Toimintakertomus - Leader Pyhäjärviseutu
Toimintakertomus vuosiraportti 2012 LEADER-toimintaryhmä on rekisteröity yhdistys, joka kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Suomessa toimii kaikkiaan 56 toimintaryhmää. LEADER-toiminnassa paikalliset asukkaat päättävät oman alueensa kehittämistarpeista LEADER-toimintaryhmä Pyhäjärviseutu ry toimii Euran, Köyliön ja Säkylän kunnissa. LEADER-toimintaryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa edistäviä hankkeita sekä yritystukia. LEADER-toimintaryhmät neuvovat tuen hakijoita hakemusten valmistelussa ja hankkeiden toteuttamisessa. LEADER-toimintaryhmät kehittävät omaa aluettaan aktivoimalla ja tiedottamalla sekä toteuttamalla hankkeita myös itse. LEADER-toimintaryhmän toimintaan voi osallistua kuka tahansa alueen asukas toteuttamalla hankkeen, olemalla mukana hankkeessa tai liittymällä yhdistyksen jäseneksi. Kehittämisyhdistys Pyhäjärviseutu ry Yritystalo Kauttuan Keskus (Amcor) Luvalahdentie 1 27500 KAUTTUA www.pyhajarviseutu.net [email protected] HENKILÖSTÖ Toiminnanjohtaja Marja Kares-Oksman Projektikoordinaattori Elina Haavisto GSM 044 534 2990 marja.kares-oksman@ pyhajarviseutu.net GSM 044 534 2992 elina.haavisto@ pyhajarviseutu.net Satakunnan LEADER-ryhmien tiedottaja Marjut Haapanen GSM 0440 466 453 marjut.haapanen@ pyhajarviseutu.net Kv-koordinaattori Jaana Mälkki GSM 0440 926 926 jaana.malkki@ karhuseutu.fi Yleistä vuodesta 2012 SISÄLTÖ Vuosi 2012 oli yhdistyksen viidestoista toimintavuosi ja LEADER-ohjelman toteuttamisen kuudes vuosi. Pyhäjärviseutu ry panosti vuoden 2012 aikana erityisesti uuden LEADER-strategian valmisteluun ja LEADERistä tiedottamiseen. Myös valtakunnan tasolla jatkettiin vuonna 2014 alkavaan ohjelmakauteen valmistautumista muun muassa strategisella suunnittelulla ja yhteisillä koulutuspäivillä maaseutuviraston, ministeriön ja verkostoyksikön kanssa. Valtakunnallisen LEADERasiamieshankkeen toteuttamista jatkettiin ja Pyhäjärviseutu ry osallistui aktiivisesti LEADERin kevyemmän hallintomallin kehittämiseen. Hankehakemuksia saapui tasaiseen tahtiin läpi vuoden, yhteensä 29 hakemusta. Ensimmäiset kansainväliset hankkeet saatiin käyntiin. Hankkeista neljä on kansainvälisiä. Koordinointihankkeena rahoitettiin luontoon liittyviä pieniä investointeja. Hankehakijat ovat tarvinneet paljon opastusta tuen haku- ja maksatusasioissa. Pyhäjärviseutu ry oli sitonut käytettävissä olevista määrärahoista vuoden 2011 loppuun mennessä reilusti yli 70 %. Tämän vuoksi anottiin maa- ja metsätalousministeriöltä lisäkehystä 150 000 €, mutta mikään Suomen toimintaryhmistä ei saanut lisärahoja. Kunnanjohtajapalaverit käytiin kaikkien kuntien kanssa aiheena kuluva ohjelmakausi ja tulevaisuus. Kuntien suhtautuminen uuteen LEADER-kauteen on myönteinen. Satakunnan toimintaryhmät jatkoivat valtakunnallisestikin tunnettua hyvää yhteistyötään sekä yhteisten hankkeiden että yhteisen henkilöstön avulla. Satakunnan kaikilla toimintaryhmillä on ollut yhteinen tiedottaja vuodesta 2008. Pyhäjärviseutu ja Ravakka ovat tehneet vuosien ajan yhteishankkeita kansainvälisissä asioissa ja kylätoiminnassa. Huhtikuun alusta Pyhäjärviseutu ja Ravakka käynnistivät kansainvälisen yhteistyön Karhuseudun kanssa. Satakunnan toimintaryhmien maaliskuussa 2012 ilmaisema tahto LEADER-brändipilotin toteuttamisesta sai marraskuussa maaseutuverkostoyksikön hyväksynnän. Tarkoituksena on luoda LEADERille yhteinen ydinviesti ja ilme. Pilotin avulla vahvistetaan koko ohjelman tunnettuutta ja kehitetään ohjelmaviestintää. Pilotin toteuttavat Satakunnan toimintaryhmät ja yhteistyötä tehdään muun muassa maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuviraston ja maaseutuverkostoyksikön kanssa. 1. HANKETOIMINTA, RAHOITETUT HANKKEET 1.1. Manner-Suomen maaseutuohjelman toimenpiteiden mukaiset hankkeet Toimenpide 411 (Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen) Toimenpide 412 (Maatalouden ympäristötuet, ei-tuotannolliset investoinnit) Toimenpide 413 (Maaseutualueiden elämänlaatu ja elinkeinotoiminnan monipuolistaminen) Toimenpide 421 (Alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö) Toimenpide 431 (Toimintaraha) 1.2. Pyhäjärviseudun LEADER-ohjelman Tyvestä Puuhun toteutuminen 2. HALLINTO 2.1. Yhdistyksen sääntömuutokset 2.2. Jäsenistö ja jäsenyydet 2.3. Hallitus 2.3.1. Hallituksen kokoonpano 2.3.2. Hallituksen kokoukset ja toiminta 2.4. Vuosikokous ´ 2.5. Henkilöstö 2.6. Toimisto 2.7. Kirjanpito ja tilintarkastus 2.8. Talous 3. TOIMINTA 3.1. Oma hanketoiminta 3.1.1. LEADER-toimintaraha 3.1.2. Kylillä 3.1.3. Karhuseutu ja Pyhäjärviseutu kohti uutta 3.1.4. Nuorten Sampo 3.1.5. Luontosampo 3.1.6. Satasilta tiedottaa 3.2. Aktivointi, neuvonta ja koulutus 3.3. Tiedottaminen 3.4. Sidosryhmäyhteistyö ja verkostoituminen 3.5. Kansainvälinen toiminta 3.6. Arviointi 4. NÄKYMÄT VUODELLE 2013 5. PYHÄJÄRVISEUTU RY:N OMAN TOIMINNAN ONNISTUMISET JA ONGELMAT VUONNA 2012 6. LEADER-TOIMINNAN ONNISTUMISET JA ONGELMAT VALTAKUNNAN TASOLLA SEKÄ PALAUTETTA KESKUSHALLINNOLLE JA MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖLLE 7. KOHTI UUTTA OHJELMAKAUTTA 2014-2020 YHTEENVETO Taitto: Taitox/Titta Strömberg 1 1. HANKETOIMINTA, RAHOITETUT HANKKEET JA HANKKEIDEN KESKEINEN SISÄLTÖ Vuonna 2012 vastaanotettiin 29 hakemusta, joista kuusi Luontosampo -koordinointihankkeeseen. Kaikki alahankehakemukset hyväksyttiin. Koordinointihanke on tervetullut uusi hankemuoto pienille yhdistyksille. Se antaa mahdollisuuden toteuttaa yhdistysten pieniä, mutta niille erittäin tarpeellisia investointeja. Vuonna 2011 alkaneen Nuorten Sampo –koordinointihankkeen kaikki 12 alahanketta päättyivät. Yritystukihakemuksia tuli vireille neljä ja hanketukihakemuksia 19, joista julkisyhteisöjen hankkeita kolme. Kaikkia hakemuksia puollettiin. Lisäksi puollettiin kahta aikaisemmin saapunutta yritystukihakemusta. Hanketukihakemuksista neljä oli alueiden välisiä ja neljä alueiden välisiä ja kansainvälisiä. Vuonna 2012 valittiin kolmannen kerran Vuoden paras LEADER-hanke. Vuonna 2011 päättyneiden hankkeiden joukosta vuoden 2011 parhaaksi LEADER-hankkeeksi valittiin Kuntokeskus Tzempin ”Kuntokeskus Kauttualle”. Pyhäjärviseutu ry:n hallitus toteaa perusteluissaan, että Tzemppi on tuonut ”kaupunkilaisten” trendikkäät lajit maaseudulle, on terveyttä edistävä ja tarjoaa palveluja kaiken ikäisille vauvasta vaa- riin. Ikäihmisille on omat ryhmänsä ja kuntolaitteensa. Erityismaininnan sai lapsiparkki, jonne voi jättää pienet lapset valvonnan alle oman treeninsä ajaksi Tzempin toiminta edistää vahvasti nuorten aikuisten työllistymistä ja on saanut huippunopeasti jäseniä ja asiakkaita. Tarve uudelle kuntosali- ja ryhmäliikuntapalvelulle oli ilmeinen. Tzemppi on ensimmäinen yritys, joka on saanut Vuoden LEADER –hankepalkinnon. Vuosikokouksessa kunniakirjan vastaanotti toimitusjohtaja Jani Rajala. Hankkeet 2012 Saapuneet Hyväksytty TL1 TL3 Yritykset 4 4 1 3 Yhteisöt 16 16 investointi 7 7 7 kehitt. 9 9 2 7 julkisyhteisöt 3 3 2 1 Luontosampo 6 6 6 Yhteensä 29 29 1 20 TL4 8 Kuntokeskus Tzempin toimitusjohtaja Jani Rajala vastaanottaa Vuoden parhaan Leader-hankkeen kunniakirjan ja Pyhäjärviseutu ry:n onnittelut. 2 1.1. Puolletut hankkeet Manner-Suomen maaseutuohjelman toimenpiteiden mukaisesti jaoteltuna Maa- ja metsätalousministeriön vuosiraportissa edellytetään hankkeiden jaottelua Manner-Suomen maaseutuohjelman mukaisten toimenpiteiden mukaisesti. Tämän lisäksi kaikkien rahoitettujen hankkeiden on oltava Pyhäjärviseudun LEADER-ohjelman Tyvestä Puuhun painopisteiden mukaisia. Toimenpide 411 (Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen) KURKKUMESTARIT P&S OY; TUOTANTOLINJAN TEHOSTAMINEN, INVESTOINTITUKI Vihannesten jatkojalostusalalla toimiva yritys hankkii koneita ja laitteita: jatkuvakeitteinen keitin, lajittelija ja sähkölinjan tehostaminen. Kokonaiskustannukset 68 300 €, tuki 13 660 €. Toimenpide 412 (Maatalouden ympäristötuet, ei-tuotannolliset investoinnit) Ei hankkeita. Toimenpide 413 (Maaseutualueiden elämänlaatu ja elinkeinotoiminnan monipuolistaminen) PYHÄJOEN KOULUPIIRIN KYLÄYHDISTYS; RÖHÖNMÖKIN LÄMPÖ- JA VESIERISTYKSEN KORJAUS Pyhäjoen kylän Röhönmökin säilyminen käyttökelpoisena kaikkien kyläläisten kokoontumispaikkana halutaan varmistaa. Mökin vesi- ja lämpöeristys parannetaan ja sauna- ja pesutilat laatoitetaan sekä tehdään tarvittavia peruskorjauksia. Rapautunut kivijalka korjataan ja asennetaan patolevyt estämään ulkoa tulevaa maakostetutta. Kustannukset 16 880,00 €, tuki 50 % , ts. 8 440 €. MANNILAN PIENVILJELIJÄYHDISTYS RY; HÄKÄLÄ-HANKE Kunnostetaan 60-luvulla rakennettu kuivaamokäytöstä pois jäänyt kuivuri vuokrakäyttöön veneille, puutavaralle, konekalustolle ym. Hankkeella on myös huomattava maisemallinen hyöty, kun korjauksella saadaan näkyvällä paikalla oleva rakennus ja sen ympäristö siistittyä. Kustannukset 15 355 €, tuki 50 %, ts. 7 677,50 €. KIUKAISTEN METSÄSTÄJÄT RY; ERÄKESKUS (METSÄSTYSMAJAN JA LAHTIVAJAN KORJAUS- JA MUUTOSTYÖT) Majassa parannetaan lämpötaloutta korjaamalla vuodelta 1932 peräisin olevat ovet, ikkunat ja yläkerran eristeet. Asennetaan ilmalämpöpumppu ja lämpöpatterit. Lisätään eristystä, hiotaan ja lakataan lattia ja korjataan lukot. Metsästysmajaa käytetään seuran jäsenten lisäksi sotaveteraanien kokoontumisiin, perhejuhliin, laturetkien taukopaikkana, urheiluseurojen kilpailujen keskuspaikkana jne. Lahtivajassa laitataan lihahuoneeseen pellit, uretaanilevyt, epoksointi lattiaan, listoitukset ja hankitaan käytetty kylmäkone. Lahtivajaa käytetään seuran metsästystarkoituksiin, loukkaantuneiden eläinten teurastuksiin sekä tilateurastuksiin ja opetustarkoituksiin. Kustannukset 28 620,00, tuki 35 %, ts. 10 017 €. EURAN VPK RY; PALOKÄRKI-KIINTEISTÖN ULKOALUEIDEN KEHITTÄMINEN Euran VPK on rakentanut Palokärki-nimiseen rantapaikkaan sauna- ja kokoontumistilan. Palokärki sopii mainiosti kokouspaikaksi ja sitä annetaan VPK:n sidosryhmien käyttöön korvauksetta. Hanke sisältää grillikatoksen, vaunupaikkojen perustamisen, kulkureittien rakentamisen, lasten leikkipaikat, valaistuksen ja kalustamisen. Kustannukset 31 540,00 €, tuki 50 %, ts. 15 770 €. HUOVINRINTEEN KOULUN VANHIS RY; POTKU JA LÄMÄRI LÄHILIIKUNTAPAIKKA Koulun pihaa kunnostetaan mm. laittein sekä pihalle tehdään mm. pituushyppypaikka ja kuulantyöntörinki. Jääkiekkokaukalon laidat uusitaan ja pohjaksi laitetaan tekonurmi. Kaukalon viereen rakennetaan luistelukoppi. Kustannukset: 60 000 €, tuki 60 %, ts. 36 000 € HAROLAN KYLÄYHDISTYS RY; HAROLAN KAUKALO Harolan koulun pihalla oleva kaukalo puretaan, pohja tasoitetaan ja tilalle rakennetaan edellistä jonkin verran pienempi kaukalo. Valaistus uusitaan. Päivisin kaukalo on ollut eskarilaisten ja ryhmisläisten käytössä, ja iltaisin Harolan kaukalossa ovat luistelleet pääasiassa pienimmät luistelijat isompien kiekkoillessa Kiukaisissa. Aloitteleville luistelijoille turvataan mahdollisuus harjoitella luistelua rauhassa. Kustannukset 20 000 €, tuki 50 %, ts. 10 000 €. KÖYLIÖN VPK RY; SAVU EI KUULU PALOASEMALLE Paloaseman lämmitysjärjestelmä vaihdetaan maalämpöön ja paloasemarakennuksessa parannetaan energiataloutta uusimalla ikkunat ja lisäämällä lämmöneristystä. Tämän jälkeen kiinteistökorvaus riittää paloaseman ylläpitoon ja jäsenistö ehtii harjoitella enemmän varsinaista toimintaansa ja asukkaiden turvallisuus paranee. Kustannusarvio: 43 000€, tuki: 50%, 21 500€ 3 KEHITTÄMISYHDISTYS PYHÄJÄRVISEUTU RY, LUONTOSAMPO Koordinointiosan julkinen tuki alahankkeiden päivityksen jälkeen 16 000 € ja alahankkeden kokonaiskustannukset 48 613,63 €, josta julkinen tuki 60 %, ts. 29 168,18 euroa. Kaikki saapuneet kuusi hankehakemusta hyväksyttiin. LUONTOSAMPO-KOORDINOINTIHANKE; ALAHANKKEET, 6 kpl Alasatakunnan ympäristöseura ry, Wanhan apteekin puutarha Hankkeessa kunnostetaan Kiukaisten Eurakoskella sijaitseva vanhan apteekin puutarha-alue arboretumiksi. Alue raivataan ja siistitään, jotta kasvit saadaan esiin. Rakennetaan penkkejä ja kasvitaulut. Hanke lisää viihtyvyyttä, luonnon monimuotoisuutta, maisemallisia arvoja sekä asukkaiden luonto- ja lajitietämystä. Taulujen avulla esimerkiksi koululaiset, päiväkotilapset ja luontokerholaiset voivat käydä oppimassa perinnekasvitietoutta. Kustannukset 2 000 €, tuki 1 200 €. Hinnerjoen kyläseura ry, Leijonapuisto Hankkeessa kunnostetaan puisto, joka on keskellä Hinnerjoen kulttuurimaisemaa vanhan kyläraitin varrella, joen rannalla. Leijona-puisto hankkeessa puiston joen puoleinen sivu raivataan ja puistoon tehdään kulkuväylät, istuma- ja levähdyspaikkoja sekä istutusalue. Kulkuväylät mitoitetaan, nurmi kaivetaan niiden kohdalta ylös ja väylät katetaan luonnonhiekalla. Leijonapuiston kunnostuksella saadaan Hinnerjoen keskustaan hoidettu yhteisalue, jossa ihmiset voivat tavata, istua ja ihailla maisemia. Puiston kunnostuksen tarkoituksena on myös lisätä joen arvostusta ja saada kyläläiset kokoontumaan taas jokivarteen. Kustannukset 1 500 €, tuki 900 €. Länsi-Euran metsästysseura, Länsi-Euran kota Rakennetaan kota palvelemaan kaikkia metsässä kävijöitä, retkeilijöitä, metsästysseuralaisia ja kyläläisiä. Kota tarjoaa luonnossa liikkujille levähdyspaikan, suojan, mahdollisuuden lämmitellä ja syödä eväitä sekä seurustella. Kota edistää etenkin lapsiperheiden mielenkiintoa lähteä luontoon. Pidempiä patikointi- ja pyöräretkien järjestäminen helpottuu, kun välietappina on viihtyisä levähdyspaikka. Kota sijaitsee metsätien varrella, jonne pääsee helposti autolla. Metsätie on suosittu pyöräreitti kesäisin ja talvisin siitä kulkee paljon hiihtäjiä sekä kelkkailijoita. Kota sijaitsee myös keskeisellä metsästysalueella. Kodan yhteyteen rakennetaan ulkohuussi. Kustannukset 5 144 €, tuki 3 086,40 €. Ala-Satakunnan retkeilijät, Sieravuoren liikuntareitin pinnoitus ja opasteet Sieravuoreen rakennetulle 8 km:n reitti pinnoitetaan hakkeella. Reitin tarvitsema hakemäärä on arvioitu 1500 kuutiometriksi. Hankkeessa hankitaan reitin varrelle pisteisiin, joista pääsee reitille, viitoitukset. Lisäksi pysäköintialueelle hankitaan kiinteä informaatiotaulu. Kustannukset 15 000 €, tuki 9 000 €. Kuurnamäen seudun kyläyhdistys, Vapaa-ajan keskus Sorkkisten koululle Sorkkisten koulun alueelle asennetaan alle kouluikäisille taaperoille leikkikenttävälineitä (turvaistuinkeinu kahdelle, vaakakeinu, liukumäki, jousimuuli) sekä koko kylän asukkaille metsän reunaan laavu vapaa-ajan viettoa varten. Kustannukset 10 005,63 €, tuki 6 003,38 €. Köyliön metsästysseura ry, Lallin kota Rakennetaan kota köyliöläisten metsästäjien ja ulkonaliikkujien tarpeisiin Kustannukset 14 964 €, tuki 8 978,40 €. Köyliöläinen Kaino ky palkkasi käynnistystuella ompelijan vuonna 2011. Sittemmin yritys on kansainvälistynyt voimakkaasti ja saanut tuotteitaan myös kansainvälisille markkinoille New Yorkia myöten. Kuvassa yrittäjät Sanni Salonen ja Niina Sinisalo. 4 Länsi-Euran kota rakennettiin Luontosampo-koordinointihankkeessa. Kuva: Alasatakunta/ Tuomo Hurme. Yleishyödylliset kehittämishankkeet, 4 kpl Lounais-Suomen Liiku ry; Liikunnan ja kerhotoiminnan edistäminen, esiselvitys Tavoitteena on selvittää 6-12-vuotiaiden lasten tarve laadukkaasta ja monipuolisesta liikuntakerhotoiminnasta yhdistysten toteuttamana. Mahdollisen tarpeen jälkeen liikuntakerhotoimintaa halutaan käynnistää siten, että paikallistasolla yhdistykset toimivat liikuntakerhotoiminnan toteuttajina. Liikuntakerhotoiminnan kohderyhmänä esikouluikäiset, 6-12-vuotiaat ja ne 8-9-vuotiaat, jotka eivät ole kunnan järjestämässä aamu- tai iltapäiväkerhotoiminnassa. Kuntakohtainen kartoitus toteutetaan yhteistyössä koulujen henkilökunnan kanssa sekä selvitetään seurojen ja yhdistysten kiinnostus ja mahdollisuudet lähteä mukaan liikuntakerhotoiminnan toimijoiksi. Kustannukset 10 671,00 €, tuki 80 %, ts. 8 536,80 € Räisäläisten säätiö; moderni Räisäläkeskus on nykyaikaa Hankkeessa dokumentoidaan museoesineistöä sekä tehdään suunnitelmat muutostöitä, tilankäyttöä ja näyttelyitä varten. Tavoitteena on räisäläisen kulttuuriperinnön oikeamuotoinen ja asiantunteva dokumentointi ja säilyttäminen. Hankkeessa kehitetään erilaisia opetuspaketteja erityisesti lapsille ja nuorille ja tuodaan historiaa tunnetuksi virtuaalimuodossa nykytekniikkaa hyödyntäen. Markkinoinnin näkyvyys ja tiedottaminen ovat hankkeessa tärkeitä. Kustannukset 50 000 €, tuki 75%, ts. 25 000 € Köyliön kunta; Kotipesäksi Kylien Köyliö Köyliön kunta on tunnettu vahvoista kylistään ja historiastaan. Kunnan matkailun ja tonttien markkinointi ja yhdistysten yhteistyö ei ole ollut samalla tasolla kuin se on aiemmin ollut, samoin kunnalle tärkeä perinteen säilyttäminen on jäänyt turhan pienelle huomiolle. Hankkeen avulla pystytään vastaamaan markkinointimateriaalin tuottamisen tarpeisiin ja voidaan kehittää kuntakentän muutoksista riippumatonta tärkeää yhdistysten, yritysten ja kylien yhteistyötä. Yritysten ja yrittäjäyhdistysten yhteys kuntaan ja ennen kaikkea kyläyhdistyksiin ja muihin yhdistystoimijoihin tiivistyy hankkeen myötä. Kustannukset 76 580 €, tuki 80 %, ts. 61 264 € Euran kunta; Kauttuan vanhan kylän alueen arkeologiset koetutkimukset ja yhteisöllinen Kauttuan vanhan kylän peltoa on tutkittu monilla erilaisilla arkeologisilla menetelmillä ja tulokset ovat olleet hyvin kiinnostavia. Merkkejä rautakauden keramiikasta ja asutuksesta on löydetty ja lisäksi peltokerroksen alla oli jäänteitä vanhemmista rakennuksista ja niiden alta löytyy alueen vanhin peltoviljelykerros. Eurassa on pitkään harjoitettu menestyksekästä esihistorian elävöittämistoimintaa. Hankkeen toimenpiteinä ovat mm. aloitusseminaari, yleisökaivaukset suurelle yleisölle ja harrastaja-arkeologeille, lasten päiväleirit, kaivauslöytöjen konservointi ja tutkimukset, tulosten levittäminen, loppuseminaari ja hankkeen esittely kansainvälisillä arkeologiapäivillä. Hankkeessa tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä irlantilaisen toimintaryhmän kanssa. Kustannukset 25 000 €, tuki: 80 %, ts. 21 500 € YRITYSHANKKEET, 5 kpl LÄNNEN PINNOITETYÖ OY; POLYUREAN RUISKUTUSLAITTEISTO Juuri perustettu yritys. Yritys suorittaa polyurea-pinnoituksia. Kohteita ovat huopakatot, peltikatot, betonilattiat yms. Hankitaan polyurean ruiskutuslaitteisto, paineilmakompressori ja pumppukärryt. Kustannukset 32 500 €, tuki 20 %, ts. 6 500 € UAS KUVAUKSET; ILMAKUVAUSTOIMINNAN MARKKINOINTI JA KEHITTÄMINEN Yritys suorittaa ilmakuvauksia miehittämättömällä lennokilla. Yritys laajentaa ja monipuolistaa toimintaansa markkinatutkimuksen ja laitehankintojen avulla. Yritys tehostetaan ajankäyttöä ja sitä kautta yrityksen kannattavuus paranee. Yritys teettää markkinatutkimuksen, jossa kartoitetaan uusia asiakkuuksia ja käyttökohteita. Lisäksi vuokrataan ja testataan fotogrammametriseen datan käsittelyyn tarkoitettu ohjelma. Investointiosuudessa hankitaan tietokone sekä uusi kuvauskalusto; uusi UASkäyttöön soveltuva 3:4 kennokoon kamera, jonka avulla lentokautta ja siten kuvausaikaa voidaan pidentää ulottuen vähävaloisen syksyn lopulle. Kustannukset: Investointi 6 500 €, tuki 20 %, ts. 1 300 €. Kehittäminen 6 000 €, tuki 50 % ts. 3 000 € 5 PAULIINA LÖNNBERG; MAJOITUS- JA RAVITSEMUSALAN YRITYKSEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN SELVITTÄMINEN Suunnitelmissa perustaa hotelli ja ravintola Kauttualle. Hankkeessa selvitetään yrityksen kannattavuutta, tarvetta, remonttikustannuksia ja asiakaskuntaa sekä palveluiden käyttöastetta markkinatutkimuksen kautta. Kustannukset 3 000 €, tuki 90 %, ts. 2 700 € EK KOULUTUS, ENSIAPU- JA TERVEYSTIETOKOULUTUS Hankitaan ensiapukoulutuksissa tarvittavia työvälineitä, mm. ensiapunuket ja koulutustilan kalusteet ja kehittämisosiossa hankitaan ensiapukouluttajan pätevyydet. Investointi, kustannukset 6 129,69 euroa, tuki 20 %, ts. 1 225,94 euroa. Toimenpide 421 alueiden väliset hankkeet, 4 kpl KARHUSEUTU RY, KUMPPANIT PYHÄJÄRVISEUTU JA RAVAKKA; KV-IDEAT HANKKEIKSI Tavoitteena on tarjota kolmen toimintaryhmän alueen toimijoille monipuolisesti käyttöön kansainvälisyyden tarjoamat avut seudun kehittämiseen ja sen elinvoimaisena pitämiseen. Karhuseudun kv-koordinaattorin työpanoksen ja aikaisempien hankkeiden toimenpiteiden ansiosta madalletaan paikallisen toimijan kynnystä uskaltautua kansainväliseen yhteistyöhön. Karhuseudun, Pyhäjärviseudun ja Ravakan alueella on vireillä useita kv-hankkeita, jotka on tarkoitus saattaa loppuun. Hankkeen avulla myös näiden kolmen toimintaryhmän yhteistyö tiivistyy. Kustannukset yhteensä 112 690 €, tuki 105 190 €. Pyhäjärviseudun osuus 20 %, ts. 21 541,10 €. SUOMEN KYLÄTOIMINTA RY; LEADER-ASIAMIESHANKE Hankkeen kohderyhmänä ja hyödynsaajina sekä rahoittajina kaikki Suomen 55 paikallista LEADER-toimintaryhmää. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä toimintaryhmien kesken ja organisoidummin, vahvistaa toimintaryhmien aluekehittäjän roolia ja edesauttaa toimintaryhmien valmiutta vahvempaan ja itsenäisempään rooliin sekä vastuuseen. Tuloksena LEADER on nykyistä tunnetumpi toimintatapana ja toimintana. Hankkeen kokonaiskustannukset 148 500 €, Pyhäjärviseudun osuus 2 700 € (EU+valtio) KARHUSEUTU RY KUMPPANINA PYHÄJÄRVISEUTU RY; KARHUSEUTU JA JA PYHÄJÄRVISEUTU KOHTI UUTTA, YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA Nykyisten LEADER-ohjelmien ja rahoitettujen hankkeiden arviointi sekä strateginen suunnittelu Nykyisen kauden tulosten analysointia, arviointia, swot, työpajoja, koulutusta, henkilöstön ja hallituksen osallistumista koulutuksiin, kuntatilaisuuksia, seminaareja, strategian kirjoittamista, nettisivujen ja intranet uusiminen, hyvien käytäntöjen siirtäminen, mahdollisesti yhteistyökokeilut henkilöstön osalta. Tuloksena uudet kehittämisstrategiat, jotka yhteneväiset ja mahdollistavat entistä paremman yhteistyön tulevaisuudessa. Toimenpiteistä tarkemmin kohdassa 3.1.3. Kustannukset molempien toimintaryhmien osalta 67 000 €, tuki 100 %. HUITTISTEN KAUPUNKI; KASVUVERKOSTO-HANKE Hankkeen kohderyhmänä ovat Huittisten, Säkylän, Punkalaitumen, Kokemäen, Köyliön ja Euran tuotannolliset mikroyritykset. Tavoitteena on parantaa mukaan lähtevien n. 40 yrityksen toimintaedellytyksiä, tuottavuutta ja kannattavuutta sekä kannustaa niitä kasvuun tarjoamalla neuvonta- ja konsultointiapua yritystoiminnan eri osa-alueisiin. Tavoitteena on myös tutustuttaa yritykset toisiinsa, ohjailla niitä löytämään yhteisiä intressejä ja oppimaan toisiltaan. Lisäksi yrityksiä ohjataan entistä tiiviimpään yhteistyöhön alueella toimivien ammatillisten oppilaitosten kanssa. Hankkeen toimilla kartoitetaan yritys-/ yritysryhmäkohtaisesti kehittämis- ja osaamistarpeet, rakennetaan toteutussuunnitelmat, valitaan sopivimmat toteutustavat ja tukimuodot, etsitään tarpeiden mukaiset palvelun tarjoajat, valvotaan suunnitelmien toteutuminen ja arvioidaan saavutettuja tuloksia. Hankkeen laadulliset vaikutukset näkyvät yritysten liikevaihdon, kilpailukyvyn ja kannattavuuden paranemisena, työpaikkojen lisääntymisenä sekä vähintäänkin markkina-asemien turvaamisena. Kokonaiskustannukset 166 480 €, josta LEADER-tuki 90 %, ts. 149 832 €. Pyhäjärviseudun osuus 25 %, ts. 37 458 €. 6 Toimenpide 421, Alueiden väliset ja kansainväliset hankkeet, 4 kpl METSÄNHOITOYHDISTYS LÄNSIMETSÄ; EUROOPAN METSÄISTEN ALUEIDEN VERKOSTOITUMISHANKE (NETWORK OF DENSELY - WOODED REGIONS IN EUROPE) Hankkeessa on kumppanit Ruotsista, Luxemburgista ja Ranskasta. MHY Länsi-Metsän hankkeella edistetään eurooppalaiseen metsänomistukseen, metsänkäyttöön ja ympäristönhoitoon liittyvän tiedon leviämistä metsäammattilaisten, metsänomistajien, metsäopiskelijoiden ja metsäalan organisaatioiden keskuudessa. Kukin yhteistyötaho järjestää omassa maassaan metsäseminaarin, johon osallistuu kustakin maasta noin 10 henkilöä edustaen eri yhteistyötahoja. Seminaarit ovat yleisölle avoimia. Hankkeessa pyritään lisäksi luomaan käytäntöjä, joilla yhteydenpito muihin maihin säilyy jatkossakin. Tuetaan metsänomistajien taitojen ja omatoimisuuden kehittämistä metsänomistuksessa ja metsänhoidossa. Järjestetään tapahtumia ja retkeilyjä eri maissa seminaarien yhteydessä. Hankkeen kokonaiskustannukset 62 200 €, joka jaetaan tasan neljän toimintaryhmän kesken. Julkinen tuki 80 %, josta kunkin toimintaryhmän osuus (EU, valtio, kunnat) 12 440 €. SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY; LOCAL FOOD -HANKE Hankkeessa etsitään ja siirretään hyviä lähiruokaan liittyviä toimintamalleja neljän ulkomaisen LEADER-toimintaryhmän ja Satakunnan LEADER-toimintaryhmien alueilla. Tuottajille, jalostajille ja ravitsemusalan yrittäjille suunnatulla hankkeella edistetään tuotekehitystä, paikallisen ruoan brändäämistä, lähiruokaketjujen logistista suunnittelua ja internet-myyntiä sekä lähiruoan ja matkailualan yhteistyötä. Hankkeen ulkomaiset kumppanit ovat Ruotsin länsirannikko Göteborgin pohjoispuolella, Itävallan Sauwald, Irlannin Länsi-Cork ja Kypros. Hankkeen paikallisina toimenpiteinä muun muassa kootaan päivitettävä rekisteri lähiruoan tuottajista, edistetään tuotteiden markkinoillepääsyä sekä lisätään kuluttajien lähiruokatuntemusta. Kustannukset 100 000 €, tuki: 90 %, ts. 90 000 €. Pyhäjärviseudun osuus 22 500 €. PROAGRIA LÄNSI RY; OLKIHANKE, STRAW-PROJECT (PYHÄJÄRVISEUTU, KARHUSEUTU JA JOKIVARSIKUMPPANIT) Kansainvälinen hanke, kumppanina kaksi virolaista toimintaryhmää ja non-financial partnerina Saksasta FASBA. Hankkeen kohderyhminä ovat toimintaryhmien alueiden maanviljelijät ja olkirakentamisesta kiinnostuneet yksityiset ja yhteisöt. Kohderyhmä Virossa on Tallinnan alue, Vörtsjärve Uhendus ja non-financial partnerina Saksassa Fasba. Hankkeen tavoitteena on selvittää valmista oljen korjuuketjua lämmityskäyttöä varten, valmistetaan Kullaalle Luonnonmukaisen rakentamisen keskus, mallimaja. Luodaan käsite ”rakennuspaali”. Yhteisinä toimenpiteinä ovat workshopit partneri toimintaryhmien alueella. Hankkeen aikana pyritään saamaa 2-3 taloudellisesti kannattavaa olkilämmityskohdetta hankkeen toimialueelle. Lisäksi hankkeessa selvitetään olkipaalien ProAgrian energianeuvoja Jukka Kontulainen ja kvoikea korjuutapa, logistiikka ja varastointi. Hankkeella selvitetään koordinaattori Jaana Mälkki työstävät hankesuunnitelja edistetään myös oljen sisustuskäyttömahdollisuutta. maa iloisissa tunnelmissa uuden toimiston avajaisissa. Kokonaiskustannukset 51 500 €, julkinen tuki kutakin toimintaryhmää kohden 13 733,33 € SATAKUNNAN 4H-PIIRI; CLOWER POWER VOICE YOURSELF WITH 4H (KARHUSEUTU, PYHÄJÄRVISEUTU, AKTIIVINEN POHJOIS-SATAKUNTA) Hankkeella kehitetään Satakunnan 4H-piirin alueella toimivien 4H-yhdistysten kansainvälisyyskasvatustoimintaa. Hankkeen toimenpiteet edistävät nuorten kansalaistaitoja, kulttuuriosaamista, aloitteellisuutta, yhdenvertaisuutta ja lisäävät nuorten itsevarmuutta ja erilaisuuden ymmärtämistä. Keskeistä hankkeessa on itsensä ilmaiseminen eri keinoin. Hankeen avulla halutaan aktivoida erityisesti yläasteikäisiä mukaan 4H-toimintaan tarjoamalla heille mielekästä tekemistä. Jokainen hankepartneri järjestää alueellaan nuorten workshopin, jonne muut partnerit lähettävät omia nuoriaan. Pajojen teemoja ovat elokuvanteko (Ranska), tanssi (Viro), musiikki ja perinnesoittimet (Irlanti), sekä valokuvaus ja luonto (Suomi, Satakunta). Paikallisia toimenpiteitä hankkeessa ovat aktivointileirit, tapahtumajärjestäjäkoulutus ja vapaaehtoistoiminnan kurssit. Kokonaiskustannukset 72 170 €, tuki 80 %, Pyhäjärviseudun osuus 19 245,33 €. 1.2. Pyhäjärviseudun LEADER-ohjelman Tyvestä Puuhun toteutuminen Kaikilla kuudella hyväksytyllä yrityshankkeella parannetaan yritysten kannattavuutta ja laajennetaan yrityksen tarjoamia palveluja. Kaksi tukea hakeneista yrityksistä on uusia. Yritysten toimialat ovat ilmakuvaustoiminta, pinnoiteala, ensiapukoulutus, hevosala, elintarvikeala ja matkailu. Hyväksytyistä yhteisöllisistä hankkeista neljä on kansainvälisiä ja niiden toimialoina ovat lähiruoka, metsät, nuoret ja oljen hyödyntäminen. Kaksi yhteisöjen hakemaa hanketta liittyy kulttuuripalveluihin, kolme nuoriin ja seitsemällä lisätään asumisviihtyvyyttä ja parannetaan palveluja. Hankkeilla kunnostetaan kokoontumistiloja niin ulkoa kuin sisältä, järjestetään kerhotoimintaa, rakennetaan liikuntapaikkoja, edistetään yritysten verkostoituista ja parannetaan palveluja. Karhuseudun, Ravakan ja Pyhäjärviseudun yhteishankkeilla luodaan mahdollisuuksia kansainvälisen toiminnan edistämiseen ja tulevaisuuden strategioiden laatimiseen. 7 2. HALLINTO 2.1. Yhdistyksen sääntömuutokset Ei sääntömuutoksia. 2.2. Jäsenistö ja jäsenyydet Yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi kuluvana vuonna 9 jäsenellä. Jäsenmäärään otetaan mukaan ainoastaan jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet. Vuoden 2012 lopussa Pyhäjärviseutu ry:n jäsenmäärä oli yhteensä 90 (vuonna 2011 vastaavasti 81) jäsenmaksun maksanutta jäsentä. Henkilöjäseniä 39 (40), yhdistyksiä 38 (33), kuntia 1 (1), yrityksiä 10 (6) ja 21 (1) säätiötä. Pyhäjärviseutu ry on jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: ELARD European Leader Association for Rural Development; Suomen kylätoiminta ry:n kautta kaikki toimintaryhmät jäseniä SYTY, Suomen Kylätoiminta ry SataKylät ry, maakunnallinen kylien yhteenliittymä. 2.3. Hallitus Hallituksen valinnassa noudatetaan maa- ja metsätalousministeriön edellyttämää kolmikantaa, jonka mukaan paikat jakaantuvat tasapuolisesti paikallisen julkisen tahon, yhdistysten ja yksittäisten asukkaiden kesken. Tämän lisäksi on noudatettu mahdollisimman tiukasti myös alueellista tasapainoa toimialueen kolmen (neljän) kunnan kesken. 2.3.1. Hallituksen kokoonpano puheenjohtaja Jouko Perttu varapuheenjohtaja Pirkko Ketola Alue Jäsen Varajäsen Julkinen taho Pirkko Ketola Pertti Susi Yhdistykset Kirsti Mäkitalo Oiva Mikola Yksittäiset asukkaat Marja Rekola Sanna Raatikainen Julkinen taho Jouko Perttu Seppo Varjonen Yhdistykset Taina Jyräkoski Jarmo Piirainen Yksittäiset asukkaat Elina Suonpää Tapani Suonperä Julkinen taho Antero Nieminen Riitta Sianoja Yhdistykset Pekka Kuoppa Hannele Laukkanen Yksittäiset asukkaat Kirsi Launonen Mikael Tujunen Julkinen taho Sari Huhtinen Jere Tamminen Yhdistykset Annikki Pihlava Pekka Tupala Yksittäiset asukkaat Krista Virtanen Terhi Lehto Euran edustajat Kiukaisten edustajat Köyliön edustajat Säkylän edustajat 8 2.3.2. Hallituksen kokoukset ja toiminta Hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Hallitus teki vuoden 2012 lopussa itsearviointia ja tulokset analysoitiin vuoden ensimmäisessä kokouksessa. Perehdytystä uusille hallituksen jäsenille annettiin ensimmäisessä hallituksen kokouksessa. Hallitus käsitteli LEADERstrategian etenemistä useaan otteeseen, otti kantaa suunniteltuun hallintomalliin ja teki rahoitettujen hankkeiden lisäksi päätöksiä toimintaryhmän omista hankkeista sekä kävi niiden raportteja läpi. ELY-keskuksen uusi maaseudun kehittämisen asiantuntija Raija Wessman kävi esittäytymässä hallitukselle kesäkuun kokouksessa. Hallituksen jäsenistä kaksi osallistui valtakunnalliselle toimintaryhmien hallitusten koulutusristeilylle. Hallituksen työskentelyssä käytetään apuna asioiden valmisteluryhmiä, jaostoja: Hankejaoston tehtävänä on arvioida hankehakemusten rahoituskelpoisuus etukäteen, pyytää tarvittaessa lisäselvityksiä ja tehdä esitys hallitukselle. Hankejaosto kokoontui kuusi kertaa. Hankejaostoon kuuluu toiminnanjohtajan ja projektikoordinaattorin lisäksi neljä hallituksen jäsentä kustakin kunnasta. Jaosto koostuu varsinaisista jäsenistä. Jaoston jäsenyys vaihtuu, joten kaikki pääsevät näkemään, miten hankejaosto toimii Pirkko Ketola, Kirsi Launonen ja Elina Suonpää perehtyvät vuosikokouksen materiaaleihin. Takana Jere Tamminen. ja perehtymään tarkemmin hankkeiden valmisteluun. Jos hankejaostoon valittu henkilö on estynyt tai jäävi käsittelemään tiettyä hanketta, hän ilmoittaa esteestä varajäsenelleen. Mikäli tämäkin on estynyt, kokoukseen pyydetään edustaja seuraavaan kokoukseen päätetyistä jäsenistä. Työjaoston tehtävänä on hoitaa henkilöstöasioita ja tarvittaessa rahoitusneuvotteluja toiminnanjohtajan tukena. Vuonna 2012 työjaosto ei kokoontunut. Kv-jaosto, jonka tehtävänä on kansainvälisen yhteistyön kehittäm inen, ei kokoontunut. Sen sijaan Ravakan ja Pyhäjärviseudun yhteisen Kvpolku -hankkeen ohjausryhmä kokoontui kerran. Tiedotusjaosto ei myöskään kokoontunut, koska Satasilta tiedottaa -hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja tiedotushankkeen toimet tuodaan hallitukselle tiedoksi. Hallituksessa on väkeä monelta eri alalta. Takana Kutin kyläyhdistystä edustava Kirsti Mäkitalo ja edessä hallituksen nuorin, alle 25-vuotias taksiyrittäjä Jere Tamminen. 2.4. Vuosikokous Vuosikokous pidettiin 28.3.2012 Kauttuan Kylätalo Kirjalassa. Aikaisemmin varapuheenjohtajana toiminut ja sittemmin hallituksen jäsenyydestä eroamaan joutunut Riitta Isotalo toimi kokouksen puheenjohtajana. Vuosikokouksessa julkistettiin ja palkittiin Vuoden Paras LEADER-hanke, Kuntokeskus Tzemppi Oy:n Kuntokeskus Kauttualle. Vuosikokouksessa erovuorossa on puolet hallituksen jäsenistä ja toimikausi on kahden vuoden mittainen, enintään kuusi peräkkäistä toimikautta. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti jatkamaan Jouko Perttu. Kaksi pitkäaikaista hallituksen varajäsentä jäi hallituksesta pois kuuden vuoden määräajan tultua täyteen. Uusia varajäseniä valittiin viisi ja yksi varajäsen valittiin varsinaiseksi jäseneksi. 2.5. Henkilöstö Toiminnanjohtajana jatkoi Marja Kares-Oksman. Hänen työajastaan noin puolet kirjataan toimintarahalle ja toiset puolet muille omille hankkeille, kuten Karhuseudun ja Pyhäjärviseudun yhteiselle strategiselle hankkeelle ja Satakunnan toimintaryhmien yhteiselle tiedotushankkeelle. Harjoittelijana alkuvuoden ollut Sarita Lääti toimi osa-aikaisena toimistosihteerinä toukokuun alusta joulukuun loppuun. 9 Pyhäjärviseutu ry muutti joulukuun alussa Yritystalo Kauttuan keskukseen. Toimisto sijaitsee toisen kerroksen oikeanpuoleisessa siivessä. Projektikoordinaattori Elina Haavisto ja toiminnanjohtaja Marja Kares-Oksman. Yrityskehittäjä Harri Virén esittelee uusia toimitiloja Köyliön hallintojohtaja Reijo Siltalalle ja kunnanjohtaja Seppo Saariselle. ProAgria Satakunnalla on henkilöstöä toimistossa kolme: yritysneuvoja, kasvinviljelyneuvoja ja energianeuvoja. Erityisesti yritysneuvojan kanssa yhteistyö on lähes päivittäistä. Helmikuusta elokuun loppuun Rauman kaupungin matkailun tuotteistamishankkeen projektipäällikkö työskenteli niin ikään samoissa tiloissa. Joulukuun alussa sekä ProAgria että Pyhäjärviseutu ry muuttivat Yritystalo Kauttuan Keskukseen, jonne on koottu monen alan yrittäjiä ja yritystoimintaa palvelevia organisaatioita. 2.7. Kirjanpito ja tilintarkastus Harjoittelijana ja sittemmin osa-aikaisena toimistosihteerinä toimi Sarita Lääti. Projektikoordinaattorina jatkoi Elina Haavisto, jonka vastuulla ovat olleet kylien kehittäminen Ravakan ja Pyhäjärviseudun yhteishankkeessa sekä koordinointihankkeet. Lisäksi hän kirjaa työaikaansa osittain toimintarahalle. Satakunnan maaseututoimijoiden yhteinen tiedottaja Marjut Haapanen kirjaa työaikansa Satasilta tiedottaa -hankkeelle. Ravakan palkkalistoilla olleen kvkoordinaattori Rauni Halosen työsopimus päättyi maaliskuun lopussa. Tämän jälkeen Karhuseudun palkkalistoilla oleva Jaana Mälkki on tehnyt kv-koordinaattorin töitä Ravakalle ja Pyhäjärviseudulle kolmen toimintaryhmän yhteisessä kv-aktivointihankkeessa. 2.6. Toimisto Pyhäjärviseutu ry:n hallituksen ja henkilöstön pikkujoulukokous pidettiin Tohtorin talossa Säkylässä. 10 Pyhäjärviseutu ry on vuokralla Pro Agria Satakunnan kanssa samoissa toimitiloissa. Yhdistyksen kirjanpitäjänä jatkoi vuodesta 2001 asti kirjanpitoa hoitanut T:mi Tilistön Seppo Luoto Säkylästä. Tilintarkastajina jatkoivat HTM Hannu Järvimäki ja Esko Suomala Kiukaisista. 2.8. Talous Tilikauden 2012 tulos näyttää 31 010,07 euron tappiota. Siirtosaamisia on 121 549,65, mikä koostuu pääosin maaseutuviraston vielä maksamatta olevista tuista omille kehittämishankkeille. Siirtovelat 208 001,05 € koostuvat pääosin LEADER-ohjelmasta rahoitettaville hankkeille maksamatta olevista kuntarahoista sekä palkkojen lakisääteisistä maksuista. Yhdistyksen oma pääoma on 40 950,67 €. Oma pääoma on tarpeen yhdistyksen toteuttaessa omia hankkeita ja se toimii samalla puskurirahoituksena. 3. TOIMINTA 3.1. Oma hanketoiminta Pyhäjärviseutu ry:n tehtävänä on toimia alueensa kehittäjänä sekä tiedottaa ja aktivoida asukkaita omaehtoiseen kehittämiseen. LEADER-ohjelman hallinnointiin tarkoitetun toimintarahan resurssit riittävät käytännössä pelkästään toimintaryhmän hallinnollisten tehtävien hoitamiseen, joten muuhun seudulliseen kehittämiseen on haettava muuta rahoitusta. Omien LEADER-hankkeiden toteuttaminen on nähty tehokkaaksi ja tulokselliseksi keinoksi kehittää koko seutua koskettavia asioita ja edistää LEADER-ohjelman toteutusta. Vuonna 2012 on edistetty omien hankkeiden avulla muun muassa kyläsuunnitelmien tekemistä ja kansainvälistymistä sekä annettu koordinointihankkeen alahankkeiden avulla mahdollisuus luontoon ja retkeilyyn kohdistuviin pieniin investointeihin. Lisäksi on hallinnoitu Satakunnan yhteistä tiedotushanketta. 3.1.1. Leader-toimintaraha LEADER-toimintarahan 2007-2011 toteutuksen päätyttyä saatiin päätös toimintarahakaudelle 1.1. 2012-30.4.2015. Toimintarahalla tehtävän toiminnan päämääränä on Pyhäjärviseudun LEADER-ohjelman Tyvestä Puuhun toimeenpaneminen niin, että ohjelman tavoitteet ja toimintaryhmän hallinto pystytään toteuttamaan mahdollisimman hyvin. Tavoitteena on paikallisen omaehtoisen kehittämisen aktivointi. Aktivointia tekevät sekä henkilöstö että hallituksen jäsenet, joiden osaamisen ylläpito koulutuksen kautta on olennainen osa toimintaa. Yhdistyksen hallituksen osaamista ja toimintatapoja kehitetään jatkuvasti vastaamaan LEADER-toiminnan haasteita. Toiminnan runkona ovat luonnollisesti hankeneuvonta, hankkeiden käsittely ja lausuntojen antaminen rahoitettavista hankkeista. Päätösten jälkeen hankkeiden toteutusta seurataan ja hakijoita neuvotaan ja ohjataan hankkeiden toteutuksen edetessä. Maksatuksista ja raporteista tehdään lausunnot ELY-keskukselle, jolloin samalla nähdään hankkeiden eteneminen. Hankkeiden arviointi ja seuranta kuuluvat osana toimintaan ja raportointiin. Myös Pyhäjärviseutu ry organisaationa arvioi ja seuraa omaa toimintaansa säännöllisesti. Pyhäjärviseutu ry:n asemaa maaseudun kehittäjänä korostetaan entisestään seudullisella näkyvyydellä, aktiivisella toiminnalla ja sidosryhmien kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Käytännössä LEADER-toimintarahalla on mahdollista hoitaa osa toiminnanjohtajan palkkauksesta, hallinnon kulut ja toimistokulut sekä osa aktivointi- ja tiedotustoimista. Toimintarahalla on osa-aikaisesti ollut töissä myös projektikoordinaattori ja toimistosihteeri. 3.1.2. Kylillä Yhteishanke ”Kylillä” Ravakan kanssa jatkaa kylien yhteistyötä muun muassa kyläsuunnitelmia laatimalla sekä kylä- ja verkostoitumisiltoja järjestämällä. Hankkeen tavoitteena on yleisen aktivoinnin ja kylätoiminnan kehittämisen ohella lisätä yhteistyötä niin kylien välillä kuin päättäjien ja asiantuntijoiden suuntaan. Vuonna 2012 Kylillä -hankkeessa järjestettiin kyläiltoja niissä kylissä, jotka aloittivat kyläsuunnitelman laatimisen tai päivittämisen. Kyläilloissa kartoitettiin myös uuden LEADERohjelmakauden painopisteitä kyselyin, ja projektikoordinaattori osallistui LEADER-strategian laatimiseen erityisesti kylätoimintaa koskevien osioiden kirjoittamisessa. Kiukaisten kyliä koskevan yhteisen kyläsuunnitelman kirjoittamista jatkettiin ja suunnitelma saadaan valmiiksi vuoden 2013 alussa. Projektikoordinaattori osallistui sidosryhmäyhteistyöhön sekä avusti kylien yhdistysten toimijoita hanke- ja maksatushakemusten laadinnassa. Hän teki paljon yhteistyötä Satakunnan toimintaryhmien hankekoordinaattoreiden kanssa sekä Satakylät ry:n että Satakuntaliiton Onni kutsuu kylään –hankevetäjien kanssa. Kunnissa tavattiin kuntien johtavia viranhaltijoita yhteistyössä Satakylien kanssa. Tilaisuuksissa kartoitettiin kunkin kunnan tilannetta kylien huomioon ottamisessa kuntien päätöksenteossa ja lähidemokratian toteuttamisessa. 3.1.3. Karhuseutu ja Pyhäjärviseutu kohti uutta Strategian valmistelua jatkettiin erillisellä Karhuseutu ry:n hakemalla yhteishankkeella, joka alkoi huhtikuun alussa. Hankkeen tavoitteena on saada lisää resursseja LEADER-strategian valmisteluun. Toiminnanjohtajan työaikaa kirjattiin tälle hankkeelle noin 30-40 prosenttia. Länsi-Euran kyläilta keräsi mukavasti kylän asukkaita ideoimaan kylän tulevaisuutta. 11 Hanketoteuttajat ovat aloittaneet alkukesästä 2012 hankkeiden toteutuksen ja toimenpiteitä voi toteuttaa maaliskuun 2013 loppuun. Alueellemme on rakennettu muutama kota, leikkipaikkoja, tehty kasvilajikartoituksia, kunnostettu puistoja ja parannettu ulkoilureittejä. 3.1.6. Satasilta tiedottaa Mannilaan Moision rantaan rakennettu leikkikenttä oli osa Nuorten Sampo-koordinointihanketta. Satakunnan toimintaryhmien yhteinen tiedottaja Marjut Haapanen. Toiminnanjohtaja osallistui muun muassa LEADER-jaoston ja LEADER-työryhmän kokouksiin, valtakunnallisille strategian tekemiseen liittyville koulutuspäiville ja työpajoihin (muun muassa hallintomalli) ja maakunnallisiin työpajoihin, Satakunnan toimintaryhmien brändityöhön. Kalataloustoimintaryhmän toiminnasta kerrottiin järjestämällä kalastajille ja kuntapäättäjille suunnattu infoilta. Kunnanjohtajien kanssa käytiin alustavat rahoitusneuvottelut uutta kautta varten. Satakunnan toimintaryhmät tekivät erittäin tiivistä yhteistyötä. Swot-analyysejä pohdittiin yhdessä ja strategioille laadittiin samanlainen rakenne ja yhteiset saatesanat. LEADER-strategian valmisteluun liittyviä kyselyjä tehtiin omalle hallitukselle, kunnille, hanketoteuttajille ja sidosryhmille. Viimeiset ideat ja hankeaihiot työstettiin työpajassa, joka oli avoin kaikille seudun asukkaille. 3.1.4. Nuorten Sampo –koordinointihanke Nuorten Sampo -hanke on toinen Pyhäjärviseudun toteuttama koordinoin- 12 tihanke. Tässä hankkeessa teemana oli lapset ja nuoret. Alahankkeita toteutettiin vuonna 2011 lähes kaikkialla Pyhäjärviseudulla yhteensä 12. Muutamalla hakijalla hanke jatkui vuoden 2012 maaliskuun loppuun asti. Hankkeessa oli kesällä 2012 maaseutuviraston tarkastus, jossa tarkastaja kävi projektikoordinaattorin kanssa lähes jokaisessa alahankkeessa paikan päällä. Tarkastuksen tarkoituksena oli selvittää, että hankkeet olivat toteutuneet rahoituspäätöksen säädösten mukaisesti ja rahoitukseen esitetyt ja hyväksytyt kustannukset olivat tukikelpoisia. Tarkastuksessa ei todettu mitään huomautettavaa. Säkylän koulun vanhempainyhdistyksen alahankkeessa koulun pihalle osittain Nuorten Sampo-hankkeen rahoituksella rakennettu lähiliikuntapaikka valittiin Suomen Messut ry:n toimesta Vuoden lähiliikuntapaikaksi. 3.1.5. Luontosampo Vuonna 2012 käynnistettiin Pyhäjärviseudun kolmas koordinointihanke, jossa pääpaino oli luontoon liittyvissä toimenpiteissä. Luontosampo -hankkeen tavoitteena on saada Pyhäjärviseudun alueelle uusia luonto-, kulttuuri- ja ulkoilupolkuja, kunnostaa ja rakentaa turvallisuutta lisääviä kulkureittejä sekä rakentaa luontoon virkistys- ja levähdyspaikkoja. Hankkeen avulla halutaan tarjota Pyhäjärviseudun asukkaille mahdollisuus virkistyä lähialueen luonnossa ja ammentaa luonnosta energiaa ja sekä elinvoimaa. Luontosampo -hankkeesta hyötyvät myös alueelle tulevat luontomatkailijat. Tiedotushanke, Satasilta tiedottaa, alkoi vuoden 2012 alussa ja tehtävään valittiin aikaisemminkin vastaavaa hanketta toteuttanut toimittaja Marjut Haapanen. Hankkeen hakijana ja hallinnoijana toimii Pyhäjärviseutu ry ja pääyhteistyökumppanit ovat Satakunnan muut LEADER-toimintaryhmät: Ravakka ry, Karhuseutu ry, Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry ja Joutsenten reitti ry, Satakunnan ELY-keskus, Satakylät ry sekä Satakuntaliiton maaseutukoordinaattori. Hankkeen päätavoite on tiedottaa Manner-Suomen maaseutuohjelmasta ja Satakunnan toimintaryhmien ohjelmista. Tätä tavoitetta on toteutettu tiedotuksella toimijoista, toimintatavoista ja antamalla hanke-esimerkkejä aktivoimaan seudun asukkaita omaehtoiseen kehittämiseen. Tärkeäksi on nähty, että byrokraattista hankeviidakkoa avataan lukijaystävällisesti. Hankkeessa on julkaistu kuukausittaista Satasilta-uutiskirjettä, jolla on tällä hetkellä noin 800 tilaajaa. Tilausmäärää tullaan kasvattamaan ja osoitteisto on lähetetty toimintaryhmille täydennettäväksi. Satasilta-sivustoa tiedottaja päivittää keskimäärin 12 jutulla kuukausittain. Kesäkuun lopulla ilmestyi painettu Satasilta-lehti. Lehden painosmäärä oli 2000 kappaletta, ja toimintaryhmät vastasivat sen jakamisesta alueillaan. Satasilta-lehteä jaettiin myös OKRA-messujen LEADER-teltassa ja Suomi-Areena –tapahtumassa Kauttualla. Kevättalvella tiedottajaa työllisti Aktiivisen Pohjois-Satakunnan tiedotusliite ja keväällä Ravakan Kolmen Ajan Rannikko -lehti juttujen osalta. Tiedottaja teki useita tiedotteita ja lehtijuttuja muun muassa maakunnan paikallis- ja kaupunkilehtiin sekä MaaseutuLustoon. Muutama juttu ylitti maakuntalehtien uutiskynnyksen. Myös radiot ovat julkaisseet tiedotteita sekä tarttuneet juttuvinkkeihin. Kokemuksen mukaan media suosii eritoten Vuoden hanke -tiedotteita/juttuja ja SataKylien maakunnallisia kyläkisa- sekä kylätekotyylisiä avauksia. Satakunnan toimintaryhmien maaliskuussa 2012 ilmaisema tahto LEADERbrändipilotin toteuttamisesta sai marraskuussa sinetin, ja pilotin kustannuksista (lähinnä mainostoimiston palkkio) tulee vastaamaan Maaseutuverkostoyksikkö. Satasilta-hankkeen osalta tiedottajan työaikaa käytetään mm. brändipilotin koordinointiin. Satakunnan toimintaryhmien omia valmistavia brändipajoja pidettiin vuoden mittaan viisi. Koottu aineisto palvelee mainiosti tammikuussa 2013 alkavaa pilottia. Satasilta tiedottaa -hanke ja SataKylien Jatkis-hanke suunnittelivat koulutuksen, jossa tiedottaja toimi kouluttajana. Jälkimmäinen ilta poiki koko sivun jutun Kankaanpään Seutuun, jonka toimittaja oli kutsuttu iltaa seuraamaan. Yhteistyö SataKylien kanssa vei tiedottajan mm. maakuntakyläkisan tuomaristokierrokselle, joka tuotti mainiosti kyläinfoa ja uusia kontakteja hyödynnettäväksi hankkeen toiminnoissa. Tiedottaja osallistui myös SataKylien uuden, elokuussa startanneen Spurtti-kyläkehittäjähankkeen suunnitteluun. Toimintaryhmien strategiatyö (teemaryhmät, kokoukset, luonnosten oikoluku) leimasi vuoden 2012 työsarkaa keväästä lokakuulle. Alueellista suunnittelua edusti osallistuminen Satakunnan tulevaisuustyöpajaan toukokuussa. Tiedottaja oli vuoden mittaan mukana muun muassa Maaseutuverkostoyksikön järjestämillä ajankohtaispäivillä, toimintaryhmien hankekierroksilla, työpajaa vetämässä LEADER-risteilyllä ja seuraamassa ranskalaisdelegaation vierailua Pyhäjärviseudulla. Kaikki tapaamiset ovat tuottaneet työhön lisäarvoa näkökulmien laajentumisena, uusina kontakteina ja LEADER-toimintatavan ymmärtämisenä. Tiedottaja on mukana Suomen muiden toimintaryhmien tiedottajien yhteistyössä sekä valtakunnallisessa ohjelmaviestijöiden yhteistyöverkostossa. Tätä kautta tulee uusia vinkkejä tiedotushankkeen toteuttamiseen sekä vertaistukea. 3.2. Aktivointi, neuvonta ja koulutus Tiedotus- ja aktivointitilaisuuksia LEADER-rahoituksesta ja kyläsuunnitelmista on järjestetty sekä toimintarahalla että SATASILTA * Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry * Joutsenten reitti ry * Karhuseutu ry * Pyhjärviseutu ry * Ravakka ry * SataKylät ry * Satakunnan ELY-keskus * Satakuntaliitto/maaseutukoordinaattori Maaseudun kehittämisen ajankohtaislehti www.satasilta.fi – tilaa uutiskirje! ” ” Ahlaisten nuorisoseuran ”Luja usko yrityksen erityisosaamiseen koulutushankkeen tukiprosentti on ihanan ei voi olla tuottamatta tulosta. Siikaisista tukeva 90. Sillä hankitaan ilmaisuun viedään kuivain poikineen Baltiaan. s. 4 kirjaimellisestikin uutta potkua. s. 6 ” ”Huittisten Kukonharjan kyläyhdistys teki oman laajakaistastrategiansa. Onnistunut ” ennakkotapaus kiinnostaa muitakin kyliä. s. 5 Kuvausteknologia mahdollistaa ympäristön nopean ja tarkan kartoituksen asiakasystävälliseen hintaan. Lennokki ” ”Kauklaisten kyläyhdistys on varsinainen LEADER-hankkeiden tarvitsee miestä mäessä, ei ohjaamossa. s. 7 toteuttajakonkari. s. 8 Satasilta on Satakunnan maaseututoimijoiden yhteinen uutiskirje. Lehti julkaistiin kesällä 2012 printtilehtenä Okra-maaseutunäyttelyä ja Suomi-Areenaa varten. muilla Pyhäjärviseutu ry:n hankkeilla. Lisäksi henkilöstö on osallistunut maakunnallisiin ja valtakunnallisiin koulutuksiin. Erilaisia aktivointi- ja tiedotustilaisuuksia järjestettiin 11 ja niihin osallistui 258 henkilöä. Neuvontaa on annettu 10 eri yritykselle monessa eri tilaisuudessa koskien muun muassa liiketoimintasuunnitelmaa, hankkeen hakemista ja maksatuksen hakemista. Jo aikaisemmin rahoitus- päätöksen saaneet ja uudet hanketoimijat mukaan lukien neuvontaa on annettu 30 eri taholle ja 87 eri henkilölle. Kylillä-hankkeessa on järjestetty kyläkohtaisia tilaisuuksia ja kyläiltoja yhteensä 12 kertaa. Iltoihin on osallistunut 97 henkilöä. Hankkeen vetäjä on osallistunut erilaisiin kylä-, yhdistys – ja asukastoimintaa sekä toimintaryhmätyötä koskeviin tilaisuuksiin, seminaareihin ja koulutuksiin. 13 Pyhäjärviseutu ry oli mukana mm. seuraavien valtakunnallisten tapahtumien järjestelyissä: - Voimistuvat Kylät seminaari Kauttuan Klubilla - Valtakunnallinen kansainvälisten hankkeiden kavalkadi - Suomi-Areena Kauttualla - Ranskalaisen toimintaryhmän vierailu Pyhäjärviseudulla Osallistuttiin muun muassa seuraaviin koulutus- tai neuvottelupäiviin: - Satakunnan toimintaryhmien koulutusmatka Laukaa - Toimintaryhmien valtakunnallinen koulutus Heureka - LEADER-brändityö, valtakunnallinen ja maakunnallinen Kauttuan Klubilla helmikuussa järjestetty kansainvälisten hankkeiden kavalkadi keräTampereen LEADER-päivät ja YTRsi osallistujia Ranskaa ja Luxemburgia myöten. päivä - Strategisen suunnittelun maakunnallinen tulevaisuustyöpaja - Strategiapäivät Helsinki - Hallintomallityöpaja Helsinki Saapuneet hankehakemukset 132 - Opintomatka Ranskaan hyväksytyt hankkeet 106, joista - LEADER-hallitusristeily yrityshankkeita 20 - Maasetugaala Tampereella - Toimintaryhmien ajankohtaispäivät yleishyödylliset investoinnit 54 Helsingissä yleishyödylliset kehittämishankkeet 30 KVtoimijoiden tapaaminen Ikaalisissa tiedonvälitys-koulutushankkeita 2 Pyhäjärviseutu, tuloksia 31.12.2012 14 Hankkeista kansainvälisiä ja alueiden välisiä Hankkeista alueiden välisiä 8 16 uudet työpaikat säilytetyt työpaikat hankkeiden aikana työllistyneet uudet yritykset toimintaansa laajentavat yritykset liikevaihdon kasvu ja kannattavuuden paraneminen uudet yhdistykset/osuuskunnat uudet palvelut säilytetyt palvelut uudet tuotteet/tekniikat/koneet ja laitteet uudet kyläsuunnitelmat päivitetyt kyläsuunnitelmat uudet vesihuoltosuunnitelmat uudet lähiliikuntapaikat leikkikenttiä tms kunnostetut lähiliikuntapaikat leikkikenttiä tms uudet rakennukset /rakennelmat/tilat kunnostetut rakennukset/rakennelmat/tilat talkootunnit (arvo 10-30 eur/tunti) talkoisiin osallistuneiden määrä 17 24 35 4 15 20 1 64 70 15 7 7 110 4 6 15 32 21780 472 3.3. Tiedottaminen, medianäkyvyys Satakunnan ELY-keskuksen rahoittamassa tiedotushankkeessa tiedottajan tehtävänä on yhteisen viestinnän hoitaminen erillisen hankesuunnitelman mukaisesti (ks. 3.1.6.) Pyhäjärviseutu ry on saanut runsaasti palstatilaa erityisesti Alasatakunta -lehdessä, jossa on ollut juttuja muun muassa rahoitetuista hankkeista, kyläsuunnitelmista, vuoden hankkeesta, saavutetuista tuloksista ja LEADER-strategian valmistelusta. Toiminnanjohtaja on kirjoittanut mielipidekirjoituksia mm. monirahastoisuuden puolesta sekä oikaissut lukijoiden kirjoituksia koskien mm. maataloustukia ja kylätoimintaa. Jäsenille on jaettu kolme jäsenkirjettä sekä sähköinen Satasiltauutiskirje kuukausittain. Alma-kauden tuloksia esittelevä ja LEADER-kauteen aktivoiva ”näyttely”, vuonna 2007 valmistuneet hankesermit, ovat esillä toimistolla. Roll up -telinettä on kuljetettu mukana tilaisuuksissa. Esitteitä on jaettu muun muassa hanketuista ja yritystuista sekä kv-toiminnasta. 3.4. Sidosryhmäyhteistyö ja verkostoituminen Pyhäjärviseutu toimii LEADER-toiminnan mukaisesti verkostoissa ja useiden kumppanien kanssa yhteistyössä niin seudullisella, maakunnallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Toimintaa eri sidosryhmien kanssa on jaoteltu toiminnallisesti alla oleviin osa-alueisiin. Satakunnan toimintaryhmät Satakunnan toimintaryhmät toimivat keskenään tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä. Toiminnanjohtajat tapasivat toisiaan useita kertoja vuoden aikana, samoin hankeneuvojat/aktivaattorit. Kv-vastaavat kokoontuvat muutaman kerran vuodessa yhteen pohtimaan kansainvälisen toiminnan edistämistä. Vuosittaiset työntekijöiden ja hallitusten jäsenten yhteiset koulutuspäivät järjestettiin KeskiSuomeen. Järjestelyvuorossa oli Karhuseutu ry. Lisäksi muutama hallituksen jäsen ja erityisesti henkilöstö osallistuivat moniin muiden tahojen järjestämiin koulutuksiin ja seminaareihin. Tärkein kaikille toimintaryhmille yhteinen yhteistyön muoto on yhteinen tiedotushanke, Satasilta tiedottaa. Muista yhteishankkeista on kerrottu kohdassa 3.1. Pyhäjärviseudun kunnat Kunnille lähetetään jatkuvasta sähköpostitiedotteita ja sähköisesti jäsenkirje. Kuntien johtavien viranhaltijoiden kanssa on käyty keskustelua myös rahoitettavista hankkeista erityisesti silloin, kun tarvitaan esim. kunnan kanssa vuokrasopimus. Kunnat ovat suhtautuneet myönteisesti yhdistysten hankkeisiin ja vuokrasopimukset on saatu neuvoteltua. Kunnanjohtajapalaverit käytiin kaikkien kuntien kanssa aiheena kuluva kausi ja tulevaisuus. Luettelot rahoitetuista hankkeista jaettiin kunnanjohtajille. Euran ja Säkylän kunnat toimivat isäntinä ranskalaisdelegaation vierailulle syyskuussa. Köyliön kunnanhallitukselle pidettiin infotilaisuus LEADER-rahoituksesta. Satakunnan ELY-keskus Satakunnan ELY-keskuksen maaseutuosaston kanssa asioiden käsittely on Pyhäjärviseudun matkailutoimijoiden kanssa suunnitellaan matkailupaketteja. Kuvassa taide- ja käsityöalan yrittäjät Pirjo Hamm-Hakamäki, Kaisa Sovero ja Sanna Saarinen sekä luonto-opas Tero Viilto. jatkunut avoimena ja aktiivisena. Hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyviä asioita ratkotaan hyvässä yhteistyössä. Lisäksi ELY-keskuksen LEADERyhteyshenkilö, maaseudun kehittämisen asiantuntija Raija Wessman on osallistunut muutamiin rahoitettujen hankkeiden ohjausryhmiin ja hallituksen kokouksiin. Muita merkittäviä seudullisia yhteistyötahoja ovat olleet muun muassa Euran elinkeinotoimi, Pyhäjärvi-instituutti, Satakuntaliitto ja Satakylät ry. ProAgria Satakunta ProAgrian yritysneuvojat aktivoivat ja avustavat mikroyrityksiä hakemaan rahoitusta myös LEADER-ohjelmasta. Yksi yritysneuvojista, Sari Uoti, on samassa toimistossa, joten yritysten hankkeita pohditaan yhteistyössä lähes päivittäin. Yritys-Suomi.fi Satakunnassa on seutukunnittain Työ- ja elinkeinoministeriön kutsumana pidetty muutamia tapaamisia, joiden tavoitteena on koota yhteen yritysneuvonnan parissa toimivat tahot ja tehdä yrityspalvelusopimus. Pyhäjärviseutu on mukana toimijana ja sopimuksen allekirjoittajana. On erinomaisen tärkeää saada toimijat tiiviimmin yhteen, jotta kukin taho osaa ohjata yrittäjät juuri kyseisen yrittäjän tarvitseman neuvojan palveluiden pariin. Rauman seutu hyväksyttiin osaksi Yritys-Suomi-portaalia joulukuussa 2012. Valtakunnallinen LEADER- asiamieshanke Suomen toimintaryhmien yhteisessä Suomen Kylätoiminta ry:n käynnistämässä valtakunnallisessa LEADER-toimintatavan ja yhteistyön edistäminen –hankkeessa LEADER-asiamiehenä jatkoi Heikki Konsala. Pyhäjärviseutu ry:n toiminnanjohtaja kuului hankkeen ohjausryhmään, joten Pyhäjärviseutu ry:llä oli hyvä mahdollisuus vaikuttaa hankkeen kautta LEADER-toimintatavan kehittämiseen valtakunnan tasolla. LEADER-asiamiehen organisoimana vuoden 2012 aikana valmisteltiin uutta vuonna 2014 alkavaa ohjelmakautta mm. koulutusten ja hallintomallin selvitystyön kautta. LEADER-asiamies on tuottanut tietoisuuteen toimintaryhmiltä koottua tietoa toimintaryhmätyön tuloksista sekä vaikuttanut erilaisissa LEADERiä koskettavissa työryhmissä kuten LEADERjaosto, yritys- ja hanketukia käsittelevä työryhmä (Yrha-ryhmä) ja paikallisen kehittämisen teemaryhmä. Eniten LEADER-asiamiehankkeelta kaivattaisiin tällä hetkellä edunvalvontaa ja poliittista vaikuttamista, jotta LEADERin merkitys ymmärrettäisiin paremmin poliittisten päättäjien keskuudessa valtakunnan tasolla. LEADER-asiamieshankkeelle on tarvetta jatkossakin, ja uudelle hankkeelle saatiin päätös vuoden 2012 lopussa. 15 LEADER-luottamustoimet 3.6. Arviointi Marja Kares-Oksman oli vuonna 2012 Suomen kylätoiminta ry:n LEADERjaoston jäsen. Jaosto vaikuttaa LEADERtoimintatavan toteutukseen menossa olevalla EU: n ohjelmakaudella sekä sen valmisteluun seuraavalla ohjelmakaudella. Jaosto toimii myös muilla tavoin aktiivisesti yhdessä toimintaryhmien kanssa ja on toimija niiden yhteisissä asioissa. Se tekee aloitteita koulutustarpeista Maaseutuverkostoyksikölle ja osallistuu aktiivisesti LEADER-metodin kehittämiseen. Vuonna 2012 yksi LEADERjaoston tärkeimmistä tehtävistä oli muodostaa toimintaryhmien yhteinen kanta tulevan EU:n ohjelmakauden hallintomallista. Toiminnanjohtaja kuuluu myös maaseutuverkostoyksikön LEADER-työryhmään, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa brändityö. Vuoden aikana tehtiin kyselyjä uuteen Leaderstrategiaan liittyen hallituksen jäsenille, hanketoimijoille ja päättäjille yhteensä kolme eri kyselyä. Kyselyjen perusteella Pyhäjärviseutu ry:n toiminta-alue uudella kaudella pysyy edelleen entisellään. Strategian painopisteet pohjautuvat niin ikään tehtyihin kyselyihin. 3.5. Kansainvälinen toiminta Vuonna 2009 alkanut Pyhäjärviseudun ja Ravakan alueiden välinen hanke Kansainvälistymispolku, ”Path to Europe”, päättyi. Hanke saavutti sille asetetut tavoitteet. Hankkeen puitteissa järjestettiin maaliskuussa Kauttuan Klubilla valtakunnallinen kansainvälisten hankkeiden kavalkadi, jossa oli osallistujia eri puolilta Suomea ja myös ulkomaalaisia vieraita. Kv-koordinaattori Rauni Halosen kontaktien avulla Pyhäjärviseutu ry sain Ranskasta yhteydenoton, joka on johtamassa kansainväliseen kalastus- ja luontomatkailuhankkeeseen. Pyhäjärvi-instituutin kanssa toiminnanjohtaja oli verkostoitumismatkalla Ranskassa ja ranskalaiset Savoijin alueelta tekivät vastavierailun Pyhäjärviseudulle syyskuussa. Karhuseudun hakemana alkoi huhtikuussa hanke, jossa mukana ovat Pyhäjärviseutu ja Ravakka. Karhuseudun kv-koordinaattori palvelee ja verkottaa sekä ruohonjuuritasoa että muita toimijoita myös kahden muun toimintaryhmän alueella. Kv-koordinaattorin työpanoksen avulla saatiin aikaan pitkään suunnitteilla olleet neljä Satakunnan toimintaryhmien yhteishanketta, jotka on kuvattu kohdassa alueiden väliset ja kansainväliset hankkeet. 16 Pyhäjärviseudun tavoiteseuranta Pyhäjärviseutu ry:n henkilöstö kerää päättyneiden hankkeiden loppuraporteista lisätietoa Tyvestä Puuhun LEADER-ohjelman tavoitteiden seuraamiseksi. Hakijoita ei haluta rasittaa enää uusilla lomakkeilla ja toisaalta tulkinnassa ei tule niin suuria eroja, kun henkilöstö kerää tiedot. Maaseutuviraston laatima seurantatietolomake ei anna riittävän laajaa kuvaa hankkeiden tuloksista ja vaikutuksista. Maaseutuviraston seurantatietolomakkeen puutteena on myös se, että jokainen hakija tulkitsee sen täyttämistä omalla tavallaan esim. uusien palvelujen lukumäärä ja maaseutupalveluista hyötynyt maaseutuväestö ovat kohtia, joiden merkitystä tulkitaan hyvin eri tavalla hakijoista riippuen. Seurantatietojen kerääminen on tärkeää, koska esimerkiksi kunnat ja valtakunnan tason päättäjät ovat hyvin kiinnostuneita LEADER-rahoituksen tuloksista ja vaikutuksista. Ranskalaiset vierailulla Säkylän kalasatama kiinnosti ranskalaisia kalastusalan toimijoita. kuvateksti Säkylän kunta isännöi ranskalaisten ryhmää Pyhäjoella Metsolan metsästysmajalla. Metsolan sauna oli ranskalaisille elämys; niin myös syyskuinen ilta-aurinko. 4. NÄKYMIÄ VUODELLE 2013 Erityisesti vuonna 2013 panostetaan strategiseen suunnitteluun tiiviissä yhteistyössä Satakunnan toimintaryhmien kanssa. Seuraavan kauden 2014-2020 LEADER-strategian luonnos jätettiin maa- ja metsätalousministeriölle 15.10.2012. Alkuvuodesta on tarkoitus tehdä strategialuonnosta koskevat kyselyt sidosryhmille. Luonnosta tullaan päivittämään saatavan palautteen pohjalta ja lainsäädännön valmistuttua, kun tiedetään rahoituksen reunaehdot. LEADER-ryhmien haku avautuu alkuvuodesta. Satakunnassa tullaan toteuttamaan valtakunnallinen LEADERbrändin pilottihanke, jossa ollaan aktiivisesti mukana. Samanaikaisesti brändityön kanssa osallistutaan valtakunnalliseen toimintaryhmätyön laadun kehittämishankkeeseen. LEADER-hankkeiden aktivoinnissa ja neuvonnassa sekä omassa hallitustyöskentelyssä toiminnan laatu tulee pitää korkealla, jotta LEADER-ohjelmalla saavutetaan mahdollisimman hyvät tulokset ja alueet kehittyvät tavoitteiden mukaisesti. Uuden kauden suunnittelun lisäksi on edelleen tärkeää tehdä huolella viimeiset hankevalinnat sekä saattaa kunnialla päätökseen käynnissä olevat hankkeet. Päättyneistä hankkeista kerätään toteutumatiedot sekä palaute hanketoimijoiden tyytyväisyydestä. Toimenpiteiden toteuttamiseksi Pyhäjärviseutu ry:llä on LEADER-toimintarahan lisäksi omia kehittämishankkeita. Satasilta tiedottaa -hanke on Satakunnan toimintaryhmien yhteinen tiedotushanke, joka jatkuu vuoden 2014 loppuun. Hanketta hallinnoi Pyhäjärviseutu. Satakunnan toimintaryhmillä on yhteinen tiedottaja. Kansainvälisyyttä edistetään edelleen yhteistyössä Karhuseutu ry:n hallinnoimalla kv-ideat hankkeiksi -hankkeella, jossa Ravakka ja Pyhäjärviseutu ovat mukana ja saavat näin osan Karhuseudun kv-koordinaattorin työpanoksesta ja osaamisesta käyttöönsä. Vuona 2012 päätöksen saaneiden neljän kansainvälisen hankkeen lisäksi käynnistettäneen kansainvälinen kalastus-ja luontomatkailuhanke sekä esihistorian elävöittä- miseen liittyvä hanke Irlannin kanssa. Kylien aktivointia ja kyläsuunnittelua sekä kylien ja kuntien välistä vuoropuhelua jatketaan vuonna 2011 alkaneella Kylillä -hankkeella Ravakan kanssa. Molemmilla toimintaryhmillä on omat kyläaktivaattorit tämän hankkeen rahoituksella. Luontosampo-koordinointihankkeen toteutus jatkuu vuoden 2013 kesäkuun loppuun. Uusiin koordinointihankkeisiin ei valitettavasti ole enää rahaa jäljellä. Yrittäjien ja muiden matkailutoimijoiden toivomuksesta käynnistettäneen matkailun kehittämishanke Pyhäjärviseutu ry:n hallinnoimana tai ainakin ollaan aktiivisesti mukana maakunnan matkailun kehittämishankkeissa. Pyhäjärviseudun roolia asukkaiden, yrittäjien ja julkisen sektorin toimijoiden yhteistyökumppanina voimistetaan edelleen. Pyhäjärviseudun aluekehittäjän roolia pyritään edelleen vahvistamaan LEADER-toiminnan ja rahoituksen lisäksi etsimällä uusia rahoitusmahdollisuuksia aluekehittämiseen. KUVA!!! Satakunnan ELY-keskuksessa vuoden 2011 loppuun saakkaa maksatuksista vastannut Raija Wessman siirtyi vuoden 2012 alussa eläkkeelle jäävän Reijo Nevanrannan seuraajaksi maaseudun kehittämisen asiantuntijaksi. 17 5. TOIMINTARYHMÄN OMAN TOIMINNAN ONNISTUMISET JA ONGELMAT VUONNA 2012 Toiminnan uskottavuuden kannalta on tärkeää, että yhdistyksen sisällä asiat ovat hyvin. Pyhäjärviseutu ry:n hallituksessa on aina ollut hyvä yhteistyöhenki. Hallituksen ja henkilöstön yhteistyö sujuu niin ikään hyvin eikä kuntaliitosneuvottelujen aiheuttama eripura ole heijastunut Pyhäjärviseutu ry:n hallitustyöskentelyyn millään tavalla. Töitä tehdään yhdessä toinen toistaan kannustaen tiiminä eikä kuntarajoja mietitä. Lisärahoituskehys Maa- ja metsätalousministeriöltä haettiin 150 000 euron lisärahoitusta, mutta mikään Suomen toimintaryhmä ei saanut lisärahaa. Oli erikoista, että ministeriö pyysi toimintaryhmiä arvioimaan lisärahoitustarpeen, vaikka lisärahoitusta ei ollut mahdollista myöntää. Onnistunut tiedotushanke Satasilta tiedottaa -hanke on edellisen tiedotushankkeen tapaan saanut valtakunnallista julkisuutta ja sama tiedottamisen malli on otettu käyttöön monissa muissa maakunnissa. Hankkeen myötä yhteistyö myös Satakuntaliiton ja Satakylien kanssa on lisääntynyt ja tieto kulkee paremmin. Tiedottaja on verkostoitunut muiden Suomen toimintaryhmien tiedottajien, ts. ohjelmaviestijöiden kanssa. Hankemäärä hyvällä tasolla Hankehakemuksia on saapunut koko vuoden tasaiseen tahtiin. Päättyneissä hankkeissa ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ollut mittavia ongelmia. Yhteistyö Satakunnan ELYn kanssa sujuu hyvin Kuluneen vuoden aikana, kuten edellisenäkin vuonna, on valtakunnan tasolla keskusteltu paljon maksatuksen ja päätöksenteon keskusteluyhteyksistä niin ELYjen sisällä kuin toimintaryhmien ja ELYjen välillä. Satakunnassa keskusteluyhteys ja kehittävä ilmapiiri ovat vallin- 18 neet ohjelmakauden alusta lähtien. Tämä näkyy hyvin valmisteltujen tuki- ja maksuhakemusten päätöksenteon nopeudessa. Satakunnan ELY-keskuksen henkilöstömuutokset eivät ole millään tavalla vaikuttaneet toiminnan laatuun. Asioista keskustellaan hyvässä yhteistyön hengessä ja kustannusten hyväksyttävyydestä keskustelaan yhdessä. Imago ja tunnettuus LEADER-toimintaryhmän toiminta ei edelleenkään ole seudulla riittävän tunnettua, mutta edistystä on tapahtunut paljon, tästä hyvänä esimerkkinä toimintaryhmän mukaan ottaminen muun muassa Yritys-Suomi –toimijaksi. Valtakunnallisen LEADER-brändipilotin toteutus edistää varmasti osaltaan LEADER-toiminnan valtakunnallista tunnettuutta. Byrokratian haasteet hanketoimijoille ja toimintaryhmälle LEADER-ohjelman hallinnointi aiheuttaa jatkuvasti kasvavia vaatimuksia ja toimintarahalla palkatun henkilöstön aika ei tahdo riittää itse kehittämiseen ja uusien kokeiluiden käynnistämiseen. Pyhäjärviseudun omat hankkeetovat erittäin tärkeä keino tehdä alueellista kehittämistyötä Tyvestä Puuhun -ohjelman mukaisesti. Omien hankkeiden toteuttamisella saavutetaan onnistumisia, mutta toisaalta omarahoitusosuudet ovat suuria suhteessa toimintaryhmän vuosittaisiin lähes mitättömiin tuloihin nähden. Pyhäjärviseutu voisi vieläkin aktiivisemmin ryhtyä itse toteuttamaan seutukunnallisia kehittämishankkeita eri rahoituslähteitä hyödyntäen, mutta sekä henkilöstöettä taloudelliset resurssit muodostavat tälle esteitä. Tarkoituksenmukaista ei ole myöskään käyttää jaettavissa olevasta kehyksestä nykyistä suurempaa osuutta omiin hankkeisiin. Toimintaryhmissä omien hankkeiden maksuhakemusten ja raporttien laatiminen vie kohtuuttoman paljon aikaa. Kahdesti vuodessa on tilanne, jossa haetaan toimintarahan ja 3-4 omien hankkeiden maksatusta. Kaikkiin hakemuksiin on kopioitava samat tositteet 4-5 kopiona jaettujen kustannusten vuoksi sekä täsmälleen samat selvitykset kustannusten jakamisesta ja kilpailuttamisesta. Tämä on turhauttavaa eikä ainakaan millään tavalla kustannustehokasta. Hakijoiden maksuhakemusten käsittely on työllistänyt toiminnanjohtajaa ja projektikoordinaattoria yhä enenevässä määrin. Epäselvyydet kustannusten hyväksyttävyydessä aiheuttavat lisätöitä ja haastetta maksatuksien käsittelyyn. Pyhäjärviseutu ry on selviytynyt tämän ohjelmakauden maksatusten tuomista haasteista kuitenkin hyvin, vaikka hanketoimijoilta tulee välillä erittäin kriittistä palautetta ”kuittisulkeisista” ja ”saivartelusta” joidenkin maksujen hylkäämisen yhteydessä. Tiukat maksatusten haun määräajat edellyttävät toimintaryhmän henkilöstöltä valppautta ja aikaa vahtia, etteivät määräajat kulu hakijoilta umpeen. Hanketoimijat keskittyvät useimmiten pääasiassa toimintaan ja paperityöt uhkaavat unohtua. Muutaman hankkeen maksatusten määräaikojen kanssa on ollut ongelmia ja yhden hakijan hanke on käsittelyssä maaseutuelinkeinojen valituslautakunnassa. Toimintaryhmien tähän saakka kasvanut rooli seudullisena ja aktiivisena aluekehittäjänä on vaarassa jäädä pelkästään LEADER-ohjelman toteuttajaksi. Omilla hankkeilla voidaan jonkin verran tuoda lisäresursseja kehittämiseen, mutta silläkin on rajansa, jotta jaettavaa jäisi mahdollisimman paljon itse toimijoille. 6. LEADER-TOIMINNAN ONNISTUMISET JA ONGELMAT VALTAKUNNAN TASOLLA SEKÄ PALAUTE KESKUSHALLINNON JA MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINNASTA Byrokratia Suomessa EU-byrokratian lisäksi luotu ylimääräinen byrokratia on karsittava pois ja kaikki keinot ohjelman mahdollisimman asiakaslähtöiseen toteuttamiseen on otettava käyttöön. Byrokratian paljous on aiheuttanut ongelmia hanketoteuttajille ja myös toimintaryhmälle. Byrokratia syö toimintaryhmän uskottavuutta, koska kaikki hanketoteuttajat eivät välttämättä ymmärrä, ettei kohtuuton paperityö ja muuttuvat ja tiukentuvat käytännöt johdu toimintaryhmästä. Hallintomallin valmistelu Pääosa toimintaryhmistä on valmiita ottamaan lisää vastuuta ja hoitamaan LEADERiä ns. Global Grant-mallin mukaan, jossa toimintaryhmä hoitaisi hankkeet kokonaisuutena päätöksenteosta maksatuksiin. Tähän ei kuitenkaan olla hallinnossa valmiita. Toimintaryhmät valmistelivat alkuvuodesta Poko ry:n toiminnanjohtajan Juha Kolhisen selvitystyöhön perustuen esityksen hallintomalliksi, jokhon erityisesti maaseutuvirasto suhtautui kriittisesti. Todellista keskustelua alun perin esitetystä mallista ei edes käyty vaan maaseutuvirasto otti esiin oman esityksensä. Pitkien neuvottelujen tuloksena hallintomallista näyttää kuitenkin tulevan kohtuullinen kompromissiratkaisu, vaikka lähellekään global grant –mallia ei päästä. Maaseutuviraston tiedottaminen puutteellista ja osin ristiriitaista Maksatushakemusten käsittely on erittäin työlästä jatkuvasti muuttuvien säädösten maailmassa. Selkeät sään- nöt puuttuvat, tulkinnat ovat moninaiset ja muistettavia päivämääriä esim. hankkeiden vireille tulon perusteella on aivan liikaa. Maaseutuviraston tulisi informoida toimintaryhmiä paremmin. Uudet haasteet on esimerkki täysin pieleen menneestä tiedottamisesta. Ensin tätä markkinoitiin toimintaryhmille mahdollisuutena, jota toimintaryhmät voivat halutessaan markkinoida ja ottaa käyttöön. Lopulta uudet haasteet onkin rasite. Jos uusiin haasteisiin ei hankkeita saada, toimintaryhmiltä otettaneen rahoituskehystä pois. Asiasta ei kuitenkaan missään vaiheessa riittävästi informoitu toimintaryhmiä eikä ELYkeskuksia. Toimintalinjan 2 (erityisympäristötuet yhdistyksille) hankkeet ovat niin ikään toimintaryhmille ongelmallisia. Alun perin toimintaryhmien annettiin ymmärtää, että jos linjan 2 hankkeita puolletaan, niistä on hyötyä toimintaryhmille muun muassa siten, että ne voivat lisätä toimintaryhmän rahoituskehystä. Loppujen lopuksi näyttää kuitenkin siltä, että Toimintalinjan 2 hankkeet ovatkin toimintaryhmien oman kehyksen sisällä jonkinlaisena ”laskennallisena osuutena” jonka suuruutta on lähes mahdoton arvioida. Toimintaryhmillä ei myöskään ole mitään todellista päätöksentekovaltaa linjan 2 hankkeissa, koska rooli on vain lausunnonantajan rooli ja myönteinen lausunto on lähes pakko antaa. Koordinointihankkeet deltaan merkittäviä. Hanketukien suuren 5 000 euron alarajan vuoksi niitä ei ole kuitenkaan mahdollista toteuttaa itsenäisinä LEADER-hankkeina. Mikäli toimintaryhmällä ei ole juuri käynnissä sopivaa koordinointihanketta, monet maaseudun kehittämisen kannalta pienet, mutta keskeiset toimet jäävät toteuttamatta. Koordinointihanke on ainut tapa, jolla pieniä kehittämis- ja investointihankkeita voidaan toteuttaa. Toimintamalli on otettu yhdistysten keskuudessa hyvin vastaan ja Pyhäjärviseudulla on toteutettu jo kolme koordinointihanketta. Valitettavasti neljänteen ei ole enää rahaa tällä ohjelmakaudella. Koordinointihankkeen huonoista puolista on selostettu pitkään vuoden 2011 vuosiraportissa, mutta ongelmat ovat pysyneet samoina. Tämä ohjelmakausi on osoittanut, että yhdistyksillä on hyviä ideoita maaseudun kehittämiseksi, Niiden toteutus ei vaadi suuria euromääriä, mutta pienet hankkeet ovat paikalliselta vaikuttavuu- 19 7. KOHTI UUTTA OHJELMAKAUTTA 2014-2020 Toimintaryhmien oma panos uuden ohjelmakauden kehittämiseen ja sen sisällön vaikuttamiseen on tärkeää. Pyhäjärviseutu pyrkii olemaan mukana valtakunnan tason kehitystyössä. Uutta LEADER-strategiaa valmistellaan rahoitettujen hankkeiden ollessa loppusuoralla ja viimeisten päätöksentekovaiheessa. Komission säädösten mukaan nykyisillä rahoilla ei saa valmistella uutta kautta. Käytännössä kuitenkin kaikki toimintaryhmät ovat jo aloittaneet valmistelun ja tietenkin tämän kauden rahoilla. On erikoista, ettei komissio ole edelleenkään keksinyt ratkaisua tähän jokaisen ohjelmakauden vaihtuessa liittyvään ongelmaan. Maaseutuviraston tarkastuksissa todettiin, että toimintaryhmien on hoidettava toimintaryhmätyöhön liittyvät velvoitteensa vuoden 2015 loppuun saakka. Kuitenkin toimintarahan Kuvia avajaisista 20 toteutus päättyy viimeistään 30.4.2015 ja monella toimintaryhmällä rahat loppuvat käytännössä jo paljon aikaisemmin. Maaja metsätalousministeriön tulee löytää tähän mitä pikimmiten jokin ratkaisu. LEADER-strategian toteutumisen kannalta keskeistä on, että uudella ohjelmakaudella hallintomallia yksinkertaistetaan ja byrokratiaa vähennetään. Pyhäjärviseutu ry:n eräs hanketoteuttaja toteaa asiakastyytyväisyyskyselyssä osuvasti: ”Vaikeassa pykäläviidakossa on vaikea kulkea ilman rinnalla kulkevaa opastajaa”. LEADER-toimintaryhmillä tulee olla enemmän päätöksentekovaltaa hankkeiden valinnassa sekä maksatusten seurannassa ja ennen kaikkea mahdollisuus neuvoa asiakkaita. Yritystuet on ehdottomasti säilytettävä. Mahdollisuus muiden rakennera- hastojen käyttöön laajentaisi paikallisen kehittämisen toimenpiteitä. Pyhäjärviseutu suhtautuu luottavaisin mielin uuden ohjelmakauden valmisteluun, mikäli LEADER-toimintaryhmien, maaseutuviraston ja ministeriöiden välille saadaan muodostettua järkevä, yhtenäinen näkemys LEADERin kevyemmästä hallintomallista. Eurassa 28.2.2013 Pyhäjärviseutu ry, hallitus Yhteenveto 1. PUOLLETTUJEN HANKKEIDEN SISÄLLÖN PAINOTUKSET JA KAPPALEMÄÄRÄT Hankehakemuksia saapui yhteensä 23 sekä lisäksi 6 Luontosampo-koordinointihankkeen alahankehakemusta. Kaikki saapuneet neljä yritystukihakemusta sekä kaksi edellisenä vuonna saapunutta hyväksyttiin. Yleishyödyllisiä hankehakemuksia saapui 19, jotka kaikki hyväksyttiin. Investointihankkeita oli 7 ja kehittämishankkeita 12. Toimenpide 411, 1 yritystuki. Toimenpide 412, ei hankkeita. Toimenpide 413, 19 hanketukea ja 3 yrityshanketta sekä Luontosampo-hankkeen 6 alahankehakemusta. Toimenpide 421, 8 hanketta, joista 4 myös kansainvälisiä. Kaikilla kuudella hyväksytyllä yrityshankkeella parannetaan yritysten kannattavuutta ja laajennetaan yrityksen tarjoamia palveluja. Kaksi tukea hakeneista yrityksistä on uusia. Yritysten toimialat ovat ilmakuvaustoiminta, pinnoiteala, ensiapukoulutus, hevosala, elintarvikeala ja matkailu. Hyväksytyistä yhteisöllisistä hankkeista neljä on kansainvälisiä ja niiden toimialoina ovat lähiruoka, metsät, nuoret ja oljen hyödyntäminen. Kaksi yhteisöjen hakemaa hanketta liittyy kulttuuripalveluihin, kolme nuoriin ja seitsemällä lisätään asumisviihtyvyyttä ja parannetaan palveluja. Hankkeilla kunnostetaan kokoontumistiloja niin ulkoa kuin sisältä, järjestetään kerhotoimintaa, rakennetaan liikuntapaikkoja, edistetään yritysten verkostoitumista ja parannetaan palveluja. Karhuseudun, Ravakan ja Pyhäjärviseudun yhteishankkeilla luodaan mahdollisuuksia kansainvälisen toiminnan edistämiseen ja tulevaisuuden strategioiden laatimiseen. ’ Vuonna 2012 valittiin kolmannen kerran vuoden LEADER-hanke. Ylivoimaisesti eniten ääniä sai Kuntokeskus Tzemppi Oy:n Kuntokeskus Kauttualle. Pyhäjärviseutu ry:n hallitus toteaa perusteluissaan, että Tzemppi on tuonut ”kaupunkilaisten” trendikkäät lajit maaseudulle, on terveyttä edistävä ja tarjoaa palveluja kaiken ikäisille vauvasta vaariin. Ikäihmisille on omat ryhmänsä ja kuntolaitteensa. Erityismaininnan sai lapsiparkki, jonne voi jättää pienet lapset valvonnan alle oman treeninsä ajaksi. Tzempin toiminta edistää vahvasti nuorten aikuisten työllistymistä ja on saanut huippunopeasti jäseniä ja asiakkaita. Tarve uudelle kuntosali- ja ryhmäliikuntapalvelulle oli ilmeinen. Tzemppi on ensimmäinen yritys, joka on saanut Vuoden LEADER -hankepalkinnon. 2. KESKEISIMMÄT TOIMET JA TAPAHTUMAT Pyhäjärviseutu ry panosti vuoden 2012 aikana erityisesti LEADER-strategian valmisteluun ja LEADERistä tiedottamiseen sekä hankehakijoiden neuvontaan. Ensimmäiset kansainväliset hankkeet (4 kpl) saatiin käyntiin. Lisäksi käynnistettiin valtakunnallinen LEADER-brändilotti. Toimintarahan resurssit riittävät käytännössä pelkästään toimintaryhmän hallinnollisten tehtävien hoitamiseen. Omien LEADER-hankkeiden toteuttaminen on nähty tehokkaaksi ja tulokselliseksi keinoksi kehittää koko seutua koskettavia asioita ja edistää LEADER-ohjelman toteutusta. Vuonna 2012 on edistetty omien ja toimintaryhmien yhteisten hankkeiden avulla muun muassa kyläsuunnitelmien tekemistä, kansainvälistymistä yhteishankkeella Ravakan ja Karhuseudun kanssa, luontoon ja retkeilyyn kohdistuvia pieniä investointeja koordinointihankkeella sekä yhteistä tiedottamista ja viestintää hallinnoimalla Satakunnan maaseututoimijoiden yhteistä Satasilta tiedottaa –hanketta. Omien kehittämishankkeiden ja toimintarahan avulla on järjestetty tiedotus- ja aktivointitilaisuuksia (11), teemailtoja ja kyläiltoja (12). Hakijoita on neuvottu hankkeiden hakemisessa, hankkeen toteutuksessa ja maksatuksissa. Pyhäjärviseutu ry järjesti tai oli mukana järjestämässä mm. seuraavia tapahtumia: Voimistuvat Kylät, kansainvälisten hankkeiden kavalkadi, Suomi Areena, toimiston avajaiset, ranskalaisen toimintaryhmän vierailu. Lisäksi henkilöstö on osallistunut maakunnallisiin ja valtakunnallisiin koulutuksiin. Jatkettiin uuteen vuonna 2014 alkavaan ohjelmakauteen valmistautumista strategisella suunnittelulla, yhteisillä koulutuspäivillä maaseutuviraston, ministeriön ja verkostoyksikön kanssa. Valtakunnallisen LEADER-asiamieshankkeen toteuttamista jatkettiin ja hallintomallin selvittämiseen osallistuttiin aktiivisesti, vaikkakin yhteisen näkemyksen löytäminen toimintaryhmien ja hallinnon välillä vaikuttaa kovin haastavalta. Loppuvuodesta 2012 tehdyn ohjelmakyselyn tuloksia analysoitiin ja otettiin huomioon strategisessa suunnittelussa. Strategiseen suunnitteluun liittyi myös työpajatyöskentely. 3. MUU KUIN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITÄMISOHJELMAAN LIITTYVÄ TOIMINTA Byrokratialta ei juuri jää aikaa muuhun toimintaan. Pyhäjärviseutu toimii LEADER-toiminnan mukaisesti verkostoissa ja useiden kumppanien kanssa yhteistyössä niin seudullisella, maakunnallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. 21
© Copyright 2024