KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos – energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Kohdealueiden kuvaukset Matinkylä Maunula Keijupuisto 20.10.2010 VTT / Matinkylä Suomen Kiinteistöliitto ry / Maunula Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu / Keijupuisto 2 SISÄLLYS 1 Matinkylä ........................................................................................................................... 3 1.1 Yleistä......................................................................................................................... 3 1.1.1 Sijainti ................................................................................................................ 3 1.1.2 Historia ............................................................................................................... 4 1.1.3 Muut ominaisuudet............................................................................................. 5 1.2 Väestö ja asuntokunnat............................................................................................... 7 1.3 Talotyypit ja asuntokanta ........................................................................................... 7 1.4 Valittujen rakennusten ominaisuudet ja tehdyt sekä suunnitellut korjaustoimenpiteet .................................................................................................... 8 2 Maunula............................................................................................................................ 12 2.1 Yleistä....................................................................................................................... 12 2.1.1 Sijainti .............................................................................................................. 12 2.1.2 Historia ............................................................................................................. 12 2.1.3 Muut ominaisuudet........................................................................................... 13 2.2 Väestö ja asuntokunnat............................................................................................. 13 2.3 Talotyypit ja asuntokanta ......................................................................................... 15 2.4 Valittujen rakennusten ominaisuudet ja tehdyt sekä suunnitellut korjaustoimenpiteet .................................................................................................. 16 3 Keijupuisto ....................................................................................................................... 20 3.1 Yleistä....................................................................................................................... 20 3.1.1 Sijainti .............................................................................................................. 20 3.1.2 Historia ............................................................................................................. 21 3.1.3 Muut ominaisuudet........................................................................................... 21 3.2 Väestö ja asuntokunnat............................................................................................. 21 3.3 Talotyypit ja asuntokanta ......................................................................................... 23 3.4 Valittujen rakennusten ominaisuudet ja tehdyt sekä suunnitellut korjaustoimenpiteet. ................................................................................................. 24 3 1 MATINKYLÄ 1.1 Yleistä 1.1.1 Sijainti Matinkylä (Mattby) on Espoon kaupunginosa, joka sijaitsee Suomenlahden rannalla noin 14 km Helsingin keskustasta länteen, kuva 1.1. Pohjoisessa alue rajoittuu Länsiväylään ja Olarin kaupunginosaan, lännessä Suomenojan altaaseen ja Kaitaan kaupunginosaan ja idässä Gräsanojaan ja Haukilahden kaupunginosaan. Matinkylän suuralueeseen kuuluu myös Olari. Matinkylän (2008) nykyinen asukasmäärä on noin 18250 ja Matinkylän suuralueen noin 40000. Liikenneyhteys Helsinkiin on länsiväylästä johtuen varsin hyvä ja suunniteltu metron valmistuminen vuosikymmenen puolivälin tienoilla tulee parantamaan julkisia yhteyksiä entisestään, kuva 1.2. Matinkylän tilastoalue koostuu Matinkylän keskuksesta, Tiistilästä, Matinlahdesta, Matinmetsästä, Nuottaniemestä sekä Miessaaresta. Matinkylän pohjoisimmalla laidalla sijaitsee suuri Ison Omenan kauppakeskus, keskiosissa on korkeita kerrostaloja, etelämpänä asutus painottuu rivitaloihin ja matalampiin kerrostaloihin, kun taas kalliimpiin alueisiin lukeutuvat itäosan Iirislahti ja eteläosan Nuottaniemi ja Koukkuniemi pientaloalueineen. Kuva 1.1 Matinkylän alue: Matinkylän keskus, Tiistilä, Matinlahti, Matinmetsä, Nuottaniemi ja Miessaari 4 Kuva 1.2 Länsimetron suunniteltu linjaus (Kuva Länsimetro Oy) 1.1.2 Historia Rakennusliike Haka aloitti Matinkylän rakentamisen vuonna 1968 /1/. Matinkylän ensimmäisen asuinkerrostalon, As. Oy Matinraitti 7:n peruskivi muurattiin noin 40 vuotta sitten. Rakentaminen aloitettiin Matinkartanon alueelta. Maat kaavoitettiin merkittäviltä osin kerrostaloasunnoille, ja samalla aluerakentajana toiminut Rakennuskunta Haka osti kehitettäväksi maata lähialueilta. Matinkylälle jäi rakennusliike Hakan vahvasta roolista johtuen alueellinen leima eräänlaisena vähävaraisempien asuinalueena. Tämä johtui lähinnä lähialueiden kuten Haukilahden, Westendin, Tapiolan ja Olarin asukkaiden asenteista. Matinkylä oli samalla maan suurimpia aluerakentamisen projekteja. Rakentaminen kuitenkin ajoittui varsin pitkälle ajalle. 40 vuodessa Matinkylä on kehittynyt lähiöstä kaupunginosaksi, jossa on kaikki asukkaiden tarvitsemat päivittäis- ja muut palvelut, kuva 1.3. Rakentamisessa kiinnitettiin huomiota määrään, jolloin muu asumisviihtyvyyteen liittyvä kehittäminen kuten ympäristön viihtyisyys jäi alkuaikoina vähemmälle huomiolle. Matinkylän kaavoitus tapahtui vähitellen ja kangerteli ajoittain pahasti. Rakentamista hidasti ja vaikeutti myös asuntojen kysynnän hiipuminen 1970-luvun puolivälissä. Matinkylää uudistettiin voimakkaasti 1990 - 2000-luvuilla /1/. Alueella tehtiin koko valtakuntaakin ajatellen ainutlaatuinen ympäristön perusparannusprojekti vuonna 1996. Nelihenkinen ammattilaisryhmä suunnitteli koko alueen ympäristön perusparantamisen. Hanketta ohjasi Espoon kaupunki, ja se voitiin toteuttaa kaikkien kiinteistö- ja asuntoosakeyhtiöiden alueilla tontti- ja hallintokuntien rajoista riippumatta. Monet kiinteistöt ovat projektin myötä saaneet mm. Viherympäristöliiton (VYL) ympäristöpalkintoja. Matinkylän asuntokantaa on peruskorjattu viimeisten kymmenen vuoden aikana. Alueella toimivan Matinkylän huolto Oy:n hoitamille kiinteistöille on tehty kunnossapidon periaateohjelmat, mikä on helpottanut korjausavustusten saantia. 5 Kuva 1.3 Matinkylä 1969 ja 2009 (Kuva: Matinkylän huollon asiakaslehti MASA 2/2009) 1.1.3 Muut ominaisuudet Matinkylän palvelut ovat suurelta osin keskittyneet kauppakeskus Isoon Omenaan, jossa on sata kauppaa ja puotia, apteekki, pankkeja, ravintoloita ja kahviloita, lääkäriasema, elokuvateatteri, Espoon kaupungin yhteispalvelupiste, kirjasto, Kelan toimipiste ja monia muita palveluita. Matinkylän vanhassa ostoskeskuksessa on mm. elintarvikekauppoja, kenkäkauppa, kukkakauppa, R-kioski, pankkiautomaatti, videovuokraamo, parturi-kampaamo, kahvila ja ravintoloita. Matinkylän alueelta löytyy myös posti ja mm. hammaslääkäreitä, lakiasiaintoimisto, leipomo, kokoushotelli ja huoltoasema. Kuntapalveluita ovat terveysasema ja useat koulut ja päiväkodit (myös ruotsinkielisiä). Ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia tarjoavat mm. kuntosalit, jäähalli, pallokentät, tenniskenttä, liikuntakeskus, laaja puistomaisten raittien verkosto ja venesatamat. Matinkylän ominaisuuksia ja asukasprofiili on taulukossa 1.1 ja kuvassa 1.4. Vaikka taulukon 1.1 tilasto on jo muutaman vuoden takaa, antaa taulukko suuntaa antavan käsityksen Matinkylän sosioekonomisista ominaisuuksista. Ulkomaan kansalaisten osuus koko Matinkylän asukkaista on alle 10 %. Työttömyysprosentti on vaihdellut 7 ja 10 %:n välillä. Matinkylän työpaikkaomavaraisuus on noin 40%. Suurimmat työllistävät toimialat ovat yhteiskunnalliset ja kaupan palvelut, joiden osuus työpaikkaomavaraisuudesta on noin 70 %. 6 Taulukko 1.1 Matinkylän ominaisuuksia vuodelta 2004 /2/. Kuva 1.4 Matinkylän profiili /2/ 7 1.2 Väestö ja asuntokunnat Espoolaisia oli vuoden 2008 alussa 238 047, ja he asuivat yhteensä 103 789 asuntokunnassa. Asuntokunta muodostuu samassa asunnossa asuvista riippumatta perhe- tai sukulaisuussuhteista. Asuntokunnat lisääntyivät vuodessa 1 400:lla eli 1,4 %. Espoon asuntokunnissa asuu keskimäärin 2,25 henkilöä. Matinkylän asukasluku vuonna 2008 oli 18250, mikä oli 8 % Espoon asukasluvusta. Matinkylän asuntokuntien keskikoko oli 2,05 henkeä. Asukasluvuiltaan suurimmat osa-alueen olivat Tiistilä, Matinlahti ja Matinmetsä. Edellä mainittujen osa-alueiden asukkaiden osuus koko Matinkylän asukkaista oli 77 %. Asukasluvun on arvioitu kasvavan vuoteen 2019 mennessä 9 %. Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuus oli vuoden 2008 alussa Espoossa 67,3 % ja Suur-Matinkylässä 73 %. Matinkylän asuntokunnista on 75 % 1-2 hengen talouksia, mikä on enemmän kuin Espoossa keskimäärin. Matinkylän noin 9000 asuntokunnasta yhden hengen asuntokuntia on yli 40 %, taulukko 1.2. Väestön ikärakenne on jotakuinkin samanlainen kuin Espoossa keskimäärin. 60 vuotta täyttäneiden osuus Matinkylässä oli 16 %, ja yli 65 vuotiaiden osuuden arvioidaan 1,5kertaistuvan seuraavien 5 vuoden aikana, kuva 1.5. Yksinhuoltajaperheiden, yksin asuvien ja ulkomaalaistaustaisten osuudet ovat selvästi Espoon keskiarvoa suuremmat, mutta osuudet eivät ole Espoon suurimmat, taulukko 1.2 Taulukko 1.2 Matinkylän asuntokunnat vuoteen 2005 /2/ Kuva 1.5 Matinkylän ikäjakauma /2/ 1.3 Talotyypit ja asuntokanta Matinkylän rakentaminen on seurannut aikakausittain rakentamisen yleisiä käytäntöjä. 1970luvun kerrostalojen ulkoseinät ovat tyypillisesti pesubetonipintaisia sandwich-elementtejä. 1970-luvun loppupuolella aina 1980-luvun alkuun tyypillisenä lisänä olivat elementtikylpyhuoneet. 1980-luvun alkupuolelta lähtien talot ovat olleet monimuotoisempia, 8 erilaisine julkisivuratkaisuineen. 1980 ja 1990 lukujen julkisivut olivat yleisesti tiilipintaisia tai pinnoitettua betonia. Ikkunarakenteet olivat 1970-luvun lopulle saakka tyypillisesti 2-lasisia ja myöhemmin kolmilasisia. Alueen rakennukset on yleensä liitetty kaukolämpöön, joskin joissakin rivitaloissa on suora sähkölämmitys. Rakennukset ovat tyypillisesti varustettu koneellisella poistoilmanvaihdolla. Uusimmissa rakennuksissa on koneellinen tulo-poisto-ilmanvaihto joko keskitettynä tai huoneistokohtaisena. Matinkylän asuntokannasta 77 % on kerrostaloasuntoja. Keskimäärin Espoossa kerrostaloasuntoja on keskimäärin 57 % kannasta. Matinkylän kerrostaloasunnoista 38 % on rakennettu 1970-luvulla. Vielä 2000-luvulla on kerrostaloasuntokannasta rakennettu 25 % ja rakentaminen alueella ollut Espoon keskimääräistä laajempaa. Taulukko 1.3 Matinkylän asuntokanta /3/ 1.4 Valittujen rakennusten ominaisuudet ja tehdyt sekä suunnitellut korjaustoimenpiteet Korjaustoimenpiteitä on ainakin osittain tehty suunnitelmallisesti jo 1990-luvulta lähtien. Yhtiöille on laadittu oma kunnossapidon periaateohjelma, jota tarkastellaan vuosittain yhtiökokouksissa päätöksien pohjaksi. Rakennuksissa on pyritty tekemään systemaattisesti tarvittavia kuntoarvioita ja -tutkimuksia. Yleisimmät korjauskohteet ovat katot, julkisivut ja märkätilat. Myös ensimmäiset käyttövesiputkiston putkiremontit on tehty ja ensimmäiset viemäröintiä koskeva remontti on suunnitteilla. Taulukoissa 1.5 – 1.7 on yhteenveto Matinkylän Huolto Oy:n hoitamien kiinteistöjen tutkimuksista, korjauksista ja korjausohjelmasta 3 - 5 vuoden tähtäimellä. Taulukoissa 5 - 7 käytetään taulukon 1.4 lyhenteitä. Taulukko 1.4 Taulukkojen 1.5-1.7 lyhenteet js = julkisivut pa = parvekkeet ik = ikkunat vk = vesikatto iv = ilmanvaihto lj = lämmitysjärjestelmä vv = vesi- ja viemärijärjestelmä mt = märkätilat sa = saunaosasto so = salaojitus 9 Taulukko 1.5 Matinkylän Huolto Oy:n kiinteistöissä eri vuosina tehdyt tutkimukset Kohde Talo Kuntoarvio Kuntotarkastus VK Taloyhtiö 1 Taloyhtiö 2 Taloyhtiö 3 VV MT Kuntotutkimus JS PA 1 04 SA 00 00 2 04 00 00 1 01 99,05 03 2 01 99,05 03 3 01 99,05 03 Taloyhtiö 6 Taloyhtiö 7 Taloyhtiö 8 Taloyhtiö 9 Taloyhtiö 10 Taloyhtiö 11 Taloyhtiö 13 01 99,05 03 03 99,03 03 03 1 03 98 98 2 03 98 98 99,08 03 03 99 03 99 2 99,08 99 99 99,08 99 99 07 02 00 99,07 04 2 07 02 00 99,07 04 3 07 02 00 99,07 04 1 01 99 99 2 01 99 99 08 08 08 08 04 04 1 99 05 97,00,06 1 00 2 00 1 03 00 00 1 94 97,00,07 04 04 04 2 94 97,00,07 04 04 04 3 94 04 97,00,07 04 1 02 05 04,05 2 02 05 04,05 1 95 2 95 01 MT 03 3 04 02 05 08 99 99 02,05 04,05 00 99 99 02,05 00 3 95 01 08 99 99 02,05 00 4 95 01 08 99 99 02,05 00 1 99,05 06 04 04 04 2 99,05 06 04 04 04 93,04 04 08 1 Taloyhtiö 14 VV 03 01 3 Taloyhtiö 12 LJ 03 4 1 Taloyhtiö 5 IV 03 5 1 Taloyhtiö 4 VK 00 00,02,07 2 00 00,02,07 93,04 04 08 3 00 00,02,07 93,04 04 08 10 Taulukko 1.6 Matinkylän Huolto Oy:n kiinteistöissä eri vuosina tehdyt korjaukset Kohde Talo Taloyhtiö 1 1-2 Ilmanvaihto- tai lämmitysjärjestelmän puhdistus ja/tai säätö 93, 02, 07 Korjaus JS IK PA VK IV LJ 04 01, 02 94 87,93, 00, 02 87, 93, 00, 02 87, 93, 00, 02 94, 96 92, 98 1 90, 02, 07 96 90, 99 85, 93, 00 2 90, 02, 07 96 90, 99 93, 00 92 84 3-5 90, 02, 07 96 90, 98 85, 94 07 84 Taloyhtiö 3 1-2 90, 01 95 93 00 Taloyhtiö 4 1-3 94 93 93 Taloyhtiö 5 1-3 97, 98, 06 99 Taloyhtiö 6 1-2 97, 04 00 Taloyhtiö 2 98, 04 92 84 93 96, 01 93, 99 96 86, 98 84, 88 86, 98 84, 87 86, 98 06 97 97 03 99 98 1 99, 06 96, 99 96 Taloyhtiö 8 1-2 90, 93, 00, 07 96, 05 01 Taloyhtiö 9 1 96, 98, 08 97, 01 93, 01 Taloyhtiö 10 1-3 91, 03 97 1-2 97, 03, 07 98 94 93 07 91, 07 3 97, 03, 07 98 94 93 07 91, 92, 05 91, 92 93 Taloyhtiö 12 Taloyhtiö 13 Taloyhtiö 14 1 91, 97, 01, 07 94 2 91, 01, 07 94 3 91, 97, 01, 07 94 4 91, 97 94 93 1-2 02 95 95, 02 SA 84, 88, 07 Taloyhtiö 7 Taloyhtiö 11 06 05 98, 02 93, 00 89 97, 98 87, 93 93 96 89 88 95 90 92, 08 99, 05 92 04 SO 94, 06 00 94 VV 98, 02 90, 00 08 01 90, 00 08 01 90, 00 08 90 91 90, 91, 07 90, 91, 97, 07 90, 91, 07 90, 91 95 95,07 93 1-2 91, 97, 03, 07 94, 06 93 93 98 3 91, 97, 03, 07 94, 06 93 93 98 06 91, 92, 05 05 01 91, 92, 05 05 95 05 95 03 91 06 91 Taulukko 1.7 Matinkylän Huolto Oy:n kiinteistöissä suunnitellut korjaukset Suunnitellut korjaukset Kohde Talo Taloyhtiö 1 1-5 1-2 1-3 1-3 1-2 1 1-2 1 1-3 1-3 1-4 1-2 1-3 Taloyhtiö 3 Taloyhtiö 4 Taloyhtiö 5 Taloyhtiö 6 Taloyhtiö 7 Taloyhtiö 8 Taloyhtiö 9 Taloyhtiö 10 Taloyhtiö 11 Taloyhtiö 12 Taloyhtiö 13 Taloyhtiö 14 Ilmanvaihtotai lämmitysjärjestelmän puhdistus ja/tai säätö x x x x x x x x x x JS IK PA VK IV LJ x x x x x x x SA x x x x x x x x x x x x x x MT x x x x x x x VV x x x x x 11 Matinkylän Huolto Oy:n isännöimissä kohteissa on jo laajasti otettu käyttöön kunnossapidon periaateohjelmia, joissa avoimesti kerrotaan kaikki tehdyt merkittävät kertaluonteiset hankkeet yhtiön lähihistoriasta, päätetyt korjaukset sekä muut tiedossa olevat hankkeet. Seuraavien 10 vuoden aikana todennäköisesti toteutettavat korjaushankkeet on luetteloitu rakennusosakohtaisten kuntotutkimusten tai visuaalisten kuntoarvioiden perusteella. Korjaushankkeiden tarpeellisuus perustuu rakennusosien keskimääräisestä käyttöiästä olemassa olevaan arviotietoon. Kiinteistöjen veden- ja energian kulutustiedot ovat yhtiökohtaisia, joten yksittäisten rakennusten kulutustietoja ei ole. Rakennusten veden ja energian kulutustiedot ovat taulukossa 1.8. Taulukko 1.8 Veden- ja energiankulutus 1-2 Vedenkulutus l/hlö/vrk 148 Lämpöenergia 3 kWh/m 42,3 kiinteistösähkö 3 kWh/m 3,7 Taloyhtiö 2 1-5 123 52,7 4,3 Taloyhtiö 3 1-2 171 51,5 3,3 Taloyhtiö 4 1-3 129 52,3 4,2 Taloyhtiö 5 1-3 139 46,0 3,4 Taloyhtiö 6 1-2 167 43,4 3,0 Taloyhtiö 7 1 128 39,8 4,2 Taloyhtiö 8 1-2 166 44,9 5,5 Kohde Talo Taloyhtiö 1 Taloyhtiö 9 1 132 49,7 4,0 Taloyhtiö 10 1-3 149 54,9 4,8 Taloyhtiö 11 1-3 136 52,9 2,9 Taloyhtiö 12 1-4 149 57,3 2,9 Taloyhtiö 13 1-2 141 56,2 3,3 Taloyhtiö 14 1-3 151 48,0 2,9 12 2 MAUNULA 2.1 Yleistä 2.1.1 Sijainti Maunula (Månsas) on yksi Helsingin kaupunginosa, joka kuuluu Maunulan peruspiiriin yhdessä Pirkkolan, Maunulanpuiston sekä Metsälän kanssa. Maunulan peruspiiri on osa Helsingin pohjoista suurpiiriä. Maatieteellisesti Maunulan lähiö alkaa lännessä Keskuspuiston itäpuolelta. Pohjoisraja kulkee Pirkkolantietä ja itäosissa Suursuon viheralueen pohjoisreunaa pitkin. Idässä Maunula rajoittuu Tuusulanväylään. Maunulan peruspiirin alueella asuu noin 8 500 ihmistä, joka on noin 1,5 % koko Helsingin ja 20 % pohjoisen suurpiirin väkiluvusta. Peruspiirin alueista Maunula on suurin noin 7 000 asukkaalla. /4/ Kuva 2.1 Maunulan alue (vasemmalla) /5/ ja Jokerilinjan reitti Maunulassa (oikealla) /6/ Joukkoliikenne yhteydet ovat hyvät Maunulan aluella. Esimerkiksi linja-autoyhteys linjanumerolla 550 (Jokeri) mahdollistaa sujuvan matkustamisen länsi-itäsuunnassa aina Espoon Westendistä Helsingin Itäkeskukseen (Kuva 2.1). Linjan reitti kulkee suurten aluekeskusten ja työpaikkakeskittymien kautta. Jokeri-linjalla on myös pysäkit Leppävaaran, Pitäjämäen, Huopalahden sekä Oulunkylän juna-asemilla, jolloin myös joukkoliikenteen käyttäminen esimerkiksi Helsingin keskustan ja Vantaan suuntaan on vaivatonta. Jokeri-linjaa liikennöidään ruuhka-aikoina 5 minuutin välein ja muina aikoina 10 minuutin välein. /4; 6/ 2.1.2 Historia Nykyinen asutus Maunulassa on alkanut huvilanrakentamisena 1900-luvun alussa Metsälän sekä Suursuon alueilla. Maunula oli Oulunkylän metsämaita aina vuoteen 1940 asti, jolloin ensimmäinen asemakaava tehtiin Maunulaan. Vuonna 1945 asemakaava uudistettiin. Rintamamiehille sekä siirtolaisille varattiin tontteja Pirkkolasta, jonne syntyi ensimmäisiä uusia omakotialueita. Pirkkolan alue on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä suojelumääräysten vuoksi. Metsälän alue on uudistunut aikojen saatossa huviloiden väistyttyä omakoti- ja rivitalojen tieltä. /4/ 13 1950-luvulla Maunulan alue alkoi muuttaa muotoaan kerrostalolähiöksi, joka sijaitsee lähellä luontoa. Asuntojen rakentaminen jatkui edelleen vielä 1970-luvulla, jolloin Maunulassa oli suurimmillaan 12 000 asukasta. /4/ 2.1.3 Muut ominaisuudet Maunulasta löytyy peruspalveluista terveysasema, kirjasto, kolme päiväkotia, ylä- ja ala-aste sekä lukio. Alueelta löytyy myös uimahalli sekä urheilukenttä ja useita sisäliikuntatiloja. Päivittäistavarakauppoja on kaksi kappaletta sekä useita muita vähittäiskauppoja ja ravintoloita sekä kahviloita. Maunulasta löytyy apteekki, mutta ei postia tai Alkoa. /4/ 2.2 Väestö ja asuntokunnat Maunulassa asui 6 980 asukasta, joka on noin 1,3 prosenttia koko Helsingin väkiluvusta, vuonna 2008. Ikärakenteeltaan Maunulan väestö on hieman koko Helsingin sekä Pohjoisen suurpiirin väestöä vanhempaa: Yli 60 ikävuoden ylittäneitä Maunulassa asui v. 2008 30 %, kun taas Helsingissä yli 60-vuotiaita oli n. 21 % ja Pohjoisessa suurpiirissä n. 23 % väestostä. Väestöennuste vuodelle 2019 arvioi Maunulan väkiluvun pienevän 7 % eli samassa suhteessa kuin koko Pohjoisen suuralueen. Helsingin väkiluvun ennustetaan kasvavan noin 7 prosenttia vuoteen 2019 mennessä. [%] [%] 14 14 Maunula: 6980 as. Maunula: 6491 as. 12 Yli 95 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 Helsinki: 609416 as. 20-24 Yli 95 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 0 55-59 0 50-54 2 45-49 2 40-44 4 35-39 4 30-34 6 25-29 6 20-24 8 0-9 8 10-19 Pohjoinen suurpiiri: 37908 as. 10 Helsinki: 568531 as. 0-9 10 60-64 Pohjoinen suurpiiri: 40806 as. 10-19 12 a) b) Kuva 2.2 Väestön ikäjakauma Helsingissä, Pohjoisessa suurpiirissä sekä Maunulan alueella vuonna 2008 (a) sekä väestöennuste vuodelle 2019 (b ) /7/ Noin 90 prosenttia maunulalaisista puhuu äidinkielenään suomea tai ruotsia. Osuus vastaa hyvin koko Helsinkiä, mutta Pohjoisessa suurpiirissä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuu kuitenkin alle 5 % väestöstä. 14 [%] 50 100 90 Maunula 80 Pohjoinen suurpiiri 70 Helsinki [%] Maunula 40 Pohjoinen suurpiiri 30 Helsinki 20 60 50 10 40 10 0 Suomi Ruotsi Muu kieli Ylempi korkeakouluaste 20 Alin korkeakouluaste Enintään perusaste Keskiaste 0 30 a) b) Kuva 2.3 Väkiluku äidinkielen mukaan vuonna 2008 (a) ja yli 15-vuotiaiden koulutusaste (b) /7/ Maunulan väestön koulutusaste on keskimäärin alhaisempi kuin Pohjoisessa suurpiirissä tai Helsingissä kokonaisuudessaan. Maunulassa korkeakoulututkinnon on suorittanut yli 15- vuotiaista n. 23 %, kun Pohjoisessa suurpiirissä vastaava luku on 40 % ja Helsingissä 34 %. Myös työttömyysaste on ollut koko 2000-luvun korkeampi kuin Helsingissä keskimäärin tai Pohjoisessa suurpiirissä. Vuonna 2007 Maunulassa työttömiä oli noin 10 % eli noin kaksi kertaa enemmän kuin Pohjoisessa suurpiirissä tai Helsingissä kokonaisuudessaan. [%] 20 Maunula Pohjoinen suurpiiri Helsinki 15 10 5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kuva 2.4 Työttömyysaste ja sen kehitys vuosina 2000-2007 /7/ [%] 120 Maunula: 100= 27162 €/asuntokunta 70 Maunula 60 50 Pohjoinen suurpiiri Helsinki Pohjoinen suurpiiri: 100= 50049 €/asuntokunta 115 Helsinki: 100= 41281 €/asuntokunta 110 40 105 30 100 20 10 95 0 Henkilöluku Henkilöluku Henkilöluku Henkilöluku Henkilöluku 1 2 3 4 5+ 90 2000 2001 2002 2003 2004 a) b) Kuva 2.5 Asuntokuntien koko (a) ja tulojen kehitys vuodesta 2000 vuoteen 2006 (b) /7/ 2005 2006 15 Maunulassa asuvien asuntokuntien koko on pääasiassa 1-2 henkilöä: Niiden osuus kaikista asuntokunnista on noin 85 %. Tämä osuus on hieman suurempi kuin Helsingissä tai Pohjoisessa suurpiirissä. Asuntojen keskikoko on Maunulassa noin 61 m2 ja asumisväljyys 35 m2/asukas. Helsingissä vastaavat luvut ovat 62 m2 sekä 34 m2/asukas ja Pohjoisessa suurpiirissä 78 m2 ja 36 m2/asukas. Maunulassa asuntokuntien tulot ovat kasvaneet vuodesta 2000 vuoteen 2006 n. 11 %, joka on samalla tasolla kuin Pohjoisen suurpiirin tai koko Helsingin asuntokuntien tulojen kehitys. Suurin ero näiden alueiden välillä on kuitenkin asuntokuntien absoluuttisissa tulotasoissa. Maunulassa keskimääräiset asuntokuntien vuotuiset tulot olivat vuonna 2006 noin 46 % pienemmät kuin Pohjoisessa suurpiirissä tai 33 % pienemmät kuin koko Helsingissä keskimäärin. 2.3 Talotyypit ja asuntokanta Maunulassa kerrostalot ovat hallitseva talotyyppi. Niiden osuus asuntokannasta on yli 90 prosenttia. Se on huomattavasti suurempi kuin kerrostalojen osuus koko Pohjoisen suurpiirin asuntokannasta. Maunulan kerrostaloasuntokannasta lähes kaikki on rakennettu 1950- 1970-luvuilla – erityisesti 1950- ja 1960-luvuilla. Näiden vuosikymmenten ulkopuolella Maunulassa on rakennettu vain alle kaksi prosenttia kerrostaloasunnoista. Yleisin asuntotyyppi on Maunulassa 2-huonetta, joita on asuntokannasta lähes puolet. Tällä hetkellä osalla Maunulan aluetta on voimassa rakennuskielto suojelukaavan valmistelun vuoksi. Vuonna 2006 vuokra-asuntojen osuus asunnoista oli Maunulassa noin 58 %. Se on huomattavasti pienempi kuin Pohjoisen suurpiirin arvo, 36 %, kyseisenä vuonna. Helsingissä vuokra-asuntojen osuus oli vastaavasti noin 45 % vuonna 2006. [%] 50 [%] 100 80 60 Maunula 40 Pohjoinen suurpiiri Helsinki Maunula Pohjoinen suurpiiri Helsinki 30 40 20 20 10 2000- 1990-1999 1980-1989 1970-1979 1960-1969 1950-1959 1940-1949 1930-1939 1921-1929 0 -1920 Muut Asuinkerrostalot Rivi- ja ketjutalot Erilliset pientalot 0 b) a) Kuva 2.6 Eri talotyyppien osuus asuntokannasta (a) ja kerrostaloasuntojen ikäjakauma (b) vuonna 2007 /7/ 16 [%] 50 Maunula Pohjoinen suurpiiri 40 Helsinki 30 20 10 0 1h 2h 3h 4h 5h 6h 7h Muut a) Kuva 2.7 Asuntokannan jakauma huonelukumäärän mukaan /7/ 2.4 Valittujen rakennusten ominaisuudet ja tehdyt sekä suunnitellut korjaustoimenpiteet Maunulan rakennusten perusominaisuuksia on tarkasteltu kahdeksan kerrostaloyhtiön, jotka koostuvat 13 rakennuksesta, avulla. Tiedot perustuvat isännöitsijöiltä saatuihin tietoihin (Taulukko 2.1). Rakennuksissa on yhteensä 464 asuntoa, joiden yhteenlaskettu huoneistoala on 25 567 m2 ja keskimääräinen asuntokoko vaihtelee välillä 28-72 m2. Rakennuksista kolme on rakennettu vuosina 1954-1957, neljä 1962-1963 ja yksi vuonna 1971. Kerrostalojen kerrosten määrä vaihtelee kolmesta kuuteen. Kaikki rakennukset on liitetty kaukolämmön piiriin. 1950-luvulla rakennetut rakennukset on varustettu painovoimaisella ilmanvaihdolla. 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut taloyhtiöissä on koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä pois lukien yksi 1960-luvun kohde, jossa on painovoimainen ilmanvaihto. Taulukko 2.1 Taloyhtiöiden perustiedot Taloyhtiö 1 Taloyhtiö 2 Taloyhtiö 3 Taloyhtiö 4 Taloyhtiö 5 Taloyhtiö 6 Taloyhtiö 7 Taloyhtiö 8 Rak. vuosi Asuntoala (htm2) 1957 1971 1955 1954 1963 1963 1962 1962 1100 6943 924 5808 1070 1516 2724 5482 Keskim. asunto (m2) 55 72 51 61 54 63 28 58 Lämmitys / IV Kerrosluku Rakenteet KL* / PV** KL / KP*** KL / PV KL / PV+KP (sauna) KL / KP KL / PV KL / KP KL / KP 4 4 3 3+kellari 4+kellari 4+maanp. alak. 6+kellari 4 Tiili+Betoni Tiili+Betoni Tiili Betoni+Kahitiili Betonielementti *) KL: Kaukolämpö **)PV: painovoimainen ilmanvaihto ***) KP: koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä Taulukossa 2.2 on esitetty tiedossa olevat tehdyt korjaukset eri taloyhtiössä. Eniten valituissa taloyhtiöissä on raportoitu kaukolämmön alajakokeskuksen uusimisia sekä vesikaton korjauksia. Myös ikkunoita on uusittu useassa taloyhtiössä. On kuitenkin huomattava, että patteriverkoston perussäätötyötä ei ole suoritettu kovinkaan monessa kohteessa tai sitä ei ainakaan ole raportoitu omana työnään. Ilmanvaihtokanaviston puhdistusta ei ole raportoidu tehdyksi läheskään kaikissa kohteissa, joissa on koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä. 17 Taulukko 2.2 Taloyhtiöissä tehdyt korjaukset ja niiden toteuttamisvuodet Taloyhtiö 1 Ulkoseinät 1990 Vesikatto 1988 Taloyhtiö 2 Taloyhtiö 4 1991-1993 1994 1997 (olohuone) 1988-90 Kaukolämmön alajakokeskus 2007 Patteriverkoston perussäästö 1997 2003 2007 2004 IV-kanaviston puhdistus Muut 1997 1993 1997 1993 1996 2006 (parveke) 2006 2006 1998 2007 Tonttiviemärit 2009 Taloyhtiö 8 2000 Ikkunat Parvekkeet Taloyhtiö 5 Hissi 2007, Piha-asfaltti 1994 2001 Ulko-ovet 2000 Taulukko 2.3 Taloyhtiöissä suunnitellut korjaukset Taloyhtiö 1 Taloyhtiö 2 Taloyhtiö 4 IV-kanaviston puhdistus Muut Taloyhtiö 8 Vuosi ei vielä tiedossa Julkisivut Putkistot Taloyhtiö 5 2017 2011 2011 2011 2012 Perusmuurin eristys 2010, Ulkoovien kunnostus 2010 Tarkastelluissa Maunulan taloyhtiöissä seuraavat isommat korjaushankkeet liittyvät putkistoihin (Taulukko 2.3). Muita tulevia korjaustoimenpiteitä ja niiden toteutusajankohtaa ei ole selkeästi arvioitu. 18 Vuonna 2008 kaukolämmön ominaiskulutus oli Helsingissä 1950- ja 1960-lukujen kerrostaloissa suurelta osin välillä 40-60 kWh/rm3/a (Kuva 2.8). Valittujen Maunulan taloyhtiöiden kaukolämmön kulutukset ovat juuri tällä välillä (Kuva 2.9a). Kun valittujen taloyhtiöiden kulutuksia verrataan Maunulan MET- hankkeessa /8/ kerättyihin 16:a taloyhtiön kaukolämmönkulutuksiin, huomataan valittujen kohteiden kulutusten olevan keskimääräisellä tai hieman korkeammalla tasolla. 16.00 14.00 Milj. m3 12.00 10.00 8.00 6.00 4.00 2.00 0.00 -1900 00-luku 10-luku <20 20-luku 20-30 30-luku 40-luku 30-40 40-50 50-luku 60-luku 50-60 70-luku 60-70 80-luku 90-luku 2000- >70 kWh/m3 Kuva 2.8 Asuinkerrostalojen kaukolämmön ominaiskulutus 2008 Helsingissä (Kuva Helsingin Energia) 400 30 Kiinteistösähkö, [kWh/htm 2/a] Kaukolämpö, [kWh/htm 2/a] 350 300 250 200 150 100 50 Taloyhtiö 1: 56 kWh/m3/a Taloyhtiö 2: 58 kWh/m3/a Taloyhtiö 4: 54 kWh/m3/a Taloyhtiö 8: 53 kWh/m3/a MET-hanke: Keskiarvo MET-hanke: Minimi Taloyhtiö 1 Taloyhtiö 2 Taloyhtiö 4 Taloyhtiö 8 MET-hanke: Keskiarvo MET-hanke: Minimi MET-hanke: Maksimi 20 10 MET-hanke: Maksimi 0 1950 1955 1960 1965 1970 1975 0 1950 1955 Rakennusvuosi a) Kuva 2.9 Kaukolämmön ja kiinteistösähkön kulutus, kWh/htm2/a 1960 1965 Rakennusvuosi b) 1970 1975 19 220 190 180 Vedenkulutus [l/hlö/vrk] Vedenkulutus, [dm 3/hlö/vrk] 200 170 Korkea 180 160 Keskimääräinen (75% kannasta) 140 160 150 1950 Taloyhtiö 1 Taloyhtiö 2 Taloyhtiö 4 Taloyhtiö 8 120 Matala 100 1955 1960 1965 Rakennusvuosi 1970 1975 1930 1945 1960 1975 1990 2005 Valmistumisvuosi b) a) Kuva 2.10Vedenkulutus Maunulan kohteissa (a) ja keskimäärin kerrostaloissa (Suomen Talokeskus) (b), dm3/hlö/vrk Myös kiinteistösähkön kulutukset ovat MET-hankkeen keskimääräisiä arvoja korkeampia (Kuva 2.9b). Vedenkulutukset valituissa taloyhtiöissä ovat korkeita (Kuva 2.10a). Ainoastaan Taloyhtiö 1:n vedenkulutus vastaa tilastoa (Kuva 10b) kerrostalojen keskimääräisistä vedenkulutuksista. 20 3 KEIJUPUISTO 3.1 Yleistä 3.1.1 Sijainti Keijupuisto sijaitsee Lahdessa ja on osa Launeen kaupunginosaa (25 000 asukasta). Keijupuisto sijaitsee 1,5 kilometrin etäisyydellä lahden rautatieasemasta ja noin 2 kilometrin etäisyydellä keskusta alueesta. Launeen alue liitettiin Lahteen vuonna 1933 Hollolasta. Rautatieaseman eteläpuolinen alue (Asemantausta ja Anttilanmäki) olivat jo tuolloin rakennettu pientalovaltaisiksi. Launeen asukasluku on noin 27 000 asukasta ja koko Lahden lähes 102 000 asukasta. Alueen länsipuolella on vanha Helsingintie ja Hennalan varuskunta-alue. Keijupuiston itä- ja kaakkoispuolella on laaja 1940- ja 50-luvulla rakennettu pientaloalue. Launeen alueen suurin lähiö on Liipola (7000 asukasta), joka rakennettiin 1960- ja 70-luvulla aravavuokralähiöksi. Saksalan lähiö (3000 asukasta) rakennettiin 1970- ja 80-luvulla aravaomistuslähiöksi. Keijupuiston ja rautatien välinen alue on olut voimakkaan uudisrakentamisen kohteena vuodesta 1986 lähtien. Kuva 3.1 Keijupuiston sijainti Lahdessa ja Launeella. (Kuva www.lahti.fi) 21 3.1.2 Historia Keijupuiston alueen rakensi lahtelainen perustajaurakoitsija Rakennusliike Unto Kivinen Oy vuosina 1969-74. Paikalla oli kuusimetsää, joka hakattiin pois. Alueelle ei rakennettu aravavuokratai aravaomistusasuntoja. Vuokra-asunnot ovat yksityisessä omistuksessa. Alueen omistusasuntovaltaisuuden johdosta sen itäpuolelle, Tapparakatu 7:n viereen kaavoitettiin viides kaksi rakennusta käsittävä kerrostaloyhtiö. Sosiaalista vuokra-asumista varten. Thtiö, joka käsitti 90 vuokra-asuntoa, valmistui noin vuonna 1978. Kohdetta hallinnoi VVO Oy. Kohde peruskorjattiin 2000-luvun alussa. Alueen ympäristössä tapahtuu merkittävää täydennysrakentamista. 2000-luvulla alueen eteläpuolella Kivikadun varteen on rakennettu kahdeksan 4-5 kerroksista vuokrataloa AVARA Oy:n toimesta. Näissä on lähes 200 asuntoa. Alueen länsipuolelle on kaavoitettu kuusi nelikerroksista puukerrostaloa. Nämä omistusasunnot toteuttaa Skanska Oy. Alueelle on valmistunut kolme kerrostaloa ja loput valmistuvat vuoteen 2015 mennessä. Asuntojen lukumäärä on 100. Vuonna 2010 tehdyllä kaupalla asunnot siirtyivät Lahden kaupungin omistaman Lahden Talot/Lahden Asunnot Oy:n omistukseen. Lahden kaupunki on edelleen tehostamassa Tapparakadun asuinkerrostaloin, jotka toteutunevat vuosina 2015 - 2025. 3.1.3 varren maankäyttöä uusin Muut ominaisuudet Keijupuistoon ei ole koskaan rakennettu omaa ostoskeskusta. Alueen itäpuolelle rakenettiin tilat Kkaupalle vuonna 1980. Sittemmin kauppa on lopettanut toimintansa. Keijupuiston länsipuolella Helsingintien varrella on mm. S-market, ravintola ja muita palveluita. Keijupuistosta 1,5 – 2 kilometriä itään on rakentunut 2000-luvulla Lahden merkittävin hypermarketalue. Keijupuiston kerrostalojen pohjakerroksissa toimii päiväkoti ja olutravintola. Lähin ala-aste sijaitsee 500m pohjoiseen Tapparakadun pohjoispuolella. Se on peruskorjattu ja laajenettu 2000-luvulla. Koulun toiminta on turvattu mittavan täydennysrakentamisen ansioista. Asuntojen hintataso on Lahdessa valtakunnallisesti katsoen keskimääräistä alhaisempi. Keijupuiston alueella kerrostaloasuntojen hintataso vaihtelee asunnon koosta ja kunnosta riippuen 1000 ja 1500 €/m2. Keijupuiston imago Lahdessa on neutraali. Vastaavia kerrostalovaltaisia lähiöitä on useita kävelyetäisyydellä keskustasta. 3.2 Väestö ja asuntokunnat Keijupuiston alueella asuu noin 1220 henkilöä, joka on noin 1 % Lahden ja 20 % Launeen kaupunginosan asukasluvusta. Ikärakenteeltaan Keijupuiston asukkaat ovat hieman vanhempia kuin Lahdessa tai Launeen kaupunginosassa keskimäärin: Noin 35 % Keijupuiston asukkaista on yli 60vuotiaita, kun koko Lahden alueella ja Launeen kaupunginosassa vastaava osuus on noin 25 % (kuva 3.2). 22 14 12 10 8 6 4 2 0 0-9 2024 3034 4044 5054 Ke iju p uisto 6064 Lau n e 7074 8084 9094 Lah ti Kuva 3.2 Keijupuiston alueen asukkaiden ikäjakauma (%). Vertailukohtana Launeen suuralueen ja Lahden kaupungin ikäjakaumat. Launeen alue on ollut pientalotuotannon painopistealueita Lahdessa. Siksi lasten osuus on Launeella korkea Keijupuistoon ja muuhun Lahteen verrattuna. Keijupuistosta löytyy edullisia ensiasuntoja siksi 20 - 30-vuotiaiden osuus on korkea muihin alueisiin verrattuna. Toisaalta perheasunnot ovat nykytasoon verrattuna aivan liian pieniä siksi 35 -50-vuotiaiden osus on pieni. Yli 65-vuoiaiden osuus Keijupuistossa on suuri, yli 30 prosenttia. Vuoteen 2020 mennessä osuus tulee edelleen kasvamaan. Kuvassa 3.3 on esitetty Keijupuiston asuntokuntien jakauma verrattuna Launeen suuralueesen ja Lahteen. 70 60 50 40 30 20 10 0 1 2 Keijupuisto 3 Laune 4 5+ Lahti Kuva 3.3 Keijupuiston alueen asuntokuntien kokojakauma. Vertailukohtana Lahti ja Laune. Keijupuistossa yhden hengen asuntokuntia on noin 60 %. Se on huomattavasti enemmän kuin koko Lahden tai Launeen kaupunginosan vastaavat arvot, jotka ovat noin 47 % ja 35 %. Syynä tähän on pientalotuotannon puute. Yli kahden hengen asuntokuntia Keijupuistossa on alle 10 %. Keijupuiston asuntokannassa suurin osa, noin 70 %, on 1-2 huoneen asuntoja. Yli neljän huoneen asuntoja (kuva 3.4). Keijupuistossa on alle prosentin koko alueen asuntokannasta. Koko Lahden alueen sekä Launeen kaupunginosan asunnoissa on enemmän huoneita kuin Keijupuistossa. Keijupuiston alue koostuu täysin kerrostaloasunnoista ja Launeen kaupunginosan 23 kerrostaloasunnoista noin 75 % sijaitsee Keijupuiston alueella. Keijupuiston kerrostaloasunnoista on rakennettu noin 80 % 1960-1970-luvulla. Nyt viimeisen 10 vuodenaikana Keijupuistoon on kuitenkin rakennettu uusia kerrostaloasuntoja, joiden osuus Keijupuiston kerrostaloasunnoista on 20 %. 70 60 50 40 30 20 10 0 1-2 huonetta 3-4 huonetta Yli 4 huonetta Keijupuisto Laune Muut Lahti Kuva 3.4 Keijupuiston asuntokanta. 3.3 Talotyypit ja asuntokanta Kaikissa Keijupuiston asuinkerrostaloissa on maantasakerros, kuusi asuinkerrosta ja kylmä ullakko. Keijupuisto muodostuu kahdesta talotyypistä; joista toinen on kaksiportainen 36 asunnon lamellitalo. Näitä alueella on neljä kappaletta. Näiden rakennusten parvekkeet ovat länteen päin. Alueella on kahdeksan kolmiportaista, 54 asuntoa käsittävää lamellitaloa, joiden parvekkeet ovat etelään. Alueella on yhteensä kahdeksan asunto-osakeyhtiötä. Näistä neljä sijaitsee Kivikadun varrella ja neljä Tapparakadun varrella. Jälkimäisiin kuuluu myös Tappara- ja Kivikadun välissä oleva 36 asunnon rakennus. Tapparakadun asunto-osakeyhtiöissä on 90 asuntoa ja Kivikadun asunto-osakeyhtiöissä 54 asuntoa. Alkuperäisessä Keijupuistossa on siten noin 570 asuntoa. Maanalaisessa kellarikerroksessa on rakennuskohtainen väestönsuoja. Väestönsuojien käyttötarkoitusta ei selvitetty. 1960-luvulla niitä ei vielä suunniteltu huoneistojen irtaimistovarastoiksi kuten nykyisin. Maantasakerroksissa on normaaleja yhden auton talleja. Lisäksi päädyissä on rakennusrungon leveyden pituisia kahden peräkkäisen auton talleja. Maantasakerroksessa on lisäksi sauna- ja pesulaosastot sekä jäähdytyskellarit. 24 Kuva 3.5 Tapparakatu 1. 3.4 Valittujen rakennusten ominaisuudet ja tehdyt sekä suunnitellut korjaustoimenpiteet. Kerrostalot on rakennettu sandwich- elementeistä ja niissä on alun perin 2-lasiset ikkunat. Lämmitysmuotona kyseisissä rakennuksissa on kaukolämpö ja ilmanvaihtoratkaisuna koneellinen poistoilmajärjestelmä. Keijupuiston asuinkerrostalot ovat rakentamisajankohdan läheisyyden johdosta varsin homogeenisia. Esimerkiksi ulkoseinän U-arvot vaihtelevat 0,28 ja 0,34 W/m2,K välillä rakentamisajankohdasta riippuen 1969/1974. Rakennuksessa on rakennuskohtaisesti kello-ohjattu (maksimitahoa käytetään aamuisin, keskipäivällä ja alkuillasta)koneellinen yhteiskanavapoisto. Kanavat ovat betonista työmaalla valettuja neliönmuotoisia kanavia. Kylmään ullakkokerroksen lattiassa kanavat johdetaan puhallinkammioihin, joita on yksi per porras. Rakennukset on varustettu neljän hengen hissein. Hissit eivät kulje ullakolle asti. Porraskäytävät on varustettu tomutusparvekkein, jotka sijaitsevat kerrosten puolivälissä. Asuntokohtaisissa korjauksissa on rakennettu yksittäisiä huoneistosaunoja. Taloyhtiötasolla on talosaunoihin asennettu säädettävä tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Asunnoista puuttuvat liesikuvut, oviraot ja korvausilmalaitteet. Ikkunaremonttien yhteydessä on ikkunoihin asennettu korvausilmalaiteet. 25 Osassa rakennuksista on tehty julkisivusaneerauksia, lämpökeskuskorjauksia sekä lämmitysverkostojen tasapainotuksia. Lisäksi taloyhtiöiden korjaussuunnitelmista löytyy mm. putkiremontteja, julkisivujen korjausta kuin myös lämmitysverkoston tasapainotusta kuin lämpökeskusten uusimistakin. Taulukossa 3.1 on kuvattu Keijupuiston alueella tehtyjä korjaustoimenpiteitä. Taulukko 3.1 Keijupuiston alueelle tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet 1 Valmistumisvuosi 1969 3 1970 5 1970-71 7 1972 2 1974 4 1974 6 1973 8 1972 Yhtiö Tehdyt ja suunnitellut korjaukset (vuosi) salaohjat 1999, osa kylpyhuoneista 1999-2000, porraskäytävät salaojat ja piha 2004, lämmönjakohuone 2004, vesi- ja viemäriverkoston kuntotutkimus 2006,. Vesijohtojen uusiminen tarjouspyyntovaiheessa. lämmönjakohuone 1996, patteriverkoston perussäätö 2004 - 2005, pihojen kunnostus 2006 – 7, julkisivujen kuntotutkimus ikkunat uusittu 2001, uudet pateriventtiilit 2003, patteriverkoston perussäätö 2004 julkisivuejn ja ikkunoiden peruskorjaus 1996, lämmönsäätö ja patteriventtiilit 2008, vesijohtoverkoston korjaus julkisivujen lisäeristys + levytys 1997 julkisivujen lisäeristys + levytys 1995 parvekkeiden kunnostus ja lasitus 1996 vesi/viemärip uusim/kun +uusit.siirrin, linjasäätö 2010 julkisivut 1997, piha 2002 Rakennuskohtaisia tietoja ei ole paitsi Kivikadun rakennuksista (1 rakennus per yhtiö). Kuvassa 3.6 on esitetty yhtiökohtaiset kaukolämmön kulutustiedot rakennuskuutiota kohden. Mikäli kylmä ullakko on otettu mukaan rakennustilavuuteen, ovat tulokset liian hyviä. Ongelma on yleistä vanhoissa kerrostaloissa, joissa on paksut seinät, lattiat ja lämmittämättömiä ullakoita ja kellareita yhdessä huonon ilmanvaihdon kanssa. 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 Kuva 3.6 Kaukolämmön ominaiskulutus (kWh/m3) eri yhtiöissä 7 8 26 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Kuva 3.7 Kiinteistösähkön ominaiskulutus (kWh/m3) eri yhtiöissä. Yhtiö 3:n tiedot puuttuvat 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Kuva 3.8 Vedenkulutus l/as vuorokaudessa eri yhtiöissä Kaukolämmön kulutus on keskimääräistä alhaisempaa. Yhtiön 8 kulutus on poikkeuksellisen alhainen. Syy saattaisi löytyä esimerkiksi kylpyhuoneen sähköisestä lattialämmityksestä, jolloin kiinteistösähköllä on korvattu osa lämmitystarpeesta. Kiinteistösähkön kulutus on varsin samantasoista eri yhtiöissä lukuun ottamatta yhtiötä 8. Vedenkulutus on keskimääräistä alhaisempaa paitsi yhtiöissä 3 ja 7. 27 LÄHDEVIITTEET 1. Matinkylän huollon asiakaslehti MASA 2/2009 2. Suur-Matinkylä. http://www.espoo.fi/binary.asp?path=1;28;11894;37617;73021;73541;... 3. Järvinen, Raija & Saarinen, Paavo, Kohtaavatko asumisen tavoitteet asumisen todellisuuden. Kuluttajatutkimus 2008. Työselosteita ja esitelmiä 111.2008. 4. Helsinki alueittain 2009. Helsingin kaupunki, Tietokeskus 5. Maunula, http://www.maunula.net/index.php?option=com_content&task=view&id=32&Itemid=57 6. Helsingin seudun liikenne. http://www.hsl.fi/FI/sivut/default.aspx 7. Helsingin seudun aluesarjat, http://www.aluesarjat.fi/ 8. Energiatehokas Maunula MET-hanke. http://www.maunula.net/index.php?option=com_content&task=view&id=2559&Itemid=497
© Copyright 2024