Teknisen lautakunnan lupajaosto § 31 05.05.2011 JOUTSAN
Teknisen lautakunnan lupajaosto § 31 05.05.2011 JOUTSAN EKOKAASU OY:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS, BIOKAASULAITOS 11/60/602/2011 Lupaj § 31 ASIA Joutsan Ekokaasu Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Joutsaan rakennettavaa puhdistamolietteen, biojätteiden sekä umpi-, ja rasvakaivojen lietteen ammattimaista jätteen käsittelyä biokaasulaitoksessa sekä maanparannustuotteiden valmistusta. Kyseessä on uusi toiminta. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 §:ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA HAKIJAN YHTEYSTIEDOT Hakija Joutsan Ekokaasu OY Teollisuustie 15 19650 JOUTSA 0400-244356 Yhteyshenkilö Juha Luostarinen Vaajakoskentie 104 41310 Leppävesi 050-5913861 Laitoksen yhteystiedot Mämmiläntie 38 19650 JOUTSA LAITOSALUE JA SEN SIJAINTI Sijainti Hapetuslammikko nimisellä kiinteistöllä kiinteistötunnus 172-402-31-1 Joutsan kunnan Jousan kylässä. Liike ja yhteisötunnus 2376319-0 Alueen omistus ja hallinta Alueen omistaa Joutsan kunta, mutta toiminnanharjoittaja on vuokrannut tarvitsemansa alueen kunnalta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 §:n 2 momentti kohta 4, ympäristönsuoje- luasetus 1§ 3 momentti. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomaisena toimii ympäristönsuojeluasetuksen 7 §:n 1 momentin kohdan 13 c perusteella kunnan ympäristönsuojeluviranomainen kun jätettä hyödynnetään ja käsitellään alle 10 000 tonnia vuodessa. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa 14.3.2011. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Kyseessä on uusi toiminta eikä aiempaa ympäristölupaa ole. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Alue ja sen ympäristö Biokaasulaitos sijoittuu nykyiselle jätevedenpuhdistamon alueelle erillisellä vuokrasopimuksella määriteltyyn paikkaan. Laitos sijaitsee 200 metriä 4-tien länsipuolella. Lähin astus on 4-tien itäpuolella. Laitos sijaitsee Joutsan keskustasta yhden kilometrin päässä luoteen suunnassa. Kaavoitus Laitos sijaitsee kaavoittamattomalla haja-asutusalueella. LAITOKSEN TOIMINTA Jätteiden laatu, hankinta-alue ja käsittely Laitos tulee käsittelemään erilliskerättyä biojätettä, joka on syntynyt esim. kiinteistöillä, ravintoloissa, suurkeittiöissä tai elintarviketeollisuudessa. Lisäksi käsitellään kunnallisten puhdistamoiden jätevesilietettä sekä imukeräilyä sako- ja umpikaivo lietettä sekä rasvanerotuskaivojen lietteitä. Jätteet koostuvat pääosin Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen alueelta kerättävästä materiaalista. Kirjanpidosta ja kuormien punnituksesta vastaa laitoshenkilöstö. Jätteen käsittely edellyttää asetuksen luokan 3 (1774/2002/EY) mukaisten hygienisointilaitteiden käyttämistä prosessissa. Erijakeiden vastaanotto ja prosessin kulku on esitetty liitteenä olevassa prosessikaaviossa. Toiminta-ajankohta Toiminta on suunniteltu alkavaksi 2011 loppupuolella, sen jälkeen kun luvat ja rahoitus ovat kunnossa.. Tuotteet, tuotanto ja tuotantokapasiteetti Prosessijäännös peltolevitykseen maanparannusaineeksi ja lannoitteeksi 4358 t/vuosi, biokaasu 392 t/vuosi (käytetään sähkön- ja/tai lämmöntuotantoon tai liikennepolttoaineeksi), yhteensä 4750 t/vuosi. Prosessin suurin mahdollisen kapasiteetti on 30 % luvassa haettavia määriä suurempi. Prosessin käyntiaika on normaalivuonna 8760 h/vuosi. Toiminta jakaantuu tasaisesti ympäri vuoden. Prosessin syöttö ja purku ja materiaalin hallinta tapahtuvat pääosin kello 8 - 16 välillä. Materiaalit prosessiin syötetään katetun syöttösäiliön kautta (200 m3). Lietteet kipataan suoraan syöttösäiliöön, biojätteet siirretään katetusta vastaanottosiilosta (100 m3) ja murskataan seulakauhaa käyttäen. Sekoitussäiliöön voidaan materiaalin kuiva-ainepitoisuuden alentamiseksi tarvittaessa lisätä nestettä biokaasureaktorista. Jatkuvatoimista biokaasuprosessia syötetään ainoastaan hygieniayksikön kautta. Syöttölinja on varustettu repijällä, jolla varmistetaan vaadittu alle 12 mm palakoko. Hygieniayksikkö on lämpöeristetty tilavuudeltaan 20 m3 säiliö, joka on varustettu pumppusekoituksella. Säilöä lämmitetään ulkoisella lämmönvaihtajalla, lämpö tuotetaan biokaasulla, johon on tarvittaessa vaihdettavissa öljypoltin. Hygieniayksiössä on jatkuva sekoitus ja lämpötilan seuranta ja lämpötila tallentuu ohjaustietokoneelle kerran minuutissa. Kun säiliöön on lisätty erä syötettä, prosessinohjaus tarkistaa panoksen lisäämisen jälkeen, että vaadittu 70 asteen lämpötila on pidetty vähintään 1 tunnin ajan ennen kuin pumppaus säiliöstä prosessiin voidaan aloittaa. Säiliön nestemäärän muuttuessa panoksen lisäyksen yhteydessä syntyy nesteen syrjäyttämän tilavuuden verran hönkäkaasuja, joista poistetaan hajukaasut aktiivihiilisuodattimella. Prosessi on mitoitettu siten, että hygienisointi suoritetaan kerran vuorokaudessa. Biokaasuprosessi ja laitteisto Jatkuvatoiminen, täyssekoitteinen (CSTR) biokaasureaktori (700 m3) on betonirakenteinen ja kaasutiivis. Lämmitys on sisäisillä lämmönvaihdinputkilla ja sekoitus upposekoittimin. Prosessilämpötilana voidaan käyttää mesofiilistä aluetta 35 - 45 astetta. Keskimääräinen viipymä on 60 - 70 vuorokautta. Biokaasun tuotannosta ja orgaanisen aineen hajoamisesta tässä vaiheessa tapahtuu noin 85 %. Lietteen poisto jälkikaasualtaaseen tapahtuu pumppupoistona. Reaktori on varustettu yli- ja alipaineventtiilein. Jälkikaasualtaan (700 m3) yläpuolella on biokaasuvarasto sekä sääsuoja. Laskennallinen viipymä on 60 - 70 vuorokautta. Jälkikaasuallasta sekoitetaan ajastetusta. Noin 15 % tuotetusta biokaasusta syntyy jälkikaasutuksessa. Jälkikaasutuksella vähennetään huomattavasti kasvihuonekaasupäästöjä, ravinnehävikkiä ja hajuhaittoja. Jälkikaasuallasta voidaan hyödyntää myös lietteen vuodenaikavarastointiin. Jälkikaasualtaan yhteydessä oleva kaasuvarasto (590 m3) mahdollistaa vajaan vuorokauden kaasun tuotannon varastointiin. Jälkikaasualtaasta liete siirretään varastosäiliöön (2000 m3), joka tyhjennetään kahdesti vuodessa. Liete hyödynnetään peltoviljelyksessä lannoitteena ja maanparannusaineena. Biokaasureaktorista ja jälkikaasualtaasta kerätty biokaasu voidaan hyödyntää sähkön- ja lämmöntuotannossa tai jalostaa liikennepolttoaineeksi. Laitos on varustettu kahdella erillisellä, itsenäisellä kaasunkäyttölaitteella, joita hyödyntämällä voidaan välttyä ylijäämäkaasun päästämiseltä ilmakehään. Toiminnassa syntyvät potentiaaliset päästöt rajoittuvat hajukaasujen syntymiseen kertaluonteisesti päivittäin hygienisoinnin yhteydessä. Hajupäästöt hallitaan suodattamalla hönkäkaasut aktiivihiilisuodattimella. Hajupäästöt ympäristöön voivat tapahtua mahdollisten toimintahäiriöiden aikana. Päästöt vesiin ja maaperään hallitaan noudattamalla prosessijäännöksen käsittelyssä Valtioneuvoston asetusta 931/2000. Kokonaisuutta tarkastellessa toiminnan käynnistäminen on voimakkaasti ympäristöhaittoja vähentävä. Jätteen käsittelyn siirtyminen nykyisestä käsittelystä on jätehierarkian mukaista, sillä biokaasulaitoksessa voidaan hyödyntää jätteen energiasisältö ja prosessijäännöksen materiaali maanparannusaineena ja lannoitteena. Jätteenkäsittely kasvihuonekaasupäästöt vähenevät nykytilanteeseen verrattuna ja toiminnan aloittaminen on kaatopaikkadirektiivin edellyttämän kehityksen mukaista. Lisäksi tehostunut ravinteiden kierrätys vähentää energiaintensiivisten keinolannoitteiden käyttöä tilalla ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä sähkön- ja lämmön tuotannossa ja liikenteessä. Liikenteessä biokaasu vähentää myös huomattavasti lähiympäristölle ja terveydelle haitallisia päästöjä. Sijainti ja prosessikaavio Toiminnasta on laadittu liitteenä 27.2 oleva asemapiirros ja liitteenä 27.3 oleva prosessikaavio. Biokaasun raaka-aineita ovat: - Puhdistamon liete 2000 t/vuosi - Erilliskerätty biojäte 1000 t/vuosi - Sako-, umpi- ja rasvanerotuskaivojen liete 1750 t/vuosi Yhteensä 4750 t/vuosi Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta Toiminnan kokoluokka jää huomattavasti alle direktiivissä 96/61/EY olevien raja- arvojen. Toiminta ei lisää energian käyttöä, vään on energiataseeltaan positiivinen prosessi. Prosessi kuluttaa sähköä 15- 25 % tuotetusta energiasta. Toiminnan käynnistyttyä energiaa riittää laitoksen ulkopuolella käytettäväksi. Vedenhankinta ja viemäröinti Biokaasuprosessi ei liity vesi - ja viemäriverkkoon, jätevesiä ei pro- sessin aikana synny. Laitoksella esim. pesuihin käytettävä vesi tulee kunnan vesijohdosta ja jätevedet ohjataan biokaasuprosessiin. Arvio toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa Ympäristöriskin aiheuttaa biokaasun pääseminen ilmakehään ylipaineventtiilistä. Häiriötilanne toteutuu harvemmin kuin kerran vuodessa. Häiriö aiheuttaa haju- ja kasvihuonekaasujen rajoitetun päästön ilmakehään. Kaasut laimenevat normaaliolosuhteissa 0,5 - 1 tunnin kuluessa. Kaikkien säiliöiden pinnan korkeutta tarkkaillaan päivittäin ja ylitäyttö ehkäistään pinta-anturein ja etähälytysjärjestelmällä. Laitoksen tilat on varustettu palohälyttimin ja räjähdysvaarallisen kaasuseoksen ilmaisevilla hälyttimillä sekä ensisammutuskalustolla ja varoituskylteillä. Laitteistot on rakennettu ajantasaisen turvallisuuslainsäädännön mukaisesti. Liikenne ja liikennejärjestelyt Jätteen vastaanotto- ja lopputuotteen kuljetukset lisäävät kuljetuksia 1 - 5 krt/päivä raskaalla kalustolla YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästölähteet sekä päästöjen laatu ja määrä vesistöön ja viemäriin ja niiden pääsyn ehkäiseminen pohjaveteen Jätteen käsittelyprosessi on täysin suljettu eikä käytä prosessissa vettä, joten prosessi ei itsessään kuormita vesistöjä tai viemäriä. Lopputuotteet käytetään peltolannoitteena Valtioneuvoston asetuksen 931/2000 mukaisesti Kokonaisuutena prosessi vähentää maaperän ja pohjaveden kuormitusta, sillä jäte ohjautuu pois nykyisestä käsittelystä. Päästölähteet sekä päästöjen laatu ja määrä ilmaan Jätteen eräluonteinen hygienisointi aiheuttaa päivittäin hajuhaittoja sisältävien hönkäkaasujen vapautumisen. Hönkäkaasuja syntyy kerralla n. 20 m3 ja ne suodatetaan aktiivihiilisuotimella. Jätteen vastaanotto tai varastointi ei aiheuta merkittävästi päästöjä, jäte on varastoitu suljettuihin tiloihin. Prosessi on ilmatiivis suljettu eikä aiheuta päästöjä. Biokaasun käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa aiheuttaa vähemmän päästöjä kuin vastaava energiantuotanto polttoöljyä käyttäen. Kokonaisuutena tarkasteltuna hajuhaittojen määrä vähenee, kun biojätteet siirtyvät alueella avoimesta suljettuun käsittelyprosessiin. Kasvihuonekaasujen päästöt vähenevät merkittävästi verrattuna nykyiseen jätteenkäsittelyyn. Lisäksi kasvihuonekaasupäästöt vähe- nevät siltä osin, kun biokaasu korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä liikenteessä ja sähkön- ja lämmön tuotannossa. Melupäästöt ja tärinä Toiminnasta ei aiheudu melua ja tärinää. Syntyvät jätteet ja niiden ominaisuudet, määrä, varastointi sekä edelleen toimittaminen Pahvi- ja metallijäte toimitetaan kierrätykseen. Loisteputket, öljyt, akut ja muut ongelmajätteet toimitetaan keräykseen. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARAS KÄYTÄNTÖ (BEP) Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Prosessin ja toimintatapojen suunnittelussa on otettu huomioon Suomen ympäristökeskuksen julkaisun "Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT): Biokaasun tuotanto suomalaisessa toimintaympäristössä" näkökohdat soveltuvin osin. Arvio päästöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutuksesta Kokonaisuutena tarkasteltuna toiminnalla on voimakkaasti positiiviset ympäristövaikutukset. Toiminta muuttaa jätteen käsittelyä jätehierarkiassa korkeammalle asteelle, edesauttaa kaatopaikkadirektiivin täyttymistä, vähentää jätteen käsittelyn kasvihuonekaasu- vesistö- ja hajukaasupäästöjä. Tuotettu energia korvaa fossiilisia ja epäpuhtaammin palavia polttoaineita sähkön- ja lämmöntuotannossa. Ravinteiden kierrätys yhdyskunnista maatalouteen vähentää energiaintensiivisten väkilannoitteiden ja ehtyvien fosforivarantojen käyttöä. Negatiivinen vaikutus häiriötilanteissa syntyvistä hajukaasupäästöistä on vähäinen ja satunnainen haitta, kokonaisuudessa hajuhaitat vähenevät merkittävästi nykyisen avoimen jätteen käsittelyn muuttuessa suljetuksi. VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen Nykyisessä käytössään jätteenkäsittelyalueena kiinteistöllä on vähäinen merkitys yleisessä viihtyisyydessä. Yleiseen viihtyvyyteen vaikuttaa häiriötilanteissa syntyvät hajukaasupäästöt. Normaalitoiminnassa hajukaasujen synty estetään teknisin ratkaisuin ja huolellisilla toimintatavoilla. Toiminnan aiheuttama liikennöintitarpeen kasvu on hyvin vähäistä eikä vaikuta alueen viihtyisyyteen. Toiminnalla ei ole vaikutusta ihmisten terveyteen. Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Toiminnan aloittaminen edellyttää uusien rakennusten rakentamista jäteveden puhdistamon viereen asemakuvan mukaisesti. Rakennukseen varatulla alueella on avoin täyttämällä täytetty alue. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset Toiminnan tuottama biokaasu vähentää haitallisia päästöjä korvatessaan fossiilisia epäpuhtaasti palavia polttoaineita. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Lopputuotteet käytetään peltolannoitteena Valtioneuvoston asetuksen 931/2000 mukaisesti, jolloin ravinnepäästöt minimoituvat. KÄYTTÖTARKKAILU JA RAPORTOINTI Käyttötarkkailu Päivittäin seurataan säiliöiden pintojen korkeutta ja syötettyjä määriä, prosessin toimintaa kaasuntuotannon, metaanipitoisuuden ja lämpötilojen mukaan. Prosessiparametrit tallentuvat jatkuvatoimisesti hallintatietokoneeseen. Päästötarkkailu Laitoksen henkilökunta tarkkailee päästöjä aistinvaraisesti päivittäin. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Joutsan kunnan ilmoitustaululla 25.3.-26.4.2011 välisenä aikana ja kunnan internetsivuilla sekä Joutsan seudussa 30.3.2011. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Joutsan kunnan teknisessä toimistossa. Naapurit on kuultu kunnan toimesta. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Jyväskylän kaupungin Sosiaali- ja terveyspalvelukeskukselta. Muistutukset Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia. Mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole ilmaistu mielipiteitä. (Asian valmistelija ympäristötarkastaja Jukka Partanen, puh. 040 827 1573) II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA Ympäristötarkastajan ehdotus: Teknisen lautakunnan lupajaosto tarkastaa ympäristölupahakemuksen ja tutkii luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan lupajaosto ottaa huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Lupajaosto myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Joutsan Ekokaasu Oy:n biokaasulaitoksen toiminnalle. Toiminta on toteutettava lupahakemuksen mukaisesti ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Vastaus yksilöityihin lausuntoihin Lupamääräyksissä on otettu huomioon Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Jyväskylän kaupungin Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen lausunnossa esittämät näkökohdat. Laitoksen on toiminnassaan noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Lupamääräykset Yleinen ympäristönsuojelu 1. Laitoksen ja sen oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei laitoksen toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai viemäriin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristönvahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyisyyden alenemista. Tarvittaessa on selvitettävä ympäristövaikutukset ja ryhdyttävä Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Lupaviranomainen päättää toimenpiteistä erikseen. (YSL 5, 7, 8, 42 §, JL 6, 19 §, NaapL 17 §). Toiminnan kapasiteetti 2. Joutsan Ekokaasu Oy:n biokaasulaitoksella saa vastaanottaa ja käsitellä jätevedenpuhdistamon lietteitä, erilliskerättyä biojätettä ja sako-, umpi- ja rasvanerotuskaivojen lietettä 4750 t/vuosi. Mikäli käsittelyyn tuodaan muita jakeita, täytyy ne esittää hyväksyttäväksi Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen viimeistään kahta viikkoa ennen niiden käsittelyä. Raaka-aineiden keskinäiset suhteet voivat vaihdella, kuitenkin siten että yhteensä niitä saa käsitellä koko laitoksessa 4750 tonnia vuodessa. (YSL 43, 45 §, YSA 19 §) Biokaasulaitoksen rakentaminen 3. Laitos on rakennettava parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Tarkennettu suunnitelma biokaasulaitoksesta ja sen rakenteista tulee toimittaa Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahta kuukautta ennen laitoksen rakentamisen aloittamista. Suunnitelmasta tulee selvitä yksityiskohtaisesti tieto vastaanotto-, prosessi- ja lopputuotevaraston rakenteista ja tiloista sekä eri toimintojen sijoittumisesta alueelle. Laitoksen kulkureitit on suunniteltava siten, että kulku likaisella raaka-aineiden vastaanotto- ja käsittely- alueella sekä puhtaalla valmiiden tuotteiden puolella on riittävästi eristetty. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi antaa lisä määräyksiä ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Valvontaviranomainen päättää asiasta erikseen. (YSL 43, 45 §, 55 §,YSA 19 §) 4. Luvan saajan on huolehdittava mm. siitä, että mädätysprosessin laitteistojen ja säiliöiden materiaali kestää mädätysprosessissa vallitsevia olosuhteita ja että ne ovat kaasutiiviitä. Laitosrakennusten lattiat ja laitoksen varastointialueet on rakennettava nesteenpitävistä, kestävistä materiaaleista, jotka kestävät laitoksella käsiteltävien jätteiden ja sivutuotteiden kemiallisen ja fysikaalisen kuormituksen. Piha-alueet, joissa kuljetetaan ja siirretään käsittelemätöntä tai käsiteltyä materiaalia, on asfaltoitava ja viemäröitävä kaksoisviemärijärjestelmällä. (YSL 43 §, JL 6 §). Raaka-aineiden vastaanotto ja varastointi ja käsittely 5. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä vastaanotetun jätteen laadusta ja sen soveltuvuudesta prosessiin. Vastaanotettaessa toistuvasti saman toimittajan samanlaatuista jätettä riittää, että jätteen laatu selvitetään tarvittaessa ennen ensimmäisen erän vastaanottamista. Laitos ei saa ottaa vastaan sellaista raaka-ainetta. jossa on prosessin toiminnalle haitallisia aineita niin, että prosessin toiminta vaikeutuu tai laitoksen ympäristövaikutukset suurenevat. Mikäli laitokselle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa tai käsittelyä ei ole tässä päätöksessä tai lupamääräyksen 2 mukaan Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa hyväksytty, tulee jäte toimittaa viipymättä käsittelypaikkaan, jolla on ympäristölupa kyseisenlaisen jätteen käsittelyyn tai palauttaa jäte sen haltijalle. Sivutuotteet on käsiteltävä siten kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) ja Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinperäisten sivutuotteiden käsittelystä biokaasu- ja kompostointilaitoksissa sekä lannan käsittelystä teknisissä laitoksissa (195/2004) säädetään (mm. homogenisointi 12 mm palakokoon, hygienisointi 70 °C:n lämpötilassa vähintään 60 minuutin ajan). (YSL 4 , 43, 45 §, YSA 19 §, JäteA 8§ ) 6. Käsiteltävät raaka-aineet tulee prosessoida mahdollisimman nopeasti laitokseen saapumisen jälkeen. Biojätteen vastaanottosiilon ja syöttösäiliön tulee sijaita suljetuissa halleissa. Vastaanotettavien jätteiden ulkovarastointi on kielletty. Rakenteiden tulee olla sellaisia ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. (YSL 4, 43, 45 §, YSA 19 §, JäteA 8 §) 7. Jätteen kuljetuksessa käytetyille ajoneuvoille, kuljetusastioiden ja - säiliöiden puhdistukselle ja desinfioinnille tulee olla erikseen osoitettualue. Pesuvedet tulee johtaa vastaanottosäiliöön ja edelleen prosessiin, mikäli vedet eivät sisällä biokaasuprosessin kannalta haitallisia kemikaaleja. (YSL 4, 43, 45 §, YSA 19§, JäteA 8 §) Päästöt ilmaan 8. Biokaasulaitosta ja lietevarastoa on hoidettava siten, että niistä aiheutuvat hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Jos hajuhaitoista tulee valituksia, tulee biokaasulaitokselta ilmaan kulkeutuvien hajujen koostumus (poisto-kaasujen haju-yksikkömäärät ilmakuutiometrissä sekä ammoniakin, rikkivedyn ja muiden merkittävimpien hajua aiheuttavien yhdisteiden pitoisuus) ja niiden aiheuttama kuormitus selvittää laitoksen normaalitoiminnan aikana. Hygienisointisäiliön hajuhaittojen osalta toimitaan hakemuksen mukaisesti. Biokaasua ei saa päästää käsittelemättömänä ulkoilmaan. Mikäli biokaasua ei voida jostain syystä hyödyntää, on se hävitettävä polttamalla soihdussa. Biokaasu on soihtupoltossa poltettava siten, että poltosta ei muodostu hajuhaittoja. (JäteL 6 §, JäteA 8, YSL 42§, 43 §, YSA 19 §, NaapL 17 §) 9. Mädätteen lietevaraston tulee olla tiivisrakenteinen niin ettei varastoinnista aiheudu hajuhaittoja, pohjaveden ja ympäristön pilaantumista. (YSL 43 §, JäteL 6 §, JäteA8 §, NaapL 17 §) Meluntorjunta 10. Melutaso eniten melulle altistuvissa asumiseen käytettävissä kohteissa ulkona ei saa laitoksen toiminta-aikana ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 dB päivällä (kello 7-22) eikä 50 dB yöllä (kello 22-7). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Mikäli melutaso ylittyy, tulee toiminnan harjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. Prosessin syöttö- ja purku sekä jätteen ja materiaalien hallinta tulee pyrkiä keskittämään kello 8 - 16 väliselle ajalle (YSL 5 §, 42 §, 55 §, 83 §, 108 §, NaapL 17 §) Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 11. Laitoksella on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumista. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön eikä kaatopaikalle saa toimittaa jätteitä, joista voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa käsiteltäväksi laitokseen, jolla on luvassa kyseinen ongelmajätteen vastaanotto ja käsittely hyväksytty. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ongelmajätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa astioissa ja ne tulee varastoida varoaltain varuste- tuissa astioissa tai tiiviillä reunuksellisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla ja siten, että vuototapauksissa ongelmajätteet saadaan kerättyä talteen. Ongelmajätteiden pakkauksissa on oltava laatua ja vaarallisuutta osoittavat merkinnät. Ongelmajätteiden siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen ongelmajätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä neljän vuoden ajan. (YSL 7, 42, 43, 45 §, JäteL 4, 6, 9, 12, 15, 19 §, JäteA 5, 6 §, VNp 101/1997, VNp 962/1997, VNp 883/1998, VNp 659/1996) Raaka-aineiden käsittely ja maaperänsuojelu 12 Raaka-aineet, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu maaperään, pohjavesiin tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö, viihtyisyys tai terveyshaittaa. Polttoainesäiliön tulee olla kaksoisvaippainen tai se on sijoitettava tiiviiseen katettuun tai muuten sateelta suojattuun suoja-altaaseen, jonka koko tulee olla vähintään säiliön tilavuus. (YSL 42 §, 43 §, 45 §, JäteL 6 §) Paras käyttökelpoinen tekniikka 13. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä laitoksen toiminnoissa niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset sekä energian tuotto ja käyttö mahdollisimman tehokasta. (YSL 5 §, 42 §, 43 §, YSA 37 §, JäteL 51 §) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 14. Mikäli laitteistoihin tulee häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai haitallisuutta, laitteet on saatettava toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Päästöjä, melua tai muuta ympäristöhaittaa lisäävistä häiriöistä tai onnettomuuksista, joissa esimerkiksi aineita pääsee maaperään, pinta- tai pohjavesiin, viemäriin tai ilmaan, on viipymättä ilmoitettava Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Ympäristövahingon tapahtuessa tai ympäristövahingon vaaran uhatessa toiminnan harjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitoksella tulee olla ja laitoksen tulee pitää ajan tasalla erilaisia vaara- ja poikkeustilanteita varten ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma, josta ilmenee ohjeet vahinkojen ja seurausten rajoittamiseksi. Suunnitelma tulee tehdä viimeistään vuoden kuluessa laitoksen käynnistymisestä ja lähettää tiedoksi Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita aina saatavilla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan, että laitoksella on saatavissa torjuntalait- teiden ja tarvikkeiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. (YSL 62 §, 76 §, YSA 30 §, JäteL 51 §) Tarkkailusuunnitelma 15. Laitoksen käyttö, päästö- ja vaikutustarkkailuista on laadittava tarkkailusuunnitelma. Tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä: - Säiliöiden pintojen korkeus - Vastaanotettavien jätteiden määrän ja laadun seuranta - Biokaasun laadun ja määrän seuranta - Biokaasun soihtupolton tarkkailu (aika ja poltetun kaasun määrä) - Valmiin tuotteen (mädätteen) laadun tarkkailu ja käyttö - Käyttötarkkailu; tuotantoprosesseja sekä puhdistuslaitteiston, varastojen, säiliöiden, putkistojen sekä valvonta- ja hälytyslaitteiden toimintaa ja kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti Suunnitelma tulee lähettää Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa tehdä tarkkailusuunnitelmaan tarpeelliseksi katsomansa muutokset. Aktiivihiilisuodattimen tehoa on tarkkailtava säännöllisin välein. Soihtupoltossa syntyvä päästöt: rikkidioksidi, typen oksidit, hiukkaset, rikkivety, hiilimonoksidi, haihtuvat orgaaniset hiilivedyt sekä hajuyhdisteiden määrä (HY/m3) on mitattava kertaluonteisesti asiantuntijalaitoksen kuuden kuukauden kuluessa laitoksen käynnistymisestä. (YSL 5 §, 43 §, 46 §, 55 §) 16. Toiminnan pohjavesi- ja hulevesipäästöjä on tarvittaessa tarkkailtava. Toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa osallistua toimintojen ympäristövaikutuksia koskeviin selvityksiin Ympäristönsuojeluviranomaisen edellyttämällä tavalla. (YSL 5 §, 42 §, 83 §, JäteL 51 §, 52 §) Kirjanpito Laitoksella on pidettävä kirjaa seuraavista asioista: - vastaanotettavien jätteiden määrän, tuojan, laadun ja alkuperän seuranta - seos- ja tukiaineiden määrä - valmiin tuotteen määrä ja laatu - tuotteen edelleen toimitus - hoitotoimet ja tarkkailu (hajunpoistolaitteisto, ympäristön tilan tarkkailu) - häiriötilanteet (soihtupolton aika) - muualle toimitetut hyödyntämiskelvottomat jätteet - häiriötilanteet ja niihin liittyvät korjaustoimenpiteet - biokaasulaitoksen toiminta (kaasun määrä ja hyödyntäminen) Raportointi 17. Laitoksen toiminnasta sekä valvonta- ja tarkkailutiedoista on laadittava viran omaisen edellyttämällä tavalla tilastot ja raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosiraportista on käytävä ilmi muun muassa seuraavat tiedot: Tiedot tuotannosta: vuotuinen tuotantomäärä (tuotteen laatu ja määrä), tuotannon käyntiajat prosesseittain (h/a), vastaan otettujen jätteiden ja käytettyjen raaka-aineiden määrät ja laadut sekä varastointimäärät, energian käyttötiedot ja energiasäästötoimenpiteet ja suunnitteilla olevat muutokset laitoksessa ja sen toiminnassa. Tieto ympäristövahinkovakuutuksen voimassaolosta. Tiedot jätehuollosta: jätteiden laatu, laji, määrä sekä hyödyntämis- ja käsittelytavat, varastointi,edelleen toimittaminen, jätteen kuljettajat, toimituskohteet ja päivämäärät. Jätteiden luokittelussa tulee käyttää ympäristöministeriön asetuksessa (YmA 1129/2001) esiintyvää jaottelua. Tiedot päästöistä ja tarkkailusta: yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä (prosessit, puhdistimet, mittalaitteet), tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista (ajankohta, kestoaika, syy, arvio päästöistä ja niiden ympäristö vaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet), yhteenveto käyttö, päästötarkkailusta sekä vaikutustarkkailusta, päästömääristä, analyysituloksista, näytepisteistä, laskenta- tai mittausperusteista, mittausraporteista, arvio tulosten luotettavuudesta, vuosittaisten raaka-aine- ja päästömäärien vertailu tähän päätökseen kirjattuihin tai myöhemmin muutoksena ilmoitettuihin tietoiin. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta edellä mainittuine tietoineen on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen edellyttämällä tavalla. (YSL 46, 47 §, YSA 19, 36 §, JäteL 51 §) 18. Toiminnanharjoittajan on esitettävä laitoksen hoidosta, käytöstä ja toiminnan tarkkailusta vastaavan yhdyshenkilön ja hänen varamiehensä nimi jäteasetus 10 § mukaisesti kirjallisesti Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa laitoksen käynnistymisestä. Hoitajan asiantuntemuksen ylläpidosta on huolehdittava. (YSL 43, 45 §, JäteA10 §) Toiminnan lopettaminen tai muuttaminen 19. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään yhdeksän kuukautta, ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma ympäristönsuojelua koskevista laitoksen lopettamiseen liittyvistä toimista. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin ennen toiminnan olennaista muuttamista ilmoitettava siitä Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 81, 90 §, YSA 19 §) Ympäristövahinkovakuutus 20. Laitoksella on oltava lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus kolmen (3) kuukauden kuluessa laitoksen toiminnan aloittamisesta. Tiedot vakuutuksesta tulee toimittaa Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle .(Asetus ympäristövahinkovakuutuksesta 717/98, 1 §, 2 §) Vakuus 21. Ennen toiminnan aloittamista luvan hakijan on asetettava ympäristönsuojelulain 42 § tarkoittama 2 000 euron suuruinen vakuus, tai toteutettava vakuutta vastaava järjestely muulla tavoin. Vakuusasiakirjat tai selvitys vakuutta vastaavasta järjestelystä on toimitettava Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa tarkistaa vakuuden määrän. (YSL 42§, 45 §) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristösuojelulain 43 § mukaisesti on ollut tarpeellista antaa määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tämän vuoksi on lupapäätöksessä annettu määräyksiä, jotka liittyvät mahdollisesti aiheutuvan kuormituksen ehkäisemiseksi. Toiminnan harjoittaminen ei aiheuta toiminnan sijaintipaikan huomioiden (ympäristösuojelun laki 6 §) ja lupamääräyksiä noudattamalla sellaisia ympäristösuojelulain 42 § tai naapuruussuhdelain 17 § mukaista haittaa, jonka perusteella toiminta voitaisiin kieltää. Tällöin ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä. Lupajaosto katsoo, että biokaasulaitoksen toiminta kokonaisuudessaan hakemuksen mukaisella paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Toimintojen ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman hyvien haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (Lupa-määräys 1). Raaka-aineiden keskinäiset suhteet voivat vaihdella, kuitenkin siten että yhteensä jätteitä saa käsitellä koko laitoksessa 4750 tonnia vuodessa. Muiden hakemuksessa mainitsemattomien jakeiden osalta ennakkoilmoittamista - ja hyväksyntää pidetään valvonnallista sysi- tä tarpeellisena. (Lupamääräys 2) Laitoksen suunnitelmat olivat hakemusvaiheessa vasta prosessikaaviovaiheessa. Tämän vuoksi on katsottu tarpeelliseksi esittää yksityiskohtaiset suunnitelmat lupaviranomaiselle. Määräykset on lisäksi annettu pilaantumisen ehkäisemiseksi ja ne perustuvat ympäristönsuojelulain 43 §:ään (Lupamääräys 3 ja 4) Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia asianmukaisesta jätteiden vastaanotosta, varastoinnista ja esikäsittelystä siten, ettei toiminnasta aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira valvoo laitoksen toimintaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) ja Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen eläinperäisten sivutuotteiden käsittelystä biokaasu- ja kompostointilaitoksissa sekä lannan käsittelystä teknisissä laitoksissa (195/2004) noudattamisen osalta. (Lupamääräys 5 ja 6) Puhdistamalla ajoneuvot tarvittaessa erikseen osoitetulla alueella ja johtamalla pesuvedet jätevedenkäsittelyprosessiin voidaan varmistaa, etteivät pesuvedet kuormita ympäristöä. (Lupamääräys 7) Kun laitoksen biojätteen vastaanottosäiliön poistokaasut ohjataan aktiivihiilisuodattimen kautta, hajuhaitat voidaan pitää kurissa. Kun laitteisto toimii lupa-määräyksen 6 mukaisesti, ei hajuhaittoja ympäristölle toiminnasta pitäisi syntyä. Häiriötilanteissa biokaasu on ohjattava suihkupolttoon. Tarvittaessa ympäristön-suojeluviranomainen tulee määräämään lisätoimista mahdollisten hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 8 ja 9) Toiminasta aiheutuva melu ei saa aiheuttaa haittaa ympäristön asukkaille. Asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ulkona ylittää A-painotettua ekvivalenttitason päiväohjearvoa (722) 55dB, eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. (Lupamääräys 10) Jätelain perusperiaatteena on, että hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee ensisijaisesti hyödyntää materiaalina ja toissijaisesti energiana. Toiminta ei saa aiheuttaa roskaantumis- tai muuta haittaa eikä maaperän tai pohjavesien pilaantumista (Lupamääräys 11) Tuotteiden, jätteiden tai raaka-aineiden varastointi tai käyttö ei saa aiheuttaa maaperään, pohjavesiin, sadevesiviemäriin tai ilmaan päästöjä tai muuta haittaa. (Lupamääräykset 12) Toiminnanharjoittaja on velvollinen seuraamaan alan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja soveltamaan sitä tuotantoon. Toiminnanharjoittajan selvilläolo velvollisuus edellyttää myös energian käyttöön liittyvän perustietouden keräämistä. (Lupamääräys 13) Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilan- teissa. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumisvaade, ilmoitus- ja toiminta- sekä tiedotusvelvoite on annettu välittömän ympäristövahingon torjunnan onnistumisen varmistamiseksi ja valvonnan toteutumiseksi sekä viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaanti varmistamiseksi. Terveys- ja ympäristö-vaikutuksien estämiseksi onnettomuustilanteisiin varautuminen etukäteen on tarpeen. Ympäristöhaittoja aiheuttavat laite rikot tulee korjata viivytyksittä. (Lupamääräys 14) Mädätysprosessin metaanipitoisuutta ja käsitellyn lietteen laatua tulee seurata säännöllisesti. Lietteestä tulee vuosittain analysoida ainakin pH, kokonaisfosfori, liukoinen fosfori, kokonaistyppi ja kalium. Näytteitä otetaan, kunnes valvontaviranomainen toisin katsoo. Hajunpoistolaitteistojen toimintaa on tarkkailtava. Toimintaa on tarkkailtava päivittäin aistinvaraisesti. Lisäksi laitteistojen toimintaa tulee tarkkailla ulkopuolisen asiantuntijan tekemin mittauksin. Tarkkailun tulee tapahtua normaalin käynnin aikana. Tarkkailuohjelmien liittäminen yhteen keskitettyyn tarkkailusuunnitelmaan on valvojan kannalta helpompaa. Lisäksi tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkistaa ja päivittää lupapäätöksestä riippumatta. (Lupamääräys 15) Määräykset tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista on annettu ympäristövaikutusten selvittämiseksi ja valvonnallisista syistä. Ympäristönsuojelun edistämiseksi ja elinympäristön haittojen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Lisäksi lupamääräysten noudattamisen seuranta ja toimintojen ympäristövaikutusten arvioiminen edellyttävät kirjanpitoa ja raportointia. Valvontaviranomainen tarvitsee vuosiraportin käyttöönsä tämän luvan valvontaa varten. (Lupamääräykset 16 ja 17) Yhdyshenkilön asettaminen helpottaa laitoksen valvontaa. (Lupamääräys 18) Jos laitoksen toiminta loppuu antaa ympäristökeskus toiminnan lopettamista koskevat määräykset. Oleellisista toiminnan muutoksista tulee ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. ( Lupamääräys 19) Laitoksella tulee olla lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus. Tiedot vakuutuksesta tarvitaan valvonnallisista syistä. (Lupamääräys 20) Vakuuden tarkoitus on varmistaa välittömät sulkemis- ja maisemointitoimenpiteet sekä jälkitarkkailu. Vakuussumma on laskettu siten, että sillä katetaan välittömät sulkemistoimenpiteet ja toteutetaan seurantaohjelma, myös siinä tapauksessa että luvan hakija jättää toimenpiteet toteuttamatta. (Lupamääräys 21) TÄYTÄNTÖÖNPANO MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaan lupaviranomainen voi luvan hakijan pyynnöstä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Joutsan Ekokaasu Oy:n on esittänyt hakemuksessaan Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaisen pyynnön toiminnan muutoksen aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Perusteena hakijalla on, että laitoksen rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi 2011. Hanke on seudullisesti merkittävä ja mittava yksityisen yhtiön toimesta tehtävä investointi. Hankkeella on useita yhdyskunnallisia ja myös ympäristön kannalta positiivisia vaikutuksia. Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen määrää, että Joutsan Ekokaasu Oy:n biokaasulaitoksen toiminta voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta 5 000 euron (€) suuruista vakuutta vastaan. Vakuus on asetettu ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Vakuusasiakirjat on toimitettava valvontaviranomaiselle, mikäli päätöksestä valitetaan ja toiminta aloitetaan. valvontaviranomainen voi tarvittaessa tarkistaa vakuuden määrän. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Vakuus asetetaan ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. (YSL 101§) Perustelu Jätteiden anaerobikäsittely on jätelain hierarkian mukaista jätteiden hyödyntämistä energiana. Laitos mahdollistaa jätteen hyödyntämisen paikan päällä energiana ja lannoitteena. Hankkeella on täten positiivisia ympäristövaikutuksia. Mikäli lupapäätös kumotaan tai lupamääräyksiä muutetaan, määrätty 5 000 euron vakuus katsotaan olevan riittävä ympäristön saattamiseksi ennalleen (esim. laitosalueen siivoamiseen ja toiminnassa syntyneiden jätteiden toimittamiseen asianmukaiseen käsittelyyn). SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 (YSL) 5 - 7, 8, 28, 35 - 38, 41 47,52 - 56, 62, 76, 81, 83, 90, 96 - 97,101, 105, 108§ Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169 (YSA) 1, 6, 16 - 19, 23, 30, 37§ Jätelaki 3.12.1993/1072 (JL) 4 §, 69 §, 12 §, 15 §, 19 §, 51 - 52 § Jäteasetus 22.12.1993/1390 (JA) 3, 3a , 5 - 10, 22 § Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26 (NaapL) 17 § Asetus ympäristövahinkovakuutuksesta 717/98, 1 §, 2 §) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (VNp 101/1997) Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteidenluettelosta (YMA 1129/2001) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa siihen saakka, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee jättää 31.12.2018 mennessä lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus ympäristölupaviranomaiselle. (YSL 55 §) Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56§) Ympäristölupamaksu Tästä päätöksestä peritään maksua 1.890,00 €. Maksu perustuu Teknisen lautakunnan lupajaosto 9.12.2010 vahvistamaan taksaan. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 §:n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus liitteenä. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lupajaosto tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 §:n mukaisesti. Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Joutsan kunnan virallisella ilmoitustaululla ja paikallislehti Joutsan seudussa. Päätös: Ympäristötarkastajan ehdotus hyväksyttiin. Päätös annetaan julkipanon jälkeen 9.5.2011. _______ JAKELU Päätös Joutsan Ekokaasu Oy Teollisuustie 15 19650 JOUTSA Tiedoksi Joutsan kunnanhallitus Keski-Suomen ympäristökeskus
© Copyright 2024