1. No category

Lehdistötiedote
13.6.2013
Yhteyshenkilö: Saija Huuskonen
p. 029 532 4083
Metsänhoito- ja puunkorjuumenetelmiä kehittämällä kustannustehokasta tuotantoa ja
kannattavaa metsänkasvatusta
Suomen metsien vuotuisia hakkuukertymiä voidaan lisätä yli 50 prosentilla – noin 55 miljoonasta yli 85 miljoonaan
kuutiometriin ja se voidaan tehdä kestävästi, jos metsien käsittelyä tehostetaan nykyisestä. Metsänhoito- ja
puunkorjuumenetelmien kehittämisellä voidaan kustannustehokkaasti lisätä korkealaatuisen raaka-aineen tuotantoa
ja parantaa puuraaka-aineen toimitusketjun kustannustehokkuutta. Kotimaisen metsäraaka-aineen saatavuutta ja
metsänkasvatuksen menetelmiä on tutkittu FIBICin EffFibre-ohjelmassa.
Tehokasta metsänkasvatusta
Hakkuumäärien lisääminen edellyttää metsänkasvatuksen tuntuvaa tehostamista. Tärkeimpiä tehostamiskeinoja ovat
huolellisesti toteutettava metsänuudistaminen sekä ajoissa tehtävät taimikonhoidot, harvennukset ja uudistushakkuut.
Metsänuudistaminen ja taimikonhoito merkitsevät metsänomistajalle välittömästi vain kustannuksia, mutta tutkimustulokset
osoittavat niiden olevan kannattava sijoitus tulevaisuuteen. Suuri merkitys metsänkasvatuksen kannattavuuteen on myös
harvennushakkuiden toteuttamisella niin ajoituksen, voimakkuuden kuin harvennustavankin suhteen. Energiapuun kasvatus
nuorissa metsissä on taloudellisesti perusteltua vain yhdessä ainespuun kasvattamisen kanssa. Tällainen yhdistetty kasvatus on
kuitenkin huolellista metsänhoitoa vaativa kasvatusmenetelmä. Päätehakkuussa viivytteleminen johtaa kannattavuuden
pienenemiseen. Tällä hetkellä vuotuisia uudistamispinta-aloja voitaisiin lisätä Suomessa neljänneksellä.
Puunkorjuumenetelmät kehittyvät
Puuraaka-aineen toimitusketjussa tärkeitä tehostamiskeinoja ovat metsäkoneen kuljettajaa avustavat opastusjärjestelmät sekä
käsiteltävän puuston ja maasto-olosuhteiden nykyistä tarkempi kuvaus. Uusien julkisten paikkatietoaineistojen, esimerkiksi
aiempaa tarkemman maaston korkeusmallin, avulla voidaan suunnitella ja toteuttaa puunkorjuuta täsmällisemmin olosuhteiden
mukaan. Niillä voidaan parantaa tuottavuuden lisäksi ympäristönäkökohtien, kuten korjuujäljen hallintaa.
Kuljettajan opastusjärjestelmät puolestaan avustavat kuljettajaa mm. koneen ajoreittien suunnittelussa ja tehokkaimpien
työskentelytapojen löytämisessä. Ne nopeuttavat sitä kautta etenkin uusien kuljettajien oppimista tuottavampaan
työskentelyyn. Hakkuukoneeseen yhdistetyllä laserkeilaimella voidaan mitata automaattisesti puustoa hakkuun aikana. Se auttaa
kuljettajaa poistettavien puiden valinnassa ja mittaa samalla kasvamaan jäävän puuston määrän. On myös selvitetty
mahdollisuuksia mitata lentokoneesta tapahtuvalla laserkeilauksella puustotunnuksia nykyisin käytössä olevia menetelmiä
yksityiskohtaisemmin puukaupan ja puunkorjuun perustaksi. Alustavat tulokset vaikuttavat lupaavilta ja antavat perustaa entistä
kehittyneempien metsävarajärjestelmien rakentamiselle.
Maastoretkeilyllä esillä mielenkiintoisia tuloksia
Maastoretkeilyllä esitellään Metlan pitkäaikaisiin kestokokeisiin perustuvia demonstraatiokohteita, joilla havainnollistetaan
erilaisia metsänkäsittelyn vaikutuksia. Retkeilyllä tutustutaan voimakkaiden harvennusten kestokokeeseen, jo 70 vuotta
seurattuun kestokokeeseen sekä eri-ikäismetsän kasvatuksen kestokokeeseen.
Metsäntutkimuslaitoksen (Metla), Metsätehon ja FIBIC järjestämässä seminaarissa ja retkeilyllä esitetään metsänkasvatuksen ja
puunkorjuun menetelmien uusimpia tutkimustuloksia. Tilaisuus koostuu torstaina 13.6.2013 pidettävästä seminaarista ja
perjantain 14.6.2013 maastoretkeilystä. Seminaarin tarkempi aikataulu löytyy osoitteesta www.fibic.fi. Seminaarimateriaali
tallennetaan FIBIC:in www-sivuille seminaarin jälkeen.
Lisätietoja:
Jari Hynynen, erikoistutkija, EffFibre-ohjelman tutkimuskoordinaattori, p. 050 391 2350, [email protected]
Jarmo Hämäläinen, tutkimuspäällikkö, Metsäteho, p. 040 582 1610, [email protected]
Finnish Bioeconomy Cluster FIBIC Oy on Suomen metsäklusterin yritysten, keskeisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen omistama
huippuosaamisen keskittymä, jonka tehtävä on kytkeä suomalaisen biotalouden teollisuuden eri sektorit entistä tiiviimmin yhteen
ja synnyttää niiden välille tutkimusyhteistyötä ja uusia innovaatioita. FIBIC kehittää toimialansa osaamista linkittämällä yrityksiä
ja tutkimusorganisaatioita yhteisiin tutkimusohjelmiin.
EffFibre (Value Through Intensive and Efficient Fibre supply ─ Arvoa intensiivisestä ja tehokkaasta kuidun tuotannosta) on yksi
FIBICin neljästä tutkimusohjelmasta. EffFibre -ohjelmassa keskitytään kotimaisen puuraaka-aineen kilpailukyvyn ja laadun
parantamiseen sekä radikaalisti uudenlaisen kemiallisen massan tuotantoteknologian kehittämiseen. Tavoitteena on lisätä
kotimaisen puun saatavuutta ja puunhankintaketjun kustannustehokkuutta sekä kasvattaa kotimaisen puuraaka-aineen
käyttöarvoa. EffFibressä ovat mukana Aalto-yliopisto, Andritz, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Kemira, Metla, Metso,
Metsähallitus, Metsä Group, Ponsse, Stora Enso, UPM ja VTT.