7 joukukuu 2012 Nokian Renkaiden Kim Gran: lehti Venäjällä ratkaisevat henkilökohtaiset suhteet Sivu 16 Pikonlinnan sairaalakiinteistöä saneerattu yritysten käyttöön Sivu 21 Kauppa kamari Tampereen Matti Jääskeläinen: Kasvuvauhti yllätti Suomen Asianajajaliiton jäsenyrityksiä ISO TS 16949, Kulkuneuvoteollisuuden johtamisjärjestelmävaatimukset Yritysjohdolle suunnattu koulutus Aika: 23.1.2013 Paikka: Tampere, Hermia Luennoitsijat: Timo Koivumäki, Integria Logistics Oy Ltd Ari Marttila, AJ Marttila Laatupaja Oy Kohderyhmä: Yrityksen ylin johto, tuotantopäälliköt, laatupäälliköt, tuotepäälliköt Tavoite: Kurssi antaa valmiudet ymmärtää kuinka autoteollisuuden vaatimukset voidaan toteuttaa ja mitä johtamisjärjestelmien rakentaminen edellyttää Aiheet: Kulkuneuvoteollisuuden mahdollisuudet Venäjällä l Toimittajaehdokkaiden arviointi (PSA) l ISO TS 16949 vaatimusten soveltaminen l PPAP, uusi – tuote prosessi ja tuotantohyväksynnät l FMEA, virheriskianalyysi l MSA, mittausepävarmuus l SPC, lähtökohdat ja laaduntuottokyvyn määrittely l Jatkuva parantaminen ja autoteollisuuden laaduntuottokyvyn saavuttaminen l Vaatimukset Logistiselle ketjulle kulkuneuvoteollisuudessa (MMOG) l Ilmoittautuminen: • Ilmoittaudu kurssille sähköpostitse [email protected] Ilmoittautumisviestissä tulee olla seuraavat tiedot: osallistujien nimet, asema yrityksessä, yrityksen nimi ja laskutusosoite. • Lisätietoja järjestelyistä löytyy osoitteesta www.ajmarttila.fi www.asianajajaliitto.fi Asianajotoimisto ACTAS Oy Väinölänkatu 1 33100 Tampere Puh. 010 548 6060 www.actas.fi • Hämeenlinna • Sastamala • Valkeakoski Asianajotoimisto Applex Oy Keskustori 5 A 33100 Tampere Puh. 0207 912 950 E-mail: [email protected] www.applex.fi Hämeenkatu 26 A 33200 Tampere Puh. (03) 3142 9000 Faksi (03) 214 8946 E-mail: [email protected] www.alfalaw.com Keskustori 1 33100 Tampere Puh. (03) 214 9111 Faksi (03) 222 6002 E-mail: [email protected] www.borenius.com Pyhäjärvenkatu 5 B 33200 Tampere Puh. (03) 3138 2800 Faksi (03) 214 4810 E-mail: etunimi.sukunimi@ butzow.com www.butzow.com Keskustori 1 33100 Tampere Puh. (03) 273 0145 Faksi (03) 273 0140 E-mail: [email protected] www.jarihytti.fi Asianajotoimisto Klingendahl Oy Eteläpuisto 2 C • 33200 Tampere Puh. (03) 260 2000 • www.klingendahl.com Rautatienkatu 21 A 33100 Tampere Puh. 029 000 6800 Faksi 029 000 6801 E-mail: etunimi.sukunimi@ krogerus.com www.krogerus.com Kurssin hinta on 440 euroa/henkilö, seuraavat henkilöt samasta yrityksestä 350 euroa. • Järjestäjä: AJ Marttila Laatupaja Oy ja Integria Logistics Oy Ltd Kurssi on osa Venäjälle suuntautuvan kulkuneuvoteollisuuden alihankinnan kehittämispalvelua, jonka tavoitteena on saada 200 uutta alihankkijaa Suomesta Pietarin alueen kulkuneuvoteollisuudelle. 2 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi Keskustori 5 • 33100 Tampere Puh. (03) 260 1600 www.merilampi.com Hämeenkatu 15 B 33100 Tampere Puh. (03) 3123 5100 Faksi (03) 3123 5121 E-mail: etunimi.sukunimi@ tempolaw.fi www.tempolaw.fi AS OY VUOREKSEN SIRIUS TERVETULOA OMAN TÄHDEN ALLE VUOREKSEN TÄHTIKORTTELI ON RAKENTEILLA – KAUPAN VOIT TEHDÄ HETI! Vuoreksen puistokatu 90, 33870 Tampere Vuores 190612 taIteILIJan näkemYS VUoRekSen tähdet oVat tampeReen kIRkkaImm - UUdenaIkaISta aSUmISta. HUONEISTOTYYPIT JA ESIMERKKIHINNAT 3.KRS (IRIS) m2 Mh Vh 1h+kk+alk 30,5 40 260 € 103 700 € 1h+kk+alk 36,5 38 580 € 114 500 € 2h+kt+s 44,5 49 240 € 141 800 € 2h+kt+s 52,5 43 400 € 152 600 € 3h+kt+s 69,5 58 140 € 202 700 € 3h+k+s 76,0 58 420 € 216 500 € As. tyyppi AS. OY VUOREKSEN SIRIUS JA IRIS VUOREKSEN PUISTOKATU 90 JA 94, 33870 TAMPERE RAKENTAJA, ESITTELYja JAmyy MYYNTI rak entaa, esittelee Tähtikortteli sijaitsee persoonallisessa ja yhteisöllisessä asuinympäristössä keskellä luontoa, palveluiden ja hyvien kulkuyhteyksien välittömässä läheisyydessä. Siriuksen ja Iriksen nykyaikaiset ja turvalliset kodit mahdollistavat helpon asumisen ja tukevat perheen yhdessäoloa sekä kotona rentoutumista. Siriukseen pääset muuttamaan kesällä ja Irikseen syksyllä 2013. Peab Oy • Keski- ja Länsi-Suomi/Pirkanmaa Hatanpään valtatie 24 A, 33100 Tampere Asuntomyynti 0400 628 560 Pirkanmaan talouselämän internet-osoitteisto Tampereen kauppakamarilehti verkossa www.tampereenkauppakamarilehti.fi www.tut.fi/edutech www.deere.fi www.nordea.fi www.santen.fi www.ely-keskus.fi/pirkanmaa www.ansiomerkit.fi www.pirkanmaanlehtipaino.fi www.tamk.fi www.pirkanmaa.fi www.tampere-talo.fi www.elisa.fi www.kolmenkulma.fi www.fujitsu.com/fi www.handelsbanken.fi www.kolmenkulma.fi www.mamys.fi Painotalo Tapahtumat & kokoukset www.punamusta.com www.tesc.fi www.santaniemi.fi www.tammistoknuutila.fi tampereen kauppakamarilehti 3 7 sisältö joulukuu 2012 42. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu) ISSN 1458-4417 (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Kehräsaari, 33200 Tampere, puhelin (03) 230 0555, www.tampereenkauppakamari.fi Päätoimittaja Antti Eskelinen Kustantaja Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy www.tammistoknuutila.fi Toimitussihteeri Annikaisa Knuutila, puhelin (03) 253 6613 [email protected] Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Timo Lepistö, 044 534 9878 [email protected] Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, [email protected] Lehden osoite Finlaysoninkuja 13, 33210 Tampere Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Seuraava lehti ilmestyy 13.2.2013 Ilmoitusaineistot 28.1.2013 Painos 15 000 kpl Levikki 4 000 kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, 11 000 kpl Fonecta Profinder -rekisterin mukaan Osoiteasiat satu.paananen@ tampereenkauppakamari.fi Kuva Aila Välikoski 20 Premius on ensimmäinen suomalainen kuntoutusalan yritys, joka tähtää kunnolla kansainvälistymiseen. Premiuksen hallintojohtaja Pirta Saarenkylä sanoo, että 10 suunta on venäjälle Kuva Annikaisa Knuutila P-Hämppiiin ajetaan Tullintorilta ja Rongankadulta. P-Hämppi on Tampereen maanalaisen pysäköinnin kokonaisratkaisun ensimmäinen vaihe ja tuo keskustaan liki 1000 UUTTA PYSÄKÖINTIPAIKKAA Kannen kuva Marjaana Malkamäki Seuraava lehti ilmestyy 13.2.2013 / aineistopäivä 28.1.2013 / www.tampereenkauppakamarilehti.fi Tontteja on täällä vt 3 ja vt 11 risteys • 2 kpl noin 4 ha:n tonttia, om. Nokian kaupunki • 1 kpl noin 2 ha:n tontti, om. yksityinen • 1 kpl noin 7000 m2, om. yksityinen Kyynijärven alue n. 30 ha vt 11 ja Koukkujärventien risteys • 20 tonttia, tonttikoot 0,2–2 ha • Rakentamaan keväällä 2013 Valitse ValitseVarma Varma Vuokraamme toimitilaa: Vuokraamme toimitilaa. �� Finlaysoninkatu 4 B Tutustu kohteisiin: www.varma.fi Finlaysonin vanhan pääkonttorin toisessa kerroksessa vuokrattavana edustava 132 m2 toimistotila. Lisäksi tarjolla on myös Polttimonkadulla kolmannessa sijaitseva 138 m Otakerroksessa yhteyttä! 2 hyväkuntoinen toimistotila. Kiinteistöpäällikkö Hannu Boman, Katso lisää kohteita: www.varma.fi puh. 0400 382 122, hannu.boman@varma.fi Tontteja tulossa Juhansuon alue vt 3 ja vt 11 risteys • Asemakaava valmistumassa • Tonttikoko mitoitetaan tarpeen mukaan. Kysy lisää Kiinteistöpäällikkö Ota yhteyttä! Juhani Mäkelä puh. 0500 621 014, juhani.makela@varma.fi Kiinteistöpäällikkö Erkki Kortesniemi, puh. 0400 834 899, erkki.kortesniemi@varma.fi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on elinkeinopäällikkö Henry Moisio, puh. 040 779 9003, [email protected] Suomen suurin työeläkeyhtiö ja sijoittaja. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Mukanasuurin suomalaisessa työelämässä. Suomen työeläkeyhtiö ja sijoittaja. Mukana suomalaisessa työelämässä. w w w . v a r m a . f i � � � � � � � � � � � � 4 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi www.kolmenkulma.fi 7Pääkirjoitus 8 Taloudessa tapahtuu: asuntomessuvieraat jättivät seudulle 10,8 miljoonaa euroa 10 Startup Tampere – uusi konsepti kasvuyritysten rahoituksen hankintaan ja valmennukseen 14Profiilissa: Micora Oy:n toimitusjohtaja Matti Jääskeläinen 23Näin sen näen: Edunvalvonta on hyvinvoinnin tavoittelua, kirjoittaa Peer Haataja. 24 Terhonen, Tomi ja Wirén jatkavat Tampereen kauppakamarin puheenjohtajistossa 28Lakipalstalla: Käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitto – verovapaata vai veronalaista tuloa? 5. sivun sitaatti Jos työpaikalla on ensimmäinen kerta, kun ihminen joutuu kestämään turhautumista, hankaluuksia, epämukavuutta ja ikäviä ihmisiä, totta kai silloin tulee olo, että työelämässä on jotain vialla. Ei nuori silloin näe, että tällaiset asiat kuuluvat elämään. Matti Apunen johtaja, EVA Visio 3/2012 31Pirkanmaalla NYT tampereen kauppakamarilehti 5 finnpark.fi/parkisto YHTEISHAKU 4.3.–3.4.2013 ENGLANNINKIELISET OHJELMAT 7.1.–12.2.2013 AMK-TUTKINTO > > > > > > > > > > > > > > > > > Kuvataiteilija (AMK) Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Muusikko (AMK) Tradenomi Restonomi (AMK) Bioanalyytikko (AMK) Fysioterapeutti (AMK) Kätilö (AMK) Röntgenhoitaja (AMK) Sairaanhoitaja (AMK) Sosionomi (AMK) Terveydenhoitaja (AMK) Metsätalousinsinööri (AMK) Insinööri (AMK) Laboratorioanalyytikko (AMK) Rakennusmestari (AMK) KEVÄT 2013 Tilavaa ja turvallista PYSÄKÖINTIÄ TAMPEREEN SYDÄMESSÄ! Parkisto on Tampereen maanalaisen pysäköinnin kokonaisratkaisu. P-Hämppi on Parkiston ensimmäinen vaihe. Palvelun rakentaja DEGREE PROGRAMMES IN ENGLISH > > > > Bachelor of Engineering Bachelor of Business Administration Bachelor of Culture and Arts Bachelor of Health Care AMK-TUTKINTO AIKUISKOULUTUKSENA > > > > > Terveydenhoitaja (AMK) Sairaanhoitaja (AMK) Insinööri (AMK) Tradenomi Restonomi (AMK) Katso lisää! www.tamk.fi Jätehuoltopalvelut ammattitaidolla • Jätehuollon suunnittelu • Koulutus, neuvonta ja raportointi • Keräysvälineiden mitoitus ja hankinta • Keräys ja kuljetus (myös vaaralliset jätteet) • Vastuullinen käsittely www.pirkanmaan-jatehuolto.fi [email protected] puh. (03) 240 5400 6 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi pääkirjoitus ANTTI ESKELINEN toimitusjohtaja Tampereen kauppakamari Yritykset tarvitsevat Tamperetta V ain menestyvät yritykset pystyvät luomaan uusia työpaikkoja ja hyvinvointia. Tampere on onnistunut viime vuosina kohentamaan sijoitustaan yritysystävällisenä kaupunkina. Hyvä kehitys ei synny itsestään, joten yritysten ja kaupungin yhteistyötä on tärkeä entisestään tiivistää. Kuntien on keskityttävä ydintehtäviinsä ja valittava aina tuloksellisin tapa tuottaa palvelut sekä tarjottava kuntalaisille aitoja vaihtoehtoja. Tampereella on otettu ennakkoluuttomasti käyttöön tilaaja-tuottajamalli, jonka kehittämistyötä on hyvä jatkaa kohti aitoa monituottajamallia. Kuntien pitäisi selkeästi päättää, mitkä palvelut ne tuottavat itse, mitkä palvelut tehdään yhteistyössä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa ja mitkä palvelut jätetään kokonaan yritysten tuotettaviksi. Olisi toivottavaa, että Tampereen uusi valtuusto laatisi ensimmäisenä työnään kattavan palvelustrategian, jossa muun muassa nämä asiat on otettu huomioon. Kuntalaisten valinnanvapautta voidaan tukea esimerkiksi ottamalla käyttöön palvelusetelit aiempaa monipuolisemmin. … ja Tampere tarvitsee yrityksiä VT12 on nähty valtakunnallisesti tärkeänä hankkeena. Hanketta on selvitetty pitkään ja useat puolueettomat tahot − valtio mukaan lukien − ovat todenneet pitkän tunnelin parhaaksi ratkaisuksi. Samalla Tampere saa uudenlaisen mahdollisuuden keskustan kehittämiseen. Jos tunnelihanketta lykätään, keskustan kehittämisen suunnitelmat täytyy monilta osin haudata ja aloittaa suunnittelu alusta. Tampere on raideliikenteen solmukohta ja Riihimäen ns. kolmioraide on ensiaskel nopeisiin poikittaisyhteyksiin muun muassa kasvaville Pietarin-markkinoille. Tampereen kaupunki on tehnyt hyvää työtä uusien lentoyhteyksien saamiseksi. Tätä työtä on hyvä jatkaa. VR ja Finavia vaikuttavat merkittävästi Tampereen saavutettavuuteen, joten niiden suuntaan pitää jatkossakin olla aktiivinen ja luoda selkeitä maankäytöllisiä edellytyksiä liikenneratkaisujen toteuttamiseksi. Elinkeinoelämän toiminnan perusedellytyksiin kuuluu osaavan työvoiman saatavuus. Osaamisen kehittäminen on myös Tampereen seutua koetteleva rakennemuutos jatkuu. Eriyksi tärkeimmistä keinoista vastata rakenteellisiin muutoktyisen suuri haaste on tukea pk-sektorin yritysten kasvua ja siin. Korkeatasoinen koulutus on yksi Tampereen vetovoikansainvälistymistä sekä uuden liikematekijöistä, ja sitä pitää entisestään toiminnan syntymistä. Lisäksi tarvitaan vahvistaa ja hyödyntää alueen marksuoria ulkomaisia investointeja ja kanKaavoituksen pitää olla sellaista, kinoinnissa. Haluan kiittää opetusmisainvälistä näkyvyyttä alueen vetonisteri Jukka Gustafssonia edistykettä se mahdollistaa yritysten ja voiman lisäämiseksi. Tampereen seusellisestä ammatillisen koulutuksen dullinen elinkeinoyhtiö Tredea on hyaloituspaikkalinjauksesta. Siitä kiintyövoiman sijoittumisen vä ja aktiivinen elinkeinopolitiikan toini pitäminen on alueemme yhteinen merkittävän kasvun. meenpanija. Riittävällä resursoinnilla asia. Samaa rohkeutta toivomme, kun ja Tredean toimintaa kehittämällä kilTampereen ammattikorkeakoulun ja pailukykyä voidaan parantaa. Tredun hallituksiin valitaan jäseniä. Hallituspaikoista tulee varata vähinSeudullisen rakennemallin laskelmien mukaan Tampereen tään kolmasosa yritysten edustajille. Näin varmistetaan jatseutukunnan väestölisäys vuoteen 2030 on 90 000 henkuva ja tiivis yhteys työelämään. keä, josta noin puolet tulee Tampereelle. Riittävä ja laadukas tonttitarjonta sekä sujuva kaavatuotanto ja rakennuslupaproSelvitäksemme taloudellisesti vakaana ja vahvana 2020-lusessi ovat yritysten ja osaajien sijoittumiselle tärkeitä edelvulle yritykset tarvitsevat toimivaa ja tehokasta julkista seklytyksiä. Kaavoituksen määrälliset tavoitteet tulee asettaa sitoria − yritykset tarvitsevat Tamperetta. Mutta myös Tampeten, että mahdollistetaan liiketoiminnan ja työvoiman sijoitre tarvitsee yrityksiä: julkisen talouden kakkua kasvattavat tumisen merkittävä kasvu. Asuntotarjonnan on myös pystytvain kannattava yritystoiminta ja erityisesti vahva vientiteoltävä vastaamaan erilaisiin elämäntilanteisiin ja tarpeisiin. lisuus. l tampereen kauppakamarilehti 7 Palkintosadetta H Tampereen Teknillinen Seura on palkinnut tamperelaisen Hydman Oy:n Teknologiayrittäjyyspalkinnolla. Vuonna 2008 perustettu Hydman suunnittelee ja valmistaa vaativia hydraulisia ohjausjärjestelmiä ja erikoisventtiileitä. Asiakkaat ovat laiva- ja öljynporauslaitteiden valmistajia, kaivosteollisuuden kaluston konetoimittajia ja liikkuvien työkoneiden valmistajia. Tuotannosta 70 prosenttia menee suoraan vientiin. Hydman on palkitsemisperusteiden mukaan esimerkillinen kasvuyritys, joka osoittaa, että perinteisellä konepajateollisuudella on edelleen mahdollisuuksia merkittävään kansainväliseen vientiin, kun tuotteet ja osaaminen ovat riittävän korkeatasoisia. − Tuotteiden kehittäminen ja valmistaminen vaativat ylivoimais- Lisää moottoreita Linnavuoresta maailmalle AGCO Powerin moottoritehtaan uusi kokoonpanohalli mahdollistaa tehtaan kapasiteetin noston 38 000 moottorista 50 000 moottoriin vuodessa. Kapasiteetin täyttymisen myötä syntyy Nokian Linnavuoreen 50−70 uutta työpaikkaa. 6 600 neliön hallin rakennustyöt alkoivat elokuussa, halli valmistuu helmikuussa. Kokonaisuudessaan yritys investoi laajennukseen yli kaksi miljoonaa euroa. Myös Sandvik Mining and Construction hakee kymmeniä ta tuotekehitys- ja valmistusosaamista kansainvälisillä markkinoilla. Olemme saavuttaneet merkittävän aseman kapealla toimintasegmentillä, erityisesti päämarkkina-alueella Norjassa. Kasvu on ollut keskimäärin yli 50 prosenttia vuodessa, ja kuluvan vuoden liikevaihtoennuste on kahdeksan miljoonaa euroa, kertoo Hydmanin toimitusjohtaja Timo Kinnunen. H Nuoren kasvuyrittäjän eri- koispalkinnon vuoden 2012 Entrepreneur of the Year -kilpailussa on voittanut Vincit Oy:n Mikko Kuitunen. − Mikko Kuitunen on nuoresta iästään huolimatta luonut vaikuttavan menestystarinan. Yrityksen kasvu on ollut huikeaa ja kannattavuus toimialan muihin toimijoihin verrattuna uskomaton. Kuitusen tyyli on rohkea – jos asiakas ei ole tyytyväi- uusi työntekijöitä kaivossektorin tuotekehitykseen Tampereelle. Asuntomessuvieraat viihtyivät Tampereella Elokuussa päättyneiden Asuntomessujen kävijätutkimuksen mukaan 90 prosenttia messukävijöistä antoi messuille arvosanan hyvä tai erinomainen. Sama tutkimus kertoo, että 80 prosenttia messuvieraista suosittelisi Tamperetta ystävilleen. Tutkimukseen osallistui 17 065 perhettä, eli noin 25 prosenttia messuilla käyneistä perheistä. 8 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi nen, palveluista ei tarvitse maksaa, palkintoraati kehuu. Kuitunen on myös aloittanut yrityksessään myönteiset yt-neuvottelut, eli työntekijät saavat miettiä, miten yritys saadaan kasvamaan jatkossakin. Avoinna on myös kymmenkunta ohjelmistoalan työpaikkaa. H Kauppalehden ja OPPohjolan Yrittämisen tulevaisuus -kilpailussa Vuoden yritysjohtajaksi on valittu Dynaset Oy:n toimitusjohtaja Reijo Karppinen. Kun Karppiselta Kauppalehden haastattelussa 20. marraskuuta kysyttiin, mitkä ovat hänen tärkeimmät periaatteensa johtajana, vastaus kuului: − Vastuunkato, oikeudenmukaisuus, ahkeruus. Kaikkiaan messuilla kävi 154 000 vierasta. Kävijöistä 37 prosenttia tuli messuille Pirkanmaan elinkeinoalueelta, 19 prosenttia tuli Uudeltamaalta. Tamperetta piti kiinnostavana asuinpaikkana yhteensä 33 prosenttia messuvieraista. Asuinpaikan tärkeimpinä ominaisuuksina pidettiin turvallisuutta ja rauhallisuutta, luonnonläheisyyttä ja hyviä liikenneyhteyksiä. Lähes puolet messuvieraista kävi messuvierailun yhteydessä myös muualla Tampereella. Yhteensä 44 prosenttia viipyi Tampereen alueella useamman päivän. Noin 30 prosenttia kävi ostoksilla ja 11 prosenttia Särkänniemessä. Rakennustutkimus RTS Oy:n tekemän kävijätutkimuksen arvion mukaan messuvieraat käyttivät Tampereella noin 5,5 miljoonaa euroa ja messualueella 5,3 miljoonaa euroa, yhteensä messuvieraat käyttivät rahaa messumatkan yhteydessä 10,8 miljoonaa euroa. taloudessa tapahtuu Metsolta biokattila Jönköping Energille Tampere saa uuden maamerkin Tampereelle jo lähes 10 vuotta suunnitteilla olleen Tornihotellin rakentaminen alkoi marraskuun alussa. Rautatieaseman viereen, Tullin alueelle kohoavan hotellin rakennuttaa Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia, ja sen liiketoiminnasta vastaa SOK:n tytäryhtiö Sokotel Oy. Työt kestävät kaksi vuotta, hotelliin tulee 27 kerrosta, joista 25 sijaitsee maan Elematicilta teknologia SBS Betonille Mikkeliin Betonielementtiteknologiayritys Elematic Oy Ab toimittaa laitteiston SBS Betoni Oy:n uudelle seinäelementtitehtaalle Mikkeliin. Tuotanto alkaa vuonna 2014. Tasowheel osti Etelkon Tasowheel Group Oy on ostanut hienosäätötoimilaitteita prosessiteollisuudelle valmistavan Etelko Oy:n osake-enemmistön. Kaupan myötä Uuraisilla toimivasta Etelkosta tulee yksi Taso wheel Groupin tytäryhtiöistä. – Etelko toimii osittain samalla toimialalla kuin tytäryhtiömme Tasowheel Systems, joten se sopii hyvin osaksi konserniamme, Tasowheel Groupin toimitusjohtaja Kari Sorjonen kertoo. Iskulle uudet myymälät Tampereella ja Ylöjärvellä Lokakuun lopulla avattiin Isku Unistudio Ylöjärvellä Kauppakeskus Elossa ja Isku Outlet Tampereen Lielahdessa. Yöstudio myy nimensä mukaisesti sänkyjä, Outletista löytyy valikoima kotikalusteita sekä uusia että käytettyjä toimistokalusteita. päällä ja kaksi on kellarikerroksia. Reilun 300 huoneen majoitustilojen lisäksi kokonaisuuteen tulee ravintola- ja kokoustiloja. Hotellin rakentamisesta vastaa SRV Oyj. Rakentamisen työllisyysvaikutus suoraan tai välillisesti on noin 700 henkilötyövuotta. Valkeakoskelle K-citymarket Suomen 80. K-citymarket avattiin marraskuun puolessa välissä Valkeakoskella. Pirkanmaan seitsemännen K-citymarketin kauppiaana toimii Erkki Kuivajärvi ja tavaratalojohtajana Matti Mäkinen. Ruoka- ja urheilukaupat K-ryhmän vetureina Pirkanmaalla K-ryhmän veroton myynti oli 481,6 miljoonaa euroa Pirkanmaalla vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Kaikkien tavara-alojen myynti kasvoi yhteensä 3,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Parhaiten myyntiään paransivat ruoka- ja urheilukaupat. HappyOrNot ruotsalaisapteekkeihin HappyOrNot Oy on tehnyt merkittävän sopimuksen ruotsalaisen apteekkiketjun kanssa. Jatkuvaan asiakastyytyväisyysseurantaan ja asiakaspalvelun ja -kokemuksen parantamiseen kehitetty HappyOrNot® -palvelu on otettu käyttöön DocMorris -apteekkiketjun 76 toimipaikassa Ruotsissa. Tampereen Energiantuotanto teki ison pellettikaupan Vapo Oy ja Tampereen Ener giantuotanto Oy ovat sopineet, että Vapo toimittaa polttoaineen Tampereen Sarankulmaan rakennettuun Suomen suurimpaan pellettivoimalaan. Laitos polttaa vuodessa runsaat 20 000 tonnia puupellettejä. Sarankulman lämpölaitos toimii huippukuorma- ja varalaitoksena ja korvaa nykyisiä öljyä ja kaasua käyttäviä kattilalaitoksia. YIT rakentaa 130 opiskelija-asuntoa Hervantaan YIT rakentaa uuden opiskelijaasuntokohteen Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiölle TOASille Hervantaan. Kahteen erilliseen taloon valmistuu yhteensä 130 opiskelija-asuntoa. Ensimmäistä taloa rakennetaan jo, ja se valmistuu syksyllä 2013. Toisen talon rakentaminen alkaa vuodenvaihteessa, se valmistuu keväällä 2014. Metso toimittaa uuden biopolttoaineita käyttävän voimakattilan Jönköping Energin lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokseen (CHP) Ruotsin Torsvikiin. Uuden kattilan kapasiteetti on 100 megawattia. Se käyttää vuositasolla noin 550 000 kuutiometriä metsäpolttoaineita. ThermiSol keskittää Suomeen Suomen suurin muovieristeiden valmistaja ThermiSol Oy on myynyt Ruotsissa ja Tanskassa toimivat tytäryhtiönsä. Kaupan myötä ThermiSol keskittyy muovieriste- ja elementtiliiketoimintaan Suomessa. ThermiSol-eristeitä valmistetaan neljällä paikkakunnalla: Sastamalassa, jossa on myös yrityksen pääkonttori, sekä Nurmijärvellä, Vimpelissä ja Rovaniemellä. Uusi seudullinen jätehuoltoviranomainen Uuden jätelain mukainen Tampereen seudullinen jätehuoltoviranomainen eli yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto aloitti toimintansa syyskuussa. Yhteisen toimielimen perusti Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n 17 osakaskuntaa. Sen tärkeimpiä viranomaistehtäviä ovat jätetaksan hyväksyminen, jätemaksumuistutusten käsittely sekä jätemaksujen kohtuullistamis- ja vapauttamispäätökset. Jätehuoltojaostossa on 12 jäsentä, joista seitsemän on Tampereelta ja viisi seudun muista kunnista. Onko tässä paikka sinun yrityksesi näkyvyydelle? Ilmoitusmyynti: Saarsalo Oy Timo Lepistö, 044 534 9878 [email protected] tampereen kauppakamarilehti 9 Sisään- ja ulosajorampit A Tullinramppi B Ronganramppi Hissikuilut 1 Tullinporras 2 Asemanporras 3 Hämeenporras 4 Stockmanninporras 5 Pankinporras 6 Koskenporras 7 Varmanporras 8 Hissiyhteys Noutoparkista Ratapihankadulle Marraskuun lopussa avatun P-Hämpin matka suunnittelupöydältä valmiiksi pysäköintilaitokseksi kesti 15 vuotta. P-Hämppi maan alla muuttaa kaupunkikuvaa maan päällä Teksti Annikaisa Knuutila Kuva Finnpark Oy P aitsi että P-Hämpin valmistuttua pysäköintipaikan löytäminen Tampereen keskustasta helpottuu, myös kaupunkikuva muuttuu. Keskustassa on noin 10 000 julkista pysäköintipaikkaa, P-Hämppi tuo tuhat lisää. Tammerkosken itäpuolella kadunvarsipysäköinnin paine hellittää. − P-Hämppi parantaa rautatieaseman saavutettavuutta. Rautatieaseman seutu on koettu laadultaan – tunnelmaltaan, ulkoiselta ilmeeltään, sosiaaliselta ilmapiiriltään ja toimintamahdollisuuksiltaan – huonoksi. P-Hämppi osuu kaupunkikuvan kannalta ongelmallisimpaan alueeseen ja antaa merkittäviä mahdollisuuksia alueen kehittämiseen, arvioi Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja P-Hämpin valmistumisen kunniaksi järjestetyssä Pysäköinti hallinnassa -seminaarissa. Tampereen keskustassa tehdään arkisin 18 500 matkaa vuorokaudessa, ja näistä puolet on keskustan sisäisiä. Viidennes kadunvarsipysäköintiä käyttävistä on liikkeellä kaupungin sisällä ja vaihtaa parkkipaikkaa kohteensa mukaan. Kaupungin liikenteestä 15 prosenttia on sitä, että etsitään sopivaa, asiointikohdetta mahdollisimman lähellä olevaa vapaata pysäköintipaikkaa. Pysäköitynä enimmän aikaa Mitä enemmän liikennettä ja autoja, sitä enemmän autoja on myös vain parkissa, ”säilytyksessä”. − Autot ovat suurimman osan vuorokaudesta pysäköitynä jossain: kolmannes on parkissa koko päivän, puolet on lii- kenteessä vain noin 20 minuuttia vuorokaudessa. Pysäköinti nouseekin tärkeämmäksi kuin muu liikennejärjestelmä, Kalen oja sanoi. Finnpark Oy:n visiossa siintää Parkisto, Tampereen maanalaisen pysäköinnin kokonaisratkaisu. P-Hämppi on Parkiston ensimmäinen vaihe. − Pysäköintilaitos työnimellä P-Kunkku Kuninkaankadun alle on nyt yleissuunnitteluvaiheessa. Kaavaa odotamme ensin vuoden alkuun, kertoi Finnparkin toimitusjohtaja Markku Hiltunen.l Startup Tampere helpottamaan yritysten rahoituksen hankintaa Kasvuyrityksiä syntyy, mutta niiden on vaikea löytää rahoitusta. Yritysten rahoituksen hankintaa helpottamaan Avoin Tampere -ohjelmassa on nyt koottu Startup Tampere -rahoitusratkaisujen kokonaisuus. Kyseessä on yrityksen eri elinkaaren vaiheisiin osuvien instrumenttien paketti, johon kuuluvat joukkorahoitusalustan käyttöönotto, bisnesenkeli- ja riskisijoittajaverkostojen aktivointi, alueellisen rahaston perustaminen sekä yrittäjien ja enkelisijoittajien valmennus. – Rahoitusratkaisujemme paketti on paitsi väline rakennemuutoksen hallintaan ja yrittäjyyden edistämiseen, myös keino varmistaa alkavien ja kasvuyritysten laadukkuus ja parantaa yritysten onnistumista kasvutavoitteissaan, luonnehtii Avoin Tampere -ohjelman ohjelmajohtaja Seppo Haataja. Merkittävin toimi on noin 60 miljoonan euron alueellisen julkisyksityisen rahaston perustaminen. − Tarkoitus on rahoittaa noin sataa yritystä. Sijoi- 10 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi tus yritystä kohden voi vaihdella 50 000 eurosta miljoonaan. Tavoitteena on myös kaksinkertaistaa elinkelpoisiksi kehittyvien yritysten määrä, ja siksi rahasto sisältää vahvaa myynnin, markkinoinnin, viennin ja tuotteistuksen valmennusta, sanoo Kai Hämäläinen alueellista rahastoa synnyttävästä Navaro 245 Oy:stä. Joukkorahoitusalustan tarjoaa Investment Management Finland Oy ja bisnesenkeli- ja riskisijoittajaverkostoja hankkeessa aktivoi Accelerando Oy. Kasvuyritysten viestintää, tuotetta ja liiketoimintaa kehitettävästä valmennuksesta vastaa Hermia Oy. Avoin Tampere on Tampereen kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2012– 2018. Yksi ohjelman tavoitteista on yksityisten pääomasijoitusten houkuttelu ja uudet rahoitusratkaisut. Ohjelmaa koordinoi Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy. l taloudessa tapahtuu Korkeakouluosaajat.fi helpottaa yritysten opiskelijarekrytointia Uusi työnantajan tietopalvelu tar joaa vastauksia opiskelijoiden palkkaa, sopimuksia ja osaamista koskeviin kysymyksiin. Työnantaja löytää palvelusta jäsenneltyinä kaikkien ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rekrytointikanavat sekä työnantajapalvelut. HYVIN TEHTY { työ } ANSAITSEE KIITOKSEN Keskuskauppakamarin ansiomerkit ovat elinkeinoelämän virallinen tunnustus ja arvostettu perinne vuodesta 1929 lähtien. Proakatemian Kooste-osuuskunta lähtee lähes koko vahvuudessaan Keniaan Kendu Bayn kylään edistämään paikallisten nuorten työllistymistä. – Tavoitteena Afrikka -projektimme kasvatti omaakin yrittäjäasennettamme, sanovat Teemu Kuusimäki (vas.), Ekku Ristilä ja Toni Mäkinen. Tavoitteena Afrikka Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila K un Kooste-osuuskunta lähti 2,5-vuotiselle taipaleelleen Proakatemiassa, yhteisen opinmatkan kruunaajaksi asetettiin tavoite, joka olisi enemmän kuin rahaa ja enemmän kuin lomaa. Viime syksynä visio sai suunnan ja projekti nimen Tavoitteena Afrikka. Niinpä marraskuun lopussa 14 yrittäjyyskasvatukseen ja markkinointiin perehtynyttä tiimiläistä lähtee pariksi viikoksi Keniaan Kendu Bayn kylään panemaan alulle nuorten työllistymisen parantamiseen tähtäävää projektia yhteistyössä ADRA Finland -järjestön kanssa. Teoriapohjan matkalle loivat opinnäytetyössään Juho Pelttari ja Ekku Ristilä, jotka jo keväällä kävivät tutustumassa kylään, sen tilanteeseen ja mahdollisuuksiin. − Työttömyys on kylässä ongelma. Olisi hienoa saada kylän nuoret näkemään muitakin vaihtoehtoja kuin kalastus tai maanviljely − ja hyöty siitä, että yrittää itse, Ekku tuumaa. Keniassa Kooste järjestää seminaarin alueen hallintoviranomaisille sekä yrittäjille ja nuorille ja esittelee ajatuksiaan nuorten työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseksi. − Yrittäjäksi ryhtyminen edellyttää rahaa. Tärkein yksittäinen tehtävämme onkin mikropankkitoiminnan virittäminen. ADRA alkaa pyörittää toimintaa, itse olen mukana kolme kuukautta aloitusvaiheessa, kertoo koostelainen Teemu Kuusimäki. − Tavoitteena on saada aikaan myönteisesti alueelle vaikuttavaa toimintaa, pitkäjännitteisyys on avainsana, huomauttaa Toni Mäkinen.l Keskuskauppakamarin ansiomerkki viestii yrityksen olevan ylpeä työntekijästä ja kertoo sen saajalle, että hänen panostaan ja sitoutumistaan arvostetaan. Ansiomerkin saaminen on kunnia-asia. Lisätiedot ja hakemukset: www.ansiomerkit.fi ”Ikinä en olisi uskonut, kun professorini kehotti minua graduni teon aikana hakemaan Orioniin kesätöihin, että löytäisin itseni samasta paikasta vielä yli 30 vuotta myöhemmin.” ARJA VUORELA Orion Oyj:n tutkimustehtävissä vuodesta 1980, kultainen 30 vuoden ansiomerkki vuonna 2010. Keskuskauppakamari, PL 1000, Aleksanterinkatu 17, 00101 Helsinki, Puh. 09 4242 6200 tampereen kauppakamarilehti 11 Yhden toimialan murros merkitsee toisen kasvua. – Micora hakee mahdollisuuksia teollisuuden rakennemuutoksesta. Ostopalvelujen lisääntyvä käyttö kasvattaa liiketoimintaamme, ja Cargotecilta vapautuneessa hallissa voimme kasvaa tarpeidemme tahdissa ainakin seuraavat viisi vuotta, sanoo toimitusjohtaja Matti Jääskeläinen. Taustalla kaivosuransa päättänyt työkone, joka saa Micoran verstaalla uuden elämän. 12 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi profiili. Tämä yritys syntyi kasvaakseen Kun Matti Jääskeläinen perusti Micoran pari vuotta sitten, yritys oli kuin mikä tahansa startup: oli muutama hyvä mies, henkilökohtaista osaamista eri aloilta ja halu tehdä bisnestä. Nyt palkkalistoilla on 40 tekijää ja lisää rekrytoidaan, tiloina 1200 neliön verstas ja liiketoiminta hyvällä kasvu-uralla. Näinkö pitikin? – Kyllä. Micora syntyi kasvaakseen. Mutta kasvun nopeus kieltämättä yllätti. Teksti marketta Tammisto • Kuvat Marjaana Malkamäki M icoran ensimmäinen vuosi oli osaamisten mukaisten bisnesmahdollisuuksien tutkiskelua, ideoiden pyörittelyä, keskusteluja ja pientä liiketoimintaa parillakin toimialalla. Sen vuoden aikana selvisi, mikä Micorasta isona tulee: teollisuuden monipuolinen ja nopealiikkeinen luottopalvelija huolto-, kunnossapito- ja korjaustarpeissa. – Perusajatus oli, että kasvatetaan yritystä tekijöidensä ja asiakkaidensa näköiseksi. Mietimme, mitä osaamisia meillä on ja mitä asiakastarpeita voimme niillä täyttää. Se loi puitteet Micoran strategialle ja tulevaisuuden suuntaviivoille, yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Matti Jääskeläinen kertoo. Siinä vaiheessa, loppuvuodesta 2011, työntekijöitä oli jo kymmenkunta, ja ensim- tampereen kauppakamarilehti 13 profiili. mäinen toimitila – ’siellä pystyi juuri keittämään kahvit ja kirjoittamaan laskut’ – oli vaihtunut 200 neliön halliin Cargotecilta vapautuneissa tiloissa. Toinen vuosi, ja samalla Micora Servicen ensimmäinen varsinainen toimintavuosi, on kasvattanut henkilöstömäärän nelinkertaiseksi ja toimitilat kymmenkertaisiksi. Asiakkaita ovat muun muassa Pirkanmaan johtavat teollisuusyritykset sekä suuret kiinteistötoimijat. Syksyllä Micora osti toimintaansa lopetelleen konepajan laitteiston. Kun se saadaan asennetuksi paikoilleen, puitteet ovat kunnossa seuraavaa steppiä varten. – Kunhan korjausverstas on vuodenvaihteen jälkeen täysipainoisesti käytössä, tarvitsemme lisää koneistusosaajia ja muutakin asennusosaamista. Olemme laajentaneet palveluitamme sähköpalveluihin, muun muassa teollisuuden 20kV- ja 110kV-sähkönsyöttöjärjestelmien huoltoon. Alkuvuodesta on tarkoitus pestata kymmenkunta ammattimiestä lisää, Jääskeläinen sanoo. Vierestä katsoen yrityksen kasvuvauhti huimaa, mutta perustaja ei jarruttele. Micoran strategia edellyttää mittakaavaetuja, ja niitä saadaan kasvattamalla yritys nopeasti riittävään kokoluokkaan. – Kyse on palvelukyvystä. Varmistamme sen laaja-alaisella palveluportfoliolla sekä omalla valmistuksella, josta voimme irrottaa resursseja asiakkaiden kiireellisiin korjaustöihin. Metallimies, ICT-mies, yrittäjä Matti Jääskeläisen oma työura on edennyt kymmenen vuoden jaksoissa. Ammattikoulun ja Tampellan teollisuusoppilaitoksen jälkeen alkoi työrupeama metalliteollisuudessa Tamrockilla, ensin konepajalla, sitten teknisessä dokumentoinnissa käyttö- ja huolto-ohjekirjojen teossa. Siinä syttyi opiskelukipinä, ja Jääskeläinen opiskeli automaatioinsinööriksi. – LinkedIn-verkostoni mielestä ylivoimaisesti paras osaamiseni on uuden liiketoiminnan synnyttämisessä. Varmaan siinä yhdistyvät kokemukseni sekä utelias ja tuloshakuinen luonteeni. Matti Jääskeläinen Micora Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja > Syntynyt: vuonna 1963 nykyisessä Mänttä-Vilppulassa > Koulutus: ammattikoulutus viilaaja-asentaja; täydennyskoulutuksia Tampellan teollisuusoppilaitoksessa ja Valkeakosken teknisessä oppilaitoksessa; 1995 automaatioinsinööri, Tampereen teknillinen oppilaitos; useita työnantajien koulutuksia myyntiin ja johtamiseen; Yrittäjän ammattitutkinto, TAKK 2010 > Ura: 1982 Tamrock, 1995 Nokia, 2001TietoEnator, vuodesta 2007 töitä eri yrityksissä ja yrittäjänä, 2009 Enermix Oy:n perustaminen, 2010 Micora Oy:n perustaminen 14 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi > Perhe: puoliso ja kaksi täysi-ikäistä lasta > Koti: Nokialla > Harrastukset: kaikenlaisen tiedon etsiminen Internetistä; musiikki. ”Kasvuyritys ja harrastukset eivät juuri nyt mahdu samaan yhtälöön.” > Motto: Kohti lopullista voittoa! ”Tuttavan iskulause osui ensi kuulemalta.” Kauppa käy loppiaisena Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on Tampereen kauppakamarin hakemuksesta päättänyt, että matkailullisilla perusteilla kaupat voivat olla avoinna loppiaisena 6.tammikuuta kello 12−21 Tampereen ja Hervannan keskustoissa, Nokialla Nuijamiestentien kauppakeskuksessa ja Kolmenkulmassa, Lempäälän Ideaparkissa, Pirkkalan Pakkalankulmassa ja Ylöjärvellä Kauppakeskus Elossa. Lisätietoja: Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund, 040 745 4342. Vuonna 1997 metalli vaihtui tietoliikennebisnekseen, Nokiaan ja myöhemmin TietoEnatoriin. Jääskeläinen toimi aluksi ’oikeissa töissä’ verkkopuolella, sitten esimiehenä ja kohta tulosyksikön johtajana. Se oli kiinnostavaa ja tulevaisuuden kannalta opettavaista aikaa – eikä vähiten siksi, että hän pääsi osalliseksi isojen talojen korkeatasoisiin johtajakoulutuksiin. – Johdossa aisti jo varhain myös tulossa olleet muutokset. Kun työtä sitten alettiin siirtää Suomesta ulos, tuli tunne, että on aika ottaa seuraava askel. Jääskeläinen jätti Tiedon vuonna 2007 ja alkoi hakea omalta tuntuvaa toimialaa yrityksen perustaminen mielessään. Jonkinlaisia yrittäjähaaveita oli uinut mielessä jo pitkään, ja Tiedolta lähdön jälkeen ajatus yrittäjyydestä alkoi saada muotoa. Muutama vuosi meni eri toimialoja haistellessa, ja pari yritystäkin tuli perustetuksi. Jääskeläinen mietti omia osaamisiaan ja kokemustaan ja haki yritysideaa, jossa voisi täysipainoisesti hyödyntää epätavallista työpolkuaan. Siihen tarpeeseen syntyivät vuonna 2010 Micora Oy ja sen kaksi liiketoimintayksikköä: tietoturvajärjestelmiä tekevä Micora Consulting sekä Micora Services. Mikä asia ampui Micora Servicen kasvu-uralle, markkinako? − Ihmiset. Heti alkuun löytyivät oikeat ihmiset, jotka toivat asiakkuuksia, ja korkean työmoraalin omaavat ammattimiehet, joiden toimintaan asiakkaat ovat tyytyväisiä. − Kasvu on myös osoitus verkostojen voimasta. Tähän asti lähes kaikki ovat löytyneet micoralaisten omien verkostojen kautta. Haastava kasvuyritys Mitä kasvuyritys vaatii yrittäjältä? Rohkeutta, kykyä nopeaan päätöksentekoon, näkemyksellisyyttä, riittävää toimialan tuntemusta – kyllä, totta kai. Valmiutta varhaisiin aamuihin, pitkiin iltoihin, yötöihin. Nöyryyttä tarttua ikäviinkin asioihin. Mutta yksi on Jääskeläisen listalla ylitse muiden: kyky jakaa vastuuta. – Kasvupotentiaalia on yrityksissä valtavasti, mutta kun ei tohdita kasvaa! Pysytään vuodesta toiseen siinä kymmenen hengen kokoluokassa, koska kasvu edellyttäisi vastuun jakamista ja asioiden ajattelemista ja organisoimista uudelleen. Uskon, että suurin syy, miksi yritykset eivät hae todellista kasvua, on johtamisen osaamisen puute. Varsinkin kovassa kasvuvauhdissa on vastuuta pakko osata jakaa. – Joku on sanonut osuvasti, että kasvuyrityksen johtaminen on kuin ajaisi kilpa-autoa. Kaikki normaalit yrityksen alkuvaiheen haasteet syöksyvät vastaan nopeutetussa tahdissa, ja päätöksiä on tehtävä lennossa. Auton pitäminen oikeassa suunnassa ja vauhdissa riittää työksi yhdelle ihmiselle, parhaimmillaan muu joukkue hoitaa omat tehtävänsä yhteisten tavoitteiden ja arvojen mukaan. Jääskeläinen ajattelee henkilöstöä nimenomaan joukkueena, jossa erilaiset osaamiset, roolitukset ja vastuut synnyttävät huippusuorituksen. Joukkue motivoituu tavoitteista ja saa voimaa onnistumisista. – Perustajana minun roolini on koota voittajajoukkue ja valmentaa se menestymään. Siinä tarvitaan myös hyvää onnea, ja sitäkin meillä on ollut. Moni asia on loksahtanut kohdalleen meidän kannaltamme juuri sopivasti. – En silti sano, että tämä helppoa olisi. On ollut myös haasteita, ja moni tärkeä asia odottaa edelleen vuoroaan. Mutta kaiken kaikkiaan asiat ovat hyvin: on pätevä porukka, hyvä asiakaskunta, velkaa erittäin vähän ja yhteinen suunta – kasvu.l Nimityksiä • YH Kodit Oy Rakennusinsinööri Tuomo Turkkinen on nimitetty toimitusjohtajaksi. • Molok Oy Hannu Jokinen on nimitetty toimitusjohtajaksi. • GaV Group Oy Antti-Jussi Numminen on nimitetty vientipäälliköksi. • Also Finland Oy Mervi Airaksinen on nimitetty toimitusjohtajaksi. • Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto HM Vesa Jouppila on nimitetty johtajaksi 1.1.2013 alkaen. Hän johtaa Pirkanmaan ELYkeskuksen alueen TE-palvelujen toimintaa. • Tampereen Messut Oy Jukka Järvinen on nimitetty myyntipäälliköksi ja Jussi Uotila järjestelypäälliköksi. • K-rauta Nekalan Rauta-Otra Mikko Takamäki on aloittanut Tampereen K-rauta Nekalan Rauta-Otran kauppiaana. Aiempi kauppias, kauppaneuvos ja diplomikauppias Heikki Takamäki siirtyi eläkkeelle mittavan kauppiasuran jälkeen. • Pirkanmaan Osuuskauppa KTM, eMBA Lea Suuripää on nimitetty kehityspäälliköksi. • Villivisio Oy YTM Kati Huhta-aho on nimitetty asiakkuusjohtajaksi. Tampereen kauppakamarin uusia jäseniä • Celkee Oy, ICT-hankinnat ja projekti johtaminen, ohjelmistotyö • Effecta, Taloushallinto Oy, taloushallinnon palvelut • Karintaus Oy, rahoitusalan konsultointi • Koivuaho Verokonsultointi Oy, liikkeenjohdon konsultointi • Liikuntakeskus Ateena Oy, liikuntapalvelut • RML Alliance Oy, asiantuntijapalvelut • Sigursael Oy, ratsastustarvikkeiden ja ulkoiluvarusteiden myynti sekä valmistus • WestStar Oy / Perintätoimisto Kontio, perintäpalvelut tampereen kauppakamarilehti 15 Venäjälle Liikenneyhteyksiä kehitettävä koko Suomesta Venäjä kiinnostaa Suomessa ja Tampereella. Se on vankistanut asemaansa Suomen toiseksi tärkeimpänä kauppakumppanina, ja maan talous kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna 3,5 prosenttia. Venäjän WTO-jäsenyys tuo uusia mahdollisuuksia, ja vetovoimaa lisäävät maassa järjestettävät talviolympialaiset vuonna 2014 ja jalkapalloilun MM-kisat vuonna 2018. Venäjän saavutettavuus on myös muun muassa Allegron ansiosta parantunut, mutta Tampereen kauppakamarin mielestä saavutettavuuden pitää parantua entisestään. Ihanne olisi saada koko läntistä Suomea palveleva suora ratayhteys Tampereelta Pietariin, mutta vähintään kolmioraide Riihimäelle poikittaisyhteyksien parantamiseksi. Liikenneyhteys sujuvoituisi jo pienellä Allegron aikataulusäädöllä länsisuomalaisille nykyistä sopivammaksi. Lentoyhteys Tampereelta Pietariin palvelisi liikeelämän tarpeita ja taloudellisen yhteistyön kehittämistä. 600−800 suomalaisyritystä toimii Venäjällä. Suurimpia Venäjälle investoineita ovat muun muassa Fortum, Itella, Kesko, Stockmann, Metsä Group, Neste, Nordea − ja pirkanmaalaisista Nokian Renkaat ja Kiilto. Venäjän valtavat mahdollisuudet tunnistetaan, mutta byrokratia ja ennakoimattomuus arveluttavat yrityksiä. Tampereen kauppakamarilehti kysyi muutamalta yritysjohtajalta kokemuksia toiminnasta Venäjällä. 16 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi Venäjällä ratkaisevat henkilökoh – Ihmiset tekevät kauppaa, eivät yritykset. Venäjällä henkilökohtaiset suhteet ovat vielä paljon tärkeämpiä kuin täällä, painottaa maassa menestyksellä toimivan Nokian Renkaat Oyj:n toimitusjohtaja Kim Gran. – Suhteet yhteiskuntaan ja verkottuminen päättäjiin kaikilla tasoilla on Venäjällä kaiken A&O. Ymmärsimme sen itse vasta siinä vaiheessa, kun toimimme siellä oikeasti. teksti martti tammisto kuvat vianor ja nokian renkaat V iranomaistasoja on neljä, kaupunki, alue oblast ja federaatio. Kaikkiin näihin pitää olla suhteet kunnossa, koska millä tahansa tasolla päättäjä voi pysäyttää toiminnan. Kuvaa- Vesille suomi-istuimilla teksti ja kuva aila välikoski Nokian Renkaat on rakentanut yli 500 Vianor-rengasliikkeen ketjun Venäjälle ja muihin entisiin IVYmaihin. htaiset suhteet vaa on, että tehtaan rakentamiseen tarvitaan noin 30 lupaa eri viranomaisilta, tuotannon aloittamiseen noin 20 lisää ja vielä myynnin aloittamiseen kymmenkunta. Nokian Renkaat on rakentanut alle 10 vuodessa yli 500 Vianor-rengasliikkeen ketjun Venäjälle ja muihin entisiin IVY-maihin. Sen ei tosin tarvinnut lähteä liikkeelle tyhjästä, nokialaiset renkaat olivat Neuvostoliiton markkinoilla ainoat länsimainen renkaat. Tuotemerkkinä Hakkapeliitta oli ja on tunnetuin länsimerkki maan rengasmarkkinoilla. Franchising-periaatteella toimivan Vianor-ketjun rinnalla Nokian Renkaat rakensi Vsevolozhskiin Pietarin lähistölle tehtaan, jota on jo laajennettu useita kertoja. Suljetuilla markkinoilla oma tuotanto tullimuurin sisäpuolella on tärkeää, mutta Granin mukaan oman jakeluketjun rakentaminen on kuitenkin tärkein syy siihen, että No- Tamperelainen Ergo Seats Oy haluaa kasvaa myymällä veneistuimia Venäjälle ja muualle Suomen lähialueille. Toimitusjohtaja Mauri Kivistön mukaan vienti on kasvuun ainoa keino. Suomessa yrityksen asiakkaita ovat jo merkittävät venevalmistajat. Ergo Seats valmistaa istuimia 4-8 metrin moottoriveneisiin. Toistaiseksi sen viennin osuus on noin 10 prosenttia. Vuonna 2011 yrityksen toimitusjohtajana aloittanut Kivistö on aktiivisesti avannut kontakteja ja kauppaa Venäjälle. Vauhtia yritys otti Tampereen elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredean Pietarin toimiston kautta ja yhteistyössä Suomalaisvenäläisen kauppakamarin kanssa. Näin edettiin yritystapaamisiin, ja ensimmäisiin Venäjä-tilauksiinkin istuimia on jo tehty Tampereella. Kymmenkunta henkilöä työllistävä Ergo Seats on kooltaan pieni vientitoimija. Suomessa pk-yritysten vienti yleisesti on vähäistä. Vertailuksi Kivistö mainitsee Tanskan. Siellä pk-yritykset vastaavat 70 prosentista viennistä, Suomessa luku on alle 20 prosenttia. − Pk-yritykset suhtautuvat vientiin usein turhan juhlallisesti, kuin vastassa olisi iso, monimutkainen instituutio. Mutta ihminen siellä istuu ostajan puolella, myös Venäjällä. Sinänsä vientikauppa ei ole sen kummempaa kuin bisnes kotimaassa. Työtä se vaatii ja hieman resurssia. Meillä on paljon pk-yrityksiä, joiden tuotteet olisivat hyvin vientikelpoisia, pitäisi vain löytää kanavat saada ne kansainvälisille markkinoille, Kivistö toteaa.l kian Renkaat on premium-renkaiden markkinajohtaja Venäjällä. Valitse henkilökunta huolella – Meillä ratkaisevaa on ollut paikallisen venäläisen johdon rooli. Se tuntee maan tavat ja tietää, miten pitää toimia. Johdon ja myös muun henkilökunnan valinnassa seulan pitää olla tiivis, Kim Gran korostaa. Hän muistuttaa, että verkottuminen tarkoittaa henkilökohtaisia suhteita, ei korruptiota tai muita kepulikonsteja. – Pitää olla ehdottoman rehellinen ja välttää korruptiota, mutta antaa viranomaisille mahdollisuus kerätä poliittisia pisteitä. Nokian Renkaat on ollut mukana erilaisissa sosiaalisissa hankkeissa, muun muassa rakentamalla liikennevaloja ja osallistumalla päiväkotien rakennuskustannuksiin.l Samalla kun toimitusjohtaja Mauri Kivistö on edistänyt yrityksensä vientiä hän on ollut kehittämässä pk-yritysten tueksi Vientikummitoimintaa. Se on osa Pirkanmaan Yrityskummit ry:n työtä. tampereen kauppakamarilehti 17 Autoteollisuus etsii alihankkijoita Venäjällä, erityisesti Pietarin alueella, toimii useita länsimaisia autotehtaita, jotka ovat kiinnostuneita pohjoismaisista alihankkijoista. Niistä on kiinnostunut myös maan oma, modernisoituva autoteollisuus. Muussa teollisuudessa alihankinta on Venäjällä lähes tuntematonta. teksti martti tammisto -T arve on jopa 600−2000 alihankkijalle, ajoneuvoteollisuuden alihankintaverkostoa Suomessa ja Ruotsissa rakentavan Integria Logisticsin hallituksen puheenjohtaja Timo Koivumäki laskee. Yritys toimittaa nyt Venäjälle komponentteja kolmelle länsimaiselle ja kahdelle venäläiselle tehtaalle. ”Ongelmia liioitellaan” Koivumäen mielestä Venäjän-viennin ongelmia liioitellaan. Tulli- ja rajamuodollisuudet vaativat osaamista, mutta ylivoimaisia esteitä ei ole. Tulli on korruptoitunut, mutta jos haluaa toimia laillisesti ja tekee sen selväksi, se kyllä onnistuu. Rajan eri puolilla viranomaisten toimintatavat eroavat: suomalaiset valvovat toimintaa ja sen oikeellisuutta, venäläiset keskittyvät muodollisen oikeellisuuden valvontaan etsimällä muotovirheitä dokumenteista. Autojen kotimaisuusasteen on Venäjällä oltava noin 60 prosenttia. WTO-jäsenyyden myötä vaatimus poistuu, mutta kaupalliset ja toiminnalliset syyt paikalliseen tuotantoon säilyvät. Käytännössä tämä Koivumäen mukaan tarkoittaa sitä, että pysyäkseen mukana bisneksessä alihankkijan on jossain vaiheessa investoitava valmistukseen Venäjällä. Yksittäiskappaleista sarjatuotantoon – Venäjän autoteollisuuden tarpeet ovat oivallinen tilaisuus löytää uusia asiakkaita, Ari Marttila AJ Marttila Laatupaja Oy:stä arvioi. – Suomessa on hyvää teknistä osaamista ja hyvä infra, ongelma on siinä, ettei konepajoissa ole totuttu autoteollisuuden vaatimiin volyymeihin. Marttilan mukaan nyt elettävä murrosvaihe haastaa pk-teollisuuden johdon osaamisen markkinoinnissa, kielitaidossa, verkostoitumisessa ja muun muassa autoteollisuuden laatujärjestelmävaatimusten täyttämisessä. Pysyäkseen kansainvälisessä kilpailussa alihankintateollisuuden on kehitettävä jo olemassa olevan teknisen osaamisen ohella myös toimitusprosessiaan vastaamaan kansainvälisen kokoonpanoteollisuuden toimintatapavaatimuksia.l Kaukolämpöosaamista vientiin konsortion voimin teksti ja kuva martti tammisto Tamperelainen AX-Suunnittelu on vuoden verran ollut mukana yrityskonsortiossa, jonka tavoite on viedä Venäjälle suomalaista energia-alan ja erityisesti kaukolämpöosaamista. – Suunnittelun suora vienti ei Venäjän-markkinoille ole helppoa, muun muassa hintaero suomalaisen ja sikäläisen insinöörityön välillä on liian iso. Osana kokonaistoimitusta mahdollisuutemme myydä suomalaista insinööriosaamista kasvavat, AX-Prosessit Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Hellstedt arvioi. Konsortiolla on myös paremmat mahdollisuudet löytää oikeat asiakkaat. Hellstedtin mukaan venäläisten lämpöyhtiöiden ongelma on, etteivät ne saa lämmöstä sellaista hintaa, jolla toiminta olisi kannattavaa ja mahdollistaisi investoinnit. – Uskomme, että talven aikana jokin lähtökuopissa olevista 5−6 projektista etenee. Mahdollisuudet ovat valtavat, yli 50 prosenttia maailman kaukolämpöverkostosta on Venäjällä. Verkosto on huonossa kunnossa, uusia pitäisi usein koko infra lämmön tuotannosta talojen laitteistoon. Käytännön ongelmana AX-Prosesseilla on viennin aloittamisessa ollut kielitaidon puute. Siihen löytyi ratkaisu ELY-keskuksen järjestämästä KEKO-koulutuksesta. Yrityksessä on nyt energia-asiantuntijaksi kouluttautuva, venäläissyntyinen diplomi-insinööri hoitamassa yhteyksiä potentiaalisiin asiakkaisiin ja Pietarissa olevaan yhteistyökumppaniin.l 18 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi AX-Prosessit Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Hellstedt uskoo Venäjän-kaupan pääsevän vauhtiin talven aikana. – Life science -toimiala on Pietarin strategian kärkiteemoja. Parhaillaan rakennamme alan teollisuutta ja infrastruktuuria, mutta se vie aikaa. Tarvitsemme nyt ulkopuolelta tutkimusinfraa, muun muassa laboratorioita, ja Tampere on tässä yksi lupaavimmista yhteistyökumppaneistamme, sanoo Pietarin kaupungin lääketeollisuusklusterin hallituksen puheenjohtaja Zakhar Golant (vas.). Hän tapasi Itämeriinstituutin johtajan Esa Kokkosen ScanBalt Forumissa, joka kokosi Tampereelle marraskuun lopussa130 bio- ja hyvinvointialojen johtavaa toimijaa Itämeren alueelta ja Venäjältä. Tampere oli vahvasti esillä myös marraskuun lopussa Life Science Invest -tapahtumassa Pietarissa. Aktiivisuus itää Tampereella Venäjä-yhteistyöhön satsataan nyt monella tapaa. Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila -E ri alojen yhteistyötä Pietarissa tuetaan olemalla mukana Suomi-talon Helsinki-keskuksessa, ja yhä enemmän siinäkin aletaan korostaa elinkeinoelämän näkökulmaa matkailun edistämisen ja kulttuuriviennin ohella. Nyt jo keskus tarjoaa yrityksille alkuvaiheen palveluita, tiedonhankintaa, kontaktien ja verkostojen luontia ja hanketoimintaa, kertoo yhden Tampereen Venäjän-suunnan työrukkasen, Suomen Itämeri-instituutin johtaja Esa Kokkonen. Yliopistot ja korkeakoulut ovat aktivoituneet, Tampereen yliopistossa varsinkin on halua tuotteistaa Venäjä-osaamistaan ja laajentaa sitä myös yrityshankkeisiin. − Parhaillaan ELY-keskuksen rahoituksella tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos selvittää, mitä Venäjään liittyviä koulutus- ja kehittämistarpeita pirkanmaalaisilla pk-yrityksillä on ja mitä palveluita jo on tarjolla. Selvitys valmistuu keväällä, ja tulokset käytetään hyödyksi Helsinki-keskuksen ja Itämeri-instituutin yrityksille suunnatussa toiminnassa. TAMK puolestaan on ollut aktiivinen terveysalan koulutusviennissä. Kokkonen arvioi, että Tampereella Venäjä-osaamista on paljon, mutta se on hajallaan. Koordinaatiota tarvittaisiin lisää. Sitä tarvittaisiin lisää siksikin, että Venäjän mahdollisuudet kiinnostavat perinteisten toimijoiden lisäksi myös uusia toimijoita. − Miten rajallisia resursseja käytetään? Toivon, että valtio omilla välineillään entistä enemmän yhdistää voimia ja alue koordinoi omia toimiaan. Tämä on edunvalvontakysymys: valtio on tehnyt nyt satsauksia aluepoliittisin perustein ItäSuomeen, mutta ei siellä ole kaikki Suomen Venäjän-kaupan potentiaali. Venäjä on koko Suomen mahdollisuus, ja Pietarille koko Suomi on lähialuetta. Venäjä modernisoi teollisuuttaan ja talouttaan kansainvälisen yhteistyön avulla. Kokkonen arvioi, että idänkaupan osaamisen perinteellämme on yhä merkitystä. − Pk-yritykset ovat lähteneet rohkeasti Venäjän-markkinoille, ja tuo rohkeus on vahvuus myös uusissa tilanteissa. Yrityksiä kannattaakin kuunnella tarkkaan kun mietitään, miten Venäjän-suhteita pitäisi kehittää. Bio- ja terveysala kärkenä nyt Venäjän-markkinoilla pirkanmaalaisyritysten keulakuvana on toiminut Nokian Renkaat. Se oli veturina esimerkiksi Pietari Business Campuksessa, Pietarin markkinoilla toimivien yritysten osaamisverkostossa, jossa se jakoi kokemuksiaan muille yrityksille. Nyt PBC-konseptia valmistellaan myös bio- ja hyvinvointialalle. − Venäjän suunnan selkeä painopisteemme on nyt bio- ja terveysala, liiketoimintamahdollisuudet, koulutuksen vienti ja tutkimusyhteistyö. FinnMedillä on tässä kansallisestikin johtava rooli. Yhteistyösopimuksia on jo solmittu Pietarin kaupungin lääkevalmistusklusterin ja medical device -klusterin kanssa. Kokkonen arvioi, että Tampere on saavuttanut aseman Pietarin kaupungin keskeisenä kansainvälisenä kumppanina. − Nyt on tuhannen taalan paikka päästä uudelle tasolle, niin että verkostoituminen ja sopimukset näkyvät yrityksille investointeina ja kauppana, vientihankkeina ja tutkimusyhteistyönä. Pilotit alkavat ensi vuonna.l tampereen kauppakamarilehti 19 Premius Oy • Kuntoutusklinikka ja -osasto Kangasalan Pikonlinnassa, kuntoutusklinikka Tampereella. • Perustettu 1994, yrityksen perustaja, sen toimitusjohtaja, terveystieteiden maisteri Pirjetta Taskinen on kansainvälisesti tunnettu neurologisen kuntoutuksen ja fysioterapian kehittäjä. Nimi Premius Oy otettiin käyttöön 2010. • Erikoistunut neurologiseen kuntoutukseen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutukseen sekä ennaltaehkäisyyn ja leikkausten jälkihoitoon • Liikevaihto noin miljoona euroa vuonna 2012 • Henkilöstö 16−25 vuosina 2012−2013 Premiuksen uusi kuntoutusosasto tehtiin viimeisen päälle, myös venäläiseen makuun Tamperelainen Premius Oy on ensimmäinen suomalainen kuntoutusalan yritys, joka tähtää kunnolla kansainvälistymiseen. Suunta on Venäjälle. teksti ja kuva aila välikoski K ansainvälisille ja suomalaisille asiakkaille Premius avaa vuodenvaihteessa kuntoutusosaston Kangasalan Pikonlinnaan. Premiuksen hallintojohtajan Pirta Saarenkylän mukaan kuntoutuspalvelujen kysyntä on yleisesti kasvussa. Potilaiden tehokkaalla kuntoutuksella säästetään kansantalouden resursseja. − Esimerkiksi aivovammapotilaiden toipumisessa systemaattinen kuntoutus on ratkaisevan tärkeää. Tyypillisesti poti- laat saavat kuntoutusjakson, mutta sitten asia saattaa jäädä siihen, vaikka kuntoutumista voitaisiin edistää edelleen. Pirta Saarenkylä korostaa, että Suomen markkinat ja liiketoiminnan kasvattaminen kotimaassa ovat Premiukselle tärkeitä. − Potilasliikkuvuusdirektiivi helpottaa potilaiden liikkuvuutta EU-alueella, myös Suomesta muualle hoitoon. Esimerkiksi Euroopassa on isoja, vahvoja kuntoutussairaaloita ja tällä alueella vankka toimintaperinne. Yritysten on siis oltava Suomessa kilpailukykyisiä tarjoamalla parasta mahdollista laatua. Ja kyllä poti- 20 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi lasvirta Euroopasta voi liikkua myös toisinpäin, markkina ainakin yksittäisille asiakkaille voi aueta yllättävästikin, Saarenkylä pohtii. Venäjä-kanavat otetaan laajasti käyttöön Premiuksen selvitysten perusteella itä naapurissa on kuntoutuspalveluille kysyntää. Siellä hoitokulttuuri esimerkiksi neurologisessa kuntoutuksessa on toistaiseksi eri tasolla kuin Suomessa. Venäjältä myös käydään jo lääkäreissä ja leikkauksissa Suomessa. Näin on syntynyt tarvetta kuntoutuksen jatkohoi- Premius Oy:n hallintojohtaja Pirta Saarenkylä (vas.) ja Pikonlinnan Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Laura Airaksinen ovat yhteistyökumppaneina miettineet Premiuksen kuntoutusosaston sisutuslinjauksiakin. Kuntoutusosaston luksushuoneistossa on oma sauna ja terassi. Pikonlinnasta topaikoille ja turvalliseen toipumiseen. Pirta Saarenkylän mukaan Premius satsaa nyt tosissaan Venäjään. − Olemme kehittäneet Venäjämarkkinointiamme yhteistyössä FinnMedin kanssa ja liitymme vuoden vaihteessa terveyspalveluja kansainvälisesti markkinoivaan Health Care Finland -portaaliin. FinnMedi-yhteistyö on meille yksi hyvä tie Pietariin. Itse hän on lähdössä yhdessä venäjää taitavan vientiassistentin kanssa Pietariin tapaamaan yhteistyökumppaneita, päättäjiä ja sairaaloiden edustajia. Premius on hyödyntänyt niin ikään Tampereen kehitys- ja elinkeinoyhtiö Tredean markkinointikanavia. Ryhmä venäläisiä päättäjiä tutustui Premiuksen toimintaan Kangasalla marraskuussa. Vieraille esiteltiin Pikonlinnaan vuodenvaihteessa valmistuva uusi kun- toutusosasto, kuusi yksilöllisesti sisustettua 1−2 hengen huonetta ja luksushuoneisto. Huoneistoissa mahtuvat majoittumaan myös potilaiden omaiset. Osastolle rekrytoidaan kymmenkunta sairaanhoitajaa, ja heidän valinnassaan monipuolinen kielitaito on tärkeä peruste. − Venäjää puhuvan fysioterapeutin jo löysimme ja joukko vielä täydentyy. Sujuvasti venäjän- ja suomentaitoinen sairaanhoitaja on haussa edelleen, Pirta Saarenkylä kertoo. Hänen Venäjä-odotuksensa ovat maltilliset. − Uuden palvelun käynnistämiseen menee aina aikansa. Ensimmäisen puolen vuoden kuluessa saamme ehkä muutaman kymmenen kansainvälistä asiakasta.l tuli aktiivisen yritysverkoston kasvualusta Teksti Aila Välikoski K angasalan Pikonlinnan alueen entisestä sairaalakiinteistöstä yli 70 prosenttia on saneerattu ja yritysten käytössä. Pikonlinnan Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtajan Laura Airaksisen mukaan yritysten hyvä kiinnostus on vauhdittanut alueen kehittämistä. Nyt Pikonlinnassa toimii kymmenkunta hyvinvointi- ja terveysalan yritys- tampereen kauppakamarilehti 21 tä, ja niissä on työpaikkoja noin 200. Neuvotteluja on vireillä niin uusien tulokkaiden kanssa kuin alueella jo toimivien laajennustarpeistakin. − Vuonna 2014 koko entisen Pikonlinnan sairaalan päätalo on yritysten käytössä. Vuoteen 2020 mennessä alueella on vilkas hyvinvointi- ja terveysalan alan yritysten ja myös monimuotoisen, laadukkaan asumisen keskittymä. Ensimmäinen uusista kerrostaloista valmistuu helmikuussa 2013. Ensi vuonna työt alkavat myös ranta-alueelle sijoittuvan kokonaisuuden rakentamiseksi, ja sinne on tulossa kymmenkunta omakotitaloa. Uutta rakennusalaa kerrostaloihin ja omakotiasumiseen syntyy kaikkiaan 26 000 kerrosneliömetriä. Entisiä sairaalakiinteistöjä saneerataan yrityksille 18 000 huoneistoneliömetriä. Laura Airaksisen mukaan Pikonlinnan alueen innovatiivinen kehittämisprojekti on yksi kiinteistöjalostuksen rohkeista teoista Suomessa. − Sairaaloiden uusioelämäprojekteja on toki toteutettu ennenkin, mutta ei aivan vastaavalla tavalla, täysin yksityispohjaisesti, eikä niin, että alusta asti kokonai- suudessa on mukana vanhan kiinteistön jalostus ja maa-alueiden sekä uuden rakennusoikeuden hyödyntäminen tiiviinä aluekehityskonseptina. Kun Pirkanmaan sairaanhoitopiiri luopui Pikonlinnasta 2008, sen osti pirkanmaalainen sijoittajaryhmä. Pääomistaja on kangasalalainen kiinteistösijoittaja Harri Oesch, ja mukana on kymmenkunta muuta yksityistä sijoittajaa. Verkosto kehittyy finanssikriisissä ja tunnekuohuissa Pikonlinnan alue sai vauhdittajakseen finanssikriisin ja sen koko viisivuotisen kehittämisjakson ajan talouden näkymät ovat olleet epävarmat. Laura Airaksisen mukaan tämä on totta kai heijastunut niin kiinteistöyhtiön kuin alueen yritystenkin rahoitus- ja laajenemisratkaisuihin. Eteenpäin on kuitenkin menty suunnitelmien mukaan. Epäuskoa ja paikallisväestön huolta Pikonlinnan tulevaisuudesta on Laura Airaksisen mukaan tullut matkan alkutaipaleella vastaan. Tuberkuloosi-, sota- ja syö- päsairaalana toimineeseen Pikonlinnaan moni liittää voimakkaita, surullisiakin muistoja. Aluksi ne heijastuivat jopa bisnekseen. − Tiedostimme tämän ja teimme linjapäätöksen: toiminta täällä on ollut osa kansakunnan historiaa, ja muistot siitä ovat arvokkaita ja kunniakkaita. Siitä lähtökohdasta kehitämme alueen uutta vaihetta yhdessä yritysten kanssa. Pikonlinnan Kiinteistöt haluaa palveluintegraattorina luoda aktiivisen yritysverkoston. Tällöin verkostokehittämisen merkitys korostuu. − Aina kun tehdään toisin kuin on totuttu, kohdataan haasteita, mutta visiomme on oivallettu yrityksissä hyvin. Se on edellytyskin sille, että yritys voi sijoittua tänne, Laura Airaksinen sanoo. − Toivomme, että tänne valittavalla yrityksellä on synergioita paikalla jo toimivien kanssa. Otamme myös kilpailulliset seikat huomioon niin, ettei yrityksillä olisi keskenään suoraan päällekkäisiä liiketoimintojen painopistealueita, vaan jokainen olisi yksin erityisosaamisensa edustaja Pikonlinnassa. l Havainnekuva Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy 22 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi näin sen näen Peer Haataja johtaja Tampereen kauppakamari, edunvalvonta Hyvinvoinnin tavoittelua Edunvalvonta-sanaan liitetään useasti jokseenkin negatiivinen mielleyhtymä lyhytnäköisestä oman edun tavoittelusta. Pitkäjänteisessä yritysten edunvalvonnassa tästä ei kuitenkaan millään muotoa ole kyse, emme pelaa nollasummapeliä. Kyse on siitä, että yrityksillä on toisaalta oikeus tulla kuulluksi demokraattisessa päätöksenteossa ja toisaalta erityisesti siitä, että ilman tätä kuulemista ja ymmärrystä päätöksentekijät joutuvat tekemään päätöksiä ilman parasta mahdollista tietoa. On ilahduttavaa havaita, että Suomessa yritysvaikutusten arviointi on hiljalleen tulossa osaksi kunnallista päätöksentekoa. Kehityssuunta on oikea ja sitä pitää vahvistaa myös Pirkanmaalla. Kaiken perusta on yhteinen näkemys siitä, että vain menestyvät yritykset pystyvät luomaan uusia työpaikkoja ja hyvinvointia. Terävämmin yhteistyössä Tampereen kauppakamarin uudelleenorganisoinnin yhteydessä edunvalvonta koottiin aiempaa tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Edunvalvonta keskittyy kolmen henkilön tiimille ja toimitusjohtajalle. Tavoitteena on entisestään kehittää kannanmuodostusta kauppakamarin sisällä toimiston, luottamushenkilöiden ja jäsenten välillä sekä lisätä yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tarjoamme elinkeinoelämään liittyvissä asioissa asiantuntemusta päätöksentekijöille ja osallistumme sellaisten haasteiden ratkaisemiseen, jotka eivät ole kenenkään yksin ratkaistavissa. Tällaiset yhdessä ratkaistavat haasteet ovat selvästi lisääntyneet, mutta lisääntynyt on myös eri sidosryhmien yhteistyöhakuisuus. Vuoden 2013 vaikuttamissuunnitelman keskiöön nousevat varmasti monet tutut yritysten toimintaympäristöön olennaisesti vaikuttavat tekijät, jotka liittyvät elinkeinojen, koulutuksen, liikenteen ja infrastruktuurin kehittämiseen. Valtaosassa näistä asioista yhteistyö on avainasemassa. EK:n päätös lakkauttaa aluetoimistot helmikuun 2013 loppuun mennessä vaikuttaa alueelliseen edunvalvontakenttään. Erityisesti työvoima-, koulutus- ja innovaatiopolitiikan asioissa EK:n rooli on ollut alueilla merkittävä. Tulevaisuudessa näistä asioista huolehtiminen jää monilta osin kauppakamarin tehtäväksi. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä Pirkanmaalla toimivien elinkeinoelämän järjestöjen kesken sekä Etelärannan kanssa. EK:n rooli koko elinkeinoelämää koskevien asioiden linjaajana säilyy vahvana, mikä antaa meille mahdollisuuden keskittyä erityisesti Pirkanmaan toimintaympäristön virittämiseen yrityksille kilpailukykyiseksi. Tein reilut kuusi vuotta työtä EK:n aluetoimistossa. Tärkein oppimani asia on, että edunvalvonta on kestävyyslaji, jossa korostuvat toiminnan läpinäkyvyys ja avoimuus, tietojen ajantasaisuus, kattavuus ja luotettavuus sekä vankka sidosryhmäluottamus. Tampereen kauppakamarin vahvuus on erityisesti se, että olemme lähellä Pirkanmaalla toimivien yritysten arkea ja voimme koota näkemyksiä alueemme kilpailukyvyn kehittämiseen. Kotiläksyt on tehtävä hyvin. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa edunvalvontaa jatkossakin.l Edunvalvonta on kestävyyslaji. tampereen kauppakamarilehti 23 Koonnut Tampereen kauppakamarin viestintäpäällikkö Noora Nieminen Pirkanmaan vientipalkinto 2012 Sim Finlandille Suomalaisen kosmetiikan kysyntä kasvaa L ääke- ja kumiteollisuusalojen rinnalla myös puhtaus- ja hygieniasekä kosmetiikkatuotteet ovat tuoneet Pirkanmaata edustavasti esille maailmalla. Ne ovat myös vahvoja vientitoimialoja. Tämä kävi ilmi Tampereen kauppakamarin syyskokouksessa, kun vuoden 2012 Pirkanmaan vientipalkinto luovutettiin Sim Finland Oy:lle. Yrityksen perusajatuksena on mahdollisimman turvallisten hiuskosmetiikkatuotteiden valmistus niin kuluttajia kuin kampaamoalan ammattilaisiakin ajatellen. Sim Finland on vallannut tänä vuonna viisi uutta vientimaata ja viime vuonna neljä. Vaikeimpien päätösten aika S uomi on hädässä kansainvälisessä kilpailuympäristössä. Vahva Ruotsi, rikas Norja, suurten mahdollisuuksien Venäjä ja kilpailukykyinen Viro vievät investoinnit. Pohjolan kaukaisimmassa kolkassa on ajauduttu ahdinkoon ja vaikeiden ratkaisujen eteen, koska niitä ei ole tehty ajoissa. Yritysten ei ole hyvä olla Suomessa. Jos yritykset viihtyisivät, sekä nykyiset että uudet yritykset investoisivat Suomeen. Paluu hyviin kilpailuasetelmiin kansainvälisesti vaatii rohkeaa politiikkaa, välttämättömien valintojen tekoa nopeasti. Hätää ei pitäisi vielä olla, koska esimer- kiksi vero- ja energiaratkaisuilla tilanne on korjattavissa kotimaisin keinoin. Käytännössä tarvittavia ratkaisuja ei kuitenkaan tehdä, sillä kansa ei vielä äänestä parhaan pelastussuunnitelman puolesta. Talkoohenki ei ole syttynyt, mutta pitkään ei toivottavasti tarvitse odottaa. Kestävyysvaje, investointien puute ja työmarkkinoiden toimimattomuus ovat luoneet ajolähtötilanteen Suomeen. Suomessa tarvitaan nyt perusteltua yhteiskunnallista retoriikkaa, koska sillä on äänestyskäyttäytymistä ja siten poliittista johtoa ohjaava vaikutus. Kun eriarvoisuus- ja syrjäytymiskor- 24 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi tit lyödään pöytään kilpailukykykeskustelussa, ollaan pahasti hakoteillä. Kansallista tavoiteasetantaa on mietittävä uudestaan, eikä subjektiivisia käsitteitä pidä sekoittaa strategiseen työhön. Yksilön hyvinvointi on kaiken lähtökohta, mutta ei ratkaisu. On syytä alkaa puhua faktoista ja numeroista, viivan alle jäävästä rivistä. Yksilön hyvinvointi on väistämätön tuotos sen kuntoon laittamisesta. Yhteisövero 20 prosenttiin? Kuten tuore elinkeinoministeri Jan Vapaavuorikin totesi, yritysverotus on keskeisin kilpailu- − Viennin osuus liikevaihdosta kasvaa jatkuvasti. Näkymät ovat hyvät, sillä suomalaisen kosmetiikan kysyntä kasvaa. Esimerkiksi aasialaiset asiakkaat vaativat, että myyntipakkauksessa lukee Made in Finland, pelkkä EU-merkintä ei riitä. Olemme toimineet Pirkanmaalla koko 18-vuotisen historiamme ajan ja täällä aiomme myös jatkaa. Viereinen tontti on vielä rakentamatta, mutta meillä on kasvupaineita myös siihen suuntaan, Sim Finland Oy:n toimitusjohtaja Tatu Viherma sanoo. l kykytekijä ja investointipäätösten vaa’ankieli. Hallitus on ensisijaisesti keskittynyt pitämään työn verotuksen alhaisena. Yrityksiä kannustetaan esimerkiksi t&k- ja bisnesenkelivähennyksillä, joissa on perusteltu ohjaus pyrkimys, mutta jotka eivät riitä ison kuvan korjaamiseksi etenkään määräaikaisina. Korkea yhteisövero on suurin ongelma. Yhteisöveron laskeminen 20 prosenttiin poistaisi kerralla tarvetta ylimääräiselle vero- ja tukikikkailulle, parantaisi kilpailukykyä, edistäisi investointeja ja kääntäisi nettoverokertymänkin nopeasti positiiviseksi. Hallitus ei halua tätä toteuttaa, koska se olisi verokilpailua ja pienentäisi laskennallisesti valtion verokertymää. Suomi on mukana kansainvälisessä verokilpailussa, haluttiin tai ei. Vai miltä kuulostaa se, että Ruotsin hallituksen päätös laskea yritysten yhteisö- www.facebook.com ➤ Tampereen kauppakamari www.youtube.com ➤ TampereCCI www.twitter.com ➤ TampereChamber Jukka Terhonen jatkaa puheenjohtajana Kuva Noora Nieminen Pirkanmaan vientipalkinnon vastaanotti Tampereen kauppakamarin syyskokouksessa Tampere-talossa Sim Finland Oy:n vientijohtaja Jyri Viherma (keskellä) yhdessä vaimonsa Karina Viherman kanssa. Palkinnon luovutti kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund. veroa 22 prosenttiin nykyisestä 26,3 prosentista tekee välittömästi miljardin loven Suomen budjettitalouteen. Vaikka valtiovarainministerin mukaan verokilpailussa ei ole ollenkaan voittajia, edellä mainittiin sekä voittaja että häviäjä. Rahoitusmarkkinavero on uusi sudenkuoppa. Suomen verrokkimaat eivät aio ottaa veroa käyttöön, joten sen omaksumisesta seuraisi kaksi asiaa: Ensinnäkin arvopaperikauppa siirtyy Lontooseen ja Tukholmaan kuihduttaen Helsingin pörssin. Toisekseen Suomesta katoaa lisää työpaikkoja. Pian voimaanastuvat Basel III -sopimuksen vakavaraisuusvaatimukset haastavat jo itsessään rahoitusmarkkinoita merkittävästi. Yhdistelmänä uudistukset tulisivat heikentämään dramaattisesti finanssialan lainanantomahdollisuuk- Tampereen kauppakamarin puheenjohtajana jatkaa rakennusneuvos Jukka Terhonen, Lemminkäinen Oyj, ja varapuheenjohtajina jatkavat toimitusjohtaja Eero Tomi, AGCO Power Oy ja toimitusjohtaja Mikko Wirén, Pihlajalinna Oy. Syyskokous nimesi Tampereen kauppakamarin valtuuskuntaan toimikaudeksi 2013–2015: toimitusjohtaja Marko Heinämäki Ourex Oy, johtaja Kari Juutilainen Alma Media Oyj, toimitusjohtaja Erkki Kurovuori Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö, toimitusjohtaja Pentti Kuusela LähiTapiola, aluepäällikkö Ari-Pekka Lehtonen Sponda Oyj, toimitusjohtaja Hannu Lehtonen SHT-Tukku Oy, diplomivälittäjä Kari Leuku Kiinteistötoimisto Seppo Leuku Oy LKV, varatuomari Jaana Linna-Laiho Asianajotoimisto VT Jaana Linna-Laiho, toimitusjohtaja Kai Minkkinen FinnGold Oy, toimitusjohtaja Tero Ollikainen Ollikaisen Hirsirakenne Oy, toimitusjohtaja Ari Penttilä Matkapojat Oy, toimitusjohtaja Olli Ruusumaa Teräselementti Oy, toimitusjohtaja Leena Selkee Ruoveden Osuuspankki, toimitusjohtaja Mauno Sievänen Suomen Yliopisto- sia ja siten pk-yritysten kasvun rahoitusta. Investointiympäristö kuntoon Ruotsi on monessa mielessä esimerkki hyvin johdetusta valtiosta. Sen talous kasvaa ja vahvistuu rakenteellisesti. Työmarkkinat toimivat mallikkaasti ja yritykset investoivat. Ulkomaisten investointien arvo suhteutettuna BKT:hen on noin 80 prosenttia, kun Suomen vastaava luku on noin 30 prosenttia. Reinfeldtin hallitus ymmärsi ajoissa talousympäristön vaatimukset ja on toteuttanut jämäkästi kannustavaa työvoima- ja veropolitiikkaa. Nyt julkistetun yhteisöveron alennuksen lisäksi Ruotsissa on käytössä tuloksentasausvaraus, jonka ansiosta yrityksen reaalinen veroaste pienenee. Isoveli on tehnyt Suomelle pal- kiinteistöt Oy, toiminnanjohtaja Sari Vaajanen Hallituspartnerit ry, yksikönjohtaja Marja Viitaniemi Mehiläinen Oy. Edustajat Keskuskauppakamarin valtuuskuntaan vuodeksi 2013: kongressipäällikkö Erika Eischer, Tamperetalo Osakeyhtiö, 2010-; aluejohtaja Satu Eskelinen, Technopolis Oyj 2012-; toimitusjohtaja Pertti Huusko, Insta Group Oy 2010-; toimitusjohtaja Ari Kaperi, Nordea Pankki Suomi Oyj Abp, 2009-; toimitusjohtaja Jyrki Liljeroos, Santen Oy 2011-; toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko Pirkanmaan Osuuskauppa 2013-; toimitusjohtaja Risto Käkelä, Avant Tecno Oy 2012-; johtaja Tiina Mörttinen Särkänniemi Oy 2011-; toimitusjohtaja Martti Paunu, Väinö Paunu Oy 2008-; President, Crushing and Screening Equipment, Metso Mining and Construction Pekka Pohjoismäki Metso Minerals Oy 2013-; rakennusneuvos Jukka Terhonen Lemminkäinen Talo Oy, 2010-. Syyskokousesitelmän piti kansanedustaja Osmo Soininvaara aiheesta Suomen terveydenhoitojärjestelmä. l veluksen ja näyttänyt mallia kuinka unohdetaan poliittinen retoriikka ja kääritään hihat. Investointiympäristön kunnostaminen on suurin palvelus mitä valtionjohto voi nyt isänmaalle tehdä. Alkuvuodesta julkaistu vuorineuvos Jorma Elorannan työryhmän raportti Investointeja Suomeen on osuva kuvaus uuden menestyksen tarpeista. Se on hallitukselle johdonmukainen toimenpidelista, jota ei ole vara sivuuttaa. Tarvitaan kansallisen tason rohkeita valintoja, joissa katsotaan aluepolitiikan, eturyhmittymien ja ylipäätään konsensushakuisuuden ylitse. Harri Ojala Asiamies Tampereen kauppakamari tampereen kauppakamarilehti 25 Kevään 2013 HHJ-tutkinto Järjestyksessä 12. tutkinto järjestetään keväällä 2013 seuraavan aikataulun mukaan: n Ilmoittautuminen ja kahden ennakkotehtäväaihealueen valinta alkaa 28.11.2012 ja päättyy 24.1.2013, vain HHJ-rekisterin kautta. n 30.1.2013 ilmoittautuneelle lähetetään sähköpostitse hänen valitsemansa kaksi ennakkotehtävää. n Vastaukset ennakkotehtäviin pitää olla perillä kullakin tarkastajalla 4.3.2013. n Tutkintopäivä Tampereella 17.4.2013 klo 10.15–16.30. HHJ-tutkinto koostuu kahdesta ennakkotehtävästä sekä tutkintopäivän ennakkotehtävien purkutilaisuudesta ja kirjallisesta monivalintakokeesta. Ennakkotehtävät hyväksytysti suorittaneet kutsutaan tutkintopäivään. Tutkinnon suorittaminen edellyttää osallistumista koko tutkintopäivään. HHJ-tutkinnon hyväksytysti suorittanut on oikeutettu käyttämään HHJ-nimitystä. Tutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa Tampereella, toinen alkukeväällä ja toinen alkusyksystä. HHJ-tutkinnon suorittaneita voidaan välittää pk-yritysten hallituksiin. Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssit 2013 n HHJ-kurssi tammikuu 2013: • keskiviikko 23.1. iltapäivä, • keskiviikko 30.1. iltapäivä, • keskiviikko 6.2. iltapäivä, • keskiviikko 13.2. iltapäivä (ryhmätyö) • keskiviikko 20.2. iltapäivä. (TILAA) n HHJ-kurssi toukokuu 2013: • tiistai 7.5. iltapäivä, • tiistai 14.5. iltapäivä, • tiistai 21.5. iltapäivä, • tiistai 28.5. iltapäivä (ryhmätyö) • tiistai 4.6. iltapäivä. (TILAA) HHJ-kurssit pidetään viitenä peräkkäisenä iltapäivänä viikon välein siten, että jaksot ovat klo 12.45–17.30 ja viimeinen jakso klo 12.45–19.00, jolloin on mm. todistustenjakotilaisuus. Jaksojen aiheet ovat seuraavat: Hyvä hallintotapa, Hallituksen ja hallitustyön organisointi, Strategiatyö ja Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus. Ryhmätyö on aikataulutettu jaksojen 3. ja 4. väliin. Hinnoittelu vuonna 2013: normaalihinta 1 800 euroa (+alv), jäsenhinta 1 200 euroa (+ alv). Valtakunnallisiin HHJ-alumniseminaareihin osallistujien määrä on nyt yhteensä lähes 700. Kuva on otettu 30.11.2011 valtakunnallisesta HHJ-alumniseminaarista Tampere-talossa. HHJ-alumniseminaariin saavat osallistua kaikki HHJ-kurssin suorittaneet. HHJ-tilastoja kauppakamareittain 29.8.2012 Kauppakamari kurssi tutkinto%-osuus Etelä-Karjalan kauppakamari 51 23 45 Etelä-Pohjanmaan kauppakamari 118 36 31 Etelä-Savon kauppakamari 179 53 30 Helsingin seudun kauppakamari 352 184 52 Hämeen kauppakamari 257 97 38 Keski-Suomen kauppakamari 252 77 31 Keskuskauppakamari 11857 48 Kuopion kauppakamari 242 63 26 Kymenlaakson kauppakamari 196 50 26 Lapin kauppakamari 51 17 33 Oulun kauppakamari 332 130 39 Oulun kk:n Kajaanin kk-osasto 72 26 36 Pohjanmaan kauppakamari 160 49 31 Pohjois-Karjalan kauppakamari 195 72 37 Rauman kauppakamari 114 30 26 Riihimäen-Hyvinkään kk 74 29 39 Satakunnan kauppakamari 101 34 34 Tampereen kauppakamari 614 264 43 Turun kauppakamari 317 113 36 yhteensä 3795 1404 37 www.hhj.fi 26 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi Ilmoittautuminen: www.tampereenkauppakamari.fi/koulutus viimeistään seitsemän päivää ennen tilaisuutta tai puh. (03) 230 0555 Ennakkoperintä 2013 Tiistaina 4. joulukuuta 2012 l klo 13.00-16.00 l Scandic Tampere City • klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi • klo 13.00 Seminaarin avaus l Ennakkoperintä 2013 • veroperusteet 2013 • työnantajan ja työntekijän sosiaalivakuutusmaksut • luontoisetu- ja matkakustannus päätökset 2012 • verokortit • vuosi-ilmoitukset l Rakennusalan ja rakennuttajan ilmoitukset • veronumeron käyttöönoton toinen vaihe • uusi ilmoitusmenettely vuodesta 2013 • työntekijä- ja urakkatiedot l Kilometrikorvauksen verovapauden muutokset • verovapaan määrän leikkuri 2013 • vuoden 2014 muutokset l Muuta ajankohtaista • uusin oikeuskäytäntö • Verohallinnon ohjeet Asiantuntijana johtava asiantuntija Tomi Peltomäki, Verohallinto Jäsenhinta 140 euroa (+ alv), normaalihinta 280 euroa (+ alv). Osallistumismaksu laskutetaan jälkikäteen. Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeisistä peruutuksista veloitamme hinnasta 50 %. Kevään 2013 koulutuskalenteri julkaistaan osoitteessa www.tampereenkauppakamari.fi viikolla 51. Painettu koulutuskalenteri llllllllllllllllllllll llllllllllllllllllllll postitetaan viikolla 1. llllllllllllllllllllll lllllllllllllllllllllll n ttamaalle! o u t n mukaa anmaa Kaikki mieltä Pirk Hyvää ”DS Smith Packaging on Suomessa jo useampana jouluna osoittanut joulutervehdyksiin varatun summan hyväntekeväisyyteen. Olemme pyrkineet siihen, että avustus kohdentuisi eri vuosina erilaisiin tarpeisiin. Olemme tukeneet niin Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:tä kuin lastenpsykiatriaa, sairaalakoulua kuin erityisnuorisotyötäkin. Nyt halusimme osallistua Hyvän mielen kampanjaan, koska sillä on mahdollisuus auttaa kahdessa paikassa – tarjota nuorille työtä ja työkokemusta sekä auttaa tätä yhteiskuntaa rakentamassa olleita vanhuksia. Osallistumispäätöstämme edesauttoi osallistumisen helppous ja se, että apu suuntautuu Pirkanmaalle, jossa yrityksemme Suomen pääkonttori toimii. Suosittelen tätä hyväntekeväisyysmuotoa muillekin yrityksille!, DS Smith Packagingin toimitusjohtaja Sari Rämö haastaa kaikki muutkin mukaan Hyvän mielen kampanjaan. ttien ulukor ertaisen isten jo nk Perinte aa Teille yksi t aikaa. ettävä n käyt mielen kamari tarjo ee n is vä am hy uppa umuist esti. ul Joulu on mpereen ka jo allis laittaa Ta ik n an pa va ja ta si ltä n uttava vää mie mielen ja vaik aan hy a Hyvän ottam voi tilat vanhuksia varat tu n n tai upasta rkkoka viihdyttämää Ehtookotoo ielen ve n le älän n ja mie vän m ia Lempä tää hy Hyvän koiluttamaa ul emeen, na on synnyt stuttaa nuor ni tin ku he tu uk lä ee sekä tu reen Ko Tavoitt Tampe hnuskotiin. ympäristöön Vi hi Nokian nen kierre lä a vanhuksia. attoon ta ei uodena myönt ään ja ilahdut de uu nv t m on auki työelä tkä tava iä, eivä kauppa aroin palkat äv ko ht rk ve iste av roin mielen mpanj na erill Hyvän än mielen ka avat lisäapu korvaa verova i itt yv ta asti. H jät suor tekijäpulaa önteki kausity iva-alan työn kijöitä. ho te korjaa sätyön tavia ke at lk pa Tampereen kauppakamari toivottaa kaikille lukijoille rauhallista joulua ja menestyksellistä uutta vuotta 2013! tampereen kauppakamarilehti 27 ajankohtaista lainsäädännöstä Anne Launis Senior Tax Manager PricewaterhouseCoopers Oy Käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitto – verovapaata vai veronalaista tuloa? Suomessa toteutettiin vuonna 2004 yritys- ja pääomaverouudistus, jonka yhtey dessä yhteisöjen (esimerkiksi osakeyh tiön) saamat käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitot säädettiin pääsääntöisesti verovapaiksi ja luovutustappiot vastaavasti vähennyskelvottomiksi. Muutos oli merkittävä ja toi mahdollisuuksia verosuunnitteluun, mutta samalla myös runsaasti tulkinnanvaraisuutta säännösten soveltamiseen ja verotuskäytännön vaikeampaa ennakoitavuutta. Vaikka käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoiton verovapaussäännöksen säätämisestä on nyt jo ehtinyt kulua aikaa, sen soveltamista koskevat kysymykset ovat olleet viime vuodet pinnalla verotus- ja oikeuskäytännössä. Asiaa koskevia valituksia on ollut suuri määrä käsiteltävänä hallinto-oikeuksissa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO), mutta julkaistuja päätöksiä on kertynyt kuitenkin suhteellisen vähän. Sääntelyn soveltamiseen liittyy siis edelleen runsaasti tulkintaongelmia. KHO on hiljattain antanut kaksi jäljempänä käsiteltävää käyttöomaisuusosakkeiden luovutusta koskevaa päätöstä, jotka ainakin hieman selkeyttävät oikeustilaa. Näissä päätöksissä oli kyse luonnollisten henkilöiden omistamasta osakeyhtiöstä, joka luovutti omistamiaan elinkeinotoimintaa harjoittavan yh tiön osakkeita. Alla kuvattujen päätösten jälkeen myös keskusverolautakunta on antanut aihepiiriä koskevan ennakkoratkaisun KVL :053/2012, jota ei ole kuitenkaan käsitelty tässä yhteydessä tarkemmin, koska ennakkoratkaisu ei ole vielä lainvoimainen, eikä siinä ollut kyse luonnollisten henkilöiden omistaman osakeyh tiön osakeluovutuksista. Uudet KHO:n päätökset Käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoiton verovapauden edellytyksenä on muun muassa se, että luovuttava yhteisö harjoittaa elinkeinotoimintaa. Useat tulkintaongelmat liittyvät nimenomaan yhtiöihin, joiden ei aina välttämättä katsota harjoittavan liiketoimintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi holdingyhtiöt, joiden pää asiallisena tarkoituksena on omistaa ja hallita arvopapereita. Luovutusvoittojen verovapaus ei myöskään koske pääomasijoitustoimintaa harjoittavia verovelvollisia. Koska pääomasijoittajan käsitettä ei ole määritelty laissa, tulkinnanvaraisuutta liittyy myös siihen, harjoittaako yhtiö pääomasijoitustoimintaa vai muuta elinkeinotoimintaa. Luovutettavan osakkeen tulee lisäksi kuulua luovuttavan yhtiön elinkeinotoiminnan tulolähteen (EVL) varoihin, ja vielä tarkemmin ottaen sen käyttöomaisuuteen. Hyödyke kuuluu elinkeinotoiminnan varoihin silloin, kun sitä käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti elinkeinotoimintaa välittömästi tai välillisesti edistäviin tarkoituksiin. Käyttöomaisuutta taas ovat elinkeinossa pysyvään käyttöön tarkoitetut hyödykkeet. Jotta osakkeet voisivat kuulua yhtiön käyttöomaisuuteen, tulee niillä olla selkeä yhteys osakkeet omistavan yhtiön elinkeinotoimintaan. Omistavan yhtiön ja omistetun yhtiön välillä tulee siis olla toiminnallinen yhteys. KHO antoi syyskuussa 2012 kaksi uutta käyttöomaisuusosakkeiden luovutusta koskevaa vuosikirjapäätöstä, KHO 2012:73 ja 2012:74. Näissä molemmissa tapauksissa oli kyse luonnollisten henkilöiden omistamasta osakeyhtiöstä, joka luovutti omistamiaan elinkeinotoimintaa harjoittavan yhtiön osakkeita. Molemmissa tapauksissa oli kyse varsin suppean henkilöpiirin omistamien yhtiöiden osakemyynneistä. Käytännössä keskeisenä kysymyksenä näissä KHO:n ratkaisemissa tapauksissa oli se, onko omistavan yhtiön ja luovutetun yhtiön välillä ollut sellainen toiminnallinen yhteys, että osakkeita voidaan pitää omistavan yhtiön elinkeinotoiminnan varoihin kuuluvana käyttöomaisuutena. Kun luonnollisen henkilön omistama yhtiö omistaa toisen yhtiön osakkeita, verotuskäytännössä osakkeiden käyttöomaisuusluonne on usein kiistetty toteamalla, että osakkeiden omistus liittyy tällöin lähinnä osakkeet omistavan yhtiön osakkaan intressiin. 28 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi Nyt annettujen vuosikirjapäätösten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että myös luonnollisen henkilön omistamalla osakeyhtiöllä voi olla käyttöomaisuusosakkeita, vaikka omistava yhtiö ei itse olekaan ns. operatiivinen yhtiö. Se ei kuitenkaan saa olla pelkästään osakkeita hallinnoiva yhtiö. Ratkaisun KHO 2012:74 mukaan toiminnallisen yhteyden syntymiseksi ei myöskään riitä ainoastaan se, että osakkeet omistavan yh iön hallituksen puheenjohtajana toimiva yhtiön pääosakas on omistetun yhtiön hallituksen jäsen, ja jossain määrin osallistuu yhtiönsä kautta myös konsulttina omistetun yhtiön toimintaan. Tällaiset tekijät voivat kuitenkin olla yksittäisiä tekijöitä, jotka muiden seikkojen ohella voidaan ottaa huomioon kokonaisarvioinnissa ja ne voivat siten osaltaan olla ilmentämässä toiminnallista yhteyttä. Tämä ilmenee ratkaisusta KHO 2012:73, jossa toiminnallisen yhteyden katsottiin muodostuvan monen eri osatekijän kokonaisuudesta. Toiminnallisen yhteyden olemassa oloa arvioidessaan KHO kiinnitti huomiota muun muassa seuraaviin tekijöihin: osakkeet luovuttanut yhtiö oli vuokrannut omistamalleen yhtiölle toimitiloja ja kalustoa sen liiketoimintaa varten, myöntänyt sille lainoja ja taannut sen lainoja sekä saanut siltä rojaltituloja. Myös yhtiöiden välisen omistussuhteen syntyhistorialle annettiin merkitystä. Lopuksi Syyskuussa annetut KHO:n päätökset selkiyttävät ainakin jonkin verran oikeustilaa. Em. päätöksistä käy muun muassa ilmi, että omistavan ja omistetun yhtiön välillä tulee olla selkeä toiminnallinen yhteys, jonka ratkaisee käytännössä olosuhteiden kokonaisarviointi. Siihen voi vaikuttaa monenlaiset liitynnät yhtiöiden välillä, esim. niiden omistussuhteen syntyhistoria ja toisaalta syy osakkeiden luovutukseen. Verotuksen ennakoitavuuden parantamiseksi teemasta soisi annettavan vielä enemmänkin julkaistuja päätöksiä.l Idman Vilén Grant Thornton Oy KHT-yhteisö Hatanpään valtatie 26, 33100 TAMPERE P 0207 940 480 www.gtfinland.com Kuuluuko tilitoimistosi vahvojen ammattilaisten Kuuluuko tilitoimistosi vahvojen ammattilaisten Kuuluuko tilitoimistosi vahvojen ammattilaisten joukkoon? Valitse osaava tilitoimisto! joukkoon?Valitse Valitse osaava tilitoimisto! joukkoon? osaava tilitoimisto! Kirjanpitotoimistojen Liitto on nyt Taloushallintoliitto. Kirjanpitotoimistojen Liitto onon nytnyt Kirjanpitotoimistojen Liitto Kirjanpitotoimistojen Liitto on nyt Taloushallintoliitto. Taloushallintoliitto. Taloushallintoliitto. ACCOTILIT KY* Hämeenkatu 5 A, 33100 Tampere puh. 3125 1000, fax 3125 1055 Arto Korpi [email protected] www.accotilit.fi ASP-YHTIÖT OY * Kalevantie 2, Tampere Rahkolankuja 19, Ikaalinen Honkalantie 2, Ruovesi Marjatta ja Raimo Haapavuori puh. vaihde 03 459 080 www.aspyhtiot.fi EK-TILIT OY* Keskustie 29, PL 29 35300 Orivesi puh. 040 8298 190, fax 335 1533 Helena Karppelin www.ektilit.fi GYLLING ACCOUNTING OY* Hämeenkatu 3 A 8 33100 Tampere puh. 271 0700, fax 271 0730 Max Gylling www.gylling.fi Taloushallintoliiton hyväksymiä ja valvomia tilitoimistoja Pirkanmaalla: Taloushallintoliiton hyväksymiä ja valvomia tilitoimistoja Pirkanmaalla: Taloushallintoliiton hyväksymiä ja valvomia tilitoimistoja Pirkanmaalla: *merkityt ovat auktorisoituja tilitoimistoja *merkityt ovat auktorisoituja tilitoimistoja *merkityt ovat auktorisoituja tilitoimistoja KIRJANPITOTOIMISTO MATTILA KY* Myllystenpohjantie 2, 36200 Kangasala puh. 010 239 0880 Terttu Mattila www.kirjanpitomattila.com KYMPPIKIRJANPITO OY* Hatanpään valtatie 34 E, 33900 Tampere puh. 3122 3100, fax 3122 3150 Kalevi Lillia, Riitta Mäkelä KLT [email protected] Ylöjärven toimisto puh. 3122 3187, fax 3122 3188 Anri Sainio PIRKANMAAN KIRJANPITOTOIMISTO OY* Satakunnankatu 14 A, 33100 Tampere puh. 31 222 400, fax 31 222 444 Markku Ala-Mettälä www.pirkanmaankirjanpitotoimisto.fi TAMMERKOSKEN TILIPALVELU OY* Sorinkatu 3 B 2 krs., 33100 Tampere puh. 0400 139 463, 040 535 7687 fax 261 7059 [email protected] www.tilipalvelu.com TAMPEREEN KIRJANPITOTOIMISTO OY* Häkiläpolku 3 A 33100 Tampere puh. 254 2200, fax 254 2255 Kangasala puh. 377 4433 Heikki Punkka www.tampereenkirjanpitotoimisto.fi VAMMALAN TILITOIMISTO OY* Puistokatu 14, 38200 Sastamala puh. 512 5510 Erkki K. Mäkinen erkki.k.makinen@ vammalantilitoimisto.fi TAMPEREEN TILI JA KONSULTOINTI OY* Käpytie 6 A , 33180 Tampere puh. 010 666 3340, fax 253 1468 Tuire Sammalisto www.tampereentilijakonsultointi.fi VISMA SERVICES* Haarlankatu 1B 33230 Tampere puh. 029 0030 314 fax 029 0030 385 Juha-Matti Luojus Niko Ruohonen [email protected] www.visma.fi TILIMANAGER OY* Takojankatu 1 c B11 33540 Tampere puh. 3141 4000, fax 3141 4040 Merja Lehto [email protected] www.tilimanager.fi TILKON OY* Suvantokatu 7–9, 2. krs 33100 Tampere puh. 010 320 9020, fax 03 213 7102 Ilse Alander www.tilkon.fi www.t alou sh allint oliit to.f i Assurance | Tax | Transactions | Advisory | Law Paikalliset asiantuntijat ja kansainvälinen verkosto palveluksessasi Kirjanpitotoimistojen L Taloushallintoli Hatanpään valtatie 26, Tampere p. 0400 944 777, www.ey.com/fi tampereen kauppakamarilehti 29 Rekrytointi Vuokraus Henkilöarviointi Hämeenkatu 33 33200 Tampere puh: 0207 411 490 Kaisaniemenkatu 1 C 00100 HELSINKI puh: 010 320 8350 www.raukola.fi k ka i a p ä täss si Onko n yritykse ? sinu v y ydelle näky ava e ht i Seura pakamaril p n kau 3.2.2013 e e r e Tamp ilmesty y 1 kinointiviestintää markkinointiviestintää markkinointivi intää markkinointiviestintää markkinointiviestintää markkinointiviestintää markkinointiviestintää markkinointiviestintää markkinointiviestintää markkinointiviestintää markkinointiviestintää markkinointiviestintä Finlaysoninkuja 13 33210 Tampere www.tammistoknuutila.fi 30 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi ! NYT p i r k a n m a al l a Koonnut annikaisa knuutila Yhteys yli virran Finlaysonin ja Tampellan alueet yhdistävä Palatsinraitin kevyen liikenteen silta on otettu käyttöön. Siltaja patohankkeen rakennustyöt alkoivat vuonna 2009. Silta on teräsbetonia ja noin 93 metriä pitkä ja kuusi metriä leveä. Finlaysonin puolella sillan alkupää on Willhelm von Nottbeckin puistossa Finlaysonin palatsin nurkalla ja Tampellan puolella Aleksandra Siltasen puistossa. Palatsinraitin silta- ja patohankkeesta vastasivat Tampereen Energiantuotanto Oy ja Tampereen kaupunki.• www.palatsinraitinsilta.fi Valon taikaa. Tampereen 47. Valoviikkojen alustukseksi Särkänniemi, Ideone Oy ja Valovoimainen Pirkanmaa -projekti loivat Valon taikaa muun muassa Näsinneulan torniin ja Delfinaarion ulkoseinään. Kuva Annikaisa Knuutila Avoimesti uusia palveluita joukkoliikenteen käyttäjille Tampereen joukkoliikenteen jakaman avoimen tiedon pohjalta on syntynyt joukko itsenäisiä palveluita, jotka tarjoavat matkustajille informaatiota mobiililaitteiden välityksellä. Näissä mobiilisovelluksissa voi muun muassa hakea reittivaihtoehtoja tai tarkastaa aikataulut kätevästi matkan aikana. Joukkoliikenteen sivuille on kerätty lista Tampereella toimivista sovelluksista, ja sivua päivitetään sitä mukaa, kun uusia sovelluksia ilmestyy.• http://joukkoliikenne.tampere.fi ➡ Avoin data Harm, Jeremiah Harm Nysse BlueBlob tulee! Tampereen joukkoliikenteen Tuunaa bussi -kilpailun yleisöäänestyksen on voittanut Timo Huuskon suunnittelema BlueBlob. Työ toteutetaan teippauksin hybridibussiin, joka tulee liikenteeseen loppuvuoden aikana. Iron Skyn tekijätiimi on matkalla Hollywoodiin. Eväänä on idea uudesta elokuvasta, jonka päähenkilö on Jeremiah Harm. Hahmo perustuu Keith Giffen ja Alan Grantin sarjakuvaan. Tuottajaportaaseen on saatu useista Bruce Willis -elokuvista tunnettu Arnold Rifkin. Elokuvan budjetiksi kerrotaan 15 miljoonaa euroa, ja entiseen tapaan fanit kutsutaan mukaan suunnitteluun ja rahoitukseen.• Kuva Sara Hildénin taidemuseo Thomas Schütten rouvat Sara Hildénille Gösta saa lisää tilaa Gösta Serlachiuksen taidesäätiön omistaman taidemuseo Göstan tilat moninkertaistuvat Mänttä-Vilppulassa. Joenniemen kartanon yhteyteen nousevan moni-ilmeisen puurakennuksen rakennustyöt alkoivat marraskuussa. Rakennustöiden kustannusarvio on tarkentunut noin 19 miljoonaan euroon. Hanke toteutetaan Gösta Serlachiuksen taidesäätiön omin varoin.• Sara Hildénin taidemuseo järjestää Thomas Schütten näyttelyn ensimmäisenä Pohjoismaissa. Schütte (s. 1954) on yksi aikamme merkittävimmistä kuvanveistäjistä ja tunnetuimmista nykytaiteilijoista.• l Frauen-näyttely valtaa koko Sara Hildénin 9.2.−12.5.2013. Thomas Schütte, Frau Nr. 7, 2001. Taiteilijan kokoelma. Betonivariksia bongattu Vuoreksessa Ennen oli miehet rautaa ja laivat puuta, nyt ovat varikset betonia. Ainakin kuvanveistäjä Pertti Kukkosen Variksen peli -taideteoksessa Tampereen Vuokratalosäätiö VTS:n Sinivuokko-kerrostalon seinässä Vuoreksessa. Seinään kiinnitetyiltä orsilta kaupungin menoa seuraa kahdeksan betonivarista. Yksi orsista on jätetty tyhjäksi, jos vaikka lentokykyinen lajitoveri siihen istahtaisi. Teos toteutettiin VTS:n ja YIT:n yhteistyönä, mukana oli myös Vuoreksen alkuperäisen taidesuunnitelman tehnyt Frei Zimmer Oy.• ! Valtakunnallinen työmatka- ja arkipyöräilyyn innostava Kilometrikisa tempaisi Tampereella pyörille 136 joukkuetta, kun viime vuonna vastaava luku oli 96. Kisassa oli mukana tuhansia pyöräilijöitä, jotka polkivat yhteensä huikeat 1 917 254 kilometriä toukokuusta syyskuun loppuun. Tampereella eniten polki UPM Raflatacin työporukka Härskit Karhut, jolle matkaa kertyi 3722,5 kilometriä pyöräilijää kohden.• mikä luku tampereen kauppakamarilehti 31 VUODEN 2013 ERITYISETU: Perus Terveysturva -vakuutus ilman terveysselvitystä. Meillä jokainen yritys on suurien etujen arvoinen. Kun yrityksen pankki- ja vakuutusasiat on keskitetty OP-Pohjolaan, yritys on Kumppaniyrityksemme. Ja sehän tarkoittaa markkinoiden parhaita kokonaisratkaisuja, säännöllistä yhteydenpitoa ja merkittäviä erityisetuja. Kysymyksiä? Soita meille numeroon 010 254 6017* tai vieraile osoitteessa op.fi/kumppaniyritys. Yhdessä hyvä tulee. * Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 €/puhelu + 0,07 €/min (hinta ALV 23%). Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 €/puhelu + 0,17 €/min (hinta ALV 23%).
© Copyright 2024