AIVOTAPAHTUMA – osaatko toimia? AVH- potilas neurologian ”strokessa” sh Jaana Pussinen PHSOTEY/ PHKS Neurologian osasto & Aivohalvausyksikkö 15.11.2012 ”STROKE” ● ● ● ● ”Stroke”= Aivohalvausyksikkö PHSOTEY:n neurologian osaston yhteydessä Avattu 4 paikkaisena v. 2000 ja v. 2009 paikkoja lisättiin 6. Potilaat monitoroituna Akuutinvaiheen dg teko, trombolyysihoidot, seurata: komplikaatioiden & oireiden uusiutumisen esto sekä kuntoutuksen aloittaminen 1 neurologian erikoislääkäri virka-aikana ja 2 sairaanhoitajaa / vuoro Miksi AVH potilas Strokessa? Suomessa sairastuu vuosittain 14 000 hlöä aivoverenkiertohäiriöihin ja se on neljänneksi yleisin kuolinsyy: ● n. 38 hlöä/ päivä saa aivohalvauksen ● 1/3 heistä on työikäisiä Oireseurannalla ja testauksilla sekä vitaalitoimintojen monitoroinnilla tärkeä merkitys keskeisten elintoiminto muutosten ehkäisyssä ja vähentämisessä!!! Miksi ”Strokessa”?... Stroke seuranta vähentää riskiä saada aivoverenkiertohäiriön yhteydessä: ● Keuhkokuume (aspiraatioriski) ja/ tai hengitysongelma ● Sydänperäinen komplikaatio ● Keuhko- ja/ tai laskimoveritulppa ● Tulehduksia ● Kouristelu ● Aivoödeema / aivopaineen nousu AVH= aivoverenkiertohäiriöt Iskemiset aivoverenkiertohäiriöt ● ● Aivoinfarktissa kudostuho aiheutuu aivovaltimon tukoksesta TIA eli ohimenevä aivoverenkiertöhäiriö Aivovaltimoiden verenvuodot: ● ● ICH eli vuoto aivoaineeseen ->yl kons hoito/ TAYS aivopaine shuntti SAV eli vuoto lukinkalvon alle ->alkuvaihe TAYS AVH erityispotilaat.... Pikkuaivoinfarkti ja aivorunkoinfarkti: ● Äkillinen kiertohuimaus, silmänvärve, Horner, pahoinvointi, koordinaatio ja tasapainovaikeus, nielupareesi → tajunnantasolasku pidä mielessä hydrokefalusriski 1-3 vrk tarv shuntti TAYS Kaulavaltimon dissekaatio: ● ● kaulavaltimon heikko kohta, josta veri virtaa valtimon seinämän sisään->pullistuva seinämä voi ahtauttaa/ tukkia valtimon I.V Heparin ®Marevan® hoito Stroken AVH potilaista erityistä Basillaaritromboosi =kallonpohjan valtimon tukos: ● huimaus,nielemisoireet, dysartria,tajunta laskee, kaksoiskuvat, raajojen heikkous, jäykistely tajunnan säilyessä, 90% kuolleisuus jos ei rekanalisaatiota. ->Liuotushoito 48 h oireiden alusta jos ei tehoa harkinta-> I.A trombolyysi tai mekaaninen trombektomia. -> I.V Heparin®Marevan® AVH erityispotilaat Sinustromboosi= ● aivolaskimotukos ● ● kuivuminen, pään vamma, hyytymisongelma, veritauti, tulehdukset, e-pillerit päänsärky (SAV) tyyppinen, tajunnan heikentyminen, epilepsiakohtaukset, halvausoireet ● ● kohoasento,nesteytys hyponatremian esto, infektion hoito, kouristelun ja kuumeen hoito hormonihoitojen % I.V Heparin heti® ja jatkoon Klexane® pitkä Marevan® AVH potilaan tutkimukset ● ● ● ● AVH rutiini labrat: B-GHbA1c, PVK+tromb, CRP, La, KNK, TSH, fp-Gluk, Tni, Rasvat, GT, Alat, INR, CK, EKG, U-kemseula + tarv lisää Pään-CT ja THX ja tarv perfuusio CT kuvaukset päivystyksenä Pään- CT kontrolli, Kaulasuonten UÄ / CT, MRI, MRA Kardiologin ja / tai verisuoni kirurgin konsultaatiot AVH potilas Strokessa ● ● ● ● ● Vastaanotto Strokeen rauhallinen ja turvallinen. Vuodelepo 24 h oireista! Tehdään tulostatus/ testaukset ja kirjataan potilaan tila sekä huomioidaan omaiset ja annetaan ensitieto. Oireseuranta ja testaukset 2 tunnin välein tarv. useammin ensimmäiset 24 h GCS ja SSS testit. ->kirjaaminen OMA PROTOKOLLA. Lääkehoito määräyksen mukaan. Lääkärin informointi muutoksista 24 h tarv uusi kuvantaminen. Potilaasta seurataan 1-2 tunnin välein ● ● Tajunnantasoa, hengitystä, verenkiertoa ja nielemistä, oireiden fluktuaatiota. Toimintakykyä, raajaoireita, puhetta, tuntoa, lihasjänteyttä. ● Koordinaatio, liikkeet ja tasapaino. ● Havaintotoimintojen häiriöt ->hahmottamien. ● Päänsärky, pahoinvointi, oksentelu. ● Epileptiset kouristukset ja raajojen jäykistely. ● Näköhäiriöt, kaksoiskuvat, näkökenttäpuutos. Aivopaineen nousu mielessä ● Potilaalla päänsärky, pahoinvointi, oksentelu, hikka, näköoireet (hämärtyminen/ 2 kuvat) muut oireet johtuen paineennousun tekijästä -> ed. paineen noustessa aivorunko puristuu ja tajunta laskee! Herniaatio vaara! TESTAUS ja HERÄTTELY! -> Strokessa osmoottiset hoidot I.V Mannitoli® tai Hypertoninen NaCl x 4-6/vrk p-Na seuranta / kuvantamiset ja TAYS kons/ siirto-> shuntti Verenkierron tarkkailu ja hoito... ● ● ● ● Monitoroituna 24 h oireiden alusta ja tarv pidempäänkin. EKG kontrolli viim seuraavana aamuna. Sydämen sykenopeus ja RYHÄ valvonta-> muutosten dokumentointi ja informoinit lääkärille → RYHÄ lääkityksen toteuttaminen. Tukisukat (hoitaja) ja Klexane® määräyksestä. RR seuranta ja hoito ● RR rajat tarkat, korkea paine altistaa infarktin ja aivoverenvuodon laajenemiselle sekä aivopaineen nousulle. Liian matalakin paine huono juttu! → liuotushoidon raja 180/100 → RR -rajat 220/120 – 180/100 – 160/100 (tai yksilöllinen) 1. lääke ALBETOL® I.V ● ● Sairastettu AVH RR- raja 130/80 Kivun, levottomuuden hoito ja virtsarakon tyhjennys! Verensokerin hoito.... ● ● ● ● VS koholla pahentaa iskeemistä soluvauriota ja voi johtaa infarktin vuotoon aivokudokseen. VS tavoite alle 8 mmol/l, seuranta 1-4 tunnin välein ja tarv. Ins lyhyt ”Talon ohje” ei hypoa! Hoitoperiaate sama DM ja ei DM sairastavilla. Yksilölliset erot erikseen. Sokeriton ruokavalio ei glukoosi-infuusioita alkuun. Kuumeilun hoito... ● Kuumeen lasku - raja 37° → kuumeilu pahentaa iskeemistä soluvauriota ja voi johtaa infarktin vuotoon aivokudokseen -> mekaaninen viilennys ja lääkehoito. ● Yleistilan ja tulehdusoireitten seuranta. ● Säännöllinen ja jatkuva lämmön kontrollointi. ● CRP seuranta päivittäin jos kuumeilua THX kontr. Nestehoito ● ● ● ● AVH potilaalla aina perifeerinen kanyyli. Pyritään normovolemiaan. Nesteinä Na 0,9% ja Ringer...glukoosipitoisia vältetään alussa 3 vrk → hypotilanteet hoidetaan. Nestebalanssin tarkka seuranta ja haihtumisen korvaus. NTP arvot päivittäin ja elektrolyyttihäiriöitten korjaus. Ravitsemus ● ● ● ● Nielemisvaikeus voi aiheuttaa aspiraatiota ja heikentynyttä suun kautta syömistä->johtaa aliravitsemukseen ja kuivumiseen. Syöttäminen lisää aspiraatioriskiä. Hiljainen aspiraatio! Pneumoniaan sairastuu AVH potilaista 21-50% ja pneumoniaan sairastuneitten kuolleisuus oli 21% kontrolliryhmällä 4,8% (Hilker ym 2003, Hincey ym 2005)(FANN koulutuspv 2012). Kaikki AVH potilaat tulisi seuloa nielemisvaikeuden osalta ennen per os ravitsemusta! Seulonnan voi tehdä perehtynyt hoitaja. Ravitsemus... ● ● ● Nielmisvaikeutta ei voi testata kysymällä potilaalta!! Vireystilakin vaikuttaa. Veden nielemistesti ja nielun tunnon testaus yhdessä ennustaa parhaiten aspiraatioriskin olemassaoloa. Turvataan ravinnon saanti tarvittaessa NML laitolla 3 vrk sairastumisesta. Ravitsemus toteutetaan sovitulla ohjelmalla ja lääkitys NML kautta. Muu hoito. ● ● ● Eritystoiminnasta huolehtiminen virtsaus ja suolentoiminta-> katetroinnit ja vatsantoimitus. Kestokatetri perustellusta syystä (balanssi). Kivun ja levottomuuden hoito. Aivopaineen nousun riski hoitamatta! Lääkitys syyn mukaan, rauhoittaminen. Lepositeet perustellusta syystä. Asentohoito tärkeää, halvaantuneen kehonpuoliskon stimulointi, painehaavaumien esto. 30° koholla. Mobilisointi lääkärin luvalla. Keskeistä AVH potilaasta ● ● ● Kommunikaatio, hahmotus- ja liikuntaongelmat edellyttävät yhteistyötä potilaan, omaisten ja eri terapeuttien kanssa. Moniammatillisuus. AVH-potilaan hoitotyössä korostuu potilasohjaus riskitekijöiden mukaan,lääkehoidon ohjaus, kuntouttava työote ja potilaan jatkohoidon järjestely. AVH infot x 1/ vko ja Ensitietopäivät PHKS:ssä sairastuneille ja läheisille 2-3 x / vuosi. Sanastoa ● ● ● ● Dysartria=puheen epäselvyys johtuen äänielimistön osittaisesta tai täydellisestä halvaantumisesta Herniaatio=aivoparekyymin siirtyminen tai kureutuminen Hornerin oireyhtymä=toinen mustuainen on pieni ja silmäluomi alempana kuin terveen silmän luomi. Saman puolen kasvojen hieneritys voi puuttua. Hydrokefalus=oire likvorkierron häiriöstä jonka seurauksena likvortilat laajenevat Lähteet ● ● ● ● Aivoverenkiertohäiriöpotilaan seurantakansio. PHKS Neurologian osasto 2.painos, 8/2009. Ehkäise aivohalvaus. Aivoliiton sähköinen julkaisu. 2011. Käypähoito suositukset/ Potilasohjeet/ Aivoinfarkti / Verenpaine suositus 7.1.2011 (verkkonmateriaali). Neurologia. Duodecim. 2.uudistettu painos 2006. Lähteet... ● ● Nielemisongelmien tunnistaminen neurologisissa sairauksissa. Pt Tanja Makkonen. Fann koulutuspäivät 5/2012 Tampere. Sairaanhoitajan opas. Päijät-Hämeen keskussairaala, Aivohalvausyksikkö. 4/ 2008. Intranet,Neurologian osasto, hoito-ohjeet päivitetty 4/ 2010.