esitys
Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta Risto Tahvonen MTT Piikkiö Rahkasammal kasvualustaksi 15.3.2013 2 Sammalmateriaalin muokkaus • Nosto syksyllä käsityönä Parkanon seudulta METLAn koealueilta • Kuivaus • Pakkaus reikäpohjaisiin varastolaatikoihin • Piikkiössä kasvihuoneen pöydillä • Hienontaminen • Olkisilppuri tai puuhaketin • Seulonta koekohteen mukaan 15.3.2013 3 Ruskorahkasammal Karkeusaste (tilavuus-%): 8-20 mm 25 alle 8 mm 75 Irtotilavuus 23 g/l (k.a.) Johtokyky 0,02 mS, pH 5,1 15.3.2013 4 Punarahkasammal Karkeusaste (tilavuus-%): 8-20 mm 21 alle 8 mm 79 Irtotilavuus 16 g/l (k.a.) Johtokyky 0,03 mS, pH 5,3 15.3.2013 5 Haprarahkasammal Karkeusaste (tilavuus-%): 8-20 mm 17 alle 8 mm 83 Irtotilavuus 15 g/l (k.a.) Johtokyky 0,13 mS, pH 6,5 15.3.2013 6 Sekasammal Metla Luontainen rahkasammalsekoitus Parkanosta Karkeusaste (tilavuus-%): 8-20 mm 19 alle 8 mm 81 Irtotilavuus 19 g/l (k.a.) Johtokyky 0,02 mS, pH 5,2 15.3.2013 7 Turve- ja sammalalustojen vesi- ja ilmatilavuudet eri kosteustiloissa 100 100 Ilmatila -10 cm 90 Vesitila -10 cm 80 Ilmatila -50 cm 90 Vesitila -50 cm 80 70 70 1 Vaalea rahkaturve 2 Grodan kivivilla 3 Ruskorahkasammal 4 Punarahkasammal 5 Haprarahkasammal 6 Sekasammal Metla 7 Sekasammal MTT 60 50 40 30 60 50 40 30 20 20 10 10 0 1 3 4 5 6 7 0 1 3 4 5 6 7 15.3.2013 8 Sammalkurkku • • • Viljely 2,7 viikkoa Kastelu aluksi päältä, sitten alta ja tarvittaessa päältä Koejäsenet • 1 Vaalea rahkaturve • 2 Grodan kivivilla • 3 Ruskorahkasammal • 4 Punarahkasammal • 5 Haprarahkasammal • 6 Sekasammal Metla • 7 Sekasammal MTT Koejäsen TuoreSuhdepaino g/ luku kasvi Kuivapaino g/kasvi Suhdeluku 1 78,7 100 4,88 100 2 76,0 97 4,83 99 3 99,5 126 6,35 130 4 99,4 126 6,37 131 5 70,9 90 4,48 92 6 97,5 124 6,34 130 7 99,6 127 6,33 130 15.3.2013 9 Sammaltomaatti • Viljely 5,1 viikkoa • Kastelu aluksi päältä, sitten alta ja tarvittaessa päältä • Koejäsenet • • • • • • • 1 Vaalea rahkaturve 2 Grodan kivivilla 3 Ruskorahkasammal 4 Punarahkasammal 5 Haprarahkasammal 6 Sekasammal Metla 7 Sekasammal MTT Koejäsen Tuorepaino g/ kasvi Suhdeluku 1 125,3 100 2 135,9 108 3 183,8 147 4 169,9 136 5 69,3 55 6 182,1 145 7 182,6 146 15.3.2013 10 Kurkun ja salaatin kasvatuskokeet 2012 • Sammalessa ei kanelihometta • Kiertovedessä salaatilla ei humusta 15.3.2013 11 Lehtisalaatin viljelykoe 2011 Oksasen puutarha, Turku, itse kasvatetut taimet • • • • • Lajike Grand Rapids Ritsa, pilleröity siemen, 3 kpl/ruukku Idätys pimeässä idätyskammiossa 1 vrk 18 °C Tekovaloa 120 µmol m-2 s-1 Taimikasvatus kennossa 1.11.-23.11. (22 vrk), päältä kastelu Viljely kourussa 23.11-12.12, (19 vrk) • Koejäsenet 1 Novarbo salaattiturve (verranne) 2 Vaalea rahkaturve 3 Ruskorahkasammal 4 Punarahkasammal 5 Sekasammal Metla 6 Sekasammal MTT Päätelmiä lehtisalaatin viljelykokeesta 2011 • Lehtisalaatti kasvoi uudessa verrannealustassa paremmin kuin vanhassa verrannealustassa • Taimikasvatuskokeissa havaittu sammalten hyvä kasvutulos verranneturpeeseen nähden selittyi turpeen heikentyneenä laatuna • Juurten määrä, tasaisuus ja väri samanlainen • Lehtisalaatti kasvoi sammalalustoilla yhtä hyvin kuin uudella verrannealustalla Lehtisalaatin viljelykoe 2012 Oksasen puutarha, Turku, viljelijän taimet • • • • • Lajike Grand Rapids Ritsa, pilleröity siemen, 3 kpl/ruukku Idätys pimeässä idätyskammiossa 1 vrk 18 °C Tekovaloa 120 µmol m-2 s-1 Taimikasvatus kennossa 13.6- 29.6. (16 vrk), päältäkastelu Viljely kourussa 29.6-11.7. (12 vrk) • Koejäsenet 1 Vaalea rahkaturve (verranne) 2 Ruskorahkasammal 3 Sekasammal Metla Lehtisalaatti (taimikasvatus 16 vrk) • Koejäsenet, viljelijän kasvattamat taimet 1 Vaalea rahkaturve verranne Koe2 Ruskorahkasammal jäsen 3 Sekasammal Metla 1 Tuorepaino g Suhdeluku Kuivapaino g Suhdeluku 100 0,22 100 2 4,83 a 3,53 b 73 0,27 127 3 3,22 c 67 0,22 100 Lehtisalaatti 28 vrk • Koejäsenet 1 Vaalea rahkaturve verranne 2 Ruskorahkasammal Koe3 Sekasammal Metla jäsen Tuorepaino g Suhdeluku Kuivapaino g Suhdeluku 1 107,64a 100 4,09 100 2 86,97b 81 3,40 83 3 74,17c 69 2,84 69 Päätelmiä lehtisalaatin viljelykokeesta 2012 • Lehtisalaatti kasvoi sammalalustoilla hitaammin kuin turpeella • Kohonnut kuiva-ainepitoisuus viittaa sammalalustoilla ongelmiin kasvin vedensaannissa • Sammalalustoilla runsaammin juuria ruukun pinnassa • Turvealustalle optimoitu kasteluohjelma ei sovi sammalalustoille ainakaan taimikasvatuksen aikana runsaan luonnonvalon aikaan Kurkku 1 2012 • • • • • • • Lajike Annica, taimikasvatus Grodan-kivivillakuutio Tekovaloa enintään 20 h/vrk, 272 W m-2, 265 mikromol s-1 m-2 Kekkilä Solo-viljelylaatikko Istutus 7.12.2011 Sadonkorjuu 2.1.- 12.3.2012 (10 viikkoa) Sähkökatkos 26-29.12.2012, vesikatkos 30.1.2011 (vko 5) Raivaus 13.3.2012 • Koejäsenet 1 Vihanneslevy verranne 2 Ruskorahkasammal 10 kg laatikko-1 3 Sekasammal Metla 10 kg laatikko-1 Kurkku 1 2012 kokonaissato kertymä 8 70 7 60 6 5 Koejäsen 1 4 Koejäsen 2 Koejäsen 3 3 2 Kokonaissatokertymä kg/neliömetri Kokonaisviikkosato kg/neliömetri viikkosato 61.1a 56.9b 55.7b 50 40 30 20 10 1 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Kurkku 2 2012 • • • • • • • • Lajike Annica, taimikasvatus Grodan-kivivillakuutio Tekovaloa enintään 20 h/vrk, 272 W m-2, 265 mikromol s-1 m-2 Kekkilä Solo-viljelylaatikko Istutus 20.3.2012 Sadonkorjuuviikot 15-26 Kalkkia lisättiin sammalille pintaan Jäähdytys ja tekovalotus lopetettiin viikolla 23 Raivaus 25. 6.2012 • Koejäsenet 1 Vihanneslevy verranne 2 Ruskorahkasammal 15 kg laatikko-1 3 Sekasammal Metla 15 kg laatikko-1 Kurkku 2 2012 valuman pH 7 6 Valuman pH 5 4 3 Vihanneslevy S. fuscum 2 1 0 Sekasammal Metla Kurkku 2 2012 kokonaissato viikkosato kertymä 10 70 9 7 6 Koejäsen 1 5 Koejäsen 2 Koejäsen 3 4 3 Kokonaissatokertymä kg/neliömetri 8 Kokonaisviikkosato kg/neliömetri 62,3a 57,4b 55,6b 60 50 40 Koejäsen 1 Koejäsen 2 30 Koejäsen 3 20 2 10 1 0 0 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 Kurkkualustan uudelleenkäyttö • • • • • • • • Lajike Annica, taimikasvatus Grodan-kivivillakuutio Tekovaloa enintään 20 h/vrk , 140 W m-2, 150 mikromol s-1m-2 Kekkilä Solo-viljelylaatikko Istutus 20.3.2012 Sadonkorjuuviikot 15-26 Kalkkia lisättiin sammalille Jäähdytys ja tekovalotus lopetettiin viikolla 23 Raivaus 27.6.2012 • Koejäsenet 4 Käytetty Vihanneslevy verranne 5 Käytetty ruskorahkasammal 10 kg laatikko-1 6 Käytetty sekasammal Metla 10 kg laatikko-1 Vanha alusta 2012 kokonaissato viikkosato kertymä 8 70 60 6 5 Koejäsen 4 4 Koejäsen 5 Koejäsen 6 3 2 Kokonaissatokertymä kg/neliömetri Kokonaisviikkosatokg/neliömetri 7 50 60,2a 55,4b 52,6b 40 Koejäsen 4 Koejäsen 5 30 Koejäsen 6 20 10 1 0 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 0 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 Kanelihomeen kasvun testaus sammalessa • Maalis-toukokuussa 2012 • Koejäsenet • 1 Turve 100 % • 2 Turve 90 % + Sekasammal Metla 10 % • 3 Turve 75 % + Sekasammal Metla 25 % • 4 Turve 50 % + Sekasammal Metla 50 % • 5 Sekasammal Metla 100 % • Alustat saastutettiin kanelihomeen (Plicaria fulva) itiöillä • Astiat peitettiin muovilla ja pidettiin kosteina lannoiteliuoskasteluilla • Arvioitiin rihmaston kasvua astian pinnalla Sammalen fungistaattisuustesti • Kesä-heinäkuussa 2012 • Testikasvi kukkakaali • Alustat • 1 Turve 100 % • 2 Turve 90 % + Sekasammal Metla 10 % • 3 Turve 75 % + Sekasammal Metla 25 % • 4 Turve 50 % + Sekasammal Metla 50 % • 5 Sekasammal Metla 100 % • Siemenet saastutettiin testisienillä Alternaria brassicicola , Rhizoctonia solani Sammalesta uusi kasvualusta: tosiasioita ja unelmia • Täydellisesti uusiutuva ja kierrätettävä alusta • Raaka-aine suon pinnasta, sadonkorjuuväli 30 v., ei ympäristöongelmia, 300 ha sadonkorjuu = 1 000 000 m3 sammalta • Suomi Länsi-Euroopan maista ainoa, jolla riittävä tuotantopotentiaali: suopotentiaali 700 000 ha • Kasvualustaominaisuudet hyvät muihin tunnettuihin alustoihin verrattuna • Markkinapotentiaali ”käsittämättön” oikein tuotteistettuna: kurkun, tomaatin, paprikan taimiruukkuja 500-600 milj. kpl/v, kivivillan korvaajana viljelysäkeissä ylivoimainen, ruukkuvihannesten taimet, pistokkaiden ja solukkotaimien juurrutus, orkideat, viherkatot, jne 15.3.2013 27
© Copyright 2024