Toimintaohjeet vuodelle 2014
SoTe kuntayhtymä AVUSTUSTEN, ETUUKSIEN, PALVELU-JEN, PALKKIOIDEN JA KORVAUSTEN SOVELTAMIS- JA TOIMINTAOHJEET V.2014 1 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON HOITOPALKKIO, KULU- JA KÄYNNISTÄMIS Saarikan maksama hoitopalkkio (1.1.2014 alkaen) Saarikan maksama kulukorvaus (1.1.2014 alkaen) 3 3 4 2 TUKIHENKILÖPALKKIOT 6 3 SAARIKKA-LISÄ 6 3.1 Matkakustannusten korvaaminen 6 4 TOIMEENTULOTUTUEN SOVELTAMISOHJEET 6 4.1 Tulojen huomioon ottaminen 4.2 Omaisuuden ja varallisuuden huomioiminen 4.3 Opiskelijat 4.4 Yrittäjien avustaminen 4.5 Tulojen jaksottaminen 4.6 Menojen huomioon ottaminen 4.6.1 Kohtuulliset asumiskustannukset 4.6.2 Asumismenot 4.6.3 Terveydenhuoltomenot 4.6.4 Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat menot 4.7 Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisperusteet 5 VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 5.1 Palvelut, joihin vaikeavammaisella on subjektiivinen oikeus 5.2 Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet 5.2.1 Väline- ja laiteavustukset 5.2.2 Sopeutumisvalmennus ja virkistys 5.2.3 Vaate- ja erityisruokavalioavustukset 7 7 8 8 8 8 8 9 10 12 14 14 15 15 15 15 15 6 TYÖOSUUSRAHAN MAKSAMINEN 16 7 VANHUSTEN, VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN PERHEHOIDON HOITOPALKKIOT JA KULUKORVAUKSET 16 7.1 7.2 7.3 7.4 7.6 7.7 Hoitopalkkio Hoitajakohtaiset lisät Kulukorvaus Käynnistämiskorvaus Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta PERHEHOITAJAN ASEMA. 8 HOITOTARVIKKEIDEN- JA VÄLINIEDEN ILMAISJAKELUN SOVELTAMISOHJEET 8.1 HOITOTARVIKKEIDEN JA – VÄLINEIDEN JAKAMISEN PERIAATTEET 8.2 KÄYTÄNNÖN OHJEITA HOITOTARVIKKEIDEN, -VÄLINEIDEN JA LÄÄKKEIDEN ILMAISJAKELUUN Lääkkeet ja happi Avannepotilaiden hoitovälineet – ja tarvikkeet Diabetespotilaiden hoitovälineet – ja tarvikkeet Dialyysipotilaiden hoitovälineet – ja tarvikkeet Sääri- ja makuuhaavapotilaat Muut pitkäaikaissairaudet Kuntoutuksen apuvälineet 16 17 17 18 19 19 20 21 21 21 22 22 23 23 23 23 1 Hoitajien tarvitsemat suojavälineet Inkontinenssipotilaat 9 LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN TOIMINTAPERIAATTEET 9.1 Lääkinnällistä kuntoutusta ohjaavat lait ja säädökset / järjestämisperiaatteet Terveydenhuollon ja Kelan työnjako lääkinnällisessä kuntoutuksessa 9.2 Kunnan järjestämän lääkinnällisen kuntoutuksen sisältö Päätöksenteko Asiakasmaksut 9.3 Hyvä kuntoutuskäytäntö Kuntoutussuunnitelma Näyttöön perustuva kuntoutus 9.4 Terapiamuodot Fysioterapia Lymfaterapia Toimintaterapia Puheterapia Musiikkiterapia Jalkaterapia Laitoskuntoutus 9.5 Apuvälinepalvelut 23 24 24 25 25 25 26 26 26 26 27 27 27 28 28 28 29 29 29 29 2 1 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON HOITOPALKKIO, KULU- JA KÄYNNISTÄMIS KORVAUS Lastensuojelulain perhehoidon hoitopalkkio, kulu- ja käynnistämiskorvauskorvaus määritellään perhehoitolaissa. Hoitopalkkion tarkistus on sidottu Työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ään ja kustannusten korvauksen ja käynnistämiskorvauksen tarkistukset elinkustannusindeksiin. Sosiaali-ja terveysministeriö ilmoittaa vuosittain indeksikorotuksen suuruuden. Alla olevia palkkioita ja korvauksia korotetaan 1.1.2014 alkaen ministeriön ilmoittaman indeksikorotuksen verran. Hoitopalkkion vähimmäismäärä on 668,13 €/kk. Hoitopalkkio voidaan maksaa myös vähimmäismäärää suurempana. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Jos hoitopalkkio on sovittu toimeksiantosopimuksessa vähimmäismäärää suuremmaksi tai pienemmäksi, korotetaan hoitopalkkiota indeksikorotuksen verran Kulukorvausten vähimmäismäärä on 401,87 €/kk Muita kulukorvausmääriä korotetaan indeksikorotuksen verran. Perhehoidon käynnistyessä maksetaan tarvittaessa käynnistämiskorvausta, jonka enimmäismäärä perhehoitajalain perusteella on 2 854,02 € hoidettavaa kohti. Käynnistämiskorvaus maksetaan tarpeellisen suuruisena tosiasiallisten kulujen perusteella, kuitenkin enintään 2 854,02,96 € / sijoitettu lapsi. Täysi käynnistämiskorvaus maksetaan, jos tehdään vaativa remontti, esim. rakennetaan huonetilaa lapselle. Muussa tilanteessa käynnistämiskorvaus maksetaan työntekijän toteaman tarpeen mukaisena. Saarikan maksama hoitopalkkio (1.1.2014 alkaen) Suoritetaan perhehoidossa olevasta lapsesta 668,13 €/kk tai 334,06 €/kk (osa-aikainen) veronalaista hoitopalkkiota. Lapsen erityishoitoisuuden vuoksi perushoitopalkkiota korotetaan Kelan maksaman sairaan lapsen hoitotuen perusteella. Hoitopalkkion korotus Alin hoitotuki Korotettu hoitotuki Erityistuki 50 % 100 % 30 % 1002,20 € 1336,26 € 868,58 € Kelan hoitotuki maksetaan sijaisperheelle. 3 Myös muut lausunnot ja/tai lastensuojelutiimin yhteinen näkemys lapsen erityishoitoisuudesta voivat olla pohjana hoitopalkkion korotukselle. 0-12 kk ikäisen vauvan hoitopalkkiota korotetaan 50 % peruspalkkiosta. Jos jompikumpi sijaisvanhemmista jää sijoituksen alkaessa sosiaalityöntekijän suosituksesta kotiin hoitamaan alle kouluikäistä sijaislasta, maksetaan sijaisperheelle 50 % korotus peruspalkkioon enintään yhden vuoden ajalta. Sijaisvanhempien jäädessä kotiin hoitamaan sijaislasta muussa tilanteessa hoitopalkkiota korotetaan vain erityisin perustein lastensuojelutiimin yhteisellä päätöksellä. Korotuksen tulee perustua sosiaalityöntekijän näkemykseen lapsen erityisten tarpeiden perusteella tapahtuvasta sijaisvanhemman kotona olosta. Mikäli hoitopalkkion korotusperusteita on useita, perheelle maksetaan hoitopalkkion korotus vain yhden, perheelle korkeimman korotusprosentin tuovan perusteen mukaisesti. 18 v. täyttäneiden, muualla opiskelevien tai yli 2 kk sairaalahoidossa olevien tai armeijaa käyvien sijoitettujen lasten ja nuorten osalta maksetaan osa-aikapalkkiota, joka on puolet ko. lapsesta maksettavasta kokopäiväpalkkiosta. Saarikan maksama kulukorvaus (1.1.2014 alkaen) Kulukorvausta suoritetaan alla esitetyllä tavalla lapsen iän mukaan porrastettuna: ikä 0 - 6 v. 7 - 11 v. 12 -16 v. 17 - €/kk 410,89 445,66 476,24 544,67 Kulukorvaukseen katsotaan pääsääntöisesti kuuluvan: ravinto asunnon käytöstä aiheutuvat menot henkilökohtainen puhtaus ja siisteys vaatetuksen hankinnasta ja huollosta aiheutuvat kulut normaalista päivittäisestä liikkumisesta aiheutuvat kulut virkistys- ja harrastustoiminnasta aiheutuvat kulut tavanomaiset terveydenhoidosta aiheutuneet kulut lapsen/nuoren käyttövara Sijaisperhe Sijaisperheelle maksetaan kulukorvauksen ja hoitopalkkion lisäksi lapselle tuleva lapsilisä ja mahdollinen Kelan hoitotuki. Opintoraha maksetaan lapselle. Opintorahalla katetaan opiskelusta aiheutuvat kustannukset. Opinnoista aiheutuvista poikkeuksellisen suurista kustannuksista voidaan sosiaalityöntekijän harkinnalla päättää erikseen. Sijaisperheelle korvataan sijaislapsen lomakustannuksia hakemuksen mukaan kuittia tai laskua vastaan enintään 200 € / vuosi / lapsi sekä tarvittaessa lapsen passi. 4 Lapsen biologiselle perheelle voidaan korvata lapsen kanssa tehtävän lomamatkan kustannuksia lapsen osalta todellisia kustannuksia vastaava summa sosiaalityöntekijän harkinnan mukaan. Korvauksen tulee perustua sosiaalityöntekijän näkemykseen lomamatkan merkityksestä lapsen edun näkökulmasta. Sijaisperheelle voidaan korvata lapsen harrastuskustannuksista yhden harrastuksen kustannukset / sijaislapsi / vuosi, kun harrastus on lapsen asiakassuunnitelmassa todettu kyseessä olevan lapsen kasvua ja kehitystä tukevaksi. Sijaisperheelle/tukiperheelle voidaan korvata erikseen sovitusti lapsen erityistilanteesta johtuvia ylimääräisiä kuljetuskustannuksia 0,20 €/km (esim. asiakassuunnitelmassa sovitut lapsen ja vanhempien tapaamiset, terapiakäynnit). Jos sijaisvanhemmat saavat matkakorvauksen Kelalta, matkoja ei korvata lastensuojelusta. Lisäksi perhehoitajalle voidaan korvata äkillisistä erikoisjärjestelyistä aiheutuneita kustannuksia tapauskohtaisesti harkiten. Kulukorvaus maksetaan 49 %:lla vähennettynä (aterioiden osuus) siltä ajalta kun lapsi on tilapäisesti poissa perhehoidosta vähintään 30 päivää (lomalla, sairaalassa, hoitajan sairasloman vuoksi) tai viikot esim. opiskelupaikkakunnalla tai armeijassa. Kulukorvaus maksetaan vähennettynä, vaikka perhehoitaja tapaisi lasta tai nuorta yli 30 päivää kestävän poissaolon aikana muutamia kertoja. Mikäli perhehoito keskeytyy muista perhehoitajasta johtuvista syistä, maksut keskeytyvät samanaikaisesti. Ammatillinen sijaisperhe Ammatilliseen sijaisperheeseen sijoitetaan enintään 2 lasta/kotona lasta hoitava vanhempi. Sijoitettavien lasten määrässä huomioidaan myös hoidon tarve. Ammatilliselle sijaisperheelle maksetaan veronalaista hoitopalkkiota 1800 €/kk/lapsi (60 €/vrk). Kulukorvaus määräytyy samoin perustein kuin muille sijaisperheille. Perhehoitajan vapaa Perhehoitajalle järjestetään vapaana 12 arkipäivää / vuosi/ toimeksiantosopimus tai korvataan vuoden vapaapäivät vapaan korvauksena, joka on 1 kk:n hoitopalkkion suuruinen (668,13 €) / toimeksiantosopimus. Perhehoitajalle tarjotaan mahdollisuus päästä yhteen maksulliseen koulutukseen vuodessa. Tukiperhe Tukiperheelle voidaan korvata erikseen sovitusti matkakustannuksia 0,20 €/km, jos tukiperhe kuljettaa lapsia tukiperheeseen ja takaisin. Korvaus voidaan maksaa myös lapsen vanhemmille, mikäli he kuljettavat lasta ja he tarvitsevat taloudellisen tilanteensa vuoksi siihen tukea. Tukiperheelle ja ns. kriisiperheelle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus lapsen perheessä läsnäolopäivien mukaisesti. Kuukausikorvaus jaetaan 30:llä ja kerrotaan läsnäolopäivillä. 5 Tukiperheelle ei korvata erikseen kustannuksia, jotka aiheutuvat lapselle tukiperheessä olon aikana järjestettävistä harrastuksista, retkistä tai matkoista. Itsenäistymisvarat Sijaishuollosta itsenäistyvälle nuorelle maksetaan hänelle kertyneet itsenäistymisvarat pääsääntöisesti itsenäistymistä tukeviin hankintoihin. Jos nuorelle ei ole kertynyt itsenäistymisvaroja, tuetaan hänen itsenäistymistään enintään käynnistämiskorvauksen suuruisella summalla. Itsenäistyvän nuoren perhehoitajalle kuuluvista palkkioista ja etuisuuksista sekä velvollisuuksista sovitaan kirjallisesti toimeksiantosopimuksessa. 2 TUKIHENKILÖPALKKIOT Maksetaan tukihenkilönä toimivalle henkilölle palkkiota 30 €/kk (1-4 tapaamista/kk) tai 60 €/kk (yli 4 tapaamiskertaa/kk tai tukeminen on sosiaalityöntekijän näkemyksen mukaan vaativaa). Kulukorvausta maksetaan 30€ /kk (1-4 tapaamista/kk) ja 60 €/kk (yli 4 tapaamiskertaa/kk tai tukeminen on sosiaalityöntekijän näkemyksen mukaan vaativaa). 3 SAARIKKA-LISÄ Saarikka-lisää maksetaan työllistettäville henkilöille, jotka ovat saaneet 500 päivää ansiosidonnaista päivärahaa + 500 päivää työmarkkinatukea tai 500 päivää kelan peruspäivärahaa + 500 päivää työmarkkinatukea tai 500 päivää työmarkkinatukea. Saarikka –lisä maksetaan työllistettävän työntekijän työnantajalle, joka maksaa sen palkanosana työntekijälle. Tavoitteena on mahdollistaa työllistettävän paluu palkkatyöhön tai päivärahaoikeuden piiriin. Saarikka –lisää maksetaan sen aikaa, että työllistettävän työssäoloehto täyttyy, max 16 kk. Saarikka –lisää voidaan maksaa takautuvasti enintään 3 kk. Saarikka –lisän suuruus on 8,37 €/työpäivä/työntekijä ensimmäisen työssä olovuoden aikana sekä seuraavien kahden kuukauden aikana 35,50 €/työpäivä siten, että asiakkaalle täyttyy työssäoloehto. 3.1 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN Saarikka –lisää saaville työllistettäville henkilöille maksetaan työmatkatukea erillistä matkalaskua vastaan 0,20€ / km, jos työmatka on yhteen suuntaan vähintään 5 kilometriä. Yhdelle henkilölle matkatukea maksetaan korkeintaan puoli vuotta. Matkatuki maksetaan toteutuneiden työpäivien mukaan. Matkatuki on sama riippumatta kulkuvälineestä. Kustannukset katetaan täydentävänä toimeentulotukena. 4 TOIMEENTULOTUTUEN SOVELTAMISOHJEET Perustuslain 19 §:n 1 momentin mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmis-arvoisen elämän turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. 6 Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan toimeentulotukilakia (1412/97), asetusta (66/98) sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukioppaan (2013:4) ohjeita ja niihin myöhemmin mahdollisesti tehtyjä muutoksia. Omat soveltamisohjeet on tarkoitettu täydentämään ja tarkentamaan toimeentulotukilain ja asetuksen säädöksiä ja toimeentulotukioppaan ohjeita sekä takaamaan Saarikan alueen asukkaille yhtenäisen käytännön toimeentulotukilakia sovellettaessa. Ohjeita ei kuitenkaan voi käyttää yksinomaisina päätöksen perusteluina, vaan päätökset tulee aina harkita asiakaskohtaisesti ja perustella toimeentulotukilain ja asetuksen asianmukaisilla kohdilla. 4.1 TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto ja kaikki muut mahdollisuudet saada välttämätön toimeentulo ovat ensisijaisia. Toimeentulotukilaissa on lueteltu ne tulot, joita ei oteta huomioon toimeentulotukea määrättäessä: Toimeentulotukilaissa on lueteltu myös ne varat, joita ei oteta huomioon toimeentulotukea laskettaessa. Edellä olevan lisäksi päätetään ,että vähäisiksi katsottavat satunnaiset avustukset, pelivoitot ja ansiotulot huomioidaan 100 € ylittävältä osalta kuukaudessa kohtaan ”muut tulot”, kuten myös tilillä oleva 100 € ylittävä säästö. . Pikavippejä ei huomioida tuloina, eikä vastaavasti niiden takaisinmaksuja menoina. Toistuvat muut 100 € ylittävät tilillepanot huomioidaan tuloina, kuten myös ansiotyöstä saadut päivärahat. Kulukorvausta ei huomioida tulona. Työttömyysturvan korotusosaa ei huomioida tulona. Pitkäaikaisessa sairaalahoidossa olevan henkilön perusosasta vähennetään ruuan osuus 49 %, mikäli sairaalahoito kestää yhtäjaksoisesti yli 7 päivää. Alle 18-vuotiaan säännöllisiä tuloja huomioidaan vain hänen perusosansa ja asumismenojensa verran. Hoitotukea tai vammaistukea ei huomioida tuloksi eikä vastaavasti hoitotuen kattavia menoja (esim. lääkemenot) muutoin, kuin hoitotuen ylittävältä osalta. Etuuden, johon asiakkaalla olisi oikeus, mutta hän ei ole hoitanut sen hakemista, voi huomioida tuloksi 3 kk:n järjestelyajan jälkeen. Asiakasta velvoitetaan hakemaan etuutta välittömästi. Asiasta on mainittava päätöksessä. Tarvittaessa asiakasta on autettava etuuden hakemisessa. 7 Ennakkoverojen palautukset huomioidaan tuloina toimeentulotukea määrättäessä maksukuukautena 100 € ylittävältä osalta. Mikäli ennakkoveron palautukset ulosmitataan, niitä ei huomioida. Tällöin asiakkaan on esitettävä selvitys ulosmittauksesta. Palautuksia ei oteta tulona huomioon, mikäli puolisolla on maksettavana jälkiveroa vähintään palautuksen verran. 4.2 OMAISUUDEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN Vaikeammin realisoitavissa olevan varallisuuden, kuten vapaa-ajan asunnon, maa- ja metsäomaisuuden, tavanomaista kalliimman auton ja veneen yms. osalta toimenpiteisiin ryhtymiseen (omaisuuden realisointi) annetaan aikaa korkeintaan kolme kuukautta, jona aikana toimeentulotukea voidaan myöntää. Asiakkaalle tiedotettaan määräajasta kirjallisesti päätöksenteon yhteydessä. Mikäli toimeentulotuen tarve muodostuu yli kolmen kuukauden mittaiseksi, tehdään varallisuudesta perintä. Omaisuuden myyntituloista huomioidaan vain velkojen tai muiden kulujen jälkeen jäävä tulo. Mikäli asiakas ei järjestelyajasta huolimatta suostu myymään omaisuuttaan, ei hänellä ole toimeentulotukioikeutta järjestelyajan jälkeen. 4.3 OPISKELIJAT Opiskelijoiden (myös lukiolaiset) pääasiallinen toimeentulo perustuu opintotukiin ja opintolainaan. Alle 18-vuotiailla ei kuitenkaan opintolainaa oteta tulona huomioon. Muiden osalta opintolaina otetaan tulona huomioon, vaikkei sitä olisi haettu. Kesäaikana voidaan maksaa kesäajaksi kotiin palaavalle tai kotona asuvalle opiskelijalle perusosa, mikäli hän ei saa kesätöitä. Perusosa maksetaan kuitenkin siitä päivästä alkaen, jolloin toimeentulotukea on haettu. Opiskelijan on heti kesäloman alussa ilmoittauduttava työ- ja elinkeinotoimistoon. 4.4 YRITTÄJIEN AVUSTAMINEN Aloittelevalle yrittäjälle huomioidaan tuloksi starttiraha. Mikäli yrittäjillä ei ole yritystoiminnasta lainkaan tuloa, voidaan häntä avustaa tilapäisesti korkeintaan 3kk ja ohjata lopettamaan yritys sekä ilmoittautumaan työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Mikäli kannattamatonta yritystoimintaa ei tämän jälkeen ole lopetettu tai keskeytetty, alennetaan perusosaa. Yrittäjän on tuotava kirjanpidosta selvitys puolen vuoden ajalta omaan talouteen käytetyistä varoista. Myös pakolliset yritystoiminnan menot tulee tarkistaa. 4.5 TULOJEN JAKSOTTAMINEN Mikäli asiakas on saanut jonkin suurehkon tai huomattavan kertaluonteisen korvauksen (palkan, yritystulon, veronpalautuksen, sosiaalietuuden, perinnön, myyntituloja yms.), arvioidaan rahojen riittävyys minimipalkan mukaisesti jaksottaen ja kohtuullisuusharkintaa käyttäen. 100 € ylittävä toimeentulotukilaskelman ylijäämä siirretään seuraavaan toimeentulotukilaskelmaan sosiaalityöntekijän tai etuuskäsittelijän harkinnan mukaan. 4.6 MENOJEN HUOMIOON OTTAMINEN 8 4.6.1 Kohtuulliset asumiskustannukset Vuokrat, asuntolainan korot ja nuoren asumismenot Mikäli asunto on kohtuuttoman suuri ja kallis, on asiakasta kehotettava hakemaan pienempää ja edullisempaa vuokra-asuntoa. Vuokrameno huomioidaan todellisena 3 kk, jos asiakas on todistettavasti hakenut pienempää ja edullisempaa asuntoa. Poikkeustapauksissa asumismenot huomioidaan täysimääräisenä jatkuvasti, mikäli edullisempaa asuntoa ei ole löytynyt. Jos asiakas toimeentulotukiasiakkuuden aikana on ilman perusteltua syytä muuttanut kohtuuhintaisesta asunnosta asumiskustannuksiltaan kalliimpaan asuntoon eikä muutolle ole esitetty erityistä perustetta (esimerkiksi häätö, terveydelliset syyt, lisätilan tarve), huomioidaan vuokramenot entisen halvemman asunnon mukaisesti. Omistusasunnon suhteen harkitaan, onko asunnon säilyttäminen asiakkaan tulotaso ja asuntolainan suuruus sekä muut asumismenot huomioiden realistista ja tarkoituksenmukaista, jos toimeentulotuen tarve muodostuu pitkäaikaiseksi. Omistusasunnon osalta otetaan todelliset asumiskustannukset huomioon yhden vuoden ajan. Asiakasta ohjataan tarpeen vaatiessa järjestelemään velkojaan oman maksukykynsä mukaisiksi vuoden sisällä. Vuoden jälkeen otetaan huomioon kohtuulliset asumiskustannukset. Vanhempiensa luona tai vanhempiensa omistamassa asunnossa asuville nuorille voidaan huomioida asumismenot silloin, kun Kela on myöntänyt nuorelle asumistuen. Pelkkä ”ruokarahan” maksaminen kotiin ei vielä edellytä asumiskulujen huomioimista. Mikäli asumiskulut huomioidaan, lasketaan nuorelle korkeintaan pääluvun mukainen osuus kustannuksista. Vankeusrangaistustaan kärsivien vankien vuokramenot voidaan huomioida korkeintaan kuuden kuukauden ajalta (jonka ajan Kela maksaa asumistukea). Tutkintavangeille ja vangeille huomioidaan perusosana 99 €/kk. Tuloksi lasketaan vangin mahdollisesti vankilan työstä saamat tulot. 4.6.2 Asumismenot Vuokra-asunto Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat; vuokra, erikseen maksettavat lämmityskustannukset, vesimaksut ja saunamaksu. Kohtuullisiksi katsottavat asumismenot lämmityskustannuksineen ja vesi- ja saunamaksuineen 1 henkilö enintä 460 € 2 henkilöä enintään 530 € 3 henkilöä enintään 600 € 4 henkilöä enintään 670 € 5 henkilöä enintään 740 € 6 henkilöä enintään 50 € lisää edelliseen jne. Vesimaksut enintään 18 €/kk/henkilö. Vesimaksu huomioidaan laskelmassa kokonaan, jos taloyhtiössä kiinteä vesimaksu ja lasku sisältyy asumismenoihin. 9 Taloussähkö Todellisen sähkölaskun mukaan, kuitenkin enintään 1 henkilö 36 € 2 henkilöä 52 € 3 henkilöä 58 € 4 henkilöä 5 € lisää edelliseen jne. Sähkölämmitysasunnoissa sähkölaskusta taloussähkön osuus kuten edellä per/henkilö/kk. Kohtuullisten asumismenojen soveltamisohjeet on tarkoitettu ohjeellisiksi toimeentulotukea myöntäville viranhaltijoille. Ohjeet eivät rajoita yksilökohtaista harkintaa erityistapauksissa, joihin ei voida antaa yksityiskohtaisia ohjeita pyrittäessä luomaan yksilöille ja perheille edellytykset selviytymiseen taloudellisesti ja toimintakykyä edistävästi (esim. sähkölämmitteisen asunnon talvikuukausien menot). Omistusasunto Omistusasunnoissa tarkoitettuja menoja ovat; Normaali hoitovastike (ei rahoitusvastike tai muu vastike) Erikseen maksettavat lämmityskustannukset (sähkölaskusta vähennetään taloussähkön osuus) Vesimaksut (vesimaksut huom. omistusasunnossa todellisen maksun mukaan, kuitenkin enintään 18 €/henkilö/kk) Asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla verotuksen ennakkopidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon ja että perhe asuu asunnossa Kiinteistön hoitomenot, joita ovat mm.; taloussähkö, koti- ja palovakuutus, tontin vuokra, kiinteistövero, nuohous, jätehuolto Huomioidaan aina 1 kk:n osuutta vastaava summa normilaskelmaan tai pitkäaikaisasiakkailla koko lasku laskun erääntymiskuukautena. Asumismenoja tarkastellaan kokonaisuudessaan ottaen huomioon kohtuulliseksi katsottavat asumismenot. Puulämmityksen osalta kohtuullisena kustannuksena huomioidaan 1 motti/kk todellisen kustannuksen mukaisena kuitenkin enintään 40-45 €/motti 4.6.3 Terveydenhuoltomenot Ilman lääkärin määräystä syntyneet terveydenhoidon kustannukset, kuten lääkemenot ja hoitotarvikkeet, sisältyvät perusosaan. Niitä ei huomioida toimeentulotukilaskelmassa erikseen. Toimeentulotuen hakijan edellytetään käyttävän julkisia terveydenhuollon palveluja. Yksityisistä terveydenhuollon palveluista aiheutuneet kustannukset voidaan ottaa huomioon silloin, kun erikoishoidon tarpeellisuus, hoidon kiireellisyys tai jatkuva hoitosuhde sitä perustellusti edellyttävät. 10 Terveydenhoitomenoina laskelmassa huomioidaan: Lääkärin määräämät lääkkeet (kuitit ja reseptit tai potilasohje esitettävä yhdessä) Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto paitsi, jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Jos asiakas haluaa kuitenkin ottaa kalliimman lääkkeen, hän maksaa erotuksen itse. Vitamiinit, voiteet yms. huomioidaan vain pitkäaikaissairauteen liittyen Nikotiini-, potenssi- ja hormonilääkitykset huomioidaan vain lääkärin selvityksen perusteella. Ehkäisyvalmisteet huomioidaan pääsääntöisesti siten, että ehkäisypillerit 3 kk kerrallaan ja hormonikierukka pitkäaikaiselle toimeentulotukiasiakkaalle. Harkinnan mukaan tuloylijäämätilanteissa, joissa asiakkailla ei kuitenkaan todellisuudessa ole rahaa käytettävissä, voidaan myöntää maksusitoumus lääkkeisiin perustoimeentulotuesta. Apteekin perimät lääkkeiden jakelupalkkiot ja laskutuslisät Poliklinikka – ja vuodeosastomaksut tms. Alle 7 vrk laitoshoito ei vaikuta perusosaan Yli 7 vrk kestävässä laitoshoidossa perusosan ruuan osuutta (49 %) ei oteta laskelmaan hoitojakson ajalta (perusosaa pienennetään 49%) Yli kolme kuukautta kestäneen sairaalassaolon jälkeen huomioidaan perusosan sijasta käyttövara 99 €/kk sekä muut toimeentulo-tukeen kuuluvat menot Kotihoidon maksut; kotisairaanhoito Peruuttamatta jääneiden käyntien maksuja ei huomioida Matkojen omavastuut huomioidaan laskelmassa 14,25 €/ suunta (asiakkaan aina haettava Kelalta korvaus maksukaton kerryttämiseksi) Sairaalalaskut huomioidaan laskelmaan eräpäivän mukaan Yksityislääkärin laskut huomioidaan, mikäli hakemuksessa on mukana selvitys yksityislääkärikäynnin välttämättömyydestä Kosmeettisista syistä tapahtuvan hoidon kustannuksia ei hyväksytä pääsääntöisesti Hammashoito Akuutti hammashoito huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa (asiakkaan toimitettava laskut käyntien mukaan kuukausittain) Laajemmasta hammashoidosta on toimitettava kustannusarvio, maksusitoumuksen myöntäminen käsitellään tiimissä. Peruuttamatta jääneiden käyntien maksuja ei huomioida Hammasproteesien, hampaiden oikomishoidon sekä nukutuksessa tehtävän hammashoidon kustannukset käsitellään tiimissä. Leikkaussalin vuokraamista ei huomioida. Yksityisen hammashoidon kustannukset voidaan huomioida, mikäli terveyskeskukseen ei pääse kohtuullisessa ajassa. Laskut tulee toimittaa kuukausittain. Terveysasema / sosiaalityöntekijä arvioi hoidon kiireellisyyden ja yksityisen hoidon tarpeellisuuden. Silmälasit ja silmälääkärin kustannukset Silmälääkärin tai optikon kustannusten omavastuuosuus huomioidaan toimeentulotukeen oikeuttavina menoina kokonaisuudessaan 11 Asiakkaan täytyy toimittaa kustannusarvio silmälaseistaan toimeentulotukea hakiessaan (mahdollinen tuki myönnetään maksusitoumuksena) Silmälasien hankinnasta aiheutuvia kustannuksia huomioidaan korkeintaan: kehykset 80,00 € (edelliset kehykset yli 5 vuotta vanhat) kehykset rikkoontuneet = max 40 € lääkärin määräämät linssit kokonaan silmälasien hankintakustannukset käsitellään pääsääntöisesti tiimissä linssien hinnoista voidaan poiketa, mikäli asiakas tarvitsee erityisestä syystä lääkärin määräyksellä erikoislasit toimeentulotukea ei myönnetä linssien värjäykseen, tummennuksiin ym., ellei silmälääkäri ole niitä erikseen määrännyt, paitsi lasten osalta lasien karkaisu silmälasien hankinnan tulee olla välttämättömään tarpeeseen perustuva, esim. uusiminen on välttämätöntä muuttuneiden näköarvojen takia, entiset ovat rikkoutuneet tai hakija tarvitsee ensimmäiset silmälasit näkökyvyn heikkenemisen takia. piilolasit voidaan hyväksyä vaihtoehtoisina, jos siihen on olemassa erityiset perusteet, esimerkiksi lääkärinmääräys tai työolot Fysioterapia Ensisijaisesti käytetään perusterveydenhuollon palveluita ja toissijaisena yksityisiä palveluita Lääkärin lähete on oltava ja hoidon on perustuttava vamman tai sairauden hoitoon Jännitysniska-oireisiin annettavaan fysioterapiaan ei myönnetä tukea Fysioterapiakustannuksista on toimitettava kustannusarvio, mahdollinen tuki myönnetään tiimin käsittelyn perusteella maksusitoumuksena 4.6.4 Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat menot Laskelmassa huomioitavat asiakkaan erityisistä olosuhteista ja kokonaistilanteesta johtuvat menot ovat tarpeen mukaan harkittavia. Harkinta tapahtuu tiimissä. Tällaisia harkittavia menoja ovat : Erityisravinnosta johtuvat menot (hoitotuen tai muun Kelan korvauksen ylittävä osa) Tiemaksut (myös auraus), palovaroittimet sekä vesiosuuskuntien liittymis- ja jäsenmaksut Pitkäaikaissairaan, vammaisen tai akuutissa kriisissä olevan henkilön normaalit puhelinmenot ylittävä osa voidaan ottaa huomioon Vahvistetun sopimuksen mukaan lapsen tapaamisoikeuden toteutumisesta ja lapsen luonapidosta aiheutuvat menot (sis. myös valvottujen tapaamisten järjestämispalkkiot): matkakulut 0,15 €/km sekä lapsen perusosa (viikonloppu 2 vrk). Esitettävä lapsen lähihuoltajan allekirjoittama todistus luonapitopäivistä. Päivähoitomenot (ensisijaisesti ohjattava maksujen alentamiseen) Elatusmaksut maksutositteen mukaan Kotihoitomaksut sekä ateriapalvelu huomioidaan menona perusosan ruokamenojen ylittävältä osalta. Ensisijaisesti ohjataan hakemaan maksualennusta. Kotihoito, kotona asuvat vanhukset. Kotona asumisen tukemiseen; siivous-, puunkanto-, lumenauraus-, lämmitys yms. kustannuksiin, josta esitettävä kotitalousyrittäjän lasku Ammattiliiton/työttömyyskassan jäsenmaksut 12 Opintolainan korot mikäli asiakas hakee toimeentulotukea opintolainan korkomenoihin, tulee häntä ohjata ensisijaisesti hakemaan korkoavustusta Kelalta ja esittämään korkoavustuksesta päätöksen. Mikäli asiakas ei voi saada Kelan korkoavustusta, huomioidaan opintolainan korot laskelmassa menona. Muuttokulut ja takuuvuokra käsitellään tiimissä kunnan sisällä tapahtuviin muuttoihin ei pääsääntöisesti myönnetä muuttoavustusta. Muihin kuntiin muuttaville myönnetään kohtuulliset muuttokustannukset, jossa bensakulut huomioidaan todellisen suuruisina henkilön tai perheen muuttaessa toiseen kuntaan, päättää avustamisesta muuttokustannusten ja mahdollisen takuuvuokran osalta lähtökunta. Mikäli takuuvuokra ja/tai muuttokustannukset erääntyvät maksettavaksi silloin, kun henkilö tai perhe jo oleskelee uudessa asuinkunnassaan, päättää avustamisesta uusi asuinkunta (ns. eräpäiväperiaate). takuuvuokrat huomioidaan tapauskohtaisesti. Myönteisissä päätöksissä myönnetään vain kirjallinen vuokravakuus. Päätökseen tulee kirjata maininta takaisinperinnästä. Lapsiperheiden erityiset kulut käsitellään tiimissä pesukoneeseen max 340 €, korkeintaan 10 vuoden välein, mikäli taloyhtiössä ei ole pesukonetta lastenvaunut max 170 € lasten sänky tms. lapselle välttämätön varuste otetaan huomioon harkinnalla Pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden perusteella tai lastensuojelullisista syistä voidaan perheelle myöntää toimeentulotukea lasten harrastusmenoihin. mahdollisuuksien mukaan käytetään Saarijärveläinen -lehden avustusrahaa järjestöjen lahjakortteja tms. Välttämättömät kodin irtaimiston hankkimisesta aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon erityisin perustein. välttämättömiin (ruokapöytä + tuolit, sänky + patja) kohtuuhintaisiin huonekaluihin enintään puolet. Esitettävä kustannusarvio ja ensisijaisesti etsittävä käytettyjä. pyykinpesukoneen hankinnasta aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon, mikäli taloyhtiössä ei ole yhteiskäytössä olevaa konetta eikä asiakkaalla ole muuta asiallista mahdollisuutta pyykkinsä pesemiseen. Esitettävä kustannusarvio ja ensisijaisesti etsittävä käytetty kone. Vaatemenot vaatteiden hankinta ja huolto kuuluu perusosaan. romaninaisen hameeseen voidaan myöntää kahden vuoden välein 450 € ottamalla summa huomioon laskelmassa. Hakijan toimitettava ompelijalta tilausvahvistus, jonka perusteella kirjoitetaan mahdollinen maksusitoumus äitiysvaatteisiin huomioidaan kuluina laskelmaan enintään 50 €. Hautausmenot hautauskustannuksia huomioidaan (arkku, kuljetus, arkkuhautaus), enintään 1000 € . Alkuperäinen perukirja (ei kopio) tuotava nähtäväksi ennen avustuksen myöntämistä. Lähiomaisten (vanhemmat, sisarukset, puoliso, lapset tai isovanhemmat) hautajaisiin osallistumista varten voidaan myöntää toimeentulotukea kukkavihkon hankintaan korkeintaan 40 €/talous tai ruokakunta. Pitkään toimeentulotuen varassa eläneille henkilöille voidaan lisäksi myöntää avustus hautajaisvaatteisiin harkinnan mukaan Perhejuhlista aiheutuvat kulut 13 perhejuhlien (ristiäiset, rippijuhlat, lakkiaiset, häät, muistotilaisuus) järjestämiseen voidaan pitkään (vähintään vuoden) toimeentulotuen varassa eläneelle henkilölle tai perheelle myöntää 95 € Työmatkat työssäkäyville huomioidaan työmatkat todellisen suuruisina halvimman vaihtoehdon mukaan. Oman auton käyttökorvaus 0,15 €/km, kuitenkin alle 600 €/vuosi (verottajan omavastuu) Työmatkakulut vähennetään. suoraan palkkatulosta. kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville, mikäli matka on vähintään 5 km, maksetaan oman auton käytöstä matkakorvauksina 0,20 €/km, kimppakyydissä, mopolla tai polkupyörällä kulkevalle 0,15 €/km . Työkokeiluissa oleville maksetaan tietyin edellytyksin vastaavat kustannukset, jos matka on yli 5 km (esim. ensimmäisen työkokeilukuukauden ajan). keskiasteen opiskelijalle huomioidaan 54 €/omavastuuosuus matkoista Velkajärjestely velkajärjestely on itsessään toimeentulon turvaamisjärjestely mikäli velkajärjestelyssä oleva asiakas hakee toimeentulotukea, hänen on toimitettava velkajärjestelypäätös ja maksuvaralaskelma. ensisijaisesti asiakkaan on haettava lykkäystä maksuihin velkojalta, jos kyseessä on tilapäinen maksuvaikeus. Mikäli asiakas saa lykkäyksen, voidaan maksujen korot huomioida toimeentulotukeen kyseiseltä ajalta tositteiden mukaan. mikäli kyseessä on pidempiaikainen maksuvaikeus, asiakas on ohjattava pienentämään maksueriä ja hakemaan maksuohjelman muutosta käräjäoikeudelta (asiakkaan otettava yhteyttä talous- ja velkaneuvontaan) Muut lisäveroa ei huomioida menona. päihteettömien jaksojen pidentämiseksi ja päivä- tai työtoimintaan osallistumisen tukemiseksi maksetaan työ- tai päivätoimintaan osallistuville päihdeongelmaisille ruokailu työ- tai päivätoimintakeskuksessa (max 4 €/päivä). Kustannukset katetaan täydentävänä toimeentulotukena. Kiireellisissä tilanteissa harkinta tehdään esimiehen tai toisen sosiaalityöntekijän kanssa. 4.7 EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1. Henkilön ja perheen aktivointia tukeviin toimenpiteisiin syrjäytymisen ehkäisemiseksi erityisin perustein 2. Henkilön ja perheen asumisen turvaamiseksi erityisin perustein 3. Ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi 4. Muihin henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevä toimeentulotuki on aina luonteeltaan kertaluontoista. Sillä on tarkoitus auttaa henkilö ja perhe tilapäisen taloudellisen kriisin yli silloin kun perustoimeentulotuki tai täydentävä toimeentulotuki eivät tule kysymykseen. Tukea myönnettäessä täytyy olla oletus, että henkilö ja perhe pystyy kertaluontoisen avun jälkeen selviytymään omatoimisesti. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen vaatii samanlaisen selvitystyön kuin muunkin toimeentulotuen myöntäminen. Tuki kohdistuu aina tiettyyn menoerään ja tilanteeseen. 14 5 VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä (VpL 1 §). Vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet järjestetään siten, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan (VpA 1 §). Vammaispalvelulain tarkoittamana vammaisena henkilönä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista (VpL 2 §). Vammaispalvelulain 2 §:n tarkoittama vammaisuus määritellään yksilöllisesti lain asettamien määreiden ”pitkäaikaisuus”, henkilön ”erityiset suoriutumisvaikeudet”, ”tavanomaiset elämäntoiminnot” ja ”välttämätön tarve” kautta. Vammaispalvelulaki ei sisällä mitään vammaluetteloa (ei diagnoosiin perustuvaa päätöksentekoa), vaan ”vammaisuus” ja ”vaikeavammaisuus” on määriteltävä yksilöllisesti. Vammaispalvelulaissa ei aseteta ylä- eikä alaikärajoja palvelujen ja tukitoimien saamiselle, vaan ainoana perusteena on henkilön vammasta tai sairaudesta aiheutuva palvelujen ja tukitoimien tarve ja erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien palvelujen ja tukitoimien kohdalla erikseen määritelty vaikeavammaisuus. Sinänsä esimerkiksi ikääntymisestä aiheutuvat ”normaalit” sairaudet ja niiden aiheuttamat toimintarajoitteet, ”vanhuuden raihnaisuus”, ei vielä yksistään täytä vaikeavammaisuuden tai vammaisuuden edellytyksiä. Vammaispalvelulain mukaiset avustukset myönnetään lain vaatimassa laajuudessa. 5.1 PALVELUT, JOIHIN VAIKEAVAMMAISELLA ON SUBJEKTIIVINEN OIKEUS (kunnalla erityinen järjestämisvelvollisuus) 5.2 asuntojen välttämättömät ja kohtuulliset muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet tarpeen ja harkinnan mukaan kuljetuspalvelut 18 yhdensuuntaista matkaa /hlö /kk vähennettynä linja-autotaksan mukaisella omavastuuosuudella. Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen käyttöalue on asiakkaan asuinkunta ja asuinkunnan rajanaapurikunnat. Matkoja alueen ulkopuolelle myönnetään yksilöllisen harkinnan perusteella vain erittäin painavista syistä. Etäisyys voi olla korkeintaan 60 km. Odotusajasta korvataan korkeintaan 30 min. Ylimenevän ajan asiakas maksaa itse. Jos kuljetuspalvelun saajat käyttävät samaa taksia, peritään omavastuuosuutena puolet linja-autotaksan mukaisesta omavastuuosuudesta. henkilökohtainen apu avustus on 10,06 €/tunti sekä työnantajan lakisääteiset maksut erittäin vaativasta avustamisesta maksetaan 10 %:n korotus tuntipalkkaan henkilökohtaisia avustajia koskevaa valtakunnallista työehtosopimusta sovelletaan Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry:n (HETA) jäsenenä olevien vammaisten henkilöiden henkilökohtaisiin avustajiin ulkomaanmatkoihin henkilökohtaiseen avustamiseen voidaan myöntää lisätunteja harkinnan mukaan korkeintaan kerran vuodessa MÄÄRÄRAHASIDONNAISET PALVELUT JA TUKITOIMET 15 Määrärahasidonnaisia päätöksiä voidaan niiden voimassaoloaikana tarkistaa. Määrärahasidonnaisia palveluja kohdennetaan ensisijaisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville. 5.2.1 Väline- ja laiteavustukset Myönnetään harkinnan mukaan. Avustusta ei myönnetä ilman erityisen painavaa perustetta tavanomaisiin kodinkoneisiin (pyykinpesukone, astianpesukone, matkapuhelin, tietokone, mikroaaltouuni). 5.2.2 Sopeutumisvalmennus ja virkistys Sopeutumisvalmennusta myönnetään erityisen tarkan yksilöllisen harkinnan perusteella. 5.2.3 Vaate- ja erityisruokavalioavustukset Avustusta ylimääräisiin vaate- tai ravintokustannuksiin myönnetään vain, jos kustannukset ovat vamman tai sairauden vuoksi kohtuuttoman suuret. Kustannuksista on oltava selvitys ja sairaudesta asiantuntijan lausunto. Korvausta myönnetään kohtuulliset keskimääräiset vaatekustannuksiin 500 € vuodessa ylittävälle osalle ja ravintokustannuksiin 2.500 € vuodessa ylittävälle osalle. 6 TYÖOSUUSRAHAN MAKSAMINEN Asiakkaat käyvät päivä - ja työtoiminnassa toimintakeskuksissa. Työtoimintaa järjestetään joko kehitysvammaisten erityishuoltona tai sosiaalihuoltolain perusteella. Työtoimintana tehty työ ei ole työsuhteista vaan huoltosuhteista. Asiakkaat tulevat toimintakeskuksiin palveluohjaajien päätöksellä. Päivä - ja työtoiminnasta maksetaan työosuusrahaa. Työosuusraha ei ole veronalaista tuloa, mikäli sitä maksetaan enintään 12 €/pv. Asiakkaalle maksettavan työosuusrahan suuruudesta päättää toimintakeskuksen esimies kuultuaan henkilökuntaa. Saarikan päivä - ja työtoiminnassa oleville asiakkaille maksettavien työosuusrahojen rajat ovat 0,5 €- 6,50 €/päivä (v.2012 0,50 -6,00 €/päivä). Avotyötoiminnassa oleville maksetaan 0.75 €-1 €/tunti. Avotyöpaikalta laskutetaan maksettu työosuusraha. 7 VANHUSTEN, VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN PERHEHOIDON HOITOPALKKIOT JA KULUKORVAUKSET Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Lisäksi perhehoitajalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta. Nämä perustuvat perhehoitolakiin Hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrää tarkistetaan kalenterivuosittain Hoitopalkkio ja kulukorvaus tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain 96 §;ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. 16 Sosiaali-ja terveysministeriö ilmoittaa vuosittain indeksikorotuksen suuruuden. Alla olevia palkkioita ja kulukorvauksia korotetaan 1.1.2014 alkaen ministeriön ilmoittaman indeksikorotuksen verran. Hoitopalkkion suuruus määritellään hoitosopimusta solmittaessa ja sitä tarkistetaan tarvittaessa. Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalla on oikeus saada hoidosta palkkiota. Perhehoitajalain 312/1992) 2 §:n mukaan hoitopalkkiota maksetaan 1.1.2014 alkaen vähintään 668,13 € perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa. Hoidosta maksettava palkkio perustuu kunkin hoidossa olevan henkilön yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan sekä hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa. Hoitoisuus arvioidaan yksilöllisesti käyttäen apuna Kelan hoitotukia sekä muistitestiä ja tarvittaessa muita arviointivälineitä ja toimintakykymittareita (esim. RAVA) ja yksilöllistä harkintaa. 7.1 Hoitopalkkio Palkkioluokka 1: 847,21 €/kk (KELAn perushoitotuki / perusvammaistuki) Palkkioluokka 2: 953,14 €/kk (KELAn korotettu hoitotuki / korotettu vammaistuki Palkkioluokka 3: 1059,05 €/kk (KELAn erityishoitotuki / ylin vammaistuki) Viranhaltija voi erityisharkinnallaan korottaa hoidon vaativuudesta johtuen ( esimerkiksi hoidettavalla paljon fyysisen ja/tai psyykkisen toimintakyvyn rajoitteita ) yllä olevia palkkioluokkia enintään 10 %. Vammaisten perhehoidettavien osalta päivä- tai työtoimintaan osallistuminen vähentää perhehoidosta maksettavaa palkkiota seuraavasti: hoidettava 2pv/vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää 1,5 pv:n hoitopalkkion /kk hoidettava 3pv/vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää 2,5 pv:n hoitopalkkion /kk hoidettava 4pv/vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää 3,5 pv:n hoitopalkkion /kk hoidettava 5 pv/vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää 4 pv:n hoitopalkkion /kk Päiväkohtaista palkkiota määriteltäessä kuukausipalkkion jakajana käytetään lukua 30. Koululaisten osalta koulussa käynti ei vaikuta hoitopalkkion määrään. 7.1 HOITAJAKOHTAISET LISÄT 7.2.1 Koulutuslisä Koulutuslisä maksetaan perhehoitajalle, jolla on todistetusti vähintään kouluasteinen sosiaali- tai terveydenhuoltoalan koulutus. Koulutuslisä on 37,50 €/kk 7.2.2 Kokemuslisä Kokemuslisä maksetaan perhehoitajalle, joka on toiminut perhehoitajana vähintään 4 vuotta. Kokemuslisä on 37,50 €/kk 17 7.2.3 Hoitopalkkio lyhytaikaisessa perhehoidossa Lyhytaikaisesta perhehoidosta maksettava hoitopalkkio on 55 €/vrk (v. 2013 50 € / vrk). Hoidettavan erityisestä hoidon vaativuudesta viranhaltija voi harkinnallaan korottaa palkkiota enintään 10 %. 7.2.4 Hoitopalkkio osapäiväisessä perhehoidossa Osapäiväisestä perhehoidosta maksettava hoitopalkkio on 50 %:a lyhytaikaisesta perhehoidosta maksettavasta hoitopalkkiosta. 7.3 Kulukorvaus Perhehoidosta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta säädetään perhehoitajalain (312/1992) 3 §:ssä. Kulukorvauksen perusteena käytetään perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvia todellisia kustannuksia ja kunkin hoidossa olevan henkilön yksilöllisiä tarpeita. Lain (312/1992) mukaan kulukorvauksen määrä tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin (lokakuu 1951=100) edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Erityisestä syystä kulukorvaus voidaan kuitenkin maksaa säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. 7.3.1 Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden perhehoidosta maksettava kulukorvaus Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden perhehoidosta maksettava kulukorvaus on 513,15 €/kk Se kattaa perhehoidossa olevan ravinnon, asumisen ja muut kulut sisältäen mm. henkilökohtaisen hygienian (lukuun ottamatta vaippoja), vaatehuollon, siivous- ja puhdistuskulut, kohtuulliset virkistys, matka- ja puhelinkulut. Kulukorvaus maksetaan perhehoitajan loman ajalta aterioiden osuudella ( 8,40 € / pv ) vähennettynä. Tilapäiset äkilliset muutokset esim. ateriakorvauksissa otetaan huomioon vasta 5 päivää ylittävältä osalta. Koulujen ja työ- ja toimintakeskusten lomat otetaan huomioon koko ajalta. Vammaisten pitkäaikaisen perhehoidosta maksettavaa kulukorvausta vähennetään aterioiden osuudella seuraavasti: hoidettava 1 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa hoidettava 2 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa hoidettava 3 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa hoidettava 4 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa hoidettava 5 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää korvausta vähentää korvausta vähentää korvausta vähentää korvausta vähentää korvausta 12 € / kk 24 € / kk 36 € / kk 48 € / kk 60 € / kk 7.3.2Lyhytaikaisen perhehoidon kulukorvaus Lyhytaikaisen perhehoidon kulukorvaus on 21,25 €/päivä . 7.4 Käynnistämiskorvaus Lain mukaan uutta pitkäaikaista perhehoitosijoitusta käynnistettäessä hoitajalle maksetaan hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista käynnistämiskorvausta (enimmäismäärä 2 854,02 € perhehoidossa olevaa henkilöä kohti). Käynnistämiskorvaus kattaa muun muassa asuntoon kohdistuvat välttämättömät korjaus- ja muutostyöt, kalusteet ja vuodevaatteet. Käynnistämiskorvauksen käytöstä tehdään hankintasuunnitelma ja kustannusarvio, jonka ennen hankintaa hyväksyy Saarikassa perhehoidosta vastaava viranhaltija. 18 7.5 Sijaishoitajan/kiertävän perhehoitajan hoitopalkkiot Saarikka voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ( esim. sairausloma, täydennyskoulutus ) ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä perhehoitajalain 1 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan kotona. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan henkilön edun mukaiseksi. Perhehoitajan sijaishoitajalle, joka toimii vakituisen perhehoitajan sijaisena perhehoitokodissa, maksetaan hoitopalkkiona 1-2 asiakkaan yli 8 tuntia/vrk kestävästä hoidosta yhteensä 84,72 €/vrk . Jokaisesta seuraavasta yli 8 tuntia/vrk hoitoa saavasta asiakkaasta maksetaan hoitopalkkiona 42,36 €/vrk . Alle 8 tuntia/vrk kestävästä sijaishoidosta maksetaan hoitopalkkiosta 50 %: 1-2 asiakkaasta 42,36 €/kerta ja jokaisesta seuraavasta asiakkaasta 21,18 €/kerta . Erityistä hoitoa vaativien asiakkaiden kohdalla viranhaltija voi korottaa sijaishoitajan hoitopalkkiota 10 %. Kulukorvaus maksetaan vakituiselle perhehoitajalle. Kiertävälle perhehoitajalle, joka toimii hoidettavan kodissa, maksetaan hoitopalkkiona 1-2 asiakkaan yli 8 tuntia / vrk kestävästä hoidosta yhteensä 84,72 €/vrk. Erityistä hoitoa vaativien asiakkaiden kohdalla viranhaltija voi korottaa lyhytaikaisen hoidon hoitopalkkion kaksinkertaiseksi, jolloin 1-2 asiakkaan yli 8 tuntia / vrk kestävästä perhehoidosta maksetaan hoitopalkkiona 169,44 €/vrk. Alle 8 tuntia / vrk kestävästä perhehoidosta hoidettavan kotona maksetaan hoitopalkkiona 50 % koko vuorokauden hoitopalkkiosta eli 1-2 asiakkaasta 42,36 €/kerta ja 1-2 erityistä hoitoa vaativasta asiakkaasta 84,72 €/kerta. Kulukorvausta ei makseta. 7.6 Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta Mikäli Saarikka hankkii perhehoitajan kotiin sijaisen tämän loman ajaksi, kulukorvaus maksetaan normaalisti perhehoitajalle ja hoitopalkkio sijaishoitajalle. Mikäli perhehoito keskeytyy perhehoitajan sairausloman vuoksi, perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota sairastumispäivä ja yhdeksän (9) arkipäivää, mikä kattaa sairausvakuutuksen omavastuuajan. Tältä ajalta maksetaan lisäksi 1/3 kulukorvauksesta. Mikäli perhehoito keskeytyy muun kuin lomajärjestelyjen vuoksi perhehoitajasta riippuvasta syystä ja hoidettavat joudutaan sijoittamaan muualle, maksut keskeytyvät välittömästi. Hoidon ja kuntoutuksen tukemiseksi voi perhehoidossa oleva olla vuodessa 30 vuorokautta poissa perhehoidosta niin, että palkkion maksaminen jatkuu. Kulukorvauksista maksetaan tällöin 1/3. Mikäli perhehoito keskeytyy hoidettavasta johtuvasta muusta syystä ( esimerkiksi vierailu sukulaisten luona ), hoitopalkkio maksetaan normaalisti ja kulukorvaus vähennetään aterioiden osuudella 5 päivää ylittävän keskeytyksen osalta. 19 7.7 PERHEHOITAJAN ASEMA Perhehoitajalain mukaan, jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta. Saarikassa pitkäaikaista perhehoitoa tekevällä perhehoitajalla on oikeus 3,5 päivän vapaaseen kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta kuukaudessa. Vuodessa perhehoitajalle voi kertyä vapaata enintään 42 päivää. Yksityiskohtainen järjestämistapa sovitaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Vapaan ajalta maksetaan hoitopalkkio. Perhehoidon myöntänyt Saarikka järjestää perhehoitajan vapaan aikana perhehoidossa olevan henkilön hoidon. Vapaapäivien pitämisestä tulee ilmoittaa vähintään kuukautta aikaisemmin. Mikäli perhehoitokodissa on useampia kuin yksi hoidettava, tulee vapaa voida järjestää kaikkien asukkaiden osalta yhtä aikaa. Lisäksi tulee huomioida hoidettavien omat toiveet lyhytaikaisesta hoitopaikasta. Lyhytaikaishoidosta kertyy perhehoitajalle vapaata, jos ympärivuorokautinen hoito kestää vähintään 14 vuorokautta kuukaudessa. Vapaa korvataan rahana seuraavasti: yhden päivän hoitopalkkio, mikäli hoito on kestänyt 14 - 20 vuorokautta kuukaudessa ja kahden päivän hoitopalkkio, mikäli hoito on kestänyt 21 - 31 vuorokautta kuukaudessa. Yhden päivän keskimääräinen hoitopalkkio määräytyy seuraavasti: ympärivuorokautiset hoitopalkkiot/kk jaettuna kalenteripäivien lukumäärällä/kk, joina perhehoitaja on antanut perhehoitoa. 8 HOITOTARVIKKEIDEN- JA VÄLINIEDEN ILMAISJAKELUN SOVELTAMISOHJEET Suunnitelmallisesti toteutettu ja toimiva hoitovälinejakelu parantaa itsehoidon edellytyksiä ja tukee asiakkaan omatoimista selviytymistä kotihoidossa tai kodinomaisissa olosuhteissa mahdollisimman pitkään. Lisäksi omaseuranta edistää asiakkaan sitoutumista hoitoon. Tämän vuoksi terveyskeskuksesta luovutetaan pitkäaikaista sairautta sairastaville, avohoidossa oleville potilaille sairauden tai sen jälkitilan seurannan ja hoidon kannalta tarpeelliset hoitovälineet ja –tarvikkeet maksutta. Ulkopaikkakuntalaisille hoitotarvikkeet tulee hankkia ko. kunnan terveyskeskuksesta tai maksusitoumuksella. 8.1 HOITOTARVIKKEIDEN JA – VÄLINEIDEN JAKAMISEN PERIAATTEET Hoitotarvikkeiden ja –välineiden ilmaisjakelun aloittamisesta päättää terveyskeskuslääkäri. Ilmaisjakelun aloittamisesta tehdään merkintä myös potilaspapereihin. Ilmaisjakeluna luovutettavien hoitotarvikkeiden ja –välineiden määrä ja laatu määritellään potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti Ilmaisjakelu aloitetaan, jos hoidon tarpeen arvioidaan olevan pitkäaikainen eli yli kolme kuukautta. Lyhytkestoisemmissa hoidoissa potilaat hankkivat hoitotarvikkeet itse ellei jostakin muusta syystä ole perusteltua luovuttaa hoitotarvikkeita, -välineitä tai lääkkeitä maksutta potilaalle (esim. apteekki kiinni) 20 8.2 Tarvikkeiden jakelua ja käyttöä seurataan yksilökohtaisesti. (Lomake: Ilmaisjakelutarvikkeiden käytön seuranta). Tarvikkeita luovutetaan enintään kolmen kuukauden tarve kerrallaan Tarvikkeita ja välineitä luovutettaessa arvioidaan aina myös niiden tarpeellisuutta ja käyttökelpoisuutta kyseiselle asiakkaalle. Jos on ilmeistä, että asiakas tarvitsee ohjausta tai opastusta välineiden ja tarvikkeiden käytöstä tai tarve on jostain syystä muuttunut aikaisemmasta, on huolehdittava siitä, että asiakas saa riittävästi asiaan liittyvää neuvontaa hoitohenkilökunnalta tai lääkäriltä Jakelun käytännön toteuttamisesta (luovutuspaikka, kuljetus) sovitaan asiakkaan ja hoitoon osallistuvien kanssa. Jos välineet ja tarvikkeet luovutetaan hoitotarvikevarastosta, potilaan hoidosta vastaavien on annettava varastonhoitajalle riittävän selkeät ohjeet ilmaisjakeluun kuuluvista tuotteista. On myös sovittava, miten hoidon toteutumista ja välineiden käyttöä arvioidaan ja miten muutoksista ilmoitetaan. Ilmaisjakelutuotteina myönnettävät vaipat toimitetaan aina kotiinkuljetuksen kautta Ilmaisjakeluun kuuluvat hoitotarvikkeet ja –välineet ovat asiakkaalle maksuttomia. Myöskään kuljetuksista ei voida periä maksuja KÄYTÄNNÖN OHJEITA HOITOTARVIKKEIDEN, -VÄLINEIDEN JA LÄÄKKEIDEN ILMAISJAKELUUN Lääkkeet ja happi Pääsääntöisesti kotona asuva asiakas maksaa lääkehoitonsa itse. Kotona toteutettavan terminaalihoidon onnistumiseksi tarpeelliset lääkkeet voidaan luovuttaa terveyskeskuksesta (esim. kipu- ja pahoinvointilääkkeet, happi, antibiootit) hoitavan lääkärin ohjeiden mukaisesti. Sen sijaan potilaan vakituisesti käyttämät lääkkeet (esim. sydänlääkkeet) kirjoitetaan reseptillä niin kuin aikaisemminkin. Valvotussa kotisairaanhoidossa olevien potilaiden erilaisissa hoitotoimenpiteissä tilapäisesti tarvittavat lääkkeet voidaan antaa terveyskeskuksesta (esim. säärihaavan hoidossa tarvittavat kalliit lääkkeet), mutta potilaan vakituisesti käyttämät lääkkeet (esim. sydän- ja diabeteslääkkeet) ja antibiootit ym. tilapäiset lääkitykset kirjoitetaan reseptillä. Samoin erilaiset perusvoiteet ja muut käytössä olevat salvat asiakas hankkii itse. Osastolta kotiutuville potilaille luovutetaan mukaan hoidon aloittamisessa tarvittavat lääkkeet. Lääkkeitä luovutetaan ainoastaan siihen saakka, kunnes potilas tai kotihoito pystyy hankkimaan lääkkeet apteekista. Osastolla aloitetusta antibioottihoidosta voidaan antaa mukaan kuurin lopettamiseen vaadittava lääkemäärä, jos kuuri on väliaikainen. Osastolta luovutetaan lääkkeet mukaan myös lyhyiden kotilomien ajaksi (enintään yksi viikko). Päivystyksestä luovutetaan potilaan mukaan hoidon aloittamisessa tarvittavat lääkkeet, jos paikkakunnalla ei ole mahdollisuutta käydä apteekissa saman päivän aikana. Pitkäaikaisessa happihoidossa olevalle potilaalle kirjoitetaan vuosittain uusittava resepti (hapen käyttö, hoidon kestoaika, virtausnopeus), jolloin potilas saa Kelalta korvauksen käyttämästään hapesta ja happipullojen vuokrasta. Happitilaus ja vuokrasopimus tehdään happea toimittavan yrityksen palvelupisteessä asiakkaan 21 nimellä ja asiakasnumerolla. Terveyskeskuksen ammattimiehet toimittavat hapen tarvittaessa potilaan kotiin, mutta happea toimittava yritys lähettää laskun suoraan potilaalle. Happihoidossa tarvittavat välineet (liittimet, letkut ym.) annetaan terveyskeskuksesta. Happihoitoa aloitettaessa on varmistettava, että asiakas saa riittävän opastuksen ja käyttökoulutuksen happihoidon toteuttamista varten. Fluoritabletit jaetaan hammashoitoloista tarveharkinnan perusteella. Rauta- ja vitamiinivalmisteet myös neuvola-asiakkaat hankkivat itse. Yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet annetaan potilaille maksutta ja muut tarvittavat rokotteet hankitaan reseptillä apteekista (esim. gammaglobuliini ja ei-riskiryhmiin kuuluvien influenssarokotteet). Ehkäisytabletteja annetaan asiakkaalle maksutta ehkäisyä aloitettaessa erillisen ohjeen mukaan 3 + 6 kk annos. Samoin ehkäisykierukoista ja ehkäisyyn käytettävistä hormonikapseleista ensimmäinen kierukka on asiakkaalle maksuton. Avannepotilaiden hoitovälineet – ja tarvikkeet Avannepussit ja –levyt (sairaalan ilmoittama koko ja merkki) sekä hoidossa tarvittavat muut välineet (myös pasta). Diabetespotilaiden hoitovälineet – ja tarvikkeet Hoidon ja omaseurannan edellyttämä välineistö (esim. verensokeriliuskat, virtsantutkimusliuskat, insuliiniruiskut ja –kynät, lansetit). Verensokeri- ja virtsantutkimusliuskoja käytetään harkitusti potilaan yksilöllisten tarpeiden ja hoitotasapainon mukaan. Ohessa on Suomen Diabetesliiton esittämiä laskennallisia määriä liuskojen keskimääräisestä kulutuksesta, mutta tilanteesta riippuen tarve voi vaihdella paljonkin. Diabetesvälineiden jakelussa korostuu suunnitelmallisen ja jatkuvan neuvonnan ja arvioinnin merkitys. Neulojen ja lansettien monikäyttöisyyttä kotioloissa korostetaan; ihonpuhdistuslaput eivät normaalisti kuulu ilmaisjakeluun, koska kotihoidossa niitä ei tarvita. Kiinteäneulaisia kertakäyttöruiskuja voi hyvissä olosuhteissa käyttää 2-6 pistokseen, jos pistospaikoissa ei ole ongelmia (ei lapsille). Verensokerimittarit kotimittausten toteuttamista varten. Mittarit tilataan hoitotarvikevarastolta Insuliinipumpun hankkii ja luovuttaa diabeetikkoa hoitava sairaanhoidon yksikkö. Insuliinipumpun käytössä tarvittavat välineet annetaan perusterveydenhuollon ilmaisvälinejakelusta. Tyypin 1 diabetes (nuoruustyypin diabetes) Viikossa Kuukaudessa Verensokeriliuskojen keskimääräinen tarve 25 100 Ketoaineiden seurantaan tarkoitettujen 8 veren ketoaineiden liuskaa/vuosi tai liuskojen keskimääräinen tarve 50 virtsan ketoaineiden liuskaa/vuosi Tarve vaihtelee erittäin paljon. Lisätarvetta saattaa olla esim. lapsidiabeetikoilla, nuorilla, epävakaan sokeritasapainon omaavilla, näkövammaisilla ja raskaana olevilla. 22 Tyypin 2 diabetes (aikuistyypin diabetes) Ruokavaliohoitoiset - sairauden alkuvaiheessa noin 6 kk - myöhemmin Tablettihoitoiset - lääkemuutoksen jälkeiset 3 kk - 3 kk jälkeen lääkemuutoksesta - 3 kk jälkeen lääkemuutoksesta Iltainsuliinihoitoiset - hoidon aloitusvaiheessa (6-12 kk) - myöhemmin Kokonaan insuliinihoitoiset Verensokeriliuskojen keskimääräinen tarve Viikossa Kuukaudessa 6 1 24 4 (50 liuskaa/vuosi 6 3 24 12 (144 liuskaa/vuosi) 10 5 40 20 Kuten tyypin 1 diabeteksessa Dialyysipotilaiden hoitovälineet – ja tarvikkeet Kotidialyysissa olevien potilaiden hoidossa tarvittavat välineet erikoissairaanhoidon ohjeiden mukaisesti (tilataan kutakin tapausta varten erikseen tarvittaessa). Sääri- ja makuuhaavapotilaat Haavan hoidossa tarvittavat side- ym. hoitotarvikkeet, lääkkeet ja liuokset hoitavan lääkärin harkinnan perusteella. Muut pitkäaikaissairaudet Eräiden muiden pitkäaikaissairauksien esim. keuhkojen toiminnan vajauksen ja trakeostomian yhteydessä tarvittavat hoitovälineet (happiletkut, -viikset, kanyylit, katetrit, filtterit ym.) Kuntoutuksen apuvälineet Erillisen ohjeen mukaan Hoitajien tarvitsemat suojavälineet Kotona asuville asiakkaille tai heitä hoitaville omaisille annetaan samat suojavälineet kuin mitä hoitaja olisi toimenpidettä tehdessään käyttänyt. Yksityisten palveluasuntojen henkilökunnalle ja Saarikan vanhustenhuollon yksiköille tai muille vastaaville yksiköille henkilökunnan tarvitsemat suojavarusteet ja – välineet kustantaa kukin yksikkö itse. Saarikan omat yksiköt tilaavat tuotteet hoitotarvikevaraston kautta. Yksityisille palveluntuottajille tuotteita ei voida toimittaa (Lakijulkisista hankinnoista 30.3.2007/348). Inkontinenssipotilaat Heikentyneen virtsan ja ulosteen pidätyskyvyn hoitotarvikkeet vaikeaan tai keskivaikeaan oireistoon aikuisille (esim. vaipat, pussit, virtsankerääjät, katetrit). Arvion hoidon tarpeesta tekee lääkäri; sopiva vaipan koko ja laatu sekä arvioitu käyttömäärä ilmoitetaan tarvittaessa hoitajan toimesta keskusvarastonhoitajalle. Lievästä 23 inkontinenssista kärsivät eivät saa ilmaisjakelutuotetta ja heidät ohjataan hankkimaan tuotteet itse TENA Kaupan kautta. Vaippojen sopivuutta ja käytön tarvetta arvioidaan hoitoa aloitettaessa ja hoidon aikana. Lapsipotilaille vaippoja annetaan vain erityisestä syystä sairauteen liittyen (esim. anomalia, fisteli tms.) hoitavan lääkärin päätöksellä, koska lapset voivat saada jo Kelan hoitotukea kastelun vuoksi. . Tilattavissa olevat tuotteet TENA Lady tuotteista on käytössä ainoastaan tuote super TENA Men miesten vastaava tippasuoja tuote level 3 Tilattavien vaippojen kokonaismäärä on vuorokaudessa 1- 4 kappaletta, jotka valitaan asiakkaalle yksilöllisesti omatoimisuutta tukien (huom. oltava kirjattu palvelu- ja hoitosuunnitelmaan) Vuodesuoja (kroonikkovaippa) / poikkilakana vuoteeseen hoidettaville maksimissa 3 kpl/viikko Pesukintaat vuodehoitoisille kotona asuville vaippatilauksen yhteydessä Seuraavat tuotteet eivät kuulu ilmaisjakelun piiriin: TENA Pants discreet TENA Pesuvoide Ruokalaput Kotiinkuljetus sopimusten mukaisesti neljä kuljetusta vuodessa. Kotiasiakkaiden vaippoja ei välivarastoida Saarikan varastolla tai kotihoidon toimitiloissa. Itse maksettavat tuotteet voidaan tilata TENA kaupasta vaippatilauksen yhteydessä, jolloin lasku tulee asiakkaalle. Laskun voi osoittaa myös omaiselle tai edunvalvojalle. Tilaukseen tarvitaan asiakkaan sosiaaliturvatunnus. 9 9.1 LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN TOIMINTAPERIAATTEET LÄÄKINNÄLLISTÄ KUNTOUTUSTA OHJAAVAT LAIT JA SÄÄDÖKSET / JÄRJESTÄMISPERIAATTEET Kunnan velvollisuudesta järjestää lääkinnällinen kuntoutus on säädetty 1.5.2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326) pykälissä 29 ja 30. Apuvälineiden luovutuksesta lääkinnällisenä kuntoutuksena on annettu 1.1.2011 voimaan tullut Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. Kansaneläkelaitoksen (Kela) järjestämästä kuntoutuksesta on säädetty laissa Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2004) sekä sairausvakuutuslaissa (1224/2004). Kuntoutuksesta on säädöksiä myös mm. työntekijäin eläkelaissa, liikennevakuutuslaissa, tapaturmavakuutuslaissa ja ammattitautilaissa. 24 Keski-Suomessa yleisesti sovitun periaatteen mukaisesti kuntoutus järjestetään pääsääntöisesti sen terveydenhuollon yksikön toimesta, jolla on hoitovastuu. Kuntoutusta toteuttavia tahoja ovat perusterveydenhuollon lisäksi erikoissairaanhoito ja yksityiset palveluntuottajat. Terveydenhuollon ja Kelan työnjako lääkinnällisessä kuntoutuksessa Terveydenhuollolla on päävastuu lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Tämä koskee ei-vaikeavammaisten 0-64-vuotiaiden sairaanhoitoon liittyvää kuntoutusta, kaikkien yli 65-vuotiaiden kuntoutusta, kuntoutussuunnitelman laadintavastuuta, terveydentilan ja toimintakyvyn seurantaa sekä päivittäisten toimintojen ja kommunikoinnin apuvälineitä. Kelalla on lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuus 0-64-vuotiaille henkilöille, joita pidetään vaikeavammaisena (Kelan kuntoutuslain 9§). Vaikeavammainen on henkilö, jolla on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuva yleinen lääketieteellinen ja toiminnallinen haitta, josta aiheutuu vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve; sekä haitta on niin suuri, että hänellä on sen vuoksi huomattavia vaikeuksia tai rasituksia selviytyä jokapäiväisistä toimistaan kotona, koulussa, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa. Lisäksi hänen tulee saada vähintään korotettua alle 16-vuotiaan vammaistukea, korotettua 16–64-vuotiaan vammaistukea tai eläkkeensaajan korotettua hoitotukea. Julkisessa terveydenhuollossa laadittu kuntoutussuunnitelma on edellytys Kelan järjestämälle kuntoutukselle. Muu kansaneläkelaitoksen järjestämä kuntoutus on harkinnanvaraista (Kelan kuntoutuslaki 12§). 9.2 KUNNAN JÄRJESTÄMÄN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN SISÄLTÖ Terveydenhuoltolain 29§ mukaan kunnan on järjestettävä potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu: kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus potilaan toiminta- ja työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet apuvälinepalvelut sopeutumisvalmennus edellisissä kohdissa tarkoitetuista tarpeellisista toimenpiteistä koostuva kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa Kunnan kustantaman lääkinnällisen kuntoutuksen kohderyhmänä ovat henkilöt, joiden vajaakuntoisuus on pitkäaikaista tai pysyvää. Kuntoutus ja apuvälinepalvelut kohdistuvat henkilöihin, joiden toimintakyky on heikentynyt vamman, sairauden tai kehitysviivästymän vuoksi sekä itsenäinen ja omatoiminen selviytyminen päivittäisissä toiminnoissa on heikentynyt. Palveluiden edellytyksenä on lääkärin toteama sairaus, vamma tai toiminnanvajavuus ja niistä johtuva toimintakyvyn heikkeneminen. Lääkinnälliseen kuntoutukseen ja apuvälinepalveluihin ei kuitenkaan ole subjektiivista oikeutta. Jos asiakas tarvitsee lyhytaikaisen sairauden takia kuntoutusta, hänet ohjataan hakemaan fysioterapiapalveluita yksityiseltä sektorilta (SV3F-lomake), tai hänet ohjataan kuntoneuvolaan. Hierontaa ei myönnetä lääkinnällisenä kuntoutuksena. Laitoshoidossa olevien henkilöiden kuntoutus ja apuvälineet on laitoksen järjestettävä. Poikkeuksen muodostavat henkilökohtaiset apuvälineet ( esimerkiksi proteesit), jotka kustannetaan lääkinnällisen kuntoutuksen määrärahoista. 25 Päätöksenteko Perusturvaliikelaitos Saarikassa kuntoutustyöryhmä (kuntoutuksesta vastaava lääkäri, fysioterapeutti/kuntohoitaja, puheterapeutti) kokoontuu kerran kuukaudessa Saarijärvellä ja Karstulassa päättämään lääkinnällisen kuntoutuksen asioista. Kuntoapu-ohjelmaan tehdään hakemus/aloite maksusitoumuksen saamiseksi. Päätöksen palvelun myöntämisestä tekee kuntoutuksesta vastaava lääkäri. Lääkinnällinen kuntoutus voidaan toteuttaa Saarikan omana toimintana tai ostopalveluna niiltä palveluntuottajilta, joiden kanssa on tehty sopimus. Lääkinnällisestä kuntoutuksesta annettu päätös rinnastetaan hoitopäätökseen, eikä siitä ole varsinaista valitusoikeutta. Tämä koskee niin omaa toimintaa kuin ostopalvelujakin. Ratkaisuun tyytymätön voi tehdä potilaslain perusteella muistutuksen toimintayksikön vastaavalle johtajalle. Toinen vaihtoehto on tehdä kantelu aluehallintovirastoon (entinen lääninhallitus). Asiakasmaksut Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa ja asetuksessa säädetään myös lääkinnällisen kuntoutuksen asiakasmaksuista. Asiakasmaksut ovat samat riippumatta siitä, tuotetaanko kuntoutus terveydenhuollon yksikön omana toimintana vai ostopalveluna. Asiakasmaksujen (terveydenhuollon avosairaanhoidon lääkäripalvelujen, sairaalan poliklinikan, päiväkirurgian, terveyden- ja sosiaalihuollon laitoksien lyhytaikaishoidon, yö- ja päivähoidon ja kuntoutushoidon maksut) maksukatoksi on vuonna 2012 säädetty 636 € kalenterivuodessa. Maksukatto ei koske kotikäynnein tapahtuvaa terapiaa. Asiakasmaksua peritään lääkinnällisen kuntoutuksen terapioista ja kuntoutushoidosta. Vuonna 2012 sarjahoitona annettavasta terapiasta peritään 7,50€ /käyntikerta, maksimissaan 45 käyntikerralta kalenterivuodessa. Maksua ei peritä alle 18-vuotiaalta. Osastokuntoutusjaksolta peritään 11,30€ /päivä. Lääkinnällisessä kuntoutuksessa ei ole varallisuusharkintaa. Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnetyissä apuvälineissä ei ole omavastuuta. Tästä poikkeuksena muutamille apuvälineille kuten peruukeille ja silmälasisangoille (myönnetään vai erikoissairaanhoidossa) on määritelty maksimihinta, minkä terveydenhuolto kustantaa. Pitkäaikaiseen käyttöön tulevan peruukin korvattava maksimihinta on vuonna 2012 500€. 9.3 HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ Kuntoutussuunnitelma Kuntoutussuunnitelma pohjautuu moniammatilliseen arviointiin ja yhteistyöhön. Kuntoutussuunnitelmalla tarkoitetaan potilaan yksilöllistä suunnitelmaa, jossa määritellään kuntoutuksen tarve, tavoite ja keinot, järjestämis- ja rahoitusvastuu sekä seuranta. Suunnitelmassa otetaan huomioon myös kuntoutettavan perhe ja muu sosiaalinen ja psyykkinen tilanne. Kuntoutussuunnitelma tehdään kuntoutujan kanssa yhdessä, jolloin se tukee kuntoutujan sitoutumista ja lisää luottamuksellisuutta ja tasavertaisuutta. Kuntoutussuunnitelmassa tulisi olla diagnoosin lisäksi kuvattuna kuntoutujan toiminnallinen haitta, vahvuudet ja voimavarat sekä niihin vaikuttavat yksilö ja ympäristötekijät, mukaan lukien kuntoutujan oma motivaatio, perustelut ja tavoitteet kuntoutukselle ja yhdyshenkilö. Suunnitelmaan kirjataan lisäksi voimassaoloaika, 26 terapiakertojen määrä/vuosi, aika/kerta, toteutuspaikka ja toteutuksen mahdollinen joustavuus. Kuntoutusprosessin eri vaiheissa toimintatapojen on oltava sujuvia ja resurssit mitoitettava siten, että kuntoutuja saa tarvitsemansa terapian oikea-aikaisesti. Oikea-aikaisuus koskee kuntoutussuunnitelmaa, -hakemusta ja -päätöstä sekä kuntoutuksen aloittamista. Näyttöön perustuva kuntoutus Kuntoutus tulee olla intensiteetiltään ja toteutustavaltaan näyttöön perustuvan tiedon ja suositusten mukaista. Palvelun tuottajan tulee toimittaa terapiapalaute toteutuneesta terapiasta yhdyshenkilölle kahden viikon kuluessa terapiajakson päättymisestä. Palautteeseen kirjataan arvio kuntoutuksen vaikuttavuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Terapian vaikuttavuutta arvioidaan luotettavin toimintakykytestein. 9.4 TERAPIAMUODOT Saarikassa toteutetaan terapiat joko yksilö tai ryhäterapiana resurssien ja erityisosaamisien mukaan Saarikan omana toimintana tai ostopalveluna. Fysioterapia Fysioterapiassa arvioidaan asiakkaan/potilaan terveyttä, liikkumista, toimintakykyä ja toimintarajoitteita hänen toimintaympäristössään. Fysioterapian menetelmiä ovat terveyttä ja toimintakykyä edistävä ohjaus ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen ja fysikaalinen terapia sekä apuvälinepalvelut. Tavoitteena on yhdessä asiakkaan/potilaan kanssa saavuttaa hänelle optimaalinen terveys sekä liikkumis- ja toimintakyky. Asiakasta/potilasta tuetaan harjoittelemaan itsenäisesti, ymmärtämään harjoittelun tarkoitus ja ottamaan omat voimavarat käyttöön yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Neurologiset sairaudet (esim. aivoverenkiertohäiriöt(AVH), lihastaudit, CP-vammat, MS-tauti, Parkinsonin tauti) AVH: Fysioterapialla voidaan sairauden eri vaiheissa parantaa tai ylläpitää toimintakykyä. Tärkein kuntoutuksen kohde on liikkumisen ja päivittäistä henkilökohtaisista toimista selviämisen parantaminen. Fysioterapia toteutetaan kuntoutujan tavoitteiden mukaisesti progressiivisesti erilaisissa toimintaympäristöissä harjoittelemalla sitä ominaisuutta tai taitoa, johon halutaan vaikuttaa. Samalla kannustetaan myös muuhun fyysiseen aktiivisuuteen. Fysioterapian intensiteetti määritellään yksilöllisesti. Kuitenkin suurin osa toimintakyvyn paranemisesta tapahtuu kahden ensimmäisen vuoden aikana sairastumisesta ja aktiivisin kuntoutus on toteutettava tänä aikana. Myöhemmin kyse on pääasiassa toimintakyvyn ylläpitämisestä ja kotona selviytymisen tukemista. Tällöin voidaan myöntää kuntoutussuunnitelman mukaan fysioterapiaa 10 - 20 x / vuosi intensiivisin jaksoin toteutettuna. Muissa neurologisissa sairauksissa fysioterapiaa myönnetään toimintakyvyn ylläpitämiseksi/parantamiseksi ja kotona selviytymisen tukemiseksi yksilöllisen tarpeen ja kuntoutussuunnitelman mukaan. 27 Ortopediset ja traumatologiset tilat (mm. amputaatio) Fysioterapiaa myönnetään toimintakyvyn ylläpitämiseksi/parantamiseksi ja kotona selviytymisen tukemiseksi yksilöllisen tarpeen ja kuntoutussuunnitelman mukaan. Muissa sairauksissa Muissa sairauksissa (esim. nivelreuma ja muut reumataudit) toimintakykyä ylläpitävää fysioterapiaa voidaan myöntää perustellun kuntoutussuunnitelman mukaan 10-15 x / vuosi itsenäisen harjoittelun tukemiseksi ja kotona selviytymisen turvaamiseksi Osa fysioterapiasta voidaan toteuttaa allasterapiana tai ratsastusterapiana (varsinkin eräät neurologiset sairaudet). Ratsastusterapeutilta edellytetään asianmukaista koulutusta. Lymfaterapia Lymfaterapia on fysioterapian erikoisala, jolla hoidetaan eri syistä syntyneitä turvotuksia ja niiden seurauksia sekä vaivoja tai sairauksia, joiden yhtenä oireena on turvotus. Sen syyt voivat olla primäärejä (imusuonistonsynnynnäinen kehityshäiriö) tai sekundaareja (imusolmukkeiden poisto ja sädetys, laajat imusuonistoa vahingoittaneet muut operaatiot, traumat tai toistuneet infektiot; useimmiten erysipelas l. ruusu). Terapian kesto ja terapiatiheys riippuvat sairaudesta/vammasta, työkuormituksesta, potilaan iästä, potilaan yleiskunnosta sekä hoitoalueen laajuudesta. Keskimääräinen hoitoaika on yksi tunti. Lymfaterapia on aina lääkärin määräämää / suosittelemaa. Tavallisin syy lymfaterapialle on rintasyövän hoidon jälkitila tai alaraajojen liikkumattomuudesta (esim. MS-tauti tai tetraplegia) johtuva turvotus. Sitä myönnetään yleensä 10-15x /vuosi. Toimintaterapia Toimintaterapiassa kehitetään niitä valmiuksia ja taitoja, joita ihminen tarvitsee arkielämässään. Toimintaterapian keinoja asiakkaan toimintamahdollisuuksien parantamiseksi voivat olla esimerkiksi asunnon muutostöiden suunnittelu, apuvälinetarpeen arviointi, psykososiaalisten taitojen harjoittelu tai arjen toimintojen harjoittelu. Yleisimmin toimintaterapiaa myönnetään AVH - asiakkaille, jolloin toimintaterapiaa voidaan suositella sairauden subakuutissa tai kroonisessa vaiheessa päivittäisten toimintojen onnistumiseksi arjen ympäristössä. Toimintaterapiaa myönnetään myös lapsiasiakkaille, joilla on laaja-alaisia toiminnallisia ongelmia. Ennen pitemmän toimintaterapiajakson aloittamista voidaan tarvittaessa myöntää 1-3 käyntikerran arvio terapian tarpeesta ja mahdollisuuksista. Muille potilasryhmille myönnetään toimintaterapiaa yksilöllisen tarpeen ja harkinnan mukaan (yleensä suositus erikoissairaanhoidosta). Terapiakertojen määrä ja intensiteetti määritellään yksilöllisesti. Puheterapia Puheterapian tavoitteena on parantaa asiakkaan toiminta- ja kommunikaatiokykyä jokapäiväisessä elämässä kotona, päivähoidossa, koulussa ja työelämässä. Terapiasuunnitelma perustuu aina puheterapeuttiseen tutkimukseen tai arvioon, jonka on tehnyt terveyskeskuksen tai erikoissairaanhoidon puheterapeutti. Poikkeustapauksissa terapiasuunnitelma voidaan hankkia ostopalveluna. 28 Monissa puhehäiriöissä terapia on pitkäaikaista. Varhain aloitettu, riittävän tiivis puheterapia antaa parhaan tuloksen. Puheterapeutin antaman terapian kohteena voivat olla äänen, kielen ja yleensä kommunikaatiotaitojen ongelmien lisäksi lukemiseen ja kirjoittamiseen, syömiseen ja nielemiseen sekä suun alueen motoriikkaan liittyvät häiriöt. Tyypillisimmät kohderyhmät ovat alle kouluikäiset lapset, joilla on puheongelmia, ja aikuisneurologiset potilaat. Musiikkiterapia (toiminnallinen musiikkiterapia) Musiikkiterapiaa voidaan myöntää täydentämään muita terapiamuotoja (esim. puhe- tai toimintaterapiaa). Myönnön edellytyksenä on erikoissairaanhoidossa laadittu kuntoutussuunnitelma ja/tai musiikkiterapeutin tekemä arvio terapiamuodon mahdollisuuksista. Jalkaterapia Jalkaterapiaa voidaan myöntää diabeetikoille, jotka kuuluvat riskiluokkaan 2-3 (haavariski yli viisin tai kymmenkertainen). Riskiluokan arvioi diabeteshoitaja yhdessä hoitavan lääkärin kanssa. Tämä arvio on edellytys jalkaterapian myöntämiselle. Diabeteshoitaja tekee esityksen Kuntoapu-ohjelmaan. Jalkaterapia voidaan myöntää myös potilaille, joilla on jaloissa jokin vika tai vamma (esimerkiksi reuman tai jonkin neurologisen sairauden seurauksena) ja, jotka eivät itse pysty huolehtimaan jalkojensa hoidosta ja heillä on terveydenhuollon henkilökunnan toteama tarve jalkojen hoitoon. Pääsääntöisesti jalkaterapiaa myönnetään 3- 4 x / vuosi. Yksilöllisen tarpeen mukaan määrä voi olla suurempi. Laitoskuntoutus Laitoskuntoutusjaksojen tavoitteena on turvata tai parantaa kuntoutujan toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä tehostetulla moniammatillisella kuntoutus- tai sopeutumisvalmennusjaksolla. Laitosjaksoilla voidaan täydentää avokuntoutusta. Laitoskuntoutusjaksoja myönnetään yksilöllisen tarpeen mukaan. Laitoskuntoutuksen kesto voi olla 2-4 viikkoa ja se voidaan tarvittaessa jakaa kahteen osaan. Laitoskuntoutuksen myöntäminen edellyttää hoitavan lääkärin yhdessä erityistyöntekijöiden kanssa tekemän kuntoutussuunnitelman, jossa on perustelut ja tavoitteet kuntoutusjaksolle. 9.5 APUVÄLINEPALVELUT Apuvälineitten myöntämisessä noudatetaan Keski-Suomen alueen apuvälineopasta (15.12.2010) ja Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden saatavuusperusteet opasta (15.12.2010). Tukipohjallisia myönnetään alle 16-vuotialle lievemmin kriteerein kuin em. saatavuusperusteissa on esitetty. Myönnön perusteena on kuitenkin aina fysioterapeutin tekemä tutkimus ja arvio pohjallisten tarpeellisuudesta. 29
© Copyright 2024