-2004
169
10. Liikunnan lukiodiplomi (LI10)
Kurssin tavoitteena on syventää opiskelijan tietoa omista liikunnallisista valmiuksista. Sisältönä on
valtakunnalliseen lukiodiplomiin vaadittavien osioiden harjoittelu ja työstäminen, sekä lopullinen suoritus. Edeltävinä opintoina ovat neljän liikuntakurssin suoritukset.
11. Kilpaurheilukurssi (LI11)
Kurssin tavoitteena on mahdollistaa kilpaurheilijan tehostettu harjoittelu omassa lajissa. Sisältönä on
opiskelijan oma harjoitusohjelma. Kirjallinen valmennusohjelma, valmentajan lausunto harjoittelusta
ja harjoituspäiväkirja vaaditaan.
Edeltävinä opintoina Li1 ja Li2.
12. Retkikurssi 1 (LI12)
Kurssin tavoitteena on syventää opiskelijoiden lajitaitoja, sekä antaa mahdollisuus luonnossa liikkumiseen ja virkistäytymiseen. Sisältönä ovat laskettelu-, hiihto-, melonta- ja seikkailuretket. Kurssi toteutetaan lajin kannata parhaana vuodenaikana.
.
Aihekokonaisuudet:
Kestävä kehitys (luonnossa liikkuminen, luonnonsuojelu)
13. Retkikurssi 2 (LI13)
Kurssin tavoitteena on syventää opiskelijoiden lajitaitoja, sekä antaa mahdollisuus luonnossa liikkumiseen ja virkistäytymiseen. Sisältönä ovat laskettelu-, hiihto-, melonta- ja seikkailuretket. Kurssi toteutetaan lajin kannata parhaana vuodenaikana.
Aihekokonaisuudet:
Kestävä kehitys (luonnossa liikkuminen, luonnonsuojelu)
Espoonlahden lukion OPS-2004
170
9.18.
Terveystieto
Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoitus on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Tämä osaaminen ilmenee tiedollisina, sosiaalisina, tunteiden käsittelyä ohjaavina, toiminnallisina, eettisinä sekä tiedonhankintavalmiuksina.
Terveysosaamiseen kuuluu valmius ottaa vastuuta oman ja toisten terveyden edistämisestä. Lukion
terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairautta sekä terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä
ja hoitoa tarkastellaan yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta.
Terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena työ- ja toimintakykynä. Lukion terveystiedon opiskelussa terveyteen ja sairauksiin liittyviä ilmiöitä tarkastellaan tutkimus- ja kokemustiedon
avulla. Tärkeää on myös terveyttä koskeva arvopohdinta. Pakollisen kurssin aikana opiskelija perehtyy terveyteen ja sairauksiin vaikuttaviin tekijöihin kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisen näkökulmasta. Keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien
kehittäminen.
Syventävillä kursseilla perehdytään seikkaperäisemmin nuoren arkielämässään tarvitsemiin terveysresursseihin, terveystottumuksiin ja selviytymisen keinoihin sekä terveyskysymysten käsittelyyn vastuullisen aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta. Terveyteen ja sairauksiin liittyviä tekijöitä ja
niihin vaikutusmahdollisuuksia tarkastellaan tutkimuksen, terveydenhuollon ammattikäytäntöjen, palvelujen käytön sekä historiallisen ja yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta.
Opetuksen tavoitteet
Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
• ymmärtää työ- ja toimintakyvyn, turvallisuuden sekä sairauksien ehkäisyn ja terveyden edistämisen
merkityksen
• osaa käyttää terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä keskeisiä käsitteitä
• ymmärtää sairauksien, erityisesti kansantautien ja tartuntatautien, ehkäisyn merkityksen ja
tuntee niiden keskeisiä ehkäisy- ja hoitomahdollisuuksia yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta
• pohtii terveyttä koskevia arvokysymyksiä ja osaa perustella omia valintojaan ja oppii arvostamaan
terveyttä voimavarana sekä edistämään terveyttä
• tuntee kansanterveyden historiallista kehitystä ja väestöryhmien välisten terveyserojen syntyyn
vaikuttavia tekijöitä
• tuntee terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluja sekä kansanterveyteen liittyvää kansalaistoimintaa
• perehtyy terveyttä koskevan tiedon hankintamenetelmiin sekä osaa kriittisesti arvioida ja tulkita terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa ja erilaisia terveyskulttuuriin liittyviä ilmiöitä.
Arviointi
Arvioinnissa korostetaan terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ymmärtämistä ja soveltamista. Huomio kiinnitetään siihen, miten opiskelija osaa käyttää ja yhdistää erilaisiin lähteisiin perustuvaa tietoa. Arvioinnin kohteena on opiskelijan valmius terveyttä ja sairautta koskevaan eettiseen arvopohdintaan ja taito perustella omia terveysvalintoja sekä taito arvioida yhteisössä tehtyjä terveyttä ja sairautta koskevia ratkaisuja. Pakollisella ja valtakunnallisilla syventävillä kursseilla arvioinnin pohjana
toimii kurssikoe. Myös tuntiaktiivisuus sekä annettujen tehtävien suorittaminen vaikuttavat arviointiin.
Menetelmät
Kursseilla käytetään monipuolisesti kurssisisältöjen mukaan mm. seuraavia opetusmenetelmiä ohjaten opiskelijaa soveltamaan omaksumiaan tietoja: luennointi, yksilö- ja ryhmätyöt, opetusvideot, tutkielmat ja muut kirjalliset työt sekä vierailut ja asiantuntijaluennot.
PAKOLLINEN KURSSI
1.Terveyden perusteet (TE01)
Tavoitteet
Espoonlahden lukion OPS-2004
171
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työ- ja toimintakykyyn sekä työ- ja muuhun turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumista omassa elämäntavassaan ja ympäristössään
• tietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn merkityksen yksilön ja yhteiskunnan
näkökulmasta sekä oppii pohtimaan niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisuja yhteiskunnassa
• tunnistaa terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä
• osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä pohtia terveyskulttuuriin ja teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitä terveysnäkökulmasta
• tuntee keskeiset terveyden ja sosiaalihuollon palvelut.
Keskeiset sisällöt
• työ- ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä: ravitsemus, uni, lepo ja kuormitus,
terveysliikunta, mielenterveys, sosiaalinen tuki, työhyvinvointi, työturvallisuus, turvallisuus kotona ja
vapaa-aikana, ympäristön terveys
• seksuaaliterveys, parisuhde, perhe ja sukupolvien sosiaalinen perintö
• kansantaudit ja yleisimmät tartuntataudit sekä niihin liittyvät riski- ja suojaavat tekijät sekä niihin
vaikuttaminen
• sairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu ja avun hakeminen
• terveyserot maailmassa, terveyseroihin vaikuttaviin tekijöihin tutustuminen
• terveystietojen tiedonhankintamenetelmiä sekä terveyttä koskevan viestinnän, mainonnan ja markkinoinnin kriittinen tulkinta
• terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelujen käyttö, kansalaistoiminta kansanterveystyössä
VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
2. Terveys ja sairaus nuoren arjessa (TE02)
Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumuksien ja selviytymisen keinojen osalta. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaan terveysongelmia selittäviä kulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnalliseen aikaan liittyviä ilmiöitä ja niiden tulkintoja kuten ruumiinkuva,
mielihyvä, riippuvuus ja elämän mielekkyyden tunne. Lisäksi perehdytään käsitykseen itsestä ja
muista fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Erityisesti korostetaan terveyden ylläpitoon liittyvää vastuullisuutta. Työtavoissa korostuvat arvopohdinta, yksilö- ja ryhmäharjoitukset, draama ja
sosiaalisten taitojen harjoittelu, keskustelu ja argumentaatiotaitoja kehittävät työmuodot.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• osaa pohtia ja tarkastella terveyteen ja sairauteen liittyviä arvoja ja arvostuksia
• perustella omia valintojaan terveyden näkökulmasta
• osaa arvioida terveyteen, elämäntapaan ja ympäristöön liittyvien valintojen merkitystä hyvinvoinnille
Keskeiset sisällöt:
• itsetuntemus, mielenterveys ja sosiaalinen tuki perheessä ja lähiyhteisössä, jaksaminen, masennus, kriisien kohtaaminen
• fyysinen ja psyykkinen turvallisuus, väkivallaton viestintä
• seksuaaliterveys
• huumeet, muut päihteet ja tupakka sekä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan että globaalista näkökulmasta
• ruuan terveydelliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset merkitykset sekä painonhallinta, terveysliikunta, syömishäiriöt
3. Terveys ja tutkimus (TE03)
Espoonlahden lukion OPS-2004
172
Kurssilla perehdytään terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä terveydenhuollossa ja itsehoitona
toteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Lisäksi perehdytään pakollisen kurssin tavoitteita syventäen terveydenhuollon eri käytäntöihin, terveyspalvelujen
tarjontaan sekä yksilön asemaan terveyden- ja sairaudenhoidossa. Työtavoissa korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkiva oppiminen ja vierailukäynnit.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• osaa hankkia, arvioida ja tulkita terveyteen ja sairauksiin liittyvää tutkimus- ja arkitietoa
• toteuttaa pienimuotoisia terveys-/terveyskäyttäytymiskartoituksia omassa opiskelu ympäristössään
• osaa käyttää terveydenhuollon palveluja sekä tuntee asiakkaan ja potilaan oikeudet
Keskeiset sisällöt:
• terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen käytäntöjä, asiakkaan ja potilaan oikeudet
• terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkiminen: fyysisen ja psyykkisen työ- ja
toimintakyvyn mittaaminen, ergonomiamittaukset
• terveyden ja sairauksien tunnistamiseen liittyviä menetelmiä, tunnuslukuja ja tarvittava
teknologia
• tutkimustiedon ja median terveydestä välittämien mielikuvien kriittinen lukutaito
• terveystottumusten arvioiminen ja seuranta sekä tutkimusten tekeminen
• työ- ja opiskeluympäristön terveys ja turvallisuus
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
4. Abikurssi (TE04)
Espoonlahden lukion OPS-2004
173
9.19.
Opinto-ohjaus
Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään.
Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävä jatkumo, jonka aikana opintoohjauksen kurssit tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden hankkia perustiedot ja taidot, joiden varassa
heidän on mahdollista suunnitella jatko-opintoja ja pohtia ammatillista suuntautumista. Valinta- tai
muissa ongelmatilanteissa sekä päätöksentekotaitojensa kehittämiseksi opiskelijoiden tulee saada
henkilökohtaista tai pienryhmäohjausta. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijan tulee voida
keskustella opintoihinsa, koulutusvalintoihinsa sekä ammatti- ja urasuunnitteluunsa, tulevaisuuteensa ja elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus käsitellä
pienryhmissä asioita, jotka ovat muiden opiskelijoiden kanssa jaettavissa olevia ja joiden esille ottaminen ryhmässä on mielekästä.
Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea ja auttaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita myös opintoihin liittyvissä käytännön kysymyksissä.
Opinto-ohjauksen tavoitteet
Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen siten, että hän
pystyy suunnittelemaan oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa, tunnistamaan opiskeluunsa liittyviä ongelmia ja etsimään tietoa, miten hän saa apua näihin ongelmiin. Tavoitteena on, että
opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoisesti koko lukion ajan, kykenee kehittämään oppimaan
oppimisen taitojaan sekä löytämään omat yksilölliset oppimisen tapansa ja vahvuutensa opiskelijana.
Opiskelijaa tulee ohjata hankkimaan tietoa ja hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia
mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeiset jatkokoulutus- ja ammatinvalintaan
liittyvät hakuoppaat ja muut tietolähteet sekä osaa käyttää tietoverkoissa olevaa informaatiota itsenäisesti jatko-opintoihin hakeutumisen tukena.
Opiskelijaa tulee ohjata ja tukea elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidoissa. Opiskelijan tulee saada
ohjausta jatko-opintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa siten, että hänellä on tietoa opiskeluvaihtoehdoista lukion jälkeen ja että hän tuntee toisen asteen ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen keskeisen koulutustarjonnan. Tarkoituksena on, että opiskelijalla on valmiudet hakeutua jatko-opintoihin välittömästi lukio-opintojen jälkeen. Tavoitteena on, että opiskelija
pystyy ammatillisen suuntautumisen etsimisessä ja päätöksenteossa arvioimaan realistisesti omia
edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan opintojen eri vaiheissa. Tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekee valintojaan tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen koko ajan huomioon
jatko-opintosuunnitelmansa.
Opinto-ohjauksen tehtävänä on välittää tietoa työ- ja elinkeinoelämästä sekä yrittäjyydestä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tutustua eri ammatteihin ja työelämään sekä opiskeluun muissa oppilaitoksissa. Opiskelijaa tulee ohjata siten, että hän osaa etsiä tietoa muiden maiden tarjoamista opiskelumahdollisuuksista ja työskentelystä ulkomailla.
PAKOLLINEN KURSSI
1. Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP01)
Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseen
ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kurssiin liittyen järjestetään tutustumista työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin.
Opinto-ohjauksen kurssilla tulee käsitellä kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukio-opintoihin, ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin, ammatti- ja urasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä sekä kulloinkin lukioopintojen kannalta ajankohtaisia asioita.
Espoonlahden lukion OPS-2004
174
Keskeiset sisällöt
 opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehittäminen
 itsetuntemus
 omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen
 työelämätietous
 ylioppilastutkinto
 ammatillinen suuntautuminen ja jatko-opintojen pohtiminen
 jatko-opintoihin hakeutuminen
 työelämään siirtyminen
VALTAKUNNALLINEN SYVENTÄVÄ KURSSI
2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta: Työelämää Espoossa (OP02)
Tavoitteet
Opiskelija syventää tietouttaan nykyaikaisesta elinkeinoelämästä ja erityisesti Espoon tarjoamista
mahdollisuuksista. Hän oppii työelämän käsitteitä ja pelisääntöjä. Hän oppii näkemään erilaisten
urapolkujen tarjoamia mahdollisuuksia ja saa tilaisuuden pohtia niiden soveltamista omiin urasuunnitelmiinsa. Opiskelija saa tilaisuuden miettiä yrittäjyyttä yhtenä oman tulevaisuutensa vaihtoehtona.
Sisällöt
-
-
-
-
Tutustumista keskeisiin työelämää koskeviin teemoihin ja käsitteisiin, mm.
Kansainvälistyminen ja globalisaatio
Moniosaajuus
Projektityö, projektijohtaminen, prosessijohtaminen, prosessiorganisaatio
Tiimityö
Verkostoituminen - suhteiden luominen
Elinikäinen oppiminen ja osaamisen kehittäminen: esim. jonkin yrityksen henkilöstöpäällikön / henkilöstön kehittämispäällikön asiantuntijapuheenuoro
Erilaisen työsuhteet, urapolut: määräaikaisuus, projektit, vakinaisuus – sitoutuminen,CV, työhakemus
Työlainsäädäntö
Työmarkkinakatsaus: vierailija esimerkiksi AKAVA:sta, STTK:sta, EK:sta
Yrittäjyys mahdollisuutena, asiantuntija esimerkiksi Espoon kauppakamarista, Espoon Yrittäjät
ry:stä, Espoon Seudun Uusyrityskeskus ry:tä taiUudenmaan TE-keskuksesta; yrittäjyyttä voi käsitellä myös jonkin oppimispelin avulla
Opintokäyntejä varten tehtävä valmisteleva työ ryhmissä/tiimeissä;
1. Yritykseen ja sen edustamaan alaan tutustuminen: www, painettu materiaali (esitteet, lehdet. Vuosikertomukset jne)
2. Kysymysten laadinta
3. Palautteen laadinta opintokäynnistä ja sen toimittaminen yritykseen
Opintokäynnit yrityksiin (4-5 kpl): eri teollisuusalat, palvelualat – yksityinen, julkinen;
opiskelijat valitsevat opinto-ohjaajan antamista vaihtoehdoista ja/tai esittävät omia toiveitaan
Portfoliotyöskentely ja oman oppimispäiväkirjan laatiminen koko kurssin ajan
Menetelmät
- portoliotyöskentely (oppimispäiväkirja)
- opintokäynnit yrityksiin
- ryhmätyöt: mm. opintokäyntien valmistelu –tiedonhaku eri menetelmin eri lähteistä ja palautteen
antaminen yritykselle (tiimityötä käytännössä)
- asiantuntijavierailut
Arviointi
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä S (=suorittanut). Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan itse
laaditun oppimispäiväkirjan palauttaminen, opintokäynnin valmistelutyöhön, opintokäynteihin ja niiden jälkipuintiin osallistuminen sekä aktiivinen läsnäolo kurssilla ja sovittujen määräaikojen noudattaminen.
Espoonlahden lukion OPS-2004
175
Muuta
Kurssille voidaan ottaa enintään 25 opiskelijaa ja sen on suunnattu 2. vuosikurssin opiskelijoille.
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
3. Löydä oma oppimistyylisi (OP03)
Kurssilla opiskellaan oman oppimisvaikeuden ja -tyylin tunnistamista sekä etsitään omia voimavaroja ja vahvuuksia. Tavoitteena on itselle sopivien opiskelutekniikoiden kokeilu ja löytäminen sekä positiivisen muutoksen aikaansaaminen omassa työskentelyssä ja asenteessa. Kurssin kuluessa suoritetaan lukivaikeuden arviointia yo-tutkintoa varten ja ohjataan opiskelija tarvittaviin tutkimuksiin.
Opiskelijat ohjautuvat kurssille lukiseulan perusteella erityisopettajan ja opinto-ohjaajan toimesta.
4. Korkeakoulut ja yliopistot jatkokoulutuspaikkoina (OP04)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
tarjoamiin jatkokoulutusvaihtoehtoihin.
Toteutus
Opiskelijat vierailevat pääkaupunkiseudun korkeakouluissa ja tutustuvat niiden tarjoamiin opiskelumahdollisuuksiin. Kurssin aikana käydään tutustumassa 2-5 yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tarjoamiin jatkokoulutuspaikkoihin sekä perehdytään niihin hakeutumiseen.
Ennen opiskelupaikkoihin tutustumista voidaan aiheeseen tutustua myös kirjallisen
materiaalin sekä internetin kautta, jolloin käytännön tutustumiset opiskelupaikkoihin
helpottuvat.
Jatko-opiskelumahdollisuuksiin voidaan tutustua myös Studia- ja Uniexpomessujen
kautta.
Menetelmät
Opintokäynnit jatkokoulutusta tarjoaviin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.
Yliopistojen ja korkeakoulujen toteuttamat esittelytilaisuuden koululla.
Osallistuminen Uniexpo- ja Studiamessuille.
Mahdollisesti portfolio ja/tai oman oppimispäiväkirjan laatiminen kurssista.
Arviointi
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä S (=suorittanut)
Hyväksyttyyn kurssisuoritukseen vaaditaan aktiivinen osallistuminen kurssille ja tutustumiskäynneille,
sekä joko portfolion tai oppimispäiväkirjan laadinta.
Tutustutaan lukion jälkeen tarjoutuviin koulutusmahdollisuuksiin vierailukäyntien, vierailijoiden sekä opinto-oppaiden avulla
5. Tutorkurssi (OP05)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on kouluttaa opiskelijoista sellaisia henkilöitä, jotka voivat toimia
koulun esittelijöinä vanhempainilloissa, vierailuilla yläasteen oppilaitoksiin sekä messuilla.
Espoonlahden lukion OPS-2004
176
Tutorit toimivat myös lukionsa aloittavien opiskelijoiden perehdyttäjinä lukion aloitustilanteessa.
Menetelmät
Tutorkurssille valikoituneet opiskelijat perehdytetään koulun toimintaan ja arkeen .
Heidän kanssaan käydään läpi ryhmässä toimimista ja toisen ihmisen kohtaamiseen
liittyviä kysymyksiä.
Tutorit osallistuvat aktiivisesti koulun esittelyyn eri yhteyksissä, messuilla , luokkavierailuilla, lukioon tutustumispäivillä sekä toimivat ryhmänohjaajien apuna lukion aloittajien perehdytyksessä lukion toimintaan ja käytänteisiin.
Arviointi
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä S (=suoritettu). Kurssin suorittamiseksi vaaditaan aktiivista osallistumista lukion esittelemiseen eri tilanteissa.
9.20.
Yrittäjätiedon opintokokonaisuus
Yrittäjäkokonaisuudessa pyritään kannustamaan opiskelijaa sisäiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteen käytännön sekä teoreettisen tarkastelun kautta. Opintokokonaisuudessa pyritään luomaan myönteinen
suhtautumistapa yrittäjyyteen ja yrittämiseen.
Yrittäjätiedon opintokokonaisuuksien arviointiin vaikuttaa kyseisen kurssin luonne. Johtuen Talousmatematiikka- ja Business english -kurssien luonteesta, ne arvioidaan numeerisesti asteikolla 4 - 10.
Tuntiaktiivisuus vaikuttaa arvosanaan 0-2 numeroa.
Yrittäjätieto ja Yrittäjyyden kenttäkurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT
Yrittäjätieto (YH06)
Kansainvälisen yrittäjyyden kenttäkurssi (YH07)
Business English (EA18)
Talousmatematiikka (MA17 / MAB7)
9.21.
Kansainväliset projektit
Kurssi voidaan toteuttaa joko yhden oppiaineen alla tai kahden tai useamman oppiaineen yhdistelmäkurssina. Kurssin laajuus on 1 kurssi, ja siihen kuuluu opintomatkan lisäksi muita kunkin ryhmän
kanssa erikseen sovittavia kirjallisia valmistelu- ja raportointitehtäviä. Myös matkan järjestely ja varojenhankinta kuuluu kurssin sisältöön. Kurssin voi suorittaa pääsääntöisesti kerran lukioaikana.
Espoonlahden lukion OPS-2004
177
10.
Arvointi
OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI
10.1
Arvioinnin tavoitteet
"Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti."
(Lukiolaki 629/1998, 17 § 1 mom)
Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä
ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena
on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita
varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto.
Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja
työskentelytapojensa tarkentamiseen.
10.2
Kurssisuorituksen arviointi
Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta
opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja.
Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.
“Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti." (Lukioasetus 810/1998, 4 § 1 mom)
"Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta."
(Lukioasetus 810/1998, 4 § 2 mom)
Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Opetussuunnitelmassa tulee
päättää tarkemmin itsenäisesti opiskeltaviksi edellytettävistä opinnoista ja niiden suoritusperiaatteista.
Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä
on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti.
"Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa." (Lukioasetus 810/1998, 6 § 1 mom)
Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, koulu voi edellyttää huoltajan allekirjoitusta tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä.
"Edellä 1 momentissa tarkoitettu arvostelu annetaan numeroin tai muulla opetussuunnitelmassa
määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4–10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6
kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus
merkitään arvosanalla 4. ... "
(Lukioasetus 810/1998, 6 § 2 mom)
Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja
voivat olla opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suori-
Espoonlahden lukion OPS-2004
178
tettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Kesken olevan kurssisuorituksen merkintätavasta voidaan päättää opetussuunnitelmassa.
Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee
ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan
kurssiarvosanaa.
Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen
"Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai,
jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukioasetus 810/1998, 9 § 1 mom)
"Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen." (Lukioasetus 810/1998, 9 § 2 mom)
Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa.
Opinnoissa eteneminen
"Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joiden suorittaminen
hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmän opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä mainittuja opintoja hyväksytysti, tulee varata mahdollisuus
osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen."
(Lukioasetus 810/1998, 7 § 1 mom)
Opiskelijan opintojen etenemistä tulee seurata. Menettelystä, kuten esimerkiksi mahdollisen etenemisesteen käytöstä, päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Opintojen etenemisen määrittelyllä ei voida kuitenkaan tiukentaa tämän asiakirjan kohdassa 6.3 määrättyä oppiaineen oppimäärän suoritusvaatimusta.
Opetussuunnitelmassa määrätään, millä tavoin opiskelijalle annetaan mahdollisuus yrittää korottaa
myös hyväksyttyä kurssiarvosanaa. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin kyseisistä suorituksista parempi.
Hyväksytyn kurssin voi uusia kerran kolmannen jakson jälkeisessä uusintakuulustelussa tai lukuvuoden alussa, elokuussa, pidettävissä uusintakuulusteluissa.
Etenemiseste muodostuu silloin, kun hylättyjen arvosanojen kokonaismäärä ylittää 1/3 kyseisen
oppiaineen pakollisten ja suoritettujen valtakunnallisten syventävien kurssien yhteismäärästä. Ennen kuin kyseisen oppiaineen opinnot voivat edetä, etenemiseste on poistettava. Muissa oppiaineissa opinnot voivat edetä normaalisti. Etenemiseste poistuu, kun hylätty kurssi suoritetaan hyväksytysti. Opinnot voivat myös jatkua opettajan ja rehtorin kanssa tehdyn erityisen suunnitelman
perusteella.
Opintojen hyväksilukeminen
"Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat
tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia." (Lukiolaki 629/1998,
23 § 1 mom)
"Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä
ennen mainittujen opintojen aloittamista." (Lukiolaki 629/1998, 23 § 2 mom)
Espoonlahden lukion OPS-2004
179
Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (L 629/1998, 23§) on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemisella
välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on
lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosanaasteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:
asteikko 1–5
lukioasteikko
asteikko 1–3
1 (tyydyttävä)
2 (tyydyttävä)
3 (hyvä)
4 (hyvä)
5 (kiitettävä)
5 (välttävä)
6 (kohtalainen)
7 (tyydyttävä)
8 (hyvä)
9 (kiitettävä), 10 (erinomainen)
1
1
2
2
3
Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittu
kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi.
Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi
voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä.
Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän
oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet
ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden
oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden
kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää,
tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin
voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.
Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2)
le -oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain
osan suomi/ruotsi toisena kielenä -kursseista. Suomi/ruotsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän
mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi/ruotsi toisena kielenä kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen/ruotsin äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille oppimäärästä, mutta ei molemmista.
10.3
Oppiaineen oppimäärän arviointi
"Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin." (Valtioneuvoston asetus 955/2002)
Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti
opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista
kursseista. Soveltavien kurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimääriin päätetään opetussuunnitelmassa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan
opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin.
Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja
enintään seuraavasti:
Espoonlahden lukion OPS-2004
180
Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja
pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa
määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja,
joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään
1–2 kurssia
3–5 kurssia
6–8 kurssia
9 kurssia tai enemmän
0
1
2
3
Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen
poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.
"Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen." (Lukioasetus 810/1998, 8 § 3 mom)
Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin
kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa.
Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi
 koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä
 opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat
oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.
Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet
Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista,
joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia.
Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin
opetussuunnitelmassa määrätään.
10.4
Lukion oppimäärän suoritus
"Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina.
Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä tai pitempiä.
Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. ... " (Lukioasetus 810/1998, 1 § 1 mom)
Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja tulee olla opiskeltu vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määritelty valtioneuvoston
14.11.2002 antamassa tuntijakopäätöksessä. (Valtioneuvoston asetus 955/2002).
Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät
edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain
opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Espoonlahden lukion OPS-2004
181
"Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukioasetus 810/1998, 13 § 1 mom)
"Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai
määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana
opiskelijalle on annettava." (Lukioasetus 810/1998, 13 § 2 mom)
Lukiokoulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille arvioinnin uusimis- ja oikaisumahdollisuudesta.
10.5
Todistukset ja niihin merkittävät tiedot
"Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta." (Lukioasetus 810/1998, 8 § 1 mom)
"Päättö- ja erotodistukseen sekä yhden tai useamman aineen suorittamisesta annettavaan todistukseen sovelletaan mitä 6 §:ssä säädetään." (Lukioasetus 810/1998, 8 § 2 mom)
Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia:
1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän.
2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman
lukion oppiaineen oppimäärän.
3. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista.
Lukion todistusten tulee sisältää seuraavat tiedot:
 todistuksen nimi
 koulutuksen järjestäjän nimi
 oppilaitoksen nimi
 opiskelijan nimi ja henkilötunnus
 suoritetut opinnot
 todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus
 tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta
 arvosana-asteikko
 selvitys kielten oppimääristä
ÄO/M
= äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä
(ruotsi/suomi)
S2/R2
= suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille
A
= perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkaneen kielen oppimäärä
B1
= perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkaneen yhteisen kielen oppimäärä
B2
= perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkaneen valinnaisen kielen
oppimäärä
B3
= lukiossa alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä
Suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille (S2/R2) merkitään todistuksessa äidinkielen ja kirjallisuuden kohtaan.
Mikäli opiskelijan opiskelema oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, se kirjataan soveltaviin
opintoihin omaksi kohdakseen otsikolla "Muu opiskelijan äidinkieli".
Espoonlahden lukion OPS-2004
182
Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opiskelijan
opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä...9) tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu).
Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta lisätietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erillisistä näytöistä kuten esimerkiksi suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely
muissa oppilaitoksissa suoritetuista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden oppimäärien yhteydessä.
Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muulla kuin koulun varsinaisella opetuskielellä, tulee siitä tehdä merkintä todistuksen lisätietoihin.
Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kunkin kurssin arvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta (suoritettu/hylätty).
Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista tiedostoa, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja niiden arvosanat.
Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojen
keskiarvona eikä muullakaan tavalla.
Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonaiskurssimäärä.
Lukiokoulutuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.
Espoonlahden lukion OPS-2004