Espoonlahti - Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry
Espoon kaupunkipolut ESPOONLAHTI Espoonlahti spoonlahti on ollut merkittävä vesitie jo keskiajalla. Se yhdisti Kuninkaantien mereen Espoon kirkolla ja tarjosi väylän talonpoikaispurjehtijoille. 1870-luvulla helsinkiläinen huvila-asutus levisi Espoon rannikolle tuoden mukanaan vilkkaan laivaliikenteen. Kesäpurjehduksellaan vuonna 1889 keisari Aleksanteri III seurueineen vieraili Soukanniemellä kolmella huvialuksella kahden sotalaivan saattamana. Kieltolain aikaan (1919–32) lahdella kulkivat salakuljettajien pirtulastit. Porkkalan vuokra-alueen naapuruus lamaannutti kehityksen vuosina 1944–56. Akateemikko Alvar Aallon saatua tehtäväkseen Espoonlahden itärannan kaavoituksen (1963) hän esitti heti, että samaan kokonaisuuteen olisi kytkettävä myös länsiranta. Suomen Budapestiksi nimetty 120 000 asukkaan kaksoiskaupunki ei kuitenkaan toteutunut. Vanhan huvila- ja kartanokulttuurin lomassa elää nykyään 23 000 asukkaan moderni kaupunkiyhdyskunta, jota kehitetään yhtenä Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta. Kivenlahden polku Espoonlahden keskustan polku Läns iväylä Väste Marinsatama Marishamnen Marinsatama rlede n Kive nlah den Marihamnen tie Kivenlahti Stensvik n de an str iv ks o Es b Espoonlahti Esboviken Koulumäki Skolbacken nv ka äy lä Sö onl Espo ahd en tie en viksvä Esbo u So E Maininki Dyningen a nt ra en hd a Kipparinmäki l n Skepparback oo sp Ylä-Soukka Övre Sökö ntie o tan kar Ylä uk an Ra Ristiniemi Korsnäs gen Soukka nta Sökö tie Sö k ö Strandväg e n Soukanranta Sökö strand Laurinlahden polku sv ä So Laurinlahti Larsviken ård n ede köl Krattivuori Skrattberget erg Öv Ala-Soukka Nedre Sökö Soukan polku Kaupunkipolut on suunniteltu kuljettavaksi kävellen ja saattavat sisältää metsä- tai mäkiosuuksia, jotka eivät kaikissa olosuhteissa sovellu liikuntarajoitteisille tai mahdollista kulkua esimerkiksi lastenrattaiden tai apuvälineiden kera. 2 ESPOONLAHDEN KESKUS (noin 4 km) Kive nlah dent ie u at ak ap p Es a u at im .k ö Ru or k Sö j. nk de lah on po Es ri k j 11 vägen 10 iks v bo s E 9 Keulaku ja Laurinlahden polku n h de rinla Lau M Mäki Yhdyspolku tie onlahden po tie Es Ankkurinvarsi 3 j. orink Reht 19 M . ere nk ulk ija nk Ruo . atu 19 . sg vik bo Es i nk . rn 19 2 18 12 to t. ar un os K Espoonlahti Esboviken 1 ntie Maenrik sa pp Pu kj. rin a ipp . i- kj er un M arh k i raali n 13 äylä M e ahd 17 Ki on l po s E Am p u is t Martinsilta Mårtensbro Vä sterleden vägen 16 . nk de lah n- n nr a Stensv iks 15 ylä nv Souka Ma u on av po kr aa u Es M olk p n ini ie kit n de an r t ss vik o b Ul Kivenlahden polku 14 Län sivä 4 5 6 Opet Oikopolku 1 • Espoonlahdenkatu Espoonlahden keskuksen ytimen ja samalla koko suuralueen keskustan muodostaa avara kauppakatu toreineen. Espoonlahden keskusta on vanhan Tapiolan ja Meri-Kivenlahden toteuttajan Asuntosäätiön kolmas projekti Espoossa. 2 • Lippulaiva Kauppakeskus Lippulaiva valmistui vuonna 1994 ja sen suunnitteli Heikki Koskelo. Siellä on nykyään 35 liikettä, posti ja 3 R kaupungin yhteispalvelupiste. Kauppakeskuksen laajennuspäätös hyväksyttiin marraskuussa 2004. 3 • Espoonlahden uimahalli Osmo Sipari suunnitteli uimahallin jo 1970luvulla, mutta se valmistui asukkaiden pitkän kampanjoinnin jälkeen vasta 1983. Uimahallissa on 50 metrin allas, lasten allas sekä 400 istumapaikkaa. Hallin tiloissa on monipuolista toimintaa kuntosalista kokoustiloihin ja tilaussaunaan. 4 • Espoonlahden urheilupuisto 7 • Kauko Räsäsen ateljeetalo Kuvanveistäjä, taiteilijaprofessori Kauko Räsänen asuu itse suunnittelemassaan ja rakentamassaan talossa. Ateljeetalossa on viisi ateljeeta ja tiloja vuokrataan myös nuorille kuvataiteilijoille. öle Urheilupuisto on tunnettu yleisurheilun kisapaikka erityisesti heittolajien harrastajien parissa. Siellä on lisäksi Espoon ainoa pesäpallokenttä, katukoripallokenttä sekä lämmitettävä hiekkatekonurmikenttä. Puistossa on myös jäähalli ja uimahalli. Laakson kallioperässä on mm. sinkkivälkettä, lyijyhohdetta ja rikkikiisua sisältävä malmimineralisaatio ”Soukan malmi”. 8 • Espoonlahden aluepaloasema de Aluepaloasema valmistui vuonna 1979. Aiemmin oli muodostettu suuria keskuspaloasemia, nyt alettiin jälleen rakentaa pienempiä yksiköitä lähemmäs asiakkaita. Henkilökuntaa paloasemalla on runsaat 30. Vakinaisen palokunnan reservinä toimii vuonna 1949 perustettu Sökö Sommarö FBK VPK. n 5 • Espoonlahden koulu ja lukio Rehtorin t 8 ie 9 • Espoon liiketalousinstituutti Espoonlahden kauppaoppilaitos perustettiin vuonna 1974 ja yhdistettiin Espoon kauppaoppilaitokseen vuonna 1997. Liiketalousinstituutti on Espoon toisen asteen kaupallisen koulutuksen päätoimipiste. Opiskelijoita on yhteensä 1100 kahdeksassa koulutusohjelmassa. Instituutin pihalla on Kauko Räsäsen pronssiveistos Sukkula vuodelta 1983. Opp ilaantie Osmo Siparin suunnittelema Espoonlahden kouluraken7 nus oli aikanaan Suomen suurin ja modernein, ensimmäinen . t ttajan luokatonta koulua varten tehty. Se valmistui vuonna 1975. Itse koulu aloitti toimintansa Helsingissä vuonna 1923 nimellä Helsingin suomalainen yksityislyseo. Kun 1970-luvulla lapsimäärä Helsingin keskustassa väheni, koulu siirtyi Espoon Soukkaan, jonka väkiluku tuolloin kasvoi voimakkaasti. Oppilaita on nykyisessä yläkoulussa ja lukiossa yhteensä yli tuhat. 10 • Espoonlahden jäähalli Tekojäärata saatiin Espoonlahteen vuonna 1983. Sen jälkeen alettiin puhua kattamisesta, joka tapahtuikin 1996. Forum-jäähallissa on paikkoja 550 katsojalle. Hallilta löytyy myös kokoustilat ja kahvio. Jäähallin yhteydessä toimii harjoitushalli. 6 • Koulumäen koulu Koulumäen koulussa annetaan erityisopetusta oppilaille, joilla on todettu oppimisvaikeuksia tai kehitysviivästymä. Koulu toimii oppimisvaikeuksia kuntouttavan opetuksen resurssikeskuksena yleisopetuksen opettajille ja muulle koulutusalan ammattihenkilöstölle. 11 • Hirvivaara Vuonna 1995 valmistuneen terveysaseman tiloissa on osa Helena Pylkkäsen Hirvivaarasarjasta, jonka hän teki 1980-luvulla eri kivimateriaaleihin hakaten. 4 12 • Uusi asutus 16 • Ulappatori Jukka Turtiainen (Amiraalinmäki) ja Petri Rouhiainen (asemakaavaluonnos ja muu suurkortteli) suunnittelivat suurkorttelin, jonka rakenteellisena perusajatuksena on liikennemelulta suojaava kaupunginmuuri. Alueen sisään on jätetty laaja viheralue. Funkistyylinen liikekeskus valmistui vuonna 1990 suunnittelijanaan Bror Söderman. 17 • Ankkurin liiketalo Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema liiketalo valmistui vuonna 1986. Jalankulku on suunniteltu tapahtuvan diagonaalisesti tontin poikki: väylän toinen sivu on luontoa, toinen on rakennusta. Yksityiskohdat, kuten pergolat, pehmentävät vaikutelmaa. 13 • Amiraalinmäki Sotien jälkeen mäellä sijaitsi puolustusvoimien sähköteknillinen tutkimuslaitos. Sen arveltiin todellisuudessa harjoittavan tiedustelua Porkkalan vuokra-alueen suuntaan: tästä syntyi nimitys Tutkamäki.Vanha kirkkotie kulki mäen halki vielä 1940-luvulla. 18 • Kirkko Espoonlahden kirkon suunnittelivat Timo ja Tuomo Suomalainen ja se valmistui vuonna 1980 (laajennus 1997). Kirkossa on sisätori, jonka läpi saa kulkea kirkon aukioloaikoina. Salissa ja aulassa on käytetty paikalta louhittua kiveä. Merellistä henkeä tuo mm. salin puukannatteinen katto. Kannattimet ovat näkyvissä, sillä arkkitehdit halusivat ihmisten näkevän miten tila rakentuu. Kirkkolaiva Alma nostettiin paikalleen vuonna 1990. Sen rakensi Kalevi Saari 1880-luvulta peräisin olevan kaljaasin mallin mukaan. 14 • Länsiväylä Etelä-Espoon pääväylä on yksi Suomen vilkkaimmista teistä: sitä käyttää arkisin Helsingin rajalla yli 67 000 ajoneuvoa päivässä ja tälläkin kohtaa yli 27 000. Ensimmäinen Länsiväylä eli Jorvaksentie avattiin vuonna 1937 ja muutettiin moottoritieksi vuonna 1965. Länsiväylän kolmas vaihe valmistui vuonna 1995. Länsiväylän kallioleikkauksessa on graniitissa nähtävissä tummanpunaisia granaatteja, joista suurimmat ovat kooltaan yli 5 cm. Granaatit syntyivät noin 1800 miljoonaa vuotta sitten, samaan aikaan kuin ympäröivä kallio. 19 • Kipparinmäki Kipparinmäen puoliavoimien kortteleiden asemakaavat on suunnitellut Bror Söderman. Puiston luoteispuoliset rakennukset piirrettiin Asuntosäätiössä energiakriisin juuri puhjettua vuonna 1973, kaakkoispuoleiset Keskus-Satossa. 15 • Mårtensbro Entinen Sammalvuon koulu on nykyisin ruotsinkielinen 350 oppilaan koulu ja päiväkoti. Rakennusten purkamisesta on päätetty: korvaavan koulun hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 2004. 5 KIVENLAHTI (noin 4 km) Vanha Jorvak sen tie Läns iväylä 7 t. Kiven lahden tie am in ar M Vi lkk u . po iju Ris 2 3 1 22 . m sg ta M er iva lka m a M er Sjö en str kä . yn ti isa v ik en er 11 23 St Valo M 5 4 Stensvik svä Meri iju po iju po 6 Kivenlahde nk 10 t sa an po lku 13 14 Me re np eil i a rt ivi r e M 16 Ty rs M 21 17 20 Yhdyspolku 1 • Tiilitehdas joista naisia 58. Stensvikiin muodostui kokonainen teollisuusyhdyskunta monine palveluineen. Alueelle rakennettiin tehtaan, pääkonttorin ja työväen asuntojen lisäksi mm. meijeri, leipomo, raamisaha, mylly sekä paja, ja pidettiin maakauppaa. Tyskaksen tilan hyviltä savimailta tehtaalle johti pienoisrautatie, joka jatkui satamaan. Stensvikin maalaisympäristössä alkoi uusi elämä, kun venäläissyntyinen kauppias Teodor Tschetschulin perusti tiilitehtaan nykyisen liikekeskuksen paikalle vuonna 1861. Helsingin rakentamisen ansiosta siitä kehittyi nopeasti suuryritys: vuonna 1890 tuotanto oli jo 2,9 miljoonaa tiiltä. Työntekijöitä oli 218 6 l Aa kj ky rs Ty i or vu ky rs Ty 19 nllo k i A a erk m 18 M Mäki A 15 o llokk Aa ivenlahden nimi tulee keskiaikaisesta kylänimestä Stensvik. Käännös on virheellinen, sillä Sten ei tarkoita tässä yhteydessä kiveä. Se oli alueella asuneen kalastajan sukunimi. Hänen reviirinsä oli Stensviken. Oikea käännös olisi siis Steninlahti. Stensvikin kylässä oli vuonna 1540 viisi tilaa. Vuonna 1571 niistä olivat jäljellä Antas, Heus ja Tyskas. Kylän kupeessa oli hansojen ja talonpoikaispurjehtijoiden liikennöimä kauppaväylä, Espoonlahti. Espoon kirkolle johti kylätie. kyr anta 12 en m m ö tr 24 ss av H Aa llo nh uip p an Marinsatama Marishamnen ök yran ta 9 Hy 8 3 • Kartanon vellikello Helsingin rakentamiseen kului 1800-luvun loppuvuosikymmeninä suuret määrät Stensvikin tiiliä. Tunnetuin Väst erled Stensvikin tiilistä tehty en rakennus on Uspensägen kin katedraali Katajanokalla. stia a llokonk. Stensvikin tiilen tuni k Jäl nuksena oli kruunattu Aa S-kirjain. Tiilitehtaan i t. ink 25 inki toiminta päättyi vuonna ain n i a M M 1939. Viimeisiä Stensvik-leimalla varustettuja tiiliä saatiin kerätyksi tiiKivenlahti litehtaan varastokellarin Stensvik ink raunioista 1980-luvulla. ain M Stensvikin kartanon vellikello on nykyisin Kivenlahdenkadun maamerkki. 4 • Ankkuri Järeä ankkuri Kivenlahdenkadun länsipuolella symboloi alueen merellisyyttä ja viittaa Espoonlahden vuosisataiseen laivaliikenteeseen. 5 • Ikitammi m ai n Valopoijulta kohti venesatamaa kulkevan kävelytien vasemmalla reunalla on Stensvikin kartanon aikainen tammi. in k i e ait nt llo pu 6 • Tervaleppälehto 7 • Vanha Jorvaksentie 2 • Kahvi-Kaisa Jorvaksentien linjaus ei ollut itsestään selvä. Vaihtoehtoina kilpailivat Leppävaara, Kuusisaari ja Lauttasaari. Jälkimmäinen valittiin mm. siltojen määrästä johtuneen suuremman rakennusaikaisen työllisyysvaikutuksen perusteella. Jorvaksentie eli ensimmäinen Länsiväylä avattiin vuonna 1937 ja muutettiin moottoritieksi vuonna 1965. Merellisen Espoon raitti on yhtenäinen kevyen liikenteen reitti, joka kulkee rantaa seuraten Kivenlahdesta Tarvaspäähän. os rn un . s apa .sa M Aa llo nk oh ina Stensvikin tiilitehdas rakennutti talon työntekijöiden lasten koua nt luksi vuonna 1881. ra n e hd Koulu toimi 1940-luvula l on le asti. Vuodesta 1992 po s E lähtien Kahvi-Kaisa on Laurinlahden polku toiminut Kivenlahti– itie Stensvik ry:n ja Hyökyvuoren Lapsiteatterin Asukaskahvila- ja Teatteritalona. Kahvi-Kaisan pihapiirissä oleva toinen puutalo on alkujaan ollut koulun opettajien asuntola, Stensvikin kartanon pehtorin asunto ja myöhemmin posti. Nyt jo vuosikymmenien ajan Postillassa ovat toimineet seurakunnan lastenkerhot. Paikalla sijaitsi aiemmin myös Stensvikin kartanon navetta, johon majoitettiin Helsingin maa- ja merilinnoitusta rakentamaan tulleita kiinalaisia (1914–17). Pu j. tu ka en hd nla ve Ki lto Kävelytie sukeltaa asutuksen päätyttyä tervaleppälehtoon, jossa viihtyvät satakielet. 8 • Porkkalan vuokra-alueen raja Moskovassa 19.9.1944 solmitun välirauhan ehtojen mukaisesti Suomi joutui vuokraamaan Neuvostoliitolle Porkkalan alueen sotilastukikohdaksi 50 vuodeksi. Vuokraalueelta, johon kuului myös pieniä osia Espoon kunnasta, evakuoitiin kymmenessä päivässä 8 300 asukasta. 7 12 • Stensvikin tiilitehtaan satama Jorvaksentiellä rajapuomi oli ennen Kirkkonummelle johtavaa siltaa, joka suljettiin kauttakulkuliikenteeltä. Rantaradan junat saivat kulkea Porkkalan läpi korvausta vastaan vuodesta 1947 ikkunat peitettyinä. Porkkalassa oli enimmillään 30 000 neuvostosotilasta. Vuokra-aluetta hallitsivat laivasto ja panssareiden tukemat maajoukot. Sopimus Porkkalan palauttamisesta ja YYA-sopimuksen jatkamisesta allekirjoitettiin Kremlissä 19.9.1955 ja venäläiset poistuivat 22.1.1956. Tiilitehtaan ja höyrylaivaliikenteen satama sijaitsi nykyisen Merivalkaman päässä. 13 • Meritorin koulu Koulu valmistui vuonna 1987 suunnittelijanaan Aarne von Boehm. Rakennus sulautuu mittakaavaltaan ja yksityiskohdiltaan kadun puolelta asuintalojen tavoin osaksi miljöötä. 14 • Keinoniemi Alkuperäiseen Kivenlahti-suunnitelmaan kuului Merenpeilin edustalle rakennettava keinoniemi, jolle olisi sijoitettu kappeli, kylpylä sekä kasino. Kaavaa sittemmin muutettiin mm. liikennemäärien kasvun välttämiseksi. Risteilyalus Espoon saaristoon lähtee Merenpeilin laiturista. 9 • Kaupunkisiluetti Vuonna 1961 Asuntosäätiö osti Stensvikin kartanon. Kivenlahden asemakaavoituksen pohjana oli akateemikko Alvar Aallon laatima Lounaisrannikon yleiskaavaehdotus, joka valmistui vuonna 1966. Kivenlahden asemakaava vahvistettiin sisäasiainministeriössä vuonna 1971. Kivenlahden kaupunkisiluetti rakentuu professori Heikki von Hertzenin vision mukaisesti Meritornista ja kahdesta Marintornin ja kahdesta Merimarin asuintalosta. Kirkkonummen sillan tuntumassa elää harvinainen uposkuoriainen. 15 • Meritori Suunnittelija Bror Södermanin rantapatio sai sanomalehti Uuden Suomen valtakunnallisen ympäristöpalkinnon vuonna 1991. Aluetta hallitsee merelle avautuva tori, jonka keskipisteenä on ilmansuuntia osoittava kompassikuvio. 10 • Marinsatama 16 • Meritorni Marinsatamassa on satoja venepaikkoja.Valopoijun asuintornien tavoin satama on saanut nimensä Marintornien tuntumassa asuneelta Marilta ja hänen torpaltaan (Maris torp). Suomen toistaiseksi korkeimmassa (70 m) asuinrakennuksessa on 22 kerrosta. Vuonna 1999 valmistuneen Meritornin suunnitteli Simo Järvinen. 11 • Uimaranta 17 • Amfin asuntosikermä Kivenlahdessa on luonnon hiekkaranta. Se oli kesäisin Stensvikin kartanon väen ja tiilitehtaan työväestön virkistyskohde. Nykyäänkin paikalla on myös talvisin auki pidettävä katettu avanto ja pukukopit. Kivenlahden Amfi valmistui vuonna 1986 suunnittelijanaan Simo Järvinen ja Heikki Koskelo. Portaittain merestä kohti Hyökyvuoren huippua kasvava asuntosikermä tuo mieleen muinaisen amfiteatterin. 8 18 • Tyrskyvuori 22 • Merenkäynti Kallio on hyvää tasalaatuista graniittia. Sen lounaisesta kärjestä avautuu upea näköala Espoonlahdelle. Kiviröykkiöineen ja istumakallioineen Tyrskyvuori on nuorison mielipaikkoja. Osin katettu, pienimuotoinen kävelykatu johtaa Meriusvan koululta Meritorille. Merenkäynnin yläpäässä sijaitsee Kivenlahden kirjasto, joka aloitti toimintansa vuonna 1983. Espoonlahden vanhin nuorisotila aloitti Kivenlahdessa 1980. 19 • Palvelutalo Merikartano 23 • Meriusvan koulu Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry:n ylläpitämässä palvelukeskusessa on 112 vuokraasuntoa ja dementiakoti Merihelmi. Merikartanon on suunnitellut arkkitehti Erkki Salmi. Meriusvan koulu on teknisen keskuksen omaa suunnittelua ja valmistui vuonna 1979. Nykyisen koulun paikalla sijaitsi vuonna 1864 valmistunut kaksikerroksinen, puurakenteinen Stensvikin kartanon päärakennus. Kartano perustettiin 1861 yhdistämällä Antaksen ja Tyskaksen tilat. Porkkalan vuokra-aikana kartanossa toimi Espoonlahden rajavartioston esikunta. Kartanon lounaisrinteessä oli asumistarkoitukseen kaivettuja ja lämpimiksi vuorattuja maakuoppia, joissa elettiin vielä 1960-luvun puolessavälissä. Kartanon päärakennus purettiin vuonna 1977. 20 • Meripuisto Professori Timo Penttilän suunnittelema Meripuisto oli valmistuessaan (1975) modernin Kivenlahden ensimmäinen julkinen rakennus. Nykyään rakennuksessa toimii kongressi- ja koulutuskeskus Merihotelli. 21 • Hyökyvuori Tiilitehtaalla oli orkesteri, Stensviks Hornorkester, joka soitti juhlissa ja konsertoi kesälauantaisin nykyisen Hyökyvuoren teatterin paikkeilla. Professori Heikki von Hertzenin aloitteesta Hyökyvuorelle rakennettiin vuonna 1983 kesäteatteri esiintymislavoineen ja katsomoineen. Hyökyvuoren lapsiteatteri aloitti siellä toimintansa vuonna 1985. Hyökyvuoressa toimii myös Espoon kaupungin rakennuttama asukaspuisto, jossa on ohjattua ja vapaata toimintaa lapsille ja lapsiperheille. Asukkaat ja järjestöt voivat käyttää vuonna 2005 valmistuneita tiloja kokouksiin, tapahtumiin ja juhliin. Kivenlahden ylä- ja alakaupunkia yhdistää Hyökyvuoren ali louhittu liikennetunneli. 24 • Kiinteistö oy Merisilta Merisilta valmistui vuonna 1987 suunnittelijanaan Timo Vormala. 25 • Mainingin koulu Mainingin koulu on Suomen ensimmäinen peruskouluksi suunniteltu rakennus. Se valmistui vuonna 1974 ja sen suunnittelivat Osmo Lappo ja Juhani Westerholm. Uutta olivat erikoisluokat kuten av-luokka ja oppilaskunnan huone sekä luokkien väliset lasiseinät. Koulussa on Vaisalan vuonna 2001 lahjoittama sääasema. 9 LAURINLAHTI (noin 3 km) 5 hen Keskustan polku ku lki jan Esboviksvä ge n ie im or u R ku si Ank r in var ja ku Keula r Kou akuja a Haara kuj 2 7 ie dent inlah r u a L M Nä kki ontie 12 Me re nn e id Krattivuorentie Laurinlahde nkj. 13 11 s Pyr Ristiniementie i att Kr Kratti kuja 14 8 Nä k i 1 M Mäki re n k. 4 6 3 Me tu ka Es Kipparinmäki Skepparbacken . rn un os Pu Kivenlahden polku a d hin lah ko n on la lo o p A a nt ra n e s apa .sa M ri uo yv rsk Ty uja yk sk r Ty ar i 9 10 tökj. Laurinlahti Larsviken n väge snäs r o K nka M Soukan polku Yhdyspolku 1 • Laurinlahden venekerho seuraavana vuonna. Kerhorakennus valmistui talkootyönä vuonna 1989. Kylmän sodan suurvaltojen johtajien välinen ns. kuuma linja Washington–Moskova kulki Suomen läpi ja sukelsi mereen nykyisen sataman eteläreunassa. Kaapeli poistettiin lahden ruoppauksen yhteydessä. Veneily on aina ollut tärkeä osa laurinlahtelaisten elämää – myös Porkkalan vuokraaikana (1944–56), jolloin veneily Espoonlahdella oli luvanvaraista ja silloinkin veneillä sai vain tunnuskilvellä varustetulla soutuveneellä. Lahti ruopattiin ja maatuva ranta täytettiin vuonna 1987, uudet laiturit otettiin käyttöön 10 2 • Villa Larsvik 7 • Laurinlahdentie Valtioneuvos Konstantin Saurén rakennutti talviasuttavan hirsihuvilan omistamansa Stensvikin kartanon maille vuonna 1905. Samalla rakennettiin mm. talli, vaunuliiteri ja viljamakasiini. Sittemmin rakennusta on jatkettu itäpäästä ja se on korotettu kokonaan kaksikerroksiseksi (nykyasun suunnitteli Jarl Eklund). Suojeltu rakennuskokonaisuus on lähes funktionalistinen, mutta alakerran ikkunat ja portaat ovat selkeästi jugendtyyliä. Nykyisin yksityisomistuksessa oleva talo saneerattiin vuosina 1978–79. Laurinlahden huvilayhdyskunta syntyi tilan maille, kun sen omistaja Pohjoismaiden Yhdyspankin pääjohtaja, lakitieteen tohtori Alexander Frey lohkoi tilasta 99 tonttia vuonna 1938. Vuonna 1977 Laurinlahdentie suoristettiin ja levennettiin vastaamaan Espoon kaupungistumisen vaatimuksia. Sittemmin katua on kavennettu Yhdyskunnan kirjelmien johdosta ajonopeuksien hillitsemiseksi. Kadun varren erilaiset talot ovat omaleimaisia. 3 • Merellisen Espoon raitti Yhtenäinen kevyen liikenteen reitti kulkee rantaa seuraten Kivenlahdesta Tarvaspäähän. 8 • As. Oy Majakumpare Italialaisen arkkitehtuuripalkinnon vuonna 1978 saanut Majakumpare valmistui vuonna 1971. Veljesten Timo ja Tuomo Suomalaisen itselleen suunnitteleman paritalon lisäksi yhtiössä on myös kolmas asunto.Veljekset ovat suunnitelleet Temppeliaukion kirkon lisäksi esimerkiksi Espoonlahden kirkon ja nykyisen Laurean kampuksen. Heidän arkkitehtuurilleen on tyypillistä vapaat muodot, lämpimät materiaalit, koreilemattomuus ja maastoon sopeuttaminen. 9 • As. Oy Merenneito Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema Merenneito valmistui vuonna 1983. 4 • Kivenkolo Laurinlahden asukastilassa on mm. koululaisten iltapäiväkerho sekä vapaaehtoistyön keskus. Kivenkoloa on mahdollisuus varata käyttöön iltaisin tai viikonloppuisin etukäteistilauksella. 10 • Pronssikautinen röykkiöhauta Museoviraston kyltillä varustettu röykkiöhauta on hyvin säilynyt. 5 • Laurinlahden koulu 11 • Merenneidontie 17 Espoon teknisen keskuksen (Tuula Jussila ja Rauno Usko) suunnittelema koulu valmistui vuonna 1983. Rakennus valmistui vuonna 1981 suunnittelijanaan Ilkka Salo. Kuuden talon kokonaisuus on huomioitu kansainvälisissä arkkitehtuurilehdissä. Salo suunnitteli samantyyppisen talon myös viereiselle tontille vuonna 1988. 6 • Merisaapas Vanhan maantien mutkassa oli pehmeä kohta, jota kutsuttiin Merisaappaaksi – nyt se on kadunnimi Laurinlahdessa. 11 Laurinlahti Larsvik 13 • Pronssikautinen röykkiöhauta Ristinie mentie Matalalla kalliolla asutuksen keskellä sijaitsee pronssikautinen hautaröykkiö ajalta 1500– 500 eaa. Röykkiö on merkitty opastaululla. Vuosien saatossa röykkiöstä on viety kiviä ja se on osittain vaurioitunut. Ylempänä Krattivuorella on kaksi muutakin hautaa. Itämeren edeltäjän Litorinameren pinta oli huomattavasti nykyistä Itämerta korkeammalla ja nykyiset kalliot olivat luotoja kaukana rannasta. Vieressä on 2004 rauhoitettu Markuksen mänty, jolla on ikää yli 300 vuotta. Ristiniementien kallioleikkauksessa on näkyvissä kvartsinen maasälpägneissi, joka on syntynyt sedimenttikivestä osittain sulamalla ja uudesti kiteytymällä. Kr att i Laurinlahden polku Me ren Skrattberget toimi ennen maamerkkinä Espoonlahdelle pyrkiville merenkulkijoille. Tarinan mukaan taas merenneito johtaa vuorelta merimiehiä harhaan. Krattivuorentie 12 • Merenneito-aiheinen nimistö 20 sv snä Kor 24 21 23 22 14 • Commune Bonum Lohkomiensa tonttien lisäksi Alexander Frey lahjoitti Yhdyskunnalle seurantalotontin nimeltään Commune Bonum ”asujaimiston henkisten rientojen edistymistä palvelemaan”. Commune Bonum -tonttia on hoidettu yhä edelleen talkoilla. 12 SOUKKA (noin 5 km) 14 K ku art lm an a on - tie lah de nt i 6 r Daggb e 27 30 28 P Portaat 4 31 gss k. j. ank nr ore u v te Kas u olk np o n rta Ka u 5 nkj. ore ant atie ukan So Ka s t aton ini M e Sö v. iks v kö 32 ögr. Sök öv. Sök nr ka ou 26 12 ösv. 10 Sök 11 3 kan u o 9 S de ah ev n k a ari Soukka Sökö S 2 ka 25 1 So u isk ntie Ka akso la 0 Yl 13 Sou k e n ti 33 ntie ano t r äka tie kan Sou itti 18 gen sv ä d r å erg Öv P ra kan Sou Espoonlahd e kki Nä eidont ie Sou nreitti ka n ede köl Sö nn 15 16 17 ylä 19 20 en väg pil aantie nt. ttaja Keskustan polku Ope 7 a it t i 8 e nti no a t kar Ala 29 Yhdyspolku 1 • Soukan tori pääväylä, joka kulkee torilta koulun ja kappelin kautta kirjastolle. Torialueen on suunnitellut Viatek vuonna 1972. Puolisuljetulla aukiolla on vesialtaiden ja suihkulähteen muodostama kokonaisuus nimeltään Waves. Ostoskeskuksessa on torikauppaa ympäri vuoden. Viereisissä kiinteistöissä ovat mm. kaupungin nuortenkeskus Aleksanteri ja Sökös ungdomslokal, joissa nuorille on monenlaista toimintaa. Soukanraitti on Soukan kevyen liikenteen 2 • Soukan palvelutalo Vanhustenhuollon avopalveluyksikköön kuuluvat monipuolinen palvelukeskus ja 22 palveluasuntoa. Palvelutalon tiloja voi vuokrata sekä järjestö- että yksityiskäyttöön. 13 3 • Soukan terveysasema raanitalo on vastaavalla kohdalla Soukantien toisella puolella. Terveysasema palvelee Kaitamäen, Soukan ja Suvisaariston asukkaita. Osa toiminnoista on Espoonlahden terveysasemalla. 8 • Luhtikäytävätalot Kaija ja Heikki Sirénin suunnittelemat talot on esitelty useissa arkkitehtuurijulkaisuissa. 4 • Soukan koulu Espoon suurin peruskoulu on valmistunut vuonna 1971 suunnittelijanaan arkkitehtitoimisto Kari Virta. Koulu on suurin Espoon peruskouluista: alakoulussa on runsaat 600 oppilasta. Rakennuksen ympärillä on jyhkeää suomalaista peruskalliota. 9 • Siirtolohkare Viipurista Iso viborgiittinen rapakivigraniittilohkare on tullut paikalle idästä kellumalla jäävuoren mukana viime jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten. 5 • Soukan kappeli 10 • Haarniskapinta kalliossa Veijo Martikaisen suunnittelema kappeli valmistui vuonna 1978. Alttariseinänä on avattu Soukan peruskallio. Maan kamarasta nouseva kupariristi kalliota vasten kuvastaa turvaa elämän myrskyissä. Saarnatuolin tausta on rakennettu paikalta louhituista kivistä. Kastemalja on Taivassalon punaista rapakivigraniittia. Urut valmisti Kangasalan urkutehdas. Soukanahde 4 ja 6. Haarniskapinta syntyy kun kalliolohkot liikkuvat toistensa suhteen esim. maanjäristysten aikaan. 11 • Sembramänty Asuntosäätiö lahjoitti Soukka-seuralle männyn, johon liittyi laatta: ”Yhteistyön merkeissä.” Soukka-seura oli sitä ennen lahjoittanut Asuntosäätiölle kiven, jossa puolestaan oli teksti ”Maisemakaupungin tervehdys puutarhakaupungille”. Soukka-seura istutti puun keväällä 1970 Soukantien itäpuolelle kevyen liikenteen väylän varteen. Laatta kivineen on sittemmin kadonnut, mutta mänty on jäljellä. 6 • Kallioleikkaus Soukan kallioperän erikoisuus on punaista graniittia nuorempi, poimuttunut tumma juoni, joka on näkyvissä koko Etelä-Soukassa mm. Alakartanontien länsipäässä, Kastevuorenraitilla ja voimakkaasti poimuttuneena kirjaston bussipysäkin veteraanitalon puoleisessa kallioseinämässä. 12 • Atriumtalot Etäällä toisistaan sijaitsevien kolmen samantyyppisen talon kokonaisuus on aseteltu suoraan linjaan Soukantien varteen. Atriumtalot suunnitteli Heikki ja Kaija Sirén. 7 • Soukan kirjasto Kirjasto ja työväenopiston toimipiste ovat liiketalon ylimmässä kerroksessa. Soukan vete- 14 13 • Suojatie toimii Lounaisrannikon Ratsastuskoulu, ja siitä hieman etelään kummulla on Öfvergårdin kartano. Talot mainitaan jo vuoden 1540 kartassa. Molempien päärakennusten vanhimmat osat ovat 1830-luvulta. Öfvergårdin kivinavetta rakennettiin vuonna 1872. Tilojen maat on sittemmin myyty, mutta kantatilat ovat edelleen sukujen hallussa. Öfvergård toimi kiinalaisten metsätyömiesten sairaalana Helsingin linnoitustöiden aikaan (1914–17), kun venäläiset hakkauttivat kaikki tilan metsät. Kiinalaisten muistoksi on nimetty heidän tekemänsä Soukanniityn ja Soukansalmentien yhdistävä Kiinalaistenpolku. Öfvergårdin ja Yläkartanontien välissä on 1870-luvulla istutettu, ja vuonna 1975 rauhoitettu tammi. Perimätiedon mukaan Soukan alkuaikoina Soukka-seura maalasi katuun salaa yöllä suojatien, kun kunnallishallinto ei saanut sitä aikaan. 14 • Soukan seurakuntakoti YKKI Soukkalaisten ”alkukirkko”, jossa jumalanpalvelukset pidettiin ennen kappelin valmistumista. Uudenvuoden päivänä 1975 Helsingin piispa Aimo T. Nikolainen vihki seurakunnalle kuuluvan yläkerran kirkkotilaksi ja perimätiedon mukaan vahingossa samalla koko rakennuksenkin. 15 • Hiilimäki Lähiseudun merkittävin pulkkamäki ja mäenlaskupaikka talvisin. Vuonna 1995 mäestä löydettiin röykkiöhauta. 19 • Sökövikens skola Espoon teknisen keskuksen (Reijo Ahtiainen) suunnittelema koulu valmistui vuonna 1994. Koulun pohjoispuolella on Espoon pitkäaikaisen kaupungininsinöörin Martti Tieahon aloitteesta vuonna 2004 rauhoitettu Martin mänty, jolla on ikää 300 vuotta. Koulun eteläpuolella on leikkipuisto. 16 • Taidepuisto Soukanreitin risteyksen ja Ystävyyden sillan välissä on taidepuisto, jossa on vaihtuvia näyttelyitä. 17 • Ystävyyden silta Vuonna 1994 valmistuneen sillan suunnitteli taiteilija Urmas Arike Tallinnan Nõmmesta, joka on Espoon ystävyyskaupunginosa.Vanha kirkkotie haarautui näiltä paikkeilta Sökön maantieltä kohti Espoon kirkkoa vielä 1940luvulla. Se on edelleen nähtävissä kevyen liikenteen väylänä. 18 • Soukanlaakson kartanot Sökön kylän laaksoa hallitsee Soukanpohjan kartano (ent. Nedergård), jonka tallialueella 15 20 • Madamsbacken Madamsbacken on saanut nimensä rinteellä asuneen matamin mukaan. Keskellä rinnettä sijaitsi aiemmin kylälle tärkeä lähde. Nyt paikalla näkyy 1970-luvun aluerakentaminen talojen rivimäisyytenä, kontrastina ylempänä mäellä sijaitseville Laurinlahden yksittäistaloille. 21 • Villa Korsnäs toja. Niiden takana on Perjantaiseuran vapaaajanviettopaikka. Talojen läheisyydessä on pieni kumpu, jossa ennen poltettiin tiiliä talojen omaan tarpeeseen. Pienessä poukamassa oli ennen kylän tilojen yhteinen laituri. Nykyinen on yksityisen venekunnan ylläpitämä. Johtaja Bertel Björkman rakennutti funkistyylisen huvilan vanhemman hirsirungon päälle vuonna 1935. Jarl Eklundin suunnittelema rakennus on viime vuosina läpikäynyt täydellisen korjauksen. Niemellä oli jo vuonna 1872 huvilarakennus ja sitä pidetään yhtenä Espoon vanhimpana huvilapaikkana. Villa Korsnäsiä ympäröi suurehko puistoalue. 26 • Monte Bello Arkkitehti Yrjö Vaskinen rakennutti kauniiksi kukkulaksi kutsumalleen paikalle viisi hauskannäköistä ja eriväristä funkistyylistä kesämökkiä. Rannassa oli yhteinen saunarakennus. Nykyinen rivitaloasutus on muodostunut 1970–80-luvuilla. 22 • Ristiniemi Paikka on ilmeisesti saanut nimensä niemekkeellä olleesta rististä, joka pystytettiin haaksirikon tai hukkumistapauksen muistoksi. Salmen toisella puolella on kolme saarta, joita kutsuttiin Skotlanniksi, Englanniksi ja Irlanniksi. 27 • Klobbenin venevalkama ja uimaranta Manner-Soukasta johti aiemmin puinen silta Pikku-Klobbenin saarelle. Saarella oli komea puinen höyrylaivalaituri, venevaja ja uimakoppi. Keskellä saarta asui kalastaja-vartija pienessä punaisessa mökissä, jonka paikalla on nykyisin Soukan Venekerhon paviljonki. Kieltolain 1919–32 aikana paikka oli tärkeä salakuljetetun viinan lastauspaikka. Klobbenin pohjoisrannalla on avantouintipaikka ja kopit. 23 • Höyrylaivalaiturin jäännökset Helsingin kasvu ja kesähuviloiden rakentaminen pitkin Espoon rannikkoa synnytti säännöllisen höyrylaivaliikenteen kaupunkiin jo 1870-luvulla. Tätä Sandvikin laituria käytettiin laivojen yöpymiseen. 24 • Santalahden niemeke 28 • Staffan Niemekkeellä sijaitsi aiemmin kalastaja Theodor Holmbergin tila, jolla oli navetta, heinälato ja varasto. Nykyisin paikalla on surffaajien tukikohta. Rantapensaikosta on löytynyt rauhoitettu hopeapajun kääpiökoi. Makkarlahden takana häämöttävällä Staffanin saarella (suuri punainen talo) oli laajalti tunnettua puusepänverstastoimintaa vuosina 1886–1932. Nykyään saarella toimii Norman Nordbergin veneveistämö ja korjaamo. Vuonna 1941 Staffanilla koulutettiin neljätoista nuorta virolaista tiedustelijoiksi. He toimivat Neuvostoliiton miehittämässä Virossa lähettäen tietoja Suomeen. 25 • Soukanlahden eteläinen ranta Soukka-seura ylläpitää rantaniityllä Espoon kaupungilta vuokraamalla alueella viherpals- 16 29 • Kasavuori 32 • Soukan asukaspuisto Vuori on ilmeisesti saanut nimensä tulista (kasoista), jotka sytytettiin varoituksena muille kylille vainolaisen lähestyessä. Talvisodan aikana huipulla oli tähystystorni, josta lotat valvoivat ilmatilaa ja ilmoittivat viholliskoneista Helsinkiin. Soukan alueen asukaspuisto, ”Purtsa”, entinen leikkipuisto, on ollut vehreässä Puropuistossa 20 vuotta ja tunnetaan Puropuiston nimellä. 33 • Soukan kelomänty 30 • Villa Miniato Eliel Saarisen suunnittelema ja Knut Selinin rakennuttama Villa Miniato valmistui vuonna 1904. Rakennustaiteellisesti se on Espoon arvokkain asuinrakennus ja edustaa samaa tyyliä kuin hieman aiemmin valmistunut kansallisromanttinen Hvitträsk. Talon julkisivut, kiinteä sisustus, huonekalut ja ympäröivä luonnonmaisema muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Arkkitehtonisia vaikutteita on saatu karelianismista, keskiaikaisista linnoista ja jugendista. Keskeinen tila on kahden kerroksen korkuinen halli, jota kiertää lehteri. Rakennuksessa on useita erikoisia kaakeliuuneja. Salaneuvos Alfred Nyberg osti Villa Selinin 1905 ja nimesi sen San Miniaton kaupungissa Italiassa sijaitsevan kappelin mukaan. Miniato peruskorjattiin ja entisöitiin vuosina 1981–83. Tontti on nykyisin jaettu. Noin 450-vuotiaalla täysin kelottuneella männyllä on korkeutta 20 m ja ympärysmittaa 300 cm. Kaupungin maalla sijaitseva mänty rauhoitettiin vuonna 1969. 31 • Makkarlahti Muistona Miniaton loistosta rannan tuntumassa seisoo rivi vanhoja hopeapajuja, joiden läheisyydessä aikoinaan oli tenniskenttä ja upea omenapuutarha. Makkarlahti oli kyläläisten uimaranta. Nykyään siellä on yksityisen venekerhon venelaituri. Merellisen Espoon raitti on yhtenäinen kevyen liikenteen reitti, joka kulkee rantaa seuraten Kivenlahdesta Tarvaspäähän. © Espoon kaupunki Toimittanut: Pauli Saloranta Editointi ja ulkoasu: Onnion Painatus: Libris 12.2005 Esite on saatavilla myös ruotsiksi. 17 Näe ja koe kaupunki. Espoon kaupunkipolut -esitesarja avaa näkökulmia omaleimaiseen ja monikerroksiseen kaupunkiin. Kaupunkikeskuksissa kiertelevillä poluilla on läsnä historia ja nykypäivä, vireä kaupunkikulttuuri eri muodoissaan sekä rikas luonto. Esitesarja sisältää kaikkiaan 19 polkua Espoon viidessä kaupunkikeskuksessa, joita ovat Espoon keskus, Leppävaara, Tapiola, Matinkylä ja Espoonlahti. Kaupunkipolut-sarja on tarkoitettu nykyisille ja entisille espoolaisille, Espoosta kiinnostuneille vierailijoille ja erityisesti kaupungin uusille asukkaille. Poluilla tavataan! Yhteistyössä Espoon kaupunki www.espoo.fi Uudenmaan liitto www.uudenmaanliitto.fi Suomen Kotiseutuliitto www.suomenkotiseutuliitto.fi Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto www.intsys.fi/ekyl Kivenlahti–Stensvik ry www.intsys.fi/kivenlahti-stensvik Laurinlahden Yhdyskunta Soukka-seura www.intsys.fi/soukka-seura Espoonlahden seurakunta www.espoonlahdenseurakunta.fi www.espoo.fi/kaupunkipolut
© Copyright 2024