1 Toimintaohjelma neuvolatyölle, kouluja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle 2013 – 2016 2 Sisältö 1. 2. Taustaa Resurssit 2.1. Vastuuhenkilöt ja tehtävät 2.2. Äitiysneuvola 2.3. Lastenneuvola 2.4. Kouluterveydenhuolto 2.5. Opiskeluterveydenhuolto 2.6. Perhesuunnitteluneuvola 2.7. Suun terveydenhuolto 3. Palveluiden järjestäminen Raision ja Ruskon alueilla 3.1. Terveystarkastukset 3 4 4 5 5 5 6 6 6 7 7 4. Lasten, nuorten ja perheiden eri palveluprosessien vastuut ja toiminnot 4.1. Toiminnan yhteensovittaminen 4.2. Monialainen yhteistyö 10 5. Kehittämistavoitteet valtuustokaudelle 16 6. Toimintaohjelman seuranta ja arviointi 17 11 13 3 1. Taustaa Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan valtioneuvoston asetuksen 338/2011 tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden, alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset kunnallisessa terveydenhuollossa ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä sekä yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Asetusta sovelletaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 15, 16, ja 17 §:ssä tarkoitettuihin neuvolapalveluihin, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin sekä lasten ja nuorten ehkäisevään suun terveydenhuoltoon. Tavoitteena on, että toimintaohjelma on osa kunnan laajempaa toiminta- ja taloussuunnitelmaa, joka laaditaan valtuustokausittain. Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueen väestö saa samantasoiset, eri väestöryhmien tarpeiden mukaiset palvelut yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset järjestetään Raision ja Ruskon alueella siten, että alle kouluikäisen lapsen, oppilaan, opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarpeet tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. Tällä toimintaohjelmalla luodaan runko eritasoisiin tarpeisiin vastaaviin yhdenmukaisiin palveluihin. Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueen toimintaohjelmassa neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle kuvataan ytimekkäästi Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueen terveystarkastusten keskeinen sisältö, terveysneuvonnan periaatteet, erilaiset menetelmät ja käytänteet sekä monialaiseen yhteistyöhön liittyvät palvelut, erityisenä painopisteenä nivelvaiheet (siirtyminen palvelusta toiseen). Toimintaohjelman kokoamisesta on vastannut perusterveydenhuolto. Ohjelma on laadittu yhteistyössä Raision kaupungin perhepalveluiden tulosalueen ja sivistyskeskuksen kanssa. Toimintaohjelman laadinnassa on hyödynnetty yhteistoiminta-alueen aiempia toimintamalleja sekä myös Raision kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman linjauksia ja periaatteita. Toimintaohjelma julkaistaan Raision kaupungin ja Ruskon kunnan www-sivuilla. 4 2. Resurssit Asetuksen mukaisten palveluiden järjestäminen vaatii riittävää henkilöstöresursointia toteuttamaan laadukasta asiakastyötä. Raision kaupungin osalta terveydenhoitajien määrää lisättiin 3,5:lla vuosien 2010 ja 2011 aikana vastaamaan asetuksen tarpeita. Lääkärityöpanosta lisättiin samanaikaisesti yhdellä lääkärillä. Maahanmuuttajien äitiys- ja lastenneuvolatyöhön on Raision kaupungissa resursoitu omat terveydenhoitajat. Terveysneuvonnan henkilöstötyöpanos on yhteensä 20,5 terveydenhoitajaa ja 2,9 lääkäriä. 2.1. Vastuuhenkilöt ja tehtävät Vastaava terveydenhoitaja Raision sosiaali- ja terveyskeskus puhelin 044 7971903 Ylihoitaja Raision sosiaali- ja terveyskeskus puhelin 044 7971436 Johtava ylilääkäri Raision sosiaali- ja terveyskeskus puhelin 044 7971694 Vastaava terveydenhoitaja toimii myös terveysneuvonnan tulosyksikkövastaavana, jonka tehtävänä on tulosyksikön toiminta- ja taloussuunnitelmien laatiminen yhdessä johtavan ylilääkärin ja ylihoitajan kanssa. Tulosyksikkövastaava huolehtii siitä, että terveystarkastukset ovat yhdenmukaisia ja tasalaatuisia yhteistoiminta-alueella. Johtava ylilääkäri ja ylihoitaja vastaavat siitä, että toimintaa koskevat asiat käsitellään lautakunnassa. Vuosittaisten seurantaraporttien laadinnasta vastaa ylihoitaja yhdessä tulosyksikkövastaavan kanssa. Tilastoinnin kehittäminen tapahtuu yhteistyössä IT-tukihenkilöiden kanssa. 5 2.2. Äitiysneuvola Lääkintöhallituksen ohjekirjeen no 2/1988 mukaan äitiysneuvolassa kokopäiväisellä terveydenhoitajalla saa olla enintään 80 synnyttävää asiakasta vuodessa. Yhdellä lääkärillä äitejä saa olla vastuullaan enintään 800. Seuraavassa taulukossa on kuvattu Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueen äitiysneuvoloiden henkilökuntamitoitus henkilötyövuosina (HTV) vuonna 2012. Äitiysneuvola Raisio Rusko yhteensä Synnytykset lkm 2012 280 55 335 Terveydenhoitajat HTV 3,8 0,9 4,7 Lääkärit HTV Synnytykset/Th Synnytykset/lääkäri 0,36 0,08 0,44 74 61 71 778 688 761 2.3. Lastenneuvola Suositusten (STM, oppaita 2004:14) mukaan lastenneuvolan kokopäiväisen terveydenhoitajan vastuulla tulisi olla enintään 340 lasta, kun vuosiloman aikana ei ole sijaista. Terveydenhoitajan vastuulla voi olla 400 lasta, mikäli vuosiloman ajaksi on sijainen. Lääkärin vastuulla saa olla enintään 2800 lasta, jos vuosilomien ajaksi on sijainen, ja 2400 lasta, jos vuosiloman ajaksi ei ole sijaista. Seuraavassa taulukossa on kuvattu Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueen lastenneuvoloiden henkilökuntamitoitus henkilötyövuosina (HTV) vuonna 2012. Lastenneuvola Raisio Rusko yhteensä 0-6–v. lapset lkm 1907 484 2391 Terveydenhoitajat HTV 5,25 1,5 6,75 Lääkärit HTV Lapsia/th Lapsia/lääkäri 0,65 0,17 0,82 363 323 354 2933 2847 2916 2.4. Kouluterveydenhuolto Raisiossa ja Ruskolla on yhteensä 13 alakoulua ja 2 yläkoulua. Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen mukaan kokoaikaisen terveydenhoitajan vastuulla saa olla enintään 600 oppilasta. Yhtä kokoaikaista koululääkäriä kohden saa olla 2100 koululaista. Seuraavassa taulukossa on kuvattu Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueen kouluterveydenhuollon henkilökuntamitoitus henkilötyövuosina (HTV) vuonna 2012. Kouluterveydenhuolto Oppilaat lkm Terveydenhoitajat HTV Lääkärit HTV Oppilaita /th Oppilaita /lääkäri Raisio Rusko yhteensä 2375 851 3226 4,45 1,5 5,95 0,8 0,3 1,1 543 567 542 2968 2837 2932 6 2.5. Opiskeluterveydenhuolto Raisiossa on lukio sekä kolme Raision seudun koulutuskuntayhtymän omistamaa oppilaitosta: ammattiopisto, kauppaopisto sekä aikuiskoulutuskeskus Timali. Opiskeluterveydenhuollossa STM:n oppaan mukaan kokoaikaisen terveydenhoitajan opiskelijamäärän lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa tulisi olla 600–800, lääkärillä vastaavasti 2500–3000 opiskelijaa. Seuraavassa taulukossa on kuvattu Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueen opiskeluterveydenhuollon henkilökuntamitoitus henkilötyövuosina (HTV) vuonna 2012. Ruskolla ei ole opiskeluterveydenhuoltoa. Opiskeluterveydenhuolto Raisio Ammattiopisto, aikuiskoulutuskeskus, kauppaoppilaitos ja lukio yhteensä Opiskelijat lkm 1839 (josta ammattiopisto 640, lukio 434) 1839 Terveydenhoitajat HTV 2,6 Lääkärit HTV 0,4 opiskelijat /th 707 opiskelijat /lääkäri 4598 2,6 0,4 707 4598 2.6. Perhesuunnitteluneuvola Perhesuunnitteluneuvolan tehtävä on seksuaalisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen, sukupuolitautien ja ei-toivottujen raskauksien ehkäisy. Raisiossa ja Ruskolla ehkäisyneuvola palvelee alle 25-vuotiaita ja alle kaksi vuotta aiemmin synnyttäneitä kuntalaisia sekä Raisiossa sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoita. Muiden kuin näiden ryhmien ehkäisyasiat hoidetaan terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Seuraavassa taulukossa on kuvattu Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueen perhesuunnitteluneuvolan henkilökuntamitoitus henkilötyövuosina (HTV) vuonna 2012. Perhesuunnitteluneuvola Raisio Rusko yhteensä Terveydenhoitajat HTV Lääkärit HTV 0,4 0,1 0,5 0,1 0,05 0,15 2.7. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollossa ei ole valtakunnallisia suosituksia henkilöstöresursseista. Asetuksella säädetään kuitenkin määräaikaisten suun terveystarkastusten ja ehkäisevien palveluiden sekä yksilöllisen tarpeen mukaisten suun tutkimusten ja hoitopalveluiden toteuttamisesta. 7 3. Palveluiden järjestäminen Raision ja Ruskon alueilla 3.1. Terveystarkastukset 3.1.1. Äitiysneuvola Ensisynnyttäjä käy neuvolassa terveydenhoitajan vastaanotolla keskimäärin 13 kertaa, uudelleensynnyttäjä 12 kertaa. Tarpeen mukaan käyntejä voi olla enemmän, jos äidin fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen vointi niin vaatii. Lisäksi äiti tapaa terveydenhoitajan lääkärineuvoloissa raskauden aikana 3 kertaa ja synnytyksen jälkitarkastuksessa kerran. Vastaanottoaikojen pituus on 60 minuuttia. Ensikäynneille varataan kuitenkin 90 minuutin vastaanottoaika. Terveystarkastus 8-10 rvk Laaja terveystarkastus Terv.hoitajan tarkastus Lääkärin tarkastus Kotikäynti Perhevalmennus Suun terv.tilan ja hoidon tarpeen arviointi 13– 14 rvk 17– 18 rvk 22– 24 rvk 25– 26 rvk x x x x x x laaja 28 rvk 30– 32 rvk 34 rvk 36– 37 rvk 38 rvk 39 rvk 40 rvk 41– 42 rvk Jälkitarkastus x x x x x x x x x x x x laaja x (x) x x ä-nla x3 jatkuu! x Menettely tarkastuksista poisjääneiden osalta: Poisjäänti selvitetään ensisijaisesti puhelinkontaktilla, mikäli asiakasta ei tavoiteta puhelimitse, lähetetään kirjallinen yhteydenottopyyntö. Tarvittaessa tehdään kotikäynti yhdessä esim. neuvolan terveydenhoitajan, neuvolan lääkärin, perhetyöntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa. Moniammatillisena yhteistyönä selvitetään, minkälaista tukea perhe mahdollisesti tarvitsee. Perhe ohjataan tarvittaessa esim. perheneuvolaan, psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle, sosiaalitoimeen, äitiyspoliklinikalle tai päihdepoliklinikalle. Perhettä kannustetaan neuvolapalveluiden käyttämiseen luomalla avoin keskusteluyhteytys, joka auttaa molemminpuolisen luottamuksen syntymiseen. Luodaan turvallinen ilmapiiri, jotta perhe tarvitessaan pystyy ottamaan yhteyttä neuvolaan. Perheen kanssa keskustellaan aina neuvolakäyntien sisällöstä sekä merkityksestä perheen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta, sekä tuen tarjoajana mahdollisten ongelmatilanteiden kohdatessa perhettä. Äitiysneuvolan prosessikaavio: liite 1 Toimintaohje terveystarkastukset: liite 2 3.1.2. Lastenneuvola Lastenneuvoloissa seurataan lapsen kasvua ja kokonaiskehitystä määräaikaistarkastuksin sekä tarvittaessa ohjataan jatkotutkimuksiin ja hoitoon. Neuvolan palvelumuodot ovat yksilölliset 8 terveystarkastukset, kotikäynnit ensisynnyttäjille ja uusille kuntaan muuttaneille, sekä laajennettu perhevalmennus. Neuvolakäyntien tarkoituksena on tukea lapsen tervettä kasvua ja kehitystä sekä perhettä vanhemmuudessa. Neuvolan tehtävänä on myös sairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen sekä perheiden hyvinvoinnin edistäminen. Työn lähtökohtana on lapsen ja lapsiperheen yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen ja voimavarojen tukeminen. Neuvolan tuki suunnataan aina koko perheelle. Laajoissa terveystarkastuksissa terveydenhoitaja ja lääkäri sekä tarvittaessa muut lapsiperheen kanssa työskentelevät ammattihenkilöt yhdessä arvioivat lapsen terveydentilan lisäksi myös koko perheen hyvinvointia. Laajat terveystarkastukset tehdään lapsen ollessa 4 kk, 1,5 v ja 4 v ikäinen. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan aina lapsen molemmat vanhemmat. 3.1.2.1. Lapsen ensimmäinen ikävuosi Terveystarkastus Laaja terveystarkastus Terveydenhoitajan tarkastus Lääkärintarkastus rvk 36-37 4-6vk 2 kk 3 kk 4 kk 5 kk 6 kk 8 kk 10 kk 1v x x x x x x x x x x x x Kotikäynti Tutustumiskäynti neuvola 2 vk x x x x 3.1.2.2. Lapsi ensimmäisen ikävuoden jälkeen Terveystarkastus Laaja terveystarkastus 1½ v Terveydenhoitajan tarkastus Lääkärintarkastus x Kotikäynti Tarvittaessa 2v 3v x 4v 5v 6v x x x x x x x x Menettely tarkastuksista poisjääneiden osalta: Neuvolan kutsumisjärjestelyt toteutetaan niin, että ensimmäisen lastenneuvola-ajan perheelle varaa äitiysneuvolan terveydenhoitaja. Ensimmäisen ikävuoden tarkastuksiin varataan aika edellisellä neuvolakäynnillä. Yli 1-vuotiaiden neuvola-ajan varaavat vanhemmat puhelimitse soittamalla terveydenhoitajalle. Laajoihin terveystarkastuksiin esitetään kutsu. Neuvolatarkastuksista poisjäävien tuen tarve selvitetään aina. Muistetaan kuitenkin, että tarkastuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Lapsen ensimmäiseen ikävuoteen asti annetaan seuraava neuvola-aika aina edellisellä neuvolakäynnillä. Näin ollen tarkastuksesta poisjäävät on helpompi huomata. 1½-vuotiaille annetaan kutsu laajennettuun terveystarkastukseen. 2-6 -vuotiaille lapsille vanhemmat varaavat itse ajan. 9 Kaikista päivähoidossa olevista lapsista terveydenhoitaja kirjoittaa päivähoitoon neuvolatodistuksen. Tämän avulla päivähoito pysyy ajan tasalla niistä lapsista, jotka ovat käyneet neuvolassa ja muistuttavat vanhempia varaamaan lapselle neuvola-aikaa, kun huomaavat todistuksen puuttuvan. Erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen/perheen kohdalla terveydenhoitaja soittaa vanhemmille seuraavasta neuvola-ajasta. Jokainen lastenneuvolan terveydenhoitaja käy läpi omien lastenneuvolaasiakkaiden paperit kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Mikäli lapsi ei ole käynyt tarkastuksessa, terveydenhoitaja lähettää perheelle muistutuskirjeen, jossa huoltajaa pyydetään ottamaan yhteyttä neuvolan terveydenhoitajaan. Erityisen tuen tarpeessa olevien perheiden tunnistaminen: Lastenneuvolassa käyvät perheet ovat erilaisessa elämäntilanteessa. Osa perheistä tarvitsee erityistukea, kun taas osalle perheistä riittävät neuvolan tarjoamat peruspalvelut. Erityistukea tarvitsevia perheitä tunnistetaan neuvolassa mm. erilaisten mittareiden ja haastatteluiden avulla sekä keskustelemalla (mm. EPDS, Audit, Väkivaltalomake, voimaperhekysely, Vauva- ja pikkulapsiperheen voimavarakysely sekä TERTOT-lomake). Tarvittaessa lapsi/vanhempi/perhe ohjataan eteenpäin eri palveluiden piiriin. Terveydenhoitajan resursseihin ei ole sisällytetty aikaa ns. lisäkäynneille, jotka olisi kohdennettu erityistuen tarpeessa oleville perheille. Tästä huolimatta perheille annetaan tarvittaessa aina lisäaika. Lastenneuvolan prosessikaavio: liite 3 Toimintaohje terveystarkastukset: liite 4 Varhainen vuorovaikutus: liite 5 Neuvolan perhetyö: liite 6 3.1.3. Kouluterveydenhuolto Kouluikäisten terveystarkastukset tehdään peruskoulun jokaisella vuosiluokalla. Laajat tarkastukset tehdään asetuksen mukaisesti ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Tuen tarvetta arvioidaan terveystarkastuksissa ja oppilashuoltoryhmissä. Tuen tarpeen perusteella koululaista ja hänen perhettään ohjataan tarvittaessa eri palveluiden piiriin. Terveystarkastus 1. lk 2. lk Laaja terveystarkastus x Terveydenhoitajan tarkastus x Lääkärintarkastus x Kotikäynti Tarvittaessa 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk x x x Menettely tarkastuksista poisjääneiden osalta: x x x 8. lk 9. lk x x x x x x 10 Terveydenhoitajilla on käytössä luokkalistat, joita koulusihteerit pitävät ajan tasalla. Oppilaat kutsutaan luokkalistan mukaan vuorotellen tarkastukseen, ja poisjääneisiin otetaan yhteyttä luokanvalvojan kautta. Tarvittaessa otetaan yhteyttä kotiin ja sosiaalitoimeen. Kouluterveydenhuollon prosessikaaviot: liitteet 7 ja 8 Toimintaohje tarkastukset liite 9 ja 10 3.1.4. Opiskeluterveydenhuolto Lukiossa ja toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleville järjestetään terveydenhoitajan tarkastus ensimmäisenä, lääkärin tarkastus ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna. Tarkastuksessa pyritään saamaan kokonaiskäsitys opiskelijan terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ohjaamaan opiskelijaa tekemään terveyttä edistäviä valintoja. Huomiota kiinnitetään opiskelijan elämäntilanteeseen, opiskelumotivaatioon ja terveysriskeihin. Opiskelijan terveydentilaa arvioidaan erityisesti opinnoista selviytymisen kannalta. Menettely tarkastuksista poisjääneiden osalta: Tarkastuksista poisjääneiden tuen tarvetta selvitellään yhteistyössä opiskelijahuollon toimijoiden kanssa. Ammatillisilla aloilla, joilla on erityisiä terveydellisiä vaatimuksia, oppilaitos velvoittaa opiskelijoita osallistumaan terveystarkastukseen ensimmäisenä opiskeluvuonna. Opiskeluterveydenhuollon prosessikaaviot: liitteet 11, 12, 13 ja 14 Toimintaohje opiskeluterveydenhuollossa: liite 15 3.1.5. Suun terveydenhuolto Suun terveystarkastuksissa selvitetään suun terveydentila ja hoidon tarve sekä tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma. Suun terveydenhuollon prosessikaaviot: liite 16 ja 17 4. Lasten, nuorten ja perheiden eri palveluprosessien vastuut ja toiminnot Lapsen, nuoren kasvun ja kehityksen tukemiseksi on tarvittaessa tehtävä hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma. Suunnitelman laatimiseen osallistuu (aina asianomaisen suostumuksella) myös muita saman perheen kanssa työskenteleviä ammattihenkilöitä. Suunnitelma sisältää tuen määrän, tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi sekä suunnitelman seurannan ja arvioinnin. Raisiossa ja Ruskolla tehdään päivähoidossa oleville lapsille varhaiskasvatussuunnitelma. Esiopetuksen piirissä oleville laaditaan esiopetuksen oppimissuunnitelma ja perusopetuksessa erityistuen tarpeessa oleville lapsille oppimissuunnitelma. Lastensuojelussa tehdään omat suunnitelmat ja päivähoidossa osalle lapsia tehdään kuntoutussuunnitelma. Esiopetuksessa ja kouluissa on käytössä kolmiportainen tuen malli. 11 4.1. Toiminnan yhteensovittaminen Tavoitteena on, että eri siirtymät toiminnosta toiseen tapahtuvat mahdollisimman sujuvasti asiakkaan näkökulmasta. 4.1.1. Toiminnan yhteensovittaminen äitiysneuvolasta lastenneuvolaan Toiminnan yhteensovittaminen äitiysneuvolasta lastenneuvolaan Lastenneuvola: Ensikäynti Synnytys Perhevalmennus Kotikäynti synnytyksen jälkeen Matalan kynnyksen periaate. Tarvittaessa helppo konsultoida molempiin suuntiin, joustavasti, lyhyellä aikavälillä. Suunniteltaessa perheen jatkotukea otetaan mukaan perhetyö, sosiaalityö, lastensuojelu, perheneuvola, ensi- ja turvakodit, päihde- ja mielenterveysyksikkö. Äitiysneuvola: Äitiysneuvolan terveydenhoitajalla on mahdollisuus sopia tutustumiskäynti lastenneuvolaan mm. ensisynnyttäjien kohdalla. Lastenneuvolan terveydenhoitaja tutustuu tulevaan perheeseen, heidän mahdollisiin tuentarpeisiin lapsen syntymän jälkeen. 12 4.1.2. Toiminnan yhteensovittaminen kouluterveydenhuoltoon Toiminnan yhteensovittaminen lastenneuvolasta alakouluun Kouluterveydenhuolto: Ensikäynti 1lk:n laaja terveystarkastus Kouluun tutustuminen 6v terveystarkastus lastenneuvolassa Matalan kynnyksen periaate, tarvittaessa helppo konsultoida molempiin suuntiin, joustavasti, lyhyellä aikavälillä. Kouluterveydenhoitaja pyytää lapsen neuvolapaperit kevään/kesän aikana, kun lapsen koulu selvillä. Suunniteltaessa perheen/lapsen jatkotukea otetaan mukaan sosiaalityö, lastensuojelu, perheneuvola, päiväkoti, päihde- ja mielenterveysyksikkö. Lastenneuvola: Lapsen 6v neuvolassa keskustellaan vanhempien kanssa pääpiirteissään kouluterveydenhuollon sisällöstä, koulussa tapahtuvista terveystarkastuksista ja kouluun siirtymisestä. Kerrotaan kouluun tutustumispäivästä, sen ajankohdasta ja siellä olevasta terveydenhoitajan informaatiosta. Kerrotaan, että lapsen neuvolapaperit siirtyvät kouluun automaattisesti. Nivelvaihe siirryttäessä alakoulusta yläkouluun Oppilashuoltotyöryhmässä terveydenhoitaja , koulukuraattori ja yhteisöpedagogi sekä rehtori ja erityisopettaja miettivät yhdessä vanhempien kanssa miten siirtyminen tapahtuu. Oppilashuoltotyöryhmässä pohditaan etukäteen , kuka oppilas tarvitsee tukea yläasteella ja minkälaista tukea hän tarvitsee. Alakoulussa ja yläkoulussa toimivat oppilashuoltotyöryhmät ja niiden toimintaa yhdistetään nivelvaiheessa, jotta tarvittava tieto siirtyisi oppilaan mennessä alakoulusta yläkouluun. 13 4.1.3. Toiminnan yhteensovittaminen kouluterveydenhuollosta opiskeluterveydenhuoltoon Toiminnan yhteensovittaminen kouluterveydenhuollosta opiskelijaterveydenhuoltoon Opiskelijaterveydenhuolto: siirtyminen peruskoulusta 2. asteen oppilaitokseen yläkoulu lukio, ammattiopisto, kauppaopisto aloittaville opiskelijoille terveyskyselyt, ulkopaikkakuntalaisten peruskouluaikaisten terveystietojen tilaaminen kotikunnista, terveystarkastukset 1. opiskeluvuotena Matalan kynnyksen periaate, tarvittaessa helppo konsultoida molempiin suuntiin, joustavasti, lyhyellä aikavälillä. Tieto erityisen tuen tarpeessa olevista opiskelijoista välittyy siirtovaiheessa erilaisissa kokoonpanoissa kokoontuvissa oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmissä. Kouluterveydenhuolto: 8. lk:n lääkärintarkastuksessa esiin ammatinvalintaan vaikuttavat terveydelliset seikat. 9. luokkalasten terveystarkastus, rokotuskortit. 4.2. Monialainen yhteistyö 4.2.1. Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueella kouluympäristöjen tarkastukset tehdään säännöllisesti 3 vuoden välein terveydenhuoltolain 1326/2010 mukaisesti. Tarkastuksissa huomioidaan työskentelyolosuhteiden ja opiskelu- ja oppimisilmapiirin terveellisyys. Tarkastuksessa huomioidaan myös työturvallisuus, erilaisten laitteiden ja aineiden käyttö, tapaturmavaarat sekä ensiapuvalmius ja –välineet. Tarkastuksiin osallistuvat mahdollisuuksien mukaan työterveyshuolto, työsuojeluhenkilöstö, terveystarkastaja, terveydenhoitaja ja koululääkäri. Tarkastusten järjestämisestä vastaa terveystarkastaja tai työterveyshuolto. Tarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaamisesta ja seurannasta vastaa koulun rehtori, ja seuranta tehdään yhteistyössä eri tahojen kanssa vuosittain. Vanhempien, oppilaiden ja opiskelijoiden edustusta ei ole ollut tarkastuksissa. Jatkossa heille tarjotaan mahdollisuutta osallistua tarkastuksiin. Terveystarkastaja tekee tarkastuskäynnistä tarkastuspöytäkirjan, joka toimitetaan kaikille tarkastukseen osallistuneille. 14 4.2.2. Perhevalmennus Perhevalmennus on kohdennettu ensisynnyttäjille. Lastenneuvolan terveydenhoitaja pitää kaksi valmennuskertaa, joista ensimmäinen kerta on ennen lapsen syntymää ja toinen tapaaminen yksi kuukausi synnytyksen jälkeen. Vanhempainryhmätoiminta on sisällytetty laajennettuun perhevalmennukseen. Neuvolassa ei erikseen järjestetä avointa vastaanottoa tai ryhmätoimintaa. 4.2.3. Varhaiskasvatuksen yhteistyö Päivähoito: Jokaisella lastenneuvolan terveydenhoitajalla on oma nimetty päiväkoti, jossa terveydenhoitaja käy sovitun käytännön mukaan (1kerta/kk tai 1kerta/ puolivuosittain). Muuten ollaan yhteydessä puhelimitse tai sähköpostilla. Jokaisesta lapsen neuvolakäynnistä menee tiedote päivähoitoon vanhempien mukana. 4-vuotistarkastukseen päiväkoti tekee arvion lapsen kehityksestä ja sosiaalisesta käytöksestä. Vanhemmat tuovat arvion mukanaan neuvolaan. Raision yhdessä päiväkodissa ja Ruskon/Vahdon päiväkodeissa tehdään 3-vuotiaille lapsen Halikehitysarvio, jolloin kehitysarviota ei tehdä enää neuvolassa. Lisäksi Ruskon/Vahdon päiväkodeissa lastentarhanopettaja tekee 5-vuotiaan lapsen KEHU-kehitysarvion. Päiväkotien kehitysarvioiden tekeminen laajennetaan myös Raisiossa kaikkiin päiväkoteihin. Neuvolan ja päivähoidon yhteistyö on tiivistä ja perustuu yhteisesti sovittuihin menettelytapoihin. Päivähoidossa lapsen kehitystä arvioidaan 4-vuotislomakkeen avulla, joka on yhteistyöväline neuvolan ja päiväkodin välillä. Esikoulujen oppilashuolto: Esikoulut ovat osittain päiväkotien yhteydessä, jolloin oppilashuolto toimii samoin kuin päiväkodin muiden lasten osalla. Koulujen yhteydessä olevissa esikouluissa oppilashuolto toimii koulujen oppilashuollon tavoin. 4.2.4. Oppilashuolto Oppilashuoltoryhmä on koulussa toimiva moniammatillinen työryhmä, johon kuuluvat kuraattori, rehtori, terveydenhoitaja, erityisopettajat, koulupsykologi ja tarvittaessa luokanopettaja ja poliisi. Yksittäisen oppilaan asioita käsiteltäessä huoltaja kutsutaan aina paikalle. Kutsu lähetetään kirjallisesti tai sovitaan puhelimitse. Oppilashuoltoryhmä tarjoaa foorumin, jossa on mahdollisuus rehellisesti ja avoimesti kohdata lapsen kehityksen ja oppimisen tiellä olevat ongelmat ja näin tukea oppilasta ja oppilaan kanssa työskenteleviä. 15 4.2.5. Opiskelijahuolto Kaikissa Raision oppilaitoksissa toimii moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmä, jonka toiminta ja kokoonpano vastaavat pitkälti peruskoulun oppilashuoltoryhmää. Opiskelijahuollon toimintaa ohjaavat oppilaitoskohtaisesti laaditut opiskelijahuollon toimintaohjeet. Opiskelijahuollon toimijoiden yhteisenä tehtävänä on tukea opiskelijan opintojen edistymistä sekä ehkäistä opintojen keskeyttämistä. 4.2.6. Lastensuojelun yhteistyö Terveydenhuollon henkilöstö on velvollinen tekemään lastensuojeluilmoituksen havaitessaan lapsen hoidon laiminlyöntiä tai kaltoin kohtelua. Ensimmäinen tukitoimi on neuvolan perhetyö perheeseen, jossa havaitaan lapseen kohdistuvaa hoidon puutetta tai vanhemmuuden tuen tarvetta. Lastensuojelun ilmoitus tehdään lastensuojelun päivystävään numeroon. Lastensuojelun tarpeen selvitys alkaa lastensuojelun sosiaalityöntekijän kutsulla yhteiseen palaveriin, jossa on mukana myös lasta neuvolassa/koulussa hoitava terveydenhoitaja. (Kts. ohjeistus ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekemisestä). Lastensuojelun kanssa pidetään yhteiset palaverit 1-2 kertaa vuodessa, jossa käydään läpi henkilöstömuutokset ja toimintaan liittyvät muutokset. 4.2.7. Perhetyö Raision perhekeskuksessa toimii neuvolan perhetyön 2-3 perhetyöntekijää, perheneuvola sekä lastensuojelun perhetyöntekijät. Perheneuvolassa on varhaisen vuorovaikutuksen ongelmiin perehtyneet työntekijät (psykiatrinen sairaanhoitaja ja psykologi). Perhekeskus järjestää ryhmätoimintaa (mm. Vertti-ryhmä, joka on mielenterveyskuntoutujien ja lasten ryhmä). Lisäksi moniammatillinen Ohukaisryhmä, matalan kynnyksen toimintana lapsiperheiden ongelmatilanteiden selvittäjä, on aloittanut toimintansa vuonna 2012. 4.2.8. Kehitysneuvola Kehitysneuvola on tarkoitettu niille lapsille ja nuorille, joilla on todettu tai epäillään olevan kehityksessä erityisongelmia, kuten kehitysviiveitä ja/tai oppimisvaikeuksia. Palvelut on suunnattu neuvola- ja ala-asteikäisille lapsille ja kehitysvammaisille. Kehitysneuvolassa toimii 3 puheterapeuttia, toimintaterapeutti, fysioterapeutti ja neuvolan psykologi sekä terveyskeskuslääkäri. Terveydenhoitaja tekee lähetteen kehitysneuvolaan kehitysarviota varten tai yksittäiselle työntekijälle tarpeen mukaan. Myös konsultaatioapua on saatavilla tarpeen mukaan. 16 4.2.9. Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Yksikkö vastaa aikuisten tarpeisiin mielenterveys- ja päihdeasioissa. Synnytyksen jälkeisen masennuksen hoitoa tarvitsevat ohjataan esisijaisesti psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle. Keskivaikeat ja vaikeat masennukset ohjataan lähetteellä mielenterveysyksikköön. Terveydenhoitaja ohjaa Audit-kyselyjen ja päihdekäytöstä saadun tiedon perusteella tarvittaessa neuvolasta päihdeyksikköön. Yleensä asiakas varaa itse ajan, mutta terveydenhoitaja avustaa aina tarvittaessa ajan varaamisessa. Aikuisten ja nuorten päihdepolut on päivitetty v. 2013 alussa. 4.2.10. Lääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyö Neuvolan/koulun lääkäri on terveydenhoitajan läheisin yhteistyökumppani. Yhteiset koulutukset ja palaverit ovat keskeisessä asemassa. Terveysneuvonnassa on käytössä tiimityömalli seuraavin tiimein: äitiysneuvola/lastenneuvola/ kouluterveydenhuolto/opiskelijaterveydenhuolto. Tiimit kokoontuvat säännöllisesti keskenään ja tarvittaessa myös isommalla kokoonpanolla, jossa mukana ovat kehitysneuvolan työntekijät. 5. Kehittämistavoitteet valtuustokaudelle Toimintaohjelmassa kuvatun toiminnan toteutumisesta raportoidaan vuosittain sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnalle tilinpäätöksen yhteydessä. Kehittämissuunnitelmissa on seuraavia: • • • • • • • jatketaan yhtenäisten käytäntöjen käyttöönottoa ja yhtenäistämistä Raision ja Ruskon kunnan alueella, huomioiden molempien kuntien aikaisemmat hyvät käytänteet (mm. isäneuvola ja ensisynnyttäjien vastaanotto 36 raskausviikolla lastenneuvolassa, jolloin voidaan jo ennakoida mahdolliset tuen tarpeet synnytyksen jälkeen; laajennettu perhevalmennus Ruskolle ja ehkäisyneuvolatoiminta) yhtenäisten käytäntöjen kehittäminen ja käyttöönotto jokaisessa toimipisteessä (neuvolat ja koulut), jotta voidaan taata tasalaatuinen palvelu kuntien asukkaille. eri hoitopolkujen ja ohjeistojen tarkistaminen/päivittäminen oman ultraäänitutkimussysteemin järjestäminen omassa terveyskeskuksessa (äitiysneuvolassa alkuraskauden sydänäänten tarkistus sekä loppuraskaudessa sikiön asennon varmistaminen) päivähoidon kanssa tehtävän yhteistyön laajentaminen: o Esikko – menetelmän käyttöönotto o päivähoidon tekemien kehitysarvioiden laajentaminen 3v HALI - ja 5 v KEHU – menetelmillä o TERTOT – kyselyjen pohjalta tehtävä yhteistyö 8. luokan oppilaiden seulojen/terveyskyselyjen systemointi Audit-kyselyjen vakiinnuttaminen kaikkien laajojen tarkastusten ohjelmaan molemmille vanhemmille (äitiysneuvola/lastenneuvola/kouluterveydenhuolto) 17 6. Toimintaohjelman seuranta ja arviointi Toimintakaudella painopisteenä on käytäntöjen yhtenäistäminen ja uusien menetelmien jalkauttaminen. Lastenneuvolaikäisten osalta kerätään laajasti terveystottumustietoja, mutta tietojen tilastoinnissa on systemoitavaa. Valtuustokauden alussa sovitaan tilastointimenetelmistä ja tietojen hyödyntämisestä monialaisesti päivähoidon ja perheneuvolan kanssa. Toimintaohjelman jatkotyöstämistä jatketaan koko valtuustokauden 2013–2016. Tavoitteena on saada kattava ajan tasalla oleva toimintaohjelma.