tuulivoimahanke – ympäristöselvitys
Päivämäärä 9.2.2012 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN (RAASEPORI) TUULIVOIMAHANKE – YMPÄRISTÖSELVITYS ILMATAR RAASEPORI OY TUULIVOIMAHANKE – YMPÄRISTÖSELVITYS Tarkastaja 9.2.2012 Dennis Söderholm, Kirsi Lehtinen, Arttu Ruhanen, Sampo Ahonen, Raino Kukkonen Raino Kukkonen Kuvaus Ympäristöselvitys Viite 82139678 Päivämäärä Laatija Ramboll Gallen-Kallelankatu 8 28100 PORI P +358 20 755 7010 F +358 20 755 7011 www.ramboll.fi TUULIVOIMAHANKE – YMPÄRISTÖSELVITYS Ilmatar Raasepori Oy TUULIVOIMAHANKE – YMPÄRISTÖSELVITYS SISÄLTÖ 1. 1.1 1.2 1.2.1 1.2.2 2. 2.1 2.2 2.3 3. 3.1 3.1.1 3.1.2 3.1.3 3.1.4 3.2 3.3 3.4 3.5 3.5.1 3.5.2 3.5.3 3.6 3.6.1 3.6.2 3.6.3 4. 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 4.5.1 4.5.2 4.5.3 4.5.4 5. Johdanto Selvityksen lähtökohta Selvityksen laatiminen Voimaloiden sijoituspaikkasuunnittelu Maastokäynti Hankkeen kuvaus Sijainti Tuulivoimalan rakenne Rakennus- ja huoltotiet sekä kenttäalueet Ympäristön nykytila Kaavat ja maankäyttö Nykyinen maankäyttö Maakuntakaava Yleiskaava Asema- tai ranta-asemakaavat Liikenne Maanomistus Vireillä olevat muut hankkeet Maisema ja kulttuuriympäristö Maisema Arvokkaat kulttuuri- ja maisema-alueet Muinaisjäännökset Luonnonympäristö Suojeltujen, uhanalaisten ja muiden arvokkaiden lajien esiintyminen Natura-alueet ja muut luonnonsuojelualueet Maastokäynnin tulokset Hankkeen ympäristövaikutukseT Vaikutukset kaavoitukseen ja maankäyttöön Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Luonnonympäristö Melu Varjostusvaikutukset Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Tuulivoimaloiden varjostusvaikutukset Haitallisten vaikutusten vähentäminen ja lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Lähteet LIITTEET LIITE 1 Sijoituspaikkasuunnitelma LIITE 2 Varjostusmallinnus LIITE 3 Havainnekuvat Ilmatar Raasepori Oy 1 1 1 2 2 3 3 4 4 5 5 5 6 7 8 8 9 9 9 9 9 10 11 11 11 13 15 15 15 17 17 17 17 18 18 18 19 1-1 1. JOHDANTO 1.1 Selvityksen lähtökohta Tämä ympäristöselvitys koskee Ilmatar Raasepori Oy:n Raaseporin Gumbölebergetin tuulivoimahanketta. Selvityksessä tarkastellaan mahdollisuuksia rakentaa viisi tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimahanke kantatie 52 itäpuolelle Tenholan luoteispuolelle. Alustavasti suunniteltujen tuulivoimaloiden yksikköteho on noin 2 MW. Putkirakenteisten tuulivoimaloiden tornien napakorkeus on noin 100 metriä maan pinnasta. Roottorin halkaisija on noin 90–100 metriä. Selvitykseen kuuluvat alustavat tuulivoimaloiden paikat ja tiestön sisältävä sijoitussuunnitelma, joka perustuu erilliseen tuulisuus- ja tuotantoarviointiin sekä alustavaan maastokäyntitarkasteluun hankealueella. Ympäristöselvitys perustuu ympäristön nykytilasta olemassa olevaan tietoon, minkä lisäksi suunnittelualueella on tehty alustava maastokäynti. Maastokäynnin ensisijaisena tarkoituksena oli selvittää, onko alueella sellaisia ympäristöarvoja, jotka selvästi estäisivät hankkeen rakentamisen ja mitä alueita tulisi välttää tuulivoimaloiden sijoittamisessa. Selvityksen laatimisajankohdasta ja yleispiirteisyydestä johtuen luontoselvitystä on tarpeen täydentää ennen voimaloiden ja tiestön lopullista sijoituspäätöstä. Lisäksi on laadittu erikseen raportoitu meluselvitys. Raaseporin Gumbölebergetin tuulivoimahanke on osa Ilmatar Raasepori Oy:n tavoitetta kehittää kasvihuonekaasupäästövähennyksiin tähtäävää tuulivoimatuotantoa Suomessa. Yhtiön tavoitteena on, että voimalat olisivat tuotannossa vuonna 2012. Tähän selvitykseen on koottu hankealuetta ja sen ympäristöä koskevat perustiedot sekä tiedot tuulivoimalan aiheuttamista ympäristövaikutuksista. 1.2 Selvityksen laatiminen Selvitykset tehtiin kokoamalla hankealueita koskeva olemassa oleva aineisto ja täydentämällä sitä alustavalla maastokäynnillä. Hankealueelta ja sen ympäristöstä tarkasteltiin seuraavia maankäyttö- ja ympäristötekijöitä: Nykyinen vakituinen ja vapaa-ajan asutus (Maanmittauslaitoksen maastotietokanta) Kaavat ja kaavoitustilanne Natura-alueet Yksityiset luonnonsuojelualueet Luonnonsuojelulain 29 §:n mukaiset rajauspäätökset Luonnonsuojeluohjelmiin ja -strategioihin kuuluvat alueet Metsälain 10 §:n mukaiset kohteet Vesilain mukaiset vesiluontotyypit ja luonnontilaiset uomat Uhanalaisten eliölajien tiedossa olevat elinympäristöt Arvokkaat kallioalueet Pohjavesialueet Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet Arvokkaat perinnemaisema-alueet Kiinteät muinaisjäännökset Ilmatar Raasepori Oy 1-2 1.2.1 Voimaloiden sijoituspaikkasuunnittelu Olemassa olevat ympäristötiedot koottiin paikkatietoaineistoksi. Paikkatietoaineiston perusteella laadittiin bufferianalyysi, jossa asutuksen ja tiestön osalta kohteiden ympärille laskettiin sijoittamista rajoittavat vyöhykkeet. Asutuksen osalta analyysissä käytettiin 500 ja 700 metrin vyöhykettä kiinteistörajojen osalta 60 metrin vyöhykettä tiestön osalta 250 metrin vyöhykettä. Lisäksi huomioitiin luonnonsuojelualueet, arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöt ja rekisterissä olevat muinaisjäännökset Laadittua alustavaa aluerajausta käytettiin tuulisuusmallinnukseen perustuvan voimaloiden sijoituspaikkaoptimoinnin lähtökohtana. Optimoinnin on tehnyt Numerola Oy. Voimaloiden sijoituspaikkoja on sen jälkeen tarkistettu ympäristö-, maankäyttö- ja teknis-taloudellisilla perusteilla Ilmatar Raasepori Oy:n ja konsulttien yhteistyönä. 1.2.2 Maastokäynti Maastokäynnit hankealueelle toteutettiin myöhäissyksyllä 2011 (FM, luonnonmaantieteilijä Kirsi Lehtinen). Maastokäynnit kohdennettiin alueille, jotka lähtöaineiston ja laadittujen bufferianalyysien puolesta soveltuvat lähtökohtaisesti tuulivoimaloiden sijoitusalueiksi. Maastokäyntien suunnittelussa hyödynnettiin perus- ja ilmakuvatarkastelua. Mahdollisilla sijoitusalueilla tarkasteltiin vuodenajan sallimissa puitteissa arvokkaiden luontotyyppien ja muiden huomionarvoisten luontokohteiden esiintymistä. Maastokäyntien havaintojen perusteella pyrittiin tunnistamaan ne alueet, joita luontoarvojen tai muiden ympäristöseikkojen johdosta eivät sovellu tuulivoimaloiden sijoituspaikoiksi. Maastokäyntien aikana havaitut arvokkaat ympäristöalueet ja -kohteet rajattiin ja tallennettiin paikkatietoaineistoon. Ilmatar Raasepori Oy 1-3 2. HANKKEEN KUVAUS 2.1 Sijainti Hankealue sijaitsee Raaseporin kaupungissa kantatie 52 itäpuolella Tenholan taajamasta luoteeseen. Etäisyys sekä Tammisaaren että Perniön taajamiin on noin 15 kilometriä. Salon keskustaan on matkaa noin 35 kilometriä. Kuva 1 Hankealueen sijainti. Ilmatar Raasepori Oy 1-4 2.2 Tuulivoimalan rakenne Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, 3-lapaisesta roottorista ja konehuoneesta. Tuulivoimalan tornin valmistukseen voidaan käyttää erilaisia rakennustekniikoita. Gumbölebergetin alueella suunniteltujen putkirakenteisten tuulivoimaloiden torni voidaan toteuttaa teräsrakenteisena, betonirakenteisena tai betonin ja teräksen yhdistelmänä, nk. hybridirakenteena. Suunniteltujen tuulivoimaloiden tornien napakorkeus on noin 100 metriä ja roottorin halkaisija on noin 90–100 metriä. Kuva 2 Esimerkkikuva putkitornirakenteisesta tuulivoimalasta. 2.3 Rakennus- ja huoltotiet sekä kenttäalueet Tuulivoimaloiden rakentamis- ja toiminnanaikaisia tehtäviä varten tarvitaan huoltoteitä. Rakennettavat huoltotiet ovat sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä. Metsäisessä maastossa tielinjauksien alueilta kaadetaan puustoa noin 12-15 metrin leveydeltä reunaluiskien ja työkoneiden tarvitseman tilan vuoksi. Raivattava alue saattaa kaarteissa olla kaksinkertainen erikoispitkien kuljetuksien (siivet, tornin osa) vaatiman tilan johdosta. Huoltoteiden lisäksi jokaisen tuulivoimalan yhteyteen rakennetaan enintään noin 0,5 hehtaarin laajuinen kokoamis- ja työskentelyalue. Huoltotiet ja kenttäalueet raivataan kasvillisuudesta ja tasoitetaan. Kallioisilla alueilla pohjaa tasataan louhimalla ja louhetäytöillä riittävän tasauksen saavuttamiseksi. Pehmeiköillä maa-aines korvataan kantavalla materiaalilla. Rakentamistoimien jälkeen kenttäalueet maisemoidaan lukuun ottamatta toiminnan aikaisiin huoltotoimenpiteisiin varattavaa aluetta. Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden sijoitussuunnitelma on esitetty myös liitteessä 1. Kuva 3 Tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelma. Ilmatar Raasepori Oy 1-5 3. YMPÄRISTÖN NYKYTILA 3.1 Kaavat ja maankäyttö 3.1.1 Nykyinen maankäyttö Hankealueen pinta-ala on noin 213 hehtaaria ja se on metsätalouskäytössä. Hankealue rajautuu eteläosastaan kantatie 52:een, jolta liittyy alueelle kaksi haaroittuvaa metsäautotietä. Alueen pohjoisosaa halkoo Fingrid Oyj:n Tenhola-Kemiö 110 kV voimajohto ja alueen lounaisosassa sijaitsee linkkimasto. Hankealue rajautuu maa- ja metsätalousalueisiin. Kantatien molemmin puolin levittäytyy laaja Finskbyyhyn ja Svenskbyyhyn jatkuva peltoaukea, jonka keskellä virtaa Svenskbybäckenin uoma. Hankealueen kaakkoispuolella kantatien kupeessa on Tenholan riistanhoitoyhdistyksen ampumarata-alue. Hankealueella ei ole vakituisia asuinrakennuksia tai lomarakennuksia. Lähimmät vakituiset asuinrakennukset sijaitsevat nauhamaisesti kantatien ja siitä pistoina lähtevien teiden varsilla noin 500-1 000 metrin etäisyydellä tuulivoimaloista. Loma-asutus on keskittynyt yksittäisiä kantatien läheisyydessä sijaitsevia lomarakennuksia lukuun ottamatta ranta-alueille, mm. Greterbyvikeniin. Kuva 4 Lähialueen asuin- ja lomarakennukset. Ilmatar Raasepori Oy 1-6 3.1.2 Maakuntakaava Hankealue sijoittuu ympäristöministeriössä 8.11.2006 vahvistetun Uudenmaan maakuntakaavan alueelle. Kaava on saanut lainvoiman KHO:n päätöksellä 15.8.2007. Tuulivoimalat sijoittuvat maakuntakaavan merkinnöittä jätetylle alueelle. Kantatietä seuraava Suuri rantatie sekä Svenskbybäckenia ympäröivät laajat viljelysalueet on merkitty kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta merkittäviksi. Merkintöjen suunnittelumääräyksenä todetaan: ”Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot.” Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa (YM vahvistanut 22.6.2010) käsitellään muun muassa energiahuoltoa sekä laajoja yhtenäisiä metsätalousalueita osana viheraluejärjestelmää. Gumbölerbergetin alue sijoittuu vaihemaakuntakaavassa metsätalousvaltaiselle alueelle, joka on laaja ja yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä alue (MLY). MLY-alueita käytetään pääasiallisen käyttötarkoituksen lisäksi myös muihin tarkoituksiin,,kuten maanviljelyyn, hajaasutusluonteiseen rakentamiseen ja loma-asumiseen. Metsien hoitaminen ja käyttäminen alueella perustuu metsälain säädöksiin. Merkinnän suunnittelumääräyksenä todetaan: ”Alueen suunnittelussa on turvattava metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toiminta- ja kehittämisedellytykset. Alueen säilyminen yhtenäisenä on turvattava välttämällä alueen pirstomista muulla maankäytöllä siten, että syntyy alueen kokoon nähden vaikutuksiltaan laaja-alaisia, pysyviä tai pitkäkestoisia liikkumisesteitä. MLY-alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa vaikutusten arvioinnin perusteella yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta tarpeellisia paikallisia väyliä ja yhdyskuntateknisen huollon laitteita ja rakenteita. Välttämättömien väylien suunnittelussa on turvattava ekologisten yhteyksien mahdollisimman esteetön ja turvallinen jatkuminen.” Uudenmaan liitolla on vireillä maakuntakaavan uudistaminen. Maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä kesällä 2011. Tavoitteen mukaan maakuntakaavaehdotus valmistuu keväällä 2012. Kaavan pääpaino on yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä sekä liikenteeseen liittyvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä. Lisäksi kaavassa käsitellään kaupan palveluverkkoa, sekä kylä- ja hajarakentamista. Uudenmaan lainvoimaisissa maakuntakaavoissa ei ole käsitelty tuulivoima-alueita. Ilmatar Raasepori Oy 1-7 Kuva 5 Ote Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan yhdistelmästä. Uudenmaan liitto on mukana Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueessa, jonka aluetta koskeva tuulivoimaesiselvitys valmistui 2010. Esiselvityksen tarkoituksena oli paikallistaa potentiaalisia maakunnallisesti merkittäviä tuulivoimapuistojen sijoituspaikkoja. Maakuntakaavojen MLY -alueiden soveltuvuutta tuulivoimatuotantoon ei selvityksessä ole otettu kantaa. 3.1.3 Yleiskaava Hankealueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Raaseporin kaupunki on käynnistämässä Läntisen saariston rantayleiskaavan, Bromarv-Padva, laatimisen. Rantaosayleiskaavan suunnittelualue sijaitsee arvioitavan tuulivoimahankkeen länsipuolella. Kuva 6 Läntisen saariston rantayleiskaavahankkeen alue (7650). Ilmatar Raasepori Oy 1-8 3.1.4 Asema- tai ranta-asemakaavat Alueella ei ole voimassa ranta-asema- tai asemakaavaa. Puontpyölinjärvi-Frankböleträsketin ranta-alueille ja tuntumaan on maanomistajan toimesta vireillä Frankbölen ranta-asemakaavan laatiminen. Etäisyys tuulivoima-alueelta ranta-kaava-alueelle on yli kaksi kilometriä. Rantaasemakaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on suunnitella alueelle loma- ja vapaaajanpalvelujen alueita ja matkailupalvelujen alueita myös rantavyöhykkeen taaempiin osiin. Frankbölen tila sijoittuu alustavasti kokonaan laadittavan ranta-asemakaavan alueeseen. Kaavan vireille tulosta on kuulutettu 03.08.2011 Kuva 3-7. Laadittavaan ranta-asemakaavaan alustavasti kokonaan sisältyvä Frankbölen tila (Frankbölen ranta-asemakaava, OAS 2011). 3.2 Liikenne Hankealue rajautuu etelälaidaltaan kantatie 52:een (Tammisaari–Salo). Hankealueen läpi kulkee myös yksityisiä metsäautoteitä. Kuva 8 Hankealueen ympäristön tiestö luokiteltuna. Ilmatar Raasepori Oy 1-9 3.3 Maanomistus Hankealue on yksityisen maanomistajan omistuksessa. Lähialueella sijaitsevat kiinteistöt ovat sekä isoja metsäkiinteistöjä, että pienempiä mökki- ja asuinkiinteistöjä. Ilmatar Raasepori Oy on tehnyt tarvittavat maanvuokrausta koskevat esisopimukset maanomistajan kanssa. 3.4 Vireillä olevat muut hankkeet TuuliWatti Oy suunnittelee 12 tuulivoimalaa käsittävän tuulivoimapuiston rakentamista noin kahden kilometrin päähän Salon kaupungin Näsen kartanon alueelle. Hankkeen YVA-menettely päättyy keväällä 2012. Salon kaupunkisuunnittelulautakunta on 22.11.2011 hyväksynyt tuulivoimaaluetta koskevan osayleiskaavaluonnoksen asetettavaksi nähtäville. Kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen aineistot ovat nähtävillä 1.2. – 16.3.2012. 3.5 Maisema ja kulttuuriympäristö 3.5.1 Maisema Hankealue sijoittuu maisemamaakuntajaossa Lounaismaan ja Eteläisen rantamaan vaihettumisvyöhykkeelle. Gumbölebergetin alueen ja ympäristön maiseman peruselementin muodostaa pohjois-eteläsuuntainen Svenskbybäckenin jokiuoma peltoalueineen ja ympärillä kumpuilevat metsäiset ja paikoin paljaslakiset kallioselänteet. Peltoalueen eteläosa kääntyy kapean mäkien välisen solan kautta itään ja päättyy hankealueen eteläpuolella. Asutus on keskittynyt erityisesti peltoalueen länsireunan Koskentien ja Trolshovdantien varrelle sekä hankealueen kohdalla perinteisen tieyhteyden varrelle. Peltoalue rajautuu pääosin metsiin ja rakentaminen pellolle tai reunavyöhykkeelle on vähäistä. Maisema-alueen reunalla sijaitsee muutamia perinteisiä maatilakeskuksia kuten Västänkärr ja Olsböle sekä hankealueen pohjoispuolella perinteisen asutuksen muodostamat Svenskbyn ja Finbyn asutuskeskittymät. Maisema-alueen poikki kulkee kantatie 52, jolta avautuu näkymät maisema-alueen molempiin suuntiin. Gumböleberget muodostaa pohjoisesta lähestyttäessä tien selvän maisemallisen maastokohdan, johon tien kaarre tukeutuu. Kuva 9 Näkymä kantatieltä hankealueelle päin kohti etelää ja näkymä Finbyn kyläasutukseen. 3.5.2 Arvokkaat kulttuuri- ja maisema-alueet Hankealueen länsipuolella sijaitsevat laajat peltoalueet ympäristöineen lukeutuvat valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennetun kulttuuriympäristön kohteisiin (RKY 2009). Västankärrin kartano sijaitsee Trollshovdantien ja Magasinbergetin eteläpuolella ja Olsbölen kartano puolestaan kantatien (Suuren Rantatien) varrella. Suuri Rantatie on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys. Museoviraston aiemmassa inventoinnissa (RKY 1993) kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta arvokkaan alueen rajaus oli nykyistä huomattavasti laajempi seuraten jokilaaksoa Svenskbyn ja Finbyn pohjoispuolelle asti. Alue on osoitettu Uudenmaan maakuntakaavassa kulttuuriarvoiltaan merkittäväksi alueeksi. Valtakunnallisesti arvokkaiden rakennetun kulttuuriympäristöjen luettelon päivityksen myötä maakuntakaavassa rajattua aluetta voidaan pitää maakunnallisella tasolla arvokkaana alueena. Ilmatar Raasepori Oy 1-10 Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja perinnemaisema-alueita. Lähimmät alueet sijaitsevat Sillbölessä ja Bergbyssä. Kuva 10 Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY2009) (Museovirasto). 3.5.3 Muinaisjäännökset Rekisteritietojen mukaan hankealueella ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä. Lähimmät muinaisjäännökset sijoittuvat Hällsbykullenin alueelle ja Gretarbyfjärdenin rannoille noin kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Ilmatar Raasepori Oy 1-11 3.6 Luonnonympäristö 3.6.1 Suojeltujen, uhanalaisten ja muiden arvokkaiden lajien esiintyminen Hankealueen pohjoisosassa Storträsketillä on havaittu vuonna 1999 elinvoimainen (LC) kuikka (Suomen ympäristökeskus 2011). Alueella on ollut todennäköinen reviiri, mutta ei poikastuottoa. Lisäksi hankealueen pohjoispuolella Gumbölentien varressa on vuonna 2003 havaittu vaarantuneen (VU), luontodirektiivin liitteiden II ja IV(a) lajin, liito-oravan jätöksiä. Maastokäynnillä ei tehty havaintoja uhanalaisista eliölajeista. Gumbölebergetin pohjoispuolisilla rinteillä on liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä, varttunutta sekapuukuusikkoa. Maastokäynnin ajankohta ei ollut sovelias papanahavaintojen tekemiseen. 3.6.2 Natura-alueet ja muut luonnonsuojelualueet Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura-alueita. Lähin Natura-alue, lähes kolmen kilometrin etäisyydellä Gumbölebergetistä sijaitseva Kiimasuo, kuuluu Pohjan–Kiskon järvialueeseen (FI0100029, SCI). Kiimasuo on soidensuojeluohjelman alue (Kiimasuo SSO010014) ja se on suojeltu pääosin yksityisenä suojelualueena (YSA202843 ja YSA203910). Runsaan neljän kilometrin etäisyydellä ylänköalueella sijaitseva osuus kuuluu rantojensuojeluohjelmaan (RSO010007) ja se on pääosin suojeltu perustamalla yksityisiä suojelualueita (YSA013677, YSA014136 ja YSA205353). Kiskonjokivesistö (FI0200083, SPA/SCI) sijaitsee runsaan viiden kilometrin etäisyydellä hankealueen pohjoispuolella. Saarenjärven ja Vähäjärven järvilaajentumat kuuluvat lintuvesien suojeluohjelmaan (LVO010037) ja ne on suojeltu yksityisinä suojelualueina (YSA203048, YSA203460). Myös Latokartanonkoski kuuluu yksityisiin suojelualueisiin (YSA205453). Osin Lindövikenin rannalla sijaitseva moniosainen Tapelsåsen–Lindöviken–Heimlax -Natura-alue (FI0100002, SCI) sijaitsee runsaan kuuden kilometrin etäisyydellä hankealueen lounaispuolella. Sattala Malmin alue kuuluu harjujensuojeluohjelmaan (HSO010020) ja Heimlax lintuvesien suojeluohjelmaan (LVO010036). Alueella on lukuisia yksityisiä suojelualueita. Osa Knopön saaresta kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan (LHO010122) ja se on suojeltu lehtojensuojelualueena (LHA010010). Noin neljä kilometriä hankealueesta etelään sijaitsee lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva Gennarbyvikenin perä (LVO010035). Alueella on perustettu yksityinen luonnonsuojelualue (YSA203511). Ilmatar Raasepori Oy 1-12 Kuva 11 Natura- ja muut luonnonsuojelualueet sekä luonnonsuojeluohjelmiin ja –strategioihin kuuluvat alueet hankealueen ympäristössä (OIVA-paikkatietopalvelu). Ilmatar Raasepori Oy 1-13 3.6.3 Maastokäynnin tulokset Gumböleberget on noin tasolle +70-80 metriä mpy kohoava kalliomäki, jonka lakialueilla on laajoja kalliopaljastumia. Kallioalue rajautuu pohjoisessa Storträsketiin suo- ja kalliorantaiseen vesistöön. Maaston painanteessa sijaitseva Småträskenin lampi on ojitusten ympäröimä. Pintavedet kerääntyvät maaston painanteiden metsäojiin. Alueen soistumat ovat ojitettuja lukuun ottamatta Gumbölebergetin lakialueiden painanteiden luonnontilaisia isovarpurämeitä. Gumbölebergetin lakialueella kasvaa luonnontilaista kuivan ja karukkokankaan kalliomännikköä. Alue on mahdollinen metsälain 10 §:n mukainen arvokas elinympäristö. Muilla maaston lakialueilla kasvaa kuivahkon kankaan kasvatusmetsiä, jotka vaihettuvat painanteiden tuoreen kankaan kuusikoihin. Myös Gumbölerbergetin pohjois- ja länsirinteillä kasvaa varttunutta tuoreen kankaan kuusikkoa. Alueen itä- ja eteläosassa on tehty runsaasti metsänhoitotoimenpiteitä ja metsien ikärakenne vaihtelee taimikkovaiheen metsistä nuoriin metsiin. Småträskenin lounaispuolella ja Kvarnskärretin alueella on laajat metsänuudistusalueet. 110 kV voimajohdon alueella Storträsketin rannalla sijaitsee hiidenkirnu. Kuva 12 Maastokäynnin yhteydessä havaitut arvokkaat luontokohteet. Ilmatar Raasepori Oy 1-14 Kuva 13 Gumbölebergetin luonnontilaista kalliomännikköä Kuva 14 Näkymä hankekiinteistön itäosaan, jossa on tehty laajoja metsänuudistuksia Kuva 15 Alueelle tyypillistä kuivahkon kankaan varttunutta mäntymetsää Ilmatar Raasepori Oy 1-15 4. HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4.1 Vaikutukset kaavoitukseen ja maankäyttöön Tuulivoimalat sijaitsevat paikoilla, joissa ei ole lainvoimaista yleis- tai asemakaavaa. Tuulivoimalat eivät sijaitse myöskään vireillä olevien yleis- ja asemakaavojen alueilla. Tuulivoima-alueelle kulku tapahtuu suoraan kantatieltä. Hankkeen rakentamisen aiheuttamat häiriöt ja liikenne hankealueella tapahtuvat etäällä asutusalueista ja muusta maankäytöstä, minkä johdosta rakentaminen ei aiheuta erityisiä vaikutuksia lähiympäristön maankäyttöön. Tuulivoimaloiden rakentamisaikana liikkuminen tuulivoimalan rakennustyömaalla on turvallisuussyistä kiellettyä. Tuulivoimapuiston alue säilyy pääosin nykyisessä käytössään metsätalousalueena, jossa metsän monikäyttömuodot, kuten ulkoilu, luonnontuotteiden keräily ja metsästys ovat mahdollisia jatkossakin. Tuulivoimaloiden pysyviksi huoltoaloiksi tarvittavat kenttäalueet ja huoltotiet poistuvat metsätalouskäytöstä. Uusia tieyhteyksiä voidaan käyttää metsätalouden harjoittamiseen liittyvässä liikkumisessa ja kuljetuksissa. Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää rakennusluvan, joka voidaan myöntää esimerkiksi suunnittelutarveratkaisun perusteella. 4.2 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimalat muodostavat maisemassa erottuvat uudet rakenteet, joiden teoreettinen näkyvyysalue avoimessa maastossa suotuisissa sääolosuhteissa ulottuu jopa yli 20 km etäisyydelle. Gumbölebergetin olosuhteissa näkyvyyttä rajoittavat eniten maaston metsäisyys ja korkeusvaihtelut, jotka rajoittavat näköyhteyden säilymistä tuulivoimaloihin. Gumbölebergetin tuulivoimaloiden vaikutukset kohdistuvat voimaloiden sijoittumisesta johtuen ennen kaikkea länsipuolen avoimelle maatalousmaisema-alueelle. Tuulivoimalat eivät sijoitu kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta arvokkaalle peltoalueelle eivätkä arvokkaisiin rakennuskulttuurikohteisiin. Tuulivoimalat näkyvät maisemassa selvästi kantatieltä pohjoisesta lähestyttäessä, mutta eivät riko maisema-alueen maisemakuvaa. Finbyn asutuksen maisema avautuu länteen. Etelässä sijaitsevat tuulivoimalat eivät vaikuta sieltä avautuviin näkymiin, eivätkä voimalat sijoitu myöskään kyseisen asutuksen taustamaisemaan. Västankärrin arvokas rakennuskulttuuriympäristö avautuu maisemallisesti kaakkoon eivätkä voimalat sijoitu tämän ympäristön maisemaan. Olsbölen kumpareella sijaitseva rakennusryhmä muodostaa osin suljetun ryhmän, jolta näkymiä ulos rajaavat myös reuna-alueen puut. Olsbölen tilalta ei avaudu pitkiä näkymiä voimaloiden suuntaan, vaan läheinen selännealueen puustoinen reuna peittää tuulivoima-alueen näkyvyyttä. Tuulivoimaloiden maisemavaikutusten havainnollistamiseksi on laadittu tuulivoimaloista maastomallinnukseen perustuvat havainnekuvat. Maastomallia apuna käyttäen tuulivoimaloiden paikat, korkeus ja mittasuhteet on pyritty esittämään mahdollisimman todenmukaisina. Havainnekuvien tarkastelupisteet on esitetty kuvassa 16 ja kuvasovitteet liitteessä 3. Koskentie seurailee viljelymaiseman länsireunaa sijoittuen kuitenkin pääosin metsän sisään, eikä tieltä avaudu yksittäisiä kohtia lukuun ottamatta näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Kuva 1 esittää tuulivoimaloiden maisemavaikutusta Östergårdin tilan tienoilla. Voimalat kohoavat metsän rajaaman kumpuilevan viljelymaiseman takana, mutta pitkänomaisen maisematilan avaruu- Ilmatar Raasepori Oy 1-16 desta ja mittakaavasta johtuen tuulivoimalat eivät hallitse maisemaa. Tuulivoimalat eivät myöskään riko maiseman elementtejä eivätkä pellon ja metsän reunavyöhykettä. Svenskbystä Finbyhyn johtavalta tieltä avautuu näkymät peltoalueella kumpaankin suuntaan. Tuulivoimalat näkyvät maisemassa etäällä ja katselupisteestä riippuen näkymää rajoittaa peltoalueen keskellä sijaitseva puustoinen matala kumpare. Tuulivoimalat sijoittuvat sivuun sekä Finbyn lähimaiseman katselusuuntien että kulttuurimaiseman pääkatselusuunnasta. Tuulivoimalat eivät riko maiseman elementtejä eivätkä sijoitu pellon ja metsän reunavyöhykkeelle. (Havainnekuva 2) Kuva 16. Havainnekuvien katselupaikat. Ilmatar Raasepori Oy 1-17 4.3 Luonnonympäristö Alustavan maastokäynnin havaintojen perusteella Gumbölebergetin luontoarvoista huomionarvoisimpia ovat lakialueen puustoltaan luonnontilainen kalliomännikkö sekä painanteiden luonnontilaiset isovarpurämealueet. Näihin kohteisiin ei tuulivoimaloiden tai huoltoteiden sijoitussuunnitelmassa kohdistu merkittäviä rakennustoimia. Rakennustoimia ei myöskään kohdisteta nykyisellä 110 kV voimajohtoalueella sijaitsevalle hiidenkirnun alueelle. Syksyllä hankealueelle laadittu esiselvitys antaa yleiskuvan alueen luonnonolosuhteista. Rakentamisalueiden tarkemmat kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset toteutetaan kevään ja kesän 2012 aikana tehtävillä maastokäynneillä. Lisäksi havainnoidaan liito-oravan esiintymistä rakentamisalueilla ja niiden läheisyydessä. Luontotyyppikuvausten lisäksi hankealueella toteutetaan linnuston muutonseuranta keväällä 2012 alueen kautta mahdollisesti muuttavien vesilintujen havaitsemiseksi. Seurannan ajoittamisessa ja toteutuksessa hyödynnetään Salon ja Raaseporin rajalla sijaitsevan Näsen kartanon tuulivoimahankkeessa laadittua linnustoselvitystä ja sen tuloksia. 4.4 Melu Gumbölebergetin tuulivoimahankkeesta on Ramboll Finland Oy laatinut erillisen meluselvityksen. 4.5 Varjostusvaikutukset Toiminnassa olevat tuulivoimalat voivat aiheuttaa liikkuvaa varjostusta lähiympäristöönsä, kun auringon säteet suuntautuvat tuulivoimalan lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen. Varjostuksen voimakkuus ja määrä ovat säästä ja etäisyydestä riippuvaisia. Varjostusta ei esiinny kun aurinko on pilvessä tai kun tuulivoimala ei ole käynnissä. Pisimmälle varjo ulottuu aamulla ja illalla, kun aurinko on matalalla. Kun aurinko laskee riittävän matalalle, yhtenäistä varjoa ei enää muodostu. Tämä johtuu siitä, että valonsäteet joutuvat kulkemaan pitemmän matkan ilmakehän läpi, jolloin säteily hajaantuu. Ilmiön häiritsevyyteen ja kokemiseen vaikuttaa se, asutaanko tai oleillaanko kohteessa (katselupisteessä) vuorokaudenaikoina, jolloin ilmiötä voi esiintyä ja onko kyseessä asunto- tai lomaasunto, toimitila tai tehdasalue. Olemassa olevien tuulivoimaloiden läheisyydessä asuvien ihmisten on todettu kokevan varjostusilmiön hyvin eri tavoin. Jotkut voivat suhtautua siihen haittana, mutta useimpien mielestä se ei heitä häiritse. Esim. Ruotsin Gotlannissa haastateltiin lähes sataa tuulivoimalaitosalueiden lähellä asuvaa ihmistä, ja heistä 6 % koki varjostusilmiöstä aiheutuvan heille häiriötä, toisin sanoen 94 %:n mielestä haittaa ei aiheudu. 4.5.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Tuulivoimaloiden ympäristöönsä aiheuttaman varjostusvaikutuksen esiintymisalue ja esiintymistiheys laskettiin EMD WindPRO 2.7 -ohjelmalla. Laskelmat tehtiin Wind PRO -ohjelman SHADOW moduulilla, joka laskee kuinka usein ja minkälaisina jaksoina tietty kohde on tuulivoimaloiden luoman varjostuksen alaisena. Katselupisteeseen kohdistuvan mahdollisen varjostusvaikutuksen lisäksi laskentamallilla voidaan tuottaa ns. samanarvonkäyräkartta varjostusvaikutuksen esiintymisalueesta. Se kuvaa varjostusvaikutuksen suuruutta missä tahansa tarkastelualueella. Laskenta suoritettiin Real case –laskelmana, joka huomioi tuulivoimaloiden maantieteellisen sijainnin ja maaston korkeustietojen lisäksi paikallisen säätilanteen sekä tuulivoimalan roottorin todellisen liikkumisen. Korkeustietoina laskennassa käytettiin Maastotietokannan käyräaineistoa, jonka käyräväli oli viisi metriä. Säähavaintotietoina käytettiin Ilmatieteenlaitoksen meteorologisia havaintotietoja, jotka kattavat tuulensuunta- ja auringonpaisteisuustiedot vuosien 1971-2000 ajalta. Tiedot on mitattu Jokioisten observatorion sääasemalta noin 100 kilometrin päästä suunnitelluista tuulivoimaloista. Voimaloiden roottorin oletettiin liikkuvan noin 80 % vuoden tunneista. Vuosittain tämä tarkoittaa runsasta 7 000 tuntia vuoden 8 760 kokonaistunnista. Varjostuksen tarkastelukorkeutena käytettiin 1,5 metriä, eli noin ihmisen silmänkorkeutta. Auringonpaistekulman rajana horisontista oli kolme astetta, jonka alle menevää auringon säteilyä ei otettu huomioon. Ilmatar Raasepori Oy 1-18 Voimalatyyppinä laskennoissa käytettiin napakorkeudeltaan 98 metristä voimalaa, jonka lapojen halkaisija oli 99 metriä. 4.5.2 Tuulivoimaloiden varjostusvaikutukset Tuulivoimaloiden lavoista aiheutuvan varjostusvaikutuksen esiintymiselle ei ole Suomessa määritelty raja- tai ohjearvoja. Saksalaisten ohjeellisten maksimiarvojen mukaan tuulivoimalan aiheuttaman varjostusvaikutuksen määrä viereiselle asutukselle saa olla vuodessa enintään kahdeksan tuntia. Muissakaan Pohjoismaissa ei ole asetettu ohjearvoja, mutta esimerkiksi Tanskassa on käytännön laskelmissa käytetty ohjeellisen arvona kymmentä ja Ruotsissa kahdeksaa tuntia vuodessa. Muissa Pohjoismaissa käytännön laskelmissa käytetty 8 tuntia/vuodessa –varjostusvaikutusalue on Gumbölebergetin hankealueella pääosin metsätalouskäytössä (liite 3). Alueella sijaitsee neljä vakituista asuinrakennusta, joihin kohdistuva varjostusvaikutus on mallinnuksen mukaan enimmillään 12-29 tuntia vuodessa. Todellista varjostusvaikutusta arvioitaessa on huomioitava, että laadittu mallinnus ei ota huomioon maaston kasvillisuutta ja metsän peitteisyyttä. Jos tuulivoimalat eivät ole havaittavissa esimerkiksi pihapiiristä, eivät ne myöskään aiheuta varjostusvaikutuksia. 4.5.3 Haitallisten vaikutusten vähentäminen ja lieventäminen Voimalat on mahdollista pysäyttää välkkymisen kannalta pahimpina aikoina (esim. auringon laskiessa), jolloin voimala on poissa toiminnasta ja sähköntuotantoa ei synny. Varjostusvaikutuksen tapainen ilmiö on auringon valon heijastuminen roottorin lavoista. Heijastusvälkyntää vähentää mattapintaisen materiaalin käyttö tuulivoimalan lavoissa, jolloin aurinko ei heijastu niin pahasti lapojen pinnasta. 4.5.4 Arvioinnin epävarmuustekijät Hankkeen toteutuessa valittava tuulivoimalatyyppi saattaa olla eri kuin varjostusmallinnuksessa käytetty voimalatyyppi. Lisäksi mikäli tuulivoimaloiden ja tarkastelupisteen välillä on muita varjostukseen vaikuttavia asioita, kuten esimerkiksi metsää, varjostusvaikutukset eivät ole välttämättä niin suuret kuin laskelmien perusteella voisi olettaa, koska laskenta ei huomioi kasvillisuuden aiheuttamaa peitevaikutusta. Ilmatar Raasepori Oy 1-19 5. LÄHTEET Hanski, I., K. ym. 2001: Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Suomen Ympäristö 459. 32 s. Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Metsälaki (1996/1093) Muinaismuistolaki (295/63 Museovirasto 2009. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Paikkatietoaineisto RKY 1993 ja RKY 2009. Museovirasto 2011. Paikkatietoaineisto RKY 2009. Museovirasto ja Ympäristöministeriö 1993. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Uudenmaan liitto. www. uudenmaanliitto.fi Suomen ympäristökeskus, Eliölajit-tietojärjestelmä, rekisteripoiminta 27.10.2011 Weckman E. 2006. Tuulivoimalat ja maisema. Suomen Ympäristö 5/2006. Ympäristöministeriö. Weckman E. & Yli-Jama L. 2003. Mastot maisemassa. Ympäristöopas 107 WindPRO 2.7 User Guide 2008, EMD International A/S Ympäristöhallinnon OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Rekisteripoiminnat 10/2012 Raaseporin kaupunki. www.raasepori.fi Ilmatar Raasepori Oy 1-20 LIITE 1 Hankkeen sijoitussuunnitelma Ilmatar Raasepori Oy 1-21 LIITE 2 Varjostusmallinnus Ilmatar Raasepori Oy 1-22 LIITE 3 Havainnekuvien ottopaikat Havainnekuva 1 Havainnekuva 2 Ilmatar Raasepori Oy
© Copyright 2024