Olympiastadionin tarveselvitys
OLYMPIASTADION TARVESELVITYS Olympiastadion - Suuria elämyksiä! Stadion-säätiö 20.1.2012 1 SUURIA ELÄMYKSIÄ! ”Perinteikäs Helsingin Olympiastadion on ajanmukaiset vaatimukset täyttävä kaikenikäisten ihmisten ympärivuotinen kohtauspaikka. Olympiastadionin vetovoimaisuus syntyy mielenkiintoisesta ja houkuttelevasta urheilutoiminnasta ja elämyksellisistä tapahtumista. Olympiapuiston ainutlaatuinen kokonaisuus, sen viihtyisä ympäristö, hyvät liikenneyhteydet ja läheisyys muuhun Töölönlahden kulttuuritarjontaan nostavat sen kaupungin keskipisteeksi. Näistä syntyy modernin Olympiastadionin henki, joka uudistaa sen historiallisia merkityksiä ja luo uutta Stadion-brändiä.” Stadion-säätiön tulevaisuustyö 2010 Vuonna 2018 Olympiastadion on suurtapahtumien areena sekä liikunnan, urheilun, kulttuurin, viihteen ja turismin kohtauspaikka. Olympiastadionin kävijät koostuvat paitsi suurtapahtumien asiakkaista myös vuokratuissa toimitiloissa työskentelevistä henkilöistä, monitoimisalien käyttäjistä, kokousvierailijoista, ravintola-asiakkaista sekä turisteista ja muista vierailijoista. Tapahtumatoiminta pitää sisällään urheilun- ja kulttuurin suurtapahtumat, konsertit, yritystapahtumat, liikuntapäivät ja muut kokoontumiset. Stadionin katsomot on katettu. Liikunnan ja urheilun toimijat valtaavat stadionin, kun Olympiastadionin toimistotilat keskellä kaupunkia ovat urheiluyhteisön ja muiden toimijoiden kotipesä. Tilat ovat muuntuvia monitoimitiloja, jotka taipuvat tarpeen mukaan liikunta- ja kokoustiloiksi sekä tapahtumien tarpeisiin. Sisäliikuntatilat ovat merkittäviä pääkaupunkiseudun urheiluseuroille ja ne täyttävät myös valtakunnallisen olympiavalmennuskeskuksen tarpeet. Olympiavalmennuskeskus hyödyntää myös muita Töölön urheilukeskittymän tiloja ja palveluja. Urheilijoiden majoitustilat sijoittuvat koulutuskeskukseen, joka sijaitsee stadionin välittömässä läheisyydessä. Olympiastadion on kansainvälinen kohtauspaikka sekä elämyksellinen matkailu- ja vierailukohde turismipalveluineen. Stadionin torni on yksi Helsingin tärkeimmistä turismikohteista ja Suomen urheilumuseon korkeatasoiset näyttelyt kiinnostavat ihmisiä. Olympiastadionia markkinoidaan ja viestitään aktiivisesti eri kohderyhmille ja palvelut ovat tuotteistettuja. Stadionin ja sen ympäristön palvelut ovat vetovoimaisia ja helposti saavutettavissa. Stadionin viihtyisä ympäristö kannustaa eri-ikäisiä ihmisiä liikkumaan omatoimisesti. Stadion ja läheinen Olympiapuisto houkuttelevat kaupunkilaisia ja vierailijoita viettämään aikaansa sekä stadionilla että sen läheisyydessä. 1 OLYMPIASTADIONIN TARVESELVITYS Sisällysluettelo 1 Tarveselvityksen tarkoitus ja lähtökohdat 4 2 Olympiastadionin toimintahistoria ja rakentumisen vaiheet 4 3 Kuntotutkimus 2010 5 4 Olympiastadion – suuria elämyksiä suomalaisille 6 5 Olympiastadionin uudistamisen kuvaus 7 6 Tilojen kehittämistarve 9 6.1 Nykyiset tilat 6.1.1 6.1.2 6.1.3 6.1.4 6.1.5 6.1.6 6.1.7 6.1.8 6.1.9 6.1.10 6.1.11 9 9 9 10 10 10 10 10 11 11 11 11 11 11 12 6.2 Uudet tilat 13 Kenttä Katsomo Katsomon taustatilat Aulat Sisäliikuntatilat Kokoustilat Toimistotilat Ravintola Hostellin tilat Urheilumuseo Tekniset tilat ja järjestelmät 6.1.11.1 LVI 6.1.12.2 Sähkönjakelujärjestelmä 6.1.12 Käyttämättömät kylmät tilat 7 Tilaohjelma 14 7.1 Toimijoiden tilat 7.1.1 Monitoimitilat 7.1.2 Työtilat 7.1.3 Urheilijoiden tilat, pukuhuoneet, sosiaali- ja saunatilat 7.1.4 Urheilumuseon tilat 7.1.5 Ravintola-, keittiö- ja myyntitilat 7.1.6 Yleisöpalvelutilat, WC 7.1.7 Sidosryhmien tilat, VIP 7.1.8 Median tilat 7.1.9 Tekniset- ja varastotilat 14 14 14 15 15 16 16 16 16 16 7.2 Katsomomalja 7.3 Kenttä 17 17 2 8 Katsomon kattaminen 18 9 Ympäristön kehittämistarve 19 10 Aikataulu 22 11 Kustannukset ja rahoitus 23 12 Yhteenveto 24 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Sidosryhmäkuulemiset Kuntotutkimuksen yhteenveto Piirustukset Rakennustapaselostus LVIS – tekniset järjestelmät Sähköinen talotekniikka Kustannukset ja rahoitus (käyttötalous, peruskorjaus) Kuvat Arkkitehtitoimisto K2S 3 1 Tarveselvityksen tarkoitus ja lähtökohdat Helsingin Olympiastadionin rakentaminen ja vuoden 1952 Olympialaiset kisat yhdistivät kansakunnan. Olympiastadionilla on ainutlaatuinen tapahtumahistoria. Rakennustaiteellisesti poikkeuksellisen arvokas funkkisrakennus ja toiminnaltaan perinteikäs Olympiastadion on toiminut monien arvokisojen ja suurtapahtumien näyttämönä. Tällä hetkellä vuonna 1938 rakennettu Olympiastadion on erittäin huonossa kunnossa ja auttamattomasti vanhentunut. Stadionin mittava kuntotutkimus vuonna 2010 konkretisoi tilanteen selkeästi: Stadionin betonirakenteet ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa, mutta kaikki muut tutkitut osa-alueet vaativat pikaisia toimenpiteitä. Olympiastadionin tarveselvitys kartoittaa Olympiastadionin nykytilan ja tulevaisuuden tarpeet liittyen rakenteisiin, tiloihin, ympäristöön sekä asiakas- ja yleisöpalvelumahdollisuuksiin. Työ perustuu Helsingin kaupungin rakennusviraston laatimaan kuntotutkimukseen, rakennushistorialliseen selvitykseen, Stadion-säätiön tulevaisuustyöhön, paikalla tehtyyn inventointiin ja stadionin sidosryhmien kuulemisiin (Liite 1). Tarveselvityksessä on esitetty myös toiminnan tiloille asettamat erityiset vaatimukset ja laatutaso. Selvityksen lähtökohtana on ollut säilyttää Olympiastadionin rakennushistoriallinen arvo ja tunnistettavuus. Tarveselvitys on laadittu jatkosuunnittelun pohjaksi. Lisäksi tiettyjä asioita on selvitettävä paikanpäällä tehtävillä tutkimuksilla, jotta varmistetaan riittävät lähtötiedot ennen varsinaisen suunnittelutyön aloittamista. Suunnittelun osalta jatketaan tiivistä yhteistyötä Museoviraston kanssa. 2 Olympiastadionin toimintahistoria ja rakentumisen vaiheet Suomalaisten menestys Tukholman kisoissa 1912 herätti ensimmäiset unelmat olympiakisoista Suomessa. Innostus kasvoi menestyksen jatkuessa Antwerpenin ja Pariisin kisoissa vuosina 1920 ja 1924 sekä työläisolympialaisissa Frankfurt am Mainissa 1925. Stadion-säätiö perustettiin vuonna 1927 edistämään olympiahanketta. Helsingin Olympiastadion valmistui vuonna 1938 vuoden 1940 olympiakisoja varten. Arkkitehtikilpailun voittivat vuonna 1933 arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti. Toisen maailmansodan takia kisat peruttiin ja Suomi sai järjestettäväkseen XV olympialaiset kesäkisat vuonna 1952. Stadionia on laajennettu useassa vaiheessa. Nykyisen ulkomuotonsa se sai vuonna 1955, kun toimistotilat ja ulkoseinän puupaneloinnit valmistuivat. Laajamittaisimmat muutos- ja korjaustyöt valmistuivat ennen yleisurheilun EM-kisoja 1994, jolloin muun muassa betonirakenteita uusittiin laajasti. Itäkatsomon puuverhoiltu teräsrakenteinen katos valmistui 2005. Vuonna 2010 uusittiin koko kenttätaso teknisine järjestelmineen. Vuonna 2011 stadionilla perusparannettiin torni ja aulatilat. Keväällä 2012 valmistuvat vanhan selostamon tilat ja yleisöpalvelu- ja wc-tiloja. Yleisurheilu on kautta aikojen ollut suurin Stadionin käyttäjä ulkokenttäkaudella. Helsingin Olympiastadionilla oli kunnia isännöidä järjestyksessään ensimmäisiä yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuja vuonna 1983. Toiset MM-kisat pidettiin Helsingissä vuonna 2005. Stadion on toistaiseksi ainoa kaksinkertainen MMyleisurheilun kisapaikka maailmassa. Yleisurheilun EM-kisat on järjestetty stadionilla vuosina 1971 ja 1994. Lisäksi vuoden 2012 yleisurheilun EM-kilpailut ovat Helsingissä. 4 Yleisurheilun lisäksi toinen Stadionin päälaji on jalkapallo. Olympiastadion on Suomen maajoukkueen kotikenttä. Myös naisten jalkapallon Euroopan mestaruuskilpailut (naisten UEFA 2009) järjestettiin Stadionilla. Kolmas tärkeä nykyinen ulkoareenan käyttäjäryhmä ovat suurkonserttien asiakkaat. Historiansa aikana stadionilla on järjestetty useita kansanjuhlia ja massatapahtumia, partiolaisten suurjuhlista hengellisiin tapahtumiin. Helsingin Olympiastadion on Suomen suurin ulkoareena, jonka yleisökapasiteetti on nykyisin noin 39 000. Kenttäalueen lisäksi stadionilla on 11 sisäliikuntapaikkaa, jotka ovat ympärivuotisessa käytössä. Kaikki toimistotilat on vuokrattu. Suurimmat vuokralaiset ovat Suomen urheilumuseo ja Stadion-hostel. Olympiastadion on suojeltu rakennussuojelulain nojalla vuonna 2006. Tunnusluvut 2010: - Katsojia tapahtumissa noin 250 000 - Liikuntasaleissa 130 000 liikkujaa - Kokouskävijöitä noin 17 000 - Muita tapahtumakävijöitä 20 000–30 000 - Päivittäin yli 200 henkilön työpaikka - Tornissa 50 000 kävijää - Turisteja jopa 200 000 - Urheilumuseossa noin 16 000 vierailijaa - Hostellissa yli 40 000 yöpymisvuorokautta. 3 Kuntotutkimus 2010 Olympiastadionin peruskorjauksen pohjaksi on stadionin kiinteistössä tehty vuosina 2009–2010 perusteellinen kuntotutkimus seuraavasti: Kosteustekniset kuntotutkimukset - Maanvastaisten rakenteiden kosteustekninen kuntotutkimus, Vahanen Oy - Kosteus- ja rakennetekninen kuntotutkimus, Vahanen Oy - Retkeilymajan kosteusvauriokartoitus, Munters Oy - Pääkatsomon toimistotilojen kosteusvauriokartoitus, Munters Oy - Pääkatsomon katoksen vesikaton ja toimistotilojen kosteustekninen kuntotutkimus, Vahanen Oy - Julkisivujen kuntotutkimus, Aaro Kohonen Oy Betonirakenteiden kuntotutkimukset - Betonirakenteiden kuntotutkimus, WPS Finland - Pinnoitteiden kiinnipysyvyys ja korjaustarve, VTT - Katsomon liikuntasaumojen lämpöliikkeiden tutkimus, VTT Ympäristölle ja terveydelle haitalliset aineet - Asbesti ja haitta-ainekartoitus, ASB-Consult Oy Ab - Sisätilojen DDT-tutkimus, Vahanen Oy - Ympäristötekninen tutkimus, Vahanen Oy Vauriokartoitus, Stadion-säätiö - Itäkatsomon rakenneavaukset, Vahanen Oy 5 - Tornin kuntotutkimus, Vahanen Oy LVI- tekninen kuntoarvio, Olof Granlund Oy Sähkökuntotutkimus, Insinööritoimisto Lausamo Oy Aikaisemmin tehdyt tutkimukset: - Vanhan selostamon kosteusvauriokatselmus, 2005, HKR-Rakennuttaja Retkeilymajan kosteusvauriokartoitus, 2005, Vahanen Oy Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus, Huoltohenkilökunnan tilat, 2005, Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy Kuntoarvio, 2002 Ravintolan lattian kosteusvauriokartoitus, 2002, HKR-Rakennuttaja Pääkatsomon balettisalin lattiankosteusvauriokartoitus, 2001, HKR-Rakennuttaja Kosteusvauriokartoitus, Pohjoiskaarre, 1999 HKR-Rakennuttaja Liikuntasaumojen liikkeiden seuranta, 1990, VTT Betonirakenteiden kuntotutkimukset, 1989, Vahanen Oy Rakenteiden kantavuusselvitys, 1989, Vahanen Oy Kuntotutkimuksen tulokset osoittavat, että Olympiastadionin pikainen ja täydellinen perusparannus on välttämätön. Rakennuksen rungon kantavat betonirakenteet (palkit, pilarit ja laatat) ovat pääosin kohtuullisessa kunnossa ja ne ovat vielä betonikorjausmenetelmin korjattavissa. Täydentävät rungon rakennusosat kuten ala-, väli- ja yläpohjat, julkisivut, parvekkeet sekä katsomoiden pintarakenteet vaativat välitöntä korjausta ja uusimista. Muut rakennusosat kuten ikkunat, ovet, seinä- ja lattiapinnoitteet (mm. liikuntatilat), julkisivuverhoukset jne. vaativat välitöntä uusimista. Koko rakennuksen talotekniikkajärjestelmä (LVISA) vaatii lähivuosina pikaista uusimista. Kuntotutkimus valmistui alkuvuodesta 2010. Tilanne on pahentunut kahdessa vuodessa kaikilla tutkimuksen osa-alueilla niin, että konkreettisia ongelmia ilmenee jatkuvasti. Kuntotutkimuksen lyhyt yhteenveto (Liite 2). 4 Olympiastadion – suuria elämyksiä suomalaisille Stadion-säätiö linjasi tulevaisuustyössään stadionin kehittämisen suunnan ja toimenpide-ehdotukset 2010–2020, jotka ovat myös tarveselvityksen pohjana. Tulevaisuustyö 2010: Olympiastadionin vision lähtökohta on, että rakennustaiteellisesti arvokas, kaikkien tuntema Stadion on tulevina vuosikymmeninä erityisesti suurtapahtumien monipuolinen ja elämyksellinen areena, joka toimii ympäri vuoden. Arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen Helsingin Olympiastadion peruskorjataan ja uudistetaan täydellisesti. Myös Olympiastadionin ympäristö suunnitellaan Töölönlahden kokonaisuuteen liittyväksi Olympiapuistoksi, jossa ihmiset kohtaavat. 6 Olympiastadionin asiakaspalvelun laatutason nosto ja käytön laajentaminen kansainväliseksi, ympärivuotiseksi monitoimiareenaksi edellyttävät Olympiastadionin katsomon kattamista. Uudistetut sisäliikuntatilat mahdollistavat kaupunkilaisten säännöllisen terveyttä edistävän liikunnan ja urheilun harrastustoiminnan helposti saavutettavissa tiloissa. Nykyaikaiset asiakaspalvelutilat ja korkeatasoiset palvelut houkuttelevat ihmisiä viihtymään Olympiastadionilla. Lisäksi Stadion tarjoaa toimivia ja moderneja toimistotiloja liikunnan ja urheilun yhteisöille sekä muille toimijoille. ”Toiminta on parasta suojelua” Stadionin brändi muodostuu kunnossa olevasta ja arkkitehtuuriltaan ainutlaatuisesta rakennuksesta, elämyksellisestä toiminnasta, korkealaatuisista palveluista, viihtyisästä ympäristöstä sekä Olympiastadionin merkittävästä historiasta. 5 Olympiastadionin uudistamisen kuvaus Helsingin Olympiastadion on Suomen ainoa suurareena ja rakennushistoriallisesti arvokas funkkisrakennus. Olympiastadion sijaitsee keskeisellä paikalla hyvien liikenneyhteyksien päässä Helsingin keskustasta. Töölön urheilukeskittymään kuuluvat Olympiastadionin lisäksi jalkapallon Sonera-Stadion, Helsingin jäähalli, Töölön kisahalli, kaupungin pallokentät, Eläintarhan kenttä, Uimastadion, Velodrom, Laakson ratsastusstadion ja kevyen liikenteen reitit Keskuspuistoon. Myös Mäkelänrinteen uintikeskus on lähietäisyydellä. Tällä hetkellä olympiastadionilla on ulkokenttäalueen lisäksi kymmenen liikuntasalia, sisäjuoksurata, kiipeilyseinä ja toimistotiloja. Lisäksi Olympiastadion tarjoaa ympärivuotisessa käytössä olevat kokous-, tapahtuma-, seminaari- ja näyttelytilat. Stadionilla sijaitsevat Suomen Urheilumuseo ja Stadionhostel. Toiminta-ajatus Olympiastadion on Suomen tärkein suurtapahtumien areena sekä liikunnan, urheilun, kulttuurin, viihteen ja turismin kohtauspaikka. Olympiastadion uudistetaan niin, että - stadion tarjoaa liikunnan- ja urheilun arvokilpailuille ja muille suurtapahtumille toimivat ja hyväksyttävät puitteet (eliittistadion). - stadionin on mahdollista toimia valtakunnallisten urheilujärjestöjen (SLU-yhteisö) ja muiden urheilujärjestöjen kotipesänä. - valtakunnallinen olympiavalmennuskeskus voi toimia stadionilla ja sen ympäristössä. - stadion on kansalaisten käytössä: avoin, kutsuva, kiinnostava, turvallinen ja monipuolisesti palveleva. Tämä tarkoittaa käytännössä, että - Olympiastadion uudistetaan vastaamaan tulevien vuosikymmenten tarpeita. Samalla otetaan huomioon Olympiastadionin sijainti Töölön urheilukeskittymän ytimessä. 7 - - - nykyiset tilat perusparannetaan ja uudistetaan; lisätiloja rakennetaan maan alle. Lisärakentamisen mahdollisuudet Stadionin lähiympäristöön selvitetään suunnittelutyön aikana (koulutuskeskus). Hostellin toiminta siirtyy pois stadionilta. toimistotilojen määrä lisääntyy ja nykyiset toimistotilat muuttuvat pääosin avotoimistotiloiksi. Urheilumuseo laajenee maan alle. sisäliikunta- ja kokoustilat suunnitellaan helposti muunneltaviksi monitoimitiloiksi käyttötarkoituksen mukaan. stadionin nykyiset katsomot katetaan ja katsomoiden penkit uusitaan säännöksiä vastaaviksi. stadionin ympäristön kaavamuutosprosessi käynnistetään ja ympäristö suunnitellaan viihtyisäksi ja turvalliseksi. Stadionin ympäristö muuttuu Olympiapuistoksi. stadionin palvelukonsepti uudistetaan uusien ja nykyaikaisten tilojen tuomien mahdollisuuksien mukaiseksi. Uudistetut tilat ja ympäristö mahdollistavat - suurtapahtumien toteutuksen tulevina vuosikymmeninä - turvallisen tapahtumaympäristön - kutsuvan ja avoimen kohtaamispaikan kaupunkilaisille - käyttöasteen lisäämisen arviolta noin miljoonaan kävijään vuodessa - erikokoisten tapahtumien järjestämisen tilojen monikäyttöisyyden ja muuntojoustavuuden kautta - nykyaikaisten tapahtumien vaatimat tekniset valmiudet - riittävät ja toimivat yleisöpalvelutilat - soveltuvat tilat VIP- ja hospitality tarpeisiin - urheilijoiden ja liikkujien vaatimusten mukaiset harjoitustilat - arkiliikuntaan houkuttelevan ympäristön eri-ikäisille - hyvät kahvila- ja ravintolapalvelutilat - monipuolisen vierailu- ja turismikohteen - keskeisen kokous- ja kongressikeskittymän - viihtyisän työskentely-ympäristön vuokralaisille. Katsomoiden kattaminen lisää merkittävästi rakennuksen käyttöikää, käyttövolyymia ja toiminnan laatua ja tuo uusia mahdollisuuksia tapahtumatoiminnalle. 8 6 Tilojen kehittämistarve 6.1 Nykyiset tilat Olympiastadion nykyiset tilat ovat yhteensä 19 984 brm2: liikuntatilat 2 759 brm2, ravintola ja aulatilat 479 brm2, yleisöpalvelutilat 372 brm2, wc-, pesu- ja sosiaalitilat 1 777 brm2, toimistotilat 4 431 brm2, retkeilymaja 1 900 brm2, urheilumuseo 2 658 brm2, varasto- ja tekniset tilat 5 608 brm2. Olympiastadion on vuonna 2010 tehdyn kuntotutkimuksen mukaan käyttöikänsä päässä sekä pintarakenteiden että teknisten järjestelmien osalta. Olympiastadionin nykyiset tilat sijaitsevat katsomoiden alla 1–4 kerroksessa, riippuen sijainnista. Tilojen käyttötarkoitukset vaihtelevat toimistotiloista, liikunta- ja harjoitussaleista ravintolaan ja retkeilymajaan. Tilojen nykyinen taso ja kunto eivät mahdollista käyttöasteen nostamista. Olympiastadionin käytössä olevan alueen suuruus on tällä hetkellä 4,9 hehtaaria. Stadionin ympäristö on aikoinaan suunniteltu palvelemaan rakennusaikaisen 26 000 katsojan kapasiteettia ja vaadittavia palveluita 1930- ja 1940-luvuilla. Tontilla on voimassa oleva asemakaava ja tontin rakennelmat ja rakennukset ovat suojeltu rakennussuojelulain nojalla. Tontti on rakennuskiellossa. Nykyinen tontti on liian pieni yleisöturvallisuuden näkökulmasta. Stadionin opastus on epäselvää ja puutteellista kaikilla tasoilla alueopasteista tilaopasteisiin. Stadionin katsomo- ja sisätilojen ylempiin kerroksiin ei ole esteettömiä kulkureittejä. Rakennuksen julkisivujen ja rakenteiden osalta on tehtävä laajamittaiset uusimis- ja peruskorjaustyöt vuoteen 2015 mennessä. Nykyiset tilat eivät vastaa modernin monitoimiareenan vaatimuksia; yleisöpalvelutilat ovat riittämättömät, tapahtumiin liittyvät sidosryhmätilat puuttuvat kokonaan, tapahtumissa tarvittavat toimintaa tukevat tekniset järjestelmät ovat puutteelliset ja niille ei ole riittäviä tiloja. Nykyiset poistumistiejärjestelyt eivät täytä katsomotilojen osalta yleisesti stadioneilla sovellettavaa 8 minuutin sääntöä. Tämä tarkoittaa tulevaisuudessa todennäköisesti katsojamäärien rajoittamista yleisurheilu-, jalkapallo- ja konserttitilaisuuksissa. Katsomomaljan nykyisiä istuinpenkkejä varten on poikkeuslupa UEFAlta. Stadion nykytilassaan ei vastaa jalkapallon eliittistadionluokitusta. 6.1.1 Kenttä Kenttä on uusittu vuonna 2010 ja sillä on IAAF:n ensimmäisen luokan sertifikaatti. Toiminnallisena puutteena on tällä hetkellä riittämätön valaistus ja äänentoisto. 6.1.2 Katsomo Katsomopaikkoja olympiastadionilla on tällä hetkellä noin 39 000. Näistä katettuja on A-, C-, D-katsomot, yhteensä noin 14 000 paikkaa. Kansainvälisissä arvokisa- ja urheilutapahtumissa vaatimuksina on katetut lehdistökatsomot. Nykyjärjestelyillä ne vähentävät merkittävästi yleisölle myytäviä katettuja istuinpaikkoja. 9 Nykyiset puuverhoillut jatkuvat penkkirakenteet eivät täytä UEFAn vaatimuksia yksittäisistä istuimista. Kattamattomien osien penkit ovat teknisesti elinkaarensa päässä. Yksittäinen katsojapaikka ei täytä mitoiltaan kansainvälisiä ohjeellisia suosituksia. Liikuntaesteisten katsomopaikkoja on ainoastaan C-katsomossa, mutta katsomo ei nykyoloissa ole turvallinen käyttää. Muihin katsomo-osiin ei ole esteettömiä reittejä. B-, D- ja E-katsomoiden yläosista ei ole erillisiä poistumisteitä. Siksi yleisön poistumisajat edellä mainituista katsomoista ovat keskimäärin yli 10 minuuttia. Kansainvälisesti sovellettava enimmäisaika on 8 minuuttia. Betoniset polyelastomeeripinnoitetut katsomorakenteet toimivat kattamattomilta osiltaan myös varsinaisena vesikatteena. Penkkien kiinnitysten osalta pinnoite ei ole enää vedenpitävää. Kuntotutkimusten perusteella katettujen katsomorakenteiden betoni on säilynyt hyvässä kunnossa kun taas kattamattomien osien betonirakenteiden kunto on selvästi huonompi. 6.1.3 Katsomon taustatilat A- ja D-katsomoiden taustatilat ovat mitoitukseltaan riittämättömät nykyaikaisten tapahtumajärjestelyjen vaatimuksille poistumisteiden, myyntipisteiden sekä wc-tilojen osalta. B-, C-, F- ja E-katsomoiden taustatiloissa ei ole pysyviä järjestelyjä myyntipisteille eikä teknisiä varauksia tilapäisiä yleisöpalvelurakenteita ja –järjestelmiä varten. Yleisö ei pääse kiertämään taustatilojen palvelualueilla stadionin ympäri. Taustatilojen valaistus on riittämätön pimeän vuodenajan tapahtumissa. Yleisö-opasteet ovat epäselvät ja puutteelliset. 6.1.4 Aulat Vuokrattavia tiloja palvelevia aulatiloja ei ole. A-katsomon alla oleva vuonna 2011 uudistettu aula ei vaadi toiminnallisia uudistuksia. 6.1.5 Sisäliikuntatilat Liikuntatilojen tekniset järjestelmät, kiinteät kalusteet, varusteet ja pinnat alusrakenteineen ovat tulleet käyttöikänsä päähän. Salien nykyiset tekniset järjestelmät ja varustelu eivät mahdollista tapahtumakohtaista yleisöpalvelukäyttöä. D-katsomon liikuntatiloihin ei ole hissi- ja sisäyhteyttä stadionin muista tiloista. 6.1.6 Kokoustilat Kokoustiloja on liian vähän ja niiden kokojakauma on riittämätön. Tekniikan ja varustuksen osalta ne ovat tulleet käyttöikänsä päähän. Vuonna 2012 entistetty ja uudistettu vanha selostamo ei vaadi toiminnallisia muutoksia. 6.1.7 Toimistotilat Toimistotilat ovat tekniikan ja varustuksen osalta tulleet käyttöikänsä päähän. Toimistoihin ei ole hissiyhteyttä eikä esteetöntä kulkureittiä. 10 6.1.8 Ravintola Ravintolan keittiö on tullut teknisen käyttöikänsä päähän. Keittiötilan sijainti tulee tarkistaa. Ravintolan logistiikka risteää yleisötoimintojen kanssa. 6.1.9 Hostellin tilat Retkeilymajan tilat ovat tekniikan ja varustuksen osalta tulleet käyttöikänsä päähän. Nykyinen käyttötarkoitus ei tue stadionin kokonaistoiminta-ajatusta. Tiloihin ei ole hissiyhteyttä eikä esteetöntä kulkureittiä. 6.1.10 Urheilumuseo Suomen Urheilumuseosäätiön tilat eivät enää vastaa haluttua toimintaa. Suomen Urheilumuseosäätiön kaksi edellistä laajennusta toteutettiin vuosina 1991–1992 ja 1997–1998. Vanhempi laajennus käsitti toimistotilat, varastotilat ja kokoelmatiloja. Viimeisin laajennus oli parven rakentaminen näyttelytilaan. Perusnäyttelyt on viimeksi uusittu vuosina 1998 ja 2007. Tehokkaan ja toimivan toiminnan varmistamiseksi tarvitaan lisää työ-, työpaja-, luento-, näyttely- ja varastotiloja. 6.1.11 Tekniset tilat ja järjestelmät 6.1.11.1 LVI Lämmitysverkosto tulee saneerata lähivuosien aikana. Lämmönjakokeskuksen lämmönsiirtimet on uusittu noin 10 vuotta sitten. Pumput ja muut verkostolaitteet ovat noin 20 -vuotta vanhoja. Lämmönjakokeskuksen pumput ja varusteet ovat vielä melko hyvässä kunnossa. Lämmitysverkostoa on uusittu ainoastaan eteläosaltaan. Muilta osin lämmitysverkosto, sulut ja patterit ovat 50–60 -vuotta vanhoja. Vesi- ja viemärijärjestelmät tulee uusia vanhoilta osiltaan lähivuosien aikana. Kiinteistön vesi- ja viemärijärjestelmät ovat suurelta osin alkuperäiset ja niiden kunto on välttävää tasoa. Runkovesijohdot on uusittu pääsääntöisesti kentän tasolla lukuun ottamatta osaa itäsiivestä. Pystyviemäreitä on uusittu itä- ja länsisiivessä. Pohjaviemärit ovat lähes kokonaisuudessaan alkuperäisiä. Kentän läpi kulkeva pohjaviemäri on tiettävästi uusittu 1990-luvun alkupuolella. Ilmanvaihdon uusiminen tulee toteuttaa tarveohjattuna toiminnoittain. Nykyiset Ilmanvaihtojärjestelmät ovat pääosin 1990-luvun alkupuolelta ja niiden tekninen käyttöikä on täyttymässä 5–10 vuoden jaksolla. Etelä- ja länsipuolen toimistotiloissa sekä retkeilymajan tiloissa ilmanvaihtojärjestelmät ovat tällä hetkellä erittäin puutteelliset. Liikuntatiloissa ilmanvaihto on välttävällä tasolla. Toimistotilat tulee varustaa jäähdytyksellä. 6.1.11.2 Sähkönjakelujärjestelmä Olympiastadionin sähköinen talotekniikka on peruskorjattu 1990-luvun alkupuolella. Korjauksen yhteydessä sähkönjakelun laitteista keskijännitekojeisto ja muuntajia on jätetty uusimatta. Näiltä osin laitteisto on käyttöikänsä päässä. Peruskorjaus on toteutettu pääsääntöisesti uusimalla olemassa olevia järjestelmiä. Järjestelmät eivät vastaa monitoimiareenoiden nykyisiä vaatimuksia. Eri korjausten yhteydessä on kiireellä ja ilman kokonaissuunnittelua tehty pinta-asennuksia suojeltuun arvorakennukseen. Stadionilla ei ole toteutettu järjestelmällistä sähköjärjestelmien tilavarauksien suunnittelua ja toteuttamista megatapahtumien järjestämistä varten. Puutteet kenttävalaistuksessa, katsomoiden äänentoistojärjestelmässä ja TV-operaattoreiden turva- ja tekniikkaratkaisuissa voivat 11 olla tulevaisuudessa esteenä tapahtumien järjestämisille stadionilla. Nykyaikaistamalla sähkötekniset järjestelmät saadaan lisättyä stadionin turvallisuutta sekä energiatehokkuutta. Olympiastadionin kiinteistön käyttöastetta voidaan lisätä huomattavasti perusteellisella ja huolellisella sähköisten talotekniikkajärjestelmien uudenaikaistamisella. 6.1.12 Käyttämättömät kylmät tilat Stadionilla on paljon katettuja ulkotiloja jotka ovat tuottamattomia säilytys- ja pintavarastointialueita. Pinta-alaltaan ne vastaavat puuttuvia yleisöpalvelutiloja. 12 6.2 Uudet tilat Kokonaisuus suunnitellaan arkkitehtuuriltaan korkeatasoiseksi ja moderniksi Olympiastadionin historiaa ja suomalaisuutta arvostaen. Tilat suunnitellaan esteettömiksi ja laatutasoltaan hyviksi, elinkaarikestäviksi ja muuntojoustaviksi. Avainsanoja suunnittelun lähtökohdiksi ovat: avoin, kutsuva, ihmisen kokoinen, kannustava ja vuorovaikutteinen. Salitilat uudistetaan liikunta- ja monitoimikäyttöön, jotta ne mahdollistavat käyttöasteen merkittävän nostamisen. A-katsomon maantaso- ja 3. kerroksen tiloja voidaan käyttää liikunta- ja kokoustiloina sekä tapahtumissa sidosryhmien taustatiloina. Itäkatsomon 3. krs:n ja 4. krs:n liikuntasaleja voidaan ottaa tapahtumissa yleisöpalvelukäyttöön. Ckatsomoon tehdään erillinen VIP-katsomo. Toimistotilojen määrä ja aktiivinen päivittäiskäyttö lisääntyvät, kun Hostellin tilat muutetaan toimistotiloiksi. Työtilakokonaisuus suunnitellaan 450 henkilölle. Nykyisen pääaulan lisäksi suunnitellaan eteläkaarteen monitoimitilan yhteyteen maantasoon uusi yhteisaula ja A-katsomon alapuolisten tilojen keskivaiheille kerrokset yhdistävä pystysuuntainen kulkuyhteys. Rakennukseen sijoitetaan kuusi uutta esteetöntä hissiä. Nykyiset porrashuoneet peruskorjataan ja rakennukseen sijoitetaan neljä uutta porrashuonetta. Nykyisen rakennuksen etelä- ja pohjoissivuille louhitaan logistiikka- ja tekniset tilat. Länsiosan logistiikkatiloihin sijoitetaan tapahtumakäytön ulkopuolella 100 autopaikkaa. Rakennusalueen pohjois-, länsi- ja eteläosiin tulee jatkosuunnittelun yhteydessä tutkia mahdollisuutta sijoittaa noin 100 autopaikkaa (maisemoitu maantasopysäköinti). 13 7 Tilaohjelma 7.1 Toimijoiden tilat 7.1.1 Monitoimitilat (4 380 brm2) MONITOIMISALIT A-KATSOMO 1 490 brm2 Nykyisiä tasalattiaisia monitoimisaleja käytetään vuokrattavina urheilu-, tutkimus-, testaus-, tanssi-, ja kokoustiloina. Nykyiset pukuhuone-, sauna- ja pesutilat korvataan wc, kalustevarasto- ja monitoimitiloilla. Salit ovat jaettavissa useammiksi pienemmiksi kokonaisuuksiksi akustisin siirtoseinin ja ne avautuvat uudella käytävän himmennettävällä lasiseinällä kentän tilojen suuntaan. Tiloja käytetään myös tapahtumissa järjestäjien edustus- ja järjestelytiloina. Salit varustetaan liikuntasali- ja kokoustilatekniikalla, messumatoilla, pimennysverhoilla ja vesi- ja viemäripistein. Tilat sisältävät nykyisen lämmittelyradan. SIDOSRYHMIEN TILAT C-KATSOMO / MONITOIMISALI 390 brm2 Tiloja käytetään tapahtumissa järjestäjien edustus- ja järjestelytiloina. Tilat varustetaan kokoustilatekniikalla, messumatoilla, pimennysverhoilla sekä vesi-, viemäri- ja tarjoilupistein. MONITOIMISALIT D-KATSOMO 1 350 brm2 Nykyisiä tasalattiaisia monitoimisaleja käytetään vuokrattavina urheilu-, tutkimus-, testaus-, tanssi- ja kokoustiloina. 2-katsomon salit voidaan yhdistää yhdeksi suureksi monitoimitilaksi akustisin siirtoseinin palvelemaan suurtapahtumissa yleisöä. 4. krs:n saleja käytetään tapahtumissa sidosryhmien taustatiloina. Salit varustetaan liikuntasalija kokoustilatekniikalla, messumatoilla, pimennysverhoilla ja vesi- ja viemäripistein. Tilat sisältävät 2–4 krs:n salit ja uudelleen varustellut pukuhuonetilat. KOKOUS- JA KOULUTUSTILAT / SIDOSRYHMIEN TILAT (VIP) 630 brm2 A-katsomon 3. krs tilat muutetaan monitoimi- ja kokoustiloiksi. Tilat varustetaan kokoustilatekniikalla, pimennysverhoilla ja vesi- ja viemäripistein. Tiloihin tehdään suora yhteys katsomotiloista (3 kpl). TORNI JA SELOSTAMO 90 brm2 AULA- JA MUUT TILAT 430 brm2 7.1.2 Työtilat (7 000 brm2) VUOKRATTAVAT TYÖTILAT 6 510 brm2 Työtilat suunnitellaan 450 hengelle (a` 14 m2). Tilat sallivat monipuoliset työympäristöratkaisut. Pääosa työpisteistä on avotyöpisteitä kuitenkin niin, että kaikkialta löytyy tiloja, jotka mahdollistavat keskittymistä vaativat työt ja yksityiset keskustelut. Henkilöstön kahvipisteitä 2 kpl / kerros, neuvottelupisteitä 2–4 kpl porraslohkoa kohti. Työtiloihin sisältyvät myös kopiointi ja paikalliset pienvarastot. STADION SÄÄTIÖN TILAT 345 brm2 14 Työtilat tullaan sijoittamaan nykyiselle paikalle A-katsomon alle 3.krs:een. Tilat suunnitellaan niin että ne sallivat monipuoliset ja joustavat työympäristöratkaisut. Tiloista tehdään suora yhteys katsomotiloihin. WC TILOJA (30 kpl x 2.5 m2) 75 brm2 PUKUTILOJA 70 brm2 7.1.3. Urheilijoiden tilat, pukuhuoneet, sosiaali- ja saunatilat (2 540 brm2) PUKUHUONEET Pukuhuoneet sijoitetaan rakennuksen länsipuolelle maanalaisten tilojen ylempään tasoon (-1). Tiloihin tulee suora suojattu kulkuyhteys (logistiikka ja urheilijoiden kulku) rakennuksen länsipuolen maanalaisten tilojen tasolta (-2). Pukuhuoneista on suora erillinen kulkuyhteys kentälle sekä median tiloihin. PÄÄPUKUHUONEET (4 kpl a` 200m2) 800 brm2 Pukuhuone Hieronta Valmentajanhuone Suihkuhuone (11 suihkua / 3 wc) SAUNAT (4 kpl a` 15 m2) 60 brm2 TUOMARIEN PUKUTILAT 40 brm2 Tiloissa erilliset puku- ja wc/suihkutilat mies- ja naistuomareille LÄÄKINTÄHUONE (2 kpl a` 20 m2) 40 brm2 DOPINGHUONE (2 kpl a` 20 m2) 40 brm2 OTTELUDELEGAATION HUONE 20 brm2 LÄMMITTELYALUE 1 000 brm2 Lämmittelyrata-alue (8 m x 100 m) Erillisiä lämmittelytiloja (2 kpl a’ 100 m2) MUUT URHEILIJOIDEN TILAT Kokoontuminen, kulkuyhteydet, yms. 540 brm2 7.1.4 Urheilumuseon tilat (4 820 brm2) Nykyiset näyttely-, toimisto-, kirjasto-, arkisto-, varasto- ja kokoelmatilat Uudet tilat rakennetaan nykyisen rakennuksen laajennuksina: TYÖPAJATILA VAIHTUVAT NÄYTTELYT LUENTOSALI KOKOUSHUONE KALUSTEVARASTO TOIMISTOHUONEET (3 kpl a` 12 brm2) NÄYTTELYTEKNINEN VARASTO KOKOELMIEN VARASTOTILOJA VARASTOTILA - Sijoitetaan stadionin muiden varastotilojen yhteyteen. 3 880 brm2 80 brm2 150 brm2 84 brm2 20 brm2 20 brm2 36 brm2 80 brm2 200 brm2 270 brm2 15 7.1.5 Ravintola-, keittiö- ja myyntitilat (3 670 brm2) RAVINTOLA- JA KEITTIÖTILAT - Ravintola sijoitetaan nykyisen aulan yhteyteen. Tilat antavat tornipihaan ja kentälle. - Ravintolaa palveleva keittiö sijoitetaan rakennuksen länsipuolelle tasoon -1. - Satelliittikeittiöt sijoitetaan rakennuksen alapuolisiin tiloihin pohjois-, itä-, ja eteläosiin. Ravintola / Kahvila Keittiö Satelliittikeittiöt (3 kpl a` 80m2) 450 brm2 100 brm2 240 brm2 MYYNTITILAT 2 880 brm2 - Myyntitilat sijoitetaan rakennuksen alapuolisiin tiloihin pohjois-, itä-, ja eteläosiin. - Myyntipisteet (1 kpl a` 36 m2 / 500 h ) 80 kpl 7.1.6 Yleisöpalvelutilat, WC (1 410 brm2) Nykyiset wc- tilat Uudet wc-tilat maantasoon etelä- ja itäosiin 1 270 brm2 140 brm2 7.1.7 Sidosryhmien tilat, VIP (900 brm2) C-katsomoon tehdään uudet tilat VIP-katsomokäyttöön. Katsomossa erilliset kokoustila- ja minikeittiövarustellut aitiotilat. A-katsomon 3. krs, D-katsomon 4. krs tilat kohta 7.1.1. 7.1.8 Median tilat (1 200 brm2) SELOSTAMOT, TULOSPALVELU LEHDISTÖKATSOMO MEDIAKESKUS, MIXED ZONE, STUDIOT, LÄHETYSAUTOT 390 brm2 100 brm2 710 brm2 7.1.9 Tekniset- ja varastotilat (10 700 brm2) LOGISTIIKKAPIHA / VARASTOT, JOUKKUEBUSSIT, LÄNSIOSA TEKNINEN HUOLTOKÄYTÄVÄ TEKNISET TILAT / VARASTOT POHJOISKAARRE VARASTOT POHJOISKAARRE TEKNISET TILAT / VARASTOT ETELÄKAARRE TILAT YHTEENSÄ 2 450 brm2 2 340 brm2 4 100 brm2 680 brm2 1 130 brm2 36 160 brm2 16 7.2 Katsomomalja Etelä- ja pohjoiskaarteen katsomot katetaan. Katsomon opasteet, kulku- ja pintarakenteet uusitaan kauttaaltaan sekä B-, D- ja E-katsomoiden yläosiin tehdään uudet poistumistieportaat (ks. laskelma ja katsomotason pohjapiirros). Istuimet uusitaan erillisiksi laadukkaiksi kuppi-istuimiksi, leveydet 500 mm / 600 mm. Suunniteltu katsomokapasiteetti on n. 35 000. A- ja C- katsomoihin ja D-katsomon yläosaan tehdään erilliset alueet VIP-katsojille omilla sisäänkäynneillä. 7.3 Kenttä Vuonna 2010 uusittu kenttätaso teknisine järjestelmineen vastaa yleisurheilun-, jalkapallon ja konserttitapahtumien vaatimuksia. Kenttätason reunoilla on avattavat kourut ja putkitukset kaivoineen kaapelointeja varten. Reititykset ovat myös suorituspaikkojen ja nurmen alueella. Rakennuksen alle tehtävistä tekniikkatunneleista järjestetään yhteys kaapelikouruihin. Kentän ja katsomon äänentoisto ja valaistus uusitaan kauttaaltaan. Tavoitetaso kenttävalaistuksen osalta on minimissään 1200 – 2000 lux/m2. 17 8 Katsomon kattaminen Etelä- ja pohjoiskarteen katsomon osat katetaan jatkamalla nykyistä itäkatsomon katosta. Katokseen integroidaan kentän äänentoisto- ja valaistusjärjestelmät. Uusi kate rakennetaan irti tornin selostamosta ja A-katsomon katoksesta. Kattamistapa säilyttää alkuperäisen arkkitehtuurin luonteen katsomomaljassa. Kaupunkikuvassa katos näkyy ohuena viivana nykyisiin puujulkisivuihin liittyen. Kuvassa on esimerkki tavasta kattaa katsomo. 18 9 Ympäristön kehittämistarve Olympiastadion sijaitsee poikkeuksellisen keskeisellä paikalla Helsingissä. Liikenteellisesti stadion on jo tällä hetkellä helposti saavutettavissa julkisin liikennevälinein. Olympiastadion kuuluu myös Töölönlahden kulttuurirakennusten joukkoon. Stadion houkuttelee ihmisiä tiloihinsa suurtapahtumien aikana ja turisteja vierailemaan stadionin tornissa. 19 Uusi tontti Olympiastadionin ympäristöä tulee kehittää niin, että ympäristö toimintoineen saa ihmiset viihtymään stadionin läheisyydessä ja vierailemaan sekä stadionilla että muissa urheilukohteissa. Asemapiirroksessa on esitetty alue C, joka tarvitaan suurtapahtumien yleisöalueeksi, mutta ei ole varsinaista tonttia. Alueella C järjestetään turvatarkastukset ja muut suurtapahtumien tilaa vaativat järjestelyt. 20 Vaadittavien nykyaikaisten toimintojen, palveluiden ja turvallisuusnäkökulmien mahdollistamiseksi stadionin tontin tulisi laajentua. Tämä vaatii asemakaavan muuttamista. Tavoitteena on Stadionin liittäminen vahvemmin Eläintarhan aluekokonaisuuteen sekä stadionin tontin suurentaminen toiminnallisuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Myös stadionin etukentän ja tornin alueen pysäköintipaikat tulisi olla kiinteä osa stadionkokonaisuutta. Alueen liikenteellistä kehittämistä tulee jatkaa. Nykyiset lipunmyyntirakenteet kehitetään osaksi alueopasteita. Olemassa oleva aita puretaan. Kiinteistö suljetaan aukioloaikojen ulkopuolella julkisivulinjojen kohdalta. Stadionin etelä- ja pohjoispuolelle tulisi tutkia mahdollista tonttia Urheilun koulutuskeskukselle (noin 3 500 m2), jossa olisi myös majoitustilaa. Koulutuskeskus mahdollistaisi keskeisellä sijainnilla muun muassa huippu-urheilun, lajiliittojen ja muiden urheilutoimijoiden yhteistyön erinomaisessa ympäristössä. Stadionin ympäristöön rakennetaan eri-ikäisten kaupunkilaisten monipuoliseen käyttöön suunniteltu Olympiapuisto. Lähtökohtana alueen suunnitteluun on turvallinen ja selkeästi hahmotettava kokonaisuus ja toimintakeskus. Stadionin pohjoisosassa varataan tilaa muun muassa tapahtumien aikaiselle yleisöalueelle sekä sisäänajot huoltoliikenteelle. 21 10 Aikataulu Uudistettu Olympiastadion on valmis vuonna 2018. 01/2012 tarveselvitys valmis 02–10/2012 tarveselvityksen täsmentäminen hankesuunnitelmaksi / kaavamuutosprosessin käynnistäminen ksv:n kanssa / rakennuksen inventointi (3dmallinnus). 10/2012 kattamisen luonnossuunnittelun käynnistäminen / peruskorjattavien tilojen suunnittelun kilpailutuksen käynnistäminen. 11/2012 hankesuunnitelman pohjalta kaavamuutosprosessin seuraava vaihe, osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 2013 kattamisen ja katsomoalueen toteutussuunnittelu, peruskorjattavien tilojen luonnos- ja toteutussuunnittelu, asemakaavaluonnos. 2014 kattamisen ja katsomoalueen rakentaminen käynnistyy, asemakaavaehdotus, laajennusosien suunnittelu käynnistyy, peruskorjattavien tilojen rakennustyöt käynnistyvät. 2015 kattaminen ja katsomoalue valmis, peruskorjattavat tilat rakennustyöt, asemakaavan hyväksyminen, muutoksen haku. 2016 lainvoimainen asemakaava, laajennusosien rakennustyöt käynnistyvät. 2017 peruskorjattavat tilat valmiit. 2018 laajennusosien työt valmiit / kokonaisuus valmis. Hankkeen suunnittelu ja toteutus tehdään tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa. 22 11 Kustannukset ja rahoitus Olympiastadionin uudistaminen Rakentaminen sisältää kohteen peruskorjauksen, perusparantamisen ja lisätilojen rakentamisen ympäristötöineen. Työ toteutetaan tarveselvitysaineiston ja asemapiirustuksen A-, B- ja C-osien mukaisessa laajuudessa. Asemapiirustuksen B- ja C-osille on laskettu 70 prosenttia nurmikkoa ja loput liikennealuetta sekä pensasistutuksia. Louhintakustannukset ovat arviolta noin 10 prosenttia kokonaiskustannuksista. Hankkeen veroton hinta on 197 miljoonaa euroa sisältäen katsomoiden kattamisen osuuden, 26 miljoonaa euroa (Liite 7). Stadionin uudistaminen esitetään toteutettavaksi valtion ja Helsingin kaupungin tuella niin, että osapuolet rahoittavat hankkeen puoliksi (50%-50%). Lisäksi Stadion-säätiö käynnistää stadionin uudistamista tukevan yhteistyö- ja varainhankintahankkeen. Olympiastadionin käyttötalous Stadionin arvioidut toiminnan tuotot ovat 6,5 miljoonaa euroa. Tuotot koostuvat tapahtumatuotoista ja kiinteistön tuotoista. Arvioidut toimintakulut muodostuvat tapahtumakuluista, kiinteistön kuluista ja toiminnan kuluista. Stadionin tuotot kattavat kulut. Liitteenä olevassa laskelmassa ei ole huomioitu tontin vuokraa, laina- ja korkokuluja ja poistoja. Oletusarvona on, että Helsingin kaupunki korvaa em. kuluerät nykyisen käytännön mukaisesti (Liite 7). 23 12 Yhteenveto Hanke: Olympiastadion tarveselvitys Osoite: Olympiastadion 00250 HELSINKI Sijainti: Kaupunginosa 14, Taka-Töölö, kortteli 514, tontti 3 Rakennustyyppi: Urheilustadion Rakennusvuosi: 1938 Laajennuksia / muutoksia: 1955, 1994, 2005 Rakennusaine: betoni Olympiastadionin nykyiset tilat, pintarakenteet sekä tekniset järjestelmät ovat tulleet käyttöikänsä päähän. Nykyiset tilat eivät täytä suurtapahtumien vaatimuksia. Tilojen käyttötarkoitus ja kunto eivät vastaa tavoiteltua toimintaa ja käyttöastetta. Stadionilla on nykyisessä kunnossaan käyttöikää 5-10 vuotta. Olympiastadion on suojeltu rakennussuojelulain nojalla 19.10.2006 (YM6/531/2006). Tarveselvityksessä esitetään, että Olympiastadion uudistetaan vastaamaan tulevien vuosikymmenten tarpeita. Uudistettu Olympiastadion on Suomen tärkein suurtapahtumien areena sekä liikunnan, urheilun, kulttuurin, viihteen ja turismin kohtauspaikka. Stadionilla on hankkeen valmistuttua liikunta-, yleisöpalvelu-, ravintola-, urheilumuseo-, kokous-, toimisto-, varasto- ja teknisiä tiloja, katetut katsomot sekä yleisurheilun ja jalkapallon kansainväliset vaatimukset täyttävät suorituspaikat. Stadionin kävijämäärä on noin miljoona henkilöä vuodessa. Olympiastadion suunnitellaan arkkitehtuuriltaan korkeatasoiseksi ja toiminnallisesti moderniksi kokonaisuudeksi. Vaadittavien nykyaikaisten toimintojen, palveluiden ja turvallisuusnäkökulmien mahdollistamiseksi stadionin tonttia laajennetaan. Tontin osalta käynnistetään asemakaavamuutos. Tilat suunnitellaan esteettömiksi ja laatutasoltaan hyviksi, elinkaarikestäviksi ja muuntojoustaviksi. Uudistettu kokonaisuus täyttää huippu-urheilun sekä suurtapahtumien vaatimukset (eliittistadion). Uutta rakentamista ovat yleisöpalvelu-, logistiikka-, media- ja pukuhuonetilat. Nykyiset liikuntasalit muutetaan monitoimitiloiksi, joita voidaan hyödyntää suurtapahtumissa sidosryhmätiloina. Nykyiset etelä- ja pohjoiskaarteen tilat tehdään työtiloiksi ja niihin rakennetaan uudet laajennusosat. Katsomomaljan etelä- ja pohjoisosat katetaan. Katsomoon tehdään uusia yleisö- ja poistumistiereittejä ja istuimet vaihdetaan kansainväliset vaatimukset täyttäviksi. Pääosa uudesta rakentamisesta sijoittuu maan alle tai nykyisen rakennuksen piirin sisäpuolelle. Olympiastadionin tilat ovat uudistuksen jälkeen yhteensä 36 160brm2. Peruskorjattavien ja parannettavien tilojen bruttoala on 19 984 brm2 ja uusien tilojen laajuus 16 176 brm2. Rakennustyöt käsittävät toiminnallisista tarpeista sekä rakenteiden kunnosta johtuvat perusparannustyöt. Rakennuksen ja katsomomaljan nykyiset talotekniset järjestelmät uusitaan kauttaaltaan vastaamaan tilojen toiminnallisia tarpeita. Olympiastadionin uudistamisen kustannusarvio on 197 miljoonaa euroa (alv 0%). Stadionin uudistaminen esitetään toteutettavaksi valtion ja Helsingin kaupungin tuella, periaatteella 50%50%.Olympiastadionin toiminnan tuotot kattavat vuosittaiset kulut. Hankkeen suunnittelu käynnistyy 02/2012 ja hanke on valmis vuonna 2018. 24 LIITE 1 SIDOSRYHMÄKUULEMISET Olympiastadionin tarveselvityksen yhteydessä on kartoitettu laajasti stadionin pääkäyttäjien ja muiden keskeisten sidosryhmien tarpeet ja näkemykset stadionin uudistamiseksi. Osana tarveselvitystä on kuultu seuraavia tahoja: • Suomen Palloliitto ry (SPL) • Suomen Urheiluliitto ry (SUL) • Suomen Liikunta- ja Urheilu SLU ry • Suomen Olympiakomitea • Huippu-urheilun muutosryhmä • Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia • Suomen Urheilumuseosäätiö • Helsingin kaupungin liikuntavirasto • Helsingin kaupungin tapahtumayksikkö • Sonera Stadium • Jääkenttäsäätiö • Olympiastadionin turvatyöryhmä, poliisi sekä palo- ja pelastusviranomaiset • Museovirasto • Live Nation Finland Oy • YLE • Suomen retkeilymajajärjestö SRM ry, Stadion Hostel • HKR-Rakennuttaja • Olympiastadionin vuokralaiset • Sodexo Oy Osana tarveselvitystyötä tutustuttiin ja kuultiin uudistamis- ja perusparannustoteutuksesta seuraavissa kohteissa: • Berliinin Olympiastadion • Münchenin Olympiastadion • Allianz Arena Perehtyminen Ruotsin SwedBank Arenan kattamiseen ja teräsrakentamiseen. TARVESELVITYSTYÖRYHMÄ Maija Innanen toimitusjohtaja Marju Paju markkinointijohtaja Kimmo Lintula pääsuunnittelija Aulis Toivonen projektinjohtaja Stadion-säätiö Stadion-säätiö Arkkitehtitoimisto K2S Oy HKR-Rakennuttaja 25 LIITE 2 KUNTOTUTKIMUKSEN YHTEENVETO Kuntotutkimusten yhteenvetona voidaan todeta seuraavat asiat: 1. Lämmitysjärjestelmän alkuperäinen lämmitysputkisto pattereineen on 50–60 vuotta vanhaa ja ne ovat käyttöikänsä päässä aiheuttaen jatkuvasti putkivuotoja ja lämpöpatterivuotoja. Lämmitysjärjestelmä tulee uusia lähes kokonaan lähivuosien aikana (arvio 2010: 1–10 vuotta). 2. Vesi- ja viemärijärjestelmät ovat pääosin alkuperäiset ja kunnoltaan välttävät, joten vesijohdot ja viemärit ovat syöpyneet. Tästä on aiheutunut vuotoja rakenteisiin, putkien rikkoutumisia ja vesivahinkoja, joiden seurauksena rakenteisiin on tullut kosteusvaurioita. Myös yleisön wc-tilat ovat ikääntyneet, huonossa kunnossa, nykykapasiteetiltaan pienet ja tasoltaan ala-arvoiset suuriin arvotilaisuuksiin. Vesi- viemärijärjestelmät ja wc-tilat tulee uusia lähes kokonaan lähivuosien aikana (arvio 2010: 1–10 vuotta). 3. Ilmanvaihtojärjestelmien tekninen käyttöikä on päättymässä. Kaikkien liikuntatilojen ilmanvaihto on puutteellista ja ne ovat toiminnaltaan välttävällä tasolla. Etelä- ja länsipuolen toimistotiloissa sekä Stadion-hostellin tiloissa IV-järjestelmät toimivat pääosin painovoimaisesti ja ne ovat käyttäjilleen ja sisäilmaltaan erittäin puutteelliset. Ilmanvaihtojärjestelmien tekninen käyttöikä täyttyy 5–10 vuoden jaksolla. Olosuhteiden parantamiseksi ilmanvaihtoon kohdistuu merkittävää uusimis- ja parannustarvetta niin lämmön talteenoton kuin energiatalouden parantamiseksi. Kiinteistössä ei ole varsinaisia jäähdytysjärjestelmiä. Toimistojen ja keittiöiden olosuhteiden parantaminen edellyttää jäähdytyksen hallittua toteuttamista. 4. Sähköjärjestelmät ovat vanhentuneet ja puutteelliset. Jatkoajalla olevat muuntajat M1 ja M2 ovat elinkaarensa lopussa ja ne tulee uusia välittömästi. Muuntajien toiminta on jo nyt riski tapahtumissa. Sähkökeskukset, kaapeloinnit, antenni- ja tietoliikennejärjestelmät ja pistorasiat tulee uusia (arvio 2010: 5–10v.). Stadionin kenttävalaistus tulee uusia lajivaatimusten ja televisiointien edellyttämälle tasolle. Sisä- ja ulkovalaistuksen uusiminen käyttö- ja katsomotiloissa sekä turvavalaistusjärjestelmät on saatettava ajan tasalle (arvio 2010: 1–10v.). Sähköinen elektromekaaninen lukitusjärjestelmä on päivitettävä koko kiinteistöä koskevaksi järjestelmäksi. Paloilmoitinjärjestelmä on uusittava ja ukkossuojausjärjestelmä rakennettava. Järjestelmien uusimisessa tulee huomioida, että sähkötekniikkaa ei voida uusia pätkissä ja pienissä osissa. 5. Rakennusautomaatiojärjestelmä on vanhentunut ja puutteellinen. Järjestelmä on ikääntymässä ja sen uusimistarve on ajankohtainen 5 vuoden kuluessa. Ilmanvaihtojärjestelmien lisääminen ja uusiminen edellyttää muutoksia rakennusautomaatiojärjestelmään. 6. Urheilumuseon, Stadion-hostellin, toimistosiiven, A-katsomon vesikaton sekä niiden alla oleville toimisto- ja liikuntatiloille vesikattona toimivien katsomoiden pinnoitteet vuotavat monista kohdista ja aiheuttavat alapuolisiin tiloihin jatkuvasti vesivaurioita. Vesikattojen ja vedeneristeiden uusimistarve on välitön, jotta uusilta vaurioilta vältyttäisiin eivätkä nykyiset vauriot etenisi korjaamattomaan kuntoon. 7. Puujulkisivut ovat elinkaarensa päässä eikä maalauskorjauksilla enää saada aikaan kunnollista lopputulosta. 26 Osa puujulkisivun laudoituksesta on lahonnut ja ne on vaihdettava välittömästi 1–5 vuoden kuluessa. Huoltomaalauksella käyttöikää saadaan korkeintaan 10–12 vuotta; itä- ja eteläsivuilla kuitenkin vain korkeintaan 5 vuotta. 8. Kahitiiliulkoseinät ja betoniparvekkeet ovat rapautuneet ja teräsosat ruostuneet. Eteläkaarteen toimistotilojen nauhamaiset tiilijulkisivut joustavat ja heiluvat kiinnitysten haurastumisen vuoksi. Katsomorakenteiden betoniparvekkeissa on vaarallisia halkeamia ja lohkeamia. Molemmat aiheet vaativat tiilien tai betonipalojen putoamisvaaran vuoksi välittömiä toimenpiteitä yleisön turvallisuuden takaamiseksi. Pohjoispäädyn tiilijulkisivu tulee korjata 5 vuoden kuluessa. Paikoittaiset betonirakenteiden halkeamakorjaukset, kuten pilarit, palkit, kehät ja laatat. Osa halkeamista paljastuneista raudoitteista on korroosiotilassa ja niitä tulisi korjata välittömästi (1–5 vuoden kuluessa) suurempien vaurioiden välttämiseksi. 9. Ikkunat olisi uusittava kokonaisuudessaan välittömästi, koska ikkunat ovat pääosin käyttöikänsä päässä. Ikkunoissa on lahovaurioita ja ne ovat epätiiviitä, maalipinnat ja pellitykset ikääntyneet. Vuotavat ikkunat aiheuttavat sisäilmaongelmia, kun ikkunaväleissä olevat homeet ja mikrobit kulkeutuvat sisäilmaan. Nykyiset ikkunat ovat myös energiataloudeltaan heikkoja, eikä niitä saada enää kunnostamalla nykyvaatimusten edellyttämälle tasolle. 10. Ruokalan ja Retkeilymajan keittiöt ovat erittäin huonossa kunnossa. Keittiöiden tilat, pinnat, varusteet ja tekniikka ovat käyttöikänsä päässä. Vuotavista putkista, viemäreistä ja puutteellisista vedeneristeistä on aiheutunut kosteusvaurioita ja ne vaativat välitöntä uusimista. Keittiöiden uusiminen aiheuttaa nykymääräysten mukaisen ilmanvaihdon ja ilmavaihtokonehuoneiden rakentamisen. Uusittavat sähkölaitteet vaativat tehoiltaan uusien sähkökeskuksien rakentamisen. 11. Irti alustastaan olevat, halkeilleet tai muuten rikkoontuneet vedeneristeenä toimivat polyuretaanipinnoitteet tulee korjata välittömästi, jotta vesi ei pääse tunkeutumaan katsomorakenteisiin. Vuotavat liikuntasaumat aiheuttavat rakenteiden rapautumista ja vuotoja käyttötiloihin. 12. Sään armoilla olevat katsomoiden puupenkit eivät ole enää tikkukorjauksin korjattavissa vaan ne on uusittava 1–5 vuoden kuluessa. Nykyisten penkkien kiinnitys tulee muuttaa sellaiseksi, etteivät penkit irtoa kiinnityksistään nykyisellä pinnoitetta rikkovalla ja vuotoja aiheuttavalla tavalla. 13. Kohde on rakennettu aikana, jolloin asbesti- ja muiden raskasmetallipitoisten materiaalien käyttö rakentamisessa oli hyvin yleistä. Kiinteässä muodossa olevat haitta-aineet eivät aiheuta toimenpiteitä, eikä niistä ole todettu olevan käyttäjien terveydelle haittaa. Lukuisissa tekniikkakanavissa ja –kuiluissa on hyvin paljon eristeitä ja pölyä, jotka käyttötiloihin kulkeutuessaan ovat terveydelle vaarallisia. Mikäli kyseisiä asbestipitoisia tai muita haitta-aineita sisältäviä materiaaleja tullaan käsittelemään tai purkamaan on työt lähes poikkeuksetta teetettävä asbestityönä asbestinpurkuvaltuutuksen omaavalla yrityksellä. 14. Asfaltoituja piha-alueilla on tehtävä kallistuskorjaukset ja uusia sadevesikaivoja lisättävä. Etenkin itäsivulta Uimastadionin puoleisesta rinteestä johtuvat sadevedet viettävät ja ohjautuvat stadionin rakenteisiin ja aiheuttavat kosteusvaurioita. 15. Stadionin aitojen, turvaporttien ja lipunmyyntikojujen peruskorjaus tulee päivittää nykyvaatimusten edellyttämälle turvallisuustasolle. 27 LIITE 3 PIIRUSTUKSET 28 29 30 31 32 33 34 35 LIITE 4 RAKENNUSTAPASELOSTUS YLEISTÄ - ARKKITEHTITOIMISTO K2S Oy Olympiastadion Eteläkaarre A6 00250 Helsinki tel +358 9 6831 3961 fax +358 9 6831 3960 Korjausaste 120 % Rakennus suojeltu rakennussuojelulailla ALUERAKENTEET - Alueella C turvaporttirakennelmat tehdään hydraulisesti nousevina kontteina ( vrt.kauppatorin jätekontit) maantason alapuolelle, kulkupinnoilla säilytetään nykyinen asfaltti. Alue C varustetaan alue- ja kulkuopastein, alueelle asukaspuistotasoinen valaistus. - Alueelle C rakennetaan 1000 jm kiinteätä istutettua teräsverkkoaitaa (ritiläverkko 2puolen, betoniset perustukset, väliin istutetaan orapihlaja) - Alue C:n lvis-järjestelmät ks. liitteenä olevat luettelot - Alueen B nykyiset tontinrajalla olevat aitarakennelmat puretaan (punainen katkoviiva asemapiirroksessa), alkuperäiset rapatut lipunmyyntikojut kunnostetaan osaksi yleisöopasteita. - Alueen B pohjoisosat rakennetaan yleisöpalvelualueiksi, pintarakenteet asfalttia. - Alue B varustetaan roska-astioin, kulku- ja katsomoon ohjaus-opastein, alueelle kulkualue ja julkisivu valaistus. - Alue B:n lvis-järjestelmät ks. liitteenä olevat luettelot - Alueen A:n asfalttipinnat kaivetaan auki lvis-järjestelmien vaatimassa laajuudessa ja ennallistetaan. Pohjois- ja eteläkaarteiden alapuoliset yleisöpalvelutilat varustetaan terassilasituksin ja säteilylämmityksellä. - Alue A:n valaistus uusitaan kauttaaltaan. Alue varustetaan roska-astioin, kulku- ja katsomoon ohjaus-opastein, yleisöpalvelumyyntialuein (vesi-, viemäri-, sähköt, ruoan lämmitys, kylmälaiteet, myyntitiskit varusteineen) sekä alueelle sijoitetaan 3 kpl satelliittikeittiöitä - Kiinteistö lukitaan automaattisella rulolla pohjois- ja eteläkaarteiden osalta (musta katkoviiva). RAKENNUSRUNKO - alkuperäinen (1938) paikallavalettu pääosin mantteloitu (1995) betonirunko kunnostetaan (vrt. torni ja selostamo). A-katsomon lipan betonirakenteet korjataan ja vahvistetaan. Katsomoiden betonielementtirakenteet korjataan paikallisesti. - Uusien maanalaisten tilojen rungot tehdään paikalla valettuina betonirakenteina, seinät vesieristettyjä maanpaineseiniä. Uusien osien ap:t ja yp:t tehdään raskaan kaluston liikennettä kestäviksi (tornipiha- ja pohjoiskaarteen koilliskulma). - Katsomon pohjois- ja eteläkaarteiden uudet katetut osat tehdään teräsrakenteisina liittopilarein, alapuoliset betonirakenteet vahvistetaan. - Uusien yleisöpalvelupisteiden rungot tehdään teräksestä. 36 JULKISIVU - Nykyiset puujulkisivut uusitaan kauttaaltaan alusrakenteineen. Alkuperäiset kahitiilijulkisivut muurataan paikanpäällä uudestaan. Maalatut ja rapatut betonijulkisivut korjataan kauttaaltaan. - Uusien toimistotilojen osalta puujulkisivuihin tehdään uudet ikkunat 3keristyslasielementeistä sg-saumattuna - uusien maanalisten tilojen kattoikkunat tehdään 3k-eristyslasielementeistä sgsaumattuna betonirunkoisina (100m2) - länsiosan tason -1 julkisivu tehdään opaalipintaisista 3k-eristelasielementeistä sgsaumattuna (100m2) - yleisöpalvelupisteiden julkisivut tehdään lasikuulapuhalletusta hst:stä (tiskin osalla rulot). - Katsomomaljan maalattu polyelastomeeri-pinnoite uusitaan kauttaaltaan ja maalataan (uv-suojaus) - nykyiset ulos-sisään aukeavat 2-k puuikkunat korjataan, ikkunoihin lisätään 2-eristyslasi omissa puitteissaan YLÄPOHJARAKENTEET - maanalaisten tilojen vesikatto tehdään betonirakenteisena käännettynä terassirakenteena, päällipinta asfalttia, alakatot betonipintaisina - Katsomon pohjois- ja eteläkaarteiden uudet katetut osat tehdään 2-kertaisina kumibitukermikatteina alla kova villa - katoksien alapinnat kuultokäsiteltyä sormijatkettua liimattua mäntyrimaa avosaumoin. TÄYDENTÄVÄT SISÄOSAT - sisäovet tehdään vakiokokoisina puuovina erillisen suunnitelman mukaan, teknisten tilojen ovet teräsovia - monitoimisalien ovet teräslasiovia - monitoimitilojen ja käytävätilan väliset seinät ovat teräslasiseinä, opaaliverhoin - A-katsomon alaisten maantasokerroksen monitoimitilojen väliset seinät akustoituja siirtoseiniä - Kaikkien toimisto- ja monitoimitilojen alakatoissa villa + akustorappaus (esim. Fellert) - Kaikkien toimisto- ja monitoimitilojen kiinteät seinät tasoitettu ja maalattu, lattiat öljyttyä monitoimiparkettia. A-, C- ja D-katsomo-osien alaisten liikuntasalien lattiat massiivista urheilusalilattiaparkettia. - Kaikki wc- ja pukutilat; seinät laatoitettu, lattiat valuepoksimassaa, katot tasotus +maalaus (kosteantilan maali) - Kaikki varastotilat; seinät pölysidottu betoni / puhtaaksimuurattu harkko, lattiat epoksihiertolattioita (teollisuustaso) - Länsiosan tornipihan alainen taso -2 tehdään asfalttipintaisena, öljynerotuskaivoin. RAKENNUSVARUSTEET - rakennus varustetaan kattavalla paloilmoitinjärjestelmällä, kattavalla kulunvalvonta- / rikosilmoitinjärjestelmällä, älykkäällä lukitusjärjestelmällä (I-lock), mekaanisella savunpoistolla, länsi- ja pohjoisosien logistiikka ja varastotilat varustetaan koneellisella savunpoistolla - rakennuksen kulku- ja tilaopasteet uusitaan kauttaaltaan - katsomo varustetaan laadukkain kuppi-istuimin n. 36 000, joista 10 000 pehmustettuja - liikuntasaleihin ja monitoimitiloihin tulee pimennysverhot, vaatesäilytys kalusteet, laadukas kokoustilavarustus sekä messumatto - kaikki työtilat varustetaan sälekaihtimin - sosiaali- ja tekniset tilat varustetaan normaaleilla varusteilla, kalusteilla ja laitteilla 37 - pukuhuoneet varustetaan kuuma- ja kylmävesialtailla; - pääpukuhuone: 10 suihkua, 5 lavuaaria, 1 jalkojenpesuallas, kenkienpesuallas, 3 pisoaaria, 3 wc-istuinta, 2 parranajopistettä, 2 hiustenkuivainta, pukukaappipenkit 20 kpl, roska-astiat, varustelokerot 20 kpl. - yleispukutilat: wc/suihkutilat, 1 jalkojenpesuallas, kenkienpesuallas, 1 pisoaaria, 1 wc-istuinta, 1 parranajopistettä, 1 hiustenkuivainta, pukukaappipenkit 6 kpl, roskaastiat, varustelokerot 6 kpl. 38 LIITE 5 LVIS – TEKNISET JÄRJESTELMÄT Peter Biström (Granlund Oy) TARVESELVITYS-2012 / LVIA-SUUNNITTELURATKAISUT 1) YLEISET Yleisesti kaikkien tilojen LVIA-laitteet ja järjestelmät uusitaan tai lisätään tilojen saneerauksessa. Sisäilmaston laatuvaatimus tulee olemaan luokkaa S2 (Sisäilmastoluokitus 2008), Asennustöiden puhtausluokitus P1 ja rakennusmateriaalit M1. 2) A-OSA JA B-OSA (STADION / MUSEO, ULKOTILAT) ILMANVAIHTO o Kaikki tilat varustetaan koneellisella ilmanvaihdolla. o Kaikki IV-järjestelmät varustetaan lämmön talteenotolla (myös keittiöt). o Tilakohtaiset ilmanvaihtomäärät perustuvat sisäilmastoluokkaan S2 sekä/tai tilojen käyttötarkoituksen mukaan. LÄMMITYS o Kaikki tilat varustetaan uusilla vesi-pattereilla sekä oviverhokoneilla. o Uuteen, maan alle olevaan, Stadionia kiertävään tekniseen tunneliin asennetaan uudet runkoputkistot. o Lämmönjakohuone uusitaan kokonaisuudessaan, uuden LJH:n kokonaisteho arvioiltaan ~4 MW. o Kaukolämpöliittymä uusitaan. VESI JA VIEMÄRI o Kaikki uudet tilat varustetaan uusilla vesijohdoilla ja viemäreillä. o Uuteen, maan alle olevaan, Stadionia kiertävään tekniseen tunneliin asennetaan uudet runkoputkistot. o Kaikki Stadionin pohjaviemärit ja pystyviemärit uusitaan. o Kaikki Stadionin sadevesiviemärijärjestelmät uusitaan. o Kaikki erotuskaivot uusitaan. o Vesiliitos uusitaan, viemäriliitokset tarkistettava. o Ulkoalueilla uusitaan kaikki pihaviemäröinnit, kaivoineen putkineen. o Ulkoaluilla varaudutaan ~12 kpl kylmään Myyntipaikkaan (vesi- ja viemäröintivarauksilla). JÄÄHDYTYS o Uusi Jäähdytyskeskus asennetaan. Alustavasti ko. tila on ajateltu uusiin kellaritiloihin pohjoispäädyssä. Ko. keskuksen alustava kokonaisteho on ~2,4 MW. o Uuteen, maan alle olevaan, Stadionia kiertävään tekniseen tunneliin asennetaan uudet runkoputkistot. o Stadioniin tilat jäähdytetään ilmanvaihdon kautta sekä tarvittavilla tilajäähdytyksillä ko. tiloja mukaan, jotta sisäilmastoluokan S2 ohjearvot täytyvät. AUTOMATIIKKA o Koko stadionin nykyinen automatiikka-järjestelmä puretaan ja kokonaan uusi Automatiikka-järjestelmä asennetaan. o Kokonaan uusi valvomotila asennetaan (luultavasti kenttätason korkeudelle). 39 3) C-OSA (PUISTO, PAIKOITUSTILA (P. NURMEN TORI)) ILMANVAIHTO o Jos torin alle rakennetaan paikoitustilat (~16.000 m2) maan alle, ne: Varustetaan koneellisella ilmanvaihdolla. Kaikki IV-järjestelmät varustetaan lämmön talteenotolla. Tilakohtaiset ilmanvaihtomäärät perustuvat sisäilmastoluokkaan S2 sekä/tai tilojen käyttötarkoituksen mukaan. LÄMMITYS o Jos torin alle rakennetaan paikoitustilat maan alle, ne: Lämmitetään ilmalla ja kiertoilmalämmittimillä. VESI JA VIEMÄRI o Kaikki pihaviemäröinnit uusitaan, myös Pohjoiskaarteen puolella oleva piha. o Mahdollisen pysäköintilaitoksen uudet viemärijärjestelmät asennetaan. JÄÄHDYTYS o Ko. tiloja (mahdollisia paikoitustiloja) ei jäähdytetä. AUTOMATIIKKA o ko. tilojen ilmanvaihto- ja lämmitys-laitteet kytketään uuteen automatiikkajärjestelmään (VAK:illa). 40 LIITE 6 SÄHKÖINEN TALOTEKNIIKKA Mika Lamminen Alla on luetteloitu uusia sähköisentalotekniikanjärjestelmät, jotka tulee huomioida Stadionin tarveselvityksessä. Aluejako perustuu arkkitehdin aluekaavioon 7.12.2011. A = Olympiastadion - johtokanavajärjestelmät (uudet kaapelireitit) maadoitukset kenttävalaistus julkisivuvalaistus mainosvalaistus valaistuksenohjausjärjestelmät sadevesijärjestelmien lämmitykset putkistojen saattolämmitykset alueiden sulanapidot varavoimajärjestelmä UPS-jakelujärjestelmä ukkossuojausjärjestelmä yleiskaapelointi lähiverkkojärjestelmä AV-järjestelmät tulospalvelujärjestelmä tiedotus- ja näyttöjärjestelmät murtoilmaisujärjestelmä viranomaisviestijärjestelmä rakennusautomaatiojärjestelmä sähkön tuotantojärjestelmä (aurinkovoima) sähköenergian mittausjärjestelmä käyttöveden ja lämmön mittausjärjestelmä mediayhteydet B = Välttämätön yleisöalue - johtokanavajärjestelmät (uudet systeemikaapelireitit) maadoitukset aluevalaistus valaistuksenohjausjärjestelmä sadevesijärjestelmien lämmitykset putkistojen saattolämmitykset alueiden sulanapidot varavoimajärjestelmä UPS-jakelujärjestelmä ukkossuojausjärjestelmä yleiskaapelointi 41 - lähiverkkojärjestelmä AV-järjestelmät tulospalvelujärjestelmä tiedotus- ja näyttöjärjestelmät murtoilmaisujärjestelmä kameravalvontajärjestelmä rakennusautomaatiojärjestelmä sähköenergian mittausjärjestelmä käyttöveden ja lämmön mittausjärjestelmä C = Yleisöalueet - johtokanavajärjestelmät (uudet systeemikaapelireitit) maadoitukset aluevalaistus valaistuksenohjausjärjestelmä sadevesijärjestelmien lämmitykset putkistojen saattolämmitykset alueiden sulana pidot varavoimajärjestelmä UPS-jakelujärjestelmä ukkossuojausjärjestelmä yleiskaapelointi lähiverkkojärjestelmä AV-järjestelmät tulospalvelujärjestelmä tiedotus- ja näyttöjärjestelmät kameravalvontajärjestelmä rakennusautomaatiojärjestelmä sähköenergian mittausjärjestelmä käyttöveden ja lämmön mittausjärjestelmä Järjestelmät voidaan asentaa modernille monitoimistadionille. Olympiastadionilla tarpeellisuus tulee käydä läpi järjestelmäkohtaisesti käyttäjien kanssa. Urheilijoiden osaamiskeskus varustetaan toimistorakennuksen sähköisen talotekniikan järjestelmillä. 42 LIITE 7 KUSTANNUKSET JA RAHOITUS OLYMPIASTADIONIN KÄYTTÖTALOUS TAPAHTUMAT Tapahtumatuotot Tapahtumakulut Henkilöstökulut Muut tapahtumakulut Tapahtumakulut yhteensä 1 500 000,00 -405 000,00 -350 000,00 -755 000,00 TAPAHTUMAT YHTEENSÄ KIINTEISTÖ Kiinteistön tuotot - Tilavuokrat - Ravintolatuotot - Tornituotot - Yritysyhteistyö Kiinteistön kulut Henkilöstökulut Muut kiinteistön kulut - Kiinteät kulut - Korjaus-, huolto- ja hoitokulut Kiinteistön kulut yhteensä KIINTEISTÖ YHTEENSÄ TOIMINNAN YHTEISET KULUT Henkilöstökulut Muut varsinaisen toiminnan kulut TOIMINNAN YHTEISET KULUT YHTEENSÄ TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ TUOTOT YHTEENSÄ KULUT YHTEENSÄ -755 000,00 745 000,00 5 000 000,00 -675 000,00 -2 890 000,00 -3 565 000,00 -3 565 000,00 1 435 000,00 -565 000,00 -1 590 000,00 -2 155 000,00 25 000,00 6 500 000,00 -6 475 000,00 Laskelmassa ei ole huomioitu tontin vuokraa, laina- ja korkokuluja ja poistoja. Oletusarvona on, että Helsingin kaupunki korvaa em. kuluerät nykyisen käytännön mukaisesti. 43 HKR-Rakennuttaja stadion 2012.xlsx TARVESELVITYS Valtionapuhakemusta varten OLYMPIASTADION Peruskorjaus Hankenumero: Hallintokunta: Kortteli/osoite: BRM2: RM3: 16.1.2012 Stadion 36 160 Indeksit: Tarveselvitys: A. Toivonen Arkkitehtitoimisto K2S Oy Suunnitelmien päiväys: Laatija: 25.5.2009 E. Kaskela Kausi RI THI 12/2011 104,1 156,1 € Rakennustekniset työt Projektinjohtaja: Pääsuunnittelija: ALV 0 % €/brm2 ALV 23 % € €/brm2 131 400 000 3 634 161 622 000 4 470 LVI-tekniset työt 21 720 000 601 26 715 600 739 Sähkötekniset työt 18 400 000 509 22 632 000 626 171 520 000 4 743 210 969 600 5 834 171 520 000 4 743 210 969 600 5 834 25 480 000 705 31 340 400 867 197 000 000 5 448 242 000 000 6 701 Rakennuttajan kustannukset YHTEENSÄ € Kustannusarvio ei sisällä maanalaisen paikoituksen kustannuksia Katoksen osuus kustannuksista on n.26 000 000 €, alv 0% Jakelu: Tikka, Rasimus, Leistiö, Sipiläinen, M. Mäkinen, S. Heikkinen, A.Toivonen, Nurmi
© Copyright 2024