2•2010 - Oulun Viestintätaito Oy
Oulun Kauppakamarilehti 2•2010 Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi: Yrityksissä tarvitaan vielä tervehdyttäviä toimia Pörssiin kaivataan lisää pohjoisen yrityksiä Tekes tukee liiketoimintainnovaatioita Johtaja Heikki Huomo: Tuotekehityspanostuksemme markkinoitava riskirahoittajille Sanotaan, että halpa ei voi olla hyvä. Paitsi yritysasiakkaidemme mielestä. He pitävät DNA:ta ykkösenä. Klikkaa dna.fi/yritys tai soita 044 144 099. Palveluksessasi on yli 70 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. Tyytyväisimmät ja uskollisimmat matkaviestinpalveluiden kuluttaja- ja yritysasiakkaat: DNA. Lähde: EPSI Rating Asiakastyytyväisyys 2009, Telecommunications Finland. www.epsi-finland.org yrityspalvelut Kauppakamari Sitoutumaton elinkeinoelämän äänenkannattaja Pohjois-Suomessa 2/2010 JULKAISIJA Oulun Kauppakamari www.oulu.chamber.fi Kansikuva: iStockphoto PÄÄTOIMITTAJA Jaakko Okkonen VASTAAVA TOIMITTAJA Pääkirjoitus 5 Armi Lahdenkauppi Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi: Tervehdyttäviä toimia tarvitaan vielä 6-7 Hajauta salkkusi 8-9 TOIMITUSNEUVOSTO Kari Ahokas Marianne Hirn Harri Kynnös Armi Lahdenkauppi Timo Mehtälä Alpo Ohtamaa Sisko Sammallahti Satu Turunen Pörssiin kaivataan lisää pohjoisen yrityksiä 10-11 EU-rahoituksesta vipuvoimaa yrityksille 12-13 Tekes rahoittaa jopa brändien luomista 14-15 Johtaja Heikki Huomo patistaa: OSOITTEENMUUTOKSET Tuotekehityspanostukset pitää markkinoida riskirahoittajille 16 Oulun Kauppakamari/Anne Palosaari, [email protected], puh. 010 821 8802 Oululaiset pääomasijoittajat etsivät hyviä sijoituskohteita 17 Jonny Kaarlenkaski: Rahoitusmallit ontuvat, Oulu menettää hyvät yritykset! 18-19 Oulun Viestintätaito Oy Ojakatu 2, 90100 Oulu Puh. (08) 3120 313 Fax (08) 3120 413 GSM 0400 683 257 [email protected] Toimitusjohtaja Toivo Vilmi toivoo referenssejä omalta alueelta 20-21 Oulun seudun kansainvälistymisessä käytännön tekoihin 22-23 Alueemme pankit ja vakuuttajat esittäytyvät 26-37 PAINO Renforsin ranta kasvaa osaamiskeskittymänä 38-39 Pudasjärvellä uskotaan matkailuun 40-41 TOIMITUS, TAITTO JA ILMOITUKSET Joutsen Median Painotalo JAKELU Yrityksiin Lapin ja Oulun lääneissä Oulun kauppakamari kouluttaa 47 ISSN 1458-6002 Oulun Kauppakamarilehti 3 Yrittäjä – ota askel eteenpäin! Yrityksissä tapahtuu jatkuvasti pienempiä ja suurempia muutoksia. Teknologiset tai toiminnalliset muutokset voivat edellyttää yrittäjän ja työntekijöiden osaamisen perusteellista päivittämistä. Joskus työt loppuvat kokonaan ja silloin yritys voi kantaa vastuuta henkilöstönsä tulevaisuudesta auttamalla heitä kouluttautumaan. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimistot tarjoavat yritysten muuttuviin tilanteisiin koulutusohjelmia. Koulutukset järjestetään työnantajan ja ELY-keskuksen yhdessä suunnittelemana, hankkimana ja rahoittamana. ELY-keskus kilpailuttaa koulutuksiin sopivan koulutuspalvelun tuottajan ja työnantaja esittää koulutettavat työntekijät. Yrityksen maksuosuuteen vaikuttaa mm. koulutusmuoto ja yrityksen koko. TäsmäKoulutus – uutta osaamista henkilöstölle! TäsmäKoulutus yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin räätälöity ammatillinen perus- tai lisäkoulutus. • tähtää ammattitaidon kehittämiseen • työnantajan maksuosuus 20 – 75 prosenttia • voidaan toteuttaa myös lomautusaikana MuutosKoulutus – lähtijäisiksi muutakin kuin lämmintä kättä! MuutosKoulutuksen avulla työnantaja voi auttaa taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä irtisanottuja työntekijöitään löytämään uuden ammatin tai työpaikan: • tähtää työnhakuvalmiuksien ja osaamisen parantamiseen • työnantajan maksuosuus 20 prosenttia Koulutuksissa on mahdollista suorittaa tutkinnon osia tai mahdollisesti jopa koko tutkinto. Koulutukset sopivat myös julkisen sektorin työnantajille. Saatavilla myös uusien osaajien rekrytoimiseen ja kouluttamiseen tarkoitettu RekryKoulutus. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä lähimpään työ- ja elinkeinotoimistoon tai Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Lisätietoa antaa ryhmäpäällikkö Mari Tuomikoski, [email protected], puh. 044 436 8211 ja koulutuspäällikkö Jouko Sarkkinen, [email protected], puh. 044 436 8026 Lisätietoa internetissä osoitteissa www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa ja www.mol.fi. 4 Oulun Kauppakamarilehti Energia linjaukset menestyvän yritystoiminnan tueksi Valmistautuminen eduskuntavaaleihin 2011 on hyvää kyytiä alkamassa. Keskustelu käy parhaillaan politiikan harmaalla alueella tyyliin vaalituet. Konkreettinen päivän aihe, joka selvästi halutaan pois varsinaisesta vaalidebatista, on ydinvoimaluvat. Näinä päivinä voidaan odottaa luvista hallituksen esitystä. Energialinjaukset tuntuvat maassamme olevan todella hakusalla; samaan aikaan osataan puhua vain yhdestä, korkeintaan kahdesta energiamuodosta. Meillä unohdetaan se tosiasia, että erilaiset energian tuotantomuodot ja niiden käyttö riippuvat toisistaan mitä suuremmassa määrin. Tyypillisiä esimerkkejä ovat bioenergia ja ydinvoima. Niitä ollaan asettamassa toistensa vastustajiksi. Tässä harrastetaan todellista älyllistä epärehellisyyttä, kuten niin monessa muussakin kohtaa energiakeskustelua. Bioenergian käytön lisääminen vain tehostuu perusenergiaratkaisuilla. Samanlainen keskusteluongelma on tuulienergian osalta, ikään kuin se yksin hoitaisi sähkön tuottamisen. Tämän talven kylminä päivinä oli helppo todeta, mistä on kysymys. Kun sähköä tarvitaan eniten, tuulta ei ole. Toisin sanoen, tuulikin tarvitsee kaverin. Ja se on säätöenergia, jota varten jossakin olisi oltava varastointimahdollisuus. Tähän tarkoitukseen soveltuu parhaiten vesivoima. Tästä näkökulmasta energiakeskustelussa ja sen rehellisyydessä on toinenkin iso epäkohta. Nykyisellä osaamisella ja suunnittelulla voitaisiin hyvin rakentaa lisää säätövoimaa. Kuitenkin tahot, jotka eivät näe kokonaisuuksia eivätkä luota tekijöiden osaamiseen, pystyvät torpedoimaan tarvittavan säätövoiman rakentamisen. Lisää epäselviä keskustelukohtia löytyy vaikkapa turpeen käytöstä hakkeen ja kuoren poltossa. Teollisuutemme taistelee kilpailukyvystään. Energia on ollut viime aikoina kustannustekijöistä lähes ainut kilpailutekijä – ja se kannattaisi ehdottomasti säilyttää. Takana on kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Summa summarum: nyt olisi pikaisesti saatava aikaan puolueetonta ja kylmän analyyttistä tietoa koko energiakentästä ja suomalaisesta osaamisesta siinä. Nykymenolla hukkaamme paljon aikaa turhaan väittelyyn ja tuotamme vahinkoa koko yhteiskunnalle. Keskustelua pitää käydä, mutta päätöksenteossa on tukeuduttava tietoon, ei erilaisten järjestöjen edunvalvonnan esittämiin mielipiteisiin, uhkailuihin tai epämääräisiin tietolähteisiin. Yrityksissä on paljon osaamista myös energia-asioissa, monet tutkimuslaitokset ovat mukana merkittävissä energia-alan kehittämishankkeissa ja myös energian taloustutkimusta on runsaasti. Tämä tieto oikein koottuna antaa varmasti tarpeeksi pohjaa päätöksille kaavoituksessa, investoinneissa ja lainasäädännön valmistelussa. Oulussa 13.4.2010 Jaakko Okkonen Toimitusjohtaja Oulun kauppakamari Oulun Kauppakamarilehti 5 FK:n toimitusjohtaja Piia-No o Tervehdytt ä Vaikka taloustaantuma onkin jo kääntynyt hitaaseen nousuun, kuluva vuosi voi olla monille yrityksille vaikea. Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja PiiaNoora Kauppi kehottaa yrityksiä arvioimaan entistä tarkemmin kassavirtaansa. - Kassavirran arviointi on kireinä aikoina tärkeää, jotta maksurästit eivät yllätä. Vaikeuksien tullessa on huomattavasti helpompi aloittaa keskustelut rahoittajien, verottajan tai tavarantoimittajien kanssa maksujen uudelleen järjestelyistä ennen kuin maksurästejä on kertynyt. Avoin keskustelu oman tilintarkastajan kanssa on myös tärkeässä roolissa, kun yrityksen talouden tasapaino horjuu. - Vaikeuksiin joutuneita yrityksiä ja yrittäjiä varten on perustettu myös maksuton Talousapu -neuvontapalvelu. Kun myynti hiipuu, mutta laskuja tulee tasaiseen tahtiin, voivat pasmat mennä sekaisin ja paineen alla järjestelmällinen asioiden hoito loppuu. Silloin ulkopuolisen apu auttaa luomaan työjärjestyksen. Tappioiden tasauksessa carry back-järjestelmään Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi luennoi Oulun kauppakamarin järjestämässä tilaisuudessa 22.4. 6 Oulun Kauppakamarilehti Yrittäjien selviytymistä helpottaisi myös, jos yritysverotuksessa siirryttäisiin tappioiden tasauksen osalta järjestelmään, joka auttaisi heti vaikeuksissa olevia yrityksiä. - Suomessa on tappioiden tasauksessa käytössä carry forward -menetelmä, eli yritys voi tulevista voitoista vähentää nykyisen tappion. Useat maat käyttävät ja jotkut ovat ottaneet nyt käyttöön ora Kauppi äviä toimia tarvitaan vielä niin sanotun carry back-järjestelmän, joka auttaa heti vaikeuksissa olevia yrityksiä. Tällainen olisi hyvä tuoda Suomeenkin, Kauppi sanoo. Vaikka käänne nousuun on jo tapahtunut, se etenee hitaasti ja vaatii vielä tervehdyttäviä toimia. - Nousu on vaatimatonta 2000-luvun velkavetoiseen talouskasvuun verrattuna. Vaikka talous kehittyisi Suomessa eurooppalaista keskiarvoa paremmin, tämäkään ei yksin riitä saattamaan taloutta terveelle pohjalle. - Julkisen sektorin kestävyysvajetta on supistettava ja menot on suhteutettava kansantalouden tulonluontikykyyn. On muistettava, ettei kasvu mahdollisesti palaa sille uralle, mihin 2000-luvulla totuttiin. Samaan aikaan verotuksen pitää olla kannustavaa, sillä me emme voi verottaa itseämme vaurauteen. Konkurssien suma vältettiin Piia-Noora Kaupin mukaan yritykset ovat selvinneet laskevassa suhdanteessa paremmin kuin 1990-luvun kriisistä – siitäkin huolimatta, että talouden lasku on ollut rajumpaa kuin viime vuosituhannella. -Yritykset ovat pystyneet sopeuttamaan kustannuksiaan nopeasti alentuneeseen kysyntään. Yritysten omavaraisuusasteet ovat olleet myös korkeammalla kuin 90-luvulle tultaessa. Tämä matalampi velkaantuneisuus yhdessä historiallisen alhaisen korkotason kanssa ovat antaneet myös pankeille mahdollisuuden järjestellä monien yritysten rahoitusta uudelleen. Tammi–helmikuussa pantiin Suomessa vireille 504 konkurssia, mikä on yli 14 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pahimmissa vaikeuksissa viime vuonna olivat rakentaminen ja kuljetusala. Nyt laman peräaalto on ehtinyt palvelusektorille. - Pienet erikois- ja vähittäiskaupat ovat tässä hetkessä kovilla. Tosin sillä puolella on myös rakenteellisia muutoksia kaupan siirtyessä nettiin. Yliopiston resurssit turvattava Piia-Noora Kauppi toivoo, että Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämässä ymmärrettäisiin, että kilpailukyky ja kasvu edellyttävät osaamistason varmistamista. - Tulevan kasvun edellytyksiin on satsattava. Tässä muun muassa Oulun yliopiston rooli on merkittävä. Pohjoispohjalaisten yritysten tulee olla mukana huolehtimassa alueen oman yliopiston riittävistä resursseista varmistamalla yliopiston varainhankinnan onnistuminen ja hankkeiden vaikuttavuus. Sijoittamiskulttuuriamme pohdittava Kaupin mielestä riskinottohalukkuus on elpymässä ja finanssialalla on taas halua sijoittaa kasvuyrityksiin ja investointeihin. Rahoituksesta uudet investoinnit eivät enää jää kiinni, ongelmana on pikemminkin investointihankkeiden vähäisyys. - Liian usein keskustelu rahoituksen saatavuu- desta jää keskusteluksi vieraan pääoman saatavuudesta. Isompi ongelma on oman pääoman saatavuus: ilman omaa pääomaa ei yritystoimintaa pyöritetä. Yritysten sijoittamiskulttuuria pitäisi edistää, jotta oman pääoman ehtoista rahoitusta saataisiin liikkeelle. Finanssikriisin aikana Finnveran merkitys yrittämisen toimintaedellytysten luojana on Kaupin mielestä ollut merkittävä. Rahoitus- ja etenkin vienninrahoittamispalveluja tarjoavan Finnveran suhdannelainat ja -takaukset ovat olleet elinkeinoelämälle erinomainen apu. - Viennin rahoituksessa Finnveran toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää myös kilpailijamaiden viennin rahoituksen ehtojen kriittistä tarkastelua. Teksti: Hannele Lamusuo Kuva: Nina Dodd Sääntely voi kahlita pankkitoimintaa Euroopan Unionissa rahoitusalalla suunniteltu vakavaraisuussääntely voi vaikeuttaa peruspankkitoimintaa. Investointipankkien ja riskirahoittamisen lähtökohdista suunnitellut sääntelyehdotukset voivat tuoda rajoituksia vähittäispankkitoiminnalle ja sitä kautta esimerkiksi asuntoluototukselle. - Ongelmien alut eivät olleet eurooppalaisessa peruspankkitoiminnassa, mutta myös asiansa hyvin hoitaneet pankit joutuvat kohtaamaan kiristyvän sääntelyn. Asuntorahoitus tai yritysten rahoitus eivät ole riskipitoisinta toimintaa rahoitusmarkkinoilla, mutta vakavaraisuussääntelyyn ehdotetut muutokset vaikuttavat myös siihen, toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi harmittelee. Kauppi muistuttaa, että finanssikriisin tärkein opetus oli, kuinka tärkeitä luottovirrat ovat. - Jos pankkitoimintaa kahlitaan liikaa, vähenee luotonanto ja rahoitusta siirtyy sääntelemättömille markkinoille, kuten hedge fundeihin ja varainhoitoyhtiöihin. Sääntelyn ehdotuksista yksi kielteisimmistä olisi se, että talletuspankkitoiminta erotettaisiin investointipankki- ja yleensäkin riskipitoisen toiminnan rahoittamisesta. - Tällä olisi Suomessa merkittävä kielteinen vaikutus yritysten rahoitukseen. Vakavaraisuusvaatimuksia ollaan kiristämässä joka tapauksessa, mutta kuinka paljon, on vielä epäselvää. Epäselvässäkin tilanteessa pankeilta kysytään luottoja, joiden pääomavaikutuksia ei vielä tiedetä. EU:ssa suunnitellaan myös, että taseen kokoa halutaan rajoittaa. -Erityisen hankalaa tämä olisi Suomelle, jos se toteutettaisiin kireän leverage ratio -mallin avulla, eli tiukka oman pääoman vaatimus suhteessa taseen kokoon. Koska Suomessa vähäriskistä asuntoluototusta harjoittavat talletuspankit, voisi tämä aiheuttaa melkoisen rajoituksen muun muassa asuntoluototukselle. EU:ssa aiotaan tiukentaa myös maksuvalmiusvaatimuksia. - Se tarkoittaisi, että pankilla pitää olla taseessaan nykyistä enemmän nopeasti realisoitavia ja turvallisia saatavia. Tämä vaikuttaa kuitenkin tuottoihin heikentävästi, Kauppi toteaa. Oulun Kauppakamarilehti 7 Hajauta sijoituksesi Tunnetun kansanviisauden mukaan kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin. Tuo hajauttamisen viisaus pätee erittäin hyvin myös sijoituspäätöksissä. Jopa niin hyvin, että siihen perustuen kehitettiin aikoinaan yksi rahoituksen keskeisistä periaatteista, eli sijoitussalkun hajauttamisen periaate. Sijoitussalkun hajauttamisella tarkoitetaan sijoitettavan varallisuuden jakamista useisiin sijoituskohteisiin. Yhden kohteen huono tuotto tai jopa siihen sijoitetun pääoman menetys kokonaan ei tällöin vaaranna koko sijoitussalkkua. Sijoituksen riski siis pienenee. Hajautuksen suurin juju on, että sijoitussalkun odotettavissa olevasta tuotosta ei tarvitse tinkiä, vaikka sijoitusten riski pieneneekin hajauttamalla. Hajauttamalla voi siis pienentää riskiä ilman, että tuotto pienenee. Yleensähän riskin pienentäminen pienentää myös tuottoa. Hajauttamisella saatu tuotto onkin ainoa niistä kuuluisista ilmaisista lounaista, joita rahoitusmarkkinoilla ei ole tapana jaella. Hajauttamisen hyöty syntyy eri sijoitus8 Oulun Kauppakamarilehti kohteiden tuottojen liikkumisesta eri tahtiin. Toisen kohteen arvonlasku kompensoituu toisen kohteen arvonnousulla. Sijoitussalkun hajauttaminen kannattaa nähdä osana koko varallisuuspiirin hajauttamista. Esimerkiksi yrittäjillä riskikeskittymä on oman yritystoiminnan vuoksi usein jo muutenkin melkoinen. Suuri osa varallisuudesta on kiinni omassa yrityksessä, ja työpaikkakin on samassa paikassa. Yrittäjän sijoitusvarallisuus on siis syytä hajauttaa sellaisiin kohteisiin, joiden riskit eivät jo lähtökohtaisesti ole yhteneviä oman yrityksen riskin kanssa. Ohjelmistoyrittäjän kannattaa rakentaa sijoitussalkkunsa muista kuin ohjelmistoalan yritysten osakkeista. Osakesijoituksessa hajauttamisen hyödyt näkyvät jo viiden osakkeen salkussa, sillä silloin salkun riski on lähes kolmasosan pienempi kuin yksittäisten osakkeiden riski. Kymmenen osakkeen salkun riski on jo puolet yksittäisten osakkeiden riskistä. Sen jälkeen salkun koon kasvattaminen ei tuo hajautukseen merkittävää lisähyötyä. Käytännössä siis noin kymmenen osakkeen sijoitussalkku on riittävästi hajautettu. Nuo osakkeet täytyy tietysti olla eri toimialoilta. Jos kaikki osakkeet ovat vaikkapa tietoliikenneja elektroniikkatoimialalta, sijoituksia ei ole suojattu tuon toimialan toimialariskiltä. Suhdannevaihtelut koskettavat eri toimialoja eri tavoin, joten sijoitukset kannattaa hajauttaa myös yli toimialojen. Joskus kuulee sanottavan, että kannattaa sijoittaa vain sellaiseen yritykseen, jonka tuntee. Erityisesti yrittäjillä tämä tarkoittaa oman toimialan yrityksiin sijoittamista. Tämä neuvo pätee hyvin pörssilistaamattomiin pk-yrityksiin, mutta ei oikein pörssilistattuihin yrityksiin. Pörssiyrityksen osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, ja kaikki osakkeen arvoon vaikuttava tieto siirtyy nopeasti niiden hintoihin. Ei siis riitä, että tuntee yrityksen ja sen liiketoiminnan, vaan täytyy tietää enemmän kuin kaikki muut sijoittajat, jotta tiedosta olisi hyötyä sijoituspäätöksessä. Oikeastaan onkin parempi, jos ei tunne sijoituskohteitaan liian hyvin. Silloin sijoituspäätöksiä ohjaavat helposti tunnepitoiset syyt, eikä tuotontavoittelu. Tuotostahan sijoittamisessa kuitenkin on kysymys. Miten sijoituksensa voi hajauttaa helpoiten? Internetin kautta tapahtuva osakekaupankäynti mullisti suorien osakesijoitusten tekemisen. Suorat osakesijoitukset ovatkin nykyään hyvin helppoja ja erittäin kustannustehokkaita jo pieniä summia sijoitettaessa. Helpoiten hajautetun osakesalkun voi muodostaa indeksiosuuksien avulla. Helsingin Pörssissä on noteerattu painorajoitettuun yleisindeksiin perustuva indeksiosuus, jota voi ostaa ja myydä kuten mitä tahansa arvopaperia. Tuon indeksiosuuden tuotto noudattaa 25 eniten vaihdetun osakkeen keskimääräistä tuottoa, joten indeksisijoittajan salkku on aina hajautettu. Sijoitussalkun kansainvälistä hajauttamista korostettiin aikaisemmin paljon, mutta nykyään sen merkitys on vähäinen. Tämä on seurausta rahoitusmarkkinoiden ja koko talouden globalisoitumisesta. Helsingin Pörssin kurssikehitys noudattaa pitkälti muiden maiden pörssien kurssikehitystä, jolloin laskut ja nousut näkyvät samalla tavalla eri pörsseissä. Suurimmat suomalaiset yritykset, kuten Nokia on myös listattu useiden maiden pörsseissä, ja pelkästään tämä ristiin listautuminen tekee kurssivaihteluista eri pörsseissä yhdenmukaisia. Professori Juha-Pekka Kallunki Oulun yliopisto ([HFXWLYH0%$ .DNVLYXRWLQHQRKMHOPDVXRULWHWDDQW\|QRKHVVD6HXUDDYDNXUVVL Nl\QQLVW\\V\\VNXXVVDMDKDNXVLLKHQRQNl\QQLVVl 6XXQWDXWXPLVYDLKWRHKGRW+HQNLO|VW|MRKWDPLQHQ0DUNNLQRLQQLQ MRKWDPLQHQ6RVLDDOLMDWHUYH\VMRKWDPLQHQ6WUDWHJLQHQMRKWDPLQHQ 7HNQRORJLDMRKWDPLQHQMD7XUYDOOLVXXVMRKWDPLQHQ /LVlWLHGRWMDKDNHPXNVHWZZZHPEDRXOXÀ 0DWWL0DUWWLODSXKVSRVWLHWXQLPLVXNXQLPL#RXOXÀ ,QWHUQDWLRQDO)XOO7LPH0%$ ,QWHUQDWLRQDO0%$GHJUHHLQRQH\HDU$GPLVVLRQWR2XOX%XVLQHVV 6FKRRO·V)XOO7LPH0%$IRU7HFKQRORJ\'ULYHQ%XVLQHVVLVQRZ RSHQ$SSO\QRZIRU6HSWHPEHU 28/8%86,1(666&+22/ EXECUTIVE EDUCATION ZZZRXOXEXVLQHVVVFKRROIL )XUWKHULQIRUPDWLRQZZZPEDRXOXÀ $QWWL.DXSSLODWHODQG.HUWWX.HWWXQHQ WHOHPDLOÀUVWQDPHODVWQDPH#RXOXÀ Oulun Kauppakamarilehti 9 Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri kaipaa Lisää pohjoissuomalaisia yrityksiä Pohjoissuomalaiset yrityk- si hienoa saada Pohjois- markkinoiden edistäminen. Säätiö edistää yritysten mahdollisuuksia hankkia riskipääomaa ja parantaa sijoittajien mahdollisuuksia saada monipuolisia ja kiinnostavia sijoituskohteita. Se pyrkii myös vaikuttamaan siihen, että sijoitustoiminnan verotukselliset ja lainsäädännölliset edellytykset säilyvät kohtuullisina. Pörssisäätiö tuottaa sijoittajainformaatiota ja tekee arvopaperimarkkinoita tunnetuksi omien julkaisujensa, tutkimuksen, koulutustoiminnan ja arvopaperimarkkinoita käsittelevien tilaisuuksien ja tapahtumien avulla. Säätiö julkaisee suurelle yleisölle tarkoitettuja oppaita, joissa esitellään sijoittamisen peruskäsitteitä, eri arvopaperilajeja sekä sijoitusten verotusta. Säätiö järjestää keväisin ja syksyisin eri puolilla maata Pörssi-iltoja eli yksityissijoittajille tarkoitettuja tilaisuuksia. Oulussa seuraava Pörssi-ilta on marraskuussa. Suomestakin pian uusi lis- Pörssi ylireagoi ja ennustaa set ovat arkoja listautumaan pörssiin ja Pörssisäätiötä tämä listautumattomuus kiinnostaa myös. Huhtikuun alussa Pörssisäätiön toimitusjohtajan tehtävät aloittanut Sari Lounasmeri sanoo, että oli- -Viimeisimmän selvityksemme mukaan yksi listautumiseste on listayhtiöille asetetut juridiset vaatimukset, esimerkiksi raportoinnin suhteen. Kyseessä ovat kuitenkin enemmän ennakkokäsitykset kuin todelliset asiat. Ilmeisesti listautumisen markkinointi ja parempi esille tuominen auttaisivat. Pörssisäätiö työstää osaltaan asiaa, Lounasmeri kertoo. Pörssi pyrkii ylireagoimaan talouden tapahtumiin. Lounasmeren mukaan ilmiö selittyy ennen muuta psykologialla. Ihmiset yksinkertaisesti panikoituvat ja innostuvat. -Erityisesti reuna-alueen pörssit, joihin Helsingin Pörssi kuuluu, kärsivät tällaisista ilmiöistä vahvasti. Vahvan kurssilaskun aikana Helsingin Pörssissä indeksi laski voimakkaammin kuin muissa keskeisissä isoissa pörsseissä. Tämän takia myös nousu näyttää meillä suuremmalta. Toisaalta pörssikurssit ovat taitavia ennustamaan talouden käänteitä 6-12 kuukautta etuajassa. Tätä Lounasmeri pitää hienona ja lohdullisena piirteenä. Ennustuskykyä on tutkittu, mutta sille ei ole olemassa yksinkertaista selitystä. Puolueetonta tietoa Kurssivaihteluiden monet taustat Pörssisäätiö on puolueeton yhteisö, jonka tehtävänä on arvopaperisäästämisen ja arvopaperi- Helsingin Pörssissä keskimäärin noin puolet osakkeista on ulkomaalaisomistuksessa. Ulko- tautuminen Helsingin Pörssiin, pörssikelpoisia yrityksiä pohjoisesta löytyy. 10 Oulun Kauppakamarilehti maalaiset omistajat ovat usein suuria instituutioita, jotka ovat kiinnostuneita vain suurista suomalaisista yhtiöistä, joiden tietoja he saavat helposti omalla kielellään ja joita analyytikot seuraavat. Voimakkaasti ulkomaalaisomisteiset yhtiöt ovat suuremman kaupankäynnin kohteena ja kriisitilanteessa näiden osakkeiden hinta saattaa muuttua enemmän. Esimerkiksi Nokialla noin 90 prosenttia omistajista on ulkomaalaisia. -Pienillä yhtiöillä, joiden osakkeilla käydään vähän kauppaa, tietyt yksittäiset kaupat saattavat vaikuttaa hintaan paljonkin. Nämä kaupat eivät välttämättä heijasta muutoksia yhtiön arvossa vaan saattavat liittyä vaikka jonkun suvun omistusjärjestelyihin, Lounasmeri sanoo. Riskiä, vakautta vai osinkoja? -Mahdollisuus suureen arvonnousuun kulkee usein käsi kädessä riskin kanssa. Jokaisen kannattaa itse miettiä, minkä tyyppisiin yhtiöihin haluaa sijoittaa. Salkkuun voi ottaa esimerkiksi perusjoukoksi vakavaraisia yhtiöitä ja mausteeksi joitakin potentiaalisia tähtiä, joissa voi saada suuria tuottoja tai vaihtoehtoisesti menettää sijoituksiaan. Hyvää osingonmaksussa on se, että omistaja saa jatkuvasti yhtiöstä tuottoja, vaikkei siis myisi osakkeita. Jatkuva osingonmaksukyky myös lähtökohtaisesti tarkoittaa, että yhtiön talous on kunnossa. Yhtiöt, jotka eivät maksa suuria osinkoja selittävät, että he sijoittavat rahat itse omaan toimintaansa. Näiden investointien on sitten tarkoitus kasvattaa yhtiön tulevaa arvoa, josta omistaja pääsee nauttimaan myytyään osakkeet. Toisaalta voi todeta, että maaliskuussa 2009 ei omistajaa kovasti lämmittänyt se, että osinkorahat oli jätetty yhtiöön kasvattamaan tulevaa arvoa. Kurssithan olivat tuolloin todella alhaalla. pörssiin Hajauta eri toimialoille Hajauttamisessa kannattaa sijoittaa lähtökohtaisesti eri toimialoilla toimiviin yrityksiin. Voi myös ajatella sitä, mitkä ovat vakaampia ”arvoyhtiöitä” ja mitkä riskialttiimpia, mutta potentiaalisia tähtiä eli ”kasvuyhtiöitä”. -Yksi hajauttamisen tapa on myös ajallinen hajauttaminen eli osakesalkun kasvattaminen pikkuhiljaa, näin osakkeita tulee ostettua eri kursseilla. Se on käytännössä helppo ja yleinen tapa toimia. Pörssisäätiö ei kuitenkaan lähde luokittelemaan eri toimialoja paremmuusjärjestykseen. Aloittelevaa pörssisijoittajaa Lounasmeri rohkaisee: Älä pelkää virheitä, sillä jokainen meistä tekee niitä. Suurempi virhe on kuitenkin olla tekemättä mitään. Muista hajauttaa – osta esimerkiksi viiden eri yhtiön osakkeita, joista jokainen on eri toimialalta. Mieti, mikä aikahorisonttisi on, mitkä tavoitteesi ovat ja minkälaista riskiä olet valmis ottamaan. Lounasmeri itse sijoittaa kotimaisiin pörssiosakkeisiin ja arvostaa hyviä osingonmaksajia. Sijoituspäätökset syntyvät hiljalleen kertyneen tiedon pohjalta. -Iso merkitys on fiksuina pitämieni ihmisten kanssa käymilläni keskusteluilla. Salkun hajauttaminen on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on se, että sijoituskohteita ei ole liikaa – pitää tietää mitä omistaa, Lounasmeri sanoo. Teksti: Osmo Knuutinen -Pörssi pyrkii ylireagoimaan talouden tapahtumiin. Ilmiö selittyy ennen muuta psykologialla, sillä ihmiset yksinkertaisesti panikoituvat ja innostuvat, toimitusjohtaja Sari Lounasmeri tietää. Oulun Kauppakamarilehti 11 EU-rahoituksesta vipuvoimaa yrityksille Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) yritystuet ja kehittämishankkeet ovat merkittävä rahoituskanava, jonka avulla maakuntien elinkeinoelämä voi itse linjata kehittämistarpeitaan. 12 Oulun Kauppakamarilehti - EU-tukia ja sen mukanaan tuomaa valtionrahaa on kolmen viimeisen vuoden aikana käytetty Pohjois-Pohjanmaalla 138 miljoonaa euroa. Lisää hankkeita pitäisi saada pystyyn, jottemme menetä perusteita saada harvaan asuttujen alueiden tukea uudella EU-ohjelmakaudella vuodesta 2013 alkaen, toteaa maakuntajohtaja Pauli Harju Pohjois-Pohjanmaan liitosta. EU-tukea ja sen mukanaan tuomaa valtionrahaa on Suomessa käytössä noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. Osa summasta on korvamerkittyä syrjäseutujen elinkeinotoiminnan edistämiseksi tarkoitettua tukea. - Uuden ohjelmakauden kannalta olisi äärimmäisen tärkeää saada Pohjois-Pohjanmaalle pian uusia projekteja liikkeelle ja näin taata, että alueelliseen kehitys- ja tutkimustyöhön saadaan jatkossakin resursseja. Erityisesti laajapohjaisten kehittämishankkeiden hyödyistä ja alueellisesta merkityksestä on Pohjois-Pohjanmaan liitossa selkeää näyttöä. Mukana olevilta yrityksiltä vaaditaan sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin, mutta esimerkiksi yritysten oman pääoman sijoittamisen ja hallinnollisen paperityön osuus hankkeissa on vähäinen. Vastineeksi yritykset voivat saada tietotaidon lisäksi myös kasvua liiketoimintaansa. - EU:n tuki kehittämishankkeille voi olla jopa 85 prosenttia kokonaiskustannuksista. Yritysten oman panostuksen osuus vaihtelee 5-15 prosentin välillä, Harju kertoo. Tulevaisuuden teknologiaa VTT:n, Oulun yliopiston, Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulu Innovation Oy:n perustama PrintoCent-innovaatiokeskus satsaa kolmen vuoden aikana 10 miljoonaa euroa painettavan elektroniikan ja optisen mittaustekniikan tutkimustulosten teollistamis- ja liiketoiminnallistamishankkeeksi. Projektilla on huikeat tulevaisuuden näkymät. Teknologian kehittämiseen tähtäävässä projektissa on saatu lupaavia tuloksia uudenlaisten sovelluksien luomiseksi esimerkiksi kylmäketjun toimivuuden varmistamiseksi ja erilaisten älyelektroniikkaan tukeutuvien sensorien ja mittalaitteiden tuotekehittelyyn. Hankkeessa on mukana useita kansainvälisiä yrityksiä, jotka ovat valmiita satsaamaan tulevaisuuden teknologiaan. Tällä hetkellä työ on edennyt jo laboratorioista yritystestauksiin. - Paikallisille yrityksille projekti on tärkeä, koska näin he ovat mukana kehityksen kärjessä ja voivat omalla panoksellaan taata, etteivät innovaatiot karkaa maakunnasta, Harju toteaa. Ohutlevytekniikat testikäytössä Nivalan, Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnassa kilpailukykyä kasvatetaan Oulun Eteläisen instituutin vetämässä Tulevaisuuden tuotantoteknologiat -tutkimusryhmässä. Ohutlevytekniikan tutkimus alkoi vuonna 2004 seutukunnan tukemana, pienin askelin ja muutaman yrityksen mukanaolosta. Tästä on edetty rahoituspohjan laajentamisen ja useiden tutkimusprojektien avulla kohti arjen konkretiaa. Aluekehitysvaroin aikaan saatujen tutkimustulosten myötä on uusille projekteille saatu myös Tekesin tukea. -Hankkeissa on tällä hetkellä mukana 15 yritystä, eri tutkimusvaiheessa yhteistyötä on tehty noin 30 yrityksen kanssa, kertoo tutkimusjohta- ja Kari Mäntyjärvi. Tutkimusryhmä luo mahdollisuuksia hyödyntää lasertekniikkaa. - Olemme viiden vuoden ajan tutkineet laserteknologiaa peilaamalla sitä alueellisen tuotannon tarpeisiin. Tällä hetkellä olemme jo tehneet laserhitsauksen tuotantokokeita ja kehittäneet yritykselle sopivaa tuotannon prototyyppiä, Mäntyjärvi listaa työn tuloksia. Ohutlevymateriaalien ja ultralujien levymateriaalien työstäminen on niin ikään alan tulevaisuutta - osittain energiansäästön ja ekologisuuden takia, mutta myös kustannustehokkuuden parantamiseksi. - Olemme kehittäneet värivalmiin ohutlevyn laserhitsaustekniikkaa siten, ettei levyn julkisivupinta vahingoitu tuotannossa. Olemme myös tiukasti mukana ultralujien levymateriaalien tuotekehityksessä. Teksti: Hannele Lamusuo Kuva: Oulun Eteläinen Instituutti Kolmen sortin tukimenu Maakuntajohtaja Pauli Harju EU:n kautta kanavoituu maakunnalliseen käyttöön yritystukea, joka jakautuu kolmeen erilaiseen sektoriin: yksityisten yritysten kehittämistukeen, innovaatiotoiminnan aktivointiin ja elinkeinotoiminnan edellytysten parantamiseen tähtäävien julkisten hankintojen tukemiseen. Yksityisten yritysten kehittämistukia on myönnetty viimeisen kolmen vuoden aikana 47 miljoonaa euroa, yli 850 kohteeseen. Yritystukea voi saada maksimissaan 30 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. - Esimerkkinä voisi nostaa esiin Kontiotuotteen, joka tuen avulla tuotekehitti automaattista liimahirsilinjaansa, kertoo maakuntajohtaja Pauli Harju. Innovaatiorahat myönnetään yliopistoille, korkeakouluille, ammattiopistoille ja kehittämiskeskuksille. Niiden avulla yritykset pääsevät mukaan tutkimukseen. Kehityshankkeet muodostuvat alueellisen tarpeen pohjalta ja ovat vahvasti kiinni talousalueen elinkeinoelämän vahvuuksissa. - Nämä hankkeet edellyttävät yleensä yritysyhteistyötä. Yrityksen omin voimin tällaisten projektien nostaminen pystyyn olisi raskasta. Liittoutumalla kehittämiskeskusten ja oppilaitosten kanssa yritykset pääsevät vähäisin panoksin ja omaa aikaa säästäen mukaan ajantasaiseen kehittämisprojektiin. - Oman panoksen myötä yritykset pääsevät ohjaamaan toimintaa tarpeidensa mukaan. Määräysvaltaa yritykset eivät kuitenkaan saa, sillä yleinen kehittämistavoite on se tärkein asia, Harju muistuttaa. EU:n julkisten hankintojen tukemisesta hyvä esimerkki on Oulunsalon lentokentän laajennusinvestoinnin toteutuminen. Siihen kerättiin yhdessä seudun kuntien kanssa kuuden miljoonan potti, josta neljä miljoonaa saatiin EAKR-tukea. -Valtio pisti EU-säädösten mukaisesti saman verran budjettivaroja investointiin, ja sen jälkeen Finaviakin oli valmis sijoittamaan 9 miljoonaa laajennukseen. Euroopan aluekehitysrahaston tuki jakautuu kolmelle sektorille niin, että yritystukiin käytetään 40 prosenttia kokonaispotista. Saman verran kuluu innovaatiotoiminnan aktivoimiseen tarkoitettuihin kehittämishankkeisiin ja 20 prosentilla tuetaan julkisia hankintoja. Pohjois-Suomen EAKR -ohjelman rahoittajina Pohjois-Pohjanmaalla toimivat Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Finnvera ja Tekes. Oulun Kauppakamarilehti 13 Tekes-rahoitusta käytetään jatkossa aikaisempaa enemmän asiakastarpeiden ja markkinoiden kartoitukseen ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen sekä imagon ja brändin luomiseen, vastuualuepäällikkö Maritta Perälä-Heape kertoo. Jopa brändien luomista rahoitetaan Tekes tukee liiketoimintainnovaatioita Tekes on siirtänyt rahoituksen painopistettä pelkän kovan teknologian rahoittamisesta myös liiketoimintainnovaatioiden rahoittamiseen. Jo 40 prosenttia rahoituksesta suuntautuu ns. ei-tekniseen kehittämiseen, koska liiketalouden menestyksen takana on innovaatioiden yhdistäminen markkinatarpeisiin, sanoo yksikön päällikkö Maritta Perälä-Heape Pohjois-Pohjanmaan Elykeskuksen Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -yksiköstä. 14 Oulun Kauppakamarilehti Hän vakuuttaa, että Tekes-rahoitusta käytetään jatkossa aikaisempaa enemmän asiakastarpeiden ja markkinoiden kartoitukseen, ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen sekä imagon ja brändin luomiseen. Nämä osa-alueet tulee olla osana laajempaa liiketoiminnan kehittämistä. Perälä-Heape muistuttaa, että julkinen rahoituslainsäädäntö kuitenkin estää varsinaisen markkinointi- ja myyntitoimenpiteiden rahoituksen. Asiakas- ja markkinalähtöiseen tuotekehitykseen Perälä-Heapen mukaan myös Tekesissä on tiedostettu ongelma joka syntyy, kun yritys on keskittynyt huipputuotteiden kehittämiseen eivätkä ne sitten menekään kaupaksi. Kehittäjä ei ole satsannut riittävän ajoissa asiakasnäkökulmaan eikä tuotteiden tai palvelujen potentiaalisiin markkinoihin. -Toisaalta meillä on myös rohkaisevia käytännön esimerkkejä, joissa yritys on ollut jo tuotteiden kehittämisvaiheessa yhteydessä ratkaisun ja/tai tuotteen kumppaneihin ja verkostoihin. Rovaniemeläinen Lappset Oy on tästä hyvä esimerkki. Jo tuotekehitysvaiheessa, asiakastarpeiden huomioinnissa ja niiden täyttämisessä on käytetty hyväksi jopa käyttäytymistieteilijöitä, muotoilijoita ja markkinoinnin ammattilaisia. Raha ei ratkaise Perälä-Heapen mukaan Tekes- tai muun rahoituksen nostaminen ei yksistään enää tuo lisäarvoa suomalaiseen t & k-panostukseen. Nyt kyse on siitä, mitä mittavilla t & k-panostuksilla tehdään, ja toimiiko se liiketoimintojen todellisena uudistuksen ”moottorina”. Painotuksen muutos todennäköisesti tuottaa uutta tulosta paljon tehokkaammin kuin julkisen rahoituksen satsaaminen entisiin konsepteihin ja toimintamalleihin. - Teknologia ei sinänsä myy mitään. PohjoisSuomessa on tehtävä tuotteita ja palveluita siten, että asiakas todella hyötyy niistä. Ei kannata niinkään etsiä tuotteille uusia asiakkaita vaan kannattaa etsiä asiakkaille uusia ratkaisuja. Tekesin kokonaisrahoitus on noin 600 miljoonaa euroa. Oulun alueelle tästä rahoituksesta suuntautuu noin 10 % eli noin 60 miljoonaa euroa. Keskimääräinen pk-yrityksen hankerahoitus on noin 200 000 euroa. Avustusta innovaatiopalveluihin Perinteisen tk-toiminnan lisäksi Tekes rahoittaa nykyisin pk-yritysten innovaatiopalveluiden hankintaa. Näitä voivat olla esimerkiksi kasvun, kilpailukyvyn, kansainvälistymisen ja kaupallistamisen tuki. Tukitaso voi olla jopa 75 prosenttia, kuitenkin enintään 200 000 euroa yritystä kohti. Tekes rahoittaa myös alle kuusi vuotta toiminnassa olleiden pienten innovatiivisten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Tuki voi olla enintään 75 prosenttia tai miljoona euroa. Lisäksi Tekes voi myöntää ns. de minimis-avustusta (korkeitaan 50 000 euroa) pk-yrityksille innovaatiotoiminnan käynnistämiseen ja markkinaläheisiin t & k-projekteihin. Keksinnöistä soveltamiseen -Meidän ei tarvitse keksiä kaikkea alusta alkaen. Sen sijaan meidän pitäisi osata tuoda teknologiaa ja innovaatioita muualta ja osata soveltaa niitä uudella tavalla. Tästä johtuen yritysten tulisi verkostoitua myös kansainvälisesti ja niiden tulisi osata myös toimia verkostoissa, Perälä-Heape sanoo. Oulun alue on mielenkiintoinen ja sillä on potentiaalia menestyä tulevaisuudessakin, sillä täällä satsataan tutkimukseen ja tuotekehitykseen suhteellisesti enemmän kuin missään muualla Euroopassa. T & k-panostukset vuositasolla ovat yli 4000 euroa asukasta kohti, mikä on maailman huippua. Suuri haaste on nostaa teknologian lisäksi huipulle muita osaamisaloja, kuten kansainvälinen liiketoimintaosaaminen, muotoilu ja käyttäytymistieteet. Teksti: Osmo Knuutinen Pohjois-Pohjanmaan ELY yrittäjän tukena Palvelut yrityksille Rahoitus • • • • • • Yrityksen käynnistäminen Investoinnit ja kehittämishankkeet Kasvu ja kansainvälistyminen Liike- ja palvelutoiminnan kehittäminen Innovaatiot ja T&K –hankkeet Euroopan unionin hankerahoitus Neuvonta • • • • Rahoitus Tuotteistetut asiantuntijapalvelut pk-yrityksille Keksintöasiamiespalvelut Euroopan unionin verkostot ja rahoitus Koulutus • Yhteishankintakoulutus • Pk-yritysten johdon ja asiantuntijoiden koulutukset L i s ä i t i e t o a : w w w. e l y - k e s k u s . f i / p o h j o i s - p o h j a n m a a Oulun Kauppakamarilehti 15 Heikki Huomo perää oululaisilta enemmän rohkeutta Tuotekehityspanostukset tulisi markkinoida riskirahoittajille Internetiin perustuvaa uutta liiketoimintaa kehittävän oululaisen CIE-tutkimuskeskuksen johtajan Heikki Huomon mielestä tuotekehityspanostukset tulisi markkinoida riskirahoittajille suorastaan rinta rottingilla. Oulussa ei ole mitään hävettävää, päinvastoin. -Meidän pitäisi olla monesta innovaatiosta ylpeä ja uskaltaa tuoda se myös esille. Huomo ottaa esimerkiksi IRC:n, joka kehitettiin Oulun yliopistossa jo kymmenen vuotta sitten. Nyt se on tullut maailmalta takaisin sosiaalisena mediana ja menestystuotteina (Facebook, Twitter, Flickr). -Ideat eivät yksin riitä. Ne tulisi osata kaupallistaa ja esitellä riskirahoittajille. -Ouluun ei synny uusia työpaikkoja ilman kasvuyrityksiä. Kasvuyrittäjyyden ongelmaksi mainitaan usein rahan puute, mutta niin ei ole. Riskirahaa on kyllä maailmalla, Huomo muistuttaa. Kyse on vain siitä, että riskirahan on osattava tulla tänne. Raha kyllä liukuu Ouluunkin, kunhan riskirahoittajille osataan puhua oikeaa kieltä. -Yksittäiselle henkilölle ei anneta riskirahaa varsinkin, jos hän vaatimattomasti niska kyyryssä ja melkein olemassaoloaan anteeksi pyytäen keskittyy esittelemään innovaationsa teknologisia yksityiskohtia. Niistä rahoittaja ei ole niinkään kiinnostunut vaan siitä, miten niillä voi tehdä rahaa tulevaisuudessa. Huomo korostaakin, että riskirahoittaja arvostaa tiimiä, ei niinkään yksittäistä henkilöä. -Riskirahoittaja on saatava vakuuttuneeksi siitä, että monen alan asiantuntijoista koostuva tiimi on vahva ja saa aikaan innovaation, jolla on menestymisen mahdollisuuksia. Täten myös riskirahoittajalla on mahdollisuus saada sijoituksensa moninkertaisena takaisin. Takamailta parhaat innovaatiot Huomo sanoo, että esimerkiksi Internetin applikaatiot lähtevät tällä hetkellä Intiasta ja Venäjältä, siis takamailta. Siinäkään suhteessa Oululla ei ole mitään hävettävää. -Mutta Internetiinkään ei voi lähteä puhdetyömentaliteetilla. Halutakseen toimia Internetissä sinne on lähdettävä kasvuhakuisesti. Huomo pahoittelee sitä, että monet Oulun yliopistossa syntyneistä yrityksistä eivät tavoittele riskiä eivätkä ne siitä syystä ole kasvuyrityksiä. Varman päälle pelaajia on liikaa. -Jos Ouluun tulisi 100 miljoonaa sijoitusrahaa, se näkyisi kaupungilla. Monet haluavat kasvaa tulorahoituksella. Liikkeet ovat varovaisia. Ei oteta riskejä, ei siis ole kasvun mahdollisuuttakaan. Julkinen raha sopii huonosti riskirahaksi CIE-tutkimuskeskuksen johtajan Heikki Huomon mukaan sijoitusrahaa kyllä liukuu Ouluunkin, kunhan riskirahoittajille osataan puhua oikeaa kieltä. Suomessa julkisrahoitteinen innovaatiojärjestelmä on Huomon mukaan vähintäänkin epäyhtenäinen.Organisatorisia haasteita on jopa päätöksenteossa, sillä rahoituspäätökset tulevat hitaasti. Monet yrittäjät väsyvät odottamiseen. -Julkiset riskirahoittajat ampuvat itseään jalkaan ja yrittäjää päähän, koska riskin sisältävä rahoituskohde pyritään jollain tavoin tekemään riskittömäksi. Mikä ihmeen CIE? Center for Internet Excellence, CIE-tutkimuskeskuksen tavoitteena on tehdä kansainvälisesti korkeatasoista Internet-teknologioihin ja -palveluihin liittyvää tutkimusta ja synnyttää sen ympärille kaupallisesti menestyviä yrityksiä ja innovaatioita. Sen toimintaan osallistuvat Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, VTT, Nokia, Oulun kaupunki, Technopolis ja muita yhteistyökumppaneita. Laajimmillaan siellä ennakoidaan työskentelevän 100-200 tutkijaa kotimaasta ja ulkomailta. 16 Oulun Kauppakamarilehti Hyviä sijoituskohteita etsitään jatkuvasti Oululaiset pääomasijoitusyhtiöt Fortel Management Oy ja Teknoventure Management Oy hakevat molemmat jatkuvasti uusia sijoituskohteita. Rahaa sijoituksiin on, hyvistä sijoituskohteista sen sijaan on pulaa. Kaksi vuotta sitten perustettu hallinnointiyhtiö Fortel Management Oy hoitaa Oulun Seudun Hyvinvointi- rahasto Ky:tä. Yrityksen toimitusjohtajana on Hannu Säynäjäkangas, joka työskenteli aikaisemmin sijoituspäällikkönä Fortel Invest Oy:ssä. Fortel Invest keskittyy nykyisin bioenergiayrityksiin. -Hyvinvointirahasto sijoittaa Oulun ja Kainuun alueella toimiviin alkuvaiheen ympäristö- ja hyvinvointialan yrityksiin. Olemme vajaan kahden vuoden aikana sijoittaneet neljään yritykseen. Näitä ovat Prowellness Oy, Pixolane Oy ja Sensinode Oy sekä uusin sijoituskohde, joka julkistetaan lähiaikoina. Fortel Management etsii Säynäjäkankaan mukaan yrityksiä, joilla on lisäarvoa antava hyvä tuote, oikeankokoinen kohdemarkkina ja työtä pelkäämätön yrittäjätiimi. -Selvitämme tarkkaan, mikä tekee tuotteesta uniikin ja miten liiketoiminta saadaan vauhtiin käytettävissä olevilla pääomilla. Luotettava suunnitelma markkinoille menosta ja erilaiset talouslaskelmat helpottavat sijoittajien ja rahoittajien päätöksentekoa. Tuotteen ei tarvitse olla valmis, mutta suunnitelmien pitää olla uskottavat. Oulun Seudun Hyvinvointirahasto Ky on tehnyt sijoituspäätöksiä noin 1,2 miljoonan euron edestä. Sijoituspotentiaalia Hyvinvointirahastossa on jäljellä arviolta 5-10 uuteen sijoitukseen. Rahastoon on sijoittanut myös kolme instituutiota ja kahdeksan yksityistä bisnesenkeliä. Bisnesenkelit voivat halutessaan sijoittaa yrityksiin lisääkin rahaa ja osallistua näiden kehittämiseen. -Olemme tutkineet vuodessa noin 30 potentiaalista yritystä, ja kuluvalle vuodelle tuo määrä näyttää lisääntyvän. Talouden suhdanteet eivät juurikaan vaikuta tahtiin, jolla meidän toimialojemme yrityksiä perustetaan. Toisaalta esimerkiksi Nokian eropaketit ovat kyllä synnyttäneet alueelle jonkin verran uusia yrityksiä. Valtakunnalliseen Profita Group -pääomasijoitusyhteisöön kuuluva oululainen Teknoventure Management Oy hallinnoi tänä päivänä viittä rahastoa. Nämä rahastot tekevät sijoituksia kasvuhaluisiin ja -kykyisiin pk-yrityksiin, jotka pystyvät kannattavaan kasvuun. -Olemme kohdeyritysten aktiivinen omistaja. Taantuman johdosta hallinnointiyhtiön työskentelyn painopiste on siirtynyt aiempaa tiiviimpään työskentelyyn osakkuusyhtiöiden kanssa. Useimmat pääomasijoittajat ovatkin olleet tärkeässä roolissa saattamassa yrityksiä taantuman ylitse, toimitusjohtaja Ilkka Lukkariniemi kertoo. Parin viime vuoden aikana Teknoventure Management Oy on lähtenyt mukaan muutamaan uuteen kohteeseen. Sijoituskohteiden toimialoja ovat alueelle tyypilliset alat, kuten palvelut, korkea teknologia ja perusteollisuus. -Hankevirta on nyt ollut selvästi ohuempi kuin aikaisempina vuosina. Lisäksi mukaan on tullut taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneita yhtiöitä. Näihin emme ole lähteneet mukaan lähinnä siitä syystä, että ne eivät ole täyttäneet rahastojemme sijoituskriteereitä. Toimitusjohtaja Lukkariniemi selventää, että Teknoventure hakee ja haluaa sijoittaa nimenomaan kasvuyrityksiin ja yritysjärjestelykohteisiin rahastojen asettamien sijoituskriteerien puitteissa. -Sijoituskelpoisia varoja meillä on riittävästi. Hyviä kohteita soisi olla nykyistä enemmän. Teknoventure Management on viimeisen parin vuoden aikana irtautunut joko kokonaan tai osittain muutamasta osakkuusyhtiöstä. -Irtautumisia on kaikkiaan ollut keskimääräistä vähemmän, sillä taantuman vuoksi irtautumismarkkina ei ole ollut otollinen. Oulun Kauppakamarilehti 17 Jonny Kaarlenkaski, Capricode Oy: ”Olemme jääneet menneisyyden v - Oulussa panostetaan tuotekehitykseen ja kehitetään huippuluokan tuotteita, mutta rahapulan vuoksi niitä ei saada markkinoille. Useimmiten osaaminen ja bisnes joudutaan myymään maailmalle ja joku muu tekee sillä rahaa. Esimerkiksi ohjelmistopuolella meillä ei ole yhtään maailmanluokan pelaajaa, Ruotsissa näitä on useita, sillä heillä on toimivat rahoitusmallit saada tuotteet maailmalle. Näin pamauttaa Jonny Kaarlenkaski, Capricode Oy:n toimitusjohtaja. Kaarlenkaski pahoittelee sitä, että Nokian aikaansaama hyvä ict- ja ohjelmistosektorilla on nyt valumassa maailmalle. -Oulun seudulla on jääty menneisyyden vangeiksi. Yrityksiimme ei kanavoidu ulkomaista tai kotimaista pääomaa, jolla olisi mahdollista tulla maailmanluokan pelaajiksi. Kansainvälistymiseen tarkoitettujen tukitoimien mitoitus on täysin pielessä. Uuden bisneksen synnyttäminen ja etenkin markkinoiden valloittaminen teknologisesti nopeasyklisellä alalla vaatii pääomia, joita ei tällä hetkellä kanavoidu yrityksiin ollenkaan. Pienenä maana meidän on löydettävä mekanismi, jolla luomme omilla segmenteillään markkinajohtajiksi kasvavia yrityksiä. Tekes on Kaarlenkasken mukaan ainoa taho Suomessa, joka aidosti ottaa riskiä. Capricode on käyttänyt tuotekehitykseen tähän mennessä noin 8 miljoonaa euroa. Tästä noin 30 prosenttia on Tekesin rahaa. -Loppu on hoidettu omistajien euroilla, tulora18 Oulun Kauppakamarilehti hoituksen turvin ja onneksemme myös paikallinen OP on ottanut pienen riskin ja ollut tukena. Kun yrityksellä on hyvä tuote ja uskottava liiketoimintasuunnitelma, rahan saanti tuotekehitykseen ei meillä ole ongelma. välistymistuet ovat ”nökösiä”, joilla pääset korkeintaan kerran ovelle koputtamaan. Nopea rantautuminen esimerkiksi Länsi-Eurooppaan vaatisi 3-5 miljoonaa euroa. Tuote täyttää kaikki kriteerit Pääomasijoittajat eivät tule hätiin Mobiililaitteiden etähallinnan osaaja Capricode Oy aloitti tuotteensa kehittämisen vuonna 2004 ja ensimmäiset toimitukset tehtiin samana vuonna. Yrityksellä on tuote, joka täyttää globaalien yritysten kriteerit ja 16 patenttia aihealueeseen liittyen. Tänä päivänä asiakkaina ovat muun muassa TeliaSonera ja Logica, yksi Euroopan suurimmista integraattoreista. -Merkittävät toimijat maailmalla ovat testanneet ja hyväksyneet tuotteemme monien joukosta. Tällä hetkellä toimimme Skandinaviassa ja myös Eurooppaan on luotu yhteyksiä. Jos meillä olisi rahaa, menisimme heti maailmalle laajemmin ja perustaisimme myyntiyksikköjä paikallisesti. Jälleenmyyntiketjujen rakentaminen pitäisi tapahtua nopeasti, mutta tällä hetkellä se on mahdotonta. Kansainvälisille markkinoille meno Oulusta käsin on aivan liian hidasta. Jonny Kaarlenkaski pelkää, että Capricode jää jalkoihin ja menettää pian selkeän etumatkansa kilpailijoihin. -Kaikki operaatiot markkinoille pääsemiseksi vaativat rutkasti rahaa eikä tätä ymmärretä missään instanssissa. Olemassa olevat kansain- Pääomasijoittajista ei ole toimitusjohtajan mukaan apua eikä oululaisten bisnesenkeleiden huomattava varallisuus kanavoidu alueen hyväksi. Suomalaiset pääomasijoittajat kiinnostuvat vasta siinä vaiheessa, kun yritys on saanut selkeän markkina-aseman ja tulorahoitus on selkeässä kasvussa. -Lisäksi sijoitussummat ovat pieniä ja kyky toimia toisten rahoittajien kanssa on lapsenkengissä. Sijoituspolitiikka on liian varovainen ja riskiä haetaan hajautuksen kautta. Tämä tietää sitä, että sijoitetut eurot yhtiötä kohden ovat liian vaatimattomia. Selvityksemme mukaan pääomasijoittajien sijoitukset ovat pysyneet lukumääräisesti edellisvuosien tasolla, mutta sijoitettu rahasumma on pienentynyt. Valtiovalta odottaa, että meille syntyisi kansainvälisille markkinoille kasvavia gaselliyrityksiä. Suomesta löytyy useita innovaatioita, joilla on kaikki mahdollisuudet maailmanvalloitukseen, mutta meiltä puuttuu rahoitusmekanismi tavoitteen saavuttamiseen. Yhtenä ongelmana Kaarlenkaski näkee myös sen, että Capricoden ja muiden vastaavien yritysten bisneslogiikka on ehkä hankalasti hah- angeiksi” motettavissa ja siksi meidän rahoittajillemme vaikeaa. Jos logiikka ei avaudu ja bisnes sisältää riskiä, rahoittajat eivät lähde mukaan. Malleja maailmalta Jonny Kaarlenkaski on tutkinut rahoitusmalleja maailmalla. -Lontoossa sijoittaja saa sijoittamallensa summalle verohyötyjä. Israelissa valtio takaa tietyn takaisinmaksuosuuden niissä caseissa, joissa ei onnistuta. Näin sijoittajan riski pienenee. Olen esittänyt ministeri Mauri Pekkariselle, että yhteiskunnan tulisi kehittää malli, joka on riskisijoitusta ja olisi rinnastettavissa omistaja-yrittäjän ottamaan todelliseen yritysriskiin. Valtion budjetista voitaisiin ohjata pääomia superministeriön hallinnoimaan ja sitä varten perustettuun yhtiöön (Sodium-PK), joka tekisi ratkaisut pääomasijoituksista suoraan yrityksiin. Yksityissijoittamisen kumppaniksi pitäisi saada valtion pääomaturva sekä verohelpotuksia, jolloin yksityistä raha olisi enemmän käytössä. - Jos esimerkiksi yksittäinen ihminen sijoittaa yhtiöön rahaa, hän saisi valtion takauksen 50 prosentille pääomasta. Näin valtio pystyisi tietyllä sijoituksella keräämään tarvittavia euroja, sillä vipuvaikutuksen ansiosta kipeästi tarvittavaa pääomaa kertyisi sijoitettavaksi eri yrityksiin. Meillä olisi kansainväliseen toimintaan keskittynyt yhtiö, joka voisi ilman valtion ehtoja sijoittaa bisnekseen ja sillä olisi suorat kontaktit rahamaailmaan. Kuva: Harri Nurminen -Suomessa kansainvälistymiseen tarkoitettujen tukitoimien mitoitus on täysin pielessä. Useimmiten bisnes joudutaan myymään ulkomaille eikä täällä kehitetty uniikki tuote tuo työtä omalle seudulle, harmittelee Jonny Kaarlenkaski. Capricode myyntiin? Kaarlenkaski korostaa sitä, että kilpailu kiristyy ja pian taistellaan siitä, kuka markkinan ottaa. Teknologisesti kilpailijat tulevat nopeasti perässä, jolloin merkitsevintä ei enää olekaan tuotteen hyvyys vaan se, kuka sen pystyy toimittamaan loppuasiakkaalle ja rakentamaan toimivat jakeluketjut. -Sykli on nopea, emmekä pysy mukana ellemme löydä nopeasti rahoitusratkaisua. Vaihtoehtona on myydä teknologia ja bisnes isommalle pelaa- jalle. Toivomme tietysti, että ratkaisu olisi paras mahdollinen alueemme työllisyyden ja kansantalouden kannalta. Kokemuksesta tiedämme, että yrityksen siirtyessä ulkomaalaisomistukseen, alkuun osa tuotekehityksestä jää tänne, mutta ajan saatossa myös sekin menee muualle. Jos omistus lähtee Suomesta, syitä tänne jäämiseen on vähän. Suomalaisilla on luja usko siihen, että olemme teknologiassa parempia kuin muut. Toistaiseksi näin on puhelinteknologiassa, mutta kauanko, kysyy Kaarlenkaski. Oulun Kauppakamarilehti 19 Valopaa Oy toi ensimmäiset led-valaisimet markkinoille viime vuoden lopulla. Toivo Vilmi kertoo, että kyseessä on energiaa säästävä tuote, joka on hankkijalleen kannattavuusinvestointi. - Yritysten menestymisen ja kasvun kannalta on äärimmäisen tärkeää saada hyvät referenssit omalta seudulta. Toivottavaa olisi, että esimerkiksi pohjoisen kunnat ja kaupungit luottaisivat nykyistä enemmän omalla seudulla kehitettyihin tuotteisiin. Näin ainakin vähennettäisiin yrittäjien jatkuvia rahanhakuprosesseja ja rahoitusongelmia, muistuttaa Valopaa Oy:n toimitusjohtaja Toivo Vilmi. Kymmenen osaajaa työllistävä Valopaa Oy on kehittänyt ympäristöystävällistä led-tekniikkaa vuodesta 2007. Viime vuonna yritys palkittiin Pohjois-Pohjanmaan InnoSuomi -kilpailussa edistyksellisestä led-moduulitekniikasta. - Teemme paljon tuotekehitystä, joka nielee rutkasti euroja. Tekes on rahoittanut tuotekehitystämme osaltaan, ja osa tarvittavista rahoista on saatu Finnveran avustuksella pankeilta yrittäjäystävälliseen hintaan. Luonnollisesti myös omistaja itse joutuu ottamaan riskiä ja rahoittamaan kehitysvaihetta. Toimitusjohtaja Toivo Vilmi: Referenssit omalta seudulta olisivat yrittä Tekes – suoraviivaista, yrittäjäystävällistä toimintaa Toivo Vilmi kiittää Tekesin toimintaa suoraviivaiseksi; byrokratia on vähäistä, prosessit ovat yksinkertaisia, ja yrittäjää tuetaan rahoitushakemusten laadinnassa. -Läpihuutojutusta ei kuitenkaan ole kysymys. Yrittäjällä on oltava tuote, jonka uutuusarvo pitää osoittaa. Lisäksi vaaditaan hyvä liiketoimintasuunnitelma, kasvuhakuisuutta ja tarpeelliset selvitykset tuotteen kansainvälisistä näkymistä. Pääomasijoittajilla usein vähäinen toimialan ymmärrys Toivo Vilmi vahvistaa monen muun yrittäjän tapaan sen, että markkinointiin tarkoitettua rahaa ei Suomessa ole tarjolla. Tekesillä on työkaluja, mutta ne ovat riittämättömiä. Kansainvälistymi20 Oulun Kauppakamarilehti seen ja kasvuun tarvitaan usein pääomasijoittajien tukea, mutta Suomessa tämä kulttuuri on nuorta ja sijoittajia on vähän, etenkin toimialoja syvemmin tuntevia sijoittajia. -Yrittäjän näkökulmasta pääomasijoittajien riskinsietokyky on liian matala eivätkä nämä tunne tarpeeksi eri yritysten liiketoiminta-aloja. - En jaksa uskoa, että markkinoinnin rahoitusongelmiin löytyisi rahoitusmallia ainakaan nopeasti. Usein yrittäjän ainoa konsti on saada kassavirta pyörimään. Näin markkinoille pääsy on kuitenkin hidasta ja riskinä on, että iso juna voi äkkiä mennä ohitse. Energiankulutus alle puoleen Valopaa Oy toi ensimmäiset led-valaisimensa markkinoille viime vuoden lopulla. Kyseessä on ympäristöystävällinen, energiaa säästävä tuote, joka on ostajalle kannattavuusinvestointi. Toivo Vilmi antaa esimerkin kehittämänsä tuotteen eduista: - Mikäli kunnat vaihtaisivat kaikki EU:n kieltämät elohopeakatuvalaisimet hyvin toteutettuihin led-valaisimiin, katuvalaistuksen sähkönkulutus pienenisi 20-30 prosenttiin nykyisestä. Säästö energiankulutuksessa olisi siis huomattavan suuri ja maksaisi valaisimien vaihdon säästöinä alle viidessä vuodessa. Led-tekniikkamme on kehitetty paitsi säästämään energiaa myös kestämään. Suunnittelemme valaisimet 30 vuoden katuvalaisinkäytön tarpeeseen. - Lisäksi pystymme tarjoamaan tuotteita, jotka esimerkiksi ulkonäöltään ovat sellaisia kuin asiakas haluaa, myös vanhojen valaisinten modernisointi on mahdollista. Voimme toteuttaa sellaiset valaisimet, jotka kaupunkikuvaan Ammatillista koulutusta ja yksilöllistä ohjausta aikuisille Syksyllä 2010 alkavaa monimuoto-/oppisopimuskoulutusta: MARKKINOINTIVIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, visualisti/somistaja Koulutus sopii sinulle, joka toimit esimerkiksi tavaratalon, erikoisliikkeen tai messu- ja mainostoimiston palveluksessa, freelancerina tai haluat suuntautua alan työtehtäviin tahdot parantaa kilpailukykyäsi työmarkkinoilla hankkimalla tutkintotodistuksen osaamisestasi Aloitus: 30.9.2010 (kesto noin 1,5 vuotta) MYYNNIN AMMATTITUTKINTO Koulutus sopii sinulle, joka työskentelet vähittäiskaupan alalla tai olet kiinnostunut alan työtehtävistä tahdot syventää omia myynti- ja asiakaspalvelutaitojasi sekä laajentaa näkemystäsi jatkuvasti kehittyvästä alasta Aloitus: 30.8.2010 (kesto noin 1,5 vuotta) Oppisopimuskoulutus edellyttää työsuhdetta tai yrittäjänä toimimista ko. alalla. Koulutusten hinta: 200 + tutkintomaksu 50,50 Lisätietoja koulutuksista: opintoneuvojat, puh. 040 319 3164, 040 319 3080 ja [email protected], hakulomakkeet: www.luovi.fi Koulutuspaikka ja hakemukset: Ammattiopisto Luovi, Aikuiskou lutus, Veteraanikatu 2, 90100 Oulu Haku koulutuksiin 19.5.2010 mennessä! Kysy lisätietoja myös muista Oulussa järjestettävistä tutkintotavoitteisista koulutuksista, esimerkiksi: Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto Aloitus: 23.8.2010 (kesto noin 1,5 vuotta) Perhepäivähoitajan ammattitutkinto Aloitus: 30.8.2010 (kesto noin 1,5 vuotta) jälle kullanarvoisia kulloinkin halutaan. Kehitysvamma-alan ammattitutkinto UUSI KOULUTUS! Aloitus: 6.9.2010 (kesto noin 1,5 vuotta) WWW.LUOVI.FI Tuotteita ammattikäyttöön Valopaa Oy:n led-valaisimet on tarkoitettu ammattimaiseen käyttöön, kuten tie- ja katuvalaistukseen, kevyen liikenteen väylille, alikäytäviin tai opastetauluihin. Yritys kehittää ja valmistaa tuotteet Oulussa. - Olemme vasta alkutaipaleella, mutta asiakkaiden palaute on kannustavaa. Tavoitteemme on jo lähivuosina kasvaa Suomessa markkinajohtajaksi tie- ja katuvalaistussektorilla ja kansainvälistymistäkin valmistellaan parhaillaan. Toivo Vilmi kertoo, että Suomesta löytyy vain muutama varteenotettava toimija ammattimaiseen käyttöön tarkoitetussa led-tekniikassa. Hän toteaa, että kilpailu on vain hyvästä, sillä markkinat eivät muutoin käynnisty eikä kehitystä tapahdu. Vilmi haluaa vielä muistuttaa, että markkinoilla olevien led-tuotteiden laatu vaihtelee todella paljon. -Siksi jokaisen led-valaistuksen hankintaa suunnittelevan kannattaa selvittää, missä valaisimet suunnitellaan ja valmistetaan. www.marsh.fi Teksti ja kuva: Armi Lahdenkauppi Oulun Kauppakamarilehti 21 Elinkeinoliikelaitoksen johtaja Juha Strategioista kä toteutuksiin kan s Pohjois-Pohjanmaalla toimii tänä päivänä tuhansia yrityksiä. Näistä vain 115 harjoittaa vientiä, joka ylittää 16 000 euron rajan. - Luvut ovat tuskaisaa luettavaa, ja asialle pitää tehdä jotain ja pian. Nyt tarvitaan konkreettisia toimia, jotta pk-yrittäjät rohkaistuvat vientiin ja sitä kautta kasvuuralle, sanoo Oulun elinkeinoliikelaitoksen johtajana huhtikuun alussa aloittanut Juha Ala-Mursula. Johtaja Ala-Mursula tietää kansainvälistymisen haasteet. Toimitusjohtajuus NE-Products Oy:ssä 1990-luvulla näytti yrittämisen tuskan kansainvälistymispyrkimyksissä. NE-Products kasvoi muutaman henkilön yrityksestä 25 osaajaa työllistäväksi kansainväliseksi firmaksi. -Näin vaikeudet, mutta myös mahdollisuudet. Omien kokemusteni vahvistamana uskon, että valtaosa pk-yrityksistä voi menestyä kansainvälistymisponnistuksissa. Totuus on, että useasta pk-yrityksestä voi tulla merkittävä kasvuyritys viennin kautta. Näissä yrityksissä on nyt seutumme voima, ja näitä firmoja pitää kaikin konstein luotsata eteenpäin. Ala-Mursula tuli liikelaitoksen johtajaksi Nokia-konsernista, jossa hän viimeiset viisi vuotta toimi infrabisneksessä. Tätä ennen hän luotsasi Nokia Mobile Phonesin erikoisterminaalien liiketoiminta-alueita, jotka sisälsivät niin tuotekehitystä, myyntiä ja markkinointia kuin uusien tuotekonseptien testaustakin. -Olen onnekseni päässyt kokemaan hyvinkin erilaisia organisaatioita ja nähnyt esimerkiksi sen, mitkä asiat merkitsevät yritykselle eniten uuteen paikkaan etabloiduttaessa. Globaalien markkinoiden tuntemus eduksi Monipuolisen Nokia-taustan Ala-Mursula sanoo auttavan uudessa pestissä. Tietämys globaalien markkina-alueiden kehittymisestä ja kilpailutilanteesta auttavat nopeuttamaan tekemistä Oulun seudulla. -Uuden bisneksen synnyttäminen nollasta on vuosien projekti. Jos haluamme työtä ja toimeliaisuutta heti, se lähtee pk-yrityksistä, sanoo johtaja Juha Ala-Mursula. 22 Oulun Kauppakamarilehti Ala-Mursula: ytännön sainvälistymisessä - Seutumme elinkeinoelämän kehittäminen kaikkinensa on tärkeää, mutta ennen kaikkea pk-yritysten kansainvälistymisen vauhdittaminen on nyt avainasia. Ensimmäiseksi haluan selvittää, miksi meillä on niin vähän kansainvälistä kauppaa käyviä yrityksiä. Ongelmat on kitkettävä, jotta vienti saadaan vetämään. Osaamisesta se ei ainakaan ole kiinni. - Yksi konsti on etsiä yrittäjille sellaisia markkina-alueita, joissa kilpailu ei ole pahinta mahdollista. Tulemme järjestämään vierailuja näille alueille, ja tavoite on saada pysyvä edustaja tai edustusto valittuihin kaupunkeihin ratkaisemaan ongelmia. Juuri nyt teemme töitä, että saisimme Murmanskiin ammattilaisen auttamaan yrityksiä. Vastaavaa aktiviteettia suunnittelemme myös muualle maailmalla, mutta ensin selvitetään markkinaalueet, joissa on vientimahdollisuuksia seutumme yrityksille. - Tällä hetkellä kontaktiverkko ei toimi riittävän hyvin. Yritysten viennin lisäämiseksi on kyllä tarjolla ollut jos jonkinlaisia hankkeita ja teoriamielessä asiaa on jauhettu, mutta konkreettiset teot ovat puuttuneet. Uusi Nokia ei ole todennäköinen Oulun seudulla osuttiin Ala-Mursulan mukaan hyvin ict-aaltoon, tehtiin investointeja oikeaan aikaan ja saatiin hyvä teollinen pohja. -Nyt Oulussa on ikään kuin jääty odottelemaan uutta kasvuaaltoa tai ”Pelastajaa”, mutta se ei ole todennäköistä. Pääsemme tekemään kasvun aivan itse, ulkopuolista vetoapua ei ole odotettavissa suuryrityksistä tai valtion toimista. Elinkeinoelämän kasvu on äärettömän tärkeä alueellemme. Uniikkeja liiketoimintamalleja ja ideoita on etsitty, mutta pitää muistaa, että uuden bisneksen synnyttäminen nollasta on vuosien projekti. Uusia aihepiirejä pitääkin hakea koko ajan, mutta jos haluamme työtä ja toimeliaisuutta heti, se lähtee pk-yrityksistä. ”Työelämän TET-vaihe pian ohi” Kun tämä haastattelu maaliskuun loppupuolella tehtiin, oli johtaja Ala-Mursula omien sanojensa mukaan juuri ohittamassa työelämän TETvaiheen. -Ensimmäiseksi olen tutustunut osaajiin ja hoitanut infraa kuntoon. Seuraavaksi alamme eri sidosryhmien kanssa laatia liikelaitoksen strategiaa, jonka tavoite on yhdistää eri yksiköiden toiminnot ja luoda mahdollisimman selkeä konsepti yrittäjien palvelemiseksi, selventää Ala-Mursula, joka harrastaa hiihtoa, suunnistusta ja saksofonin soittoa. Lihaskuntoa hän sanoo hoitavansa omalla metsäpalstalla metsätöiden merkeissä. Ala-Mursulan perheeseen kuuluu vaimo sekä kaksi teini-ikää lähestyvää lasta. Yksi huoli vähemmän. tieto, modernit työkalut ja täsmälliset palvelut Ajantasainen tarkoittavat yritykselle 1 2 4 5 6 7 8 9 0 %1 12 OULU Teksti: Armi Lahdenkauppi Kuva: Juha Sarkkinen KEMPELE rahan säästöä ja turvallisuutta. Tehokas taloushallinto on ammattilaisen hommaa. www.tilitkarppinen.fi MUHOS VAALA RUUKKI PYHÄJOKI 9 8 7 6 5 4 3 2 1 9 8 7 3 HAUKIPUDAS puh. (08) 8809 500 [email protected] www.tilitkarppinen.fi Oulun Kauppakamarilehti 23 -PPO tytäryhtiöineen tarjoaa yrityksille kattavat puhe-, tietoliikenne-, tietotekniikka- ja it-palvelut, kertoo PPO:n myyntijohtaja Markus Ahokangas. la: yrityksille ja kunnille it-ratkaisuja tarjoava, valtakunnallisesti toimiva BCC Finland Oy ja myyntiyhtiö PPO Palvelut Oy. PPO tytäryhtiöineen pyörittää vuositasolla noin 59 miljoonan euron liikevaihtoa. Henkilöstöä on lähes 300. Yrityksille kattavia palveluita Yritysasiakkaille PPO tarjoaa tytäryhtiöineen kattavat puhe-, tietoliikenne-, tietotekniikka- ja it-palvelut. - Yritykset voivat tarvittaessa hankkia kaikki it-palvelunsa meiltä, Ahokangas sanoo. PPO:lle valmistui pari vuotta sitten sähköisen tiedon palvelinhotelli, josta yritykset voivat vuokrata tiedon varmennus- ja tallennuskapasiteettia. - Monet yritykset ovat kokonaan luopuneet omasta palvelimestaan ja ostavat palvelunsa meiltä, Ahokangas sanoo. PPO ja BCC tarjoavat yrityksille kokonaisvaltaista Pakki ICT -palvelupakettia, joka rakentuu kulloinkin yrityksen tarpeiden mukaisesti varmennetuista tietoliikenne-, tietoturva-, tietojen tallennus- ja ajanhallintapalveluista. ICT-palvelut PPO:lta Maa-, ympäristö-, viher- ja korjausrakentamiseen sekä asfaltti-, murskaus-, kierrätys- ja kompostointitoimintaan keskittynyt VRJ Group toimii Oulun talousalueella ja pääkaupunkiseudulla. Konsernin liikevaihto on noin 27 milj. euroa ja keskimääräinen henkilövahvuus vajaa 200. PPO huolehtii kattavasti VRJ Groupin tietoliikennepalveluista: puhe-, vaihde- ja datapalveluista, sähköposti- ja kalenteripalveluista, tietoteknisistä laitteista ja tietoliikenneverkon toimivuudesta. – PPO:n konesalipalvelut antavat meille mahdollisuuden kehittää toimintaamme palvelin- ja tallennusratkaisuihin sekä muun tietoteknisen laitteiston ylläpito- ja huoltopalvelujen osalta. PPO laitetoimittajana an- PPO tarjoaa IT:n ja tietoliikenteen palvelut kattavasti Ylivieskassa pääpaikkaansa pitävä PPO-konserni on uudistunut rajusti viime vuosina. Entisestä puhelinoperaattorista on tullut valtakunnallinen ICT-alan toimija, jonka palvelut kattavat monipuolisesti yritysten ja yksityisten tarpeet. Kun perinteinen puhelinbisnes on menettänyt asemiaan, PPO on investoinut voimakkaasti ICT-palveluihin. - Vuosina 2008-2010 sijoitamme vuosittain 10 miljoonaa euroa ICT-infrastruktuuriin. Palvelinhotellitoiminnan edellyttämä IT-laitetila rakennettiin vuonna 2008, kertoo Pohjanmaan Puhelin Oy:n myyntijohtaja Markus Ahokangas. PPO-konsernilla on kuusi tytäryhtiötä. Niistä kaksi toimii Oulun talousalueel24 Oulun Kauppakamarilehti taa meille mahdollisuuden siirtyä vakioituun laiteympäristöon, jolla haemme entistä parempaa hallittavuutta ja kustannustehokkuutta. Hallinto- ja työmaa-asiakirjojen arkistointi on ajankohtainen asia. Tässä PPO tarjoaa eri vaihtoehtoja toteutettaessa toimivaa ratkaisua, kertoo Raimo Kuusela VRJ Groupista. PPO:ta hän pitää joustavana tietoliikennetoimijana, joka on vienyt yrityksen tietoliikenneasioita ripeästi eteenpäin. -PPO on muuntunut nopeasti perinteisestä puhelinlaitoksesta nykyaikaiseksi tietoliikenne- ja tietotekniikkataloksi. Yritys investoi voimakkaasti tietotekniikkaan ja sen taloudellinen tausta on kunnossa. Tämä tuo vakautta toimintaan. PPO on Oulussa paikallinen toimija, Kuusela toteaa. Esittely Handelsbankenilla on ollut konttori Oulussa 12 vuotta. Asiakasmäärät ovat tänä aikana kasvaneet hurjaa vauhtia. -Meillä on Suomen tyytyväisimmät pankkiasiakkaat. Olemme yhä useamman Oulun seudun kotitalouden ja yrityksen rahoittaja. Se, että asiakkaat kilpailuttavat pankkeja, on meille vain eduksi. Se on taannut nykyisen asemamme, konttorinjohtaja Jari Murtoperä kiittää. Pankit ovat Murtoperän mukaan hinnoittelultaan tänä päivänä lähellä toisiaan ja useimmiten paremmuus ratkaistaan muilla tavoilla – esimerkiksi palvelulla. -EPSI Ratingin tekemän tutkimuksen mukaan meidät on jo useasti arvostettu parhaaksi pankiksi asiakaspalvelun suhteen niin yksityis- kuin yritys- den tiukin luottopolitiikka, ja asiakkaamme yleensä kestävät myös huonot ajat keskimääräistä paremmin. Luonnollisesti mekin teimme jonkin verran käyttöpääomajärjestelyjä, sillä haluamme olla asiakkaamme tukena myös huonoina aikoina. tehtävästä sijoitusstrategiasta ja varainhoitosopimuksesta. Sen jälkeen pidämme asiakkaamme ajan tasalla kuukausittaisilla raporteilla ja säännöllisillä tapaamisilla. Nopeat päätökset paikallisesti - Korkomarkkinoilla tapahtuu jatkuvasti, ja esimerkiksi Kreikan tilannetta seurataan tarkasti. Tällä hetkellä Investment Grade -yrityslainat ovat salkussamme selkeässä ylipainossa. Maailmalla on menestyviä yrityksiä, joiden riskilisät ovat kaventuneet ja tuottoa on siten kertynyt. Myös Emerging Markets, kehittyvien maiden valtiovelkakirjojen osuutta on kasvatettu. Kehittyvien markkinoiden joukkolainoja tukevat teki- Yksi Handelsbankenin eduista on Murtoperän mukaan paikallisuus. Konttoreilla on valta ja vastuu alueensa liiketoiminnasta. Ja koska konttorit toimivat itsenäisesti, päätökset tehdään lähellä asiakasta. Tämä merkitsee nopeutta ja joustavuutta. Tänä päivänä Handelsbankenilla on toimintaa yli 20 maassa, Suomessa konttoreita on 45. Oulussa Globaalia taloutta seurataan tarkalla silmällä Handelsbankenin asiakasmäärät kovassa kasvussa asiakkaidenkin puolella. Kun asiakaspalvelu on hyvää ja ammattitaitoa löytyy, omien asiakkaidemme kynnys vaihtaa toiseen pankkiin on iso. -Olemme yleispankki ja palvelemme asiakasta kaikissa mahdollisissa asioissa, oli sitten kyse lainasta, sijoittamisesta tai maksuliikeasioista. Saamme jatkuvasti kiitosta esimerkiksi siitä, että jokaisella asiakkaalla on oma, tuttu ja aina tavoitettavissa oleva vastuuhenkilönsä. Asiakkaana myös alueen suuryrityksiä Handelsbankenin Oulun konttorin asiakkaina on kotitalouksien ja pk-yritysten lisäksi myös toimialueen suuryrityksiä. -Pelaamme koko konsernin taseella ja pystymme olemaan mukana myös isoissa rahoitusjärjestelyissä. Taantuma ei juurikaan näkynyt Handelsbankenin toiminnassa. -Handelsbankenilla on mielestäni Pohjoismai- Konttorinjohtaja Jari Murtoperän (oik.) mukaan Handesbanken on yhä useamman Oulun seudun kotitalouden ja yrityksen rahoittaja. Handelsbanken Varainhoidon myyntipäällikkö Jari Itkonen puolestaan iloitsee Handelsbanken Varainhoidon korkosalkun saavuttamasta suosiosta. pankki palvelee asiakkaita kymmenen osaajan voimin. Kolme heistä on keskittynyt pelkästään yrityssektorin palvelemiseen. Handelsbanken Varainhoidon korkosalkku – tuottoa ja tyytyväisiä asiakkaita Handelsbanken Varainhoidosta myyntijohtaja Jari Itkonen innostuu kertoessaan Handelsbankenin Varainhoidon korkosalkusta ja sen saavuttamasta suosiosta. - Alhaisten talletuskorkojen aikana yrityksissä etsitään vaihtoehtoja saada tuottoa tilillä makaaville euroille. Me haluamme tarjota asiakkaillemme ratkaisun tähän ongelmaan. Handelsbanken Varainhoidon korkosalkku on osoittautunut erinomaiseksi tuotteeksi ja se on kiinnostanut niin yksityisiä kuin yrittäjiäkin. Viimeisen vuoden aikana korkosalkun valinneiden määrä on kasvanut voimakkaasti, Itkonen kertoo. Korkosalkun minimisijoitus on 100 000 euroa. Salkku koostuu hyvin erilaisista tuotteista: mukana on rahamarkkinatuotteita, valtioiden joukkovelkakirjoja, yritysten joukkovelkakirjalainoja, kehittyvien maiden valtiovelkakirjoja sekä korkeamman tuoton ja riskin velkakirjoja. Suurempia salkkuja voidaan räätälöidä, ja asiakkaan riskinsietokyvyn mukaan sieltä voidaan jättää pois esimerkiksi korkeamman riskin instrumentit. - Varainhoidossa kaikki lähtee asiakkaan kanssa jät ovat vahva makro, houkutteleva korkotaso ja aliarvostetut valuutat erityisesti euroa vastaan. Korkosalkku on palkinnut sijoittajansa Korkosalkku on Itkosen mukaan osoittautunut erittäin onnistuneeksi ja tuottoisaksi varainhoidon välineeksi. - Kuluvan vuoden tammikuu tiesi asiakkaillemme 1,64 prosentin tuoton, helmikuussa tuo luku oli 2,09 ja maaliskuussa jo 4,11 prosenttia. Viime vuonna korkosalkun tuotto oli poikkeuksellinen, yli 15 prosenttia, Itkonen sanoo ja lisää, ettei korkosalkkua pidä verrata riskitasoltaan tiliin, kyseessä on kuitenkin riskisijoitus. - Riskiä hallitsemme seuraamalla aktiivisesti korko-, luotto- ja likviditeettiriskiä. Varainhoidon tehtävä on olla hereillä ja muuttaa strategiaa ja salkun sisältöä maailmantilanteiden mukaan. Handelsbankenilla on tarjota sekä täyden valtakirjan varainhoitopalvelu että konsultoiva varainhoitopalvelu. Lisäksi instituutioille on oma varainhoito. Jos asiakas haluaa osakemarkkinoille, valittavana on hyvinkin monenlaisia vaihtoehtoja aina Suomi-osakkeista kehittyville markkinoille suunnattuihin salkkuihin. Yksittäisistä sijoitusvaihtoehdoista Itkonen nostaa vielä esiin pääomaturvatut tuotteet, joissa Handelsbanken on Pohjoismaiden suurimpia liikkeeseenlaskijoita. Nämä tuotteet ovat kasvattaneet suosiotaan ja myös menestyneet hyvin. Oulun Kauppakamarilehti 27 Palaveri Oulun Kirkkokadulla Sampo Pankin Finanssikeskuksessa. Vasemmalta sampopankkilaisia aluejohtaja Ilkka Lemponen, maksuliikepäällikkö Marja Ahokas, liiketoimintajohtaja Kauko Lampsijärvi, asiakasvastuullinen johtaja Jussi Mäkelä sekä yksityispankkiiri Tarja Mikkonen. Reunimmaisena oikealla Cor Groupin rahoituksesta ja lakiasioista vastaava Tuomo Koivu ja kolmantena oikealla niin ikään Cor Groupista toimitusjohtaja Teppo Linden. Kandien ideasta terveydenhuollon kasvuyritykseksi Cor Group ja Sampo Pankki kasvaneet rinnakkain Esittely Neljän oululaisen lääketieteen opiskelijan ajatuksista 1 9 8 0 - l u v u l l a s y n t y ny t C o r G ro u p o n k a s va n u t y r i t y s ryhmäksi, joka työllistää yli 350 henkilöä mm. erilais i s s a t e r ve y d e n h u o l l o n e d i s t ä m i s t e h t ä v i s s ä . S a m p o Pa n k k i o n k u l k e n u t va h va s t i k a s va n e e n y r i t y k s e n r i n nalla koko matkan. Terveydenhuollon henkilöstöpalvelut, terveysmedia, koulutuspalvelut, leikkausinstrumentit – oululaisesta pienestä terveysalan toimijasta on kasvanut Pohjoismaihin laajentunut yritysryhmä, joka on valittu Suomen 50 nopeimmin kasvavan yrityksen joukkoon kahdesti 2000-luvulla. Yksi on kulkenut Cor Groupin mukana läpi muutosten: Sampo Pankki. - Yrityksen peruspankkipalvelujen tarve ei ole suuresti muuttunut matkan var28 Oulun Kauppakamarilehti rella, mutta kasvu on luonut tarpeen yhä moninaisemmille erikoispalveluille; esimerkkinä mainittakoon vaikkapa korkosuojaus, toteaa Cor Groupin rahoituksesta ja lakiasioista vastaava varatuomari Tuomo Koivu. Mitä kasvuyritys ennen kaikkea odottaa pankiltaan? - Hyvää yhteyshenkilöä - tai oikeammin hyviä yhteyshenkilöitä. Ihmisiä, jotka tuntevat yrityksen tarpeet ja osaavat myös ennakoiden vastata niihin, sanoo toimitusjohtaja, lääketieteen tohtori ja kirurgian erikoislääkäri Teppo Linden. Toinen Cor Groupin korostama tärkeä pankkikumppanin ominaisuus on nopea päätöksenteko ja kolmas selkeys ja yksinkertaisuus. - Asiantuntijuutta on osata esittää asiat selkeästi ja yksinkertaisesti. Siten, että asiaan päästään nopeasti, Linden toteaa. Sampo Pankin Pohjois-Suomen Finanssikeskus: Tiimit Oulun seudun yritysten palveluksessa S a m p o Pa n k i n y l i 1 2 0 k o n t t o r i n r i n n a l l e ava t t i i n kolmisen vuotta sitten kuusi Finanssikeskusta, yks i n i i s t ä O u l u u n p a l ve l e m a a n Po h j o i s - S u o m e n a l u e e n y r i t y s - j a y k s i t y i s p a n k k i a s i a k k a i t a va a t i v i s s a kin pankkiasioissa. Sampo Pankin Finanssikeskukset keskittyvät alueen isoimpien yritysten sekä yksityispankkiasiakkaiden palveluun. Pohjois-Suomen Finanssikeskuksen yhteistyö on tiivistä Rotuaarin konttorin kanssa: Kirkkokadulla alakerroksissa palvelevat henkilöasiakkaiden ja pienempien yritysten palvelun asiantuntijat, yläkerroksessa Finanssikeskuksen 20-henkinen joukkue. Jokaiselle yritysasiakkaalle palvelutiimi Pohjois-Suomen Finanssikeskuksessa yrityksiä palvelevat Kauko Lampsijärven johdolla rahoituksen, maksuliikkeen, kassanhallinnan ja sijoittamisen spesialistit. Yhteistyö on tiivistä Kimmo Kivelän Private Banking -tiimin kanssa: menestyvä yritystoiminta synnyttää tarpeita myös vaurastuvil- Aina valmiina pelaamaan muutaman erän! Vasemmalta yrityspankkipalveluiden Kauko Lampsijärvi, aluejohtaja Ilkka Lemponen ja yksityispankkipalveluiden Kimmo Kivelä Sampo Pankista. le tarkoitetuista yksityispankkipalveluista. Joukkuetta täydentävät Finanssikeskuksen asiantuntijat Rovaniemen, Kajaanin ja Ylivieskan konttoreissa. - Finanssikeskuksessa lähdemme tiimiajattelusta. Jokaiselle yritykselle nimetään vastuuhenkilö, joka kokoaa asiakkaan ympärille sopivan eri tuotealojen asiantuntijatiimin. Oman vastuuhenkilön lisäksi asiakas voi asioida myös suoraan näiden henkilöiden kanssa, jotka tuntevat yrityksen ja sen tilanteen. Tukena ovat pankin muut yksiköt Suomessa ja muissakin toimintamaissamme, kertoo Pohjois-Suomen aluejohtaja Ilkka Lemponen. Suomalainen – ja vahvasti pohjoismainen Mikä erottaa Sampo Pankin muista alan toimijoista? Ennen kaikkea se, että olemme yli 120 vuoden ajan suomalaisia palvellut pankki, joka on nykyisin osa pohjoismaista, 13 maassa toimivaa Danske Bank -konsernia. - Haluamme olla Suomen paikallisin mutta samalla globaalein pankki. Yhä useammalla yrityksellä on ulkomaista liiketoimintaa, ja osana Danske Bankia voimme tarjota esimerkiksi kansainväliset kassanhallintapalvelut kattavine tilija korkojärjestelyineen. Toimipa yritys Oulussa tai vaikka Tukholmassa – kansainvälinen asiantuntijaverkostomme ja palvelumme ovat yhtä lailla käytettävissä, Lemponen sanoo. Sampo Pankki Pohjois-Suomen Finanssikeskus Kirkkokatu 13, 90100 Oulu, puh. 010 546 0000, www.sampopankki.fi Oulun Kauppakamarilehti 29 EU-rahoitusta nuorisohankkeisiin! EU-ohjelmien rahoittajat käynnistävät haun EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmista. Haun erityisenä tarkoituksena on ehkäistä nuorten työttömyyttä ja syrjäytymistä, lisätä nuorten osallisuutta sekä samanaikaisesti ennakoida tulevien vuosien työvoiman tarvetta. Haku on kaksijakoinen. Haussa etsitään nuorisoteemaan liittyen: 1) Pohjois-Pohjanmaan aluetta koskevia EU-kehittämistavoitteita tukevia, innovatiivisia ja pysyviä vaikutuksia aikaansaavia hankehakemuksia sekä 2) Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja/tai Keski-Pohjanmaan alueelta ylimaakunnallisia hankeideoita. Tarkoituksena on, että parhaat hankeideat jalostetaan yhdessä hankkeiden esittäjien kanssa varsinaisiksi kehittämishankkeiksi, jotka toteutetaan/ pilotoidaan mahdollisesti koko Pohjois-Suomen ohjelma-alueella. Rahoitusta voivat hakea yritykset, julkiset ja yksityiset yhteisöt sekä säätiöt. Hankkeiden ja hankeideoiden tulee täyttää ohjelmien viralliset valintakriteerit ja ne kilpailevat keskenään ohjelmittain sisällön, laadun sekä vaikuttavuuden suhteen. Hakijoita pyydetäänkin tutustumaan ennen hakemusten jättämistä ohjelma-asiakirjoihin ja Pohjois-Pohjanmaan osalta EAKR-toimenpideohjelman painoaloihin. Nämä ovat internetissä osoitteessa www.pohjois-pohjanmaa.fi päähakemiston kohdassa EU- ja hankerahoitus -> EU-ohjelmakausi 2007–2013. Lisätietoa EU-rakennerahastoista on myös internet-osoitteissa: www.rakennerahastot.fi ja www.pohjois-suomi.fi. Seutukuntarahoitusta tarvitsevien hankkeiden osalta hakijoita kehotetaan ottamaan etukäteen yhteyttä ao. seutukuntiin. Haku ei koske yksittäisten yritysten kehittämisrahoitusta, jossa on voimassa jatkuva haku. EAKR- ja ESR-ohjelmiin otetaan hakemuksia vastaan myös hakukierrosten välillä, joten aiemmin jätetyt hakemukset ovat voimassa. Määräajan jälkeen saapuneet hakemukset otetaan käsittelyyn seuraavan hakukierroksen päätyttyä. Hankehakemukset tulee tehdä sähköiseen EURA2007-järjestelmään internet-osoitteessa: http://www.eura2007.fi. Hankehakemukset ja hankeideat tulee toimittaa allekirjoitettuina paperiversioina rahoittajalle 17.5.2010 klo 15.00 mennessä. Tulevista hakuteemoista on tietoa internetosoitteessa www.pohjois-pohjanmaa.fi/hakuteemat. Rahoittajatahot, joille HAKEMUKSET jätetään ja joilta saa ohjeita hakemusten laatimisessa sekä tietoa käytettävissä olevasta rahoituksesta ovat: POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO Kauppurienkatu 8 A, 90100 Oulu Puh. (08) 3214 000, www.pohjois-pohjanmaa.fi POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, 90101 Oulu Puh. 020 63 60020, www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa Rahoittajataho, jolle HANKEIDEAT esitetään ja jolta saa hankeideointiin liittyviä ohjeita on: KESKI-POHJANMAAN LIITTO Rantakatu 14, 87200 Kokkola Puh. (06) 8605 700, www.keski-pohjanmaa.fi Kuoreen merkintä: ”Nuoriso-teema” 30 Oulun Kauppakamarilehti -Erityisesti Oulun seudulla omistajayrittäjille suunniteltu palvelu on tullut tarpeeseen, sanovat Oulun Tapiola Privaten sijoituspäälliköt Tiina Alatarvas, Jarkko Pohjanen ja Henry Koivisto. Tapiola räätälöi Yksityispankkinsa omistajayrittäjille king -palvelun tärkeä kohderyhmä, ja varakkaat yrittäjät olivat metsänomistajien ja eläkeläisten ohella mukana kehittämässä palvelua. Tapiola on yrittäjien vakuuttajana vahva toimija, ja tähän mennessä tehdyistä Tapiola Private -sopimuksista 70 prosenttia on tehty yrittäjälle tai yritykselle. Asiakkaaksi pääsee jo 100 000 eurosta alkaen. Muista finanssitaloista poiketen Tapiola pystyy tarjoamaan varainhoidon lisäksi yrittäjälle koko palvelukokonaisuuden lakisääteisistä ja vapaaehtoisista liiketoiminnan vakuutuksista, vahinkovakuutuksista, lakisääteisestä ja vapaaehtoisesta eläketurvasta sekä henkilöstöratkaisuista lähtien. Palvelujen keskittäminen saman katon alle tuo yrittäjälle lisäetua ja helpotusta arkeen. Oulun Tapiola Privaten sijoituspäälliköt Tiina Alatarvas, Henry Koivisto ja Jarkko Pohjanen toteavat, että erityisesti Oulun seudulla omistajayrittäjälle suunniteltu palvelu on tullut tarpeeseen. -Tapiola-ryhmälle on olennaista, että tuomme pitkäjänteisen sijoitusosaamisemme palvelussa aiempaa paremmin asiakkaidemme ulottuville. Palvelulupaukseemme kuuluu myös, että monitoroimme asiakkaan muiden sijoituksellisten tuotteiden sisältöä. Tämän lisäksi tuomme asiakkaillemme käyttöön myös muut yhtiöryhmän palvelut, kuten vakuutus- ja rahoitusratkaisut. Lisäksi tarvittaessa asiakkaan juridiset tarpeet tarkastaa Asianajotoimisto Regelin & Siponen ja verotusasiat Oulun KPMG, Tapiola Privaten sijoituspäällikkö Henry Koivisto kertoo. riippumatta. Näin ei asiakastutkimuksen mukaan valitettavasti aina ole. Toinen palvelun erottelevista tekijöistä on, ettei asiakas maksa varainhoidon palkkiota, mikäli Tapiola ei ole kyennyt tuottamaan lisäarvoa sijoitukselle. Käytännössä asiakas maksaa palkkion vain tuottavasta varainhoidosta. Jos asiakkaan salkun arvo laskee, palkkio puolittuu. Mikäli sijoitukset taas häviävät vertailuindeksille, palkkio puolittuu myös tässä tapauksessa. Ja jos molemmat toteutuvat, varainhoidosta ei peritä palkkiota lainkaan. -Lisäksi asiakkaamme ovat olleet todella tyytyväisiä saadessaan meiltä varainhoitoraportin, jonka ymmärtämiseen ei tarvita tulkkia, Koivisto sanoo. Asiakas maksaa palkkion vain onnistuneesta varainhoidosta Lisätiedot: Yrittäjiä ja omistajia Tapiolan palvelulupaukset ovat kiinnostaneet varmasti siksi, että ne ovat tuttuja muusta liiketoiminnasta. Esimerkkinä se, että yhteydenpitolupaukset tehdään asiakkaalle kirjallisesti – ja ne pitävät suhdanteista Henry Koivisto 040 544 1459, [email protected] Jarkko Pohjanen 040 358 1063, [email protected] Tiina Alatarvas 040 734 1076, [email protected] Oulun Kauppakamarilehti 31 Esittely Tapiolan Private Banking -palvelu täyttää huhtikuussa vuoden. Toiminta käynnistettiin Oulussa vuosi sitten kolmen ammattilaisen voimin. Maaliskuussa Tapiola Private lanseerasi erityisen Omistajayrittäjän varainhoidon. Alusta alkaen yrittäjät ovat olleet Private Ban- Olet liian nuor murehtimaan 32 Oulun Kauppakamarilehti ri n eläkkeestäsi. Tänään on paras päivä aloittaa eläkesäästäminen. Tutustu eläkesäästäjän mahdollisuuksiin osoitteessa op.fi/paraspaiva ja sovi tapaaminen Oulun OP:hen numerosta 010 2535 014. 010-puheluiden hinnat: Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0821 e/puhelu + 0,059 e/min (alv 22 %). Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0821 e/puhelu + 0,169 e/min (alv 22 %) Oulun Kauppakamarilehti 33 Konttorinjohtaja Erja Bergman (keskellä) ja rahoituspäälliköt Eija Kiviluoma (vas.) ja Sari Koskela-Keskitalo tarjoavat asiantuntemustaan erityisesti yrityksille. Esittely Säästöpankki Optia – asiakkaan tukena hyvinä ja huonoina aikoina Säästöpankki Optia palvelee asiakkaita Oulun Rotuaarilla 15 osaajan voimin. Pankin asiakkaina on niin kotitalouksia kuin yrityksiäkin. Konttorinjohtaja Erja Bergman kertoo, että Optian kunnianhimoinen tavoite on tulevina vuosina kasvattaa henkilöasiakasmääriä ja myös pk-yrityssektorille panostetaan voimakkaasti. -Tavoitteemme on selvästi yli 10 prosentin markkinaosuus pk-yrityskentässä. Oulun seudulla on paljon pk-yrityksiä, jotka tarvitsevat laadukasta palvelua, henkilökohtaista neuvontaa ja nopeita päätöksiä. Pienenä, paikallisena pankkina Säästöpankki Optiassa ei vitkastella rahoituspäätöksissä. Tämän takaamiseksi olemme lisänneet resursseja yritysten palvelemiseen, Bergman kertoo. Tänä päivänä yritysasioita hoidetaan kahden rahoituspäällikön ja konttorinjohtajan voimin. Puskaradio toimii Konttorinjohtaja iloitsee Säästöpankki Optian 34 Oulun Kauppakamarilehti saamasta hyvästä asiakaspalautteesta. -Meille on mukava tulla, ilmapiiri pankissa on loistava, pitkään palvelleiden, tuttujen ihmisten kanssa on helppo asioida…, listaa Bergman mielipiteitä. -Olemme saaneet hoitaa ihmisten asioita sukupolvesta toiseen, asiakkaamme suosittelevat meitä ystävilleen ja sukulaisilleen. Se, jos mikä, kertoo palvelumme laadusta. Mukana aloittavien yritysten rahoittajana Erja Bergmanin mukaan taantuma on tuonut hyvääkin tullessaan. Oulun seudulle on perustettu paljon uusia yrityksiä, joita myös Optia on lähtenyt rahoittamaan. -Yhteistyökumppaneitamme ovat muun muassa Uusyrityskeskus ja Finnvera, jotka panostavat uusien yritysten liikeidean kannattavuustutkimuksiin. Näiden selvitysten pohjalta toimimme nyt kumppanina useiden vastikään aloittaneiden yritysten kanssa. Säästöpankki Optia tarjoaa vahvan asiantuntijapankin palvelut joustavasta ja monipuolisesta lainavalikoimasta erilaisiin säästäjien tuotteisiin. Tallettajiensa omistama, 126-vuotias Säästöpankki Optia on Suomen suurin säästöpankki, joka on perustanut toimintansa taloudellisesti turvalliselle pohjalle ja toimii tänä päivänä 16 paikkakunnalla. Pohjois-Suomessa Optian konttorit ovat Torniossa, Rovaniemellä, Kuusamossa, Kajaanissa ja Oulussa, jonne jalkauduttiin vuonna 1993. -Luotettavuudestamme kertoo se, että vakavaraisuuspääomamme oli vuoden 2009 lopussa 96,3 miljoonaa euroa ja vakavaraisuuden suhdeluku 20,9 %. Lain edellyttämä minimivaatimus on 8 %, joten Optian liiketoiminta on turvallisella ja vakaalla pohjalla. Seitsemän lähivakuutusyhdistystä yhteen Lähivakuutus Pohjois-Pohjanmaasta vahva toimija alueelle - Isompana toimijana varmistamme, että voimme tarjota asiakkaillemme yhä laajempaa asiantuntemusta ja osaamista. Asiakkaillemme fuusio ei merkitse mitään toimenpiteitä ja vakuutusturva säilyy ennallaan. Keskinäinen Lähivakuutus on asiakkaiden omistama ja Suomen viidenneksi suurin vakuuttaja. Vahvimmat asiakassegmentit ovat kotitaloudet ja maatilat. Valtakunnallinen markkinaosuus maatiloissa on noin 40 prosenttia. -Juuremme ovat maaseudulla ja maatilat ja kotitaloudet ovat meille äärettömän tärkeitä asiakasryhmiä. Samalla kun vaalimme näitä tärkeitä segmenttejä, tähtäämme pienyritysmarkkinoille ja haemme voimakasta kasvua sitä kautta. -Meillä on osaaminen ja kaikki ne tuotteet, joita yrittäjät tarvitsevat. Lisäksi meillä on palava halu palvella yrittäjiä. Pienyrittäjät tarvitsevat ihmisläheistä, henkilökohtaista ja ammattitaitoista palvelua. -Markkinaosuutemme Pohjois-Pohjanmaan yritysten vakuuttajana on vielä pieni, mutta kasvua on näkyvissä. Toki meillä on alueita, joissa markkinaosuutemme yritysten vakuuttajana on -Haasteemme on säilyttää vahva asema maaseutupaikkakunnilla, mutta samalla hakea kasvua Oulun seudun pienyrityksistä ja kotitalouksista, toimitusjohtaja Veli Rajakangas sanoo. jo nyt jopa 25 prosenttia. Raahen seutu on tästä yksi esimerkki. Haasteemme on nyt säilyttää vahva asema maaseutupaikkakunnilla ja samalla hakea kasvua kehittyvän Oulun seudun pienyrityksistä ja kotitalouksista. -EPSI Ratingin vuonna 2009 tekemän asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan Lähivakuutus on vakuutusyhtiöistä selkeä ykkönen yksityis- ja yritysasiakkaiden keskuudessa. Lähivakuutuksen asiakkaat olivat vakuutusalan tyytyväisimpiä jo neljännen kerran peräkkäin ja se arvioitiin parhaaksi yksityisasiakkaiden keskuudessa kaikilla tutkituilla osa-alueilla. Tämähän on selkeä viesti siitä, että palvelukonseptiamme arvostetaan, iloitsee Rajakangas. Yhdistymisen myötä Lähivakuutus Pohjois-Pohjanmaa voi tarjota asiakkailleen entistäkin parempaa asiantuntemusta ja osaamista. Oulun Kauppakamarilehti 35 Esittely - Yhdistymisen ansiosta pystymme nyt isona, paikallisena toimijana tarjoamaan asiakkaillemme entistä parempaa ja henkilökohtaisempaa palvelua. Hyöty kulminoituu siis suoraan asiakkaille, iloitsee Lähivakuutusyhdistys Pohjois-Pohjanmaan toimitusjohtaja Veli Rajakangas. Lähivakuutusyhdistys Pohjois-Pohjanmaa starttasi vuoden 2010 alussa, kun Jokilaaksojen, Jokiseudun, Kiiminkien, Oulun Seudun, Pudasjärven, Raahen tienoon ja Siikajokilaakson lähivakuutusyhdistykset sulautuivat yhteen. Yhdistyksellä on 11 konttoria ja 7 palvelupistettä Pohjois-Pohjanmaalla. Hyödyt ovat toimitusjohtaja Rajakankaan mukaan moninaiset, sillä päällekkäisten toimintojen karsimisen myötä henkilökunta pystyy jatkossa yhä paremmin keskittymään asiakkaiden toiveisiin ja kysymyksiin. Selkeä toimintakonsepti ja hiotut prosessit tehostavat toimintoja. -Fuusio on osa meneillään olevaa Lähivakuutusryhmän rakenneuudistusta, jossa on tavoitteena muodostaa Suomeen noin 30 isoa maakunnallista Lähivakuutusyhdistystä. Strategian mukaisesti yhdistyskokoja kasvatetaan etenkin veturipaikkakunnilla. Lasse Finström yritysvakuutukset puh. 010 19 15 00 Maija Kaukonen Susanna Ikäheimo yritysvakuutuk set puh. 010 19 15 00 Leena Kela yritysvakuutuk set puh. 010 19 15 00 Tapani Lehto yritysvakuutukset puh. 010 19 15 00 Aila Mäkiranta yritysvakuutuk set puh. 010 19 15 00 Juha Väisänen yritysvakuutukset puh. 010 19 15 00 yritysvakuutukset puh. 010 19 15 00 Timo Kainulainen yritysvakuutukset puh. 010 19 15 00 Minna Lauri yritysvakuutuk set puh. 010 19 15 00 Kari Lidström yritysvakuutuk set puh. 010 19 15 00 Pekka Rahkola yritysvakuutukset puh. 010 19 15 00 Timo Mynttinen yritysvakuutukset puh. 010 19 15 00 Veli Salmela yritysvakuutuk set puh. 010 19 15 00 Meiltä toimialasi oikeat vakuutusratkaisut. Yritysten ja yrittäjien tarpeet ovat yksilöllisiä. Siksi on tärkeää valita kumppaniksi vakuutusyhtiö, joka todella tuntee toimialasi riskit. Saat heti käyttöösi parhaimmat asiantuntijat sekä laajan kokemuksemme kotimaisesta ja kansainvälisestä riskienhallinnasta. Valitse oikea kumppani, me valitsemme yrityksellesi oikeat vakuutukset. www.if.fi Puh. 010 19 15 00 36 Oulun Kauppakamarilehti Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara Tärkeimpään voimavaraan kohdistuvat riskit? Kokonaisvaltaista riskikartoitusta Yrityksen tärkein voimavara ovat ihmiset, sillä he takaavat työllään yrityksen jatkuvuuden ja tuloksen. Koska kyse on inhimillisestä voimavarasta, siihen kohdistuu myös inhimillisiä uhkia, jotka voidaan oikein kohdistetulla henkilövakuuttamisella kohdata. Henkilövakuuttamisen selkärangan muodostavat lakisääteiset vakuutukset, jotka tuovat turvaa mm. työtapaturman tai ammattitaudin varalle. -Pakollisten vakuutusten lisäksi työnantajan olisi järkevää turvata yrityksensä toimintaa vakuuttamalla henkilöstönsä lain edellyttämää laajemmin. Tuloksentekijöitä, yrityksen osaajia, ei saisi unohtaa. Kun työntekijä sairastuessaan saa laadukkaat terveyspalvelut nopeasti, hän varmasti arvostaa sitä ja yrittäjä puolestaan saa tekijän nopeasti takaisin ”sorvin ääreen”. Eikä sovi unohtaa sitä, että henkilöstöstä huolehtiminen parantaa työtyytyväisyyttä, lisää työtehoa ja sitouttaa. Karvosen mukaan suuryrityksissä henkilöriskit tiedostetaan jo melko hyvin. Pk-yrityksissä asiaa tarkastellaan usein kustannusten kautta. Samalla kuitenkin unohdetaan se tosiasia, että jos hyvä työntekijä on kuukausia sairauslomalla, menetys yrityksen bisneksen kannalta voi olla hyvin merkittävä. Jotta yrityksen henkilövakuutukset kattaisivat henkilöriskit mahdollisimman hyvin, sekä yrityksellä että vakuutusyhtiöllä tulee Karvosen mukaan olla laaja tietämys nykytilasta. -Toimintatapamme lähtee asiakasyrityksen riskiympäristön perusteellisesta kartoituksesta, sen perusteella tehtävästä ratkaisuehdotuksesta ja riskien säännöllisestä tarkistamisesta. Arvioinnin perusteella yrityksessä on helpompaa toteuttaa henkilöriskien hallintaan liittyviä ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja valita sopivat vakuutusratkaisut yhteistyössä Fennian asiantuntijan kanssa. Fenniassa huolehditaan siitä, että yrityksen tilanteen muuttuessa riskien kuvaus ja vakuutusturva ovat aina ajan tasalla. Asiakasyrityksen henkilöriskit käydään säännöllisesti läpi määräaikaistarkistuksen yhteydessä. -Tällöin päivitetään muun muassa henkilöstön ikärakenne, sukupuolijakauma, vaihtuvuus, sairaus-/tapaturmapoissaolot, osaaminen sekä sen hetkinen työilmapiiri. Näin saamme laajaa tietoa yrityksen nykytilasta ja asiantuntijamme pystyvät osoittamaan mahdolliset puutteet tai epäkohdat ja tarjoamaan asiakkaalle oikeat ratkaisuvaihtoehdot asianmukaisin perusteluin. Oulun Kauppakamarilehti 37 Esittely Turvallinen toiminta yrityksessä vaikuttaa työ- ja asiakastyytyväisyyteen ja sitä kautta kannattavuuteen ja on myös kilpailu- ja imagotekijä. Yritysten vakuuttamiseen erikoistuneella Fennialla on mittava valikoima työkaluja riskienhallintaan ja sen asiantuntijat auttavat mielellään yrityksiä näissä kysymyksissä. -Olemme lisänneet työkaluja riskienhallintaan, ja esimerkiksi sairasturvaan meiltä löytyy laaja valikoima yrityksille räätälöityjä tuotteita. Paras tapa tunnistaa henkilöriskit on henkilöriskikartoitus, jonka jälkeen yhdessä Fennian asiantuntijoiden kanssa suunnitellaan kattava turva myös yrittäjälle mahdollisten poikkeustilanteiden varalle, riskienhallintainsinööri Kari Karvonen sanoo. Hänen mukaansa yrittäjät ovat tottuneet huolehtimaan kiinteän ja irtaimen omaisuuden vakuuttamisesta, mutta henkilökohtaisten riskien tiedostamisessa on vielä puutteita. -Liian harva yrittäjä varautuu esimerkiksi sairastumiseen tai työkyvyttömyyteen ja etenkin pienyrittäjän kohdalla tämä voi olla jopa kohtalokasta. Ajatellaanpa pienyritystä, jossa on omistajan lisäksi yksi työntekijä. Jos toinen on poissa remmistä puolikin vuotta, seuraukset voivat olla katastrofaaliset. Renforsin Ranta kasvaa osaamiskeskittymänä Yli 250 työpaikkaa ja 22 uutta yritystä vuoden aikana on tulos, josta rajun rakennemuutoksen kokeneessa Kajaanissa voidaan olla ylpeitä. Ja uutta kasvuyritystoimintaa on tulossa UPM:n lakkautetulla paperitehtaalla toimivalle Renforsin Rannan yritysalueelle. Entisen tehtaan tiloissa käy uudenlainen kuhina, tiloissa eletään erilaista aikaa ja paperikoneet ovat saaneet väistyä. Tehdasmiljöö muovautuu erilaisiin tarpeisiin, mutta mahdollisuudet vaativaankin teolliseen tuotantoon on luontevasti olemassa Renforsin Rannassa. - Yritysalueen perustamisvaiheessa lähtökohtana oli löytää nopeasti UPM:n paperitehtaan yli 500 työntekijälle uutta työtä. Nyt paperityöläisistä vain noin 60 henkilöä on vailla uutta työ- tai koulutuspaikkaa tai odottelee eläkeratkaisua, kertoo johtaja Jarmo Torvinen. UPM:n perustamalla yritysalueella tehtaan väestä on saanut uuden työpaikan 100 -120 henkilöä, loput ovat kouluttautumassa uusien yritysten ammattilaisiksi. Yrityshankintaa keskitetään Ensisijaisen työllistämistavoitteen onnistuttua ensimmäisen toimintavuoden aikana yritysalueen konseptia on kehitetty siten, että miljöön yrityshankintaa keskitetään neljälle eri sektorille. Kohderyhmänä ovat kasvuyritykset, jotka haluavat saada toimintansa käyntiin nopeasti ja tarvitsevat työvoimaa, tiloja ja palveluja. Osaamiskeskittymät ovat mekaaninen puunjalostus, mittaus- ja informaatioteknologia, kaivannaisteollisuuden jatkojalostus ja palvelut sekä hiilidioksidivapaan energiatuotannon teknologia ja tuotanto. -Meillä on tarjottavaa näiden alojen yrityksille. Kainuussa on näille sektoreille luonnonvaroja, raaka-aineita ja vankkaa osaamista, johon kasvavaa liiketoimintaa on hyvä perustaa, perustelee Torvinen. CO 2-vapaan energiatuotannon teknologia on alana voimakkaassa kasvussa ja siksi mukana Renforsin Rannan tulevaisuuden suun- 38 Oulun Kauppakamarilehti Renforsin Rannan yritysalue on saanut nimensä Kajaanissa 1800-luvulla vaikuttaneen innovatiivisen tehtailijan Herman August Renforsin mukaan. nitelmissa – oli sitten kyseessä bioenergia, tuuli tai aurinko. Tuotantoinfra on valmiina Jarmo Torvinen huomauttaa myös, että vaikka paperitehtaan toimintoja rakennetaan uudelleen uusyritystoiminnan tarpeisiin, suurenkin teollisen tuotannon toimintaedellytykset ovat jo valmiina. - Osaamiskeskittymän avulla yritykset saavat kilpailuetua, mutta sitä tuo myös se, että meillä on tehtaallisen verran toimivaa infrastruktuuria, sähköä, vettä sekä toimivat energia- ja logistiikkaratkaisut valmiina. Tarvittaessa esimerkiksi vettä saadaan käyttöön satoja litroja sekunnissa, Torvinen kertoo. Myös yritystoimintaa tukevat palvelut ovat lähellä ja helposti tavoitettavissa. Kajaanissa ei jääty murehtimaan UPM:n paperitehtaan lakkautusta osattiin Kajaanissa pelätä, mutta silti lopetuspäätös oli järkytys. Ilmoitus lopettamisesta tuli syyskuussa 2008, lopetuspäätös kaksi kuukautta myöhemmin. Tuotanto tehtaalla loppui joulukuussa 2008. Kajaanissa ei jääty voivottelemaan uhan alla, vaan heti lopettamisilmoituksen jälkeen Kainuun maakunta -kuntayhtymä perusti laajapohjaisen rakennemuutostyöryhmän, jonka tarkoitus oli minimoida tehtaan sulkemisen negatiiviset vaikutukset. - Olennaista oli, että kaikki toimijat ryhtyivät töihin uusien työpaikkojen synnyttämiseksi. Yhteinen energia suunnattiin selviämiseen ja tulevaisuuteen, Torvinen kiittää. Rakennetyöryhmällä on menossa toinen vuosi ja haasteellisen työn tulokset puhuvat puolestaan. Tärkeässä osassa ollut Renforsin Ranta on omalta osaltaan onnistunut vakuuttamaan paikallisten yrittäjien lisäksi monta pohjoismaista ja valtakunnallista toimijaa Helsingistä Sodankylään useilta eri toimialoilta. Teksti: Hannele Lamusuo ResComilta tietojärjestelmäratkaisut ResComi on kokenut ja osaava metsä-, metalli- ja ICT-teollisuuden tietojärjestelmien toimittaja. Yhtiön osaamisalueita ovat Symbianiin, mobileLinuxiin ja viestintäteknologioihin liittyvät suunnittelu- ja testauspalvelut. Metsä- ja metalliteollisuuteen yhtiö toimittaa reaaliaikaisia tuottavuuden, laadun, kunnossapidon ja logistiikan seurantajärjestelmiä. www.rescomi.com p. (08) 210 4500 Softpolis Raahe Technopolis Oulu Oulun Kauppakamarilehti 39 Pudasjärvellä uskotaan matkailuun – investoinnit käynnissä Pudasjärvellä uskotaan matkailuun, jonka veturina on jatkossakin Syötteen matkailualue. Parhaillaan laaditaan Syötteen kehittämissuunnitelmaa vuoteen 2023. Tulevien vuosien aikana aluetta muokataan entistä vetovoimaisemmaksi Alppimajakylineen, golfkenttineen ja uusine palveluineen. Tavoite on kasvattaa matkailijoiden määrä noin miljoonaan vuoteen 2023. Kehittämispäällikkö Mikko Kälkäjä muistuttaa, että jokaisella Suomen hiihtokeskuksella on oma profiilinsa. Ruka ja Levi ovat kasvaneet kaupunkimaisiksi keskuksiksi, joiden sykettä tietyt asiakasryhmät kaipaavat. Syöte profiloituu enemmänkin perhelomakohteena, rauhallisena paikkana ja sellaisena sen halutaan säilyvän jatkossakin. Uusi ulottuvuus kansainväliseen markkinointiin Esittely Pudasjärvi aikoo lisätä markkinointia KaukoItään. Sieltä tuleville esimerkiksi pimeys, hiljaisuus, tykkylumi, tähtitaivas ja sauna ovat todellisia elämyksiä. 40 Oulun Kauppakamarilehti Taloustaantuma näkyi Syötteellä lähinnä ulkomaalaisten määrän vähentymisenä. -Vaikka britit vetivät liinat kiinni, Syötteelle näyttää tulevan hyvä vuosi. Monille alueen yrittäjille maaliskuu oli historian paras. Etelä-Suomessa on tänä talvena myyty suksia oikein urakalla. Uskoa sopii, ettei Etelä-Suomi saa toista näin lumista talvea ainakaan hetimiten ja sehän tietää pohjoisen matkailukeskuksille hyvää, iloitsee Kälkäjä. Tänä päivänä Syötteen alue vetää vuosittain noin 400 000 matkailijaa. Merkittävä osa heistä tulee Oulun talousalueelta, mutta myös Länsirannikolta ja Helsingin seudulta. - 15 prosenttia matkailijoista tulee ulkomailta, toistaiseksi suurin osa heistä on Läntisestä Euroopasta ja Venäjältä. Lisäämme markkinointia Kauko-Itään, josta jo tänä vuonna on saatu uusia ryhmiä ja ensi vuosi näyttää vielä paremmalta. Haastetta riittää, mutta usko on vahva. Tästä yksi esimerkki on Sanghain maailmannäyttelyn lehdistön vierailu Syötteellä. Heille pimeys, hiljaisuus, tähtitaivas, tykkylumi, sauna ja saunasta lumihankeen meno olivat käsittämätöntä. Juuri näitä asioita meidän pitää osata valjastaa käyttöön. -Yksi merkittävä askel Syötteen kansainvälisen matkailun kannalta on Pudasjärven ja sen keskeisten yrittäjien yhdessä Oulun kaupungin kanssa perustama yhteinen markkinointiyhtiö. Se tuo alueen kansainväliseen markkinointiin aivan uuden ulottuvuuden, iloitsee Kälkäjä. -Oulu on jatkossakin keskeinen logistinen keskus ihmisten liikkumisen kannalta. Oulunsalon lentokentän kehittyminen merkitsee aivan uutta lii- Suhdanneseminaari 5.5. Oulun kauppakamari, Lähivakuutus ja Säästöpankki Optia järjestävät yhteistyössä Suhdanneseminaarin 5.5. klo 12.30–16.00. Seminaaripaikkana on Finnkino, Torikatu 32, Oulu. Seminaari on maksuton ja sen aiheina ovat globaalit suhdannenäkymät, finanssimarkkinat ja Suomen menestymisen haasteet. kehdintää Pudasjärvelle Oulun kautta. Me haluamme olla tässä imussa mukana ja tarjota elämyksiä ihmisille. Yhteistyö antaa paljon paitsi meille myös Oulun seudulle. Ilmoittautumiset 28.4. mennessä: http://koulutus.ouluhamber.fi / Tekojärven ympärille uutta toimintaa Parhaillaan Syötteellä on menossa Luppoveden eli tekojärven rakentaminen. Rakennushanke valmistuu tänä vuonna. -Järven rakentaminen on noin kahden miljoonan euron investointi ja se on äärimmäisen tärkeä rinteiden ja latujen ensilumettamisen kannalta, mutta ei siinä kaikki. Järvi uimarantoineen ja luontopolkuineen sekä monine muine kesäaktiviteetteineen antaa aivan uusia mahdollisuuksia kesämatkailuun. Yrittäjät ideoivatkin innokkaasti uutta toimintaa järven ympärille. Tänä vuonna Syötteellä on käynnistymässä muitakin investointeja, kuten liikealueen rakentaminen Iso-Syötteen lähelle. Liikealue pitää sisällään mm. kauppoja ja muita palveluita. Alppimajakylä ja golfkenttä Ensi vuoden keväällä Syötteen ala-aseman lähellä käynnistetään historian suurin, 5000 neliön Alppimajakylän rakentaminen. Alueelle valmistuu vaiheittain 10 kappaletta 500 neliön alppitaloja, joissa jokaisessa on erikokoisia lomaosake- ja vuokrahuoneistoja. Samaan yhteyteen kaavaillaan liiketiloja. Lisäksi kaupunki kaavoitti Iso-Syötteen lähelle noin 200 vapaa-ajanasunnolle tontit. Jokaiseen tonttiin kuuluu golf-osake ja heti kun tontit on myyty alkaa 9-reikäisen golfkentän rakentaminen. Kaavailussa on myös tunturikylpylän rakentaminen rinteeseen. -Nämä merkittävät investoinnit tarjoavat aivan uudenlaisia mahdollisuuksia ohjelmapalveluyrittäjille. Pudasjärvellä on kymmeniä matkailualan yrittäjiä, jotka työllistävät ympärivuotisesti noin 400 osaajaa. Vuonna 2023 tuo luku on kaksinkertainen, Kälkäjä uskoo. Hän huomauttaa, että matkailun työllistävä vaikutus kokonaisuudessaan on usein vaikeampi todeta kuin perinteisen yrityksen. Nyt päivitettävässä matkailutuloselvityksessä pureudutaan aiempaa paremmin siihen, paljonko matkailu tuo työtä ja toimeliaisuutta alueelle esimerkiksi juuri rakennusinvestointien kautta. Teksti: Armi Lahdenkauppi ITSENÄINEN – POHJOISSUOMALAINEN • • • • • • Tilintarkastus Yritysjärjestelyt Erityistilintarkastukset Verokonsultointi ATK-projektien tarkastus Yrityskaupat Pertti Haapala, Haapala,HTM HTM0500-584 0500-584965 965 Pertti Karppinen-Salonpää,HTM HTM880 8809511 9511 Anne Karppinen-Salonpää, SeppoKontro, Marttila, 040-557 Kirsi HTMHTM 050-668 51 3026 Jari Jari Nurkkala, Nurkkala,KHT KHT040-540 040-5406154 6154 Janne 050-405 JaakkoPesonen, Reiniharju, HTM 2515 0500-582 306 Jaakko Reiniharju, HTM 0500-582 Taisto Riski, KHT 040-844 8001 306 Simo Salonen, Salonen, KHT KHT040-558 040-5582480 2480 Timo Salonen, Salonen, KHT KHT040-742 040-7425975 5975 Kari Salonpää, Salonpää, HTM HTM880 8809512 9512 [email protected] www.pstilintarkastus.com Jo vuodesta 1985 alkaen POHJOIS-SUOMEN TILINTARKASTUS OY Hallituskatu 11 A, 90100 Oulu Puh. 08-880 9580, Fax 08-880 9501 AGN International Kuvat: Juha Nyman Oulun Kauppakamarilehti 41 – LIFE AND BUSINESS IN THE OULU PROVINCE 2011 – 2013 Laajasti alueemme elinkeinoelämää esittelevä, ympäri maailmaa jaettava FIND-katalogi ilmestyy jälleen tammikuussa 2011. 2008 -201 0 D N I F LIFE AND BUSI ULU IN O NESS PROV INCE NL IN FI AND Oulun kauppakamarin julkaisema FIND on ollut menestys – yrityksiltä tullut palaute on äärimmäisen innostavaa - FIND on arvostettu alueemme parhaimmaksi kansainväliseksi julkaisuksi! FIND kertoo maailmalle positiivisella tavalla laajasti koko Pohjois-Pohjanmaan, Koillismaan ja Kainuun mahdollisuuksista, osaamisesta, infrastruktuurista ja palveluista. Tämän tasokkaan julkaisun avulla levitämme tietoa yrityksistämme ja seutumme mahdollisuuksista, houkuttelemme maailmalla toimivia yrityksiä käyttämään yritystemme tuotteita ja palveluja sekä sijoittamaan ja sijoittumaan alueelle. Varaa ajoissa paikkasi FINDiin – alueemme käyntikorttiin maailmalla! Armi Lahdenkauppi, 0400 683 257, [email protected] 42 Oulun Kauppakamarilehti Oulun kauppakamarin uusia jäseniä ȱȊȱȬȱȱȬ ȱȱȱ ȱ ȱ ¢¢Ȭ ȱȱ OULU GALLERIAN HAMMASLÄÄKÄRIT, OULU Hammaslääkäripalvelut GOLDEN PF-CONSULTING OY, OULU Rahoitus- ja vakuutustoiminta HANSALAISET OY, OULU Kiinteistöpalvelut MUUTTOPALVELU NIEMI OY, OULU Ȭȱȱ ¢ȱȬȱ Ȭȱȱȱ ȱȬȱ Ȭȱ§ȱ ȱȬȱ Muuttopalvelut yrityksille ja kuluttajille Ȋȱ ȱ Ȭ ȱ Ȋȱ ȱ Ȭ¢¢ȱ ȱ ȱ Ȭ Ȭȱ ȱ ȱ Ȭ ħ OKV-TEKNIIKKA OY,VARJAKKA Rakennustoiminta PRODOIT OY, OULU Messuosastot, muut palvelut ǯ¡ǯǰȱ¢¢ȓ¡ǯ Kemi 020 744 7640 Oulu 020 744 7500 Rovaniemi 020 744 7540 Tornio 020 744 7660 TEAM SIMISAMI OY, OULU Ohjelmatoimistopalvelut TELINEKATAJA, OULU Tekninen palvelu VASARAHAI OY, OULU Viherrakentaminen VIHERRAKENNUS OY, OULU Rakentaminen KAJAANI ARTICMEDIA, KAJAANI Kuvaussafarit Kuhmossa, karhusafarit ja luontokuvaus ODL Terveys Oy, Lääkärikeskus Materna, KAJAANI Terveys- ja sosiaalipalvelut KALAJOKILAAKSO CAREMENT OY, KALAJOKI Maa- ja vesirakentamisen tekninen palvelu Oulun Kauppakamarilehti 43 (OLQNHLQROLLNHQQHMD\PSlULVW|NHVNXNVHWWDUMRDYDWSN\ULW\VWHQHOLQNDDUHQHULYDLKHLVLLQMD NHKLWWlPLVWDUSHLVLLQUllWlO|LW\MlNRQVXOWRLQWLMDDVLDQWXQWLMDSDOYHOXMD 7DORXGHQMDUDKRLWXNVHQ NHKLWWlPLVRKMHOPD 3DOYHOX\ULW\VWHQODDGXQMDWXRWWDYXXGHQ NHKLWWlPLVRKMHOPD 0XRWRLOXQMDJUDD¿VHQYLHVWLQQlQ NHKLWWlPLVRKMHOPD +DOOLWWXXQVXNXSROYHQYDLKGRNVHHQ YDOPHQWDYDNHKLWWlPLVRKMHOPD 3N\ULW\VWHQNDQVDLQYlOLVW\PLVRKMHOPD 7XRWDQQROOLVWHQSN\ULW\VWHQ WXRWWDYXXGHQNHKLWWlPLVRKMHOPD /LLNHWRLPLQQDQNHKLWWlPLVRKMHOPD 0\\QQLQMDPDUNNLQRLQQLQ NHKLWWlPLVRKMHOPD (/<NHVNXVWHQSDOYHOXYDOLNRLPDVWDO|\W\YlWOLVlNVL 3./76 7XRWH6WDUW 0RQLWDLWR 9HUNRVWR5HLWWDXV ($VNHO 3N\ULW\VWHQOLLNHWRLPLQWDVXXQQLWHOPDQODDWLPLVRKMHOPD 7XRWHMDSDOYHOXLGHRLGHQNHKLWWlPLVRKMHOPD /LLNHWRLPLQQDQMDKHQNLO|VW|QRVDDPLVHQNHKLWWlPLVRKMHOPD 3N\ULW\VWHQYHUNRVWRLWXPLVN\Y\QDUYLRLQWLMDNHKLWWlPLVRKMHOPD 7LHWRWHNQLLNNDOLLNHWRLPLQQDVVDNHKLWWlPLVRKMHOPD /LVlWLHWRMD3RKMRLV3RKMDQPDDQHOLQNHLQROLLNHQQHMD\PSlULVW|NHVNXV9HWHUDDQLNDWX3/2XOX .XWVXQXPHUR ,QWHUQHWZZZHO\NHVNXV¿SRKMRLVSRKMDQPDD MOV Tilintarkastus Oy Tilintarkastus eko si rahoitusta? Rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun, kansainvälistymiseen ja vientiin. Lisätietoa saat nettisivuiltamme. Ota yhteyttä meihin. Kajaanin aluekonttori, Kauppakatu 1, 87100 Kajaani Oulun aluekonttori, Asemakatu 37, 90100 Oulu Rovaniemen aluekonttori, Maakuntakatu 10, 96100 Rovaniemi Puh. 0204 6011, www.finnvera.fi Yritysjärjestelyt Konsultointi Technopolis Ydinkeskusta Sepänkatu 20, 90100 Oulu KHT Olavi Virtanen gsm 050 532 2060 [email protected] MOV audit 44 Oulun Kauppakamarilehti Pk-yritysten hallitustyöskentelyyn panostetaan Oulussa Ouluun on perustettu Hallituspartnerit Oulu ry, joka pyrkii edistämään ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista hallitustyöskentelyä ensisijaisesti suomalaisissa ja Suomessa toimivissa pk-yrityksissä. Yhdistys pitää ajan tasalla ja kehittää jäsentensä ammattitaitoa ja tarjoaa kokeneita henkilöitä yritysten hallituksiin. Vastaavanlaisia itsenäisiä Hallituspartnerit yhdistyksiä on perustettu Tampereelle, Lahteen ja Turkuun. Tänä päivänä pienten ja keskisuurten osakeyhtiöiden hallituksen jäsenet ovat tyypillisesti yrittäjän perheen jäseniä tai henkilöitä yrittäjän läheisestä tuttavapiiristä. Usein heillä ei ole liiketoiminnan osaamista eikä selvää käsitystä vastuustaan toimimisesta yrityksen hallituksessa. Nyt perustettu yhdistys pyrkii tarjoamaan liikkeenjohdon ammattilaisia yrittäjien tueksi. Muutaman viime vuoden aikana osakeyhtiön tehokas hallitustyöskentely on alettu nähdä yhtenä tärkeänä yrityksen kilpailukyvyn kohottajana. Merkittävä panostus osakeyhtiön hallitus- työskentelyn aktivoimiseksi on kauppakamarin käynnistämä HHJ – Hyväksytty Hallituksen Jäsen -ohjelma, ja siihen liittyvä tutkinto, jonka on vuodesta 2006 lähtien suorittanut Pohjois-Suomessa jo yli 200 henkilöä ja koko valtakunnassa noin 3000. Hallituspartnerit Oulu ry:n jäsenkunta muodostuu pohjoissuomalaisista HHJ-tutkinnon suorittaneista sekä eräistä muista yritysten hallituksissa toimivista kokeneista liikkeenjohdon osaajista. Ensimmäisen toimintavuoden jäsenmäärätavoitteena on noin 50. Hallituspartnerit Oulu ry. perustettiin 16. helmikuuta ja ensimmäinen varsinainen vuosikokous pidettiin 6.4.2010, jossa yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jaakko Okkonen ja jäseniksi Kai Besmond, Kirsi Kontro, Timo Levo ja Harry Wallin. Lisätietoja: Jaakko Okkonen, Oulun kauppakamari, puh. 040 5464 732 Hanki oma yritys ”Suomi tarvitsee yrittäjiä” ja ”Yritykset tarvitsevat jatkajia” ovat usein toistettuja lauseita. Yrittäjäksi voi tulla perustamalla oman yrityksen, perimällä sen tai ostamalla yrityksen tai liiketoiminnan joltakulta toiselta. Kannattavan yritystoiminnan jatkuvuuden eteen on tehtävä töitä. Yhteiskunnan on varmistettava, että yritystoiminnan edellytykset ovat kunnossa. Yrityksen elinkaaren eri vaiheissa pitää olla saatavilla riittävä määrä tiedollisia, taidollisia ja taloudellisia resursseja kasvun tukemiseksi. Lisäksi on varmistettava, että erityisesti kasvukykyisille yrityksille löydetään sopivat jatkajat. -Suomen Nuorkauppakamarit ry haluaa nuorten johtajien ja yrittäjien kasvualustana kiinnittää huomiota erityisesti aloittavien nuorten yrittäjien edellytyksiin ja mahdollisuuksiin. Olemme mukana kehittämässä yrittäjien ominaisuuksia ja luomassa kanavia omistajanvaihdosten helpottamiseksi. Yhteistyössä Ylivieskan tek- nologiakylä YTEK Oy:n kanssa olemme aloittaneet yhteisen hankkeen, jonka yhtenä tärkeänä tavoitteena on tehostaa toimenpiteitä erityisesti jatkajapäässä, toteaa Miariikka Heikkinen Suomen nuorkauppakamarien kansallinen puheenjohtaja. -Tekemämme esiselvitys osoitti, että jatkajia ja tukitoimenpiteitä erityisesti omistajanvaihdosten jatkajapäähän kaivataan kipeästi, korostaa Henna Väätäinen YTEK Oy:stä. Oulun Nuorkauppakamari järjestää Oulussa aiheeseen liittyvän Jatkoon! -seminaarin 25.5. Seminaariin ovat tervetulleita kaikki omistajanvaihdosta suunnittelevat yritykset ja jatkajat. Seminaarissa tunnistetaan kannattavan liiketoiminnan edellytyksiä, mietitään hankkeiden rahoittamista ja helpotetaan oikean jatkajan löytämistä. Nyt tehtävällä yhteistyöllä on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus, siksi yhteistyön konkreettinen avaus on hyvä järjestää juuri Euroopan PK-yritysviikon kunniaksi 25.5. Oulun Kauppakamarilehti 45 Aluehallintouudistus kokosi valtion aluehallinnon tehtävät kahdelle uudelle monialaiselle viranomaiselle: aluehallintovirastoille (AVI) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ELY). Aluehallintovirastoja perustettiin kuusi ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia 15. Uudet viranomaiset vastaavat niistä tehtävistä, jotka kuuluivat lääninhallituksille, TE-keskuksille, alueellisille ympäristökeskuksille, ympäristölupavirastoille, tiepiireille ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistoille. Näiden virastojen henkilöstö, tehtävät ja vireillä olevat asiat siirtyivät uusiin viranomaisiin. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (PSAVI) käynnisti toimintansa 4.1.2010 Ylijohtaja Terttu Savolainen pitää tärkeänä, että valtion aluehallinto näkyy alueilla. ”AVIt ja ELYt ovat keskeisimmät valtion aluehallinnon toimijat tällä hetkellä. AVIen ja ELYjen sekä maakunnanliittojen yhteistyöllä tuetaan kuntia selviytymään haastavasta taloustilanteesta ja tätä kautta varmistetaan yhdessä kansalaisten hyvinvointi.” Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon koottiin tehtäviä Oulun lääninhallituksesta, Pohjois-Suomen työsuojelupiiristä, Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksista sekä Pohjois- Suomen ympäristölupavirastosta. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto edistää alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueilla. Virasto edistää perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Viraston toimialue on laaja: Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat sekä poliisin, työsuojelun ja ympäristölupavastuualueen osalta myös Lapin maakunta. Aluehallintovirasto toimii yhteistyössä kuntien kanssa. Pohjois-Suomen aluehallintovirastoa johtaa ylijohtaja Terttu Savolainen ja siinä viisi vastuualuetta: 1. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen johtajana on Marja-Leena Kärkkäinen. 2. Työsuojelu-vastuualeen johtajana toimii Pentti Pekkala 3. Ympäristöluvat-vastuualueen johtajana toimii Erkki Kantola. 4. Pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueen johtajana toimii Mauno Mäkäräinen. 5. Poliisi-vastuualueen johtajana on poliisiylitarkastaja Esko Kesti. Hallintopalvelut-vastuuyksikön johtajana on Maria Siurua. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) käynnisti toimintansa vuoden vaihteessa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tehtävät muodostuvat entisen Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen, Oulun tiepiirin ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa hoidetaan entisen Oulun lääninhallituksen liikenne- ja sivistysosastojen tehtäviä. Henkilöstöä uudessa virastossa työskentelee noin 380 henkilöä sekä sen alaisissa työ- ja elinkeinotoimistoissa noin 220 henkilöä. Pohjois-Pohjanmaan ELYn tehtäviä ovat: • yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut • työllisyyden kehittäminen, työllisyysperusteiset tuet ja työvoimakoulutus, maahanmuuttoasiat • ammatillinen koulutus, kirjasto-, liikunta-, opetus- ja nuorisotoimen tehtävät • maatalouden ja maaseudun rahoitus- ja kehittämispalvelut • EU:n rakennerahastohankkeet • ympäristönsuojelu, luonnonsuojelu ja ympäristön tilan seuranta • alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus sekä vesivarojen käyttö ja hoito • maanteiden kunnossapito ja tiehankkeet • liikenteen lupa-asiat, liikenneturvallisuus, joukkoliikenne ja saaristoliikenne Pohjois-Pohjanmaan ELY tulee olemaan merkittävä alueen kehittämisen rahoittaja: keskuksen rahoituskehys Pohjois-Pohjanmaalle vuonna 2010 on noin 260 miljoonaa euroa. Kainuun alueelle (mm. tienpitoon) suunnataan reilut 22 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan koko elinkeino-, liikenne- ja ympäristöhallinnon rahoitus Pohjois-Pohjanmaalle tulee olemaan lähes 500 miljoonaa euroa maanviljelijöiden tulotuet ja Tekes-rahoitus mukaan lukien. Keskuksessa toimii kolme vastuualuetta: elinkeinot, työllisyys, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. Keskuksen päätoiminta-alue on Pohjois-Pohjanmaa, mutta Kainuun alueelle tuotetaan osaamis- ja kulttuuripalvelut sekä liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen palvelut. Pohjois-Pohjanmaan ELYn päätoimipaikka sijaitsee Oulun Intiön kasarmialueella osoitteessa Veteraanikatu 1 (valtion ympäristötalo). ELY palvelee alueella myös osoitteissa Viestikatu 1 (valtion elinkeinotalo), Veteraanikatu 5 (valtion liikennetalo) sekä Veteraanikatu 9. Pohjois-Pohjanmaan ELYllä on lisäksi toimipiste Ylivieskassa (Valtakatu 4). Myös alueen työ- ja elinkeinotoimistot toimivat osana ELY-keskuksen palveluverkkoa. 46 Oulun Kauppakamarilehti K O U L U T U S - J A T A PA H T U M A K A L E N T E R I 5.-7.5. Sihteeri- ja assistenttiseminaari 2010 Silja/Hki-Tukholma-Hki 10.6. IT-2010 ehdot, 450/600, Oulu yksityiskohdat tarkentuvat myöhemmin 20.-21.5. Henkilöstöpäivät, Tallinna 10.6. Kauppakamarin kesäpäivä, Espoo 26.-28.5. Kirjanpito -laivaseminaari Silja/Hki-Tukholma-Hki Kuntakamarin koulutukset 27.4. TÄKY-perusteet, Oulu 18.5. klo 13-16 Asiakaspalvelun mestarikurssi, Oulu Asiantuntijana valmentaja Tom Lundberg, Advisor-yhtiöt HHJ-Hyväksytty hallituksen jäsen vkot 15-21 28.4., 5.5., 11.5. ja 3.6., Raahe Muutokset mahdollisia. Lisätietoja: Riitta Schroderus, puh. 010 821 8810, 050 338 9350, [email protected], www.oulu.chamber.fi, www.chamber.fi TO M L U N D B E R G O U L U S S A A S I A K A S PA LV E L U N M E S T A R I K U R S S I 1 8 . 5 . 2 0 1 0 k l o 1 3 - 1 6 SYTYTTÄVÄ INTENSIIVIVALMENNUS AVAA OSALLISTUJILLE KIEHTOVIA JA KONKREETTISIA POLKUJA ONNIST U N E E N A S I A K A S P A LV E L U N S A L A I S U U K S I I N ! Aika 18.5.2010 klo 13-16 Paikka Hotelli Holiday Inn, Kirkkokatu 3, Oulu Asiakaspalvelun standardien nostaminen on nopein, yksinkertaisin ja edullisin keino erottautua kilpailussa ja laakeroida liiketoiminnan rattaat uuteen vauhtiin. Te r ve t u l o a u u d i s t u m a a n , o p p i m a a n j a o s a l l i s t u m a a n i n t e n s i i v i s e e n , re n t o o n j a hauskaan koulutukseen! OHJELMA 12.45 Ilmoittautuminen ja kahvi 13.00 Tilaisuuden avaus 13.05 Asiakaspalvelun mestarikurssi • Miksi vanhat keinot eivät enää toimi? • Palvelukonsepti organisaation strategian ytimessä • Hehkua asiakkaan kohtaamiseen: asenne ja intensiteetti kuntoon! - jopa 130 % enemmän myyntiä vuodessa • Tutkittua tietoa: ylivertaisen palvelun ja välttävän palvelun hedelmät - tuotatko rusinoita vai viinirypäleitä? • Mitä asiakas haluaa oikeasti ostaa: porakoneen vai taulun seinälleen? • Kymmenen asiaa, joista asiakkaasi pitävät • Myyntiesteiden torjunta, vastaväitteiden käsittely • Palvelun laatu ei ole makuasia: näin nostatte standardinne uudelle tasolle Ilmoittautuminen: Oulun kauppakamariin tiistaihin 11.5.2010 mennessä, puh. 010 821 8806, [email protected] Lisätiedot: Riitta Schroderus, puh. 010 821 8810, 050 338 9350, [email protected] Osallistumismaksu: Kauppakamarin jäsenet 200 € (+alv 22 %), muut 300 € (+alv 22 %). Maksuun sisältyy ohjelman mukainen tarjoilu ja materiaali. Perumisehto: Mikäli ilmoittautumista ei peruta torstaihin 13.5.2010 mennessä tai ilmoittautunut ei saavu paikalle, perimme täyden osallistumismaksun. Paikan voi tarvittaessa luovuttaa toiselle henkilölle.Voit perua osallistumisesi maksutta toimittamalla meille sairaslomatodistuksen. Oulun Kauppakamarilehti 47 M3 Itella Oyj Pane lentomatkasikin tuottamaan. Credits sopimuksella matkustusmenot tuloksi! Lentäessäsi Blue1:lla, SAS:lla tai partnerilla voit saada lentolipun hinnasta jopa 8% Credittiä, jonka voit hyödyntää seuraavilla lennoillasi. Sangen tuottoisaa, eikö? /credits
© Copyright 2024