PIIPARINMÄKI – LAMMASLAMMINKANGAS Tuulipuistohanke

PIIPARINMÄKI – LAMMASLAMMINKANGAS
Tuulipuistohanke
Arviointiryhmä, 1. kokous 26.9.2012
Sisältö
•
•
•
Yleistä tuulivoimasta
Metsähallitus ja tuulivoima
Piiparin hankkeesta uusinta tietoa
Miksi tuulivoimaa ?
Meillä on käsissä ilmasto-ongelma, jonka rajoittamisessa
tuulivoima on yksi osaratkaisu
Fossiiliset energiaresurssit ovat hupenemassa
- Euroopan riippuvaisuudesta fossiilisesta
tuontienergiasta on tullut uhka talouden
tasapainolle
- Euroopassa tuontienergian osuus on 50 % ja
tuonnin osuus kasvaa
70 %:iin kahdessakymmenessä vuodessa
- Suomen energiaomavaraisuus on alle 30 %
Halu edistää Suomen energiantuotannon
riippumattomuutta
3
Yleistä tuulivoimasta
3 MW kokoinen tuulivoimala
–
tuottaa noin 7 500 MWh vuodessa, joka vastaa 3000
kerrostalokaksion sähkönkulutusta
–
investointikustannus noin 4,5 MEUR
–
roottorin halkaisija 100-120 m
–
–
napakorkeus 100-140 m
Kokonaiskorkeus 150-200 m
Suuntaus suuriin tuulipuistoihin
–
nykyisin rakennetaan pääosin noin 8-40 voimalan tuulipuistoja
–
–
investoinnit 50-500 MEUR
Esim. Sotkamon reitin (Ämmäkoski, Koivukoski, Kallioinen,
Katerma) vesivoimalaitosten vuosittainen sähköntuotanto on
yhteensä luokkaa 170 GWh)
4
© Copyright 2011, E.ON Climate and Renewables
Tuulivoiman edut ja haitat
+
+
+
+
kotimainen, ilmainen ”polttoaine”
ympäristöystävällinen, CO2-vapaa, ei päästöjä
lähes kaikki osat kierrätettäviä
maisemallinen haitta
mahdollinen äänihaitta
investointikustannus melko suuri
Tuulta ei voi säädellä
Omavaraisuus energiantuotannossa
-
Tuulta ei voi säädellä
Kulutus ja tuotanto eivät kulje käsi kädessä
Tuulivoima vaatii ns. säätövoiman
Tuulivoimala tuottaa rakentamiseensa kuluneen energian takaisin
3-12 toimintakuukautensa aikana.
5
Tuulen ominaisuuksia
– Tuulen nopeus kasvaa korkeuden
kasvaessa. Nopeuden kasvu riippuu
muun muassa maaston korkeuseroista ja
maaston rosoisuudesta
– Voimalaa kuormittava tuulen
turbulenttisuus vähenee korkeuden
kasvaessa
Pyrkimys tuulivoimaloiden
napakorkeuden kasvattamiseksi
– Suomessa, varsinkin rannikoilla ja
tuntureilla, tuulee talvikuukausina
enemmän kuin kesällä
6
Tuulivoiman hankekehitys - Metsähallituksen toimintakenttä
vihreällä
Projektin kehittäminen
Potentiaalisten alueiden kartoittaminen
Tuulipotentiaaliselvitykset
Esisuunnittelu (voimaloiden sijoittelu,
sähköliittymä, tiet)
Kaavoitus
Ympäristövaikutusanalyysi
Alueiden vuokraus
Toteutettavuus
Perussuunnittelu (sähkö- ja rakennus)
Sopimukset (verkko- ja sähkönmyynti)
Rahoitus
Rakennuslupa
Tarjouspyynnöt ja -vertailut
Kannattavuus
Luvat
Kesto: 1- 4
vuotta
Rakentaminen
Hankintasopimukset
Yksityiskohtainen
suunnittelu
Tehdaskokeet
Rakentaminen ja
asentaminen
Testaus
Käyttöönotto
Käyttö
O&M
Kunnonvalvonta
Vikadiagnostiikka
Käyttöönotto
Kesto: 1 - 3
vuotta
Kesto: 20 - 50
vuotta
7
Hankekehityksen vaiheita
Tekninen suunnittelu
Esisuunnittelu
Ympäristövaikutus
ten arviointi (YVA)
Ohjelma Selvitykset
Selostus
Kaavoitus
Osayleiskaava
• Projektissa on useita välivaiheita, joiden aikana arvioidaan
kertynyttä tietoa ja tehdään päätös, onko projektia mahdollista
ja/tai kannattavaa jatkaa
Rakennusluvat
Tuulivoimalaitokset
Perustukset
Nostoalueet
Yhdystiet
Sähkönsiirto (maakaapelit,
sähköasema, ilmajohdot)
Max.150 m
Max. 150 m
Tuulivoimarakentaminen
Tuulipuisto metsäisellä alueella
10
© Copyright 2011, E.ON Climate and Renewables
Tuulivoima maisemassa
11
Tuulivoiman hyödyt
kunnalle:
•Työllisyys
•Kiinteistövero
0,6 – 0,7 €/MWh
(x n.7500 MWh)
•Vihreä imago
Tuulivoima ja Metsähallitus – linjaukset 2010
Metsähallituksen rooli tuulivoimatoiminnassa on alueiden
varaaminen ja jalostaminen tuulivoimatoimintaan
soveltuviksi, aktiivinen hankekehitys ja alueiden vuokraus
kilpailutukseen perustuen. Metsähallitus ei hanki osakkuuksia
tuulivoimatuotantoa harjoittavista yhtiöistä.
1.
2.
3.
Linjauksen taustoja
Tuulivoiman maankäyttötarpeet sovitetaan yhteen muiden
maankäyttömuotojen kanssa ja tämän tavoitteen toteuttamisessa
Metsähallituksella valtion maiden haltijana on kokonaisvastuu.
Tuulivoimarakentaminen tulee toteuttaa luontoa ja ympäristöä tarpeettomasti
vahingoittamatta.
Metsähallitus tavoittelee, että mahdollisimman suuri osa tuulipuistohankkeista
sijoittuisi valtion alueille, jolloin myös valtion omaisuuden tuottavuus paranee.
14
Aktiiviset hankkeet
Iin Myllykangas
- 19 tuulivoimalaa
Oulunsalo-Riutunkari
- Merituulipuisto
- 50 tuulivoimalaa
Annankangas, Raahe
- 15 tuulivoimalaa
Kivivaara,
Hyrynsalmi/Suomussalmi
- 27-50 tuulivoimalaa
KuolavaaraKeulakkopää,
Kittilä-Sodankylä
- 20
tuulivoimalaa
Joukhaisselkä,
Sodankylä
- 10 tuulivoimalaa
Tolpanvaara,
Pudasjärvi
- 17-26
tuulivoimalaa
15
Tuulivoima-alueiden etsintä Metsähallituksen mailla
Etsimme aktiivisesti tuulivoimalle soveltuvia alueita Metsähallituksen
hallinnoimilta valtion maa-alueilta.
Alueita tarkastellessa huomioidaan mm.:
• Teknistaloudellisen näkökulmat
• Ympäristöarvot
• Maisema
• Asutus
• Elinkeinot (esim. matkailu ja porotalous)
• Kaavoitustilanne
Soveltuvimpien alueiden osalta edetään ja aloitetaan
hankekehitys
(= tuulimittaukset, YVA, kaavoitus jne.)
16
Siikalatva
Kajaani
Pyhäntä
Vieremä
•Maksimissaan yli 100
voimalaa
•Vuolijoen sähköasemalle
mahdollisuus
liittää 210 MW.
•Kolme maakuntaa
17
TÄRKEIMMÄT RAKENTEET
•
•
•
•
•
•
Noin 120 m napakorkeus ja roottorin halkaisija
Huoltotiet:
–Noin 5 m leveitä
– Huoltotien viereen vedetään sähkökaapelit
Kokoamisalueet
- n. 80 m × 40 m
Perustukset
–Teräsbetonisia massiiviperustuksia, halkaisija on noin 18...20 m,
paksuus 1,0-2,1 m
Maakaapelit tuotantoalueella, sähköasema
Sähkönsiirto valtakunnan verkkoon 110 kV ilmajohdolla
Asutusta
Mökit
SUOJELUALUEET JA NATURA
ALUSTAVAA VOIMALOIDEN SIJOITTELUA
AIKATAULUA
•
•
•
•
YVA-ohjelma v. 2012 lopussa
ELYn lausunto IV/2013
Maastotyöt kevät-syksy 2013
YVA-selostus v. 2013 lopussa
KIITOS!