Kokousasia PDF
Ympäristöjaosto § 67 15.09.2015 Ympäristöluvan myöntäminen Kuljetusliike Finska Oy:lle jätteiden lajitteluun, varastointiin, käsittelyyn ja siirtokuormaukseen 413/11.01.00/2015 YMPJAOST § 67 HAKIJA Kuljetusliike Finska Oy Sahakatu 1 38200 Sastamala TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Jätteiden lajittelu, varastointi, käsittely ja siirtokuormaus Sastamalan kaupungin Tyrvään teollisuusalueella kiinteistöllä 790-15-5-1, osoitteessa Sahakatu 1, 38200 Sastamala. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n ja siinä mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f perusteella. Lupaa haetaan jätteiden lajitteluun, varastointiin, käsittelyyn ja siirtokuormaukseen sekä toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Toimivaltainen viranomainen on ympäristönsuojelulain 34 § 2 momentin ja valtioneuvoston asetuksen (713/2014) 2 §:n 12 f. kohdan perusteella kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona toimii Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto. Kyseessä on jätteen ammattimainen käsittely, jossa käsitellään jätettä alle 20 000 tonnia vuodessa. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille 9.4.2015. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE SEKÄ MUUT MAANKÄYTTÖRAJOITUKSET Kyseessä on uusi toiminta, jolla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Yritys on jätteenkuljetuksen osalta merkitty jätetiedostoon PIRELY/932/07.00/2010. Biojätteen siirtokuormaus on lisäksi merkitty jätehuoltorekisteriin jätelain 100 § mukaisena jätteen ammattimaisena keräystoimintana. Rekisteröintipäivä on 4.4.2014. Ympäristölupahakemuksen mukaan vireillä on ympäristövahinkovakuutuksen haku vakuutusyhtiö Pohjolasta. Toiminta sijaitsee Sastamalassa Tyrvään teollisuusalueella. Asemakaavassa alue on kaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten kort- telialueeksi (T-1). Asemakaavan mukaan T-1 alueella tontille saa rakentaa yhden asunnon kiinteistön hoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa, jonka valtioneuvosto on vahvistanut 29.3.2007, alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä teollisuus- ja varasto tai vastaavaan käyttöön osoitettuja alueita. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kuljetusliike Finska Oy:n jätteenkäsittelytoiminnot sijaitsevat Sastamalan kaupungin Tyrvään teollisuusalueella kiinteistöllä 790-15-5-1, osoitteessa Sahakatu 1, 38200 Sastamala. Tyrvään teollisuusalue sijaitsee valtatie 12 pohjoispuolella. Hakemuksen mukaan alue on ns. karimaata. Lähin vesistö on Liekovesi, joka sijaitsee noin kilometrin päässä toiminta-alueesta. Kiinteistön välittömässä läheisyydessä ei ole merkittävän kokoisia avo-ojia. Lähin suurempi avo-oja kulkee noin 350 metrin etäisyydellä lounas-luodesuunnalla toiminta-alueesta. Oja lähtee Tyrväänkylän suunnasta Kokemäenjokea kohti, ja sen vedet laskevat Pesurinojaan. Toiminta ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue Roismala (0291203, Luokka II) sijaitsee kaakossa noin 2,5 kilometrin päässä. Alueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähimmät luonnonsuojelualueet sijaitsevat linnuntietä mitattuna yli viiden kilometrin päässä. Laitoskiinteistö rajoittuu muihin teollisuusalueen tontteihin sekä metsä- ja peltoalueisiin. Laitoksen pohjois-itäpuolella on joitakin asuinkiinteistöjä. Lähin niistä sijaitsee noin 250 metrin päässä käsittelyhallista. Valtatie 12 eteläpuolella sekä kauempana luoteessa on hiukan taajempaa asutusta. Lähialueella ei karttatarkastelun perusteella ole vapaa-ajan asutusta. Noin 600 metrin päässä käsittelyhallista sijaitsee Tyrvään Kartanon hoivakoti. YLEISKUVAUS TOIMINNASTA JA SEN LAAJUUDESTA Yleiskuvaus Kyseessä on jätteenkuljetusyrityksellä perusteilla oleva laitos, jossa lajiteltaisiin, varastoitaisiin käsiteltäisiin ja siirtokuormattaisiin eri jätejakeita arkipäivisin klo 6.00-18.00. Karkeasti eritellen jätejakeet olisivat seuraavat: paperi, pahvi, lasi, energiajäte, metalli sekä biojäte. Toiminnot on tarkoitus sijoittaa biojätteen siirtokuormausta lukuun ottamatta olemassa olevaan peltihalliin, johon rakennetaan tarvittavat rakenteet. Biojäte siirtokuormataan suoraan umpinaiselle lavalle, joka on hallin vieressä. Kiinteistölle asennetaan myös vaakalaite tulevien ja lähtevien kuormien punnitsemiseksi. Taulukko 1. Jätelajit, eri jätelajien varastointimäärät ja vuosittaiset määrät Jätelaji EWC-koodi Kertavarasto (t) Määrä (t/a) Paperit 200101 60 900 Pahvit 200101 60 800 Lasit 160120 30 300 170202 200102 150107 Energiajätteet 170201 100 3500 170203 170904 200139 200138 Metallit 170407 100 3500 200140 150104 120103 Biojäte 200108 576 020601 160306 020203 Yhteensä 350 9576 Jätteiden varastointi ja käsittely Toimintaa on tarkoitus harjoittaa kuljetusyrityksen kiinteistöllä jo olemassa olevassa 500 m2 suuruisessa peltihallissa. Hallin lattia on asfalttia. Hakija on toimittanut asfalttiin liittyen asiantuntijalausunnon, jossa on todettu, että lattiamateriaalina on käytetty AB 16/120 massaa. Kyseinen massalaatu on päällysteenä yleisin käytetty piha- ja tiemateriaali. Halliin asennettaan betoniseinät, joilla se jaetaan looseihin. Jokaiselle jätejakeelle tehdään oma loosi. Betoniseinät asennetaan bituminauhojen päälle. Hallia tiivistetään vaihtamalla kulkuovi ja uusimalla peltiverhoilu niiltä osin, kuin se on tarpeellista. Halliin ei tule vettä eikä siellä ole viemäröintiä. Sulamis- ja pesuvesiä varten asennetaan noin 2 m3 umpisäiliö, johon mahdolliset vedet ohjataan. Tilojen pesu hoidetaan omalla yhdistelmäautolla, jolla voidaan pestä ja imeä vedet samanaikaisesti. Lattiakaivoon päätyneet nesteet toimitetaan käsiteltäväksi Satakierto Oy:lle. Lajittelu-, käsittely- ja kuormaustoiminnassa käytettävät koneet kuluttavat noin 5100 litraa polttoainetta. Tankkaus suoritetaan samalla kiinteistöllä sijaitsevalta Teboil D-asemalta. Energian käyttö ei uuden toiminnan myötä lisäänny, sillä teillä ajettavat hyötykuormat kas- vavat. Käsittelyyn tulevat jakeet tuodaan kalustolla, joka jo nykyisin liikkuu alueella. Vastaanotto Jätteet kuljetetaan suoraan sisälle halliin omiin vastaanottopaikkoihin. Vastaanottopaikka riippuu tarvittavan lajittelun määrästä. Jätelaji varmistetaan vastaanoton yhteydessä, jolloin varmistutaan jätteen vastaanottokelpoisuudesta ilmoitetun jätejakeen joukkoon, sekä vastaanottokelpoisuudesta käsittelylaitokseen yleensä. Lajitteluvirheistä tiedotetaan ja tehdään merkintä siirtoasiakirjaan. Laitokselle soveltumattomia kuormia ei oteta vastaan. Lajittelu Materiaalit lajitellaan pyöräkuormaajalla, kaivinkoneella tai käsin. Kuormasta erotellaan eri jakeet, jotka pakataan kaivinkoneella pienempään tilaan lajittelun yhteydessä. Jokaiselle jätejakeelle tehdään omat lajittelu- ja materiaaliohjeet. Lajittelun yhteydessä havaitut vaaralliset jätteet siirretään niille varattuihin paikkoihin. Käsittely Osa jakeista, kuten paperi, pahvi ja muovi paalataan kevytpaalaimella. Lajitellut jakeet pakataan lavoille lajittelun jälkeen odottamaan kuljetusta. Sekalainen energiajae sekä puu voidaan esikäsitellä siirrettävällä murskaimella tai vastaavalla. Päivittäisessä toiminnassa on käytössä kaivinkone, pyöräkuormaaja, trukki sekä mahdollisesti myöhemmin kevyt ns. kauppapaalain tai puristin. Murskausta tai vastaavaa käsittelyä tehdään vain satunnaisesti. Kaikki lajittelutoiminnot tehdään sisätiloissa. Eteenpäin toimitus Materiaalit toimitetaan hyötykäyttöön vaihtolaivoilla ja muilla kierrätyksessä vakiintuneilla kuljetusmenetelmillä. Kuljetuseränä on pääosin 20-90 m3 ja 6-35 m3, jotka vastaavat yhdistelmärekan tai kuorma-auton kuormia. Varastossa pidetään enimmillään yksi täysi kuljetuserä kutakin jätejaetta. Biojätteet siirtokuormataan suoraan keräysautosta umpinaiselle lavalle, joka sijaitsee hallin vieressä. Kaikki tulevat ja lähtevät jätekuormat punnitaan vaakalaitteella. Lähetetyt materiaalit kirjataan ylös ja niistä laaditaan siirtoasiakirja. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Toiminnot suoritetaan sisällä hallissa haittojen estämiseksi. Toiminnassa sovelletaan tarvittavaa käytännöllisintä tekniikkaa. Purku- ja lastauskalusto ovat ympäristöystävällisiä. Vaakalaitteisto kerää tarvittavan tiedon kilon tarkkuudella. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ JA KÄSITTELYSTÄ Toiminnasta muodostuu lajittelussa pois valikoituvia jätteitä, kuten vaarallisia jätteitä sekä sähkö- ja elektroniikkaromua. Lisäksi koneiden huoltojen yhteydessä muodostuu joitakin jätteitä. Sähkö- ja elektroniikkaromut varastoidaan 20 jalan merikontissa. Öljyjätteet varastoidaan 200 litran tynnyrissä valuma-altaan päällä. Tynnyri tyhjennetään Ekokem Oy:n toimesta. Akut varastoidaan akkulaatikossa ja ne toimitetaan Suomen Akkukierrätys Oy:lle. TIEDOT LIIKENTEESTÄ JA LIIKENNEJÄRJESTELYISTÄ Hakemuksen mukaan liikenne alueella ei tule lisääntymään, koska käsittelyyn tulevat jakeet tuodaan kalustolla, joka jo muutenkin liikkuu alueella. Liikenne kulkee Pesurinkatua pitkin Sastamalan keskustaan tai valtatie 12 suuntaan. ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN JA KUORMITUKSEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan toiminnasta ei muodostu jäte- tai sadevesiviemäriin kulkeutuvia vesiä, eikä vesistöihin kulkeutuvia vesiä. Käsittelyhallissa vedet ohjataan umpikaivoon. Hakemuksen mukaan maaperään ja pohjaveteen ei synny päästöjä toiminnasta. Hakemuksen mukaan orgaanisia aineita sisältäviä jätejakeita ei varastoida niin kauaa, että hajuhaittaa ehtisi muodostua. Ilmapäästöjä muodostuu kuorma-autojen sekä työkoneiden pakokaasuista. Kokonaisvaikutus on positiivinen, kun hyötykuormien suureneminen vähentää raskaanliikenteen kuljetuksia. Hakemuksen mukaan toiminta ei aiheuta lisääntyvää melua eikä tärinää alueella. Haittaeläimien pääsy halliin pyritään estämään hallin rakenteilla. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käytössä olevia laitteita tarkkaillaan koko ajan ja varmistetaan, että lajiteltavat jätejakeet ovat oikeissa looseissa. Yritys tarkkailee jo tällä hetkellä kaluston päästötasoja. Toiminnan vaikutuksia tarkkaillaan seuraamalla kuinka se vaikuttaa ajettuihin kilometreihin sekä lajittelun lisääntymiseen. Tulevat ja lähtevät kuormat punnitaan vaa’alla. Vaakalaitteen toiminta varmistetaan määräaikaistarkastuksilla sekä huolloilla. Viranomaiselle raportoitavat tiedot kerätään toiminnanohjausjärjestelmään. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ SEKÄ TOIMINTA HÄIRIÖTILANTEISSA Hakemuksen mukaan ympäristöriskiä ei synny, koska hallissa ei käsitellä vaarallisia jätteitä. Mahdollinen häiriö voi muodostua kaluston rikkouduttua. Tällaisessa tilanteessa kalusto korjataan ja toimintaa jatketaan sen jälkeen. Halliin asennetaan tarvittava määrä sammuttimia ja palovaroitin sekä tarvittava määrä imeytysainetta. Toiminta hoidetaan ammattitaitoisesti. Työntekijät pitävät turvaliivejä ja kypäriä työskennellessään lajitteluhallissa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Luvan hakija on täydentänyt hakemusta 23.4.2015, 17.8.2015, 8.9.2015 ja 9.9.2015. Hakija on 17.8.2015 saapuneen täydennyksen yhteydessä toimittanut muutosilmoituksen, jossa ilmoittaa luopuvansa yhdyskunta- ja sekajätteen käsittelystä. Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 44 §:n mukaisesti kuuluttamalla 8.5.-8.6.2015 Sastamalan kaupungin ilmoitustaululla ja Sotesin internetsivuilla. Asiakirjat ovat olleet julkisesti nähtävillä kuulutusajan ympäristöterveydenhuollon Sastamalan keskustan toimipisteessä. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Tyrvään Sanomissa 12.5.2015. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu tiedossa oleville asianosaisille. LAUSUNNOT Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Sastamalan kaupungin yhdyskuntatekniikan sekä yhdyskuntasuunnittelun osastoilta, Forssan yhteistoiminta-alueen jätelautakunnalta, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:ltä sekä kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Pirkanmaan ELY-keskus ja Sastamalan kaupungin yhdyskuntatekniikan osasto eivät lausuneet asiasta. Yhdyskuntasuunnittelun lausunto Yhdyskuntasuunnittelun lausunnossa (sähköposti 2.7.2015, kaavasuunnittelija) todetaan muun muassa, että: Toiminta sijoittuu Tyrvään kaupunginosan kortteliin 5, joka on asemakaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-1). Asemakaava on vuodelta 1983 ja sen kumoamis- tai muutostarpeita on korttelien 11-13 osalta myös kaavoitusohjelmassa. Asemakaavan mukaisesti T-1 alueelle saa rakentaa yhden asunnon kiinteistön hoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Tämä asettaa teollisuustontin käytölle rajoituksia toiminnan laadun suhteen (melu, tärinä, päästöt ilmaan, pöly). Vaikka alueella ei olekaan kaavan sallimia asuntoja, on rakennuslupaa tällaiselle mahdollista hakea lähimmillään n. 15 metrin etäisyydelle hakijan jätelajitteluun ja välivarastointiin tarkoitetusta varastorakennuksesta. Jätteensiirtotoiminnot edellyttävät yleensä kaavassa EJ-merkintää (jätteenkäsittelyalue) tai teollisuusmerkintää, joka ei siihen liitettyjen määräysten kautta luo rajoitteita toiminnan laadulle. Haettu siirtokuormaus- ja lajitteluasema edellyttäisi asemakaavan muuttamista, sillä toiminta aiheuttaisi haittaa kaavan toteuttamiselle ja sekä saattaisi aiheuttaa alueella jo toimiville, kaavan mukaisesti toteutuneille tai lähialueella oleville kiinteistöille toiminnan laadusta ja suunnitellusta toteutuksesta johtuvia haitallisia ympäristövaikutuksia sekä rakentamisrajoituksia. Hankkeen ympäristölupa-arvioinnissa tulisi lisäksi kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: - sekajätteen vastaanoton ja varastoinnin tulisi tapahtua kaukaloon ja edelleen suljettuun pakkaavaan konttiin. - sekajätteen osalta viipymäaika (1 viikko) on liian pitkä: sekajätteen viipymä muodostumispaikalla (asiakkaan jäteastiassa) saattaa ennestään olla jo 4 viikkoa, mikä edistää mm. haitallisten kaatopaikkakaasujen muodostumista. Yhdyskunta- ja sekajätteen varastointiaika siirtokuormausasemilla näyttäisi usein olevan maksimissaan 2-3 päivää, viikonloppu huomioiden. - sekä bio- että sekajätteen osalta tulisi olla koneellinen kaasujen hallinta hajuhaittojen estämiseksi ja käsilajittelun työturvallisuuden varmistamiseksi. - yhdyskunta- ja sekajätteen kippaaminen hallin lattialle, varastoiminen hallissa sekä pitkät viipymät edistävät lintujen, rottien ja muiden tuhoeläinten runsastumisen mahdollisuutta teollisuusalueella sekä sen läheisyydessä. - arvioinnissa tulisi ottaa huomioon kiinteistöllä, lähikiinteistöillä ja ympäristössä olevat toiminnot (mm. elintarvikepakkausteollisuus), mahdolliset ruuanvalmistukseen ja elintarvikkeiden käsittelyyn ym. liittyvät kuljetukset ja rahtivarastointi osana kiinteistön logistiikkapalveluita sekä ympäristön asutus ja virkistyskäyttö (Pakilanmetsän VL-alue). Pesurinkadulla ei ole kevyen liikenteen väylää. Teollisuusalueen kautta tapahtuu kuitenkin paljon mm. työssäkäyntiin ja vapaa-aikaan liittyvää kevyttä liikennettä, sillä katu on mm. osa Tyrväänkylään ja Roismalaan sekä toisaalta Liekoveden ympäri kulkevaa pyöräilijöiden ja muiden kuntoliikkujien käyttämää rengasreittiä. Jätteiden siirtokuormausasema ei sinällään lisää merkittävästi raskasta liikennettä, mutta mm. jätekuljetusten luonne korostaa erillisen kevyenliikenteen väylän rakentamisen tarvetta Pesurinkadulle. Asemakaavassa kevytväylän tilatarve on huomioitu katualueen leveydessä. Yhdyskuntasuunnittelu ei puolla ympäristöluvan myöntämistä. Forssan yhteistoiminta-alueen jätelautakunnan lausunto Forssan yhteistoiminta-alueen jätelautakunnan puolesta jätehuoltopäällikkö on antanut 14.7.2015 päivätyn viranhaltijalausunnon. Lausunnossa todetaan seuraavaa: Jätelain (646/2011) 8 §:n 2 momentin mukaan toiminnanharjoittajan, joka ammattimaisesti kerää taikka ammatti- tai laitosmaisesti käsittelee jätteitä, on noudatettava etusijajärjestystä sitovana velvoitteena siten, että saavutetaan kokonaisuutena arvioiden lain tarkoituksen kannalta paras tulos. Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen vuosille 2015-2020 laaditun jätepoliittisen ohjelman mukaan jätehuollossa tulisi huomioida logistiikan tehokkuus, elinkaariajattelu ja ilmastonmuutoksen ehkäisy. Hakijan mukaan siirtokuormaus- ja lajitteluaseman toiminnalla voi- daan vähentää ylimääräistä liikennöintiä ja siitä aiheutuvia päästöjä, joten toimintaa voidaan pitää jätelain etusijajärjestyksen sekä jätepoliittisien tavoitteiden mukaisena. Siirtokuormaus- ja lajitteluaseman toiminnan tulee olla linjassa voimassa olevien jätehuoltomääräysten kanssa. Jätehuoltomääräysten mukaisesti kunnan vastuulle kuuluva yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte tulee toimittaa kunnan tai Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n osoittamiin paikkoihin jätelajista riippuen. Ympäristöluvanvarainen toiminta ei tulisi olla sellaista, että kunnan vastuulla olevaa jätettä ohjautuu jätehuoltomääräysten vastaisesti. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n 1.7.2015 päivätty lausunto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy (myöhemmin LHJ) lausuu ko. ympäristölupahakemukseen liittyen seuraavaa: Toiminnan vaatimustenmukaisuuden täyttymisen kannalta on tärkeää, että kaikki kunnan vastuulle kuuluvat jätteet toimitetaan jätehuoltomääräyksissä osoitettuihin kunnan järjestämiin ja LHJ:n osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Lupahakemuksessa näin on esitetty toimittavan nyt vain yhdyskuntajätteen osalta. Muut jakeet on esitetty toimitettavaksi ”lähelle lajittelukeskusta”. LHJ tähdentää, että kaikki asumisessa syntyvät tai siihen rinnastettavat erilliskerätyt jätteet on toimitettava LHJ:n osoittamaan vastaanottopaikkaan. Mikäli kunnan vastuulle kuuluvia jätteitä kerätään yhdessä yrityksistä tulevien jätteiden kanssa, tulee kunnan vastuulle kuuluva osuus tai vaihtoehtoisesti koko kuorma (jos erottelu ei ole mahdollista) toimittaa LHJ:n osoittamiin vastaanottopaikkoihin, mikäli niille ei ole osoitettu vastaanotto-paikkaa tuottajavastuun perusteella. Tällaisia erilliskerättyjä jätteitä ei LHJ:n järjestämään vastaanottopaikkaan ole kuitenkaan toimitettu, jos niitä on järjestettykin. Biojätteiden siirtokuormaukseen liittyen on syytä huomioida, että koska alueella kerätään kaupan eläinperäiset jätteet yhdessä asumisessa syntyvän biojätteen kanssa, luokitellaan kerätty biojäte kokonaisuudessaan luokan 3 sivutuotteeksi. Käsittelemättömiä sivutuotteita voidaan varastoida ainoastaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymissä väliasteen toimia harjoittavissa laitoksissa. Väliasteen laitokset hyväksyy ja niitä valvoo kunnaneläineläinlääkäri. Sivutuotteiden keräilyssä syntyy myös velvoite esim. keräysajoneuvojen pesulle tyhjennyksen jälkeen. Tällaista pesumahdollisuutta ei lupahakemuksessa kuitenkaan esitetä olevan. Hakemuksesta käy myös ilmi, että ko. toimintaa harjoitettaisiin kohteessa jo nyt. Huomioitavaksi tässä kohdin tulee myös 1.8.2015 voimaantuleviin jätehuoltomääräyksiin lisätty velvoite järjestää myös muiden kuin ns. tavanomaiseksi biojätteeksi luokiteltavien sivutuotteiden erilliskeräily. Tämä tarkoittanee myös muiden sivu-tuotteiden kuin kaupoissa syntyvien eläinperäisten elintarvikkeiden keräilyä? Asumistoiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet (ent. ongelmajätteet) on myös toimitettava kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan. Jätelautakunnan hyväksymissä, 1.8.2015 voimaan astuvissa jätehuoltomääräyksissä, on määrätty toimittamaan asumisessa syntyvät vaaralliset jätteet LHJ:n osoittamaan vastaanottopaikkaan. Tämä määräys on osoitettu nimenomaan jätteen tuottajalle. Terveydensuojeluviranomaisen lausunto Sastamalan kaupungin ympäristöjaosto on delegoinut päätösvaltaansa kuuluvan ympäristönsuojelulain 42 § mukaisen lausunnonannon viranhaltijoille. Terveystarkastaja on 20.7.2015 antanut asiasta viranhaltijalausunnon, jossa todetaan seuraavaa: Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden ympäristönsuojeluviranomainen on pyytänyt terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa Kuljetusliike Finska Oy:n ympäristölupahakemukseen jätteen siirtokuormaus- ja lajitteluaseman sijoittamisesta Tyrvään teollisuusalueelle, osoitteeseen Sahakatu 1, Sastamala. Tarkoituksena on aloittaa eri jätejakeiden (bio, energia, lasi, pahvi, metalli ja yhdyskuntajäte) lajittelu hallitiloissa. Alue on kaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, mikä mahdollistaa myös asunnon rakentamisen tonteille. Sastamalan kaupungin ympäristöjaosto on 19.05.2015 § 39 delegoinut 1.6.2015 alkaen päätösvaltaansa kuuluvan ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaisen lausunnonannon seuraaville viranhaltijoille: terveystarkastaja, ympäristöterveystarkastaja, ympäristötarkastaja, terveysvalvonnan johtaja. Energiajätteen, lasin, pahvin, paperin ja metallin siirtokuormauksesta ei ole huomautettavaa. Kotitalouksissa syntyvän yhdyskuntajätteen varastointi ja siirtokuormaus hallissa aiheuttaa alueelle hajuhaittoja. Kerättäessä kotitalouksien yhdyskuntajätettä saattaa se olla 4 vk jopa 8 vk seissyt asiakkaan jäteastiassa, jolloin se haisee siirtokuormaushalliin tullessa. Lisäksi rottien, lintujen ja muiden tuhoeläinten lisääntyminen alueella on ilmeistä. Terveydensuojelulain 22 §:n mukaan jätteiden säilyttäminen, kerääminen, kuljettaminen, käsittely ja hyödyntäminen sekä jäteveden johtaminen ja puhdistus on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Kotitalouksissa syntyvän yhdyskuntajätteen varastoinnista ja siirtokuormauksesta syntyvää hajua ja haittaeläinten lisääntymistä voidaan pitää terveydensuojelulain mukaisena terveyshaittana, jolloin lupaa kotitalouksissa syntyvän yhdyskuntajätteen varastointiin ja siirtokuormaukseen ei tule myöntää. Sastamalan alueella kerätään kaupan eläinperäiset jätteet yhdessä asumisessa syntyvän biojätteen kanssa, jolloin siitä syntyy 3 luokan sivutuote. 3. luokan sivutuotteita välivarastoivan laitoksen tulee hakea hyväksyntä kunnaneläinlääkäriltä kirjallisesti. MUISTUTUKSET Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus, joka on saapunut 4.6.2015. Muistutuksen on jättänyt samalla teollisuusalueella toimiva yritys. Muistutuksessa on todettu, että kyseessä oleva yritys valmistaa omistamallaan tontilla ja tehdaskiinteistössä elintarvikepakkauksia. Muistutuksessa edellytetään, että hakemuksessa olevasta toiminnasta ei aiheudu haittaa kyseisen yrityksen liiketoiminnalle. VASTINEET Hakija on antanut lausunnoista ja muistutuksesta yhteisen vastineen, joka on päivätty 12.8.2015. Vastineessa todetaan muun muassa seuraavaa: Jätteen jatkokuljetukset hoidetaan kyseisen jätteen vaatimalla tavalla jätekohtaiset ominaisuudet huomioiden. Lajittelukelvotonta jätettä tulee jatkossa yhä vähemmän, koska jätteet ovat yhä paremmin lajiteltuja jo tullessaan kuljetukseen ja jatkolajitteluun. Tämän mahdollistaa Suomessa laajentuva pakkausjätteiden lajittelu- ja keräysverkosto. Tämän vuoksi jätteen lajittelua ja tiivistämistä tulee tukea myös Sastamalan alueella. Kohteessa käytetään aina parasta saatavilla olevaa tuholaistorjuntaa varatoimena lajitteluvirheiden varalta. Toiminnasta ei ole haittaa ympäröiville kiinteistöille, samat autot käyttävät aluetta nyt jo terminaalina. Noutokäyntien optimointi vähentää kuljetuskertoja, kun jätteet voidaan kumuloida ja yhdistää. Finska Oy tukee kevyenliikenteenväylän rakentamista, koska se on osana helpompaa liikkumista ja mahdollistaa myös asukkaiden sekä työntekijöiden liikkumista. Kohteessa vastaanotetaan ja pakataan sovitusti tuottajavastuun mukaisia jakeita niiden kilpailutuksen mukaan. Kiertotaloudessa tulee kierrätys- ja vastaanottomahdollisuuksia olla mahdollisimman laajasti, jotta korkea hyötykäyttöaste saavutetaan. Vaarallisia aineita tai vaarallisia jätteitä ei oteta vastaan sellaisenaan, vaan ne poimitaan mahdollisten lajitteluvirheiden ja/tai lajitteluilkivallan vuoksi pois kuormista. Finska Oy:n vastaanotto- ja lajittelutoiminta sekä jätteen kumulointi ennen kuljetusta on mahdollistamassa tehokkaampaa logistiikkaa ja se takaa puhtaampia raaka-aineita kierrätysteollisuuteen. Lajittelukelvoton ilman lajittelu- ja lisäarvoa oleva jäte tai tiettyyn paikkaan lailla tai asetuksella määrätty jäte toimitetaan kuljetustoiminnasta yhä niille määrättyyn paikkaan. Kaikessa kierrätystoiminnassa Finska Oy ottaa huomioon esisijai- suusperiaatteet ja kierrätyshierarkian. Viranomaisten valvonnan lisäksi Finska Oy:tä ja sen toimintaa valvovat ja auditoivat useat yritykset joilla kiertotalous, ympäristöarvot sekä laaduntarkkailu on edellytys yhteistoiminnalle. Toiminta tukee sekä auttaa paikallista teollisuutta ja yrityksiä jätteen lajittelussa, keräämisessä, siirtokuormauksessa ja kuljetuksessa hyötykäyttöön. Finska Oy neuvottelee tarvittaessa kaikkien alueen toimijoiden kanssa kierrätystoiminnan parantamisessa ja on mukana suunnittelussa sekä toteutuksessa, noudattaen yhteisiä malleja. Materiaalit ohjautuvat vain ja ainoastaan sovittuihin paikkoihin kulloinkin voimassa olevien sopimusten, lakien ja asetusten mukaan. Finska Oy:n toiminnasta ei aiheudu haittaa alueen toimijoille eikä lähiympäristöön. Hakemuksen johdosta ei ole järjestetty kuulemistilaisuutta tai katselmusta. Terveysvalvonnan johtaja ja vs. ympäristötarkastaja ovat 28.1.2015 käyneet tutustumassa hallirakennukseen. Luvanhaltijan tulee sopia tarkastuksesta valvontaviranomaisen kanssa ennen toiminnan aloittamista, kun kaikki käsittelyhallin rakenteet ovat valmistuneet. Valmisteluvastuu: vs. ympäristötarkastaja Nina Ylitalo ja terveysvalvonnan johtaja Risto Ekonen Ehdotus terv valvj: Ympäristöjaosto myöntää Kuljetusliike Finska Oy:lle ympäristöluvan jätteiden lajitteluun, varastointiin, käsittelyyn ja siirtokuormaukseen Sastamalan kaupungin Tyrvään teollisuusalueella kiinteistöllä 790-15-5-1, osoitteessa Sahakatu 1, 38200 Sastamala. Tämä lupa sisältää ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaisen ympäristöluvan. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksessa, sen liitteissä ja täydennyksissä esitetyllä tavalla sekä noudattaa lisäksi seuraavia lupamääräyksiä: LUPAMÄÄRÄYKSET: Toiminnassa käsiteltävät jätteet 1. Laitokselle saa toimittaa ja siellä saa varastoida paperi- ja kartonkijätettä sekä lasi-, metalli-, energia- ja biojätettä päätöksen taulukon 1 mukaisesti siten, että jätteen määrä on yhteensä enintään 9576 tonnia vuodessa. Laitokseen ei saa toimittaa eikä siellä saa käsitellä tai varastoida sekalaista yhdyskuntajätettä. Laitoksessa saa varastoida kerralla yhteensä enintään 362 tonnia jätettä jakautuen eri jätejakeisiin taulukon 1 mukaisesti. Biojätettä saa varastoida kerralla enintään 12 tonnia. Jätteitä lajitellaan käsin ja koneellisesti. Käsittelyllä tarkoitetaan jätteen paalausta sekä satunnaista jätteen murskausta. (YSL 49, 52, 58 §, JäteL 8 §) 2. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä laitokselle vastaanotetta- van jätteen lajista, laadusta ja määristä. Jätteet on tarkastettava kuormaa vastaanotettaessa. Laitokselle tuotavat jätteet, joiden käsittelyyn laitoksella ei ole lupaa, on palautettava jätteen haltijalle tai jäte on toimitettava paikkaan, jolla on ympäristölupa kyseisen jätteen vastaanottoon. Mahdolliset jätekuormien mukana alueelle tulevat vähäiset määrät vaarallista jätettä tai muuta jätettä, jota alueelle ei ole lupa ottaa vastaan, tulee erotella ja toimittaa asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Vaarallisten jätteiden säilyttämisestä määrätään myöhemmissä määräyksissä. (YSL 6, 52, 58 §, JäteL 12, 13 §) 3. Tuottajavastuun piiriin kuuluvien jätteiden kuten keräyspaperin ja pakkausjätteen vastaanotto on tehtävä yhteistoiminnassa tuottajan kanssa. Luvan saajan on tehtävä kyseisen tuottajan tai tuottajayhteisön kanssa kirjallinen sopimus tai vastaava asiakirja, josta selviää yhteistyökumppanin nimi ja yhteistoiminnan alkamispäivä. Asiakirjasta on myös selvittävä, mitä tuottajavastuun piiriin kuuluvaa jätettä sopimus koskee. Sopimus on tehtävä ennen kyseisten jätteiden vastaanoton aloittamista. Asiakirjojen kopiot on esitettävä ympäristöluvan vuosiyhteenvedon yhteydessä valvontaviranomaiselle. (JäteL 47 §) 4. Toiminnanharjoittajan on saatava kunnaneläinlääkäriltä sivutuoteasetuksen (EY N:o 1069/2009) mukainen laitoshyväksyntä biojätteiden varastoinnille. Kirjallinen hakemus laitoksen hyväksymiseksi tulee jättää viimeistään 30.11.2015, jotta biojätteiden siirtokuormausta voidaan keskeytyksettä jatkaa. (YSL 58 §, JäteL 12 §) Yleistä ympäristönsuojelua koskevat lupamääräykset 5. Laitos saa olla toiminnassa arkisin maanantaista perjantaihin klo 6.00-18.00. Muina aikoina käsittelyhalli on pidettävä lukittuna ja ulkopuolisten pääsy alueelle on estettävä. (YSL 52 §) 6. Laitoksen toiminnasta ei saa aiheutua melu- tai pölyhaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista eikä maaperän-, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ympäristö on siivottava välittömästi, mikäli se roskaantuu laitoksen toiminnan vuoksi. (YSL 52 §, JäteL 13, 72-73 §, NaapL 26/1920 17 §) 7. Toiminta tulee järjestää siten, että lähimmillä asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei ylitä ulkona A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7.) 50 dB. Tarvittaessa melutasot on selvitettävä mittauksin. (YSL 6, 52, 62 § ja Vnp 993/1992 2 §) 8. Laitokseen saapuvat jätteet on lajiteltava asianmukaisesti, ja kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet tulee toimittaa hyötykäyttöön. (YSL 53, 58 §, JäteL 8 §, Vna 179/2012 12 §) 9. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava laitoksen henkilökunnan sekä jätteenkuljettajien kouluttamisesta niin, että he ovat ajan tasalla ympäristönsuojeluun ja ympäristöluvan lupamääräyksiin liittyvistä seikoista. Toiminnalla tulee lisäksi olla vastuuhenkilö, joka huolehtii toiminnasta ja siitä, että se on ympäristöluvan mukaista. Vastuuhenkilön yhteystiedot tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle viimeistään ensimmäisen vuosiraportin yhteydessä. Vastuuhenkilön vaihtuessa tiedot uudesta vastuuhenkilöstä tulee viipymättä toimittaa valvontaviranomaiselle. (JäteL 141 §) Paras käyttökelpoinen tekniikka 10. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. (YSL 8 ja 53 §) Jätteiden varastointi- ja käsittelytilat 11. Jätteet on vastaanotettava, lajiteltava ja varastoitava asfaltoidulla alustalla. Pinnoitteen kunto tulee tarkistaa ennen toiminnan aloittamista sekä vuosittain. Mahdolliset vauriot on korjattava välittömästi. (YSL 52 §) 12. Jätteet tulee lajitella, käsitellä, murskata, varastoida ja kuormata sisähallissa biojätettä ja SER-romua lukuun ottamatta. Biojäte tulee kuormata suoraan sille tarkoitetulle tiiviille ja umpinaiselle lavalle. Mahdolliset SER-romut tulee säilyttää lukitussa tilassa, joka on katettu, tiivispohjainen sekä nestetiivis (esimerkiksi kontti). Käsitellyt ja käsittelemättömät jätejakeet tulee säilyttää niin, etteivät ne sekoitu keskenään. (YSL 52, 58 §, YSA 15 §, JäteL 15 §) Jätteiden edelleen toimittaminen ja kuljetus 13. Jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn, joka on hyväksytty ympäristönsuojelu- ja jätelain edellyttämällä tavalla. Kaikki kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet on toimitettava kunnan osoittamiin paikkoihin. Poikkeuksena sellaiset tuottajavastuun alaisuuteen kuuluvat jätteet, joille on osoitettu vastaanottopaikka tuottajavastuun perusteella. Mikäli kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvia jätteitä on sekaisin yritystoiminnan jätteiden kanssa, tulee kunnan vastuulle kuuluva osuus tai mikäli erottelu ei ole mahdollista, koko kuorma toimittaa kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan. (YSL 52, 58 §, JäteL 29 §) 14. Vaarallisten jätteiden sekä rakennus- ja purkujätteen kuljetuksesta tulee laatia asianmukainen jätelain (646/2011) 121 § ja jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 24 §:n mukainen siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JäteL 121 §, Vna 179/2012 24 §) 15. Jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn riittävän usein. Biojäte on kuitenkin toimitettava jatkokäsittelyyn vähintään kerran viikossa eikä sitä saa säilyttää laitoksessa viikonloppujen ylitse. (YSL 52, 58 §, JäteL 13 §) 16. Hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi toimitettavan jätteen saa luovuttaa vain jätteenkuljettajalle, joka on rekisteröitynyt ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. Mikäli toiminnanharjoittaja ei ole vielä jättänyt hakemusta toiminnan hyväksymiseksi jätehuoltorekisteriin, niin tulee se tehdä viipymättä, kuitenkin viimeistään 30.11.2015. (JäteL 94, 152 §) 17. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on toimitettava ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana hyödynnettäväksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomia jätteitä voidaan toimittaa loppusijoitukseen. (YSL 52, 58 §, JäteL 8 §, Vna 179/2012 12 §) 18. Tulevat ja lähtevät jätteet on kuljetettava siten, ettei jätteitä pääse leviämään ympäristöön. Myös kuljetuskaluston puhtaudesta tulee huolehtia. Mikäli roskaantumista kuitenkin tapahtuu, tulee roskaantunut alue siivota välittömästi. (YSL 52, 58 §, JäteL 13, 72-73 §, Vna 179/2012 11 §) Päästöt ilmaan, maaperään, vesiin ja viemäriin 19. Jätemateriaalien vastaanotosta, lajittelusta, käsittelystä, varastoinnista, kuormaamisesta tai kuljetuksesta ei saa aiheutua pölyämistä, kohtuutonta hajuhaittaa tai muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. (YSL 52, 58 §, JäteL 13 §, Vna 179/2012 11 §) 20. Toiminnassa syntyviä vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Vaaralliset jätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa kullekin jätetyypille tarkoitetuissa astioissa, säiliöissä tai pakkauksissa ja varastoitava lukitussa tilassa, joka on katettu ja tiivispohjainen. Vaarallisten jätteiden pakkaukset on merkittävä asianmukaisesti. Nestemäisten vaarallisten jätteiden astiat on varastoitava nestetiiviissä kemikaaleja kestävässä suoja-altaassa. Suoja-altaan tilavuuden on oltava mitoitettu vähintään suurimman jäteastian koon mukaisesti. Vaarallisten jätteiden säilytyspaikkojen asianmukaisuus on varmistettava säännöllisesti. (YSL 52,58 §, JäteL 13, 14, 16, 17 §, Vna 179/2012 8, 9 §) 21. Käsittelyhallin sisällä vedet on ohjattava rakennettavaan umpikaivoon. Käsittelyhallia ympäröivällä alueella sade- ja sulamisvedet on ohjattava hallitusti hiekan- ja öljynerottimilla varustettuihin sadevesikaivoihin. Hiekan- ja öljynerottimiin kertyvä liete tulee poistaa säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. (YSL 49, 52 §) Häiriö- ja poikkeustilanteet 22. Häiriötilanteissa tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, pinta- tai pohjaveteen, viemäriin tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin tällaisten päästöjen estämiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Häiriötilanteissa, joissa toiminta joudutaan keskeyttämään, kuten laiterikkojen sattuessa, toiminta tulee saattaa normaaliksi mahdollisimman nopeasti. (YSL 7, 14-17, 52 §, JäteL 13 §) 23. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella aina oltava riittävä määrä imeytysainetta ja ensisammutusvälineitä. Vuotoina ympäristöön päässeet jätteet, kemikaalit, polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen ja käsiteltävä asianmukaisesti. (YSL 7, 14-17, 52 §, JäteL 13 §) 24. Vähäistä suuremmista poikkeustilanteista on viipymättä ilmoitet- tava valvontaviranomaiselle sekä tarvittaessa pelastuslaitokselle. Mahdollisista öljyvahingoista on aina ilmoitettava edellä mainituille tahoille. (YSL 123 §) Tarkkailu- ja raportointimääräykset 25. Laitokselle vastaanotetuista ja toiminnasta syntyvistä jätteistä sekä edelleen toimitetuista jätteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta on käytävä ilmi eri jätemateriaalien jätenimike, tunnusnumero (EWC-koodi), määrä vuodessa, alkuperä ja toimituspaikka sekä varastossa olevien jätteiden määrät vuodenvaihteessa. Kaikki tulevat ja lähtevät kuormat on punnittava laitoksen omalla vaakalaitteella. (YSL 62 §, JäteL 120 §, Vna 179/2012 22, 23 §) 26. Laitoksen toiminnasta on raportoitava Sastamalan seudun sosiaali- terveyslautakunnan ympäristöjaostolle. Yhteenveto edellisen vuoden kirjanpidosta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Yhteenvedossa on esitettävä ainakin seuraavat asiat: - tiedot vastaanotettujen jätteiden määrästä ja laadusta sekä käsittelystä laitoksessa - määrä- ja laatutiedot lähtevistä jätteistä (kuljettajat, toimituspaikat ja -päivät ja siirtoasiakirjat) - varastotilanne jätelajeittain vuoden vaihteessa tonneina - tiedot mahdollisista päästötarkkailuista ja -selvityksistä - tiedot öljyn- ja hiekanerotuskaivojen tyhjennyksistä ja kunnosta - tieto siitä, onko asfaltissa havaittu vaurioita ja milloin mahdolliset vauriot on korjattu - tiedot vaarallisten jätteiden säilytyspaikan kunnosta ja mahdollisista viankorjauksista - selvitykset mahdollisista häiriö- tai onnettomuustilanteista, niiden syistä sekä niihin liittyvistä toimenpiteistä - vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa - vastuuhenkilön tiedot - tuottajavastuun piiriin kuuluvien jätteiden osalta tuottajayhteisön ja luvan haltijan väliset sopimusasiakirjat, mikäli niitä ei ole aikaisemmin toimitettu, tai ne ovat muuttuneet Vuosiyhteenvedon perusteena olevat asiakirjat, kuten käyttöpäiväkirjat ja huoltotodistukset on säilytettävä vähintään viimeiseltä kolmelta vuodelta viranomaisten nähtäväksi. (YSL 8, 62 § sekä JäteL 118, 121-122 §) Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen tai lopettaminen 27. Toiminnassa tapahtuvista merkittävistä muutoksista tai keskeyttämisestä on hyvissä ajoin ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden luvanhaltijan on kirjallisesti ilmoitettava vaihtumisesta valvontaviranomaiselle. (YSL 170 §) 28. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista ilmoitettava siitä valvontaviranomaiselle sekä toimitettava selvi- tys lopettamisen järjestelyistä. (YSL 52 ja 94 §) Vakuus 29. Jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava valvontaviranomaiselle osoitettu 3000 euron vakuus ennen toiminnan aloittamista asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuus voidaan hakemuksesta vapauttaa, kun ympäristöluvanvarainen toiminta päättyy. (YSL 59 - 61§) PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Toimittaessa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatettaessa annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, pohjaveden tai maaperän pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, roskaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Lausunnoissa ja muistutuksissa ja niistä annetussa vastineessa esille tulleet seikat on huomioitu päätöstä tehdessä sekä lupamääräyksissä. Yhdyskuntasuunnittelun lausunnossa esitetyt asiat on huomioitu lupamääräyksissä 1, 6, 7, 12, 15, 18 ja 19. Hakija on luopunut aikeesta käsitellä alueella sekalaista yhdyskuntajätettä. Jäljelle jäävien jätejakeiden vastaanoton, lajittelun, käsittelyn, varastoinnin ja siirtokuormauksen alueella ei ennalta arvioiden voida olettaa aiheuttavan teollisuustoiminnalle epätyypillisiä haittoja, jotka olisivat kaavamerkinnän T-1 vastaisia. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen merkintä mahdollistaa erilaisten teollisten toimintojen rakentamisen ja melu- ja pölypäästöjä voidaan sinänsä pitää teollisuustoiminnalle tyypillisenä. Esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä (13.1.2014, 3608/1/12) jätteiden käsittelytoiminta (betoni- ja tiilijäte) on sallittu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella, koska siitä ei voida ennalta arvioiden olettaa aiheutuvan esimerkiksi hajua, jota voisi aiheutua esimerkiksi kotitalouksissa syntyvän yhdyskuntajätteen käsittelystä. Biojätteiden siirtokuormauksen osalta ennalta arvioidut haitat pystytään estämään asetetuilla lupamääräyksillä. Forssan yhteistoiminta-alueen jätehuoltopäällikön lausunto on huomioitu lupamääräyksissä 8, 13 ja 17. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:ltä saatu lausunto on huomioitu lupamääräyksissä 13 ja 4. Terveystarkastajalta saatu lausunto on huomioitu lupamääräyksissä 4, 6, 7, 12, 15, 18 ja 19. Hakija on luopunut aikeesta käsitellä alueella sekalaista yhdyskuntajätettä, joten siitä johtuvia lausunnossa esitettyjä haittoja ei tule esiintymään. Muistutuksessa esitetyt asiat on huomioitu lupamääräyksissä 1, 5, 6, 12, 15, 18 ja 19. LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Käsittely- ja varastointimäärien rajoittamisella varmistetaan, että laitokselle tuleva jäte toimitetaan hyötykäyttöön tai jatkokäsittelyyn niin, että ehkäistään suuren jätevaraston syntyminen ja siitä seuraavat ympäristöhaitat. Jätemäärien tulee olla sellaiset, että toimintaa voidaan harjoittaa luvanmukaisesti sisällä lajitteluhallissa. (Lupamääräys 1) Lupa ei oikeuta muun kuin lupamääräyksessä 1 mainittujen jätteiden varastointiin tai muun jätteen käsittelyyn. Jätelain mukaan jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen alkuperästä, määrästä, lajista ja laadusta. Alueelle saattaa muiden kuormien seassa kuitenkin kulkeutua pieniä määriä muita kuin sallittuja jätteitä, joiden säilytystä ja jatkokäsittelyä varten on tarpeen antaa määräyksiä. (Lupamääräykset 2 ja 20) Jätelain 47 § mukaan muut toimijat kuin tuottajat saavat perustaa rinnakkaisia käytöstä poistettujen tuotteiden keräys- tai vastaanottojärjestelmiä taikka tarjota tähän liittyviä palveluita jätteen haltijalle vain, jos tämä tehdään yhteistoiminnassa tuottajan kanssa. (Lupamääräys 3) Toiminnan tulee täyttää muun lainsäädännön vaatimukset, jotta se voidaan järjestää asianmukaisesti. (Lupamääräys 4) Toiminta-aika on rajoitettu, ettei toiminnasta aiheudu haittaa ympäristölle. Ulkopuolisten kulkua alueelle on rajoitettava mahdollisten haittojen, kuten roskaantumisen ja varkauksien ehkäisemiseksi. Jätelain mukaan jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista eikä yleisen turvallisuuden heikentymistä. Jätehuollosta ei saa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia päästöjä mukaan lukien melua ja hajua taikka viihtyisyyden vähentymistä. Lupamääräyksessä 7 asetetut meluraja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksessä asetettuja melutason ohjearvoja. Laitoksen henkilökunnan koulutuksesta on huolehdittava, jotta laitoksen ympäristönsuojelun taso voidaan turvata. Jätelain mukaan jätteenkäsittelylaitoksen toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava vastuuhenkilön riittävästä koulutuksesta. Valvonnallisista syistä vastuuhenkilön tiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. (Lupamääräykset 5, 6, 7, 8, 9 ja 18) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaita menetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Jos päästöjä voidaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen johdosta vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, on kehittyneempää tekniikkaa otettava käyttöön. (Lupamääräys 10) Vaatimus jätteiden käsittelystä ja varastoinnista asfaltoidulla alueella, tai muutoin tiivisti, on tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjaveden suojelemiseksi. Jätteiden varastointi suljetussa tilassa vähentää roskaantumista. (Lupamääräykset 11 ja 12) Jätelaki ja jätehuoltomääräykset säätelevät mihin jätteet voidaan viedä käsittelyyn. Kunnan vastuulle kuuluvista jätteistä on erikseen säädetty jätelaissa sekä jätehuoltomääräyksissä. (Lupamääräys 13) Jätteenhaltijan on laadittava siirtoasiakirja jätelain 121 § mainituista jätteistä. Siirtoasiakirjan avulla voidaan valvoa vaarallisten jätteiden kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. (Lupamääräys 14) Laitokselle tuleva jäte on toimitettava hyötykäyttöön tai jatkokäsittelyyn niin, että ehkäistään suuren jätevaraston syntyminen ja siitä seuraavat ympäristöhaitat. Jätemäärien tulee olla sellaiset, että toimintaa voidaan harjoittaa luvanmukaisesti. Jätelain mukaan jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista eikä yleisen turvallisuuden heikentymistä. Jätteen varastoinnista ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa, kuten hajua ja pölyä taikka viihtyisyyden vähentymistä. Biojätteen turhaa säilyttämistä kiinteistöllä tulee välttää myös siksi, ettei alueelle kerry siitä johtuen haittaeläimiä. (Lupamääräys 15 ja 19) Jätelain mukaan jätteenkuljettajan on tehtävä hakemus toiminnan hyväksymisestä jätehuoltorekisteriin. Siirtymäsäännöksen mukaan jätetiedostoon merkityn toiminnanharjoittajan on tehtävä jätelain 94 § mukainen hakemus toiminnan hyväksymisestä jätehuoltorekisteriin kolmen vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Jätelaki on tullut voimaan 1.5.2012. (Lupamääräys 16) Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä. (Lupamääräys 17) Hiekan- ja öljynerotin poistavat piha-alueen hulevesistä ja mahdollista valumavesistä kiintoainesta ja öljyhiilivetyjä. Niillä voidaan myös ennaltaehkäistä mahdollisesta onnettomuus- tai häiriötilanteesta aiheutuvia päästöjä. (Lupamääräys 21) Ympäristönsuojelulain mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista häiriö- tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Häiriö- tai poikkeustilanteisiin varautuminen sekä ilmoitusvelvoite on annettu välittömän ympäristövahingon torjunnan onnistumisen varmistamiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. (Lupamääräykset 22, 23 ja 24) Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat välttämättömiä myös valvonnan toteuttamiseksi. Kuormat on punnittava laitoksen omalla vaakalaitteella, jotta jokaisesta kuormasta tulee tieto yrityksen omaan järjestelmään. (Lupamääräykset 25 ja 26) Olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle, jotta valvontaviranomainen voi arvioida muutosten vaikutuksia ja tarvittaessa arvioida uuden ympäristölupakäsittelyn tarpeellisuutta. Toiminnan lopettamisesta on ennakolta ilmoitettava valvontaviranomaiselle, jotta voidaan antaa tarpeelliset määräykset jätehuollosta sekä määräykset, joilla estetään ympäristön pilaantuminen. (Lupamääräykset 27 ja 28) Jätteenkäsittelytoiminnan vakuus asetetaan asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa ja sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuuden suuruus on arvioitu ottaen huomioon luvanmukaisten jätteiden laatu sekä määrä. (Lupamääräys 29) LUVAN VOIMASSAOLO Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelu- tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ympäristöjaosto päättää määrätä, että päätöksen mukainen toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa ennen sitä 3000 euron lisävakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. (YSL 199 §) Tätä määräystä annettaessa on otettu huomioon, että lupamääräysten mukainen toiminta ei lisää kohtuuttomasti alueella ennestään olevien toimintojen tuottamaa ympäristökuormitusta eikä siitä voi aiheutua pysyvää ympäristön pilaantumista. Asiaan vaikuttaa muun muassa se, että alueella ei käsitellä sekalaista yhdyskuntajätettä eikä vaarallisia jätteitä. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Lupapäätöksen tullessa lainvoimaiseksi mainittu lisävakuus vapautetaan hakijan pyynnöstä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 527/2014 (YSL) 1, 5, 6-8, 14-17, 27, 29, 34, 43, 44, 48, 49, 52, 53, 58-62, 70, 83-85, 87, 89, 93, 94, 123, 170, 172, 190, 198, 199 ja 205 §:t Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 8, 11, 13-15 §:t Jätelaki 646/2011 (JäteL) 8, 12-17, 28, 30, 47, 72, 73, 94, 120-120-123, 141, 152 §:t Valtioneuvoston asetus jätteistä (Vna 179/2012) 8, 9, 11, 12, 22-24 §:t Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (Vnp 993/1992) Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 § Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset (hyväksytty 16.6.2015) Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelujen (Sotesi) jäsenkuntien (Punkalaidun ja Sastamala) yhteiset ympäristönsuojelumääräykset YMPÄRISTÖLUPAMAKSU JA SEN PERUSTELU Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on yhteensä 1440 euroa. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän taksan mukaisesti jätteiden käsittelyä koskevan lupahakemuksen käsittelymaksu on 1200 euroa ja lupakäsittelyyn sisältyvä ympäristönsuojelulain 199 § mukainen päätös luvanvaraisen toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta korottaa taksan mukaista maksua 20 %. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on 17.9.2015. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta ympäristönsuojelulain mukaisesti Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Pöytäkirjanote: Luvan hakija Forssan yhteistoiminta-alueen jätelautakunta Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Sastamalan kaupunki Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Muistutuksen tekijä Ilmoitus päätöksestä: Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 44 §:n 1 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Sastamalan kaupungin ilmoitustaululla. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: vs. ympäristötarkastaja Nina Ylitalo, puh. 0400 805 432, terveysvalvonnan johtaja Risto Ekonen, puh. 050 550 1176
© Copyright 2024