Tässä
Kehittämisyhdistys Pyhäjärviseutu ry Toimintakertomus, vuosiraportti 2010 Irlannin opintomatkalla suunniteltiin tulevaa Leader- ohjelmakautta. Mannilan fikseeraushankkeessa kunnostetaan nuottasuulit. Talousvalmentaja-hankkeessa koulutetaan yrittäjiä Yleistä vuodesta 2010 Vuosi 2010 oli Leader-ohjelman toteuttamisen neljäs vuosi. Täysipainoisesti ohjelman toteuttamisessa pääsiin vauhtiin kuitenkin vasta vuonna 2009. Hankkeiden hakemiseen ja toteuttamiseen liittyy paljon turhauttavaa byrokratiaa, jota Suomen ylipaisunut hallintokoneisto lisää entisestään. Satakunnassa on ELYkeskuksen ja toimintaryhmien sujuvalla yhteistyöllä kuitenkin saatu rahoitus- ja maksatuspäätökset hakijoille muuta maata nopeammin. Pyhäjärviseutu ry panosti vuoden 2010 aikana erityisesti kylien aktivointiin ja uusia kyläyhdistyksiä saatiin aktivoitua. Yksi alueellinen monen kylän yhteinen kyläyhdistys perustettiin. Hankehakemuksia saapui 29. Koordinointihanke oli tervetullut uusi hankemuoto pienille yhdistyksille. Se antoi mahdollisuuden toteuttaa kylien pieniä, mutta niille erittäin tarpeellisia investointeja. Koordinoinnin alahankehakemuksia saapui 13, yrityshankkeita hyväksyttiin viisi ja yleishyödyllisiä hankkeita seitsemän. Satakunnan toimintaryhmät tekevät yhä enenevässä määrin yhteistyötä sekä yhteisten hankkeiden että yhteisen henkilöstön avulla. Yhteisesti tehtiin mm. ohjelman väliarviointi, jonka perusteella Leader on tärkeä rahoitus- ja kehittämisväline maaseudulla. Suomessa aloitettiin uuteen vuonna ohjelmakauteen valmistautuminen. 2014 alkavaan Leader Leader-toimintaryhmä on rekisteröity yhdistys, joka kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Suomessa toimii kaikkiaan 56 toimintaryhmää. Pyhäjärviseutu ry toimii Euran, Säkylän ja Köyliön kunnissa. Leader-toimintaryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa edistäviä hankkeita sekä yritystukia. Leader-toimintaryhmät neuvovat tuen hakijoita hakemusten valmistelussa ja hankkeiden toteuttamisessa. Leader-toimintaryhmät kehittävät omaa aluettaan aktivoimalla ja tiedottamalla asukkaita sekä toteuttamalla hankkeita myös itse. Leader-toimintaryhmän toimintaan voi osallistua kuka tahansa alueen asukas toteuttamalla hankkeen, olemalla mukana hankkeessa tai liittymällä yhdistyksen jäseneksi. SISÄLTÖ 1. HANKETOIMINTA, RAHOITETUT HANKKEET 1.1. Puolletut hankkeet Manner-Suomen maaseutuohjelman toimenpiteiden mukaisesti jaoteltuna ja Pyhäjärviseudun Leader-ohjelman Tyvestä Puuhun toteutuminen Toimenpide 411 (Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen) Toimenpide 412 (Maatalouden ympäristötuet, ei-tuotannolliset investoinnit) Toimenpide 413 (Maaseutualueiden elämänlaatu ja elinkeinotoiminnan monipuolistaminen) Toimenpide 421 (Alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö) Toimenpide 431 (Toimintaraha) 2. HALLINTO 2.1. Yhdistyksen sääntömuutokset 2.2. Jäsenistö ja jäsenyydet 2.3. Hallitus 2.3.1. Hallituksen kokoonpano 2.3.2. Hallituksen kokoukset ja toiminta 2.4. Vuosikokous 2.5. Henkilöstö 2.6. Toimisto 2.7. Kirjanpito ja tilintarkastus 2.8. Talous 3. TOIMINTA 3.1. Oma hanketoiminta 3.1.1. Leader-toimintaraha 3.1.2. Kyläsuunnitelmat Pyhäjärviseudulle 3.1.3. Kv-polku, Path to Europe 3.1.4. Kyläsampo-koordinointihanke 3.1.5. Manner-Suomen maaseutuohjelman ohjelmatiedottaja 3.2. Aktivointi, neuvonta ja koulutus 3.3. Tiedottaminen 3.4. Sidosryhmäyhteistyö ja verkostoituminen 3.5. Kansainvälinen toiminta 3.6. Arviointi 3.6.1. Maa- ja metsätalousministeriön arviointi 3.6.2. Satakunnan toimintaryhmien itsearviointi 4. NÄKYMÄT VUODELLE 2011 5. PYHÄJÄRVISEUTU RY:N OMAN TOIMINNAN ONNISTUMISET JA ONGELMAT VUONNA 2010 6. LEADER-TOIMINNAN ONNISTUMISET JA ONGELMAT VALTAKUNNAN TASOLLA SEKÄ PALAUTETTA KESKUSHALLINNOLLE JA MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖLLE 1.HANKETOIMINTA, RAHOITETUT HANKKEET Vuoden 2010 aikana vastaanotettiin 29 hakemusta joista 13 Kyläsampo -koordinointihankkeeseen kylien ja yhdistysten pieniä investointeja varten. Yhteensä 13 alahankehakemuksesta 9 toteutuu, 2 hylättiin ja 2 peruuntui. Yritystukihakemuksia tuli vireille 8, joista 5 sai puoltavan lausunnon (joista yhden yrittäjä perui) ja vuoden lopussa 3 odotti lisäselvityksiä yrittäjiltä. Aikaisemmin saapuneita yritystukihakemuksia peruuntui muutamia yrittäjän liialliseksi kokeman byrokratian tai yrittäjän muuttuneen tilanteen vuoksi. Hanketukihakemuksia tuli vireille 7, joista kaikkia puollettiin, mutta vuoden lopussa 2:een odotettiin hakijoilta joitakin liitteitä. Satakunnan ELY-keskukselle annettiin puoltava lausunto yhdestä ei-tuotannollisesta investoinnista monivaikutteisen kosteikon perustamiseen. saapunut Yhdistykset Yritykset Julkisyhteisöt Koordinoinnin alahankkeet Eituotannolliset investoinnit YHTEENSÄ hyväksytty hylätty peruttu käsittelemättä 0 0 1 3 0 0 7 8 0 7 4 0 0 0 0 13 9 2 2 0 1 29 1 21 0 2 0 3 0 3 Vuonna 2010 valittiin ensimmäistä kertaa Vuoden paras Leader-hanke. Vuonna 2009 päättyneiden yhdeksän hankkeen joukosta hallitus valitsi parhaaksi Tuulimyllyn Puhaltajat ry:n toteuttaman ”Puhaltamalla Paras” -hankkeen. Hankkeessa perustettiin kesäsoittokunta, puhallinorkesterikoulu ja uusi alkeispuhallinorkesteri sekä julkaistiin ”Tuulivoimaa” –levy. Pyhäjärviseutu ry:n hallitus totesi perusteluissaan, että hanke täytti mitä parhaimmalla tavalla Pyhäjärviseudun Leader-ohjelman tavoitteet. Se oli Leader-ohjelman nimen mukaisesti tyvestä puuhun, toisin sanoen asukkaiden ja nuorten itsensä suunnittelema ja toteuttama. Nuoret soittajat saivat tutustua työelämään oman harrastuksensa parissa. Puhallinorkesterikoulun soitinesittelyt tavoittivat noin 800 lasta ja nuorta kolmella eri paikkakunnalla. Hanke loi kesätyöpaikan 25 nuorelle soittajalle ja kahdelle orkesterinjohtajalle. Kesäsoittokunnan ja alkeispuhallinmusiikkikoulun ansiosta Tuulimyllyn Puhaltajat ovat saaneet paljon uusia soittajia ja hankkeen päättymisen jälkeen tehty orkesterin esiintymismatka Shanghain maailmannäyttelyyn oli menestys. Vuoden Paras 2010: Puhaltamalla Paras! 1.2. Puolletut hankkeet Manner-Suomen maaseutuohjelman toimenpiteiden mukaisesti jaoteltuna ja Pyhäjärviseudun Leader-ohjelman Tyvestä Puuhun toteutuminen Maaja metsätalousministeriön vuosiraportissa edellytetään hankkeiden jaottelua Manner-Suomen maaseutuohjelman mukaisten toimenpiteiden mukaisesti. Tämän lisäksi kaikkien rahoitettujen hankkeiden on oltava Pyhäjärviseudun Leader-ohjelman Tyvestä Puuhun painopisteiden mukaisia. Toimenpide 411 (Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen) ei hankkeita Toimenpide 412 (Maatalouden ympäristötuet, ei-tuotannolliset investoinnit) Metsästysseura Hinnerjoen Salo-Veikot ry, Leppijärven kosteikon perustaminen Tällä EU:n ohjelmakaudella yhteisöillä on ensimmäistä kertaa mahdollisuus saada aikaisemmin ainoastaan viljelijöille suunnattuja tukia. Toimintaryhmän roolina on antaa lausunto hankehakemuksista, jotka on osoitettu ELY-keskukselle. Pyhäjärviseutu ry antoi yhden myönteisen lausunnon, jota oli edeltänyt Pyhäjärviseutu ry:n rahoittama suunnitteluhanke. Leppijärvelle rakennetaan vesiensuojelukosteikko, joka pidättää valuma-alueelta tulevan kiintoaineen ja sitoo veteen liuenneita ravinto-aineita. Muotoillaan vesijättöä vesilinnuille sopivaksi avoveden ja saarekkeiden pirstomaksi pesintä-, levähdys- ja ruokailualueeksi. Toimenpide 413 (Maaseutualueiden elämänlaatu ja elinkeinotoiminnan monipuolistaminen) Leader-ohjelman teema: kulttuuri ja vapaa-aika, kulttuurista iloa ja toimeentuloa (2 kpl) Kauttua Ruukin kulttuurihistoriallinen yhdistys ry, Kauttua Ruukkifestivaalin markkinointi Hankkeen avulla mahdollistetaan ensimmäistä kertaa järjestettävän festivaalin onnistuminen monipuolisilla markkinointikeinoilla. Markkinointikeinoja ovat mm. tapahtuman internet- kotisivut, facebook -sivut sekä tapahtuman graafinen ilme, mm. juliste, käsiohjelma, tienvarsimainokset, lehtiilmoittelu, radiomainokset ja julisteiden jakaminen eri paikkoihin. Markkinoinnissa ja suunnittelussa käytetään alan ammattilaisia. Kauttua Ruukin kulttuurihistoriallinen yhdistys ry, Kauttua Ruukki festivaalin puitteet Euran Kauttuan Ruukinpuiston rakennetaan festivaali käyttäen hyväksi alueen rakenteita, rakennuksia ja luonnollisia esiintymispaikkoja. Hankkeen avulla mahdollistetaan rakenteellisia asioita kuten päälava, aidat, penkkipöydät ja siirrettävät opastekyltit. Lähtökohtana on että, kaikki rakenteet ovat hyödynnettävissä myöhemmin kehitettäessä Kauttuan kylän ja Ruukinpuiston toimintaa. Investoinneilla turvataan nyt ja tulevaisuudessa erilaisten tapahtumien rakenteellisia asioita. Hyvät rakenteet luovat toiminnallisen varmuuden ja kokonaisuuden yhdessä muiden asioiden kanssa. Investointihanke tukee samanaikaisesti toteutettavaan markkinointia. Leader-ohjelman teema: yhdistystoiminnan uudet toimintamuodot, maaseutuasuminen (4 kpl + 9 kpl) Honkilahden Vesat ry, Honkilahden jääkiekkokaukalo Honkilahdelle rakennetaan jääkiekkokaukalo uuteen parempaan paikkaan ja sen läheisyyteen siirretään vanhalta kaukalolta pukukoppi. Entiselle jo erittäin huonossa kunnossa olevalle kaukalolle on liikenteellisesti vaarallinen kulkutie. Uutta kaukaloa voivat käyttää Honkilahden koulun noin 80 oppilasta ja viereisestä päiväkodista yli 20 lasta sekä kylällä sijaitsevien sijaiskotien Sampon Paja, Tammenterho ja Jalava yhteensä noin 20 lasta. Kaukalo on päivisin pääosin näiden käytössä ja kouluajan jälkeen niin isot kuin pienetkin harrastajat ”valtaavat” kentän. SMPS Pyhäjärven Järvipelastajat ry, Järvipelastusaseman kokous- ja toimitilakontti Hankitaan kontti, joka varustellaan koulutus- ja kokoontumistilaksi. Uudessa kontissa järvipelastajat pystyvät järjestämään koulutus- ja valistustilaisuuksia omalle jäsenistölleen sekä sidosryhmilleen joihin kuuluu alueen pelastuslaitokset ja VPK:t. Uuden kontin koko on 3,5 m x 8 metriä, joten siellä pystyy myös käyttämään esim. videotykkiä, piirtoheitintä ym. muita AV-laitteita. Konttiin rakennetaan myös pieni keittiönurkkaus, jossa voi keitellä kahvia harjoituksien ja hälytysvuorojen aikana. Kontin hankinta edesauttaa varautumista vesipelastustoimintaan sekä vesipelastustoiminnan aikaista huolto- ja johtamistyötä. Panelian metsästysseura ry, Taanon RATA Hankkeessa kunnostetaan ja parannetaan Panelian Metsästysseuran ampumarata-aluetta Taanossa vastaamaan paremmin ampumakilpailutoiminnan vaatimuksia ja seuran muun toiminnan keskittämiseksi. Samalla parannetaan muiden käyttäjäryhmien toimintaedellytyksiä alueella. Ampumarata-alue kunnostetaan, siistitään ja aidataan sekä rakennetaan toinen skeet-rata, kiekkovarasto ja uudet P-alueet. Saaliin käsittelyä varten rakennetaan uudet tilat, joita voivat myös muut toimijaryhmät tarvittaessa hyödyntää riistakauden ulkopuolisena aikana. Alueelle rakennetaan vesijohto ja saaliinkäsittelytilojen jätevesille umpisäiliö. Lisäksi alueelle rakennetaan kompostikäymälät. Metsästysyhdistys Köyliön Raiku ry, Lisää Löylyä Raikulaan Raikula -niminen kokoontumis- ja virkistystoimintaan tarkoitettu rantakiinteistö on toiminut seuran ja kyläläisten kokoontumis- ja virkistyskäytössä valmistumisestaan asti. Hankkeessa kunnostetaan nykyinen rakennuskanta palvelemaan nykyisessä käyttötarkoituksessaan moitteetta taas seuraavat 30 vuotta. Kunnostetaan sauna, keittiö, kokoontumistila, ulkovuoraus ja kompostikäymälät sekä rakennetaan grillikatos. Kyläsampo- koordinointihanke, koordinointiosa Hankkeen tavoitteena on alahankkeina toteutettavien investointihankkeiden kautta parantaa kylien viihtyisyyttä elinympäristönä sekä monipuolistaa toimintaa kylillä yhteisten tilojen käyttöominaisuuksien parantuessa ja harrastusmahdollisuuksien lisääntyessä. Koordinointitiohankkeen tavoitteena oli rahoittaa pieniä alahankkeita 5-10 kpl, joiden vaikutus on alueellisesti hyvin merkittävä. Hankkeen kohderyhmänä ja hyödynsaajina ovat Pyhäjärviseudun kylä- ja muut yhdistykset, joille tarjotaan mahdollisuus pienten, alueen kylien viihtyisyyttä ja toiminnan monipuolistamista edistävien yleishyödyllisten investointihankkeiden toteuttamiseen mahdollisimman pienellä byrokratialla. Alahankkeiden toteuttajat ovat olleet tyytyväisiä uuteen hanketyyppiin, jossa yhdistysten pienille investoinneille annetaan mahdollisuus toteutua toimintaryhmän avustuksella. Hankkeen vetäjänä on toiminut Elina Haavisto. Alahankkeet: 9 kpl Kauttuan kyläyhdistys ry, Kauttuan kylätalon välinevarasto ja keittiön ovi Kauttuan kylätaloa halutaan parantaa entisestään. Kylätaloa käyttävät monet eri yhdistykset ja se on juhlien viettopaikka. Kylätalolle rakennetaan varasto mm. juhlasalin pöytiä ja tuoleja sekä kurssimateriaalien säilyttämistä varten. Lisäksi keittiöön rakennetaan ulko-ovi, joka nopeuttaa keittiössä työskenteleviä. Varauloskäynnin terassia laajennetaan. Länsi-Euran kyläyhdistys ry, Turajärven rantakioski Kyläyhdistys rakentaa Turajärven rannalle kioskin vanhan ja ränsistyneen tilalle. Kioski rakennetaan aluksi Länsi-Euran VPK:n pihalla Naarjoella. Kun kioski on valmis, puretaan rannasta vanha kioski pois ja uusi siirretään tilalle. Kioskin ympärille rakennetaan terassi ja katos. Kioski palvelee uimarannan käyttäjiä, joita on useita tuhansia monesta eri kunnasta kesäisin. Asiakaspalvelun lisäksi uimarannan turvallisuus paranee, koska valvonta mahdollisuudet paranevat. Kioskirakennus lisää huomattavasti rannan viihtyvyyttä ja tuo mainosarvoa paikkakunnalle. Mannilan kyläyhdistys ry, Mannilan fikseeraushanke Mannilan kylässä kohteena ovat neljä kylätoimintayhdistyksen hallinnoimaa rakennusta: kylätupa, museo ja kaksi nuottasuulia. Hankkeen toteuttavat mannilalaiset. Hyödynsaajina ovat kylän talvi- ja kesäasukkaat sekä kylässä vierailevat ihmiset. Kylätuvan homeinen julkisivu pestään ja maalataan. Museon savupiippujen hatut korjataan, ojaan painuva nurkka nostetaan, multa poistetaan kivijalan ympäriltä tuuletuksen tehostamiseksi ja tilalle laitetaan soraa. Nuottasuulien kurainen ympäristö sorastetaan ja molempiin suuleihin asennetaan rännit, toiseen myös lattia. Kyläläisten yhteistyöllä aikaansaadut parannukset vaikuttavat positiivisesti niin Mannilan omiin asukkaisiin kesäasukkaisiin kuin vierailijoihinkin. Sydänmaan kyläyhdistys ry, Kyläkeskus toimivaksi kyläkeskuksen pihalle rakennetaan monitoimirakennus, joka toimii majoitustilana, leikkimökkinä ja ulkoiluvälineiden varastona. Kyläkeskukseen hankitaan tarvittavat keittiökoneet, videotykki ja pinottavia tuoleja. Tavoitteena on tarjota tilat kokousten, kansalaisopiston piirien, partion, 4-yhdistyksen, perhejuhlien ym. käyttöön sekä parantaa alueen liikuntamahdollisuuksia. Yttilän kyläyhdistys ry, Hiisimaisema Yhteisranta kunnostetaan, ruopataan ja maisemoidaan. Matonpesupaikan kansirakenteet ja mattojen kuivatuspuut kunnostetaan, harmaavesien käsittelyjärjestelmä saatetaan kuntoon ja venelaituri kunnostetaan. Korjauksen jälkeen saataisiin oman kylän väelle ja muillekin Köyliön kyläläisille hyväkuntoinen, toimiva ja palveleva matonpesupaikka. Ruoppauksen jälkeen rannasta saataisiin Yttilän kyläläisille uimakelpoinen ja veneille kunnollinen ”satama”paikka ja niiden kulku järvelle helpottuisi ja maisema avautuisi. Kankaanpään kyläyhdistys ry, Metsäjärven kota ja ympäristön kunnostus Yhteisrannassa voi kunnostamisen ja maisemoinnin jälkeen järjestää paremmin yhteisiä tapahtumia. Kankaanpään ja sen lähikylien retkeily- sekä vapaa-ajan virkistysmahdollisuuksia parannetaan. Metsäjärven vanha laavu korjataan sekä rakennetaan harvahirsinen puu- ja varastokatos sekä hankitaan kodan käyttäjille uusi soutuvene. Kertun metsäpolulle ja Metsäjärven alueelle tehdään 3 kpl luonto-opastauluja ja parannetaan reittimerkinnät. Hanke täydentää Eräelämyskeskus Kaarnikan sekä Kertun metsäpolun käyttömahdollisuuksia ja paloturvallisuutta. Hyvillä palveluillaan ja vapaa-ajan kohteillaan Kankaanpään kylä säilyttää kilpailukykynsä viihtyisänä asuinpaikkana. Honkilahden Eräveikot ry, Honkikota Yhdistys rakentaa hirsisen kodan Euran Mannilaan yhdistysten ja asukkaiden kokoontumispaikaksi. Säkylän Erämiehet ry, Metsolan kunnostus Yhdistys kunnostaa Metsolan kokoontumistilaa rakentamalla saunan pukeutumistilaan takan sekä uusimalla kokoontumistilan lämmitysjärjestelmän ja lahtivajan kylmälaitteet. Kiukaisten Kisailijat ry, korkeushyppypaikan kunnostus Urheiluseura kunnostaa Eurakosken urheilukenttää kiinnittämällä korkeushyppypaikalle kumiset matot vauhdinotto- ja ponnistusalueelle. Leader-ohjelman teema: uutta yritystoimintaa, 4 kpl Lännen Mattohuolto LMH Oy Pesukoneen hankinta Tmi Kaisa Sovero Soveron taidetalon keittiöremontti Kuntokeskus Tzemppi Oy Kuntokeskus Kauttualle Köyliön Fysioterapia Oy Fysioterapia Säkylään Toimenpide 421 (Alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö) Leader-ohjelman teema: alueiden väliset hankkeet, 1 hanke Oripään kunta, Harjureitti (vastuullinen toimintaryhmä Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit) Harjureitille laaditaan ulkoilureittisuunnitelma. Suunnitelmassa selvitetään maanomistukset reitillä käyttöoikeuksineen. Suunnitelmaan sisältyy kehittämisosio, jota kartoitetaan mm. käyttäjätutkimuksella. Hankkeella pyritään alueelle jo tehtyjen investointien hyödynnettävyysajan pidentämiseen ja turvaamaan reitistön ylläpito jatkossa. Toimenpide 431 (Toimintaraha) Pyhäjärviseutu ry:n toimintarahasta on tehty päätös vuosiksi 2007-2011 ja uusi päätös tehdään vuosiksi 2011-2013. Toimintarahan toimintaa kuvataan tarkemmin kohdassa 3.1. 2. HALLINTO 2.1. Yhdistyksen sääntömuutokset, Ei muutoksia 2.2. Jäsenistö ja jäsenyydet Yhdistyksen jäsenmäärä on vakiintunut vuosien varrella runsaaseen kahdeksaankymmeneen. Jäsenmäärään otetaan mukaan ainoastaan jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet. Vuoden 2010 lopussa Pyhäjärviseutu ry:n jäsenmäärä oli yhteensä 83 (vuonna 2009 vastaavasti 81) jäsenmaksun maksanutta jäsentä. Henkilöjäseniä 36 (35), yhdistyksiä 34 (35), kuntia 1 (1), yrityksiä 10(8) ja 2 (2) säätiötä. Pyhäjärviseutu ry on jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: ELARD European Leader Association for Rural Development SYTY, Suomen Kylätoiminta ry Satakylät ry, maakunnallinen kylien yhteenliittymä 2.3. Hallitus 2.3.1. Hallituksen kokoonpano Hallituksen kokoonpano noudattaa maa- ja metsätalousministeriön edellyttämää kolmikantaa, jonka mukaan paikat jakaantuvat tasapuolisesti paikallisen julkisen tahon, yhdistysten ja yksittäisten asukkaiden kesken. Tämän lisäksi on noudatettu mahdollisimman tiukasti myös alueellista tasapainoa toimialueen kolmen kunnan kesken. HALLITUS VUONNA 2010 Puheenjohtaja Jouko Perttu, varapuheenjohtaja Pirkko Ketola EURA Julkinen taho Yhdistykset Yksittäiset asukkaat Pirkko Ketola valtuutettu, kunnanhallitus (Tero Setälä) varavaltuutettu, tekn. lautakunta Kirsti Mäkitalo Kutin kyläyhdistys ry (Oiva Mikola) Alasatakunnan ympäristöseura ry Anne Valtonen (Kati Ruokonen) KIUKAINEN Julkinen taho Yhdistykset Yksittäiset asukkaat Jouko Perttu (Kai Vainio) Taina Jyräkoski Panelian kotiseutuyhdistys ry (Vesa Koski) Harolan kyläyhdistys ry Elina Suonpää (Jutta Mäntylä-Salo) KÖYLIÖ Julkinen taho Yhdistykset 2 Yksittäiset asukkaat SÄKYLÄ Julkinen taho Yhdistykset Yksittäiset asukkaat Maaria Vaihevuo, kunnanhallitus (Juha Jalava), kunnanhallitus Pekka KuoppaKöyliön Yrittäjät ry (Sari Huhtinen)Köyliön Yrittäjät ry Kirsi Launonen (Tarja Heinonen) Timo Mäki kunnanvaltuusto; tarklautakunta (Sirkku Reko) kunnanvaltuusto; kunnanhall vpj Annikki Pihlava Pyhäjoen kyläyhdistys Pekka Tupala Tuulimyllyn Puhaltajat ry Krista Virtanen Terhi Lehto Hallituksessa kuusi vuotta vaikuttaneet Olli Taimi, Riitta Isotalo, Lassi Kauko ja Tapani Alho saivat vuosikokouksessa palkinnon ansiokkaasta ja aktiivisesta toiminnastaan. 2.3.2. Hallituksen kokoukset ja toiminta Hallitus kokoontui kahdeksan kertaa: kaksi kertaa ennen vuosikokousta ja vuosikokouksessa valittu uusi hallitus kuusi kertaa. Hallituksen jäsenet osallistuivat aktiivisesti kokouksiin ja myös varajäsenet olivat läsnä monessa kokouksessa. Hallituksen työskentelyssä käytetään apuna asioiden valmisteluryhmiä, jaostoja: Hankejaoston tehtävänä on esivalmistella ja pisteyttää hankkeet valintakriteereihin perustuen. Hankejaosto kokoontui neljä kertaa. Hankejaostoon kuuluu toiminnanjohtajan ja projektikoordinaattorin lisäksi neljä hallituksen jäsentä eri puolilta seutua ja heillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Työjaosto, jonka tehtävänä on hoitaa henkilöstöasioita ja varmistaa toimiston toimintaedellytykset myös loma-aikoina ei kokoontunut. Työjaoston päätettiin hoitavan jatkossa myös lakkautetun tulevaisuusjaoston tehtäviä (yhteistyö kuntiin ja tarvittaessa rahoitus- ja muut neuvottelut). Työjaostoon kuuluu henkilöstö, puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu hallituksen jäsen. Kv-jaosto, jonka tehtävänä on kansainvälisen yhteistyön kehittäminen, ei kokoontunut. Sen sijaan Ravakan ja Pyhäjärviseudun yhteisen kv-polku -hankkeen ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa. Ohjausryhmässä on Pyhäjärviseudulta kaksi hallituksen jäsentä, toiminnanjohtaja ja projektikoordinaattori. Tiedotusjaosto ei myöskään kokoontunut, koska maaseutuohjelman ohjelmatiedottaja-hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja tiedotushankkeen toimet tuodaan hallitukselle tiedoksi. 2.4. Vuosikokous Vuosikokous pidettiin maaliskuussa Lännen Lähivakuutuksen tiloissa Kiukaisissa. Vuosikokouksessa palkittiin Vuoden Paras Leader-hanke, Tuulimyllyn Puhaltajat ry:n Puhaltamalla Paras. Vuosikokouksessa erovuorossa on puolet hallituksen jäsenistä ja toimikausi on kahden vuoden mittainen, enintään kuusi peräkkäistä toimikautta. Neljä pitkäaikaista hallituksen jäsentä jäi hallituksesta pois kuuden vuoden määräajan tultua täyteen. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti jatkamaan Jouko Perttu. 2.5. Henkilöstö Toimintaryhmän Leader- toimintarahalla on ollut palkattuna toiminnanjohtaja Marja Kares-Oksman lähes kokopäiväisesti ja osa-aikaisena toimistosihteerinä toimi kahden kuukauden ajan Rauni Halonen avustamassa alkuvuoden kiireissä. Kyläsuunnitelmat Pyhäjärviseudulle -hankkeen ja kv-polkuhankkeen vetäjänä on toiminut projektikoordinaattori Elina Haavisto, joka kyläsuunnitelmien ja kansainvälisen toiminnan edistämisen lisäksi tekee hankeneuvontaa ja aktivointia sekä avustaa hallinnollisissa tehtävissä. Satakunnan ELY-keskuksen rahoittamassa maaseutuohjelman ohjelmatiedottaja -hankkeessa oli palkattuna toimintaryhmien, Satakylien ja ELY-keskuksen yhteinen maaseutuohjelman tiedottaja Titta Strömberg, jonka jäätyä äitiyslomalle tehtävään valittiin joulukuun puolivälistä alkaen Marjut Haapanen. Toimistossa palvelevat mm. ProAgrian yritysneuvoja Sari Uoti, maatilan energianeuvoja jukka Kontulainen, toiminnanjohtaja Marja Kares-oksnman ja projektikoordinaattori Elina Haavisto. 2.6. Toimisto Yhdistyksellä oli toimivat, monipuoliset tilat vuokrattuna Euran kunnalta Euran virastotalossa. Samoissa tiloissa toimi Rauman Seudun Kehitys Oy:n aloittavien yritysten neuvoja ja kulttuurimatkailuhankkeen projektikoordinaattori, ProAgria Satakunnan yritysneuvoja ja energianeuvoja sekä Euran kunnan elinkeinoyksikön yrityskehittäjä. Samassa rakennuksessa on myös muita seudun palvelupisteitä; työvoimatoimisto, poliisi ja Euran kunnan sosiaalikeskus. Rauman Seudun Kehitys Oy lakkautetaan vuoden 2010 lopussa ja edessä on vuoden 2011 alkupuolella muutto yhdessä ProAgrian kanssa uusiin toimitiloihin. Euran kunnan elinkeinoyksikön kaksi työntekijää muuttavat kunnanvirastolle. 2.7. Kirjanpito ja tilintarkastus Yhdistyksen kirjanpidon on entiseen tapaan hoitanut T:mi Tilistö Seppo Luoto Säkylästä. Tilintarkastajina ovat toimineet HTM Hannu Järvimäki ja Esko Suomala Kiukaisista. 2.8. Talous Tilikauden 2010 tulos näyttää 9 877,02 euroa alijäämää. Siirtosaamisia on 62 729,96 euroa, mikä koostuu elokuun alusta joulukuun loppuun asti saamatta olevista, pääosin maaseutuviraston tuista yhdistyksen toteuttamille omille kehittämishankkeille. Yhdistyksen omien hankkeiden kokonaiskustannukset ovat 195 567,25 euroa, josta julkista tukea on yli 97 %. Siirtovelat 110 452,90 euroa koostuvat Leader-ohjelmasta rahoitettaville hankkeille maksamatta olevista kuntarahoista sekä palkkojen lakisääteisistä maksuista. Yhdistyksen oma pääoma on 70 999,10 euroa. Oma pääoma on tarpeen yhdistyksen toteuttaessa omia hankkeita ja se toimii samalla puskurirahoituksena. 3. TOIMINTA 3.1. Oma hanketoiminta Pyhäjärviseutu ry:n tehtävänä on toimia alueensa kehittäjänä sekä tiedottaa ja aktivoida asukkaita omaehtoiseen kehittämiseen. Leader-ohjelman hallinnointiin tarkoitetun toimintarahan resurssit riittävät käytännössä pelkästään toimintaryhmän hallinnollisten tehtävien hoitamiseen, joten muuhun seudulliseen kehittämiseen on haettava muuta rahoitusta. Omien Leader-hankkeiden toteuttaminen on nähty tehokkaaksi ja tulokselliseksi keinoksi kehittää koko seutua koskettavia asioita ja edistää Leader-ohjelman toteutusta. Vuonna 2010 on edistetty omien hankkeiden avulla mm. kyläsuunnitelmien tekemistä ja kansainvälistymistä sekä annettu mahdollisuus kylien pienille investoinneille. Lisäksi on hallinnoitu Satakunnan yhteistä tiedotushanketta. 3.1.1. Leader-toimintaraha Toimintarahalla aikaansaadun toiminnan päämääränä on Pyhäjärviseudun Leader-ohjelman Tyvestä Puuhun toimeenpaneminen niin, että ohjelmassa mainitut tavoitteet sekä toimintaryhmän hallinto pystytään toteuttamaan mahdollisimman hyvin. Tavoitteena on paikallisen omaehtoisen kehittämisen aktivointi. Aktivointia tekevät sekä henkilöstö että hallituksen jäsenet, joiden osaamisen ylläpito koulutuksen kautta on olennainen osa toimintaa. Yhdistyksen hallituksen osaamista ja toimintatapoja kehitetään jatkuvasti vastaamaan Leader-toiminnan haasteita. Toiminnan runkona ovat luonnollisesti hankeneuvonta, hankkeiden käsittely ja lausuntojen antaminen rahoitettavista hankkeista. Päätösten jälkeen hankkeiden toteutusta seurataan ja hakijoita neuvotaan ja ohjataan hankkeiden toteutuksen edetessä. Maksatuksista ja raporteista tehdään lausunnot ELY-keskukselle, jolloin samalla nähdään hankkeiden eteneminen. Hankkeiden arviointi ja seuranta kuuluvat osana toimintaan ja raportointiin. Myös Pyhäjärviseutu ry organisaationa arvioi ja seuraa omaa toimintaansa säännöllisesti. Pyhäjärviseutu ry:n asemaa maaseudun kehittäjänä korostetaan entisestään seudullisella näkyvyydellä, aktiivisella toiminnalla ja sidosryhmien kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Käytännössä Leader-toimintarahalla on mahdollista hoitaa osa toiminnanjohtajan palkkauksesta, hallinnon kulut ja toimistokulut sekä osa aktivointi- ja tiedotustoimista. 3.1.2. Kyläsuunnitelmat Pyhäjärviseudulle Kyläsuunnitelmat Pyhäjärviseudulle -hanke käynnistyi 1.1.2008 ja on päättymässä 31.3.2011. Vuonna 2010 jatkettiin kyläsuunnitelmien tekemiseen ja päivittämiseen tähtäävää aktivointityötä. Lisäksi annettiin opastusta kylien kehittämistarpeiden toteuttamiseen ja hankkeiden suunnitteluun. Kyliä aktivoitiin järjestämällä kyläiltoja ja infotilaisuuksia sekä tuomalla esiin Leader-toiminnan mahdollisuuksia. Projektikoordinaattori osallistui myös useisiin muiden tahojen järjestämiin tilaisuuksiin. Kesäkuussa 2010 valmistuivat Köyliön vesiensuojelupainotteiset kyläsuunnitelmat (7) yhteistyössä Pyhäjärvi-instituutin kanssa. Köyliössä järjestettiin kattava tiedotustilaisuus, jossa suunnitelma esiteltiin. Euran Honkilahdella, Kauttualla ja Mannilassa on aloitettu kyläsuunnittelu ja kylätoimintaa on käynnistetty Kiukaisissa Eurakosken kylässä, jossa ei aikaisemmin ole toiminut kyläyhdistystä. Uuden kyläyhdistyksen perustamiskokous järjestettiin 11.11.2010 Pyhäjärviseutu ry:n kyläsuunnitelmahankkeen koolle kutsumana. Kyläsuunnitelmahankkeen avulla Pyhäjärviseudulla alkoi koordinointihanke Kyläsampo, jossa on 9 alahanketta, jotka on kirjattu jo valmistuneisiin kyläsuunnitelmiin. Kyläsuunnitelmahankkeen vetäjänä on toiminut Elina Haavisto n. 50 %:n työpanoksella. Hankkeesta on tehty erillinen vuosiraportti. 3.1.3. Kv-polku, Path to Europe Ravakan ja Pyhäjärviseudun vuonna 2009 alkaneen yhteisen hankkeen päätavoitteena on käynnistää sekä molempien toimintaryhmien että toimintaryhmien alueiden kansainvälinen yhteistyö. Alueen kansainvälistymisen kautta pyritään luomaan edellytyksiä uusille toimintamuodoille ja kehittymiselle sekä erityisesti nuorten aktivoitumiseen mukaan yhdistystoimintaan. Käytännön toteutuksesta ovat vastanneet kummankin toimintaryhmän alueella osapäiväiset työntekijät, jotka tekevät alueillaan myös kyläsuunnitelmia ja osallistuvat toimintaryhmien aktivointityöhön. Ravakan ja Pyhäjärviseudun hanketyöntekijät ovat omilla alueillaan aktivoineet toimijoita kv-hankkeisiin, järjestäneet infotilaisuuksia ja olleet esittelemässä hanketta kiinnostuksensa ilmaisseille tahoille. Lisäksi on oltu erilaisissa seminaareissa ja koulutuksissa. Pyhäjärviseudun alueelta kolme eri tahoa on ilmaissut kiinnostuksen ryhtyä kansainväliseen yhteistyöhön ja täyttänyt kumppaninhakuhakuilmoituksen. Maaliskuussa verkostoyksikkö järjesti Suomi-Ruotsi laivaseminaarin ja ruotsalainen toimintaryhmä Södertäljestä vieraili Ravakan ja Pyhäjärviseudun alueilla huhtikuussa. Virolainen toimintaryhmä vieraili Ravakan ja Pyhäjärviseudun alueella syyskuussa. Pyhäjärviseudulla hankkeen osa-aikaisena työntekijänä on ollut Elina Haavisto noin 30 %:n työpanoksella. Hankkeesta on tehty erillinen vuosiraportti. Pyhäjärviseudun ja Ravakan KV-polku – hankkeen järjestämälle opintomatakalle Itäaltaan osallistui kuusi innokasta matkalaista. 3.1.4. Kyläsampo -koordinointihanke Vuosi 2010 oli Suomessa pilottivuosi koordinointihankkeiden käynnistämisille. Koordinointihankkeella tarkoitetaan toimintaryhmän hakemaa hankekokonaisuutta, jossa myönnetään Leader-kehyksestä rahoitusta pienten (tuen määrä 500 - 10 000€) alahankkeiden toteuttamiselle. Toimintaryhmä hoitaa hankkeiden pääasiallisen hallinnoinnin ja alahankkeita hakeneet yhdistykset puolestaan hankkeiden toteuttamisen. Hanke käynnistyi maaliskuussa ja jatkuu elokuun 2011 loppuun. Tavoitteena on alahankkeina toteutettavien investointihankkeiden kautta parantaa kylien viihtyisyyttä elinympäristönä sekä monipuolistaa toimintaa kylillä yhteisten tilojen käyttöominaisuuksien parantuessa ja harrastusmahdollisuuksien lisääntyessä. Tavoitteena oli saada toteutumaan vähintään viisi alahanketta. Hankehakemuksia saapui kahdella eri hakukerralla 13, joista 9 toteutuu, 2 hylättiin ja kaksi peruuntui. Hankkeen vetäjänä toimii Elina Haavisto noin 20 %:n työpanoksella. Hankkeesta on tehty erillinen vuosiraportti. Alahankkeiden kuvaukset löytyvät raportin kohdasta 1.3. 3.1.5. Manner-Suomen maaseutuohjelman ohjelmatiedottaja Hankkeen hakijana ja hallinnoijana toimii Pyhäjärviseutu ry ja pääyhteistyökumppanit ovat Satakunnan muut Leader-toimintaryhmät Ravakka ry, Karhuseutu ry, Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry ja Joutsenten reitti ry, Satakunnan ELY-keskus, Satakylät ry ja Satakuntaliiton kyläasiamies. Hankkeen tavoitteena on monipuolinen tiedottaminen maaseutuohjelmasta ja Leader-ohjelmien toiminnasta ja rahoitusmahdollisuuksista ja toisaalta toimijoiden yhteisen tiedottamisen kehittäminen ja osaamisen tason nostaminen. Vuonna 2010 toteutettiin koulutussarja teemalla Tiedota taitavasti. Suurin panostus oli painettu Satasilta, joka jaettiin jokaiseen satakuntalaistalouteen Satakunnan Viikko -lehden välissä. Satasilta –lehteä julkaistiin myös verkkolehtenä. Lisäksi toimintaryhmien omia julkaisuja tuotettiin aktiivisesti ja tiedotteita lehdille tehtiin useita. Hankkeelle haettiin jatkoaikaa siten, että se päättyy viimeistään 30.8.2011 tai siihen asti kuin hankkeen rahat riittävät. Hanke käynnistyi varsinaisten toimenpiteiden osalta 1.3.2008, mistä alkaen hankkeeseen palkattiin tiedottajaksi Titta Strömberg Porista. Hän jäi äitiyslomalle 10.10.2010 alkaen ja joulukuussa tiedottajaksi palkattiin Marjut Haapanen Ulvilasta. Hankkeesta on tehty erillinen vuosiraportti. 3.2. Aktivointi, neuvonta ja koulutus Tiedotus- ja aktivointitilaisuuksia Leader-rahoituksesta ja kyläsuunnitelmista on järjestetty sekä toimintarahalla että Kyläsuunnitelma – ja Kyläsampo-koordinointihankkeessa. Lisäksi henkilöstö on osallistunut maakunnallisiin ja valtakunnallisiin koulutuksiin. Erilaisia aktivointitilaisuuksia järjestettiin 15 ja niihin osallistui 242 henkilöä. Yritysneuvontaa on annettu 25 eri yritykselle monessa eri tilaisuudessa koskien mm. liiketoimintasuunnitelmaa, hankkeen hakemista ja maksatuksen hakemista. Hankeneuvontaa on annettu rahoitetut hankkeet ja uudet toimijat mukaan lukien 21 eri taholle. Ohjausryhmän tai työryhmän kokouksiin on osallistuttu kolmessa eri hankkeessa. Kyläsuunnitelmahankkeessa on järjestetty kyläkohtaisia tilaisuuksia ja lisäksi oli koko kuntaa koskevia kylätilaisuuksia Köyliössä ja Eurassa. Hankkeessa on osallistuttu erilaisiin tilaisuuksiin, seminaareihin ja koulutuksiin. Kyläsuunnitelmat valmistuivat Köyliön seitsemään kylään. Tiedotushankkeen tilaisuuksia järjestettiin 5 ja niihin osallistui 113 henkilöä. Pyhäjärviseutu ry oli järjestelyvuorossa Satakunnan toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön yhteiskoulutuksessa, joka järjestettiin Seinäjoen seudulle. Matkan aikana vierailtiin Etelä-Pohjanmaan toimintaryhmissä sekä käytiin Maaseutuvirastossa ja maaseutuverkostoyksikössä. Lisäksi hallitus ja erityisesti henkilöstö osallistuivat moniin muiden tahojen järjestämiin koulutuksiin ja seminaareihin Pyhäjärviseutu ry järjesti jäsenille ja hanketoimijoille verkottautumisillan Säkylässä. Ohjelmassa oli mm. Järvipelastajien järvipelastusnäytös. 3.3. Tiedottaminen ELY-keskuksen rahoittamassa tiedotushankkeessa ovat mukana toimintaryhmät, Satakylät ja ELYkeskus. Tiedottajan tehtävänä on yhteisen viestinnän hoitaminen erillisen hankesuunnitelman mukaisesti (ks. 3.1.5.) Painettu Satasilta-lehti jaettiin jokaiseen talouteen Satakunnassa. Lisäksi tiedottaja on ollut apuna erilaisissa taittotöissä sekä hoitanut ulkoista tiedottamista. Erilaisia esitteitä ja lehtiä julkaistiin sekä järjestettiin tiedota taitavasti –koulutussarja. Pyhäjärviseutu ry on saanut runsaasti palstatilaa Alasatakunta -lehdessä, jossa on ollut juttuja mm. rahoitetuista hankkeista ja kyläsuunnitelmista. Jäsenille on jaettu neljä jäsenkirjettä sekä yhteisen tiedotushankkeen Satasilta-lehdet ja verkkotiedotteita. Alasatakunnan välissä julkaistiin syksyllä oma tiedotelehti Tyvestä Puuhun. Muita tiedotteita ovat olleet mm. hanketiedotteet ja tiedotteet kunnille. Toiminnanjohtaja on lisäksi kirjoittanut useita juttuja mm. Maaseutulehteen, joka ilmestyy Satakunnassa ja Pirkanmaalla. Alma-kauden tuloksia esittelevä ja Leader-kauteen aktivoiva näyttely, vuonna 2007 valmistuneet hankesermit, ovat esillä toimistolla. Roll up -telinettä on kuljetettu mukana tilaisuuksissa. Esitteitä on jaettu mm. hanketuista ja yritystuista sekä kv-toiminnasta. Pyhäjärviseutu ry oli mukana järjestämässä Satakunnan Elävän Kuvan Keskuksen esteetöntä liikkuvuutta tukevaa Myötätuulen viestiä, joka järjestettiin pyöräilyviestinä ennen juhannusta. Kaikki Pyhäjärviseudulla tehdyt pyöräilyretket videoitiin ja Leader-toiminta pääsi niissä hyvin esille. Kaikki videot ovat julkisessa levityksessä mm. Youtube-sivustolla. Satakunnan Elävan Kuvan Keskuksen järjestämä Myötätuulen Viesti vei esteettömän liikkuvvuuden sanomaa kuntiin ja yrityksiin. Pyhäjärviseutu ry vei pyöräilijät Kauttuan Jokisaunalle. Pyhäjärviseudun pyöräilyviesti on taltioitu videolle. 3.4. Sidosryhmäyhteistyö ja verkostoituminen Pyhäjärviseutu toimii Leader-toiminnan mukaisesti verkostoissa ja useiden kumppanien kanssa yhteistyössä niin seudullisella, maakunnallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Toimintaa eri sidosryhmien kanssa on jaoteltu toiminnallisesti alla oleviin osa-alueisiin. Satakunnan toimintaryhmät Satakunnan toimintaryhmät toimivat keskenään tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä. Toiminnanjohtajat tapasivat toisiaan useita kertoja vuoden aikana, samoin hankeneuvojat/aktivaattorit. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien kv-vastaavat kokoontuvat muutaman kerran vuodessa yhteen pohtimaan kansainvälisen toiminnan edistämistä. Vuosittaiset työntekijöiden ja hallitusten jäsenten yhteiset koulutuspäivät järjestettiin Seinäjoella 15.-16.1.2010. Järjestelyvuorossa oli Pyhäjärviseutu ry. Satakunnan toimintaryhmät pitivät lisäksi pikkujoulukokoontumisen Ravakka ry:n työntekijän AnnaMaria Isotalon kotona Lapissa. Joulukokoontumisen yhteydessä suunniteltiin mm. yhteisen tiedotushankkeen jatkotoimenpiteitä. Tapaamisten lisäksi toimintaryhmät antoivat mm. yhteisiä lausuntoja erilaisista aiheista. Tärkein kaikille toimintaryhmille yhteinen yhteistyön muoto on yhteinen tiedotushanke. Pyhäjärviseudulla ja Ravakalla on lisäksi yhteinen hanke Kv-polku. Varautuminen uuteen ohjelmakauteen on jo aloitettu, kun Pyhäjärviseutu kävi neuvotteluja uuden ohjelmakauden yhteistyömahdollisuuksista Joutsenten Reitin ja Ravakan kanssa. Valtakunnallinen toimintaryhmien yhteistyöhanke on Leader-asiamieshanke, jolla niin ikään pyritään yhteisen edun tekemiseen ja varaudutaan uuteen ohjelmakauteen. Pyhäjärviseudun kunnat Toiminnanjohtaja kävi alkuvuodesta kunnanjohtajien kanssa neuvottelut toiminnasta ja rahoitetuista hankkeista. Toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja ovat vuorotellen osallistuneet seudullisen elinkeinoneuvottelukunnan toimintaan. Euran kunnan yrityskehittäjä on samassa toimistossa, joten yhteistyö hänen kanssaan on päivittäistä. Lisäksi on tehty yhteistyötä hankkeiden tiimoilta Euran kunnan teknisen johtajan kanssa ja Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston kanssa. Seudullinen ja maakunnallinen yhteistyö Satakunnan ELY-keskuksen maaseutuosaston kanssa asioiden käsittely on jatkunut avoimena ja aktiivisena. Hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyviä asioita ratkotaan hyvässä yhteistyössä. Lisäksi ELY-keskuksen Leader-yhteyshenkilö on osallistunut muutamiin rahoitettujen hankkeiden ohjausryhmiin. ProAgrian yritysneuvojat aktivoivat ja avustavat mikroyrityksiä hakemaan rahoitusta myös Leader ohjelmasta. Yksi yritysneuvojista, Sari Uoti, on samassa toimistossa, joten yritysten hankkeita pohditaan yhteistyössä lähes päivittäin. Muita merkittäviä seudullisia yhteistyötahoja ovat olleet mm. elinkeinoyhtiö RSK, Pyhäjärviinstituutti, Satakuntaliitto, Satakylät ry, MTK-Satakunta sekä Lounais-Suomen Ympäristökeskus. 3.5. Kansainvälinen toiminta Vuonna 2009 alkoi Pyhäjärviseudun ja Ravakan alueiden välinen hanke kv-polku, Path to Europe (ks. tarkemmin kohta 3.1.3). Hankkeen puitteissa järjestettiin opintomatka Itävaltaan, ruotsalainen toimintaryhmä Södertäljestä vieraili Ravakan ja Pyhäjärviseudun alueilla huhtikuussa ja virolainen toimintaryhmä vieraili Ravakan ja Pyhäjärviseudun alueella syyskuussa. Maaliskuussa verkostoyksikkö järjesti Suomi-Ruotsi laivaseminaarin. Toiminnanjohtaja osallistui maaseutuverkostoyksikön järjestämälle opintomatkalle Irlantiin syyskuussa. Tavoitteena oli vertailla Irlannin ja Suomen Leader-toimintaa sekä saada vinkkejä seuraavan EU:n ohjelmakauden valmisteluun. Matkasta julkaistiin artikkeli, joka julkaistiin kahdessa lehdessä ja jäsentiedotteessa sekä Satasillassa. 3.6.Arviointi 3.6.1. Maa- ja metsätalousministeriön arviointikysely Maa- ja metsätalousministeriö toteutti kesällä 2010 arviointikyselyn toimintaryhmien henkilöstölle, hallituksen jäsenille, päättyneille hankkeille ja kuntien edustajille. Kyselyllä kerättiin tietoa toimintaryhmäperiaatteiden toteutumisesta mm. ryhmien rahoituskehysten tarkistusta varten. Monelle kyselyn saaneelle kysely oli aivan liian vaikeaselkoinen, mikä alensi varmaankin vastausprosenttia. Arviointiin osallistui 22 henkilöä, joten vastaajajoukko oli kuitenkin kohtuullisen kokoinen. Ministeriön lähettämässä kyselyraportin tiivistelmässä todetaan, että kuntasuhteissa ja verkostoitumisessa on kehittämisen varaa ja roolia toimijoiden kesken tulisi selkeyttää. Kyselyn tulos ei sinänsä ole yllättävä, kun sitä peilataan kuntakentän tilanteesssa kuntaliitosneuvottelujen ja elinkeinoyhtiön purkamista vasten. Parhaiten arvioinnin mukaan toteutuvat ohjelmallisuus ja alhaalta ylöspäin –periaate. 3.6.2. Satakunnan toimintaryhmien itsearviointi Satakunnan toimintaryhmät päättivät toteuttaa itsearvioinnin ulkopuolisen konsultin Tytti Siltasen toimesta. Kysely toteutettiin nettikyselynä heinäkuussa 2010. Kysely lähetettiin päättyneille hankkeille, hallituksen jäsenille ja toimintaryhmän työntekijöille. Vastauksia saatiin 16 kappaletta, jolloin vastausprosentti oli 38. Toimintaryhmien omassa arvioinnissa pyrittiin kysymykset asettelemaan siten, että myös ensimmäistä kertaa Leader-rahoituksen parissa toimivat ymmärtävät kysymysten sisällön. Kysely pyrittiin pitämään lisäksi mahdollisimman lyhyenä. Kyselyn perusteella Pyhäjärviseudun toiminnalle toivotaan enemmän tunnettuutta ja näkyvyyttä. Leader-rahoituksen todetaan olevan ainoa mahdollisuus pienille yhdistysten hankkeille ja lisäksi sen katsotaan tukevan hyvin yritystoimintaa. Erääss vastauksessa todetaan: ”Vaikeassa viidakossa on vaikea kulkea ilman opastajaa” ja toisessa: ”Mikään muu taho alueella ei aktivoi asukkaita omaehtoiseen kehittämiseen eikä muuta vastaavaa rahoitusta pienille kylien ja muiden yhdistysten hankkeille ole tarjolla”. 3.6.3. Pyhäjärviseudun tavoiteseuranta Pyhäjärviseutu ry:n henkilöstö kerää päättyneiden hankkeiden loppuraporteista lisätietoa määrällisten tavoitteiden toteutumisesta Tyvestä Puuhun Leader -ohjelman tavoitteiden seuraamiseksi. Ministeriön laatima seurantatietolomake ei anna riittävän laajaa kuvaa hankkeiden tuloksista ja vaikutuksista. 4. NÄKYMIÄ VUODELLE 2011 Vuoden 2011 toimintasuunnitelmassa päätavoitetta, ts. omaehtoisen kehittämisen aktivointia, tukevat viisi keskeisintä osatavoitetta ovat yhdistyksen tulevaisuuden turvaaminen, toiminnan tunnettuuden parantaminen, kylien ja kuntien yhteistyön edistäminen, kansainvälisyyden edistäminen sekä hanketoiminnassa erityisesti yrittäjyyden edistäminen ja nuorten huomioon ottaminen. Toimenpiteiden toteuttamiseksi Pyhäjärviseutu ry:llä on Leader-toimintarahan lisäksi omia kehittämishankkeita, joilla jatketaan kylien suunnitelmallista kehittämistä, nuorten mukanaoloa, edistetään kansainvälistymistä ja panostetaan erityisesti tiedottamiseen. Vuoden 2011 alusta on tulossa paljon henkilöstömuutoksia. Toiminnanjohtaja siirtyy tekemään Karhuseutu ry:n toiminnanjohtajan sijaisuutta puolikkaalla työpanoksella. Projektikoordinaattori Elina Haavisto alkaa tehdä enemmän toimintaryhmän hallintoon liittyviä tehtäviä kyläsuunnitelmien lisäksi ja käsittelee maksatushakemukset, jotka ovat aikaisemmin olleet toiminnanjohtajan päävastuulla. Pyhäjärviseutu ja Ravakka palkkaavat yhteisen kv-koordinaattorin, jotta nykyiset osapäiväiset työntekijät voivat keskittyä toimintaryhmän hallinto- ja aktivointitehtäviin. Yhteinen kv-koordinaattori tekee lisäksi osan työajastaan toimistotöitä molemmille toimintaryhmille. Ravakan kanssa käynnistetään alueiden välinen yhteishanke kylien aktivointiin. Tavoitteena on käynnistää lisäksi 1-2 koordinointihanketta, jotka kohdistuvat nuoriin ja/tai kylien markkinointiin. Tiedotushankkeessa panostetaan erityisesti ulkoiseen tiedottamiseen. Toimintaryhmien keskeisin panostus valtakunnallisesti on yhteinen Leader-teltta Farmari-maatalousmessuille Poriin heinäkuun alussa. Vuoden alkupuolella on edessä muutto uusiin toimitiloihin yhdessä ProAgrian Euran toimipisteen kanssa. Pyhäjärviseudulla on mahdollisuus saada 500 000 lisärahoitusta seudulle, jos kuntien kanssa saadaan rahoitus neuvoteltua. 5. TOIMINTARYHMÄN OMAN TOIMINNAN ONNISTUMISET JA ONGELMAT VUONNA 2010 Toiminnan uskottavuuden kannalta on tärkeää, että yhdistyksen sisällä asiat ovat hyvin. Pyhäjärviseutu ry:n hallituksessa on aina ollut hyvä yhteistyöhenki. Hallituksen ja henkilöstön yhteistyö sujuu niin ikään hyvin eikä kuntaliitosneuvottelujen aiheuttama eripura ole heijastunut Pyhäjärviseutu ry:n hallitustyöskentelyyn millään tavalla. Töitä tehdään yhdessä toinen toistaan kannustaen tiiminä eikä kuntarajoja ajatella. Valtakunnallisissa arvioinneissa ja omissa itsearvioinneissa Pyhäjärviseutu ry on saanut hyvät arvostelut. Maa- ja metsätalousministeriö on myöntämässä Pyhäjärviseudulle lisärahoitusta 500 000 euroa, mikäli kuntien kanssa saadaan rahoitus neuvoteltua. Satakunnan maaseutuohjelman ohjelmatiedottaja –hanke on saanut valtakunnallista julkisuutta ja sama tiedottamisen malli on otettu käyttöön monissa muissa maakunnissa. Hankkeen myötä yhteistyö myös Satakuntaliiton ja Satakylien kanssa on lisääntynyt ja tieto kulkee paremmin. Hankehakemuksia saapui erityisesti alkuvuodesta vilkkaaseen tahtiin. Päättyneissä hankkeissa ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ollut mittavia ongelmia. Yhteistyö ELY-keskuksen kanssa sujuu hyvin. Byrokratian paljous on aiheuttanut ongelmia hanketoteuttajille ja myös toimintaryhmälle. Byrokratia syö toimintaryhmän uskottavuutta, koska kaikki hanketoteuttajat eivät välttämättä ymmärrä, ettei kohtuuton paperityö johdu toimintaryhmästä. Leader-toiminta on edelleen seudulla melko tuntematonta eikä toimintaryhmää oteta omalla alueella riittävästi huomioon alueen ohjelmissa ja yhteistyökuvioissa. Rahoituksesta piti jälleen käydä neuvotteluja joidenkin kuntien kanssa, vaikka ne ovat sitoutuneet koko ohjelmakauden rahoitukseen kirjallisilla päätöksillä. Elinkeinoyhtiön purkaminen vuoden 2011 alussa vaikuttaa myös Pyhäjärviseutu ry:n toimintaan. Edessä on myös muutto uusiin toimitiloihin yhdessä ProAgrian kanssa ja valitettavasti Euran kunnan elinkeinoyksiikö ei muuta samoihin tiloihin vaan elinkeinoyksikön kaksi työntekijää muuttavat Eura kunnanvirastolle. 6.LEADER-TOIMINNAN ONNISTUMISET JA ONGELMAT VALTAKUNNAN KESKUSHALLINNON JA MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINNASTA TASOLLA SEKÄ PALAUTE Leader-toiminnan ulottaminen koko Suomeen on onnistunut hyvin. Kaikki toimintaryhmät toimivat nyt saman ohjelman rahoituksella. Tämä on lisännyt toimintaryhmien keskinäistä yhteistyötä. Ministeri Sirkka-Liisa Anttilan byrokratian purkuryhmän työ tuotti jonkin verran tulosta. Työryhmän selvityksen toteuttamisen onnistumisista esimerkkeinä ovat kilpailutusrajan nostaminen, vuosittaisesta pakollisesta maksuhakemuksen jättämisestä luopuminen, maksatusten hakukertojen yhtenäistäminen ja kustannuslajien sitovuudesta luopuminen. Vuoden lopulla yritystukihakemuksen uusittu, karsitumpi versio valmistui. Nyt hakijan ei tarvitse enää tietää esim. paljonko säädöksien mukaan tulee hakea EU:n ja valtion osuutta ja paljonko kuntarahaosuutta vaan hän voi merkitä hakevansa suurinta mahdollista tukimäärää. Välillä tosin tuntuu siltä, että byrokratiaa kuitenkin lisätään sitä mukaa kuin sitä jostain vähennetään. Koordinointihanke oli alun perin hyvä ajatus, kun se antaa mahdollisuuden pienille investoinneille siten, että toimintaryhmä hallinnoi hankkeen ja alahankkeen toteuttajalla on vähemmän paperityötä kuin normaalissa hankkeessa. Ajatus kevyemmästä byrokratiasta ei kuitenkaan toteutunut. Sen sijaan ainakin toimintaryhmässä byrokratia vain lisääntyi. Helpompi vaihtoehto olisi ollut laskea pienin myönnettävä tuki 5000 eurosta vaikkapa 2000 euroon, jotta Leaderin tavoite ruohonjuuritason toimijoiden ja pienten hankkeiden kehittämismetodina saavutettaisiin. Leader-toiminnan tunnetuksi tekeminen on edelleen puutteellista ja yhteistä edun tekemistä tarvitaan enemmän. Yhteinen Leader-asiamieshanke on askel oikeaan suuntaan. Leader-toiminta on Suomessa edelleen suhteellisen tuntematonta, vaikka Suomen Leader-toimintaa kehutaan ulkomailla Euroopan onnistuneimmaksi. Maaseutuverkostoyksikkö pyrkii ottamaan hyvin huomioon toimintaryhmien tarpeet, vaikka valtakunnallisten koulutusten taso ei aina vastaa odotuksia. Maaseutuverkostoyksikkö voisi toimia nopeammin ja pysyä luvatuissa aikatauluissa. Esim. hankehakijan opasta odotettiin kohtuuttoman kauan. Parhaat käytännöt kilpailun loppuhuipentuma maaseutugaala oli onnistunut ja lämminhenkinen tilaisuus. Itse kilpailun toteuttamistapa epäonnistui kuitenkin täysin. Tietokantaan ei saanut aina edes syötettyä hankkeita eikä niiden arviointiprosessikaan ollut järkevä, kun hankkeen syöttäjän piti itse käydä arvioimassa itse esittämäänsä hanketta. Toiminnanjohtajan tehtävänä tulisi olla toiminnan kehittäminen ja tunnetuksi tekeminen, mutta toiminnanjohtajan aikaa kuluu liikaa kopiokoneen ääressä maksatushakemuksia kopioimassa ja erilaisia raportteja ja seurantoja laatiessa. Erityisen aikaa vievää on toimintarahan ja toimintaryhmän oman toiminnan kannalta kuitenkin välttämättömien hankkeiden hallinnointi ja toiminnanjohtajan työpanoksen jakaminen monelle eri hankkeelle toimintarahan pienuuden vuoksi. Toimintaryhmän tehtävä on myöntää hankerahoitusta ja pääosa toimintaryhmistä ei ehdi harjoittaa muuta toimintaa tai varainhankintaa. Maa- ja metsätalousministeriön suorittaman kehystarkistuksen myötä Pyhäjärviseudulle on luvassa lisäresursseja, mikäli kunnat sitoutuvat rahoitukseen omalta osaltaan. Ministeriön suhtautuminen toimintarahan pienuuden ongelmaan oli ymmärtäväinen ja yhteistä ratkaisua etsittiin hyvässä hengessä yhteistuumin. Maksatuksissa hylätään paljon toimintaryhmien omistakin hankkeista lähinnä marginaalisia kuluja. Pakollisia kuluja omien kehittämishankkeiden toteutuksesta jää paljon tuen ulkopuolelle (mm. tilintarkastus, työterveyshuolto, osa vuosikokouskuluista, kokoustarjoilut). Lisäksi mainittakoon muutama ”huvittava käytäntö” maksatusten linjauksista: coctail-pizzapalat ovat ruokaa, mutta karjalanpiirakkaa ja voileipää voi tarjota. Kv-hankkeessa tarjottavat hyväksytään, jos pääosa on ulkomaalaisia, mutta kulujen on oltava samalla kuitilla. Toisin sanoen, jos ulkomaalaiset vierailijat maksavat itse ruokansa, toimintaryhmän henkilöstön on kustannettava oma ruokansa itse. Byrokratia on aiheuttanut yrityshankkeiden peruuntumisia ja syö toimintaryhmien uskottavuutta ja vie kohtuuttoman paljon aikaa. Diaarijärjestelmä vaikuttaa melko turhalta järjestelmältä ja sen ylläpito vie paljon aikaa. Diaarin käyttöoikeudet eivät ole ajan tasalla, diaarin palvelunumero on usein ”tilapäisesti pois käytöstä” jne. Diaarijärjestelmän osaksi olisi voitu ottaa myös ohjelma, joka seuraa hankkeiden rahoituksen sidontatilannetta. Nyt kaikilla ryhmillä on omat erilaiset järjestelmänsä rahojen seurantaa ja tilastointia varten. Tässä voitaisiin ainakin uudella ohjelmakaudella ottaa Irlannin toimivasta hankejärjestelmästä oppia. Kolmikantasääntö on tärkeä, mutta sen toteuttaminen on osin liian tiukkaa. Kuuden vuoden enimmäisaika hallituksessa aiheuttaa ongelmia, kun sääntö koskee myös varajäseniä. Varajäsenenä olisi hyvä olla muutama vuosi oppimassa ennen varsinaista jäsenyyttä. Osaamista ja ns. hiljaista tietoa menetettiin maaliskuun vuosikokouksessa paljon. Mavin ohjeet toimintaryhmille tulevat myöhemmin kuin muille, esim. yksityisrahaohje, yritystukiasetus jne. Leader-toimintaryhmien rooli niin yhteisöjen kuin mikroyritysten toiminnan kehittäjänä on tärkeä. Joidenkin yksittäisten arvioitsijoiden näkökanta Leaderin yritystukiin on kielteinen ja Leaderin yritystukien katsotaan olevan päällekkäistä ELY-keskusten yritystukien kanssa. Toimintaryhmältä saatava apu yrittäjän idean jalostamisessa hankehakemukseksi on kuitenkin yrittäjien mielestä tärkeä palvelu, jota ei välttämättä muualta saa. Toimintaryhmien on alettava määrätietoisesti suunnata katseet kohti uutta ohjelmakautta ja olla mukana valmistelemassa Leaderin tulevaisuutta yhteistyössä niin keskenään kuin yhdessä kumppaniensakin kanssa. Eurassa 17.2.2011 Marja Kares-Oksman, toiminnanjohtaja Huom. Vuonna 2011 toimisto osoitteessa Maasillantie 17, 27500 KAUTTUA Pyhäjärviseutury:n henkilöstö vuonna 2011: Rauni Halonen, Marja Kares-Oksman, Elina Haavisto ja Marjut Haapanen Marja Kares-Oksman, toiminnanjohtaja [email protected] puh. 044 5342990 Rauni Halonen, toimistosihteeri, kansainvälisten asioiden koordinaattori [email protected] puh. 040 729 6863 (10.1.2011 alkaen) Toiminnan johtaminen, talous, tiedottaminen Yrityshankkeiden neuvonta ja maksatukset (vuonna 2011 hoitaa myös Porissa ja sen ympäristökunnissa toimivan Karhuseutu ry:n toiminnanjohtajan sijaisuutta, joten tapaamiset syytä sopia etukäteen) (Ravakan ja Pyhäjärviseudun yhteinen työntekijä, tavoitettavissa Pyhäjärviseudun toimistossa 2pv/vko ja Laitilassa Ravakan toimistossa 3 pv/vko) Elina Haavisto, projektikoordinaattori Marjut Haapanen, maaseutuohjelman tiedottaja [email protected] puh. 044 5342992 [email protected] puh. 044 0466453 Kyläsampo-koordinointihanke Kyläsuunnitelmat Yhteisöjen ja yhdistysten hankeneuvonta ja maksatukset (Satakunnan ELY-keskuksen, Satakylät ry:n ja Satakunnan toimintaryhmien yhteinen tiedottaja; kotitoimisto Ulvilassa) tiedottaminen maaseutuohjelmasta ja Leaderistä Farmari – Satakunnan maatalousnäyttelyn Leader-osaston organisointi
© Copyright 2024