Erotusdiagnostiikkataulukko (ADHD, masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, ahdistuneisuus ja traumaperäinen stressihäiriö) Lisätietoa aiheesta 23.11.2011 Anita Puustjärvi ja Leena Pihlakoski Taulukko perustuu eri häiriöiden oirekuvien vertailuun , , , , , , . Taulukko 1. Erotusdiagnostisia näkökulmia. ADHD Oireet alkavat Ennen kouluikää Levottomuus Ylivilkkautta pienestä pitäen Keskittymättömyys Tulee esille selkeimmin kouluiässä, erityisesti pitkäkestoista ponnistelua vaativissa tilanteissa Masennus Kaksisuuntainen Ahdistuneisuus mielialahäiriö Tavallisimmin Tavallisimmin Yleistynyt koulu- tai murrosiässä, ahdistuneimurrosiässä, selvä mahdollinen jo suushäiriö ero aiempaan lapsuusiässä, oireilu kouluiässä, mielialaan jaksoittaista sosiaalinen verrattuna, yleistyy ahdistuneinuoruusiässä, suushäiriö jolloin tavallisempi murrosiässä tytöillä Alkaa masennuksen Maniassa Ahdistuneisuumyötä, ei kaikilla vauhdikasta teen liittyvää puuhailua, levottomuutta, touhukkuutta, joka on esim. vaikeutta poikkeavaa olla paikoillaan normaalitilaan verrattuna Alkaa tai vaikeutuu Liittyy Liittyy mielessä selvästi maniavaiheessa olevaan masennuksen puuhakkuuteen ja ahdistukseen, myötä vauhdikkuuteen, pelkoihin, huoliin masennuksessa vaikeuteen pitää asioita mielessä Traumaperäinen stressihäiriö Traumaattisen kokemuksen jälkeen, yleensä muutaman kuukauden kuluessa. Toistuvissa traumoissa alkamisajankohta ei ole selkeä. Ylivireystilaan liittyvää valppautta, varuillaanoloa, säpsähtelyä, yliaktiivisuutta Voi liittyä ylivireyteen ja ympäristön alituiseen tarkkailuun tai traumaattisten muistojen ajatuksiin tunkeutumiseen tai pyrkimykseen ajatella jotain muuta traumamuistojen välttämiseksi Impulsiivisuus Ilmenee yleensä jo Itsetuhoinen käytös Maniavaiheessa Ahdistavista Takaumasta johtuva ennen kouluikää, voi näyttää esiintyy impulsiivista, tilanteista käytös tai traumaattisten ehtii tehdä ennen impulsiivisuudelta, mielihyvähakuista, pakeneminen voi tilanteiden välttely voi kuin ehtii ajatella hakeutuu vaarallisiin estotonta muistuttaa muistuttaa paikkoihin. Jo käyttäytymistä. impulsiivisuutta impulsiivisuutta aiemmin ilmennyt Impulsiivisuus lisää impulsiivisuus lisää itsetuhoriskiä itsetuhoriskiä masennusvaiheessa Riskien ottaminen Vaaratilanteisiin Suora tai epäsuora Maniavaiheeseen Riskejä vältellään, "Millään ei ole enää joutuminen ei itsetuhoisuus näkyy liittyy paniikkitilanteessa mitään väliä", yleensä riskien tietoisena piittaamattomuutta käytös piittaamattomuus tarkoituksellista, ottamisena riskeistä (joskus harkitsematonta riskeistä, joskus vaikkakin tavallista, suuruusajatusten pyrkimys toistaa aiempia onnettomuusalttius vuoksi) ja vaara- ja traumoja. Maailma lisääntynyt selvästi mielihyvähakuista voidaan myös kokea käytöstä täynnä vaaroja olevaksi Mitä vältellään Keskittymistä ja ponnistelua vaativat tilanteet, paikallaan olo Sosiaaliset tilanteet, Riippuu aiemmin mielihyvää mielialavaiheesta tuottaneet asiat, ponnistelu Mieliala Neutraali, nopeaa, Masentunut, ärtyisä, mutta suhteellisen iloton lievää vaihtelua voi esiintyä Ahdistavat tilanteet Traumasta muistuttavat tilanteet Masennus ja Ahdistunut, Varautunut, jännittynyt, maniavaiheet pelokas, jännittynyt luovuttanut, ylivireä, vaihtelevat jaksoittain ärtyisä (voivat vaihdella jopa (voivat vaihdella jopa useita kertoja saman päivän aikana), mielialavaihtelut voimakkaita Suuttumiset Impulsiivisia Ärtyisyyttä, Räjähtävän Paniikinomaisia Takauma voi laukaista suutahtamisia ärsytyskynnys voimakkaita, reaktioita raivokohtauksen erityisesti madaltuu, herkästi pitkäkestoisia väsyneenä, itsesyytöksiä, raivokohtauksia voi menevät yleensä itsetuhoisia esiintyä, nopeasti ohi ajatuksia ärsytyskynnys vaihtelee Energiataso Jatkuvasti Alentunut Vaihtelee mielialan Ahdistus vie Vireystaso kohonnut, liikkeellä, aktiivisuus, mukaisesti voimavaroja muilta varuillaanolo, joka voi yliaktiivisuus voimattomuus, vauhdikkaasta asioilta uuvuttaa kiinnostumattomuus voimattomaan Nukkuminen Vireystilan säätely Lisääntynyt Maniassa vähentynyt Huolet estävät Nukkumaanmenotilanne vaikeaa, vaikea väsymys, vaikeus unen tarve nukahtamista, uni voi ahdistaa takaumien rauhoittua saada unesta kiinni, (verrattuna katkonaista, vuoksi, painajaiset nukkumaan, usein heräily aamuyöstä, aiempaan) ilman painajaisia tavallisia nukahtaminen joskus unettomuus, merkittävää nopeasti, kun painajaisia voi väsymystä rauhoittuminen esiintyä onnistuu. Heräilyä voi esiintyä tavallista enemmän Muuta erityistä Osalla sitkeitä Trauma voi olla suuruusajatuksia, pitkäaikainen, ei ikään kuulumatonta yksittäinen. (yli)seksuaalisuutta Varhaisvaiheiden traumatisoituminen lisää käytösoireita. Sosiaaliset taidot Ongelmat tavallisia Heikkenevät Maniassa voi esiintyä Voi esiintyä Voi ilmetä muutoksia masennuksen ylilyövää takertumista aiempaan verrattuna. aikana sosiaalisuutta tai aikuisiin, Sosiaalisten tilanteiden itsekeskeistä, eroahdistusta, tulkinta voi vääristyä seurauksista sosiaalisten (tilanteet nähdään piittaamatonta tilanteiden pelkoa uhkaavina tai käyttäytymistä pelottavina). ihmissuhteissa Oireiden kesto Jatkuvat Lievittyvät Mania- ja Lievittyvät Voivat lievittyä ajan aikuisuuteen masennuksen masennusvaiheiden ahdistuksen myötä ja helpottavat mahdollisesti hoidon myötä, välissä voi olla helpottaessa hoidon avulla lievittyen joiltain keskimääräinen tasannevaiheita, osin, vähenevät kesto noin vuosi jolloin oireet eivät ole lääkehoidon havaittavissa. Häiriö aikana jatkuu usein aikuisuuteen. esiintyä Kirjallisuutta 1. Moilanen I, Räsänen E, Tamminen T ym. (toim.) Lasten- ja nuorisopsykiatria. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki 2004 2. Puustjärvi A, Kumpulainen K. Kaksisuuntainen mielialahäiriö lapsuudessa. Duodecim 2008;124:2095-101 3. Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suositus. Duodecim 2008;124(22):2616-29 4. Tamminen T. Lapsen masennus. Duodecim 2010;126(6):627-33 5. Depressio. Käypä hoito -suosituksen päivitystiivistelmä. Duodecim 2009;125(16):1755-6 6. Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt, Käypä hoito -suosituksen tiivistelmä. Duodecim 2009;125(16):1759-60 7. Diler RS, Daviss WB, Lopez A ym. Differentiating major depressive disorder in youths with attention deficit hyperactivity disorder. J Affect Disord 2007;102:125-30 PubMed Artikkelin tunnus: nix00951 (000.000) © 2012 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
© Copyright 2024