1. No category

M – Suomen Posti Oyj
Puutuoteteollisuuden uutis- ja ammattilehti • 4 / 2010
1 . 4 . 201 0
Puualan koulutus
uusiksi Kotkassa
Sivu 4
Erikoiskalusteita Ylistarosta
Erikoiskaluste Ari Pellinen Oy on pohjanmaalainen yritys, joka tekee ravintolakalusteiden lisäksi vastaanottotilojen kalusteita,valvomokalusteita ja erikoisliikkeiden kalusteita.
Sivu 6
Hionta osana pintakäsittelyä
Opiskelijat Jari Lipiainen (vas), Toni Meronen ja Miina Auvinen KyAMK:n Mussalon puutekniikan laboratoriossa.
Uuden koulutusohjelman suunnittelussa
on kuunneltu niin alan
ammattilaisia, teollisuutta
kuin opiskelijoitakin. Perinteisesti Kyamk on panostanut
saha-ja levyteollisuuden prosesseihin, eikä tämä näkökulma ole uudistuksessa unohtunut, kertoo toimialajohtaja
Juha Rissanen.
Aiemmin puualan opikselijat olivat Mussalossa yksin.
Nyt kaikki ammattikorkeakoulun opintolinjat ovat yhdessä samalla campuksella ja
puualan on siten mahdollista
saada tukea mm. energia- ja
rakennustekniikasta.
Kolme vaihtoehtoa
Uudessa opetussuunnitelmassa on kolme suuntautumisvaihtoehtoa: modernit puutuotteet, puun kestävä käyttö
ja bioenergia.
Modernit puutuotteet –ohjelmassa opiskellaan puun
Kymenlaakson
ammattikorkeakoulu
Kotkassa on uudistanut puutekniikan
koulutusohjelman
sisällön.
ominaisuuksia, työstöjä, nykyisiä puutuotteita sekä opetellaan innovoimaan uusia
tuotteita unohtamatta muotoilun merkitystä.
Puun kestävän käytön opiskelussa perehdytään puumateriaalin elinkaareen kestävän
kehityksen kannalta.
Bioenergia -ohjelmassa opiskellaan puupohjaisia
energialähteitä, bioenergian
tuotantoa ja puunjalostuksen
enegiaa käyttäviä prosesseja.
Mistä osaajat?
Puualan koulutus on viimeisen vuosikymmenen aikana
kokenut varsinaisen alamäen.
Koulutusta on saatavilla enää
kolmessa ammattikorkeakoulussa, Kotkan lisäksi Lahdessa ja Kuopiossa. Ne kaikki
ovat profiloituneet omalla tavallaan.
Aloituspaikkoja on yhteensä sata, mutta vuosittain
valmistuu vain 30–40. Viime vuonna Kotkasta valmistui vajaa parikymmentä insinööriä.
Opiskelua on leimannut
keskeyttämiset vähäisen hakukiinnostuksen lisäksi. Kotkaan haki viime vuonna kuusi
opiskelijaa! Teollisuus on arvioinut tarvitsevansa tulevaisuudessa puualan insinöörejä vähintään pari sataa vuodessa.
Yhteistyötä tarvitaan
– tässäkin
Puualalla on siis todella tiukat paikat edessä, jos muutosta koulutustilanteeseen ei
saada nopeasti aikaan.
Toimialajohtaja Rissanen
peräänkuuluttaakin alan kouluttajien yhteisen markkinoinnin tarvetta.
– Markkinointiin tarvitaan
myös lisää teollisuusyrityksiä
valmaan uskoa, korsti Rissanen.
Koulutusohjelman julkistamistilaisuudessa Stora Enso Wood Productsin tehdaspäällikkö Tuomo Harkikainen esitti toivomuksen, että
yhteistyöllä vältettäisiin aiemmat virheet valtakunnan
tasolla.
– 90-luvulla rahaa jaettiin
ja koulutusta kehitettiin joka
puolella. Surullisin esimerkki on Kullaan metsäopiston
nousu ja tuho. Sinne hankittu täysmittainen sahalinja on
jo ehditty romuttaa, muistutti
Hartikainen.
Jepualaisen Mirka Oy:n markkinaosuus suomalaisen
puutuoteteollisuuden hiomatuotteissa on varsin vakuuttava, kilpailua tulee lähinnä ruotsalaisten ja sveitsiläisten
tuotteiden taholta.
Kovinta kilpailu on kansainvälisillä markkinoilla.
Sivu 12
Kasvuyrityksiä kiihdyttämöistä?
Metsäalan yritys-kiihdyttämöt, jos niitä saadaan aikaan,
tuovat kovan tason liiketoimintaosaamista alalle, mutta eivät ole koko alan kasvuyritysongelmien ratkaisu, totesi
toimitusjohtaja Mari Hjält esitellessään Gaia Consulting
Oy:n tekemää selvitystä.
Maija-Liisa Saksa
PINTAKÄSITTELYLAITTEET
Wagner Industrial Solutions Scandinavia AB
Purokatu 2, 21200 RAISIO
Puh. 0400 601 016, [email protected]
Industrial Solutions
www.wagner-group.com
2
Puu&Tekniikka
numero 4/2010
Tikusta asiaa
Saksan
sahatavaran
vienti laski
viidenneksen
Xynthialla ei
vaikutusta sahatavaramarkkinoihin
Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä Saksan sahatavaran
vienti laski 31 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna eli 1,93
miljoonasta 1,33 miljoonaan kuutioon. Koko viime vuonna vienti
laski 22 prosenttia 6,3 miljoonasta kuutiosta 4,9 miljoonaan kuutioon. Suurinta lasku oli Euroopan
viennissä.
Saksan sahatavaran tuonti laski
viime vuonna edellisen vuoden 3,1
miljoonasta 2,7 miljoonaan kuutioon. Ruotsalaiset onnistuivat lisäämään vientiään Saksaan 6 prosentilla 650 000 kuutioon, suomalaisten
vienti supistui peräti kolmanneksella 364 000 kuutiosta 254 000 kuutioon.
Latvia ja Viro onnistuivat lisäämään Saksaan vientiään 20-30 prosentilla.
Helmikuun lopun myrsky kaatoi
arviolta neljä miljoonaa kuutiota
puita Saksassa, lähinnä länsiosissa.
Määrän ei uskota vaikuttavan tukkimarkkinoilla hintoihin. Myrsky
ei aiheuttanut myöskään Ranskassa
samanlaista tuhoa kuin viime vuoden Klaus -myrsky.
Saksassa elpymistä
loppuvuodesta
Saksan puutuoteteollisuuden
myynti ilman huonekaluja putosi viime vuonna 13 prosenttia 12,5
miljardiin euroon. Ml huonekalut,
yli 50 hengen yritysten liikevaihto
oli viime vuonna 28,7 miljardia euroa. Joulukuun myynti ilman huonekaluja laski 1,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sahateollisuuden myynti nousi joulukuussa 12
prosentilla.
Moelven Byggmodu- Japanin
lille ennätystilaus
liimapuun tuonti
Moelven Byggmodul on saanut
historiansa suurimman tilauksen. Rakennusyritys Malthus As on tilannut
750 valmista asuntoa, täysin kalustettuna kylpyhuoneineen. Asunnot toimitetaan nikkelitehtaalle Kanadaan.
Tilaus työllistää 1000 henkilöä. Työn
käynnistyvät täysillä pääsiäisen jälkeen ja ensimmäiset 446 yksikköä
toimitetaan touko-kesäkuussa.
Keittiökalusteiden
kysyntä vaisua
Saksassa
Saksalaiset keittiökalustevalmistajat ovat joutuneet turvautumaan uudelleen lyhennettyyn työaikaan huonosta eurooppalaisesta kysynnästä
johtuen. Alkuvuonna ollut kysyntäpiikki ei ole jatkunut ja vain muutama saksalainen yritys uskoo selviytyvänsä pääsiäiseen asti ilman lyhennettyä työaikaa.
Japani toi Euroopasta viime vuonna liimapuuta 405 000 kuutiota, jossa oli 19 prosentin kasvu edelliseen
vuoteen. Kasvusta huolimatta tuonti jäi 19 prosenttia alemmaksi kuin
vuonna 2008 ja peräti 27 prosenttia
alle vuoden 2007 tason.
Suomalaiset kasvattivat vientiään
viidenneksellä 157 300 kuutioon.
Seuraavaksi suurin viejä oli Itävalta 154 200 kuutillaan. Ruotsalaiset veivät Japaniin 13 200 kuutiota,
edellisenä vuonna määrä oli 19 750
kuutiota.
Ruotsin pellettituotanto kasvaa
Ruotsin 80 pellettitehtaan tuotannon ennustetaan kasvavan tänä vuonna lähes kolmanneksella 2,1 miljoonaan tonniin. Stora Enso kasvattaa
tuotantoaan sekä Gruvön että Norrsundetin tehtaillaan.
Ruotsin sahatavaran vienti laski
joulukuussa
Viime vuoden lopussa Ruotsin
sahatavaran vienti hiipui verrattuna edelliseen vuoteen, koko vuoden
vienti nousi hieman.
Viime joulukuussa vienti oli 760
000 kuutiota, vähennystä oli 8 prosenttia edelliseen joulukuuhun verrattuna. Pääosin vienti väheni Afrikkaan,
pudotusta oli 34 prosenttia. Myös Aasian vienti väheni, sen sijaan Euroopan vienti nousi joulukuussa 15 prosenttia 450 000 kuutioon.
Ruotsin kokonaisvienti viime
vuonna oli 12,22 miljoonaa kuutiota, nousua edelliseen vuoteen oli 1,7
prosenttia. Viennin suurimmat kasvuprosentit ovat Islannin (223) ja
Suomen (164) kohdalla. Islannin
vienti oli vain 1700 kuutiota, mutta
Suomeen tuotiin viime vuonna peräti lähes 70 000 kuutiota ruotsalaista sahatavaraa. Ruotsalaisten aktiivinen markkinointi Suomessa on siis
tuonut tuosta.
Eurooppaan ruotsalaiset veivät
viime vuonna 8,4 miljoonaa kuutiota, laskua 2,3 prosenttia edelliseen
vuoteen, Afrikkaan vienti oli 2,36
miljoonaa kuutiota, nousua oli 15,5
prosenttia. Aasiaan, josta yli puolet
Japaniin, vietiin 1,3 miljoonaa kuutiota, kasvua oli 5 prosenttia.
Lastulevyn hinta
nousussa
Katso jälleenmyyjäsi: www.kabinetti.fi
Keski-Euroopan lastulevyn tuottajat suunnittelevat hintojen nostamista tämän vuoden toisen neljänneksen aikana. Hinnat nousivat jo
viime vuoden viimeisellä neljänneksellä ja lähes kautta linjan tammi-helmikuussa.
Perus- ja päällystetyn lastulevyn
kysyntä on pysynyt vakaana viime
viikkoina. Tammikuussa tapahtunut huonekaluteollisuuden myynnin
lasku ei ole vielä vaikuttanut lastulevyn kysyntään ja toimitusaikojen ilmoitetaan usealla valmistajalla olevan neljästä kuuteen viikkoon. Päällystetyn lastulevyn tuottajille toimitusajat ovat lyhyempiä, pari kolme
viikkoa.
Ensimmäisellä neljänneksellä lastulevytehtaat ovat pyörineet normaalisti. Muutamalla on ollut tuotantorajoituksia johtuen raaka-aineen saantiongelmista.
Lähteet: Euwid ja woodnet.se
eloituksetta!
v
a
a
il
T
!
n
to
su
Mak
Kustantaja
Toimituspäällikkö
Puu & Tekniikka Oy
Muuttolinnunreitti 23 A
02660 Espoo
Maija-Liisa Saksa
[email protected]
puh. 050 464 6455
Toimitus
Faktapro Oy
PL 4, 02941 Espoo
puh. (09) 5479 7410
fax (09) 512 2033
[email protected]
Päätoimittaja
Ilmoitusmarkkinointi
Sana-Saku Oy
Maija-Liisa Saksa
Muuttolinnunreitti 23 A
02660 Espoo
puh. (09) 547 1391
[email protected]
Taitto
Adverbi Oy
Kimmo Janas
Itäportti 4 B, 02210 Espoo
[email protected] puh. (09) 8678 9200
puh. 050 912 7332
[email protected]
kset:
sten lopetu
u
la
ti
/
t
se
k
ks
to
u
it etitteenmuusti tekemään sinulle velom
e
se
Tilaukset / onso
lli
am
ua ystävä
kset sivuill
si
Pyydämme tilausta koskevat muuto alla olevasta valikosta
en
vasemm
n!
toman lehd
kka.fi ja valitpseäivittyvät viiveettä ja oikei
ii
kn
te
u
u
.p
w
t
o
ww
ed
ti
n
äi
N
ehto.
oikea vaihto
Paino
Allatum Oy
Mikkolantie 24, 28130 Pori
Ilmoitusten peruuttaminen
ja reklamaatiot
Ilmoitus on peruttava viikkoa
ennen lehden ilmestymistä.
Reklamaatiot viikon kuluessa lehden ilmestymisestä kirjallisena.
Ilmoitusaineistot
Suositeltavin tiedostomuoto on
Adobe Acrobatilla tehty painokelpoinen pdf-tiedosto, johon
kaikki tarvittavat fontit, kuvat ja
grafiikka on sisällytetty. Aineiston värierottelu on tehtävä oikealla ICC-profiililla. Lisätiedot ja
aineisto-ohjeet www.allatum.fi
n
kkaan kattae
0 eri toimipai teollisuuden,
00
10
i
yl
l,
500 kp
ja levy
uteol­
: sahat, taloLevikki: Ylio12
teollisuuden en, kaluste- ja huonekal stuste
tu
u
u
p
d
su
u
si
koko
su
ja
lli
t
o
to
titoimis
usepänte
tajat ym.
rakennuspu ienvalmistajat, arkkiteh
en työn opet
p
.
is
kn
ym
te
en
d
kä
se
lisuu
et
ks
o
it
, oppila
suunnittelijat uneet.
st
o
n
in
ki
alasta
Muut käytettävät ohjelmat:
Freehand, InDesign, Photoshop,
Adobe Illustrator. Värit määritellään
prosessiväreinä (CMYK). Kuvat ja
grafiikka korkearesoluutioisina
tiff- tai eps -muodossa.
Fontit Adoben PostScript-fontteja.
Mikäli käytetään muita kirjasimia,
tekstit täytyy vektoroida tai liittää
tarvittavat fontit mukaan.
Aineiston toimitus:
Sähköpostilla:
[email protected]
CD tai DVD:
Puu & Tekniikka -lehti,
PL 4, 02941 Espoo
numero 4/2010
Puu&Tekniikka
3
P ä ä k i r j o i t u s
Kasvuennusteita tulvii
N
Kimmo Janas
Päätoimittaja
[email protected]
yt kun on selvästi päästy pahimman taantuman yli,
ovat eri laitokset alkaneet syytä markkinoille omia
talousennusteitaan lähivuosista. Vaikka prosenttiluvut bruttokansantuotteen kasvusta vaihtelevatkin suuresti, yhteistä kaikille ennusteille on kuitenkin positiivinen viesti:
pohjalta ollaan nousemassa.
Positiivisimmat luvut löi pöytään Pellervon taloustutkimus ennustaessaan maamme kokonaistuotannon kasvavan tänä vuonna
3,2 %. ETLA tyytyi 1,5 prosenttiin ja Suomen Pankki 1,4 prosenttiin muiden pankkien arvioiden liikkuessa 1,2 ja 2,7 % välillä.
Nuo suuret erot ennusteissa ovat osoitus taloustieteilijöiden epävarmuudesta käännekohdan ajoituksessa.
Välttämättä paluuta ns. vanhojen hyvien aikojen talouslukuihin
ei aivan lähivuosina tule tapahtumaan, mutta kasvua se on pienikin
kasvu! On turha ruveta haikailemaan raketinomaista singahdusta
ylös, vaan on opittava etenemään pienin askelin.
Onneksi ahtaajalakon taloudelliset seuraukset vientiteollisuudellemme olivat pienempiä kuin ensiarviot
antoivat pelätä.
PTT uskoo maailmantalouden elpymisen vauhdittavan myös
Suomen viennin kasvua varsinkin tänä vuonna.
Viime vuonna ajautui konkurssiin maassamme runsaat 3200 yritystä eli enemmän kuin muina tämän vuosituhannen vuosina. Kuitenkin selvästi vähemmän kuin edellisen laman synkimpänä vuonna 1991, jolloin matkansa päähän tuli 6255 yritystä.
Balance Consultingin viime viikolla julkaisemien tilinpäätöstietojen mukaan suomalaisyritykset ovat nyt 1990-luvun lamavuosia vakavaraisempia ja kannattavampia eikä niillä ole samanlaista
Vaikka talousennusteiden
kasvuluvut vaihtelevat, yhteistä
kaikille ennusteille on kuitenkin
suunta ylöspäin!
velkataakkaa kuin takavuosina. Toisin sanoen pohja, jolta ponnistetaan on varsin lohdullinen. Toivoa sopii, ettei tulevilla vero- ym.
päätöksillä turhaan hidasteta tai jopa estetä yritysten kasvuponnistuksia. Suomen Pankki varoittaakin omassa ennusteessaan, että
vuoden 2012 jälkeen maamme bkt:n kasvu voi hyytyä runsaan prosentin vuosivauhtiin, ellei toimeen ripeästi tartuta.
Yksityispuolella ETLA uskoo investointien supistumisen pysähtyvän kuluvana vuonna. Kaikilla toimialoilla on runsaasti vapaata
kapasiteettia tuotannon ripeäänkin kasvattamiseen sitä mukaa kuin
kysyntä virkoaa.
Asuinrakentamisen alamäkikin näyttää pysähtyneen ja rakennuslupien määrä on kääntynyt nousuun. Jatkossa asuinrakentamista piristää ETLAn arvion mukaan vapaarahoitteisen asuntotuotannon lisääntyminen.
Siinä missä julkisten investointien kasvumahdollisuudet tyssäävät kuntien rahapulaan, yksityisten investointien arvioidaan kohoavan ensi vuonna 8–9 prosenttia.
Nämä ovat kaikki lohdullista tietoa myös puutuoteteollisuudelle,
joka on selvinnyt uudisrakentamisen hiljenemisestä valtion anteliaiden kotitalousvähennysten kannustaessa ihmisiä remontointiin.
Ja kun yksityispuolella alkaa taas usko palata kuluttamiseen, alkaa
myös kotien sisustaminen ja huonekalukauppa elpyä.
Kun haluat tuloksia
mainonnaltasi,
valitse
Puu&Tekniikka
78% Puu&Tekniikan lukijoista osallistuu
päätöksentekoon.*
12 500 kappaleen levikki tavoittaa nykyiset ja
potentiaalit asiakkaasi. Edullisimmin.
Kontaktihinta ** eri puualan lehdissä
Puu&Tekniikka
Puumies
Woodworking
A4, 4-v
21
71
63
A5, 4-v
12
53
42
* lukijatutkimus Focus Master 2008
** ilmoituksen hinta snt/levikkikappale,
ilmoitetuin hinnastohinnoin
Ilmoitushinnat: www.puutekniikka.fi Soita Maija-Liisa Saksa, 050 4646 455, [email protected]
Vedä myyntisi nousuun!
Vuoden 2010 ilmestymisaikataulu
Nro Ilmestyy Teema + jakelu
5. 29.4. Puuntyöstökoneet, lisäjakelu:
Xylexpo (Milano 4.– .5.)
6. 20.5. Sahateollisuus, puun kuivaus,
lämpökäsittely
7.
26.8.
Huonekaluteollisuus, suunnittelu,
lisäjakelu: Habitare 10 (Helsinki 1.–5.9.)
8.
16.9.
Puusta rakentaminen, lisäjakelu: kuntien teknisen toimen sekä
talonrakennusteollisuuden johtajat ja rakennesuunnittelutoimistot,
FinnBuild 2010 (Helsinki 6.–9.10.)
9.
7.10.
Puuntyöstökoneet, alihankinta,
lisäjakelu: Puuntyöstö (Lahti 13.–15.10.)
10.
25.10.
Bioenergia, sahateollisuus,
lisäjakelu: Energia 10 -messut (Tampere 26.–28.10.)
11.
12.11.
Robotiikka ja automatiikka, työturvallisuus
12.
2.12.
Puusta rakentaminen, koulutus, lisäjakelu: kuntien teknisen toimen
sekä talonrakennusteollisuuden johtajat ja rakennesuunnittelutoimistot
4
Puu&Tekniikka
numero 4/2010
Erikoiskalusteita
Ylistarosta
Erikoiskaluste Ari Pellinen Oy on pohjanmaalainen yritys,
joka tekee ravintolakalusteiden lisäksi vastaanottotilojen kalusteita,
valvomokalusteita ja erikoisliikkeiden kalusteita.
Pentti Mäkelä jatkaa yhteistyötä Pellisen
kanssa metallipajansa puitteissa.
Toimitusjohtaja Ari
Pellisen mukaan Erikoiskaluste Ari Pellinen Oy
on parhaimmillaan vaativissa
kohteissa, jotka on suunniteltu
siten, että toteutuksessa käytetään puun lisäksi myös metallia ja lasia.
– Meillä on omat metallija puupuolet ja jopa lasitukset hoidamme itse. Periaate
on toimittaa asiakkaalle mahdollisimman kokonaisvaltainen paketti, joka sisältää niin
tiskit kuin sohvat ja verhotkin, Pellinen luettelee ja ottaa esimerkiksi tämän hetken
suurimman kohteen, Helsinki-Vantaan lentokentän.
Onpa parikymmentä ABCasemaakin eri puolella maatamme saanut kalusteensa
tästä 15 henkeä työllistävästä
ylistarolaisyrityksestä.
Metsän keskeltä
maailmalle
Mielenkiintoista yrityksen toiminnassa on lähes olematon
markkinointi. Yrityksen toimitilan seinässä ei edes ole nimikylttiä. Vaikka Pellinen epäilee, etteivät edes kaikki paikkakuntalaiset tiedä yrityksen
olemassaoloa metsän keskellä, hankintaorganisaatiot varsinkin pääkaupunkiseudulla
tuntevat yrityksen sitäkin paremmin. Em. lentokentän lisäksi kohteita löytyy niin Al-
Ari Pellinen kertoo yrityksen kilpailukyvyn
löytyvän mm. monipuolisesta tarjonnasta
ja tinkimättömistä aikatauluista.
kon pääkonttorista kuin Fortumista jne.
Yrityksen entinen omistaja, Pentti Mäkelä on kotoisin
Ylistarosta, joten yrityskin on
toiminut vuodesta 1969 lähtien alunperin Puusepänliike
Pentti Mäkelä Oy:n nimellä
– ainakin espoolaisin silmin
’keskellä ei mitään’ – Ylistarossa.
Ari Pellinen palkattiin alunperin avainhenkilöksi, jossa
tehtävässä hän ehtikin toimia
lähes 15 vuotta, ennen kuin
tarjoutui mahdollisuus ostaa
yritys vuonna 2007.
– Yrityksen toiminta on laajentunut viime vuosina mm.
uuden toimintastrategiamme
ansiosta. Ennen piirrettiin rakennettavat kalusteet lattiaan
1:1, jonka jälkeen ne tehtiin
puuvalmiiksi, purettiin ennen
pintakäsittelyä ja koottiin taas
uudelleen. Nyt käytämme
AutoCAD-ohjelmistoa, jolla
suunnittelemme osat. Pintakäsittelyn jälkeen osat siirretään toiseen halliin, jossa kalusteet vasta kokoonpannaan.
Toiminta on nopeutunut puolella, arvioi Ari Pellinen.
Asennuksesta vastaavat
omat asentajat, jotka lähtevät
Pohjanmaalta liikkeelle.
Palveluyritys
Ari Pellinen myöntää tarjousten antamisen olevan usein
Helsinki-Vantaan lentokentällä on lukuisia Ylistarossa Erikoiskaluste
A. Pellisen tiloissa valmistettuja kalustekokonaisuuksia.
varsinaista aivojumppaa, kun
arkkitehtien suunnitelmia pyritään muokkaamaan toteutettavaan muotoon.
Vaikka rakennusliikkeet
toivovatkin tarjousten antajilta myös alkuperäistä halvempia ratkaisuehdotuksia, Pellinen kertoo yrityksensä pyrkivän pikemminkin parantamaan kuin huonontamaan alkuperäissuunnitelmia.
Laman keskellä on maahamme rantautunut useampiakin ulkomaisia tekijöitä
mm. Virosta, joiden kanssa
Pellinen ei halua lähteä hintakilpailuun.
– Me emme yksinkertaisesti pysty säästämään materiaaleissa ja työtavoissa, koska
meillä kaikki pyrkivät tekemään hyvää, kestävää ja laadukasta.
Vaikka kyseessä onkin teollista toimintaa, Pellinen kokee yrityksensä olevan palveluyritys.
– Täytyy myöntää, että
olemme ehkä totuttaneet asiakkaamme liian hyvälle, liian nopeisiin toimitusaikoihin, hän hymähtää. – Mutta jos asiakas tarvitsee meitä, me lähdemme täältä 400
kilometrin päästä ja olemme
työmaalla viimeistään seuraavana päivänä.
Kimmo Janas
numero 4/2010
Puu&Tekniikka
5
Rahtipintakäsittelyä
Kauhajoella
Kauhajoen Ovituotanto käynnistyi toiminimenä edellisen laman keskellä,
keväällä 1991. Osakeyhtiöksi yritys muuttui seitsemän vuotta myöhemmin.
Toiminta jakaantuu kahden toimipisteen välillä, Kauhajoen keskustan
lähellä tehdään puu- ja jyrsintätyöt sekä kalvopinnoitteet. Aronkylän puolella
taas tehdään pelkästään pintakäsittelyä: maalausta, petsausta ja lakkausta.
17 henkeä työllistävä perheyritys toimii
alihankintayrityksenä
useammilla eri alueilla; rakennusteollisuuden levyjen
pintakäsittelystä pesuhuonekalusteiden komponenttivalmistukseen.
Kirjahyllypuolelle, joka
on ollut mukana alusta alkaen, valmistetaan erkkerija muut listoitetut ovet. Tänä
päivänä toiminta pitää sisällään myös runko-osien pintakäsittelyä. Keittiökalustepuolelle Kauhajoen Ovituotanto tarjoaa ovivalmistusta, nykyään myös oman malliston myötä. Omia jälleenmyyjiä ei Kauhajoen Ovituotannolla ole, vaan pääosa
oman keittiökalusteovimalliston kaupasta syntyy netin
kautta. Lisäksi yritys tarjoaa
keittiökalusteteollisuudelle
erilaista pintakäsittelyä ja
kalvopinnoitusta.
Saman katon alla toimii
myös toinen samassa omistuksessa oleva yritys, Kurikan Viilupuriste Oy, joka tekee erilaisia muotopuristekomponentteja.
– Uusimpana aluevaltauksena teemme eräälle sohvavalmistajalle sohvapöydät
alusta loppuun saakka valmiiksi pakettiin asti, kertoo
toimitusjohtaja Juhani Pihlajaniemi.
Tärkeä osa-alue on alusta
lähtien ollut myös telakkateollisuudelle tehtävät pintakäsittelytyöt.
Sinnitellen laman yli
Vaikka lama onkin hiljentänyt monia toimialoja, rakennuspuolen korjaus- ja saneeraustoiminta on pitänyt
1
2
4
3
5
Kauhajoen Ovituotannon vielä kohtuullisen työllistettynä.
Tulevaisuus näyttää jopa
yllättävänkin hyvältä. Selvä muutos tapahtui toimitusjohtaja Juhani Pihlajaniemen
mukaan pari viikkoa sitten.
Esimerkiksi kirjahyllyvalmistajien kanssa on saatu solmittua useita alihankintasopimuksia.
– Keittiökalustepuolelle
olemme päässeet tekemään
ns. vanhanajan eli 1950-luvun ovimalleja. Tehdään jiirikulmilla ja saarniviilutettuna
ja maalattuna. Ensin ei meinannut muuten löytyä edes
listatoimittajaa, hän selvittää.
Pari vuotta sitten hankittu CNC-jyrsin helpottaa mm.
muotojen työstössä oviin.
– Lama tuli juuri samaan
aikaan, kun teimme kalliin
koneinvestoinnin, mutta on
pakko todeta, että tuon investoinnin avulla olemme selvinneet laman yli.
Hän
myöntää
myös
1990-luvun laman jo opettaneen katsomaan tarpeeksi pitkälle ja ennakoimaan tulevat
vaikeudet.
Pienen yrityksen kannalta hän näkee kuitenkin tärkeänä, ettei seisota yhden tai
edes kahden jalan varassa.
– Eikä kolmekaan tukijalkaa ole vielä välttämättä tarpeeksi. Me toimimme kuudella eri alueella, mikä mahdollistaa joustavuuden. Tietenkin
se vaatii myös työntekijöiltä
joustavuutta, että pystytään tilanteiden muuttuessa vaihtamaan painopistealueita.
Tässä uusimmassa lamassa oli Pihlajaniemen mukaan
edelliseen verrattuna se positiivinen ero, että valtio lähti varsin ripeästi pelastamaan
yrityksiä.
Hiljaiselon jäljiltä on alalta
poistunut monia valmistajia,
joka näkyy nyt pitkään sinnitelleiden, kuten Kauhajoen
Ovituotannonkin tilauskirjojen täyttymisenä kysynnän lisääntyessä.
– Kyselyt ovat olleet todella
runsaita juuri viimeisten kahden viikon aikana.
Kalvot lisääntyvät
1. Aronkylässä sijaitsevat tilat
mahdollistavat pintakäsittelyssä 1000–2000 neliön päivä­
vauhdin.
2. Jyrsinnöillä saadaan elävyyttä Kauhajoen Ovituotannon
ovimalleihin. Juhani Pihlajaniemen esittelyssä Aalto-malli.
3. Sohvapöytiin syntyy tarvittaessa muotopuristeita.
4. Pari vuotta sitten hankittu
CNC-työstökeskus lisää tuotannon joustavuutta.
5. Rakennusteollisuuteen
toimitettavat pintakäsittelyt
työllistävät Kauhajoen Ovituotantoa tasaiseen tahtiin.
Vaikka korkeakiiltoisuus tuntuukin olevan päivän sana kalustepuolella, Juhani Pihlajaniemi kertoo himmeän pinnan tekevän nousuaan.
– Toisaalta myös haetaan aika paljon puukuvioista pintaa.
Mekin teemme pinnoituspuolella pähkinää, kirsikkaa, koivua ja leppäpintaa. Maaleissa
valkoinen on edelleen se kaikkein suosituin. Kuviot ovat
myös jäämässä vähiin, ainoina ovat ehkä suorat linjat pyöristetyillä reunoilla. Takavuosien suosikki, holvikaarikin
on jäämässä historiaan.
Kauhajoen Ovituotannon
valmistamista keittiökalusteovista jo lähes 80 prosenttia
kalvopinnoitettuja tänä päivänä. Pääsyy tuohon suosioon
on Pihlajaniemen mukaan
kalvojen hyvä kosteudenkesto ja kulutuskestävyys.
Kalvo-ovet kärsivät vielä
joitakin vuosia sitten huonosta maineesta, mikä hänen arvionsa mukaan johtui valmistajien ammattitaidottomuudesta.
– Tekijät eivät hoksanneet,
että ne kalvot pitää tosiaan
liimata levyyn. Eli yritettiin
selviytyä liian vähäisillä liimamäärillä ja sekin laitettiin
usein väärään paikkaan, Juhani Pihlajaniemi arvostelee ja
myöntää kalvopinnoituksen
vaativan runsaasti opettelua
ja kokeilua.
– Mutta meillä esimerkiksi
on tänä päivänä joitakin kalvo-ovimalleja, jotka ovat jopa maalattuja ovia halvempia laadun siitä yhtään kärsimättä.
Toisaalta kalvopinnoitus
on monipuolistunut, ja nykyään Kauhajoella tehdään ovien lisäksi kalvopintaa myös
kirjoituspöydän tasoihin, sängyn päätyihin ja muihin erilaisiin työtasoihin.
Laadun on oltava hyvä
Aronkylän tuotantotiloihin
Pihlajaniemi hankki valmiin
pintakäsittelylinjan TEAKista.
– Me pystymme ajamaan
tällä käytännössä viisi ajoa
yhdellä kertaa, mikä on toistaiseksi riittänyt lähinnä rakennusteollisuudelle tehtävissä pintakäsittelyissä, hän
kertoo.
Suurimmista referenssikohteista Juhani Pihlajaniemi mainitsee Nesteen ja Tapiolan pääkonttorit Espoossa.
– Nesteen Keilarannan toimitiloihinkin tuli 7000 neliötä pintakäsiteltyä levyä.
Kotimaisten kohteiden lisäksi vientitoimituksia on
myös muihin Pohjoismaihin
ja Englantiin. Myös Venäjän
markkinoita ollaan parhaillaan avaamassa.
Pienen yrityksen tärkeimpänä kilpailuetuna Pihlajaniemi näkee lyhyet toimitusajat, jopa vuorokauden toimituksiin päästään hänen kertomansa mukaan.
– Ja vaikka työt tehdään nopeasti, pitää laadun toki olla
hyvää, jos mielii jatkossakin
olla alalla.
TULE JA TUTUSTU METSÄ- JA
PUUNJALOSTUSTEOLLISUUDEN
UUSIMPIIN HANKKEISIIN JA
TRENDEIHIN
Tapaa maailman parhaat metsäalan, sen tuotannon ja teknologian tekijät ja asiantuntijat.Tutustu
alan teollisuuden monimuotoisuuteen ja sen tunnetuimpiin kansainvälisiin asiantuntijoihin.
Osallistu laajaan kongressi- ja
paneeliohjelmaan ja hyödynnä
sieltä saamasi kontaktit ja tieto.
Lisätietoja:
Juha Pokela
JPO FairConsulting
0400-451667
[email protected]
2010
Münchenin Uusi Messukeskus 14 – 18.7
11. Kansainvälinen metsä- ja
puunjalostusteollisuuden messu,
tieteellinen kongressi ja erikoisnäyttely
www.interforst.de
Kimmo Janas
Interforst-Bes_85x386_FIN.indd 1
12.03.2010 10:33:56 Uhr
6
Puu&Tekniikka
1. Mirka on kehittänyt sähkötoimisen epäkeskohiomakoneen,
joka sopii kaikkiin hiontatöihin. Siinä voidaan käyttää Mirkan
normaaleja 125 mm:n ja 150 mm:n hiomapyöröjä.
2. Abranetin tuhansia reikiä sisältävä hiontaverkko
takaa hyvän pölynpoiston.
3. Mirkan laboratorioissa testataan jatkuvasti uusia
tuotteita. Mats Nylund (vas.) ja Evald Lassus tutkivat
Ultimax-hiontanauhan kestävyyttä.
4. Mirkan arkkitehtonisesti tyylikäs pääkonttori
sijaitsee Jepualla.
numero 4/2010
1
2
3
4
Hionta osana
pintakäsittelyä
Pintakäsittelyyn on varsinkin viime vuosina tullut runsaasti uusia
mahdollisuuksia ja toisaalta siirtymistä entistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Runsaat 5 vuotta sitten puhuttiin
paljon vesiohenteisista pintakäsittelyaineista, kun vielä 10 vuotta
sitten alaa hallitsivat katalyyttimaalit ja lakat.
TIEDOSTA TAITO
PINTAKÄSITTELYPALVELUJA
Teak Teknologiakeskus Oy tarjoaa
Pintakäsittelypalveluja leveällä ruiskuautomaatti- ja listaruiskulinjalla.
Palveluihimme kuuluvat maalaus, petsaus ja lakkaus. Laitteemme
soveltuvat levyille ja listamaisille tuotteille. Tuotteiden pintakäsittely
tehdään asiakkaan tarpeen mukaan.
Pintakäsittelemme myös talojen sisä- ja ulkoverhouslaudat.
Tarjoamme myös:
- Höyläyspalveluja. Piensarjat ja erikoisprofiilit.
- Pintakäsittelyalan koulutusta
- Teollisessa mittakaavassa toteutettuja pintakäsittelytestejä
- Tuotekehityspalveluja, protovalmistusta
LISÄTIEDOT: Jarmo Mäenpää p. 050 3948 715
Sähköposti: [email protected]
Nyt löytyy valtavasti erilaisia tuoteperheitä ja tuotetyyppejä, joka tietenkin edellyttää
puutuoteyrittäjältä tietoa
hallita koko prosessi hiontoineen ja pintakäsittelyaineineen.
– Varsinaista trendiä ei
mielestäni löydy vaan kehitystä tapahtuu joka suunnalla, toteaa tuotekehittäjä Mats Nylund Mirka
Oy:stä.
Jepualaisen Mirkan
markkinaosuus suomalaisen puutuoteteollisuuden
hiomatuotteissa on varsin
vakuuttava, kilpailua tulee lähinnä ruotsalaisten ja
sveitsiläisten tuotteiden taholta. Kovinta kilpailu on
kuitenkin kansainvälisillä
markkinoilla.
Yksi Mirkan kilpailutekijä on tuotteiden tasainen laatu. Yritys on myös
investoinut teknisen palvelun kehittämiseen.
UV tullut jäädäkseen
Suosion harjalla tuntuu
tällä hetkellä olevan korkeakiiltoinen pinta, joka
useimmiten saavutetaan
kalvoilla. Tosin Nylundin
kertoman mukaan varsin
hyvää jälkeä ilman runsaita jälkikäsittelyitä syntyy
myös ruiskulla.
– Uskon pk-yritysten
ruiskuttavan vielä ainakin seuraavat viisi vuotta,
mutta suuret yritykset ehkä näkevät paremmat kat-
teet kalvopinnoituksessa, arvioi tuotepäällikkö Evald
Lassus.
Seuraava muutos keittiökalusteissa tulee Mats Nylundin arvion mukaan olemaan
kaarevat ovipinnat, joka taas
asettaa pintakäsittelylle omia
haasteitaan.
– Silloin eivät esimerkiksi
leveänauhahiomakoneet enää
pärjää.
Näköpiirissä ei ole suurempia mullistuksia pintakäsittelypuolella. UV-lakat ovat tulleet jäädäkseen. Samoin PUlakat kasvattavat jatkuvasti
osuuttaan.
– Vaikka viisi vuotta sitten povattiin katalyyttiaineiden kuolemista, niitä käytetään vielä yllättävän paljon
puuteollisuudessa, huomauttaa Evald Lassus.
– Kalvopinnoitteiden lisäksi printtilinjat tulevat yleistymään Suomessakin. Jo viime vuonna Lignassa oli esillä useita eri valmistajia omilla linjoillaan, muistelee Mats
Nylund.
Rumpu vai talla?
Puuhionnan puolella Lassus
ei näe suurempia muutoksia
olevan tulossa. Hiontayksiköiden lukumäärät kasvavat
ja poikkiyksiköt lisääntyvät
koneissa.
Parikymmentä vuotta sitten
kiisteltiin Puutekniikka-lehdessä rumpu vai talla? -kysymyksestä, paikoitellen varsin
kovinkin sanakääntein. Kiistelyn aiheet ovat kuulemma
edelleen samat, ja taistelu on
kiivainta viimeisen hiontayksikön kohdalla.
– On vähän kuten vanhoilla
pariskunnilla, kiistoja ei saada selvitettyä, mutta niiden
kanssa on opittu elämään,
naurahtaa Mats Nylund.
Haastateltavamme eivät
itse suostu ottamaan kantaa asiaan – ainakaan lehden
palstoilla...
Hionnassa seurataan monin paikoin, mitä suuret yritykset tekevät tehokkuuttaan
nostaakseen.
– Nykyään esimerkiksi laitetaan pienet (250 mm) teräsrummut kalibrointikoneeseen, joko kaikki kolme tai
vaihtoehtoisesti viimeinen
voi olla kova kumirumpu, selvittää Lassus.
Nylund on ollut havaitsevinaan myös nauhakokojen
kasvua.
Verkkohiontaa
terveyden vuoksi
Puun työstö aiheuttaa paljon
pölyä, joka voi sisältää vaarallisia hiukkasia. Viimeisimmät tutkimukset osoittavat,
että kovan puun hionta on
vaarallisempaa kuin pehmeän
puun hionta.
– Kehitys menee oikeaan
suuntaan ja yhä useampi yrittäjä tiedostaa pölyttömyyden
edut omassa tuotannossaan,
toteaa Mats Nylund.
Evald Lassuksen kertoman
mukaan esimerkiksi Ranskassa ollaan valmistelemassa
uutta lakia, jonka nojalla tuo-
tannon pölyttömyyteen panostava puutuoteyrittäjä saisi
investointitukea valtiolta.
Teollisuuden leveänauhakoneissa pölynpoistoon pitää
panostaa entistä enemmän,
jonka lisäksi monissa yrityksissä käytetään antistaattisia
nauhoja.
Käsihiontapuolen pölyongelman ratkaisemiseksi Mirka on kehittänyt verkkohiomatuotteensa Abranet, joka
paitsi suojelee työntekijöiden
hengitysteitä vaaralliselta hiontapölyltä, tekee työskentelystä myös helpompaa. Hiominen ilman häiritseviä pölyhiukkasia antaa myös mahdollisuuden hallita työtä tarkemmin, ja lopputuloksesta tulee korkealuokkaisempi.
Pinta on puhtaampi ja laatu
parempi.
– Yksi verkkohiomatuotteiden monista eduista on, että hioma-arkeilla tai -pyöröillä on pidempi käyttöikä kuin
perinteisillä hiomatuotteilla.
Verkkohiomatuotetta käyttävälle tämä tarkoittaa selkeitä
säästöjä, parempaa kannattavuutta ja kilpailukykyä, huomauttaa Lassus.
– Tuhansia reikiä sisältävä hiontaverkko takaa hyvän
pölynpoiston. Jokaisen pölyä
imevän pisteen ja hiomajyvän välinen etäisyys on ainoastaan puoli millimetriä, lisää
Nylund.
Koska pölyä imetään pois
jatkuvasti, hionta on käytännössä pölytöntä. Testit ovat
miesten kertoman mukaan
osoittaneet, että Abranetista vapautuu pölyä vain murto-osa verrattuna perinteisiin,
pölynpoistolla varustettuihin
hiomatuotteisiin.
Kimmo Janas
numero 4/2010
Puu&Tekniikka
Timanttista pintaa
Rotola-Pukkilalta
Pentti ja Kaija Rotola-Pukkila aloittivat yritystoiminnan Kauhajoella elokuussa 1965. Ensimmäisiä tuotteita olivat lipasto ja kampauspöytä.
Yritys keskittyi kuitenkin jo varhaisessa vaiheessa
puupintaisiin kirjahyllyihin sekä myöhemmin hyllystösarjoihin. Täydentäviä artikkeleita ovat olleet
sohvapöydät ja komerot.
Ensimmäinen oma,
vuonna 1968 valmistunut halli oli noin 500
neliötä. Toiminta vilkastui
kuitenkin nopeasti ja jo seuraavana vuonna rakennettiin
lisää. Laajennuksia on tehty siitä asti säännöllisesti, nyt
yritys toimii ajanmukaisissa
20.000 neliön tiloissa.
Vuonna 2002 P. Rotola-Pukkila Oy:ssä toteutettiin suunnitelmien mukaisesti sukupolvenvaihdos. Pentti ja Kaija
Rotola-Pukkilan pojat Mikko,
Pauli ja Hannu ostivat yhtiön koko osakekannan. Uutena
toimitusjohtajana aloitti Mikko Rotola-Pukkila ja Hannu
Rotola-Pukkila toimii hallituksen puheenjohtajana.
Yhtiö työllistää tänä päivänä 40 henkeä, perheenjäseniä
on mukana viisi.
Kirjahyllystöjä ja televisiotasoja yritys valmistaa Timantti, Regal, Proline ja Prime -mallistoina.
Viennin osuus on Rotola-Pukkilan tuotannosta on
noin 70 % lähinnä Ruotsiin ja
Norjaan. Kotimaan myynti on
kolmannella sijalla. Iso-Britannian vientiä ollaan vuosien
tauon jälkeen käynnistämässä
uudelleen. Ruotsin markkinat
toimitusjohtaja Mikko Rotola-Pukkila näkee tällä hetkellä erittäin lupaavina.
Konekaupoilla
Tanskassa
Rotola-Pukkila oli ostanut useamman vuoden ajan
Tanskasta alihankintana kalusteoviensa peilit. Vuoden
2008 syksyllä tanskalaisen
valmistajan omistajayritys
ajautui kuitenkin konkurssiin, joka sai aikaan pientä
hermostuneisuutta asiakaspuolella. Pitkien neuvotteluiden jälkeen onnistuttiin tanskalaisyrityksen koneet ostamaan Kauhajoelle. Vastaavanlaisia koneita ei Mikko
Rotola-Pukkilan kertoman
mukaan ole Euroopassa kuin
kahdessa paikassa, Kauhajoella ja Italiassa.
1
2
3
4
5
6
1. Tanskasta ostetulla 19 tonnin painoisella prässillä saadaan kunnolla puristusvoimaa.
2. Viilutyöosastolla viilut lajitellaan, katkotaan
oikeaan pituuteen ja leveyteen sekä liimataan haluttuun lopulliseen mittaansa. Käytetyimpiä viiluja
ovat koivu, tammi ja pähkinä.
3. Käsiruiskulla käsitellään levyjen reunat mahdollisimman hyvän lopputuloksen saamiseksi.
4. Pintakäsittelylinjan vanhimmat koneet ovat
Tänä päivänä Suomeen
hankittu kone valmistaa ovipeilit ja laatikoiden etusarjat
sekä Rotola-Pukkilan Regalmallistoon että alihankintana Hkt Yli-Heikkilän Lord- ja
King -mallistoihin.
Viime kevään opiskelun ja
harjoittelun jälkeen oppirahat on kuulemma maksettu ja
tuotanto sujuu normaalisti.
– Piti esimerkiksi löytää
liimaan erikoiskovettaja, joka
kestää liimojen ruiskulevityksen jne., Mikko Rotola-Pukkila tarkentaa.
Koneita tuunaten
Konepuolella on silmiinpistävää koneiden ikä. Mikko Rotola-Pukkila kertookin yrityksen vannovan kierrätyksen nimeen, joten tarvittaessa ostetaan käytettyjä koneita ja laitteita tuotantoa tukemaan. Koneenrakennus juontaa juurensa pitkälti nykyään aktiivisen
eläkeläisen, Pentti RotolaPukkilan innostuksesta. Niinpä tuotantotiloista löytyy tänä
päivänä lukuisia erilaisia, osa
jopa patentoituja materiaalinkäsittelylaitteita ja koneita.
– Kun muut tuunaavat autoja, me tuunaamme puuntyöstökoneita, Mikko RotolaPukkila naurahtaa.
P. Rotola-Pukkila Oy:n oma
koneenrakennus onkin varsin
merkittävää.
1970-luvun lopulta. P. Rotola-Pukkila Oy oli Pohjoismaiden ensimmäinen huonekalutehdas, joka
siirtyi telalevitteiseen UV-lakkaukseen kokonaan.
5. Pintakäsittelylinjasta vastaava Hannu RotolaPukkila (vas.) ja toimitusjohtaja Mikko RotolaPukkila tarkastelevat linjalta tullutta levyn pintaa.
6. Veljesjoukon keskimmäinen, Pauli on suunnitellut ProLine -malliston, joka edustaa RotolaPukkilan uutta linjaa.
Yritys ei ole investoinut
uusimpaan CNC-teknologiaan vaan käyttää mieluummin tiettyyn erikoistyöhön kehitettyjä koneita
vaikkapa vain muutaman
päivän vuodessa.
– Joillakin muilla saattaa
olla CNC-kone, joka tekee
100 eri työvaihetta, meillä taas on 100 konetta, jotka tekevät yhden työvaiheen...
himmeällä lakalla, joka muistuttaa öljyttyä pintaa. Petsatut puulaadut sekä koivu ja pyökki, ajetaan kiiltävämmällä ja paksummalla lakalla. Valkolakatuissa
pinnoissa puolestaan ajetaan
valkopetsin lisäksi kolme kerrosta valkoista maalia.
Kimmo Janas
Ammattilaiset
kortilla
Osaavan työvoiman saanti
on ollut ajoittain peikkona
yritystoiminnassa. Esimerkiksi kun levyjen reunalakkaukseen etsittiin työntekijöitä vuonna 2007 varsin näyttävällä rekrytointiilmoittelulla paikallislehdissä, yhtään hakemusta
ei Mikko Rotola-Pukkilan
kertoman mukaan tullut.
– Eikä niitä ammattitaitoisia ruiskulakkaajia
muutenkaan ole ollut jonossa oven takana, hän hymähtää.
Kauhajoen kaupunki on
ollut aktiivinen työperäisen maahanmuuton edistäjänä.
– Kohdemaaksi on valittu Vietnam, koska siellä on
nuorta, osaavaa ja innokasta väkeä. Meidän onneksemme sieltä löytyi kaksi
pätevää nuorta miestä, jotka ovat olleet meillä nyt jo
toista vuotta.
Laadukasta pintaa
Pintakäsittelylinjan vanhimmat koneet ovat
1970-luvun lopulta. P. Rotola-Pukkila Oy oli Pohjoismaiden ensimmäinen
huonekalutehdas, joka siirtyi telalevitteiseen UV-lakkaukseen kokonaan. Sitä
ennen oli telalla levitetty
vain pohjalakkoja.
– Isä-Pentti muisteli, että
vuoden 1978 alussa järjestetyssä Beckerin seminaarissa oli tehtaan tuoteinsinööri vakuuttanut painokkaasti, että ikinä ei tulla
levittämään telalla pintaa,
korkeintaan pohjalakkoja.
No saman kevään Milanon
messuilla oli kuitenkin jo
esitelty ensimmäinen tarkoitukseen soveltuva telakone, Mikko Rotola-Pukkila naurahtaa.
Samalla kun uusien telakoneiden ansiosta saatiin
pintakäsittelyyn lisää tehokkuutta, parani myös työympäristö lakan katkujen kadottua kokonaan. Toisaalta
samalla siirryttiin Kauhajoella myös ympäristöystävällisempään suuntaan.
– Meillä ei ole esimerkiksi mitään ongelmia
VOC-päästöjen yms. kanssa, koska meillä ei ole mitään haihtuvia liuotinaineita käytössä.
Joka värille on oma telakone, jolloin esimerkiksi värinvaihdon yhteydessä
säästyy tuotantoaikaa.
Hannu Rotola-Pukkila
kertoo lakoissa käytettävän kolmea tyyppiä. Pähkinä ja tammi ajetaan hyvin
7
Kaikkea massiivipuun työstöön.
Kaikkea samasta osoitteesta.
Kaikkea 100% laadulla !
Teidän WEINIG-asiantuntijanne
löydätte osoitteesta www.weinig.com
WEINIG TARJOAA ENEMMÄN
8
Puu&Tekniikka
Myytävänä
seuraavat käytetyt koneet ja laitteet:
• TukkimittariVisioMetric3Dja
Mittauskuljetintäydellinentoimitus.
• Tukinkääntäjäsakaramallinen.
• Brukstyvensievistäjälinjallesuoraantai
pöydälleasennettuna.
Kunnostamme, asennamme ja otamme
käyttöön takuulla.
Soita Jyrkille 0400 346 886
Virtuaalista
jatkojalostusta
numero 4/2010
Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa on otettu
opetuskäyttöön virtuaalinen
puun jatkojalostustehdas,
Profilewood Oy.
Kyamkissa on tuotannonohjauksen ja logistiikan opetukseen käytössä useita eri ohjelmistoja
mm. SAP:in sekä Profimillin
Mill-Planner MES-tuotannonohjausjärjestelmä, jota viime
vuonna päivitettiin. Samalla
siihen liitettiin virtuaaliyritys.
Järjestelmä intergoitiin Microsoft Dynamics NAV toiminnanohjausjärjestelmään.
Kongan Teollisuuskone Oy
Mäntyharju, Finland
www.kongan.fi
Sähköistä maalausta
78 %
lukijoistamme
osallistuu päätöksentekoon
Virtuaaliyrityksessä höylätään
ja pintakäsitellään erilaisia sisutustuotteita. Opiskelijat toimivat tehtaan tuotannonsuunnittelijoina, joiden pitää saada
tehdas pyörimään. He kirjaavat tilaukset, hankkivat tarvittavat materiaalit, kuormittavat
linjat ja lähettävät valmiit pakatut tuotteet asiakkaille.
Opiskelija Minna Kekäle on täydentänyt omana insinöörityönään ohjelmiston
harjoitusmaalilman niin, että molemmissa järjestelmissä
on vastaaavat tiedot sekä kehittänyt harjoitusmateriaalia.
– Oleellista on, että opiskelija käy työssään läpi koko
tehdasprosessiin ja ymmärtään jokaisen vaiheen merkityksen. Ettei mitään vaihetta
2010
Ratkaisut puuteollisuuden menestykseen:
Puuntyöstöalan
kansainväliset erikoismessut
Lahden Messukeskuksessa
13.–15.10.2010
Special Fair for the
Woodworking Industry
Lahti Fair Centre
Finland
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijat pääsevät nyt opiskelemaan virtuaalitehtaankin
tuotannonohjausta.
voi jättää väliin, kertoo Minna Kekäle.
Helppo hahmottaa
– Profimillin tuotannonohjaus
on isoon SAP-järjestelmään
verrattuna erilainen hahmottaa ja asiat on hoidettu yksinkertaisesti. Ohjelelmakokonaisuudessa pystytään nyt
havainnollistamaan myös toiminnan- ja tuotannonohjausjärjetelmien välisiä liittymiä, selvittää hankinnan syitä tuotantotalouden ja logistii-
Henkilökohtainen
yritys
Opiskelijat voivat omaan tahtiinsa pyörittää tehdastaan, sillä
jokaisella on käytössään oma
henkilökohtainen yrityksensä.
Ohjelmisto on erityisesti
logistiikan ja tuotantotalouden opiskelijoiden käyttöön
suunniteltu.
– Kytkentä uuteen puualan
koulutusohjelmaan on vielä
tässä vaiheessa käymättä läpi. Paljon riippuu siitä, miten
tämä mahtuu työjärjestyksiin,
mutta asiaa voi opiskella myös
esim. neljän opetuskerran jakona, selvittää Heikkinen.
Maija-Liisa Saksa
Puualan korkeakouluopetus uudistuu
Aalto-yliopiston puualan opinto-ohjelma
uudistuu syksyllä.
Uuden Biotuotetekniikan tutkinohjelman opiskelijat saavat
laaja-alaisen koulutuksen, jossa ympäristöasioilla on entistä
enemmän painoa.
Kun aiemmin valmistuneet puutuotetekniikan diplomi-insinöörit
erikoistuivat esim. saha- tai
levypuolelle, hallitsevat he
nyt aiempaa laajemmin puun
ominaisuuksia ja voivat siten
sijoittua entistä laajemmin eri
alueille. Uusi pääaine puutuotteista kiinnostuneille on
Kuitutuotekniikka.
–Materiaali nostetaan opinnoissa esiin uudella tavalla. Opiskelijoiden pitää oppia
ymmärtämään puun ominaisuuksia ja miten jatkojalostusprosessit, esim. kuivaus, vaikuttavat puun ominaisuuksiin
ja kemiaan, selventää puutuotetekniikan professori Matti
Kairi opintouudistusta.
Sisäänottoa
supistetaan aluksi
www.lahdenmessut.fi
kan koulutusvastaava Juhani
Heikkinen.
– Toinen tärkeä tavoite koulutuksen kannalta on, että toivomme saavamme yrityscaseja, joissa opikselijat voivat
tehdä harjoitus- ja opinnäytetöitään käytössämme oleviin
ohjelmiin perustuen, kertoo
Heikkinen.
Opintouudistuksen myötä tänä vuonna otetaan poikkeuk-
Professori Matti Kairi toivoo opetusuudistuksen tuovan lisää
hakijoita puupuolelle.
sellisesti vain 40 opiskelijaa,
jatkossa koko ohjelmaan otetaan sisään vuosittain 60 opiskelijaa. Pieneen sisäänottoon
on syynä se, että halutaan
välttää liian suuria opintoryhmiä, joita syntyisi, sillä jo viime ja toissa vuonna opintonsa aloittaneille halutaan tarjota mahdollisuus siirtyä opiskelemaan uuden opinto-ohjelman mukaan.
Uudet Kuitutuotetekniikan
pääaineen opiskelijat suorittavat kaikki samat aineet
kuin muutkin Biotuotetekniikan opiskelijat eli aiemmat
erot mm. kemian ja fysikaalisen kemian opiskeluissa jäävät pois. Toisen vuoden aikana valitaan varsinainen perehtymisalue.
Kolme ensimmäistä vuotta opiskelu kandidaattitasolle
saakka on pääosin suomen-
kielistä, diplomi-insinööriopinnot seuraavan reilun vuoden ajan ovat kokonaan englanniksi.
–Tämä on tuonut laitokselle parikymmentä ulkomaista
tutkinto- ja vaihto-opiskelijaa joka vuosi ja he motivoivat myös kotimaisia opiskelijoita, jotka pääsevät helposti
mukaan kansainvälisiin kuvioihin, kertoo Kairi.
Tasoa halutaan nostaa
Puuala ei ole vetänyt nuoria
korkeakouluopintoihinkaan.
Viime vuonna sisään pääsivät lähes kaikki ensisijaisesti
puupuolelle hakeneet.
Viime vuonna valmistui
yhteensä puutuotetekniikan ja
puun materiaalitekniikan diplomi-insinöörejä lähes 20.
Maija-Liisa Saksa
numero 4/2010
Puu&Tekniikka
Lukijan kynästä
Lyhyesti
Saha- ja puuteollisuus yhä
metsäteollisuuden ”selkäranka”.
Sahateollisuus maksaa tukeista
70 % metsänomistajien kantorahatuloista. Sahateollisuus on tärkeä raaka-ainetoimittaja kemialliselle metsäteollisuudelle. Sahat toimittavat haketta sellu- ja paperiteollisuudelle noin 11
miljoonaa m3, sekä kuitua 8-9 miljoonaa m3 vuodessa. Yhteensä määrä kohoaa noin 20 miljoonaan m3:iin, mikä vastaa noin kolmasosaa kemiallisen
metsäteollisuuden raaka-aineesta.
On kansallinen etu, että Suomessa
voitaisiin sahata ja jalostaa 12 miljoonaa kuutiota sahatavaraa. Näin myös
paperi- ja selluteollisuuden raaka-ainevirta säilyisi vakaana. Päätehakkuilta syntyy 2/3 osaa metsähakkeiden
määrästä.
Metsäteollisuus tuottaa 25 prosenttia Suomen nettovientituloista eikä
juuri tarvitse tuontipanoksia.
Koko metsäsektori on edelleen suuri
työnantaja ja työllistäjä. Metsätraktorit, harvesterit, sellu- ja paperikoneet,
atk-ohjausjärjestelmät ovat arvostettua
suomalaista hitec-osaamista.
Tulevaisuusskenaariot eivät riitä,
vaan valtion pitää tulonsaajana ohjata,
kannustaa ja säätää oikeudenmukaisia
lakeja. Sen on myös varjeltava ja vahdittava, että työllisyys metsissä ja siten
myös verotulot säilyvät ja kasvavat tulevina vuosina. Puun kasvu ja hakkuut
tulee hyödyntää täysimääräisesti. Valtiovallan tulee kannustaa, ohjata puun
myyntiä.
Ajankohtainen keino kannustaa,
vahvistaa metsäalaa on bioenergian
käytön lisäys energian tuotannossa.
Hakkuutähteet, kannot ja ensiharvennusrangat tulisi kerätä ja käyttää alueellisissa sähkö- ja lämpölaitoksissa
polttoaineena.
Suomessa ei ole riittävästi metsäenergiaa käyttäviä voimalaitoksia.
Vastapaine-voimalaitokset tulisi sijoittaa mahdollisuuksien mukaan tasaisesti ”metsä-Suomeen”, niin että
metsäpolttoaineiden kuljetukset ovat
50 km, max 100 km.
Metsäpolttoainepotentiaalia on laskettu olevan vähintään 16 miljoonaa
kuutiometriä vuodessa. Vuonna 2009
sitä kerättiin arviolta 5,0 miljoonaa
kuutiometriä. Näihin määriin ei sisälly metsäteollisuuden käyttämät ainespuut, tukit ja kuitupuut.
Hyvä esimerkki on Suomen 6,1 miljoonan kuution polttopuiden käyttö. 1,1
miljoonaa m3 on ”ostopolttopuuta” ja 5
miljoonaa m3 kansalaiset tekevät itse.
Terve järki ja hinta ohjaavat tukit sahoille ja kuitupuut sellu- ja paperitehtaalle.
Puupolttoaineita käyttävät sähkö-/lämpölaitokset eivät kilpaile kemiallisen
metsäteollisuuden kuituraaka-aineesta.
Alueellista sähköntuotantoa tuetaan
19 EU-maassa. Vain Suomi, Portugali
ja Malta eivät ole säätäneet syöttötariffia tai ns. vihreitä sertifikaatteja. Syöttötariffi on hallinnollinen takuuhinta,
jolla mahdollistetaan pienten (kattilateho 15-45/sähköteho 5-15 MW) alueellisten voimalaitosten rakentamista,
niiden rahoitusta ja kannattavaa toimintaa.
On arvioitu (Pöyry), että sahojen
ja puutyötehtaiden yhteyteen voitaisiin investoida Suomessa sähköteholtaan yhteensä noin 400 MW, joka vastaisi Loviisan atomivoimalan reaktorikokoa. Sähköä nämä laitokset tuottaisivat noin 2,5 TWh. Sähkömäärä voidaan kaksinkertaistaa, kun polttoaineeksi käytettäisiin myös sahatukkien
hankinnassa syntyvä metsähake. Sähköntuotanto voisi olla 5 terawattituntia
vuodessa. Suomi käyttää sähköä vuodessa noin 90 terawattituntia. Sahat
tarvitsevat syöttötariffin.
Sahoilla tapahtuvaa hajautettua sähköntuotantoa puoltavat useat tekijät;
käyttöpaikalla syntyvät omat polttojakeet, kuten kuori, purut ym. olisi voitava käyttää hyödyksi niiden syntypaikalla, eli sahoilla. Sähköntuotanto olisi
päästötöntä energiantuotantoa. Polttojakeita ei enää kuljetettaisi pitkiä matkoja ja kuljetusten päästöt vähenisivät
merkittävästi.
Alueellinen sähköntuotanto parantaisi huomattavasti huoltovarmuutta ja
tasapainottaisi tarjontaa, niin ettei sähköntuotanto keskittyisi harvojen, sähkön hinnoittelua ja jakelua dominoivien tuottajien käsiin. Sähkö käytettäisiin alempien jakeluverkkojen alueella, eikä sen siirto rasittaisi valtakunnan pääverkkoja. Sähkön siirto olemassa olevia verkkoja pitkin on saasteeton energiatie.
Puupolttoaineisiin perustuvan CHPlaitoksen (Pöyry) sähkön tuotantokustannus on tällä hetkellä 80-90 eur/
MWh. Investointikustannusten kattamiseksi tarvitaan syöttötariffia. Se
merkitsee tukea markkinasähkön hinnan päälle 40 euroa/megawatti-tunnille. Arvioitu kokonaiskustannus
olisi kuluttajille vain noin 0,08 centtiä kilowattitunnille. Investoinnit toisivat maakuntiin taloudellista toimeliaisuutta ja hyvinvointia. Syöttötariffi mahdollistaisi puupohjaisen sähkön
alueellisen tuotannon, eikä se rasittaisi
valtion taloutta.
Valtion tulisi myös kannustaa säästämään sähköä ja öljyä. Esimerkiksi Ruotsin, Saksan, Itävallan mallin
mukaiset tukitoimet, joissa yksityishenkilön vaihtaessa talonsa sähkölämmityksen/ öljylämmityksen puupelletillä toimivaksi, olisivat tarpeen.
Ilkka Kylävainio
Keitele Group
UPM:n puutavaraa
Victoria&Albert Museoon
UPM on valittu puutavaran
toimittajaksi arkkitehti Sami
Rintalan suunnittelemaan
installaatioon, joka rakentuu
kesäkuussa avattavaan Lontoon Victoria & Albert – museon näyttelyyn.
Sami Rintalan suunnittelema installaatio ”Ark” on
lukemiselle ja tutkimiselle
suunniteltu kolmikerroksinen minikirjasto, joka tarjoaa elämyksellisen mahdollisuuden kirjojen tutkimiseen.
Kolmikerroksisen kirjatornin perusrakenne valmistetaan suomalaisesta kuusi-
sahatavarasta, ja portaat sekä tasanteet mäntyliimalevystä.
Sami Rintala on on palkittu muun muassa vuonna 2009
Global Award for Sustainable Architecture -palkinnolla.
Rintala työskentelee Norjassa sekä toimii professorina
Trondheimin yliopiston arkkitehtuurin laitoksella.
V&A -museon näyttelyssä 15.6.-31.8.2010 esiteltävät rakennukset tutkivat teemoja, kuten leiki, työskentele, suoriudu ja opiskele, 1:1
–mittakaavassa.
Stora Enso investoi
Stora Enson Puutuotteetliiketoiminta-alue investoi yli
viisi miljoonaa euroa jatkojalostettujen tuotteiden kehittämiseen Uimaharjun, Itävallan Bad St. Leonhardin sekä
Ruotsin Alan tehtailla.
Uimaharjulla investoidaan
ThermoWood-liiketoimintaan ja parhaillaan siirretään
Kotkan sahalta lämpökäsittely-yksikkö ja kattila Uimaharjuun. Niiden arvioidaan
olevan koeajovalmiina toukokuun puolivälissä.
ThermoWood-liiketoiminnan siirtäminen Uimaharjuun
avaa myös kiinnostavia
kehitysmahdollisuuksia
ThermoWoodin ja Uimaharjun ikkunakomponenttitehtaan välille ja tukee Stora Enson mukaantuloa lämpökäsitellyn männyn markkinoille.
ThermoWood investoin-
nin yhteydessä Uimaharjun
sahalla on myös tehty useita
parannuksia tuotantoprosessiin. Investoinnit ovat kohdistuneet tasaus- ja laatulajittelulaitokseen sekä rimoitukseen.
Itävallassa on parhaillaan
käynnissä toisen CNC-yksikön rakentamistyöt Bad St.
Leonhardin sahalla. Yksikkö aloittaa toimintansa alkukesällä. Rakennusten seinäja kattomateriaalina on käytetty Stora Enson omia ristiin
liimattuja CLT-puuelementtejä. Niiden kysyntä on ollut
nopeassa kasvussa.
Ruotsissa Alan komponenttitehtaalla investoidaan
uuteen suurjaksopuristimeen.
Investointi nostaa linjojen kokonaistuotantoa ja mahdollistaa entistä laajemman tuotevalikoiman.
Viilujen ja laminaattien
asiantuntijat
Myyt tai ostat, käytä
Markkina­
toria!
75 e ( sis.alv)
Jätä ilmoituksesi
www.puutekniikka.fi
9
Asiakkaiden arvostama viiluja levyaihiotoimittaja
•
•
•
•
Näyttävät sisustuspaneelit
julkisiin kohteisiin
Viiluarkit
Tekniset viilut
Viilutetut ja laminoidut levyt
MDF-levyt
Se hieman edullisempi
laminaatintoimittaja
•
•
•
•
•
Laminaattikalvot
Umpilaminaatit sisälle ja ulos
Paloluokitellut laminaatit
Aitoviilulaminaatit
Antimikrobiset laminaatit
korkean hygienian kohteisiin
Viilut ja laminaatit helposti
samasta hakukoneesta
• HVL:n varastoviilut
ja -laminaatit
• Myös muiden valmistajien
tuotteet
www.hvloy.com
Hollolan Viilu ja Laminaatti Oy
puh. 03-874 340
[email protected]
www.inpanel.com
www.nordekor.com
Nordekor Oy
puh. 050-5146603
[email protected]
10
Puu&Tekniikka
numero 4/2010
Lyhyesti
Luonnontuote
muovin
korvaajaksi
Muunto-paneliseinää sisustuselementteineen.
Tapio Kaukojärvi, yksi yhtiön kolmesta omistajasta esittelee
mallia sananmukaisesti yrityksen profiilituotteesta Muunnosta.
Myymäläkalusteisiin tulevien levykomponenttien käsittelyä.
Osaamista ja onnea
Yritykset saavat alkunsa monella eri tavalla: analyyttisen
pohdinnan, jostain saadun idean tai vaikkapa pitkän kehittelytyön tuloksena. Joskus tietyllä alalla olleet tai alaa
sivuavat löytävät toisensa ja päättävät yrittää yhdessä.
Näin tapahtui kolmelle länsiuusimaalaiselle Tapio Rautakorvelle, Jari Pehkoselle ja Tapio Kaukojärvelle 90-luvun
lopussa. Kaikilla kolmella oli kokemusta myymäläkalustealasta myynnin tai valmistuksen puolella. Kyseisellä kalustealan sektorilla oli tuolloin turbulessia: alan firmojen tuotannon lopettamisia, konkursseja. Yllämainitut herrat aloittivat tuottamisen ja myynnin Vihdin Nummelassa toimintansa lopettaneessa puusepänverstaassa, ”myötäjäisinä” joukko puutyökoneita, joista osa on yhä
käytössä.
Yhtiön nimeksi otettiin demokraattisesti omistajien etunimien alkukirjainten mukaan TJT-kaluste. Aloitusvuonna 1999 henkilökunnan määrä
oli omistajien lisäksi kaksi , kymmenen vuotta myöhemmin 35.
Miten yritys pääsi kasvu-uralle
alalla, jolla oli isoja kilpailijoita, niin
suomalaisia kuin ulkolaisiakin? Ky-
syntä tempoilevaa, toimitusaikavaateet tiukkoja? Yksi tekijä TJT-kalusteen kasvuun oli edellämainittu ongelmallisuus. Kysyntä on epätasaista
mm. totaalisen hiljaiset joulu-tammikuu. Toisaalta tuotteet ovat yksilöllisiä asiakkaan toivomusten mukaisesti, joten niitä ei voida tehdä varastoon. Yritys näki yhtenä ratkaisuna
tähän muut julkiskalustekohteet, toisena kotikalustepuolen, jossa osaamista voisi ehkä jotenkin hyödyntää.
Kun ”kodinkalustaminen” aloitettiin eteisestä ja varastotiloista onnenkantamoisena kehitystyöhön tuli Työtehoseura. TJT-kalusteessa oli
kehitetty 20 ja 40 senttiä korkeat seinäpanelit, joissa oli alumiinilistoitus
ja uritus. Täten paneleihin, joita tehtiin useilla eri päällysteillä, voitiin
kiinnittää erilaisia sisustuselementtejä. Tätä myymäläsisustukseen tarkoitettua tuoteideaa ryhdyttiin kehittämään Työtehoseuran kanssa kotien
säilytystiloihin.
Työtehoseura teki tuoteideaa tunnetuksi omalla tavallaan ja valmistaja
kääntyi helsinkiläisen Pentagon Designin puoleen tuotekokonaisuuden
muotoilullisen ilmeen ja viestinnän
vuoksi. Työn tulos sai nimen Muunto ja vuonna 2006 sitä esiteltiin nykymuodossaan Helsinki Design -viikolla. Julkisuus oli yhtiön edustajien
mukaan melkoinen.
Järjestelmä oli tarkoitettu koteihin
ja sillä onkin noin kymmenen jälleenmyyjää erikoisliikkeistä Vepsäläiseen. Mutta asennuksen vaatimasta Muunnosta tuli kuitenkin ennen
muuta sisustuselementti julkiskohteisiin. Saatu julkisuus kohotti valmistajan yritysprofiilia.
Myymäläkalusteet on TJT:n kivijalka. Materiaalipohjaisesti se merkitsee 50/50 teräksen ja puun kesken. Levykomponenttien: melamiini-, laminaatti- tai viilupintojen sekä
massiivipuun käsittelyyn on moderni
konekanta, joka mahdollistaa erittäin
pienien sarjojen valmistuksen. Yhtiön tiloissaan (3300 neliötä) käsittelemästä tavarasta levytuotteet edustavat 80 prosenttia. Tästä voikin päätellä, että ns. metallipuoli pohjautuu
pitkälti yhteistyöhön osatoimittajien
kanssa. Näistä useimmat sijaitsevat
logistisesti oman tuotannon läheisyydessä Nummelassa ja Lohjalla.
Toiminta monenkaltaisten puu/
metallituotteiden parissa sekä suhteet suunnittelijoihin ovat mahdollistaneet erikoiskalustekaupan. Asiakkaina on ollut toimistoja, virastoja, kirjastoja ko. alueen edustaessa
noin viidesosaa kokonaislaskutuksesta, joka vuonna 2008 oli 8 miljoonaa euroa.
TJT-kalusteen myyntijohtaja Tapio Kaukojärvi kertoo viime vuoden
myynnin jäävän lievästi v. 2008 lukujen alle. Mutta hän uskoo vankasti tulevaisuuteen. Uhkana ovat olleet
ja ovat ulkolaiset vähittäiskauppaketjut, jotka tuovat tullessaan myös omat
myymäläkalustajansa. Tietysti tämä
toimii myös vastakkaiseen suuntaankin, mutta suomalaisia vähittäiskauppiaita on vähän maamme rajojen ulkopuolella. Joka tapauksessa TJT-kaluste, tähän saakka pelkästään Suomessa toiminut yritys, on valmistelemassa tuotteidensa myyntiä ulkomaille aluksi Ruotsiin. Lycka till!
Pentti Talikka
Pintakäsittelyaineet
puuteollisuuteen maailman johtavalta
maalinvalmistajalta
Mikkelin seudun Osaamiskeskus hallinnoijana Miktech
Oy on yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa käynnistämässä hanketta, jonka tavoitteena on kehittää uusia,
luonnonmateriaaleihin perustuvia komposiittituotteita.
Nyt valmisteltava hankkeeseen osallistuvat sen käynnistäjän Tampereen teknillisen yliopiston lisäksi mm. Mikkelin
ammattikorkeakoulu. Hankkeeseen haetaan myös Osaamiskeskuksen ja Uusiutuva metsäteollisuus –osaamisklusterin kautta
uuden osaamisen hyödyntämisestä kiinnostuvia yrityksiä.
Tavoitteena on kehittää biomateriaalista riittävän luja, kuitumainen tuote, josta voidaan
jalostaa erityyppisiä tuotteita ja
sitä kautta auttaa alan yrityksiä
kehittymään ja kansainvälistymään.
Yhtenä isona mahdollisuutena nähdään puusta saatavan ligniinin hyödyntäminen.
Alustavissa selvityksissä ligniinin hyödyntämisestä ollaan
yrityksissä kiinnostuneita myös
Suomen rajojen ulkopuolella.
Hankkeen esiselvitys käynnistetään mahdollisimman pian, ja siinä selvitetään, millaisia
biokomposiitteja tällä hetkellä
on olemassa, millaisia tuotteita
yritykset toivovat kehitettävän
ja millaisia markkinoita tuotteille voisi löytyä.
Lisätietoja: Kai Hannonen,
puh. 0440 361 610,
[email protected]
Seuraavassa
Xylexpon
erikoisnumerossa
teemana
puuntyöstökoneet
Varaa heti tilasi.
Numero 5-10 ilmestyy 29.4.
Aineistot 19.4.
Akzo Nobel Coatings Oy puuteollisuusmaalit I Pl 138, 01531 Vantaa I Puh. 010 841 9500
numero 4/2010
Robotti ahertaa
keittiökaappeja
Kuopiossa syntyvät
nyt keittiökaapistojen rungot tehokkaasti, kun robotti syöttää
komponetteja cnctyöstöön valittamatta
yksitoikkoisesta työstä tai kahvitaukojen
puutteesta.
Kuopion JR-Keittiökaluste Ryynänen Ky on
kahden viimeisen vuoden aikana investoinut voimakkaasti tuotannon tehostamiseen. Omistajapariskunnan, Jarmo ja Päivi Ryynäsen lisäksi yritys työllistää
viisi henkilöä.
Komponentteja
kauppiaille
Yritys on perustettu 1989 ja
se valmistaa keittiökalusteita
sekä kiinteitä kalusteita ja liukuovia. Tuotannossa tehdään
kalustekomponentteja sekä
myös valmiita kalusterunkoja
kauppiaille, jotka myyvät niitä omilla tuotemerkeillään.
Jarmo Ryynänen kertoo, että aiemmin joillakin asiakkalilla on ollut omat hallit, jossa
komponentit tehtiin.
– Nämä asiakkaat ovat siirtäneet komponenttituotannon
ja kokoamisen meille ja keskittyvät nyt olennaiseen eli
kaupantekoon. Tämä alue on
meillä ollut kasvava viime aikoina.
Satsaus tehokkuuteen
Pari vuotta sitten yrityksessä aloitettiin isot investoinnit
ja hankittiin mm Holz-Herin
palkkisaha, Albert Vectorin
cnc porauskeskus ja listoituskoneeksi Artech Biesseltä. Vuodenvaihteessa valmistui viimeisin automatisointivaihe, kun ABB:n robotti alkoi syöttää paloittelukoneelta
rataa pitkin tulevia kappaleita
cnc-porauskeskukseen.
– Valmistamme pieniä sarjoja ja meillä saattaa nipussa
olla neljänkin asiakkaan tavaraa. Peräkkäin voi olla vaikka
minkälaisia porauksia, joten
tavallinen syöttölaite ei sovellu. Nyt robotti pystyy syöttämään kappaleet työstöön työlistan mukaan, joten voimme palvella asiakasta yksilöllisesti ja samalla tehokkaasti,
selvitää Jarmo Ryynänen investoinnin tavoitteita.
Suunnittelu vei aikaa
Lineartec Oy:n toimitti automaation vaatiman linjaston
robotteineen. Teak Oy:ltä ostettiin palveluna robotin ohjelmointi.
– Olen pari vuotta miettinyt itse automatisointia ja
kuinka se toteutetaan. Tämän ohjelmointi oli iso työ
verrattuna yksinkertaiseen
kappaleen siirtoon paikasta
toiseen. Teakista löytyi todella päteviä insinöörejä ohjelmoimaan. Meillä linjassa voi
kulkea millaisia komponentteja tahansa ja robotti pystyy
käsittelemään ne.
Robotti kolmen
kaverina
Koko kalustevalmistuksesta
vastaa kolme henkilöä. Kalustelevyt tulevat Koskisen
Oy:stä ja Revolta. Ensimmäisessä vaiheessa ne sahataan paloitteluautomaatilla,
jota hoitaa yksi henkilö. Tämän jälkeen kappaleet tulevat
linjalla robotin siirrettäviksi porauskeskukseen, josta ne
työstön jälkeen edelleen automaattisesti siirtyvät listoituskoneelle, josta yksi henkilö vastaa. Valmiiksi työstetyt
komponentit joko pakataan
tai ne siirtyvät tapituskoneelle, jonka hoitaja myös pak-
Puu&Tekniikka
kaa tapitetut tuotteet. Kolmen
hengen linja pystyy käsittelemään noin tuhat komponenttia vuorossa.
Osa tuotteista kootaan valmiiksi rungoiksi erikseen.
11
Robotti siirtää
levykomponentit
porauskeskukseen.
Hyvät kokemukset
Jouko Ryynänen on tyytyväinen tehtyihin investointeihin.
– Ajoimme robotin sisään
joulukuussa ja nyt meillä riittää kapasiteettia uusillekin
töille.
Käyttöönotossa ei ole ollut ongelmia ja kaikki on sujunut oikein hyvin. Vaikka robotti toimii miehittämättömänä, tarvitsee se silti valvontaa
mahdollisten häiriöiden varalta. Niitä ei ole juuri ollut,
toteaa Ryynänen.
Maija-Liisa Saksa
Ammattilaiset asialla
Alumiinin työstökoneita
AlumiiniteOlliSuuDen
KOneRÄÄtÄli
Alumiinitie 2, 21530 PAimiO
Puh. (02) 4755 800
www.Anc.fi
Lämpökäsiteltyä puuta
Sinne missä puulta
vaaditaan enemmän
Asemantie 52, Iisalmi
Puh: 017-770 0200
Hiomatarvikkeita
- Kaikkea hiontaan
- Laadustaan tunnettu
Lisätietoja:
p.0207 940 866
[email protected]
Sorvarinkatu 7,
20360 TURKU
Jalopuuta
Lämpökäsiteltyä puuta
Kipinänilmaisuja sammutuslaitteita
DLH Finland Oy
Heidehofintie 4
01300 VANTAA
P. 020 790 2770
Latokarinkatu 4
20200 TURKU
P. 02 253 4400
www.dlh-finland.fi
Hjt-Holz Oy
35700 Vilppula
puh. 050 554 2965
[email protected]
www.hjt-holz.com
www.hiomant.fi
Lämpölaitoksia
Vaasan Kuljetuskanavat Oy
Hallitie 8
65610 Mustasaari
puh. 0207 815 300
www.kuljetuskanavat.fi
kuljetuskanavat@
kuljetuskanavat.fi
Pinnoite- ja
päällystemateriaalit
Nordstock Oy
Nallekuja 5
01900 Nurmijärvi
puh. (09) 420 9600
fax (09) 420 9599
www.nordstock.fi
[email protected]
Puhaltimet
Pumput
Busch Vakuumteknik Oy
Sinikellontie 4
01300 Vantaa
Puh. (09) 774 60 60
Telefax (09) 774 60 666
[email protected]
www.busch.fi
Busch Vakuumteknik Oy
Sinikellontie 4
01300 Vantaa
Puh. (09) 774 60 60
Telefax (09) 774 60 666
[email protected]
www.busch.fi
www.lunawood.fi
Purunpoistolaitteita
Puu- ja massalevyjä
Vaasan Kuljetuskanavat Oy
Hallitie 8
65610 Mustasaari
puh. 0207 815 300
www.kuljetuskanavat.fi
kuljetuskanavat@
kuljetuskanavat.fi
Puutavaraa
Puuöljyt
Hakalan Puutukku Oy
Mukkulankatu 24
15240 Lahti
Puh. (03) 730 65 11
040 505 52 24 / Jukka Mattila
Telefax (03) 730 40 14
Parasta puulle!
[email protected]
Lisätietoja:
puh. (019) 264 4200
[email protected]
www.osmocolor.com
Terät ja terähuoltoa
• AM-Frost pyörösahan terät
• Klapisirkkelin terät
• Rahtisahausta
ammattitaidolla
Tmi Marko Appelgren
puh. 0400 383 067 • www.amfrost.fi
[email protected]
Terät ja terähuoltoa
Trukkeja
Terätoimitus Salonen Oy
Vipusenkatu 17
15230 Lahti
Puh. 020 7999 860
Telefax 020 7999 868
[email protected]
www.teratoimitus.fi
Käytettyjen truKKien
eriKoisliiKe
• Trukkimyynti
• Trukkipurkaamo
Myös muita kylkitrukkeja
Trukki-Ukko Oy
Lentoasemantie 4
80140 JOENSUU
0400-393 666
0400-313 666
www.trukki-ukko.fi
[email protected]
12
Puu&Tekniikka
numero 4/2010
Eurovac
Ratkaisut puuteollisuuden puhtaanapitoon
• Imupöydät, seinät ja kaapit
viimeistelyhiontaan ja maalaukseen
• Puru- ja kuivauspuhaltimet
• Laitteet ja ratkaisut pölyn- ja purunpoistoon
• Suodatinyksiköt, syklonit ja kuljetuskanavat
• Asennukset, huollot ja varaosat
Puh. 02 576 700
www.suomenimurikeskus.fi
Lue uusimmat puualan uutiset
www.puutekniikka.fi
MAASEUTU-PISA
Kasvuyrityksiä
kiihdyttämöistä?
Metsäalan yrityskiihdyttämöt, jos
niitä saadaan aikaan,
tuovat kovan tason
liiketoimintaosaamista alalle, mutta
eivät ole koko alan
kasvuyritysongelmien ratkaisu, todetaan
Gaia Consultigin
selvityksssä.
Osana Metsäalan strategista ohjelmaa selvitettiin metsäalan yrityskiihdyttämöjen mahdollisuutta TEMin jo olemassa
olevan Vigo- yrityskiihdyttämömallin alla. Selvityksen teki Gaia Consulting Oy,
jonka toimitusjohtaja Mari
Hjält korosti TEMin järjestämässä seminaarissa maaliskuussa, että vaikka alalle
saataisiin muutama kiihdyttämö, ei se poista muita alan
kehittymisen esteitä.
Toimintamalli
TieToa veTTen päällä
– puuTa näkyvissä!
Opintomatka Ahvenanmaalle
24.–27.5.
Lähde mukaan omaksumaan uutta
tietoa puualasta ja sen tulevaisuuden
näkymistä. Samalla saat loistavan
mahdollisuuden verkostoitua muiden
puualan yrittäjien kanssa.
Maaseutu-Pisa järjestää toukokuun lopussa neljän
päivän mittaisen opintomatkan Ahvenanmaalle.
Matkajärjestelyissä ovat mukana kaikki oppilaitokset, Sahayrittäjät ry ja Työtehoseura. Matkustamme Turusta Maarianhaminaan ja tutustumme
saariston puunjalostusteollisuuteen. Matka Turun
satamaan ja takaisin kotiin taittuu tilausbusseilla
eri puolilta Suomea.
Toimi heti ja varaa paikkasi!
Lisätiedot ja ilmoittautumiset:
20.4. mennessä
• www.tts.fi/maaseutupisa
• puhelimitse Harri Rytkönen 044 7143690
• sähköpostitse [email protected]
Tustustu ohjelmaan tarkemmin:
www.tts.fi/maaseutupisa/files/retkiohjelma.pdf
t
hayrittäjä
Sa
ta
rpe
e
si
a
iin
valm
ra
tka
i
semaan sah
s
au
Kiihdyttämö on oy-muotoinen yhtiö, johon etsitään
alan huippuosaajia, jotka haluavat sparrata innovatiivisa,
kasvuhaluisia alkuvaiheen
yrityksiä. Sparraajilta edellytetään laajaa kansainvälistä kokemusta, vakavaraisuutta sekä metsäalan tuntemusta. Yhdellä sparraajalla
voi olla ainoastaan pari yritystä, jotta hän voi keskittyä
niiden kehittämiseen ja rahoituksen etsimiseen.
Vigo-mallissa julkisen rahan suhteen päätösten teko
on pyritty tekemään mahdollisimman joustavaksi.
Kiihdyttämö saa yrityksiltä
palvelumaksuja, mutta varsinainen ansaintamahdollisuus muodostuu yritysten
kasvusta.
Kiihdyttämö valitsee yritykset, mutta yritykset itse
voivat myös tarjoutua kiihdyttämöön.
Vetureita tarvitaan
Puuteollisuusyrittäjien toiminnanjohtaja Tapani Tuohiniemi muistutti seminaarissa, että puualan yritykset
ovat pieniä.
– Monet verkostohankkeet ovat kaatuneet luottamuksen häviämiseen. Jotta
löytyisi riittävän kokoisia,
kasvuun panostamaan kykeneviä yksiköitä, pitää niitä luoda omistusjärjestelyjen
kautta.
– Alalla tarvitaan ennen
kaikkea yhteistyötä kaikilla tasoilla. Myös tutkimuksen suhteen – alalla tehdään
erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä, mutta kukaan ei välttämättä kysy yrittäjiltä, mitä
tietoa he tarvitsevat, ihmetteli
Tuohiniemi.
Käydyssä keskustelussa tuli
esiin, että pieniä innovatiivisia
yrityksiä ei saada toimimaan
yhdessä. Ala tarvitsisi ankkureiksi veturiyrityksiä, 10 miljoonan euron klustereita, joiden sisällä on vankkaa osaamista alkaen suunnittelusta ja
designista tuotanoon ja asiakkuuden hallintaan sekä vientimarkkinointiin saakka.
Kalikka vastaan kalikka
Bizco Partners Oy:n toimitusjohtaja Ari Martonen suomi
puualaa keskinäisestä kilpailusta.
– Miksi emme kilpaile puun
kanssa kilpailevia ratkaisuja
vastaan, miksi kilpailemme
kalikka vastaan kalikka? Kun
tuotteet menevät teolliseen
loppukäyttöön, on tyypillistä
ylitarjonta, jolloin kilpaillaan
vain hinnalla.
– Jos sen sijaan mennään
tukkukaupan segmentoiduille
alueille, rakentamisen ratkai-
Kalikoiden sijaan pitäisi
myydä ratkaisuja, korostaa
Ari Martonen.
Yrityskiihdyttämöt eivät yksin
poista puualan kehittämisen
esteitä, muistuttaa Mari Hjält.
suihin tms., puhutaan 7-8 kiertonopeudesta. Kun jalosteiden
päälle tarjotaan ratkaisuja palveluineen, on kaupanteossa
muitakin kriteereitä kuin hinta ja usein ne muut ratkaisevat
kaupan, korosti Martonen.
– Asiakkuudet ovat se business. Koko liiketoiminta ratkaistaan siinä, miten tuotteita
hankitaan, millaisia ratkaisuja tehdään asiakkaille. Jos tämä jätetään tekemättä, kilpaillaan kalikka vastaan kalikka.
Ja sitten ollaan nykyisessä tilanteessa: Liiketoimintaa yritetään tehdä puusta tehtaan
sisäpuolella ja matkalla satamaan. Tämä väli on jyystetty
aika tarkkaan, euro on toiminut siellä hyvin konsulttina,
ryöpytti Martonen.
Onko pelkkä tuote
innovaatio?
Martosen mukaan Suomessa pysähdytään innovaatioissa tuotteen kehittämiseen, sitä
pidetään innovaationa. Se on
kuitenkin vasta esivaihe, josta aletaan miettiä, miten siitä
tehdään rahaa.
Maija-Liisa Saksa
Männyn paloitteluun
oppia teurastamolta?
Maaliskuun puolivälin Talouselämässä
professori Jyrki Kettunen vertaa kaivostoimintaa ja puutuoteteollisuutta, jotka ovat
lähes ainoat alat maassamme, joilla on materiaalinen kilpailuetu.
Kaivostoiminta on saatu hyvin liikkeelle, mutta ”mekaaninen puu sen sijaan raapii edelleen tikkuja päästään valittaen puun
kalleutta sekä hakkeen ja Ruotsin kruunun
halpuutta”. Viesti on pysynyt samana sata
vuotta, muistuttaa Kettunen.
Mullista parikymmentä jaetta
Profesori Kettunen vertaa sahateollisuutta
myös lihanjalostukseen, sillä sahan ja teurastamon valmistuskustannukset muistuttavat toisiaan: toisella mulli ja sika, toisella
mänty ja kuusi.
Tuotannon erot syntyvät alkuvaiheessa.
Lihamies jaottelee ruhon reiluun pariinkymmeneen jakeeseen, joilla kaikilla on selkeä
käyttötarkoitus. Sahamies tyytyy muuta-
maan jakeeseen, jotka siksi ovat käyttötarkoitukseltaan avoimia.
Saha-alalle voisikin Kettusen mukaan
löytyä uutta businessosaamista elintarvikealalta.
Uusia ajatusmalleja on varmasti syytä hakea koko puualalle. Ilman tietoista paneutumista asiaan se voi kuitekin olla vaikeaa.
Hyvin helposti yrityksissä toimitaan kuten
on aiemminkin tehty.
Kun on tehty selvityksiä puualalle hakeutuvien taustoista, on heillä yleensä suvussa puualan yrittäjiä. Toisaalta tämä on varmasti vahvuus ja motivaation luoja, mutta
onko se samalla myös este kehittymiselle?
Kun alalle hakeutuvat nuoret ovat valmiiksi sisäistäneet alan ajatusmallit, voi uusien,
kenties parempaan liiketoimintaan johtavien mallien näkeminen olla hankalaa. Uusia ajatusmalleja, vaikkapa teurastamolta, ei
kannata karttaa.
-mls-
numero 4/2010
Keksintö Tuoteväylän
avulla liiketoiminnaksi
Keksintösäätiön uusi Tuoteväylä-palvelu
auttaa yksityishenkilöitä ja aloittavia yrityksiä
ideoiden ja keksintöjen arvioinnissa ja jalostamisessa liiketoiminnaksi kaupallistamismahdollisuuksia korostaen.
Tuoteväylän ensisijainen tehtävä on arvioida keksintöjen ja ideoiden mahdollisuuksia synnyttää kannattavaa liiketoimintaa.
Kuka tahansa mielestään
hyvän idean tai keksinnön
kehittänyt voi tuoda sen arvioitavaksi Keksintösäätiön
Tuoteväylään. Ensiarvioinnissa Tuoteväylä-tiimin ideoiden ja keksintöjen kehittämiseen ja kaupallistami-
seen erikoistuneet asiantuntijat arvioivat, onko idealla
mahdollisuuksia liiketoiminnaksi. Tiimit toimivat ympäri
Suomen ja niitä vetävät alueellisissa ELY-keskuksissa
palvelevat Keksintösäätiön
keksintöasiamiehet.
Innovatiiviset ideat ja keksinnöt, joilla katsotaan olevan
mahdollisuuksia kasvuyrityksiksi ja erityisesti ne, joilla on potentiaalia kansainväliseen menestykseen, ohjataan
Tuoteväylän toiseen vaiheeseen Keksintösäätiöön. Paikallista liiketoimintapotentiaalia omaavat ideat puolestaan ohjataan muille kehittämisapua ja rahoitusta tarjoaville tahoille.
Tuoteväylän toisessa vaiheessa keksijän tueksi kootaan asiantuntijoista koostuva kehittämistiimi, jossa on
mukana liiketoiminnan kehittämispäällikkö Keksintösäätiöstä ja yritystoiminnasta
jo kokemusta hankkinut liiketoimintaosaaja. Asiantuntijat auttavat keksijää kehittämään ideaansa ja konseptoimaan keksinnöstä varsinaisen
liikeidean.
Lisäksi kehittämistiimi aut-
taa keksijää suunnittelemaan
ja rakentamaan tilanteeseen
parhaiten sopivan liiketoimintamallin, järjestämään rahoitusta ja ennen kaikkea etsimään keksijälle oikeat yhteistyökumppanit. Alkavaa
yrittäjää voidaan esimerkiksi auttaa kokoamaan sopiva
yrittäjätiimi, jolla varsinaista yritystoimintaa lähdetään
pyörittämään.
Keksintösäätiön tavoitteena on synnyttää vuosittain
yli 50 yritysaihiota, joista
merkittävä osa on kansainväliseen kasvuun tähtääviä.
Näiden lisäksi Keksintösäätiö jalostaa vuositasolla parikymmentä lisensointihanketta.
Puu&Tekniikka
OY Nordiska Åbo AB
PUUTA UUTEEN TULEVAISUUTEEN
www.nordiska.fi
Rydöntie 26, 20360 Turku
Puh: +358 2 230 2000
Fax: +358 2 230 2003
Lyhyesti
Fiskarsissa Puumarkkinat
ja Puun syy!
Kuvassa osuuskunnan näyttelyryhmästä Markku Kosonen ja Fiskars
Laatupuusta Reijo Arfman.
Fiskarsissa toimii useita pieniä ja keskisuuria puualan yrittäjiä sekä käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden 120 hengen osuuskunta. Osuuskunta järjestää koko kesän kestävän Puun syy!näyttelyn, joka esittelee arkkitehtien, muotoilijoiden, kuvataiteilijoiden ja käsityöläisten uusia näkemyksiä puun,
teknologian ja kulttuurin kehittyneestä suhteesta. Näyttely avoinna Kuparipajassa
9.5.-26.9. ma-su 11-18.
Puumarkkinat Näyttelyn
yhteydessä järjestetään ruukin ensimmäiset Puumarkkinat lauantaina 19.6. klo 1018. Ohjelmassa on laajoja
puuseppien pienkone-esittelyjä, sahausnäytöksiä kevyellä ja raskaalla vannesahalla
sekä kevyellä uudella raamisahalla, sorvausnäytöksiä ja
eri puulajien myyntiä pienissäkin erissä.
Markkina-alueelta voi
vuokrata oman myyntipaikan
käytettyjen koneiden ja laitteiden myymiseksi. Ohjelmaa
on myös lapsille.
Puusepät myyvät tuotteidensa prototyyppejä ja verstasmalleja sekä pitävät verstaiden ovet auki markkinakävijöille. Eri puulajien taimia
myy Puutarha Tahvoset, joka
avaa keväällä liikkeen vanhaan navettaan.
Metla tutkii puurakentamisen
mahdollisuuksia
Metlan uudessa tutkimushankkeessa paneudutaan
puutaloteollisuuden yritysten
kasvumahdollisuuksiin, ongelmiin ja kannattavan kasvun edellytyksiin. Hankkeessa selvitetääni
puurakentamisen uusia mahdollisuuksia ammattimaisen
rakentamisen osalta sekä puukerrostalorakentamisessa, teollisuusrakentamisessa että
pientalorakentamisessa. Hankkeessa tutkitaan myös, mitkä
tekijät ovat yritysten kannattavan kasvun taustalla ja edellytyksinä erityisesti pientalorakentamisessa ja teollisuusrakentamisessa. Erityisesti keskitytään strategisen johtamisen rooliin, resurssien ja verkostojen merkitykseen.
Uusi tutkimus kytkeytyy
myös kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön COST E 51
Integrating Innovation and Development Policies for the Forest Sector -hankkeen kautta.
Puuinfolle uusi toimitusjohtaja
Puuinfon toimitusjohtaja vaihtuu. Uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty
TkL Mikko Viljakainen.
Hän aloittaa tehtävässä heti, aluksi oman Metsäteollisuus ry:ssä olevan toimensa
ohella.
Toimitusjohtajan vaihdos
on osa Puuinfotoiminnan
uudistamista. Puuinfosta kehitetään huippuluokan tietopalvelu rakennusalan am-
mattilaisille. Kehitettävällä
palvelulla halutaan varmistaa, että puupohjaisten tuotteiden ja ratkaisujen käyttäminen on suunnittelijoille,
rakentajille ja viranomaisille helppo ja luotettava valinta.
Nykyinen puuinfo.fi säilyy toiminnassa uuden palvelun julkistukseen asti. Sen
keskeisen osiot siirtyvät uuteen palveluun.
Yhteistyöllä Venäjän
sahamarkkinoille
Viiden itäsuomalaista yrityksen käynnistämä vientirengas lähtee hakemaan uusia saha-alan markkinoita
Venäjältä.
Vientirenkaassa ovat mukana Kongan Teollisuuskone Oy Mäntyharjulta, Eximus Oy ja Stellac Oy Mikkelistä, Kit-Sell Oy Kiteeltä ja Har-Ko Oy Hartolasta.
Yritysryhmä tarjoaa kone- ja
laitekokonaisuuksia, lähinnä
sahalaitoksia ja puutuotteiden jatkojalostuslaitteistoa.
Stellacia lukuun ottamatta
kaikilla yrityksillä on jo jonkin verran kokemusta Venäjän kaupasta.
– Kokemus on osoittanut,
että yksin olemme liian pieniä. Tilaaja haluaa useimmiten isoja kokonaisuuksia ja vientirenkaan avulla
pystymme niitä tarjoamaan,
kertoo tekninen johtaja Jyrki Rusinen Kongan Teollisuuskoneesta.
Tavoitteeksi parisen kuukautta sitten perustettu vientirengas on asettanut kahden
täysmittaisen sahalaitoksen
myynnin Venäjän markkinoille 2–4 vuoden aikana.
Ensimmäiset yhteiset tarjoukset on jo jätetty.
Kuvat (ylin) Kit-Sellin Velskin
ja Kongan Teollisuuskoneen
Novgorodin sahaprojekteista.
– Kokonaisuuteen etsitään
vielä yhteistyökumppaneita
kuivaamon ja lämpövoimalaitoksen osalta. Myös varsinaisen sahakoneen toimittaja valitaan aina erikseen, tilaajan tarpeiden mukaan, toteaa toimitusjohtaja Hannu
Flinkman Kit-Sell Oy:stä.
Vientirenkaan taustalta löytyvät toimintaa koordinoiva Finpro, verkoston
venäläinen yhdyshenkilö
Konstantin Kolotushkin sekä vientirenkaan käynnistäjä Miktech Oy:n hallinnoima Pooli2010-hanke.
Tiina Toivakka
13
www.helakeskus.fi
14
Puu&Tekniikka
Tapahtumia
numero 4/2010
Lyhyesti
Huhtikuu
Sitra sijoitti pienpuun
korjuuteknologiaan
13.–16.4. Drema 2010, puusepänteollisuuden ja huonekaluteollisuuden koneita ja laitteita, Brno. www.drema.pl/en
14.–18.4. Foresta – Eurosilva International 2010, metsäteollisuuden ja puuntyöstöteollisuuden erikoisnäyttely, ClujNapoca (Romainia). expo-transilvania.ro/eveniment/2010/
FORESTA/13/tematica
Metsä- ja energiateollisuudelle pienpuun toimitusketjuratkaisuja tuottava jyväskyläläinen Fixteri
Oy on saanut merkittävän
pääomasijoituksen Sitralta.
Fixteriin ovat sijoittaneet
myös Etelä-Savon Osuuspankki sekä Nevekon Oy.
Fixterin laitteilla ja toimitusketjuratkaisulla pieniläpimittainen runkopuu tiivistetään paikan päällä oksineen Fixterin paalausmenetelmällä sen kokoiseksi
paaliksi, jonka tavanomainen tukkirekka voi kuljettaa joko poltto- tai sellulaitokselle. Autokuljetusten
lisäksi myös rautatiekuljetuksissa voidaan hyödyntää
samaa kalustoa kuin perinteisissä tukki- ja kuitupuun
toimituksissa. Hyödyntämällä ainepuukuljetuksiin
suunnattua kalustoa pienpuun toimituksissa avataan
logistiikan pullonkauloja ja
tehostetaan toimintaa.
Korjuukoneen keräyskoura katkaisee puut tyvestä
ja työntää oksineen paalaus-
14.–19.4. Salone Internazionale del Mobile, huonekaluja,
Milano. www.cosmit.it
15.–18.4. TekhnoDrev Far East 2010, koneita ja tarvikkeita
puusepän- ja kalusteteollisuuteen, Khabarovsk. www.restec.ru/exhibitions/featured/tekhnodrev-dv/index.en.html
20.–24.4. TechnoDomus 2010, huonekalu- ja rakennuspuutuoteteollisuuden koneet, Rimini. www.technodomus.it
22.–24.4. Puusepänteollisuuden päivät, Seinäjoki.
Toukokuu
3.–6.5. Furnidex 2010. Huonekaluja, Jeddah.
www.acexpos.com/exhibitions/exhibition_index.
php?exhibition_id=9
4.–8.5. Xylexpo, puuntyöstökoneita, Milano.
www.xylexpo.com/eng
5.–7.5. Proposte, verhoilumateriaaleja, Cernobbio.
www.propostefair.it
11.–15.5. Interzum/Interkomplekt 2010, huonekaluteollisuuden tarvikkeita, Moskova. www.interzum-moscow.com
11.–16.5. Mebeltech 2010, huonekaluja ja huonekaluteollisuuden koneita, Plovdiv (Bulgaria). www.fair.bg/en
Kesäkuu
2.–4.6. Carrefour du Bois 2010, puutavaramessut, Nantes.
www.timbershow.com
Penopen tuotevalikoima on laajentunut mm. Barberanin (ylh.)
ja Finituren maalauslinjoihin.
Penopen pintakäsittelytuotteiden
valikoima laajentunut
Penope Oy on laajentanut pintakäsittelyn laitevalikoimaansa. Yhteistyö Makor
srl:n kanssa käsittää kaikki
Makorin tuotteet,mm. erilaiset hionta- ja pintakäsittelylinjat höylätuotteille sekä leveät linjat ruiskuautomaatteineen ja erilaisine kuivausuuneineen. Parhaillaan asennettavana on yksi erittäin suuri
maalauslinja höylätuotteille.
Viime vuonna Penopen
valikoima laajeni Barberanin tuotteisiin, jotka edustavat edistyksellistä teknologiaa mm. ruisku- ja telalinjojen osalta ja erityisesti jous-
tavat levyjen ns. PUR-pinnoituslinjat erilaisine pinnoitevaihtoehtoineen tarjoavat monia mahdollisuuksia.
Uusi tuotevalikoiman laajennus on ikkuna- ja oviteollisuuden maalauslinjojen valmistajan Finiture srl:n tuotteet, mm. ripustusmaalauslinjat, joissa normaalisti maalataan ikkunoita tai ovia, mutta myös erilaiset huonekaluyms. tuotteet soveltuvat niihin
hyvin. Linjat koostuvat usein
edistyksellisestä ”Power and
Free” -ripustusratakuljettimesta sekä maalauskaapeista
talteenottojärjestelmineen.
2.–4.6. China Shanghai Int’l Furniture Expo 2010,
huonekaluja, Shanghai. www.furnitureshanghai.com/en.do
Jätteiden käsittelyn ohjaus tiukentuu
19.6. Fiskarsin puumarkkinat klo 10–18, Fiskars. [email protected]
Finnish Wood Research Oy
tilasi Metsäntutkimuslaitokselta esiselvityksen puutuotteiden kierrätyksestä ja uusiokäytöstä. Tulosten perusteella
päällimmäisenä huolena on
se, että puutuoteteollisuus ei
pysty varautumaan EU-direktiivien ja kansallisen lainsäädännön tiukkenemisen seurauksena syntyvään tarpeeseen kierrättää yhä suurempi
osuus kaikista materiaaleista
ja tuotteista.
Tuotteiden elinkaarta pyritään pidentämään joko käyt-
Heinäkuu
18.-21.7. The Manchester Furniture Show 2010, huonekaluja, Manchester. www.manchesterfurnitureshow.com
Elokuu
3.–7.8. Mueble Paris, huonekaluja, Pariisi.
www.meuble-paris.net
22.–27.8. Trä och Teknik, puutuoteteollisuuden koneet.
Göteborg www.traochteknik.se Syyskuu
1.–5.9. Habitare 2010, huonekaluja ja sisustuksia, Helsinki.
www.finnexpo.fi/exhibition.asp?Id=1800
tämällä tuote uudelleen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan tai valmistamalla siitä
toinen tuote. Jätelain mukaan
jäte on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään aineena ja
toissijaisesti energiana.
Kaatopaikalle jäte voidaan
sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Lisäksi tuotannon harjoittajan on huolehdittava
siitä, että tuotannossa käytetään säästeliäästi raakaaineita ja että raaka-aineen
käyttöä korvataan jätteellä.
Vuonna 2016 kaatopaikoille
saa sijoittaa enää enintään 25
prosenttia tuolloin syntyvästä biohajoavasta yhdyskuntajätteestä.
EU-komission päätöksen
mukaisesti puuhuonekaluille
voidaan myöntää ympäristömerkki, jos huonekalu on tehty sertifioidusta puusta tai dokumentoidusti uusioraaka-aineesta. Ympäristömerkin kriteeristöä rakennuksille valmistellaan parhaillaan.
USAssa puutavaran kierrä-
koneeseen, joka tiivistää
massasta 2,6 metrin mittaisia paaleja. Paalauksessa
puun pintaa rikotaan kuivamisen edistämiseksi. Laite punnitsee paalit ja jättää ne kuivumisen kannalta
sopiviin paikkoihin. Metsänomistaja, puun ostaja
ja korjuun toteuttaja saavat
näin välittömästi hakkuun
päätyttyä tiedon korjatun
puun määrästä tuoretonneina mitattuna. Metsään jää
ravinteeksi havuja ja pikkuoksia, mutta ei isoja oksakasoja häiritsemään metsän virkistyskäyttöä.
Koska paalitettu kokopuu on tiiviimpää kuin irtopuu, voidaan paalit kuljettaa sellaisenaan ja hakettaa vasta perillä, jolloin
ei tarvita kallista, roskaavaa ja äänekästä haketusvaihetta metsässä. Varastotilaa tarvitaan alle puolet irtonaisen puun tai haketetun
puuaineksen tilantarpeesta.
Niputettu paali sopii sekä
energiaksi että sellun raaka-aineeksi.
tys kytkeytyy kiinteästi hallituksen ajamaan Green Building -ohjelmaan. U.S. Green
Building Council koordinoi Leed-luokitusjärjestelmää , jossa määritellään parhaat käytännöt Green Building -periaatteiden mukaiseen rakentamiseen. Kierrätetyn puun käyttö rakentamisessa auttaa rakentajaa saavuttamaan nämä kriteerit.
Useissa USAn osavaltioissa
Leed-luokituksen mukainen
rakentaminen on jo rakennusluvan saannin edellytys.
Ura putkessa
Uraputkessa?
Lähetä nimitystiedot [email protected]
PRT-Wood Oy
Innomac Oy
Insinööri Jarkko Pylväs
on nimitetty toimitusjohtajaksi 1.8.2010 alkaen, kun
yhtiön nykyinen toimitusjohtaja Vesa Heinonen jää
eläkkeelle. Pylväs on aiemmin toiminut yhtiön myyntipäällikkönä.
Ins. Miika Taimela on
nimitetty automaatioinsinööriksi vastaamaan numeerisesti ohjattujen koneiden asennuksista ja huolloista. Taimela on aiemmin
työskennellyt Eltel Networks Oy:ssä.
TUOTANNON AUTOMATISOINTIA
•
•
•
•
•
•
•
ROBOTTISOLUT
KAPPALEENKÄSITTELYT
ALIPAINETARTTUJAT
ALIPAINEPUMPUT JA -TARV.
KULJETTIMET
ERIKOISKONEET
TEHDASLAYOUT
w w w. l i n e a r t e c . f i 0 4 4 2 6 6 2 7 7 1
Mika Karkulahti
Lahden Tiede- ja
Yrityspuisto Oy
Arkkitehti, SAFA Mika Karkulahti on nimitetty 8.3.2010 projektipäälliköksi Muotoilu-yksikköön
kehittämään kehitysjohtaja Riikka Salokanteleen
työparina Lahden alueella muotoilua hyödyntävän
liiketoimintaa ja muotoiluosaamista kansainväliselle huipputasolle yhdessä muiden muotoilutoimijoiden kanssa.
numero 4/2010
Puu&Tekniikka
Lyhyesti
Siirrettävät pintakäsittelylaitteet
puutavaralle
Piifin on aloittanut Paolonin puun pintakäsittelykoneiden maahantuonnin. Paolonilta on saatavissa laaja tuotevalikoima erityisesti siirrettävien
laitteiden kokoluokkaan.
Pienemmät koneet tarjoavat uusia mahdollisuuksia
pintakäsittelyyn, jopa työmaalla. Koneen siirrettävyys on eduksi myös halliolosuhteissa, jos kiinteälle pintakäsittelylinjalle ei ole riittävästi tilaa tai
jatkuvaa käyttötarvetta.
Pienempien koneiden edullisuus
mahdollistaa puutavaran koneellisen pintakäsittelyn entistä useammalle yritykselle. Koneilla voi käsitellä kerralla yhdestä neljään sivua,
tarpeen mukaan. Käsittelyn lopputulos on tasalaatuinen ilman valumia tai muita virheitä. Maalia ei
kulu hukkaan koska kone kierrättää ylimääräisen maalin uudelleen
käyttöön.
Lisätietoja:
Piifin, Sami Immonen,
044 0645 153
Puusiltakilpailu
opiskelijoille
Weinig kiinnostunut
Holz-Herista
Suomen Messut järjestää yhteistyössä Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry:n ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n
kanssa siltakilpailun. Kilpailu
on tarkoitettu rakennustekniikan
ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille ympäri Suomen.
Kilpailun tarkoituksena on edistää
alan opiskelijoiden kiinnostusta
rakennesuunnittelua kohtaan.
Tuomariston finaaliin valitsemien joukkueiden siltojen valmistaminen ja koestus tapahtuu 6.–
9.10. FinnBuild-messuilla. Siltojen koestus tapahtuu messuilla sille varatulla alueella. Kuormitusta
lisätään, kunnes silta hajoaa.
Weinig AG kertoo nettisivuillaan Holz-Herin hankinnan olevan
viimeistelyä vaille. Neuvottelut
jatkuvat edelleen, ja Weinigin hallituksen on vielä hyväksyttävä sopimus. Hallituksen puheenjohtaja
Walter Fahrenschon kertoo HolzHerin asiantuntemuksen CNCsektorilla olevan tärkein kiinnostuksen kohde neuvotteluissa.
Toteutuessaan kauppa mahdollistaisi kummankin yritysten vahvistavan läsnäoloaan kansainvälisillä markkinoilla.
Mikäli sopimukseen päästään,
tulee Holz-Her jäämään itsenäiseksi brandiksi Weinig Groupin
sisälle.
Puu&Tekniikan
voi lukea
myös netissä
www.
puutekniikka.fi
Sieltä löydät
myös uusimmat
puualan uutiset!
15
Puurakentamisen
tiedot yhdestä paikasta
Rakennustieto-yhteisön
nimen takana ovat
julkaisija Rakennustietosäätiö RTS ja kustantaja
Rakennustieto Oy.
Säätiö on rakennusalan
puolueeton vaikuttaja, joka
vastaa yhteisön tutkimusja kehitystyöstä.
Kun ensimmäisiä säännöksiä luonnosteltiin,
usein ne hyväksyi presidentti Risto Ryti (vas.),
joka kuvassa tarkastelee RT kansiota
Alvar Aallon kanssa.
Suomen Arkkitehtiliiton Jälleenrakennustoimiston nimellä toimintansa aloittanut Rakennustieto sai alkunsa 1942. Alvar
Aallon mukana Rakennustietoa oli
perustamassa toinen Suomen arkkitehtuurin suurimpia nimiä, Viljo Revell. Rakennustietosäätiö RTS ja Rakennustieto Oy perustettiin 1970-luvulla jatkamaan työtä.
RT-kortit ja RYLit
linkittyvät toisiinsa
Rakennustieto kustantaa ja julkaisee
ohjeita, joiden mukaan Suomessa
rakennetaan ja sisustetaan, vedetään
tietoverkot ja toimitaan työmailla.
Rakentamisen laatutasoa säädellään tarkasti rakentamismääräysten
lisäksi rakentamisen yleisillä laatuvaatimuksilla (RYL). Ne koostuvat
eri osista, joista puurakentamiseen
ja -tuotteisiin liittyvät muun muassa rakennuksen sisätilojen SisäRYL
ja runkorakentamisen laatua ohjaava
RunkoRYL. SisäRYL sisältää muun
muassa kiintokalusteiden laatuvaatimukset ja RunkoRYListä löytyvät
puolestaan esimerkiksi laatuvaatimukset oville ja ikkunoille. RYLit ja RT-ohjekortit sisältävät myös
keskenään viittauksia toisiinsa
sekä Sopimuslomake Net -palvelusta löytyviin lomakkeisiin, jotka auttavat molemmin puolin sopimusten solmimisessa.
Puusta tuotteeksi
mukaan
RT-kortistoon kuuluvat niin ohjeet, säännökset, kuin tuotetietokin. RT-kortistoa on saatavilla perinteisenä paperikortistona,
RT CD:nä ja uusimpana, RT Net
-palveluna.
– RT Net -palvelusta löytyviin
hankekokonaisuuksiin on tarkoitus lisätä myös Puurakentamisen hankekokonaisuus, johon
kootaan kaikki puurakentamista
käsittelevät RT-ohje- ja -säännöskortit sekä RYL-tiedot. Kun niihin
vielä on liitettynä tiedot tuotteista
Talo 2000-nimikkeistön mukaisesti, on rakennusalan ammattilaisilla kuten suunnittelijoilla ja arkkitehdeillä kaikki tarvittavat elementit koottuna yhteen ja samaan paikkaan, kertoo Rakennustieto Oy:n
myyntipäällikkö Henry Olin. Hän
vastaa myös Puuteollisuus ry:n, eli
PTY:n kanssa yhteistyössä toteutettavasta Puusta tuotteeksi -hankkeesta.
RT-kortiston osaksi on vuosien saatossa vakiintunut myös cadaineisto, jota löytyy sekä ohjeettä tuotetiedon puolelta RT Cad
-palvelusta.
16
Puu&Tekniikka
numero 4/2010
Lyhyesti
Värinvaihto alle minuutissa
Cefla Finishing Group on
kehittänyt uuden itseoppivan
maalausrobotin, joka mahdollistaa värinvaihdon jopa
alle minuutissa. Giotto-maalausrobotti on suunniteltu
erityisesti ikkunanmaalaukseen, mutta se soveltuu myös
kalustemaalaukseen. Maalauslaitteen 5-akselinen polaarinen liike mahdollistaa tehokkaan tuotannon, vähäisen ruiskutusaineen kulutuksen sekä yhtenäisen pintakäsittelyn kaikille työkappaleille. Giotto soveltuu myös
sellaisten kappaleiden pintakäsittelyyn, joiden kohdalla
ei voida käyttää sähköstaattista ruiskutusta.
Robotti ei tarvitse sähköstatiikkaa, kuten perinteisissä ikkunan maalauskoneissa, kuten ei myöskään
jännitesuojauksia tai ruiskukammion ilman kostutusta.
Kappaleet tunnistetaan valokennolla tai 3D-lukulaitteella. Ohjelmointi on yksinkertaista pisteohjelmointia Windows-pohjaisella ohjelmistolla. Levitysmäärä säädetään ohjelmassa. Robotti ei
vaadi tilaa lattialle ja se saadan helposti sivuun manuaaliruiskutusta varten. Teleservice tuki on saatavilla.
Cefla Finishing Groupin
kaikki uutuudet ovat esillä Italiassa Riminillä järjestettävässä
Technodomus-näyttelyssä 20.–24.4.2010 (halli A5,
osasto 171).
Lisätiedot:
020 771 3367
[email protected]
www.projecta.fi
Grendia
-haarukkatrukit
Kestopuulle joutsenmerkki
Mitsubishi tuo markkinoille polttomoottorilla ja vastapainolla varustetut 1,5–5,5
tonnin Grendia-haarukkatrukit. Grendia tarkoittaa vihreää timanttia.
Trukin ytimen muodostavat
testatut diesel- ja nestekaasumoottorit, jotka mahdollistavat keskeytyksettömän toiminnan.
Käyttäjät pääsevät nauttimaan täysin kelluvasta voimansiirrosta, joka käsittää
kaksi vaihdetta eteen ja yhden peruutusvaihteen ja joka
mahdollistaa hyvön tehon ja
nousukyvyn ja samalla alhaisen melun ja tärinän.
Valittavana on 14 Grendia ES -mallia 1,5 ja 3,5 tonnin väliltä (korvaavat aiemmat
FD/FG15-35N- tai N-sarjan
mallit) sekä 10 Grendia EX
-mallia 4,0 ja 5,5 tonnin välillä (korvaavat ja laajentavat aiempaa FD/FG40-50K-sarjaa).
Lunawood Ltd:n valmistamalle lämpökäsitellylle
puutavaralle on myönnetty
Joutsenmerkki. Lämpökäsittelyn yhteydessä ei käytetä mitään kemikaaleja
Vakiona on monia toimintoja, esim. viimeisimmät kehitysaskeleet kojeistuksessa, diagnostiikassa, käyttäjän
tunnistuksessa ja elektronisissa turvalaitteissa (Integrated Presence System Grendia ES:ssä ja IPS2 Grendia
EX:ssä) kaikki sisältyvät trukin perushintaan.
Erityisiin käyttökohteisiin
ja mukautuksiin on tarjolla satoja vaihtoehtoja. Niitä
ovat esimerkiksi uusi ja ylellinen täysin kelluva, kallistettava ProCab-ohjaamo sekä uusi monikäyttöisten VersaCabpaneeliohjaamojen mallisto.
Lisätietoja:
www.mitforklift.com.
matti.koljonen-seesvaara@
berner.fi
Kirja puun teollisesta
pintakäsittelystä
Robottimaalausta CMA:lta
CMA Robotics Spa suunnittelee ja rakentaa antropomorfisia eli ihmisen työtä
mallintavia 5- tai 6-akselisia
maalausrobotteja ja -järjestelmiä puu-, muovi-, metalli- ja
keramiikkateollisuudelle.
AWPS on automaattinen
maalausjärjestelmä ikkunoille ja oville. Se koostuu 6-akselisesta GR-6100 robotista
ja 2D tai 3D-skannausjärjestelmästä. Kappale skannataan
ja siitä luodaan digitaalinen
kuva, jonka perusteella luodaan robotille ruiskutusohjelma. 6-akselisen robotin ansiosta kaikentyyppiset liikeradat ovat mahdollisia.
ADPS on kalusteoville ja komponenteille tarkoitettu automaattinen maalausjärjestelmä. Myös
tässä on 6-
akselinen GR-6100 robotti ja
3D-skannausjärjestelmä. ADPS
on toteutettavissa sekä kuljetinettä karuselliversiona.
Suoran itse-opetuksen ja
pisteestä pisteeseen –ohjelmoinnin lisäksi off-line ohjelmointi PC:llä on mahdollista työkappaleen 3d-piirustuksesta. Myös simulointiajo
ja tarvittavat muutokset voidaan tehdä off-line tilassa.
Tämä säästää merkittävästi
tuotannon ajoaikaa.
Lisätietoja:
[email protected]
0400 109 234
Tikkurilan puuteollisuuden asiantuntijat ovat kirjoittaneet ja koonneet uuden
Puun Teollinen Pintakäsittely -kirjan.
Kirjan tarkoituksena on lisätä puuteollisuuden pintakäsittelyn perustietämystä. Tämä edesauttaa niin alalla toimivaa henkilöstöä jokapäiväisissä haasteissa kuin opiskelijoita valmistautumaan
puun teollisen pintakäsittelyn tehtäviin.
Uuteen kirjaan on koottu kaikki oleellinen puuteol-
lisuuden pintakäsittelyyn liittyvä tieto alkaen puusta raaka-aineena ja päättyen pintakäsittelyn kustannuslaskentaan.
Kirja on luettavissa
osoitteessa www.tikkurila.fi/
teollinen_maalaus
Yksikomponenttinen
katalyyttilakka huonekaluille
Merit Zircon Extra 25 on
Tikkurila Oyj:n uusi yksikomponenttinen, aromaattivapaa katalyyttilakka, joka korvaa Merit Combi 25 ja
Merit Zircon 25 lakat. Lakka soveltuu huonekaluille ja
muille puupinnoille sisällä. Lakka soveltuu yrityksille, joissa lakkaus ei ole jatkuva prosessi vaan sitä tehdään
ajoittain.
Seuraavat Yksikomponenttiset katalyyttilakat ovat helppokäyttöisiä. Erillistä kovettajaa ei
tarvita, jolloin se ei myöskään
rajoita lakan käyttöaikaa. Merit Zircon Extra 25 on helppo hioa ja se kuivuu nopeasti.
Toinen lakkakerros voidaan
levittään nopeasti ensimmäisen jälkeen. Lyhyt kuivumisaika tuo merkittäviä säästöjä
työajassa.
-lehdet:
29.4. Puuntyöstökoneet.
– ainoastaan vesihöyryä ja
korkeita lämpötiloja. Näin
puusta ei vapaudu myrkyllisiä aineita, tuote on kierrätettävä ja jätepalat voi
polttaa normaalisti.
Homag 50 v
Gerhard Schulerin ja Eugen Hornbergerin 50 vuotta sitten perustama yritys
on kasvanut vaatimattomista lähtökohdista maailmanlaajuisesti johtavaksi
puuntyöstökonealan konserniksi. Homag Group AG
on pörssiyhtiö, joka työllistää yli 5000 henkilöä.
Päätehtaalla Schopflochissa on käytössä yli 60 000
neliötä tuotanto- ja toimistotilaa.
Konsernin valmistamilla
koneilla ja tuotantolinjoilla jalostetaan ensisijaisesti
levytuotteita sekä valmistetaan mm. huonekaluja
sekä rakennuselementtejä
kuten ikkunoita, lattiaelementtejä tai portaita ja jopa kokonaisia puutaloja.
Ryhmään kuuluu tänä päivänä 22 konsernin
omaa myynti- ja huoltoyhtiötä sekä noin 60 yksinoikeudellista jälleenmyyjää.
Konsernilla on yhteensä
16 tuotantolaitosta, joista
viisi sijaitsee ulkomailla.
Keskimäärin noin 80 prosenttia liikevaihdosta tehdään Saksan ulkopuolella
ja koneita ja tuotantolinjoja viedään nykyään jo yli
100 eri maahan. Suomessa Homag-ryhmän yhteistyökumppanina toimii Projecta Oy.
Alpille FSC-sertifikaatti
Alpi Groupin käyttämälle afrikkalaiselle abachille
on myönnetty FSC-sertifikaatti. Aiemmin sertfikaatti
on myönnetty yhtiön käyt-
Kaksi kerrosta lakkaa antaa
kauniin ja täyttävän pinnan
puulle. Erillistä pohjalakkaa
ei tarvita. Lakka voidaan levittää joko ruiskuttamalla tai
valukoneella ja säätää levitysmenetelmän mukaan. Ohentimeksi suositellaan aromaattivapaata ohenninta, esim.
Ohenne 1035. Yksikomponenttisen tuotteen etuja ovat myös pitkä
varastointi- ja käyttöaika sekä pienet varastointikustannukset. Yksikomponenttisella tuotteella ei ole vaaraa ko-
tämälle italialaiselle poppelille. Yhtiö käyttää
molempia puulajeja Alpilignum teknisten viilujen
valmistamiseen.
vetteen väärästä annostelusta
aiheutuviin kuivumisongelmiin. Myös hukka pienenee,
kun tarvittava lakka-annos on
käytettävissä jopa viikkojen
päästä. Tuotetta myydään 20
litran astioissa.
Ilmoitushinnat osoittee
ssa
www.puutekniikka.fi
Lisäjakelu: Xylexpo. (Milano 4.-8.5.) Aineistot 19.4.
20.5. Sahateollisuus, puun kuivaus, lämpökäsittely
Aineistot 10.5.
Soita ja varaa ilmoitustilasi heti numerosta 050 4646 455 / Maija-Liisa Saksa, parhaat paikat menevät ensin