1. No category

0
Hyvinvointipalvelut
Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon
sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon
toimintaohjelman päivitys vuosille 2015-2018
1
SISÄLLYS LUETTELO
1 Taustaa
2
2 Hyvinvointineuvola
2.1 Hyvinvointineuvolan vastuualue
2.2. Hyvinvointineuvolan palvelut ja henkilöstö
2.3 Ennaltaehkäisy ja terveysneuvonta
2.3.1 Henkilöstöresurssit
2.3.2 Neuvolatoiminta
2.3.3 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
2.4. Varhaisen tuen palvelut
2.4.1 Palveluohjaus ja moniammatillinen työryhmä
2.4.2. Lasten ja lapsiperheiden tuki
2.4.3 Nuorten ja vanhempien tuki
3
3 Suun terveydenhuolto
3.1 Suun terveydenhuollon palvelualue
3.2 Suun terveydenhuollon henkilöstö ja toiminta
3.2.1 Suun terveydenhuollon henkilöstö ja työnjako
3.2.2 Suun terveydenhuolto äitiys- ja lastenneuvolassa
3.2.4 Suun terveydenhuolto koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa
8
8
8
9
9
9
4 Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen
4.1. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
sekä suun terveydenhuolto
4.2. Varhaisen tuen palvelut
3
3
4
5
6
6
7
8
10
11
5 Yhteistyötahot ja yhteistyön organisointi
5.1 Kasva Kotkassa työryhmä
5.2 Yhteistyön periaatteet
11
11
11
6 Koulu- ja oppilaitosyhteisöjen terveellisyys ja turvallisuus
13
7 Henkilöstön koulutus ja kehittäminen
13
8 Toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi
13
9 Haasteet ja jatkotoimenpiteet
13
Kirjallisuus
LIITTEET
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5
Liite 6
Äitiysneuvolan seurantakäynnit raskauden aikana
Lastenneuvolan määräaikaistarkastukset
Perhevalmennuksen sisältö
Kouluterveydenhuollon tarkastukset
Opiskeluterveydenhuollon tarkastukset
Suun terveystarkastukset ja tutkimukset lapsilla ja nuorilla
2
1 TAUSTAA
Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun
terveydenhuollon toimintaohjelma on laadittu vuosille 2011-2014 moniammatillisena yhteistyönä.
Toimintaohjelman laatiminen perustuu Valtioneuvoston asetukseen (380/2009). Toimintaohjelmassa on
kattavasti kuvattu palvelut ja yhteistyön tekemisen periaatteet sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja
perheiden palvelut, yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen sekä opetustoimen kanssa.
Uudessa päivitetyssä Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten
ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelmassa vuosille 2015-2017 on huomioitu viimeaikaiset
lainsäädännölliset muutokset. 1.5.2011 voimaan tullut terveydenhoitolaki (1326/2010) korostaa terveyttä
edistäviä näkökulmia, yhdenvertaisia palveluita, yhteistyötä, väestöryhmien välisten terveyserojen
kaventamista sekä väestön terveyden seurantaa.1.1.2014 tuli voimaan mahdollisuus valita kiireetön
hoitopaikka. Tämä mahdollisuus koskee myös neuvolapalveluita. Oppilashuoltolaki (1287/2013) tuli
voimaan 1.8.2014 ja opiskeluterveydenhuoltoon on tulossa keväällä 2015 uusi ohjeistus. Sosiaalilaki tuli
voimaan osittain 1.1.2015, jolloin lapsiperheille tuli oikeus saada välttämätöntä kotipalvelua. Laki tulee
voimaan pääosin keväällä 2015. Nämä muutokset ja niiden tuomat velvoitteet ovat olleet vaikuttamassa
palveluiden kriittiseen tarkasteluun ja uudelleen organisointiin. Päivitetyssä toimintaohjelman versiossa
keskitytään tarkemmin niihin muutoksiin, joita on tehty. Päivitetty toimintaohjelma vuosille 2015-2018
on osa laajempaa kokonaisuutta ja liittyy Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan 2014-2017, jonka
tavoitteiden toteutumista seurataan sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Päivitetyn toimintaohjelman
taustalla on vuonna 2011 laadittu ensimmäinen toimintaohjelma.
Kotkan kaupungissa Lasten ja nuorten palvelut kuuluvat Hyvinvointipalveluiden tehtäväalueelle ja Lasten
ja nuorten lautakunnan alaisuuteen. Lasten ja nuorten palveluihin kuuluu hyvinvointineuvolan lisäksi
varhaiskasvatus, opetustoimi ja nuorityön yksikkö. Suun terveydenhuollon palvelut kuuluvat
terveydenhuoltoon ja sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen. Terveydenhuollon vastuualuetta johtaa
terveysjohtaja. Suun terveydenhuolto on terveydenhuollon palvelualue ja sitä johtaa ylihammaslääkäri.
Hyvinvointineuvolan johtaja on vastuualueen johtaja. Hyvinvointineuvolan lääkäripalvelut tuotetaan
avoterveydenhuollon palvelualueelta. Avoterveydenhuollon palveluissa on vastaava lastenneuvola- ja
koululääkäri, jonka työajasta puolet kuluu varhaisen tuen palveluihin ja puolet ennaltaehkäiseviin
palveluihin. Hänen tehtävänsä on koordinoida lääkärityötä ennaltaehkäisevässä työssä.
3
2 HYVINVOINTINEUVOLA
2.1 Hyvinvointineuvolan vastuualue
Hyvinvointineuvola tarjoaa ennaltaehkäiseviä peruspalveluita ja terveysneuvontaa sekä varhaisen tuen
palveluita edistäen ja turvaten lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä tukien vanhemmuutta ja koko
perheen hyvinvointia.
2.2. Hyvinvointineuvolan palvelut ja henkilöstö
Hyvinvointineuvolan työntekijät ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Hyvinvointineuvolan
ennaltaehkäisevät palvelut kohtaavat lähes kaikki palveluiden piiriin kuuluvat asiakkaat.
Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, varhaiskasvatusta, opetustoimea ja lastensuojelua
tukemaan perustettiin hyvinvointineuvolaan varhaisen tuen palvelut, jotka käynnistyivät vaiheittain
1.8.2013 Lasten Vatupassi ja 1.9.2014 Nuorten Vatupassi.
Hyvinvointineuvola 2015
Ennaltaehkäisy ja terveysneuvonta
•
•
Neuvolapalvelut
(16 terveydenhoitajaa, 3 neuvolaa)
- äitiys- ja
perhesuunnitteluneuvolapalvelut
- lastenneuvolapalvelu
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
(15 terveydenhoitajaa kouluissa ja
oppilaitoksissa)
Varhaisen tuen palvelut/Vatupassi
Lasten Vatupassi/Nuorten Vatupassi
Lasten Vatupassi
•
½ lääkäri
•
palveluohjaaja
•
perheneuvolapalvelut (4 psykologia, 4
sosiaalityöntekijää)
puhe- ja toimintaterapiapalvelut
•
(3 puheterapeuttia, 2 toimintaterapeuttia
sekä yksi määräaikainen toim.terapeutti)
•
alle kouluikäisten psykologi
•
neuvolan perhetyö (2 perheohjaajaa, 1
perhetyöntekijä)
Nuorten Vatupassi
•
sosiaaliohjaajat(2)
•
ohjaaja ja ½ sairaanhoitaja määräaikaisina
•
pieni lääkäriresurssi
Oppilashuoltotyötä tekemässä
•
kouluikäisten (3 psykologin vakanssia)
•
määräaikaiset koulupsyykkarit (6)
Monialaisen työn koordinointi ja kehittäminen
2.3 Ennaltaehkäisy ja terveysneuvonta
2.3.1 Henkilöstöresurssit
Kotkassa on kolme neuvolaa, jotka kaikki tarjoavat äitiys- ja lastenneuvolapalveluita. Terveydenhoitajan
tuottamat perhesuunnittelupalvelut toimivat keskitetysti.
• Kotkansaaren neuvola
• Toivelinnan neuvola
• Länsi-Kotkan neuvola
Jokaiselle koululle ja oppilaitokselle on nimetty oma terveydenhoitaja. Lisäksi jokaiselle perusasteen
kouluille ja toisen asteen oppilaitoksille on nimetty lääkäri.
4
Terveydenhoitaja- ja lääkäriresurssit ja asiakkaat Kotkassa
Terveydenhoitaja-resurssit
henkilötyövuosina
Asiakkaat
Lääkärityöpanos
henkilötyövuosina
Äitiysneuvola, 6 th
n.500 synnytystä
0,5
Lastenneuvola, 10 th
3600 alle 7-vuotiaita
1,5
Kouluterveydenhuolto, 9 th
4953 koululaista
1,5
Toinen aste, 4,5 th
2713 opiskelijaa
0,4
Korkea-aste1,5 th
2339 opiskelijaa
-
2.3.2. Neuvolatoiminta
Neuvolatyö on osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Neuvola
tukee asiakkaitaan perhesuunnittelussa, lapsen odotuksen ja synnytyksen aikana sekä pikkulapsivaiheessa
tavoitteenaan perheen voimavarojen vahvistaminen ja koko perheen hyvinvoinnin tukeminen. Työn
tarkoituksena on perheen yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen, vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen.
Valtioneuvoston asetus (380/2009) toi neuvolatoimintaan ja kouluterveydenhuoltoon laajat
terveystarkastukset. Terveystarkastus on laaja silloin, kun sen suorittamiseen osallistuvat terveydenhoitaja
ja lääkäri sekä tarkastuksessa kartoitetaan koko perheen hyvinvointia.
Ehkäisy- ja perhesuunnittelupalvelut
Ehkäisy- ja perhesuunnittelupalveluita hoitaa 3 pv viikossa terveydenhoitaja, jonka vastaanotto on
keskitetty. Palveluita tarjotaan kaikille kotkalaisille sekä ulkopaikkakuntalaisille opiskelijoille, joiden
opiskelu kestää yli 2 kk. Käytännössä suurin palveluita käyttävä ryhmä ovat nuoret. Lääkärintarkastus
aloittajalle on vuoden kuluttua terveydenhoitajan käynnistä, jos käytössä ei ole ongelmia. Asiakkaan
seurantakäynnit terveydenhoitajalla/lääkärillä ovat vuorovuosina. Lääkäripalvelut asiakkaat saavat omalta
terveysasemalta. Gynekologiset ongelmat ja sairaudet, lapsettomuusselvitykset ja raskauden keskeytykset
sekä sukupuolitautiepäilyt hoidetaan terveysasemalla.
Äitiysneuvola
Normaalin raskauden aikana terveystarkastuksia on ennen synnytystä 9-12, kotikäynti synnytyksen
jälkeen sekä lääkärin tai terveydenhoitajan tekemä jälkitarkastus noin 8 viikkoa synnytyksestä.
Terveydenhoitajan suorittamia terveystarkastuksia on 10-11 ja yhdessä lääkärin kanssa tehtäviä on 2
ennen synnytystä, joista yksi on laaja terveystarkastus. Säännöllisen synnytyksen jälkeen jälkitarkastuksia
tekevät terveydenhoitajat. Neuvolan perhetyöntekijän kotikäynnit järjestetään kaikille ensimmäistä
lastaan odottaville perheille. Synnyttäjä on äitiysneuvolan asiakkaana jälkitarkastukseen asti.
Liite 1.:Runko-ohjelma: Äitiysneuvolan seurantakäynnit raskauden aikana
Lastenneuvola
Alle kouluikäiselle lapselle on terveystarkastuksia lastenneuvolassa 15, joista yksin terveydenhoitajan
suorittamia on 10. Yhdessä lääkärin kanssa tehtäviä terveystarkastuksia on 5, joista laajoja, koko perheen
hyvinvointia kartoittavia terveystarkastuksia on 3. Laajat terveystarkastukset ovat vauvan ollessa 4 kk, 1
½ vuotta sekä lapsen täyttäessä 4 v. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan molemmat vanhemmat.
Neuvolatarkastusten kesto vaihtelee 30 - 90 minuuttiin.
Liite 2.: Runko-ohjelma: Lastenneuvolan määräaikaistarkastukset
5
Neuvolan perhetyö
Perheohjaajat ja perhetyöntekijä kuuluvat varhaisen tuen palveluihin, mutta ovat osa neuvolan toimintaa,
silloin kun perhe tarvitsee lyhytaikaista tukea erilaisissa siirtymävaiheissa. Tuki on matalan kynnyksen
perhetyötä, jota saa pyytämällä sitä suoraan työntekijöiltä ja tai neuvolan terveydenhoitajilta.
Perhevalmennus
Monitoimijaisen perhevalmennuksen tavoitteena on tukea vanhempia lapsen hoito- ja kasvatustehtävässä
sekä vahvistaa vanhemmuutta ja parisuhdetta. Toimintaperiaatteena on vertaistuen korostaminen,
kunnioittava ja arvostava kohtaaminen sekä avoin vuorovaikutus. Perhevalmennus toteutetaan yhdessä
varhaiskasvatuksen, suun terveydenhuollon, Kymenlaakson keskussairaalan sekä Kymenlaakson Ensi- ja
turvakotiyhdistyksen ja /tai Etelä-Kymenlaakson perheasianneuvottelukeskuksen kanssa.
Liite 3.: Kotkan monitoimijainen perhevalmennus ensimmäistä lastaan odottaville perheille
2.3.3. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovat osa oppilaitosten opiskelijahuoltoa eli hyvinvointityötä. Palvelut
ovat ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä peruspalveluita.
Kouluterveydenhuolto edistää jokaisen koululaisen mahdollisimman hyvää tervettä kasvua ja
kehitystä ja siten luo perustaa terveelle aikuisuudelle. Tavoitteena on myös kouluyhteisön terveyden ja
turvallisuuden edistäminen.
Kouluterveydenhuollossa oppilaat tavataan jokaisella luokka-asteella. Kaikki lääkärintarkastukset ovat
laajoja terveystarkastuksia, joihin huoltajat kutsutaan mukaan ja jossa arvioidaan koko perheen
hyvinvointia. Niitä ovat 1., 5. luokkien tarkastukset sekä 7.-8. luokkien yhdistetty tarkastus. Luokkien 2,
3, 4 ja 6 tarkastukset ovat määräaikaistarkastuksia. Nämä tarkastukset suorittaa terveydenhoitaja.
Liite 4.: Runko-ohjelma: Kouluterveydenhuollon tarkastukset
Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa:
Silmäoptikon ja silmälääkärin tutkimukset:
Koululaisten silmätutkimukset hoidetaan porrastetun tutkimuskäytännön mukaan.
• yli 8-vuotiaat silmätutkimusta tarvitsevat lähetetään ensin optikon tutkimuksiin ja sen
jälkeen tarvittaessa silmälääkärin tutkimuksiin.
• alle 8-vuotiaat ohjataan suoraan sopimussilmälääkärille.
Hyvinvointineuvola ostaa silmälääkärin palvelut yksityiseltä palvelun tuottajalta
sopimuksen mukaan.
Kuulotutkimukset:
• koululääkäri lähettää oppilaan tarvittaessa erikoissairaanhoidon tutkimuksiin
Psykiatrin tekemä tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi:
• lasten psykiatrian tai nuorisopsykiatrian palveluita käytetään lääkärin lähetteellä
Opiskeluterveydenhuolto edistää opiskelijoiden terveyttä ja vastaa heidän sairauksiensa hoidosta yhdessä
terveyskeskuksen kanssa. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat toinen aste ja korkea-aste. Toisen asteen
opiskelua ovat lukio- ja ammattiopisto-opiskelu. Korkea-asteen opiskelijat opiskelevat
ammattikorkeakoulussa. Opiskeluterveydenhuollon palveluita tarjotaan pääsääntöisesti niille
opiskelijoille, jotka opiskelevat opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavassa
koulutuksessa.
Lukioissa ja ammattioppilaitoksissa on terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus opiskelujen 1.
vuonna ja lääkärintarkastus pääsääntöisesti 2. vuonna. Opiskelija, joka on erityisopetuksessa tai jonka
opiskelukykyä selvitellään, lääkärintarkastus on 1. lukuvuonna. Kutsuntarkastuksen vuoksi tehtävä
lääkärintarkastus korvaa lukiossa ja ammattioppilaitoksissa suoritettavan terveystarkastuksen ja se
tehdään terveysasemilla. Opiskelijoiden perhesuunnittelupalvelut toteutetaan perhesuunnitteluneuvolassa.
6
Ammattikorkeakouluissa terveystarkastukset toteutetaan terveyskyselyn perusteella, joka tehdään 1.
lukuvuoden alussa. Lääkärin suorittamia terveystarkastuksia ei ammattikorkeakouluopiskelijoille
järjestetä.
Opiskelijan tulee saada yhteys opiskeluterveydenhuoltoon tai terveysasemalle arkipäivisin ja virkaaikaan välittömästi sairaanhoitoon liittyvissä asioissa 1.8.2014 voimaan tulleen oppilashuoltolain mukaan.
Terveydenhoitajat pitävät opiskelijoille avoimia vastaanottoja. He ovat samalla palveluohjaajia ja
ohjaavat opiskelijoita tarvittaessa mm. lääkäripalveluihin.
Liite 5.: Runko-ohjelma: Opiskeluterveydenhuollon tarkastukset
2.4. Varhaisen tuen palvelut
Varhaisen tuen palvelu- ja kehittämiskeskus, jonka alaisuuteen on keskitetty lasten, nuorten ja perheiden
tukipalveluja, perustettiin 1.8.2013. Palvelu on matalan kynnyksen palvelua sitä tarvitseville. Toiminnan
tavoitteena on, että lapset, nuoret ja perheet saavat tukea varhain ja mahdollisimman pitkälti omassa
kehitysympäristössään perheen kokonaistilanne huomioiden. Tuki tuotetaan monitoimijaisesti.
2.4.1. Palveluohjaus ja moniammatillinen työ
Palveluohjaus
Palveluohjaukseen voi ottaa yhteyttä silloin, kun tarvitaan apua lapsen tai nuoren kehityksen, tunneelämän, käyttäytymisen tai perhetilanteen selvittämiseksi sekä oikean tukimuodon varmistamiseksi.
Palveluohjaukseen voi ottaa yhteyttä vanhemmat, nuoret sekä yhteistyökumppanit.
Moniammatillinen työryhmä (Vatu -tiimi)
Varhaisen tuen palveluissa toimii moniammatillinen työryhmä, joka
1. käsittelee kaikki varhaisen tuen palveluihin tulevat lähetteet ja asiakkaiden suorat yhteydenotot
sekä
2. auttaa silloin, kun neuvolan, kouluterveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, koulun oppilashuollon
tai nuorisotyön tuki ei riitä ja/ tai tuen tarpeen arviointiin tarvitaan yhteistä työtä.
Taho, johon perhe ottaa yhteyttä tai jossa tutkimuksen tai tuen tarve havaitaan, tekee asiasta yhdessä
perheen kanssa lähetteen. Lähete toimitetaan tiimille, joka noin viikon sisällä käsittelee tulleet lähetteet ja
arvioi tarkoituksenmukaisen tuen sekä miettii mahdollista yhteistyötarvetta eri toimijoiden välillä.
7
Tiimiin kuuluu lääkäri, perheohjaaja, puheterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi, perheneuvolan
sosiaalityöntekijä ja psykologi sekä palvelupäällikkö.
Tiimissä lapsen, nuoren ja perheen tilannetta kartoitetaan lähetteen sekä olemassa olevien
asiakaskertomustietojen pohjalta. Tietojen perusteella arvioidaan alustavasti, millaisesta osaamisesta
asiakas hyötyy eniten. Tiimissä sovittu yhteyshenkilö ottaa yhteyttä perheeseen ja lähettäneeseen tahoon
ehdotetusta suunnitelmasta. Varsinaisen työskentelyn alkaessa tehdään tiivistä työtä lapsen, nuoren ja
perheen omassa ympäristössä yhdessä perustason työntekijöiden kanssa.
Ryhmätoiminta
Ryhmätoimintaa järjestetään sekä omien työntekijöiden toimesta että yhdessä muiden toimijoiden kanssa
päiväkodeilla, kouluilla jne.
2.4.2. Lasten ja lapsiperheiden tuki
Neuvolan perhetyö (neuvolaikäiset perheineen)
Neuvolan perhetyön työntekijät toimivat neuvolan terveydenhoitajan työparina silloin, kun perheessä
tarvitaan tilapäistä tukea. Tarkoituksena on kohdistaa tuki pikkulapsivaiheeseen ja pääasiassa
vauvaperheisiin. Työ on ehkäisevää ja tavoitteena on tukea perheitä mahdollisimman varhain jo silloin,
kun ongelmat ovat pieniä. Neuvolan perhetyön asiakkaaksi voi hakeutua soittamalla perheohjaajille tai työntekijälle.
Lapsiperheiden kotipalvelu
Lapsiperheiden kotipalvelu tuotetaan palvelusetelillä. Palvelusetelin myöntämisen kriteerit ovat:
• raskauteen, synnytykseen tai vauvan hoitoon liittyvä avun tarve
• monikkoperheen vauvavaiheeseen liittyvä avun tarve
• vanhemman uupumus
• vanhemman yllättävä fyysinen sairaus tai tapaturma (tilapäisesti alentunut toimintakyky)
• vanhemman omaan terveyteen liittyvä asiointi (esimerkiksi sairaalakäynnit tai terapiakäyntien
aloittaminen)
Kotipalvelua tarvitseva asiakas voi hakea palvelua ottamalla yhteyttä neuvolan terveydenhoitajaan tai
perheohjaajaan.
Perheneuvolatyö (0-12 - vuotiaille ja heidän perheilleen)
Perheneuvolatyön tehtävänä on lapsiperheiden auttaminen terapeuttisin menetelmin tilanteissa, joissa
perheet eivät selviä omin avuin tai peruspalveluiden turvin. Syynä voivat olla esimerkiksi lapsen
käyttäytymisen ja tunne-elämän vaikeudet, ongelmat vanhemmuudessa ja perheiden kriisitilanteet.
Vanhemmat voivat ottaa itse yhteyttä soittamalla varhaisen tuen palveluihin. Asiakkaaksi voi tulla myös
yhteistyökumppaneiden lähetteellä. Vanhemmat sekä lasten ja lapsiperheiden kanssa toimivat työntekijät
voivat myös kysyä neuvoa työntekijöiltä lapsia ja perheitä koskevissa asioissa.
Psykologipalvelut (alle kouluikäiset)
Varhaisen tuen palveluiden psykologi tutkii alle kouluikäisten lasten kokonaiskehitystä, selvittää
erityisvaikeuksia, arvioi lapsen kognitiivisen kehityksen tasoa, muistitoimintoja, oman toiminnan
ohjausta, päättelytaitoja sekä sosiaalisia taitoja. Psykologilta voi kysyä neuvoa ja ohjausta lapsen
kehitykseen liittyvissä asioissa. Varhaisen tuen psykologin vastaanotolle voit tulla neuvolalääkärin,
terveydenhoitajan tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan lähetteellä.
Puheterapia (alle kouluikäiset)
Puheterapeutin tehtäviin kuuluu puheen-, kielen ja kommunikaation häiriöiden ennaltaehkäisy, arviointi
ja kuntoutus. Puheterapeuteilta voi kysyä neuvoa ja ohjausta lapsen puheen- ja kielenkehitykseen
liittyvissä asioissa. Vastaanotolle voit tulla neuvolalääkärin, terveydenhoitajan tai varhaiskasvatuksen
erityisopettajan lähetteellä.
8
Toimintaterapia (alle kouluikäiset)
Toimintaterapeutin tehtävänä on arvioida ja kuntouttaa lapsen toimintakykyä painottuen
karkeamotoriikan, käden taitojen ja näönvaraisen hahmottamisen tukemiseen sekä leikkitaitojen
kehittymiseen. Toimintaterapeuteilta voi kysyä myös neuvoa ja ohjausta lapsen kehitykseen liittyvissä
asioissa. Vastaanotolle voit tulla neuvolalääkärin, terveydenhoitajan tai varhaiskasvatuksen
erityisopettajan lähetteellä. Puhe- ja toimintaterapeutit, psykologi ja lääkäri tekevät moniammatillista
yhteistyötä ja asiakasasioita käsitellään tarvittaessa asiakastiimissä.
2.4.3 Nuorten ja vanhempien tuki
Nuorten Vatupassi (12–21 - vuotiaat)
Nuorten vatupassi tarjoaa varhaisen vaiheen tukea ja ohjausta 12–21 -vuotiaille kotkalaisille nuorille ja
heidän vanhemmilleen. Nuorten Vatupassissa työskennellään yhdessä nuoren ja hänen perheensä kanssa
kunkin yksilöllisen tilanteen ja tarpeen mukaan. Tapaamisessa kartoitetaan nuoren ja perheen tilanne,
annetaan tilannekohtaista, laaja-alaista ohjausta, tukea ja hoitoa nuorten ongelmissa ja ihmissuhteisiin
liittyvissä kysymyksissä. Palveluja voi käyttää esim. tilanteissa, kun nuorella on vaikeuksia
kaverisuhteissa tai sosiaalisissa tilanteissa, nuori kokee itsensä masentuneeksi, ahdistuneeksi tai
jännittyneeksi, arjen asiat eivät suju ja nuori tuntee tarvetta ulkopuolisen ammatti-ihmisen näkökulmaan,
nuorella on ongelmia vanhempien kanssa tai nuoren vanhempi tarvitsee tukea vanhemmuuteen. Nuoret tai
vanhemmat voivat ottaa itse yhteyttä Nuorten Vatupassiin
Koulupsykologit
Varhaisen tuen palvelut tuottavat psykologipalvelut sekä perusasteelle että toiselle asteelle (lukiot ja
ammattiopistot). Koulupsykologin tehtäviin kuuluu oppilaan oppimiseen ja/tai kokonaiskehitykseen
liittyvien vaikeuksien selvittäminen ja niissä tukeminen. Psykologilta voi myös kysyä neuvoa ja ohjausta
oppilaan kehitykseen ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Koulupsykologin palveluihin voi hakeutua
kuraattorin, erityisopettajan tai terveydenhoitajan kautta.
Koulupsyykkarit
Toimivat koululla osana Nuorten Vatupassia. Heidän tehtävänään on tukea oppilaiden hyvinvointia ja
mielenterveyttä yhdessä muun koulun ja varhaisen tuen palveluiden työntekijöiden kanssa.
Koulupsyykkarille voi hakeutua oppilas itse tai nuorten vatupassin kautta.
3 SUUN TERVEYDENHUOLTO
3.1 Suun terveydenhuollon palvelualue
Suun terveydenhuolto kuuluu terveydenhuollon vastuualueelle. Palvelualueen esimiehenä toimii
ylihammaslääkäri. Suun terveydenhuollon toiminta-ajatuksena on, että terve suu kuuluu kaikille.
Tavoitteena on myös suun terveyteen liittyvien terveyserojen kaventaminen. Tämä edellyttää, että
kuntalainen osaa itse vaikuttaa suunsa terveyteen. Tämän tavoitteen toteutumiseksi suun terveydenhuolto
antaa kuntalaisille valmiuksia toteuttaa omahoitoa ja luo edellytykset omahoidon onnistumiselle.
3.2 Suun terveydenhuollon henkilöstö ja toiminta
3.2.1 Suun terveydenhuollon henkilöstö ja työnjako
Kotkassa on kolme hammashoitolaa
• Kotkansaaren hammashoitola
• Länsi-Kotkan hammashoitola
• Karhulan hammashoitola
9
Suun terveydenhuollon toimijoina ovat kaksi oikomishoidon erikoishammaslääkäriä, 18
hammaslääkäriä, 8,5 suuhygienistiä, 28 hammashoitajaa sekä 3 vastaanottoavustajaa.
Hammaslääkäri-, suuhygienisti ja hammashoitajaresurssit ja asiakkaat Kotkassa
Asiakkaat
HammaslääkäriSuuhygienistiresurssit/henkilö- resurssit/henkilötyövuosina
työvuosina
1. lasta odottava perhe
200+200
0,25
2- ja 4-vuotiaat sekä riskilapset 2-51400
vuotiaat
6-,10- ja 13-vuotiaat sekä riskilapset 2000
1,0
8- 12- ja 15-vuotiaat sekä riskilapset 2000
1,0
Oikomishoito
2
0,2
Opiskelijat kerran opiskeluaikana
1600
0,81
Ryhmäterveys-neuvonta
2 lk (4x/v)
Ryhmäterveys1-, 3-, 4, ja
neuvonta
5-lk 1x/v
Suun terveystunti 5 lk
34 lk
Monitoimijainen
ryhmäperhevalmennus
toimintaa
Hyvinvointipv 7 lk:lle (2 shg)
6 yläkoulua
0,05
Työvoimatarve yhteensä
3,0
2,3
Hammashoitajapanos/ henkilötyövuosina
0,7
2
0,3
0,3
0,3
0,01
3,6
3.2.2 Suun terveydenhuolto neuvolatoiminnassa
Suun terveydenhuollon toiminta äitiysneuvolassa
Ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille toteutetaan vähintään yksi terveydenhuollon ammattihenkilön
toteuttama maksuton suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Haastattelun perusteella annetaan
yksilöllisesti suunnattua terveysneuvontaa. Suuhygienisti ohjaa havaintojensa perusteella tarvittaessa
vanhemmat hammaslääkärin vastaanotolle. Tällöin peritään asetuksen mukaiset asiakasmaksut.
Suun terveydenhuollon toiminta neuvolaikäisille
Suun terveydenhuollon lastenneuvolatoiminta on rakennettu työnjaollisesti niin, että määräaikaiset suun
terveystarkastukset tekevät terveydenhoitajat (1-vuotias lapsi). Lapsen ollessa 2-vuotias tehdään suun
terveystarkastus ja kunkin lapsen suun sairauksien riskiarvio. Mikäli erityistä riskiä ei havaita, lapselle
tehdään määräaikaiset suun terveystarkastukset uudelleen 4- ja 6-vuotiaana. Neuvolaterveydenhuollossa
suun terveydenhuollosta vastaanottajina ovat hammashoitajat ja suuhygienistit. Neuvolaikäinen ohjataan
hammaslääkärille tarvittaessa eli silloin kun sairautta jo esiintyy tai muussa tilanteessa, jossa tarvitaan
hammaslääketieteellistä tutkimusta ja diagnosointia. Suun terveydenhuolto toimii yhteistyössä
neuvolaterveydenhuollon henkilökunnan ja puheterapeutin kanssa. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös
sosiaalitoimen kanssa.
3.2.3 Suun terveydenhuolto koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa
Suun terveydenhuollon toiminta kouluterveydenhuollossa
Toiminta tukeutuu toisaalta ryhmittäin kohdistettuun terveydenedistämiseen ja toisaalta yksilökohtaisesti
riskiarvioon perustuvaan kutsujärjestelmään. Ryhmittäin tehtävää suun terveydenedistämistä toteutetaan
ala- ja yläkoulussa. Koululaisiin kohdistettava ryhmätoiminta painottuu toisluokkalaisten
suuhygieniaopastukseen neljä kertaa vuodessa. Myös alakoulun muut luokka-asteet saavat
suuhygieniaopetusta kerran vuodessa. Viidesluokkalaisille pidetään terveystiedon yhteydessä suun
terveystunti sekä yläkoulun seitsemäsluokkalaisille toteutetaan moniammatillisesti Hyvinvointipäivä.
Toimijoina ovat SPR, Syöpäyhdistys, EKAMI, Rannikkopajat, Terveyden edistämisyksikkö, KyAMK,
Kotka-Kymin seurakuntayhtymä, nuorisotoimi, koulupsyykkarit, koulun nuorisotyöntekijät ja suun
terveydenhuolto.
10
Suun terveydenhuollon tutkimukset ja tarkastukset kouluterveydenhuollossa
Koululaisilla, joilla ei riskiarviossa ole todettu erityistä sairastumisriskiä, on ensimmäinen
hammaslääkärin tekemä tutkimus sinä vuonna, kun lapsi täyttää kahdeksan vuotta (1. lk). Tämän lisäksi
hammaslääkärin tutkimuksia on 12-vuotiaana (5. lk) ja 15-vuotiaana (8. lk) sekä purennan kehityksen
osalta seulontatutkimus 9-vuotiaana. Suuhygienistin tekemät määräaikaiset suun terveystarkastukset
toteutuvat 10- ja 13-vuotiaana. Mikäli lapsella todetaan kohonnut sairastumisriski, suuhygienisti tai
hammashoitaja ohjaa lapsen jo aiemmin hammaslääkärille, joka tutkimuksensa perusteella määrittää
henkilökohtaisen tarkastusohjelman. Purennan seurannan osalta hampaiston kehitysaikataulu saattaa
aiheuttaa vaihtelua seulonta-aikatauluun.
Suun terveydenhuollon toiminta opiskeluterveydenhuollossa
Opiskelijoille järjestetään vähintään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun
terveysneuvonnan tarve ja palvelujen tarve. Kotkalaiset 17-vuotiaat kutsutaan suun terveydenhuoltoon,
jossa suuhygienisti tekee terveystarkastuksen ja ohjaa tarvittaessa hammaslääkärille. Kaikki yli 18vuotiaat opiskelijat varaavat itse ajan suun terveydenhuoltoon. Yli 18-vuotiaan opiskelijan käynnistä
peritään maksuasetuksen mukaiset maksut.
Liite 6.: Suun terveystarkastukset ja tutkimukset lapsilla ja nuorilla
4. ERITYISEN TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN JA TUEN JÄRJESTÄMINEN
4.1. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä suun terveydenhuolto
Lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeen tunnistamisen mahdollistavat oikein mitoitetut resurssit ja
kaikille tarjottavat peruskäynnit, joilla rakennetaan luottamuksellinen suhde perheisiin. Neuvolan, kouluja opiskeluterveydenhuollon palvelut tavoittavat lähes kaikki niiden piiriin kuuluvat. Peruskäyntien lisäksi
työntekijöillä on mahdollisuus antaa tukikäyntiaikoja asiakkailleen. Peruspalveluiden antamaa tukea on
vahvistettu neuvolan perhetyön palveluilla sekä uudistamalla yhteistyön toimintamalleja
varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa. Tavoitteena on, että asiakkaiden/perheiden kokonaistilanne ja
tuen tarve selkiytyy jo peruspalveluissa. Samalla tukea pyritään antamaan peruspalveluissa
mahdollisimman pitkään hyödyntämällä eri ammattilaisten osaamista. Yhteistyötä tehdään erityisesti 3vuotiaan lapsen tarkastuksen ja 4-vuotiaan lapsen laajan tarkastuksen toteuttamisessa, kouluun siirtymisen
nivelvaiheessa sekä monitoimijaisen perhevalmennuksen toteuttamisessa.
Uutena ennaltaehkäisevän työn muotona on aloitettu kotikäynnit jokaisen ensimmäistä lastaan odottavan
perheen luo. Neuvolan perhetyön työntekijät tekevät kotikäynnit joko yksin tai terveydenhoitajan kanssa
yhteiskäyntinä. Näiden käyntien lisäksi neuvolan perhetyö toimii matalla kynnyksellä niin, että
terveydenhoitaja tai päivähoidon työntekijät voivat suositella perhetyötä tai perhe voi ottaa itse suoraan
yhteyttä työntekijöihin.
Kouluterveydenhuollossa on terveydenhoitajaresurssit saatu asetuksen vaatimalle tasolle. Tavoitteena on
läsnäolo ja terveydenhoitajien tavoitettavuus kouluilla. Kouluterveydenhuolto toteuttaa omalta osaltaan
yksilökohtaista opiskeluhuoltoa myös niin, että kutsuu tarvittaessa oppilaskohtaisen monialaisen
asiantuntijaryhmän kokoon sekä osallistuu pyynnöstä muihin asiantuntijaryhmiin. Haasteena on jatkossa
vahvistaa yhteisöllistä työotetta ja kehittää uusia työmuotoja ja toimintamalleja kouluille yhdessä muiden
ammattilaisten kanssa lasten ja nuorten omassa toimintaympäristössä.
Suun terveydenhuollossa erityistarpeessa olevat perheet otetaan huomioon yksilökohtaisessa
riskiarvioinnissa. Erityisen tuen tarve ilmenee yleensä sairastavuuden lisääntymisenä ja poisjääntinä
vastaanotolta. Suun terveydenhuollon työntekijät tekevät yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, jotta
heikommassa asemassa olevat saadaan palvelujen piiriin sekä edistämään omaa suun terveyttään.
11
4.2. Varhaisen tuen palvelut
Silloin, kun tuki peruspalveluissa (neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, kouluterveydenhuollossa,
oppilashuollossa tai opiskeluterveydenhuollossa) ei ole riittävä vaan tarvitaan monitoimijaista yhteistyötä
tai kehitystason tutkimuksia, voivat työntekijät laittaa lähetteen varhaisen tuen palveluiden Vatu-tiimille.
Vatu-tiimissa lähetteet käydään läpi viikoittain, tarkistetaan olemassa olevat palvelut. Perheiden tilanne
kartoitetaan yhdessä heidän kanssaan ja suunnitellaan tarvittava tuki ja palvelu. Tarvittaessa tehdään
kotikäyntejä, käyntejä päiväkoteihin ja kouluihin, joissa seurataan lapsen toimintaa ryhmässä ja
neuvotellaan muiden työntekijöiden kanssa tilanteesta perheen luvalla tai yhdessä heidän kanssaan.
Tavoitteena on saada mahdollisimman monipuolinen kuva lapsen ja perheen tilanteesta. Perheelle
pyritään löytämään oikea apu mahdollisimman pikaisesti.
Neuvolan perhetyö on hallinnollisesti osa varhaisen tuen palveluita, mutta on tiiviisti yhteydessä äitiys- ja
lastenneuvolan terveydenhoitajiin. Perhetyön kokonaisuutta mietitään vuoden 2015 aikana. Tilapäisen
kotipalvelun palveluseteli otetaan käyttöön alle kouluikäisten lasten perheille keväällä 2015.
Opetustoimi on palkannut opetushallitukselta saamallaan erityisavustuksella koulutuksellista tasa-arvoa
edistäviin toimenpiteisiin koulupsyykkareita ja yhden toimintaterapeutin, joiden henkilöstöhallintoa
johdetaan varhaisen tuen palveluista. Näin varhaisen tuen palveluilla on tiivis yhteys kouluihin ja
opiskelijahuoltotyöhön. Lisäksi tällä rahalla on palkattu koulunuorisotyöntekijöitä.
5 YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI
5.1 Kasva Kotkassa työryhmä
Kotkassa toimii moniammatillinen Kasva Kotkassa työryhmä, jossa ovat edustettuina hyvinvointineuvola,
sosiaali- ja terveystoimi, varhaiskasvatus, opetustoimi, nuorisotyön yksikkö, seurakunnan, poliisin ja työja elinkeinotoimiston edustus. Kasva Kotkassa työryhmä toimii myös nuorisolain mukaisena ohjaus- ja
palveluverkostona, jolloin sinne tarvittaessa kutsutaan edustajia rannikkopajoilta ja toisen asteen
koulutuksesta ym.
Kasva Kotkassa työryhmän tehtäviä:
1. toimii vastuullisena lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatijana ja päivittäjänä
2. seuraa vuosittain painoalueiden toteutumista sähköiseen hyvinvointikertomukseen
3. toimii nuorisolain mukaisena ohjaus- ja palveluverkostona
4. toimii oppilashuoltosuunnitelman ohjausryhmänä
5. toimii neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun
terveydenhuollon toimintaohjelman ohjausryhmänä
6. arvioi ja seuraa lasten ja nuorten tilannetta Kotkassa
7. edistää yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä
8. arvioi ja seuraa lasten ja nuorten osalta tavoitteiden toteutumista eri strategioiden ja suunnitelmien
osalta
5.2 Yhteistyön periaatteet
Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa vuosille 2014-2017 on sovittu lasten, nuorten
palveluiden yhteiset tavoitteet, joita ovat:
1. Edistää lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia
2. Tukea lasten ja nuorten myönteistä kasvua, kehitystä ja oppimista
3. Turvata lasten ja nuorten oikeus yhteisöllisyyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen
Lisäksi on yhteisesti sovittu, että se, jolla huoli herää ottaa asiaa hoitaakseen ja käynnistää tarvittavan
toiminnan.
12
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2014-2017 painopisteiden toteutumista seurataan vuosittain
Kasva Kotkassa työryhmässä sekä sähköisen hyvinvointikertomuksen kautta.
Hyvinvointineuvolan omat toiminnan painopisteet laaditaan yhteistyössä muiden hyvinvointipalveluiden
vastuualueiden kanssa yhteisessä kehittämispäivässä ja tarkistetaan vuosittain. Painopisteet kirjataan
omiin tuloskortteihin. Lisäksi laaditaan vuosittain yhteinen lasten ja nuorten palveluiden tuloskortti
yhteisine tavoitteineen.
Lasten ja nuorten palveluissa vastuualueita yhdistää yhteinen asiakkuus.
Varhaiskasvatuksella on oma osionsa lapsen tarkastusten kokonaisuudessa. 4-vuotiaan lapsen laajassa
tarkastuksessa on tehty yhteistyötä jo useita vuosia. Koulutulokkaan kohdalla kehitetään toimintamallia
neuvolan, kouluterveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen yhteistyöhön. Vuoden 2015 painopisteenä on
saada 3-vuotiaan lapsen tarkastukseen uusi toimintamalli varhaiskasvatuksen kanssa. Lisäksi
varhaiskasvatus osallistuu monitoimijaisen perhevalmennuksen toteuttamiseen yhdessä neuvolan kanssa.
Opetustoimen kanssa yhteistyössä tehdään 1., 5. ja 8. luokan laajat terveystarkastukset. Luokkakohtaiset
yhteenvedot tehdään 5.- luokan terveystarkastuksessa yhteiseen koulukohtaiseen
hyvinvointisuunnitelmaan käytettäviksi. Tätä työtä on jatkossa tarkoitus kehittää edelleen. Koulujen
oppilashuollollisista palveluista vastataan yhteistyössä opetustoimen ja terveydenhuollon kanssa.
Kouluterveydenhoitajat osallistuvat työryhmiin, jotka työstävät koulukohtaisia
opiskeluhuoltosuunnitelmia. Koulupsykologit ja koulupsyykkarit ovat varhaisen tuen palveluiden
työntekjöitä, mutta toimivat pääasiassa koululla. He kuuluvat Nuorten Vatupassin yhteistyötiimiin ja
voivat sitä kautta hyödyntää tarvittaessa muiden ammattilaisten osaamista.
Oppilas- ja opiskeluhuoltosuunnitelmassa, joka on osa Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa,
on määritelty 1.8. 2014 voimaan tulleen lain linjaukset Kotkan kouluille.
Terveystoimi tuottaa hyvinvointineuvolan lääkäripalvelut. Hyvinvointineuvolaan on vuoden 2015 alusta
vahvistettu neljän lääkärin työpanos. Yksi lääkäreistä on nimetty vastaavaksi neuvola- ja koululääkäriksi.
Yhteistyössä mielenterveystyön psykiatrisen poliklinikan kanssa on sovittu käytännöt
synnytyksenjälkeisen masennuksen hoitoon ohjauksesta. Hyvinvointineuvola on mukana kehittämässä
seudullista mielenterveys- ja päihdetyötä.
Fysioterapiayksikön kanssa on sovittu käytännöt pikkuvauvojen sensomotorisen ohjauksen hoitopolusta
sekä lapsen ja nuoren ryhdin seuraamisesta ja siihen liittyvistä jatkotoimenpiteistä.
Suun terveydenhuolto toimii yhteistyössä hyvinvointineuvolan ja kouluterveydenhuollon kanssa.
Oikomishoidon erikoishammaslääkärit tarvitsevat työssään neuvolaterveydenhuollon tuottamia tietoja,
mm. kasvukäyrän. Hoidosta poisjäävien osalta on syytä myös tehdä yhteistyötä kouluterveydenhuollon ja
tarvittaessa myös oppilashuollon kanssa. Kouluissa toteutettava suun terveydenhuollon ryhmätoiminta
edellyttää toimivaa yhteistyötä opetustoimen kanssa. Myös kuljetusten järjestäminen kouluilta
hammashoitoon edellyttää tiedon kulkua suun terveydenhuollon ja koulun välillä, vaikka suun
terveydenhuolto hoitaakin kuljetusten järjestämisen. Terveydenedistämisyksikkö on tärkeä
yhteistyökumppani järjestettäessä moniammatillisia terveyttä edistäviä tapahtumia.
Terveyden edistämisen koordinaattori on tärkeä yhteistyökumppani, kun kootaan tilastoja ja pidetään yllä
sähköistä terveyskertomusta. Hän on aktiivinen kasva Kotkassa työryhmän jäsen.
Sosiaalitoimi
Hyvinvointineuvolan yhteistyö on tiivistä lastensuojelun perhetyön ja lastensuojelun
sosiaalityöntekijöiden sekä nuorisoryhmän kanssa. Uuden sosiaalilain tultua voimaan uudistetaan
palvelurakennetta vuoden 2015 aikana, samalla valmistautuen sote-uudistukseen. Kehittämistyötä
13
tehdään kokonaisuuksia tarkastellen vuoden 2015 aikana yhteistyössä lastensuojelun ja varhaisen tuen
palveluiden kanssa. Painopistettä siirretään korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin.
Erikoissairaanhoito
Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikat toimivat lääkärin lähetteellä, samoin kuin muutkin
erikoissairaanhoidon palvelut. Erityisen tiivistä on yhteistyö äitiyspoliklinikan ja synnytysosastojen
kanssa. Hoitopolkujen rakentaminen ja päivittäminen on toimintamuoto, jolloin sovitaan yhteiset
käytännöt ja työnjaot. Erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden yhteistyötä tiivistetään koko ajan ja
suunnitelmat terveyspalveluiden siirtämisestä erikoissairaanhoidon kanssa yhteisiin tiloihin etenee.
6 KOULU- JA OPPILAITOSYHTEISÖJEN TERVEELLISYYS JA TURVALLISUUS
Koulujen ja oppilaitosten terveydellisten olosuhteiden vaatimukset perustuvat terveydensuojelulakiin
(763/1994) ja valtioneuvoston asetukseen (380/2009) sekä työturvallisuuslakiin (738/2002) ja
työterveyshuoltolakiin(1383/2002). Valtioneuvoston asetus velvoittaa tarkastamaan oppilaan ja
opiskelijan terveyden edistämiseksi kouluyhteisön ja opiskeluympäristön joka kolmas vuosi.
Tarkastuksista vastaa ympäristökeskus, joka ottaa yhteyttä koulujen ja oppilaitosten rehtoreihin.
Tarkastuksiin osallistuu oppilaiden/opiskelijoiden edustaja, koulu/opiskeluterveydenhuollon edustaja,
terveystarkastaja, koulun henkilöstön edustaja, työterveyshuollon edustaja, työsuojelun edustaja ym.
Tarkastuksista nousevien puutteiden korjausta seurataan vuosittain.
7 HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN
Koulutussuunnitelmat laaditaan vuodeksi kerrallaan, huomioiden vastuualueiden painopisteet ja
kehityskeskusteluissa esille tulleet asiat. Seurantaa varten tiedot kootaan seuraavan vuoden alussa ja
tarkastellaan onnistuminen.
8 TOIMINNAN JA TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI
Toimintaa arvioidaan tarkemmin puolen vuoden välein, mutta kuukausittain selvitetään talouteen liittyviä
asioita. Vuosittain kootaan raportteja ja tilastotietoja. Toimintakertomukseen arvioidaan valittujen
painopistealueiden toteutuminen.
9 HAASTEET JA JATKOTOIMENPITEET
1. Kustannusten kasvun hillitseminen ja tuottavuuden lisääminen
• toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen,
• erikoissairaanhoidon kustannusten vähentäminen lasten ja nuorten palveluissa,
• sijaishuollon kustannusten väheneminen,
• osaamisen vahvistaminen ja johtaminen,
• ajantasaisen tiedon tuottaminen päätöksenteon tueksi.
2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämistyö 2015- työn loppuun saattaminen.
• painopisteen siirtäminen korjaavasta ennaltaehkäisevään,
• palveluprosessien sujuvuus ja oikea-aikaisuus,
• päällekkäisten palveluiden poistaminen,
• perhetyön vahvistamien,
• lapsiperheiden kotipalvelun käynnistäminen.
3. Sote-uudistukseen valmistautuminen
14
Kirjallisuutta
Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2014-2017
Opetus- ja kulttuuriministeriö: 2012. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015. Opetus-ja
kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2009. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä
suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. Sosiaali- ja
terveysministeriön julkaisuja 2009:20.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2004. Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaalija terveysministeriön oppaita 2004:14.
Stakes.2002. Kouluterveydenhuolto 2002. Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille.
Stakes oppaita 51.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2006. Opiskeluterveydenhuollon opas. Sosiaali- ja terveysministeriön
julkaisuja 2006:12.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2007. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen. Toimintaohjelma
2007-2011. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuja 2007:17.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2010. Lapset ja nuoret hyvinvoiviksi. Lasten ja nuorten terveyden ja
hyvinvoinnin neuvottelukunnan toimenpide-ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä
2010:16.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2013. Suun terveyttä koko väestölle. Sosiaali- ja terveysministeriön
raportteja ja muistioita 2013:39
Taskinen, S. 2008. Lastensuojelulaki (417/2007). Soveltamisopas. Stakes. Sosiaali- ja terveysalan
tutkimus- ja kehittämiskeskus. Oppaita 65.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2012. Laaja terveystarkastus. Ohjeistus äitiys- ja
lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. Opas 22.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2011. Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja
kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Mäki, P., Wikström, K, Hakulinen-Viitanen, T. &
Laatikainen, T. (toim.).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2013. Äitiysneuvolaopas. suosituksia äitiysneuvolatoimintaan.
Opas 29.
Toimintaohjelman työryhmä:
Jutta Raita-Hasu
Päivi Vatanen
Maija Rikberg
Juha Henriksson
Jessica Syrjäläinen
Satu Ellonen
Tiina Palviainen
Hannele Pajanen
Kommentteja ja lausuntoja pyydetty:
Vastaava neuvola- koululääkäri
Suun terveydenhuollon ylilääkäri
Päivähoidon johtaja
Opetustoimen johtaja
Erityisen tuen suunnittelija/opetustoimi
Sosiaalitoimi
Varhaisen tuen palveluiden palvelupäällikkö
Hyvinvointineuvolan johtaja
15
Maija Valta
Riitta Johannala- Kemppainen
Tarja Tammekas
Mervi Jyrkilä
Salla Kärki
Jaana Länsimies
Ulla Tuominiemi
Terveysjohtaja
Avoterveydenhuollon johtaja
Vastaava terveydenhoitaja/Neuvolatoiminta
Vastaava terveydenhoitaja/Neuvolatoiminta
Vastaava terveydenhoitaja koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Yleisen tuen suunnittelija
Vastaava suuhygienisti
Äitiysneuvolan seurantakäynnit raskauden aikana
H 35-37
H 8-10
H 13-18
H 22-24
H 26-28 H 30-32
H
Terveydenhoitaja (min.)
90 min
90 min
60 min
60 min
60/150min
20 min
Ks. resurssimitoitus
Laaja terv.tarkastus
KK ensisynn.
Lääkäri (min.)
20 min
20 min
Vanh.ryhmä/
1. krt
2. krt
3. krt
perhevalmennus
120 min / krt
H 22-28
H 26-28 H 30-34
Tutkimukset
U-bakt.vilj.
x
RR
x
x
x
x
x
x
Paino
x
x
x
x
x
x
Virtsa: u-gluk, u-prot, u-nitr
x
x
x
x
x
x
x ≥110g/l
x ≥105g/l tarv.
tarv.
tarv.
tarv.
Hb
Mrsa-näytteet
tarv.
Verinäyte H 8-10
Rh,va,kard.,HBsAg, Hiv, tarv.HepC
tarv.Rh(äiti+sikiö)
xRh tarv.
B-streptokokkiseulonta
x
Sf-mitta
x
x
x
x
Riskiraskauden seuranta Koks:n ohjeen mukaan
Gestaatio DM (ohj. mukaan)
x2 t sokerir.
x2 t sokerir.
jatkuva
Terveysneuvonta
x
x
Imetys
Ravitsemus
jatkuva
x ruokatavat kyselyl.
Synnytyksen jälkeinen ehkäisy
x
ohj.hammashoitolaan
Hampaiden hoito
Foolihappolisä ad H 12
Anti-D suojaus tarv.
Perheen hyvinvointi
anna voimavaralomake ja Neuvokas perhe-kortti
28+0-30+6
Audit, ym.
Neuvokas perhe Kela
puoliso H13 Voimavaralomake Väkivaltakysely/äiti
käynnille
(Epds+isä)
mukaan
tarv. uudelleen
loppuraskaudessa äidille
Hyvinvointineuvola
Äitiysneuvola
x
x
*ensisynn.1x/vko
toissynn.1x/2vko
x
x
x
x
x
x
H 38,39,40 yli H 40
30/60 min 30 min
kts. *
x
x
x
Foolihappoinfo
x
x
x
x
x
x
x
x
x
Kotikäynti
Jälkitarkastus
120-150 min 60/20min
säänn./epäs.
epäs. 20min
Päivitetty 7.4.2014/EL/SF/MM/MS
Liite 1
x/L an.
x/L
x
x
x/L
30
30
x
x
30-60
jatkuva
x
x- - - -
ROTA
jatkuva seuranta
jatkuva seuranta ja tuki
xL
jatkuva
x
x
60
Perheen hyvinvointi
Perheen hyvinvointimen.
Päivähoidon palaute
Mittarit
EPDSsj
Audit9
Imetys /Täysim
AHTUP
äiti/isä
lpipa
Neurolog. kehitysarvio
Paino
Pituus ja päänymärys
Näkökyky
Lähinäkö
Kaukonäkö
Peittokoe/Hircshberg
Kuulo
Verenpaine
Puheen kehitys
Psykososiaal. tilanne
Somaatt. status
Terveysneuvonta
Huomio psykosos. ja
kasvatusasiohin
Ravitsemuksesta
Neuvolas perhe
Hampaiden hoito
Rokotusohjelma
Terveydenhoitaja (min).
Ks. resurssimitoitus
Lääkäri (min)
Vanh.ryhmä/ ryhmä nla
x
xL
x/L
x
x
x/L
30
30
L/4kk
x
x
60
5kk
x/TL
voimavatat
ROTA
DTap-IPVHib
Pneum
x- - - -x- - - -x
ROTA
DTap-IPVHib
Pneum
x
x
60
Hyvinvointineuvola
Lastenneuvola
Lastenneuvolan määräaikaistarkastuksien runko-ohjelma
2 vk
1 kk 2 kk
3kk
x
x
x
30-60
6kk
x
xL
x/L
x/L
x
x
x/L
30
30
8kk
(x)
10 kk
äiti/isä
x
äiti/isä
x
xL
x/L
x/L
x
x
x/L
30
30
x/TL
voimavarat
MPR1
DTap-IPVHib
Pneum
x
x
x
x/tarv.
x
x
12kk
Gest.D
M äidit
60+30
15.3.2012/MJ/TS
3v
L/4v
5v
GestDM
äidit
60+30 60+30
60
30
x
x/HH
x
x
x
x
x
x/TL
voimavarat
x
DTap-IPV
x
x
x
x/lene x/lene+L
x
x
x
x
x
x
x
x/Th x/Th L
x
x
tarv
ja/tai x
x
tarv
x/Th
x/L
tarv
x - - - x
x/audio
RR
x
x
x
x
x/L
x/L
x
x
60
PÄIV.
L/18kk
2v
x
TH2PERlomakkeen
täyttö
MPR2
x
tarv
tarv
tarv
x
x
30
6v
LIITE 2
Liite 3
Monitoimijainen perhevalmennus 2015:
1. Muuttuva elämäntilanne (neuvolan 2 terveydenhoitajaa: äitiysneuvolan terveydenhoitajat tai
äitiysneuvolan terveydenhoitaja ja lastenneuvolan terveydenhoitaja)
-
ryhmäläiset tutustuvat toisiinsa ja sitoutuvat ryhmään
vertaistuki mahdollistuu
raskaudenaikaisista muutoksista, mielikuvavauvasta, parisuhteesta ja seksuaalisuudesta
keskusteleminen esim. isä-/ äitiryhmissä
imetysajatusten herätteleminen
2. Vauvatunti (työntekijät kuten edellä)
- vauvaperheen vierailu
- vauvan hoito
- varhainen vuorovaikutus
3. Vanhemmuus (äitiysneuvolan terveydenhoitaja ja ensi- ja turvakotiyhdistyksen
/perheasiainneuvottelukeskuksen työntekijä)
- synnytyksen lähestymisen merkit
- synnytykseen liittyvien kysymyksien teko (terveydenhoitaja lähettää ne etukäteen
Kymenlaakson keskussairaalaan)
- neuvolatoiminta ja perhevalmennus lapsen syntymän jälkeen
- kasvu pariskunnista vanhemmiksi > Ensi- ja turvakotiyhdistyksen/
Perheasiainneuvottelukeskuksen osio
4. Kymenlaakson keskussairaalan osuus: synnytysvalmennusluento ja osastoihin
tutustuminen
-
Sairaalaan lähteminen erilaisissa tilanteissa
Kivunlievitysvaihtoehdot sairaalassa
Normaali alatiesynnytys
Epäsäännöllinen synnytys
Vastasyntyneen virvottelu sekä mahdollinen lastenosastohoito
Lapsivuodeosaston toiminta
Imetys
Synnytyssaliin ja lapsivuodeosastoon tutustuminen
5. Elämää vauvaperheenä (terveydenhoitaja ja varhaiskasvatuksen työntekijä)
- synnytys ja imetyskokemukset, vauvaperheen arki ja parisuhde isä- ja äitiryhmissä
- yhdessä lapsen kanssa > varhaiskasvatuksen osio
- lapsiperheen tuki ja palveluverkosto
th
th
L
Kuulo
Verenpaine
Puberteetin kehitys
Värinäkö
Audit huoltajalle/huoltaji mukaan
Adsume
R-bdi
Rokotuskortti
Terveyskysyly oppillaalle
Terveyskysyly huoltajille
Vanh.roolikartta
Yhteistyölupa huoltajajilta
Kutsukirje
x
Nuorison terveystodistus
Tupakointi
Ammatinvalinta
th+L
th+L
tarv
th+L
th+L
L
th
th
th
ryhti
Paino
Pituus
Näkökyky
Psykososiaalinen terveys
Terveysneuvonta
Erityishuomiota
psykosos. ja
kasvatusasiohin
koulunkäynti
Hb
30
30
1. lk
Terveydenhoitaja (min)
Lääkäri (min)
Th+lääkäri
Kouluterveydenhuolto
Hyvinvvointineuvola
x
x
x
x
x
20
2. lk
x
x
x
x
x
20
3. lk
x
x
x
x
x
20
4. lk
x
x
x
x
x
x
x
tarv
tarv
tarv
x
x
tarv
x
x
x
x
x
x
60-90
7. lk
x
x
x
x
x
x
x
20
6. lk
x
x
tarv
th + L
th + L
th +L
th
L
L
x
x
30
20
5. lk
x
x
x
x
th
th
th+L
th+L
tarv.
th+L
th+L
th
th
L
th+L
th
th
th
30
20-30
8. lk
20.10.1011
x
x
tarv
tarv
x
x
tarv.
x
tarv
x
x
x
20
9. lk
Liite 4
x
x
tarv
x
x
x
x
x
x
Hb
Verenpaine
Rokotukset/tet-d, MPR
Psykososiaalinen tilanne
Terveysneuvonta
Opiskelukyky
Audit > 18 v
Adsume < 18 v
R-BDI / BDI
U-stix (prot,gluc)
Huumeseula
Thorax-rtg
x
x
x
x
tarv
Kuulo
x
x
x
x
x
x
x
tarv
x
x
x
tarv
x
Värinäkö
tarv
x
x
tarv
x
tarv
x
x
x
tarv
x
tarv
tarv
Terveyskysely
Paino
Pituus
BMI
Vyötärönympärys
Näkökyky
60
meritark.
/alkutark.
30
20-30
2.vuoden
tarkastus
60
1.vuoden
tarkastus
Terveydenhoitaja (min)
Lääkäri (min)
Merimieslääkäri
Opiskeluterveydenhuolto
Hyvinvointineuvola
x
x
x
x
x
x
x
tarv
tarv
tarv
x
tarv
x
tarv
x
x
x
tarv
x
30
60
meritark.
/uusintatar
23.5.2011
Liite 5
Liite 6
Suun terveystarkastukset ja tutkimukset lapsilla ja nuorilla
Ikä
terveyden- hammas- suuhammas- oikomishoidon
hoitaja
hoitaja
hygienisti lääkäri
erikoishammaslääkäri
0,52
4
6
8
9
10
12
13
15
17
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x