Kauppakamarilehti - Oulun Viestintätaito Oy
Oulun Kauppakamarilehti 4•2010 Pohjoisen investointibuumi kahmii koulutettua väkeä Tehoa Saksan kauppaan Kansallisesta lentokentästä kansainväliseksi kentäksi Vaalirahoitus entistä näkyvämmäksi 2 Oulun Kauppakamarilehti Kauppakamari Sitoutumaton elinkeinoelämän äänenkannattaja Pohjois-Suomessa 4/2010 JULKAISIJA Oulun Kauppakamari www.oulu.chamber.fi Kansikuva: Kati Leinonen PÄÄTOIMITTAJA Jaakko Okkonen VASTAAVA TOIMITTAJA Pääkirjoitus 5 Armi Lahdenkauppi Kansallisesta lentokentästä kansainväliseksi kentäksi 6-7 Kari Ahokas Marianne Hirn Harri Kynnös Armi Lahdenkauppi Timo Mehtälä Alpo Ohtamaa Sisko Sammallahti Satu Turunen Pohjoisen suurinvestoinnit vaativat koulutettua väkeä 8-10 Ernst & Young jatkaa vahvaa kasvua Oulussa 16-17 OSOITTEENMUUTOKSET Vercco-hankkeella Venäjän markkinoille 18-19 Oulun Kauppakamari/Anne Palosaari, [email protected], puh. 010 821 8802 Pohjois-Suomen Tilintarkastus pk-yrittäjien tukena 25 vuotta 20-21 Kari Rantsi sukeltaa sosiaalisen median pinnan alle 22-23 POHTO tarjoaa uusia eväitä johtamiseen 24-25 Maahanmuuttajista apu työvoimatarpeeseen 28-29 TOIMITUSNEUVOSTO Pk-yrityksille mahdollisuuksia Saksan markkinoilla 12-13 Vaalirahoitus entistä näkyvämmäksi 15 TOIMITUS, TAITTO JA ILMOITUKSET Oulun Viestintätaito Oy Ojakatu 2, 90100 Oulu GSM 0400 683 257 Fax (08) 3120 413 [email protected] PAINO Joutsen Median Painotalo Osinkoverotus kiristynee! Miten jakaa varoja osakeyhtiöstä jatkossa? 30 Veroasiantuntijat koordinoivat verotuksen oikeellisuutta 35 JAKELU Yrityksiin Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa ISSN 1458-6002 Oulun Kauppakamarilehti 3 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU – OSAAMISELLA HYVINVOINTIIN 4 Oulun Kauppakamarilehti Tehdään irtiotto Oulun kauppakamarialueen merkittävät elinkeinoalat ovat pitkään olleet metsä-, metalli- ja elektroniikkateollisuus sekä kauppa, matkailu ja muut palvelut. Ne ovat tuoneet seudulle hyvinvointia työpaikkojen ja verotulojen myötä. Ns. kriisivuoden 2009 aikana alueen elinkeinot tekivät noin 22 miljardin euron liikevaihdon, työllistivät noin 93 000 henkilöä, maksoivat näille noin 3,3 miljardia euroa palkkaa, josta pidättivät veroluonteisia maksuja 1,2 miljardia. Isoja lukuja, mutta näillä mahdollistetaan saman verran työpaikkoja julkisella sektorilla, sairaaloissa, kouluissa, virastoissa ja muissa yhteiskunnan palveluissa. Olemassa olevien elinkeinojen rinnalle on hyvää vauhtia nousemassa uusia tukijalkoja. Niitä ovat ainakin energia- sekä kaivos- ja kaivannaisteollisuudet. Seuraavien kymmenen vuoden aikana on mahdollisuus nähdä pitkästä aikaa investointiaalto, joka työllistää alueen kaikenlaisia yrityksiä ja tuo seudulle ennennäkemättömän kansainvälisen toiminnan. Nähtävissä on kansainvälisyyden uusi nousu, jopa sata vuotta sitten ollut taso voidaan saavuttaa. Onko se sitten oikea tavoite? Pitkään on pohdittu, mistä löytyy 90-luvun lopun kasvulle jatkoa. Sitä on haettu vanhoista muisteluista, tehty historioita menestyksen tekijöistä ja arveltu, että samalla mallilla taas loikataan uusille korkeuksille. Vähitellen on hyväksyttävä ajatus, että historian opit on vain sulateltava ja katsottava eteenpäin. Kauppakamarin tahtotilaa on syksyn aikana rakennettu sekä tulevia eduskuntavaaleja että pidempää tähtäintä silmällä pitäen. Elinkeinoelämä tekee strategian, jolla se itse sitoutuu tekemään 2020 mennessä 22 miljardista 30 miljardia, sen seurauksena 93 000 työpaikkaa muuttuu 130 000 työpaikaksi. Tämä tarkoittaa yrityksille kovia, muttei pääsemättömiä haasteita. Investoinnit uusille aloille mahdollistavat tämän; ydinvoima 4-6 Mrd €, lisäksi muut energiainvestoinnit, kaivosteollisuus satoja miljoonia, palvelualat miljardeja, samoin rakennusala. Jos vain tahtoa on, tavoite on saavutettavissa. Kansainvälisyyttä reippaasti lisää, samoin tuottavuutta, kuntareformiin lisää vauhtia, verotus kannustavaksi, myyntiin lisää tehoja, sovitut saavutettavuusinvestoinnit toteutukseen – ja ennen kaikkea yhteen hiileen puhaltamista. Koko Eurooppa, Suomi mukaan lukien tuskailee liian hitaan kasvun kanssa ja lisääntyvien valtion velkojen paineessa. Pohjoisella on nyt tuhannen euron mahdollisuus irtiottoon. Se tarkoittaa tekemisen lisäksi asenteiden korjaamista. Eripuraisuus roskiin ja avoimuutta reilusti lisää, sillä emme voi olla lintukoto vain meille. Asenteen pitää olla: tervetuloa muualta, läheltä ja kaukaa, oudot ja tutut. Elinkeinoelämän lisäksi jokaisen tahon aina Oulun yliopistosta, VTT:stä, alueen ammattikorkeakouluista ja kunnista valtion alueyksiköihin pitää olla tekemässä yhteistä hyvää. Oulussa 9.11.2010 Jaakko Okkonen Toimitusjohtaja Oulun kauppakamari Oulun Kauppakamarilehti 5 Kotimaan kentästä kansainvälis Oulun lentoasema on varsin nopeasti noussut uudelle kehitystasolle, ja vilkas kotimaan asema kasvaa laajennuksen ja Air Balticin tekemän ratkaisun myötä kansainväliseksi kauttakulkulentoasemaksi. 6 Oulun Kauppakamarilehti - Air Balticin päätös tarkoittaa sitä, että Oulu on osa lentoyhtiön strategista kasvua. Yhtiö sijoittaa Ouluun pysyvästi noin viisi konetta eli yhtiö hakee reitistön kasvua Oulusta käsin. Lentoasema ei kasva enää vain ympäröivän talousalueen ja matkailullisen vetovoiman varassa, vaan nyt lentoyhtiöt kilpailevat Oulun lentoreiteistä, sanoo lentoaseman päällikkö Pekka Mäntynen. Mäntysen mielestä lentoaseman roolin muuttuminen ei olisi ollut mahdollista ilman talousalueen rohkeaa etunojaa, jolla lentoaseman kehittymistä on vahvistettu. - Tilanne ei voisi Pohjois-Pohjanmaan osalta enää parempi olla, sillä Oulusta on kehittymässä pohjoisen Skandinavian lentoliikenteen keskus. Nyt on syntymässä järjestelmä, joka edistää Oulun kehittymistä metropoliksi. 1,5 miljoonan vuosittaisen matkustajamäärän mahdollistava lentoaseman laajennus sekä yhteistyö Oulun lentoaseman kauttakulkuliikenteen kehittämiseksi ovat vahva mahdollisuus turvata myös ympärivuotinen Lapin lentoliikenne. - Meillä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus käynnistää yhteistyö keskisen Suomen ja Lapin viemiseksi Keski-Euroopan markkinoille. On tehtävä lujasti töitä, jotta voimme tukea Ouluun panostavien lentoyhtiöiden menestymistä. Tämä edellyttää mm. kansainvälisiä yhteismarkkinointitoimia Keski-Eurooppaan. Toisaalta, jos yhteistyön mahdollisuus jää nyt käyttämättä, voimme menettää ainutlaatuisen tilaisuuden ja unohtaa Lapin ympärivuotisen reittiliikenteen. Helsinki-Vantaan rinnalle Tällä hetkellä päivittäisiä reittilentoja on 24. Vuonna 2012 reittikirjo nousee noin 44 päivittäiseen vuoroon, kun tiedossa olevat latvialaisyhtiön 10 - 15 ilmoittamaa vuoroa ja Norwegianin neljä päivittäistä vuoroa otetaan huomioon. Määrä on todennäköisesti jopa isompi, sillä usean lentoyhtiön ratkaisuja Oulun osalta vasta odotellaan. Muun muassa Blue1 suunnittelee Oulu-Tukholma -reitin avaamista. - Reittimäärää merkittävämpää on ymmärtää kauttakulkuaseman rooli. Riikan lentoasema on seksi kauttakulkuasemaksi kasvanut valtavaksi sen jälkeen, kun siitä tuli Air Balticin välittäjäasema. Pitkällä aikavälillä se antaa meillekin mahdollisuudet kasvaa merkittävään rooliin Helsinki-Vantaan rinnalle. Lentoasema kasvaa Mäntysen mukaan kolmivaiheisesti. Ensin tulee lisää kansainvälisiä reittejä etelästä Ouluun ja täältä jatkoyhteyksien kautta Lapin kentille. Pohjoinen ulottuvuus eli reittiavaukset Venäjälle ja laajemmin koko Barentsin alueelle tulevat mukaan toisessa vaiheessa. -Ja kun riittävän kauaksi katsomme, niin Oululle voi avautua rooli Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Hub-kentäksi pääsy merkitsee myös sitä, että useat lentoyhtiöt alkavat kilpailla Oulun reiteistä. Ensimmäisenä Air Balticin syyskuisen päätöksen jälkeen Oulun avauksesta on kertonut Norwegian Airlines, joka aloittaa neljä päivittäistä Oulu-Helsinki-reittiä keväällä. -Tämän halpalentoyhtiön saapuminen tuo lippujen hintatason uudenlaiselle tasolle. Yhtiö on ilmoittanut, että hintataso putoaa noin puoleen nykyisestä, joten on odotettavissa, että osa van- noutuneista junamatkustajistakin siirtyy lentoliikenteen käyttäjiksi. Terminaalin rakentaminen on alkanut Lentoaseman laajennustyöt muokkaavat maisemaa kentän ympäristössä, ja uuden terminaalin rakentaminen etenee aikataulussa. Paikoitusaluetyöt saadaan päätökseen marraskuun loppuun mennessä. Asemataso on päällystetty ja koneiden seisontapaikat saadaan käyttöön talveksi. - Aseman palvelurakennetta on pitkälti jo uudistettu. Meillä on uusi kunnossapitotukikohta ja uusi kunnossapidon kalusto. Lennonjohtojärjestelmä on modernisoitu, lentoasema on liitetty kaukolämpöön sekä kunnalliseen vesijohtoverkostoon, Mäntynen toteaa. Pieni, mutta merkittävä uudistus oli myös se, että lentoasemalle pääsee nyt myös kevyen liikenteen väylää. Tampereen yhteyden avaamisesta neuvotellaan Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö, Tredea tekee aktiivisesti työtä, jotta Oulu – Tampere -yhteys avattaisiin uudelleen. - Olemme neuvotelleet kahden operaattorin kanssa. Näistä molemmilla on valmius avata reitti nopeallakin aikataululla, jos vain kumppani myynti- ja markkinointiyhteistyöhön löytyy, kertoo projektipäällikkö Mikko Salo Tredeasta. Puolalainen Jet Air lopetti lennot Oulun ja Tampereen välillä lentoja myyneen matkanjärjestäjä Wingon maksuvaikeuksien vuoksi. Salon mukaan Jet Air olisi valmis jatkamaan lentoja, jos se löytäisi uuden kumppanin. Mikko Salon mielestä Oulun ja Tampereen välillä tarvitaan kaksi päivittäistä lentoa. Yliopistoja it-kaupunkien välinen liikennöinti on koettu tarpeelliseksi ja kannattavuuskysymyksiä selvitellään. - Nyt on vain edettävä maltillisesti, ja seutukunnissa on tehtävä töitä reitin puolesta. Tredean tekemissä selvityksissä on huomattu, että lentoaseman ulkomaan markkinoinnin ohella myös lentoyhteyksien markkinointi lähiseudulle on tärkeää. Kartoituksissa nousi hyvin vahvasti esiin se, että matkustaja päättää yhä selkeämmin matkan kohteen lennon hinnan perusteella. Teksti: Hannele Lamusuo Kuva: Arkkitehtitoimisto Karsikas Oy Oulun vaikutusalueen saavutettavuus paranee, mutta ponnistuksia etenkin Oulusta pohjoiseen tarvitaan yhä Oulun kauppakamarin kannanotossa 5.10. todetaan, että Oulun asema Arctic Gatewayna jatkaa vahvistumistaan. Lentoaseman laajennus on menossa, Air Balticin ilmoitus 23.9. Oulun lentoaseman valitsemisesta verkkoasemaksi sekä viimeaikaiset uutiset Finncomin ja Norwegianin puolelta kertovat samansuuntaista viestiä. Lisäksi sekä Finnair että Blue1 lentävät useita kertoja joka päivä Oulu-Helsinki väliä. Tästä hyötyy erityisesti matkailu hyvin laajalla alueella Koillismaalta ja Kainuusta rannikolle saakka. Elinkeinotoiminnan yhteyksille ja samalla julkiselle sektorille tulee tarjolle lisää vaihtoehtoja ja näin parempia mahdollisuuksia liike- ja neuvotteluyhteyksille sekä kotimaassa että ulkomailla. Kipeä tarve on edelleen pohjoisen suunnassa, Oulusta pohjoiseen ei lennetä ollenkaan; talvisesonkina Kittilä ja Ivalo ovat potentiaalisia lentokohteita Oulusta. Onhan Oulu vasta puolessa välissä eteläpohjoissuunnassa. Nykyisin hiihtokeskuksiin joudutaan menemään autolla, mikä merkitsee kokonaista päivää tien päällä. Lentämällä selvittäisiin parissa tunnissa. Nyt on selkeä tarve vihdoinkin ratkaista lentosolmu Oulusta pohjoiseen. Lisäksi on jatkettava selvittelyjä Ruotsin ja Norjan suunnasta. Nykyisin Oulusta pääsee suhteellisen joustavasti Pietariin ja Moskovaan Helsingin kautta. Silti suora yhteys on aina parempi, ja sitä on hyvä pitää esillä jatkossakin. Myös Norjassa ja Murmanskissa on mielenkiintoisia kohteita ja myös toisinpäin Oulu ja sen vaikutusalue. Oulun Kauppakamarilehti 7 Pohjoisen jätti-investoinnit kahmivat koulutettua väkeä Oulun yliopisto ja OAMK valmistau Kaivosten ja ydinvoimalan rakentamisessa sekä niiden toiminnan pyörittämisessä tarvitaan hurjasti eri alojen osaajia. Tähän tarpeeseen valmistautuvat Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu vastaamaan. Oulu Mining School käy mallista Pohjois-Suomeen suuntautuu lähimmän vuosikymmenen aikana järeä investointibuumi. Vireillä on muun muassa useita kaivoksia ja ydinvoimalaitos. Rahallisesti on kysymys jopa runsaasta paristakymmenestä miljardista eurosta. Uusia työpaikkoja on parhaassa tapauksessa luvassa – laskutavasta riippuen – ehkä noin 15 000. Kaivosteollisuuden jyrkkä nousu on ollut näkyvissä jo muutaman vuoden ajan. Noin vuoden verran on puolestaan tiedetty, että Fennovoima sijoittaa voimalansa joko Simoon tai Pyhäjoelle. 8 Oulun Kauppakamarilehti Kaivosalan reilusti kasvaneita koulutus- ja tutkimustarpeita tyydyttääkseen Oulun yliopisto pystytti vuonna 2008 Oulu Mining Schoolin (OMS). Se tarjoaa hyvän mallin myös varautumiselle ydinvoimalan osaajatarpeisiin, arvioivat sekä Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen että Oulun seudun ammattikorkeakoulun vararehtori Risto Kimari. Alkunsa OMS sai vuonna 2005 Rovaniemellä pidetyssä FEM-tapahtumassa (Fennoscandian Exploration and Mining). Tuolloin oli jo näkyvissä kaivosteollisuuden ripeä virkistyminen ja yhtä selvästi tiedossa se, että alan koulutus oli Suomessa ajettu suurelta osalta alas. - Mietimme siellä porukalla, jossa oli mukana Pohjois-Pohjanmaan liiton, Lapin liiton, Oulun yliopiston ja GTK:n edustajia, että miten kaivosalan kaipaama koulutus saataisiin nopeasti ja tehokkaasti käyntiin, muistelee yli-insinööri Leena Yliniemi. Verkostomainen toimintatapa Ratkaisuksi tuli verkostopohjainen OMS, jonka toiminnassa ovat mukana muun muassa Oulun yliopiston geotieteiden laitos sekä prosessi- ja ympäristötekniikan osasto, yliopiston koulutusja tutkimuspalvelut KOTU, Geologian tutkimuskeskus, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, Luulajan teknillinen yliopisto, Työterveyslai- tos sekä joukko alalla toimivia yrityksiä. - Verkostomaisen toiminnan ansiosta saimme koulutus- ja tutkimustoiminnan ripeästi pystyyn ja samalla käyttöömme parhaat osaajat eri yhteistyökumppaneilta, kertoo Oulu Mining Schoolia johtava Yliniemi. OMS on rakentanut opiskelijoille erikoispaketteja, jotka tuottavat geotieteiden laitokselta kaivosalalle erikoistuneita geologeja sekä prosessija ympäristötekniikan osastolta niin ikään kaivosalalle erikoistuneita prosessi-insinöörejä. Lisäksi KOTU on täydennyskouluttanut sopivan pohjatutkinnon suorittaneita kaksivuotisessa GeoPros PD -ohjelmassa. Perusopintojaan OMS:ssä suorittaa noin kolmekymmentä opiskelijaa. Täydennyskoulutuksessa on ollut runsaat kymmenen opiskelijaa. Nyt näiden määrä kasvaa noin kahteenkymmeneenviiteen ja samalla uusi koulutus muuttuu oppisopimuspohjaiseksi. Vahvasti myös tutkimusta Yli-insinööri Yliniemen mukaan OMS:n toiminta kehittyy jatkuvasti ja laajenee entistä vahvem- Ydinvoimala haaste ja mahdollisuus Ydinvoimalan tuloa Pohjois-Suomeen rehtori Lauri Lajunen luonnehtii yliopistolle suureksi haasteeksi ja mahdollisuudeksi. Yliopisto on aluksi kartoittanut sisäisesti tästä johtuvia koulutus- ja tutkimustarpeita. Tätä työtä perustetaan jatkamaan työryhmä, jossa on edustajia yliopistosta, Fennovoimasta, Pohjois-Pohjanmaan liitosta ja Oulun kauppakamarista. -Katsomme yhdessä millaisia ja kuinka laajoja osaajatarpeita ydinvoimalalla on. Lisäksi selvitämme koulutuksen sisältöä, rahoitusta ja opiske- tuvat osaajakysyntään min myös tutkimukseen. Mineraalitekniikan laboratorio alkaa olla jo valmis. Kaivosalan innovaatioympäristö – joka mahdollistaa muun muassa rikasteen käsittelyn minipilot-mittakaavassa – rakentuu käyttökuntoon vuoden kuluessa. Mineraalien analysointiin soveltuva laboratorio on tarkoitus avata niin ikään ensi vuoden lopulla. Suunnitelmassa on myös rikastustekniikan professuurin saaminen Oulun yliopistoon. - Vuoden kuluttua olemme täydessä iskussa. Silloin voimme tarjota perus- ja jatkokoulutusta ja tehdä muun muassa vesi-, mineraali-, automaatio- ja rikastustutkimusta, sanoo Yliniemi. ([HFXWLYH0%$ $NNUHGLWRLWXRKMHOPDVXRULWHWDDQW\|QRKHVVDMDPXNDDQYRL OLLWW\l\PSlULYXRGHQ 6XXQWDXWXPLVYDLKWRHKGRW+HQNLO|VW|MRKWDPLQHQ0DUNNLQRLQQLQ MRKWDPLQHQ6WUDWHJLQHQMRKWDPLQHQ7HNQRORJLDMRKWDPLQHQMD 7XUYDOOLVXXVMRKWDPLQHQ /LVlWLHGRWMDKDNHPXNVHWZZZHPEDRXOXÀ 0DWWL0DUWWLODSXKVSRVWLPDWWLPDUWWLOD#RXOXÀ ,QWHUQDWLRQDO)XOO7LPH0%$ ,QWHUQDWLRQDO0%$GHJUHHLQRQH\HDU$GPLVVLRQWR2XOX %XVLQHVV6FKRRO·V)XOO7LPH0%$IRU7HFKQRORJ\'ULYHQ%XVLQHVV LVRQJRLQJ )XUWKHULQIRUPDWLRQZZZPEDRXOXÀ $QWWL.DXSSLODWHOHPDLODQWWLNDXSSLOD#RXOXÀ Oulun Kauppakamarilehti 9 lijavalintoja, hän kertoo. Nyt on jo päätetty, että vuoden 2012 alussa Oulun yliopisto aloittaa ydinvoimalan tarpeisiin suunnitellun, puolitoista vuotta kestävän erikoistumiskoulutuksen. Sen toteuttamisessa haetaan yhteistyötä Aalto-yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Myöhemmin selvitetään tarkemmin, kuinka ydinvoimalaitos huomioidaan teknillisen tiedekunnan yleisessä koulutustarjonnassa. Lajunen korostaa, että varsinaista ydinvoimatekniikan koulutusohjelmaa tai tutkimustoimintaa ei Ouluun ole järkevää perustaa. Sen sijaan Oulussa voidaan antaa muiden alojen diplomiinsinööreille ydinvoimalan tarpeisiin räätälöityä erikoistumis-, muunto- ja täydennyskoulutusta – samalla konseptilla kuin Oulu Mining Schoolissa on hyväksi havaittu. -Lisäksi täytyy katsoa mitä nykyisestä koulutuksestamme voidaan käyttää ydinvoimalan rakentamiseen ja pyörittämiseen. Meillähän on täällä esimerkiksi prosessi-, ympäristö-, säätö- ja automaatiotekniikkaa sekä materiaali- ja teräsosaamista. Kaikkia näitä kaivataan ydinvoimalassa, huomauttaa Lajunen. Koulutusta yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun vararehtori Risto Kimari korostaa niin ikään, että toistaiseksi on meneillään kartoitus- ja selvittelyvaihe. Hän painottaa myös yhteistyön merkitystä. -Ydinvoimala on valtava investointi, haaste ja projekti. Kaikki pohjoissuomalaiset kouluttajat on saatava mukaan tukemaan sen toteuttamista. Kimari huomauttaa, että ydinvoimalan pystyttäminen ei suurelta osin poikkea muusta rakentamisesta – työmaalla täytyy vain toimia ydinlaitoksen tiukkojen standardien mukaisesti. Tässä mielessä laitoksen ja sen vaatiman infrastruktuurin rakennustöihin voi hyvin työllistyä suuret määrät eri aloilta valmistuneita insinöörejä ja muita ammattilaisia. Ammattikorkeakoulussa ei näillä näkymin aloiteta suoraan ydinvoimalan tarpeisiin räätälöityä koulutusta. Sen sijaan voimala otetaan huomioon esimerkiksi silloin, kun opiskelijoita ohjataan opinnäytetöiden pariin. Teksti: Kari Arokylä Kuvat: Juha Sarkkinen, iStockphoto Toiminnassa, rakenteilla ja suunnitteilla olevat kaivokset Pohjois-Suomessa Kevitsa: nikkeli, kupari, platinametallit Suurikuusikko: kulta Sokli: fosfori, lantanoidit, niobium Kolari: rauta Pahtavaara: kulta Suhanko: platinametallit Kemi: kromi Laivakangas: kulta Mustavaara: vanadiini, titaani, rauta Kaukua: platinametallit Talvivaara: nikkeli, sinkki, koboltti, mangaani, uraani Sotkamo: talkki Hitura: nikkeli Kaustinen: litium 10 Oulun Kauppakamarilehti Pyhäsalmi: kvartsi Yrittäjä – ota askel eteenpäin! Yrityksissä tapahtuu jatkuvasti pienempiä ja suurempia muutoksia. Teknologiset tai toiminnalliset muutokset voivat edellyttää yrittäjän ja työntekijöiden osaamisen perusteellista päivittämistä. Joskus työt loppuvat kokonaan ja silloin yritys voi kantaa vastuuta henkilöstönsä tulevaisuudesta auttamalla heitä kouluttautumaan. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimistot tarjoavat yritysten muuttuviin tilanteisiin koulutusohjelmia. Koulutukset järjestetään työnantajan ja ELY-keskuksen yhdessä suunnittelemana, hankkimana ja rahoittamana. ELY-keskus kilpailuttaa koulutuksiin sopivan koulutuspalvelun tuottajan ja työnantaja esittää koulutettavat työntekijät. Yrityksen maksuosuuteen vaikuttaa mm. koulutusmuoto ja yrityksen koko. TäsmäKoulutus – uutta osaamista henkilöstölle! TäsmäKoulutus yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin räätälöity ammatillinen perus- tai lisäkoulutus. • tähtää ammattitaidon kehittämiseen • työnantajan maksuosuus 20 – 75 prosenttia • voidaan toteuttaa myös lomautusaikana MuutosKoulutus – lähtijäisiksi muutakin kuin lämmintä kättä! MuutosKoulutuksen avulla työnantaja voi auttaa taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä irtisanottuja työntekijöitään löytämään uuden ammatin tai työpaikan: • tähtää työnhakuvalmiuksien ja osaamisen parantamiseen • työnantajan maksuosuus 20 prosenttia Koulutuksissa on mahdollista suorittaa tutkinnon osia tai mahdollisesti jopa koko tutkinto. Koulutukset sopivat myös julkisen sektorin työnantajille. Saatavilla myös uusien osaajien rekrytoimiseen ja kouluttamiseen tarkoitettu RekryKoulutus. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä lähimpään työ- ja elinkeinotoimistoon tai Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Lisätietoa antaa ryhmäpäällikkö Mari Tuomikoski, [email protected], puh. 044 436 8211 ja koulutuspäällikkö Jouko Sarkkinen, [email protected], puh. 044 436 8026 Lisätietoa internetissä osoitteissa www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa ja www.mol.fi. Oulun Kauppakamarilehti 11 Tehoa Saksan kauppaan Saksa on maailman neljänneksi suurin kansantalous. Sen bruttokansantuote on 2400 miljardia euroa, joka on 20 prosenttia Euroopan unionin bruttokansantuotteesta, mikä tekee maasta Euroopan talouden moottorin. Saksa on Suomen teollisuuden toiseksi tärkein vientimarkkina-alue ja toiseksi tärkein tuontimaa. Saksassa, jossa on 82 miljoonaa asukasta, on mahdollista ansaita kilpailukykyisillä tuotteilla hyvin. Markkinat ovat hyvin kilpaillut, mutta tarjoavat samalla myös menestyksen mahdollisuuksia. Ja se joka menestyy kilpailussa Saksan markkinoilla, menestyy muillakin markkinoilla maailmassa. maahantuojan tai edustajan kanssa. Suomalaiselle pk-yritykselle on vaikeinta löytää hyvä kumppani Saksan markkinoilla toimimista varten. Juuri tässä kannattaa hyödyntää SaksalaisSuomalaista kauppakamaria, jonka yhtenä päätehtävänä on etsiä yrityksille sopivia yhteistyökumppaneita. Myös suurempien yritysten on mielekästä laajentaa toimintaansa Saksan markkinoille sikäläisen kumppanin avulla, ennen kuin suunnittelee tytäryhtiön perustamista Saksaan, vaikka kaupankäynti olisikin saatu vauhtiin. Myös yrityksen perustamiseen ja sijaintipaikan valintaan liittyvissä kysymyksissä kauppakamari voi auttaa. Saksan markkinoiden avaaminen Rahoitusmahdollisuuksista Tähän asti Saksan markkinoille ovat vientiä harjoittaneet pääasiassa suuret suomalaisyritykset, vaikka maa tarjoaa samat mahdollisuudet myös pk-yrityksille toimia saksalaisen teollisuuden alihankkijana tai sopimusvalmistajana. Tällöin on järkevintä toimia yhteistyössä hyvän saksalaisen Vaikka Suomen ja Saksan yrityskulttuurien välillä on tiettyjä eroja, ovat samankaltaisuudet kuitenkin selvästi silmäänpistäviä. Luottamus toiseen osapuoleen on pitkäaikaisten liikesuhteiden perustana saksalaisten ja suomalaisten yritysten välillä. Kaupassa Saksan kanssa ei ole maariskiä, 12 Oulun Kauppakamarilehti jota täytyisi kattaa erityisin rahoitusmenettelyin. Yritysten käytettävänä ovat pankkien ja muiden rahoituslaitosten tarjoamat vientikaupan rahoitusmahdollisuudet. Messut väylänä kansainvälistymiseen Saksa on maailman tärkein messumaa; noin kaksi kolmasosaa maailman suurimmista ja tärkeimmistä messuista järjestetään Saksassa. Sikäläisillä messujärjestäjillä on vuosisatojen perinne ja kilpailuvaltteina muihin maihin verrattuna erinomainen sijainti keskellä Eurooppaa, ammattiosaaminen, suhteellisen edulliset messuvuokrat, messujen kansainvälisyys ja nykyaikaiset messupalvelut. Uudet markkinointikanavat tai suhdannevaihtelut eivät ole kyenneet merkittävästi vähentämään kansainvälisten messujen merkitystä. Messut tarjoavat erinomaisen tilaisuuden henkilökohtaiseen tapaamiseen, uusien suhteiden solmimiseen sekä kilpailutilanteen arvioimiseen. Ne eivät ole enää vain osto- ja myyntitapahtuma, vaan niiden merkitys trendien ja uutuuksien katselmuksena korostuu. Saksan messuyhtiöt ovat vieneet messujaan myös muualle maailmaan ja tärkeisiin kasvukeskuksiin, kuten Venäjälle, Lähi-itään, Kiinaan ja Intiaan. Tästä syystä juuri Saksan messut ovat erinomainen ponnahduslauta Euroopan ja koko maailman markkinoille. Kauppakamari edustaa Suomessa Berliinin, Hampurin, Hannoverin, Leipzigin ja Stuttgartin messuyhtiöitä. Talousyhteistyö tärkeää Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen korostaa Saksan ja Suomen välisen yhteistyön merkitystä. -Saksa-Suomi talouskolloquim pidettiin Oulussa 1995. Tilaisuus oli yksi siitä tapaamissarjasta, joissa aiheina oli talous, koulutus ja kulttuuri. Hyvä taloustilanne 1990-luvun lopulla selätti monia hyvin alkaneita yhteishankkeita maidemme välillä, ja nousun myötä yhteistyön voimakkaampi edistäminen jäi, pahoittelee Okkonen. Hänen mukaansa käytännön tasolla on kuitenkin koko ajan tehty arvokasta työtä, esimerkiksi koulu- ja tutkimusyhteistyötä sekä oppilasvaihtoa.Okkonen kertoo, että jo 90-luvun alussa herännyt yhteistyö Baden Württembergiin on ollut osa yhteistyöprosessia. -Baden Württembergin maapäiväpresidentti Peter Straubin vieraillessa Oulussa viime elokuussa sovittiin alustavasti, että uudelleen aktivoituminen myös talouden alueella on nyt tärkeää. Elokuun tapaamisen yhteydessä vieraille esiteltiin muun muassa kaivosteollisuuttamme ja energia-alaa. Talvivaara ja Fennovoima toimivat esimerkkeinä. -Saksa-Suomi talousyhteistyötä selkeästi kohdennetuilla aiheilla käsitellään Stuttgartissa paikallisen kauppakamarin kanssa käytävillä neuvotteluilla 23.-24.11.2010. Ensimmäinen aihetapaaminen järjestetään ensi vuoden aikana ja sekin on alustavasti sovittu Stuttgartiin. -Kyse on molempia osapuolia kiinnostavista aiheista. Tavoitteemme on tiivistää kanssakäymistä esimerkiksi vuosittaisin seminaarein, kokouksin tai asiantuntijaluennoin vuorotellen Suomessa ja Saksassa. www.dfhk.fi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus järjestää yhdessä Oulun kauppakamarin kanssa Saksan alueen liiketoimintamahdollisuuksista kertovan tilaisuuden 26.11. Tilaisuus on tarkoitettu kansainvälistymällä kasvua hakeville pk-yrityksille ja näiden sidosryhmille. Aamupäivän kestävä tilaisuus alkaa ELYkeskuksen tiloissa klo 8.30. Aiheesta ”Menestyksekäs Saksan markkinoiden avaaminen” luennoi varatoimitusjohtaja Mikael Helle Saksalais-Suomalaisesta kauppakamarista. Lisäksi kuullaan yrittäjien käytännön kokemuksia kaupankäynnin aloittamisesta Saksan markkinoille. Oulun Kauppakamarilehti 13 Kiitos työn tekijälle! Kiitä ansiomerkillä. Haasteellinen työelämä on täynnä ansiomerkin arvoisia suorituksia. Keskuskauppakamarin ansiomerkeillä yritys arvostaa ja kunnioittaa työn tekijän kokemusta ja sitoutumista. Arvosta tekijää! Lisätietoja puh. (09) 4242 6200 www.keskuskauppakamari.fi Aktiivista työtä suomalaisten yritysten hyväksi. YRITYKSEN VOIMA ON SEN AMMATTILAISISSA Ammattitaito on osaamista ja työkokemusta. Ammatti-identiteetti on näiden tunnistamista. Oikea koulutusratkaisu vahvistaa kaikkia. Yrityskohtaisella koulutuksella syntyy tunnistettava muutos. Tunnistettava muutos. 14 Oulun Kauppakamarilehti Lue lisää: markinst.fi Voit tilata koulutusehdotuksen Oulun toimipisteestämme Mauri Haloselta, puh. 040 566 9644, [email protected] Vaalirahoitus entistä näkyvämmäksi Puolue- ja vaalirahoituslainsäädäntöä on uudistettu ja selkiytetty. Uudet säännökset tuovat vaalituen entistä näkyvämmäksi. Uusi lainsäädäntö koskee jo kevään eduskuntavaaleja. Julkisoikeudellisia yhteisöjä, kuten kauppakamareja koskeva rahoitussäännöstö on yksiselitteinen: - Puolue tai ehdokas ei saa vastaanottaa julkisoikeudelliselta yhteisöltä minkäänlaista tukea lukuun ottamatta toimitilojen käyttöä ja normaalia vieraanvaraisuutta, kertoo Lauri Tarasti, joka johti vaali- ja puoluerahoitustoimikuntaa ja julkaisi vaalirahoituksesta oppaan syksyllä. Vieraanvaraisuutta ovat esimerkiksi kahvitarjoilu ja vähäiset muistolahjat, mutta esimerkiksi vaalikampanjaan liittyvän seminaarilipun myyminen kauppakamarille on lain vastaista. Tukikatto uusi asia Yritykset voivat edelleen tukea yksittäisiä edustajia tai puolueita. Vähintään 1500 euron tuki ja sen antaja on aina julkaistava. - Jos nimeään ei halua julkisuuteen, voi yksityishenkilö antaa tukea säädettyä summaa vähemmän, tai yritys asettaa tuen ehdoksi sen, ettei yrityk- sen nimeä saa julkaista. Yksityisyyden suoja koskee vain yksityishenkilöitä, minkä vuoksi laki ei estä ehdokasta julkaisemasta muiden antamia pienempiäkin summia, mutta julkaisematta jättämisestä voi kyllä sopia ehdokkaan kanssa. Uudet säännökset sisältävät myös tukikaton: puoluejärjestöjen tukikatto on 30 000 euroa. Ehdokas taas voi ottaa yhdeltä tukijalta korkeintaan 6 000 euroa. Tammikuun alusta puolueilla on ehdoton velvollisuus ilmoittaa saamansa tuet jokaisen kuukauden 15. päivään mennessä. Uudistuksen myötä on siis puolueissa siirrytty ajantasaisen tiedon jakamiseen, kun aiemmin tuki-ilmoitukset tehtiin vaalien jälkeen, kuten ehdokkaat edelleen tekevät. Puolue- ja vaalirahoituslainsäädännön uudistus on Tarastin mukaan median nostattaman vaalirahakohun myönteinen asia. - Nyt lainsäädännön taso on parempi kuin koskaan aikaisemmin. Vaalirahakohun negatiivisena seurauksena Tarasti pitää sitä, että se toi salamyhkäisyyden leiman vaalirahoituksen ylle. - Tulevissa eduskuntavaaleissa yritysten suhtautuminen on varmasti kireämpää kuin aiemmin, mutta tilanne selkiytyy ajan myötä. Vaalirahoitusta on hankittava ja sitä on saatava jatkossakin, se on normaalia demokratiaa. Ohjeita netistä Puoluekohtaiset tiedot vaalirahoittajista ilmoitetaan valtiontalouden tarkastusviraston nettisivuilla: www.vtv.fi. Tarkka osoite on vielä avoinna. Vaalirahoitusohjeita päivitetään vielä syksyn aikana. Ajantasainen ohjeistus löytyy nettiosoitteesta: www.vaalirahoitusvalvonta.fi Teksti: Hannele Lamusuo Oulun Kauppakamarilehti 15 Liikkeenjohdon ja taloushallinnon asiantuntijayritys Ernst & Young Oy jatkaa vahvaa kasvuaan Oulussa ja markkinajohtajana Pohjois-Suomen talousalueella. Esittely Ernst & Youngin Oulun toimisto, m Ernst & Youngin Oulun aluetoimiston johtajana toimii KHT Jari Karppinen. Oulun Ernst & Youngin palveluvalikoima käsittää perinteisten tilintarkastus- ja neuvontapalvelujen lisäksi välittömän ja välillisen verotuksen asiantuntijapalveluja, Venäjä-asiantuntijapalveluja, liikejuridiikan palveluja sekä ulkomaankomennusten hallintopalveluja. Oulussa ja Oulun toimiston alaisuuteen kuuluvissa Kajaanin ja Ylivieskan toimistoissa asiakkaita palvellaan yhteensä 32 ammattilaisen voimin. Heistä Oulussa on kuusi KHT-tilintarkastajaa, yksi JHTT-tilintarkastaja, yksi Venäjän liiketoimintojen asiantuntija sekä seitsemän veroasiantuntijaa ja neljä liikejuridiikan asiantuntijaa. Toimisto on panostanut vahvaan rekrytointiin, jonka ansiosta asiantuntijajoukko on vahvistunut erityisosaajilla. Heistä tuoreimpia ovat VT Pirjo Vaarala välittömän verotuksen asiantuntija, VT Ulla Riekki yritysjuridiikka- ja työoi16 Oulun Kauppakamarilehti keusasiantuntija sekä KHT Pirjo Kytösalmi tilintarkastus ja IFRS-asiantuntija. Johtaja Jari Karppinen kertoo, että toimintaa on hiljalleen laajennettu asiakkaiden tarpeiden mukaan ja laajentuneesta tarjonnasta on saatu erittäin myönteistä palautetta. Kajaanissa Ernst & Youngilla on erittäin vahva markkinajohtajuus. Toimistossa työskentelee KHT Eero Huusko apunaan toinen tilintarkastaja. KHT Ari Tauriaisen vetämä viiden henkilön taloushallinnon asiantuntijayksikkö Rovaniemellä on tilintarkastusalan vahvin yksikkö Lapissa. Asiantuntija tukena muutostilanteissa Jari Karppinen kertoo, että Oulun toimistossa on taloushallinnon palveluiden ohella kattavat vero- ja liikejuridiikan palvelut. Hän lisää, että erityisosaamisaluetta ovat mm. erilaiset yritysjärjestelyt, niiden suunnittelu ja toteuttaminen, yrityskaupat ja työoikeus. -Asiantuntijan tehtävä on tukea yrityksiä muutostilanteissa, joita ne kohtaavat niin lainsäädäntötyyppisten ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta kuin tilanteissa, jotka ovat lähtöisin yrityksestä itsestään. Tyypillisiä esimerkkejä jälkimmäisistä ovat mm. sukupolvenvaihdos, muu yritysjärjestely tai kansainvälistyminen. Asiantuntijaa käyttämällä yritys voi välttää myöhemmin kalliiksikin osoittautuvia virheitä tai saada aikaan suoranaisia säästöjä, Karppinen muistuttaa. -Taloushallinnon eri osa-alueet monimutkaistuvat jatkuvasti ja pienten yritysten mahdollisuudet olla ajan tasalla alati kehittyvästä lainsäädännöstä ovat rajalliset. Tilanteissa, joissa asiakkaamme tarvitsevat taloudellista, verotuksellista tai juridista apua Suomen rajojen ulkopuolelta, hyödynnämme Ernst & Youngin kattavaa kansainvälistä asiantuntijaverokostoamme. Koordinoimme tarvittaessa koko toimeksiannon Ernst & Youngin Oulun toimisto on rekrytoinut ahkerasti uusia erityisasiantuntijoita joukkoonsa. Kuvassa vasemmalta VT Kirsi Putkonen, KHT Pirjo Kytösalmi, KTM Pirkko Hiltunen ja VT Pirjo Vaarala (oik.) johtajansa KHT Jari Karppisen kanssa. onipuolinen taloushallinnon osaaja Oulusta tai etsimme asiakkaalle tehtävään sopivat yhteyshenkilöt ulkomailta. Tyypillistä työpäivää ei ole -Aamulla töihin tullessaan voi päästä keskelle yritysjärjestelyä tai mielenkiintoista sopimuskuviota. Tyypillistä työpäivää ei siis ole. Juristimme palvelevat asiakkaitamme liikejuridiikan kaikilla osa-alueilla, vaikkakin kaikilla neljällä veroasiantuntijallamme on tiettyjä painopisteja erikoistumisalueita. Vain riittävän laaja-alaisella osaamisella pystymme vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin, Putkonen toteaa. Ernst & Youngin asiakkaina on muiden ohella Oulun seudun listattuja yhtiöitä, joita palvellakseen Oulun toimisto on viime vuosina erityisesti panostanut asiantuntijoidensa IFRS- eli kansainvälisten laskentastandardien osaamiseen. Valtaosa asiakaskunnasta on kuitenkin yrittäjävetoisia tai perheomisteisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Lakipalveluiden osalta VT Kirsi Putkonen kertoo, että työ Ernst & Youngilla on monipuolista ja haastavaa. Lisätietoa: puh. 040 770 7088 [email protected], www.ey.com/fi Erityisosaamista vaativiin verokysymyksiin Veroasiantuntija, KTM Pirkko Hiltunen toteaa, että Oulun toimiston seitsemän veroasiantuntijan ryhmä mahdollistaa suurtenkin kokonaisuuksien hallinnan. -Lisäksi näin suuressa asiantuntijakeskittymässä on mahdollisuus erikoistumiseen, minkä ansiosta voimme tarjota asiakkaillemme paikallisesti myös erityisosaamista vaativia veropalveluja. Asiantuntijoidemme vankka alan kokemus varmistaa myös toimeksiantojen tehokkaan hoitamisen. Ernst & Young on johtava maailmanlaajuinen tilintarkastuksen, verokonsultoinnin, yritysjärjestelyiden, liikkeenjohdon konsultoinnin ja liikejuridiikan asiantuntija. Yhteiset arvot ja vahva sitoutuminen laatuun muodostavat perustan 141 000 ammattilaisemme kansainväliselle yhteistyölle. Suomessa Ernst & Youngilla on henkilöstöä yli 600 ja toimipisteet 24 paikkakunnalla. Asiakkaat vaihtelevat pienistä, kotimarkkinoilla toimivista yrityksistä ja yhteisöistä monikansallisiin suuryrityksiin. Vaikutamme henkilöstömme ja asiakkaidemme sekä meitä ympäröivän yhteiskunnan kasvuun ja kehitykseen tunnistamalla mahdollisuudet ja tukemalla tavoitteiden toteuttamisessa. Oulun Kauppakamarilehti 17 Petri Luukkonen, projektikoordinaattorit Marja Honkala ja Antti Moilanen haluavat virtaa verkkokauppaan. Vercco-hanke tähtää Venäjän markkinoille Pohjoissuomalaiset yritykset tähyävät verkkokaupassa voimallisesti Pohjois-Skandinaviaan, Luoteis-Venäjälle ja erityisesti Pietarin suuntaan. Marraskuun alkupuolella joukko Oulun seudun yrityksiä vieraili Pietarissa ja tapasi siellä sikäläisiä verkkokaupasta kiinnostuneita yrityksiä sekä alueen talousvaikuttajia. Joulukuussa pannaan vielä paremmaksi. Tuolloin Oulussa on kansainvälinen verkkokauppatapahtuma, joka koostuu seminaarista, työpajatyöskentelystä ja match making -tilaisuudesta. Tapahtumaan tulee vieraita Suomen lisäksi mm. Venäjältä. - Äskettäin meillä valmistui selvitys siitä, miten pohjoissuomalaiset yritykset tavoittavat parhaiten Pietarin markkinat verkkokauppaa hyödyn18 Oulun Kauppakamarilehti täen, kertoo viime keväänä käynnistyneen Vercco-hankkeen projektipäällikkö Petri Luukkonen Ouluseutu Yrityspalveluista. Selvitys osoittaa, että Venäjän sisäinen verkkokauppa on kohtalaisen kehittynyttä, mutta ulkomaisia toimijoita on vielä vähän eikä infra ole tätä ajatellen valmiina. Luukkosen mukaan verkkokaupassa kannattaa sopivassa vaiheessa etabloitua Pietariin. -Oulun seutu haluaa olla Suomen ykkönen verkkokaupan kehittämisessä. Tähän on myös realistiset edellytykset. Mikään muu seutu ei ole satsannut näin voimakkaasti verkkokauppakeskittymän kehittämiseen. Tässä mielessä Oulun verkkokauppahanke on ainutlaatuinen Suomessa. Verkkokaupan kehittäminen on myös Oulun elinkeinostrategian painopistealueita. Verkkokauppa on niin ikään ns. bisnesenkelien mielenkiinnon kohteena. Miten sitten yritys pääsee mukaan? -Aluksi oikeastaan hyvä tuote ja toimiva liikeidea sekä ennen kaikkea innostus riittävät. Lähdemme sitten miettimään verkkokauppasuunnitelman yksityiskohtia, Luukkonen vastaa. Kenelle verkkokauppa sopii? - Yllättävän monelle. Kyse on enemmänkin konseptin laadinnasta. Skaala on laaja ja sopii sekä tuote- että palvelupuolelle. On tuotteita ja pal- veluja, joiden koti- tai aluemarkkinat ovat pienet, mutta globaalisti toimien tilanne onkin jo aivan toinen. Verkkokaupan etuja on, että asiakkaat voi tavoittaa vaivattomasti ja pienin kustannuksin. Oulun seudulta löytyy jo menestystarinoita ja esimerkkejä onnistuneesta verkkokaupasta. Näitä ovat mm. erätuotteet, sairaalan ensiaputuotteet, lemmikkieläinharrastukseen liittyvät tarvikkeet ja välineet sekä matkailutuotteet ja palvelut. Petri Luukkonen korostaa, että verkkokauppaa ei pidä käydä ikään kuin toisella kädellä silloinkaan kun perustoiminta on ns. kivijalkakauppaa. Myös verkkokauppaan pitää investoida kunnolla ja se pitää ottaa tosissaan. On käytännön esimerkkejä siitäkin, että yritys aloitti verkkokauppiaana ja perusti kivijalkakaupan menestyksen siivittämänä. - Pitää muistaa, että verkkokauppa ei ole aina verkossa ostamista luottokortin avulla. Ostospäätös tapahtuu kyllä usein verkossa, mutta itse kauppa hoituu käytännössä perinteisin tavoin. Luukkosen mukaan on erittäin tärkeää, että asiakas löytää verkosta etsimänsä palvelun. Vercco-hankkeessa keskitytään myös hakukoneoptimointiin. Finnkinon Miten yritys hyötyy Vercco-hankkeesta? Yritys voi saada Vercco-hankkeesta esimerkiksi 2-4 viikkoa kestävän sparrauksen vercco-toimijoiden kanssa. Yritys voi saada myös neuvoja verkkokaupan toteutukseen tai kehittämiseen sopivan kumppanin kanssa. Apua löytyy niin ikään markkinointiin, tuotekuvaukseen ja logistisiin kysymyksiin. - Ennakkoluulottomimmat ovat lähteneet mukaan parhaiten. Ei ole kyse yrityksen koosta, Luukkonen kertoo. Vercco-hanketta hallinnoi Ouluseutu Yrityspalvelut. Mukana ovat myös VTT, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, Oulu Innovation Oy, Oulun kaupungin tekninen keskus, Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, alueen kunnat sekä yrityksistä Itella ja Kaleva. Oulun Laanilaan on nousemassa verkkokauppakeskuksena palveleva keskittymä hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Lisätietoja: www.vercco.fi Teksti ja kuvat: Osmo Knuutinen Yrityksen käyttöön: Omalle henkilöstölle, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille • Yritysjoululiput à 8,25 (minimitilaus 50 kpl) • Liput voimassa 25.12.10 - 25.08.11 • Lisäksi tarjolla Elokuvaherkkulippu à 3,50 • Lisätiedot www.finnkino.fi tai Yritysmyynti (09) 1311 9205 (pvm), arkisin klo 9-16 Itselle: • • • • Perheelle, kummitytölle tai poikaystävälle Joululahjaliput 4 kpl yht. 34,- (à 8,50) Joululahjaliput voimassa 25.12.2010 - 3.5.2011 Pukinkonttiin myös popcornit 4 kpl yht. 8,- (à 2,- / 3 litraa) www.finnkino.fi Projektipäällikkö Petri Luukkosen mukaan Oulun seutu on maamme kärkeä verkkokaupan kehittäjänä eri alojen osaajien yhteistyön tuloksena. Oulun Kauppakamarilehti 19 Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy Pk-yritysten kumppanina 25 vuotta sillä katseet on suunnattu tulevaisuuteen. Pääsääntöisesti pk-yrityksiä palvelevan yrityksen toiminta käynnistyi seitsemän yhtiömiehen voimin avoimena yhtiönä. Kymmenen toimintavuoden jälkeen yhtiö muutettiin osakeyhtiöksi verolainsäädännön muutosten vuoksi. -Yhtiön perustajajäsenistä on lisäkseni yhä mukana KHT Simo Salonen. Sukupolvenvaihdosasiat ovat meilläkin olleet ajankohtaisia ja toiminnassa on mukana Simo Salosen poika, KHT Timo Salonen sekä perustajajäsenemme Anja KarppinenKoposen tytär Anne Karppinen-Salonpää ja puoliso Kari Salonpää. Varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy juhlisti syyskuun puolivälissä 25-vuotistaivaltaan Maikkulan Kartanossa yhdessä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kesken. Juhlassa kuultiin muun muassa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajan Pauli K. Mattilan luento yritysten ja näiden omistajien verotuksesta jatkossa. Revisioneuvos Jaakko Reiniharju halusi tervetuliaispuheessaan vain hipaista yrityksen historiaa, Verotuksen kannustavuus lisää yrittäjyyttä Jaakko Reiniharju nosti avauspuheessaan esille paljon puhutun aiheen, yritysverotuksen uudistamisen. -Hallitusten ohjelmissa sanotaan 2000-luvun hyvinvointiyhteiskunnan olevan osaamista korostavaa sekä työntekoon ja yrittämiseen kannustavaa. Meillä julkistetussa yrittäjyyden politiikkaohjelmassa kansalaisia kannustetaan yrittäjäuralle ja aloitus- ja kasvuvaiheessa olevien pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan edistämiseen, Reiniharju muistutti ja lainasi Helsingin kauppakorkeakoulun professori Jarmo Leppiniemen sanoja: -Ainoa konsti edistää yrittäjyyttä on verotuksen kannustavuuden lisääminen. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmä on ollut kannustava järjestelmä, joka on vahvistanut yrityksen omia pääomia. Kun verotusta nyt uudistetaan, rikastuneet eivät joudu uuden järjestelmän maksumiehiksi vaan ne, joiden varat eivät riitä järjestelyihin ja joiden toiminta on ankkuroitu Suomeen. Yritysverotus - kiristyykö vai kevenee? Revisioneuvos Jaakko Reiniharju 20 Oulun Kauppakamarilehti rotus, kuten asuntovelan korot. -Työryhmän alustavat linjaukset 5.9. olivat muun muassa laaja veropohja ja kohtuulliset verokannat, ansiotuloverotuksessa säilyy progressiivisuus, pääomatulojen verotus säilyy suhteellisen verokannan piirissä, perintö- ja lahjaverotus säilyvät luontaisina verojärjestelmän elementteinä, Mattila listasi. Työryhmän ehdotus on Mattilan mukaan verora- Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila pureutui puheenvuorossaan yritysverotukseen kaavailtuihin muutoksiin. -Verotuksen kehittämistä valmistellaan talouskasvua ja työllisyyttä, kestävää kehitystä sekä verotulojen kasvua ja verotulopohjan laajenemista edistävään suuntaan. Hetemäen työryhmän välimietinnön, 21.6., kohteena olivat yritys- ja pääomaverotus, kulutusverotus, etenkin arvonlisäverotus sekä ansiotuloverotus verorakennemielessä. Loppumietintöön jäivät perintöja lahja-, kiinteistö-, valmiste- ja asumisen ve- situksen painopisteen maltillinen siirtäminen yhteisöverotuksesta henkilötason pääomatuloverotukseen. Osana tätä muutosta listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verovapaudet poistetaan ja ne korvataan osingon normaalituoton kevennetyllä verotuksella. Tämä toteutetaan siten, että yhtiön jakaman voiton normaalituoton veroaste (yhtiö ja osakas) vastaa yleistä pääomatuloverokantaa. -Esityksen päälinjaukset ovat yhteisöverokannan alentaminen nykyisestä 26 prosentista 22 prosenttiin ja yleisen pääomatuloverokannan nostaminen 28 prosentista 30:een. Pääomatuloverotuksen veropohjaan ei esitetä osinkotuloja lukuun ottamatta muutoksia. Julkisesti listatusta yhtiöstä saadut osingot luettaisiin aiemmasta poiketen kokonaan veronalaiseen pääomatuloon, julkisesti listaamattomasta yhtiöstä saaduista osingoista ns. normaalituottoa vastavasta osasta 35 % luetaan veronalaiseen pääomatuloon. Normaalituoton ylittävä osinko on kokonaan veronlaista pääomatuloa. Yritysrahoituksessa rating-maailmaan Oulun OP:n toimitusjohtaja Timo Levo pureutui alustuksessaan yritysrahoitukseen. - Koska taloustilanne vaikuttaa suoraan korkotasoon, finanssikriisin myötä korot lähtivät jyrkkään laskuun. Kun keskuspankki pudotti ohjauskorot alas ja lisäsi likviditeettiä markkinoilla, korot laskivat voimakkaasti. Nyt rahamarkkinoilla oletetaan keskuspankin keräävän ylimääräistä likviditeettiä markkinoilta pois ja siksi korot ovat lievässä nousussa, Timo Levo selvensi. Hänen mukaansa korkoennusteet ovat kuitenkin maltillisia. Toimitusjohtaja Levo kertoi, että yritysten luottokanta oli vuoden 2008 lopussa 47 miljardia. Tällä hetkellä yrityslainoissa on käännytty kiihtyvään nousuvaiheeseen. - Yritysrahoituksen pelisääntöihin on tullut yksi oleellinen muutos; olemme siirtyneet rating-maailmaan. Aiemminhan yritysrahoitusta myönnettäessä katsottiin yrittäjää, vakuuksia ja maksukykyä. Nyt pankit eivät voi myöntää lainaa, mikäli yritystä ei ole ”reitattu”. Rating merkitsee, että yritys arvioidaan yrityksen tilinpäätösanalyysin pohjalta. Tämän lisäksi analysoidaan yrittäjää, omistusta ja toimialan näkymiä sekä arvioidaan hanke. Onneksi valtaosalla yrityksistä asiat ovat kunnossa, ja rahoitus järjestyy kivuttomasti, Timo Levo korosti. Paupekin selviytymisstrategia Toimitusjohtaja Pekka Piirala hauskuutti juhlayleisöä persoonallisella esityksellään omista yrittäjäkokemuksista. Veljekset Paupekin perustajakaksikko Pauli ja Pekka Piirala ovat nähneet kaksi lamaa ja tietävät, mitä yrittäjyys vaikeina aikoina on. Pekka Piirala valotti yrityksen selviytymisstrategiaan: -Paupek Oy starttasi vuonna 1980 kahden ammattilaisen voimin. Tuolloin yrityksen harjoittama Tilaisuudessa musiikista vastasi Puistolan Tädit. Juhlavieraat saivat nauttia 1950-60-luvun musiikista. timanttiporaus ja -sahaus oli uutta koko Suomessa. Ensimmäinen kohteemme oli Kajaanin PK4. Kyseessä oli iso työ, ja palkkasimme heti lisää väkeä. Töitä tuntui riittävän, joten päätimme investoida uusiin toimitiloihin. Samoihin aikoihin asiakkaiden toiveista aloimme hoitaa purkujätteet pois työmailta. Hankimme lisää kalustoa ja yritys kasvoi huimaa vauhtia. -Vuosikymmenen jälkipuoliskolla laajensimme maarakentamiseen ja siirryimme leasing-rahoitukseen. Sitten iskikin lama, korot nousivat ja vaikeudet leasing-yhtiöiden kanssa alkoivat. Yrityksen liikevaihto laski 50:stä 20 miljoonaan ja korot huitelivat jopa 18 prosentissa. Jätimme konkurssihakemuksen 1992. Veljekset eivät kuitenkaan lannistuneet vaan aloittivat neuvottelut verottajan ja rahoittajien kanssa. -Kun viimein pääsimme pankinkin kanssa sopimukseen, päätimme uudesta alusta ja perustettiin Veljekset Paupek. Tänä päivänä yrityksemme toimii valtakunnallisesti, Piirala kertoo. Hänen mukaansa vastikään eletyssä taantumassa yrityksen toimintaa oli helppo sopeuttaa eikä liikevaihto laskenut yhtä rajusti kuin edellisen laskun aikaan. -Tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä työkantamme on hyvä, Piirala iloitsee. Teksti: Armi Lahdenkauppi Kuvat: Tapani Mäkinen 25-vuotisjuhliin oli saapunut suuri joukko asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Oulun Kauppakamarilehti 21 Sosiaalisen median hyödyntäminen palvelujen ja tuotteiden kehittämiseksi ja tarjonnan parantamiseksi on aivan alussa. Eikä nyt puhuta facebookin rupattelusta, vaan sosiaalisen median tarjoamasta vuorovaikutteisuudesta – siitä, että uusmedian mielipidevaikuttajan rooli otetaan tosissaan ja sen tuottamaa tietoa hyödynnetään – aikuisten oikeasti. Kari Rantsi jättää Fennian aluejohtajan tehtävät ja sukeltaa Sosiaalisen median pinnan alle Fennian aluejohtaja Kari Rantsilla on kohta aikaa perehtyä internetin maailmaan – kehittäjänä kuten 15 vuotta sitten. Hän siirtyy osa-aikatyökyvyttömyyseläkkeelle ja jatkaa vakuutusyhtiön johtavana asiantuntijana lyhentyneellä työajalla. Uuden tehtävänkuvan mukaan hän on 22 Oulun Kauppakamarilehti mukana sosiaalisen median kanavien kehittämisessä, uusien kentän esimiesten sparrauksessa ja muutamassa erillisessä projektissa. - Tavallaan ympyrä sulkeutuu, sillä 1990-luvun puolivälissä tehtävänäni oli verkkopalvelutuotteiden tuominen Fenniaan. Olimme silloin en- simmäinen vakuutusyhtiö, joka toi kuluttajan vakuutustuotteet verkkoon. Nyt on aika ottaa seuraava askel ja siirtyä tiedon hankkimiseen kuluttajamielipiteestä. Sosiaalisen median maailmaan muodostuu ”heimoja”, joilla on tavoitteita, mielipiteitä, halua vaikuttaa ja muuttaa ympäristöään. Rantsin mielestä tämä arvokas kuluttajatieto on saatava käyttöön tuotepaletin kehittämiseksi. - Sosiaaliseen mediaan on menty markkinoinnin näkökulmasta. Nyt on oikea aika ryhtyä hankkimaan tietoa ihmisten ajatusmaailmasta ja luotava uutta palvelua tämän tiedon pohjalta. Se, joka osaa aistia verkon hengen, on hyötyjä ja pystyy luomaan aitoa vuorovaikutteisuutta. Palveluja aktiivisille senioreille Internet on nyt tuttu väline kaikille, ja etenkin seniori-iän saavuttavat kansalaiset ovat aiempia sukupolvia aktiivisempia ja kuluttajajoukkona varallisuutensa takia yhä merkittävämpiä. - He ovat aiempia sukupolvia paremmassa fyysisessä kunnossa ja haluavat ikääntymisen vuosiinsa laatua ja aktiviteetteja. He ovat myös valmiit maksamaan heille tuotetuista palveluista. Vakuutusalan on kehitettävä uusia tuotteita, jotka hyödyntävät näitä uusia tarpeita. - Hoivavakuutusten osalta meidän on oltava herkkänä, sillä ne ovat varautumista yhä kasvaviin sairauskuluihin. On kehitettävä tuotteita, joiden elinkaari kattaa koko ihmisen eliniän ja ovat käytettävissä, kun seniorina haluaa hyödyntää hyvinvoinnin erikoispalveluja. Eläkevakuutusten poukkoileva verotuspolitiikka ei ole edistänyt yksilöllistä eläkesäästämistä eli omatoimista tulevaisuusajattelua. Järjestelmä kaipaa uudistamista tai ainakin valtion olisi ymmärrettävä, että eläkesäästäminen on ihan tavallisen ihmisen intressissä, ei vain elitistisen kansanosan. voisivat käyttää yksityisiä palveluja enemmän omien tarpeidensa mukaan. Näin he vapauttaisivat resursseja, ja yhteiskunta voisi huolehtia paremmin huonompiosaisista. Vakuutusyhtiöt ovat kautta vuosien olleet sijoittajina luomassa mahdollisuuksia elää ja voida hyvin. Senioriasumiseen on Rantsin mukaan jatkossakin sijoitettava ja näin tarjottava aktiivisen ikääntymisen puitteita. - Eläkevakuutusyhtiöiden varoja pitäisi myös suunnata entistä enemmän infrastruktuurin rakentamiseen. Tie-, rata- ja satamaverkoston kehittämisen kautta hyvinvointi kasvaisi ja alueelliset erot tasoittuisivat. Vakuutusalalle uutta suuntaa Rantsi muistuttaa, että pitkäjänteisesti sijoitettuna myös valtio säästäisi rahaa, jota nyt annetaan maantieteellisen tasa-arvon ylläpitämiseksi. - Helsinki tarvitsee menestyäkseen vahvoja alueellisia keskuksia. Sijoitustoimien suuntaaminen aluekeskuksiin loisi hyvinvointia koko Suomelle, Rantsi uskoo. Ikääntyvien joukon kasvaessa myös yhteiskunnan ulkopuolelta hankittavien palvelujen kysyntä kasvaa. - Olisiko jo aika siirtyä pohjoismaisesta hoivayhteiskunta-ajattelusta pois? Eikö olisi järkevämpää, että ne seniorit, joilla on varallisuutta, Kari Rantsi Aktiivinen kauppakamarilainen • yli 33 vuotta vakuutusalalla, Fennian aluejoh- Kari Rantsilla on vankkumaton luotto kauppakamaritoimintaan. -Olen monissa eri tehtävissä nähnyt sen, että Keskuskauppakamari ja kauppakamarit toimivat tasapuolisesti elinkeinoelämän edunvalvojana. Rantsi on toiminut muun muassa Oulun kauppakamarin PR-, finanssi-, PK-valiokunnissa, valtuustossa jne. -Kauppakamarityössä tieto on todenperäistä ja reaalista, koska koko toiminta lähtee oman alueen bisneselämän tuntemisesta. Työ kauppakamareissa kumpuaa aidosta tiedosta sekä alueellisten mahdollisuuksien ja uhkien tiedostamisesta. Rantsi on myös aktiivinen vaikuttaja Suomen Yrittäjissä. Hän ei näe ristiriitaa näiden kahden järjestön intresseissä. -Molemmat järjestöt hengittävät samoilla keuhkoilla. Molemmat ovat niin isojen pörssiyhtiöiden kuin pientenkin yrittäjien asialla. Näiden rinnakkaisten organisaatioiden yhteistyötä olisi kehitettävä. Myös koulutustarjonnassa yhteistyö olisi hedelmällistä. tajana vuodesta 1995. • jättää aluejohtajan tehtävät 31.12. ja siirtyy johtavaksi asiantuntijaksi ensi vuoden alusta. Oulun aluejohtajaksi hän tuli Eläke-Varmasta. • kokemusta on kertynyt kahdesta vahinkovakuutus- ja yhdestä henkivakuutusyhtiöstä, kahdesta työeläkevakuutusyhtiöstä ja kahdesta merkittävästä teollisuusyhtiöstä. ResComilta tietojärjestelmäratkaisut ResComi on kokenut ja osaava metsä-, metalli- ja ICT-teollisuuden tietojärjestelmien toimittaja. Yhtiön osaamisalueita ovat Symbianiin, mobileLinuxiin ja viestintäteknologioihin liittyvät suunnittelu- ja testauspalvelut. Metsä- ja metalliteollisuuteen yhtiö toimittaa reaaliaikaisia tuottavuuden, laadun, kunnossapidon ja logistiikan seurantajärjestelmiä. www.rescomi.com p. (08) 210 4500 Softpolis Raahe Technopolis Oulu Oulun Kauppakamarilehti 23 POHTOn Johtamislaboratorion avajaisia vietettiin lokakuun puolivälissä. POHTO on käyttänyt liiketoimintasimulaatioita yrityksen toiminnan ja johtamisen havainnollistamisen välineinä jo pitkään. Niihin on osallistunut jo yli 10 000 eri toimialoilla työskentelevää henkilöä. POHTOn Johtamislaboratorio käyttöön ”Jokainen ilmiö pitää oppia ilmiön kielellä” -Olemme mallintaneet eri toimialojen tilaus-toimitus- ja tuotekehitysprosesseja osana yrityksen kokonaistoimintaa. Hyvät kokemuksemme toiminnallisesta oppimisesta ovat luonnollisesti yksi syy, miksi nyt on kuljettu yksi pykälä eteenpäin. Uusi Future-Power laajentaa tarkastelun innovaatioprosessin, muutoksen ja tulevaisuuden haltuunoton teemoihin, valottaa kehittämisjohtaja Erkki Peltola POHTOsta. -Innovaatioprosessin havainnollistaminen on mielenkiintoinen haaste, koska siinä tullaan paitsi uuteen osaamisalueeseen myös uusiin tapoihin oppia. POHTOn mottona on se, että jokaista ilmiötä pitäisi oppia ilmiön ehdoilla. Opittavan asian ja opiskelumetodin tulee olla linjassa keskenään. Johtamislaboratorio on 410 000 euron investointi, jonka päärahoittajat ovat Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR-projekti) ja Oulun kaupunki. Mukana uuden oppimisympäristön rakentamishankkeessa ovat olleet myös Nokia Oyj, Outokumpu Oyj, Elektrobit Oyj, Oy Metsä-Botnia Ab sekä muita elinkeinoelämän tahoja. 24 Oulun Kauppakamarilehti Ainutlaatuinen Euroopassa POHTOn johtamislaboratorio on eurooppalaisessa mittakaavassa ainutlaatuinen paikka harjoitella liiketoimintaa todellisuutta realistisesti jäljittelevässä ympäristössä, jossa ihmiset ovat itse fyysisesti mukana. Johtamislaboratoriossa yritykset voivat myös ”koeponnistaa” innovaatioiden kaupallistamista ennen niiden lanseerausta markkinoille. Lokakuisten avajaisten yhteydessä vieraat pääsivät seuraamaan tiloissa samaan aikaan toteutettavaa Future-Power-simulaatiota. Future-Power tuo vaikeasti hahmotettavat asiat ja ilmiöt näkyväksi, jolloin ne voidaan aistia, kokea ja oppia tekemällä. Teknologian rinnalle markkinalähtöisyyttä Johtamislaboratorio -hankkeen käynnistämiseen oli Peltolan mukaan useita syitä, joista selkein oli seutumme yritysten tarve kehittää markkinalähtöistä ajattelua. Teknologiaosaamisen rinnalle kaivattiin markkinalähtöistä ajattelua ja osaamista liiketoiminnan kehittämiseen. -Myös Oulu Inspiroi-strategiassa päätettiin ottaa liiketoiminnan osaaminen kärkihankkeeksi ja sen yhtenä konkreettisena toteutuksena mainitaan havainnollistamisympäristö, jossa on mahdollista harjoitella uusia suunnitelmia. Johtamislaboratorion syntyyn vaikutti myös yrityskohtaisissa simuloinneissa tehty havainto: strategian ja sen toimeenpanon välillä on epäjatkuvuuskohta. Tätä havaintoa tukevat myös monet tutkimukset. Esimerkiksi 2008 tehdyn tutkimuksen (IROResearch) perusteella vain 13 prosenttia keskijohdosta katsoo pystyvänsä kommunikoimaan yrityksen suuntaa ja valintoja omille alaisilleen. Tarvitaan väline, jolla konkretisoidaan strategian toimeenpanon ja muutoksen johtamista. Malli sopii kaikille, myös palveluyrityksille -Olemme onnistuneet luomaan kokemuksellisen johtamiskoulutuksen ympäristön, jossa valmennetaan ja harjoitellaan käytännössä muun muassa yritystoiminnan suunnittelua, strategisten tavoitteiden toimeenpanoa ja operatiivi- sen toiminnan johtamista. Lisäksi opitaan kansainvälistä liiketoimintaa, innovaatioiden kaupallistamista, turvallisuusjohtamista sekä muutoksen toteuttamista organisaation ja verkoston toiminnassa. -Tämä ympäristö voidaan modifioida minkä ta- hansa yrityksen tai toimialan tarpeisiin. Päätavoitteena on suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parantaminen siten, että liiketoiminnan mitä tahansa osa-aluetta voidaan kehittää, testata ja harjoitella riskittä turvallisessa ympäristössä. Uuden oppimisympäristön perusmalli rakentuu markkinoista, asiakkaista, rahoittajista, verkostosta, sidosryhmistä sekä yrityksen toiminnoista. Malli skaalautuu hyvin niin, että yrityksen ja organisaation toimintaa voidaan havainnollistaa sekä pienten että suurten yritysten tarpeisiin, nyt myös palveluyritysten ja kuntaorganisaatioiden tarpeisiin. -Alusta voidaan myös virittää yrityksen tai organisaation omalle kustannusrakenteelle, asiakkuuksille, tuotteille ja palveluille. -Odotamme Johtamislaboratoriolta paljon. Sen tarkoituksena on poistaa esteitä, mutta ei niinkään tiedollisen oppimisen kautta vaan ilmiöiden ja vuorovaikutussuhteiden ymmärtämisen kautta. Yritysten haasteet ovat erilaisia, mutta kaikilla on omat heikot lenkkinsä. Teksti: Armi Lahdenkauppi Kuvat: Kati Leinonen, Jorma Mylly Huomisen kilpailukyky luodaan tänään KPMG:n ammattilaiset auttavat yritystäsi toteuttamaan huomisen kilpailu- ja suorituskykyä tukevat ratkaisut jo tänään. Oli kyse sitten yrityksesi tai yhteisösi tilintarkastuksesta, kasvumahdollisuuksista, riskienhallinnasta, verosuunnittelusta tai yritysjärjestelyistä. Ota yhteyttä Tapio Raappana, KHT Isokatu 32 B 0VMV p. 020 760 3000 [email protected] kpmg.fi KPMG - Tanja Poutiaisen virallinen yhteistyökumppani Oulun Kauppakamarilehti 25 KOULUTUS- JA TAPAHTUMAKALENTERI SYKSY 2010 & KEVÄT 2011 Oulun kauppakamarin ohjelmasta löydät laadukkaat, ajankohtaiset ja hinnoiltaan kilpailukykyiset k o u l u t u s t i l a i s u u d e t y r i t y s e l ä m ä n e r i o s a - a l u e i l t a . Ko u l u t u s k a l e n t e r i i n t u t u s t u m a l l a vo i t p o i m i a i t s e l l e s i j a j a k o l l e g o i l l e s i p a r h a i t e n s o ve l t u va t t i l a i s u u d e t . Syksy 2010 SOSIAALINEN MEDIA YRITYKSEN TYÖKALUNA Miten hyödyntää sosiaalisen median työkaluja käytännössä? 24.11. Tilinpäätös käytännönläheisesti, Oulu 25.11. Sosiaalinen media yrityksen työkaluna, Oulu 30.11. Työnantajan korvaamat matkat – palkkaa vai verovapaata tuloa?, Oulu 2.12. Tilinpäätös- ja veropäivä, Kuusamo 2.12. Tilinpäätös- ja veropäivä, Ylivieska 10.12. Veroseminaari, Kajaani 14.12. Ennakonperintä 2011, Ylivieska 15.12. Ennakonperintä 2011, Oulu Kevät 2011 19.1. Kauppakamarilounas: Onko tuottavuuden kasvu ja Oulussa 25.11.2010 klo 9-16 asiantuntijoina toimitusjohtaja Helene Auramo ja viestintä- ja yhteisömanageri Kaisa Simola, Zipipop Oy TILINPÄÄTÖS- JA VEROPÄIVÄ Verotus muuttuu – pysytkö mukana? Kuusamossa 2.12.2010 klo 9-16 asiantuntijoina osastopäällikkö, KTT Tomi Viitala, Keskuskauppakamari ja KHT Pirjo Kytösalmi, Ernst & Young Oy Ylivieskassa 2.12.2010 klo 9-16 asiantuntijoina varatoimitusjohtaja OTT Pauli K. Mattila, Keskuskauppakamari ja KHT Milla Karjalainen, Ernst & Young Oy työurien jatkaminen mahdollista samanaikaisesti?, Oulu 10.2. Kauppakamari Café: Digitaalinen markkinointi – keinot ja hyödyt, Oulu 15.2. Palkanlaskijan ajankohtaispäivä, Oulu 22.2. Vientikaupan sopimuksista ja verotuksesta, Oulu 24.2. Strateginen henkilöstötuottavuuden laskenta ja kehittäminen, Oulu 17.3. Ben Furman: Työpaikan hyvä henki ja miten se tehdään!, Ylivieska KEVÄT 2011 22.3. Kauppakamari Café: Sähköisen liiketoiminnan hyödyntäminen, Oulu HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) 23.3. Kulujen vähennysoikeudet tulo- ja arvonlisäverotuksessa, Oulu 24.3. Kate, kannattavuus ja talouden suunnittelu, Oulu 31.3. Työpaikan poissaolot, Oulu 14.4. Alv-päivä, Oulu 17.5. Alv-päivä, Ylivieska Huhtik. Kauppakamarin työhyvinvoinnin ajankohtaisseminaari: Palaa vai palautua?, Oulu Huhtik. Kauppakamarin vientipäivä, Oulu Huhtik. HHJ - Hyväksytty hallituksen jäsen, Oulu ENNAKONPERINTÄ 2011 Miten varautua tuleviin muutoksiin? Asiantuntijana ylitarkastaja Janne Myllymäki, Verohallitus Ylivieskassa Oulussa 14.12.2010 klo 9-14 15.12.2010 klo 9-14 Kehitä ja aktivoi hallitustyöskentelyäsi! Oulussa 6.4., 13.4., 19.4., päätösjakson ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Muutokset mahdollisia w w w. o u l u . c h a m b e r. f i w w w. c h a m b e r. f i Lisätietoja: Riitta Schroderus, puh. 010 821 8810, 050 338 9350, [email protected]., www.oulu.chamber.fi, www.chamber.fi 26 Oulun Kauppakamarilehti Oulun kauppakamarin jäsentyytyväisyyskysely paljasti: Alueen vetovoimaisuuden edistäminen tärkein edunvalvonta-asia Arina on avoin osuuskunta. Arinan omistavat asiakkaat. Muita omistajia ei ole. Arinan tehtävänä on tuottaa palveluja ja etuja asiakkaille. Oulun kauppakamari toteutti jäsentyytyväisyyskyselyn syyskuun aikana. Kyselyn tarkoituksena oli saada palautetta kauppaka- Hyöty toiminnasta jakautuu Pohjois-Suomeen. marin toiminnan laatuun liittyen sekä odotuksia ja toiveita tulevaisuutta ajatellen. Kyselyyn saatiin reilut kaksisataa vastaus- Päätös- ja vaikutusvalta on asiakkailla. ta, mikä on reilut kaksikymmentä prosenttia jäsenkunnasta. Toimialoittain ja yrityskokoa ajatellen vastaajat edustivat hyvin koko Oulun kauppakamarin jäsenrakennetta. Vastaajista neljännes on mukana kauppakamarin luottamuselimissä (valiokunnat, alueelliset osastot, hallitus) ja loput vastaajista ”etäämmällä” operatiivisesta toiminnasta. Oulun kauppakamarin toiminnasta annetun yleisarvosanan keskiarvoksi tuli tasan 8; reilu neljännes arvosti toiminnan kiitettäväksi, noin 65 prosenttia tyydyttäväksi, 4 prosenttia välttäväksi ja reilu 5 prosenttia ei osannut sanoa. Keskuskauppakamarin vastaavat luvut olivat jonkin verran alhaisemmat ja toisaalta myös ”ei osaa sanoa” vastaajien joukko oli isompi. Vaikuttamisen ja edunvalvonnan osalta noin 68 prosenttia totesi Oulun kauppakamarin toiminnan olevan hyvää, erittäin hyvää tai todella erinomaista. Kohtalaista ja heikkoa -vastanneiden osuus oli noin 20 prosenttia ja ei osaa sanoa – vastanneiden osuus 11 prosenttia. Muista Oulun kauppakamarin palveluista hyvän tai kiitettävän arvosanan antoi lähes 75 prosenttia.Oulun kauppakamarin jäsenyyttä suosittelisi yli 80 prosenttia vastaajista. Tulevaisuuden edunvalvontateemoista kysyttäessä tärkeimmiksi teemoiksi nostettiin alueen vetovoimaisuuden edistäminen, yritysten verkottumisen edistäminen, koulutuskysymyksiin ja liikenneväyläkysymyksiin vaikuttaminen sekä kansainvälistymisen edistäminen. Kauppakamarin koulutusteemoina nähtiin tärkeimpinä taloushallinto, myynti ja markkinointi sekä esimiestyö ja yritysjohto. Kauppakamarin palveluissa nähtiin tärkeinä kauppakamarin järjestämät maksuttomat tilaisuudet, koulutustarjonta, laki- ja veroneuvonta, jäsentiedottaminen sekä asiantuntijapalvelut. Oulun kauppakamarin toimisto haluaa kiittää saamistaan palautteista ja lupaa kehittää toimintojaan niiden mukaisesti sekä tiedottaa toimenpiteistään jatkossa huolellisemmin. Esa Pellikainen, varatoimitusjohtaja Oulun kauppakamari Palveluja ja etuja vuodesta 1917 MOV Tilintarkastus Oy Tilintarkastus Yritysjärjestelyt Konsultointi Technopolis Ydinkeskusta Sepänkatu 20, 90100 Oulu KHT Olavi Virtanen 050 532 2060 [email protected] KTM Mervi Pietikäinen 041 502 7083 [email protected] MOV audit Oulun Kauppakamarilehti 27 ICT-alalla ulkomaalaistyövoima on arkipäivää. Kulttuurierot hidastavat maahanmuuttajien työllistymistä Pohjois-Pohjanmaalla maahanmuuttajien osuus väestöstä on selvästi pienempi kuin Etelä-Suomessa. Oulussa maahanmuuttajia väestöstä oli noin 2,2 prosenttia vuonna 2009, joskin luku kasvaa koko ajan. Helsingissä maahanmuuttajien osuus väestöstä oli 7.2 prosenttia. Seutumme maahanmuuttajat työskentelevät pääasiassa palvelualoilla ja yrittäjinä. Myös Oulun yliopistolla ja alueen IT-firmoissa työskentelee lukuisia maahanmuuttajia. -Useimmiten maahanmuuttajilla on korkeampi koulutus kuin, mihin tehtäviin he Suomessa pääsevät. Monet kotimaassaan opettajakoulutuksen saaneet työskentelevät esimerkiksi lähihoitajina. Suurimmat ongelmat työllistymisen suhteen ovat kielitaito, erilainen työkulttuuri ja tietämättömyys kulttuurieroista. Valmennus on siis tässäkin ensisijaisen tärkeää ja tällä saralla meillä on vielä paljon kehitettävää, sanoo monikulttuuriasiantuntija, YTM Susanna Sakko Susacon monikulttuurisista koulutus- ja konsultointipalveluista. Hän on erikoistunut opinnoissaan moninaisuuden johtamiseen, työskennellyt useita vuosia maahanmuuttajien kanssa ja kirjoittanut useita ohjeistuksia monikulttuuriseen työhön. Nyt Sakko on aloittamassa väitöskirjatutkimusta työperäisestä maahanmuutosta. Parhaillaan hän etsii halukkaita kuntia ja 28 Oulun Kauppakamarilehti organisaatioita väitöskirjayhteistyöhön ja näin konkreettisesti edistämään työperäistä maahanmuuttoa. Kehitystyötä tarvitaan myös kuntatasolla Maahanmuuttajien määrä Suomessa kasvaa tulevina vuosina. Väestön ikääntymisen myötä lisääntyvä työvoiman maahanmuutto edellyttää, että maahanmuuttopolitiikkaa kehitetään myös kuntatasolla. Viime vuonna valmistuneessa valtakunnallisessa työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmassa esitetään selkeitä toimenpiteitä maahanmuuton helpottamiseksi ja edistämiseksi. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa monikulttuurisen koulutuksen kehittäminen ja työharjoittelupaikkojen lisääminen. Usein harjoittelupaikkojen puute ja asenneilmapiiri vaikeuttavat maahanmuuttajien työllistymistä. -Myös hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma sisältää linjauksia työvoiman maahanmuuton edistämiseksi. Toimenpideohjelmassa todetaan, että työvoiman liikkuvuutta koskevaa yhteistyötä tulee Ali Hosseini työskentelee Huovisen Leipomossa Oulussa. edistää erityisesti EU-maiden, lähialueiden sekä muiden Suomen kannalta merkittävien työvoiman lähtömaiden kanssa. Liikkuvuutta tulee helpottaa lisäämällä ulkomaalaisten opiskelijoiden ja työntekijöiden määrää, Sakko painottaa. Hän on sitä mieltä, että maahanmuuttopolitiikkaa pitäisi kehit- tää avoimin keskusteluin, tutustumalla maahanmuuttajiin sekä kouluttamalla ja valmentamalla maahanmuuttajia kohtaavia henkilöitä, etenkin esimiehiä. Sosiaali- ja terveysalan osaajavaje yli 200 000 vuoteen 2020 Työministeriön Työvoima 2025-raportin mukaan tulevaisuudessa avautuu eniten työpaikkoja palvelusektorille, sosiaali- ja terveysalalle ja teollisuuteen. Hurjimmat arviot kertovat, että sosiaali- ja terveyssektorilla avautuu jopa yli 200 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. -Myös Oulun seutu tarvitsee jatkossa eniten osaajia palvelualoille, teollisuuteen ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja myös meillä tuo osaajatarve on mittava vuoteen 2020. Kun tarve ja tahto kasvavat, työantaja ei enää katso, onko työntekijä ulkomaalainen vai ei, Sakko uskoo. Hän kertoo, että 44 prosenttia oululaisyrityksistä on ilmoittanut, ettei esteitä ulkomaalaisen työllistämiseen ole. Alueellinen strategia listaa kehityskohteet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maahanmuuttostrategia 2015 julkistettiin 12.11. Strategia laadittiin yhteistyössä maahanmuuttoasioiden parissa toimivien tahojen kesken ja siinä painotetaan kansainvälistymisen ja monimuotoisuuden sekä yrittäjyyden ja ulkomaalaisen työvoiman rekrytoinnin tukemista. Tärkeä painopiste on myös kotouttamispalveluiden kehittäminen, maakunnallisen yhteistyön lisääminen ja verkostojen kehittäminen. Strategia toimii maahanmuuttoasioita ohjaavana asiakirjana Pohjois-Pohjanmaalla. Sen tavoitteena on koordinoida maahanmuuttoasioiden parissa toimivia organisaatioita ja ohjata tulevia maahanmuuttohankkeita ja -toimintoja. -Koska maahanmuuttajien määrä kasvaa koko ajan myös Pohjois-Pohjanmaalla, tähän on myös varauduttava suunnitelmallisesti. Jatkossa paikkakunnalla jo asuvat eivät riittäne varmistamaan yritysten työvoiman saatavuutta. Siksi uusien osaajien saaminen Pohjois-Pohjanmaalle töihin ja täällä jo olevien maahanmuuttajien onnistunut kotouttaminen vaativat pitkäjänteistä työtä kaikilta toimijoilta, toteaa maahanmuuttopäällikkö Maire Mäki ELY-keskuksesta. Suora rekrytointi ulkomailta on haasteellista Susanna Sakko korostaa, että työvoiman rekrytointi ulkomailta on prosessina vaativampaa kuin jo maassa olevien maahanmuuttajien. Valtaosa Suomessa asuvista maahanmuuttajista on parhaassa työiässä ja juuri heidän työllistämiseensä kannattaa voimavarat kohdentaa. -Ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytoinnissa on lähdettävä siitä, että tulijoiden ammatillinen osaaminen vastaa mahdollisimman tarkoin työlle asetettuja vaatimuksia. Näin heidän lisäkoulutustarpeensa ovat mahdollisimman vähäisiä. Myös työelämän yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistäminen nousevat entistä tärkeämmäksi, kun ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä lisääntyy työmarkkinoilla. Työehtojen valvominen ulkomaisten työntekijöiden kohdalla on olennainen osa kestävää maahanmuuttopolitiikkaa. Työvoiman maahanmuuton mukanaan tuoma työmarkkinoiden rakenteellinen muutos vaikuttaa myös työyhteisöjen johtamiseen ja kehittämiseen. Jatkossa tarvitaan aivan uudenlaisia taitoja johtaa monikulttuurisia työyhteisöjä, Sakko korostaa ja nostaa esille kehittämänsä Mops-monikulttuurisen toimintamallin, joka vastaa työyhteisöjen kehittämistarpeeseen. -Mallin tavoitteena on kehittää organisaatioiden kykyä työskennellä maahanmuuttajien kanssa ja kehittää henkilöstön monikulttuurisen osaamisen taitoja. Uuteen ajatusmalliin ja sen ideaan on suhtauduttu mielenkiinnolla. Uskon, että se herättelee ainakin organisaatioiden esimiehiä monikulttuuristen toimintojen kehittämiseen, arvelee Sakko. Teksti: Armi Lahdenkauppi Kemin satama Perämerellä on erinomainen Pohjois-Kalotin teollisuuden vienti- ja tuontisatama. Sen kautta kulkee nopea reitti Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisille alueille sekä Murmanskin aluelle Venäjälle. Ajoksentie 748, 94900 Kemi Puh. (016) 2151 600, fax (016) 2151 620 www.portofkemi.fi ITSENÄINEN – POHJOISSUOMALAINEN • • • • • • Tilintarkastus Tilintarkastus Yritysjärjestelyt Yritysjärjestelyt Erityistilintarkastukset Erityistilintarkastukset Verokonsultointi Verokonsultonti ATK-projektien tarkastus Erikoistoimeksiannot Yrityskaupat Yrityskaupat Pertti Haapala, Haapala,HTM HTM0500 0500-584 965 Pertti 584 965 Karppinen-Salonpää,HTM HTM0400 880 687 9511900 Anne Karppinen-Salonpää, SeppoKontro, Marttila, Kirsi HTMHTM 050 040-557 668 51 3026 Jari 540 6154 Jari Nurkkala, Nurkkala,KHT KHT040 040-540 6154 Janne HTMHTM 050 0500-582 405 2515 306 JaakkoPesonen, Reiniharju, Jaakko Reiniharju, HTM 05008001 582 306 Taisto Riski, KHT 040-844 Simo Salonen, 558 2480 Salonen, KHT KHT040 040-558 2480 Timo Salonen, 742 5975 Salonen, KHT KHT040 040-742 5975 Kari Salonpää, 687 321 Salonpää, HTM HTM0400 880 9512 [email protected] www.pstilintarkastus.com Jo vuodesta 1985 alkaen POHJOIS-SUOMEN TILINTARKASTUS OY Hallituskatu 11 A, 90100 Oulu Puh. 08-880 9580, Fax 08-880 9501 AGN International Kuvat: Ilpo Okkonen Oulun Kauppakamarilehti 29 Osakeyhtiön varojen jakaminen Osinkotulojen verotusta ehdotetaan kiristettäväksi. Nyt on aika arvioida suunnitelmien vaikutuksia kertaalleen verotettujen voittovarojen käsittelyyn. Ehdotetut muutokset Hetemäen verotyöryhmän viime kesänä julkaistussa välimietinnössä on esitetty muutettavaksi mm. osinkoverotusta. Yksityishenkilön listaamattomasta yhtiöstä saaman osingon verotus tapahtuisi kaksiportaisesti. Niin sanotusta normaalituotosta 65 % olisi verovapaata tuloa ja 35 % veronalaista pääomatuloa. Normaalituoton ylittävältä osin osinko olisi kokonaan veronalaista pääomatuloa 30 % verokannan mukaan. Mietinnössä tarkoitettu normaalituotto laskettaisiin yhtiön nettovarallisuuden perusteella siten, että normaalituottokorko vahvistettaisiin vuosittain valtion keskipitkän lainakoron perusteella. Tällä hetkellä mietinnön tarkoittama normaalituotto olisi 3,9 % nettovarallisuudesta. Nykyinen enintään 90 000 euron verovapaa osinko poistuisi ja osinkoverotus kokonaisuudessaan olisi kiristymässä. Laillinen varojenjako Varoja jaettaessa on verosäännösten lisäksi aina huomioitava myös osakeyhtiölain vaatimukset. Osakeyhtiölain mukaan varoja voidaan pääsääntöisesti jakaa osakkeenomistajille laillisesti vain neljässä eri tapauksessa: Kuva: Reijo Koirikivi 30 Oulun Kauppakamarilehti • Voitonjaolla (osinko) ja varojen jakamisella vapaan oman pääoman rahastosta • Osakepääoman alentamisella • Omien osakkeiden hankkimisella ja lunastamisella • Yhtiön purkamisella ja rekisteristä poistamisella • Muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää velkoja ilman liiketaloudellista perustetta on laitonta varojen jakoa. Tase- ja maksukykyisyystestit Varojenjaon on perustuttava vahvistettuun tilinpäätökseen. Vaikka tasetestin perusteella yhtiöllä olisi voitonjakokelpoisia varoja, on aina lisäksi tehtävä ns. maksukykyisyystesti. Varoja ei saa jakaa, mikäli jakohetkellä tiedetään tai olisi pitänyt tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Hallituksen jäsenet vastaavat henkilökohtaisesti siitä, että yhtiö selviytyy tulevista velvoitteistaan varojenjaosta huolimatta. Muuttuuko verotus? Verokeskustelu on ensi kevään eduskuntavaalien keskeisiä vaaliteemoja. Tuleva hallitus joutuu ottamaan kantaa Hetemäen työryhmän ehdotuksiin ja on odotettavissa, että osinkojen verotus tulee kiristymään. On syytä huomata, että hallitus voi esittää muutosten voimaantuloa jo siitä lukien, kun esitys annetaan eduskunnalle. Osingonjakoa ei voida tämän jälkeen enää toteuttaa nykyisten säännösten mukaisesti. Väliosinko vaihtoehtona? Väliosingolla tarkoitetaan vajaalta tilikaudelta laadittavan välitilinpäätöksen perusteella maksettavaa osinkoa. Verotuksellisesti väliosingon maksaminen ei poikkea normaalista osingonjaosta. Osakeyhtiöoikeudellisesti ei ole kuitenkaan selvää, onko tällainen väliosinko osakeyhtiölain mukaista varojenjakoa. Käytännön ongelmaa tästä ei kuitenkaan tule, mikäli osakkeenomistajat ovat yksimielisiä, eikä varojenjako loukkaa yhtiön velkojien oikeuksia. Ennen ennakoitavissa olevaa hallituksen esitystä maksettava väliosinko saattaa olla varteenotettava vaihtoehto kertaalleen verotettujen jakamattomien voittovarojen nostamiseksi verotehokkaasti. Verotus on tietysti vain yksi tekijä varojenjakoa arvioitaessa eikä päätöstä pidä tehdä pelkästään verotussyiden perusteella. Myös osakkeenomistajien intressissä on yhtiön toimintaedellytysten turvaaminen. Antti Latola Asianajaja, partner Asianajotoimisto Krogerus Oy Kiitämme vuodesta 2010. Rauhallista Joulunodotusaikaa ja Hyvää Joulua ja Menestystä Vuodelle 2011! eko si rahoitusta? Rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun, kansainvälistymiseen ja vientiin. Lisätietoa saat nettisivuiltamme. Ota yhteyttä meihin. Kajaanin aluekonttori, Kauppakatu 1, 87100 Kajaani Oulun aluekonttori, Asemakatu 37, 90100 Oulu Rovaniemen aluekonttori, Maakuntakatu 10, 96100 Rovaniemi Puh. 0204 6011, www.finnvera.fi Oulun Kauppakamarilehti 31 – LIFE AND BUSINESS IN THE OULU PROVINCE 2011 – 2013 Laajasti alueemme elinkeinoelämää esittelevä, ympäri maailmaa jaettava FIND-katalogi ilmestyy j ä l l e e n t a m m i k u u s s a 2 0 11. 2008 -201 0 D N I F LIFE AND BUSI ULU IN O NESS PROV INCE NL IN FI AND Oulun kauppakamarin julkaisema FIND on ollut menestys – yrityksiltä tullut palaute on äärimmäisen innostavaa - FIND on arvostettu alueemme parhaimmaksi kansainväliseksi julkaisuksi! FIND kertoo maailmalle positiivisella tavalla laajasti koko Pohjois-Pohjanmaan, Koillismaan ja Kainuun mahdollisuuksista, osaamisesta, infrastruktuurista ja palveluista. Tämän tasokkaan julkaisun avulla levitämme tietoa yrityksistämme ja seutumme mahdollisuuksista, houkuttelemme maailmalla toimivia yrityksiä käyttämään yritystemme tuotteita ja palveluja sekä sijoittamaan ja sijoittumaan alueelle. Vielä ehdit mukaan FINDiin – alueemme käyntikorttiin maailmalla! Armi Lahdenkauppi, 0400 683 257, [email protected] 32 Oulun Kauppakamarilehti VAHINGON SATTUESSA YKSI YHTEYDENOTTO RIITTÄÄ. Pikaisella silmäyksellä yrittäjän voi olla vaikea havaita eroja vakuutusyhtiöiden välillä. Mutta kun yrityksessäsi sattuu vahinko, alkavat erot näkyä. Meille riittää, että teet vahinkoilmoituksen osoitteessa if.fi tai soitat meille. Otamme asian saman tien hoitoomme ja huolehdimme, että vahinkoja ryhdytään korjaamaan. Koska käsittelemme Pohjoismaissa enemmän vahinkoja kuin kukaan muu (1,4 miljoonaa vuodessa), tiedämme jo kenen asiantuntijan puoleen kulloinkin kan- nattaa kääntyä. Ymmärrämme myös, kuinka tärkeää on toimia nopeasti, jotta vahinko haittaisi mahdollisimman vähän yrityksesi toimintaa. Oma yhteyshenkilösi pitää sinut ajan tasalla koko käsittelyn ajan. Nämä seikat selittävät osaltaan sen, että tyytyväisimpiä asiakkaitamme ovat ne, joille on sattunut vahinko ja että he antavat meille arvosanaksi keskimäärin 4,5 asteikolla 1-5. Mielestämme tämä on korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. if.fi 010 19 15 00 Oulun Kauppakamarilehti 33 Kiitä mme kaup paka mari vuod esta Rauhal 2010. lista Jo Hyvää ulunod Jou otu lua ja M saikaa ja enestys t ä Vu o d elle 20 11! Oulun kauppa kamari Oulun kauppakamarin uusia jäseniä OULU FAARAO OY, OULU Internet pohjaiset ohjelmistot, verkkokauppa EWELL OY, HAUKIPUDAS Hyvinvointialan konsultointi KOONTIA OY, OULU Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut KUOKKANEN KALEVI, LUMIJOKI Perunan viljelijä LINJA-AUTOLIITON OULUN OSASTO RY, OULU järjestö LUMIAN KY, LUMIJOKI Matkailu, tilausravintola, majoituspalvelut ulkomaille MASTER AUTOMATION GROUP OY, KEMPELE Teollisuusautomaatiot MED KIT FINLAND OY, OULU Terveydenhuolto/-kauppa MP-PLAN OY, OULU Konsultointipalvelut OULUN ENSI- JA TURVAKOTI RY, OULU Ensi- ja turvakotipalvelut K-SUPERMARKET, JANNE SAARELA KY, KALAJOKI Vähittäiskauppa PEKKA SARLUND OY, OULU ICT, Tietopääoma RAVINTOLA ANIITTA OY, KALAJOKI Ravintolapalvelut PSYCON OY, OULU Muut palvelut PYHÄJÄRVEN KEHITYS OY, PYHÄJÄRVI Yritystoiminta SUOMI SPORTS KY, OULU Urheiluvälineet KAJAANI SUN KORU OY, OULU Kauppa VENDOR OY, OULU Muut palvelut KOILLISMAA VÄESTÖLIITON KLINIKAT OY, OULU Terveydenhoito YRITYSKONSULTTI SEPPO KAIJALAINEN TMI, OULU Muut palvelut NORDIC HOLIDAYS SERVICES LTD OY, KUUSAMO Matkailu RAAHE ZOOMIN OY, OULU Johdon ja työyhteisön valmentaja KALAJOKILAAKSO ANDAMENT OY, KALAJOKI Maarakennus Oulun Kauppakamarilehti MAINOSTOIMISTO DAVAS OY, KUUSAMO Markkinointi YRITYSKONSULTTI SEPPO KAIJALAINEN, OULU Yrityskonsultointi OUBUS OY, OULU Liikenne 34 BELLASTEP OY, KAJAANI Hotelli ja ravintolatoimintaa Hotelli Tulikettu ja Kartanohotelli Karolineburg RAAHEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ, RAAHE Koulutuspalvelut TIMBER-HIRSI OY, HAAPAVESI puutaloteollisuus Eija Häkkilä on elinkeinoverotuksen, Juhani Lehtosaari (kesk.) osakeyhtiöiden verotuksen ja Markku Kovalainen maa- ja metsäverotuksen johtava veroasiantuntija Pohjois-Suomessa. Johtavat veroasiantuntijat koordinoivat verotuksen oikeellisuutta ja yhdenmukaisuutta Verohallinnossa on käynnissä organisaatiouudistus, jossa alueellisia yksiköitä organisoidaan valtakunnallisiksi toimialoiksi. Uudistuksen tavoitteena on lisätä organisaation tehokkuutta ja verotuksen yhdenmukaisuutta. Verotuksen aineellisissa kysymyksissä yhdenmukaisuuden edistäminen on paljolti toimialoille nimettyjen johtavien veroasiantuntijoiden harteilla. Uuden organisaation mukaisista valtakunnallisista yksiköistä yritysverotus, verotarkastus ja veronkanto ovat jo käynnistyneet, henkilöverotustoimiala käynnistyy vuonna 2012. Valtakunnallisten yksiköiden tehtävänä on kehittää asiakkaiden yhdenmukaista verotusta, kohdennettua palvelua ja tehokkaampaa valvontaa. Verotuksen yhdenmukaisuuden edistämiseksi myös valtakunnallista aineellista ohjausta on uudistettu. Toimialojen johtoon ja alueellisiin toimintayksiköihin on nimetty johtavat veroasiantuntijat, jotka ohjaavat ratkaisukäytännön oikeellisuutta ja yhdenmukaisuutta. Pohjois-Suomessa johtavat veroasiantuntijat on nimetty osakeyhtiöiden verotukseen, elinkeino-, arvonlisä-, henkilö- sekä maa- ja metsätalousverotukseen. -Johtavat veroasiantuntijat seuraavat verotuksen oikeus- ja ratkaisukäytäntöä, ratkaisevat laajakantoisia tai periaatteellisesti merkittäviä tapauk- sia, tiedottavat uudesta oikeuskäytännöstä sekä antavat suosituksia, lausuntoja ja muuta tarpeellista ohjausta, kertoo osakeyhtiöiden verotuksen johtava veroasiantuntija Juhani Lehtosaari. Työjärjestyksen mukaan johtavat veroasiantuntijat voivat ottaa ratkaistavakseen laajakantoisen tai periaatteellisesti merkittävän verotusta koskevan asian, jos verotuksen oikeellisuus ja yhdenmukaisuus sitä edellyttävät. Alueellisissa verovirastoissa on aiemminkin ollut asiantuntijoiden muodostamia ohjausryhmiä, mutta nyt yhteistyö on laajentunut valtakunnalliseksi. Verkostot on muodostettu eri veroalojen mukaisesti. -Merkittäviä linjauksia ja ratkaisuja ei siis tehdä enää paikallisesti, vaan valtakunnallisesti, kertoo arvonlisäverotuksen johtava veroasiantuntija Helena Lääkkö. -Verkostoitumisen etuna on esimerkiksi se, että oikeuskäytäntöä pystytään seuraamaan paremmin ja merkittäviin tulkinnallisiin asioihin haetaan ratkaisua valtakunnallisen verkoston kautta, selventää henkilöverotuksen johtava asiantuntija Jukka Puolakanaho. Johtavien veroasiantuntijoiden tehtäviin kuuluu valtakunnallisen yhteistyön ohella paikallisen asiantuntijatoiminnan koordinointi. Yhteistyötä tar- vitaan myös eri verolajien kesken, sillä ratkaistavat kysymykset ovat joskus kaikille yhteisiä. Niinpä johtavat veroasiantuntijat kokoontuvat aina tarvittaessa. -Lisäksi käymme keskustelua esimerkiksi sähköpostitse ja välitämme tietoa asiantuntijaryhmien kesken, elinkeinoverotuksen johtava veroasiantuntija Eija Häkkilä sanoo. -Käytännössä työmme on sitä, että teemme selvityksiä ja laadimme kannanottoja. Johtavien veroasiantuntijoiden kädenjälki näkyy myös vero.fi-sivuilla julkaistavissa ohjeissa. -Sisäisen ohjauksen lisäksi asiantuntijat osallistuvat yhteistyökumppaneiden järjestämiin tilaisuuksiin kertomalla ajankohtaisista veroasioista ja keskustelemalla asiakkaiden kanssa. Asiantuntijoiden verkostoituminen on paitsi yhtenäistänyt ohjausta, myös mahdollistanut koko Verohallinnon laajuisen osaamisen hyödyntämisen. -Ratkaisuvoimaa on nykyään käytössä paremmin. Toki yhteistyötä on tehty ennenkin, mutta nyt sitä tehdään laajemmilla resursseilla ja ratkaisutoiminnasta on tullut systemaattisempaa, summaa Markku Kovalainen, Pohjois-Suomen maa- ja metsätalousverotuksen johtava veroasiantuntija. Teksti ja kuva: Anu Mujunen Oulun Kauppakamarilehti 35 Vetovoima-palkinto Ilmakitaransoiton MM-kisoille – erityismaininta maaherra Eino Siuruaiselle Oulun kauppakamarin vuosittain myöntämä Vetovoima-palkinto meni tällä kertaa Ilmakitaransoiton MM-kisoille. Voittaja julkistettiin 11. marraskuuta. Samassa tilaisuudessa kauppakamari myönsi samaisen palkinnon erityismaininnalla maaherra Eino Siuruaiselle. Oulun Musiikkivideofestivaalit ry:n organisoima vuotuinen Ilmakitara-tapahtuma on järjestetty Oulussa jo vuodesta 1996. Hersyvä idea on kasvanut tuona aikana kansainvälisiin mittasuhteisiin ja tuonut myös mielenkiintoisella tavalla esille tapahtumien kriittisen merkityksen kaupunkibrändin kehittämisessä. Ilmakitara on myös itsessään vahva tapahtumabrändi, joka on tavoittanut kohderyhmänsä maailmanlaajuisesti. Ilmakitara on osoittanut, että tapahtumien ympärille on mahdollista rakentaa myös kokonaisvaltaista palvelutarjontaa ja siten saada useat yrittäjät ja ihmiset tapahtuman järjestämiseen. Ilmakitaran innovatiivisuus ja sen yhteisöllinen luonne nostaa esille markkinoinnin ja markkinointiviestinnän uudet mekanismit, mm. sosiaalisten medioiden käytön tärkeyden nykyisessä toimintaympäristössä. Ilmakitaransoiton MM-kisat juhli 15-vuotisjuhlaansa elokuussa 2010. Semi-absurdista tapahtumaideasta on vuosien saatossa kasvanut kansainvälisen yleisön ja median lemmikki, joka levittää rauhanomaista sanomaansa yli 20 virallisessa osakilpailumaassa. Tänä vuonna kansainväliset ilmakitarat karjuivat 24 maassa: Belgiassa, Brasiliassa, Kanadassa, Kolumbiassa, Tsekeissä, Tanskassa, Virossa, Ranskassa, Saksassa, Irlannissa, Japanissa, Malesiassa, Meksikossa, Alankomaissa, Romaniassa, Venäjällä, Slovakiassa, Sveitsissä, Taiwanissa, Ukrainassa, Iso-Britaniassa ja Yhdysvalloissa. Lisäksi kansainvälisessä joukossa kotimaista ilmakitaraa edusti Suomi, kun SM-kisat järjestettiin kesäkuussa Helsingissä. Kansainvälisessä medianäkyvyydessä Ilmakitaransoiton MM-kisat on tunnetuin suomalaistapahtuma maailmalla. Kisaa saapuu seuraamaan kymmeniä ulkomaisia toimittajia, joukossa maailman suurimpia päivälehtiä, musiikin erikoisjulkaisuja, elämäntapalehtiä, uutistoimituksia, TV-kanavia, radioasemia ja tuotantoyhtiöitä. Ilmakitaransoiton MM-kisat erottuu populaarikulttuuria esille tuovien tapahtumien joukosta rauhanomaisen ideologiansa sekä absurdin rock-luonteensa vuoksi ja vetoaa varsinkin nuoriin aikuisiin kulttuuritaustausta riippumatta. Ilmakitaransoitto on maailmanrauhaa, kansojen välistä ystävyyttä ja hyväntuulista viihdettä. Oululaisten kesätapahtumien joukossa Ilmakitaransoiton MM-kisat on elänyt uutta renessanssia myös yleisön kiinnostuksen näkökulmasta. Kisa houkutteli tänä vuonna Oulun Torinrannan räiskyvään MM-finaaliin yli 8000 katsojaa vauvasta vaariin. Air Guitar World Championships (Ilmakitaransoiton MM-kisat) on Oulun Musiikkivideofestivaalit ry:n omistama tavaramerkki. 16. Ilmakitaransoiton MM-kisat pidetään 24.-27.8.2011. Vuosittaisen Vetovoima-palkinnon lisäksi Oulun kauppakamari jakoi tänä vuonna erityismaininnalla samaisen palkinnon maaherra Eino Siuruaiselle. Hän on toiminut palkintoraadissa ja sen puheenjohtajana koko palkinnon olemassaoloajan vuodesta 1999. Hän on monin eri tavoin edistänyt alueen tunnettuutta sekä kotimaassa että hyvin laajasti kansainvälisesti jo neljännesvuosisadan ajan. Oulun kauppakamari myöntää Vetovoima-palkinnon vuosittain Oulun läänin alueen yritykselle tai yhteisölle. Palkinnolla halutaan nostaa esille markkinoinnin osaamisen merkitystä yrityksen kilpailukeinona sekä kannustaa yrityksiä hyödyntämään markkinoinnin mahdollisuuksia entistä tehokkaammin palkitsemalla alan onnistujia. Nyt ensimmäistä kertaa palkinto myönnetään sekä yritysten välisen liiketoiminnan että kuluttajamarkkinoinnin sarjoissa. Tänä vuonna Vetovoimapalkinto myönnettiin 12. kerran. Valintaprosessin alkuvaiheessa Oulun kauppakamarin 18-jäseninen markkinointivaliokunta valitsi isosta yritysjoukosta 10 edustajaa. Tämän jälkeen toteutettiin äänestys kauppakamarin jäsenyritysten piirissä. Tästä äänestyksestä valikoitui 3 ehdokasta Vetovoima-raadin käsittelyyn. Raadin jäseninä toimivat maaherra Eino Siuruainen, markkinoinnin laitoksen johtaja Pertti Paakkolanvaara, Oulun yliopisto, aluejohtaja Aila Postareff-Jurvelin, Itella Oyj, markkinointipäällikkö Pasi Ruuskanen, Osuuskauppa Arina ja raadin esittelijänä Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen. Pelkistetyt Vetovoimakriteerit • liiketoiminta/tuote/palvelu toiminnaltaan asiakaslähtöistä • markkinointi tuottavaa ja tuloksellista • alueen yritys, myös markkinoinnin aivotyö alueelta (alue= Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu) • markkinointi kokonaisuutena, ei pelkästään markkinointiviestintää • kilpailukeinojen hallinta Kuva: Joonas Kerttula 36 Oulun Kauppakamarilehti www.pohto.fi Myyntiosaamisen tehostaminen tarpeellista Oulun kauppakamarin markkinointivaliokunta teki kesän 2010 aikana kyselyn myynnin merkityksestä alueen yrityksissä. Kyselyn tarkoituksena oli herättää keskustelua myynnin koulutuksesta ja sen kehittämisestä. Valiokunta on yli kymmenen toimintavuotensa aikana tehnyt töitä, että markkinoinnin merkitys yrityksissä ja niiden tukiorganisaatioissa ymmärrettäisiin paremmin. Käytännön toimena Oulun kauppakamari on jakanut vuosittain Vetovoima-markkinointipalkinnon. Myyntikyselyssä nousi selkeästi esille myynnin tehostamisen tarve. Kyselyyn vastanneista 74 % kertoi olevansa kiinnostunut tehostamaan myyntiään. Vastauksen voi konkretisoida seuraavalla kommentilla yhdeltä vastaajalta: ”Kokonaisuutena voisi sanoa, että myynnin ja nimenomaan myynnin koulutus on ‘retuperällä’. Varsinkin alalle tulevat henkilöt tarvitsisivat juuri käytännön myyntiin ja asiakaspalveluun liittyvää koulutusta, samoin asiakasyhteyksissä toimivat henkilöt (huolto, vastaanottopisteet, puhelinpalvelu/-keskukset).” Alueen yritysten myynti kohdistuu kyselyyn vastanneiden mukaan 72 prosenttisesti toiselle organisaatiolle, vain 28 % vastanneista toimii kuluttajamarkkinoilla. Kansainvälisille markkinoille suuntaa ensisijaisesti 23 %, paikallisille 38 % ja valtakunnallisille 39 % vastanneista. Millä tasolla myyntiosaaminen on nyt? Vastanneista 21 % näkee oman myyntiosaamisensa olevan erinomaisessa ja 4 % heikossa kunnossa. 75 % vastanneista on sitä mieltä, että nykyisessä myyntiosaamisessa on ainakin jonkin verran kehittämisen tarvetta. Myynnin koulutuksesta tuotiin esille mm. seuraavia kriittisiä kommentteja: ”Miksi Oulun yliopisto ja OAMK eivät kouluta pelkästään myyntiin tulevia ammattilaisia? Markkinointikoulutus on eri asia kuin myyntikoulutus.” ”Haluaisimme valmentaa myyntiryhmäämme aktiivisempaan suuntaan uusasiakashankinnassa ja kontaktoinnissa. Olemme oppineet ‘liian hyvälle’, myyjämme toimivat liikaa tilausten vastaanottokeskuksena ...” Kehitä yritystäsi, esimiestyötäsi ja liiketoimintaasi ohjatusti Ammattitutkinnot: - Voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinto, syksy 2011 - Yrittäjän ammattitutkinto, 18.1. Erikoisammattitutkinnot: - Johtamisen erikoisammattitutkinto, 15.1. (Turvallisuusalan tehtävissä toimiville) - Johtamisen erikoisammattitutkinto, 12.4. - Kunnossapidon erikoisammattitutkinto, tammi 2011 - Tekniikan erikoisammattitutkinto, 12.5. - Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, 15.1. - Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, 15.2. Kehittämisohjelmat: - Business Management Programme aloitus 5.4. - Keskijohdon koulutusohjelma aloitus 17.2. - Kone- ja metallialan työnjohtokoulutus, voi vielä hakeutua - PromePro®Professional 2011 aloitus 1.3. Lisätietoa www.pohto.fi sekä Kehittämispalvelut 2011 -kirjasta Johtopäätöksenä kyselystä markkinointivaliokunta haastaa alueen yksityiset ja julkiset oppilaitokset kehittämään myynnin koulutusta. Kauppakamarin strategiassa on hyvin keskeisellä sijalla kaupan lisääminen sekä olemassa olevien yritysten menestyminen ja uusien syntyminen. Tulevaisuus on tekemistä! Oulun Kauppakamarilehti 37 Oulun Kauppakamarin SYYSKOKOUS 8.12.2010 Tervetuloa! Keskiviikkona 8.12.2010 klo 14.00 alkaen Oulun kauppakamarin syyskokoukseen hotelli Radisson Blu, Hallituskatu 1, 90100 Oulu. Sääntömääräiset syyskokousasiat 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus www.oulu.chamber.fi Varsinaisen syyskokouksen jälkeen Kauppakamarin suuri kiertue: Kauppakamarin suuri Suomen kiertue 2010 – 2011 Osallistu Kauppakamarin suureen Suomen kiertueeseen ja vaikuta alueesi tulevaisuuteen. Tule kertomaan, miten tuottavuutta parannetaan, kasvua nopeutetaan ja työuria pidennetään ryhmätyöskentelynä aihealueiden painopisteistä. Viemme viestisi päättäjille. 3. Kokouksen sihteerin valinta Tervetuloa ! 4. Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5. Kokouksen työjärjestyksen vahvistaminen 6. Vuoden 2011toimintasuunnitelman, tulo- ja menoarvion ja jäsenmaksuperusteiden vahvistaminen Risto E. J. Penttilä, toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari 7. Vuoden 2011 Oulun kauppakamarin puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien valinta 8. Päätetään hallituksen jäsenmäärästä ja valitaan hallituksen jäsenet vuodelle 2011 9. Valiokuntien puheenjohtajien valinta 10. Keskuskauppakamarin valtuuskunnan jäsenten valinta vuodelle 2011 11. Tilintarkastajien ja heidän varamiestensä valinta vuodelle 2011. Tilintarkastajina ovat vuonna 2010 toimineet: Varsinaiset Jari Karppinen, KHT ja Tauno Kautto HTM ja varalla Pertti Tarvainen, KHT ja Anne Karppinen-Salonpää, HTM 12. Käsitellään muut esille tulevat asiat 13. Kokouksen päättäminen Kokoukseen voivat osallistua kaikki halukkaat jäsenyrityksemme ja yhteistyötahojemme edustajat. Kauppakamarin hallitus Kauppakamarikiertue Radisson Blussa 8.12.2010 klo 14.30-17.00 Ohjelma: Tilaisuuden avaus, Jaakko Okkonen, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari ”Alueen vetovoima” Veli-Matti Puutio,varapuheenjohtaja, Oulun kauppakamari, Osuuskauppa Arina ”Suomi nousuun”, Risto E. J. Penttilä, toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari Oululaisia puheenvuoroja ”Myynti ja markkinointi”, Toimitusjohtaja Asko Männistö, Statiivi Oy ”Langattoman teknologian huippuosaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen”, Toimitusjohtaja Raimo Seikkala, Rescomi Oy ”Logistiikka”, Aluejohtaja Aila Postareff-Jurvelin, Itella Oyj Tilaisuudet ovat maksuttomia. Ilmoittautuminen 1.12.2010 mennessä, puh. 010 821 8802 tai [email protected]. Lisätietoja www.oulu.chamber.fi 38 Oulun Kauppakamarilehti Rakentamispalveluiden arvonlisäverotus muuttuu Rakennustöiden arvonlisäverotus muuttuu merkittä- tunnaisesti myy rakentamispalvelua, vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten taikka myy rakentamispalvelun edelleen rakennustoiminnan harjoittajalle. vällä tavalla ensi keväänä, Käytännön haasteita kun käännettyä verovelvollisuutta koskevat säännökset astuvat voimaan 1.4.2011. Uudistuksen keskeinen sisältö on, että vain rakentamispalvelun loppukäyttäjään sopimussuhteessa oleva urakoitsija suorittaa myynnistään arvonlisäveroa - aliurakasta veron maksaa myyjän puolesta rakentamispalvelun ostaja. Uusien säännösten soveltamisedellytykset Käännetyn verovelvollisuuden soveltaminen edellyttää ensinnäkin, että myyty palvelu on rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten. Rakentamispalvelulla tarkoitetaan tässä yhteydessä kiinteistöön kohdistuvaa rakennus- ja korjaustyötä sekä työn yhteydessä asennetun tavaran myyntiä. Toisena edellytyksenä uusien säännösten soveltamiselle on, että rakentamispalvelun ostajana on elinkeinonharjoittaja, joka muutoin kuin sa- Uusien säännösten soveltamisessa tulkinnallisuutta tulee aiheuttamaan arvonlisäverotuksen kiinteistön käsite ja kiinteistöön kuuluvien koneiden ja laitteiden erottaminen kiinteistöllä harjoitettavaa toimintaa palvelevista ja siten irtaimiksi esineiksi katsottavista laitteista. Myöskään käännetyn verovelvollisuuden piiriin kuuluvan rakentamispalvelun ja arvonlisäverollisena myyntinä käsiteltävän tavaran myynnin väliset rajanvedot eivät ole kaikissa tilanteissa yksiselitteisiä. Ostajaa koskevien edellytysten soveltaminen myös muihin kuin rakennustoimintaa pääasiallisesti harjoittaviin yrityksiin tuo uusien säännösten soveltamisen piiriin lukuisia sellaisia elinkeinonharjoittajia, jotka eivät miellä itseään varsinaisiksi rakennusalan toimijoiksi. Kun uusia säännöksiä sovelletaan yhtälailla kuntiin ja kuntayhtymiin kuin myös ulkomaisiin yrityksiin, laajentaa tämä entisestään säännösten soveltamisen piiriin kuuluvien toimijoiden lukumäärää. Muutokseen valmistautuminen Uudet säännökset aiheuttavat rakentamispalveluja myyville ja ostaville yrityksille monenlaisia haasteita. Myyjän on tunnistettava myymänsä rakentamispalvelut ja erotettava ne muista myynneistään. Toisaalta myyjän tulee oikean alv-käsittelyn varmistamiseksi selvittää, täyttääkö ostaja käännetyn verovelvollisuuden soveltamiselle asetetut edellytykset. Kun tätä ei voida läheskään kaikissa tilanteissa päätellä ostajasta ulospäin näkyvien kriteerien perusteella, tulee ostajalta tarvittaessa pyytää asiasta tarkempaa selvitystä. Ostajan on puolestaan selvitettävä, täyttääkö harjoitettu toiminta käännetyn verovelvollisuuden soveltamisessa ostajan toiminnalle asetetut edellytykset sekä tiedettävä, missä tilanteissa ostolaskuihin tulee sisältyä arvonlisäveroa ja mitkä palvelut on oikeus ostaa käännetyllä arvonlisäverolla. Useissa yrityksissä ensiaskeleet muutokseen valmistautumisessa on jo otettu kouluttamalla taloushallinnon henkilöstöä. Kuitenkin myös yritysten johdon, myyntihenkilöstön, laskuttajien, ostolaskujen käsittelijöiden ja työmaapäälliköiden tulisi tuntea muutoksen keskeinen sisältö ja käytännön vaikutukset. Kun muutoksen suunnitelmallinen hallinta edellyttää myös mm. uudistuksen kassavirtavaikutusten arviointia, käytössä olevien tarjous- ja sopimuspohjien läpikäyntiä ja päivittämistä sekä laskutus- ja alvraportointijärjestelmiin tehtäviä muutoksia, uudistuksen tiimoilta on vielä runsaasti työnsarkaa jäljellä. Tero Takalo Tax Manager, KPMG Oy Ab Puh. 020 760 3769, [email protected] Oulun Kauppakamarilehti 39 Moni kuvittelee yhä, ettei DNA:n verkko peitä. 2001 2005 2010 DNA:n kuuluvuusalue kattaa 99,7% suomalaisista. Klikkaa dna.fi/yritys. Tai soita 044 144 099. Palveluksessasi on lähes 80 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. Lisätietoja dna.fi/kuuluvuus. yrityspalvelut
© Copyright 2024