luonnos pdf-muodossa - Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry
Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategia 2014-2020 OIVA OIvalletaan oikeat asiat ja otetaan niistä VAarin Sisältö: Johdanto 1. Kohdealue ja väestö 2. Elinkeinorakenne 3. Ohjelmakauden 2007-2013 analyysi 4. Alueen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat - SWOT- analyysi - VISIO 5. Painopistealueet 5.1 Ympäristö 5.2 Elinkeinot 5.3 Asukkaat 6. Ohjelman toteuttaminen Verkostoituminen ja osallistuminen Kansainvälinen toiminta Alueiden välinen yhteistyö Nuoriso Nykypäivän karjalaisuus Paikallistalous ja kestävä kehitys 7. Monirahastoisuus 8. Mittarit ja indikaattorit 9. Viestintä 10. Oppimissuunnitelma 11. Rahoitus Liitteet: 1. Paikallisen valmistelun prosessikuvaus 2. Leader -toimijoilta ja sidosryhmiltä saatuja vinkkejä 3. Viestintäsuunnitelma 4. Oppimissuunnitelma 1 JOHDANTO Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry.” kannustaa asukkaita yhteistyöhön alueensa kehittämiseksi ja maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseksi sekä lisää maaseudun kehittämiseen liittyvää osaamista ja kokemusten vaihtoa eri maaseutualueiden välillä mukaan lukien kansainvälinen yhteistyö.” Yhdistys on perustettu vuonna 1997. Ylintä päätäntävaltaa käyttää yleiskokous, joka valitsee hallituksen jäsenet, määrittelee toiminnan yleiset periaatteet ja talouden. 9-jäsenisen hallituksen kokoonpano noudattaa kolmikantaperiaatetta, jolloin yksi kolmannes jäsenistä edustaa julkista tahoa, yksi kolmannes yhdistyksiä ja yksi yksittäisiä asukkaita. Hallituksen tukena toimii kaksi toimialaryhmää (elinkeinoryhmä ja yhteisöllisten hankkeiden ryhmä) ja henkilöstöjaosto. Toimialaryhmien jäsenet nimittää yhdistyksen hallitus. Yhdistyksen henkilöstöön kuuluu toiminnanjohtajan lisäksi hankesihteeri ja 1-2 hankeneuvojaa/ hankevetäjää. Myös toimintaryhmien yhteisiä työntekijöitä voidaan palkata. Toimintaryhmällä on valmiudet hallinnoida kehittämisohjelmaa, sillä se on ollut toteuttamassa LEADER – tyyppisiä ohjelmia jo perustamisestaan, vuodesta 1997 alkaen. 1. KOHDEALUE JA VÄESTÖ Alue Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen toiminta-alue käsittää Luumäen, Lemin, Taipalsaaren ja Savitaipaleen kunnat sekä Lappeenrannan kaupungin maaseutualueet. Luonnonolosuhteiltaan alue on monimuotoista - vesistöjen, Salpausselän harjujen, metsien ja laajojen peltoaukeiden vaihteleva maisemakokonaisuus. Liikenneyhteydet ovat hyvät. Tieliikenteen pääväylät ovat pääsääntöisesti kunnossa. Päätös valtatie 6:n parantamisesta Lappeenranta-Taavetti välillä nelikaistaiseksi on tehty ja Vt13 suunnittelu ja kunnostustoimenpiteet menossa. Rautatieliikenne ja lentoliikenne toimivat ja vesiliikenne palvelee sekä teollisuutta että matkailua Saimaalla ja Saimaan kanavalla. Tehokkaiden ja kattavien tietoliikenneyhteyksien rakentaminen maaseudulla on alkuvaiheessa. Väestö Koko alueen väestömäärä on n. 89 000 henkeä, josta maaseutualueella asuu n. 38 000 ja loput, n. 51 000 henkilöä, Lappeenrannan kaupungin taajama-alueella. Asukasmäärä on pysynyt jokseenkin vakiona, mutta ennusteet vuosille 2021 ja 2031 ovat muuta Suomen heikommat. Maahanmuuttajien osuus kasvaa jatkuvasti. 2 Väestö Ennuste 1996 Lappeenranta * Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Koko Suomi 70043 3117 5424 4542 4779 5132320 2011 Muutos% 72133 3068 5119 3789 4855 5401267 +2,9 -1,57 -5,6 -16,5 +1,6 +5,2 2021 Muutos% 2031 2011-2031 73623 74637 3159 3191 4900 4754 3195 2876 4785 4739 5660405 5864874 +3,5 +4,0 -7,1 -24,1 -2,4 +8,6 * Lappeenrannan väkiluvussa v.1996 mukana myös silloiset Joutsenon kaupunki ja Ylämaa kunta Koko alueen työttömyysaste oli 12,2 % vuonna 2011. Alhaisin työttömyys oli Lemin ja Taipalsaaren kunnissa, joista käydään merkittävässä määrin työssä Lappeenrannassa. Pendelöinti alueen sisällä on suhteellisen yleistä sekä alueen sisällä että esim. Imatran ja Kouvolan suuntaan ja päinvastoin. 2. ELINKEINORAKENNE Etelä-Karjalan työpaikkojen määrä on vähentynyt merkittävästi erityisesti teollisuudessa ja alkutuotannossa. Tätä vähennystä ei palvelutyöpaikkojen määrän kasvu ole pystynyt korvaamaan. Alkutuotannon työpaikkojen väheneminen kouraisee erityisesti maaseutuvaltaisia kuntia, joissa korvaavia työpaikkoja on erittäin vaikea löytää. Samanaikaisesti palvelutyöpaikat sekä julkishallinnossa että yksityisellä sektorilla lisääntyvät vain kaupungeissa. Alkutuotanto Perusmaataloudella on edelleen tärkeä merkitys maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämisessä, vaikka aktiivitilojen luku laskee ja maatalouden työpaikat vähenevät. Maatilojen tuotanto siirtyy yhä enemmän kasvinviljelyn suuntaan. Toisaalta karjatalouden valinneet tilat kasvattavat yksikkökokoa eikä kotieläintuotteiden määrässä ole merkittävää laskua. Kasvituotantoon siirtyminen lisää tiloilla mahdollisuuksia muun yritystoiminnan kehittämiseen ja tilan ulkopuoliseen palkkatyöhön. Maatilatalouden ohella merkittävimmät yritysmuodot maaseudulla ovat koneurakointi, polttopuun valmistus, rakentaminen ja kuljetuspalvelut sekä elintarvikkeiden jalostus. Matkailu ja siihen liittyvät elintarvike- ja majoitustoiminta, virkistys-, hoito- ja hoivapalvelut sekä käsityötuotteiden valmistus ovat lisääntyviä ja kiinnostavia yritysmuotoja Jalostus & teollisuus Etelä-Karjalan tuotannollinen toiminta on perustunut pitkälti suurteollisuuteen ja erityisesti metsäteollisuuteen, joka on lähivuosina käynyt läpi voimakkaan rakennemuutoksen. Työpaikkojen määrä vähentynyt merkittävästi, eikä pk-sektorin ja palvelutyöpaikkojen määrällä voida korvata teollisuuden työpaikkamenetyksiä. Osasyynä tähän on ollut pk-sektorin alihankintarooli ja riippuvaisuus metsäteollisuuden suuryksiköistä, omien loppu-tuotteiden vähäisyys ja sekä kasvuyritysten että kansainvälistyvien yritysten vähäisyys. Ohjelma-alueella on jonkin verran piensahoja, höyläämöitä ja puutuoteteollisuutta sekä pieniä metalliyrityksiä. Ylämaalla on puolestaan runsaasti kivialan yrityksiä. Puutuoteteollisuuden lisäksi on tilateurastamoita, leipomoita sekä marja- ja sienijalostamo. Yrityksiä on 3 perustettu erityisesti puun ja elintarvikkeiden jalostukseen. Niissä on tehty myös merkittävää tuotekehitystyötä. Eniten jalostusalan työpaikkoja on Joutsenossa (yli 40 %), yli 20 %:n päästään myös Luumäellä ja Ylämaalla. Elinkeinotoiminnan potentiaaliseksi kehityskohteeksi on nousemassa energia- ja ympäristöteknologiaan liittyvä yritystoiminta. Etelä-Karjala muodostaa jo nyt maan laajimman energia- ja ympäristötekniikan koulutus- ja osaamiskeskittymän. Myös yritystoiminnan aktivoitumisesta tällä sektorilla on havaittavissa selviä merkkejä. Palvelualat Palvelualojen osuus työpaikoista on seudulla yli 65 %. Merkittävimmät työllistäjät ovat kauppa, kuljetus ja matkailu. Maaseudun palvelut vähenevät ja muuttavat muotoaan. Hallinto-, koulutus- ja liike-elämän palvelut keskittyvät kaupunkeihin ja vähenevät maaseutualueilta. Yksityisten palvelujen kysyntä lisääntyy ja kylille syntyy uusia monipalvelupisteitä. Matkailu- ja hoivapalvelut tarjoavat kaivattuja naistyöpaikkoja. Ne vaikuttavat samalla myönteisesti myös maaseudun viihtyisyyteen ja elinvoimaisuuteen. Maaseutumatkailu- ja ohjelmapalveluyritysten määrän ja niiden välisen yhteistyön kasvu tarjoaa jatkossakin merkittäviä työllistymismahdollisuuksia. Maaseudulla toimii myös useita tietotekniikka- ja IT–alan pien-yrityksiä. Matkailu Pääkaupunkiseudun ja Pietarin läheisyys tuo alueelle erittäin merkittävän kuluttajapotentiaalin. Venäläisten ostosmatkailu on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Tuorein matkailijamäärän kasvuennuste on 12 % vuodessa. Viimeisen vuoden aikana LappeenrantaImatra -alueen tax free -myynti on kasvanut ohi Helsingin. Venäläiskuluttajien ostovoiman ja matkustusmahdollisuuksien lisäksi matkailualan kilpailukykyä Etelä-Karjalassa parantavat suorat lentoyhteydet Eurooppaan sekä Pohjoismaiden suurimmaksi matkailukeskittymäksi rakentuva Lappeenrannan Rauhan alue, jolla on Imatran Ukonniemen kanssa toinen toistaan vahvistavaa yhteistyötä. Vuodepaikkojen määrä lisääntyy vuoteen 2020 mennessä useilla tuhansilla. Mikäli viisumivapaus toteutuu, matkailu kasvaa entisestään. Matkailijamäärien kasvu lisää kysyntää kaupan ja palvelujen aloilla, hyvinvointi- ja terveyspalveluissa, maaseudun majoitus- ja elämyspalveluissa sekä luovilla aloilla. 3. OHJELMAKAUDEN 2007-2013 ANALYYSI Ohjelmakauden analyysi perustuu seurantaan ja monilähteiseen ohjelma-arviointiin, joka on toteutettu seuraavasti: 1. webropol-kysely/postikysely v. 2012 hankkeiden toteuttajille, hallitukselle ja sidosryhmille, lisäksi v. 2010 tehtiin pienempi hankekysely opiskelijatyönä 2. hankkeiden ennakko- ja loppuarviointi kirjallisesti ja osin henkilökohtaisin haastatteluin. Osa haastatteluista tehdään ristiinarviointina toisen Leader-yhdis-tyksen, Sepra ry:n kanssa. 3. sidosryhmäedustajien henkilökohtaiset tapaamiset ja haastattelut 4. hallituksen ja henkilöstön itsearviointi ja kehittämistilaisuudet. LSKYn laatutyö tukee ohjelma-arviointityötä. Arviointituloksia verrataan aiempiin ohjelma-arvioin- 4 teihin. Edellisiä ohjelma-arviointeja on tehty itsearviointikyselyin, konsulttityönä, opiskelija- ja puhelinhaastatteluin sekä sosiaalisen tilinpidon menetelmin. Toiminnan onnistumisina pidettiin erityisesti maaseudun ihmisten ja organisaatioiden aktivoitumista ja aktiivisuutta ympäristöhankkeissa sekä korjausrakennusinvestoinneissa. Ohjelmakokonaisuuden toteuttaminen, yhdistyksen tunnettuuden lisääntyminen sekä yhteistyöverkostojen tiivistyminen nähtiin positiivisena. Tiedottamista, yrityshankkeita ja kansainvälistymistä puolestaan toivottiin lisää. Leader-toimistolta koettiin saadun ammattitaitoista apua hankkeen toteutuksen eri vaiheissa. Kolme neljästä vastaajasta ilmoitti tarvinneensa hankkeen hakemisessa ja hanke-hallinnossa asiantuntija-apua. Avuntarvitsijoiden suuri osuus lisäkommentteineen kertoo siitä, että prosessi itsessään on koettu jonkinasteisesti hankalana tai vaativana. Leader-ryhmän edustajilta toivottiin enemmän epävirallistakin yhteydenpitoa, esim. hankevierailuille toivotettiin tervetulleiksi Vuoden 2012 kyselytulokset olivat aiempiin kyselyihin verrattuna hyvin samansuuntaiset. Hankkeilla arvioitiin olleen eniten vaikutusta yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin lisääntymiseen, kylien ja elinympäristön viihtyisyyteen sekä paikallisen kulttuurin ja perinteiden hyödyntämiseen. Viime vuosien aikana asukkaiden usko tulevaisuuteen ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin on hieman pienentynyt, samoin asukkaiden uskallus yrittää. Sen sijaan hankkeiden aktivoiva vaikutus kylä- ja yhdistystoimintaan koetaan vahvistuneen - Leaderin merkityksen nähdään korostuvan tulevaisuudessa. Sidosryhmät arvioivat LSKY ry:n tuoneen alueen kehittämiseen eniten lisäarvoa yhteistyön rakentajana paikallisten toimijoiden välille. Yhdistyksen arvioitiin myös laskeneen kynnystä hakea hankerahoitusta ja toteuttaneen toiminnassaan aitoa paikallislähtöisyyttä sekä täydentäneen hyvin aluekehitysviranomaisten toimintaa ja muista ohjelmista rahoitettuja hankkeita. LSKY ry koetaan kehittäjäkumppanina ja paikallisten asukkaiden tehokkaana vaikutuskanavana, jonka toiminnan tuloksellisuutta käytettyyn rahamäärään nähden pidetään hyvänä. Kyselytulokset ovat samansuuntaiset yhdistyksen oman seuranta-analyysin kanssa. Yritysten verkottuminen etenee, tietämys yritystukien hakumahdollisuudesta Leaderin kautta kasvaa ja tukia haetaan. Asioissa on edistytty. Muutokseen tarvitaan kuitenkin haasteellisella alueella aikaa, eikä ohjelman elinkeinopainotteisuuden tavoite (60% rahoituksesta) tällä ohjelmakaudella täyty. Nuoriin kohdistuneita hankkeita tai toimenpiteitä on tällä ohjelmakaudella ollut muutamia. Sen lisäksi LSKY ry on ollut välittämässä laajan nuorisohankkeen Ely-keskuksen maaseutuohjelmarahoitukseen. Nuorten mukaansaaminen kehittämistoimintaan tarvitsee lisäpanostusta. Kansainvälisen hankeyhteistyön päänavaus on tehty osallistumalla kahden kansainvälisen Leader-hankkeen rahoittamiseen/toteuttamiseen, venäläisten ruohonjuuritason yhteistyökumppaneiden löytämiseen Leader-hanketoimijoillemme ja Life long learning –ohjelman hankkeisiin. Niiden kautta tavoitellaan yhteistyön kehittymistä ja jatkumista eri muodoissaan. Liite 2 5 4. ALUEEN VAHVUUDET, HEIKKOUDET, MAHDOLLISUUDET JA UHAT Palvelut siirtyvät suurempiin yksiköihin ja entisiä kuntakeskuksia uhkaa taantuminen tavallisen kylätaajaman tasolle. Tämä on jo nyt harvaan asutulla maaseudulla todellinen uhka, joka tunnistetaan. Epäedullisen kehityksen hidastamiseksi etsitään uusia tapoja toimia ja turvata elämänlaatua ja palveluja kylissä ja kyläkeskuksissa. Toisaalta Lappeenrannan kaupungin läheisellä maaseudulla on hyvät kehittymismahdollisuudet yritystoiminnalle, vaihtoehtoja asumiselle ja laadukkaat palvelut kohtuullisella etäisyydellä. Venäjän läheisyys, yhteydet Helsingin seudulle ja lentoyhteydet Euroopan eri kohteisiin ovat lisänneet turismia ja ostosmatkailua. Lisäksi satsaukset hotelli- ja kylpylätoimintaan tarjoavat maaseutuyrittämiselle uusia mahdollisuuksia elintarvikkeiden, lähi- ja luomuruuan ja elämyspalvelujen tuottamisessa. Kunnat ja elinkeinoelämä suunnittelevat ja toteuttavat uusia hankkeita, joissa etenkin Pietarin alueen läheisyyttä pyritään hyödyntämään. Kunnista ollaan aktiivisia valtiovallan suuntaan liikenneyhteyksien parantamiseksi ja rajamuodollisuuksien helpottamiseksi. Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen SWOT-analyysi on kooste eri kyselyjen vastauksista ja työpajojen tuloksista. Tulosta on verrattu aikaisemmin tehtyyn analyysiin ja todettu, että ajan myötä on vahvuuksien, mahdollisuuksien, heikkouksien ja uhkien välillä tapahtunut siirtymistä ja tiettyjen osa-alueiden painotus on muuttunut. ALUEEN SWOT – ANALYYSI VAHVUUDET Luonto ja ympäristö Vesistöt ja vaihtelevat maastot suotuisat ilmasto-olot luonnonvarat Yrittäminen hyvät, monipuoliset liikenneyhteydet rajan läheisyys, Pietari ja Helsinki ulkomainen pienyritystoiminta matkailu- ja palveluyritykset maahanmuuttajatyövoima Toimintaympäristö kattava kyläyhdistysten verkosto kunnostetut kokoontumistilat kehittämisen suunnitelmallisuus maaseudun kulttuurimaisemat lisääntyvä vapaa-ajan asutus hyvät koulutusmahdollisuudet eteläkarjalainen kulttuuri HEIKKOUDET työpaikkojen väheneminen osaavan työvoiman puute erityisosaajien puute yritys- ja yhteistyökulttuurin vaje haluttomuus riskien ottoon erilaisten ja uusien toimintatapojen omaksumisen hitaus huoltosuhteen heikkeneminen aktiivisten ja sitoutuneiden toimijoiden puute kulttuurimaisemien umpeenkasvu alkutuotannon keskittyminen valtakunnallisesti haja-asutusalueella asumisen lisäkustannukset 6 MAHDOLLISUUDET UHKAT monipuolistuva pienyrittäjyys toimeentulo monista eri osista uudentyyppiset palvelut ja yhteistyömuodot, omaleimaisuus yrityksien sukupolvenvaihdokset yhteistyön tekeminen oppilaitosten kanssa maahanmuuttajat nuorten uudenlaiset toimintatavat lähiruoka ja luomutuotanto palvelujen ja infran keskittyminen asumisen ja rakentamisen rajoitukset pienet yksikkökoot demokratiavaje erilaiset rajat ja joustamattomat rakenteet koulutetun työvoiman saatavuus nuoria ei oteta huomioon eikä ymmärretä heidän tapaansa toimia MAASEUDUN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISLÄHTÖISESTI ALUE JA ASUKKAAT VUONNA 2020 Karjalaisuuden parhaat puolet näkyvät ihmisissä ja ympäristössä. Laaja-alainen yhteistyö ylittää rajoja ja tuo tuloksia. Alueen aktiivisilla ja yritteliäillä ihmisillä on monipuoliset toimeentulomahdollisuudet. Asuinympäristö on viihtyisä ja vetovoimainen sekä palvelut tarvitsijoiden saatavilla. KEHITTÄMISYHDISTYKSEN VISIO 2020 Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys on alueellaan tunnettu kehittämisen tukija. Sen toiminta on asukkaiden ja alueiden tarpeista lähtevää, paikallistaloutta ja kestävää kehitystä tukevaa eri organisaatioiden välistä vakiintunutta yhteistyötä. Toimintaryhmällä on itsenäistä päätäntävaltaa ja monipuoliset rahoituslähteet toimintansa laaja-alaiseen ja innovatiiviseen toteuttamiseen. Vision taustalla on Kaakkois-Suomen Leader-toimintaryhmien yhteinen laatujärjestelmätyö. Toiminnan perusideologia sisältyy neljään ydinarvoon: Luottamus (avoimuus, puolueeton päätöksenteko) Halu tehdä yhteistyötä (verkostoituminen) Asiakkaan paras (asiakaslähtöisyys, toimintatapa alhaalta ylös) Mielipiteiden arvostaminen (kuunteleminen, luova hulluus) 7 Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen strategian painopistealueita ovat ympäristö, elinkeinot ja asukkaat. Yhteisenä toimintamuotona on verkostoituminen, jolloin laajasti etsitään yhteistyömahdollisuuksia ja – tapoja, sovitaan työnjaosta ja järjestetään säännöllisiä kokoontumisia toimijoiden kesken eri asioiden ja aiheiden edistämiseksi. Etsitään yhteistyökumppaneita myös perinteisten sidosryhmien ulkopuolelta mm. yliopistosta ja muista oppilaitoksista. Verkostoituminen ja osallistuminen, nuoriso, nykypäivän karjalaisuus ja maahanmuuttajat sisältyvät painopistealueisiin. Toiminnassa edistetään paikallistaloutta ja kestävää kehitystä. 5. PAINOPISTEALUEET - YMPÄRISTÖ, ELINKEINOT JA ASUKKAAT Eri painopistealueilla on jo olemassa olevia kehittämismahdollisuuksia, joiden rinnalle on nousemassa uusia kohteita ja tarpeita. Uusien ideoiden ja innovaatioiden vahvistaminen sekä yhteistyö ja toimivat verkostot tukevat toimintaryhmää tavoitteiden toteutuksessa. Käytännössä kehittämisohjelman toteutuksesta vastaavat alueen asukkaat, yhteisöt ja yritykset. Mukana ovat myös kunnat sekä koulutus- ja kehittäjäorganisaatiot. 5.1 YMPÄRISTÖ Luonnon monimuotoisuus ja ympäristö ovat alueen vahvuuksia. Ne vaikuttavat yritystoimintaan ja asukkaiden elämänlaatuun monipuolisesti. Vahvuudet • Saimaa ja lukuisat pienet järvet sekä Saimaan kanava ja muut vesireitit • Salpausselät ja vaihtelevat maastot • Suotuisat ilmasto-olot • Luonnonvarat Uhkat • Kyläraitit pusikoituvat ja kulttuurimaisemat kasvavat umpeen • Vesistöt rehevöityvät ja vedenlaatu heikkenee • Jokamiehenoikeuksista ja niiden rajoittamisesta käytävä keskustelu • Lisääntyvä liikenne, maankäytön ja kaavoituksen ratkaisut Heikkoudet Luonnon ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen vähäistä Oman lähiympäristön arvoja ei tunnisteta – itsestäänselvyys Ympäristöä suhteellisen vaikea ”muuttaa rahaksi” ja tuotteistaa esim. matkailussa Mahdollisuuksiin nähden vähäinen yhteistyö matkailuyritysten kesken Mahdollisuudet Matkailijat sekä kotimaasta että yhä useammin muualta Euroopasta, Venäjältä ja jopa Kaukoidästä ovat kiinnostuneita alueen monimuotoisesta luonnosta, joka tarjoaa hiljaisuutta, elämyksiä ja aktiviteetteja (Saimaan tuotteistaminen) Nykykarjalaisuuteen edelleen kuuluvan luonnonmystiikan hyödyntäminen matkailussa Ympärivuotiset matkailumahdollisuudet (hiihtomaastot, jääurheilu, laskettelu) 8 Loma-asutus, hotelli- ja kylpylätoiminta (oheispalvelut ja yhteistoiminta, alihankinta, lähi- ja luomuruoka) Kulttuurimaisemien ja rakennetun ympäristön, historian ja tarinoiden kirjo (Salpalinja ja vanhat linnoitteet Kärnäkoski ja Taavetti, Saimaan kanava, teollinen historia ja rakennukset) Perinnebiotoopit, kosteikot ja suojelualueet (perustaminen, hoito, tuotteistus ja hyödyntäminen matkailussa) Liikunta ja retkeily (veneily- ja kanoottireitit, polut, vaellus- ja pyöräilyreitit) Kulttuuripalveluiden ja kulttuuritarjonnan kytkeminen matkailuun (kylätapahtumat) Verkostojen luominen ja tiivis yhteistyö, uudet kontaktit ja rajapinnat Luontomatkailuun liittyvän osaamisen lisääminen, laadusta huolehtiminen Kasvuedellytyksiltään suotuisa luonnonympäristö TAVOITTEET JA TOIMENPITEET YMPÄRISTÖASIOISSA Tavoitteet: kasvavaa kiinnostusta erityisympäristötukien hakuun, vesistöjen kunnostamiseen ja ympäristöalan koulutukseen hakeutumiseen kasvavaa kiinnostusta asuinympäristön viihtyisyyden lisäämiseen kestävän kehityksen huomioon ottaminen eri toimenpiteissä tiivistyvä yhteistyö ympäristöalan asiantuntijoiden ja yhdistysten kanssa käytössä monipuoliset rahoituslähteet hankkeiden toteutuksessa Toimenpiteet: asuinympäristöjen ja kylämaisemien kunnostus mm. teemahankkeiden avulla ulkoilureittien ja ulkoliikuntapaikkojen kunnostus ympäristötalkoot – siivouspäivä samanaikaisesti useissa kunnissa ja kylissä vuosittain toistuvana tapahtumana hyvien käytäntöjen levittäminen ja onnistuneiden hankkeiden tunnettuuden lisääminen mm. tutustumisretkiä ja matkoja järjestämällä monimuotoinen, uusiutuvan energian käyttöönotto energiantuotannossa rahoitetaan alan yrityksiä ja innovaatioita yhteistyössä eri alojen toimijoiden ja rahoittajien kanssa toteutetaan Lappeenrannan teknisen yliopiston kanssa Etelä-Karjalan Leaderyhdistysten yhteinen, alueidenvälinen pilottihanke ”energiaomavarainen kylä”, jossa monimuotoisesti hyödynnetään alueen osaaminen sekä maalämmön ja biokaasun, puu-, tuuli-, aurinkoenergian mahdollisuudet 5.2 ELINKEINOT Maaseutuelinkeinojen kirjo on moninainen. Perusmaataloutta harjoittaa yhä vähenevä viljelijäjoukko, joka kuitenkin edustaa kylissä perusyrittäjyyttä ja pysyvyyttä. Enenevässä määrin haja-asutusalueelle hakeutuu uusia yrityksiä tai uudenlaista yritystoimintaa harjoitetaan perinteisten yritysmuotojen ohessa. 9 Vahvuudet Luonnonolosuhteet suosivat kasvintuotantoa sekä metsätaloutta Monipuolinen ympäristö on matkailuvaltti Monipuoliset liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulta, Venäjältä ja Euroopasta. Lappeenrannassa on kolme rajanylityspaikkaa: tieliikenteelle Nuijamaa, rautatiekuljetuksille Vainikkala ja vesiliikenteelle Saimaan kanava. Lentoyhteydet muualle Eurooppaan Maahanmuuttajien osuus työvoimasta on jatkuvasti noussut. Käytettävissä kielitaitoista henkilökuntaa kaupan- ja yritystoiminnan tarpeisiin. Kaakkois-Suomen uusista yrittäjistä lähes neljänneksellä on ulkomaalaistausta. 17 % uusista yrityksistä on venäläisiä, joskaan niillä kaikilla ei ole aktiivista toimintaa Suomessa Matkailuyritysten määrä, koko ja tarjonta on alueella kasvanut voimakkaasti. Isot yritykset kaipaavat kumppaneikseen oheispalvelujen tuottajia, luomu- ja lähiruuan toimittajia sekä luonto- ja liikunta-aktiviteettien järjestäjiä Palvelutuotannossa, varsinkin hoiva- ja hyvinvointipalveluissa, on kasvavaa kysyntää pienistä, kodinomaisista yksiköistä. Uhkat Yritykset ovat pääsääntöisesti kooltaan pieniä, eivätkä siten pysty kilpailemaan tasavertaisesti alueen ulkopuolelta tulevan tarjonnan kanssa Erilaiset rajat, sääntely ja joustamattomat rakenteet vähentävät kiinnostusta ryhtyä yrittäjäksi Osaavan ja koulutetun työvoiman saanti voi rajoittaa joillakin tuotannon ja palvelun aloilla kehitystä Yritysten sukupolvenvaihdosten vaikeudet ja epäonnistumiset Palvelujen ja infran puuttuminen, keskittyminen taajama-alueelle, toimimattomuus tai huono kunto rajoittavat toimintamahdollisuuksia, ovat esteenä tai hankaloittavat yritysten toimintaa maaseudulla Heikkoudet Kaakkois-Suomessa on eletty ”tehtaan piippujen varjossa”. Alueella on yritys- ja yhteistyökulttuurin vajetta. Kynnys yrittäjäksi ryhtymiselle on huomatavan korkea. Haluttomuus riskien ottoon. Liiallinen varovaisuus ja hidastelu investointien toteuttamisessa ja yritystoiminnan kehittämisessä voi ”näivettää” tai estää koko idean toteutuksen Yrittäjiltä puuttuu tukiverkostoja ja kontakteja muihin yrittäjiin. Erikoistuneen, yrityskohtaisen neuvonnan puute ja tiedon sirpaleisuus koetaan ongelmaksi. Yrittäjyyden tukeminen koetaan vähäiseksi ja ”paperisota” uuvuttavaksi. Osaavan työvoiman ja erityisosaajien puute hidastavat kehitystä Mahdollisuudet Matkailu oheispalveluineen tarjoaa uudenlaisia yritysmahdollisuuksia Verkostoitumalla ja tekemällä yhteistyötä pienet matkailuyritykset, elintarvikkeiden jalostajat ja palvelujen tuottajat pystyvät kilpailemaan ja menestymään markkinoilla Alueella on olemassa monipuolista pienyrittäjyyttä ja perinteitä mm. leipomoalalla Yritysten sukupolvenvaihdokset ja yrityskaupat mahdollistavat uudenlaisten toimintatapojen ja ideoiden käyttöönoton yrittäjien nuorentuessa 10 Yhteistyö yliopiston kanssa uusien innovaatioiden kehittelyssä ja testauksessa. Oppilaitosyhteistyö turvaa osaavan työvoiman ja jatkokoulutuksen sekä erityis-osaajien saannin yrityksille Rajan läheisyys ja hyvät yhteydet Viipurin ja Pietarin talousalueelle mahdollistavat kansainvälistymisen ja yritystoiminnan myös oman alueen ulkopuolella. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET YRITYSTOIMINNASSA Tavoitteet: roolina on olla uusien yritysmahdollisuuksien ja innovaatioiden tunnistaja toimintaryhmä on ”välittäjäorganisaatio” suurten veturiyritysten (Holiday Club ja Imatran kylpylä) ja niille oheispalveluja tuottavien matkailuyritysten välillä henkilöstössä on yritystoimintaan perehtynyt neuvojakoordinaattori yhteistyö yritysneuvontaa antavien eri tahojen kanssa on tiivis ja noudattaa yhteisesti sovittuja toimintaperiaatteita toimintamalli siitä, miten yritysten välinen yhteistyö ja verkostoituminen käynnistyy maahanmuuttajien ammattitaitoa ja osaamista hyödynnetään yritystoiminnassa Toimenpiteet tiivis yhteistyö muiden yritysneuvontaa antavien toimijoiden, viranomaisten ja rahoittajien kanssa. kootaan yrittäjäryhmiä ja toimitaan yrittäjien välillä koordinoivana tahona ja ”työrukkasena” koulutus-, tuotekehitys- ja markkinointitarpeissa tuetaan yrittäjien hanketoimintaa tuotteistamisen, markkinoinnin ja laatujäjestelmien osalta koulutuksen ja neuvonnan keinoin tiedotetaan yritysmahdollisuuksista ja – rahoituksesta osallistumalla erilasiin tapahtumin ja tilaisuuksiin sekä tekemällä yhteistyötä yliopiston, muiden oppilai-tosten ja yrittäjäjärjestöjen kanssa ollaan mukana julkisen sektorin, yritysten ja kolmannen sektorin välisissä neuvotteluissa yhteisesti tuotettavia palveluja suunniteltaessa edistetään kylätaajamien monipalvelupisteiden syntyä ja yritysten sijoittumista sinne sekä yrittäjien yhteisten toimitilojen hankkimista madalletaan kynnystä nuorille yrittäjäksi aikoville tekemällä yhteistyötä nuorten työllistämiseen tähtäävissä hankkeissa 5.3 ASUKKAAT Toimintaryhmätyö on parhaimmillaan tiivistä ja luottamuksellista yhteistyötä maaseudun asukkaiden, yritysten, järjestöjen, yhdistysten kanssa ja kuntien kesken. Vahvuudet Maaseudun vetovoiman tunnistaminen ja tunnustaminen Maaseutuasumisen uudet trendit, muuttuneet ja erilaistuneet tarpeet, jotka liittyvät työntekoon, harrastuksiin, ruoan tuottamiseen, elämänlaatuun ja yhteisöllisyyteen Asumisen väljyys, luonto ja ylpeys omasta asuinympäristöstä ja kylästä, jolloin yhteistyön ja yhteisten hankkeiden onnistumiselle on olemassa vankka perusta 11 Kylien asukkaat edustavat monia eri ryhmiä; kanta-asukkaat, maalle- ja maahanmuuttajat, vapaa-ajan asukkaat. Erilaisuus on rikkautta ja mahdollisuus! Kattava kyläyhdistysten ja järjestöjen verkosto, talkootyön perinne ja taidot Kunnostetut kokoontumistilat, kylätalot, koulut, metsästysmajat ja urheilutilat Uhkat Väen väheneminen ja vanheneminen, aktiivisten kyläläisten puute Nuorten tarpeiden huomioon ottaminen puutteellista Koulutus- ja työmahdollisuudet kotikylän ulkopuolella Demokratiavaje ja vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys, päätöksenteon etääntyminen Palvelujen keskittyminen, etääntyminen ja puuttuminen. Elämänlaatu, turvallisuus ja taloudelliset mahdollisuudet heikkenevät Tiestön rapautuminen, liikenneyhteyksien heikkeneminen, tietoliikenneyhteyksien heikko laatu tai puute Asumiseen ja rakentamiseen liittyvät rajoitukset ja kiellot, vesihuollon vaatimukset Heikkoudet Aktiivisten ja sitoutuneiden toimijoiden puute, kylätoimijoiden ikääntyminen Yhteisöllisyyden väheneminen, kyläilykulttuurin katoaminen Haja-asutusalueella asumisen lisäkustannukset ja vaikeutuminen Mahdollisuudet Uudenlainen maaseudun vetovoima, joka perustuu ihmisten erilaisiin tarpeisiin. Maaseutu tarjoaa monenlaista ja monille, siksi se kiinnostaa erilaisia ihmisiä ja ryhmiä Maaseutu voi olla aluetta, jossa teknologian mahdollisuudet ja luovat ratkaisut kehittyvät vanhojen toiminta- ja tuottamistapojen rapautuessa Etelä-Karjalan vaihteleva ja kaunis luonto on yksi peruste ja houkutin maaseudulla asumiselle ja sinne muutolle Kunnat voivat maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella turvata, mutta samalla myös ohjailla maaseutuasumisen suuntaa ja sijoittumista, joten asukkaiden oma aktiivisuus kylien maankäytön suunnittelussa tärkeää Maaseudun ja kaupungin välinen vuorovaikutus TAVOITTEET JA TOIMENPITEET ASUKASTOIMINNSSA . Tavoitteet: kuntakeskuksissa ja kylissä toimivia kyläpalvelupisteitä, joissa saa kunnan sekä terveydenhoidon palveluita, toimii yksityisiä yrityksiä ja joissa on kokoontumis- ja harrastetiloja asukkaille kyläturvallisuus ja omaehtoinen varautuminen poikkeusoloihin on otettu huomioon uusyhteisöllisyys (mm. sosiaalinen media) otettu käyttöön verkkoviestinnän ja nettikeskustelun muodossa nykypäivän karjalaisuuden korostaminen ja hyödyntäminen sekä oman identiteetin tunnistaminen ja ylpeys siitä nostettu esille mm. kulttuuriin ja luoviin aloihin sekä matkailussa 12 tiivis yhteistyö ja yhteisesti sovitut tavoitteet kylä- ja asukastoimijoiden kesken ”maaseudun ääni” on kuuluva – olemme osa siitä alueen kyläasiamiehet keräävät hankeideoita ja edistävät hanketoimintaa entistä suunnitellummin ja kattavammin nuoret hankkeistavat omia ideoitaan ja osallistuvat kansainväliseen toimintaan Kaakkois-Suomen alueen toimintaryhmillä yhteinen kv- ja nuorisokoordinaattori monirahastoisuuden mahdollisuudet on hyödynnetty ja toiminta on laajentunut Lappeenrannan kaupungin taajama-alueelle. Kaupunkijaosto perustettu. Toimenpiteet: edistetään uudenlaisten toimintamallien, ideoiden ja innovaatioiden syntyä ja kokeilua ottamalla innovaatioleirin tyyppinen kehittämismalli käyttöön toimintaryhmän hallituksen jäsenillä nimetyt hankkeet, joiden edistymistä he seuraavat, avustavat tarvittaessa ja raportoivat toimintaryhmälle. LSKY ry toteuttaa taajama-alueiden kehittämis- ja aktivointihankkeen (esr/eakr) suunnataan kohdennettua tiedotusta ja neuvontaa taajama-alueen toimijoille tuetaan pieniä asukaslähtöisiä hankkeita kaupunki-Leaderin kautta korostetaan kylien ja yhdistysten omien palveluiden ja tuotteiden markkinoinnin ja myynnin merkitystä ja tärkeyttä paikallistaloudessa tuetaan kylien kokoontumistilojen ja infran kunnostamista ja rakentamista edistetään osallistuvan budjetoinnin (kuntalaiset osallistuvat kunnan talousarvion laadintaan ideoita ja esityksiä tekemällä) toimintatavan käyttöönottoa osallistutaan lähidemokratiasta ja asukasvaikuttamisesta käytävään keskusteluun teemahankkeilla toteutetaan nuorten omia hankkeita, pieninvestointeja ja kylätapahtumien järjestämistä sekä kulttuurin ja luovien alojen hankkeita toteutetaan esiselvityshanke, jossa kartoitetaan kansainvälisen toiminnan mahdollisuudet, kumppanuudet ja sopivimmat toimintamuodot tuetaan kylien omaehtoista, omista tarpeista kumpuavaa toimintaa ja investointeja neuvonnan, koulutuksen ja yhteistyön sekä verkostoitumisen keinoin Lappeenrannassa menossa pilottina Vainikkala-Simola alueen kokonaisvaltainen kehittämishanke kahden eri kylätoimikunnan alueella. Maankäytön ja yritystoiminnan ohella ovat laajasti mukana kylien asukaslähtöiset hankkeet. Toteutetaan 2-4 vastaavaa hanketta, jotka tukevat asukkaiden verkostoitumista ja yhteistyötä nuorten aktivointiin ja nuorisohankkeiden edistämiseen perehtynyt hankevetäjä 6. OHJELMAN TOTEUTTAMINEN SWOT -analyysistä johdettujen painopistealueiden – ympäristö, elinkeinot ja asukkaat – tavoitteita ja toimenpiteitä on käsitelty jo edellä kunkin osa-alueen SWOT:n yhteydessä. Kaikilla painopistealueilla toteutetaan läpäisyperiaatteen mukaisesti seuraavia ajatuksia: Verkostoituminen ja osallistuminen Maaseudulla ja maaseudun puolesta toimivia tahoja on lukuisia. Kukin toimii ansiokkaasti omalla sektorillaan. Voimavarojen vähyys on leimallista. Samaan aikaan aikaisemmin vain paikallisena toimijana tunnetut tahot ovat muodostamassa yhä suurempia ja maantieteel- 13 lisesti laajemmilla alueilla toimivia kokonaisuuksia. Kehitys ei välttämättä lisää resursseja paikallisella tasolla toimimiseen. Päinvastoin asiakastuntemus ja alueen erityispiirteiden tunnistaminen ja hyödyntäminen voivat hämärtyä ja toiminnasta vähitellen kadota tärkeä ”ruohonjuuritason” näkökulma. Yhteistyö ja verkostoituminen on valittu yhdeksi toiminnan pääperiaatteeksi. Jatketaan jo olemassa olevien ryhmien työskentelyä ja muodostetaan tarpeen mukaan uusia. Uusia ”verkkoja” voidaan virittää alueiden välille ja kansainvälisen toiminnan suuntaan. Kylien ja asukasyhdistysten kanssakäymisen lisäämistä, eri yhdistysten ja järjestöjen sekä kulttuurin ja liikunnan tiiviimpää kytköstä toimintaryhmätyöhön kehitetään ja etsitään uudenlaisia kumppanuuksia alueen yliopistosta ja muista oppilaitoksista. Etelä-Karjalan Kylät ry:n hallituksessa on toimintaryhmällä edustus, joten kehittämistyössä toimitaan samansuuntaisesti ja toteutetaan yhteisiä periaatteita. Selvitetään mahdollisuudet toimintaryhmän, Etelä-Karjalan kylät ry:n ja mahdollisesti myös Lappeenrannan kaupungin maaseutuasiamiehen yhteisen toimipisteen perustamiseen. Yhteinen toimisto antaa joustoa työtehtävien hoitoon, helpottaa viestintää ja näyttäytyy ulospäin vahvana maaseudun kehittämisen yksikkönä. Kansainvälinen toiminta Kansainvälisestä yhteistyöstä tavoitellaan konkreettista hyötyä yritystoiminnalle vähintään välillisesti tai uusia ideoita alueen yhteisölliseen kehittämiseen. Kahdessa Leader-hankkeessa tehtyä Venäjä-yhteistyötä jatketaan erityisesti matkailuyhteistyön edistämisessä Länsi-Saimaan ja Karjalan Kannaksen välillä. Yritysverkostojen rakentamisen, keskinäisen kanssakäymisen ja maaseutumatkailun edistämisen rajan molemmin puolin nähdään hyödyttävän koko aluetta. Asukaslähtöisen toiminnan ideaa on viety lähialueille. Tätä yhteistyötä halutaan kehittää esim. alueidenvälisessä ENPIhankkeessa, mikäli Venäjällä rahoitus järjestyy. Etelä-Karjalan ja Kaakkois-Viron välinen yhteistyö tähtää matkailun edistämiseen mm. retkeilyreittien kehittämisessä. Viron kanssa yhteisiä aihealueita ovat myös nuoriso ja käsityö(yrittäjyys). Sepra ry:n Interreg-yhteistyönä kehittämää kestävän kehityksen mukaista yhteisölähtöisen matkailun kehittämistyökalua COMCOTia sovelletaan alueemme käyttöön. Kuuden maan (Englanti (Skotlanti), Hollanti, Saksa, Puola, Itävalta ja Suomi/Lappeenrannan seutu) yhteinen Grundtvig-hanke (Elinikäisen oppimisen ohjelma) käynnisti maaseudunkehittäjien eri alojen osaajien CORDERA-verkoston. Sen tarkoituksena on Day of the Region –tapahtumien järjestäminen, toisilta oppiminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen alue- ja paikallismarkkinoinnissa sekä asukkaiden osallistamisessa. Cordera –verkostolla on lisäksi vireillä hakemus Leonardo-ohjelmasta vuosille 2014-2015. Oppimiskumppanuuden aiheena on maaseutuasumisen mahdollisuuksien strategiat. Strategian rakennuskivinä ovat kyläkeskusten palvelut, liikkuminen, matkailuyrittäjyys ja luovan oppimisen verkostot. LSKY:n yhtenä tavoitteena on myös levittää kokemuksia ja tietoa Gruntvig- ja Leonardorahoitusmahdollisuuksista alueella, maakuntaan ja Kaakkois-Suomen Leader-toimijoille, sillä näitä mahdollisuuksia on erityisesti Etelä-Karjalassa hyödynnetty erittäin vähän. 14 Lappeenrannassa ja lähikunnissa asuu jo vakituisesti n. 2 500 Venäjältä Suomeen muuttanutta henkilöä. Heidän lisäkseen on useita muita kansallisuuksia edustavia ryhmiä, jotka ovat asettuneet alueelle pysyvästi, ja jotka toimivat täällä yrittäjinä tai yritysten palveluksessa. Lappeenrannan yliopistossa opiskelee yli 50 eri kansallisuuden edustajaa. Toimintaryhmällä on mahdollisuus lisätä rajojen yli tapahtuvaa kansainvälistä toimintaa, jossa hyödynnetään maahanmuuttajien kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osallistumiselle toimintaan etsitään luontevat toimintamuodot, jotka omalta osaltaan lisäävät suvaitsevaisuutta ja molemminpuolista yhteisymmärrystä. Alueiden välinen yhteistyö Alueiden välinen yhteistyö lähtee liikkeelle tarpeista, toimijoiden yhteisistä intresseistä ja ideoista. Kaakkois-Suomen toimintaryhmien välisen yhteistyö ydintä ovat mm. viestintäyhteistyö ja ELY-keskus yhteistyö. Mm. matkailuyrittäjien verkottumis- ja kansainvälinen yhteistyö ja jossain muodossa laatutyö sekä innovaatioleiritoiminta jatkuvat KaakkoisSuomessa alueidenvälisinä toimina. ELY-keskusyhteistyössä etsitään luontevat ja selkeät toimintatavat mm. yhdessä aloitettua laatutyötä jatkamalla, säännöllisten tapaamisten ja sovittujen toimintaperiaatteiden avulla. Nuoriso Asukastoimijat kylissä, kyläjärjestöissä, asukasyhdistyksissä ja toimintaryhmässä ovat lähes poikkeuksetta keski-ikäisiä tai edustavat jo eläköityneitä ikäluokkia. Kokemus ja yhteinen kieli nuorten kanssa toimimisesta puuttuu tai sen on hyvin heikkoa. Toiminnan suunnittelussa nuoret ja nuoret aikuiset helposti unohtuvat kohderyhmänä. Toiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että myös nuoret saadaan mukaan. - onko kylätalolla tilaa nuorille tai onko heillä kylällä oma paikka kokoontua? - osataanko nuorten taitoja hyödyntää esim. tiedotuksessa? - onko kylällä nuorille suunnattuja tapahtumia tai toimintaa? - annetaanko nuorille mahdollisuutta vaikuttaa ja ottaa vastuuta? - kutsutaanko heitä mukaan? - tarjoaako oma kylä toimeentuloa? Kysymyksiin vastaaminen avaa uusia näkökulmia ja auttaa näkemään mahdollisuuksia nuorten rekrytoinnissa toimintaan. Toimintaryhmän roolina on olla kokoamassa verkostoja, joissa teemana on nuoruus ja joissa korostetaan nuorten hyvinvointia, kotiseudun tuntemuksen tärkeyttä ja oman alueen tarjoamia opiskelun, toimeentulon ja elämisen mahdollisuuksia. Nykypäivän karjalaisuus Karjalaisuudesta sanottua: - Karjalaiset ovat pohjavireeltään avoimia ja myönteisiä. - Karjalaisuus luo myönteisiä, iloisia mielikuvia, olemme sitkeitä ja sisukkaita tarpeen niin vaatiessa, ilo nousee pintaan ”vaikka syvän märkänis”. - Usein puhetta on paljon, suunnitelmia ja ideoita syntyy, mutta ajatusten jalostaminen toiminnaksi ja valmiiksi hankkeiksi ontuu. `Matkaan lähtöä jahkaillaan ja viivytellään, mutta kun lähdetään, niin ajetaan nopeasti.` - Uskallusta puuttuu, negatiivisesti vaikuttava karjalainen kateus nostaa päätään eikä riskinottoon ole kykyä. - Vaatimattomuus on ollut tapa selviytyä vaikeuksissa – se on edelleen rasitteena. 15 Jos arviot osuvat oikeaa, on positiivisten piirteiden hyödyntämistä toimintaryhmätyössä vahvistettava ja vastaavasti nujerrettava negatiivisuus ja liiallinen varovaisuus hyvien ja onnistuneiden esimerkkien avulla. Ylpeyttä omasta asuinympäristöstä korostetaan. Avoimuuteen ja suvaitsevaisuuteen kannustetaan. Tuotekehityksessä, palveluissa ja kulttuurissa tuodaan rohkeasti esille karjalaisuus. Paikallistalous ja kestävä kehitys Paikallistaloudesta puhuttaessa tulevat esille luomu- ja lähiruoka, ruokapiirit, suurkeittiöiden ja kuntien elintarvikehankinnat, paikallisesti tuotetut palvelut, lähikaupat ja kylä- ja uusosuuskunnat sekä pienimuotoinen tuuli- ja aurinkoenergia. Kaikissa näihin liittyvissä hankkeissa ja paikallistaloutta tukevissa pyrkimyksissä on yritys-, asukas- ja kylätoiminnassa mahdollisuuksia, joita edistetään ja tuetaan. Kestävä kehitys on yhteiskunnassa tapahtuvaa muutosta, jonka tavoitteena on turvata tuleville sukupolville vähintään yhtä hyvät toimeentulomahdollisuudet kuin nykyisellä sukupolvella on. Tähän on mahdollista päästä, kun päätöksenteossa ja eri toiminnoissa otetaan ympäristö, ihmiset ja talous tasavertaisesti huomioon. Paikallisesti toteutettuna pienimuotoinenkin ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys on osa laajempaa kestävän kehityksen pyrkimystä ja sellaisenaan tuettavaa toimintaa. 7. MONIRAHASTOISUUS Toimintaryhmässä käytetään hankkeiden rahoituksessa perinteisiä rahoituslähteitä monipuolisesti ja tehokkaasti (maaseuturahasto, kalatalous). Samaan aikaan laajennetaan ja etsitään uusia rahoitusmuotoja hankekohteista ja hankkeiden toteuttajista riippuen (ENPI, ESR, EAKR, Interreg). Mm. RAY:n ja kotiseutuliiton sekä säätiöiden ja rahastojen käyttöä selvitetään. Hankkeiden toteuttajia ohjataan hyödyntämään kehittämiskohteisiin sopivimpia rahoituslähteitä. Monirahastoisuus mahdollistaa entistä laajemman kehittämis- ja hanketoiminnan myös Lappeenrannan kaupungin taajama-alueella. Se antaa asukasyhdistyksille ja eri järjestöille uusia ”pelimerkkejä” oman toimintansa kehittämiseen, asuinalueiden kohentamiseen ja yhteisöllisyyden lisäämiseen. Asukaslähtöisen kehittämistoiminnan ja Leader-toimintatavan käyttöönottoa kaupunkialueella halutaan edistää yhdistyksen omilla toimenpiteillä seuraavasti: 1. Haetaan aktivointi- ja neuvontahankkeelle rahoitus ja toteutetaan hanke 2. Mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön toimintamalli, jossa LSKY ry. opastaa kaupunkialueen yhdistyksiä pienten Kaupunki-Leader -hankkeiden haussa ja esittää hankkeita viranomaisten rahoitettavaksi. 3. LSKY:n hallitus nimeää keskuudestaan 4-jäsenisen Kaupunki-Leader jaoston, jonka apuna voidaan käyttää myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Jaostoon kuuluu Lappeenrannan kaupungin edustaja. Kaupunki-Leaderin julkisen tuen kokonaiskehys on alustavasti noin 500 000 euroa. Kalatalous Kalatalouden kehittämistyö jatkuu Itä-Suomen kalatalousryhmässä. Strategian pääteemoiksi on valittu valmisteluprosessin perusteella: 3.1. Verkostoitunut ja monipuolinen kalatalous 16 3.2. Kalastusmatkailu 3.3. Vesistöjen monipuolinen merkitys, käyttö ja osallisuus 3.4. Kansainvälisyys Ammattikalastajat ja kalastusmatkailuyrittäjät ovat omalla alueella harvassa. LSKY:n toiminta-alueella on 3 ammattikalastajaa. Kalanjalostusta ja vesiviljelyä (kala + rapu) harjoittaa yhteensä 18 yritystä. Jatkuvuuden turvaaminen sekä Lappeenrannan Mustolan kalapakastamon tarjoaminen mahdollisuuksien hyödyntäminen kalanjalostuksessa ja markkinoinnissa ovat tärkeitä tavoitteita. Uusi Itä-Suomen kalatalousohjelmastrategiaa laadinta on työ alla. Itä-Suomen kalatalousohjelman julkisen tuen kehys on alustavan arvion mukaan mukana olevan 11 Leader-yhdistyksen alueella yhteensä 2milj. euroa. Kuntarahan osuus siitä on 10%. 8. MITTARIT JA INDIKAATTORIT Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen toimintaa, rahoitusta ja hankkeiden vaikuttavuutta ja tuloksia analysoidaan ja seurataan jatkuvasti. Numeerisina mittayksiköinä ovat euromäärät, tapahtumien ja toimenpiteiden sekä toimintaan osallistuneiden lukumäärät. Seurataan myös: - nuorten, maahanmuuttajien ja maaseudun uusien asukkaiden mukaan tuloa toimintaan - erilaisten yhteistyöverkostojen syntyä ja kehitystä seurataan kylien sisällä ja kylien kesken, alueiden välillä ja kansainvälisessä toiminnassa - yhdistyksen oman jäsenmäärän kehitystä Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta mitataan myös arvioimalla neuvonnan, tiedotuksen ja yhteistyöverkostojen sekä hanketoiminnan kautta alueelle ja asukkaille syntyvää: - sosiaalista pääomaa - osaamisen ja yrittämisen tasoa - maaseudun merkitystä eri ihmisryhmien toimintaan ja kuntatalolouteenkin - hyvien käytäntöjen ja kokemusten levittämistä ja käyttöönottoa - sitä miten Leader-hankkeet ovat täydentäneet alueen kokonaiskehittämistä Toiminnan vaikuttavuutta voidaan seurata esim. niillä kyläalueilla, joilla toteutetaan laajempi, kahta tai useampaa kyläyhdistystä koskeva, kattava kehittämishanke. Tehdään alkukartoitus, seurataan hankkeen aikaista toimintaa ja 1-2 vuotta hankkeen päättymisestä selvitetään mitkä hankkeen tavoitteet toteutuivat ja juurtuivat vakiintuneeksi toiminnaksi. Ohjelmakauden aikana hanketoimijoille ja sidosryhmille säännöllisesti osoitetut kyselyt antavat nopeaa palautetta ja mahdollistavat tarvittaessa myös korjaavat toimenpiteet. Kyselyjen kautta saadaan tietoa siitä, mikä toiminta on jäänyt elämään hankkeen jälkeen ja miten hyviä käytäntöjä voidaan monistaa edelleen. Toimintaryhmän hallitukselta, henkilöstöltä ja sidosryhmiltä kootaan palautetta vuosittain. Kyselyt voidaan toteuttaa oppilaitosyhteistyönä ja nettikyselynä tai haastatteluin. 17 Lappeenrannan kaupungin omassa EU-hankeseurannassa käytettävä lyhyen ytimekäs hankekortti otetaan käyttöön myös muille kunnille tehtävässä vuosiraportoinnissa. Käytössä olevat mittarit ja tavoitteet uudelle ohjelmakaudelle 1. yrityshankkeet (mm. wellnes tyyppiset hoivapalveluyritykset, ohjelmapalvelu- ja opastoiminta, uusiutuva energia) kpl 15 2. kyläpalvelupisteet, joissa mukana kunnan, terveydenhoidon ja yritysten palveluita sekä asukkaiden vapaa-ajan tiloja kpl 3. matkailijamäärän kasvu, hlöä 2 000 (mitataan esim. kävijät kotieläintilalla, kylätapahtumissa tai opastetuille retkeilyreitillä jne.) 4. uudet/kunnostetut matkailutuotteet/kohteet, kpl 10 5. maisemanhoitosuunnitelmat, kpl 10 6. maiseman/ympäristöhoitotoimenpiteet, kpl 40 7. kunnostetut/uudet kylätalot ja kokoontumistilat kpl 8 8. asukaslähtöisen toiminnan yleistyminen kpl 30 ( kokonaan uudet hankehakijat kauden aikana) 9. rekisteröidyt yhdistykset, kpl 10 10. yhdistysfuusiot, kpl 10 11. uudet aktiiviset kehittäjäkylät, kpl 5 12. alueen asukkaiden kehittäjäroolin vahvistuminen 13. kyläsuunnitelmat osaksi kuntastrategioita – uudet tai päivitykset, kpl 5 14. kylätalous kyläsuunnitelman osana, kpl 4 15. nuorten toteuttamia hankkeita, kpl 20 16. kylä- ja asukastoiminnan kehittämiseen liittyvä koulutus, kpl 14 17. kyläalueiden kokonaisvaltaisia kehittämishankkeita 4 18. muille rahoittajille ohjattuja hankkeita kpl 20 19. monirahastoisuushankkeet, kpl 5 Yritystoiminnan mittareita: • Yhteistyö on toimivaa muiden yritystoimintaa antavien toimijoiden, viranomaisten ja rahoittajien kanssa. Yhteistyöpalaverit 2/ vuosi • LSKY toimii välittäjänä suurten ja pienten yritysten välillä. Tilaisuuksia järjestetään 1/vuosi kauden aikana • LSKY järjestää ja osallistuu pienyritystoimintaa tukevien koulutusten järjestämiseen. Vähintään 2 kertaa/vuosi Ympäristötoimenpiteiden mittareita: • Hankkeiden arvioinnissa huomioidaan ympäristön ja kestävän kehityksen periaatteet hanketyypistä riippuen • Erityisympäristötukia, kpl • Toimivia, standardit täyttäviä ulkoilureittejä kauden lopulla, km • Vesistöjen kunnostusta ja laadun parantamista edistäviä toimenpiteitä 14 7 14 10 50 10 18 9. VIESTINTÄ Leader-toiminnalle on pilottina laadittu oma brändi ja viestintäilme, joka tulee selkiyttämään ulkoista viestintää merkittävästi. Yhtenäiset logot, yhteinen verkkosivusto ja keskitetty tiedottaminen lisäävät Leader-toiminnan tunnettuutta ja uskottavuutta. Valtakunnallisen brändin ohella alueellinen ja toimintaryhmän itse toteuttama viestintä ja tiedotus täydentävät kokonaisuutta. Kaakkois-Suomen toimintaryhmillä on tavoitteena toteuttaa tiedotushanke yhteistyössä Pohjois-Karjalan ryhmien kanssa. Tästä yhteistyöstä on olemassa hyviä kokemuksia aikaisemmin toteutetun hankkeen ajalta. Yhteistyökumppaneina olisivat ELY-keskus, kylien yhteenliittymät, 4H-järjestö, MTK ja esim. Etelä-Karjalan seudullinen maaseututoimi ja Kymenlaakson vastaavat toimijat. Toimintaryhmän oma viestintä ja tiedotus suunnataan kylätoimijoille ja asukkaille, kuntapäättäjille ja rahoittajille jne. Tavoitteena on kertoa Leader-toimintatavasta ja -rahoituksesta mahdollisimman kattavasti. Viestinnässä käytetään perinteisiä kanavia: lehdistöä, omia nettisivuja, jäsenkirjeitä ja erityisesti jalkautumista tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Laaditaan yhdistystä ja eri hankkeita varten ”myyvät” ja informatiiviset esitteet. Toteutetaan kampanja Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen jäsenmäärän nostamiseksi ja tunnettuuden lisäämiseksi. Viestintäsuunnitelma liite 3. 10. OPPIMISSUUNNITELMA Oppimissuunnitelma on laadittu taulukon muotoon. Liite 4. Sisältö koostuu hallitustyöskentelyn liittyvistä osa-alueista, henkilöstön ja hankehakijoiden koulutuksesta sekä sidosryhmille, muille toimintaryhmille ja jäsenistölle suunnatusta infosta ja opastuksesta. 11. RAHOITUS Ohjelmakauden 2014-2020 julkisen tuen rahoituskehysarvio 6 milj. euroa Kunta Lappeenranta Väkiluku EU Valtio 21169 1 504 113,16 1 169 865,79 Lemi 3068 217 989,47 Luumäki 5119 363 718,42 Savitaipale 3789 Taipalsaari 4855 38 000 YHTEENSÄ Kunta Julk.yht. Yksityinen YHTEENSÄ 668 494,74 3 342 473,68 1 799 793,51 5 142 267,19 169 547,37 96 884,21 484 421,05 260 842,10 745 263,16 282 892,11 161 652,63 808 263,16 435 218,62 1 243 481,78 269 218,42 209 392,11 119 652,63 598 263,16 322 141,70 920 404,86 344 960,53 268 302,63 153 315,79 2 700 000,00 2 100 000,00 1 200 000,00 766 578,95 6 000 000,00 412 773,28 3 230 769,20 1 179 352,22 9 230 769,20 19 PAIKALLISEN STRATEGIAN VALMISTELUN PROSESSI KUVAUS Liite 1. Uuden ohjelmakauden valmistelusta käytiin alustavaa keskustelua vuoden 2011 helmikuussa, jolloin Suomen Kylätoiminta ry:n Voimistuvat kylät tapahtuma kokosi yhteen noin 70 kylien aktiivia, kuntien luottamishenkilöä ja viranhaltijaa sekä maaseudun kehittämisessä mukana olevaa toimijaa. Tapahtuman tärkein viesti oli se, että verkostoituminen, yhteinen suunnittelu ja hankkeiden toteutus on välttämätöntä ja että kylien ja kylätoimijoiden omaehtoinen toiminta korostuu edelleen. Tulevaisuuden suunnittelua ja tarpeiden kartoitusta on tehty vuosien kuluessa myös kyläsuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Kokonaan uudet ja lukuisat päivitetyt kyläsuunnitelmat antavat konkreettisen ja asukaslähtöisen viestin siitä, mihin suuntaan toimintaa tulee kehittää ja mitä odotuksia kylissä on kehittämisyhdistyksen toiminnallle. ”Hiljaisen tiedon” keruuta on tapahtunut jatkuvasti myös kylätapahtumissa ja kokouksissa, joissa työntekijät, hallituksen jäsenet ja hankevetäjät ovat olleet mukana. Sitä tietoa ei ole välttämättä kirjattu ylös, mutta sitä kautta on saatu tuntumaa ja mielikuvaa siitä miten eri puolilla toiminta-aluetta asioista ajatellaan ja miten aktiivista toiminta on. Virallisesti ohjelmakauden suunnittelu käynnistettiin Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson laajennetun maaseutujaoston kokouksissa tammikuussa 2012. Jaoston päätösten mukaisesti ELY-keskus teetti Maatilojen kehitysnäkymät 2012- tutkimuksen. Alueellinen tulevaisuustyöpaja toteutui Capful Oy:n ja Maaseutuverkostoyksikön toimesta. Tutkimuksen ja työpajatyöskentelyn tulokset ovat olleet toimintaryhmän käytössä. MTK Kaakkois-Suomi toteutti ELY-keskuksen toimeksiannosta hankkeen nimeltä Kaakkois-Suomen maaseudun nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Hankkeen toimesta kartoitettiin lähtötilanne, jota täydennettiin työpajatyöskentelyllä. Työpajatapahtumia järjestettiin elokuun 2012 aikana kolmen eri teeman merkeissä yhteensä kuutena päivän. Työpajojen aiheet olivat: 1. Maa- ja metsätalous, 2. Maaseutuyrittäminen ja 3. Yhteisöllisyys ja paikallinen kehittäminen. Työpajoissa laadittiin teemoittain SWOT-analyysit ja käytiin vilkasta keskustelua kaakkoissuomalaisen maaseudun tilasta ja tulevaisuudesta. Hankekokonaisuuden yhteenvedosta Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys poimi aineksia omaan ohjelmaansa ja valitsi toimenpiteitä, joilla se omalta osaltaan edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja elämänlaatua ja jotka toimivat samansuuntaisesti muiden toimijoiden asettamien tavoitteiden kanssa. Verkostoituminen ja toimijoiden yhteistyö ovat jatkuvasti kehittyneet ja tiivistyneet. Perinteisten yhteistyökuvioiden lisäksi on mukaan tullut toimijoita, joiden kautta on kehittämistyöhön saatu uudenlaista vireyttä ja näkemyksiä. Tällainen kokoonpano on tulevaisuustiimi, jossa terveys- ja sosiaalialan toimijat yhdessä toimintaryhmien, Etelä-Karjalan Kylät ry:n, Etelä-Karjalan Liiton, 4H-piirin ja kuntien edustajien kanssa ovat pohtineet maaseudun hoivapalveluihin liittyviä tarpeita ja etsineet uudenlaisia yhteistyömuotoja palvelujen tuottamisessa. Tulevaisuustiimin tuottamat ideat ja aineisto on lähes sellaisenaan käytettävissä pohdittaessa mm. hoivayrittäjyyteen liittyviä ratkaisuja. 20 Ohjelmatyöhön liittyi myös toukokuussa 2012 pidetty ideatilaisuus, johon osallistui joukko alueen maaseutuvaikuttajia. Päivän aikana todettiin tarve yhteistyön tiivistämiseen ja tiedonkulun parantamiseen sekä asennekasvatukseen toiminnan eri tasoilla. Lähidemokratia oli aihe, jonka puitteissa toteutettiin alueellinen Lähidemokratia seminaari 9.3.21013. Tämän tapahtuman antia voidaan käyttää ohjelman laatimisessa hyväksi. Maaseutuverkostoyksikön tuella toteutetaan Innovaatioleiri marraskuussa 2013. Leirin teemana on Venäjän rajan läheisyyden tuomat mahdollisuudet erityisesti matkailuun liittyvissä hankkeissa. Leirin työskentelyn tuloksia voidaan hyödyntää ohjelmatyössä. Kaakkois-Suomen kaikki Leader-ryhmät yhdessä ELY-keskuksen kanssa ovat työstäneet pilottina laatukäsikirjaa. Laatutyön tavoitteena ovat mm. ajankäytön tehostuminen ja asiakkaan saama laadukas ja oikea-aikainen palvelu. Työ on tuottanut hyvää aineistoa ohjelmatyöhön. Ohjelmavalmisteluun liittyvät myös kyselyt, joita toimintaryhmä on toteuttanut kahdelle eri kohderyhmälle. Kylä 2020 kysely suuntautui asukkaille ja kylätoimijoille. Kehittämisyhdistyksen toiminnan arviointikysely suunnattiin hanketoimijoille, hallituksen jäsenille ja sidosryhmille. Hoiva-alaan liittyvä kysely, jonka toteutti Etelä-Karjalan kylät ry, 4H-piiri ja Sosiaalialan kehittämiskeskus Socom, suunnattiin maaseudun asukkaille hyvinvointiin ja hoivaan liittyvän tiedon saamiseksi. Kyselyjen tuloksista on poimittu tietoja ohjelman valmistelussa ja saatu arvokasta tausta-aineistoa LSKY:n omassa strategiassa käytettäväksi. Syksyllä järjestettävän Innovaatioleirin antia hyödynnetään täysimääräisesti ohjelmatyössä. Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksen ohjelma seuraavalle kaudelle on tavoitteiltaan samansuuntainen mm. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, alueen muiden toiminta-ryhmien ja kylien yhteenliittymien ohjelmien kanssa. Myös maakuntaohjelman, Lappeenrannan kaupungin ja toimialueen muiden kuntien strategioiden sisältöjä on tarkasteltu. Strategia on ollut kommentoitavana alueen kunnissa. Kuntakierrokset on tehty kevään 2013 aikana. Yhdistyksen hallitus on käsitellyt strategiaa sen eri valmistumisvaiheissa. TAPAHTUMAT JA TILAISUUDET 2011 - 2013 2011 Voimistuvat Kylät Hanketreffit Kivijärven Helmi Luumäki Kirkonkylän kehittäminen, Taipalsaari Verkosta voimaa kansainväliseen markkinointiin Yrittäjäiltapäivä, Partakosken alueen ideariihi Landepaku Lappeenrannan Hiekkalinna Vainikkalan kyläkokous Ylämaan alueraati Maaseutumatkailupalvelut tilaisuus, Tuhannen tarinan talo, Luumäki Simola kyläkokous alueen järjestöille/ent. Lampola Kyläilta Lampolassa Pyörämatkailua Etelä-Karjalassa, Rauha Taipalsaaren kyläyhdistys Suomenniemen kyläilta PVM 4.-5.2 19.4. 19.5. 10.5. 31.5. 6.7. 13.10. 13.10. Osallistujat 78 42 7 19 8 56 13 21 14.10. 15.10. 2.11. 23.11. 21.10. 1.11. 16 9 15 42 5 12 21 Savitaipaleen kyläilta. Taipalsaaren kyläilta. Lemin kyläilta Luumäen kyläilta. Taipalsaaren Kirkonkylän kyläyhdistys. 2012 Kyläilta, Kauriansalmi, Suomenniemi Kyläilta Kirkonseutu, Luumäki Kyläilta Heikkilä, Luumäki Korkea-Ahon kyläkokous, LPR Kylilta, Kirkonkylä, Taipalsaari Joutsenon asukasilta Maaseutufoorumi Hytti Vainikkalan kyläkokous Hanhijärven kyläkokous Tapavainolan kyläkokous Korkea-ahon kyläilta Vilkjärven kyläkokous Yrittäjäkokemuksia kansainvälisyydestä Savitaipaleen kyläilta Partalan kyläkokous Kansainvälinen yhteistyö maaseutumatkailussa Jänhiälän kyläkokous Vainikkalan kyläkokous Ravattilan kyläkokous Nuijamaan kyläkäräjät Salpalinja Loma-asuntomessut (Leader) Simolan kyläkokous Luonto- ja maaseutumatkailuhankkeet Ylämaan alueraati Korkea-ahon kyläkokous Hujakklan kyläilta Huttula, Lemi Kylä-ja hanketreffit Parjalan kyläilta Kauriansalmi Kiesilä Jängyn kyläkokous Laamalansaari Luumäen kylien kylneuvosto, Taavetti Maaseudun matkailu- ja palveluyritysten ilta /Röytty 2013 Yhdistys ja yhteisöilta /Savitaipale Kasukkalan kyläilta Hanhijärven kyläilta Taipalsaaren kyläilta Kylpylämatkailun mahdollisuudet oheispalveluille Luonto- ja aktiviteettimatkailun kehittäminen 3.11. 7.11. 10.11. 15.11. 13.12. 10 13 7 9 12 12.1. 17.1. 30.1. 31.1. 2.2. 7.2. 16.2. 21.2 12.3. 25.3. 11.4. 16.4. 24.4. 25.4. 26.4. 4.5. 21.5. 22.5. 23.5. 30.5. 5.6. 24.6. -8.7. 14.8. 30.8. 27.9. 11.10. 12.10. 7.11. 13.11. 14.11. 20.11. 20.11. 21.11. 22.11. 28.11. 11 9 6 8 8 7 40 103 9 6 7 35 24 9 4 10 6 12 8 101 35 n. 3 500 13 9 9 11 14 5 13 22 20 17 13 14 11 8.12. 18 28.1. 20.2. 4.3 10.4 24.4. 13.5 13 20 22 7 35 15 22 LEADER TOIMIJOILTA JA SIDOSRYHMILTÄ SAATUJA VINKKEJÄ Liite 2 Toimintaryhmä toteutti hanketoimijoille, luottamushenkilöille, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille suunnatun kyselyn käyttäen Webropol-työkalua. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää sitä, miten tällä ohjelmakaudella on onnistuttu ja miten toimintaryhmätyö on tukenut hankehakijoita, kyliä ja yrittäjiä heidän toimissaan. Kysyttiin myös niistä kohteista, joita tulee jatkossakin eri tavoin tukea. Tuloksena lista, jonka painopisteet noudattelevat hyvin pitkälle samoja teemoja, joista kylien asukkaat ovat kiinnostuneita. Asuinviihtyvyys, asuinympäristö, kyläraittien maisemointi Pienyritysten tukeminen Infran parantaminen Yhteisten toimintatilojen rakentaminen/ parantaminen Lähiruoka ja paikalliset elintarvikkeet Kylien markkinointi ja asukashankinta Luonto- ja kulttuurireittien ottaminen matkailukäyttöön Elinkeinojen kehittäminen Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Matkailutuotteiden kehittäminen ja tarjonnan lisääminen Harrastusmahdollisuuksien parantaminen Kulttuuritoiminta Perinnemaisemien ja vesistöjen suojelu Asukkaiden ja/tai yritysten yhteistyön lisääminen Kansainvälinen toiminta ja osaaminen Maahanmuuttajien kotouttaminen ja heidän taitojensa hyödyntäminen 53 % piti tärkeänä 44 % 40 % 37 % 37 % 35 % 35 % 30 % 30 % 25 % 23 % 23 % 21 % 14 % 9% 7% VIESTINTÄSUUNNITELMA 2014-202 Asioita Liite 3 kansainväliset ministeriön sähköpostit lait ja asetukset ym. ohjeet koulutus SISÄINEN VIESTINTÄ KENELLE Hallitus (varsinaiset ja varajäsenet) MITÄ 1.LSKY:n operatiivinen toiminta niin, että suunnitteluun osallistumismahdollisuus tarvittaessa 2. Viranomaisten tiedotteet 3. Yhteistyökumppaneiden tiedotteet/asiat 4. Muiden sidosryhmien MITEN 1.Sposti 2.Puhelin 3.Maaposti 4.Hankelehti 5.Ajankohtaistiedot e 6.Nettisivut 7.Jäsentiedotteet MILLOIN 1. Hankelehti 2krt/v 2. Ajankohtaistiedote 10krt/v 3. Jäsentiedote 12krt/v 4. Kokousmateriaali 8-10krt/v 5. Muut tarpeen mukaan KUKA Henkilöstö 23 tiedotteet/asiat Asiakokonaisuuksia kokoukset, koulutus, kvasiat, hallinnolliset asiat ym. Työjaosto Henkilöstöasiat ym. 1.Sposti, puhelin, kirjeet, palaverit. sposti, puhelin, henk.koht.palaverit Tarvittaessa Henkilöstö Pj Yllä olevien asioiden tarkempi läpikäynti tarvittaessa Tarpeen mukaan Henkilöstö Ennakkoarviointiryhmät a) yritystuet b) kehittämishankkeet ao. hankehakemukset sposti, myös maaposti tarvitt. Ennen hallitusta ryhmä a. Yli 50 000 tukieuron hankkeet / tarvittaessa ryhmä b. Henkilöstö (pj:lle tieto, voi osallistua harkintansa mukaan) Oma toiminta sposti, puhelin, henkilöstöpalaverit 3-4krt/kk palaverit Jäsenet 1.jäsenasioita 2.Leader – rahoitus 3.ohjelman toteutus 4.Leaderhanketietoa 1.maksatus- ja raportointiasiat 2.muu hankkeen toteutukseen liittyvä tieto 3.tietoa Leaderrahoituksesta ja rahoitusta saaneista hankkeista 4.hankkeiden toteuttajien kokemusten vaihtoa keskenään 1.yhteiset maksamis- ja raportointikoulutukset 2x/v hankekohtainen ohjaus tarpeen mukaan 3.sähköposti, puhelin, maaposti Ajankohtaistiedote 5.Hankelehti 6.nettisivut Hankkeiden johtajat ja hankkeiden vetäjät, kirjanpitäjät Kunnat postitse 1-2 jäsentiedotetta hankelehti nettisivut vuosikokousinfo vuosiraportti ohjel- 1-2krt/v Henkilöstö henkilöstö, pvm:t varmistetaan etukäteen 24 man toteutuksesta kunnanhallituksille tapaamiset kunnan johtohenkilöiden / seututoimikunnan kanssa tietopaketti valtuustoille (2013) hankekortti 1krt/v nettisivut Verkostokumppanit LSKYn toiminta ja Leader-ohjelman toteutumistilanne Ely-keskus hanke- ja ohjelmatoiminta alusta loppuun yhteiset kokoontumiset toimihenkilöt kokouskutsut sähköpostitse MMM kutsusta (omasta tai muiden) Leader-ohjelman vuosiraportti kerran vuodessa muut pyydetyt raportit Muut toimintaryhmät ULKOINEN VIESTINTÄ Kunnanhallituksen ja –valtuuston jäsenet Yhdistykset ja yritykset tietoa Leaderrahoituksesta ja rahoitusta saaneista hankkeista tietoa Leaderrahoituksesta ja rahoitusta saaneista hankkeista Nuoriso Alueen asukkaat tietoa Leaderrahoituksesta, kehittämisohjelmasta ja kutsusta kokouksissa postitse hankelehti kotisivuilla toimihenkilöt kutsusta kokouksissa ja yrityksissä postitse hankelehti kotisivuilla toimihenkilöt hallituksen jäsenet taustayhteisöilleen kerran vuodessa hankepäivät kouluilla paikallislehdet Etelä-Karjalan radio paikallistelevisio kirjastot: kehit- 25 rahoitusta saaneista hankkeista Muut sidosryhmät: Lpr teknillinen yliopisto Lpr amk E-K Aktiva MSL Pohjois-Karjala EteläKarjalan Instituutti Karjalaseurat EteläKarjalan Yrittäjät Kauppakamari EteläKarjalan liitto keskustelua yhteistyön tarpeista ja mahdollisuuksista tietoa Leaderajankohtaisista tämisohjelma, hankelehti, LeaderMagazine ym. painetut julkaisut kotisivut: yleistietoa, ajankohtaisia + hankelehti, kehittämisohjelma maakuntaportaali ekarjala messut ja tapahtumat kyläkierrokset Ely-keskuksen hyväksymistä hankkeista luettelo paikallislehtiin kolmen kuukauden välein: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Muuten hankkeet tiedottavat itsenäisesti omista tekemisistään. henkilökohtainen tapaaminen Leadermateriaalin vieminen Verkkosivut ja sisältöjä Leader-yhdistys http://kylat.ekarjala.fi/[email protected] 2 krt ohjelmakau kauden aikana, lisäksi tarpeen mukaan toimihenkilöt 26 * * * * * * yhdistyksen viestintä -> ”liity jäseneksi” kehittämisstrategia omat hankkeet omat uutiset ja blogit Leader-brändin lanseeraus Leader-työn tulokset ja lisäarvo Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen yhteistyö <http://www.maakaista.fi/> www.maakaista.fi * * * * * osa-aikainen ohjelmatiedottaja (Mavi) P-K ja K-S yhteinen tiedottaja (tai kaksi osa-aikaista) infoa ja hankekertomuksia monessa eri muodossa, teemojen esilletuomista, uutisia, blogeja Leader-brändin lanseeraus Leader-työn tulokset ja lisäarvo Suomen Kylätoiminta ry <http://www.kylatoiminta.fi/> www.kylatoiminta.fi * * * * Leader-ryhmien yhteinen vapaaehtoinen verkosto Leader-ryhmien eduntekijä -> julkinen keskustelu, vaikuttaminen, Leader-työn tulokset ja lisäarvo Leader-brändin ”omistaja” -> brändin lanseeraus Intra -> vertaistukiviestintä, dokumenttipankki Maaseutuverkostoyksikkö <http://www.maaseutu.fi/> www.maaseutu.fi * * * valtakunnallinen ohjelmaviestintä -> Leader-työn tulokset ja lisäarvo kuvapankki Leader-brändin lanseeraus OPPIMISSUUNNITELMA 2014-202 LIITE 4 Sisäinen koulutus KENELLE Hallitus (varsinaiset ja varajäsenet) * Uudet hall. jäsenet (+ vanhat kertaamaan) MITÄ 1.LSKY:n toiminnan tarkoitus *Toimintaryhmä, säännöt, salassapito jne .Hallituksen toiminta *LSKY:n ohjelma * Hall. vastuu ja MITEN 1. Koulutustilaisuus uusille jäsenille 2. Hallituksen kokouksen tietoisku tai lyhyt koulutus 3. koulutuspäivä tarpeen mukaan 4. Hallituksen kehit- MILLOIN 1.Hallituskaude n vaihtuessa KUKA Henkilöstö 2. Hallituksen kokouksen alussa tai lopussa Asiantuntija tarvittaessa 27 velvollisuudet *Hankeprosessi Hallinto LSKY:n hallinnollinen ohje 2. Ajankohtaiset asiat * Lait ja asetukset 3.Hall.työkalujen käyttö * Intran käyttökoulutus *Kaikki hall. jäsenet Verkostoyksikön järj. hallituskoulutus hall.jäsenille, puheenjohtajille ajankohtaisista asioista, hall.työskentelystä Henkilöstöasioihin liittyvät asiat Työ/henkilöstöjaosto Työhyvinvointiin liittyvät asiat Yllä olevien asioiden tarkempi läpikäynti tarvittaessa Pj Ennakkoarviointiryhmät a) yritystuet b) kehittämishankkeet c) Kaupunki-Leader Henkilöstö (pj:lle tieto, voi osallistua harkintansa mukaan) Jäsenet Hankkeiden johtajat ja hankkeiden vetäjät, kirjanpitäjät Lsky:n ohjelman osiot Tuet, kriteerit Oma toiminta Laatujärjestelmän päivitys Työssä jaksaminen Kehityskeskustelut tämispäivät 1-2 pv/vuosi tai tarvittaessa 3. Muut tarpeen mukaan 5. Verkostoyksikön järjestämällä tavalla Verkostoyksikkö 4.Kevät tai syksy 1kert/v 1.Koulutuspäivä Tarpeen mukaan Asiantuntijat tarvittaessa henk.koht. palaverit tms Tarpeen mukaan Henkilöstö Koulutus sposti, myös maaposti tarvitt. Uuden ohjelmakauden alussa Henkilöstö Henkilöstöpalaverit, s.posti, puhelin, koulutuspäivä 2 krt/kk palaverit henkilöstö, pvm:t varmistetaan etukäteen ulkopuolinen kouluttaja/ työnohjaaja n. 2krt/v 1.Leader –rahoitus 2.Luonnon monimuotoisuus ja ympäristökoulutus 3. Kylienkehittäminen 4. Pienyrittäjyyden tukeminen Vuosikokous 1krt/v Henkilöstö Luento/Koulutus Tarvittaessa 2-3/v Asiantuntija 1.Maksatus- ja raportointikoulutus 1.yhteiset maksamis- ja raportointikoulutukset 2. hankekohtainen ohjaus tarpeen mukaan 3. Koulutustilaisuus 4.sähköposti, puhelin, maaposti 2x/v Hankesihteeri (tj) + ELY:n maks.tarkastaja 2.Ajankohtaiset aiheet Henk.koht. tarpeen mukaan Henkilöstö/alan asiantuntija 28 5.Hankkeiden toteuttajien kokemusten vaihtoa keskenään Hankevetäjät/henkilöstö Yhteistilaisuudet 1-2 kert/v Yhteistilaisuudet Hanke-/kylätreffit Verkostokumppanit Muut toimintaryhmät LSKYn toiminta ja Leader-ohjelma Hanke- ja ohjelmatoiminta alusta loppuun Toimintaryhmätyöhön liittyvää asiaa ULKOINEN KOULUTUS KENELLE MITÄ Yhdistykset ja yri1.Leader –rahoitus tykset, alueen 2.Luonnon moniasukkaat muotoisuus ja ympäristö koulutus * kosteikko *maisemointi 3. Teema ajankohtaisista asioista esim. verotus, varainhankinta 4. Sopimuskoulutus sop.laadinta -> - maanomistajien kanssa -työsopimus -vuokrasopimus -Sopimus /kunnan/kaupungin esim. hiihtoladu Nuoriso tietoa Leader – rahoituksesta Hankkeistamis- koulutus Hankevetäjä koulutus Teema koulutukset Muut sidosryhmät: 1. Lpr teknilli1.keskustelua nen yliopisyhteistyön tarto peista ja mah2. Lpr amk dollisuuksista 3. E-K Aktiva 4. Etelä2.tietoa LeaderKarjalan ajankohtaisista Instituutti 5. MTK kutsusta (omasta tai muiden) Yhteistilaisuudet, yhteiset kehitt. päivät MITEN kutsusta kokouksissa ja yrityksissä kotisivuilla omat järjestämät 1- 2 kert/ v MILLOIN useita kertoja vuodessa toimihenkilöt Henkilöstö, muut toim.ryhmät Asiantuntija KUKA toimihenkilöt hallituksen jäsenet taustayhteisöilleen kerran vuodessa tarvittaessa alan asiantuntija henkilöstö 1 kert/v hankepäivät kouluilla, 4H kutsut 1.henkilökohtaine n tapaaminen 2.Leadermateriaalin vieminen alan asiantuntija Hankevetäjät, henkilöstö 2 krt ohjelmakauden aikana, lisäksi tarpeen mukaan Pj., toimihenkilöt, hallituksen jäsenet 29 6. 7. 8. 9. Karjalaseurat EteläKarjalan Yrittäjät Kauppakamari EteläKarjalan liitto
© Copyright 2024