FOLKLORISTIIKAN, KANSATIETEEN JA USKONTOTIETEEN PERUSOPINNOT
Folkloristiikan, kansatieteen ja uskontotieteen perusopinnot koostuvat kaikille yhteisistä pakollisista kursseista (P1, P2), oppiaineittain tuotetuista pakollisista kursseista
(P3) ja oppiaineiden tuottamista valinnaisista kursseista (FOLK1–5, KAN1–5,
USK1–5).
Pääaineen perusopintojen laajuus on vähintään 25 op. Ensimmäisen opiskeluvuoden
opinnot aloitetaan suorittamalla 1. periodilla kurssit Johdanto kulttuurien tutkimukseen ja Kulttuurien kohtaaminen ja muutos. Jälkimmäisen kanssa samanaikaisesti aloitetaan oppiainekohtainen Työseminaari, joka jatkuu 2. periodille. Periodeilla 2 ja 3 kukin oppiaine tarjoaa kaksi kurssia, joista valitsemalla opiskelija rakentaa perusopintonsa. Uskontotieteen pääaineekseen valitsevat suorittavat kaikki
uskontotieteen kurssit; folkloristiikan ja kansatieteen pääaineekseen valitsevat voivat
sisällyttää perusopintoihinsa muiden oppiaineiden kursseja (max kuinka monta?).
Tavoitteena on, että perusopinnot valmistuvat periodin 3 loppuun mennessä. Aineopintoihin siirrytään periodilla 4.
On suositeltavaa, että opiskelija tekee oppiaineryhmän tarjoaman opetuksen puitteissa
myös sivuaineopintoja (sivuaineopintokokonaisuuden laajuus on 15 op). Opetustarjonta on järjestetty siten, että opiskelija voi – niin halutessaan – suorittaa kaikki oppiaineryhmän perusopintoihin kuuluvat kurssit.
P1. Johdanto kulttuurien tutkimukseen
Laajuus: 5 op
Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää kulttuurien tutkimuksen keskeiset käsitteet, teoriat
ja menetelmät sekä kulttuurien tutkimuksen roolin perustutkimuksessa, soveltavassa
tutkimuksessa ja kehitystyössä.
Sisältö: 1) Kulttuuriteoriat antropologisissa, humanistisissa ja yhteiskuntatieteellisissä tutkimustraditioissa. 2) Kulttuuriset prosessit: perinteen aktuaalistuminen kulttuurisissa järjestelmissä. 3) Kulttuuri- ja perinne-ekologia. 4) Kulttuuri-identiteetti ja
kulttuuriperintö. 5) Uskonto kulttuurisena järjestelmänä. 6) Folklore. 7) Aineellinen
kulttuuri. 8) Soveltava tutkimus ja kehityshankkeet.
Toteutustavat: Luentoja 24 h, kirjallisuutta.
Opetuskieli: Suomi.
Suositeltu suoritusajankohta: 1. opintovuosi syksy.
1
Opetuksen ajankohta: Periodi 1.
Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. Tentitään luennot ja oheiskirjallisuus.
Arviointi: Numerolla 0–5.
Lisätietoja: Pakollinen kaikille pää- ja sivuaineopiskelijoille.
Kirjallisuus:
Eriksen, Thomas Hylland: Toista maata – johdatus antropologiaan. Gaudeamus,
2004 ( s.)
Kupiainen, Jari & Erkki Sevänen: Kulttuurintutkimus. SKS, 1996 ( s.).
Vastuuhenkilö: lehtori Matti Kamppinen (muut luennoitsijat Pasi Enges, Timo Virtanen, Helena Ruotsala, Kaarina Koski, Tiina Mahlamäki, Sirkku Pihlman).
P2. Kulttuurien kohtaaminen ja muutos
Laajuus: 5 op
Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää kulttuurisen kohtaamisen ja muutoksen prosessit
sekä niiden taustat ja peruskäsitteet. Opiskelija osaa avata nykyisen monikulttuurisuuskeskustelun taustoja.
Sisältö: 1) Kulttuurien kohtaamisen historialliset prosessit Suomessa. 2) Keskeiset
käsitteet kulttuurien kohtaamis- ja muutosprosessien tarkastelussa. 3) Kulttuurisen
kohtaamisen ja muutoksen prosessit. 4) Vähemmistöt, siirtolaisuus ja maahanmuutto.
5) Rajat ja eron teko. 6) Kolonialismi ja rasismi. 7) Lokaali/globaali ja kulttuurien
virtaaminen. 8) Uskonto diasporassa, synkretismi ja konversio. 9) Suullinen perinne
etnisten ja kansallisten erojen ylläpitäjänä, kyseenalaistajana ja keinona sopeutua. 10)
Monikulttuurisuuskeskustelu nyky-Suomessa. 11) Kulttuurien kohtaaminen kenttätyössä.
Toteutustavat: Luentoja 24 h, kirjallisuutta.
Opetuskieli: Suomi.
Suositeltu suoritusajankohta: 1. opintovuosi syksy.
Opetuksen ajankohta: Periodi 1.
2
Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. Tentitään luennot ja oheiskirjallisuus.
Arviointi: Numerolla 0–5.
Lisätietoja: Pakollinen kaikille pää- ja sivuaineopiskelijoille.
Kirjallisuus: Rastas, Anna & Huttunen Laura & Löytty Olli (toim): Suomalainen
vieraskirja: Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta. Vastapaino 2005. (235 s.)
Tähän lisää kirjallisuutta
Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Pasi Enges
P3. Työseminaari
Laajuus: 3 op
Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa tutkimusalaan liittyvän pienimuotoisen tutkimushankkeen. Hän tuntee pääpiirteissään aineistojen tuottamisen erilaiset
mahdollisuudet, ymmärtää teorian roolin aineistolähtöisessä tutkimuksessa sekä hallitsee tieteellisen esittämisen ja tieteellisen tekstin arvioinnin perusteet.
Sisältö: Kurssin aikana tutustutaan tieteenalan aineistontuottamisen peruslähtökohtiin, tutkimusprosessin yleiseen luonteeseen sekä tutkimuksen käytännön toteuttamiseen. Lisäksi opetellaan yleisiä seminaarityöskentelyn käytäntöjä ja tiedonhallintataitoja. Kurssin lopuksi tehdään opettajan ohjauksessa lyhyt harjoitustutkimus aineistonkeruineen ja opponoidaan toinen tutkielma.
Toteutustavat: Pienryhmäopetus 16 h, itsenäinen työskentely, verkkotyöskentely.
Opetuskieli: Suomi.
Suositeltu suoritusajankohta: 1. opintovuosi syksy.
Opetuksen ajankohta: Periodit 1 ja 2.
Vaadittavat opintosuoritukset: harjoitustehtävät ja aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn.
Arviointi: Numerolla 0–5.
Lisätietoja: Pakollinen pääaineopiskelijoille ja ensimmäisen vuoden sivuaineopiskelijoille, kiintiön (16) puitteissa avoin myös opinnoissaan pidemmälle ehtineille sivuaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijan kurssin korvaavasta suorituksesta sovitaan vastaavan opettajan kanssa.
3
Kirjallisuus: Sopimuksen mukaan.
Vastuuhenkilöt: yliopisto-opettaja Pasi Enges (folkloristiikan ryhmä), tohtorikoulutettava Jussi Lehtonen (kansatieteen ryhmä), lehtori Matti Kamppinen (uskontotieteen
ryhmä).
FOLKLORISTIIKKA
F1. Suullisen perinteen lajit
Laajuus: 3 op
Tavoitteet: Opiskelija osaa määritellä ja tunnistaa itämerensuomalaisen kulttuurialueen keskeiset folkloren lajit ja pääpiirteissään kuvata niiden aihepiirit, sisällöt, levinneisyyden ja käyttöyhteydet.
Sisältö: 1) Perinnelajiteoriaa. 2) Kalevalamittainen epiikka, lyriikka, riittirunous ja
runonlaulun käytännöt. 3) Itkuvirsirunous. 4) Kansankerronnan lajit. 5) Uusimuotoinen laulukulttuuri. 6) Kansanhuumori. 7) Pienfolklore. Näihin suullisen perinteen
osa-alueisiin kohdistuneen tutkimuksen pääpiirteet.
Toteutustavat: Luentoja 24 h, kirjallisuutta.
Opetuskieli: suomi
Suositeltu suoritusajankohta: 1. opintovuosi syksy.
Opetuksen ajankohta: Periodi 2.
Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. Tentitään luennot ja oheiskirjallisuus.
Arviointi: Numerolla 0–5.
Lisätietoja: Pakollinen pääaineopiskelijoille, vapaaehtoinen sivuaineopiskelijoille.
Sivuaineopiskelijoiden korvaava suoritustapa ks….
Kirjallisuus:
Asplund, Anneli & Hako, Matti (toim.): Kansanmusiikki. Helsinki: SKS, s. 18–52,
64–124.
Honko, Lauri: Perinnelajiteoria. – Sananjalka 30 (1988), s. 99–123.
4
Järvinen, Irma-Riitta & Knuuttila, Seppo (toim.): Kertomusperinne. Helsinki: SKS,
1982, s. 44–158.
Kuusi, Matti: Kalevalaista kertomarunoutta. Helsinki: SKS, 1980.
Tarvitaan: uudempaa kirjallisuutta joistakin yksittäisistä lajeista.
Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Pasi Enges
F2. Kalevala, kansankulttuuri ja kansallinen projekti
Laajuus: 3 op
Tavoitteet: Opiskelija tuntee kalevalamittaisen runokulttuurin pääpiirteissään. Hän
hallitsee kansanrunouden keruun ja tutkimuksen päälinjat. Opiskelija ymmärtää kalevalamittaisen runouden ja siihen kytkeytyvien suullisen perinteen lajien aseman kulttuuriperintönä sekä niiden aseman ja käyttötavat suomalaisessa yhteiskunnassa.
Sisältö: 1) Runolaulun kulttuurit. 2) Kansanrunouden keruun ja tutkimuksen vaiheet
Suomessa. 3) Kalevalan syntyprosessi ja merkitys suomalaisessa kulttuurissa. 4)
Kansanrunouden käyttö kansakunnan ja kansallisen identiteetin rakentamisessa. 5)
Kansanrunouden ideologinen, taloudellinen ja taiteellinen hyödyntäminen.
Toteutustavat: Luentoja 18 h, kirjallisuutta.
Opetuskieli: Suomi.
Suositeltu suoritusajankohta: 1. opintovuosi syksy.
Opetuksen ajankohta: Periodi 2.
Vaadittavat opintosuoritukset: 6–8 sivun essee.
Arviointi: Numerolla 0–5.
Lisätietoja:
Kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin
Vastuuhenkilö: Yliopisto-opettaja Pasi Enges
F3. Folklore ja nykykulttuuri
Laajuus: 3 op
Tavoitteet: Opiskelija kykenee havaitsemaan ja tunnistamaan perinteen ilmiöitä nykykulttuurissa ja oivaltaa jatkumoita ja katkoksia menneisyyden ja nykyisyyden välil5
lä. Hän tuntee aihepiiriin liittyvän folkloristisen tutkimuksen näkökulmat ja keskeiset
tulokset.
Sisältö: 1) Perinne nykyajassa. 2) Folkloren nykyaikaiset muodot ja välityskanavat.
3) Folkloren ja populaarikulttuurin suhde. 4) Lastenperinne ja nuorisokulttuurin ilmiöt. Aiheisiin perehdytään kirjallisuuden, erilaisten lähdeaineistojen ja omakohtaisen
havainnoinnin avulla.
Toteutustavat: Luentoja 12 h, seminaari-istuntoja ja niihin liittyviä harjoituksia 12 h.
Opetuskieli: Suomi.
Suositeltu suoritusajankohta: 1. opintovuosi kevät.
Opetuksen ajankohta: Periodi 3.
Vaadittavat opintosuoritukset: Suullinen esitys seminaarissa, essee.
Arviointi: Numerolla 0–5.
Lisätietoja: Kiintiö 20. Pakollinen pääaineopiskelijoille, kiintiön puitteissa vapaaehtoinen sivuaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijan korvaavasta suoritustavasta sovitaan vastaavan opettajan kanssa.
Kirjallisuus: Tehtäväkohtainen oheiskirjallisuus sovitaan seminaarin yhteydessä.
Vastuuhenkilö: Yliopisto-opettaja Kaarina koski
F4. Kansanusko ja uskomusperinne
Laajuus: 3 op
Tavoitteet: Opiskelija tuntee keskeisimmät uskomusperinteen teemat sekä osaa tulkita uskonvaraisten mielikuvien käyttötapoja arjessa, riiteissä ja kertomusperinteessä.
Sisältö: 1) Maailmankuvien historialliset kerrostumat. 2) Rituaalinen perinne. 3) Kertomusperinne. 4) Uskonvaraisen tiedon symboliset ja kirjaimelliset tulkinnat. 5) Nykyajan uskomusperinne.
Toteutustavat:
Opetuskieli: Suomi.
Suositeltu suoritusajankohta: 1. opintovuosi kevät.
Opetuksen ajankohta: Periodi 3.
6
Vaadittavat opintosuoritukset:
Arviointi:
Lisätietoja:
Kirjallisuus:
Koski, Kaarina & Enges, Pasi 2003: Uskomusperinne, yksilö ja yhteisö. – Sananjalka. Suomen Kielen Seuran vuosikirja 45, 79–96.
Piela, Ulla 2006: Luonto ja muuttuvat maailmat kansanlääkinnässä. – Hilkka Helsti,
laura Stark & Saara Tuomaala (toim.): Modernisaatio ja kansan kokemus Suomessa
1860–1960, 277–331. Helsinki: SKS.
Siikala, Anna-Leena 1985: Kansanusko. – Suomen historia 3, 303-363. Weilin &
Göös.
+ muuta!
Vastuuhenkilö: Yliopisto-opettaja Pasi Enges
F5. Valinnainen perehtyminen suullisen perinteen osa-alueeseen tai
folkloristisen tutkimuksen näkökulmaan
Laajuus: 3 op
Tavoitteet: Opiskelija saavuttaa syventävän tietämyksen valitsemastaan folkloristisen tutkimuksen aihepiiristä.
Sisältö: Opiskelija valitsee yhden seuraavista aiheista: 1) Folklore ja sukupuoli. 2)
Kansanlääkintä. 3) Riimillinen kansanlaulu. 4) Kansanomainen ajattelu. 5) Kansanhuumori.
Toteutustavat: Itsenäinen työskentely.
Opetuskieli: Suomi.
Suositeltu suoritusajankohta: 1. opintovuosi kevät.
Opetuksen ajankohta: Periodi 3 tai myöhemmin.
Vaadittavat opintosuoritukset: 10 sivun essee.
Arviointi: Numerolla 0–5.
7
Lisätietoja: Pää- ja sivuaineopiskelijoille vapaisiin opintoihin tai 25 opintopistettä
laajempiin perusopintoihin.
Kirjallisuus: Luettelo esseessä käytettävästä lähdekirjallisuudesta saatavissa kurssin
vastuuopettajalta.
Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Pasi Enges.
KANSATIEDE
K1. Kansankulttuurin arki
Laajuus: 3 op
Tavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on kattava käsitys suomalaisen arkielämän pitkästä kulttuuriprosessista. Päämäärinä ovat mm. ihmisen perustarpeisiin
liittyvät ilmiöt, kuten asuminen ja ruokailu. Tavoitteena on muutoinkin kansankulttuurin ilmiöiden kytkeminen yhteen ja erillisten palasten näkeminen yhdessä muutoksen ja murroksen tekijöinä. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on hallussaan keskeinen sanavarasto ”kansankulttuurin” ilmiöistä keskustelemiseksi ja esimerkiksi ”idän
ja lännen” ilmiöiden kohtaamisen hahmottamiseksi aina nykyaikaan saakka. Taustalla
on kysymys ajan, paikan ja sosiaalisen sidonnaisuuden suhteista. Kansankulttuurin
peruskatsaus auttaa opiskelijaa selviytymään mm. paikallismuseotyöhön liittyvistä
haasteista, tiedotusvälineiden kansankulttuuria koskevista tarpeista sekä esimerkiksi
kulttuurien kohtaamiseen liittyvistä ammatillisista kysymyksistä.
Sisältö: Opetussuunnitelma tukeutuu ihmisten perustarpeisiin ja sopeutumiseen Suomessa vallitseviin olosuhteisiin. Kansankulttuurin perinteisiä osa-alueita (vaatetus,
ruoka, asunnot, tapakulttuuri…) käytetään lähtökohtana erilaisten prosessien hahmottamiseksi. Laajimmillaan tämä merkitsee kaupungistumista ja teollistumista, mutta
yksityiskohtaisesti kysymys voi olla esimerkiksi metsän tai meren merkityksestä arkielämälle ja suomalaisen talonpojan arjelle.
Toteutustavat: Luentoja 16t.
Opetuskieli: Suomi.
Suositeltu suoritusajankohta: 1. opintovuosi syksy.
Opetuksen ajankohta: Periodi 2.
8
Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti. Tentitään luennot ja oheiskirjallisuus.
Arviointi: Numerolla 0–5.
Lisätietoja:
Kirjallisuus: ks. 2012
Vastuuhenkilö: lehtori Timo J. Virtanen.
K2. Aineen ja esineen elämä
Laajuus: 3 op
Tavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää raaka-aineen ja tuotteen välisen yhteyden monimuotoisuuden. Tuotantoprosessi ulottuu käsityöstä automaation
kautta robotiikkaan ja samalla uniikkien esineiden rinnalle valmistuu sarjatuotannon
kautta useita samanlaisia. Suunnittelu, tekijän kompetenssi ja design-arvo saavat keskustelussa rinnalleen keräilyn, nostalgian ja taloudellisen määreen. Aineellisella kulttuurilla ja esineellä on monesti aineetonta arvoa esimerkiksi terapeuttisessa mielessä
ja samalla pohdittavaksi asettuvat mm. etninen ja sukupuolisidonnainen esinemaailma. Aineellinen ja esineellinen kulttuuri monine ulottuvuuksineen tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden tutustua mm. suunnittelun, brandaamisen ja tuotemarkkinoinnin
sekä yrittämisen ammatillisiin aihepiireihin.
Sisältö: Kurssin lähtökohdat ovat suomalaisen kansatieteen tavassa tutkia, opettaa ja
määritellä aineellista kulttuuria. Käsittely nostaa esiin esineellisessä kulttuurissamme
tapahtuneita murroksia mm. näkökulmista: kotimainen/ulkomainen, mekaaninen/sähköinen, analoginen/digitaalinen. Samalla pyritään näkemään esineen muuttuvan elinkaaren tunnusmerkkejä. Puhumme esineen syntymästä (suunnittelu, tuotanto), elämästä (käyttöfunktio), kuolemasta (rikkoutuminen, hylkääminen) ja uudesta
elämästä (keräily, näyttely, tuunaus).
Toteutustavat: luennot 12 h, harjoitustehtävä, ekskursio, kirjallisuutta
Opetuskieli: Suomi.
Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuosi kevät
Opetuksen ajankohta: Periodi 3.
Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti.
Arviointi: Numerolla 0–5.
9
Lisätietoja: Huom. Teema jatkuu aineopintojen aineellisen kulttuurin kurssilla.
Kirjallisuus:
Vastuuhenkilö: lehtori Timo J.Virtanen.
K3. Naamio, kulkue ja voima – kansanomaisen tapakulttuurin perusteet
Laajuus: 3op
Tavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on käsitys suomalaisesta tapakulttuurista pääpiirteittäin. Opiskelija ymmärtää tapakulttuurin osien tarkoituksen sekä suhteen yhteiskunnan muutokseen eri aikoina. Samalla suomalaista tapakulttuuria voidaan vertailla eurooppalaiseen kenttään. Opiskelija pystyy mieltämään tapakulttuurin
voiman mm. osana arki- ja työelämää sekä erityisesti resurssina uusien tapahtumien
hankkeistamisessa.
Sisältö: Lähtökohtana olevat ihmiselämän merkkipäivät ja kalendaarijuhlat täydentyvät uudemman tapakulttuurin muodoilla. Tapakulttuurin ilmentymiä pohditaan yhteydessä mm. kulttuuriperintöön, toistettavuuteen, politiikkaan ja etniseen perintöön.
Toteutustavat: Luento tai kirjatentti.
Opetuskieli: Suomi.
Suositeltu suoritusajankohta: 1. opintovuosi kevät.
Opetuksen ajankohta: Periodi 3.
Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti.
Arviointi: Numerolla 0–5.
Lisätietoja:
Kirjallisuus: ilmoitetaan myöhemmin.
Vastuuhenkilö: professori Helena Ruotsala.
10
K4. Visuaalinen kulttuuri – kuvan kertomukset
Laajuus: 3op
Tavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija ymmärtää visuaalisen kulttuurin merkityksen kansankulttuurin osana. Tavoitteena on irrottaa ”kuvallinen” ilmaisutapa kuvittamisesta ja tuoda esiin viime vuosikymmenien ”kuvallisen käänteen” piirteitä.
Kurssin jälkeen opiskelija on tutustunut erilaisiin tapoihin lukea kuvaa ja tuottaa kuvia esimerkiksi kenttätyömetodiikkaan liittyen. Kuva ymmärretään tavoitteissa niin
piirroksena, karttana, mielikuvana, valokuvana kuin liikkuvanakin kuvana. Ammatilliselta kannalta tämä merkitsee parempia valmiuksia mm. kuva-arkisto työskentelyyn,
ammattitasoiseen kenttädokumentointiin tai erilaisten kuvatuotteiden suunnittelemiseen ja valmistamiseen.
Sisältö: Kurssin sisältö muodostuu toisaalta erilaisten kuvien tuottamisen ja käyttämisen ympärille ja toisaalta kuvan yhteiskunnallisen suhteen muutoksen ympärille.
Kuva on sekä ruraali että urbaani, mieleen syövytetty tai betoniaitaan spreijattu. Näin
tarkastelussa voivat olla yhtälailla neonmainosten maailma, lehtikuvan asiasanoitus,
purukumien keräilykuvat tai koristemaalattu kirkkoreki. Keskeisenä ajatuksena on
kulttuurisen ja kriittisen kuvanlukutaidon kehittäminen.
Toteutustavat: Luentoja 12h, harjoituksia 6h.
Opetuskieli: Suomi.
Suositeltu suoritusajankohta: 1. opintovuosi kevät.
Opetuksen ajankohta: Periodi 3.
Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti.
Arviointi: Numerolla 0–5.
Lisätietoja: Kurssilla on runsaasti kuvamateriaalia.
Vastuuhenkilö: lehtori Timo J. Virtanen.
11
USKONTOTIEDE
U1. Suomalainen ja uralilainen uskontoperinne ja kulttuuriidentiteetti
Kurssin nimi: Etnisyys, uskonto ja identiteetti suomalais-ugrilaisilla kansoilla eilen
ja tänään.
Laajuus: 3 op
Tavoitteet: Kurssi avaa ikkunoita arkeologian, kieli- ja uskontotieteen sekä folkloristiikan tutkimushistorian näkökulmasta uralilaisten kansojen kansanomaisiin uskontoperinteisiin ja niiden käyttöön nykypäivän identiteettipolitiikassa.
Sisältö: Kurssi perehdyttää yhtäältä kansanuskoa, mytologiaa sekä teologisia uskontoja koskevan uskontoetnografisen ja folkloristisen tutkimuksen tuottamiin aineistoihin, toisaalta paikallisen ekosysteemin ja globaalitalouden kohtaamisen seurauksena
alkunsa saanutta etnistä ja uskonnollista perinnettä puolustavaa identiteettipolitiikkaa
koskeviin uutis- ja media-aineistoihin.
Toteutustavat: 24 t luento-opetusta + tentti
Suositeltu suoritusajankohta: 1. opintovuosi.
Opetuksen ajankohta: Periodi 2.
Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti.
Arviointi: Numerolla 0–5.
Kirjallisuus:
Anna-Leena Siikala, Itämerensuomalaisten mytologia, Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran Toimituksia 1388 (2012);
Teuvo Laitila ja Tuija Saarinen (toim.), Uskonto ja identiteetti. Suomalais-ugrilaisten
kokemuksia ja vaiheita Venäjällä ja Neuvostoliitossa. Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran Toimituksia 741.
Vastuuhenkilö: Professori Veikko Anttonen.
U2. Suomen uskonnollinen kenttä
Laajuus: 3 op
Tavoitteet: Opiskelija tuntee tämän päivän Suomen uskonnollisen kentän monimuotoisuudessaan. Tämä tarkoittaa tutustumista Suomessa vaikuttaviin uskonnollisiin
12
liikkeisiin, yhteisöihin ja virtauksiin, niiden historiaan ja nykypäivään sekä vaikutukseen Suomen uskonnollisessa kentässä.
Sisältö: Herätysliikkeet, kristilliset ja ei-kristilliset yhteisöt, maahanmuuton ja monikulttuurisuuden näkökulma Suomen uskonnolliseen kenttään, suomalaisten uskonnollisuus.
Toteutustavat: Kirjallinen tentti (luennot ja oheiskirjallisuus) tai luentoihin ja oheiskirjallisuuteen perustuva luentopäiväkirja.
Suositeltu suoritusajankohta: 1. opintovuosi
Opetuksen ajankohta: 2 tai 3
Kirjallisuus:
Ketola, Kimmo: Uskonnot Suomessa 2008: käsikirja uskontoihin ja uskonnollistaustaisiin liikkeisiin. Kirkon tutkimuskeskus, 2008. + artikkeleita
Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja Tiina Mahlamäki.
U3. Lähi-idän uskonnot
Laajuus: 3 op
Tavoitteet: Opiskelija tuntee Lähi-idän uskontoja pääpiirteissään. Tämä tarkoittaa
niiden myytteihin, rituaaleihin, mystisiin perinteisiin sekä pyhiin kirjoituksiin ja kuviin tutustumista. Luennoilla tarkennetaan katse erityisesti uskonnon ja vallan suhteisiin, erilaisiin murroksiin uskontojen historiassa sekä uskonnolliseksi määrittyvään
taiteeseen ja tämän käsitteen problemaattisuutteen. Luennoilla avataan myös mystiikan teoreettista käsitettä.
Sisältö: muinaisen Mesopotamian sekä Egyptin uskonnot, antiikin uskonnot, juutalaisuus, kristinusko ja islam.
Toteutustavat: Luentoja 24 h; pääaineopiskelijoille 6 h seminaariopetusta (lv 2013–
14).
Suositeltu suoritusajankohta: 1. opintovuosi
Opetuksen ajankohta: Periodi 2 tai 3.
Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti.
Arviointi: Numerolla 0–5.
Kirjallisuus:
13
J. Hämeen-Anttila (toim.) 2001. Uskontojen risteyksissä. Välimeren alueen uskontojen juurilla, Gaudeamus. Artikkeleita.
Vastuuhenkilö: Nina Kokkinen
U4. Aasian uskonnot
Laajuus: 3 op
Tavoitteet: Opiskelija tuntee pääpiirteissään Aasian uskontojen kehityshistorian,
keskeiset opilliset ja eettiset käsitykset, jumaluudet sekä uskonnonharjoituksen muodot. Luennoilla tutustutaan tarkasteltavien uskontojen pyhiin kirjoituksiin, kuviin,
myytteihin ja rituaaleihin. Huomio kiinnitetään erityisesti uskonnon ruumiillisiin, affektiivisiin ja aistimellisiin ulottuvuuksiin.
Sisältö: Intiassa syntyneet uskontoperinteet: hindulaisuus, jainalaisuus, sikhiläisyys
ja buddhalaisuus, Kiinan uskontoperinteet kunfutselaisuus ja taolaisuus sekä Maokultti uskonnonkaltaisena ilmiönä, Japanin kansallisuskonto shintolaisuus.
Toteutustavat: 24 h luentoja, kirjallisuutta.
Suositeltu suoritusajankohta: 1. vuosi
Opetuksen ajankohta: Periodi 2 tai 3.
Vaadittavat opintosuoritukset: Kirjallinen tentti.
Arviointi: Numerolla 0–5.
Kirjallisuus: N. Smart 2005. Uskontojen maailma, Otava, luvut 2–5, 16–19, ss. 50–
169, 414–501 sekä T. Tamminen (toim.) 2008. Guruja, joogeja ja filosofeja. Intian
filosofiaa, WSOY, ss. 7–207.
Vastuuhenkilö: Johanna Ahonen.
14