KIMU
Kerrostalon ilmastonmuutos –
energiatalous ja sisäilmasto kuntoon
Kohdealueiden kuvaukset
Matinkylä
Maunula
Keijupuisto
20.10.2010
VTT / Matinkylä
Suomen Kiinteistöliitto ry / Maunula
Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu / Keijupuisto
2
SISÄLLYS
1
Matinkylä ........................................................................................................................... 3
1.1
Yleistä......................................................................................................................... 3
1.1.1
Sijainti ................................................................................................................ 3
1.1.2
Historia ............................................................................................................... 4
1.1.3
Muut ominaisuudet............................................................................................. 5
1.2
Väestö ja asuntokunnat............................................................................................... 7
1.3
Talotyypit ja asuntokanta ........................................................................................... 7
1.4
Valittujen rakennusten ominaisuudet ja tehdyt sekä suunnitellut
korjaustoimenpiteet .................................................................................................... 8
2
Maunula............................................................................................................................ 12
2.1
Yleistä....................................................................................................................... 12
2.1.1
Sijainti .............................................................................................................. 12
2.1.2
Historia ............................................................................................................. 12
2.1.3
Muut ominaisuudet........................................................................................... 13
2.2
Väestö ja asuntokunnat............................................................................................. 13
2.3
Talotyypit ja asuntokanta ......................................................................................... 15
2.4
Valittujen rakennusten ominaisuudet ja tehdyt sekä suunnitellut
korjaustoimenpiteet .................................................................................................. 16
3
Keijupuisto ....................................................................................................................... 20
3.1
Yleistä....................................................................................................................... 20
3.1.1
Sijainti .............................................................................................................. 20
3.1.2
Historia ............................................................................................................. 21
3.1.3
Muut ominaisuudet........................................................................................... 21
3.2
Väestö ja asuntokunnat............................................................................................. 21
3.3
Talotyypit ja asuntokanta ......................................................................................... 23
3.4
Valittujen rakennusten ominaisuudet ja tehdyt sekä suunnitellut
korjaustoimenpiteet. ................................................................................................. 24
3
1
MATINKYLÄ
1.1
Yleistä
1.1.1
Sijainti
Matinkylä (Mattby) on Espoon kaupunginosa, joka sijaitsee Suomenlahden rannalla noin 14
km Helsingin keskustasta länteen, kuva 1.1. Pohjoisessa alue rajoittuu Länsiväylään ja Olarin
kaupunginosaan, lännessä Suomenojan altaaseen ja Kaitaan kaupunginosaan ja idässä
Gräsanojaan ja Haukilahden kaupunginosaan. Matinkylän suuralueeseen kuuluu myös Olari.
Matinkylän (2008) nykyinen asukasmäärä on noin 18250 ja Matinkylän suuralueen noin
40000.
Liikenneyhteys Helsinkiin on länsiväylästä johtuen varsin hyvä ja suunniteltu metron
valmistuminen vuosikymmenen puolivälin tienoilla tulee parantamaan julkisia yhteyksiä
entisestään, kuva 1.2. Matinkylän tilastoalue koostuu Matinkylän keskuksesta, Tiistilästä,
Matinlahdesta, Matinmetsästä, Nuottaniemestä sekä Miessaaresta.
Matinkylän pohjoisimmalla laidalla sijaitsee suuri Ison Omenan kauppakeskus, keskiosissa on
korkeita kerrostaloja, etelämpänä asutus painottuu rivitaloihin ja matalampiin kerrostaloihin,
kun taas kalliimpiin alueisiin lukeutuvat itäosan Iirislahti ja eteläosan Nuottaniemi ja
Koukkuniemi pientaloalueineen.
Kuva 1.1 Matinkylän alue: Matinkylän keskus, Tiistilä, Matinlahti, Matinmetsä, Nuottaniemi
ja Miessaari
4
Kuva 1.2 Länsimetron suunniteltu linjaus (Kuva Länsimetro Oy)
1.1.2
Historia
Rakennusliike Haka aloitti Matinkylän rakentamisen vuonna 1968 /1/. Matinkylän
ensimmäisen asuinkerrostalon, As. Oy Matinraitti 7:n peruskivi muurattiin noin 40 vuotta
sitten. Rakentaminen aloitettiin Matinkartanon alueelta. Maat kaavoitettiin merkittäviltä osin
kerrostaloasunnoille, ja samalla aluerakentajana toiminut Rakennuskunta Haka osti
kehitettäväksi maata lähialueilta.
Matinkylälle jäi rakennusliike Hakan vahvasta roolista johtuen alueellinen leima eräänlaisena
vähävaraisempien asuinalueena. Tämä johtui lähinnä lähialueiden kuten Haukilahden,
Westendin, Tapiolan ja Olarin asukkaiden asenteista. Matinkylä oli samalla maan suurimpia
aluerakentamisen projekteja. Rakentaminen kuitenkin ajoittui varsin pitkälle ajalle. 40
vuodessa Matinkylä on kehittynyt lähiöstä kaupunginosaksi, jossa on kaikki asukkaiden
tarvitsemat päivittäis- ja muut palvelut, kuva 1.3.
Rakentamisessa kiinnitettiin huomiota määrään, jolloin muu asumisviihtyvyyteen liittyvä
kehittäminen kuten ympäristön viihtyisyys jäi alkuaikoina vähemmälle huomiolle.
Matinkylän kaavoitus tapahtui vähitellen ja kangerteli ajoittain pahasti. Rakentamista hidasti
ja vaikeutti myös asuntojen kysynnän hiipuminen 1970-luvun puolivälissä.
Matinkylää uudistettiin voimakkaasti 1990 - 2000-luvuilla /1/. Alueella tehtiin koko
valtakuntaakin ajatellen ainutlaatuinen ympäristön perusparannusprojekti vuonna 1996.
Nelihenkinen ammattilaisryhmä suunnitteli koko alueen ympäristön perusparantamisen.
Hanketta ohjasi Espoon kaupunki, ja se voitiin toteuttaa kaikkien kiinteistö- ja asuntoosakeyhtiöiden alueilla tontti- ja hallintokuntien rajoista riippumatta. Monet kiinteistöt ovat
projektin myötä saaneet mm. Viherympäristöliiton (VYL) ympäristöpalkintoja.
Matinkylän asuntokantaa on peruskorjattu viimeisten kymmenen vuoden aikana. Alueella
toimivan Matinkylän huolto Oy:n hoitamille kiinteistöille on tehty kunnossapidon
periaateohjelmat, mikä on helpottanut korjausavustusten saantia.
5
Kuva 1.3 Matinkylä 1969 ja 2009 (Kuva: Matinkylän huollon asiakaslehti MASA 2/2009)
1.1.3
Muut ominaisuudet
Matinkylän palvelut ovat suurelta osin keskittyneet kauppakeskus Isoon Omenaan, jossa on
sata kauppaa ja puotia, apteekki, pankkeja, ravintoloita ja kahviloita, lääkäriasema,
elokuvateatteri, Espoon kaupungin yhteispalvelupiste, kirjasto, Kelan toimipiste ja monia
muita palveluita.
Matinkylän vanhassa ostoskeskuksessa on mm. elintarvikekauppoja, kenkäkauppa,
kukkakauppa, R-kioski, pankkiautomaatti, videovuokraamo, parturi-kampaamo, kahvila ja
ravintoloita. Matinkylän alueelta löytyy myös posti ja mm. hammaslääkäreitä,
lakiasiaintoimisto, leipomo, kokoushotelli ja huoltoasema. Kuntapalveluita ovat terveysasema
ja useat koulut ja päiväkodit (myös ruotsinkielisiä). Ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia
tarjoavat mm. kuntosalit, jäähalli, pallokentät, tenniskenttä, liikuntakeskus, laaja
puistomaisten raittien verkosto ja venesatamat.
Matinkylän ominaisuuksia ja asukasprofiili on taulukossa 1.1 ja kuvassa 1.4. Vaikka taulukon
1.1 tilasto on jo muutaman vuoden takaa, antaa taulukko suuntaa antavan käsityksen
Matinkylän sosioekonomisista ominaisuuksista. Ulkomaan kansalaisten osuus koko
Matinkylän asukkaista on alle 10 %. Työttömyysprosentti on vaihdellut 7 ja 10 %:n välillä.
Matinkylän työpaikkaomavaraisuus on noin 40%. Suurimmat työllistävät toimialat ovat
yhteiskunnalliset ja kaupan palvelut, joiden osuus työpaikkaomavaraisuudesta on noin 70 %.
6
Taulukko 1.1 Matinkylän ominaisuuksia vuodelta 2004 /2/.
Kuva 1.4 Matinkylän profiili /2/
7
1.2
Väestö ja asuntokunnat
Espoolaisia oli vuoden 2008 alussa 238 047, ja he asuivat yhteensä 103 789 asuntokunnassa.
Asuntokunta muodostuu samassa asunnossa asuvista riippumatta perhe- tai
sukulaisuussuhteista. Asuntokunnat lisääntyivät vuodessa 1 400:lla eli 1,4 %. Espoon
asuntokunnissa asuu keskimäärin 2,25 henkilöä. Matinkylän asukasluku vuonna 2008 oli
18250, mikä oli 8 % Espoon asukasluvusta. Matinkylän asuntokuntien keskikoko oli 2,05
henkeä. Asukasluvuiltaan suurimmat osa-alueen olivat Tiistilä, Matinlahti ja Matinmetsä.
Edellä mainittujen osa-alueiden asukkaiden osuus koko Matinkylän asukkaista oli 77 %.
Asukasluvun on arvioitu kasvavan vuoteen 2019 mennessä 9 %.
Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuus oli vuoden 2008 alussa Espoossa
67,3 % ja Suur-Matinkylässä 73 %. Matinkylän asuntokunnista on 75 % 1-2 hengen talouksia,
mikä on enemmän kuin Espoossa keskimäärin. Matinkylän noin 9000 asuntokunnasta yhden
hengen asuntokuntia on yli 40 %, taulukko 1.2.
Väestön ikärakenne on jotakuinkin samanlainen kuin Espoossa keskimäärin. 60 vuotta
täyttäneiden osuus Matinkylässä oli 16 %, ja yli 65 vuotiaiden osuuden arvioidaan 1,5kertaistuvan seuraavien 5 vuoden aikana, kuva 1.5. Yksinhuoltajaperheiden, yksin asuvien ja
ulkomaalaistaustaisten osuudet ovat selvästi Espoon keskiarvoa suuremmat, mutta osuudet
eivät ole Espoon suurimmat, taulukko 1.2
Taulukko 1.2 Matinkylän asuntokunnat vuoteen 2005 /2/
Kuva 1.5 Matinkylän ikäjakauma /2/
1.3
Talotyypit ja asuntokanta
Matinkylän rakentaminen on seurannut aikakausittain rakentamisen yleisiä käytäntöjä. 1970luvun kerrostalojen ulkoseinät ovat tyypillisesti pesubetonipintaisia sandwich-elementtejä.
1970-luvun loppupuolella aina 1980-luvun alkuun tyypillisenä lisänä olivat
elementtikylpyhuoneet. 1980-luvun alkupuolelta lähtien talot ovat olleet monimuotoisempia,
8
erilaisine julkisivuratkaisuineen. 1980 ja 1990 lukujen julkisivut olivat yleisesti tiilipintaisia
tai pinnoitettua betonia.
Ikkunarakenteet olivat 1970-luvun lopulle saakka tyypillisesti 2-lasisia ja myöhemmin
kolmilasisia. Alueen rakennukset on yleensä liitetty kaukolämpöön, joskin joissakin
rivitaloissa on suora sähkölämmitys. Rakennukset ovat tyypillisesti varustettu koneellisella
poistoilmanvaihdolla. Uusimmissa rakennuksissa on koneellinen tulo-poisto-ilmanvaihto joko
keskitettynä tai huoneistokohtaisena.
Matinkylän asuntokannasta 77 % on kerrostaloasuntoja. Keskimäärin Espoossa
kerrostaloasuntoja on keskimäärin 57 % kannasta. Matinkylän kerrostaloasunnoista 38 % on
rakennettu 1970-luvulla. Vielä 2000-luvulla on kerrostaloasuntokannasta rakennettu 25 % ja
rakentaminen alueella ollut Espoon keskimääräistä laajempaa.
Taulukko 1.3 Matinkylän asuntokanta /3/
1.4
Valittujen rakennusten ominaisuudet ja tehdyt sekä suunnitellut
korjaustoimenpiteet
Korjaustoimenpiteitä on ainakin osittain tehty suunnitelmallisesti jo 1990-luvulta lähtien.
Yhtiöille on laadittu oma kunnossapidon periaateohjelma, jota tarkastellaan vuosittain
yhtiökokouksissa päätöksien pohjaksi. Rakennuksissa on pyritty tekemään systemaattisesti
tarvittavia kuntoarvioita ja -tutkimuksia. Yleisimmät korjauskohteet ovat katot, julkisivut ja
märkätilat. Myös ensimmäiset käyttövesiputkiston putkiremontit on tehty ja ensimmäiset
viemäröintiä koskeva remontti on suunnitteilla. Taulukoissa 1.5 – 1.7 on yhteenveto
Matinkylän Huolto Oy:n hoitamien kiinteistöjen tutkimuksista, korjauksista ja
korjausohjelmasta 3 - 5 vuoden tähtäimellä. Taulukoissa 5 - 7 käytetään taulukon 1.4
lyhenteitä.
Taulukko 1.4 Taulukkojen 1.5-1.7 lyhenteet
js = julkisivut
pa = parvekkeet
ik = ikkunat
vk = vesikatto
iv = ilmanvaihto
lj = lämmitysjärjestelmä
vv = vesi- ja viemärijärjestelmä
mt = märkätilat
sa = saunaosasto
so = salaojitus
9
Taulukko 1.5 Matinkylän Huolto Oy:n kiinteistöissä eri vuosina tehdyt tutkimukset
Kohde
Talo
Kuntoarvio
Kuntotarkastus
VK
Taloyhtiö 1
Taloyhtiö 2
Taloyhtiö 3
VV
MT
Kuntotutkimus
JS
PA
1
04
SA
00
00
2
04
00
00
1
01
99,05
03
2
01
99,05
03
3
01
99,05
03
Taloyhtiö 6
Taloyhtiö 7
Taloyhtiö 8
Taloyhtiö 9
Taloyhtiö 10
Taloyhtiö 11
Taloyhtiö 13
01
99,05
03
03
99,03
03
03
1
03
98
98
2
03
98
98
99,08
03
03
99
03
99
2
99,08
99
99
99,08
99
99
07
02
00
99,07
04
2
07
02
00
99,07
04
3
07
02
00
99,07
04
1
01
99
99
2
01
99
99
08
08
08
08
04
04
1
99
05
97,00,06
1
00
2
00
1
03
00
00
1
94
97,00,07
04
04
04
2
94
97,00,07
04
04
04
3
94
04
97,00,07
04
1
02
05
04,05
2
02
05
04,05
1
95
2
95
01
MT
03
3
04
02
05
08
99
99
02,05
04,05
00
99
99
02,05
00
3
95
01
08
99
99
02,05
00
4
95
01
08
99
99
02,05
00
1
99,05
06
04
04
04
2
99,05
06
04
04
04
93,04
04
08
1
Taloyhtiö 14
VV
03
01
3
Taloyhtiö 12
LJ
03
4
1
Taloyhtiö 5
IV
03
5
1
Taloyhtiö 4
VK
00
00,02,07
2
00
00,02,07
93,04
04
08
3
00
00,02,07
93,04
04
08
10
Taulukko 1.6 Matinkylän Huolto Oy:n kiinteistöissä eri vuosina tehdyt korjaukset
Kohde
Talo
Taloyhtiö 1
1-2
Ilmanvaihto- tai
lämmitysjärjestelmän
puhdistus
ja/tai säätö
93, 02, 07
Korjaus
JS
IK
PA
VK
IV
LJ
04
01, 02
94
87,93,
00, 02
87,
93,
00, 02
87,
93,
00, 02
94, 96
92, 98
1
90, 02, 07
96
90, 99
85,
93, 00
2
90, 02, 07
96
90, 99
93, 00
92
84
3-5
90, 02, 07
96
90, 98
85, 94
07
84
Taloyhtiö 3
1-2
90, 01
95
93
00
Taloyhtiö 4
1-3
94
93
93
Taloyhtiö 5
1-3
97, 98, 06
99
Taloyhtiö 6
1-2
97, 04
00
Taloyhtiö 2
98, 04
92
84
93
96, 01
93, 99
96
86, 98
84,
88
86, 98
84, 87
86, 98
06
97
97
03
99
98
1
99, 06
96, 99
96
Taloyhtiö 8
1-2
90, 93, 00, 07
96, 05
01
Taloyhtiö 9
1
96, 98, 08
97, 01
93, 01
Taloyhtiö 10
1-3
91, 03
97
1-2
97, 03, 07
98
94
93
07
91, 07
3
97, 03, 07
98
94
93
07
91,
92, 05
91, 92
93
Taloyhtiö 12
Taloyhtiö 13
Taloyhtiö 14
1
91, 97, 01, 07
94
2
91, 01, 07
94
3
91, 97, 01, 07
94
4
91, 97
94
93
1-2
02
95
95, 02
SA
84,
88, 07
Taloyhtiö 7
Taloyhtiö 11
06
05
98, 02
93, 00
89
97, 98
87, 93
93
96
89
88
95
90
92, 08
99, 05
92
04
SO
94, 06
00
94
VV
98, 02
90, 00
08
01
90, 00
08
01
90, 00
08
90
91
90,
91, 07
90,
91,
97, 07
90,
91, 07
90, 91
95
95,07
93
1-2
91, 97, 03, 07
94, 06
93
93
98
3
91, 97, 03, 07
94, 06
93
93
98
06
91,
92, 05
05
01
91,
92, 05
05
95
05
95
03
91
06
91
Taulukko 1.7 Matinkylän Huolto Oy:n kiinteistöissä suunnitellut korjaukset
Suunnitellut korjaukset
Kohde
Talo
Taloyhtiö 1
1-5
1-2
1-3
1-3
1-2
1
1-2
1
1-3
1-3
1-4
1-2
1-3
Taloyhtiö 3
Taloyhtiö 4
Taloyhtiö 5
Taloyhtiö 6
Taloyhtiö 7
Taloyhtiö 8
Taloyhtiö 9
Taloyhtiö 10
Taloyhtiö 11
Taloyhtiö 12
Taloyhtiö 13
Taloyhtiö 14
Ilmanvaihtotai lämmitysjärjestelmän
puhdistus
ja/tai säätö
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
JS
IK
PA
VK
IV
LJ
x
x
x
x
x
x
x
SA
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
MT
x
x
x
x
x
x
x
VV
x
x
x
x
x
11
Matinkylän Huolto Oy:n isännöimissä kohteissa on jo laajasti otettu käyttöön kunnossapidon
periaateohjelmia, joissa avoimesti kerrotaan kaikki tehdyt merkittävät kertaluonteiset hankkeet
yhtiön lähihistoriasta, päätetyt korjaukset sekä muut tiedossa olevat hankkeet. Seuraavien 10
vuoden aikana todennäköisesti toteutettavat korjaushankkeet on luetteloitu rakennusosakohtaisten
kuntotutkimusten tai visuaalisten kuntoarvioiden perusteella. Korjaushankkeiden tarpeellisuus
perustuu rakennusosien keskimääräisestä käyttöiästä olemassa olevaan arviotietoon.
Kiinteistöjen veden- ja energian kulutustiedot ovat yhtiökohtaisia, joten yksittäisten rakennusten
kulutustietoja ei ole. Rakennusten veden ja energian kulutustiedot ovat taulukossa 1.8.
Taulukko 1.8 Veden- ja energiankulutus
1-2
Vedenkulutus
l/hlö/vrk
148
Lämpöenergia
3
kWh/m
42,3
kiinteistösähkö
3
kWh/m
3,7
Taloyhtiö 2
1-5
123
52,7
4,3
Taloyhtiö 3
1-2
171
51,5
3,3
Taloyhtiö 4
1-3
129
52,3
4,2
Taloyhtiö 5
1-3
139
46,0
3,4
Taloyhtiö 6
1-2
167
43,4
3,0
Taloyhtiö 7
1
128
39,8
4,2
Taloyhtiö 8
1-2
166
44,9
5,5
Kohde
Talo
Taloyhtiö 1
Taloyhtiö 9
1
132
49,7
4,0
Taloyhtiö 10
1-3
149
54,9
4,8
Taloyhtiö 11
1-3
136
52,9
2,9
Taloyhtiö 12
1-4
149
57,3
2,9
Taloyhtiö 13
1-2
141
56,2
3,3
Taloyhtiö 14
1-3
151
48,0
2,9
12
2
MAUNULA
2.1
Yleistä
2.1.1
Sijainti
Maunula (Månsas) on yksi Helsingin kaupunginosa, joka kuuluu Maunulan peruspiiriin yhdessä
Pirkkolan, Maunulanpuiston sekä Metsälän kanssa. Maunulan peruspiiri on osa Helsingin pohjoista
suurpiiriä. Maatieteellisesti Maunulan lähiö alkaa lännessä Keskuspuiston itäpuolelta. Pohjoisraja
kulkee Pirkkolantietä ja itäosissa Suursuon viheralueen pohjoisreunaa pitkin. Idässä Maunula
rajoittuu Tuusulanväylään. Maunulan peruspiirin alueella asuu noin 8 500 ihmistä, joka on noin 1,5
% koko Helsingin ja 20 % pohjoisen suurpiirin väkiluvusta. Peruspiirin alueista Maunula on suurin
noin 7 000 asukkaalla. /4/
Kuva 2.1 Maunulan alue (vasemmalla) /5/ ja Jokerilinjan reitti Maunulassa (oikealla) /6/
Joukkoliikenne yhteydet ovat hyvät Maunulan aluella. Esimerkiksi linja-autoyhteys linjanumerolla
550 (Jokeri) mahdollistaa sujuvan matkustamisen länsi-itäsuunnassa aina Espoon Westendistä
Helsingin Itäkeskukseen (Kuva 2.1). Linjan reitti kulkee suurten aluekeskusten ja
työpaikkakeskittymien kautta. Jokeri-linjalla on myös pysäkit Leppävaaran, Pitäjämäen,
Huopalahden sekä Oulunkylän juna-asemilla, jolloin myös joukkoliikenteen käyttäminen
esimerkiksi Helsingin keskustan ja Vantaan suuntaan on vaivatonta. Jokeri-linjaa liikennöidään
ruuhka-aikoina 5 minuutin välein ja muina aikoina 10 minuutin välein. /4; 6/
2.1.2
Historia
Nykyinen asutus Maunulassa on alkanut huvilanrakentamisena 1900-luvun alussa Metsälän sekä
Suursuon alueilla. Maunula oli Oulunkylän metsämaita aina vuoteen 1940 asti, jolloin ensimmäinen
asemakaava tehtiin Maunulaan. Vuonna 1945 asemakaava uudistettiin. Rintamamiehille sekä
siirtolaisille varattiin tontteja Pirkkolasta, jonne syntyi ensimmäisiä uusia omakotialueita. Pirkkolan
alue on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä suojelumääräysten vuoksi. Metsälän alue on uudistunut
aikojen saatossa huviloiden väistyttyä omakoti- ja rivitalojen tieltä. /4/
13
1950-luvulla Maunulan alue alkoi muuttaa muotoaan kerrostalolähiöksi, joka sijaitsee lähellä
luontoa. Asuntojen rakentaminen jatkui edelleen vielä 1970-luvulla, jolloin Maunulassa oli
suurimmillaan 12 000 asukasta. /4/
2.1.3
Muut ominaisuudet
Maunulasta löytyy peruspalveluista terveysasema, kirjasto, kolme päiväkotia, ylä- ja ala-aste sekä
lukio. Alueelta löytyy myös uimahalli sekä urheilukenttä ja useita sisäliikuntatiloja.
Päivittäistavarakauppoja on kaksi kappaletta sekä useita muita vähittäiskauppoja ja ravintoloita sekä
kahviloita. Maunulasta löytyy apteekki, mutta ei postia tai Alkoa. /4/
2.2
Väestö ja asuntokunnat
Maunulassa asui 6 980 asukasta, joka on noin 1,3 prosenttia koko Helsingin väkiluvusta, vuonna
2008. Ikärakenteeltaan Maunulan väestö on hieman koko Helsingin sekä Pohjoisen suurpiirin
väestöä vanhempaa: Yli 60 ikävuoden ylittäneitä Maunulassa asui v. 2008 30 %, kun taas
Helsingissä yli 60-vuotiaita oli n. 21 % ja Pohjoisessa suurpiirissä n. 23 % väestostä. Väestöennuste
vuodelle 2019 arvioi Maunulan väkiluvun pienevän 7 % eli samassa suhteessa kuin koko Pohjoisen
suuralueen. Helsingin väkiluvun ennustetaan kasvavan noin 7 prosenttia vuoteen 2019 mennessä.
[%]
[%]
14
14
Maunula: 6980 as.
Maunula: 6491 as.
12
Yli 95
90-94
85-89
80-84
75-79
70-74
65-69
55-59
50-54
45-49
40-44
35-39
30-34
25-29
Helsinki: 609416 as.
20-24
Yli 95
90-94
85-89
80-84
75-79
70-74
65-69
60-64
0
55-59
0
50-54
2
45-49
2
40-44
4
35-39
4
30-34
6
25-29
6
20-24
8
0-9
8
10-19
Pohjoinen suurpiiri: 37908 as.
10
Helsinki: 568531 as.
0-9
10
60-64
Pohjoinen suurpiiri: 40806 as.
10-19
12
a)
b)
Kuva 2.2 Väestön ikäjakauma Helsingissä, Pohjoisessa suurpiirissä sekä Maunulan alueella
vuonna 2008 (a) sekä väestöennuste vuodelle 2019 (b ) /7/
Noin 90 prosenttia maunulalaisista puhuu äidinkielenään suomea tai ruotsia. Osuus vastaa hyvin
koko Helsinkiä, mutta Pohjoisessa suurpiirissä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuu
kuitenkin alle 5 % väestöstä.
14
[%]
50
100
90
Maunula
80
Pohjoinen suurpiiri
70
Helsinki
[%]
Maunula
40
Pohjoinen suurpiiri
30
Helsinki
20
60
50
10
40
10
0
Suomi
Ruotsi
Muu kieli
Ylempi
korkeakouluaste
20
Alin
korkeakouluaste
Enintään
perusaste
Keskiaste
0
30
a)
b)
Kuva 2.3 Väkiluku äidinkielen mukaan vuonna 2008 (a) ja yli 15-vuotiaiden koulutusaste (b) /7/
Maunulan väestön koulutusaste on keskimäärin alhaisempi kuin Pohjoisessa suurpiirissä tai
Helsingissä kokonaisuudessaan. Maunulassa korkeakoulututkinnon on suorittanut yli 15- vuotiaista
n. 23 %, kun Pohjoisessa suurpiirissä vastaava luku on 40 % ja Helsingissä 34 %. Myös
työttömyysaste on ollut koko 2000-luvun korkeampi kuin Helsingissä keskimäärin tai Pohjoisessa
suurpiirissä. Vuonna 2007 Maunulassa työttömiä oli noin 10 % eli noin kaksi kertaa enemmän kuin
Pohjoisessa suurpiirissä tai Helsingissä kokonaisuudessaan.
[%]
20
Maunula
Pohjoinen suurpiiri
Helsinki
15
10
5
0
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
Kuva 2.4 Työttömyysaste ja sen kehitys vuosina 2000-2007 /7/
[%]
120
Maunula: 100= 27162 €/asuntokunta
70
Maunula
60
50
Pohjoinen suurpiiri
Helsinki
Pohjoinen suurpiiri: 100= 50049 €/asuntokunta
115
Helsinki: 100= 41281 €/asuntokunta
110
40
105
30
100
20
10
95
0
Henkilöluku Henkilöluku Henkilöluku Henkilöluku Henkilöluku
1
2
3
4
5+
90
2000
2001
2002
2003
2004
a)
b)
Kuva 2.5 Asuntokuntien koko (a) ja tulojen kehitys vuodesta 2000 vuoteen 2006 (b) /7/
2005
2006
15
Maunulassa asuvien asuntokuntien koko on pääasiassa 1-2 henkilöä: Niiden osuus kaikista
asuntokunnista on noin 85 %. Tämä osuus on hieman suurempi kuin Helsingissä tai Pohjoisessa
suurpiirissä. Asuntojen keskikoko on Maunulassa noin 61 m2 ja asumisväljyys 35 m2/asukas.
Helsingissä vastaavat luvut ovat 62 m2 sekä 34 m2/asukas ja Pohjoisessa suurpiirissä 78 m2 ja 36
m2/asukas.
Maunulassa asuntokuntien tulot ovat kasvaneet vuodesta 2000 vuoteen 2006 n. 11 %, joka on
samalla tasolla kuin Pohjoisen suurpiirin tai koko Helsingin asuntokuntien tulojen kehitys. Suurin
ero näiden alueiden välillä on kuitenkin asuntokuntien absoluuttisissa tulotasoissa. Maunulassa
keskimääräiset asuntokuntien vuotuiset tulot olivat vuonna 2006 noin 46 % pienemmät kuin
Pohjoisessa suurpiirissä tai 33 % pienemmät kuin koko Helsingissä keskimäärin.
2.3
Talotyypit ja asuntokanta
Maunulassa kerrostalot ovat hallitseva talotyyppi. Niiden osuus asuntokannasta on yli 90 prosenttia.
Se on huomattavasti suurempi kuin kerrostalojen osuus koko Pohjoisen suurpiirin asuntokannasta.
Maunulan kerrostaloasuntokannasta lähes kaikki on rakennettu 1950- 1970-luvuilla – erityisesti
1950- ja 1960-luvuilla. Näiden vuosikymmenten ulkopuolella Maunulassa on rakennettu vain alle
kaksi prosenttia kerrostaloasunnoista. Yleisin asuntotyyppi on Maunulassa 2-huonetta, joita on
asuntokannasta lähes puolet. Tällä hetkellä osalla Maunulan aluetta on voimassa rakennuskielto
suojelukaavan valmistelun vuoksi. Vuonna 2006 vuokra-asuntojen osuus asunnoista oli Maunulassa
noin 58 %. Se on huomattavasti pienempi kuin Pohjoisen suurpiirin arvo, 36 %, kyseisenä vuonna.
Helsingissä vuokra-asuntojen osuus oli vastaavasti noin 45 % vuonna 2006.
[%]
50
[%]
100
80
60
Maunula
40
Pohjoinen suurpiiri
Helsinki
Maunula
Pohjoinen suurpiiri
Helsinki
30
40
20
20
10
2000-
1990-1999
1980-1989
1970-1979
1960-1969
1950-1959
1940-1949
1930-1939
1921-1929
0
-1920
Muut
Asuinkerrostalot
Rivi- ja
ketjutalot
Erilliset
pientalot
0
b)
a)
Kuva 2.6 Eri talotyyppien osuus asuntokannasta (a) ja kerrostaloasuntojen ikäjakauma (b) vuonna
2007 /7/
16
[%]
50
Maunula
Pohjoinen suurpiiri
40
Helsinki
30
20
10
0
1h
2h
3h
4h
5h
6h
7h
Muut
a)
Kuva 2.7 Asuntokannan jakauma huonelukumäärän mukaan /7/
2.4
Valittujen rakennusten ominaisuudet ja tehdyt sekä suunnitellut
korjaustoimenpiteet
Maunulan rakennusten perusominaisuuksia on tarkasteltu kahdeksan kerrostaloyhtiön, jotka
koostuvat 13 rakennuksesta, avulla. Tiedot perustuvat isännöitsijöiltä saatuihin tietoihin (Taulukko
2.1). Rakennuksissa on yhteensä 464 asuntoa, joiden yhteenlaskettu huoneistoala on 25 567 m2 ja
keskimääräinen asuntokoko vaihtelee välillä 28-72 m2. Rakennuksista kolme on rakennettu vuosina
1954-1957, neljä 1962-1963 ja yksi vuonna 1971. Kerrostalojen kerrosten määrä vaihtelee kolmesta
kuuteen.
Kaikki rakennukset on liitetty kaukolämmön piiriin. 1950-luvulla rakennetut rakennukset on
varustettu painovoimaisella ilmanvaihdolla. 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut taloyhtiöissä on
koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä pois lukien yksi 1960-luvun kohde, jossa on
painovoimainen ilmanvaihto.
Taulukko 2.1 Taloyhtiöiden perustiedot
Taloyhtiö 1
Taloyhtiö 2
Taloyhtiö 3
Taloyhtiö 4
Taloyhtiö 5
Taloyhtiö 6
Taloyhtiö 7
Taloyhtiö 8
Rak.
vuosi
Asuntoala
(htm2)
1957
1971
1955
1954
1963
1963
1962
1962
1100
6943
924
5808
1070
1516
2724
5482
Keskim.
asunto
(m2)
55
72
51
61
54
63
28
58
Lämmitys / IV
Kerrosluku
Rakenteet
KL* / PV**
KL / KP***
KL / PV
KL / PV+KP (sauna)
KL / KP
KL / PV
KL / KP
KL / KP
4
4
3
3+kellari
4+kellari
4+maanp. alak.
6+kellari
4
Tiili+Betoni
Tiili+Betoni
Tiili
Betoni+Kahitiili
Betonielementti
*) KL: Kaukolämpö **)PV: painovoimainen ilmanvaihto ***) KP: koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä
Taulukossa 2.2 on esitetty tiedossa olevat tehdyt korjaukset eri taloyhtiössä. Eniten valituissa
taloyhtiöissä on raportoitu kaukolämmön alajakokeskuksen uusimisia sekä vesikaton korjauksia.
Myös ikkunoita on uusittu useassa taloyhtiössä. On kuitenkin huomattava, että patteriverkoston
perussäätötyötä ei ole suoritettu kovinkaan monessa kohteessa tai sitä ei ainakaan ole raportoitu
omana työnään. Ilmanvaihtokanaviston puhdistusta ei ole raportoidu tehdyksi läheskään kaikissa
kohteissa, joissa on koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä.
17
Taulukko 2.2 Taloyhtiöissä tehdyt korjaukset ja niiden toteuttamisvuodet
Taloyhtiö 1
Ulkoseinät
1990
Vesikatto
1988
Taloyhtiö 2
Taloyhtiö 4
1991-1993
1994
1997 (olohuone)
1988-90
Kaukolämmön
alajakokeskus
2007
Patteriverkoston
perussäästö
1997
2003
2007
2004
IV-kanaviston
puhdistus
Muut
1997
1993
1997
1993
1996
2006 (parveke)
2006
2006
1998
2007
Tonttiviemärit
2009
Taloyhtiö 8
2000
Ikkunat
Parvekkeet
Taloyhtiö 5
Hissi 2007,
Piha-asfaltti 1994
2001
Ulko-ovet
2000
Taulukko 2.3 Taloyhtiöissä suunnitellut korjaukset
Taloyhtiö 1
Taloyhtiö 2
Taloyhtiö 4
IV-kanaviston
puhdistus
Muut
Taloyhtiö 8
Vuosi ei vielä
tiedossa
Julkisivut
Putkistot
Taloyhtiö 5
2017
2011
2011
2011
2012
Perusmuurin
eristys 2010, Ulkoovien kunnostus
2010
Tarkastelluissa Maunulan taloyhtiöissä seuraavat isommat korjaushankkeet liittyvät putkistoihin
(Taulukko 2.3). Muita tulevia korjaustoimenpiteitä ja niiden toteutusajankohtaa ei ole selkeästi
arvioitu.
18
Vuonna 2008 kaukolämmön ominaiskulutus oli Helsingissä 1950- ja 1960-lukujen kerrostaloissa
suurelta osin välillä 40-60 kWh/rm3/a (Kuva 2.8). Valittujen Maunulan taloyhtiöiden kaukolämmön
kulutukset ovat juuri tällä välillä (Kuva 2.9a). Kun valittujen taloyhtiöiden kulutuksia verrataan
Maunulan MET- hankkeessa /8/ kerättyihin 16:a taloyhtiön kaukolämmönkulutuksiin, huomataan
valittujen kohteiden kulutusten olevan keskimääräisellä tai hieman korkeammalla tasolla.
16.00
14.00
Milj. m3
12.00
10.00
8.00
6.00
4.00
2.00
0.00
-1900
00-luku
10-luku
<20
20-luku
20-30
30-luku
40-luku
30-40
40-50
50-luku
60-luku
50-60
70-luku
60-70
80-luku
90-luku
2000-
>70 kWh/m3
Kuva 2.8 Asuinkerrostalojen kaukolämmön ominaiskulutus 2008 Helsingissä (Kuva Helsingin
Energia)
400
30
Kiinteistösähkö, [kWh/htm 2/a]
Kaukolämpö, [kWh/htm 2/a]
350
300
250
200
150
100
50
Taloyhtiö 1: 56 kWh/m3/a
Taloyhtiö 2: 58 kWh/m3/a
Taloyhtiö 4: 54 kWh/m3/a
Taloyhtiö 8: 53 kWh/m3/a
MET-hanke: Keskiarvo
MET-hanke: Minimi
Taloyhtiö 1
Taloyhtiö 2
Taloyhtiö 4
Taloyhtiö 8
MET-hanke: Keskiarvo
MET-hanke: Minimi
MET-hanke: Maksimi
20
10
MET-hanke: Maksimi
0
1950
1955
1960
1965
1970
1975
0
1950
1955
Rakennusvuosi
a)
Kuva 2.9 Kaukolämmön ja kiinteistösähkön kulutus, kWh/htm2/a
1960
1965
Rakennusvuosi
b)
1970
1975
19
220
190
180
Vedenkulutus [l/hlö/vrk]
Vedenkulutus, [dm 3/hlö/vrk]
200
170
Korkea
180
160
Keskimääräinen
(75% kannasta)
140
160
150
1950
Taloyhtiö 1
Taloyhtiö 2
Taloyhtiö 4
Taloyhtiö 8
120
Matala
100
1955
1960
1965
Rakennusvuosi
1970
1975
1930
1945
1960
1975
1990
2005
Valmistumisvuosi
b)
a)
Kuva 2.10Vedenkulutus Maunulan kohteissa (a) ja keskimäärin kerrostaloissa (Suomen Talokeskus)
(b), dm3/hlö/vrk
Myös kiinteistösähkön kulutukset ovat MET-hankkeen keskimääräisiä arvoja korkeampia (Kuva
2.9b). Vedenkulutukset valituissa taloyhtiöissä ovat korkeita (Kuva 2.10a). Ainoastaan Taloyhtiö
1:n vedenkulutus vastaa tilastoa (Kuva 10b) kerrostalojen keskimääräisistä vedenkulutuksista.
20
3
KEIJUPUISTO
3.1
Yleistä
3.1.1
Sijainti
Keijupuisto sijaitsee Lahdessa ja on osa Launeen kaupunginosaa (25 000 asukasta). Keijupuisto
sijaitsee 1,5 kilometrin etäisyydellä lahden rautatieasemasta ja noin 2 kilometrin etäisyydellä
keskusta alueesta. Launeen alue liitettiin Lahteen vuonna 1933 Hollolasta. Rautatieaseman
eteläpuolinen alue (Asemantausta ja Anttilanmäki) olivat jo tuolloin rakennettu pientalovaltaisiksi.
Launeen asukasluku on noin 27 000 asukasta ja koko Lahden lähes 102 000 asukasta. Alueen
länsipuolella on vanha Helsingintie ja Hennalan varuskunta-alue. Keijupuiston itä- ja
kaakkoispuolella on laaja 1940- ja 50-luvulla rakennettu pientaloalue. Launeen alueen suurin lähiö
on Liipola (7000 asukasta), joka rakennettiin 1960- ja 70-luvulla aravavuokralähiöksi. Saksalan
lähiö (3000 asukasta) rakennettiin 1970- ja 80-luvulla aravaomistuslähiöksi. Keijupuiston ja
rautatien välinen alue on olut voimakkaan uudisrakentamisen kohteena vuodesta 1986 lähtien.
Kuva 3.1 Keijupuiston sijainti Lahdessa ja Launeella. (Kuva www.lahti.fi)
21
3.1.2
Historia
Keijupuiston alueen rakensi lahtelainen perustajaurakoitsija Rakennusliike Unto Kivinen Oy
vuosina 1969-74. Paikalla oli kuusimetsää, joka hakattiin pois. Alueelle ei rakennettu aravavuokratai aravaomistusasuntoja. Vuokra-asunnot ovat yksityisessä omistuksessa.
Alueen omistusasuntovaltaisuuden johdosta sen itäpuolelle, Tapparakatu 7:n viereen kaavoitettiin
viides kaksi rakennusta käsittävä kerrostaloyhtiö. Sosiaalista vuokra-asumista varten. Thtiö, joka
käsitti 90 vuokra-asuntoa, valmistui noin vuonna 1978. Kohdetta hallinnoi VVO Oy. Kohde
peruskorjattiin 2000-luvun alussa.
Alueen ympäristössä tapahtuu merkittävää täydennysrakentamista. 2000-luvulla alueen
eteläpuolella Kivikadun varteen on rakennettu kahdeksan 4-5 kerroksista vuokrataloa AVARA
Oy:n toimesta. Näissä on lähes 200 asuntoa. Alueen länsipuolelle on kaavoitettu kuusi
nelikerroksista puukerrostaloa. Nämä omistusasunnot toteuttaa Skanska Oy. Alueelle on
valmistunut kolme kerrostaloa ja loput valmistuvat vuoteen 2015 mennessä. Asuntojen lukumäärä
on 100. Vuonna 2010 tehdyllä kaupalla asunnot siirtyivät Lahden kaupungin omistaman Lahden
Talot/Lahden Asunnot Oy:n omistukseen.
Lahden kaupunki on edelleen tehostamassa Tapparakadun
asuinkerrostaloin, jotka toteutunevat vuosina 2015 - 2025.
3.1.3
varren
maankäyttöä
uusin
Muut ominaisuudet
Keijupuistoon ei ole koskaan rakennettu omaa ostoskeskusta. Alueen itäpuolelle rakenettiin tilat Kkaupalle vuonna 1980. Sittemmin kauppa on lopettanut toimintansa. Keijupuiston länsipuolella
Helsingintien varrella on mm. S-market, ravintola ja muita palveluita. Keijupuistosta 1,5 – 2
kilometriä itään on rakentunut 2000-luvulla Lahden merkittävin hypermarketalue.
Keijupuiston kerrostalojen pohjakerroksissa toimii päiväkoti ja olutravintola. Lähin ala-aste sijaitsee
500m pohjoiseen Tapparakadun pohjoispuolella. Se on peruskorjattu ja laajenettu 2000-luvulla.
Koulun toiminta on turvattu mittavan täydennysrakentamisen ansioista.
Asuntojen hintataso on Lahdessa valtakunnallisesti katsoen keskimääräistä alhaisempi.
Keijupuiston alueella kerrostaloasuntojen hintataso vaihtelee asunnon koosta ja kunnosta riippuen
1000 ja 1500 €/m2. Keijupuiston imago Lahdessa on neutraali. Vastaavia kerrostalovaltaisia lähiöitä
on useita kävelyetäisyydellä keskustasta.
3.2
Väestö ja asuntokunnat
Keijupuiston alueella asuu noin 1220 henkilöä, joka on noin 1 % Lahden ja 20 % Launeen
kaupunginosan asukasluvusta. Ikärakenteeltaan Keijupuiston asukkaat ovat hieman vanhempia kuin
Lahdessa tai Launeen kaupunginosassa keskimäärin: Noin 35 % Keijupuiston asukkaista on yli 60vuotiaita, kun koko Lahden alueella ja Launeen kaupunginosassa vastaava osuus on noin 25 %
(kuva 3.2).
22
14
12
10
8
6
4
2
0
0-9
2024
3034
4044
5054
Ke iju p uisto
6064
Lau n e
7074
8084
9094
Lah ti
Kuva 3.2 Keijupuiston alueen asukkaiden ikäjakauma (%). Vertailukohtana Launeen suuralueen ja
Lahden kaupungin ikäjakaumat.
Launeen alue on ollut pientalotuotannon painopistealueita Lahdessa. Siksi lasten osuus on
Launeella korkea Keijupuistoon ja muuhun Lahteen verrattuna. Keijupuistosta löytyy edullisia
ensiasuntoja siksi 20 - 30-vuotiaiden osuus on korkea muihin alueisiin verrattuna. Toisaalta
perheasunnot ovat nykytasoon verrattuna aivan liian pieniä siksi 35 -50-vuotiaiden osus on pieni.
Yli 65-vuoiaiden osuus Keijupuistossa on suuri, yli 30 prosenttia. Vuoteen 2020 mennessä osuus
tulee edelleen kasvamaan.
Kuvassa 3.3 on esitetty Keijupuiston asuntokuntien jakauma verrattuna Launeen suuralueesen ja
Lahteen.
70
60
50
40
30
20
10
0
1
2
Keijupuisto
3
Laune
4
5+
Lahti
Kuva 3.3 Keijupuiston alueen asuntokuntien kokojakauma. Vertailukohtana Lahti ja Laune.
Keijupuistossa yhden hengen asuntokuntia on noin 60 %. Se on huomattavasti enemmän kuin koko
Lahden tai Launeen kaupunginosan vastaavat arvot, jotka ovat noin 47 % ja 35 %. Syynä tähän on
pientalotuotannon puute. Yli kahden hengen asuntokuntia Keijupuistossa on alle 10 %.
Keijupuiston asuntokannassa suurin osa, noin 70 %, on 1-2 huoneen asuntoja. Yli neljän huoneen
asuntoja (kuva 3.4). Keijupuistossa on alle prosentin koko alueen asuntokannasta. Koko Lahden
alueen sekä Launeen kaupunginosan asunnoissa on enemmän huoneita kuin Keijupuistossa.
Keijupuiston alue koostuu täysin kerrostaloasunnoista ja Launeen kaupunginosan
23
kerrostaloasunnoista noin 75 % sijaitsee Keijupuiston alueella. Keijupuiston kerrostaloasunnoista
on rakennettu noin 80 % 1960-1970-luvulla. Nyt viimeisen 10 vuodenaikana Keijupuistoon on
kuitenkin rakennettu uusia kerrostaloasuntoja, joiden osuus Keijupuiston
kerrostaloasunnoista on 20 %.
70
60
50
40
30
20
10
0
1-2 huonetta
3-4 huonetta Yli 4 huonetta
Keijupuisto
Laune
Muut
Lahti
Kuva 3.4 Keijupuiston asuntokanta.
3.3
Talotyypit ja asuntokanta
Kaikissa Keijupuiston asuinkerrostaloissa on maantasakerros, kuusi asuinkerrosta ja kylmä ullakko.
Keijupuisto muodostuu kahdesta talotyypistä; joista toinen on kaksiportainen 36 asunnon
lamellitalo. Näitä alueella on neljä kappaletta. Näiden rakennusten parvekkeet ovat länteen päin.
Alueella on kahdeksan kolmiportaista, 54 asuntoa käsittävää lamellitaloa, joiden parvekkeet ovat
etelään. Alueella on yhteensä kahdeksan asunto-osakeyhtiötä. Näistä neljä sijaitsee Kivikadun
varrella ja neljä Tapparakadun varrella. Jälkimäisiin kuuluu myös Tappara- ja Kivikadun välissä
oleva 36 asunnon rakennus. Tapparakadun asunto-osakeyhtiöissä on 90 asuntoa ja Kivikadun
asunto-osakeyhtiöissä 54 asuntoa. Alkuperäisessä Keijupuistossa on siten noin 570 asuntoa.
Maanalaisessa kellarikerroksessa on rakennuskohtainen väestönsuoja. Väestönsuojien
käyttötarkoitusta ei selvitetty. 1960-luvulla niitä ei vielä suunniteltu huoneistojen
irtaimistovarastoiksi kuten nykyisin. Maantasakerroksissa on normaaleja yhden auton talleja.
Lisäksi päädyissä on rakennusrungon leveyden pituisia kahden peräkkäisen auton talleja.
Maantasakerroksessa on lisäksi sauna- ja pesulaosastot sekä jäähdytyskellarit.
24
Kuva 3.5 Tapparakatu 1.
3.4
Valittujen rakennusten ominaisuudet ja tehdyt sekä suunnitellut
korjaustoimenpiteet.
Kerrostalot on rakennettu sandwich- elementeistä ja niissä on alun perin 2-lasiset ikkunat.
Lämmitysmuotona kyseisissä rakennuksissa on kaukolämpö ja ilmanvaihtoratkaisuna koneellinen
poistoilmajärjestelmä. Keijupuiston asuinkerrostalot ovat rakentamisajankohdan läheisyyden
johdosta varsin homogeenisia. Esimerkiksi ulkoseinän U-arvot vaihtelevat 0,28 ja 0,34 W/m2,K
välillä rakentamisajankohdasta riippuen 1969/1974.
Rakennuksessa on rakennuskohtaisesti kello-ohjattu (maksimitahoa käytetään aamuisin,
keskipäivällä ja alkuillasta)koneellinen yhteiskanavapoisto. Kanavat ovat betonista työmaalla
valettuja neliönmuotoisia kanavia. Kylmään ullakkokerroksen lattiassa kanavat johdetaan
puhallinkammioihin, joita on yksi per porras.
Rakennukset on varustettu neljän hengen hissein. Hissit eivät kulje ullakolle asti. Porraskäytävät on
varustettu tomutusparvekkein, jotka sijaitsevat kerrosten puolivälissä.
Asuntokohtaisissa korjauksissa on rakennettu yksittäisiä huoneistosaunoja. Taloyhtiötasolla on
talosaunoihin asennettu säädettävä tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Asunnoista
puuttuvat liesikuvut, oviraot ja korvausilmalaitteet. Ikkunaremonttien yhteydessä on ikkunoihin
asennettu korvausilmalaiteet.
25
Osassa rakennuksista on tehty julkisivusaneerauksia, lämpökeskuskorjauksia sekä
lämmitysverkostojen tasapainotuksia. Lisäksi taloyhtiöiden korjaussuunnitelmista löytyy mm.
putkiremontteja, julkisivujen korjausta kuin myös lämmitysverkoston tasapainotusta kuin
lämpökeskusten uusimistakin.
Taulukossa 3.1 on kuvattu Keijupuiston alueella tehtyjä korjaustoimenpiteitä.
Taulukko 3.1 Keijupuiston alueelle tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet
1
Valmistumisvuosi
1969
3
1970
5
1970-71
7
1972
2
1974
4
1974
6
1973
8
1972
Yhtiö
Tehdyt ja suunnitellut korjaukset (vuosi)
salaohjat 1999, osa kylpyhuoneista 1999-2000, porraskäytävät
salaojat ja piha 2004, lämmönjakohuone 2004, vesi- ja viemäriverkoston kuntotutkimus 2006,. Vesijohtojen uusiminen tarjouspyyntovaiheessa.
lämmönjakohuone 1996, patteriverkoston perussäätö 2004 - 2005,
pihojen kunnostus 2006 – 7, julkisivujen kuntotutkimus
ikkunat uusittu 2001, uudet pateriventtiilit 2003, patteriverkoston
perussäätö 2004
julkisivuejn ja ikkunoiden peruskorjaus 1996, lämmönsäätö ja
patteriventtiilit 2008, vesijohtoverkoston korjaus
julkisivujen lisäeristys + levytys 1997
julkisivujen lisäeristys + levytys 1995 parvekkeiden kunnostus ja lasitus 1996
vesi/viemärip uusim/kun +uusit.siirrin, linjasäätö
2010
julkisivut 1997, piha 2002
Rakennuskohtaisia tietoja ei ole paitsi Kivikadun rakennuksista (1 rakennus per yhtiö). Kuvassa 3.6
on esitetty yhtiökohtaiset kaukolämmön kulutustiedot rakennuskuutiota kohden. Mikäli kylmä
ullakko on otettu mukaan rakennustilavuuteen, ovat tulokset liian hyviä. Ongelma on yleistä
vanhoissa kerrostaloissa, joissa on paksut seinät, lattiat ja lämmittämättömiä ullakoita ja kellareita
yhdessä huonon ilmanvaihdon kanssa.
60
50
40
30
20
10
0
1
2
3
4
5
6
Kuva 3.6 Kaukolämmön ominaiskulutus (kWh/m3) eri yhtiöissä
7
8
26
9
8
7
6
5
4
3
2
1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
Kuva 3.7 Kiinteistösähkön ominaiskulutus (kWh/m3) eri yhtiöissä. Yhtiö 3:n tiedot puuttuvat
160
140
120
100
80
60
40
20
0
1
2
3
4
5
6
7
8
Kuva 3.8 Vedenkulutus l/as vuorokaudessa eri yhtiöissä
Kaukolämmön kulutus on keskimääräistä alhaisempaa. Yhtiön 8 kulutus on poikkeuksellisen
alhainen. Syy saattaisi löytyä esimerkiksi kylpyhuoneen sähköisestä lattialämmityksestä, jolloin
kiinteistösähköllä on korvattu osa lämmitystarpeesta. Kiinteistösähkön kulutus on varsin
samantasoista eri yhtiöissä lukuun ottamatta yhtiötä 8. Vedenkulutus on keskimääräistä alhaisempaa
paitsi yhtiöissä 3 ja 7.
27
LÄHDEVIITTEET
1. Matinkylän huollon asiakaslehti MASA 2/2009
2. Suur-Matinkylä. http://www.espoo.fi/binary.asp?path=1;28;11894;37617;73021;73541;...
3. Järvinen, Raija & Saarinen, Paavo, Kohtaavatko asumisen tavoitteet asumisen todellisuuden.
Kuluttajatutkimus 2008. Työselosteita ja esitelmiä 111.2008.
4. Helsinki alueittain 2009. Helsingin kaupunki, Tietokeskus
5. Maunula,
http://www.maunula.net/index.php?option=com_content&task=view&id=32&Itemid=57
6. Helsingin seudun liikenne. http://www.hsl.fi/FI/sivut/default.aspx
7. Helsingin seudun aluesarjat, http://www.aluesarjat.fi/
8. Energiatehokas Maunula MET-hanke.
http://www.maunula.net/index.php?option=com_content&task=view&id=2559&Itemid=497