PURUKORVENOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA KUNTA: MIKKELI KYLÄ: HAUKIVUORI 25.10.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. Hankkeen yleiskuvaus ja tavoitteet 2. Hankkeen toteutustapaja siihen osallistuvat tahot 3. Valuma~a1ue- ja virtaamatiedot 4. Kosteikon mitoitus 5. Kosteikon perustamistoimenpiteet ja vesien johtaminen 6. Hankkeen vaikutus maankuivatustilanteeseen 7. Toteuttamisen jälkeen tarvittavat hoitotoimenpiteet 8. Kosteikkoalueen omistussuhteet 9. Työn toteutuksessa huomioon otettavaa 10. Tarvittavat viranomaisluvat LIITTEET: 1. Sijaintipaikkakartta 1:200 000 2. Yleis- ja valuma-aluekartta 1:25 000 3. Suunnitelmakartta 1:2000 4. Altaiden sekä ojan sulkupadon leikkauspiirrokset 5. Maarekisterikarttaja omistajaluettelo 6. Kustannusarvio 1. HANKKEEN YLEISKUVAUS JA TAVOITTEET Mäntyharjun reittiin kuuluvan Kyyveden Suovunselkä on rehevöitymässä johtuen valuma-alueelta tulevasta hajakuormituksesta. Idästä Suovunselkään laskee mm. Purukorvenoja. Luonnontilassa se on laskenut kapean salmen kautta Suovunselkään yhteydessä olevaan Tervalahteen. Maankuivatushanlckeena puro on 1 950-luvulla käännetty ohittamaan Tervalahti ja johtamaan vedet suoraan Suovunselkään. Valuma alue on suurelta osin suoperäistä. Lähes kaikki suometsät on ojitettu. Peruskartan mukaan peltoja valuma-alueella on noin 109 ha. Ilmeisesti läheskään kaikki pellot eivät ole enää viljelykäytössä. Osa on metsitetty ja osa on metsittymässä. Etelä-Savon ympäristökeskuksen (nykyisin ELY-keskus) tekemien tutkimusten mukaan Purukorvenojan vesien mukana Suovunselkään tulee huomattavan suuri humus- ja ravinnekuorma. Kosteikon perustamisen tarkoituksena on poistaa vedestä mahdollisimman tehokkaasti kiintoaineita, lähinnä humusta, sekä niihin sitoutuneita ravinteitaja ohjata vedet kosteikkoalueen kasvillisuuden kautta, jolloin myös liukoisessa muodossa olevien ravinteiden määrä vähenee kasvien käyttäessä niitä. Vedet ohjataan luhta-alueen kautta luonnontilaiselle purkautumisalueelle eli Tervalahteen. Altaita kaivamalla ja kaivumaista saarekkeita muodostamalla elävöitetään maisemaa sekä edistetään lähinnä vesilintujen elinolosuhteita. 2. HANKKEEN TOTEUTTAMISTAPA JA SIIHEN OSALLISTUVAT TAHOT Suunniteltu kosteikkoalue on Purukorvenojan lähes tukkeutuneen luonnonuomanja kaivetun ohitusojan ympärillä oleva suo- ja luhta-alue. Alueet ovat korkeusasemaltaan vain vähän Kyyveden pintaa ylempänä. Maalajina on pinnassa ohut kerros maatumatonta turvettaja rahkasammaltaja syvemmällä useita metrejä paksu kerros maatunutta turvetta eli mutaa. Tarvittavia altaita ei ole kustannussyistä perusteltua rakentaa patoamalla vaan kaivamalla. Näin menetellen ei aiheuteta vettymishaittaa kosteikon yläpuolisille maille, sillä altaiden vedenpinnan korkeus määräytyy Kyyveden vedenkorkeuksien mukaan lukuun ottamatta tilannetta, jolloin Kyyvesi on hyvin alhaalla. Tällöin luhta-alue voi pidättää vettä niin, että altaiden vedenkorkeus jää vähän Kyyveden pintaa korkeammalle. Kosteikon rakentaminen on tarkoitus toteuttaa paikallisen Suovu Siistiksi-hankkeen, Mikkelin kaupungin ja Etelä-Savon ely-keskuksen yhteisprojektina. Suunnitteluvaiheessa vastuullisena toimeenpanijana on ollut Suovu Siistiksi-hanke. Rakennusvaiheen vastuiden osalta ei ole sopimusta olemassa. Maarakennustöiden rakennuttajasta sovitaan rahoituksesta sopimisen yhteydessä. Varsinaiset työt teetetään kilpailutettuna urakalla. 3. VALUMA-ALUE- JA VIRTAAMATIEDOT Purukorvenojan valuma-alue on kapea ja pitkä, kaakko-luodesuuntainen suo- ja metsävaltainen alue. Mainittu oja laskee vedet Suovunselkään valuma-alueen luoteisimmassa nurkassa. Liitteenä no 2 on valuma-aluekartta. Valuma-alueen pinta-ala 896 hehtaaria, josta peltoa on peruskartan mukaan 109 ha eli noin 12 %. Tällä hetkellä viljelykäytössä olevan pellon määrä ei ole tiedossa, mutta se lienee jonkin verran edellä mainittua vähemmän. Valuma-alueen soista valtaosa on ojitettu. Järviä tai muitakaan vesistöjä alueella ei ole. Nämä molemmat ominaisuudet kärjistävät Purukorvenojan virtaamia. Sulamis- ja sadevedet kerääntyvät nopeasti ojia pitkin valtaojaan kun tasaavia vesistöjä ei ole. Kirjallisuustietojen perusteella on laskettu Purukorvenojaan tulevat valumatja virtaamat. Valuma-alue Järvisyys F= 8,96 neliökilometriä J= 0 % Keskiylivaluma Ylivaluma 1120v (1,6 x MHq) Keskivaluma Keskialivaluma MHq = 165 lis km2 Hq = 264 17s km2 Mq 9 lis km2 MNq 1 l/s km2 Alin valuma on todennäköisesti 0. Edellä olevien valuma-arvojen ja valuma-alueen pinta-alan perusteella laskien ovat Purukorvenojan virtaamat kosteikkoalueen kohdalla seuraavat: Ylin virtaama 1120v Keskiylivirtaama Keskivirtaama Keskialivirtaama Alin virtaama 4. HQ = 2,365 m3/s MHQ = 1,478 m3is MQ 0,08 1 m3is MNQ 0,009 m3is NQ =0 KOSTEIKON MITOITUS Kosteikon suunnitteluohjeiden mukaan kosteikon pinta-alan tulee olla vähintään 0,5 % valuma-alueen alasta. Tässä tapauksessa kosteikon pinta-alan tulee olla vähintään 4,5 ha. Kaivettavan laskeutusaltaan ja kolmen pienemmän ja matalamman altaan yhteispinta-ala on 0,95 ha. Purkautuvat vedet ohjataan em. lammikoiden kautta luhta alueelle, joka toimii myös kosteikkona pidättäen liukoisia ravinteita. Alueella on jo nykyisin jonkin verran kasvillisuutta, mutta se tulee voimistumaan ravinteiden vaikutuksesta. Kosteikon kokonaispinta-alaksi tulee noin 6 ha. Tarkkaa pinta-alaa on mahdoton mä~irittää ennen kuin todetaan käytännössä kuinka tasaisesti vesi leviää luhta-alueelle. Laskeutusaltaan mitoituksessa on käytetty j ätevedenpuhdistamoiden laskeutusaltaiden mitoituksessa käytettävää ns. pintakuormamenetelmää. Siinä perusteena on altaan pinta-alaa kohti tunnissa tuleva vesimäärä. Laskentakaava on V=Q/A V pintakuorma m!h A = altaan pinta-ala (m2) Q = virtaama (m3/h) Pintakuorman tulee olla 1,0 laskeutua. — 1,8 m!h, jotta huonostikin laskeutuvat hiukkaset ehtivät Altaan mitoituksessa on käytetty virtaamana keskiylivirtaamaa ja pintakuormana 1,2 m!h. Näillä perusteilla laskien saadaan altaan pinta-aluksi 4434 m2. Altaan syvyydellä ei ole pintakuormaa laskettaessa merkitystä, mutta kylläkin laskettaessa veden nopeutta altaassa. Valitaan altaan mitoiksi 25 mx 180 mja syvyydeksi alkupäässä, johon suurin osa laskeutuvista aineista kertyy, 3 m ja loppupäässä 2 m. Keskiylivirtaaman aikana veden nopeus altaassa on noin 2 cm!s. Keskivirtaaman aikana nopeus on 0,1 cmls. 5. KOSTEIKON PERUSTAMISTOIMENPITEET JA VESIEN JOHTAMINEN Edellisessä kohdassa tarkoitettu laskeutusallas kaivetaan liitteenä no 3 olevassa suunnittelukartassa olevaan paikkaan. Purukorvenojan kautta tulevat vedet ohjataan jäljempänä esitettävin patorakentein laskeutusaltaaseen. Sen läpi virrattuaan vesi ohjataan nykyiseen Purukorvenojaanja sitä pitkin edelleen seuraaviin altaisiin. Tulvaaikoina vesi leviää osittain myös suoraan luhta-alueelle. Luhta-alueelle kaivetaan kolme 0.4 0,8 metrin syvyistä, muodoltaan vaihtelevaa allasta, joiden pinta-alat ovat noin 0.12—0,24 ha. Niiden tarkoitus on muodostaa suojaisia avovesialueita vesilinnuille sekä elävöittää maisemaa. Niihin muodostuva vesikasvilljsuus poistaa ravintejta. Kaivumaista muodostetaan altaiden äärelle pesimäsaarekkeita. — Allaskaivujen lisäksi tarvittavia maansiirtotöitä ovat nykyisen Purukorvenojan sekä luonnonuoman sulkupadot. Laskeutusaltaan yläpäässä suljetaan Suovunselkään johtava kaivettu oja sekä sen vieressä oleva entinen luonnonpuro veden kääntämiseksi laskeutusaltaaseen. Kaivettu oja suljetaan myös 20—30 m ennen sen purkautumista Suovunselkään. Sulkupato rakennetaan niin korkeaksi, ettei vesi pääsen suoraan Suovuunselkään silloinkaan kun Kyyvesi on tulvakorkeudessa. Myös luonnonpuro suljetaan viereisen altaan kaivumaiden läjityksestä muodostuvalla maapadolla noin 100 m:n päässä ennen sen laskemista Tervalahteen. Sulkupadot tehdään lähialueilta otettavastajaltai allaskaivuista saatavasta kivennäismaasta (Mr) liitteenä no 4 olevan piirroksen mukaisesti. Kiviverhousten sijasta luiskasuojauksena voidaan käyttää isoina lohkoinaja tapituksella kiinnittäen raakaturvetta. 6. HANKKEEN VAIKUTUS MAANKUIVATUSTILANTEESEEN Luhta-alueen vettymis-/kuivatustilanne määräytyy Kyyveden vedenkorkeuden mukaan. Tutkimuspäivänä 17.5.20 10 Kyyveden vedenkorkeus oli vesiasteikon mukaan 10 1.03. Tervalahden sekä myös Suovunselän vedenkorkeus oli tuolloin 10 1.06 (N60korkeustaso). Suon pinta laskeutusallasalueella oli 5 10 cm järven vedenkorkeutta ylempänä lukuun ottamatta ilmeisesti oikaisuojan kaivumaiden muodostamaa, ojan varressa sen eteläpuolella olevaa kohoumaa, jossa maanpinta oli 10 15 cm muuta suon pintaa ylempänä. Tällä alueella kasvaa muutamia, tyvimitaltaan noin 10 15 cm olevia koivuja. Muuta mainittavaa kasvillisuutta suo- ja luhta-alueella ei ole. Luhdan korkeusasemaa ei voitu tarkistaa, koska siellä ei huonosta kantavuudestajohtuen voinut kävellä. — — - Ottaen huomioon, että kaikki altaat toteutetaan kaivamalla eikä patoamalla, ei kuivatustilanne muutu mainittavasti nykyisestä. 7. TOTEUTTAMISEN JÄLKEEN TARVITTAVAT HOITOTOIMENPITEET Kaivu-ja patotöiden jälkeisenä keväänä tulee tarkkailla veden jakautumista luhta alueelle. Mikäli selviä voimakkaita oikovirtauksia Tervalahteen havaitaan, tulee ne merkitä ja pyrkiä vedenpinnan laskettua tukkimaan. Tarkkailua on syytä suorittaa keväisin ainakin muutamana vuonna tämän jälkeenkin. Laskeutusaltaaseen kertyvä humus ja muu kiintoaine poistetaan tarvittaessa. Suurin osa siitä kertyy altaan alkupäähän, joka näin ollen madaltuu ja virtausnopeus kasvaa. Se huonontaa altaan toimivuutta. Kunnossapitoruoppaus on syytä tehdä kun laskeutunutta ainetta on korkeimmillaan puolet altaan syvyydestä. 8. KOSTEIKKOALUEEN OMISTUSSUHTEET Liitteenä no 6 on maarekisterikartta ja omistajaluettelo osoitteineen kosteikkoalueen ja sen lähiympäristön maanomistajista. Alueet, joilla kosteikon perustamistoimenpiteitä suoritetaan omistavat Mikkelin kaupungin Haukivuorenkylän osakaskunnat numero 876:1 ja 876:6. Suovunselkään johtavan ojan sulkemiseen tarvittava maapato ulottuu tilan RNo 16.60 alueelle. Patoon tarvittava maa-aines olisi taloudellisinta ottaa mainitun tilan alueelta. Liitteenä no 5 on rekisterikarttaja luettelo maa-ja vesialueiden omistajista yhteystietoineen. Alueiden käytöstä ja maa-aineksen ottamisesta on sovittava niiden omistajien kanssa. 9. TYÖN TOTEUTUKSESSA HUOMIOON OTETTAVAA Maaperä laskeutusallasalueella on huonosti kantavaa suota. Kaivu on suoritettava vedenalaisena kaivuna tai imuruoppauksena. Ennen työtavan valintaa on tarpeen tarkistaa paikalla suunnitellun kaluston käyttökelpoisuus. Allasalueen massat on läjitettävä mahdollisinmian kauas, vähintään yli 15 m:n etäisyydeltä altaasta alkaen tasaisesti mahdollisimman laajalle alueelle. Läjityksessä on huolehdittava siitä, että läjitysalueen takaa tulevat vedet pääsevät valumaan joko laskeutusaltaaseen tai sen poistouomaan. Maan kantavuus luhta-alueella on vielä huonompi kuin laskeutusaltaan kohdalla. Sinne kaivettavien pienempien altaiden massat käytetään niiden äärelle tehtäviin saarekkeisiin. Tarvittaessa kantavuuden parantamiseksi massojen alle voidaan laittaa havuja tai suodatinkangas. Maaperäolosuhteista johtuen kaivutöihin sopinee parhaiten ponttoonitelainen kone, jossa on mahdollisimman suuri ulottuvuus. Myös vesimestari-tyyppinen uiva imuruoppaaja voi olla käyttökelpoinen, mutta se edellyttänee vesiuoman avartamista Suovunselältä allasalueelle. Kaivutöiden aikana tulee seurata läjitysalueella tapahtuvia painumia ja niiden vaikutuksia allasalueella. Työnaikaisten samentumishaittojen estämiseksi työ tule ajoittaa aikaan, jolloin virtaamat ovat mahdollisimman pieniä. Suovunselkään johtava oja tulee sulkea ennen kaivutöiden aloittamista ja johtaa vedet luhta-alueelle. 10. TARVITTAVAT VIRANOMAISLUVAT Hankkeen toteuttamisesta ei arvioida syntyvän sellaisia vaikutuksia maankuivatukseen tai ympäristöön, että sen toteuttamiseen tarvittaisiin vesilain tai ympäristönsuojelulain edellyttämiä tai muitakaan viranomaislupia. Luvan tarpeellisuus on syytä tarkistaa asianomaisilta valvontaviranomajsjlta. Mikkelissä 25.10.2010 (1 /~~A-z~-~7 V Tauno Muinonen Insinööri ei ga ~ “Olkonniemi ~ i(on.m. ‘0) mia N ~ - ~ TahfnnI~i ~ än’ ~ ‘i. .~ Prko - KuI~caraseI. OO \ ~/ (~k\~lhul TAN1N Ks;. ~ \ ~‘ ~‘ U~sej~°Ir~’N osteik ~ LIITE 1 Kunta: Mikkeli Kylä: Haukivuori Ja ~a e sa le ~a Sijainti kartta I~ / ~ 1~jj .~“ e ‘~ V - ~o~YkYIa,( ~ 1:200 000 ~ — m ‘0 ~ ‘,..,‘~ .~ ukoI~M~v~ ~ r O ~ .n,~ ~x~d~uonsaarj ‘~Et~ -iskaki .SId~ Iflkllähi~ ‘ 1. ~ ~ ~I~4~1~ ~~OI~0nI~Iitl - en ~ Ni~i is ~ ~ Ia~’ F?Ik/~I rnt~ O asky. •‘~ I’~ P6~s.s ~ \ 0 \Mä~. kko 7 ~ Ko~å Murro~maa - - ~ on-a ~ ~ ~ ,Päkky Po .aiitk Si~u’ dans P- - :7 nta Ila≥?’ ‘~ — 0 0 , Kuos ~ antaI-~ ‘~ •~‘ N - -~ ~O .~: .~p - Viii • 0 i 0 “0‘ 0 v-~ 0 • .1- Hiltu :nkyl. •“0—~~~ - saa Ia~44\ .O~ -“ - -O ‘ ~0 .. kyi~• 0 ~ I~ouhel ~ ‘0 ~ \ \~ ä1~ hovi ~ - 0 1. n 0.to. \~ Hurskaala~) Lauko: p •~- 0 AIa~KiiSki 0~ i(U -lä ~, ~ ~U7 JO.. Peli, pää (unsel ~ femI~i 1 4a~ebn ~i ~ Mi urenuakea,i,uo ~\ .~ ~ut~to~ • O~~O , O~\O Nurkkala’ ~0 1 •~~tIr~ ~b~° -.kyl ~ äId~ • änty o -- ~ ~4YN—.,~ 4, ~‘~aaves~ äldc~~~j0,. 0 •-, ~%øi~ai md uut~a Huii’n: ‘. ~ eta ~ Italian 1. Alas: , ~ 0 •~• ~ - Uutel ‘P.lloan ~,.: 0 Sa~% ~ ~ Sa ~ b. \~i’ a 4 ~H -~-O’~.’ ohos 1. ~...ii. Vaiko. ~j PURUKORVENOJAN OSTEIKKO RoJiwo •~‘~i ‘oahojm Ve inkylä Hauta torni 0 0 mpu :0 meiä~~ ~~~erni’~4 ~ahtpIa ~. ~ .~. ~~l~)\ Se •:~ .‘ ~ ~‘ alli. O ) ~ ~ ~fYSS0I8 na Sa ~aIanharji~ 0 \Le - oj,frm’i Ka ~ ‘~‘ Hullnsu’ ;k’o e -. O~OO h -~ 0 ~la kelah. ~ “ ‘selän J ‘ontsto -, ~ - - ‘ kjrzn - ‘~≤ / N~ ~- - ~Höytiö 0 -~. . ~ •~.t~u’~ ~ O~ - ap - \~ i~ - onl~ ‘.JIIlnm.. elitola ~ ‘ u~nm ~“ KulmaT. 0 0 0 0 Romo ~ ‘0 ~ — tläi •ä. t? ~lle’ tilaa Nlini~kä0 ~ Perärnaa ~ ‘0- okela O ~ ~• ~ -.01110 - O a -.e ~‘: rank gas~ ~‘inkyä 9talahI” O Ra 2: ~ ‘ ~lkä ~ ‘n- äkl •••••~ Tä •~O O ~ —~ te Kaski • Lom 0’ — ‘~ : ~ Kumma kyr. 0 Loukee ~ ~0 ‘~: 0’Le ‘la ‘‘Ia—~ Vlljakkalä’ 0 ~Nev.N~s~a ...~ -~ ‘.ho aio • ~ Jso.Huppfo “k~ ~ ~, -.hJu~~). : okaih~ • 0 15:49 LIITE 5 25.31 P R ORVEN JAN KOST 11(1(1 SU ITE MA 25~ Rekisterikartta ja omistajaluettelo 0 25:17 :5268Å25~ \~ :5268 25:31 1~5268~ 32:10 ~32~ 10 32:1 ~ 22~ 22:4 224 25.31 / Li 24:36 \ :26 74 22:16 22.5 ‘ ‘‘ 22:5 1:5268 22:16 (‘ 22:15 24:12 24:29 24:1 24:25 Yht. 876:6 24:28 ~24:21 24~1 1:5268 24:3 24:33”24:47 24:34 30:35 30:22 16:9 16:~3 1~:15 30:36 30:9 30:10 30:10 49:5 ‘~6:29 16:81 16:45 16:87 Yht. 876:1 16:92 16:88 ‘:3 3©:7 30:1 86:0 ~24:48 24:48 24:37 24:24 ‘~L2423 16:59 24:19 24:22 1 i Kunta Tila Kylä 491 451 16:60 491 491 491 491 451 451 451 451 16:59 30:35 30:37 24:38 491 491 491 491 451 451 451 451 24:28 24:25 24:12 25:3i’~’ Omistaja Osoite Meriluoto, Kari Tapio Meriluoto, Reijo Olavi Meriluoto, Markku Kalevi Takkinen, Viljo Olavi Hämäläinen, Ismo Kalevi Häkkinen, Eila Unelma Takkinen, Eino Johannes Takkinen, Erkki Olavi Manninen, Anja Inkeri Kohvakka, Kari Olavi Häkkinen, Aarne Orvo Kukkonen, Maija-Liisa ja Jaakko Kasarminkatu 4 as 1, 50100 MIKKELI Venetmäentie 593, 77120 VENETMÄKI Tuhkimontie 7-9 C 22, 00820 HELSINKI Mikonkatu 17 A 1, 50100 MIKKELI Aputintie 34, 51600 HAUKIVUORI Aputintie 54, 51600 HAUKIVUORI Laajavuorenrinne 3 A 8, 01620 VANTAA Maria Jotunin tie 14 A 160, 00400 HELSINKI Kalliopohjantie 5 D 46, 04300 TUUSULA Jousikatu 1 E, 04230 KERAVA Koivistontie 19, 76850 NAARAJÄRVI Purukorventie 51600 Haukivuori Yhteiset alueet: 491-451-876-1 Tiiholan osakaskunta Pekka Partti Kent~npuistotie 10 51600 Haukivuori 491-451-876-6 Osakaskunta ei ole järjestäytynyt tai se ei toimi, joten yhteystietoj a ei ole saatavissa — — LIITE 6 PURUKORVENOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA KUSTANNUSARVIO Rakennuttamistehtävätja työn valvonta 3 000 € Työmaan perustaminen ja työmaatien tasaus 600 € Mittaus- ja merkitsemistyöt 2 htp a’ 200 € 400 € Laskeutusaltaan kaivu 10 000 m3 a’4 € 40 000€ Pienten lammikoiden kaivu 3000 m3 a’4 € 12 000 € Apukone laskeutusaltaan läjityksessä 200 h a’ 70 € 14 000 € Suodatinkankaat pienten altaiden läjitykseen 2300 m2 a’3 € 6 900 € Sulkupato 120m3 a’10€ 1200€ Em:n verhous suodatinkankaallaja turpeella 300 m2 a’4 € 1 200 € Läjitysalueen kuivumisen jälkeinen viimeistely tarvittaessa 2 000 € Korvaukset ja arvaamattomat kustannukset n. 10 % 8 700 € YHTEENSÄ 90000 €