Opinto-opas 2015-16
SISÄLLYSLUETTELO OPISKELIJALLE YHTEYSTIEDOT HENKILÖSTÖ OPETTAJAT 1 4 5 5 6 OPISKELU VASKIVUORESSA AIKATAULUT LUKUVUODEN 2015–2016 TYÖ- JA LOMA-AJAT OPPITUNTIEN AJAT JA TUNTIKAAVIO RUOKAILUVUOROT KOEVIIKON AIKATAULU JAKSOARVIOINTIEN JAKAMINEN OPISKELUN TUKENA OPISKELIJAN VASTUU VALMISTU AIKATAULUSSA YHTEISTYÖ KODIN KANSSA OHJAUS HYVINVOINNIN TUKEMINEN OPISKELUA TUKEVAT KURSSIT ARJEN AVUKSI KÄYTTÄJÄTUNNUKSET LOKEROT OPISKELUN KUSTANNUKSET TALOUDELLINEN TUKI VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUKSIA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 11 11 11 12 14 15 16 16 16 17 18 19 23 28 29 29 30 31 31 34 35 LUKIO-OPINNOT 40 OPETUSSUUNNITELMA 40 HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 43 OPISKELUAIKA 43 KURSSIVALINNAT 44 MUUTOKSET OPINTOSUUNNITELMAAN 45 KURSSIEN SUORITTAMINEN 47 KURSSILLE OSALLISTUMINEN 47 KURSSIN ITSENÄINEN SUORITTAMINEN 47 MUITA TAPOJA SUORITTAA KURSSI 49 POISSAOLOT JA MYÖHÄSTYMISET 50 KOEVIIKKO 51 UUSINTAKUULUSTELU 52 ARVIOINTI 53 KURSSIEN ARVIOINTI 53 PÄÄTTÖARVIOINTI 59 OPINTOJEN PÄÄTTYMINEN 62 1 KURSSIKUVAUKSET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, VENÄJÄ TAI SOMALI ÄIDINKIELENÄ RUOTSI (A-KIELI) RUOTSI (B1-KIELI) ENGLANTI (A-KIELI) ESPANJA (A-KIELI) ESPANJA (B3-KIELI) RANSKA (A-KIELI) RANSKA (B2-KIELI) RANSKA (B3-KIELI) SAKSA (A-KIELI) SAKSA (B2-KIELI) SAKSA (B3-KIELI) VENÄJÄ (A-KIELI) VENÄJÄ (B3-KIELI) MATEMATIIKKA (PITKÄ) MATEMATIIKKA (LYHYT) BIOLOGIA MAANTIEDE FYSIIKKA KEMIA EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO ORTODOKSINEN USKONTO ISLAMIN USKONTO KATOLINEN USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO FILOSOFIA HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI PSYKOLOGIA TERVEYSTIETO MUSIIKKI YLEISLUKIOSSA MUSIIKKI MUSIIKKILUKIOSSA TANSSI TANSSILUKIOSSA KUVATAIDE LIIKUNTA OPINTO-OHJAUS MEDIA TIETOTEKNIIKKA TEATTERI URHEILUVALMENNUS MUUT KIELET 2 63 63 65 67 68 70 72 74 75 76 77 78 79 81 82 84 85 86 89 91 92 94 96 97 98 99 100 100 101 102 104 105 107 108 110 118 121 123 125 126 129 130 132 133 YHTEISTOIMINNALLISET KURSSIT Muut kurssit YLIOPPILASTUTKINTO YLIOPPILASTUTKINNON YLEISOHJEET ILMOITTAUTUMINEN TUTKINTOMAKSUT ERITYISTILANTEET YLIOPPILASTUTKINNOSSA AIKATAULUT 2015–2016 SYKSYN 2015 YLIOPPILASTUTKINNON KOEPÄIVÄT KEVÄÄN 2016 YLIOPPILASTUTKINNON KOEPÄIVÄT PRELIMINÄÄRIKOKEET YLIOPPILASKIRJOITUKSIIN VALMENTAVA TILAISUUS YLIOPPILASTUTKINNON KOETYYPIT KOKEEN UUSIMINEN JA TUTKINNON TÄYDENTÄMINEN KOKEIDEN TULOKSET JA ARVOSTELU YLIOPPILASKIRJOITUSTEN PISTERAJAT KALENTERI POHJAPIIRROKSET KOOSTE VASKIVUOREN LUKION KURSSITARJONNASTA KURSSISUUNNITELMATAULUKKO LUKUJÄRJESTYSPOHJAT VASKIVUOREN LUKION VISIO 3 134 137 137 137 140 140 141 145 145 146 147 148 149 152 152 154 156 205 208 212 221 226 OPISKELIJALLE Kädessäsi on Vaskivuoren lukion opinto-opas, joka sisältää keskeisimmät lukio-opiskelua koskevat tiedot sekä lukuvuoden 2015–2016 tärkeimmät aikataulut ja tapahtumat. Tulet tarvitsemaan opinto-opasta lukio-opintojesi aikana päivittäin. Opinto-opas on samalla OP1-kurssin käsikirja. Tutustu siihen huolella ja anna se tutustuttavaksi myös kotiväelle. Kun mielessäsi on opiskeluun liittyvä kysymys, aloita vastauksen etsiminen täältä. Opinto-oppaan lopussa olevaa kalenteria kannattaa hyödyntää opiskelun ja arjen suunnittelussa ja aikatauluttamisessa. Lukuvuoden 2015–2016 alkaessa 318 uutta vaskivuorelaista aloittaa lukio-opintonsa. Käytävä-gallupin mukaan vaskivuorelaisuus on muun muassa yhteisöllisyyttä, hyvää ilmapiiriä, monenlaisia tapahtumia, innostuneisuutta ja mahtavaa yhteishenkeä. Vaskivuoressa voit olla oma itsesi ja kuin kotonasi. Toisen kunnioittaminen, suvaitsevaisuus ja yhteistyö yli vuosikurssirajojen ovat vaskivuorelaisen tunnusmerkkejä. Vaskivuori tunnetaan muuallakin juuri hyvästä ilmapiiristään ja aktiivisesta, innovatiivisesta ja monipuolisesta tekemisestään. Laaja-alaisen yleissivistyksen ja erilaisten taitojen lisäksi lukiokoulutus antaa jatko-opintovalmiudet korkeakouluopintoihin. Vaskivuoren lukion laaja kurssitarjonta, moderni opiskeluympäristö, teknologiaosaaminen, pätevä henkilökunta ja innostunut ja innostava tekemisen meininki luovat erinomaiset puitteet opiskelulle ja oppimiselle. Loppu on kiinni sinusta itsestäsi. Vaskivuori näkyy ja kuuluu. Edellisen lukuvuoden kohokohtia olivat muun muassa Vaskifest, tiede-, tanssi- ja teatterimatkat sekä The Witches of Eastwick – Pikkukaupungin noidat -musikaali – Mitähän kaikkea lukuvuosi 2015–2016 tulee pitämään sisällään? Millaista lukuvuotta sinä haluat olla tekemässä? Innostusta, menestystä ja välittämistä uuteen lukuvuoteen! 4 YHTEYSTIEDOT VASKIVUOREN LUKIO Yleislukio, musiikkilukio ja tanssilukio Virtatie 4, 01600 Vantaa Kanslia (09) 8393 5193, fax (09) 8393 5646 www.vaskivuori.fi HENKILÖSTÖ REHTORI Eira Kasper (09) 8393 5618 040–507 3493 [email protected] Apulaisrehtori Jari Danska 040–581 8948 [email protected] Vararehtori Clas Salonen 045–235 0011 [email protected] Lukiosihteerit Ritva Räsänen (09) 8393 5193 [email protected] Anne-Maaret (09) 8393 5634 [email protected] Mujunen Opinto-ohjaajat Johanna Dantin 040–832 2724 ryhmät [email protected] 51, 52, 53, 40, 49, 34, 35 Leeni Karosto 050–314 6309 ryhmät [email protected] 54, 58, 41, 45, 47, 33, 37, 38 Jonna Rinkiö 0400–703 678 ryhmät [email protected] 55, 57, 59, 42, 43, 36, 39 Ilari Valtonen (09) 8393 5699 [email protected] ryhmät 50, 56, 44, 46, 48, 30, 31, 32 4. vk ryhmien 12A ja 12B opiskelijat jatkavat oman oponsa ohjauksessa. Terveydenhoitajat Satu Puolakkainen 040–836 8040 ryhmät Leila Hammarberg 040–865 9608 ryhmät 5 [email protected] 50–57, 40–47, 30–37 [email protected] 58–59, 48–49, 38–39 Erityisopettaja Arja Koponen 050–312 4486 [email protected] OPISKELUHUOLLONpsykologi (Maija Tillin sijainen) Sonja Pollari 043–825 2849 [email protected] Lukiokuraattori Maria Laakso 040–568 5963 [email protected] Musiikkilukion johtaja Matti Suomela 040–534 0605 [email protected] Tanssilukion johtaja Moona Nevalainen 040–772 1211 [email protected] Medialinjan johtaja Marko Kalmari 040–770 9821 [email protected] Kouluisäntä Mervi Räsänen 0400–765 713 Ruokapalvelupäällikkö Tarja Brand (09) 8393 5612 Hammashoitola (09) 8393 5300 Opettajainhuone (09) 8393 5610 OPETTAJAT Kasper Eira, rehtori, musiikki Danska Jari, apulaisrehtori, tietotekniikka Airaksinen Matti, 39, kuvataide, radiotyö Amderssom Niki, jääkiekkovalmennus Braunschweiler Elisa, englanti Damskägg Mari, uskonto, psykologia 040–507 3493 [email protected] 040–581 8948 [email protected] 050–414 0820 matti.airaksinen @eduvantaa.fi 050–559 9505 050–555 9106 050–328 6814 6 elisa.braunschweiler @eduvantaa.fi mari.damskagg @gmail.com Dantin Johanna, 040–832 2724 opinto-ohjaaja Granat Petteri, 58, historia, 040–512 0113 yhteiskuntaoppi, filosofia Hippi Erik, klarinetti Hirn Noora, kamarikuoro 040–710 4948 Holopainen Tuija, 045–132 9537 matematiikka Härmä Kimmo, poplaulu 050–549 3781 Jussila Juha, 050–373 0947 näyttämövalaistus Kaikumo Bjarki, 050–376 6614 äänitekniikka Kalmari Marko, 38, 040–770 9821 kuvataide, televisiotyö, medialinjan johtaja Kantonen Virpi, 050–336 5951 englanti, psykologia Karhunen Mika, 43, 050–403 3836 musiikki Karosto Leeni, 050–314 6309 opinto-ohjaaja Kastu Kari, 47, 0400–703 204 uskonto, filosofia, elämänkatsomustieto Kemppainen Saija, 050–403 3872 lauluyhtyeet, mieskuoro Kirppu Pilvi, 044–365 4638 englanti Kivinen Annika, 32, 041–528 7706 englanti, ruotsi Koivuniemi Pilvi, 12A, 050–320 4927 biologia, maantiede, terveystieto Kokkila, Tero, 56, (09) 541 5449 matematiikka Koponen Arja, 050–312 4486 erityisopetus Kopra Sari, 49, yhteiskun- 040–768 8510 taoppi, historia, psykologia 7 [email protected] petteri.granat @eduvantaa.fi [email protected] [email protected] tuija.holopainen @eduvantaa.fi [email protected] marko.kalmari @eduvantaa.fi virpi.kantonen @eduvantaa.fi mika.karhunen @eduvantaa.fi [email protected] [email protected] saijakemppainen @hotmail.com [email protected] annika.kivinen @eduvantaa.fi pilvi.koivuniemi @eduvantaa.fi [email protected] [email protected] [email protected] Koskimäki Paula, 12B, äidinkieli ja kirjallisuus Kovanen Virpi, matematiikka Kuntanen Stina, 54, äidinkieli ja kirjallisuus Köngäs Marisa, italia 040–583 2699 Lehto Hanna, 37, psykologia, filosofia Lehtonen Juha, piano Leinonen Harri, 51, fysiikka, matematiikka Lento Taina, 55, venäjä, englanti Leskinen Eeva-Liisa, islamin uskonto Melasalmi Nina, klassinen yksinlaulu Metsoila Markku, 42, kemia, matematiikka Metsälä Susanna, 33, teatteri, musiikkiteatteri Musse Abdullahi, somalia kotikielenä Myllö Mika, 35, liikunta, terveystieto Nevalainen Moona, tanssilukion johtaja Niemi-Nikkola Anna, 48, matematiikka Nirvi Riikka, ruotsi, saksa Noras Tuulikki, suomi toisena kielenä Nurmi Hilkka-Roosa, englanti, espanja Otsavaara Tommi, äänitekniikka 050–308 0233 (09) 593 956 040–715 8986 040–540 2825 044–553 3283 paula.koskimaki @eduvantaa.fi virpi.kovanen @eduvantaa.fi stina.kuntanen @eduvantaa.fi marisa.kongas @eduvantaa.fi [email protected] 040–737 7509 [email protected] harri.leinonen @eduvantaa.fi [email protected] 050–363 2171 eevaliisa.leskinen @eduvantaa.fi [email protected] 040–838 3581 0400–693 581 markku.metsoila @eduvantaa.fi susanna.metsala @eduvantaa.fi 040–516 1994 [email protected] 040–772 1211 moona.nevalainen @eduvantaa.fi anna.niemi-nikkola @eduvantaa.fi [email protected] 050–550 3462 045–234 0651 040–962 2550 040–706 0203 8 tuulikki.noras @eduvantaa.fi hilkka-roosa.nurmi @eduvantaa.fi tommi.otsavaara @gmail.com Palomäki Veli-Matti, kiina Parkkonen Markku, 050–368 6149 fysiikka Pekkala Tuovi, 46, historia 044–562 2662 Pernaa Valto, 59, ruotsi 050–539 3737 Pesonen Henna, 40, 041–469 6006 äidinkieli ja kirjallisuus Pohjonen Hanna, 44, biologia, maantiede Pyhänniska Anna, englanti, ranska Pyrhönen Mari Kaisa, kamarimusiikki Rantalainen Tarja, 36, liikunta, terveystieto Rautio Pekka, rockmusiikki, äänitekniikka Riikonen Seppo, kitara, basso (09) 694 3132 velimatti.palomaki @eduvantaa.fi markku.parkkonen @eduvantaa.fi [email protected] [email protected] henna.pesonen @eduvantaa.fi hanna.pohjonen @eduvantaa.fi anna.pyhanniska @eduvantaa.fi 040–502 6528 050–033 5669 050–599 3213 Rinkiö Jonna, opinto-ohjaaja 0400–703 678 Rintala Tiina, 0500–443 339 äidinkieli ja kirjallisuus Romppainen Tomi, jalkapallovalmennus Robledinos Adela, 50, 040–575 9234 espanja, ranska Ruutu Ilkka, 046–810 3344 äänitekniikan asiantuntija Ryynänen Miina, 57, 040–718 0984 biologia, maantiede Saarelainen Niina, 040–549 0018 vapaa säestys Salonen Clas, 34, 045–235 0011 vararehtori, matematiikka Seppänen Mikko, 30, 040–520 9472 historia, yhteiskuntaoppi Skarp Noora, kemia, matematiikka 9 tarja.rantalainen @eduvantaa.fi [email protected] seppo.riikonen @saunalahti.fi [email protected] [email protected] adela.robledinos @eduvantaa.fi miina.ryynanen @eduvantaa.fi [email protected] clas.salonen @eduvantaa.fi mikko.seppanen @eduvantaa.fi [email protected] Sopanen Anssi, rummut Suomela Matti, musiikkilukion johtaja Suomi Heli-Maria, musiikki Suomi Sari, 53, biologia, maantiede Suomi Tatu, 45, matematiikka, tietotekniikka Talka Heidi, 41, ruotsi, saksa Thomsson Frans, saksofoni Tikkanen Tuija, 31, äidinkieli ja kirjallisuus, mediailmaisu Timonen Jenika, muodostelmaluisteluvalmennus Troberg Maarit, ruotsi 040–506 3392 040–534 0605 050–525 3615 [email protected] matti.suomela @eduvantaa.fi heli-maria.suomi @eduvantaa.fi sari.suomi @eduvantaa.fi [email protected] 040–766 5454 [email protected] 050–849 8197 frans.thomsson @gmail.com tuija.tikkanen @eduvantaa.fi Umehara-Sorsa Hiromi, japani Vaittinen Marko, salibandyvalmennus Valtonen Ilari, opinto-ohjaaja Vehmanen Jonna, musiikki virkavapaalla Virtanen Antti 040–748 2677 maarit.troberg @eduvantaa.fi [email protected] 0400–723 890 [email protected] 044–041 7647 jonna.vehmanen @eduvantaa.fi Österman Kirsti, 52, matematiikka 050–324 1951 050–512 2070 040–743 5695 040–576 3623 040–547 6791 10 antti.ok.virtanen @gmail.com kirsti.osterman @eduvantaa.fi OPISKELU VASKIVUORESSA AIKATAULUT LUKUVUODEN 2015–2016 TYÖ- JA LOMA-AJAT Syyslukukausi 2015 ke 12.8.2015 - pe 18.12.2015 to 15.10.2015 - pe 16.10.2015 syysloma ma 19.10.2015 vapaapäivä la 19.12.2015 - ke 6.1.2016 joululoma la 21.11.2015 työpäivä (koe 2) (korvataan 19.10.2015 ) Kevätlukukausi 2016 to 7.1.2016 - la 4.6.2016 ma 22.2.2016 - pe 26.2.2016 (viikko 8) talviloma to 24.3.2016 - ma 28.3.2016 pääsiäisloma to 5.5.2016 helatorstai pe 6.5.2016 vapaa Lukion ylimmän luokan koulutyö päättyy torstaina 18.2.2016. 11 1. ruokailuvuorossa 8.20–9.35 MA TI KE TO PE 1 5 4 4 5 3 7 7 6 9.45–9.50 9.50–11.05 Päivänavaus 2 7 3 11.45–13.00 3 2 6 13.15–14.30 4 ro / 6 1 1 2 14.45–16.00 8 5 8 8 11.05–11.45 Ruokailu 2. ruokailuvuorossa MA TI KE TO PE 1 5 4 4 5 9.50–11.05 2 7 3 3 7 11.15–11.40 3 2 6 7 6 8.20–9.35 9.45–9.50 Päivänavaus 11.40–12.15 Ruokailu 12.15–13.05 3 2 6 7 6 13.15–14.30 4 ro / 6 1 1 2 14.45–16.00 8 5 8 8 12 3. ruokailuvuoro 8.20–9.35 Ma Ti Ke To Pe 1 5 4 4 5 3 3 7 6 7 6 9.45–9.50 Päivänavaus 9.50–11.05 2 7 11.15–11.55 3 2 11.55–12.30 Ruokailu 12.30–13.05 3 2 6 7 6 13.15–14.30 4 ro / 6 1 1 2 14.45–16.00 8 5 8 8 4. ruokailuvuorossa Ma Ti Ke To Pe 1 5 4 4 5 9.50–11.05 2 7 3 3 7 11.15–12.30 3 2 6 7 6 1 1 2 5 8 8 8.20–9.35 9.45–9.50 Päivänavaus 12.30–13.15 Ruokailu 13.15–14.30 4 14.45–16.00 8 ro / 6 OPPITUNTIEN AJAT JA TUNTIKAAVIO Vaskivuoren lukiossa oppitunnit ovat 75 minuutin pituisia. Koulutyö ajoittuu aikavälille klo 8.20–16.00. Ryhmänohjaajan tuokiot ovat tiistaisin klo 13.15–13.35. RO-tuokion jälkeen 6-tuntipaikan oppitunti klo 13.45– 15. Jaksoarviointien jakopäivinä RO-tuokio on klo 13.15– 14.00 ja 6-tuntipaikan oppitunti klo 14.10–15.00. 13 RUOKAILUVUOROT I jaksossa 1. vuorossa ruokailevat kolmoset 2. vuorossa ruokailevat ykkösten ryhmät: 50–54 3. vuorossa ruokailevat ykkösten ryhmät: 55–59 4. vuorossa ruokailevat kakkoset II jaksossa 1. vuorossa ruokailevat kakkoset 2. vuorossa ruokailevat kolmosten ryhmät: 30–34 3. vuorossa ruokailevat kolmosten ryhmät: 35–39 4. vuorossa ruokailevat ykköset III jaksossa 1. vuorossa ruokailevat ykköset 2. vuorossa ruokailevat kakkosen ryhmät: 40–44 3. vuorossa ruokailevat kakkosten ryhmät: 45–49 4. vuorossa ruokailevat kolmoset IV jaksossa 1. vuorossa ruokailevat kakkosten ryhmät 40–44 2. vuorossa ruokailevat kakkosten ryhmät 45–49 3. vuorossa ruokailevat ykkösten ryhmät 55–59 4. vuorossa ruokailevat ykkösten ryhmät 50–54 14 V jaksossa 1. vuorossa ruokailevat kakkosten ryhmät 45–49 2. vuorossa ruokailevat kakkosten ryhmät 40–44 3. vuorossa ruokailevat ykkösten ryhmät 50–54 4. vuorossa ruokailevat ykkösten ryhmät 55–59 Lounastarjoilu päättyy klo 13.15. Päätoimisella opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa; ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvilla opiskelijoilla vain yo-valmennuspäivinä. KOEVIIKON AIKATAULU Koeviikolla noudatetaan muunnettua työjärjestystä: • Kokeen pohjatunti pidetään aamupäivällä klo 9.00–9.45, ellei opettaja ilmoita toisin. • Koe alkaa pääsääntöisesti klo 10.00. • Kokeesta saa poistua aikaisintaan tunnin kuluttua kokeen alkamisesta. • Koe päättyy viimeistään klo 12.45. Lisäaikaan oikeutetuilla koe päättyy viimeistään 13.45. • Ruokailuun voi mennä aikaisintaan klo 11.00. Ruokaa on tarjolla klo 14.00 asti. • Vieraissa kielissä kuuntelukokeet voidaan järjestää kokeen pohjatunnilla. • Koeviikolla ei pidetä ro-tuokiota. • Koeviikolla musiikin ryhmätunnit (kuorot, Big Band, bändit jne.) pidetään normaalisti. Varmistaa tunnin alkamisaika opettajalta. 15 Tuntipaikan 8 koe on samana päivänä kuin tuntipaikan 5 koe. Koe järjestetään klo 13.15–16.00. Opettaja voi kurssin alussa sopia koepäivän tuntien järjestämisestä myös muulla tavoin. JAKSOARVIOINTIEN JAKAMINEN Jaksoarvioinnit jaetaan pidennetyssä RO-tuokiossa tiistaisin 13.10. , 1.3. , 19.4. Tämän jälkeen 6-tuntipaikan oppitunti klo 14.10–15.00. III jakson arviointi jaetaan joulujuhlan yhteydessä ja V jakson arviointi lakkiaisjuhlan jälkeen la 4.6. OPISKELUN TUKENA OPISKELIJAN VASTUU Lukiossa vastuu opintojen etenemisestä ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman toteutumisesta on opiskelijalla itsellään. Pidä huoli, että opintosi etenevät suunnitellusti. Kiinnittä myös huomiota opintomenestykseesi: hyvien arvosanojen tavoittelu on tärkeää kurssien sisältöjen oppimisen sekä jatko-opintoihin pyrkimisen kannalta. Tietoa opintomenestyksen vaikutuksesta eri jatko-opintopaikkoihin haettaessa saa opinto-ohjaajilta. Opiskelu on tahto- ja taitolaji, jossa voi halutessaan kehittyä aina vain paremmaksi. Lukio-opiskelussa menestyäkseen kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: Asenne ja tavoitteet kohdalleen Opiskelussa menestymisen lähtökohtia ovat myönteinen asennoituminen opiskeluun ja taito asettaa itselleen selkeitä tavoitteita. Lukio-opiskelu vaatii sitkeyttä, pitkäjänteisyyttä ja lujaa tahtoa ponnistella kohti asetettuja päämääriä. Vastuu omasta opiskelusta Vältä turhia myöhästymisiä ja poissaoloja. Oppituntien tehokas hyödyntäminen tarkoittaa aktiivista kuuntelemista, muistiinpanojen tekemistä sekä osallistumista oppitunneilla. Pyri ulkoa opettelun sijaan ymmärtämään 16 opiskeltavat asiat. Tee ja palauta kotitehtävät ajallaan. Opiskele kurssien aikana aktiivisesti säännöllisesti: koeviikolle valmistautuminen on jo opitun kertaamista ja opiskeltujen asioiden mieleen palauttamista. Ajankäytön suunnittelu Jaksojärjestelmässä opiskeleminen vaatii ajankäytön suunnittelua, jotta kaikkien tehtävien ja projektien tekemiselle jää riittävästi aikaa. Koulussa olon lisäksi läksyjen ja projektitöiden teko sekä koeviikolle valmistautuminen vievät oman aikansa. Hyvällä suunnittelulla eri opintokokonaisuudet pysyvät hallinnassasi ja opinnot etenevät sujuvasti. Lukio-opiskelijan tulee hyväksyä se, että oppiminen vaatii aikaa. Päivät on tärkeää oppia rytmittämään alusta asti niin, että myös levolle, vapaa-ajalle ja harrastuksille jää riittävästi aikaa. Jaksaminen ja terveydestä huolehtiminen Hyvä fyysinen kunto ja henkinen hyvinvointi luovat pohjan opiskelussa jaksamiselle. Kun nukkuu ja lepää riittävästi, jaksaa keskittyä, ja muistikin pelaa paremmin. Opinto-oppaan kohdassa ”Hyvinvoinnin tukeminen” kerrotaan, mistä kannattaa pyytää apua, jos esimerkiksi jaksaminen tai ajankäyttö huolestuttaa. VALMISTU AIKATAULUSSA 10 vinkkiä, joiden avulla saat ajankäyttösi hallintaan ja suoritat opintosi ajallaan 1.Laadi lukusuunnitelma Arvioi suunnitelmassa aina kurssin / kokeeseen valmistautumisen vaatima aika. Jos sinulla on kokeeseen aikaa esim. kaksi viikkoa, mieti millaista työmäärää se tarkoittaa tänään, huomenna ja ensi viikolla. 2.Aseta realistisia tavoitteita Pilko tehtävät riittävän pieniin osiin, jotta saat ne varmasti suoritettua. Aikatauluta tehtävien tekeminen suhteessa niiden palautuspäiviin. 3.Lue kokeisiin koko jakson ajan Viime hetken lukeminen ei juurikaan auta. Keskity lukemiseen pidemmällä aikavälillä ennen koeviikkoa. Vastaavasti raivaa aikaa koeviikon jälkeen kavereiden näkemi17 selle, sillä mieli tarvitsee lepoa ja virkistymistä. 4.Seuraa ajankäyttöäsi Kirjoita parin viikon ajan ylös, mitä oikeasti teit ja paljonko käytit opiskeluun aikaa. Saatat huomata, ettet käyttänytkään aktiiviseen opiskeluun niin paljon aikaa kuin luulit. 5.Löydä oma primetime-aikasi Tunnista päivästä ajankohta, jolloin opiskelet mieluiten ja olet virkeimmilläsi, ja varaa se aika opiskeluun. 6.Löydä oma tapasi oppia Testaa, opitko parhaiten visuaalisesti, kuuntelemalla tai aktiivisesti harjoittelemalla vai esimerkiksi kokeilemalla ja tekemällä. Sopiiko sinulle parhaiten muistiinpanojen tai käsitekarttojen tekeminen, ääneen lukeminen, asioiden piirtäminen, alleviivaaminen jne. 7.Johda itseäsi Opi tuntemaan ne olosuhteet, joissa onnistut. Jos sinulla on taipumusta liukua nettiin surffaamaan kesken opiskelun, kokeile esim. kirjastoa tai muuta julkista paikkaa opiskelupaikkana. 8.Jaksota kokeisiin lukeminen Mieli pystyy keskittymään noin tunnin kerrallaan. Pätkissä lukeminen on tehokasta. 9.Poista häiriötekijät Sulje viestintävälineet opiskelun ajaksi. jätä puhelin yms. laitteet toiseen huoneeseen opiskelun ajaksi. Keskeytyksestä kuluu 15 minuuttia ennen kuin mieli palautuu asiaan, jota olit tekemässä. 10. Paranna keskittymistä Tee keskittymisharjoituksia. Opiskele pienissä osissa. Keskity kunnolla siihen mitä teet. Pakota itsesi pysymään suunnitelmassasi. Mieti opiskelun jälkeen, mitä siitä jäi mieleen. YHTEISTYÖ KODIN KANSSA Lukioaika on vaiherikas ja usein haasteellinenkin vaihe elämässä. On tärkeää, että myös kotona keskustellaan säännöllisesti siitä, miten nuori jaksaa, miten opiskelu sujuu, mitä ajatuksia on tulevaisuuden suhteen jne. Huoltajien toivotaan ottavan aktiivisesti yhteyttä ryhmänoh18 jaajaan mieltä askarruttavissa asioissa. Myös lukiosta lähestytään huoltajia erilaisissa asioissa aina siihen saakka, kun opiskelija täyttää 18 vuotta ja senkin jälkeen, mikäli opiskelija antaa siihen luvan. Ensimmäisen vuosikurssin vanhempainillassa huoltajille jaetaan käyttäjätunnukset Wilmaan, jossa huoltajat voivat selvittää alle 18-vuotiaan opiskelijan poissaolot, pitää yhteyttä opettajiin ja opiskelijahuollon toimijoihin sekä seurata opiskelijan kurssivalintoja ja opintojen edistymistä. Koulun kotisivuilla (www.vaskivuori.fi) sekä Wilmassa tiedotetaan säännöllisesti koulun toiminnasta. Lisäksi kaikille opiskelijoiden huoltajille lähetetään kerran vuodessa tiedote, jossa ilmoitetaan päivät, jolloin opiskelijoille jaetaan jaksoarvostelut. OHJAUS Lukiossa annettavan ohjauksen tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä antaa opiskelijalle valmiuksia yksilölliseen jatko-opinto- ja urasuunnitteluun. Ohjaukseen osallistuu koko lukion henkilöstö. Opinto-ohjaaja Opinto-ohjaajan antama ohjaus koostuu yksilöohjauksesta ja ryhmäohjauksesta. Opo tapaa jokaisen opiskelijan vähintään kerran lukuvuodessa henkilökohtaisessa ohjauskeskustelussa, jossa laaditaan ja päivitetään opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (ks. tarkemmin sivu 43, ”henkilökohtainen opintosuunnitelma”). Opintoohjaaja auttaa sekä lukioaikaisten opintojen että lukion jälkeisten jatko-opintojen suunnittelussa. Opot ovat tavattavissa pääsääntöisesti klo 9–15 välisenä aikana. Opojen työhuoneet sijaitsevat laajennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Erilaista opinto-ohjaukseen liittyvää materiaalia ja tietoa löytyy laajennusosan alaaulan ja opojen huoneiden edustalla olevista hyllyköistä sekä Fronterin Opiskelijoille-huoneen Opot tiedottavat –osiosta. Opinto-ohjauksen ajankohtaisista asioista tiedotetaan ro-tuokioissa, Wilmassa, opojen ilmoitustauluilla ja info-tv:ssä. Opinto-ohjauksen kurssien (OP1–5) kurssikuvaukset löytyvät sivulta 125, ”Opinto-ohjaus”. 19 Vaskivuoren lukion opinto-ohjaajat Johanna Dantin 040–832 2724 [email protected] (huone 170) 1. vk ryhmät: 51, 52, 53 2. vk ryhmät: 40, 49 3. vk ryhmät: 34, 35 Leeni Karosto (09) 8392 9042 tai 050–314 6309 [email protected] (huone 168) 1. vk ryhmät: 54, 58 2. vk ryhmät: 41, 45, 47 3. vk ryhmät: 33, 37, 38 Jonna Rinkiö 0400–703 678 [email protected] (huone 169) 1. vk ryhmät: 55, 57, 59 2. vk ryhmät: 42, 43 3. vk ryhmät: 36, 39 Ilari Valtonen (09) 8393 5699 [email protected] (huone 171) 1. vk ryhmät: 50, 56 2. vk ryhmät: 44, 46, 48 3. vk ryhmät: 30, 31, 32 4. vk ryhmien 12A ja 12B opiskelijat jatkavat oman oponsa ohjauksessa. Ryhmänohjaaja Ryhmänohjaaja on ryhmänsä tärkein tukihenkilö ja lähiohjaaja. Opiskelijat tapaavat ryhmänohjaajansa joka tiistai klo 13.15 pidettävässä ryhmänohjaustuokiossa sekä kerran lukuvuodessa pidettävissä henkilökohtaisissa ro-varteissa. Ryhmänohjaaja mm. ohjaa uusia opiskelijoita omaksumaan lukion käytänteitä, tiedottaa pitkin lukioaikaa ajankohtaisista asioista ja auttaa tarvittaessa kurssivalinnoissa. Ryhmäohjaaja tukee opiskelijaa ottamaan vastuun opiskelusta. Hän seuraa säännöllisesti opiskelijoi20 densa kurssikertymiä, opintomenestystä, läsnäoloa oppitunneilla sekä huolehtii osaltaan opiskelijoiden hyvinvoinnista. Ryhmänohjaaja seuraa viikoittain erityisesti oman ryhmänsä poissaoloja. Ryhmänohjaajan tavoittaa kätevimmin Wilma-viestillä. Myös huoltajat voivat ottaa yhteyttä ryhmänohjaajaan kaikissa opiskeluun liittyvissä asioissa. Aineenopettaja Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa omaksumaan oppiaineen kannalta tarkoituksenmukaisia opiskelutaitoja. Hän perehdyttää opiskelijaa opettamansa oppiaineen kurssien sisältöihin, työtapoihin ja arviointiperusteisiin. Aineenopettajan puoleen kannattaa kääntyä myös kyseisen aineen kurssivalintoihin, ylioppilaskirjoituksiin ja jatkoopintomahdollisuuksiin liittyvissä kysymyksissä. Aineenopettaja seuraa opiskelijan läsnäoloa oppitunneilla ja kirjattuaan poissaolot Wilmaan seuraa niiden selvityksiä. Aineenopettajiin saa parhaiten yhteyden oppitunnin yhteydessä tai Wilma-viestillä. Aineenopettajia voi tavoitella myös oppiaineryhmäkohtaisista työhuoneista: •huone 227 •huone 103 •huone 109 •huone 206 •huone 278 äidinkieli- ja kirjallisuus matematiikka historia, yhteiskuntaoppi, uskonto, filosofia, psykologia biologia, maantiede, kemia, fysiikka kielet Opettajilla on palautuslokerot 2. kerroksen opettajanhuoneessa apulaisrehtorin työhuoneen vieressä opiskelijoiden palautettavia tehtäviä varten. Lista Vaskivuoren lukion aineenopettajista yhteystietoineen löytyy opinto-oppaan alkuosasta. Erityisopettaja Erityisopettaja auttaa erityisesti lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksissa: tekee yksilötestejä, kirjoittaa lukilausuntoja ja antaa yksilöllistä oppimisvalmennusta. Lukivaikeus ei ole este tai edes hidaste opiskelulle. Erityisopettajalta voi saada ohjausta ja tukea opiskelutaitojen kehittämiseen, ja lukivaikeus voidaan ottaa 21 huomioon lukio-opintojen aikana erilaisin järjestelyin. Myös ylioppilaskirjoituksiin voi lukivaikeuden takia saada erityisjärjestelyjä tai ylioppilastutkintolautakunnan lukivaliokunta voi harkintansa mukaan esittää arvosanan korotusta yhdessä kokeessa, jos kokelaan saama pistemäärä sijoittuu riittävän lähelle ylempää arvosanaa. Päävastuu lukilausunnon hankkimisesta on opiskelijalla ja huoltajalla. Lisätietoja erityisjärjestelyistä ylioppilaskirjoituksissa löytyy opinto-oppaasta sivulta 141, ”Erityistilanteet ylioppilastutkinnossa” ja internetistä osoitteesta www.ylioppilastutkinto.fi. Uusien opiskelijoiden toivotaan tuovan mahdolliset peruskoulussa laaditut HOJKSit, lausunnot tms. heti syyslukukauden alussa erityisopettajalle tai opinto-ohjaajalle, jotta tuen tarpeet voidaan huomioida heti lukio-opintojen alussa. Erityisopettaja kutsuu opiskelijan tarvittaessa keskusteluun ensimmäisen lukuvuoden aikana, mutta opiskelijan kannattaa olla myös itse aktiivinen ja hakeutua erityisopettajan luo testiin, jos epäilee siihen olevan tarvetta. Tapaamisen voi sopia parhaiten Wilma-viestillä. Erityisopettajan työhuone sijaitsee 2. kerroksessa opettajainhuoneen vieressä. Vaskivuoren lukion erityisopettaja Arja Koponen 050–312 4486 [email protected] Lukiosihteeri Lukiosihteeri työskentelee lukion kansliassa. Kanslian lomakekaapista löytyvät tavallisimmat opiskelijoiden tarvitsemat lomakkeet, mm. koulumatkatuen hakemiseen tarvittava lomake. Lomakekaappi sijaitsee kanslian ja opettajainhuoneen edustalla olevalla käytävällä. Lomakkeet täytetään valmiiksi kanslian ilmoitustaululla (opettajainhuoneen seinustalla, lomakekaapin lähistöllä) olevien mallien mukaan ja toimitetaan sen jälkeen kansliaan. Kanslia on avoinna opiskelijoille pääsääntöisesti ma– pe klo 9–14. Kanslia sijaitsee 2. kerroksessa rehtorin huoneen vieressä. 22 Vaskivuoren lukion lukiosihteerit Ritva Räsänen Anne-Maaret Mujunen (09) 8393 5193 [email protected] (09) 8393 5634 [email protected] Tutor Tutor on tavallisesti 2. vuosikurssin opiskelija, joka toimii opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien apuna erilaisissa uusien opiskelijoiden perehdyttämiseen ja lukion esittelyyn liittyvissä tehtävissä. Tutoreilta voi kysyä apua ja neuvoja kaikkiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin pitkin lukioaikaa. Tietoa tutoriksi hakeutumisesta ja tutortoiminnan ajankohtaisista asioista saa opinto-ohjaajilta ja opojen huoneiden lähettyvillä sijaitsevalta tutoreiden ilmoitustaululta. HYVINVOINNIN TUKEMINEN Opiskeluhuolto Vaskivuoren lukion opiskeluhuollon tehtävänä on huolehtia lukioyhteisömme hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Lisäksi edistetään ja tuetaan opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia. Kaikki lukiossa työskentelevät tekevät opiskeluhuoltotyötä; työtä toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden, huoltajien ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa. Opiskeluhuollon suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa yhteisöllinen hyvinvointiryhmä (YHR), johon kuuluvat rehtori, opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi sekä tarvittaessa erityisopettaja, opiskelijat ja huoltajat. Lukiossa toimii oppimisvaikeuksiin keskittyvä tukiryhmä, jonka muodostavat lukiyhteysopettaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja ja eri aineiden opettajat. Opiskeluhuolto käsittää yhteisöllisen ja yksilöllisen työn. Yksittäisen opiskelijan käytössä ovat psykologi-, kuraattori- ja terveydenhuollon palvelut sekä tarvittaessa eri opiskeluhuollon toimijoista koostuva nk. monialainen asiantuntijaryhmä. Yksilöllistä opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja ainoastaan hänen suostumuksellaan. 23 Terveydenhoitaja Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia edistämällä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, edistämällä opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä ja järjestämällä terveyden- ja sairaanhoitopalveluja opiskelijoille. Opiskeluterveydenhuolto on maksuton palvelu kaikille opiskelijoille kotipaikkakunnasta riippumatta. Terveydenhoitajan terveystarkastukset ovat 1. ja 2. vuosiluokalla sekä tarpeen mukaan muina aikoina. Varsinainen sairaanhoito on terveysasemilla. Lääkärin terveystarkastus on pääsääntöisesti 2. vuosiluokalla. 8. luokalla saatu nuorison terveystodistus kelpaa todennäköisesti ajokorttia varten. Terveydenhoitajalle kannattaa tulla ilman ajanvarausta mm. seuraavissa asioissa: •näkö-/kuulo-/Hb-/RR-kontrolli •vanhan tapaturman näyttö •pitkäaikainen sairastelu, fyysinen oireilu, lääkärinkäynnin tarpeen arviointi •ompeleen poisto •rokotusasiat •muut nopeat asioimiset Terveydenhoitajalle kannattaa varata aika mm. seuraavissa asioissa: •syömiseen liittyvät asiat •painonhallinta •liikuntaohjaus •raskauden ehkäisy •seksuaaliterveys •univaikeudet •väkivallan kokemus •muut mieltä painavat asiat Huoltaja voi ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan opiskelijan terveyteen tai elämänhallintaan liittyvissä huolissa. Yhteistyötä tehdään opiskelijan suostumuksella. Yhteyttä voi ottaa puhelimitse, sähköpostitse tai Wilma-viestillä. Tapaturman sattuessa opiskelija saa ensiavun koulussa, ja tarvittaessa hänet ohjataan terveyskeskukseen tai sairaalan poliklinikalle lääkärin arvioon ja hoitoon. Mikäli opiske24 lija haluaa käyttää yksityisen sektorin palveluja, kaupunki ei korvaa niistä aiheutuneita kustannuksia. Koulutapaturman sattuessa tapaturmailmoituskaavake tulee hakea lukion kansliasta. Tarkempia tietoja korvauksista saa kansliasta. Terveydenhoitajien huoneet sijaitsevat laajennuksen 1. kerroksessa. Terveydenhoitajat ovat tavattavissa ilman ajanvarausta ma–pe klo 9.30–10.00 ja 13.00–13.30. Muina aikoina ajanvarauksella puhelimitse tai Wilma-viestillä. Vaskivuoren lukion terveydenhoitajat Satu Puolakkainen 040–836 8040 (huone 179) [email protected] ryhmät: 50–57, 40–47, 30–37 & pidentäjistä erikseen sovitut opiskelijat Leila Hammarberg 040–865 9608 (huone 180) [email protected] ryhmät: 58–59, 48–49, 38–39 & pidentäjistä erikseen sovitut opiskelijat Opiskeluhuollon psykologi Opiskeluhuollon psykologi tarjoaa luottamuksellista keskustelutukea, kun elämäntilanne on vaikea tai mielen hyvinvointi järkkyy. Psykologille voi varata ajan esimerkiksi silloin, kun: • masentaa, ahdistaa, jännittää tai pelottaa • on vaikea nukkua • on stressaantunut tai uupunut opiskelusta, tai motivaatio on hukassa • ystävyys-, seurustelu- tai perhesuhteet painavat mieltä • pohdit millainen olet Opiskelija voi itse ottaa yhteyttä psykologiin Wilma-vies25 tillä tai puhelimitse. Myös vanhempi, terveydenhoitaja, kuraattori, opinto-ohjaaja tai ryhmänohjaaja voi ohjata opiskelijan psykologille. Tavattavissa maanantaista perjantaihin huoneessa 172 (laajennuksen 1. kerros). Päivystys ilman ajanvarausta on tiistaisin klo 9.30–10.00. Vaskivuoren lukion opiskelijahuollonpsykologi Sonja Pollari 043–825 2849, (09) 8392 2032 (Maija Tillin sijainen) [email protected] Tavattavissa maanantaista perjantaihin. Lukiokuraattori Lukiokuraattorin luokse voi hakeutua ryhmänohjaajan, aineenopettajan, terveydenhoitajan, opiskeluhuollon psykologin, opinto-ohjaajan tai vanhempien ohjaamana tai ottamalla itse suoraan yhteyttä Wilma-viestillä tai puhelimitse. Lukiokuraattoriin kannattaa olla yhteydessä silloin, kun • kaipaa neuvoja itsenäistymiseen, asumiseen ja raha-asioihin • kokee pulmia omassa elämäntilanteessaan tai elämänhallinnassaan (esim. stressin- ja ajankäytönhallinta, univaikeudet, päihteidenkäyttö, pelaaminen ja netin käyttö) • on ongelmia koulussa, kotona, vapaa-ajalla tai ihmissuhteissa (esim. poissaolot, motivaatiovaikeudet, kiusaaminen, vaikea perhetilanne, ongelmat seurustelusuhteissa) • elämän kriisitilanteissa. Lukiokuraattorin huone sijaitsee laajennuksen 1. kerroksessa (huone 173). Kuraattori on koululla joka päivä. Päivystysaika ilman ajanvarausta on torstaisin klo 9–10. 26 Vaskivuoren lukion lukiokuraattori 040–568 5963 [email protected] Lukiopappi Lukiopappi toimii keskustelukumppanina erilaisissa asioissa. Papilla on ehdoton vaitiolovelvollisuus. vaskivuoren lukion lukiopappi Margit Helin 050–310 7401 [email protected] Suun terveydenhoito Kaikki vantaalaisissa oppilaitoksissa opiskelevat opiskelijat voivat kotipaikkakunnasta riippumatta hakeutua suun terveystarkastukseen kunnalliseen hammashoitoon Vantaalla vähintään kerran opintojen aikana. Hoito on maksutonta alle 18-vuotiaille. Yli 18 -vuotiaat maksavat suun terveydenhoidosta maksuasetuksen mukaiset maksut. Opiskelijoita ei kutsuta hammashoitoon, vaan aika varataan itse suun terveydenhuollon keskitetystä ajanvarauksesta, joka palvelee numerossa 09 8393 5300 maanantaista torstaihin klo 7.30–15 ja perjantaisin ja juhlapyhien aattoina klo 7.30–14. Voit perua, siirtää tai tarkistaa hammashoitoaikasi Internetissä www.hitportal.fi/hitportal/vantaa tai lähettää tekstiviestin numeroon 050 302 6485 (kirjoita nimi, henkilötunnus ja asia). Ajan voi perua myös soittamalla keskitettyyn ajanvaraukseen 09 8393 5300. Perumattomasta poisjäännistä peritään 15 vuotta täyttäneiltä maksuasetuksen mukainen maksu. Lisää tietoa suun hoidosta ja palveluista www.vantaa.fi/hammashoito 27 OPISKELUA TUKEVAT KURSSIT Niveltämiskurssit Lukio-opintojen alussa järjestetään seuraavia niveltämiskursseja, joilla kerrataan peruskoulun oppiainesta ja jotka johdattavat lukio-opintoihin: Ruotsin nivelkurssi (RUB0) Englannin nivelkurssi (ENA0) Johdantokurssi lyhyeen matematiikkaan (MAB0). Kurssien sisällyttämisestä omaan opintosuunnitelmaan kannattaa keskustella opinto-ohjaajan kanssa heti lukioopintojen alussa. Tukikurssit Tukikurssien tarkoituksena on tarjota opiskelijalle lisätukea silloin, kun jonkin oppiaineen tai osa-alueen oppimisessa ilmenee tai on odotettavissa haasteita. Opiskelutaitokurssi (OP3) Opi oppimaan kurssi (OP4) Äidinkielen ja kirjallisuuden tukikurssi (ÄI11) Lyhyen matematiikan tukikurssi (MAB11) Keskipitkän ruotsin tukikurssi (RUB10) Oppimaan-kurssi (OPP1) Matematiikan laskupaja Koulussamme järjestetään viikottain laskupaja, jossa opiskelijalla on mahdollisuus laskea kotitehtäviä tai harjoitella kokeeseen. Laskupajaan ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Opettaja on laskupajassa paikalla auttaen tarvittaessa. Laskupaja on matematiikan tukiopetusta (OPP1-kurssi). Laskupaja järjestetään tiistaisin klo 15.00 luokassa 105. Ylioppilastutkintoon valmentavat kertauskurssit Lukio-opintojen päättövaiheessa järjestetään yo-kokeisiin valmentavia kursseja lähes kaikissa ylioppilastutkintoaineissa. Kertauskurssin suorittamista suositellaan kaikille kyseisen aineen ylioppilaskokeeseen osallistuville. 28 Korkeakoulujen pääsykokeisiin valmentavat kurssit Matematiikan valmennuskurssi (MAA19) Fysiikan valmennuskurssi (FY13) Niveltämis-, tuki- ja kertauskurssien sisällöt löytyvät oppiaineittain kohdasta ”Lukio-opinnot” → ”Kurssikuvaukset”. ARJEN AVUKSI KÄYTTÄJÄTUNNUKSET Vaskivuoren lukiossa käytetään Wilma- ja Fronteropiskeluympäristöjä kursseilla ja mm. tiedottamisessa. Opiskeluun liittyvää tietoa ja ajankohtaisia asioita löytyy myös lukion kotisivuilta (www.vaskivuori.fi). Wilman ja Fronterin käyttöä varten tarvitaan henkilökohtainen käyttäjätunnus, jonka opiskelija saa opintojen alkaessa. Tietokoneiden, Wilman ja Fronterin käyttäjätunnukset Lukion tiloissa oleville tietokoneille sekä Wilmaan ja Fronteriin kirjautumiseen käytetään samaa, henkilökohtaista käyttäjätunnusta. Vantaan kaupungin antaman määräyksen mukaisesti kaikki koulujen koneita käyttävät allekirjoittavat käyttäjäsitoumuksen. Täysi-ikäinen opiskelija allekirjoittaa sitoumuksen itse. Alaikäisellä pitää olla oman allekirjoituksen lisäksi huoltajan allekirjoitus. Allekirjoitettu käyttäjäsitoumuslomake palautetaan siviilipalvelusmiehille (tai ryhmänohjaajalle), minkä jälkeen opiskelija saa käyttäjätunnuksen. Wilmaan pääsee osoitteesta https://wilma.edu.vantaa.fi ja Fronteriin https:// fronter.com/vantaa/ . Käyttäjätunnukseen tai tietotekniikkaan liittyvissä ongelmissa voi kääntyä siviilipalvelusmiesten puoleen. Huoltajien Wilma-tunnukset Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden huoltajille toimitetaan Wilma-tunnukset lukuvuoden alkaessa. Wilmasta on mahdollista nähdä opiskelijan kurssivalinnat, suoritettujen kurssien arvosanat, poissaolot sekä muut merkinnät. Wilmasta löytyvät myös koulun tiedotteet. Alaikäisen huoltaja voi selvittää opiskelijan poissa29 olot Wilmassa. Huoltajan Wilma-tunnuksien voimassaolo lakkaa opiskelijan täyttäessä 18 vuotta. Lukion kansliassa opiskelija voi täytettyään 18 vuotta lisätä opiskelijailmoituslomakkeeseen huoltajille oikeuden Wilma-tunnuksiin. LOKEROT Lukiolla on henkilökohtaisia lokeroita sekä erilaisia pantillisia lokeroita. Henkilökohtaiset lokerot on tarkoitettu omien tavaroiden säilytykseen koulupäivien aikana. Ne sijaitsevat eri puolilla koulua. Pantillisia lokeroita puolestaan toivotaan käytettävän erityisesti ruokailun yhteydessä ja salibandymailojen tilapäiseen säilytykseen. Pantillisia lokeroita ei saa käyttää henkilökohtaisena lokerona. Pantilliset lokerot sijaitsevat ruokasalin ja pajan läheisyydessä. Pantillisia mopokypärälokeroita on C-oven eteisessä ja matematiikkakäytävällä. Henkilökohtaiset lokerot luovutetaan haun perusteella. Mikäli hakijoita on enemmän, lokeroiden saajat arvotaan. Tanssilukiolaisille on varattu esiintymis- ja harjoitusvaatteiden säilytykseen isompia lokeroita. Arvonnassa hävinneet saavat lokeroita niiden vapautumisen mukaan tai seuraavassa arvonnassa. Avaimien luovutuksesta tiedotetaan tarkemmin syksyn ro-tuokioissa. Lokeroissa ei saa säilyttää mitään pilaantuvaa, eikä kiellettyjä tai vaarallisia aineita. Jos lokeron avain häviää, siitä on ilmoitettava apulaisrehtorille viipymättä. Henkilökohtaisen lokeron avain luovutetaan sitoumusta vastaan ja sitoumukseen vaaditaan alaikäisen opiskelijan suostumus. Sitoumuksessa opiskelija/huoltaja sitoutuu maksamaan 25 euron korvauksen avaimen katoamisesta. Korvauksella katetaan hävinneestä avaimesta aiheutuneet kulut. Lokeron vioittumisesta ja ilkivallasta tulee ilmoittaa välittömästi apulaisrehtorille. Avaimet palautetaan kansliaan. Lukion rehtoreilla on oikeus avata lokerot tarvittaessa. Avaamisesta ilmoitetaan aina opiskelijalle. Lokerot tulee tyhjentää kesäksi, jolloin kaikki lokerot avataan huoltotöiden takia. Koulun päättävien abien tulee palauttaa lokeroavaimet viikolla 7. Lokeron käyttöoikeutta ei saa luovuttaa toiselle. Myös pantilliset lokerot voidaan väärin käytettynä avata tarvittaessa. 30 OPISKELUN KUSTANNUKSET Oppikirjat ja koulutarvikkeet Lukion opiskelijat hankkivat itse tarvitsemansa oppikirjat ja koulutarvikkeet. Esittämällä Suomalaisen Kirjakaupan kanta-asiakaskortin saa 10 % alennuksen oppikirjoista. Luettelo kursseilla käytettävistä kirjoista löytyy lukion kotisivuilta (www.vaskivuori.fi → Opiskelu → Oppikirjat). Joillakin lukion kursseilla kerätään kurssikohtainen materiaalimaksu tarvikekustannusten kattamiseksi. Näistä kerrotaan tarkemmin kurssikuvauksissa (Lukio-opinnot → Kurssikuvaukset). Koepaperit ja oppaat Jokaiselta opiskelijalta kerätään syyslukukauden alkaessa 10 € suuruinen materiaalimaksu. Materiaalimaksuilla katetaan opinto-oppaan ja koepapereiden kustannukset. Opettajat jakavat koepaperit kokeissa ja uusintakuulusteluissa. Opintoretket Lukion opiskelijat maksavat itse mahdollisista kurssin ohjelmaan kuuluvista opintoretkistä aiheutuvat kulut, esim. matkat ja sisäänpääsymaksut. Opiskelijoiden yhteisiä ulkomaanmatkoja ei voi tehdä kouluaikana, ellei niitä ole hyväksytty lukuvuoden alussa osaksi lukuvuosisuunnitelmaa. TALOUDELLINEN TUKI Opintotuki 17 vuotta täyttänyt lukiolainen voi hakea valtion opintotukea. Tuen myöntämisperusteita ovat päätoiminen opiskelu, opinnoissa edistyminen ja taloudellisen tuen tarve. Opiskelu katsotaan päätoimiseksi, kun opiskelija suorittaa lukion oppimäärän (75 kurssia) enintään neljässä vuodessa ja osallistuu lukukauden aikana vähintään 10 kurssille tai vähintään kahteen yo-tutkinnon kokeeseen. Tuki myönnetään kolmeksi ensimmäiseksi opiskeluvuodeksi (opintojen alkamisajankohdasta lukien) ja lisähakemuksesta neljänneksi, jos päätoimiset lukio-opinnot jatkuvat. Voit saada opintotuen kalenterikuukaudelta, jos 31 siinä on vähintään 18 opiskeluaikaan kuuluvaa päivää. Lukio-opinnoissa opintotuki voidaan myöntää enintään 9 kuukaudeksi lukuvuodessa ja lukuvuoden tukiaika on yleensä syyskuun alusta toukokuun loppuun. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. • Opintorahaa voidaan myöntää 17 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta lukien, kun oikeus lapsilisään päättyy. Opintorahan suuruus määräytyy hakijan iän, asumismuodon ja siviilisäädyn mukaan. Opintorahaa myönnettäessä otetaan huomioon hakijan omat ja vanhempien tulot. • Asumislisää voi saada, jos asuu vuokralla tai asumisoikeusasunnossa. Asumislisän saamisessa ei ole ikärajaa. Jos ei ole oikeutettu asumislisään, voi hakea yleistä asumistukea asuinpaikkakunnan Kelan toimistosta. • Opintolainan valtiontakaus voidaan myöntää opiskelijalle, joka saa opintorahaa tai 18–19-vuotiaalle muualla kuin vanhempansa luona asuvalle lukiolaiselle, jonka opintoraha evätään vanhempien tulojen vuoksi. Tarkempia tietoja opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta sekä ohjeita hakemiseen saat osoitteesta www. kela.fi/opintotuki. Voit hakea opintotukea suoraan Kelan verkkopalvelusta (www.kela.fi/asiointi), jos sinulla on verkkopankkitunnukset tai puhelinoperaattorilta hankittu mobiilivarmenne. Opintotukea voi hakea myös lomakkeella. Täytä lomakkeet huolellisesti verkossa ja tulosta ne. Täytetyt lomakkeet toimitetaan koulun kansliaan, jossa ne leimataan ja täytetään loppuun. Opiskelijoiden alennukset matkakorttilipuista Vakituisesti HSL:n seutulippualueella asuvat 17 vuotta täyttäneet opiskelijat voivat tietyin edellytyksin saada 50 % alennuksen matkakorttilipuista. Opiskelija-alennukseen oikeutetut voivat ostaa matkakorttiin ladattavia alennettuja kausi- ja arvolippuja. Alennusoikeus on voimassa oppilaitoksen syyslukukauden alusta seuraavan vuoden elokuun loppuun; syksyllä opintonsa päättävillä saman vuoden joulukuun loppuun. Alennusoikeus on uusittava vuosittain palvelupisteessä. Tarvittavat todistukset opiskelijahintaisia matkakorttilippuja hankittaessa: kuvallinen 32 henkilöllisyystodistus sekä alennuslippuhakemus oppilaitoksen leimalla varustettuna tai SLL:n opiskelijakortti lukuvuositarralla varustettuna. Lomakkeen täyttömalli on nähtävänä kanslian ilmoitustaululla. Lisätietoja: www.hsl.fi ja kansliasta. Koulumatkatuki Opiskelija, jonka kotikunta on muu kuin Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa tai Kerava ja jonka yhdensuuntaisen koulumatkan pituus on vähintään 10 km ja kustannukset yli 54 €/kk, on oikeutettu Kelan maksamaan koulumatkatukeen. Opiskelijan tulee kulkea kouluun päivittäin, yhtäjaksoisesti 18 päivän ajan kuukaudessa. Tukea ei siis voi saada, jos tekee koulumatkan vain muutamana päivänä viikossa. Koulumatkatukea haetaan erikseen joka lukuvuodeksi. Hakemuslomakkeita (lomake KM1) saat Kelan toimistosta tai internet-sivuilta. Lomakkeen täyttömallit on nähtävänä kanslian ilmoitustaululla. Lomake täytetään verkossa, josta se tulostetaan. Täytä valmiiksi myös kanslian lomakekaapista saatava ostotodistus. Huolellisesti täytetyt koulumatkatuen hakemuslomake sekä ostotodistus toimitetaan kansliaan. Ostotodistukseen on merkitty lipun ostokertojen määrä ja ostoajankohdat. Ostotodistuksella voit ostaa linja-auto- tai junalippuja VR:n ja Matkahuollon lipunmyynnistä alennettuun hintaan. Matkahuollon ja VR:n yhteinen opiskelijakortti Lomamatkoja varten opiskelija voi hankkia Matkahuollon ja VR:n yhteisen opiskelijakortin Matkahuollon toimipisteistä tai VR:n lipunmyynneistä. Kortti on maksuton, mutta korttiin on ostettava kahdeksan euron hintainen voimassaoloa osoittava lukukausi- tai lukuvuositarra. Opiskelijakortin hankkimista varten tarvitaan passikuva, henkilöllisyystodistus ja oppilaitoksen varmentama opiskelijatodistus, jonka saat lukion kansliasta. Lisätietoja kansliasta ja www.vr.fi sekä www.matkahuolto.fi. Matkahuollon opiskelija-alennus on 50 % aikuisten kilometritaksan mukaisesta kotimaan menolipun hinnasta, kun matkan pituus on vähintään 80 km ja kun lippu ostetaan etukäteen Matkahuollosta, matkatoimistosta tai lippuja myyvältä asiamieheltä. 33 VR:n opiskelija-alennus on 50 %. Voimassa oleva opiskelijakortti on esitettävä junassa lipuntarkastuksen yhteydessä. Opiskelija-alennuksen saa etukäteen ostetusta junalipun hinnasta, johon sisältyy paikanvaraus. Huomioitavaa: Alle 17-vuotias ei tarvitse opiskelijakorttia. Hän matkustaa juniorilipulla puoleen hintaan. Henkilöllisyys on todistettava pyydettäessä. Jos sinulla on SLL:n opiskelijakortti, et tarvitse Matkahuollon ja VR:n yhteistä opiskelijakorttia. Suomen Lukiolaisten Liitto Lukiolainen voi liittyä Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) jäseneksi. Ensimmäisenä vuonna jäsenyys maksaa 22 euroa ja seuraavina vuosina 17 euroa. Lukiolaisten liiton opiskelijakortilla saat jäsenetuja Suomessa, esim. 50 % alennuksen VR:n ja Matkahuollon juna- ja bussimatkoista. Kortissa on vakiovarusteena Eurooppalainen nuorisokortti (EYCA), jolla saat etuja yli 60 000 paikasta 38 Euroopan maassa. Lisätietoja Suomen Lukiolaisten Liiton sivuilta www.lukio.fi. VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUKSIA Opiskelijakunta Opiskelijakunnan muodostavat kaikki lukion opiskelijat. Se työskentelee yhteistyössä rehtorin ja opettajien kanssa myönteisen ja viihtyisän ilmapiirin luomiseksi kouluyhteisössämme. Opiskelijakunnan hallituksen toimintaan aktiivisesti osallistumalla opiskelija voi suorittaa opiskelijakuntakurssin. Opiskelijakunnan ohjaajana toimii lehtori Matti Airaksinen. Luottamusopiskelija Jokaiselle ryhmälle valitaan luottamusopiskelija ja hänen varahenkilönsä. Luottamusopiskelijat edustavat ryhmää eri tilanteissa. Heidän tehtäviään ovat ryhmän edustaminen ja opiskelijakunnan hallituksen päätöksistä tiedottaminen sekä muiden rehtorin määräämien tehtävien suorittaminen. 34 Ryhmäavustaja Kurssin alkaessa opetusryhmälle voidaan valita viikoittain vaihtuva ryhmäavustaja. Ryhmänavustajan tehtäviin kuuluu luokan tuuletus, taulun pyyhkiminen, pulpettien ja tuolien järjesteleminen ym. opettajan pyytämät tehtävät. Toimintaryhmä Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa Tiimityön kurssi (TII1) osallistumalla aktiivisesti jonkun toimintaryhmän toimintaan. Lukiossamme toimivista toimintaryhmistä tiedotetaan opiskelijoille lukuvuoden alussa. JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Järjestyssääntöjen tarkoituksena on luoda ulkoiset edellytykset koulutyölle sekä edistää yleistä viihtyvyyttä ja opiskelurauhaa. Järjestyssäännöt on laadittu yhdessä opiskelijakunnan kanssa ja olemme yhdessä sopineet noudattavamme seuraavia sääntöjä. Näiden järjestyssääntöjen lisäksi Vaskivuoren lukiossa noudatetaan mm. lukiolaissa, lukioasetuksessa ja kaupungin sivistystoimen johtosäännöissä säädettyjä määräyksiä. Niissä asioissa, joista ei järjestyssäännöissä erikseen mainita, noudatetaan lakeja ja asetuksia sekä lukion antamia erillisiä ohjeita ja sääntöjä. 1. Toisen kunnioittaminen Kaikissa toimissa otetaan huomioon muut kouluyhteisön jäsenet. Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on oikeus fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen ja kaikenlainen kiusaaminen sekä seksuaalinen häirintä on ehdottomasti kielletty. Vaarallisten ja vahingoittamiseen soveltuvien esineiden ja aineiden tuominen kouluun on kielletty ( Järjestyslaki 10 §). 2. Työrauha Kouluyhteisön jäsenen tulee asiallisella ja rauhallisella käyttäytymisellä pyrkiä pitämään yllä ja edistämään lukion työrauhaa. 35 3. Lukion työaika ja alue Työajaksi katsotaan työsuunnitelman mukainen työaika sekä kaikki lukion järjestämät tilaisuudet. Lukion järjestämiä tilaisuuksia ovat kaikki koulutyöhön ja siihen liittyvät, myös lukion ulkopuolelle ulottuvat tilaisuudet. Lukion alueeksi katsotaan oppilaitoksen sisätilat, tontti sekä opiskelijoiden välituntikäytössä olevat kävelytiet. 4. Päivänavaus Päivänavaus kuunnellaan keskusradiosta siinä luokkahuoneessa, jossa päivänavausta seuraava oppitunti pidetään. Poikkeuksellisesti voidaan kokoontua myös muualla. Seurakunnan päivänavaukset ovat opiskelijoille vapaaehtoisia. Seurakunnan päivänavaukset ilmoitetaan lukuvuoden alussa ja ne ovat nähtävillä myös toimintakalenterissa. Päivänavauksen aikana ei tulla luokkaan. Myöhästyjät odottavat luokkahuoneen ulkopuolella, kunnes heidät päästetään sisään päivänavauksen päätyttyä. 5. Oppitunnit Oppitunneille saavutaan ajoissa. Jos opettaja jää jostain syystä saapumatta oppitunnille, asiaa on tiedusteltava 10–15 minuutin kuluttua kansliasta. Oppitunneilla syöminen ja juominen on pääsääntöisesti siisteyssyistä kielletty. Poikkeamat edellisestä päätetään aineryhmittäin. Luokkatiloissa huomatuista vioista ja puutteista tulee ilmoittaa opettajalle ja/tai kouluisännälle. 6. Taukotunnit Opiskelijoilla on mahdollisuus viettää taukotunnit mm. aula- ja käytävätiloissa, pohjakerroksen lukutiloissa tai Myyrmäen kirjastossa. Tietotekniikan luokkia saa käyttää silloin, kun niissä ei ole opetusta. Musiikin opiskelijat voivat harjoitella taukotunteina tyhjissä musiikkitiloissa. 7. Ruokailu Päätoimisella opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä päivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa. Ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvilla opiskelijoilla on oikeus ruokailuun vain päivinä, joina he osallistuvat yo-valmennuksiin. Ruokasalissa noudatetaan hyvää järjestystä ja hyviä tapoja. Ulkovaatteita ei tuoda ruokasaliin ja tuolit nostetaan ylös ruokailun päätyttyä. 36 8. Poissaolo koulusta Alaikäisen opiskelijan on annettava poissaolostaan huoltajan varmentama selvitys. Täysi-ikäinen opiskelija osoittaa poissaololle pätevän syyn. Jos opiskelija on sairauden tai muun äkillisen esteen takia estynyt saapumasta kouluun, poissaolot ilmoitetaan Wilman kautta. Muut kuin äkillisestä syystä aiheutuvat poissaolot on aina anottava etukäteen lomakkeella. Ryhmänohjaaja voi pätevän syyn perusteella myöntää enintään 2 vuorokautta vapaata. Rehtori voi myöntää pidempään kestävän tai loman yhteydessä pidettävän vapaan. 9. Opiskelutarvikkeet Opiskelijalla on oltava opiskelutarvikkeet ja liikuntatunneilla tarvittavat varusteet. Lukion opiskelijat hankkivat itse oppikirjat ja opiskelutarvikkeet. 10. Tupakointi, päihteet ja huumeet Tupakointi on lukion alueella ja lukion järjestämissä tilaisuuksissa kielletty ajasta riippumatta. Kielto koskee kaikkia tupakkatuotteita. Päihteiden ja huumeiden hallussapito ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen lukiossa ja lukion järjestämissä tilaisuuksissa on kielletty. Haltuunotosta säädetään lukiolain pykälissä 26d-g. 11. Kurinpito Lukiolain perusteella opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta. Lisäksi opiskelijaa, joka ei noudata järjestystä, käyttäytyy sopimattomasti tai menettelee vilpillisesti, voidaan kurinpitokeinoin rangaista. Ennen rangaistuksen täytäntöönpanoa järjestetään kuulemistilaisuus, johon kutsutaan alaikäisen opiskelijan lisäksi myös huoltaja. (LL 26§) 12. Vilppi Vilpin yrittäminen ja tekeminen on kokeissa ja kokeeseen verrattavissa tilanteissa kielletty. Jos opiskelija käyttää muualta lainattua materiaalia, tulee tekstissä mainita lähteet. Mikäli opiskelija syyllistyy vilppiin tai vilpin yritykseen tai plagiointiin menetellään kurinpidossa lukiolain 26 §:n mukaan. Plagiointia on valmiin tekstin sanasta sanaan kopioimista tai valmiin tekstin hyödyntämistä pienillä muutoksilla, kuten sanajärjestystä tai muutamaa sanaa vaihtamalla. 37 13. Lukion omaisuus Lukion omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Sille tapahtuneesta vahingosta on tehtävä viipymättä ilmoitus rehtoreille, opettajalle tai kouluisännälle. Opiskelija on velvollinen korvaamaan koulun ja toisen opiskelijan omaisuudelle aiheuttamansa vahingon (vahingonkorjauslaki). Jokaisen tulee osaltaan huolehtia ympäristönsä siisteydestä ja järjestyksestä. Roskat viedään niin sisällä kuin ulkonakin niille tarkoitettuihin säiliöihin. Muillakin tavoin on pyrittävä siihen, että viihtyvyys koulussa säilyy. 14. Kulkuneuvot Autot ja muut kulkuneuvot jätetään niille merkityille paikoille. Keittiön oven edusta, Uomarinteen koulun paviljongin kulkutiet sekä sisäpiha on huoltoliikenteen takia jätettävä vapaaksi. Polkupyörät tulee jättää niille varatuille alueille. A1, A2 ja C ovien katokset sekä kaikki piha-alueen kulkuväylät on pidettävä esteettöminä hälytysajoneuvojen kulun varmistamiseksi. Piha-alueella on noudatettava erityistä varovaisuutta. 15. Tietotekniikka Vantaan kaupunki on määrännyt, että kaikkien koulun koneita käyttävien on allekirjoitettava käyttäjäsitoumus. Täysi-ikäinen opiskelija allekirjoittaa sitoumuksen itse. Alaikäisellä pitää olla opiskelijan allekirjoituksen lisäksi huoltajan allekirjoitus. 16. Elektroniset laitteet Laitteiden tulee olla oppituntien aikana äänettömällä. Oppitunneilla ei saa ilman erillistä lupaa käyttää asiaan kuulumattomia elektronisia laitteita. Opettajalla on oikeus puuttua oppituntia häiritsevään laitteen käyttöön. 17. Toiminta kouluajan ulkopuolella Kun opiskelijat kouluajan ulkopuolella toimivat koulun tiloissa, heidän tulee noudattaa koulun järjestyssääntöjä. Koulutilojen käytöstä on sovittava hyvissä ajoin rehtoreiden tai vastuuopettajien kanssa. 18. Poliittinen toiminta Koulussa tapahtuvan poliittisen toiminnan osalta noudatetaan opetushallituksen asiasta antamia ohjeita. 38 19. Pelaaminen Rahasta pelaaminen on kielletty koulun tiloissa. Koulun tietotekniikan luokissa pelaaminen on kielletty koulupäivän aikana (klo 8–16). 20. Luottamus- ja varaluottamusopiskelijat Jokaiselle ryhmälle valitaan luottamusopiskelija ja hänen varahenkilönsä. Luottamusopiskelijat edustavat ryhmää eri tilanteissa. 21. Tiedottaminen Lukion opiskelijalle jaetaan lukuvuoden alussa opintoopas, jonka sisältöön tulee perehtyä. Tämän lisäksi opiskelijan on velvollisuus seurata Wilmaa ja Fronteria säännöllisesti ja ilmoittaa muuttuneista yhteystiedoista kansliaan. 22. Muut määräykset Rahan kerääminen, ilmoittelu ja ilmoitusten kiinnittäminen koulun ulkopuolisiin tarkoituksiin on sallittua vain rehtorin antamalla luvalla. 23. Järjestyksen valvonta ja seuraamukset Järjestyssääntöjen noudattamista valvovat kouluyhteisössä työskentelevät henkilöt. Rangaistusta määrättäessä tai muista toimenpiteistä päätettäessä noudatetaan lukiolain 26§:n säädöksiä. Opiskelijan kurinpidollisia rangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja koulusta erottaminen. Käsitelty ja hyväksytty opiskelijakunnan hallituksen kokouksessa 21.4.2015 Olemme yhdessä sopineet ja sitoudumme noudattamaan näitä järjestyssääntöjä Vaskivuoren lukion opiskelijakunta Vaskivuoren lukion henkilöstö. 39 LUKIO-OPINNOT OPETUSSUUNNITELMA Lukio-opiskelun tavoitteina on laaja-alaisen yleissivistyksen ja elinikäisten oppimisvalmiuksien hankkiminen. Lukiossa opiskellaan 2–4 vuoden aikana vähintään 75 kurssia. Opiskelu tähtää lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen saamiseen. Lukion päättötodistus edellyttää lukion oppimäärän suorittamista. Ylioppilastutkintotodistuksen saaminen edellyttää lukion päättötodistuksen lisäksi ylioppilastutkinnon suorittamista (ylioppilaskirjoitukset; ks. sivu 137, kohta ”Ylioppilastutkinto”). Vaskivuoren lukio on yleis-, musiikki- ja tanssilukio. Lisäksi lukiossa on medialinja. Yleislukion painotuksia ovat matematiikka ja luonnontieteet, tietotekniikka, kielet ja kansainvälisyys, musiikki ja kuvataide sekä liikunta ja urheiluvalmennus. Musiikkilukio tarjoaa musikaalisesti lahjakkaille nuorille mahdollisuuden tavoitteellisten musiikkiopintojen ja lukio-opiskelun yhdistämiseen. Tanssilukio mahdollistaa saman tanssia harrastaville. Medialinjalla opiskelija perehtyy monipuolisesti median eri osa-alueisiin ja saa ammattimaista osaamista mediaalalta. Monipuolisen kurssitarjonnan ja monien projektien ja tapahtuminen kautta lukiolaisen on Vaskivuoressa mahdollista painottaa opintojaan itseään kiinnostaviin aineisiin ja aihealueisiin. Vaskivuoren lukiossa voi suorittaa kuvataiteen, liikunnan, musiikin, tanssin, teatterin ja median lukiodiplomit sekä valtakunnallisen puheviestintätaitojen päättökokeen. Mahdollista on myös suorittaa vieraiden kielten suullisia kokeita. Koulutyön kehittämisen, toteuttamisen ja arvioinnin keskeinen väline on opetussuunnitelma. Opetussuunnitelmassa on määritelty muun muassa jokaisen kurssin tavoitteet ja sisältö sekä lukion eri oppiaineita yhdistävät aihekokonaisuudet. Vaskivuoren lukion opetussuunnitelma on kokonaisuudessaan nähtävissä Fronterissa sekä Vaskivuoren lukion kotisivuilla (www.vaskivuori.fi → Opiskelu → Opetussuunnitelma). Yleislukiossa noudatetaan lukion valtakunnallista tunti40 jakoa. Musiikkilukion ja tanssilukion opiskelijat noudattavat erikoislukion tuntijakoa. Yleislukion tuntijako Opiskelijan opintosuunnitelmaan pitää sisältyä kaikki lukion pakolliset kurssit. Pakollisia kursseja on joko 47 (lyhyt matematiikka) tai 51 (pitkä matematiikka). Lisäksi opiskelijan tulee suorittaa vähintään 10 syventävää kurssia. Huom! Vain yksi pitkä vieras kieli (A-kieli) on pakollinen lukion oppimäärässä. Muiden vieraiden A-kielten kurssit ovat syventäviä kursseja (eivät kuitenkaan näiden kielten soveltavat kurssit). Valtakunnalliset syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja. Näiden pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi opiskelija valitsee kiinnostuksensa mukaan lisää syventäviä kursseja tai koulukohtaisia soveltavia kursseja siten, että lukion oppimäärään vaadittavat 75 kurssia tulevat täyteen. Koulukohtaiset soveltavat kurssit ovat lukion itsensä tuottamia kursseja. Nämä voivat olla esimerkiksi menetelmäkursseja, yhden tai useamman oppiaineen eheyttäviä kursseja tai muiden oppilaitosten opetussuunnitelmaan kuuluvia kursseja. Kaikista opetussuunnitelman perusteissa määritellyistä pakollisista kursseista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista muodostuu lukion valtakunnallinen oppimääräkokonaisuus, jonka pohjalle ylioppilastutkinto perustuu. 41 Musiikkilukion tuntijako Ks. musiikkilukion käytänteistä ja tuntijaosta tarkemmin opinto-oppaan sivulta 110, kohdasta ”Lukio-opinnot” → ”Kurssikuvaukset” → ”Musiikki musiikkilukiossa”. Tanssilukion tuntijako Ks. tanssilukion käytänteistä ja tuntijaosta tarkemmin opinto-oppaan sivulta 118, kohdasta ”Lukio-opinnot” → ”Kurssikuvaukset” → ”Tanssi tanssilukiossa”. 42 HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Opiskelu luokattomassa ja laajaa valinnaisuutta tarjoavassa lukiossa on toisenlaista kuin peruskoulussa. Lukiossa oman opiskelun suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen korostuvat. Vaskivuoren lukiossa jokainen opiskelija laatii yhdessä opinto-ohjaajan kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Se pitää sisällään mm. lukioaikaisen opintosuunnitelman (opiskeluaika, kurssivalinnat), ylioppilaskirjoitussuunnitelman ja jatko-opintosuunnitelman. Henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan lukio-opintojen alkaessa ja sitä päivitetään pitkin lukio-opintoja. Päävastuu omien opintojen suunnittelusta ja opiskelusta on aina kuitenkin opiskelijalla itsellään. OPISKELUAIKA Opiskelija voi suorittaa lukion oppimäärän (75 kurssia) 2–4 vuodessa. Keskimääräinen suoritusaika on 3 vuotta. Lukion suorittaminen kolmessa vuodessa edellyttää keskimäärin 6 kurssin suorittamista jokaisessa jaksossa. Tällöin opiskelija valitsee: 1. vuodelle 30 kurssia 2. vuodelle 30 kurssia 3. vuodelle 15 kurssia Kurssien kertyminen kolmen vuoden opintosuunnitelmassa: opiskeluvuosi 1. 2. 3. jakso kurssikertymä I II III IV V I II III IV V I II III 6 12 18 24 30 36 42 48 54 60 65 70 75 43 Mikäli opiskelija haluaa poiketa kolmivuotisesta suunnitelmasta ja suorittaa lukio-opinnot yli kolmessa vuodessa, hänen tulee ottaa yhteyttä omaan opinto-ohjaajaansa, jonka kanssa laaditaan huoltajan hyväksyttävä kirjallinen pidennyssuunnitelma. Usein pidennyssuunnitelmaa laadittaessa myös huoltajan on hyvä olla paikalla. Opiskelija ei voi poiketa kolmivuotisesta opinto-suunnitelmasta ilman pidennyssuunnitelmaa. Myös silloin, kun opiskelija haluaa suorittaa lukio-opinnot alle kolmessa vuodessa, tulee opintosuunnitelmaan tehtävät muutokset tehdä yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. KURSSIVALINNAT Opiskelija valitsee haluamansa kurssit lukuvuodeksi kerrallaan Wilmassa. Kursseja valittaessa opiskelijan tulee sijoittaa opinto-ohjelmaansa oman ohjausryhmän pakollisten kurssien lisäksi syventävät kurssit niissä oppiaineissa, joissa aikoo osallistua ylioppilaskirjoituksiin. Kurssivalintojen tulee siis pohjautua ylioppilaskirjoitussuunnitelmaan, joka parhaimmassa tapauksessa tukee jatko-opintosuunnitelmaa. Yhteisöllisyyden vahvistamiseksi Vaskivuoren lukiossa kurssitarjotin on laadittu siten, että opiskelijat opiskelevat kaikki pakolliset kurssit ja mahdollisuuksien mukaan myös syventävät kurssit oman ohjausryhmän mukaisissa opetusryhmissä. Oman ohjausryhmän mukaista kurssia ei pidä poistaa tai vaihtaa toiseen ilman, että siitä on sovittu opinto-ohjaajan kanssa. Lukuvuoden alkaessa opiskelijoille on jo valmiiksi merkitty ryhmäkohtaiseen kurssitarjottimeen oman ohjausryhmän mukaisesti pakolliset kurssit. Näiden valmiiksi merkittyjen kurssien lisäksi opiskelija valitsee itselleen kursseja sellaisista aineista, joiden tietotaitoa hän haluaa laajentaa (yo-aineet sekä aineet tai aiheet, joista opiskelija on kiinnostunut). Kurssivalintoja tehdessään opiskelijan tulee huomioida kurssien suorittamisen suositusaikataulu (oppiaineittain opinto-oppaan kohdassa ”Kurssikuvaukset”) ja toisaalta oma ylioppilaskirjoitussuunnitelma. Erityistä huomiota kurssien suoritusaikatauluun tulee kiinnittää silloin, jos aikoo osallistua jonkin aineen ylioppilaskokeeseen 2. vuoden keväällä tai 3. vuoden syksyllä. Ennen kurssien valitsemista tulee perehtyä kurssikuvauksiin, jotka löytyvät sekä Fronterista että opinto-oppaan sivulta 63, kohdasta ”Kurssikuvaukset”. 44 Ohjausta kurssivalintojen tekemiseen saa opinto-ohjaajilta, aineenopettajilta, ryhmänohjaajilta, ja tutoreilta. MUUTOKSET OPINTOSUUNNITELMAAN Kurssivalintojen muuttaminen Kurssivalinnat perustuvat aina henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Tästä syystä kurssivalintoihin voi tehdä muutoksia lukuvuoden aikana vain perustelluista syistä. Mikäli muutokset ovat tarpeellisia, ne on tehtävä viimeistään ennen edellisen jakson koeviikon alkua. Muutoksista on syytä keskustella opinto-ohjaajan, aineenopettajan tai ryhmänohjaajan kanssa. Aineen oppimäärän vaihtaminen Jos opiskelija haluaa vaihtaa opiskeltavan oppiaineen oppimäärää, tulee hänen ottaa yhteyttä omaan opintoohjaajaansa, jonka kanssa käydään läpi oppimäärän vaihdon vaikutukset henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (kurssivalinnat, ylioppilaskirjoitussuunnitelma, jatko-opintosuunnitelma). Oppimäärän vaihtaminen on mahdollista matematiikassa ja kielissä: Matematiikka Opiskelija voi vaihtaa pitkän matematiikan opiskelusta lyhyen matematiikan opiskeluun missä vaiheessa opintoja tahansa. Mikäli opiskelija vaihtaa pitkästä matematiikasta lyhyeen matematiikkaan, niin pitkän matematiikan kurssisuoritukset muutetaan lyhyen matematiikan kurssisuorituksiksi alla olevan taulukon mukaisesti. Tällöin pitkän matematiikan kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyen matematiikan kurssien arvosanoiksi. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi ja myös arvosana harkitaan uudelleen. Lyhyestä matematiikasta pitkään matematiikkaan vaihtaminen on harvinaisempaa, mutta tästäkin vaihtoehdosta kannattaa tarvittaessa tiedustella opinto-ohjaajalta. Pitkän matematiikan kurssit korvaavat lyhyen oppimäärän kursseja seuraavasti: 45 Polynomifunktiot MAA2 Geometria MAA3 Todennäköisyys ja tilastot MAA6 Derivaatta MAA7 Juuri- ja logaritmifunktiot MAA8 korvaa kurssin MAB1 korvaa kurssin MAB2 korvaa kurssin MAB5 korvaa kurssin MAB4 korvaa kurssin MAB3 Muut mahdolliset pitkän matematiikan hyväksytyt kurssisuoritukset opiskelija voi liittää lyhyen matematiikan soveltaviksi kursseiksi. Nämä arvioidaan suoritusmerkinnällä. Kielet Opiskelija voi vaihtaa kielten opiskelussa pidemmästä oppimäärästä lyhyempään tai lyhyemmästä oppimäärästä pidempään oppimäärään. Mikäli kielen lyhyemmän oppimäärän valinnut opiskelija haluaa vaihtaa pidempään oppimäärään, voidaan lyhyemmän tason kurssien suoritukset muuttaa pidemmän tason kurssien arvosanoiksi. Tällöin opiskelijalta voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja arvosana harkitaan uudelleen. Mikäli opiskelija vaihtaa pidemmästä oppimäärästä lyhyempään oppimäärään, siirtyvät pidemmän oppimäärän kurssien arvosanat suoraan lyhemmän oppimäärän kurssien arvosanoiksi. Jos opiskelija pyytää, tulee osaamistason toteamiseksi järjestää lisäkuulustelu. Tuolloin arvosana harkitaan uudelleen. Toisen kotimaisen kielen kurssit vastaavat toisiaan seuraavasti: RUA1 Arkielämää Pohjoismaissa RUA2 Ihmiset ympärillämme RUA3 Suomi – osa Pohjolaa ja Eurooppaa korvaa kurssin RUB1 Koulu ja vapaa-aika korvaa kurssin RUB2 Arkielämää pohjoismaissa korvaa kurssin RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa RUA4 Elinympäristömme korvaa kurssin RUB5 Elinympäristömme RUA5 Opiskelu ja työ korvaa kurssin RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen 46 RUA6 Kulttuuri ja sen tekijöitä RUA7 Yhteinen maailma ja kansainvälisyys korvaa kurssin RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälisyys korvaa kurssin RUB6 Puhu ja ymmärrä paremmin Muut mahdolliset pidemmän oppimäärän hyväksytyt kurssisuoritukset opiskelija voi liittää lyhyemmän oppimäärän soveltaviksi kursseiksi. Lyhyemmän oppimäärän valinneen opiskelijan siirtyessä pidempään oppimäärään tulee opiskelijan suorittaa ne pidemmän oppimäärän mukaiset pakolliset kurssit, joille ei löydy korvaavuutta. Vieraiden kielten oppimäärän vaihtamista suunnittelevien on tarkistettava kurssien vastaavuudet aineenopettajalta ja opinto-ohjaajilta. KURSSIEN SUORITTAMINEN KURSSILLE OSALLISTUMINEN Opiskelijan on oltava läsnä kurssin ensimmäisellä oppitunnilla vahvistamassa kurssille osallistumisensa. Mikäli opiskelija ei pääse painavasta syystä osallistumaan ensimmäiselle tunnille, hänen on etukäteen ilmoitettava poissaolosta aineenopettajalle Wilman pikaviestillä, tekstiviestillä tai sähköpostilla. Alaikäisen opiskelijan huoltaja selvittää poissaolon ja sen syyn Wilmaan mahdollisimman pian. Myös täysi-ikäisen opiskelijan on merkittävä Wilmaan poissaolon syy. KURSSIN ITSENÄINEN SUORITTAMINEN Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti. Jos opiskelijalla on perusteltu syy, hänelle voidaan myös myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta. Jos opiskelija aikoo suorittaa kurssin opetukseen osallistumatta, hänen tulee neuvotella hyvissä ajoin jo edellisen jakson aikana opettajan kanssa kurssin suorittamisesta. Opiskelija ja opettaja täyttävät yhdessä sopimuskaavakkeen. Lomakkeen löydät kanslian lomakekaapista. • Sopimus on pääsääntöisesti voimassa yhden jakson 47 tai kesän ajan. • Kurssin suoritus koostuu opettajan määräämistä tehtävistä sekä henkilökohtaisesta ohjauksesta. Opettaja ja opiskelija sopivat henkilökohtaisen ohjauksen ajankohdat ja kirjaavat ne sopimukseen. • Itsenäisesti tehdyt kurssityöt tulee palauttaa opettajalle viikkoa ennen mahdollista koesuoritusta. Tällöin opiskelija saa palautetta tehdystä työstä ja pystyy vielä parantamaan kurssisuoritustaan kokeen avulla. • Opiskelijan tulee olla tietoinen siitä, että opettajan ohjauksen määrä jää vähäisemmäksi kuin oppitunneilla, ja sen seurauksena opiskelija ei usein saavuta omaa tasoaan oppimistuloksissa. • Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksyttyä arvosanaa. Itsenäisesti opiskelluista kursseista lasketaan kurssikertymään mukaan vain hyväksytysti suoritetut kurssit. • Itsenäisesti suoritetusta kursseista saadut hylätyt arvosanat eivät näy jaksoarvioinneissa ollenkaan. Jos opiskelija saa hylätyn arvosanan itsenäisestä suorituksesta tai itsenäinen suoritus keskeytyy (= K-merkintä), hänen tulee suorittaa kurssi lähiopetuksessa. Toimintamalli kurssin itsenäisen suorittamisen kohdalla: 1.Opiskelija neuvottelee hyvissä ajoin opettajan kanssa itsenäisestä suorituksesta. Sovitaan kurssin itsenäiseen suorittamiseen kuuluvista osa-alueista ja ohjaustapaamisten ajankohdista. Opettaja ja opiskelija allekirjoittavat sopimuksen ja opettaja kirjaa tiedon itsenäisestä suorituksesta Fronteriin. 2.Opiskelija tekee vaadittavat tehtävät ja tapaa opettajan sovittuina ajankohtina. Opettaja antaa opiskelijalle ohjausta ja palautetta suoritukseen liittyen. 3.Kanslia merkitsee hyväksytyn arvosanan opiskelijan rekisteriin. Hylätystä arvosanasta ei tule merkintää. Opettaja ilmoittaa opiskelijalle Wilman kautta hylätystä arvosanasta. 48 MUITA TAPOJA SUORITTAA KURSSI Kahden kurssin samanaikainen suorittaminen Jos opiskelijalla on perusteltu syy, hän voi suorittaa kahden eri oppiaineen kursseja samanaikaisesti rehtorin ja aineenopettajien annettua siihen luvan. Jokainen tapaus käsitellään erikseen ja kurssien suorittamisesta tehdään kirjallinen sopimus. Kurssikokeiden suorittamisajankohdasta opiskelija sopii ao. opettajien kanssa. Kuunteluoppilaana opiskeleminen Opiskelija voi opettajan suostuessa opiskella jonkin kurssin ennakolta tai toistamiseen kuunteluoppilaana. Kuunteluoppilaan tulee osallistua kurssin opetukseen säännöllisesti ja aktiivisesti; kurssikokeeseen hän ei kuitenkaan osallistu eikä saa kurssista arvosanaa. Kurssien valitseminen toisesta oppilaitoksesta Vantaalainen toisen asteen opiskelija voi valita opintoja myös muista lukioista, ammatillisista oppilaitoksista, aikuislukiosta ja avoimesta yliopistosta. Valinnat tehdään yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa. Muualla suoritettavista kursseista on lisäksi sovittava etukäteen rehtori Eira Kasperin kanssa. Musiikki- ja tanssilukion opiskelijat voivat suorittaa musiikki- ja tanssilukion kursseja osallistumalla lukioaikanaan yhteistyökumppaneiden järjestämään musiikin opetukseen. Tällaisia opintoja ovat: • soiton- ja laulunopinnot (korkeintaan neljä kurssia samaa instrumenttia) • musiikin teoria-aineiden opetus (teoria-aineita voi suorittaa neljä kurssia) • yleinen musiikkitieto I -kurssi (vastaa musiikkilukion kurssia MUH1 Taidemusiikki) • erikseen sovittavat yhteistuotannot ja -produktiot. Muualla suoritettavat yhteismusisointiopinnot eivät ole musiikkilukion opiskelijalle hyväksi luettavissa lukio-opinnoiksi. 49 POISSAOLOT JA MYÖHÄSTYMISET Poissaolot Lukiolaki määrää, että opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Mikäli opiskelija on pakotettu esim. välttämättömien henkilökohtaisten syiden takia olemaan poissa koulusta, hänen tulee anoa siihen etukäteen lupa lomakkeella, jota on saatavissa kanslian lomakekaapista ja Fronterissa. Ryhmänohjaajalla on lupa myöntää 1–2 päivän pituiset poissaolot oman ryhmänsä opiskelijoille. Rehtori myöntää sitä pidemmät poissaolot. Poissaolon liittyessä koulun loma-aikaan (ennen tai jälkeen loman) sen myöntää aina vain rehtori. Lomamatkat on pyrittävä sijoittamaan koulun lomaaikoihin. Koulu ei anna tukiopetusta, jos poissaolon syy on lomamatka. Autokoulun oppi- tai ajo-opetustunnit eivät ole hyväksyttävä poissaolon syy. Poissaolon ilmoittaminen ja selvittäminen alaikäinen opiskelija täysi-ikäinen opiskelija ▶▶ poissaoloaamuna opiskelija ▶▶ poissaoloaamuna opiskelijan ilmoittaa poissaolosta ja huoltaja ilmoittaa poissaolon selvittää poissaolon syyn ja selvittää syyn poissaWilman kautta oloon Wilmassa tai ▶▶ poissaoloaamuna opiskelija ilmoittaa itse poissaolosta Wilman kautta ja huoltaja selvittää poissaolon syyn jälkikäteen Wilmassa Poissaoloselvitykset voi Wilman lisäksi antaa •lääkärintodistuksella, •rehtorin tai ryhmänohjaajan myöntämällä poissaololuvalla. On muistettava, että poissaolot heikentävät kurssin tavoitteiden saavuttamista. Mikäli jonkun opiskelijan jatkuvaa myöhästelyä tai poissaoloa on syytä epäillä aiheettomaksi, ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä opiskelijan huoltajaan. Jos poissaoloja on runsaasti, opettaja voi vaatia opiskelijalta terveydenhoitajan lisäselvityksen tai lääkärintodistuksen. 50 Poistuminen tunnilta kesken oppitunnin Jos opiskelija joutuu poistumaan kesken oppitunnin esim. hammaslääkärin, terveydenhoitajan tai opon vastaanotolle, soitto- tai laulutunnille, hänen tulee ilmoittaa asiasta tunnin alussa opettajalle. Luokasta poistumisen yhteydessä syytä ei tarvitse enää ilmoittaa. Palatessaan luokkaan opiskelija näyttää lappua poissaolonsa syystä. Myöhästyminen Oppitunneille on tultava ajoissa. Jatkuva aiheeton myöhästely voi vaikuttaa alentavasti kurssiarvosanaan. Kurssin alussa sovitaan opiskelijoiden kanssa myöhästymisten määrän vaikutuksesta kurssiarvosanaan. Toistuvaan pätevään myöhästymisen syyhyn (esim. linja-autojen kulkuvuoro) tulee hakea rehtorilta kirjallinen lupa jakson ajaksi kerrallaan. Myöhästymisluvan voi saada vain klo 8.20 alkaville tunneille. Mikäli jatkuvaa myöhästelyä on syytä epäillä aiheettomaksi, ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä opiskelijan huoltajaan. KOEVIIKKO Jos joudut olemaan poissa kurssikokeesta, ilmoita siitä viimeistään koepäivän aamuna aineenopettajalle Wilman pikaviestillä, tekstiviestillä tai sähköpostilla. Viestissä tulee ilmoittaa selkeästi opiskelijan nimi, ryhmä ja koe, joka jää suorittamatta. Selvittämätön poissaolo kurssikokeesta vaikuttaa kurssin arvosteluun, ja se katsotaan käytetyksi koekerraksi. Sovi ajoissa opettajan kanssa, jos sinun täytyy suorittaa kaksi koetta samana koepäivänä tai tarvitset kokeeseen lisäaikaa tai muita poikkeusjärjestelyjä. Kännyköiden, kämmentietokoneiden tai vastaavien laitteiden käyttö kokeen aikana on kielletty, ellei opettajan kanssa ole erikseen toisin sovittu. Laitteiden on oltava poissa näkyvistä ja suljettuina koko kokeen ajan. Koetilaan voit palata vasta sen jälkeen, kun koe on päättynyt. Älä jää häiritsemään toisten koesuoritusta kokeesta poistuttuasi. Kokeet palautetaan erikseen opettajan kanssa sovittuna ajankohtana tai RO-tuokioissa. 51 UUSINTAKUULUSTELU Mikäli opiskelija saa kurssista hylätyn arvosanan tai hän on ollut poissa varsinaisesta kurssikokeesta (arvosana Z), hänellä on oikeus ilmoittautua uusintakuulusteluun. Kurssien opiskelu voi jatkua hylätystä arvosanasta huolimatta. Opintojen edistymisen kannalta on kuitenkin hyvä suorittaa hylätyt kurssiarvosanat hyväksytyiksi mahdollisimman nopeasti. Kannattaakin ilmoittautua ensimmäiseen mahdolliseen uusintakokeeseen. Z-merkintä on suoritettava viimeistään seuraavana uusintakuulustelupäivänä, ks. s. 55 ”Jaksoarvioinnissa käytetään myös kirjaimia Z ja K”. Uusintakuulustelussa voi suorittaa vain hylättyjä kurssiarvosanoja tai korvata poissaolon kurssikokeesta. Kokeen voi uusia myös toisen ryhmän kurssikokeessa seuraavalla koeviikolla, jos asiasta sopii opettajan kanssa. Yhtä kurssia kohti on vain yksi uusintamahdollisuus. Uusintakuulustelun kesto on kolme tuntia; poistua voi aikaisintaan tunnin kuluttua. Suositus on, että opiskelija suorittaa yhden kurssin suorituksen uusintakokeessa. Poikkeustapauksissa hän voi suorittaa kaksi kurssia. Uusintakuulusteluun ilmoittautuminen Uusintakuulusteluun ilmoittaudutaan Wilman kautta. Viimeiset ilmoittautumispäivät uusintakuulusteluihin on merkitty tämän oppaan kalenteriosaan. Jos joudut olemaan poissa uusintakuulustelusta, ilmoita (alle 18-vuotiaan huoltaja) siitä ennen koetta aineenopettajalle. Huomio! Jos ilmoittaudut uusintakuulusteluun ja jätät saapumatta ilman hyväksyttävää syytä, menetät yhden koekerran tai ko. kurssin uusintakoeoikeuden. Hylätyn kurssin uusiminen Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa hylätty kurssiarvosana käymällä kurssi uudelleen tai osallistumalla kerran jonkin toisen opetusryhmän mukana vastaavaan kurssin kokeeseen tai uusintakokeeseen. Uusintakokeen perusteella annettavassa kurssiarvosanassa otetaan huomioon myös jatkuva näyttö. 52 Hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen Opiskelijalla on mahdollisuus korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa käymällä kurssi uudelleen joko opetukseen osallistuen tai itsenäisesti suorittaen. Lisäksi opiskelija voi osallistua kerran hyväksytyn kurssin kurssikokeen korotusuusintaan. Korotusuusintoja järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Kurssin arvosanoista parhain jää voimaan. Tukiopetus Opiskelija voi pyytää uusintakuulusteluun valmistautumisen avuksi tukiopetusta aineenopettajalta. Tukiopetusta annetaan opiskelijaryhmille (vähintään kolme opiskelijaa). Henkilökohtaista ohjausta voi pyytää aineenopettajalta tai opinto-ohjaajalta. Mikäli opiskelija jättää tulematta hänelle tarjottuun tukiopetukseen, hän menettää oikeutensa siihen. Omien lomien takia tukiopetusta ei voi saada. ARVIOINTI KURSSIEN ARVIOINTI Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle ja huoltajalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Kurssin arvostelu perustuu: • mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin • opintojen edistymisen jatkuvaan arviointiin • kurssilla tehtyjen tehtävien arviointiin • opiskelijan itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi mm. kurssin arviointikeskusteluja Suoritettaessa kurssi itsenäisesti noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. 53 Kurssiarvioinnin pelisäännöistä sovitaan jokaisen kurssin alussa Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijoille kurssin alussa. Arvioinnin yksityiskohdista sovitaan opiskelijoiden kanssa. Katso lisäksi kohta poissaolot ja myöhästymiset. Kukin kurssi aloitetaan yhteissuunnittelulla, jossa opiskelija saa selkeän käsityksen myös siitä, miten poissaolot ja myöhästymiset vaikuttavat arviointiin. Kun pelisäännöt kirjataan ylös, voi niihin vedota arviointitilanteissa. Opiskelijan on oltava itse aloitteellinen ja otettava heti yhteyttä kurssin opettajaan, mikäli hänellä on poissaoloja tai myöhästymisiä. Poissaolot ja myöhästymiset tulee selvittää ilman, että opettaja joutuu kyselemään niistä. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten esimerkiksi lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Arvosteluasteikko Kunkin oppiaineen pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Jokainen opiskelijan kurssisuoritus arvioidaan itsenäisesti muista saman aineen kursseista riippumatta. Arviointi osoittaa, missä määrin opiskelija on saavuttanut kurssin tavoitteet. Opettaja selvittää nämä aina kurssin alkaessa. Numeroin arvosteltaessa asteikko on 4–10. Arvosanat tarkoittavat: 10 9 8 7 6 5 4 S erinomainen kiitettävä hyvä tyydyttävä kohtalainen välttävä hylätty hyväksytysti suoritettu 54 H Z K hylätty keskeneräinen kurssi, josta puuttuu huomattava osa kurssisuorituksesta keskeytetty kurssi Soveltavat kurssit arvostellaan joko numeroarvosanalla tai suoritusmerkinnällä. Jokaisen soveltavan kurssin kohdalla ilmoitetaan, miten ko. kurssi arvostellaan. Jos opiskelija saa numero- tai suoritusmerkinnällä arvosteltavasta soveltavasta kurssista hylätyn arvosanan, se merkitään aina jaksoarviointiin H-merkinnällä. (H = hylätty). Jos opiskelija saa uusintakuulustelussa suoritettua soveltavan kurssin hyväksytysti, hän saa numeroarvosanan, jos ko. kurssi arvostellaan numeroarvosanalla. Jos opiskelija ei saa korotettua hylättyä suoritusta uusintakuulustelussa, hylätty arviointi poistetaan ennen päättöarvostelun antamista eikä kurssia lasketa mukaan opiskelijan oppimäärään. Jaksoarvioinnissa käytetään myös kirjaimia Z ja K Keskeneräinen kurssi = Z • opiskelija on poissa kurssikokeesta, eikä pysty suorittamaan koetta saman koeviikon aikana (jos koepoissaolo selvitetty hyväksytysti, on opiskelijalla 2 koekertaa). • kurssiin kuuluvista suorituksista puuttuu huomattava osa • opiskelijalla on useita selvittämättömiä poissaoloja Mitä Z-merkinnälle tapahtuu? Opettaja kirjaa arvioinnin yhteydessä Wilmaan syyn ja seuraamuksen, mikäli opiskelija ei suorita puuttuvia osia kurssisuorituksesta. Puuttuvat suoritukset on hoidettava Z-päivään mennessä. Z-päivä = seuraava uusintakuulustelupäivä. Ellei opiskelija täydennä puuttuvaa kurssisuoritusta viimeistään seuraavaan uusintakuulusteluun mennessä, kurssi arvioidaan aikaisempien näyttöjen perusteella. 55 Z → → → → hyväksytty arvosana (5–10) suoritusmerkintä S hylätty arvosana (4/H) keskeytetty kurssi (K) Keskeytetty kurssi = K •opiskelija ei aloita kurssia, ei ole läsnä kurssin ensimmäisellä oppitunnilla → opettaja merkitsee Wilmaan tiedon keskeyttämisestä, kurssiarvosteluun K •opiskelija keskeyttää kurssin neuvoteltuaan ensin opettajan kanssa → opettaja merkitsee Wilmaan tiedon keskeyttämisestä, kurssiarvosteluun K Ennen kurssin keskeyttämistä kertyneet poissaolot jäävät näkymään jaksoarviointiin. Jos opiskelija haluaa suorittaa keskeytetyn kurssin myöhemmin, hänen on tehtävä se kokonaisuudessaan uudestaan. 56 57 Poissaoloja 1–3 K Keskeyttänyt, tieto Wilmaan Z Ei kurssikokeessa Kurssin suorituksesta puuttuu huomattava osa Kurssitehtäviä tai tukitoimenpiteitä Kurssikoe Uusintakuulustelu H/4 5–10/S Läsnä opetuksessa Wilmaan tieto keskeyttänyt * Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Hylätty itsenäinen suoritus ja hylätty soveltava kurssi eivät kasvata kurssikertymää. 5–10/S Itsenäinen suorittaminen, lomake/tieto Wilmaan * ryhmänohjaajan tai opinto–ohjaajan kanssa. Opiskelija ottaa yhteyttä aineenopettajaan. Ei jaksa opiskella Ei aloita kurssia Muualla suoritettujen opintojen arviointi Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla pääsääntöisesti lukioaikana suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Päätös muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista. Rehtori päättää muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muissa oppilaitoksissa pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: asteikko 1–5 lukioasteikko asteikko 1–3 hylätty 1 2 3 4 4 (hylätty) 5 (välttävä) 6 (kohtalainen) 7 (tyydyttävä) 8 (hyvä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) hylätty 1 1 2 2 5 3 Tapauksissa, joissa lukio ei voi määritellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisina tai syventävinä kursseina, tulee niistä antaa numeroarvosana. Musiikkilukion opintoihin voidaan hyväksyä musiikkioppilaitosten opintoja Vaskivuoren lukion opetussuunnitelmassa ilmoitetulla tavalla. Yleislukiolaisten musiikkiopintojen korvaavuuksissa sovelletaan KMO ry:n ja SMOL ry:n valtakunnallista suositusta. 58 PÄÄTTÖARVIOINTI Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet • Kaikki lukion valtakunnallisen tuntijaon mukaiset pakollisten oppiaineiden oppimäärät ja valinnaiset vieraat kielet arvioidaan numeroin. Päättötodistuksessa suoritusmerkinnällä arvioitavat oppiaineet • Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. • Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden hyväksytysti suoritetun kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. • Oppiaineesta, jonka oppimäärään kuuluu vain soveltavia kursseja, opiskelija voi pyytäessään saada päättötodistukseen suoritusmerkinnän. Oppiaineen oppimäärän arviointi Opiskelijan opinto-ohjelma käsittää kaikki pakolliset kurssit ja vähintään kymmenen syventävää kurssia, yhteensä vähintään 75 kurssia. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja syventävien kurssien aritmeettisena keskiarvona kuitenkin niin, että soveltavat kurssit korottavat pakollisista ja syventävistä kursseista muodostuvaa arvosanaa. Soveltavat kurssit eivät siis voi alentaa oppiaineen oppimäärän arvosanaa. • Jokainen pakollinen ja syventävä kurssi arvostellaan numeroarvosanalla. • Soveltavat kurssit arvostellaan numeroarvosanalla tai suoritusmerkinnällä. • Soveltavat kurssit eivät laske oppiaineen oppimäärän arvosanaa. • Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 opintoohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän pakollisista ja syventävistä kursseista hyväksytysti. 59 Tämä taulukko koskee pakollisia ja syventäviä kursseja yhdessä oppiaineessa. Soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Kurssien määrä Hylättyjen kurssien enimmäismäärä 1–2 kurssia 3–5 kurssia 6–8 kurssia 9 tai enemmän 0 hylättyä 1 hylätty 2 hylättyä 3 hylättyä Itsenäisesti opiskelluista kursseista lasketaan mukaan lukion oppimäärään vain hyväksytysti suoritetut kurssit. Soveltavista kursseista saatuja hylättyjä arvosanoja ei lasketa mukaan oppimäärään. Soveltavien kurssien hylätyt arvosanat näkyvät jaksoarvioinneissa H-merkintänä ja opiskelijalla on niihin uusintaoikeus. Opiskelijan on kiinnitettävä erityisesti huomiota kurssimäärän kertymiseen, kun hän vaihtaa matematiikan tai kielten oppimäärää. Mikäli opiskelija vaihtaa pidemmästä oppimäärästä lyhyempään oppimäärään, niin ne hyväksytyt kurssit, joille ei löydy korvaavuuksia, siirtyvät opiskelijan soveltaviksi kursseiksi. Oppiaineen oppimäärän arvosanan korottaminen 1.soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä 2.opiskelijan opettajilla ja rehtorilla on mahdollisuus korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat 3.erillisessä kuulustelussa eli korotustentissä Päättöarvosanan korottaminen erillisessä kuulustelussa eli korostustentissä Opiskelijalle, joka haluaa korottaa saamaansa päättöarvosanaa tai joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa, on järjestettävä mahdollisuus korottaa arvosanaa erillisessä kuulustelussa. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiai60 neen päättöarvosana edellyttää, tulee päättöarvosanaa korottaa. Kuulustelussa ei siis voi suorittaa yksittäisiä puuttuvia kurssiarvosanoja. Opiskelijalla on oikeus osallistua saman oppiaineen erilliseen kuulusteluun (korotustenttiin) kerran ennen kuin hän saa lukion päättötodistuksen. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opiskeleman oppimäärän mukaan. Erilliseen kuulusteluun osallistumisesta tulee aina keskustella aineenopettajan kanssa hyvissä ajoin ennen ilmoittautumista. Erilliset kuulustelut järjestetään ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Jos opiskelija on poissa kuulustelusta ilman hyväksyttävää syytä, hän menettää oikeuden osallistua tämän oppiaineen kuulusteluun. Syksyllä hyväksytyn ja hylätyn päättöarvosanan erilliseen kuulusteluun ilmoittaudutaan suoraan opettajalle. •Opiskelijan tulee hakea kuulusteluohjeet opettajalta ▷▷ viimeistään ke 14.10.2015 •Ilmoittautuminen ▷▷ viimeistään ke 21.10.2015 klo 15 mennessä •Hyväksytyn ja hylätyn päättöarvosanan kuulustelu järjestetään ▷▷ ma 26.10.2015 klo 14.45–17.45 •Opiskelija voi suorittaa päättöarvosanan hyväksytyksi myös uusintakuulustelussa korottamalla yksittäisen hylätyn kurssin arvosanaa. Keväällä hyväksytyn ja hylätyn päättöarvosanan erilliseen kuulusteluun ilmoittaudutaan suoraan opettajalle. •Opiskelijan tulee hakea kuulusteluohjeet opettajalta ▷▷ viimeistään ke 6.4.2016 •Ilmoittautuminen ▷▷ viimeistään ke 13.4.2016 klo 15 mennessä •Hyväksytyn ja hylätyn päättöarvosanan kuulustelu järjestetään ▷▷ ti 19.4.2016 klo 13–16. •Opiskelija voisuorittaa päättöarvosanan hyväksytyksi myös uusintakuulustelussa korottamalla yksittäisen hylätyn kurssin arvosanaa. 61 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos opiskelija on tyytymätön 1 momentissa tarkoitetusta pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, opiskelija voi pyytää arviointiin oikaisua lääninhallitukselta. Lääninhallitus voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin, määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. Jos päätös koskee muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemista, niin muutosta haetaan valittamalla lääninhallitukselta. OPINTOJEN PÄÄTTYMINEN Lukiosta eronneeksi katsotaan opiskelija, joka • ei lukuvuoden koulutyön alkaessa ole kohtuullisessa ajassa aloittanut opintojaan eikä ole ilmoittanut pätevää syytä poissaoloonsa. • ilman pätevää syytä ilmoittamatta on poissa lukiosta ja on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa koulunkäyntiä. • ei ole suorittanut lukion oppimäärää neljässä vuodessa. Lukio-opinnot päättyvät, kun opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän ja saanut ylioppilastutkintotodistuksen. 62 KURSSIKUVAUKSET abikurssi abikurssi tarvittaessa ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi Milloin tahansa YO 1 2 3 4 5 7’ 6 8’ 9’ 11° 10° 12° 13° 3. vk kevät Huomio! Abikurssit ÄI8 ja ÄI9 ovat ylioppilaskokeen kannalta keskeisiä kursseja. Äidinkielenkoe on kypsyyskoe, joten tästä syystä opettajat eivät suosittele äidinkielen kirjoittamista 3. vk:n syksyllä. Syksyn kirjoittajille (3,5 vuotta) suositellaan ehdottomasti kesälukion kertauskursseja. pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi PAKOLLISET KURSSIT ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merki63 tyksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. SYVENTÄVÄT KURSSIT ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kurssi valmentaa erityisesti tekstitaidon ylioppilaskokeeseen. Kurssin päättökokeena voi olla preliminäärikoe. ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Kurssi valmentaa ylioppilaskirjoitusten esseekokeeseen. Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Kurssikokeena on preliminäärikoe. SOVELTAVAT KURSSIT ÄI10 Luovan kirjoittamisen kurssi Kurssilla kirjoitetaan omia tekstejä, esitellään niitä toisille ja nautitaan kirjoittamisesta. Pyritään hiomaan kirjoitustyyliä annetun palautteen pohjalta ja laajentamaan ilmaisumahdollisuuksia myös esim. novellin tai runon suuntaan. Numeroarviointi. ÄI11 Äidinkielen ja kirjallisuuden tukikurssi Tukikurssi on tarkoitettu niille opiskelijoille, joilla on vaikeuksia saada vaaditut äidinkielen kurssit suoritetuiksi ennen kirjoituksia. Kurssilla voi myös täydentää pakollista kurssia, josta on jäänyt todistukseen z-merkintä. Lisäksi kurssilla voi paikata vakavia puutteita kirjoittamisessa. Jokaiselle osallistujalle laaditaan henkilökohtainen ohjelma. Ilmoittautumisesta on neuvoteltava opinto64 ohjaajan ja opettajan kanssa. Kurssi ei korvaa ÄI8- tai ÄI9-kursseja. ÄI12 Lukudiplomi Kurssi suoritetaan itsenäisesti lukemalla 20 teosta annetusta nykykirjallisuus- ja klassikkolistasta. Luetuista kirjoista tehdään erilaisia töitä. Kurssia voi suorittaa omaan tahtiin, vaikka koko lukion ajan. Suoritusmerkintä. ÄI13 Lukion kielenhuolto ja tyylioppi Vahvistetaan ylioppilaskirjoituksissa tarvittavia erityisesti kielenkäyttöön liittyviä kirjoitustaitoja. Kerrataan keskeistä kielenhuoltoa ja hiotaan tekstejä tyylillisesti. Numeroarviointi. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi YO 1 2 3 3. vk syksy Milloin tahansa 4 5 6 YO 1 2 3 4 5 6 8’ 9’ 3. vk kevät Huomio! Syksyn yo-kirjoituksiin osallistuville suositellaan ÄI13° -kurssin opiskelua 5. jaksossa. Kaikille puheviestinnästä kiinnostuneille suositellaan ÄI7’ -kurssia. Kursseja S28 ja S29 ei tarjota joka vuosi. S2-ylioppilaskokeen arvosana on jatko-opintoihin haettaessa yhtä arvokas kuin äidinkieli ja kirjallisuus -ylioppilaskokeen arvosana. Kannattaa siis miettiä huolellisesti, kumpi olisi järkevää kirjoittaa. pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi Suomi toisena kielenä on yksi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääristä. Opiskelijoille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, järjestetään elokuun aikana alkukartoitus. Tulosten perusteella opiskelijalle suositellaan joko suomi äidinkielenä tai suomi toisena kielenä -oppimäärää. Oppimäärää on mahdollista suorittaa myös osallistumalla äidinkielen ja kirjallisuuden kursseille. Mikäli opiskelija suorittaa kaikki kuusi suomi toisena kielenä -kurssia ja lisäksi äidinkielen ja kirjallisuuden kursseja, äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit ovat opiskelijalle soveltavia kursseja. Jos opiskelija aikoo suorittaa suomi toisena kielenä -yliop65 pilaskokeen, hänen kannattaa osallistua viimeiselle pakolliselle suomi toisena kielenä -kurssille (S26), vaikka hän ei olisi muille S2-kursseille osallistunutkaan. PAKOLLISET KURSSIT S21 Perusteet hallintaan Kurssilla kartoitetaan aluksi opiskelijan kielitaito. Opiskelija kehittää tekstinymmärtämis- ja kirjoitustaitojaan sekä varmentaa kielen perusrakenteiden hallintaa. S22 Kieli käyttöön Opiskelija kehittyy viestijänä. Hän oppii erittelemään erilaisia tekstejä ja erottamaan kielen eri sävyjä ja tyylejä. Opiskelija syventää tietojaan kielen rakenteesta. S23 Kielellä vaikutetaan Opiskelija perehtyy vaikuttamisen keinoihin. Hän erittelee asiatekstejä, tarkastelee kaunokirjallisuutta ja mediaa vaikuttajina. Opiskelija parantaa kielen rakenteiden hallintaa. S24 Syvemmät tekstitaidot Opiskelija syventää taitojaan eritellä ja tulkita tekstejä, harjaantuu kirjoittamaan aineiston pohjalta sekä harjoittelee luovaa kirjoittamista. S25 Suomalainen kulttuuri tutuksi Opiskelija tutustuu suomalaiseen kulttuuriin ja saa yleiskuvan suomalaisesta kirjallisuudesta. S26 Kohti toimivaa kaksikielisyyttä Opiskelija vahvistaa kielitaitoaan lukemalla ja kirjoittamalla erilaisia vaativia tekstejä sekä kertaamalla vaativia kielen rakenteita. SYVENTÄVÄT KURSSIT S28 Erilaisten tekstien kirjoittamista Kurssilla kirjoitetaan tekstejä arkielämän tilanteisiin (mm. työhakemus) sekä harjoitellaan materiaalin pohjalta kirjoittamista ja tekstin rakentamista prosessina. Kielen rakenteiden opiskelua tarpeen mukaan. S29 Tekstien maailmassa Opiskelija syventää kielen taitojaan. Parantaa suomalaisen ja mahdollisuuksien mukaan oman kulttuurinsa kirjalli66 suuden tuntemustaan. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, VENÄJÄ TAI SOMALI ÄIDINKIELENÄ Opetuksen perustehtävänä on tukea opiskelijan kasvamista sekä oman kieli- ja kulttuuriyhteisönsä että suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Yhdessä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen tai suomi/ruotsi äidinkielenä -opetuksen kanssa opiskelijan oman äidinkielen opetus vahvistaa opiskelijan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. KURSSIT Puhuminen, lukeminen, kirjoittaminen ja kielen havainnointi kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin. ÄIV1/ÄIS1 Oma äidinkieli ja sen käyttö Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion äidinkielen opetusta ja vahvistaa sanavaraston ja perusrakenteiden hallintaa. Kurssin aluksi eritellään opiskelijoiden äidinkielen osaamista sekä heidän aikaisempia tietojaan ja tietoisuuttaan omasta äidinkielestään ja kulttuuristaan. Tutustutaan oman äidinkielen käyttöön ja kielen vaihteluun asianomaisella kielialueella. Kuunnellaan äidinkieltä eri tilanteissa sekä keskustellaan opiskelijan perinteistä, lukio-opinnoista ja suomalaiseen yhteiskuntaan liittyvistä asioista. Kartutetaan sanastoa ja määritellään eri alojen peruskäsitteitä omalla äidinkielellä. ÄIV2/ÄIS2 Kielitieto ja oikeakielisyys Perehdytään tarkemmin oman kielen rakenteeseen ja erityispiirteisiin suomen/ruotsin kieleen verrattuna. Harjoitellaan oman kielen kirjallista käyttöä. Edetään ensin henkilökohtaisista tarkoituksista vaativampiin viestintätehtäviin. Muissa kuin latinalaista kirjaimistoa käyttävissä kielissä varmistetaan kunkin kielen kirjoitustekniikka, mahdollisesti myös tietokoneen avulla. ÄIV3/ÄIS3 Kielialueen kulttuuri Tutustutaan asianomaisen kieli- ja kulttuurialueen kulttuuriperinteisiin, myös suulliseen kansanperinteeseen, uskontoon ja uskomuksiin sen mukaan, mikä merkitys niillä on kyseisessä kulttuurissa. Verrataan oman kulttuurin piirteitä 67 suomalaiseen kulttuuriin. Aihealueisiin tutustutaan monipuolisesti niistä lukien, puhuen ja kirjoittaen. ÄIV4/ÄIS4 Viestintä ja yhteiskunta Perehdytään mahdollisuuksien mukaan asianomaisen kielialueen ajankohtaisiin mediateksteihin kuten uutisiin, mainoksiin, artikkeleihin ja reportaaseihin sekä keskustellaan ja kirjoitetaan opiskelijoita kiinnostavista aiheista. Syvennytään oman kielialueen nykyisiin oloihin. Opiskelija voi suullisesti tai kirjallisesti esitellä ja eritellä valitsemaansa lehtiartikkelia, radio- tai televisio-ohjelmaa. ÄIV5/ÄIS5 Kaunokirjallisuus ja muut taidelajit Tutustutaan oman kielen tai kielialueen joihinkin tunnettuihin kirjailijoihin ja taiteilijoihin. Luetaan yhdessä jotakin kaunokirjallista teosta ja pohditaan sen sisältöä ja kieltä. Opiskelijat voivat lukea ja referoida haluamansa teoksen tai syventyä johonkin taidelajiin ja kertoa siitä. Opiskelijat voivat esitellä sopivissa tilaisuuksissa oman kielialueensa kulttuuria, taidetta ja kirjallisuutta. ÄIV6/ÄIS6 Tiedon maailma Perehdytään koulun muihin oppiaineisiin liittyviin eri tieteenalojen teksteihin sanavaraston laajentamiseksi ja eri tieteenalojen nykykäsitteiden oppimiseksi. Keskustellaan eri alojen ajankohtaisista asioista. Kirjoitetaan ja esitellään oma artikkeli tai asiateksti. Voidaan toteuttaa myös laajempi yhtä alaa käsittelevä projekti. RUOTSI, A-KIELI abikurssi Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi YO 1 2 3 3. vk kevät pakollinen kurssi 4 5 6 Milloin tahansa 7’ 8’ 9° 10° ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi halukkaille PAKOLLISET KURSSIT RUA1 Arkielämää Pohjoismaissa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Opiskelija perehtyy ikäistensä lukiomaailmaan. 68 RUA2 Ihmiset ympärillämme Opiskelija syventää puheviestinnän taitojaan sekä vahvistaa ja laajentaa rakenteiden hallintaa. RUA3 Suomi – osa Pohjolaa ja Eurooppaa Opiskelija tutustuu Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittelyyn eri näkökulmista. RUA4 Elinympäristömme Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativahkon tekstiaineksen avulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys”, ”viestintä- ja mediaosaaminen” ja ”teknologia ja yhteiskunta” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. RUA5 Opiskelu ja työ Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”. RUA6 Kulttuuri ja sen tekijöitä Aihekokonaisuudet ”Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssi voidaan suorittaa portfoliokurssina. SYVENTÄVÄT KURSSIT RUA7 Puhu ja ymmärrä paremmin, suullinen kurssi Kurssilla harjoitetaan suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Kurssi valmistaa ylioppilaskokeeseen. Kurssin päätteeksi valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe. RUA8 Tiede, talous ja tekniikka Käsitellään ajankohtaisia ilmiöitä osittain opiskelijoiden itse valitsemien tekstien pohjalta. SOVELTAVAT KURSSIT RUA9 Kertauskurssi abiturienteille RUA9 = RUB8 Kurssilla kerrataan koko lukion oppimäärän rakenteet ja tehdään runsaasti yo-kuunteluita, 69 yo-tekstejä sekä kirjoitetaan aineita. Kurssilla hiotaan kirjallista ilmaisua ja kerrataan ja syvennetään rakenteiden hallintaa. Kurssin päätteeksi on preliminäärikoe soveltuvin osin. Suoritusmerkintä. RUA10 Ainekirjoituskurssi RUA10 = RUB9 Kurssi keskittyy erityisesti hiomaan kirjallista ilmaisua sekä vahvistamaan ja monipuolistamaan rakenteiden hallintaa. Kurssi valmentaa ylioppilaskirjoitusten ruotsin kokeen ainekirjoitusosuuteen. Suoritusmerkintä. RUOTSI, B-KIELI tarvittaessa abikurssi Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi YO 1 2 3 0° 4 5 6’ 3. vk syksy 7’ 8° YO 1 2 0° 3. vk kevät 6’ 7’ 8° 9° pakollinen kurssi 3 4 5 ’ syventävä kurssi PAKOLLISET KURSSIT tarvittaessa Milloin tahansa 10° ° soveltava kurssi halukkaille abikurssi RUB1 Koulu ja vapaa-aika Vahvistetaan sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset. RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa Opiskelija tutustuu nuorten elämään tarkastelemalla opiskelua, työtä, harrastuksia ja vapaa-aikaa. RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Opiskelija syventää tietojaan kotimaasta ja suomenruotsalaisuudesta sekä vertailee oloja muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan. RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä globaali vastuu ja ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. RUB5 Elinympäristömme Aihepiireinä ovat luonto ja kestävä kehitys, muuttuva elinja työympäristö sekä joukkoviestimet. 70 SYVENTÄVÄT KURSSIT RUB6 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja kielen käyttöä eri tilanteissa. Aiheina pohjoismainen kulttuuri ja arki. Kurssi valmistaa ylioppilaskokeeseen. Kurssin päätteeksi valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe. RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälisyys Kurssilla pohditaan maailmanlaajuisia ajankohtaisia kysymyksiä ja valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen. SOVELTAVAT KURSSIT RUB0 Ruotsin nivelkurssi Opiskelija kertaa ruotsin kielen peruskielioppirakenteita sekä tutustuu helpohkoihin teksteihin. Kerrataan yläasteen asioita. Kurssia suositellaan kaikille, joilla ruotsin arvosana lukioon tullessa on seitsemän tai alempi. Suoritusmerkintä. RUB8 Kertauskurssi abiturienteille RUB8 = RUA9 Kurssilla kerrataan koko lukion oppimäärän rakenteet ja tehdään runsaasti yo-kuunteluita, yo-tekstejä sekä kirjoitetaan aine. Kurssin päätteeksi on preliminäärikoe. Suoritusmerkintä. RUB9 Ainekirjoitus RUB9 = RUA10. Kurssi keskittyy erityisesti hiomaan kirjallista ilmaisua sekä vahvistamaan ja monipuolistamaan rakenteiden hallintaa. Kurssi valmentaa yo-kirjoitusten ruotsin kokeen ainekirjoitusosuuteen. Suoritusmerkintä. RUB10 Keskipitkän ruotsin tukikurssi Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on vaikeuksia saada ruotsin kurssit suoritetuiksi. Jokaiselle kurssille tulevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen kurssiohjelma. Kurssille ilmoittautumisesta neuvoteltava opinto-ohjaajan ja opettajan kanssa. Suoritusmerkintä. 71 ENGLANTI, A-KIELI tarvittaessa abikurssi Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi YO 1 2 3 0° 3. vk syksy 4 5 6 11° 7’ 9° YO 1 2 3 0° 3. vk kevät 4 5 6 8’ 7’ 9° 11° 12° pakollinen kurssi tarvittaessa ’ syventävä kurssi halukkaille Milloin tahansa ° soveltava kurssi abikurssi PAKOLLISET KURSSIT ENA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään ja ihmissuhteisiin. ENA2 Viestintä ja vapaa-aika Opiskelija harjoittelee puheviestinnän strategioita monipuolisesti sekä vahvistaa ilmaisuvarmuuttaan ja laajentaa kielen rakenteiden hallintaa. ENA3 Opiskelu ja työ Opiskelija pohtii opintojen merkitystä ja työelämässä toimimista ja harjoittelee aiempaa muodollisempaa suullista ja kirjallista viestintää. ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Opiskelija harjoittelee puhumista ja erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita vaativahkolla tasolla. ENA5 Kulttuuri Kurssilla käsitellään kulttuurin eri aloja laaja-alaisesti niin kohdemaiden kulttuuri-ilmiöiden kuin opiskelijan henkilökohtaisen identiteetin kannalta. ENA6 Tiede, talous ja tekniikka Opiskelija tutustuu eri tieteenalojen saavutuksiin sekä teknologian ja yhteiskunnan suhteeseen. SYVENTÄVÄT KURSSIT ENA7 Luonto ja kestävä kehitys Kurssin aihepiirit liittyvät luontoon, luonnontieteisiin ja kestävään kehitykseen. Kurssilla käsitellään maapalloa 72 kaikkine ilmiöineen, ihmiskuntaa ja ihmisen elinympäristöä, ympäristönsuojelua, väestöongelmaa, tulevaisuuden maailmaa. ENA8 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Päättökokeena valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe. SOVELTAVAT KURSSIT ENA0 Englannin nivelkurssi Kurssi pyrkii tukemaan perusasteen ja lukion englannin niveltämistä. Kurssilla keskitytään peruskielioppiin ja vankennetaan ydinsanastoa. Suoritusmerkintä. ENA9 Abikurssi Kurssilla harjoitellaan ylioppilaskokeen kannalta keskeistä materiaalia. Huomiota kiinnitetään myös kokeen teon teknisiin yksityiskohtiin. Kurssikokeena preliminäärikoe soveltuvin osin. Suoritusmerkintä. ENA11 Maailmankansalaisen englanti Teemoina ajankohtaiset kansainväliset ja yhteiskunnalliset asiat. Kurssi valmentaa abiturientteja ylioppilaskirjoituksiin ja mm. tiedonhankintaan sekä englannin käyttöön työelämässä ja kansainvälisessä toiminnassa. Oppimateriaalina käytetään sähköistä sanoma- ja aikakauslehtimateriaalia sekä ylioppilaskokeen tehtäviä. Suoritusmerkintä. ENA12 Kirjoituskurssi Kurssilla perehdytään erityyppisten tekstien kirjoittamiseen, laajennetaan sanavarastoa sekä syvennetään kirjoittamisen kannalta keskeistä kielioppia vaativalla tasolla. Suoritusmerkintä. 73 ESPANJA, A-KIELI Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi YO 1 2 3 3. vk kevät pakollinen kurssi 4 5 6 Milloin tahansa 7’ 8’ ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi PAKOLLISET KURSSIT EAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssilla kerrataan ja syvennetään peruskoulussa opittua kieliainesta kirjallisesti ja suullisesti. Aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään. EAA2 Viestintä ja vapaa-aika Kurssilla vahvistetaan ennen kaikkea ilmaisuvarmuutta sekä rakenteiden hallintaa. Aihepiirit liittyvät vapaaaikaan ja harrastuksiin. EAA3 Opiskelu ja työ Kurssilla harjoitellaan opiskeluun ja työelämään liittyviä kielenkäyttötilanteita ja opitaan myös muodollisempaa suullista ja kirjallista viestintää. EAA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssin aiheina ovat oman ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät asiat. Kurssilla harjoitellaan erityisesti lukemisen ymmärtämiseen liittyviä strategioita. EAA5 Kulttuuri Kurssilla tutustutaan erilaisiin espanjankielisen kulttuurin osa-alueisiin, esim. elokuvaan, kirjallisuuteen ja kuvataiteisiin. EAA6 Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla opiskelija oppii ymmärtämään tähän aihepiiriin liittyvää entistä vaikeampaa kieliainesta sekä vahvistamaan kirjallista ilmaisutaitoaan. SYVENTÄVÄT KURSSIT EAA7 Luonto ja kestävä kehitys Kurssilla opitaan valmiuksia ymmärtää ja käyttää ihmisen elinympäristöön, luontoon, ympäristön suojeluun ja 74 kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. EAA8 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä. Aiheina ovat erilaiset ajankohtaiset tapahtumat sekä aikaisempien kurssien teemat. abikurssi ESPANJA, B3-KIELI Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi YO 1’ 2’ 3’ 3. vk kevät pakollinen kurssi 4’ 5’ 6’ Milloin tahansa 7’ 8’ 9° ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi SYVENTÄVÄT KURSSIT EAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan arkipäivän kielenkäyttöä (tervehtiminen, hyvästely, esittäytyminen). Aihepiireinä myös perhe ja ystävät. EAB32 Näin asiat hoituvat Kurssilla opiskellaan arkipäiväisten asioiden hoitoa espanjaksi (esim. ostoksilla käynti ja ravintolassa asioiminen). Aihepiireinä myös suku ja ystävät. EAB33 Vapaa-aika ja harrastukset Kurssilla opiskellaan nuorten jokapäiväiseen elämään liittyvää kommunikointia. Lisäksi laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. EAB34 Meillä ja muualla Kurssilla opiskellaan kotimaahan ja espanjankielisiin maihin ja ihmisiin liittyvää kommunikaatiota. Aihepiireinä myös turismi ja lomanvietto. EAB35 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt; sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina esim. terveys ja hyvinvointi. EAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuun75 nitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista ilmaisua. EAB37 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. EAB38 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit. SOVELTAVAT KURSSIT EAB39 Abikurssi Kurssilla harjoitellaan ylioppilaskokeen kannalta keskeistä materiaalia. Huomiota kiinnitetään myös kokeen suorittamisen teknisiin yksityiskohtiin. Suoritusmerkintä. RANSKA, A-KIELI Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi YO 1 2 3 3. vk kevät pakollinen kurssi 4 5 6 Milloin tahansa 7’ 8’ ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi PAKOLLISET KURSSIT RAA1 Nuori ja hänen maailmansa Suullista viestintää ja peruskoulun kieliaineksen kertausta ja syventämistä arkitilanteissa, joissa kansainvälisyys on vahvasti mukana. RAA2 Viestintä ja vapaa-aika Erilaisten muistojen sekä loma- ja matkakokemusten pohjalta varmennetaan ennen kaikkea menneistä tapahtumista kertomista. RAA3 Opiskelu ja työ Tutustutaan keksintöjen maailmaan ja niiden vaikutukseen nykypäivän työelämässä. 76 RAA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssilla opiskelija syventää tietojaan ennen kaikkea joistakin ranskalaisen yhteiskunnan piirteistä. RAA5 Kulttuuri Opiskelija tutustuu kurssilla eräisiin ranskalaisen kulttuurin alueisiin, esimerkiksi elokuvaan, kirjallisuuteen ja kuvataiteeseen. RAA6 Tiede, talous ja tekniikka Opiskelija oppii ymmärtämään tähän aihepiiriin liittyviä entistä vaativampia tekstejä, joissa on mukana myös ympäristönäkökulma. SYVENTÄVÄT KURSSIT RAA7 Luonto ja kestävä kehitys Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. RAA8 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielitaidon käyttöä eri tilanteissa. Kurssin aiheina on aikaisemmilla kursseilla opiskellut teemat ja ajankohtaiset asiat. RANSKA, B2-KIELI Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi YO 1’ 2’ 3’ 3. vk kevät pakollinen kurssi 4’ 5’ 6’ Milloin tahansa 7’ 8’ ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi SYVENTÄVÄT KURSSIT RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Kurssilla vankennetaan peruskoulussa opitun kieliaineksen hallintaa. Aihepiirit käsittelevät vapaa-aikaa ja matkustamista. RAB22 Meillä ja muualla Liikutaan kaupunki- ja maalaisympäristössä. Tutustutaan myös ranskalaiseen kouluun. 77 RAB23 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. RAB24 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat Joukko nuoria pohtii elämän suuria kysymyksiä. Keskustelua käydään opiskelusta ja vapaa-ajasta, iästä ja terveydestä, matkoista ja lemmikeistä. RAB25 Kulttuuri Opiskelija tutustuu valikoiden ranskalaiseen taiteeseen, elokuvaan, musiikkiin, kirjallisuuteen ja teatteriin. RAB26 Yhteinen maapallomme Opiskelija saa syventävää tietoa ranskalaisesta yhteiskunnasta ja eurooppalaisista puheenaiheista. RAB27 Tiede ja tekniikka Kurssin aiheina ovat eri tieteenalat ja tekniikka, sekä viestinnän eri osa-alueet. RAB28 Luonto ja kestävä kehitys Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt sekä luontoon suhtautuminen omassa ja ranskankielisten maiden kulttuurissa. Kurssikokeena preliminäärikoe soveltuvin osin. RANSKA, B3-KIELI Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi YO 1’ 2’ 3’ 3. vk kevät pakollinen kurssi 4’ 5’ 6’ Milloin tahansa 7’ 8’ ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi SYVENTÄVÄT KURSSIT RAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. RAB32 Näin asiat hoituvat Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa. 78 RAB33 Vapaa-aika ja harrastukset Käsitellään nuorten vapaa-ajan viettoa. RAB34 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat elämä omassa maassa ja ranskankielisissä maissa. Kerrotaan myös erilaisista lomanviettotavoista. RAB35 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. RAB36 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. RAB37 Kulttuuri Opiskelija tutustuu kurssilla ranskalaisen kulttuurin eri osa-alueisiin. RAB38 Yhteinen maapallomme Kurssilla opiskelija tutustuu oman maan ja ranskankielisten maitten yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuudennäkymiin. Kurssikokeena preliminäärikoe soveltuvin osin. SAKSA, A-KIELI Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi Milloin tahansa YO 1 2 3 3. vk syksy 4 5 6 8’ 10° YO 1 2 3 3. vk kevät 4 5 6 7’ 8’ 9° 10° Huomio! SAA10° -keskustelu- ja kulttuurikurssi milloin tahansa kolmannen kurssin jälkeen. pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi abikurssi PAKOLLISET KURSSIT SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Opiskelija kertaa ja vahvistaa peruskoulussa opittua kieli79 taitoaan sekä harjaantuu selviytymään jokapäiväiseen elämään liittyvissä tilanteissa, etenkin suullisesti. SAA2 Viestintä ja vapaa-aika Aihepiirit liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Opiskelija vahvistaa entisestään rakenteiden hallintaa ja omaa suullista ja kirjallista ilmaisuaan. SAA3 Opiskelu ja työ Opiskelija tutustuu yli rajojen ulottuvaan opiskeluun ja työelämään sekä pohtii omaa tulevaisuuttaan ja vahvistaa rakenteiden hallintaa. SAA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. SAA5 Kulttuuri Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihepiireinä voivat olla mm. saksankielisten maiden kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. SAA6 Tiede, talous ja tekniikka Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. SYVENTÄVÄT KURSSIT SAA7 Luonto ja kestävä kehitys Ympäristö ja maapallon tila. Tulevaisuuden näkymiä. Eurooppalaista elämää. SAA8 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Valmistaudutaan ylioppilaskokeisiin. Kurssin päätteeksi on valtakunnallinen suullisen kielitaidon koe. SOVELTAVAT KURSSIT SAA 9 Abikurssi Kurssi on tarkoitettu SAA- ja SAB -abiturienteille, jotka valmistautuvat saksan yo-kirjoituksiin. Kurssi päättyy preliminäärikokeeseen. Suoritusmerkintä. SAA10 Keskustelu- ja kulttuurikurssi Voidaan suorittaa kolmannen kurssin jälkeen milloin vain. 80 Kehitetään erilaisten virikkeiden avulla saksan puhumisen taitoa. Suoritusmerkintä. SAKSA, B2-KIELI abikurssi Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi Milloin tahansa YO 1’ 2’ 3’ 3. vk syksy 4’ 5’ 6’ 7’ 10° YO 1’ 2’ 3’ 3. vk kevät 4’ 5’ 6’ 7’ 8’ 9° 10° Huomio! SAB210° -keskustelu- ja kulttuurikurssi milloin tahansa kolmannen kurssin jälkeen. pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi SYVENTÄVÄT KURSSIT SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Opiskelija kertaa peruskoulussa opittua kielitaitoa. Aihepiirit käsittelevät vapaa-aikaa. SAB22 Meillä ja muualla Aiheina ovat Suomi ja suomalaiset tavat rinnastettuina saksankielisten maiden elämänmuotoon. Opiskelija jatkaa perusrakenteiden vahvistamista. SAB23 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Opiskelija vahvistaa ja syventää perusrakenteiden hallintaa. SAB24 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. SAB25 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. SAB26 Yhteinen maapallomme Kurssin aihepiirejä ovat ajankohtaiset ilmiöt, kansainvälinen yhteistyö, yhteinen elinympäristö, elämänlaatu. 81 SAB27 Tiede ja tekniikka Eri tieteenalat, tekniikka ja viestintä. SAB28 Luonto ja kestävä kehitys Kansainvälinen yhteistyö ja tutkimus, luonto, elinympäristö, elämänlaatu, yhteisymmärrys yli rajojen. SOVELTAVAT KURSSIT SAB29 Abikurssi Kurssi on tarkoitettu ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville SAA- ja SAB -abiturienteille. Kerrataan keskeinen kielioppi, laajennetaan sanastoa sekä tehdään yo-tehtäviä. Kurssi päättyy preliminäärikokeeseen. Suoritusmerkintä. SAB210 Keskustelu- ja kulttuurikurssi Voidaan suorittaa kolmannen kurssin jälkeen milloin vain. Kehitetään erilaisten virikkeiden avulla saksan puhumisen taitoa. Suoritusmerkintä. SAKSA, B3-KIELI abikurssi Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi Milloin tahansa YO 1’ 2’ 3’ 3. vk syksy 4’ 5’ 6’ 7’ 10° YO 1’ 2’ 3’ 3. vk kevät 4’ 5’ 6’ 7’ 8’ 9° 10° Huomio! SAB310° -keskustelu- ja kulttuurikurssi milloin tahansa kolmannen kurssin jälkeen. SYVENTÄVÄT KURSSIT SAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua Tutustutaan saksan kieleen ja opitaan ääntämään sitä. Opitaan kertomaan itsestä ja selviytymään perustutustumisesta. Arkipäivän tilanteita. SAB32 Näin asiat hoituvat Arkitilanteiden hallintaa saksaa puhuvissa maissa. Matkalla tarpeellista tietoa ja taitoa. Kurssin aihepiirejä ovat mm. suku ja ystävät. SAB33 Vapaa-aika ja harrastukset Tutustutaan nuorten elämään. Kerrotaan omista vapaa82 ajan harrastuksista ja arkipäivästä. SAB34 Meillä ja muualla Kerrotaan suullisesti ja kirjallisesti oman maan ja saksankielisten maiden ihmisistä ja ilmiöistä. SAB35 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. SAB36 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat Käsitellään nuorten ihmissuhteita, tulevaisuutta ja päätöksentekoa. Opitaan kertomaan suullisesti ja kirjallisesti opiskelusta ja työelämästä. SAB37 Kulttuuri Tutustutaan saksankielisen alueen historiaan ja perinteisiin sekä kulttuurin suuriin saavutuksiin. Pohditaan nuoren asemaa muuttuvassa Euroopassa ja nuoren vastuuta tulevaisuudesta. SAB38 Yhteinen maapallomme Pohditaan maailmanlaajuisia ajankohtaisia kysymyksiä, yksilön vastuuta ja vaikuttamismahdollisuuksia. SOVELTAVAT KURSSIT SAB39 Abikurssi Kurssi on tarkoitettu ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville SAA- ja SAB -abiturienteille. Kerrataan keskeinen kielioppi, laajennetaan sanastoa sekä tehdään yo-tehtäviä. Kurssi päättyy preliminäärikokeeseen. Suoritusmerkintä. SAB310 Keskustelu- ja kulttuurikurssi Voidaan suorittaa kolmannen kurssin jälkeen milloin vain. Kehitetään erilaisten virikkeiden avulla saksan puhumisen taitoa. Suoritusmerkintä. 83 VENÄJÄ, A-KIELI Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi YO 3.vkkevät 1 2 3 pakollinen kurssi Milloin tahansa 4 5 6 ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi PAKOLLISET KURSSIT VEA1 Nuori ja hänen maailmansa Opiskelija kertaa ja vahvistaa aiemmin omaksumaansa kielitaitoa. Aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään ja ihmissuhteisiin. VEA2 Viestintä ja vapaa-aika Opiskelija harjoittelee puheviestinnän strategioita monipuolisesti sekä vahvistaa ilmaisuvarmuuttaan ja laajentaa kielen rakenteiden hallintaa myös kirjallisesti. VEA3 Opiskelu ja työ Opiskelija pohtii opintojen merkitystä ja työelämässä toimimista ja harjoittelee aiempaa muodollisempaa suullista ja kirjallista viestintää. VEA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Opiskelija harjoittelee puhumista ja erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita vaativahkolla tasolla. VEA5 Kulttuuri Kurssilla käsitellään venäläisen kulttuurin eri aloja laajaalaisesti sekä opiskelijan henkilökohtaisen identiteetin kannalta. VEA6 Tiede, talous ja tekniikka Opiskelija tutustuu eri tieteenalojen saavutuksiin sekä teknologian ja yhteiskunnan suhteeseen. Kurssikokeen tasona A-venäjän ylioppilaskirjoitus. 84 VENÄJÄ, B3-KIELI Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi YO 1’ 2’ 3’ 3. vk kevät pakollinen kurssi 4’ 5’ 6’ 7’ 8’ ’ syventävä kurssi Milloin tahansa 9° ° soveltava kurssi SYVENTÄVÄT KURSSIT VEB31 Hyvää päivää, hauska tutustua Opiskelija oppii tervehtimään, esittämään kysymyksiä ja reagoimaan venäjäksi. Paino- ja kirjoituskirjaimet. VEB32 Näin asiat hoituvat Opiskelija oppii kieltä arkipäivän tilanteissa, kuten puhelimessa, ostoksilla ja liikennevälineissä. Runsaasti suullista harjoittelua. VEB33 Vapaa-aika ja harrastukset Kurssilla opiskellaan arkipäivän tilanteisiin, kaupunkiympäristöön liittyvää kieltä. VEB34 Meillä ja muualla Venäläistä lomanviettoa ja arkielämän tilanteita lomalla, liikenteessä ja päivittäisissä toimissa. Kaupunkikohteita Venäjältä ja Euroopasta. Puhumis- ja kirjoittamistaitoa harjoitellaan edelleen. VEB35 Ennen ja nyt Aihepiireinä ovat terve elämä ennen ja nyt, ruoka ja kulttuuriharrastukset nyt ja aiemmin. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan edelleen lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. VEB36 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä tulevaisuuden toiveisiin. Suullista ja kirjallista viestintää sekä tekstin ymmärtämistä harjoitetaan. VEB37 Kulttuuri Opiskelija tutustuu kurssilla venäläisen kulttuurin ominaispiirteisiin ja osa-alueisiin. 85 VEB38 Yhteinen maapallomme Tulevaisuuden visioita. Suomalaisen ja venäläisen yhteiskunnan toimintaa. Kielitaidon ja kulttuuritiedon merkitys globaalissa maailmassa. Kurssikokeena preliminäärikoe. SOVELTAVAT KURSSIT VEB39 Pojehali! Keskustelu ja -kulttuurikurssi Alkeiden omaksumisen jälkeinen puhumisen ja kulttuurin kurssi. Venäjää käytännön tilanteissa, kulttuurikäynneillä, matkalla lähikohteissa tai Venäjällä. Suoritusmerkintä. MATEMATIIKKA, PITKÄ abikurssi Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 YO 12’ 3. vk kevät 14° 15° Milloin tahansa 10 12’ 13’ 11’ 14° 15° 16° 17° 18° 19° Huomio! Graafiset laskimet pitkän matematiikan ja fysiikan opiskeluun hankitaan yhteisostoina. Opiskelija voi halutessaan osallistua tähän yhteishankintaan. Matematiikan ja fysiikan opettajat antavat lisätietoja. MAA12-kurssi suositellaan suoritetavaksi MAA7-kurssin jälkeen ja MAA18-kurssi MAA5-kurssin jälkeen. pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi PAKOLLISET KURSSIT MAA1 Funktiot ja yhtälöt Vahvistetaan mm. yhtälön ratkaisemisen, prosenttilaskennan, neliöjuuri- ja potenssilaskennan taitoja. Syvennetään funktiokäsitettä tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita. Ratkaistaan potenssiyhtälöitä. MAA2 Polynomifunktiot Perehdytään polynomifunktioon polynomiyhtälöitä ja -epäyhtälöitä. ja ratkaistaan MAA3 Geometria Käsitellään kuvioita ja kappaleita ja niihin liittyviä ongelmia. MAA4 Analyyttinen geometria Käsitellään suoraan, ympyrään ja paraabeliin liittyviä 86 kuvioita sekä niihin liittyviä yhtälöitä. MAA5 Vektorit Perehdytään vektorikäsitteeseen ja vektorilaskentaan sekä kaksi- että kolmiulotteisessa avaruudessa. MAA6 Todennäköisyys ja tilastot Käsitellään tilastollisen ja klassisen todennäköisyyden ongelmia. Tutustutaan tilastollisiin jakaumiin ja todennäköisyysjakaumiin sekä niiden tunnuslukuihin. Kurssiin kuuluu pakollisena osasuorituksena Fronterissa tehtävä TVT-työ. MAA7 Derivaatta Ratkaistaan rationaaliyhtälöitä ja -epäyhtälöitä. Opiskellaan käsitteet raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta. Opitaan käyttämään derivaattaa polynomifunktioiden ja rationaalifunktioiden tutkimisessa ja ongelmien ratkaisemisessa. MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot Opitaan tuntemaan ja derivoimaan juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita. MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot Tutustutaan trigonometrisiin funktioihin ja niiden derivoimiseen. Ratkaistaan trigonometrisia yhtälöitä. Käsitellään lukujonoja, erityisesti aritmeettista ja geometrista lukujonoa. MAA10 Integraalilaskenta Määritetään erilaisia integraalifunktioita ja sovelletaan määrättyä integraalia pinta-alan ja tilavuuden laskemiseen. SYVENTÄVÄT KURSSIT MAA11 Lukuteoria ja logiikka Käsitellään mm. logiikan ja lukuteorian perusteita sekä kokonaislukujen jaollisuutta. Kurssi auttaa ymmärtämään matemaattisen todistuksen idean. MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä Perehdytään menetelmiin, joiden avulla voidaan laskea likiarvotuloksia, kun tarkkojen tuloksien saaminen on mahdotonta tai hankalaa. Tutustutaan nykyaikaisiin matemaattisiin apuvälineisiin. 87 MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi Syvennetään differentiaali- ja integraalilaskennan sekä lukujonoteorian taitoja. SOVELTAVAT KURSSIT MAA14 Talousmatematiikka Käsitellään taloudellisia kysymyksiä kuten verotusta, indeksejä, luottoja, valuuttoja, rahan sijoittamista ja kannattavuutta. Kurssi antaa myös hyvät jatko-opintovalmiudet yhteiskuntatieteellisille ja kaupallisille aloille. Kurssi suoritetaan MAB7-kurssilla. Pitkän matematiikan opiskelijat saavat MAA14-kurssisuorituksen. Numeroarvostelu. MAA15 Avaruusgeometria Ratkaistaan avaruuskappaleisiin liittyviä ongelmia. Syvennetään avaruusvektoreiden käyttöä. Laajennetaan lukualuetta ottamalla käyttöön kompleksiluvut. Kurssi järjestetään joka toinen vuosi. Kurssi järjestetään lukuvuonna 2015–2016. Numeroarvostelu. MAA16 Matematiikan kertauskurssi Kerrataan pakollisten kurssien keskeisiä sisältöjä. Kurssikokeena preliminäärikoe. Suoritusmerkintä. MAA17 Pitkän matematiikan yo-valmennuskurssi Pidetään tiivistetysti abien lukulomalla. Lasketaan vanhoja yo-tehtäviä. Hyödynnetään symbolista laskinta. Suoritusmerkintä. MAA18 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Tutustutaan matriiseihin ja lineaariavaruuden käsitteistöön ja sovelluksiin. Lisäksi tutustutaan differentiaaliyhtälön käsitteeseen ja ratkaistaan separoituvia sekä ensimmäisen kertaluvun lineaarisia differentiaaliyhtälöitä. Kurssista on erityisesti hyötyä fysiikan ja tekniikan korkeakouluopinnoissa. Kurssi järjestetään joka toinen vuosi. Kurssi järjestetään seuraavan kerran lukuvuonna 2016–2017. Numeroarvostelu. MAA19 Matematiikan valmennuskurssi Kurssi pidetään yo-kirjoitusten jälkeen 5. jaksossa. Kurssilla käsitellään korkeakoulujen pääsykoetehtäviä. Kurssin voi suorittaa myös osallistumalla riittävän monta kertaa yo- ja pääsykoeklinikalle kolmannen opiskeluvuoden aikana. Suoritusmerkintä. 88 tarvittaessa MATEMATIIKKA, LYHYT abikurssi Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi Milloin tahansa 1 2 3 0° YO 3. vk syksy 4 5 6 7’ 9° 11° 1 2 3 0° YO 3. vk kevät 4 5 7’ 6 7’ 8’ 9° 10° 11° Huomio! MAB0 ja MAB11 -kurssit eivät vapaasti valittavissa. Opettaja ohjaa tarvittaessa kurssille. Syksyn kirjoittajat MAB6 2. vk keväällä. Myös lyhyen matematiikan opiskelijat voivat valita MAA19-valmennuskurssin, jos hyötyvät siitä jatko-opintohaussa. pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi PAKOLLISET KURSSIT MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt Vahvistetaan ensimmäisen asteen yhtälön ratkaisutaitoja ja opitaan ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä. MAB2 Geometria Käsitellään kuvioita ja kappaleita ja niihin liittyviä ongelmia. MAB3 Matemaattisia malleja I Opitaan soveltamaan lineaarista ja eksponentiaalista mallia. Ratkaistaan potenssi- ja eksponenttiyhtälöitä mm. logaritmin avulla. MAB4 Matemaattinen analyysi Opitaan tutkimaan polynomifunktioita derivaatan avulla. MAB5 Tilastot ja todennäköisyys Laaditaan tilastoja ja lasketaan tunnuslukuja. Käsitellään tilastollisen ja klassisen todennäköisyyden ongelmia. Kurssiin kuuluu pakollisena osasuorituksena Fronterissa tehtävä TVT-työ. MAB6 Matemaattisia malleja II Opitaan kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen, jonka sovelluksena ratkaistaan optimointiongelmia. Tutustutaan lukijonoihin ja lasketaan sekä aritmeettiseen että geometriseen lukujonoon liittyviä summia. 89 SYVENTÄVÄT KURSSIT MAB7 Talousmatematiikka Käsitellään taloudellisia kysymyksiä kuten verotusta, indeksejä, luottoja, valuuttoja, rahan sijoittamista ja kannattavuutta. Kurssi antaa myös hyvät jatko-opintovalmiudet yhteiskuntatieteellisille ja kaupallisille aloille. Kurssi soveltuu sekä pitkän että lyhyen matematiikan opiskelijoille. MAB8 Matemaattisia malleja III Laajennetaan opiskelijan käsitystä teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta. Opitaan ratkaisemaan yksinkertaisia trigonometrisiä yhtälöitä ja käytetään trigonometristen funktioiden kuvaajia jaksollisten ilmiöiden mallintajina. Tutustutaan vektorin käsitteeseen ja suoritetaan laskutoimituksia sekä kaksi- että kolmiulotteisessa avaruudessa. Kurssi edellyttää hyviä matematiikan perustaitoja. SOVELTAVAT KURSSIT MAB0 Johdantokurssi lyhyeen matematiikkaan Kerrataan ja täydennetään peruskoulussa opittuja asioita: laskeminen kokonais- ja murtoluvuilla, potenssioppia, polynomilaskentaa, yksikkömuunnoksia ja 1. asteen yhtälön ratkaisu. Suoritusjärjestys: MAB1-kurssin rinnalla tai sitä ennen. Kurssille osallistumisesta neuvoteltava aineenopettajan kanssa. Suoritusmerkintä. MAB9 Matematiikan kertauskurssi Kerrataan lyhyen matematiikan keskeiset aiheet. Kurssilla käsitellään runsaasti vanhoja ylioppilaskirjoitustehtäviä. Kurssikokeena preliminäärikoe. Suoritusmerkintä. Pyynnöstä numeroarvostelu. MAB10 Todennäköisyys ja tilastollinen päättely Kurssilla syvennetään MAB5-kurssin tietoja. Tutustutaan monipuolisesti normaalijakaumaan. Perehdytään tilastolliseen testaukseen ja päätöksentekoon. Kurssi antaa hyvät jatkovalmiudet humanistisille, yhteiskuntatieteelliselle ja kaupalliselle alalle. Numeroarvostelu. MAB11 Lyhyen matematiikan tukikurssi Kurssi on tarkoitettu niille, joilla on ollut ongelmia matematiikan kursseilla. Jokaiselle kurssille tulevalle opiskeli90 jalle laaditaan henkilökohtainen kurssiohjelma. Kurssille ilmoittautumisesta neuvoteltava opinto-ohjaajan ja opettajan kanssa. Suoritusmerkintä. abikurssi BIOLOGIA Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi Milloin tahansa YO 1 3’ 3. vk syksy 2 4’ 5’ 6° 7° YO 1 3. vk kevät 2 4’ 5’ 6° 3’ 7° Huomio! Biologian kurssit suositellaan opiskeltaviksi taulukon osoittamassa järjestyksessä, koska esim. BI5-kurssin opiskelu edellyttää BI2:n hyvää hallintaa. BI4-kurssia suositellaan myös terveystiedon ainereaaliin osallistuville. pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi PAKOLLISET KURSSIT BI1 Eliömaailma Opiskelija tutustuu elämän ominaisuuksiin, eliökunnan kehittymiseen vaikuttaviin tekijöihin, luonnon monimuotoisuuteen sekä ekosysteemien keskeisiin rakenteisiin ja toiminnan periaatteisiin. BI2 Solu ja perinnöllisyys Opiskelija perehtyy solun rakenteeseen ja toimintaan sekä perinnöllisyyden perusteisiin solun, yksilön ja populaation tasolla. SYVENTÄVÄT KURSSIT BI3 Ympäristöekologia Opiskelija toteuttaa kurssilla pienen ekologisen tutkimuksen ja oppii ymmärtämään ympäristöongelmien syitä, seurauksia ja kestäviä ratkaisuvaihtoehtoja suomalaisissa ekosysteemeissä. Kurssilla tehdään portfolio. BI4 Ihmisen biologia Opiskelija perehtyy ihmisen solujen ja elimistön rakenteisiin ja toimintoihin sekä ymmärtää ihmisen lajinkehityksen vaiheet sekä perimän ja ympäristön vaikutuksen terveyteen. 91 BI5 Bioteknologia Opiskelija syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja toiminnasta sekä perehtyy geeni- ja bioteknisiin sovelluksiin ja niihin liittyviin eettisiin kysymyksiin. Suositellaan opiskeltavaksi BI2-kurssin jälkeen. SOVELTAVAT KURSSIT BI6 Biologian kertauskurssi Opiskelija luo kokonaiskuvan lukion biologiasta ja valmistautuu biologian ainereaalin kokeeseen mm. tutustumalla aikaisempien vuosien reaalikoekysymyksiin. Numeroarvostelu. BI7 Laborointi Opiskelija harjoittelee laboratoriotyöskentelyä ja tutkimusten raportointia sekä kertaa biologian keskeisiä ilmiöitä omien havaintojen ja kokemusten kautta. Numeroarvostelu. abikurssi MAANTIEDE Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi Milloin tahansa YO 1 2 3. vk syksy 3’ 4’ 8° 6° 5° YO 1 3. vk kevät 2 3’ 4’ 6° 8° 5° Huomio! Maantieteen kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä GE5-kurssia lukuun ottamatta, koska maantieteellinen tietämys kertaantuu opiskelun edetessä jäsennellyksi kokonaisuudeksi. Maantieteen hyvä hallinta antaa eväitä maailmankuvan jäsentämiseen ja globaaleiden ilmiöiden ymmärtämiseen. pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi PAKOLLISET KURSSIT GE1 Sininen planeetta Opiskelija tutustuu Maan planetaarisuuteen, erilaisiin luonnonoloihin sekä niiden alueellisiin ja ajallisiin vaihteluihin. Opiskelija ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat ja osaa tulkita kuvista ja kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä. 92 GE2 Yhteinen maailma Opiskelija perehtyy luonnon ja ihmisen vuorovaikutukseen, siitä aiheutuviin muutosilmiöihin sekä ihmisen mahdollisuuksiin ohjata alueiden kehittymistä. SYVENTÄVÄT KURSSIT GE3 Riskien maailma Opiskelija tarkastelee ajankohtaisia luonnon ja ihmisen aiheuttamia uhkia, niiden taustoja ja seurauksia. Riskit voivat olla luonnonvoimia, ympäristökatastrofeja tai yhteiskunnallisia ristiriitoja. Opiskelija laatii kurssilla esitettävän tapaustutkimuksen. GE4 Aluetutkimus Opiskelija perehtyy kartografian perusteisiin ja muihin maantieteellisiin lähdeaineistoihin sekä kertaa maantieteen keskeisiä teorioita. Opiskelija tekee kurssilla aluetutkielman. SOVELTAVAT KURSSIT GE5 Kaupunkimaantiedettä kartografian keinoin Opiskelija perehtyy erilaisiin karttoihin ja diagrammeihin hyödyntäen myös paikkatieto-ohjelmistoja. Kurssilla tutustutaan kaupunkirakenteeseen ja kaupunkiympäristöön omien havaintojen kautta. Järjestetään joka toinen vuosi. Kurssia ei järjestetä lukuvuonna 2015–2016. Numeroarvostelu. GE6 Maantieteen kertauskurssi Opiskelija luo kokonaiskuvan lukion maantieteestä ja valmistautuu maantieteen ainereaalin kokeeseen mm. tutustumalla aikaisempien vuosien reaalikoekysymyksiin. Numeroarvostelu. GE8 Kehitysmaantiede Opiskelija tarkastelee maapallon eri alueiden taloudellista ja sosiaalista kehittyneisyyttä, luonnonvarojen ja vaurauden jakautumista sekä pohtii erilaisia keinoja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Numeroarvostelu. 93 FYSIIKKA Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi 1 2’ 3’ YO 3. vk kevät pakollinen kurssi 4’ 5’ 6’ 10° 11° 7’ 8’ 9° 13° ’ syventävä kurssi Milloin tahansa 12° ° soveltava kurssi abikurssi PAKOLLINEN KURSSI FY1 Fysiikka luonnontieteenä Kurssilla herätetään ja syvennetään kiinnostusta luonnontieteitä kohtaan tutustumalla fysiikkaan oppiaineena ja tieteenä. Opiskelija perehtyy maailmankaikkeuden rakenteisiin ja säteilyyn. SYVENTÄVÄT KURSSIT FY2 Lämpö Opiskelija tutustuu energiaan, lämpöopin ilmiöihin ja saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun. FY3 Aallot Opiskelija perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin. Tarkastellaan valoa aaltoliikkeenä, ääntä, melun terveysvaikutuksia ja kovalta ääneltä suojautumista. FY4 Liikkeen lait Opiskelija tutkii etenemisliikkeeseen ja vuorovaikutuksiin liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja käsittelee niihin liittyviä malleja. FY5 Pyöriminen ja gravitaatio Opiskelija syventää tuntemustaan mekaniikan maailmankuvasta gravitaation, ympyrä- ja pyörimisliikkeen osalta. FY6 Sähkö Opiskelija tutustuu sähköön liittyviin peruskäsitteisiin, mittaustekniikkaan ja arkipäivän sovelluksiin. FY7 Sähkömagnetismi Opiskelija tutustuu sähköenergian tuottamiseen ja siirtämiseen. Kurssi voidaan opiskella vasta FY6-kurssin jälkeen. 94 FY8 Aine ja säteily Opiskelija perehtyy atomi- ja ydinfysiikan perusteisiin. SOVELTAVAT KURSSIT FY9 Fysiikan kokonaiskuva Aikaisemmin opiskeltujen kurssien sisältöjen syventäminen ja yhteen nivominen. Valmistaudutaan vastaamaan fysiikan ylioppilaskoetehtäviin. Kurssikokeena preliminäärikoe. Numeroarvostelu. FY10 Elektroniikkakurssi Elektroniikkakomponenttien toiminta opitaan omakohtaisia kokeita ja tutkimuksia tehden. Suoritusmerkintä. FY11 Fysiikan työkurssi Työkurssilla syvennytään fysiikan ilmiöihin omakohtaisten tutkimusten avulla. Laskin- ja tietokoneavusteinen mittaus ja videokuvan analysointi ovat esimerkkejä käytettävistä tutkimusmenetelmistä. Kurssi suositellaan opiskeltavaksi toisen tai kolmannen opiskeluvuoden aikana. Suoritusmerkintä. FY12 Tähtitieteen kurssi Tähtitieteen kurssilla perehdytään tähtitieteen historiaan, maailmankaikkeuden mittasuhteisiin, aurinkokuntaan, tähtijärjestelmiin ja tähtitieteen uusimpiin saavuuksiin. Lisäksi kurssilla tutustutaan tähtitieteen havaintovälineisiin. Kurssi järjestetään joka toinen vuosi. Kurssi järjestetään lukuvuonna 2015–2016. Suoritusmerkintä. FY13 Fysiikan valmennuskurssi Kurssilla käsitellään korkeakoulujen pääsykoetehtäviä ja kerrataan tehtäviin liittyvät teoria-asiat. Kurssilla hankitut taidot helpottavat jatko-opintojen aloittamista. Kurssi pidetään yo-kirjoitusten jälkeen viidennessä jaksossa. Suoritusmerkintä. 95 abikurssi KEMIA 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi YO 1 2’ 3. vk syksy 3’ 4’ 5’ 7° 6° YO 1 2’ 3. vk kevät 3’ 4’ 5’ 6° 7° Milloin tahansa Kemian kurssit tulee suorittaa numerojärjestyksessä. Huom! KE7-kurssi on poikkeus, sillä sille voi osallistua opiskelijan suoritettua KE1- ja KE2-kurssit. pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi PAKOLLINEN KURSSI KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Vahvistetaan ja syvennetään peruskoulussa opittujen perusteiden hallintaa myös kokeellisen työskentelyn avulla. Tutkitaan aineiden ominaisuuksia rakenteen, kemiallisten sidosten ja laskennallisten menetelmien avulla. Perehdytään orgaanisten yhdisteiden rakenteeseen, ominaisuuksiin ja nimeämiseen sekä selitetään orgaanisten yhdisteiden merkitystä ihmiselle ja elinympäristölle. SYVENTÄVÄT KURSSIT KE2 Kemian mikromaailma Kurssilla perehdytään aineiden rakenteen ja ominaisuuksien välisiin yhteyksiin erilaisten mallien ja kokeellisen työskentelyn avulla. KE3 Reaktiot ja energia Kurssilla perehdytään kemialliseen reaktioon kokeellisuuden ja erilaisten mallien avulla. Kemiallisia reaktioita tutkitaan sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti. KE4 Metallit ja materiaalit Perehdytään teollisesti merkittäviin metalleihin ja materiaaleihin. Erityisesti keskitytään sähkökemiallisiin ilmiöihin ja niiden sovelluksiin. KE5 Reaktiot ja tasapaino Tutkitaan kemiallisen reaktion nopeutta ja tasapainoa; happo-, emäs- ja liukoisuustasapainoja. Lisäksi tarkastel96 laan tasapainon merkitystä teollisuuden prosesseissa ja luonnon ilmiöissä. Syksyn kemian ylioppilaskirjoituksiin osallistuvien tulee suorittaa kurssi jo 2. opiskeluvuonna. SOVELTAVAT KURSSIT KE6 Lukion keskeinen kemia Kootaan lukiokemian sisällöt kertaamalla keskeisiä periaatteita, vahvistamalla laskennallisia valmiuksia ennen ylioppilaskirjoituksia ja jatkokoulutuspaikkojen sisäänpääsykokeita. Kurssikokeena preliminäärikoe. Numeroarvostelu. KE7 Kemian kokeellinen kurssi Kurssi on projektityöskentelyä. Tutkitaan aineiden ominaisuuksia ja reaktioita oppilastöinä. Kemian työkurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan ja käyttämään kemian työvälineitä ja kemikaaleja työturvallisuuden näkökohdat huomioon ottaen. Kurssia suositellaan kemian ylioppilaskirjoituksiin osallistuville opiskelijoille. Kurssille osallistuminen edellyttää kurssien KE1 ja KE2 sisältöjen hallintaa. Suoritusmerkintä. EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi YO 1 4’ 3. vk kevät pakollinen kurssi 2 3 5’ 6° ’ syventävä kurssi PAKOLLISET KURSSIT Milloin tahansa 7° ° soveltava kurssi abikurssi UE1 Uskonnon luonne ja merkitys Opiskelija tutustuu uskontoon yleisenä kulttuuri-ilmiönä. Opiskelija perehtyy Raamattuun kristinuskon pyhänä kirjana; sen syntyyn, sisältöön ja merkitykseen länsimaisessa kulttuurissa. UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta Opiskelija tutustuu kristillisten kirkkojen syntyyn ja kehitykseen. Opiskelija perehtyy kristinuskon vaikutuksiin tämän päivän maailmassa. 97 UE3 Ihmisen elämä ja etiikka Opiskelija tutustuu kristinuskon oppiin. Opiskelija perehtyy ihmiselämän, yhteiskunnan ja luonnon eettisiin kysymyksiin ja niiden ratkaisemiseen. SYVENTÄVÄT KURSSIT UE4 Uskontojen maailmat Opiskelija tutustuu suurten maailmanuskontojen ja luonnon kansojen uskontojen ominaispiirteisiin. Opiskelija perehtyy niiden kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin ja merkitykseen tämän päivän maailmassa. UE5 Mihin suomalainen uskoo? Suomalaisen kulttuurin juuret. Luterilainen kirkko ja muut uskonnolliset yhteisöt Suomessa. Tutustutaan vierailijoiden ja tutustumiskäyntien avulla muihin uskonnollisiin yhteisöihin. SOVELTAVAT KURSSIT UE6 Uskonnon kertauskurssi Kurssi on tarkoitettu uskonnon reaalikokeeseen valmistautuville abiturienteille. Kurssilla harjoitellaan yo-kysymyksiin vastaamista. Suoritusmerkintä. UE7 Ihminen ja Jumala Raamatussa Raamatun synty, sisältö, tyylilajit ja tulkinta. Kurssilla lähestytään Raamattua erilaisista tarkastelukulmista. Myös yksittäinen Raamatun kirja voi olla tarkastelun kohteena. Kurssi järjestetään joka toinen vuosi. Kurssi järjestetään lukuvuonna 2015–2016. Numeroarvostelu. ORTODOKSINEN USKONTO Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi Milloin tahansa 1 2 3 4’ 5’ Huomio! Syksyn yo-kirjoituksiin osallistuvan on opiskeltava vähintään pakolliset kurssit 2. vk kevään loppuun mennessä. pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi PAKOLLISET KURSSIT UO1 Ortodoksinen maailma Opiskelija perehtyy kirkon syntyyn ja kehitykseen sekä 98 kirkon nykyisyyttä muovanneisiin tekijöihin. UO2 Uskonoppi ja etiikka Opiskelija tuntee ortodoksisen kirkon opin lähteet ja perusteet – hahmottaa eri kirkkojen opillisia eroja ja eriävään kehitykseen johtaneita syitä – tuntee ortodoksisen ihmiskuvan ja etiikan perusteet. UO3 Raamattutieto Pyhiä kirjoituksia tutkitaan perehtymällä Raamatun syntyyn ja kehitykseen Vanhan testamentin yhteisössä ja Uuden testamentin kirkossa. SYVENTÄVÄT KURSSIT UO4 Uskontojen maailma Opetuksessa voidaan perehtyä keskeisiin maailmanuskontoihin tai keskitetysti johonkin uskontoon. UO5 Ortodoksinen Suomi Kurssin asiakokonaisuuksia ovat Kirkkojen Maailmanneuvoston toiminta, kansainvälinen apu, kirkkojen väliset keskustelut ja kohtaamiset sekä kasvatus- ja nuorisotyö. ISLAMIN USKONTO Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi Milloin tahansa 1 2 3 pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi PAKOLLISET KURSSIT UI1 Islam, yhteiskunta ja kulttuuri Opiskelija tutustuu islamin historiaan ja profeetta Muhammedin elämänkertaan. UI2 Islamin oppi ja etiikka Opiskelija tutustuu islamin käsitykseen Jumalasta, ihmisestä ja maailmasta. UI3 Koraanitieto Opiskelija tutustuu Koraaniin Jumalan ilmoituksena. 99 KATOLINEN USKONTO Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi Milloin tahansa 1 2 3 pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi PAKOLLISET KURSSIT UK1 Katolinen maailma Opiskelija tutustuu kirkon syntyyn ja kehitykseen sekä sen suhteeseen ympäröivään yhteiskuntaan ja kulttuuriin tänä päivänä. UK2 Raamattu, traditio ja opetusvirka Opiskelija tutustuu raamatun syntyyn ja sisältöön. UK3 Etiikka ja moraali Opiskelija tutustuu katolilaiseen ihmiskäsitykseen ja moraalin perusteisiin sekä hahmottaa erilaisia yhteiskunnassa esiintyviä eettisiä näkemyksiä. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi YO 1 3. vk kevät pakollinen kurssi 2 4’ Milloin tahansa 3 5’ ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi PAKOLLISET KURSSIT ET1 Hyvä elämä Opiskelija pohtii, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat. Opiskelija perehtyy siihen, millaisia mahdollisuuksia ihmisillä on tavoitella hyvää elämää. ET2 Maailmankuva Opiskelija pohtii maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Opiskelija perehtyy maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä. 100 ET3 Yksilö ja yhteisö Tutustutaan erilaisiin valtiokäsityksiin, yhteiskuntiin ja niiden kulttuureihin. Käsitellään oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia. Suunnitellaan tulevaisuuden yhteiskuntia, jotka eivät tuhoaisi ihmisen elämänpiiriä. SYVENTÄVÄT KURSSIT ET4 Kulttuuriperintö ja identiteetti Opiskelija pohtii kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja mittana sekä jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Opiskelija perehtyy suomalaisen nykyyhteiskunnan ja maailman monikulttuurisuuteen. ET5 Maailman selittäminen katsomusperinteessä Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen. FILOSOFIA Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi YO 3. vk kevät pakollinen kurssi 1 2’ 3’ 4’ 6° ’ syventävä kurssi PAKOLLINEN KURSSI Milloin tahansa 5° ° soveltava kurssi abikurssi FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun Opiskelija käsittelee filosofian peruskysymyksiä. Mitä oleva on? Mitä tieto on? Mikä on oikein ja väärin? Opiskelija perehtyy länsimaisen filosofian peruslähtökohtiin. SYVENTÄVÄT KURSSIT FI2 Filosofinen etiikka Opiskelija tutustuu länsimaisen filosofian etiikan pääsuuntauksiin. Opiskelija pohtii ihmisen ominaislaatua ja ympäristöfilosofisia kysymyksiä. Opiskelija perehtyy arvologiaan, passioihin, vapaus-käsitteen tulkintoihin, elämänsuunnitelmiin ja yhteisöetiikkaan. 101 FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia Käsitellään tiedon perusteita ja lajeja sekä tieteenfilosofisia ongelmia. Pohditaan ajan- ja avaruudenkäsitteitä, ajattelun rajoja, intentionaalisuutta, ateismia, Jumalan olemassaolon todistuksia ja maailman rajoja. FI4 Yhteiskuntafilosofia Opiskelija perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin. Opiskelija pohtii oikeudenmukaisuuden, rikoksen ja rangaistuksen sekä vallan ja omistamisen filosofiaa tai perustaa. SOVELTAVAT KURSSIT FI5 Estetiikan kurssi Kurssilla tutustutaan kauneuden ja taiteen käsitteisiin. Miksi jotakin asiaa tai esinettä sanotaan kauniiksi? Mitä on kauneus? Mitä on taide? Numeroarvostelu. FI6 Filosofian kertauskurssi Kerrataan aiempien kurssien keskeisimmät sisältöalueet ja harjoitellaan ylioppilaskirjoitustehtäviin vastaamista. Kurssi on tarkoitettu filosofian ainereaaliin valmistautuville. Numeroarvostelu. abikurssi HISTORIA Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi Milloin tahansa YO 1 2 3. vk syksy 3 4 8° 5’ 6’ 7° YO 1 2 3. vk kevät 3 4 8° 5’ 6’ 7° Huomio! HI7 suositellaan opiskeltavaksi HI3 jälkeen. pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi PAKOLLISET KURSSIT HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan. 102 HI2 Eurooppalainen ihminen Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. HI3 Kansainväliset suhteet Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien nykypäivään saakka. HI4 Suomen historian käännekohtia Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. SYVENTÄVÄT KURSSIT HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan Kurssi käsittelee suomalaisuuden juuria esihistoriasta Venäjän vallan aikaan. HI6 Kulttuurien kohtaaminen Ulkoeurooppalaisten kulttuurien maailma. Eurooppa on vaikuttanut muihin kulttuureihin? Miten SOVELTAVAT KURSSIT HI7 Maailma tänään Kurssilla seurataan ajankohtaisia maailmantapahtumia ja analysoidaan niihin johtanutta kehitystä eri tiedotusvälineiden avulla. Numeroarvostelu. HI8 Historian kertauskurssi Kurssi palvelee opiskelijoiden valmentautumista yo-tutkinnon historian kokeeseen. Kerrataan pakollisten kurssien keskeistä sisältöä ja käydään läpi edellisvuosien reaalikoetehtäviä historiasta. Lisäksi seurataan ajankohtaisia teemoja. Suoritusmerkintä. 103 abikurssi YHTEISKUNTAOPPI Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi Milloin tahansa YO 1 3’ 3. vk syksy 2 3’ 4’ 5° 6° YO 1 3. vk kevät 2 5° 3’ 4’ 6° Huomio! Kurssi YH1 suositellaan opiskeltavaksi ennen muita kursseja. pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi PAKOLLISET KURSSIT YH1 Yhteiskuntatieto Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen. YH2 Taloustieto Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla. SYVENTÄVÄT KURSSIT YH3 Kansalaisen lakitieto Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse. YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Kurssilla perehdytään Euroopan Unionin toimintaan ja yksittäisen kansalaisen asemaan Unionissa, esim. mahdollisuudet opiskella tai työskennellä Unionin alueella. Lisäksi selvitetään millainen on eurooppalainen identiteetti; mistä se muodostuu, mikä on sen historiallinen tausta. SOVELTAVAT KURSSIT YH5 Yhteiskuntaopin kertauskurssi Kurssi palvelee opiskelijan valmentautumista yo-tutkinnon yhteiskuntaopin kokeeseen. Kerrataan 104 yhteiskuntaopin kurssien keskeistä sisältöä ja käydään läpi edellis-vuosien reaalikoetehtäviä. Suoritusmerkintä. YH6 Yritystalous Kurssi valaisee yrittäjyyden luonnetta ja yritystoiminnan periaatteita teorian ja käytännön tasolla. Kurssi pyrkii herättämään opiskelijoissa kiinnostusta yrittäjätoimintaa kohtaan ja korostamaan yrittäjyyden merkitystä Suomen kansantaloudelle. Suoritusmerkintä. abikurssi PSYKOLOGIA Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi Milloin tahansa YO 1 2’ 3. vk syksy 3’ 4’ 5’ 7° 6° 8° YO 1 2’ 3. vk kevät 2’ 3’ 4’ 4’ 5’ 7° 6° 8° pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi PAKOLLINEN KURSSI PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus Kurssilla perehdytään ihmismielen toimintaan, muun muassa oppimiseen, psykologiatieteen luonteeseen, suuntauksiin ja keskeisiin tutkimusmenetelmiin, oppimiseen sekä ryhmäkäyttäytymisen perusteisiin. SYVENTÄVÄT KURSSIT PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys Kurssilla käsitellään ihmisen fyysistä, kognitiivista ja psykososiaalista kehitystä ja elämänkaarta eri kehitysteorioihin perustuen: syntymää, lapsuutta, nuoruutta, aikuisuutta ja vanhuutta. PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet Kurssilla tutustutaan inhimillisen tietoisuuden ja tiedonkäsittelyn luonteeseen, toimintatapoihin ja hermostolliseen perustaan. PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta Kurssilla perehdytään ihmisen motiiveihin, emootioihin ja korkeatasoisiin kognitiivisiin prosesseihin sekä niiden 105 syntymiseen, selittämiseen ja tutkimiseen. Erityisesti tarkastellaan motivaation ja tunteiden yhteyttä hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla. PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys Kurssilla tarkastellaan persoonallisuuden käsitteen laajaalaisuutta, sitä selittäviä teorioita ja lähestymistapoja, psykologisen tiedon hyödyntämistä mielenterveydessä, mielenterveyshäiriöiden hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. SOVELTAVAT KURSSIT PS6 Sosiaalipsykologia Kurssin tavoitteena on johdattaa opiskelija ymmärtämään sosiaalista vuorovaikutusta ja ryhmäkäyttäytymistä eri tasoilla ja itseään niiden osana. Numeroarvostelu. PS7 Psykologian kertauskurssi Kurssi valmentaa psykologian ainereaaliin. Kurssilla pyritään laajentamaan opiskelijoiden psykologista tietämystä syventävien kurssien sisältöjen pohjalta. Kurssia suositellaan erityisesti psykologian kirjoittaville opiskelijoille. Syventävät kurssit tulee olla suoritettuina. Suoritusmerkintä. PS8 Sukupuolikurssi Kurssilla perehdytään sukupuolen ja seksuaalisuuden luonteeseen historian, psykologian, filosofian ja uskonnon näkökulmista. Kurssi tukee katsomusaineiden sekä psykologian ja filosofian opintoja. Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille välineitä tarkastella kriittisesti sukupuolta ja seksuaalisuutta, niitä koskevia yhteiskunnallisia ilmiöitä, erilaisia käytänteitä sekä ajankohtaisia poliittisia ja eettisiä keskusteluja. Suoritusmerkintä. 106 abikurssi TERVEYSTIETO Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi YO 3.vksyksy 1 2’ 3’ 4° YO 3.vkkevät 1 2’ 3’ 4° pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi Milloin tahansa ° soveltava kurssi PAKOLLINEN KURSSI TE1 Terveyden perusteet Opiskelija perehtyy terveyteen vaikuttaviin tekijöihin yksilön ja yhteiskunnan kannalta. SYVENTÄVÄT KURSSIT TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin sisältöjä nuoren arkielämän terveystottumuksien ja selviytymisen keinojen osalta. TE3 Terveys ja tutkimus Kurssilla perehdytään terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä terveydenhuollossa ja itsehoitona toteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. SOVELTAVA KURSSI TE4 Terveystiedon kertauskurssi Kerrataan aikaisempien kurssien keskeisimmät sisältöalueet ja harjoitellaan ylioppilaskirjoitustehtäviin vastaamista. Kurssi on tarkoitettu terveystiedon ainereaaliin osallistuville. Suoritusmerkintä. 107 MUSIIKKI YLEISLUKIOSSA Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä Musiikki, yleislukio 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi Milloin tahansa 1 (2) 3’ 4’ 5’ 6° Huomio! Yleislukion opiskelija voi valita kaikkia musiikkilukion kursseja, paitsi musiikkitiedon ja -historian kursseja (MUH-kurssit). PAKOLLISET KURSSIT MU1 Musiikki ja minä Kaikille yhteisellä musiikin kurssilla etsitään jokaiselle oma tapansa toimia musiikin alueella. Laulamalla, soittamalla ja kuuntelemalla tutkitaan mahdollisuuksia olla musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana ja kulttuuripalveluiden käyttäjänä. MU2 Moniääninen Suomi Kuvataiteen kanssa vaihtoehtoisella kurssilla tutustutaan musiikin ilmiöihin Suomessa. Musisointi ja kuunteleminen ovat keskeisiä työtapoja, kun tutustutaan eri musiikinlajeihin: populaari-, taide- ja perinnemusiikkiin. SYVENTÄVÄT KURSSIT MU3 Ovet auki musiikille Kurssilla tutustutaan soittamalla, laulamalla ja kuuntelemalla opiskelijoille vieraisiin musiikinlajeihin, joita löytyy niin populaari- kuin muistakin musiikkikulttuureista. Opiskelijoiden omaa tietoa esimerkiksi marginaali- tai underground-kulttuureista hyödynnetään. MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa Musiikki on läsnä jokapäiväisessä elämässä. Kurssilla tutustutaan musiikin käyttöön esimerkiksi elokuvassa ja näyttämöllä. Opiskelijat tutkivat musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. MU5 Musiikkiprojekti Kurssilla perehdytään musiikin käyttöön eri taidemuodoissa ja mediassa. Musiikkia esimerkiksi elokuvissa, näyttämöllä tai joukkoviestimissä tutkitaan ja tuotetaan itse. 108 SOVELTAVAT KURSSIT MU6 Musiikin lukiodiplomi Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa taiteellisen kokonaisuuden, josta ilmenee hänen lukioaikanaan koulussa ja muualla omaksutut musiikilliset taidot, tiedot ja osaaminen. Projektityöstä kootaan näytesalkku (portfolio) musiikin lukiodiplomin suoritusta varten. Vaihtoehtoisesti opiskelija kokoaa salkun lukioaikaisesta musiikin työkansiostaan. Diplomityö arvostellaan asteikolla 1–5, kurssista suoritusmerkintä. Yleislukion opiskelijat voivat valita opinto-ohjelmaansa soveltavina kursseina myös musiikkilukion erikoiskursseja, jotka arvioidaan suoritusmerkinnällä. MUT-kurssit arvostellaan kuitenkin numeroarvostelulla Suomen Musiikkioppilaitosten liiton kriteerien mukaan. MUK1–8 Kuoro MUB1–8 Big Band MUO1–4 Kamarimusiikki MUR1–4 Rockmusiikki MUS1–4 Soitonopetus MUY1–4 tai MUP1–4 Laulunopetus MUT1–4 Musiikin perusteet MUZ1–2 Jazzimprovisointi MUÄ1–2 Äänitekniikka MUW1–2 Musiikin työpaja 109 MUSIIKKI MUSIIKKILUKIOSSA Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä Musiikki, musiikkilukio Milloin tahansa pakollinen kurssi 1. opintovuosi 2. opintovuosi MU1 MUH1 MUH2 MUH3 MUK1–8, MUB1–8, MUR1–4, MUO1–4, MUS1–4, MUY1–4, MUP1–4, MUT1–4, MUZ1–2, MUÄ1–2, MUH5, MUH6, MUW1–2 ’ syventävä kurssi 3. opintovuosi MUH4 ° soveltava kurssi MUSIIKIN ERITYISTEHTÄVÄ Vaskivuoren lukiolla on musiikin erityistehtävä. Musiikkilukio tarjoaa musiikillisesti lahjakkaille opiskelijoille mahdollisuuden tavoitteellisten musiikkiopintojen ja lukionkäynnin yhdistämiseen. Opiskelu musiikkilukiossa auttaa musiikillisesti lahjakkaiden opiskelijoiden persoonallisuuden kehittymistä tukemalla heidän lahjakkuutensa kehittämistä. Vaskivuoren musiikkilukio tuo ja luo kulttuuritarjontaa kuten konsertteja ja esityksiä omalle alueelleen sekä toimii yhteistyössä muiden Vantaan ja pääkaupunkiseudun kulttuurilaitosten kanssa. Musiikkilukion esiintyvät ryhmät voivat toimia kulttuurilähettiläinä kansainvälisissä yhteyksissä. Musiikkilukion opiskelijat ovat aktiivisia kulttuuripalveluiden käyttäjiä, kehittäjiä ja tuottajia. MUSIIKKILUKION TUNTIJAKO Opetusministeriön 12.1.2004 (nro 194/430/2003) tekemän päätöksen mukaisesti Vaskivuoren lukion opiskelijat, jotka suorittavat vähintään 12 kurssia musiikin erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja, ovat oikeutettuja vähentämään valtioneuvoston asetuksen (955/2002) 8 §:ssä säädetystä valtakunnallisen tuntijaon pakollisten kurssien määrästä kahdeksan kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen pakollisen oppiaineen kursseista. Niissä oppiaineissa, joissa opiskelija osallistuu ylioppilastutkintoon, hänen tulee suorittaa kaikki valtakunnallisen tuntijaon mukaiset pakolliset kurssit. 110 Musiikkilukiolaisen tulee suorittaa pakollisia yleislukion kursseja 38–42, joista 1 on pakollinen valtakunnallinen musiikkikurssi. Lisäksi opiskelijan tulee suorittaa musiikin erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja 12 kurssia, joista 4 musiikkitietoa ja -historiaa sekä 3 yhteismusisointia. Näin ollen musiikin kursseja tulee opiskelijalla olla pakollisena 13 kurssia. Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroarvosanalla. Musiikkia voi opiskella soveltavina kursseina opiskelijan haluaman määrän. Opiskelijan valitseman kurssiohjelman vuoksi sama kurssi voi olla toisella opiskelijalla pakollinen ja toisella soveltava. Pakollinen valtakunnallinen kurssi MU1 Musiikki ja minä Pakolliset musiikkitiedon ja -historian kurssit MUH1 MUH2 MUH3 MUH4 Taidemusiikki Musiikki meillä ja maailmalla Rock- ja jazzmusiikki Näyttämömusiikki Pakolliset valittavat yhteismusisointi kurssit (Valittava vähintään kolme kurssia) MUK1–8 MUB1–8 MUR1–4 MUO1–4 Kuoro Big Band Rockmusiikki tai Kamarimusiikki Muut pakolliset valittavat musiikin kurssit MUS1–4 Soitonopetus MUY1–4 tai MUP1–4 Laulunopetus MUT1–4 Musiikin perusteet MUZ1–2 Jazzimprovisointi MUÄ1–2 Äänitekniikka MUH5 Musiikkiprojekti (sama kurssi kuin yleislukion MU5) 111 MUH6 MUW1–2 Musiikin lukiodiplomi (sama kuin yleislukion MU6) Musiikin työpaja PAKOLLINEN VALTAKUNNALLINEN KURSSI MU1 Musiikki ja minä Kurssilla perehdytään musiikin opiskeluun musiikkilukiossa ja tunnistetaan omia vahvuus- ja kehittämisalueita. Yhdessä tanssilukion ja medialinjan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden kanssa suunnitellaan, harjoitellaan ja esitetään show-ohjelma. PAKOLLISET MUSIIKKITIEDON- JA HISTORIAN KURSSIT MUH1 Taidemusiikki Kurssilla tutustutaan länsimaisen taidemusiikin aika- ja tyylikausiin antiikin ajoista tähän päivään asti. Kuunteluja musisointiesimerkkien kautta saadaan tietoa musiikin kehityksestä ja tärkeimmistä säveltäjistä sekä heidän teoksistaan. Konserttikäynti on osa kurssisuoritusta. MUH2 Musiikki meillä ja maailmalla Kurssilla tutustutaan suomalaiseen kansanmusiikkiin ja muihin etnisiin musiikkikulttuureihin. Opiskelijat valitsevat itse ne musiikkikulttuurit, joihin perehdytään musisoimalla ja kuuntelemalla. MUH3 Rock- ja jazzmusiikki Kurssilla syvennetään tietämystä jazzmusiikin synty- ja kehitysvaiheista osana populaarimusiikin ja -kulttuurin syntyä. Rockmusiikin ilmiöihin perehdytään soittamalla, laulamalla ja kuuntelemalla monipuolista ohjelmistoa. MUH4 Näyttämömusiikki Kurssilla tutustutaan näyttämömusiikin eri lajeihin ja musiikin käyttöön kuvallisessa ilmaisussa. Kurssisuoritukseen kuuluu käynti koulun ulkopuolisessa näyttämömusiikkiesityksessä, esimerkiksi oopperassa. PAKOLLISET VALITTAVAT KURSSIT MUK Kuoro 1–8 Lukiossa toimii kolme kuoroa: tyttökuoro, kamarikuoro ja mieskuoro. Kuoroihin pyrkiville järjestetään koelaulutilaisuudet. Kuorolaulun suorittamiseen kuuluu viikoittaisten 112 harjoitusten lisäksi äänenmuodostusta, esiintymisiä ja harjoitusleirejä. Kuorolaulukursseja voi suorittaa myös lauluyhtyeissä. MUB Big Band 1–8 Big Band -kokoonpanoon kuuluvat vaskipuhaltimet, saksofonit ja komppisoittimet. Laulusolisteja kokoonpanossa voi olla kaksi: mies ja nainen. Tarvittaessa järjestetään soitto- tai laulukoe. MUO Kamarimusiikki 1–4 Kamariyhtyeitä ovat esimerkiksi jousikvartetit ja -kvintetit sekä erilaiset duo- ja trio-kokoonpanot. Yhtyeet harjoittelevat ja esittävät eri aika- ja tyylikausien keskeisten säveltäjien tuotantoa. Myös mahdolliset säestystehtävät kuuluvat kurssin suoritukseen. MUR Rockmusiikki 1–4 Opetuksen lähtökohtana ovat rockmusiikin eri tyylilajit. Yhtyeitä kannustetaan oman tyylin löytämiseen ja oman musiikin tekemiseen. Esiintymiset ja demoäänitysten tekeminen on osa kurssia. MUS Soitonopetus 1–4 Opiskelija käy soittotunneilla valitsemallaan soittimella. Kurssin voi suorittaa käymällä soittotunneilla jossakin musiikkiopistossa tai Vaskivuoren lukion musiikkiseura ry:n järjestämillä maksullisilla soittotunneilla. Opiskelijoille pyritään järjestämään opetusta valitsemissaan instrumenteissa. Musiikkiseura järjestää opetusta ainakin seuraavissa soittimissa: viulu, alttoviulu, sello, huilu, klarinetti, saksofoni, trumpetti, kitara, basso, rummut, klassinen piano ja vapaa säestys. MUY, MUP Laulunopetus 1–4 Laulunopetuksessa opiskelijaa ohjataan löytämään oma terve ja persoonallinen äänenkäyttötapansa. Laulutekniikan perusteisiin tutustutaan monipuolisin hengitys- ja äänenkäyttöharjoituksin. Opiskelijalla on mahdollisuus valita suuntautumisvaihtoehdoksi joko klassinen laulu (MUY) tai pop-ja jazzlaulu (MUP). Klassisen laulun (MUY) opetuksessa tutustutaan eri maiden kansanlauluihin, suomalaisten ja pohjoismaisten säveltäjien laulumusiikkiin, musikaali- ja elokuvasävelmiin sekä italiankielisiin lauluihin ja saksalaisiin liedeihin. Pop- ja jazzlaulussa (MUP) ohjelmisto koostuu pop-, 113 rock- ja jazzmusiikista eri tyylilajeineen. Myös mikrofonitekniikan hallintaan kiinnitetään huomiota. Kumpaankin suuntautumisvaihtoehtoon kuuluvat esiintymiset joulu- ja kevätmatineoissa. Laulunopetuksen kursseja voi suorittaa käymällä musiikkiopiston laulutunneilla tai osallistumalla Vaskivuoren lukion musiikkiseura ry:n järjestämään maksulliseen opetukseen. MUT Musiikin perusteet 1–4 Musiikin perusteet 3 on kahden kurssin laajuinen. Muut teorian ja säveltapailun opinnot suoritetaan Vantaan tai muiden musiikkiopistojen tunneilla. MUZ Jazzimprovisointi 1–2 Kurssilla opitaan soittamaan tai laulamaan improvisoituja sooloja erityylisiin kappaleisiin. Lisäksi opiskellaan jazzmusiikille tyypillistä fraseerausta ja muotorakenteita. MUÄ1 Äänitekniikka 1 Kurssilla tutustutaan laajasti äänentoistossa tarvittaviin laitteisiin. Lisäksi opetellaan suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisten tilaisuuksien ja konserttien äänentoisto. MUÄ2 Äänitekniikka 2 Äänitekniikka 2 -kurssilla opitaan äänittämään ja miksaamaan musiikkia erityisesti studiossa. Molemmat äänitekniikan kurssit kiitettävästi suorittanut opiskelija voi saada nimityksen studiomestariksi. Studiomestari on henkilö, jolla on oikeus toimia lukion äänitysstudiossa äänitystilanteessa itsenäisesti äänittäjänä ja samalla koko nauhoituksen vastuuhenkilönä. MUH5 Musiikkiprojekti Kurssilla perehdytään musiikin käyttöön eri taidemuodoissa ja mediassa. Musiikkia esimerkiksi elokuvissa, näyttämöllä tai joukkoviestimissä tutkitaan ja tuotetaan itse. MUH6 Musiikin lukiodiplomikurssi Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa taiteellisen kokonaisuuden, josta ilmenee hänen lukioaikanaan koulussa ja muualla omaksutut musiikilliset taidot, tiedot ja osaaminen. Projektityöstä kootaan näytesalkku (portfolio) musiikin lukiodiplomin suoritusta varten. Vaihtoehtoisesti opiskelija kokoaa salkun lukioaikaisesta musiikin 114 työkansioistaan. Diplomityö arvioidaan asteikolla 1–5, kurssista suoritusmerkintä. MUW Musiikin työpaja 1–2 Workshop-kurssin aihealueet vaihtelevat vuosittain opiskelijoiden suuntautuneisuuden ja kiinnostuksen mukaan. Työpajan aiheena voi olla esim. latinalais-amerikkalainen musiikki, suomalainen kansanmusiikki tai erilaiset soitinklinikat ja demonstraatiot. MUSIIKIN OPETUKSEN JÄRJESTELYISTÄ Osa musiikkilukion opetuksesta järjestetään tuntikaavion ulkopuolella; samaan aikaan muun opetuksen kanssa tai sen päätyttyä ja viikonloppuisin sekä koulun loma-aikoina. Poikkeukselliset järjestelyt mahdollistavat musiikin erityisalojen asiantuntijoiden toimimisen oman ammattinsa ohella tuntiopettajana musiikkilukiossa. Muun opetuksen kanssa yhtä aikaa järjestettävää musiikin opetusta ovat soiton- ja laulunopetus, mieskuoro sekä kamari- ja rockmusiikin opetus. Kun opiskelija joutuu olemaan poissa muusta opetuksesta osallistuakseen samaan aikaan järjestettävään musiikinopetukseen, toimitaan seuraavasti: • Oppitunnin alkaessa opiskelija kertoo opettajalle, että hän joutuu lähtemään esimerkiksi soittotunnilleen. • Kun poistumisen aika on käsillä, opiskelija poistuu opetustilasta huomaamattomasti. • Musiikin opetuksesta palataan mahdollisimman pian takaisin oppitunnille huomaamattomasti. • Opiskelija huolehtii itse punaisen poissaolokirjan täyttämisestä. • Musiikin opettajan allekirjoituksella varustettu merkintä näytetään opettajalle oppitunnin päätyttyä. • Musiikin opettajat pyrkivät järjestämään opetuksensa niin, ettei opiskelija joudu olemaan toistuvasti poissa saman aineen opetuksesta. 115 SOITTO- JA LAULUTUNTIEN JÄRJESTÄMISEHDOT • Opetuksen järjestää Vaskivuoren lukion musiikkiseura ry. ja opetus on maksullista. • Vaskivuoren lukion musiikkiseura ry:n johtokunta vastaa opetuksen käytännön järjestelyistä. • Ongelmatilanteissa tulee asiasta riippuen ottaa yhteyttä ao. soiton-/laulunopettajaan tai musiikkilukion johtajaan. • Opetusta pyritään antamaan soittimissa ja laulussa, joihin opiskelijoita on ilmoittautunut. SOITTOTUNTIEN MÄÄRÄ JA AJAT • Oppitunteja on syyslukukaudella 15 ja kevätlukukaudella 16. • Oppitunnit ovat koulupäivän aikana, soittotuntiajat kiertävät. • Viikoittaisen soitto-/laulutunnin pituus on 25 min. • Opiskelija on itse velvollinen seuraamaan A1-oven tuulikaapissa olevalta musiikki-ilmoitustaululta, mikä on viikoittain soittotunnin aika. • Opiskelijat pitävät kirjaa soitto/laulutunneistaan nk. punaisella kirjalla, joka on pyydettäessä esitettävä myös opettajille todisteena soittotunnilla käynnistä. MAKSUT • Ilmoittautuessa opiskelija sitoutuu käymään soitto-/ laulutunneilla koko lukuvuoden ja maksamaan koko lukuvuoden lukukausimaksut. Jos opiskelija keskeyttää opintonsa kesken lukukauden, hän suorittaa koko lukukausimaksun. Perustellusta syystä maksusta voi saada palautusta musiikkiseuran johtokunnalta kirjallisella anomuksella, joka jätetään lukion kansliaan. • Maksut suoritetaan lukukausittain, pyydettäessä kahdessa erässä, laskut lähetetään opiskelijoiden kotiosoitteisiin. 116 • Musiikkiseuran johtokunta määrää lukukausimaksujen suuruuden vuosittain. Lukuvuonna 2015–2016 maksut ovat, syksy: 285 € (15x25 min.) ja kevät: 304 € (16x25 min.). • Keskeyttämisestä on ilmoitettava kolmeen paikkaan vähintään kuukautta aikaisemmin kirjallisesti: lukion kansliaan vapaamuotoisella kirjallisella ilmoituksella, musiikkiseuran taloudenhoitajalle sekä ao. opettajalle. Alaikäisellä pitää olla huoltajan suostumus keskeyttämiseen. POISSAOLOT • Poissaoloista on ilmoitettava etukäteen opettajalle vähintään kolme päivää aikaisemmin ja ellei tavoita opettajaa niin lukion kansliaan. Poissaolojen takia pitämättä jääneet oppitunnit opiskelija menettää. ARVIOINTI JA ILMOITTAUTUMINEN • Lukion opiskelijat saavat soitto-/laulutunneista kurssisuorituksen (pakollinen tai soveltava) sekä numeroarvioinnin. Keväällä järjestetään tutkinnot. • Lukuvuoden aikana esiintymistilaisuuksia. järjestetään useita • Soittotunneille ilmoittaudutaan lukuvuoden alussa erillisellä ilmoittautumislomakkeella, joita saa lukion kansliasta. Lisäksi lukion opiskelijan pitää huolehtia, että hän on valinnut ko. oppiaineen opinto-ohjelmaansa. MUUALLA SUORITETTAVAT OPINNOT Musiikin opetusta järjestetään yhteistyössä Vantaan ja muiden musiikkiopistojen sekä Vaskivuoren lukion musiikkiseura ry:n kanssa. Opiskelija voi suorittaa musiikkilukion kurssejaan osallistumalla lukioaikanaan yhteistyökumppaneiden järjestämään musiikin opetukseen. Tällaisia opintoja ovat: • soiton- tai laulunopetus (korkeintaan neljä kurssia samaa instrumenttia) • musiikin teoria-aineiden opetus (teoria-aineita voi suorittaa neljä kurssia) 117 • Yleinen musiikkitieto (vastaa musiikkilukion kurssia MUH2 Taidemusiikki) • erikseen sovittavat yhteistuotannot ja -produktiot Muualla suoritettavat yhteismusisointiopinnot eivät ole musiikkilukion opiskelijalle hyväksiluettavissa lukio-opinnoiksi. TANSSI TANSSILUKIOSSA Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä Tanssilukio 1. vk tanssijat 2. vk tanssijat 3. vk tanssijat tal1, tal3, tal4, tal3, tal4, tal6, tah1, muh1 tah1, muh1 tah1 Huomio! Kurssit TAL2, TAL3, TAL4 ja TAL5 järjestetään vain joka toinen vuosi. TAH1, TAH2 ja TAH3 järjestetään joka kolmas vuosi. Lukuvuonna 2014–2015 tanssilukion kursseista järjestetään: TAL1, TAL3, TAL4, TAL6, TAH1, MUH1. pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi Opetusministeriön 12.1.2004 (nro 194/430/2003) ja Vantaan opetuslautakunnan 11.5.2005 § 10 tekemien päätösten mukaisesti Vaskivuoren lukion opiskelijat, jotka suorittavat vähintään 12 kurssia tanssin erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja, ovat oikeutettuja vähentämään valtioneuvoston asetuksen (955/2002) 8 §:ssä säädetystä valtakunnallisen tuntijaon pakollisten kurssien määrästä kahdeksan kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen pakollisen oppiaineen kursseista. Niissä oppiaineissa, joissa opiskelija osallistuu ylioppilastutkintoon, hänen tulee suorittaa kaikki valtakunnallisen tuntijaon mukaiset pakolliset kurssit. Tanssilukiolaisen tulee suorittaa yhden valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisen musiikin kurssin (MU1) lisäksi Vaskivuoren musiikkilukion opetussuunnitelman mukainen taidemusiikki- kurssi (MUH1) sekä yhteensä 11 tanssi- tai musiikkilukion kurssia, joista kaikille yhteistä liikeilmaisua on 5 ja tanssinhistoriaa 3 kurssia. Kolme muuta erikoislukion kurssia opiskelija saa valita seuraavista •tanssin työpaja 1–3 •baletti, nyky- ja/tai jazztanssi taiteen perusopetusta 118 antavassa oppilaitoksessa 1–3 •tanssin lukiodiplomi 1 •musiikkilukion kursseja 1–3 Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numeroarvosanalla. Tanssilukiolainen voi opiskella soveltavina kursseina tanssia ja musiikkia opiskelijan haluaman määrän. PAKOLLINEN VALTAKUNNALLINEN MUSIIKIN KURSSI MU1 Musiikki ja minä Kaikille yhteisellä musiikin kurssilla etsitään jokaiselle oma tapansa toimia musiikin alueella. Laulamalla, soittamalla ja kuuntelemalla tutkitaan mahdollisuuksia olla musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana ja kulttuuripalveluiden käyttäjänä. PAKOLLISET TANSSILUKION KURSSIT MUH1 Taidemusiikki Kurssilla tutustutaan länsimaisen taidemusiikin aika- ja tyylikausiin antiikin ajoista tähän päivään asti. Kuunteluja musisointiesimerkkien kautta saadaan tietoa musiikin kehityksestä ja tärkeimmistä säveltäjistä sekä heidän teoksistaan. TAL1 Tanssi ja minä Kurssilla tutustutaan tanssilukio-opiskeluun ja tanssiryhmään. Luodaan työskentelytavat ja pohditaan omaa suhdetta tanssimiseen. Kurssilla valmistetaan esitys. TAL2 Nykytanssin perusteet Kurssilla käydään läpi nykytanssin peruselementtejä (tila, aika, voima, virtaus). Etsitään kehoon oikeaa linjausta, liikkeen puhtautta ja kokonaisvaltaista kehonhallintaa. TAL3 Liikeimprovisaatio Tutustutaan improvisaation ja erilaisten traditioiden kautta kehon luonnolliseen tapaan liikkua ja olla kontaktissa muihin. TAL4 Rytmi ja liike Kurssilla tutustutaan jazztanssin tekniikkaan ja rytmiin ilmiönä. Tuotetaan rytmejä keholla ja erilaisilla välineillä. 119 TAL5 Koreografia Tutustutaan erilaisiin tapoihin tehdä koreografiaa ja tutkitaan liikettä. Mitä, miten ja kenelle liike viestii. Työstetään pienimuotoisia tansseja. TAH1 Myyteistä moderniin Taidetanssin synty, historia ja merkitys. Tutustutaan länsimaisen taidetanssin syntyyn ja merkittävimpiin henkilöihin esihistorialliselta ajalta 1900-luvun alkuun asti. TAH2 Modernista meidän päiviin Tutustutaan länsimaiseen taidetanssin suuntauksiin ja merkittävimpiin henkilöihin 1900-luvulla. Käydään läpi tanssin nykysuuntaukset. TAH3 Taidetanssi Suomessa Suomalaisen taidetanssin kehitys ja merkitys. Tutustutaan tärkeimpiin taidetanssiin vaikuttaneisiin henkilöihin ja kartoitetaan tämän päivän suomalainen tanssin kenttä. Käydään katsomassa esityksiä. PAKOLLISET VALITTAVAT TANSSILUKION KURSSIT TAB1–3 Tanssin perustekniikka, baletti Balettia taiteen perusopetusta antavassa tanssikoulussa. Suoritusmerkintä. TAN1–3 Tanssin perustekniikka, nykytanssi Nykytanssia taiteen perusopetusta antavassa tanssikoulussa. Suoritusmerkintä. TAW1–3 Tanssin workshop Kurssi on tarkoitettu senhetkisen tanssiesityksen viimeistelyyn. Joka vuosi järjestetään yksi kurssi. Suoritusmerkintä. TAZ1–3 Tanssin perustekniikka, jazztanssi Jazztanssia taiteen perusopetusta antavassa tanssikoulussa. Suoritusmerkintä. TAL6 Tanssin lukiodiplomi Kurssilla työstetään tanssin lukiodiplomia. Työhön kuuluvat taiteellinen ja kirjallinen työ sekä portfoliotyöskentely. Lukion tanssidiplomin suorittamiseksi vaaditaan, että opiskelija on suorittanut vähintään kolme lukion tanssikurssia. Diplomityö arvioidaan asteikolla 1–5, kurssista 120 suoritusmerkintä. KUVATAIDE Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä Kuvataide 1. opintovuosi Milloin tahansa 1 (2) 6° 3’ 4’ 5’ 7° 8° 9° 10° 11° 12° 13° 14° 15° 16° 2. opintovuosi 3. opintovuosi Huomio! Kuvataiteen tarvikkeet hankitaan yhteisesti. Jokaisella kurssilla kerätään 5–10 € materiaalimaksu. Maksu suoritetaan pankkiin kurssin kahden ensimmäisen viikon aikana ja opettajalle toimitetaan kuitti suoritetusta maksusta. Tili- ja viitenumerot jaetaan opiskelijoille kurssin alussa. pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi PAKOLLISET KURSSIT KU1 Minä, kuva ja kulttuuri Kurssilla perehdytään kuvallisen ilmaisun ja kuvataiteen perusteisiin ja tehdään monipuolisia harjoitustöitä eri tekniikoilla. KU2 Ympäristö, paikka ja tila Arkkitehtuurin ja muotoilun perusteet. Ympäristön tutkiminen kuvataiteen menetelmin. SYVENTÄVÄT KURSSIT KU3 Media ja kuvien viestit Kuvaviestinnän perusteet ja kuvan vaikutuskeinot. KU4 Taiteen kuvista omiin kuviin Kuvataiteen historiaan ja tyylisuuntiin tutustumista ja oman kuvailmaisun kehittämistä. KU5 Nykytaiteen työpaja Nykytaiteeseen tutustumista toteuttaminen. ja oman projektin SOVELTAVAT KURSSIT KU6 Kuvataiteen lukiodiplomikurssi Suoritus muodostuu portfoliosta (suunnittelusta, luonnoksista ja valmiista työstä) sekä siihen liittyvästä 121 kirjallisesta tehtävästä. Opetushallitus lähettää vuosittain tehtävät. Diplomityö arvioidaan asteikolla 1–5, kurssista suoritusmerkintä. KU7 Piirustus ja maalaus Piirustus- ja maalaustehtäviä Numeroarvostelu. eri tekniikoilla. KU8 Öljyvärimaalaus Öljyvärimaalauksen perusteet. Värien käyttö ja erilaiset maalaustekniikat. Numeroarvostelu. KU9 Keramiikka ja kuvanveisto Keramiikan ja kuvanveiston harjoituksia eri materiaaleilla. Numeroarvostelu. KU10 Muotoilukurssi Muotoilun historia ja perinne. Muotoilun perusteet ja designin tutkiminen. Muotoilutehtäviä sekä vierailuja. Numeroarvostelu. KU11 Musiikkivideo Kurssilla tuotetaan oma musiikkivideo joko omaa tai muiden tekemää musiikkia käyttäen. Numeroarvostelu. KU12 Elokuvailmaisu Perehdytään elokuvan historiaan ja ilmaisukieleen ja tuotetaan erilaisia ohjelmatyyppejä ryhmissä. Numeroarvostelu. KU13 Tietokonegrafiikka ja graafinen suunnittelu Digitaalisen kuvankäsittelyn ja taiton perusteet ja ohjelmistot. Julkaisun suunnitteluprosessi ja sen toteutus. Numeroarvostelu. KU14 Valokuvaus Kurssilla tutustutaan valokuvataiteen historiaan, kuvaamiseen järjestelmäkameralla, mustavalko- ja digitaalikuvaan ja kuvien muokkaamiseen kuvankäsittelyohjelmilla. Numeroarvostelu. KU15 Valokuvauksen jatkokurssi Kurssi edellyttää KU14 kurssin suorittamista. Valokuvauksen jatkokurssilla syvennytään valokuvaukseen pitkäkestoisten projektien avulla. Omaa työskentelystä tehdään portfolio. Numeroarvostelu. 122 KU16 Taidegrafiikka Ideasta painetuksi vedokseksi. Kurssilla opiskellaan kohoja syväpainotekniikoita sekä serigrafiaa. Kurssilla painetaan mm. paitoja ja julisteita. Numeroarvostelu. LIIKUNTA Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä Milloin Liikunta 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi tahansa 1 pakollinen kurssi 2 4’ 10° 3’ 6° 12° ’ syventävä kurssi 5’ 7° 8° 9° 11° 13° 14° ° soveltava kurssi PAKOLLISET KURSSIT LI1 Taitoa ja kuntoa Kurssilla perehdytään eri vuodenaikojen keskeisiin sisä- ja ulkoliikuntamuotoihin. LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen Opiskelija syventää lajitaitojaan ja -tietojaan sekä oppii arvostamaan ja ylläpitämään terveyttä ja työkykyä. SYVENTÄVÄT KURSSIT LI3 Virkisty liikunnasta Rentouttava ja virkistävä liikunta ja stressinhallinta. Fyysisen ja psyykkisen kunnon kehittäminen. Kurssin sisältö päätetään yhdessä opiskelijoiden kanssa. LI4 Yhdessä liikkuen Tanssitaidon kehittäminen ja tapakasvatus. Vanhojen tanssien harjoittelu. LI5 Kuntoliikunta Oman tavoitteellisen kuntosali- ja kestävyysohjelman (esim. juoksu, hiihto, uinti tai niiden yhdistelmä, palloilu) suunnittelu ja toteutus. Kurssin lopuksi palautetaan raportti kurssin toteutumisesta. SOVELTAVAT KURSSIT LI6 Liikunnan lukiodiplomikurssi Liikunnan lukiodiplomikurssi edellyttää viiden liikunnan 123 kurssin suorittamista. Kurssi suoritetaan opiskelijan viimeisenä lukiovuotena. Liikuntadiplomi koostuu tutkielmasta, portfoliosta, kuntotestistä ja oman lajin suoritusnäytöstä (kisatilanne). Lukiodiplomi arvioidaan asteikolla 1–5, kurssista suoritusmerkintä. LI7 Salibandy- ja futsalkurssi Peleissä tarvittavien perustaitojen ja sääntötuntemuksen kehittäminen. Toteutetaan viikoittaisena peliharjoituksena urheilutalolla. Suoritusmerkintä. LI8 Liikunnan ohjauskurssi Kurssilla perehdytään liikuntalajien (mm. yleisurheilu, pallopelit, leikit) ohjaustaitojen kehittämiseen. Kurssin ohjauslajien sisältö päätetään yhdessä opiskelijoiden kanssa. Suoritusmerkintä. LI9 Laskettelukurssi Kouluajan ulkopuolella tapahtuvan lasketteluretken suunnittelu ja toteutus. Opiskelija vastaa kurssin kustannuksista itse. Suoritusmerkintä. LI10 Pallo- ja mailapelit Kurssilla perehdytään monipuolisesti erilaisiin pallo- ja mailapeleihin. Suoritusmerkintä. LI11 Pallo- ja mailapelien jatkokurssi Syvennetään pallo- ja mailapelikurssilla opittuja tietoja ja taitoja sekä tutustutaan muutamiin harvinaisempiin pallopeleihin mm. lacrosse, kelttiläinen jalkapallo, salamapallo. Suoritusmerkintä. LI12 Kamppailu ja kehonhallintakurssi Kurssin tarkoituksena on tutustua erilaisiin kamppailuja kehonhallintalajeihin mm. judo, nyrkkeily, kungfu ja paini. Opiskelija vastaa itse kurssin mahdollisista kustannuksista. Maksu n. 30–40 € suoritetaan kurssin alussa. Suoritusmerkintä. LI13 Retkeilykurssi Kouluajan ulkopuolella tapahtuvan maastoretken suunnittelu (teoria) ja toteutus. Opiskelija vastaa itse kurssin kustannuksista. Suoritusmerkintä. LI14 Uintikurssi Kurssilla laaditaan ja toteutetaan 8 viikon uintiohjelma. Ohjelman tavoitteena on parantaa ja monipuolistaa uinti124 tekniikoita ja uintikuntoa. Suoritetaan uintitesti kurssin alussa ja lopussa. Suoritusmerkintä. OPINTO-OHJAUS Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä Opintoohjaus 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi Milloin tahansa 0,4 3° 0,3 0,3 2’ 4° 5° Huomio! Pakollinen OP1 -kurssi kestää koko lukioajan. OP4 on kutsukurssi, jonne erityisopettaja kutsuu opiskelijat. pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi PAKOLLINEN KURSSI OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus Kurssilla käsitellään kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukioopintoihin, ylioppilastutkintoon ja jatko-opintoihin liittyviä kysymyksiä sekä kulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita. Kurssi koostuu luokkaohjaustunneista, opinto-ohjaajien infoista, vierailuista ja asiantuntijaluennoista sekä yksilöllisestä ohjauksesta. Opiskelijan tulee osallistua aktiivisesti kaikkiin edellä mainittuihin kokonaisuuksiin. Kurssi kestää koko lukio-opintojen ajan. Suoritusmerkintä. SYVENTÄVÄ KURSSI OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta Kurssin tavoitteena on syventää tietoja jatko-opinnoista ja työelämästä. Opiskelija tekee vierailuja yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja muihin jatko-opiskelupaikkoihin tai työelämän kohteisiin. Opiskelija tutustuu verkossa olevaan materiaaliin ja osallistuu vierailijoiden pitämiin esittelytilaisuuksiin. Kurssille osallistuvat opiskelijat muokkaavat kurssin sisältöjä omien mielenkiinnonkohteidensa mukaan. Kurssi suoritetaan pääsääntöisesti itsenäisesti oman opinto-ohjaajan ohjauksessa. Suoritusmerkintä. SOVELTAVAT KURSSIT OP3 Opiskelutaito Opiskelija omaksuu opiskelun suunnittelun ja tehostamisen taitoja. Kurssilla käsitellään opiskelutaitoihin kuuluvia keskeisiä asioita: tiedon hakeminen ja kriittinen 125 käsittely sekä oppimaan oppimisen taidot eri oppiaineissa. Oppitunteja pitävät sekä koulun omat opettajat että ulkopuoliset vierailijat.Kurssi on erittäin suositeltava lukiota aloittavalle opiskelijalle. Suoritusmerkintä. OP4 Opinpassi Jos lukiyksilötestissä opiskelijalla on todettu vaikea lukivaikeus, opiskelijalla on mahdollisuus osallistua yksilölliseen ohjaukseen (OP4, Opinpassi). Tästä ohjauksesta saa kurssimerkinnän, kun osallistuu ohjaukseen lukion aikana tietyn määrän. Kurssi edellyttää sitoutumista ohjaukseen ja itsenäiseen työskentelyyn. Kurssia ei ole merkitty lukujärjestykseen. Lisätietoja Opinpassista saa erityisopettajalta. Suoritusmerkintä. OP5 Kesätyöportfolio Kurssin suorittaminen edellyttää vähintään kahden viikon täysipäiväistä työskentelyä kesäloman aikana. Opiskelija pitää päivittäin kesätyöpäiväkirjaa, haastattelee työpaikan henkilöstöä, esittelee yritystä, laatii työhakemuksen ja ansioluettelon sekä kirjoittaa pohtivan esseen portfolion osaksi. Kurssia ei voi suorittaa koulutyön ohessa käydyn työn perusteella. Suoritusmerkintä. MEDIA Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä Media 1. opintovuosi MED1°, MED2°, LEH1°, RAD1°, TEL1° 2. opintovuosi RAD2°, TEL2°, RAD3°, TEL3° 3. opintovuosi MED3°, RAD3°, TEL3° Milloin tahansa LEH2°, LEH3° Huomio! Medialinjan opiskelijat ovat medialinjalle päästessään sitoutuneet suorittamaan median kursseja seuraavasti: MED1, MED2, LEH1, TEL1 ja RAD1. Näiden lisäksi opiskelija valitsee kaksi jatkokurssia lehti-, radio- tai televisiotyöstä. Kaikille lukion opiskelijoille avoimia median kursseja ovat MED3, LEH2, LEH3, RAD2, RAD3, TEL2, TEL3 kuitenkin sillä edellytyksellä, että ryhmissä on tilaa. Jos medialinjan opiskelija on suorittanut kahdeksan median kurssia, hän saa päättötodistukseen merkinnän, että on opiskellut medialinjalla. pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi 126 ° soveltava kurssi SOVELTAVAT KURSSIT LEH1 Lehtityö Kurssilla perehdytään erilaisiin juttutyyppeihin ja lehdenteon perusteisiin. Opetellaan tiedonhankintaa ja perehdytään lehtikuvan käyttöön. Kurssin aikana tuotetaan aineisto koulun lehteen ja kirjoitetaan aiheista, jotka koskettavat nuoria. Oppilaat osallistuvat myös taiton suunnitteluun. Numeroarvostelu. LEH2 Verkkolehti Perehdytään verkkojulkaisemiseen ilmiönä ja harjoitellaan jutun tekoa verkkoon. Kurssin aikana tuotetaan oma verkkolehti, jonka päivittämisestä voidaan tarvittaessa sopia. Verkkoviestinnän ominaispiirteen, vuorovaikutteisuus, välineen keveys ja matala kustannustaso ovat tarkastelun kohteena. Numeroarvostelu. LEH3 Verkkolehti ja sosiaalinen media Verkkolehti ja sosiaalisen median työvälineet. Tehdään juttuja sosiaalisen median työkaluilla. Numeroarvostelu. MED1 Median peruskurssi Kurssilla perehdytään median rakenteeseen, toimintaan ja lainsäädäntöön sekä median sisällön ja ilmaisun erityispiirteisiin. Käsitellään journalismin peruskysymyksiä, median yhteiskunnallista ja kulttuurista vaikuttavuutta. Tehdään harjoituksia eri medioista mediakritiikin keinoin. Opetellaan jutun teon alkeita. Numeroarvostelu. MED2 Mediailmaisu Perehdytään sekä sanalliseen että sanattomaan viestintään, ja niiden tulkitsemiseen. Opetellaan haastattelutekniikkaa ja esiintymisen taitoja puhe- ja improvisaatioharjoitusten avulla. Tehtävät syventävät ryhmän yhteenkuuluvuutta ja vapauttavat luovaa energiaa. Numeroarviointi. MED3 Mediadiplomi Suoritetaan valtakunnallinen mediadiplomi. Diplomi koostuu oppimispäiväkirjasta, johon sisältyy portfolio. Päättötyö tehdään opiskelijan valitsemalta median alalta. Päättötyöstä opiskelija saa erillisen arvioinnin ja arvostelun asteikolla 0–5, kurssista suoritusmerkintä. RAD1 Radiotyö 1 Opiskellaan äänenkäsittelyn perusteet. Kurssilla tutustutaan digitaaliseen tallennukseen, mikrofonin käyttöön 127 ja äänen editointiin. Tutkitaan erilaisia radio-ohjelmia ja tehdään harjoitustöitä. Numeroarvostelu. RAD2 Radiotyö 2 Opiskellaan radio-ohjelman teon peruskysymyksiä, ohjelmapolitiikkaa ja radioilmaisua. Tutustutaan jutun taustamateriaalin hankintaan, ohjelmasuunnitelman tekoon, haastatteluun, äänimateriaalin käyttöön, kielenkäyttöön sekä ohjelman editointiin. Tehdään harjoitustöitä ja tutustutaan lähetys- ja jakelutekniikkaan. Numeroarvostelu. RAD3 Radiotyö 3 Radiotyön kurssiin liittyvä harjoittelu, jonka aikana kukin opiskelija tekee erityyppisiä radiojuttuja, jotka kaikki kritikoidaan, arvioidaan ja muokataan lähetyskuntoon. Ohjelmat julkaistaan joko koulun omassa radiossa, nettiradiossa tai paikallisradiossa. Numeroarvostelu. TEL1 Televisiotyö 1 Kurssilla harjoitellaan digitaalisen videokameran käyttöä, videon editointia sekä kuvaviestinnän perusteita. Tutustutaan televisio-ohjelman teon peruskysymyksiin. Erilaisten videokoosteiden laadintaa sekä harjoitustöitä. Numeroarvostelu. TEL2 Televisiotyö 2 Opetellaan televisio-ohjelman suunnittelua. Opetellaan aineiston hankintaa, kuvausta, editointia. Musiikin, tehosteiden ja lavastuksen suunnittelua. Kurssilla tavataan alan ammattilaisia ja tehdään ekskursio televisiotoimitukseen ja -studioon. Laaditaan harjoitustöitä koulun sisäiseen tv-järjestelmään. Numeroarvostelu. TEL3 Televisiotyö 3 Televisiotyön kurssiin liittyvä harjoittelu, jonka aikana kukin opiskelija tekee erityyppisiä televisio-ohjelmia, jotka kaikki kritikoidaan, arvioidaan ja muokataan lähetyskuntoon. Ohjelmat julkaistaan koulun omassa tv-verkossa. Numeroarvostelu. 128 TIETOTEKNIIKKA Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä TietoMilloin tekniikka 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi tahansa 1° 2° 3° 4° 5° 6° 7° 8° Huomio! Tietotekniikan kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Opiskelija voi pyytää päättöarvosteluun tietotekniikasta numeroarviointia, mikäli hän on suorittanut vähintään neljä tietotekniikan kurssia. pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi SOVELTAVAT KURSSIT AT1 Tietotekniikan käyttötaito Kurssi on hyödyllistä ottaa heti lukion alussa. Kurssin tarkoituksena on tasoittaa oppilaiden tietoteknisissä valmiuksissa ilmeneviä eroja ja antaa siten yhtenäinen pohja lukio-opintoja varten. Suoritusmerkintä. AT2 Tietotekniikan käyttötaito 2 (Verkkokurssi) Tietotekniikan käyttötaitokurssin jälkeen ohjelmien käyttötaitokurssilla perehdytään tarkemmin ohjelmien käyttöön. Suoritusmerkintä. AT4 Web-ohjelmointi 1 Kurssilla perehdytään dynaamisten www-sivujen luomiseen käyttäen apuna PHP-kieltä ja Dreamweaverohjelmaa. Suoritusmerkintä. AT5 Web-ohjelmointi 2 Kurssilla luodaan PHP- ja MySQL-kielillä dynaamisia www-sivuja, jotka hyödyntävät MySQL-tietokantaa. Suoritusmerkintä. AT6 Linux-ohjelmointikurssi Kurssi käsitellään Linux-käyttöjärjestelmän perusteita. Suoritusmerkintä. AT7 Tietokoneen toiminnan ja tietoliikenteen perusteet Kurssilla tutustutaan tietokoneen toiminnan perusteisiin sekä tietoliikenneverkkojen käsitteistöön ja palveluihin. Kurssilla opiskellaan myös algoritmisen ohjelmoinnin perusteita. Suoritusmerkintä. 129 AT8 Ylläpitokurssi Kurssin opiskelijat osallistuvat johonkin tietotekniikan projektiin. Painopisteenä kurssin opiskelussa on itse tekeminen ja itsenäinen työskentely tietotekniikan parissa. Suoritusmerkintä. Vaskivuoren lukio suosittelee Helsingin yliopiston järjestämää kokonaan etäopiskeluna suoritettavaa kaikille avointa verkkokurssia tietokoneohjelmoinnista (MOOC). Kurssi on tehtäväperustainen siten, että oppimateriaali ”opettaa itse itsensä” tehtävistä saatavan automaattisen palautteen kautta. Kurssi vastaa sisällöltään, toiminnaltaan ja vaatimuksiltaan täsmällisesti Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen kursseja Ohjelmoinnin perusteet (5 op) ja Ohjelmoinnin jatkokurssi (4 op). Opiskelija voi saada opiskelupaikan tietojenkäsittelytieteen laitokselta suoraan tämän kurssin suorittamisen kautta. Vaskivuoren lukio hyväksyy MOOC-kurssin suorituksen myös osaksi lukion opintosuoritusta. TEATTERI Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä Musiikkiteatteri Milloin tahansa pakollinen kurssi 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi TEI1°, TEI2° IT1°-3° IT4°-6°, TEI4° PRO1°–6°, VAV1°, TEI1°, TEI2°, TAK1°–3° ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi SOVELTAVAT KURSSIT TEI1 Teatteria kaikille Kurssilla käsitellään teatteri-ilmaisun menetelmin omaa esiintyjyyttä ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Aiheita ammennetaan arjesta ja omista havainnoista. Oppiminen tapahtuu teatterileikkien, -harjoitusten ja -improvisaation keinoin. Teatteri-ilmaisun peruskurssi keskittyy oman ilmaisun ja luovan ajattelun tutkimiseen ja kehittämiseen yhdessä toimien. Kurssiin voi sisältyä kirjallisia tehtäviä ja opintokäyntejä. Suoritusmerkintä. 130 TEI2 Teatteri 2, Harjoitellaan kohtaus - fiktio näyttelijässä ja näyttämöllä Kurssilla valmistetaan pienimuotoisia esityksiä, kuten pienoisnäytelmiä, kohtauksia, juontoja tai muita ohjelmanumeroita. Kurssi kehittää opiskelijan kokonaisilmaisua sekä vahvistaa kykyä luoda fiktiivisiä tilanteita, toimia fiktiivisissä tilanteissa ja analysoida niitä. Kurssi kartuttaa näyttämöllisiä taitoja, kykyä lukea esitystekstejä ja näyttämöllistä toimintaa. Näyttelemisen lisäksi opiskelija toimii myös jollakin muulla teatterin tekemisen osa-alueella, kuten esimerkiksi puvustuksessa, lavastuksessa tai tuotannossa. Kurssiin voi sisältyä kirjallisia tehtäviä ja opintokäyntejä. Suoritusmerkintä. TEI4, Teatterin lukiodiplomi Teatterin lukiodiplomi koostuu taiteellisesta ja kirjallisesta osiosta. Diplomin suorittamisen tavoitteena on kokemus taiteellisesta oppimisprosessista ja julkinen esitys. Opiskelija valmistaa ryhmässä tai yksin esityksen tai opinnäytteen, jossa hän osoittaa teatteritaiteellista osaamistaan. Ennen lukiodiplomin suorittamista opiskelijalla tulee olla suoritettuina vähintään kolme teatterikurssia, joista yhden tulisi olla teatterikirjallisuuteen tai teatteritietoon keskittyvä. Teatterin lukiodiplomin voi suorittaa näyttelijäntyöstä, käsikirjoittamisesta, ohjaamisesta tai näiden yhdistelmästä. Diplomityö arvioidaan asteikolla 1–5. Suoritusmerkintä. IT1–3 , IT4–6 Musiikkiteatteri, musikaaliproduktio Musiikkiteatteri kursseille, joilla harjoitellaan ja esitetään musikaali, opiskelija voi osallistua toiselta vuosikurssilta lähtien suoritettuaan kaksi lukion teatterikurssia, käytännössä TE11 ja TE12. Musiikkiteatteriproduktioiden tyylilajit vaihtelevat vuosittain. Musiikkiteatterikurssit ovat integroivia kursseja, joiden toteuttamiseen voi kuulua esittävästä teoksesta riippuen tanssia, kuvataidetta, äidinkieltä, näyttämövalaistusta, äänitekniikkaa, mideasekä musiikkiaineita. Harjoituksia on kahdesti viikossa, viikonloppuisin ja koulun loma-aikoina. Musiikkiteatteria voi suorittaa lukioaikana korkeintaan 6 kurssia. Yhteen produktioon osallistumisesta saa 1–3 kurssisuoritusta. VAV1 Näyttämövalaistus Kurssilla opetellaan käyttämään näyttämövalolaitteita. Kurssin suorittamiseen kuuluu koulun juhlissa ja esityksissä valosuunnittelun ja valojen hoitaminen. Suoritusmerkintä. 131 TAK1–3 Tanssia kaikille Kurssilla tutustutaan nykytanssin tekniikkaan sekä liikeimprovisaatioon. Kurssi sopii vasta-alkajille ja tanssin harrastajille. Joka vuosi järjestetään yksi kurssi. Suoritusmerkintä. PRO1–6 Produktio Kurssin voi suorittaa osallistumalla erilaisiin koulussa toteutettaviin projekteihin. Opiskelijat valitaan kursseille projektin luonteen mukaan koe-esiintymisten, projektin vetäjien pyynnön tai ilmoittautumisten perusteella. Projektissa työskentely voi sisältää ilmaisun eri muotoja (soitto, laulu, sävellys, sovitus, tanssi, tekniikka, tuotanto, lavastus, puvustus, kuvaus, leikkaus jne.), tietokoneohjelmointia yms. kyseisen projektin tavoitteiden mukaan. Suoritusmerkintä. URHEILUVALMENNUS Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä Urheiluvalmennus; VJA, VJÄ, VML, VKE, VSA Milloin 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi tahansa 1° 2° 3° 4° 5° 6° 7° 8° Huomio! Urheiluvalmennus on tarkoitettu tavoitteellisesti kilpaurheiluun suuntautuville opiskelijoille. Valmennus tapahtuu yhteistyössä lajivalmentajien kanssa. Valmennusta pyritään järjestämään mm. jääkiekossa, jalkapallossa, salibandyssä ja kestävyyslajeissa esimerkiksi uinti, hiihto, suunnistus, triathlon. Opiskelija voi halutessaan suorittaa kahdeksan (8) valmennuskurssia lukion aikana. Ensimmäisenä ja toisena opiskeluvuonna opiskelija suorittaa kolme valmennuskurssia / vuosi ja kolmantena opiskeluvuonna kaksi kurssia. Opiskelija sitoutuu valmennuskurssin lajiharjoitteluun vähintään lukuvuodeksi kerrallaan (= 3 kurssia/lukuvuosi). pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi SOVELTAVAT KURSSIT VJA1–8 Jalkapallovalmennus Valmennuksessa keskitytään perus- ja pelitaitojen kehittämiseen erityisesti pienpelien, nopeus- ja tekniikkaharjoitusten avulla. Harjoitukset tukevat seuroissa tapahtuvaa harjoittelua. Valmennusryhmä pelaa pelejä ja osallistuu turnauksiin. Suoritusmerkintä. 132 VJÄ1–8 Jääkiekkovalmennus Harjoituksissa keskitytään henkilökohtaisten taitojen kehittämiseen. Harjoitukset tukevat seuroissa tapahtuvaa harjoittelua. Pelataan pienpelejä, pelejä ja osallistutaan turnauksiin. Suoritusmerkintä. VML1–8 Muodostelmaluisteluvalmennus Harjoittelun tarkoituksena on kehittää muodostelma- ja taitoluistelijoiden lajissa vaadittavia kunto- ja taitoominaisuuksia. Harjoittelu tukee ja tapahtuu yhteistyössä Etelä-Vantaan Taitoluistelijoiden kanssa. Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan kilpailuihin ja tapahtumiin. Suoritusmerkintä. VKE1–8 Kestävyysvalmennus Lajeina mm. uinti, hiihto, suunnistus ja triathlon. Harjoitukset tukevat eri kestävyyslajeissa tarvittavia taito- ja kestävyysominaisuuksia. Valmennussuunnitelma toteutetaan yhteistyössä opiskelijan oman valmentajan kanssa. Opiskelija kirjaa harjoitukset harjoituspäiväkirjaan, joka palautetaan jakson päätteeksi. Suoritusmerkintä. VSA1–8 Salibandyvalmennus Harjoituksissa keskitytään henkilökohtaisten taitojen kehittämiseen ja pelikäsityksen parantamiseen. Toiminta tukee seuroissa tapahtuvaa harjoittelua. Ryhmä pelaa erilaisia pelejä ja osallistuu turnauksiin. Suoritusmerkintä. MUUT KIELET Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä Muut kielet Milloin tahansa KK1°-5°, IA1°-3°, LA1°-2°, KJ1°-2° pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi SOVELTAVAT KURSSIT KKI1–5 Kiinan kieltä ja kulttuuria Mandariinikiina on maailman puhutuin kieli, jonka merkitys kasvaa koko ajan. Kursseilla opiskellaan käytännönläheistä kiinan puhekieltä ja peruskirjoitusmerkkejä monipuolisin menetelmin. Suoritusmerkintä. IA1–3 Italia Kursseilla opiskellaan italian kielen alkeet. Kurssi 133 järjestetään yhteistyössä Martinlaakson lukion kanssa. Suoritusmerkintä. LA1–2 Latina Latinaa pidetään monien kielten ”äitinä”. Nykyään sitä käytetään kansainvälisenä kielenä esimerkiksi lääke-, laki-, kasvi- ja eläintieteessä. Kursseilla opiskellaan latinan kielen alkeet. Samalla tutustutaan antiikin Rooman historiaan ja kulttuuriin Suoritusmerkintä. KJ1–2 Japani Kursseilla opiskellaan japanin kielen alkeet ja tutustutaan opintokäynneillä japanilaiseen kulttuuriin. Oppitunnit järjestetään tuntikaavion ulkopuolella. Suoritusmerkintä. YHTEISTOIMINNALLISET KURSSIT Suositus kurssien suoritusjärjestyksestä Yhteistoiminnalliset kurssit Milloin tahansa pakollinen kurssi 1. opintovuosi 2. opintovuosi 3. opintovuosi TUR1°, KAN1° TUR2°, KAN2° KKT1°, USA1°, NU1°–2°, NY1 , OPI1°, TII1° NVT1°, AKV1°, TUT1°, OPP1°, LF1°–3°, RO1° ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi SOVELTAVAT KURSSIT TUR1–2 Tutor-kurssi Tutor-kurssilla ykkösvuosikurssilaisista koulutetaan uusien opiskelijoiden ohjaajia ja opastajia. Kurssin suorittamiseen kuuluu koulun esittelytilaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen, uusien opiskelijoiden vastaanottaminen ja opastaminen. Aktiivisella osallistumisella tutortoimintaan myös 2. lukuvuoden aikana opiskelija voi saada TUR2-kurssin. Tutoreiden ohjaajana toimii lukion opinto-ohjaaja. Suoritusmerkintä. KAN1–2 Kansainvälisyyskurssi Kansainvälisyyskurssi on soveltava kurssi lukion 1. ja 2. vuosikurssilaisille. Kurssilaiset osallistuvat koulun kansainväliseen toimintaan mm. kantamalla vastuuta vierailujen järjestelyistä, (tiedottamalla kouluyhteisölle opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla, kutsumalla vierailevia puhujia, järjestämällä eri maita sekä valtioiden ja kulttuurien välistä suvaitsevaisuutta edistäviä järjestöjä koskevia päivänavauksia, teemapäiviä ja näyttelyitä.). 134 Suoritusmerkintä. KKT1 Kiinan kulttuurin tuntemus Kiina on maailman väkirikkain maa, jonka vaikutusvalta maailmassa kasvaa kovaa vauhtia. Samalla kiinalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan tunteminen on entistä tärkeämpää. Useita oppiaineita (historia, uskonto, filosofia, maantiede, taideaineet, liikunta) integroivan Kiinakurssin tavoitteena on laajentaa ja syventää Kiina-tuntemustamme. Suoritusmerkintä. USA! USA! ”Kuinka iso on Grand Canyon? Miksi Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin 2003? Entinen presidentti George W. Bush oli metodisti – eli mikä? Mikä oli Martin Luther Kingin suuri unelma? USA! USA! -kurssilla tutustutaan Yhdysvaltoihin poikkitieteellisesti. Pääpaino on historialla mutta maahan tutustutaan myös maantieteen, kirjallisuuden, populaarikulttuurin ja uskonnon kautta. Numeroarviointi. NU1 Nuorisovaltuustotoiminta 1 Kurssin tavoitteena on oman kotikaupungin hallintoon perehtyminen ja yleisen yhteiskuntatietouden kasvu. Kurssin aikana tehdään arvio omasta nuorisovaltuustotyöstä ja muusta vaikuttamisesta. Nuori kokoaa omaa portfoliota nuorisovaltuustotoiminnastaan. Suoritusmerkintä. NU2 Nuorisovaltuustotoiminta 2 Kurssin aikana osallistutaan joko erityiseen projektiin tai tehdään oma kirjallinen tutkielma suomalaisen yhteiskunnan tai kansainvälisen yhteisön toimintatavoista. Tutkielman aihe hyväksytään ja arvioidaan nuorisovaltuustossa. Suoritusmerkintä. NY1 Nuori yrittäjyys Tarkoitus on, että kurssilla opiskelijat perustavat pieniä yrityksiä. Kurssi on yhteinen Martinlaakson lukion ja Mercurian kanssa. Opetus Martinlaakson lukiossa. Suoritusmerkintä. OPI1 Opiskelijakuntakurssi Opiskelijakunnan hallituksen toimintaan aktiivisesti osallistumalla opiskelija voi suorittaa opiskelijakuntakurssin. Opiskelijakunnan toimintaa ohjaa opiskelijakunnan toimintasuunnitelma, joka on hyväksytty osaksi vuotuista koulun lukuvuosisuunnitelmaa. Opiskelijakunta työs135 kentelee yhteistyössä rehtorin ja opettajien kanssa myönteisen ja viihtyisän ilmapiirin luomiseksi kouluyhteisöömme. Opiskelijakunnan ohjaajana toimii lehtori Matti Airaksinen. Suoritusmerkintä. TII1 Tiimityön kurssi Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa tiimityön kurssi osallistumalla aktiivisesti jonkin tiimin toimintaan lukioaikana. Kurssin suoritus määräytyy tiimin vetäjän määräämistä osa-alueista. Suoritusmerkintä. NVT1 Nuorten vapaaehtoisuustyön kurssi Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen yhteinen kurssi, jossa tutustutaan ja osallistutaan vapaaehtoistyöhön. Tavoitteena on lisätä opiskelijan kykyä ymmärtää erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä ja nähdä itsensä osana erilaisia yhteisöjä. Järjestetään yhteistyössä Vantaankosken seurakunnan kanssa. Suoritusmerkintä. AKV1 Liikennekasvatus, autokoulukurssi Autokoulukurssin suorittamiseen kuuluu henkilöautokortin lisäksi osallistuminen kahdelle lukiossa järjestettävälle luennolle. Ajokortti on tuotava nähtäväksi koulun kansliaan. Luennot järjestetään kerran vuodessa, yleensä keväällä. Luentojen sisällöt ovat: menettely onnettomuustilanteessa ja huomaavaisuus liikenteessä. Mikäli autokoulu järjestää vastaavat luennot, niiden korvaavuudesta on sovittava erikseen lukion kanssa. Pelkällä ajokortilla ei saa kurssisuoritusta. Suoritusmerkintä. TUT1 Tutkielmakurssi Kurssin tavoitteena on oppia hankkimaan, arvioimaan ja tulkitsemaan tietoa. Tutkielmakurssin suorittaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä aineopettajan kanssa. Kurssi voi olla oppiainerajat ylittävä tutkielmatyö. Suoritusmerkintä. OPP1 Oppimaan Kurssilla vahvistetaan eri oppiaineiden opiskelutaitoja. Kurssi kertyy opiskelijalle lukioaikana eri oppiaineiden tukiopetukseen osallistumisesta. Myös opiskelijahuoltohenkilöstöllä käynnit huomioidaan. Opiskelijalla on vihreä opintokirja, jonka saa kansliasta. Suoritusmerkintä. LF1–3 Lamerfest Kurssilla järjestetään Lamerfest-mediatapahtuma, jossa on mahdollisuus oppia median eri osa-alueita tekemisen kautta. Kurssi järjestetään kouluajan ulkopuolella. 136 Aikaisempaa osaamista ei tarvita. Lisätietoja osoitteesta www.lamerfest.org. Suoritusmerkintä. RO1 Ryhmänohjaus Kurssi toteutuu lukionkäynnin aikana. Opiskelijat osallistuvat joka viikko ryhmänohjaustuokioihin ja ryhmänohjaustunneille. Ryhmänohjaustuokioiden sisällöt on kirjattu lukuvuosittain ryhmänohjauksen vuosikelloon. Ryhmänohjaaja antaa opiskelijalle suoritusmerkinnän kolmannen opiskeluvuoden III jakson päättyessä, mikäli opiskelija on säännöllisesti osallistunut ryhmänohjaukseen. Suoritusmerkintä. Muut kurssit SOVELTAVA KURSSI Muu Muualla suoritettu kurssi Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla pääsääntöisesti lukioaikana suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Päätös muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista. Rehtori päättää muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta. Suoritusmerkintä. YLIOPPILASTUTKINTO YLIOPPILASTUTKINNON YLEISOHJEET Ylioppilaskokeet järjestetään kaksi kertaa vuodessa lautakunnan lähemmin määrääminä päivinä. Syksyllä ylioppilaskokeet ovat syys–lokakuussa ja keväällä tekstitaidon koe ja kielten kuullun ymmärtämiskokeet helmikuussa ja kirjalliset kokeet maalis–huhtikuussa. Kokelaan on ilmoittauduttava tutkintoon kirjallisesti kutakin tutkintokertaa 137 varten erikseen lukion rehtorin hyväksymää lomaketta käyttäen. Ilmoittautuminen tutkintoon on sitova. Tutkinnon rakenne Ylioppilastutkinto on lukion päättötutkinto. Lukio-opiskelijan tulee osallistua koko tutkintoon eikä vain yksittäisiin kokeisiin. Ylioppilaskokelaan on suoritettava neljä pakollista koetta. • Kaikille yhteinen pakollinen koe on äidinkieli ja kirjallisuus tai suomi toisena kielenä -oppimäärän mukainen koe, muut kolme pakollista koetta kokelas valitsee seuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja yksi reaaliaineissa järjestettävä koe. • Neljästä pakollisesta kokeesta vähintään yksi on suoritettava A-tason kokeena, joka voi olla pitkä matematiikka tai A-tason kieli • Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi suorittaa yhden tai useampia ylimääräisiä kokeita. • Koko tutkinnon voi suorittaa yhdellä kertaa, jos tutkintoon ei sisälly kahta vierasta A-kieltä. • Tutkinnon voi myös suorittaa ajallisesti hajautettuna kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Kokelas voi yhdellä tutkintokerralla osallistua vain yhteen pitkään oppimäärään perustuvaan vieraan kielen kokeeseen. Kahden A-kielen (paitsi A-ruotsin) kirjoittajat joutuvat siis hajauttamaan tutkintonsa. Kolmannen opiskeluvuoden syksyllä kannattaa osallistua vahvemman A-kielen kokeeseen ja seuraavana keväänä toisen A-kielen kokeeseen. Jos ensimmäiseen pitkän kielen kokeeseen osallistuu vasta kolmannen opiskeluvuoden keväällä, jää toisen pitkän kielen koe seuraavaan syksyyn. Osallistumisoikeus Opiskelijalla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen, kun hän on opiskellut ennen kokeeseen osallistumistaan vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Opiskelijalla on oikeus osallistua vieraan kielen lyhyen oppimäärän kokeeseen, kun hän on opiskellut vähintään 138 kolme lukiokurssia tätä kieltä. Ylioppilastutkinnon koetehtävät laaditaan pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärien mukaisesti. Vain poikkeustapauksessa kannattaa ylioppilaskirjoitukseen osallistua ilman, että on opiskellut myös oppiaineen syventävät kurssit. Tällainen on mahdollista esim. silloin, jos opiskelija on hankkinut vastaavat tiedot jollain muulla tavalla. Eritasoiset kokeet Kokelas voi valita lukio-opintojensa laajuudesta riippumatta kahden eri vaikeustasoisen kokeen välillä matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja yleisimmin opetetuissa vieraissa kielissä kuitenkin siten, että vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa on suoritettava vaativampi koe. Tutkintoon saa kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa. Kokelaan tutkintoon voi kuulua vain yksi pakollinen vieraan kielen koe ja yksi pakollinen reaaliaineissa järjestettävä koe. Lyhyeen oppimäärään perustuvan vieraan kielen kokeita voi suorittaa enintään kaksi yhden tutkintokerran aikana. Kokelaan ilmoittautuessa tekemä kokeen tason valinta on sitova. Hyväksytysti suoritetun kokeen tasoa ei voi vaihtaa kesken tutkinnon suorittamisen. Myös kokelaan tekemä valinta kokeen pakollisuudesta tai ylimääräisyydestä on sitova. Sähköisiin ylioppilaskokeisiin valmistautuminen Ylioppilaskoe muuttuu sähköiseksi vaiheittain vuosina 2016–2019. Ensimmäiset sähköiset ylioppilaskokeet ovat tulossa syksyllä 2016 ja kevääseen 2019 mennessä kaikki kokeet tehdään sähköisesti. Sähköinen ylioppilaskoe tehdään tietokoneella, ja vastaukset tallennetaan verkkoon. Jokainen sähköistä koetta tekevä kokelas tarvitsee siis kokeen ajaksi käyttöönsä henkilökohtaisen päätelaitteen, jolla hän suorittaa kokeen. Syksyn 2016 ylioppilastutkintoon osallistuvista pääosa on aloittanut lukio-opinnot syksyllä 2014. Sähköiset kokeet eri oppiaineissa: Syksyn 2016 tutkinto •Saksa, pitkä oppimäärä •Saksa, lyhyt oppimäärä 139 •Maantiede •Filosofia Kevään 2017 tutkinto •Ranska, pitkä oppimäärä •Ranska, lyhyt oppimäärä •Yhteiskuntaoppi •Psykologia Ylioppilastutkintolautakunnan valtakunnallinen Digabiprojekti vastaa ylioppilastutkinnon sähköistämisestä. Lisätietoja osoitteesta: https://digabi.fi/. ILMOITTAUTUMINEN Opiskelijat ilmoittautuvat ylioppilastutkintoon sekä Wilmassa, että paperilomakkeella. Kevään kirjoituksiin ilmoittaudutaan marraskuussa ja syksyn tutkintoon ilmoittaudutaan toukokuun loppuun mennessä. Tarkat päivämäärät rehtori ilmoittaa vuosittain. Ylioppilastutkintoon ilmoittautuneille opiskelijoille jaetaan tarkempia ohjeita sisältävät oppaat ennen ylioppilaskirjoituksia. Ilmoittautuminen evankelis-luterilaisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon tai elämänkatsomustiedon ainereaalin kokeeseen ei ole sidoksissa mahdolliseen uskontokunnan tai uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyteen, mutta pakolliset kurssit on ko. aineesta oltava suoritettu. Ilmoittautuminen tutkintoon on sitova. Koe, johon kokelas on ilmoittautunut, mutta johon hän on ilman erityisen painavaa syytä jäänyt saapumatta, katsotaan hylätyksi. Ylioppilastutkintolautakunta voi erityisen painavasta syystä mitätöidä kokelaan ilmoittautumisen hakemuksen perusteella. Opiskelu tai työskentely kotimaassa tai pelkkä asevelvollisuuden suorittaminen ei ole peruste ilmoittautumisen mitätöimiselle. Ilmoittautumisen mitätöinti ei pidennä tutkinnon suorittamiselle säädettyä aikaa. TUTKINTOMAKSUT Ylioppilaskirjoituksiin osallistumisesta kokelaat maksavat tutkintomaksut ylioppilastutkintolautakunnalle. Keväällä 2015 perusmaksu oli 14 € ja koekohtainen maksu 28 €. Kokelas, joka suorittaa ylioppilastutkinnon ajallisesti hajautettuna, maksaa perusmaksun jokaisena tutkin140 tokertana, jona hän osallistuu kokeisiin. Maksu on ulosottokelpoinen. Tutkintoa tai erillisiä kokeita suorittamaan ilmoittautunut kokelas on velvollinen maksamaan ylioppilastutkintoon liittyvät maksut. Maksua ei palauteta, vaikka ei osallistuisikaan tutkintoon. Perusmaksu on maksettava myös silloin, kun ennen kokeiden alkamista on todettu, että tutkintoon ilmoittautunut kokelas ei täytäkään osallistumiselle asetettuja vaatimuksia. ERITYISTILANTEET YLIOPPILASTUTKINNOSSA Erityistilanteita ylioppilaskirjoituksissa ovat lukihäiriö, vieraskielisyys, sairaus, vamma tai puoltolauseen huomioiminen sekä äkillinen sairastuminen. Kaikki ohjeet ja määräykset löytyvät täältä: www.ylioppilastutkinto.fi → Ylioppilastutkinto → Määräykset ja ohjeet. Ylioppilastutkintolautakunta on antanut yksityiskohtaisia ohjeita seuraavasti: •Kuulovammaiset kokelaat •Luku- ja kirjoitushäiriön huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa •Vieraskieliset kokelaat •Sairauden, vamman tai puoltolauseen huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa Tässä opinto-oppaaseen on koottu vain keskeisimmät ohjeet tiivistetysti. Lukihäiriö Jos ylioppilaskokelaalla on lukihäiriö ja kokelas tai hänen huoltajansa haluaa, että lukihäiriö otetaan ylioppilastutkinnossa huomioon, hänen tulee itse hankkia tarvittavat lausunnot. Opiskelija voi lukihäiriön asteen mukaan saada ylioppilaskirjoituksissa joko hakea arvosanan korotusta tai erityisjärjestelyitä. Jos lukihäiriö on lievä, hän voi hakea arvosanan korotusta yhdessä kokeessa. Pistemäärän korotus tehdään silloin, kun pistemäärä sijoittuu hyvin lähelle ylempää arvosanaa. Jos lukihäiriö on keskivaikea tai vaikea, kokelas saa hakea koetilanteen erityisjärjestelyjä. 141 Erityisjärjestelyjä on esimerkiksi kahden tunnin lisäaika ylioppilaskokeessa. Vaskivuoren lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille järjestetään vapaaehtoinen lukiseula, jonka avulla kartoitetaan mahdollisia viitteitä lukihäiriöstä. Tulosten perusteella erityisopettaja tekee yksilöllisen lukitestin, jolla lukihäiriö voidaan todeta. Erityisopettaja pitää lukuvuoden alussa infon, jossa hän kertoo, millaisissa tapauksissa on hyvä osallistua lukiseulaan. Tästä tulee lukuvuoden alussa opiskelijoille ja huoltajille Wilma-viesti, jossa kerrotaan myös tarkemmin lukiseulasta. Lukiseulaan ja yksilölliseen lukitestiin voi osallistua tarpeen mukaan myöhemminkin. Seuloja järjestetään kaksi kertaa vuodessa (syyskuussa ja helmikuussa), ja tarkat ajat on merkitty opinto-oppaan kalenteriin. Hae lukilausunnot ajoissa! Opiskelijan on ryhdyttävä hakemaan lukilausuntoa ja/tai erityisjärjestelyjä hyvissä ajoin ennen ensimmäistä ylioppilaskirjoituskertaansa. Kevään 2017 kirjoituksia varten lausuntoja on haettava heti elokuusta 2016 alkaen. Syksyn 2017 yo-kirjoituksia varten lausuntoja on alettava hakea myös jo syyslukukauden 2016 alussa. Lopullisen lukilausunnon saamiseksi opiskelijan on esitettävä esseitä/kirjoitelmia ja haettava lausuntoja vähintään kahdelta opettajalta ja tavattava rehtori. Tämän vuoksi lukilausunnon hakeminen on aloitettava ajoissa. Opiskelijan (tai hänen huoltajansa) on otettava yhteyttä erityisopettajaan lopullisen lukilausunnon saamiseksi seuraavasti: •kevään tutkintoa 2016 varten viimeistään elokuun 30. päivänä 2015. •HUOM! Syksyn 2016 tutkintoa varten elokuusta 2015 alkaen. •HUOM! Kevään 2017 tutkintoa varten tammikuusta 2016 alkaen. Rehtori hakee ylioppilastutkintolautakunnalta lupaa erityisjärjestelyihin. Kun tarvittavat lausunnot ja erityis142 järjestelyhakemus ovat valmiita, rehtorilta on varattava aika erityisjärjestelyhakemuksen allekirjoitukseen syksyn tutkintoa varten ennen 15. huhtikuuta ja kevään tutkintoa varten ennen 15. marraskuuta. HUOM! Päivämäärät pohjautuvat ylioppilastutkintolautakunnan antamiin määräaikoihin. Lautakunta ei jousta antamistaan määräajoista. Päävastuu lukilausunnon hankkimisesta on opiskelijalla ja huoltajalla. Lisätietoja lukilausunnosta Lisätietoja lukilausunnon saamisesta ja hakemusten täyttämisestä saa erityisopettaja Arja Koposelta, erityisen tuen yhteysopettaja Tuija Tikkaselta sekä opinto-ohjaajilta. Opiskelija voi hankkia lukilausunnon myös muulta asiantuntijalta (psykologilta tai puheterapeutilta), tai hänellä voi olla jo aiemmin hankittu lausunto (ei vanhempi kuin peruskoulun yhdeksännen luokan aikana hankittu). Näissäkin tapauksissa opiskelijan tulee hankkia kahden opettajan lausunnot omasta lukiostaan. Aikataulu on sama kuin yllä mainittu erityisjärjestelyjen hakemiseksi. HUOM! Lukion lukilausunto on tarkoitettu vain ylioppilaskirjoituksia varten. Se ei ole varsinaisen lukihäiriön lukidiagnoosi. Selvitys vieraskielisyydestä Jos kokelas on vieraskielinen tai hän on esimerkiksi käynyt pitkään koulua ulkomailla ja hän haluaa, että tämä otetaan huomioon arvostelussa, ylioppilastutkintolautakuntaan täytyy lähettää asiasta selvitys. Vieraskielisyysselvityksiä käsittelevä valiokunta voi harkintansa mukaan esittää arvosanan nostamista yhdessä kokeessa, jos kokelaan saama pistemäärä sijoittuu riittävän lähelle ylempää arvosanaa. Vieraskielisyysselvityksen hankkimiseksi opiskelijan tulee ottaa yhteyttä äidinkielen opettajaansa tai suomi toisena kielenä -opettajaan. Vieraskielisyyslausunto on jätettävä ilmoittautumisen yhteydessä. Sairauden, vamman tai puoltolauseen huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa Jos ylioppilaskokelaalla on sairaus tai vamma ja kokelas tai hänen huoltajansa haluaa, että se otetaan ylioppilastutkinnossa huomioon, hänen tulee hankkia lääkärintodistus tai 143 muu asiaa selvittävä puoltolause. Sairaalle tai vammaiselle kokelaalle voidaan hakemuksesta myöntää erityisjärjestelyjä ylioppilastutkinnon kokeiden suorittamista varten tai sairaus tai vamma voidaan ottaa arvostelussa huomioon lopullista arvosanaa määrättäessä. Jos kokelaan erityisen vaikea elämäntilanne halutaan otettavaksi ylioppilastutkinnossa huomioon, siitä tulee hankkia selvitys tai puoltolause lukion rehtorilta tai asiantuntijalta. Kokelaan erityisen vaikeaa elämäntilannetta koskeva selvitys tai puoltolause voidaan ottaa arvostelussa huomioon lopullista arvosanaa määrättäessä. Erityisjärjestelyhakemus on syytä tehdä viimeistään silloin, kun kokelas ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Hakemus kirjoitetaan lautakunnan laatimalle lomakkeelle. Hakemukseen on liitettävä erikoislääkärin lausunto sairaudesta tai vammasta. Hakemukset toimitetaan rehtori Eira Kasperille syksyn tutkinnon osalta ennen 20. marraskuuta ja kevään tutkinnon osalta ennen 20. huhtikuuta. Erityisjärjestelyjä voi hakea myös hajautetun tutkinnon ollessa kesken, mikäli niiden tarpeellisuus havaitaan hajautetun tutkinnon aloittamisen jälkeen. Tarkempaa tietoa erityistilanteista ylioppilaskokeessa löydät: www.ylioppilastutkinto.fi → Määräykset ja ohjeet → Kuulovamman, lukihäiriön, sairauden, vamman ja vieraskielisyyden huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa. Äkillinen sairastuminen ylioppilaskirjoitusten aikana Jos kokelas sairastuu äkillisesti ennen ylioppilastutkinnon kokeita tai kokeiden aikana, niin hänen tulee ottaa mahdollisimman pian yhteyttä rehtoriin tai terveydenhoitajaan. Rehtori ottaa yhteyttä lautakuntaan mahdollisten erityisjärjestelyjen saamiseksi. Kokelas voi saada suullisen luvan erityisjärjestelyihin, ja kokelaan tulee lukion rehtorin välityksellä lähettää hakemus ja lääkärintodistus lautakuntaan heti, kun se on mahdollista. 144 AIKATAULUT 2015–2016 SYKSYN 2015 YLIOPPILASTUTKINNON KOEPÄIVÄT Kuullunymmärtämiskokeet maanantai 7.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä klo 8.30 tiistaina 8.9. keskiviikko 9.9. ruotsi A- ja B-taso vieras kieli, pitkä oppimäärä (A) klo 8.30 englanti klo 11.00 saksa klo 13.00 klo 15.00 ranska venäjä / espanja vieras kieli lyhyt oppimäärä (C) klo 8.30 klo 11.00 klo 13.00 klo 14.00 klo 15.00 saksa ranska espanja englanti venäjä/italia HUOM! Kuullunymmärtämiskokeissa tultava koululle aamun ensimmäiseen kokeeseen klo 8.10 mennessä ja muihin kokeisiin 30 minuuttia aikaisemmin. Kirjalliset kokeet perjantai 11.9. maanantai 14.9. äidinkieli, tekstitaidon koe psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia 145 keskiviikko 16.9. perjantai 18.9. maanantai 21.9. keskiviikko 23.9. perjantai 25.9 maanantai 28.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti, ranska, saksa, espanja, venäjä) toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä äidinkieli, esseekoe ja suomi toisena kielenä -koe matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto vieras kieli, lyhyt oppimäärä (saksa, ranska, espanja, venäjä, italia, englanti) HUOM! Kirjallisiin kokeisiin on tultava Urheilutalolle viimeistään klo 8.15. KEVÄÄN 2016 YLIOPPILASTUTKINNON KOEPÄIVÄT Kirjallinen koe perjantai 12.2. äidinkielen tekstitaidon koe Kuullunymmärtämiskokeet maanantai 15.2. tiistai 16.2. vieraskieli, pitkä oppimäärä (A) klo 8.30 englanti klo 11.00 klo 13.00 klo 15.00 saksa ranska venäjä / espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä klo 8.30 keskiviikkona 17.2. ruotsi A- ja B-taso vieras kieli, lyhyt oppimäärä (C) 146 klo 8.30 klo 11.00 klo 13.00 klo 14.00 klo 15.00 saksa ranska espanja englanti venäjä/italia HUOM! Kuullunymmärtämiskokeissa tultava koululle aamun ensimmäiseen kokeeseen klo 8.10 mennessä ja muihin kokeisiin 30 minuuttia aikaisemmin. Kirjalliset kokeet maanantaina 14.3. keskiviikkona 16.3. perjantaina 18.3. maanantaina 21.3. keskiviikkona 23.3. keskiviikkona 30.3. perjantai 1.4. äidinkielen esseekoe ja suomi toisena kielenä -koe uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti, ranska, saksa, espanja, venäjä) toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia vieras kieli, lyhyt oppimäärä (saksa, ranska, espanja, venäjä, italia, englanti) HUOM! Kirjallisiin kokeisiin on tultava Urheilutalolle viimeistään klo 8.15. PRELIMINÄÄRIKOKEET Preliminäärit ovat Vaskivuoren lukion järjestämät ylioppilaskirjoitusten kenraaliharjoitukset. Preliminäärit järjestetään tammikuun lopussa ja helmikuun alussa. Eräissä 147 oppiaineissa kokeet ovat valtakunnalliset. Preliminäärikokeeseen päättyvät kurssit: ÄI9, MAA16, MAB9 ja KE6. Muissa oppiaineissa, joissa järjestetään kertauskurssi abiturienteille, pidetään kurssin lopussa preliminäärikoe soveltuvin osin kurssin tai kurssikokeen aikana. Preliminääriin voivat osallistua vain ne opiskelijat, jotka osallistuvat kurssin opetukseen tai suorittavat kurssin itsenäisesti. Koe alkaa klo 9.00 ja päättyy klo 15.00, kokeesta saa poistua aikaisintaan klo 12.00. Kokelaat voivat noutaa ruokasalista välipalan ennen kokeen alkua klo 8.30–9.00. YLIOPPILASKIRJOITUKSIIN VALMENTAVA TILAISUUS Ennen ylioppilaskirjoituksia järjestettävät valmentautumistilaisuudet auttavat opiskelijaa valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin. Ylioppilaskirjoituksiin valmennus syksyllä • kertauskurssit osassa kurssitarjottimesta) oppiaineita (valitaan • mikäli kertauskurssia ei järjestetä, niin ylioppilaskirjoituksiin valmentavat erilliset tilaisuudet, joihin ilmoittaudutaan Wilman 7. jaksoon lukuvuoden 2015 –2016 ensimmäisen kouluviikon aikana ▷▷ syksyn 2015 valmentavat tilaisuudet järjestetään 4.9.2015 mennessä ▷▷ opettaja ilmoittaa valmennustilaisuuksien tarkat alkamisajat ja paikat, sekä antaa tarvittavat ohjeet valmennukseen osallistuville opiskelijoille Wilman välityksellä Ylioppilaskirjoituksiin valmennus keväällä • kertauskurssit (valitaan kurssitarjottimesta) ja • lukulomalla järjestettävät ylioppilaskirjoituksiin val148 mentavat erilliset tilaisuudet, joihin ilmoittaudutaan Wilman 7. jaksoon ennen III jakson koeviikon alkua ▷▷ kevään 2016 valmentavat tilaisuudet järjestetään 29.2.–11.3.2016 ▷▷ Kevään valmentavat tilaisuudet on merkitty opinto-oppaan kalenteriosaan ▷▷ opettaja ilmoittaa valmennustilaisuuksien tarkat alkamisajat ja paikat, sekä antaa tarvittavat ohjeet valmennukseen osallistuville opiskelijoille Wilman välityksellä YLIOPPILASTUTKINNON KOETYYPIT Äidinkielen ja kirjallisuuden koe Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on kaksiosainen, ja kokeet järjestetään kahtena eri koepäivänä. Kokelaan tulee osallistua samalla tutkintokerralla kumpaankin kokeeseen, jotta hän voi saada hyväksytyn arvosanan. Kokelaan äidinkielen arvosana määräytyy kokeiden painotetun yhteispistemäärän perusteella. • Tekstitaidon kokeella tutkitaan kokelaan erittelevää ja päättelevää lukutaitoa ja kielellistä ilmaisua. Koe on kuuden tunnin mittainen. Aineistona tekstitaidon kokeessa on erilaisia asiatekstejä, joiden pituus voi vaihdella, esimerkiksi artikkeleja, uutisia, mielipidekirjoituksia, katkelmia erilaisista teoksista. Tehtäviä tekstitaidon kokeessa on viisi, joista kokelas valitsee enintään kolme. • Esseekokeella testataan kokelaan ajattelun kehittyneisyyttä, kielellistä ilmaisukykyä ja kokonaisuuksien hallintaa. Koe on kuuden tunnin mittainen. Aineistona esseekokeessa on erilaisia asiatekstejä, kaunokirjallisia tekstejä sekä mahdollisesti muuta aineistoa, esimerkiksi kuvia, tilastoja tai taulukoita. Osa tehtävistä on aineistopohjaisia, mutta tehtävänantona voi olla myös pelkkä otsikko. Kokeessa on vähintään 12 tehtävää, joista kokelas valitsee yhden. 149 Suomi toisena kielenä –koe Kokelas, jonka äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, voi ylioppilastutkinnossa korvata pakollisen äidinkielen kokeen suomi toisena kielenä -kokeella. Vaikka vieraskielinen kokelas olisi opiskellut äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaan, hän voi kirjoittaa suomi toisena kielenä -kokeen. Osallistumisoikeus on selvä, jos väestörekisterissä kokelaan äidinkieleksi ilmoitetaan muu kuin suomi tai ruotsi. Muissa tapauksissa tarvitaan erillisiä selvityksiä. Vieraan kielen koe Vieraan kielen koe järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason, pitkän ja lyhyen oppimäärän, mukaisena englannin, saksan, ranskan, venäjän ja espanjan kielessä. Pitkään oppimäärään perustuvalla kokeella tarkoitetaan peruskoulun ala-asteelta alkavan kielen (A1 tai A2) oppimäärään perustuvaa koetta. Lyhyeen oppimäärään perustuvalla kokeella tarkoitetaan lukiossa alkavan kielen (B3) oppimäärään perustuvaa koetta. Kokelas saa lukioopinnoistaan riippumatta valita, kumman tason mukaiseen kokeeseen hän osallistuu. Vieraan kielen lyhyessä oppimäärässä ei ole valtakunnallisesti määriteltyjä pakollisia kursseja. Koska lukion opetussuunnitelman perusteissa kuitenkin on määritelty lyhyen kielen päättövaiheen osaamisen taso, lähtökohtana kokeen laadinnassa on lukion B3-kielen kahdeksan kurssia. Kokelas voi samalla tutkintokerralla osallistua vain yhteen vieraan kielen kokeeseen, joka perustuu pitkään oppimäärään. Lyhyeen oppimäärään perustuvia vieraan kielen kokeita voi suorittaa enintään kaksi yhden tutkintokerran aikana. Matematiikan koe Kokelas saa tutkinnossa suorittaa pitkään tai lyhyeen oppimäärään perustuvan matematiikan kokeen riippumatta siitä, minkä oppimäärän mukaan hän on matematiikkaa lukiossa opiskellut. Pitkän ja lyhyen matematiikan kokeessa on kummassakin 15 tehtävää, joista vastataan enintään kymmeneen. Tehtävät voivat sisältää useita osia [merkittynä esimerkiksi a), b) jne.], jolloin kaikkien kohtien käsittely kuuluu 150 tehtävän täydelliseen suoritukseen. Pitkän matematiikan kokeessa tehtävistä kaksi voi olla ns. tähtitehtäviä, jotka ovat muita vaativampia ja niiden suorittaminen edellyttää laajempaa käsittelyä. Tähtitehtävät merkitään tehtävänumeron edessä olevalla tähdellä, ja ne sijoitetaan tehtäväsarjan loppuun. Nämä kaksi tehtävää arvostellaan asteikolla 0–9, muut 13 tehtävää arvostellaan asteikolla 0–6. Kokelas voi vastata molempiin tähtitehtäviin mutta silti korkeintaan kymmeneen tehtävään. Ainereaali Kokelas voi halutessaan suorittaa vain yhden reaaliaineen kokeen tai useampia kokeita. Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkintoa hajauttamalla voi halutessaan osallistua useamman reaaliaineen kokeeseen. Tehtäviä ja vastauksia (tehtävien määrä / vastausten enimmäismäärä) on eri aineissa seuraavasti: toisena koepäivänä psykologia filosofia historia fysiikka biologia 10/6 10/6 10/6 13/8 12/8 toisena koepäivänä evankelis-luterilainen uskonto / ortodoksisen uskonto / elämänkatsomustieto yhteiskuntaoppi kemia maantiede terveystieto 10/6 10/6 12/8 10/6 10/6 Kussakin reaaliaineen kokeessa on kaksi erityisen vaativaa jokeritehtävää. Nämä kaksi tehtävää arvostellaan asteikolla 0–9, muut tehtävät arvostellaan asteikolla 0–6. Kokelas voi vastata molempiin jokeritehtäviin mutta niiden tulee sisältyä vastausten maksimimäärään. 151 KOKEEN UUSIMINEN JA TUTKINNON TÄYDENTÄMINEN • Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa kyseisen kokeen tutkintokertaa välittömästi seuraavan kolmen tutkinnon aikana. Jollei hylättyä koetta saada tässä ajassa hyväksytysti suoritetuksi, on ylioppilastutkinnon kaikki kokeet uusittava. Hylättyä pakollista koetta uusiessa voi halutessaan osallistua eri oppimäärän kokeeseen, mutta tässä on huomioitava se, että tutkinnon pakollisiin kokeisiin täytyy kuulua yksi pitkän oppimäärän koe. • Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hylätyn ylimääräisen kokeen tasoa ei koetta uusittaessa voi vaihtaa. • Hyväksyttyä pakollista ja ylimääräistä koetta saa yrittää korottaa vain yhden kerran ilman aikarajoitusta. Tämä koskee myös ainereaalissa suoritettavia yksittäisiä reaaliaineen kokeita. Ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö voi ilman aikarajoitusta osallistua tutkintoon myös sellaisessa aineessa, jonka suoritusta hän ei ole aiemmin yrittänyt. Tällöin on kyse tutkinnon täydentäjästä. Tutkintoa voi täydentää jo suoritetun oppiaineen eritasoisella kokeella. Tutkintoa voi täydentää sen jälkeen, kun tutkinto on suoritettu. KOKEIDEN TULOKSET JA ARVOSTELU Tulokset Niille kokelaille, jotka on hyväksytty pakollisissa kokeissa ja jotka saavat lukion päättötodistuksen, lautakunta antaa ylioppilastutkintotodistuksen. Todistus annetaan sinä tutkintokertana, jolloin kaikki pakolliset kokeet on hyväksytysti suoritettu. 152 Kokeiden arvostelu Koulun omat opettajat suorittavat kaikkien kokeiden alustavan arvostelun. Ylioppilastutkintolautakunnan sensorit arvostelevat kaikki suoritukset uudelleen ja antavat niistä pistemäärän kussakin ainejaoksessa yhteisesti päätettyjen arvostelukriteerien mukaisesti. Arvosanojen pisterajat lautakunta päättää sitten, kun arvostelutyö on saatu päätökseen, kullakin tutkintokerralla erikseen. Eri arvosanojen suhteelliset osuudet lautakunta pyrkii pitämään perättäisinä vuosina jokseenkin samoina. Kompensaatio Jos kokelas saa hylätyn yhdessä pakollisessa kokeessa, hän voi saada kuitenkin ylioppilastutkintotodistuksen kompensaation avulla. Hylätyt suoritukset on eri oppiaineissa tason mukaan jaettu neljään luokkaan, joista käytetään merkintöjä i+ tai i tai i- tai i=. Kokelaan kustakin hyväksytystä pakollisesta ja ylimääräisestä kokeesta (myös kaikista reaaliaineen kokeista) saamastaan arvosanasta annetaan kompensaatiopisteitä seuraavasti: laudatur 7, eximia 6, magna 5, cum laude 4, lubenter 3 ja approbatur 2. Kokelaan saamat kompensaatiopisteet lasketaan yhteen ja kompensaatioon tarvitaan pisteitä seuraavasti: i+ i i– i= 12 kompensaatiopistettä 14 kompensaatiopistettä 16 kompensaatiopistettä 18 kompensaatiopistettä Kompensaatiossa otetaan huomioon vain tutkintotodistukseen kuuluvat arvosanat, tutkintoa täydentämällä ei voi kompensoida hylättyä koetta. Tarkistusarvostelu Lautakunnan päätöksiin ei voi hakea muutosta valittamalla. Kokeiden arvostelua koskevaan lautakunnan päätökseen saa hakea lautakunnalta tarkistusarvostelun toimittamista. Kirjallinen hakemus tulee jättää lukion rehtorille 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin kokelaan on ollut mahdollista saada arvostelun tulos tietoonsa. Opetusministeriö vahvistaa maksun, joka peri153 tään tarkistusarvostelun suorittamisesta. Tarkistusarvostelumaksu keväällä 2015 oli 50 € / koe. Vilppi Jos kokelas syyllistyy vilppiin tai vilpin yritykseen tai muulla tavalla törkeästi rikkoo käyttäytymisellään tutkintojärjestystä, kaikki kyseisen tutkintokerran kokeet katsotaan hylätyiksi. Ylioppilastutkintotodistuksen saamisen ehdot Opiskelija ei voi saada ylioppilastutkintotodistusta, vaikka hän olisi läpäissyt ylioppilaskirjoitukset, ellei hän saa lukion päättötodistusta. Ylioppilastutkintotodistuksen kopiot, käännökset sekä koesuoritukset Ylioppilastutkintolautakunnasta voit tilata kopioita koesuorituksistasi sekä kaksoiskappaleita ja käännöksiä ylioppilastutkintotodistuksistasi. Voit tehdä ja maksaa tilauksen ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivujen kautta. Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivu Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta, http://www. ylioppilastutkinto.fi, voi käydä katsomassa kaikki ylioppilastutkinnon kokeisiin liittyvät määräykset ja ohjeet. Ohjeisiin kannattaa perehtyä huolella, sillä kokelas on itse vastuussa ylioppilastutkintoon liittyvien määräyksien ja suoritusohjeiden noudattamisesta osallistuessaan tutkintoon. YLIOPPILASKIRJOITUSTEN PISTERAJAT Ks. seuraavan sivun taulukko. 155 ÄI S2 MAA MAB RUA RUB ENA SAA RAA VEA EAA SAB2 RAB2 VEB3 EAB3 UE ET FI PS HI YH FY KE BI GE TE Laudatur 2015 87 186 56 53 256 248 273 270 273 270 275 276 269 269 275 34 32 31 32 34 34 41 41 42 34 30 2014 87 187 56 52 257 246 268 281 279 274 274 275 265 270 282 32 33 32 32 34 34 42 43 41 33 30 Eximia 2015 72 172 43 44 226 215 250 240 250 251 249 236 237 230 242 27 27 25 26 28 29 34 31 33 28 25 2014 73 172 44 42 234 214 244 255 260 248 247 245 237 237 257 26 27 25 26 28 29 33 37 35 27 25 Magna 2015 61 157 32 37 197 185 224 201 229 218 225 207 210 205 210 22 20 20 21 23 25 29 24 26 23 21 2014 62 158 35 33 209 185 220 230 236 218 227 219 208 205 224 21 22 20 21 23 25 25 31 29 23 21 Cum laude 2015 2014 51 50 137 139 22 26 29 24 170 180 154 155 191 191 169 200 204 211 183 180 201 200 170 186 180 180 174 178 182 194 17 16 16 17 16 15 16 16 18 18 20 21 23 17 17 24 19 22 19 19 17 17 Lubenter 2015 41 114 14 20 142 124 157 138 174 154 173 138 150 150 150 12 12 11 12 13 16 17 11 13 15 13 2014 40 110 19 16 149 125 156 170 184 150 176 155 150 152 165 11 13 11 12 14 17 11 16 16 15 13 Approbatur 2015 2014 30 28 89 90 9 13 12 9 107 118 106 99 125 121 120 124 115 121 120 112 120 120 116 122 120 117 118 117 120 127 9 8 9 9 8 7 9 8 9 9 12 12 12 8 7 10 9 10 11 11 10 10 B4 107 humanistiset aineet B3 B1 101 matematiikka wc wc pukuvarasto 148 var 108 humanistiset aineet paja 123 varasto 102 matematiikka A2 wc wc wc wc wc työtila 109 opett. valovarasto 129 132 musiikki harjoittelu siiv . keskus 133 musiikki harjoittelu wc wc wc 147a inva - wc 110 humanistiset aineet hissi työtila 128b näyttämö 135 aula C 106 matematiikka 112 humanistiset aineet 105 matematiikka 111 humanistiset aineet 128a auditorio 103 104 opettajien matematiikka A1 152a 134 ruokasali 138 keittiö D4 D5 113 114 humanistiset aineet humanistiset aineet 138 kouluisäntä 151 musiikki 150 musiikki kiint. varasto 152b musiikki 177 vss 4 199 jätekatos 164 aula wc inva wc wc wc lepo 181 186 183 odotustila 166 kielistudio kielivarasto 196 sos tilat vss 3 terv.hoitaja 179 180 terv.hoitaja 178 hammaslääk. hammaslääk. D1 176 172 167 kielet 168 opo 169 170 opo opo 171 opo psykologi kuraattori 173 174 hammaslääk. 175 varasto hammaslääk. ma-bi 224 kemia 204 fysiikka 208 209 224a var. kemian lab. av-studio 212 fysiikan lab. 211 biologian lab. 225 210 var 205 fysiikka 207 monistus 226 ma-bi hissi opettajien työtila 206 auditorio 253 232 tv-radio kanslia 227 opettajien työtila rehtori var. 227a tietotekniikka 228 opettajien huone terassi varasto 229 pimiö 222 musiikkijohto apulais- erityisrehtori opettaja kuvataide 230 kuvataide 221 musiikki 217 musiikki 252 digistudio 231 kielet 266 wc wc wc wc kielet 272 aula wc/inva wc/inva siivous 278 opett. työtila kielistudio 267 268 kielet varasto kielet 270 271 kielet KOOSTE VASKIVUOREN LUKION KURSSITARJONNASTA oppiaine kurssit pakollinen kurssi ’ syventävä kurssi ° soveltava kurssi Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, venäjä tai somali äidinkielenä Ruotsi, A-kieli Ruotsi, B1-kieli Englanti, A-kieli Espanja, A-kieli Espanja, B3-kieli Ranska, A-kieli Ranska, B2-kieli Ranska, B3-kieli Saksa, A-kieli Saksa, B2-kieli Saksa, B3-kieli Venäjä, A-kieli Venäjä, B-kieli Matematiikka, pitkä Matematiikka, lyhyt Biologia Maantiede Fysiikka 1 2 3 4 5 6 7’ 8’ 9’ 10° 11° 12° 13° 1 2 3 4 5 6 8’ 9’ 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 7’ 8’ 9° 10° 0° 1 2 3 4 5 6’ 7’ 8° 9° 10° 1 2 3 4 5 6 7’ 8’ 9° 0° 11° 12° 1 2 3 4 5 6 7’ 8’ 1’ 2’ 3’ 4’ 5’ 6’ 7’ 8’ 9° 1 2 3 4 5 6 7’ 8’ 1’ 2’ 3’ 4’ 5’ 6’ 7’ 8’ 1’ 2’ 3’ 4’ 5’ 6’ 7’ 8’ 1 2 3 4 5 6 7’ 8’ 9° 10° 1’ 2’ 3’ 4’ 5’ 6’ 7’ 8’ 9° 10° 1’ 2’ 3’ 4’ 5’ 6’ 7’ 8’ 9° 10° 1 2 3 4 5 6 1’ 2’ 3’ 4’ 5’ 6’ 7’ 8’ 9° 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11’ 12’ 13’ 14° 15° 16° 17° 18° 19° 20° 21° 0° 1 2 3 4 5 6 7’ 8’ 9° 10° 11° 1 2 3’ 4’ 5’ 6° 7° 1 2 3’ 4’ 5° 6° 8° 1 2’ 3’ 4’ 5’ 6’ 7’ 8’ 9° 10° 11° 12° 13° Kemia Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Islamin uskonto Katolinen uskonto Elämänkatsomustieto Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Terveystieto Musiikki yleislukiossa Musiikki musiikkilukiossa Tanssi tanssilukiossa Kuvataide Liikunta Opinto-ohjaus Media Lehtityö Radiotyö Televisiotyö Tietotekniikka Musiikkiteatteri Produktio Näyttämövalaistus Teatteri-ilmaisu Tanssia kaikille Jalkapallovalmennus Jääkiekkovalmennus Muodostelmaluisteluvalmennus Kestävyysvalmennus 1 2’ 3’ 4’ 5’ 6° 7° 1 2 3 4’ 5’ 6° 7° 1 2 3 4’ 5’ 1 2 3 1 2 3 1 2 3 4’ 5’ 1 2’ 3’ 4’ 5° 6° 1 2 3 4 5’ 6’ 7° 8° 1 2 3’ 4’ 5° 6° 1 2’ 3’ 4’ 5’ 6° 7° 8° 1 2’ 3’ 4° 1 (2) 3’ 4’ 5’ 6° mu1 muh1 muh2 muh3 muh4 lisäksi muut vaadittavat kurssit, ks. tuntijako tal1 mu1 muh1 tal2–5 tah1– 3 tal6 1 (2) 3’–5’ 6°–16° 1 2 3’ 4’ 5’ 6°–14° 1 2’ 3° 4° 5° 1° 2° 3° 1° 2° 3° 1° 2° 3° 1° 2° 3° 1° 2° 3° 4° 5° 6° 7° 8° 1° 2° 3° 4° 5° 6° 1° 2° 3° 4° 5° 6° 1° 1° 2° 1° 2° 3° 1° 2° 3° 4° 5° 6° 7° 8° 1° 2° 3° 4° 5° 6° 7° 8° 1° 2° 3° 4° 5° 6° 7° 8° 1° 2° 3° 4° 5° 6° 7° 8° Salibandyvalmennus Kiinan kieltä ja kulttuuria Italia Latina Japani Tutor-kurssi Kansainvälisyyskurssi Kiinan kulttuurin tuntemus USA! USA! Nuorisovaltuustotoiminta Nuori yrittäjuus Opiskelijakuntakurssi Tiimityön kurssi Nuorten vapaaehtoisuustyön kurssi Liikennekasvatus (autokoulu) Tutkielmakurssi Oppimaan-kurssi Lamerfest RO-kurssi Muu-kurssi 1° 2° 3° 4° 5° 6° 7° 8° 1° 2° 3° 4° 5° 1° 2° 3° 1° 2° 1° 2° 1° 2° 1° 2° 1° 1° 1° 2° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 1° 2° 3° 1° 1° Kurssien sisällöt sekä ohjeellinen suoritusaikataulu löytyvät opinto-oppaan sivulta 63, kohdasta ”Lukioopinnot” → ”Kurssikuvaukset”. Tehtävä: Tutustu huolellisesti kurssikuvauksiin ja ohjeellisiin suoritusaikatauluihin. Sijoita kurssit, jotka aiot lukioaikana suorittaa, seuraavilla sivuilla olevaan Kurssisuunnitelmataulukkoon oikeille paikoilleen. Huomaa, että lukion kurssivalinnat pohjautuvat ylioppilaskirjoitussuunnitelmaan. Jotta osaat valita ylioppilaskirjoitusten kannalta tarkoituksenmukaisia kursseja, sinun tulee ensin miettiä, mitä aineita haluat kirjoittaa ja milloin (tavallisesti joko osa 3. syksyllä ja osa 3. keväällä tai kaikki 3. keväällä). Ohjausta henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimiseen saat omalta opoltasi sekä ryhmänohjaajaltasi ja aineenopettajilta. Varmista lopuksi, että suunnitelmassasi on 75 kurssia ja että kurssivalintasi ovat yleis-/musiikki-/tanssilukion tuntijaon (opinto-opas: sivu 40, ”Lukio-opinnot” → ”Opetussuunnitelma”) mukaiset. Huom! Ylioppilaskokeet perustuvat kunkin aineen pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Niiden valitseminen ja suorittaminen on ylioppilaskirjoituksissa menestymisen kannalta erittäin tärkeää. Venäjä, B-kieli Matematiikka, pitkä Matematiikka, lyhyt Venäjä, A-kieli Saksa, B3-kieli Saksa, B2-kieli Saksa, A-kieli Ranska, B3-kieli Ranska, B2-kieli Ranska, A-kieli Espanja, B3-kieli Espanja, A-kieli Englanti, A-kieli Ruotsi, B1-kieli Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä Äidinkieli ja kirjallisuus. venäjä tai somali äidinkielenä Ruotsi, A-kieli Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Kurssisuunnitelmataulukko 1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna yo aika Opinto-ohjaus Liikunta Kuvataide Tanssi tanssilukiossa Musiikki musiikkilukiossa Musiikki yleislukiossa Terveystieto Psykologia Yhteiskuntaoppi Historia Filosofia Elämänkatsomustieto Katolinen uskonto Islamin uskonto Ortodoksinen uskonto Evankelisluterilainen uskonto Kemia Fysiikka Maantiede Biologia 1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna yo aika Salibandyvalmennus Kestävyysvalmennus Muodostelmaluisteluvalmennus Jääkiekkovalmennus Jalkapallovalmennus Tanssia kaikille Teatteri-ilmaisu Näyttämövalaistus Produktio Musiikkiteatteri Tietotekniikka Televisiotyö Radiotyö Lehtityö Media 1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna Yhteensä RO-kurssi Lamerfest Oppimaan Tutkielmakurssi Liikennekasvatus (autokoulu) Nuorten vapaaehtoistyön kurssi Tiimityön kurssi Oppilaskuntakurssi Nuorisovaltuustotoiminta USA! USA! Kiinan kulttuurin tuntemus Kansainvälisyyskurssi Tutor-kurssi Japani Latina Italia Kiinan kieltä ja kulttuuria 1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna Aika Kurssi 2 3 4 8 2. 3. 4. 5. 8. 7. 6. 1 1. Ma 12.8.2015–4.10.2015 I jakso 6 (13.45—15.00) ro 13.15—13.35 2 7 5 Ti 5 1 6 3 4 Ke 8 1 7 3 4 To 8 2 6 7 5 Pe Aika Kurssi 2 3 4 8 2. 3. 4. 5. 8. 7. 6. 1 1. Ma 5.10.2015–29.11.2015 II jakso 6 (13.45—15.00) ro 13.15—13.35 2 7 5 Ti 5 1 6 3 4 Ke 8 1 7 3 4 To 8 2 6 7 5 Pe Aika Kurssi 2 3 4 8 2. 3. 4. 5. 8. 7. 6. 1 1. Ma 30.11.2015–7.2.2016 III jakso 6 (13.45—15.00) ro 13.15—13.35 2 7 5 Ti 5 1 6 3 4 Ke 8 1 7 3 4 To 8 2 6 7 5 Pe Aika Kurssi 2 3 4 8 2. 3. 4. 5. 8. 7. 6. 1 1. Ma 8.2.2016–10.4.2016 IV jakso 6 (13.45—15.00) ro 13.15—13.35 2 7 5 Ti 5 1 6 3 4 Ke 8 1 7 3 4 To 8 2 6 7 5 Pe Aika Kurssi 2 3 4 8 2. 3. 4. 5. 8. 7. 6. 1 1. Ma 11.4.2016–4.6.2016 V jakso 6 (13.45—15.00) ro 13.15—13.35 2 7 5 Ti 5 1 6 3 4 Ke 8 1 7 3 4 To 8 2 6 7 5 Pe Vaskivuoren lukion visio
© Copyright 2024