Rakennesuunnitelma, selostus
YLEISKAAVA 2035 RAKENNESUUNNITELMA Riihimäen kaupunki Tekniikan ja ympäristön toimiala | Kaavoitusyksikkö PL 125 (Eteläinen Asemakatu 2), 11101 Riihimäki 11101 Riihimäki p. 019 758 4000 27.3.2015 SISÄLLYS Johdanto ............................................. 1 Rakennemallit, lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet ..................................... 2 Karttakysely verkossa ..................... 4 Viheralueohjelma ................................ 6 Asuinalueiden mitoitus .................... 8 Rakennesuunnitelma ........................ 10 Asuminen ...................................... 13 Asemakaavojen toteutuminen ....... 14 Työpaikka-alueet ........................... 15 Virkistysalueet ............................... 16 Liikenne......................................... 17 Valkoiset alueet ............................. 19 Selvitysalueet ................................ 19 Vaikutukset ....................................... 21 Suhde maakuntakaavaan ................. 21 Tavoitteet .......................................... 22 Vuorovaikutus ................................... 25 Tarkistukset työohjelmaan (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) ............. 25 LIITE 1 Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta, 1. vaihemaakuntakaavasta, 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. LIITE 2 Rakennesuunnitelman vaikutusten tunnistaminen LIITE 3 Rakennesuunnitelma, kartta ja selite Johdanto Yleiskaavatyö voidaan jakaa aloitus-, valmistelu- ja ehdotusvaiheisiin. Työn ohjelmointi on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Siinä todetaan, että aloitusvaiheessa laaditaan kaupunkirakennevaihtoehtoja, jonka jälkeen laaditaan ehdotus kaupunkirakennesuunnitelmaksi. Aloitusvaihe päättyy rakennesuunnitelman hyväksymiseen. Riihimäen yleiskaavan 2035 rakennesuunnitelmaehdotus on nyt valmistunut. Riihimäen yleiskaava 2010 on laadittu parikymmentä vuotta sitten ja kaupunginvaltuusto hyväksyi sen vuonna 1997. Aluevaraukset ja yleiskaavan toteuttamisen tavoitevuosi oli 2010, jolloin kaupungin väkiluku oli 28 800. Yleiskaavan ennuste oli välillä 28 000-30 000. Työpaikkatavoite oli 12 700, kun toteutunut työpaikkamäärä oli 11 500. Yleiskaavatyöryhmälle annettiin tehtäväksi selvittää väestöennusteen laatiminen vuoteen 2035 saakka omana tai konsulttityönä. Päädyttiin jälkimmäiseen. Ennuste valmistui vuoden 2015 tammikuussa. Kaupungin aikaisempi oma vuoteen 2021 ulottuva väestöennuste on kaupunginvaltuuston päätöksellä tarkistettu siten, että kasvu on 1 % vuodessa vuoteen 2030 saakka. Riihimäellä on käynnistetty viheralueohjelman laatiminen kesällä 2014 konsulttityönä siten, että se toimii samalla yleiskaavan viher- ja virkistysalueita koskevana osana. Viheralueohjelman avulla kartoite- taan viherverkon nykytilanne, tunnistetaan kehittämistarpeet ja ehdotetaan kehittämistoimenpiteitä. Työ on tarkoitus asettaa julkisesti nähtäville keväällä 2015. suunnittelun strategisuuden piirteet sopivat lakisääteiseen suunnittelujärjestelmään. Riihimäen yleiskaava 2035 laaditaan oikeusvaikutteisena, strategisena ja paikkatietopohjaisena yleiskaavana. Tarkoituksena on, että yleiskaavaa tarkistetaan, päivitetään ja täydennetään valtuustokausittain. Yleiskaavan tulee olla ajassa mukana oleva strategisen suunnittelun väline. Valtuustokausittain tarkistettavan yleiskaavan avulla voidaan tarttua ajankohtaisiin maankäytön suunnittelun haasteisiin, jotka vaativat strategista suunnitteluotetta. Strategisen toimintatavan haasteena on epävarmuuden hallinta ja oikean käsittelytason löytäminen. Tätä suunnitelmaa tehdään vuonna 2015 talouden taantuman tilanteessa, jossa ollaan epävarmoja taantuman jatkumisesta ja tulevasta väestökehityksestä. Kuntarakenteen selvitystyö on käynnissä, mikä korostaa Riihimäen yleiskaavatyössä seututeeman tarkastelun merkitystä raja-alueilla. Rakennesuunnitelmassa on tarkoitus esittää vain Riihimäen alueen maankäyttöä. Vuoden alkupuolella käynnistyvässä seudullisessa maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelmassa kytketään maankäytön suunnittelu kehäväylien tarkasteluun. Tätä ei ollut tehty aikaisemmissa suunnitelmissa. Alueidenkäytön strategisessa ohjaamisessa haetaan enemmän tiettyä tavoitesuuntaa kuin täsmällisesti määriteltyä lopputulosta. Seuraavissa suunnittelun vaiheissa nähdään, miten tavoiteltavat maankäytön 1 Kuva 1. Yleiskaavaprosessi (vuosikello) Kuva 2. Yleiskaavaprosessi (teemat, vaiheet, vuorovaikutus) 2 Rakennemallit, lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet Rakennemallien nähtävillä olon jälkeen on valmisteltu vastineet saatuun palautteeseen ja laadittu ehdotus rakennesuunnitelmaksi, josta kaupunginvaltuusto päättää ja antaa ohjeet jatkosuunnittelulle Aloitusvaiheessa määritellään myös strategiset maankäytön tavoitteet. Keväällä 2014 valmistui seitsemän rakennemallia, joissa keskityttiin kaupunkirakentamisen teemoihin seutu, kaupunkirakenteen tiivistäminen, kehityskäytävät (yritysalueet), liikkuminen, vihreä kaupunki, asuminen ja visio vuodelle 2050 3a 3b 3c 3e 3d 3g 3f 3 Kuva 3a Riihimäen seutu Kuva 3b Tiivistyvä kaupunki Kuva 3c Kehityskäytävä Kuva 3d Asumisen kaupunki Kuva 3e Kestävän liikkumisen kaupunki Kuva 3f Elävä vihreä kaupunki Kuva 3g Visio 2015 Lausunnoissa ja mielipiteissä on esitetty jatkosuunnittelun ohjeeksi huomioita ja tarkistamistarpeita. Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät sekä vastineet ovat kaupunginhallituksen päätösesityksen liitteenä. Rakennesuunnitelmaan sisällytetään lausuntojen ja mielipiteiden johdosta mm. seuraavat tarkistukset: - Itäisen kehätien varrelta selvitetään jatkossa asumiselle sopivia alueita yhdessä Hausjärven kunnan kanssa, mutta tässä vaiheessa yleiskaava koskee vain Riihimäen kaupungin alueita. - Monnin tavoiteltavan aseman viereen voidaan esittää asumisen ja työpaikka – alueita melualueen ulkopuolelta, mutta ei maakuntakaavassa esitetyn laajuisena hyvälle peltoalueelle. Alue esitetään selvitysalueena, jonka maankäyttö ratkaistaan tarkemman suunnittelun yhteydessä. - Herajoen pohjaveden muodostumisalueelle ei esitetä työpaikka-aluetta eikä myymäläkeskittymän laajennusta pohjoiseen Merkoksen alueella. - Kehäteiden linjauksia ja niiden vaikutuksia erityisesti yhdyskuntarakenteeseen ja luontoon selvitetään tarkemman suunnittelun yhteydessä. Väyliä suunnitellaan yhdessä maankäytön kanssa. - Lahdenradan eteläpuolella Peltosaaren pohjoisosan alueeseen voidaan sovittaa useita maankäyttömuotoja, kuten asumista, puistoja, työpaikkoja ja liikuntapalveluja. - Sammalistonsuon aluetta kehitetään virkistykseen ja lintukosteikkona. Kanta- tien 54 eteläpuolinen alue esitetään selvitysalueena, jossa tulee selvittää hulevesien hallinnan periaatteet ennen maankäytön yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Karttakysely verkossa Kaupunkirakennemallien ollessa nähtävillä järjestettiin karttakysely verkossa. Kaupunkilaisille haluttiin tarjota uusi, näppärä tapa antaa palautetta nähtävillä olevasta aineistosta. Kyselyn avulla haluttiin vahvistaa vuorovaikutteista ja keskustelevaa suunnittelukulttuuria sekä kerätä suunnittelun tueksi asukkaiden kokemuksiin perustuvaa paikkatietoa. Kaupunkirakennemalleista järjestettyyn kyselyyn vastasi 163 kaupunkilaista, jotka tekivät rakennemallikartoille noin 360 paikannusta. Karttakyselyn merkinnät ovat paikkaan sidottuja ja ne tukevat paikkatietopohjaista yleiskaavasuunnittelua. Kyselyn avulla kerätty palaute on ollut avuksi yleiskaavan rakennesuunnitelmaa laadittaessa. 4 4a 4d 4b 4e 4c Kuvat 4a-e Kooste karttakyselyn avulla kerätyistä paikkaan sidotuista vastauksista. Kuva 4a. Asumisen kaupunki Kuva 4b. Tiivistyvä kaupunki Kuva 4c. Kehityskäytävät Kuva 4d. Kestävän liikkumisen kaupunki Kuva 4e. Elävä vihreä kaupunki 5 Viheralueohjelma Riihimäellä on käynnistetty viheralueohjelman laatiminen 9.6.2014 ja se laaditaan konsulttityönä siten, että se toimii samalla yleiskaavan viher- ja virkistysalueita koskevana osana. Viherrakenteella tarkoitetaan viheralueiden ja niiden välisten viheryhteyksien muodostamaa verkostoa. Toimiva viherrakenne ja sen ylläpitämä luonnon monimuotoisuus tuottavat ekosysteemipalveluita. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ihmisen luonnosta saamia hyötyjä. Ekosysteemipalvelut voidaan jakaa tuotantopalveluihin, säätelypalveluihin, kulttuuripalveluihin sekä ylläpitävät ja säilyttävät palvelut. Kuva 5. Ekosysteemipalvelut (Sovellettu lähteistä Suomen Ympäristökeskus 2012 ja 2008 FCG Oy mukaan, Viheralueohjelma 2015) Viheralueohjelman avulla kartoitetaan viherverkon nykytilanne, tunnistetaan kehittämistarpeet ja ehdotetaan kehittämistoimenpiteitä. Kuva 6. Vetovoimaiset virkistys- ja ulkoilualueet. Viheralueohjelma 2015 6 Kuva 7. Viheralueohjelman yhteydessä toteutetun karttakyselyn vastauksista laadittu karttakooste Väestöennuste Väestörakenteella ja väestökehityksellä on tärkeä rooli kunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Asukas on kunnan asiakas ja veronmaksaja ja siitä syystä lähes kaikki kunnan toiminta liittyy välittömästi tai välillisesti asukkaisiin. Näkemystä tulevista muutossuunnista sekä ennusteita väestökehitystä tarvitaan sekä koko kaupungin ja seudun tasolla että asuinalueiden tasolla. Koko kaupungin /seudun tasolla väestöennusteita ja -projektioita käytetään strategioiden määrittelyssä, talouden ja toiminnan suunnittelussa sekä yhdyskuntarakenteen ja maankäytön suunnittelussa. Asuinalueiden tasolla tarpeet liittyvät palveluiden suunnitteluun, mm. päivähoito, koulu, nuorisotoimi, terveyspalvelut, vanhuspalvelut, muut sosiaalipalvelut, liikenne ja perusrakenne. kuuluvat toimitilat ja rakennukset ovat pitkäikäisiä. Riihimäen väestöennusteen 2014–2035 laatiminen konsulttityönä käynnistyi kesäkuussa 2014 yleiskaavatyöryhmän antaman asuntotuotantoennusteen ja rakennemalleista saadun palautteen jälkeen ja se valmistui tammikuussa 2015. Ennusteessa Riihimäen väestöstä on tehty kaksi projektiota. Väestöprojektiot ovat laskelmia, jotka kuvaavat väestökehitystä, kun tehdyt oletukset toteutuvat. - Nopeassa vaihtoehdossa väestö kasvaa noin 36 000 asukkaaseen vuonna 2035, noin 6 900 hengellä eli 24 %, keskimäärin 1 % vuodessa, kun lähtövuonna 2014 asukkaita oli n. 29 300. - Hitaassa vaihtoehdossa väestö olisi noin 31 000 vuonna 2035, lisäystä 1700, 5,8 % koko jaksolla ja 0,2 % vuodessa. Hidas vaihtoehto on määritelty nopean kasvun pohjalta siten, että kerros-talo ja rivitalotuotannosta on oletettu toteutuvan 80 % ja omakotituotannosta 50 %. Väestökehityksen ja sen taustalla vaikuttavien asuntomarkkinoiden, yritystoiminnan ja työmarkkinoiden taustalla vaikuttavat monimutkaiset taloudelliset ja demografiset prosessit, joiden ennustaminen on epävarmaa. Väestökehitystä ei voida ennustaa täydellä varmuudella. Muutosten arvioiminen pitkän ajan päähän on perusteltua, sillä vaihtoehtona olisi tehdä tulevaisuutta koskevia päätöksiä vain nykytilanteen tai menneisyyden perusteella. Kaupungin ja seudun keskeisiin tehtäviin liittyy pitkä suunnitteluhorisontti, joka edellyttää näkemystä vuosien päähän. Erityisesti yhdyskuntarakenne ja siihen kuuluva perusrakenne kestävät vuosikymmeniä. Myös palveluverkostot ja niihin Kuva 8 Riihimäen väestö 1987–2013 (31.12.) ja projektiovaihtoehdot vuoteen 2035 (Kaupunkitutkimus TA Oy 2015) 7 Tilastokeskuksen vuonna 2012 julkaisema väestöennuste on noin 35 000 henkeä vuonna 2035. Asuinalueiden mitoitus Rakennesuunnitelman mitoittaminen koskee pääasiassa kaupungin asuntotuotantoa. Kaupungilla ei ole suunnitetta yritysalueille eikä myöskään työpaikkatavoitetta. Työpaikka-alueiden laskennallinen mitoittaminen työpaikkojen määrän selvittämiseksi ei ole luotettavaa eri toimialojen tonttitehokkuuden ja työpaikkaväljyyden vaihdellessa merkittävästi. Toteutumattomia asemakaavoitettuja yksityisomistuksessa olevia asuntorakentamiseen tarkoitettuja asuntoja on laskelmassa seuraavasti: AK/AR/AO; 22/65/74. Asemakaavoitettujen yksityisten omistamien tonttien hankkimiseen kaupungille ei ole uusien alueiden mitoituksen perusteella tarvetta. Kaupungin yhdyskuntatalouden kannalta olisi kuitenkin edullista varmistaa rakentamattomien omakotitonttien toteutuminen. Kuva 9. Väestö vuonna 2014 (31.12.2013) ja vaihtoehdot v. 2035 projektioalueittain (Kaupunkitutkimus TA Oy 2015) 8 Väestöennusteen nopeassa vaihtoehdossa väestö kasvaa noin 36 000 asukkaaseen vuonna 2035, noin 6 900 hengellä, keskimäärin 1 % vuodessa. Kun otetaan huomioon, että asuntojen uustuotanto kompensoi vanhassa kannassa tapahtuvan väestön vähenemisen ja mahdollistaa väestön nettokasvun; - vuodesta 2014 alkaen rakennettavaan asuntokantaan tulee nopeassa vaihtoehdossa 8 960 asukasta - hitaassa vaihtoehdossa 5 650 asukasta. Asuntotuotannon täydennysrakentaminen ja uudet asuinalueet mitoitetaan nopean vaihtoehdon asukasmäärän kasvulle. Väestöennustelaskelmaan liittyvässä kaupungin asuntotuotantoennusteessa on ajoitettu väestön kasvuun liittyvä asuntotuotanto, jolloin on arvioitu - nykyisin voimassa olevien asemakaavojen toteutuminen 2014–2019 - mahdolliset yhdyskuntarakenteen täydennyskohteet 2018–2035, - asemakaavojen muutoskohteet ja - yhdyskuntarakenteen laajentamiskohteet. Asuntotyyppijakauma jatkaa viime vuosien trendiä: - kerrostaloasunnot 30 % - rivitaloasunnot 25 % - omakotiasunnot 45 %. Asumisväljyys- ja aluetehokkuuslukujen avulla on alueiden kapasiteettia muunnettu asukasmääriksi ja asunnoiksi. Asuntotuotantotarpeeksi 2014–2035 on arvioitu 3 160 asuntoa, joista kerrostaloissa 950, rivitaloissa 790 ja omakotitaloissa 1 420. Kuva 10: Seudun väestökehityksen riippuvuudet (Seppo Laakso 2014) 9 Hidas vaihtoehto määritellään nopean kasvun pohjalta siten, että se on kerrostalopainotteisempi kuin nopean vaihtoehdon asuntotyyppijakauma. Hitaassa vaihtoehdossa asuntorakentamisen toteutuminen oletetaan tapahtuvan aluevarauksia muuttamatta, mutta pitemmällä ajanjaksolla kuin nopeassa vaihtoehtoehdossa. Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelma koostuu vastaavista teemoista kuin rakennemallit: - Riihimäen seutu (kuva 11) - asumisen täydennysrakentaminen (kuva 15) - yritysalueet (kuva 12) - liikenne (kuva 13) - viherrakenne (kuva 14) - asumisen laajenemisalueet (kuva 16). Rakennesuunnitelmakartta on näiden yhdistelmä. Uusien alueiden tai väylien esittäminen kartalla johtaa helposti ajattelemaan, että kyseessä on todelliset aluevaraukset tai teiden linjaukset maastossa, mutta tarkoituksena on esittää jatkosuunnittelulle kaupunkirakentamisen periaatteet. Teemakarttojen yhteyteen on kirjattu tavoitteita. Rakennesuunnitelmakartassa on esitetty ne tavoitteet, joiden toteutuminen on kaupungin kehityksen kannalta tärkeää. Yleiskaavan luonnosvaiheessa maankäytön suunnitelmaa ja tarvittaessa tavoitteita täsmennetään. Kuva 11. Yleiskaava 2035, rakennesuunnitelman teemakartta seutu 10 Kuva 12. Yleiskaava 2035, rakennesuunnitelman teemakartta yritysalueet Kuva 13. Yleiskaava 2035, rakennesuunnitelman teemakartta liikenne 11 Kuva 15. Yleiskaava 2035, rakennesuunnitelman teemakartta asumisen täydennysrakentaminen Kuva 14. Yleiskaava 2035, rakennesuunnitelman teemakartta viherrakenne 12 Asuminen Riihimäen uusien asuntoalueiden kasvusuuntavertailussa v. 2005 vertailtiin kolmea asuntoalueeksi sopivaa aluetta Riuttan, Kalmun ja Arolammin alueilla. Alueita vertailtiin rakentamiskelpoisuuden, kustannusten, liikenteellisten olojen, palveluiden saavutettavuuden, ympäristön häiriötekijöiden, viihtyisyyden, kaupunkikuvan sekä virkistys- ja suojeluarvojen suhteen. Johtopäätöksen mukaisesti Kalmun alueen osayleiskaavoituksesta päätettiin 2006 ja Riuttan osayleiskaavasta 2012. Viimeksi mainittua työtä ei ole kuitenkaan aloitettu. Kalmun osayleiskaavasta tehdyt valitukset hylättiin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa tammikuussa 2015. Rakennesuunnitelmassa esitetään uutena kasvusuuntana Varuskunta-KokkoTaipaleen alueita. Puolustusvoimat ovat luopuneet varuskunnan ampumaradasta v. 2014 lopussa ja alueen omistajat haluavat kehittää aluetta taajamatyyppisesti. Ammunnan jatkamista ovat toivoneet useat yhdistykset, mutta kaupunginhallitus on alueen kehittämisen kannalla. Kuva 16. Yleiskaava 2035, rakennesuunnitelman teemakartta asumisen laajenemisalueet 13 Väestönkasvusta johdetun asuntotuotantolaskelman mukaan kaikkia rakennesuunnitelmassa esitettyjä uusia asuinalueita ei ole tarvetta ottaa käyttöön, jos keskustaalueen täydennysrakentamisessa ja esitetyissä kaavamuutoksissa ja VaruskuntaKokko-Taipale alueen sekä yksityisten omakotitonttien toteutumisessa onnistutaan. Toiseksi voidaan nähdä, että asumisen uusia alueita ei ole tarvetta varata asuntokerrostaloja varten, koska asemakaavoitetut alueet ja esitetyt asemakaavo- jen muutos- ja täydennysalueet riittävät. Arvioinnissa olevat kohteet ovat kaupungin omistuksessa. Lisäksi on huomattava määrä yksityisten omistamia asuinkerrostalotontteja. Väestön kasvu, josta johdetaan asuntotuotanto, on 8 960 asukasta (uusien asukkaiden lisäksi laskelmaan on lisättävä vanhan kannan väheneminen). Asuntotuotanto jakautuu kerros-, rivi- ja omakotitaloihin suhteessa 30 %, 25 % ja 45 %. Asuntotuotannon kokonaistarve 2014–2035 on noin 3160 asuntoa, joka jakautuu em. suhteessa kerros-, rivi- ja omakotitaloihin 950/ 790/ 1420. Alustavan asuntotuotantolaskelman mukaan asuntojen määrä uusilla alueilla on 1 700 ja asuntotyyppijakauma on rivi- ja omakotitaloissa 32 % ja 68 %. - Kalmu rivitaloasunnot 130 omakotiasunnot 470 - Riutta rivitaloasunnot omakotiasunnot 460 - Varuskunta-Kokko-Taipale rivitaloasunnot 240 omakotiasunnot 240 Uusien asuinalueiden raakamaa-aluetarve on 180 hehtaaria. Asukasmäärän kasvu vaatii uutta asuin- ja palvelurakentamista. Asuinympäristöä tukevia liikenneratkaisuja selvitetään. Asemakaavojen toteutuminen Kaavoitusyksikössä on laadittu selvitykset omakotirakentamisen täydennysmahdollisuuksista taajama-alueella v. 2011 ja kaupunkirakenteen tiivistämismahdollisuudet v. 2009. Rakennesuunnitelmassa on esitetty: - asemakaavan mukaiset kaupungin omistamat rakentamattomat asuintontit - asemakaavan muutos- tai laajennusalueet asuntorakentamista varten - asemakaavan muutos- tai laajennusalueet, joille voidaan sijoittaa asumisen kanssa yhteensopivia työpaikkatoimintoja Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta on selvitetty nykyisten asemakaavojen asumisen alueiden kaikki varannot ja erikseen kaupungin omistamilla alueilla. Teeman perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä nykyisen rakenteen täydennysrakentamisesta. Kaupungin omistamat rakentamattomat pientalotontit sijaitsevat pääasiassa Metsäkorven, Vahteriston ja Korttionmäen alueilla ja kerrostalotontit Suokylän, Peltokylän, Uramon ja Kirjauksen kaupunginosissa. Rakentamattomia omakotitontteja on n. 90, rivitalotontteja on kahdeksan ja kerrostalotontteja 11. Asemakaavan muutos- ja laajennusalueet sijaitsevat Peltosaaren, Suokylän, Kirjauksen, Suojalan, Juppalan, Jokikylän ja Herajoen keskustan kaupunginosissa. Näille alueille on mahdollista osoittaa asemakaavoissa omakotitontteja n. 40, rivitaloasuntoja n. 280 ja kerrostaloasuntoja n. 1 220. 14 Asemakaavan muutos- tai laajennusalueita, joille voidaan sijoittaa asumisen kanssa yhteensopivia työpaikkatoimintoja, on Peltosaaren, Pohjois-Peltosaaren, Veturitallien ja Jokikylän alueilla. Asuntoja näille alueille voidaan arvioida sijoittuvan n. 900. Laskelman mukaan asuntojen määrä kaupungin omistamilla asemakaava-alueilla on 480 ja asuntotyyppijakauma on kerros-, rivi- ja omakotitaloissa 320/70/90. Lisäksi vuosina 2014–15 valmistuu n. 290 asuntoa. Asemakaavojen muutos- ja täydennysalueilla asuntoja tarvitaan laskelman mukaan 700 ja asuntotyyppijakauma on 430/ 240/ 30. Yksityisten omistamia rakentamattomia kerrostalotontteja on 16, joissa arviolta 420 asuntoa. Rivitalotontteja on 12, joissa arviolta 100 asuntoa. Omakotitontteja on n. 100. Työpaikka-alueet Riihimäki sijaitsee Helsinki-HämeenlinnaTampere kasvukäytävällä (valtatie 3 ja päärata). Itä-länsisuuntainen TammelaHollolla väylä (kantatie 54) on tärkein yhteys Riihimäen seudulta Forssan ja Lahden seuduille. Kantatie tarjoaa vaihtoehtoisen reitin Länsi-Suomesta Lahteen ja laajalti Itä-Suomeen. Liikenteelliset yhteydet ovat useille yritystoiminnan alueille tärkeitä. män luoteispuolella. Maakuntakaavan kauppakeskusten alueella/ vähittäiskaupan suuryksikkö (KM) ei myöskään ole rajoitusta kaupan kerrosalan enimmäismäärästä. Liikennehakuisia työpaikka-alueita pyritään sijoittamaan väylien varsille ja solmukohtiin vt 3:n ja mt 130 sekä kantatien 54 kehityskäytäviin. Erityiskohteita ovat rautatiehen tukeutuvat logistiikka-alueet. Kehäteiden varsille on tulevaisuudessa mahdollista sijoittaa liikennehakuista teollista toimintaa. Trendinä on, että keskustassa sijaitseva raskas teollisuus siirtyy pitkällä aikavälillä reuna-alueille. Uusia työpaikka-alueita on mahdollista varata kehäteiden varsilta, mutta niitä ei ole esitetty rakennesuunnitelmassa. Tammikuussa 2015 käynnisty- Alueen kilpailukyky kuvaa yritysten ja työvoiman toimintaympäristöä sekä alueen ominaisuuksia, jotka tukevat menestyvää yritystoimintaa. Alueen kilpailukyky ei kuitenkaan ole sama asia kuin yritysten kilpailukyky. Alueiden kilpailukykyä on usein kuvattu oheisella kaaviolla, joka sisältää myös yritystoimintaan vaikuttavia ominaisuuksia. Kuvioon on sisällytetty infrastruktuuri, inhimilliset voimavarat, muut yritykset, toimivat verkostot ja instituutiot, asuinja elinympäristön laatu sekä eri ominaisuuksista muodostuva alueen imago. Yritysten kannalta tärkeää on myös alueen kasvuhakuisuus. Yritysten sijoittumispäätöksiin vaikuttavista tekijöistä kaksi nousee yleensä yli muiden: logistinen sijainti ja koulutetun työvoiman saatavuus. Liikenneväylien ja – järjestelmien kehittäminen lisää alueen kilpailukykyä ja helpottaa yritysten henkilöstön liikkumista. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa kaupan merkinnät eivät vahvistuneet, joten vanha, vuoden 2006 maakuntakaava on niiltä osin voimassa. Kaavassa ei ole erikoiskaupan merkintää Mattilantien liitty15 Kuva 17. Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä (Linnamaa 1999; Sotarauta 2001) neessä Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelman yhteydessä on mahdollista tarkastella laajemmin näiden seututeiden suhdetta maankäyttöön. Rakennesuunnitelmassa on esitetty: - uudet yritysalueet - uudet yritysalueet, joihin on yhdistetty myös uutta asumista - olemassa olevat ja/tai kaavoitetut yritysalueet - liikekeskusta Yritysalueita on profiloitu kaupungin elinkeinostrategian laadinnan yhteydessä: - Haapahuhta erikoislogistiikka, ympäristö - Riihimäen Portti logistiikkakeskus, datakeskus - Herajoki elintarvikeala, maahantuonti/ logistiikka - Asemanseutu toimistotilat, osaamistoiminnot, päivittäistavara- ja erikoiskauppa, viihdepalvelut - Liikekeskusta palvelut, kivijalkakaupat, pt-kauppa - Merkos päivittäistavara- ja erikoiskauppa - Mattilan teollisuusalue erityisesti paikallisille asiakkaille suunnattu tilaa vievä palvelu - Etelä-Mattila kaupalliset ja muut palvelut kuluttajille ja yrityksille, ajoneuvoala - Eteläisen liittymän luoteisosa logistiikkakeskus - Arolammin liittymä logistiikkakeskus, liikenneasema Pääradan itäpuolelle on suunniteltu EteläVahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavaluonnoksessa yhdistettyjen rautatieja maantiekuljetusten logistiikkakeskusta ja länsipuolelle logistiikka-aluetta tukevaa yritystoimintaa. Tulevaisuuden kehittämiskohteena voisi olla Etelä-Vahteriston raideliikenteeseen tukeutuva elinkeinoalue ja sen vaatimat liikennejärjestelyt. Riihimäen kaupungin hallinnassa olevien pistoraiteiden hyödyntäminen antaa mahdollisuuden useampien kuljetusmuotojen käyttöön. Veturitallien alueella tulee koko alueen asemakaava uudistaa. Veturitallien alue voisi parhaimmillaan toimia osana keskustaa, linkkinä aseman ja vanhan keskustan välillä, jos jalankulkuvirtoja voisi ohjata alueen läpi. Rakennesuunnitelmassa on esitetty uusia työpaikka-alueita 480 hehtaaria. Virkistysalueet Yleiskaavassa 2035 määritellään Riihimäen kaupungin viheralueverkoston ja ekologisen verkoston perusrakenne. Yleiskaavatyön yhteydessä on tehty selvitys Riihimäen ekologisesta verkostosta. Siinä on määritelty muun muassa luonnon ydinalueet ja ekologiset yhteydet sekä uusien yhteyksien tarve niin seudullisella kuin paikallisellakin tasolla. Lisäksi on määritelty monimuotoisuusytimet eli alueet, joilla on erityisiä luontoarvoja, sekä maankäytön aiheuttamat estevaikutukset. 16 Riihimäellä on käynnistetty viheralueohjelman laatiminen konsulttityönä siten, että se toimii samalla yleiskaavan viher- ja virkistysalueita koskevana osana. Viherrakenteella tarkoitetaan viheralueiden ja niiden välisten viheryhteyksien muodostamaa verkostoa. Toimiva viherrakenne ja sen ylläpitämä luonnon monimuotoisuus tuottavat ekosysteemipalveluita. Viheralueohjelman avulla kartoitetaan viherverkon nykytilanne, tunnistetaan kehittämistarpeet ja ehdotetaan kehittämistoimenpiteitä. Viheralueohjelma tuottaa virkistysaluejärjestelmän: ulkoilualueet, keskuspuistot, kaupunkipuistot, asuinaluepuistot ja lähipuistot. Kaupungin kehittämisessä korostetaan ekologista kestävyyttä. Liikunta-, ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia kehitetään sekä alueellista merkitystä vahvistetaan. Luonnon monimuotoisuutta vaalitaan. Ekosysteemipalvelunäkökulma auttaa tunnistamaan viheralueisiin liittyviä arvoja. Rakennesuunnitelmassa on esitetty: - kehitettävä virkistysalueverkoston perusrakenne: Urheilupuisto-Riutta; Hatlamminsuo-Peltosaaren liikuntakeskusVahteristo; Urheilupuisto-JuppalaSammalistonsuo-Puujoen suunta; Peltosaari-Pohjankorpi-Vantaankylä (Hausjärvi) - luonnon ydinalueet - ekologisen verkoston yhteystarve Järvialue-vt3-Arolampi-Erkylä (Hausjärvi) ja samalla seudullinen ulkoilureitti Usmi- kevytliikenteestä esitetään vain yhteystarpeita. Arolammi pitää jatkosuunnittelun yhteydessä tarkentaa: - neljä ulkoilun ja virkistyksen ydinaluetta: Riutta, Vahteristo, Hatlamminsuo ja Sammalistonsuo - ulkoilureittien ulkokehä (seudullisia yhteyksiä ei ole esitetty naapurikuntien alueilla) - kuudessa kohdassa on esitetty kevyen liikenteen yhteystarve tai yhteys joko ulkoilu- ja virkistysalueiden saavutettavuuden vuoksi tai kevytliikenteen yhteytenä palveluihin: Riutta-Merkoksen kauppakeskus, Urheilupuistovaruskunta-alue, Taipaleen kaupunginosa-Jukolan koulu, KorttionmäkiVahteristo ja Kalmu-Herajoen koulu Vantaanjoki on merkitty kehitettäväksi kaupunkistrategian mukaisesti houkuttelevaksi ympäristöelementiksi. Pintavesiin Epranoja, Herajoki, Punkanjoki ja Riihiviidanoja sekä pohjavesialueisiin kohdistuu erilaisia kehittämisajatuksia, joiden perusteema on veden kierto, luonnon suojeleminen ja toisaalta virkistyskäyttö. Vantaanjoki kuuluu samaan kategoriaan, mutta Arolammilta pohjoiseen ulottuvalla tulvavaaraalueella tulviin varautuminen on esitetty ELY-keskuksen laatimassa tulvariskien hallintasuunnitelmassa. Joukkoliikenteen edellytysten parantaminen sisältyy valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Paikallisliikenteen järjestelyjä tarkistetaan ja tavoitteeksi asetetaan linjaston tehostaminen sekä uusien asuinalueiden että nykyisten linjojen osalta. Nykyinen reitistö on luonteeltaan palveluliikennemäinen eli kävelymatkat on pyritty minimoimaan ja linjoilla on monia eri vuorokohtaisia reittivariaatioita. Rakennesuunnitelmassa ei kuitenkaan esitetä joukkoliikenteen kehittämiskohteita. Kuva 18. Nettikyselyn palautteesta laadittu karttakooste Liikenne Liikennejärjestelmää kehitetään yleiskaavassa kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot siten, että ne palvelevat sekä asukkaita että elinkeinoelämää. Samalla selvitetään asuinympäristöä tukevia liikenneratkaisuja, liikenneturvallisuushankkeita ja asuinalueiden liikennesaneerauskohteita. Rakennesuunnitelmassa 17 Seudun kuntiin on v. 2014 laadittu turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma, jossa on esitetty mm. pääpyöräilyverkko. Nykytila-analyysin, valtakunnallisen ja alueellisen vision ja tavoitteiden pohjalta on määritelty pitkän aikavälin visioksi: Kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä ja liikenne on vastuullista ja se koetaan turvalliseksi. Rakennesuunnitelmassa esitetään kevytliikenteen kehittämiskohteita siinä tapauksessa, että ne liittyvät asuinalueiden lähipalveluiden saavutettavuuteen. 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen kehittämismerkinässä esitetään Riihimäen läntisen kehätien ympäristön maankäytön selvitysalueesta (se-4): Selvitysalueelle tulisi laatia seudullinen maankäyttötarkastelu. Riihimäen ja Lopen rajavyöhykkeelle tulisi laatia edellä mainittujen kuntien yhteinen osayleiskaavatasoinen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma. Vaihemaakuntakaavaehdotuksessa on myös suunnittelusuositus: Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkiseuduille tulisi laatia seudun kuntien yhteinen yleiskaavatasoinen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma. Vasta yleissuunnitelmatasoisen liikenteen ja maankäytön suunnitelman perusteella voidaan arvioida ympäristö- ja muita vaikutuksia riittävän luotettavasti. Yhdyskuntarakenteessa uloimpien kehäteiden periaatteena on ohjata seudullista liikennettä keskustan ohi. Kehätien varrelle voidaan osoittaa soveltuvaa uutta maankäyttöä. Aikaisempiin suunnitelmiin ei ole sisällytetty tällaista maankäytön suunnittelua. Maakuntakaavassa esitettyjen uusien ohjeellisten kehäväylien kuormitusta selvitetään yleiskaavatyössä uusien maankäyttöajatusten pohjalta. Edellinen selvitys Riihimäen kehätien (Itäinen radanvarsitie ja Arolammin orsi) osalta vuonna 2007 laadittiin yhdessä Hausjärven kunnan kanssa Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavaa varten. Riihimäen kaupunginhallitus on v. 2006 tehnyt kaavoituspäätöksen Etelä-Vahteriston ja PohjoisMonnin osayleiskaavan laatimisesta. Arolammin orren linjausvaihtoehtoja on selvitetty v. 2008 ja samana vuonna kaupunginhallitus on valinnut radan alittavan vaihtoehdon. Pääradan itäpuolelle on suunniteltu yhdistettyjen rautatie- ja maantiekuljetusten logistiikkakeskusta ja länsipuolelle logistiikka-aluetta tukevaa yritystoimintaa. Arolamminorren ja logistiikka-alueen suunnittelun johdosta Museovirasto on laatinut tutkimusohjelmat muinaisjärven kivikauden muinaisjäännösten arkeologisia selvityksiä varten. Tutkimussuunnitelmat ovat valmistuneet 2007–2008. Arolammin kehätien ympäristövaikutuksia on selvitetty vuosina 2007–2008 rajatulta Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaava-alueelta. Muita vaikutusselvityksiä ei ole tehty. Rakennesuunnitelmassa kehäteillä on merkintänä uusi tieyhteys, seututie. Ne eivät kuvaa tielinjauksia, vaan tavoitteellisia yhteyksiä, jotka tulisi tarkentaa aikaisempien suunnitelmien ja uusien maankäyttöajatusten pohjalta. Tämä tulisi tehdä Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelman yhteydessä. Rakennesuunnitelmassa on toinen uusi tieyhteysmerkintä, jolla tarkoitetaan katuverkon yhteystarpeita. Liikenneverkon hierarkiassa ne toimivat pääasiassa korkealuokkaisen väylän rinnakkaistienä. Varuskunta-Kokko-Taipale –alueen saavutettavuuden parantamiseksi rakennesuunnitelmassa on esitetty Oravankadun jatke Uudelle Karhintielle. Tämän johdosta liikennemäärät kantatien Oravankadun liittymässä kasvavat, josta syystä liittymän kehittämiseksi esitetään eritasoliittymää tai muuta kantatien tulevaisuuden standardiin soveltuvaa ratkaisua. Toinen vastaava kehittämiskohde on Hämeenlinnantien Mattilantien liittymä, jonka välityskyky heikkenee tulevaisuudessa. 18 Keskustaa kiertää kehätie KirjauksentieSakonkatu-Kulmalan puistokatu-SiltakatuV.I. Oksasen katu-Uusi Karhintie-Kokonkatu-Kontiontie, jonka sisällä keskustaaluetta tulisi kehittää entistä jalankulkupainotteisemmaksi rajoittamalla tarpeeton autoliikenne ydinkeskustasta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi koko alueen maankäytön, palveluverkon ja liikenteen kehittämissuunnitelma kannattaa valmistella samanaikaisesti laajassa yhteistyössä asukkaiden ja keskustan yrittäjien kanssa. Rakennesuunnitelmassa on esitetty päärata, Lahdenrata ja näitä yhdistävä Kolmioraide sekä kaksi asemaa. Arolammin alueen kehittämisessä asemalla on suuri merkitys. Lisäksi Hausjärven Monnin asema on merkitty Monnin taajaman osayleiskaavaluonnoksen osoittamaan paikkaan. Rautatiealueeseen liittyvää kehittämistä on esitetty yritysalueiden teemassa. Valkoiset alueet Rakennesuunnitelman alueita, joille ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta, on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallista maankäyttöä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet velvoittavat ehkäisemään olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Selvitysalueet Rakennesuunnitelmassa on joukko alueita, joiden maankäyttöä osana keskustaajaman yhdyskuntarakennetta ei ole eri syistä mahdollista määritellä vielä tässä vaiheessa. Tällaisia alueita ovat: - Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavaluonnoksen alueella ja Monnin osayleiskaavaluonnoksen asemanseudun länsipuolelle esitetään selvitysalueita, joiden maankäyttö tukeutuu raideliikenteeseen ja maankäyttö ratkaistaan raideliikenteen suunnittelun yhteydessä. - Sammalistonsuon aluetta kehitetään virkistykseen ja lintukosteikkona. Kantatien 54 eteläpuolinen alue esitetään selvitysalueena, jossa tulee selvittää hulevesien hallinnan periaatteet ennen maankäytön yksityiskohtaisempaa suunnittelua. - Moottoritien ja Hämeenlinnantien välinen alue esitetään selvitysalueena, jonka maaperän pilaantuneisuus on tutkit- tava ennen alueen tarkempaa maankäytön suunnittelua. - Moottoritien ja Punkantien/Rajaportintien väliset alueet esitetään selvitysalueina, joissa liikennemelun merkitys asumiselle selvitetään ennen alueiden tarkempaa maankäytön suunnittelua. - Moottoritiehen, Kormuntien ja Läntiseen kehätiehen rajoittuva alue esitetään selvitysalueena yhdyskuntarakenteen laajenemisalueena, jolle tulee laatia kahden kunnan yhdessä osayleiskaavatasoinen maankäytön ja liikenteen suunnitelma. - Ekologisen verkon yhteystarvetta valtatien 3 ja maantien 130 poikki sekä seudullinen ulkoilureitti Usmi-Arolampi tarkennetaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Muut merkinnät Liikenne: - Eritasoliittymä, rakennettava eritasoliittymä - Kehitettävä liittymä - Rautatieasema - Kevyen liikenteen kehitettävä yhteystarve tai yhteysväli. Luonto: - Tulvavaara-alue - Ekologisen verkoston yhteystarve - Vantaanjoki - Epranoja, Herajoki, Punkanjoki ja Riihiviidanoja - Luonnon ydinalue - Luonnonsuojelualue tai alue on varattu luonnonsuojelualueen perustamista varten 19 - Pohjavesialue Virkistys: - Kehitettävä virkistysalueverkoston perusrakenne - Asemakaavan mukainen virkistys tai suojaviheralue - Ulkoilun ja virkistyksen ydinalue - Viherrakenne erityiskohde - Ulkoilureitin ulkokehä - Ulkoilureitti tai ulkoilureitin yhteystarve Ydinkeskusta: - Liikekeskusta - Kehittyvä keskusta Kuva 19. Yleiskaava 2035, rakennesuunnitelma 20 Vaikutukset Rakennesuunnitelman merkittävät vaikutukset kohdistuvat yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, luontoon ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Rakennesuunnitelman vaikutukset on esitetty liitteessä 2 ja teemakartoilla. Asumisen nykyisten ja uusien alueiden toteuttamisessa on epävarmuustekijöitä, joita tarkastellaan yleiskaavaluonnoksessa ja ehdotuksessa. Ne johtuvat uusien alueiden ylimitoituksesta ja toisaalta nykyisten asumiseen varattujen tonttien toteutumisesta. Uusien asumisen alueiden hankinta kaupungin omistukseen ennen asemakaavoitusta ja maapolitiikan jatkuvuus määrittelevät osaltaan yleiskaavan ohjausvaikutusta. Useiden uusien yritysalueiden liittyminen liikenneverkkoon on esitetty rakennesuunnitelmassa, mutta yleiskaavaluonnoksen ja ehdotuksen yhteydessä on ratkaistava yksityiskohtaisemmin liikenneverkon kehittäminen. Rakennesuunnitelmassa on esitetty luonnon ydinalueet, ekologisen verkon yhteydet, luonnonsuojelualueet, asemakaavan mukaiset virkistysalueet, ulkoilureittejä, pohjavesialueet, merkittävät tulvariskialueet, tärkeimmät pintavedet sekä ulkoilun ja virkistyksen ydinalueet. Samalla on vireillä viheralueohjelman laatiminen, joka valmistuu kesäkuussa 2015. Siinä tarkastellaan viherrakennetta yleiskaavaa yksityiskohtaisemmin. Ulkoilun ja virkistyksen ydinalu- eet, ulkoilureitit ja viherrakenteen määrittely muodostavat virkistysalueverkon uudella tavalla. merkittävät luontovaikutukset kohdistuvat kehäväylien yhteyteen. Suhde maakuntakaavaan Rakennesuunnitelmassa esitetty maankäyttö ja muut merkinnät poikkeavat voimassa olevasta maakuntakaavasta jonkin verran. Rakennesuunnitelmassa ei ole esitetty: - kiinteät muinaisjäännökset - valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt - energiahuollon verkko - seudulliset ulkoilureitit naapurikuntien alueilla Liikenneverkko: - Maakuntakaavan ohjeelliset kehäväylät ja 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen yhteystarvemerkintä on esitetty rakennesuunnitelmassa uuden yhteyden merkinnöillä. - Kaupungin katuverkko on esitetty maakuntakaavassa melko yksityiskohtaisesti. Rakennesuunnitelmassa keskustaa pyritään rauhoittamaan läpiajoliikenteeltä sisäkehän avulla. Erot maankäytössä: - Rakennesuunnitelmassa on esitetty selvitysalueita, joissa on maakuntakaavassa aluevarauksia asumista ja työpaikkoja varten pääradan varressa sekä Kormuntien ja moottoritien välisellä alueella, jossa maakuntakaavassa on työpaikka-aluetta. 21 Kuva 20. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta (vahvistettu valtioneuvostossa 28.9.2006), 1. vaihemaakuntakaavasta (vahvistettu ympäristöministeriössä 2.4.2014) ja 2. vaihemaakuntakaavasta (ehdotusvaihe. Maakuntahallitus 3.11.2014 - Maakuntakaavan valkoisille alueille on esitetty rakennesuunnitelmassa selvitysalueita Sammalistossa, Rajaportissa, Käpälämäen pohjoispuolella sekä Kalmun länsi- ja eteläpuolella. - Rakennesuunnitelmassa on esitetty työpaikka-alueita maakuntakaavan valkoisille alueille Sipilänmäen pohjoispuolella ja Haapahuhdan alueella. - Maakuntakaavan asumisen alueita on rakennesuunnitelmassa esitetty suppeammin Arolammintien ja Sipiläntien varrella. - Maakuntakaavan viheryhteystarvetta selvitetään rakennesuunnitelman ekologisen verkoston yhteystarpeen osoittamalla alueella. - asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus - mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla - mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön - kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset - ympäristöhaittojen vähentäminen - rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen - virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Tavoitteet Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Riihimäki 2015 strategian, jonka visiona on ”Hyvän elämän Riihimäki”. Yleiskaavatyötä ohjaa erityisesti ekologisesti kestävää ja toimivaa yhdyskuntarakennetta koskeva strateginen päämäärä. Tämän päämäärän keskeisiin painopisteisiin liittyviä toimenpiteitä ovat mm.: - aktiivinen maanhankinta asumis- ja yritystarpeisiin - kaupunkirakenteen tiivistäminen luontoarvot säilyttäen - kaupungin viheralueiden turvaaminen ja ekologisen kestävyyden huomioiminen kaupungin toiminnan kehittämisessä - kevyen liikenteen verkoston kehittäminen ja kunnostaminen - Vantaanjoesta houkutteleva ympäristöelementti Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäytöntavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista ja maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa. Rakennesuunnitelman teemallisissa kuvissa on esitetty teemakohtaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja rakennesuunnitelman suhde maakuntakaavaan on kerrottu selostuksessa. Lisäksi yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon (MRL 39 §): - yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys - olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Ilmastostrategiset tavoitteet vuoteen 2020: 22 Riihimäen yhdyskuntarakenne on eheä ja energiatehokas. Maankäytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrä on kääntynyt laskuun. Metsien merkitys hiilinieluina on huomioitu myös hoitotoimenpiteissä. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet. Kevyt- ja joukkoliikenne ovat houkuttelevia liikkumismuotoja. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Riihimäen kaupungin toimintoihin on tunnistettu ja niihin on varauduttu. Ilmastostrategian tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit sisällytetään hallintokuntien kehittämissuunnitelmiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin. Kaavoituksen vastuulla ovat seuraavat toimenpiteet: - Maankäytössä tiiveys ja eheyttäminen ovat suunnittelun päälähtökohtia. - Varaudutaan kaupungin kasvuun ja huomioidaan luontaiset laajenemissuunnat yleiskaavallisessa suunnittelussa. - Uudisrakentaminen ja uusi asutus sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan olemassa olevan rakenteen yhteyteen. - Asumisen lähipalveluiden saavutettavuudesta kevyen liikenteen keinoin huolehditaan. - Kaavoituksella luodaan kehitysmahdollisuuksia paikallisille elinkeinoille. - Yhdyskuntarakennetta koskevien hankkeiden ja päätösten energiatehokkuus ja vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin selvitetään jo suunnitteluvaiheessa. - Rakentamisalueet, viheralueet, viheralueverkostot ja hulevesien hallinta suunnitellaan samanaikaisesti. (vastuu myös katu- ja puistoyksiköllä) - Liikuntapaikat toimivat ns. lähiliikuntapaikka periaatteella eli perusliikuntapaikat sijoitetaan lähelle asumista. (vastuu myös liikuntayksiköllä) - Rakentamisen energiatehokkuutta edistetään kaavoituksen yhteydessä rakentamisohjein. - Peltosaarta kehitetään eko- ja energiatehokkaana kaupunginosana (vastuu teknisellä keskuksella) - Passiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen huomioidaan kaavaratkaisuissa. - Puurakentamista lisätään ja edistetään. (vastuu myös rakennusvalvontayksiköllä) - Maankäytön suunnittelussa huomioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja varaudutaan niihin. Kaavoituksen yhteydessä tehdään hulevesisuunnitelmat. - Pyritään maankäytön suunnittelun keinoin saamaan ensisijaisiksi liikkumismuodoiksi kävely, pyöräily ja joukkoliikenne. - Minimoidaan yksityisautoilun tarvetta edistämällä joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia ja suunnittelemalla ja rakentamalla toimiva kevyen liikenteen verkosto. - Uudet kauppakeskukset ja vapaa-ajan keskukset sijoitetaan keskustoihin ja joukkoliikenteellä saavutettaviin paikkoihin. Muiden hallintokuntien vastuulla olevat toimenpiteet, jotka sivuavat maankäytön suunnittelua: - Kevyen liikenteen verkostoa täydennetään ja yhtenäistetään. - Katu- ja liikenneverkon suunnittelussa lähtökohtana on sujuva ja vähäpäästöinen liikenne. - Junan merkitystä nopeana ja ympäristöystävällisenä kulkuvälineenä kasvatetaan Riihimäen seudun joukkoliikenteessä tiedottamista ja syöttöliikennettä kehittämällä. - Kuljetustarpeen minimoimiseksi puhtaiden ylijäämämaiden hyötykäyttöä edistetään mahdollisuuksien mukaan syntykohteessa tai lähiympäristössä esim. maisema- ja meluvalleina. Kaupungin menestymisen kannalta tärkeitä tavoitteita on pohdittu yleiskaavoitustyön yhteydessä. Maankäytön viitekehyksessä yleiskaavan teemoihin kytkettyjä tavoitteita tulisi määritellä valtuustokausittain. Seudulliset tavoitteet Riihimäen kaupungin ja naapurikuntien rajaseutujen suunnittelu tulee käynnistää maankäytön ja liikenteen osalta. 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa esitetään läntisen kehätien jatkosuunnitteluun osayleiskaavatasoisen maankäytön suunnitelman laatimista Riihimäen ja Lopen kesken. Hankkeet on hyvä sovittaa vireillä olevaan Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelmaan sekä Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet suunnittelussa (SYKE. Urban Zone 3) tutkimushankkeeseen. 23 Riihimäen ja Hyvinkään välillä on pääradan varrelle maakuntakaavassa maankäytön kehittämiseen liittyviä merkintöjä, jotka tulisi ajantasaistaa neljän kunnan kesken. Riihimäen eteläosien kehitys on sidoksissa Hyvinkään kunnallistekniikkaan ja palveluihin. Kaupunkikeskustan tiivistämistä koskevat tavoitteet Nykyisten asemakaavojen toteutuminen kaupungin omistamille asumiseen varatuille tonteille ja esitetyt asemakaavojen muutoskohteet kattavat hyvin asuntotuotantotavoitteet kerrostalotuotannolle. Yksityisten omistamilla rakentamattomilla omakotitonteilla on merkitystä siltä osin kuin ne sijaitsevat rakennetun kunnallistekniikan ja palveluiden piirissä. Niiden osuus koko tarpeesta on 10 prosentin luokkaa (1 % väestönkasvu) ja 20 % hitaan kasvun vaihtoehdossa. Niiden hankkiminen kaupungille tulee tarpeelliseksi, mikäli yhdyskuntarakenteen tiiviydestä ei voida muuta päättää. Puistojen tai julkisten rakennusten korttelialueiden (Y-tontit) muuttamista asumiseen tulee harkita saavutettavaan hyötyyn nähden. Merkittävä asumisen tarpeisiin asemakaavoitettu virkistysalue sijaitsee Peltosaaren sillan pohjoispuolella. Uusien asumisen alueita koskevat tavoitteet Yhdyskuntarakenteen ja palvelujen kannalta parhaat uudet asumisen alueet olisivat Varuskunta-Kokko-Taipale alueella. Näille alueille on mitoituksessa osoitettavissa kolmannes rivitalotuotantotarpeesta ja 17 % omakotituotantotarpeesta (1 % väestönkasvu) ja hitaan kasvun vaihtoehdossa rivitalotuotantotarpeesta kolmannes ja 58 % omakotituotantotarpeesta. Kaupungille laaditaan asuntotuotantoohjelma, jossa määritellään viidelle vuodelle kaavoituksen, infrastruktuurin ja palveluiden järjestäminen vuosittain sekä seuraavalle viidelle vuodelle ainakin kaavoitushankkeet. Kaupungin maapoliittinen ratkaisu kaavoittaa raakamaan ensimmäinen asemakaava pääsääntöisesti vain kaupungin omistamalle maalle korostaa riittävän raakamaareservin hankintaa. Elinkeinojen toimintaedellytyksiä koskevat tavoitteet Elinkeinopoliittisessa visiossa Riihimäki on suosittu yritysten sijaintipaikka, jossa yhdistyy hyvä työvoiman saatavuus, hyvä koulutustarjonta, maan paras logistinen sijainti, hyvä tonttitarjonta ja maan parhaiten yritykset huomioiva kunnallinen toimintakulttuuri. Riihimäen asemanseudulla on korkean teknologian ja osaamisintensiivisen yritystoiminnan keskittymä. Yrityksille tarjotaan monipuolisia, liikenteellisesti hyvin sijaitsevia alueita. Tuotannolliset alueet sijoitetaan kaupungin reunoille. Tulevaisuuden uudet yritysalueet keskittyvät moottoritien, mahdollisesti myös kantatien 54 ja pääradan varteen EteläVahteristoon. Elinkeinostrategian täytäntöönpanoa valvomaan muodostetaan elinkeinopoliittinen neuvottelukunta. Liikennettä koskevat tavoitteet Maankäytöllä vahvistetaan nykyisen kaupunkirakenteen monipuolisuutta ja jäsentyneisyyttä asumisen, työpaikkojen, liikenteen ja virkistyksen suhteen, vähennetään moottoriliikenteen tarvetta sekä edistetään sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävää liikkumista. Vireillä olevassa Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelmassa selvitetään kaupunkiseudun maankäytön ja liikenneverkon kehittämisen suunnitelmat ja arvioidaan niiden yhteisvaikutusta tarkasteluvuoteen 2035. Toisessa vireille tulevassa Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet suunnittelussa (Urban Zone 3) tutkimushankkeessa selvitetään myös yhdyskuntarakenteen tulevaa kehitystä ja sen reunaehtoja. Tulevaisuuden arviointianalyysissä määritellään jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunkikehitys.. Kaupungin viherrakennetta koskevat tavoitteet Luonnon monimuotoisuus mahdollistaa ekosysteemipalveluiden kestävän toiminnan ja muodostaa ympäristön ja viheralueverkoston kestokyvyn perustan. Monimuotoinen ekosysteemi kestää paremmin äkillisiä tai pitkittyviä luonnon ääri-ilmiöitä. 24 Ekologisen verkoston ja ulkoilureittiverkoston tavoitteet ja toimenpiteet nivoutuvat tiiviisti toisiinsa. Kaupungin rajoilla korostuu suhde naapurikuntien tilanteeseen ja kehittämistavoitteisiin. Isot liikenneväylät, maavallit, tulvat ja usein myös vesi aiheuttavat estevaikutusta. Tavoitteena on näiden fyysisten ja visuaalisten estevaikutusten vähentäminen erityisesti kaupungin keskustaan tukeutuvien ulkoilun ydinalueiden väliltä sekä etäämmällä sijaitsevien luonnon ydinalueiden väliltä. Hulevesien luonnonmukainen hallinta viheralueilla ja Vantaanjoen nykyistä monipuolisempi rooli osana virkistysalueita parantaa virkistysarvoja ja lisää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Vuorovaikutus - Rakennemallit sekä niihin liittyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja vaikutusten tunnistaminen ovat olleet julkisesti nähtävillä 22.4.-21.5.2014 ja lausuntoaika 31.5.2014 saakka. - Lausuntoja on saatu 8 kpl. Mielipiteitä on esitetty 8 kpl. - Aineisto on ollut myös internetissä kaupungin verkkosivuilla ja mielipiteitä on voinut esittää mm. karttapalautejärjestelmän avulla. Karttapalautejärjestelmän kautta on saatu 163 kpl palautetta, joissa yhteensä 360 kohdemerkintää. - Nähtävilläoloajan ulkopuolella on saatu kaksi palautetta; Riihimäenseudun luonnonsuojeluyhdistys ry:ltä 14.3.2014 ja Arolampi-Seura ry:ltä 21.7.2014. Nähtävilläoloajan ulkopuolella annettuihin mielipiteisiin kaavoitusyksikkö ei laadi vastinetta. - Rakennemalleista on tiedotettu osallisille 14.4.2014 ja niitä on esitelty tekniselle ja ympäristölautakunnalle sekä Riihimäen Veden johtokunnalle 10.4. ja 14.4. kaupunginhallitukselle. - Kaikille avoin esittelytilaisuus ja työpaja pidettiin 28.4.2014 Pohjolanrinteen koululla. - Rakennemallit esiteltiin ELYkeskukselle 7.5., nuorisovaltuustolle 12.5., sosiaali- ja terveystoimialan johtoryhmälle 20.5. ja 27.5. sosiaali- ja terveyslautakunnalle. - Viranomaisneuvottelu pidettiin 4.6.2014. - Viheralueohjelman asukastilaisuudet pidettiin 21.10.–23.10.2014 ja kartta- kysely järjestettiin verkossa 20.10-– 9.11.2014. Viranomaistyöneuvottelussa 4.6.2014 esitettiin kannanottoja mm. Arolammen orren linjauksesta, joukkoliikenteen järjestämisestä, alueiden mitoituksesta, liikenneverkosta, ekologisista yhteyksistä, hulevesiselvityksestä ja asemakaavojen ajanmukaisuudesta. Museovirasto esittää mm., että vaikutukset kulttuuriperintöön, rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriympäristöön on esitettävä. Lisäksi viranomaistyöneuvottelussa esitettiin, että mahdolliset rakennesuunnitelmavaihtoehdot tulisi asettaa vuorovaikutusta varten nähtäville. Työneuvottelumuistio on osa nähtävillä olevaa rakennesuunnitelma-aineistoa. Rakennemallien nähtävillä olon jälkeen yleiskaavatyöryhmä on kokoontunut neljä kertaa ja ohjausryhmä neljä kertaa, joille konsultti esitteli väestöennustetta yhteisesti 8.10.2014. ’ Viheralueohjelman laatiminen on käynnistetty 9.6.2014 - Karttakysely järjestettiin 20.10.– 9.11.2014 ja - asukastilaisuudet 21.10., 22.10. ja 23.10.2014. - Internetissä toteutettuun karttakyselyyn vastasi 223 henkilöä ja merkintöjä kartalle saatiin yli 1 700. - Työ on tarkoitus asettaa julkisesti nähtäville toukokuussa 2015. 25 Tarkistukset työohjelmaan (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) Viranomaisneuvottelun perusteella osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistetaan: - rakennettuun ympäristöön kohdistuvan selvityksen osalta (5.3 Tehtävät selvitykset) ja - rakennesuunnitelman asettamisesta julkisesti nähtäville (8.1 Aloitusvaihe). Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tehdään lisäksi seuraavat tarkistukset: - kohdassa 5.3 lueteltujen selvitysten nykyinen tilanne ja valmistuneet kirjataan sekä lisätään seudullisen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma - kohtaan 7 lisätään osallisiksi Riihimäen vanhusneuvosto ja Riihimäen vammaisneuvosto - kohdassa 9 aikataulu: Tavoitteet ja rakennesuunnitelma tulevat valtuuston hyväksyttäväksi 2015. 26 LIITE 1 LIITE 1 Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta (vahvistettu valtioneuvostossa 28.9.2006), 1. vaihemaakuntakaavasta (vahvistettu ympäristöministeriössä 2.4.2014) ja 2. vaihemaakuntakaavasta (ehdotusvaihe). Maakuntahallitus 3.11.2014 LIITE 2 YLEISKAAVA 2035 Vaikutusten tunnistaminen Rakennemallin yleispiirteinen kuvaus RAKENNESUUNNITELMAN VAIKUTUSTEN TUNNISTAMINEN Riihimäen seutu Tämä malli kuvaa nykyisten suunnitelmien mukaista Riihimäen-Hyvinkään seutua. Suunnittelualuetta tarkastellaan nykyisten Riihimäen ja naapurikuntien asemakaavojen, yleiskaavojen ja maakuntakaavojen pohjalta erityisesti rajaseutujen ja liikenteen näkökulmista. Maakuntakaavojen pohjalta voidaan ulottaa näkökulma vuoteen 2035 saakka. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - asuntojen, työpaikkojen, palvelujen ja virkistysalueiden määrä ja sijoittuminen - yhdyskuntarakenteen toimivuus ja eheys - maankäytön ja liikenteen vuorovaikutus - haja- ja lieveasutus Asumisen sijoituksessa korostetaan joukkoliikennettä tukevia, yhdyskuntataloudellisesti, ympäristönsuojelullisesti ja kulttuurisesti kestäviä ratkaisuja. Elinkeinoalueita kehitetään asumisen ja liikenteellisen sijainnin kannalta keskeisillä ja hyvin saavutettavilla alueilla. Asumisen täydennysrakentaminen Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta selvitetään nykyisten asemakaavojen asumisen alueiden varannot. Palveluiden saavutettavuutta tarkastellaan eri väestöryhmien kannalta. Mallin perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä nykyisen rakenteen täydennysrakentamisesta. Yritysalueet Liikenne Viherrakenne Uudet asumisen alueet Riihimäki sijaitsee HelsinkiHämeenlinna-Tampere kasvukäytävällä (valtatie 3 ja päärata). Itä-länsisuuntainen Tammela-Hollolla väylä (kantatie 54) on tärkein yhteys Riihimäen seudulta Forssan ja Lahden seuduille. Kantatie tarjoaa vaihtoehtoisen reitin LänsiSuomesta Lahteen ja laajalti Itä-Suomeen. Liikennejärjestelmää kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot siten, että ne palvelevat sekä asukkaita että elinkeinoelämää. Ekologista kestävyyttä korostetaan kaupungin kehittämisessä. Riihimäki on asumisen kaupunki. Asukasmäärän kasvu vaatii uutta asuin- ja palvelurakentamista. Liikenteelliset yhteydet ovat useille yritystoiminnan alueille tärkeitä. Väestönkasvu ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin takaa asiakaspotentiaalin palveluiden ja joukkoliikenteen käytölle. Arviointi on helpompaa tiivistämisen kohteiden nimeämisen jälkeen! 17.3.2015 Väylien varsille ja solmukohtiin sijoittuvat uudet liikennehakuiset työpaikka-alueet eheyttävät yhdyskuntarakennetta, jos ne sijoittuvat myös työmatkaliikenteen järjestämisen kannalta suotuisasti. Nykyisten vajaasti rakennettujen työpaikka-alueiden ja niiden lähialueiden kehittäminen edistävät yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Joukkoliikenteen edellytysten parantaminen sisältyy valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Liikunta-, ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksia kehitetään sekä alueellista merkitystä vahvistetaan. Luonnon monimuotoisuutta vaalitaan. Asumisen normaalitaso turvataan, asuntokannan perusparantamisesta ja kaupunkimiljöön viihtyvyydestä huolehditaan. Paikallisliikenteen järjestelyjä tarkistetaan. Ekosysteemipalvelunäkökulma auttaa tunnistamaan viheralueisiin liittyviä arvoja. Asuinympäristöä tukevia liikenneratkaisuja, liikenneturvallisuushankkeita ja asuinalueiden liikennesaneerauskohteita selvitetään. Asuinalueen ominaisuudet, asukas- ja työpaikkatiheys, joukkoliikenteen tarjonta ja palvelutarjonta vaikuttavat alueen liikkumistarpeisiin ja kulkutapavalintoihin. 70 % väestöstä on 200 metrin etäisyydellä pysäkistä ja 90 % väestöstä 400 metrin etäisyydellä pysäkistä. Kaupungin asemakaavoitetuista alueista puistoja ja viheralueita on n. 500 ha (20 % asemakaava-alueesta). Lähipalvelujen piiriin sijoittuvat uudet asumisen alueet eheyttävät yhdyskuntarakennetta. Hajanainen yhdyskuntarakenne luo heikot edellytykset lähipalveluille ja johtaa henkilöautoriippuvaiseen elämänmuotoon. Virkistysalueverkosto yhdistää eri asuntoalueita ja jatkuvana muodostaa kevyelle liikenteelle yhteyksiä kaupungin eri osiin. Virkistysalueet jäsentävät yhdyskuntarakennetta ja muodostavat hierarkisen järjestelmän asumisen palveluna. Reuna-alueille sijoittuvat uudet asuinalueet muodostavat autokaupunkivyöhykettä, mikäli väestöpohja ei luo edellytyksiä joukkoliikenteen ja lähipalvelujen syntymiselle. Tulee huolehtia siitä, että ekologiset yhteydet kaupunkirakenteen sisältä ympäröiville viheralueille eivät katkea (esim. ampumaradan alue). 1(6) LIITE 2 YLEISKAAVA 2035 Vaikutusten tunnistaminen Vaikutukset liikenteeseen - joukkoliikenteen järjestäminen - kevytliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen RAKENNESUUNNITELMAN VAIKUTUSTEN TUNNISTAMINEN Riihimäen seutu Asumisen täydennysrakentaminen Maakuntakaavaan sisältyvä seu- Maankäytön tehostaminen jouktukeskusten palveluvyöhykkeiden koliikennekäytävien varrella on ohjausvaikutus keskittyy joukkoliikenteen ja infrastruktuurin liikenteeseen ja asumisen ohjakannalta hyvä tavoite. ukseen. Riihimäen yhdyskuntarakenteen Kulkutapajakauma on vahvasti tiivistäminen tukee hyvin kevyen riippuvainen maankäytöstä. liikenteen ja joukkoliikenteen Asuinalueen ominaisuudet, asukehittämistä. kas- ja työpaikkatiheys, joukkoliikenteen tarjonta ja palvelutarjonta vaikuttavat alueen liikkumistarpeisiin ja kulkutapavalintoihin. Yritysalueet Liikenne Viherrakenne Uudet asumisen alueet Liikenneverkkoa kehitetään turvaamaan elinkeinotoimintojen logistinen kilpailukyky. Asuinalueen ominaisuudet, asukas- ja työpaikkatiheys, joukkoliikenteen tarjonta ja palvelutarjonta vaikuttavat alueen liikkumistarpeisiin ja kulkutapavalintoihin. Ulkoilureitistö edistää kevytliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamista. Uusilla alueilla on potentiaalisia joukkoliikenteen käyttäjiä, mutta alueiden laajuus ja matala tehokkuus vaikeuttavat joukkoliikenteen tehokasta järjestämistä. Suunnittelualueen pohjois- ja eteläreunassa sijaitseville alueille on hyvin vaikea järjestää tehokas ja taloudellinen työmatkaliikenne, koska alueet ovat selkeästi irti kaupunkirakenteesta. Hajanainen yhdyskuntarakenne luo heikot edellytykset lähipalveluille ja johtaa henkilöautoriippuvaiseen elämänmuotoon. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen - infran rakentaminen - energian käyttö Hajautunut yhdyskuntarakenne lisää palveluiden järjestämisen kustannuksia. 17.3.2015 Kun uusi maankäyttö ohjataan tehokkaan joukkoliikenteen ulottuviin, joukkoliikenteen tarjonta ja matka-ajat nousevat kilpailukykyisiksi henkilöautoliikenteen kanssa. Virkistysalueverkosto mahdollistaa henkilöautoriippuvuuden vähentämisen. Liikuntapaikkojen saavutettavuus joukkoliikennevälineillä on ongelmallista. Hajanainen yhdyskuntarakenne luo heikot edellytykset lähipalveluille ja johtaa henkilöautoriippuvaiseen elämänmuotoon. Nykyisen kunnallisteknisen verkoston piirissä olevien toteutumattomien asuin- ja työpaikkaalueiden saaminen rakentamisen piiriin lisää yhdyskunnan energia- ja materiaalitehokkuutta ja taloudellisuutta. Tiivistäminen edellyttää joissakin tapauksissa nykyisen rakennuskannan purkamista, mikä asettaa toiminnalle pitkähkön aikajänteen. Ikäihmisten määrä kaksinkertaistuu jo kymmenen seuraavan vuoden aikana. Samalla kun hyvillä rakenteilla edistetään ihmisten elämänlaatua parantavia ratkaisuja, voidaan niiden avulla hillitä runsasta palvelujen kasvun tarvetta ja kustannusten kasvua. Kaupunkiin tulee uusia työpaikkoja uusille työpaikkaalueille. Uusien työpaikka-alueiden infrastruktuurin rakentamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Kaupunki hyötyy uusista yrityksistä. Infrastruktuurin kynnyskustannukset eroavat eri maankäyttövaihtoehdoissa. Suurten väylähankkeiden kustannukset ja hyödyt voidaan arvioida. Kun hyödyt arvioidaan suuremmiksi kuin kustannukset, hanke on taloudellisesti kannattava. Suunniteltujen kehäteiden vaarana on, että ne hajottavat kaupunkirakennetta, eivätkä eheytä sitä. Viheralueiden tuottamia sekä välittömiä että välillisiä hyötyjä ihmisille selvitetään viheralueohjelman yhteydessä. Asuntoalueiden infrastruktuurin rakentamisesta ja lähipalvelujen toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Asemakaavoittamalla omistamansa raakamaan kaupunki saa uusista tonteista myyntituloja, joilla voidaan kattaa infrastruktuurin rakentamiskustannuksia. Infrastruktuurin ja palveluiden kynnyskustannukset eroavat eri maankäyttövaihtoehdoissa. 2(6) LIITE 2 YLEISKAAVA 2035 Vaikutusten tunnistaminen Vaikutukset ympäristöön, luontoon ja luonnonvaroihin - luonnontilaisten alueiden koko, määrä, laatu ja yhtenäisyys - maa- ja kallioperä, vesi, ilma ja ilmasto RAKENNESUUNNITELMAN VAIKUTUSTEN TUNNISTAMINEN Riihimäen seutu Vaikutukset seudullisiin ekologisiin verkostoihin ja laajoihin luontokokonaisuuksiin selvitetään. Läntisen kehätien merkittävien ympäristövaikutusten takia tielle oltava todellinen ja todettu tarve. Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman tulee ohjata yleiskaavoitusta ja ehdotetut toimenpiteet on otettava huomioon myös yleiskaavan laadinnassa. Asumisen täydennysrakentaminen Eheä yhdyskuntarakenne on ekotehokas. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisen johdosta uuden kaupunkirakenteen vähäinen luomistarve säästää luonnonalueita toisaalla ja pirstoo niitä vähemmän kuin hajanainen rakentaminen. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen voi tarkoittaa viheralueiden laadun painottamista määrän sijasta. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen lisää päällystettyjen pintojen määrää taajama-alueella, mikä voi lisätä hulevesitulvien riskiä. 17.3.2015 Yritysalueet Liikenne Viherrakenne Uudet asumisen alueet Laajoja metsäalueita tulee voimaperäisen rakentamisen piiriin. Uudet tiekäytävät sijoittuvat luonnontilaiseen ympäristöön, mikä lisää alueiden pirstoutumista. Luonnonarvojen korostaminen edistää monimuotoisen luonnonympäristön ja ekologisten yhteyksien säilymistä. Asumisen yhteydessä olevia luonnonalueita muuttuu lähivirkistysalueiksi, joiden luonne riippuu sijainnista ja asemasta viheralueverkossa. Liikenneväylät muodostavat esteitä ekologisille yhteyksille. Virkistysalueverkosto voidaan toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla. Luontoarvoja ja ekologisia yhteyksiä menetetään joiltakin osin. Laajat työpaikka-alueet voivat lisätä hulevesien määrää. Uusia yritysalueita esitetään Herajoen tärkeälle pohjavesialueelle. Rakentamisen riskit pohjavedelle on selvitettävä ja rakentaminen sijoitettava niin, ettei pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheudu. Rautatieliikenteen kasvu hillitsee autoliikenteen päästöjen kasvua. Vantaanjoen merkitys virkistyskäytön kannalta kasvaa. Toimivalla liikenneverkolla vähennetään ympäristöhaittoja. Pohjaveden muodostumisalueet säilyvät rakentamattomina. Ekologiset yhteystarpeet myös kaupunkirakenteen sisältä ympäröiville viheralueille tulee tunnistaa ja turvata. Viheralueiden riittävyys on varmistettava myös hulevesien hallinnan näkökulmasta. Lahdenradan eteläpuoliseen alueeseen kohdistuvat ympäristövaikutukset on tunnistettava ja niitä on voitava hallita, jotta alue voidaan osoittaa rakentamiselle. Asia edellyttää lisäselvityksiä. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön - kulttuurimaisema, rakennettu kulttuuriympäristö Hikiä-Forssa sähkölinja siirtyy kaupunkirakenteen reunalle. Riihimäen kaupunkikuvan kehittämisen pääkysymys on ydinkeskustan tiivistämisen ja miljöön parantamisen lisäksi se, miten positiiviseksi koettua vihreätä ja tiivistä kaupunkirakennetta voidaan parantaa. Vanhat yhtenäiset omakotialueet ovat kaupunkikuvaltaan säilyttämisen arvoisia. Tienvarsimaisemat muuttuvat suurelta osin rakennetuiksi ympäristöiksi. Näkymät rautateiden, väylien ja katujen varsilla ovat kaupungin imagon kannalta tärkeitä. Keskustassa henkilöautoliikenteen väheneminen muuttaa kaupunkikuvaa jalankulkijan kannalta paremmaksi. Riittävät viheralueet lisäävät myös elinympäristön terveellisyyttä, toimivat suojametsinä, hiljentymisen paikkoina sekä luonto-opetuskohteina. Virkistysalueiden rooli maisemassa ja kaupunkikuvassa voidaan määritellä aikaisempaa paremmin. Laajoja metsäalueita tulee rakentamisen piiriin. Asutus vaikuttaa luontoon muutaman sadan metrin säteellä asutuksen reunasta. Asumisen alueita esitetään Herajoen tärkeälle pohjavesialueelle. Rakentamisen riskit pohjavedelle on selvitettävä ja rakentaminen sijoitettava niin, ettei pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheudu. Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman tulee ohjata yleiskaavoitusta ja ehdotetut toimenpiteet on otettava huomioon myös yleiskaavan laadinnassa. Uusien asuntoalueiden julkisen tilan muodostus, tehokkuus, talotyypit ja rakentamistapa vaikuttavat kaupunkikuvan muodostumiseen. Kulttuurimaisemat tarjoavat virikkeisiä kävely- ja pyöräilyreittejä. Näkymät rautateiden, väylien ja katujen varsilla ovat kaupungin imagon kannalta tärkeitä. 3(6) LIITE 2 YLEISKAAVA 2035 Vaikutusten tunnistaminen Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - toiminnallisuus - koettu ympäristö/elämyksellisyys RAKENNESUUNNITELMAN VAIKUTUSTEN TUNNISTAMINEN Riihimäen seutu Tulevaisuudessa Riihimäelle saattaa keskittyä entistä enemmän esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluja, joita asiakkaat tulevat hakemaan nykyistä kuntaa laajemmalta alueelta pidempien välimatkojen päästä ja hajaasutusalueelta. Asumisen täydennysrakentaminen Tiivis yhdyskuntarakenne helpottaa useiden ihmisryhmien palvelujen saavutettavuutta. Tiiviissä yhdyskunnassa etäisyydet ovat lyhyitä, mikä mahdollistaa henkilöautoriippuvuuden vähentämisen. Tiivistämisen johdosta ympäristön muutos saatetaan joiltakin osilta kokea negatiivisena. Sosiaalisesti kestävä ympäristö luo hyvän asumisen ja liikkumisen edellytyksiä kaupunkilaisten koko elinkaaren aikana. Ikäihmisten määrä kaksinkertaistuu jo kymmenen seuraavan vuoden aikana. Samalla kun hyvillä rakenteilla edistetään ihmisten elämänlaatua parantavia ratkaisuja, voidaan niiden avulla hillitä runsasta palvelujen kasvun tarvetta ja kustannusten kasvua. Rakennetulla ja rakentamattomalla sekä luonnon ympäristöllä, asuin- ja muiden alueiden rakenteilla ja sijoittelulla sekä kaupungin eri osia ja toiminnallisia kokonaisuuksia yhdistävillä väylillä ja reiteillä on suuri vaikutus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, osallistumisen ja arkielämän sujumisen kannalta. 17.3.2015 Yritysalueet Liikenne Viherrakenne Uudet asumisen alueet Moottoritiehen ja seututeihin kytkeytyvät työpaikka-alueet ovat hyviä raskaan liikenteen kannalta. Autoistumisesta ja yhdyskuntarakenteen hajautumisesta johtuvia ongelmia ovat ajonopeuksien kasvu, asuinalueiden läpiajo, turvattomuus ja epäviihtyisyys sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten heikkeneminen. Virkistysalueet ja liikuntapaikat muodostavat verkoston, joka liittyy eri puolilla kaupunkia sijaitseviin asuinalueisiin. Saavutettavuutta ja kattavuutta voidaan arvioida joiltakin osin. Viihtyisä, turvallinen, terveellinen ja toimiva elinympäristö on keskeinen laatutekijä. Liikennemäärien kasvaessa liikenteen melutasot nousevat. Toimivat liikenneratkaisut joukkoliikenteineen helpottavat eri ikäryhmien kulkemista sujuvasti kodin, aktiviteettien ja palveluiden välillä. Rakennetulla ja rakentamattomalla sekä luonnon ympäristöllä, asuin- ja muiden alueiden rakenteilla ja sijoittelulla sekä kaupungin eri osia ja toiminnallisia kokonaisuuksia yhdistävillä väylillä ja reiteillä on suuri vaikutus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, osallistumisen ja arkielämän sujumisen kannalta. Viihtyisyyttä eri väestöryhmien näkökulmasta voidaan arvioida. Viheralueiden terveyshyötyjä voidaan arvioida joiltakin osin. Mahdollisuus liikkua, ulkoilla ja virkistyä lähellä kotia ja helposti eri vuodenaikoina sekä turvalliset kulkureitit vuorokaudenajasta riippumatta edistävät hyvinvointia ja lisäävät turvallisuudentunnetta. Rakennetulla ja rakentamattomalla sekä luonnon ympäristöllä, asuin- ja muiden alueiden rakenteilla ja sijoittelulla sekä kaupungin eri osia ja toiminnallisia kokonaisuuksia yhdistävillä väylillä ja reiteillä on suuri vaikutus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, osallistumisen ja arkielämän sujumisen kannalta. Autoistumisesta ja yhdyskuntarakenteen hajautumisesta johtuvia ongelmia ovat ajonopeuksien kasvu, asuinalueiden läpiajo, turvattomuus ja epäviihtyisyys sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten heikkeneminen. Asukkaiden itsenäisen selviytymisen ja hyvän elämänlaadun kannalta on tärkeää myös, että asuinalueilla on tarjolla ainakin päivittäis- ja muita usein tarvittavia palveluita niin lähellä, että se mahdollistaa niiden käyttämisen myös henkilöille, joiden toimintakyky ja liikkumismahdollisuudet ovat alentuneet ilman, että he joutuvat turvautumaan näistä syistä osto- tai kaupungin palveluihin. Iäkkään väestön osuuden kasvaminen ja ruokakuntien koon pienentyminen vaikuttavat tarjottavien asuntojen kokoon ja teknisiin ratkaisuihin. Sosiaalisen integraation ja syrjäytymisen ehkäisemisen näkökulmista on tärkeää, että rakenteet tukevat asuinalueiden monimuotoisuuden syntymistä siten, että ne eivät liiaksi eriytyisi esimerkiksi sosioekonomisesti tai ikäryhmittäin. Rakennetulla ja rakentamattomalla sekä luonnon ympäristöllä, asuin- ja muiden alueiden rakenteilla ja sijoittelulla sekä kaupungin eri osia ja toiminnallisia kokonaisuuksia yhdistävillä väylillä ja reiteillä on suuri vaikutus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, osallistumisen ja arkielämän sujumisen kannalta. 4(6) LIITE 2 YLEISKAAVA 2035 Vaikutusten tunnistaminen Vaikutukset elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin RAKENNESUUNNITELMAN VAIKUTUSTEN TUNNISTAMINEN Riihimäen seutu Alueen kilpailukykyyn sisältyvät infrastruktuuri, inhimilliset voimavarat, yritykset, toimivat verkostot ja instituutiot, asuin- ja elinympäristön laatu sekä alueen imago. Elinkeinoalueita kehitetään asumisen ja liikenteellisen sijainnin kannalta keskeisillä ja hyvin saavutettavilla alueilla. Asumisen täydennysrakentaminen Vähän tilaa vaativat toimialat sijoittuvat tässä mallissa olemassa oleviin kaavavarauksiin. Paljon tilaa vaativat toimialat ja ympäristöhäiriöitä aiheuttavat toimialat siirtyvät tiiviin keskustaalueen ulkopuolelle. Tiiviissä kaupunkirakenteessa palveluyritykset menestyvät. Liikenneverkkoa kehitetään turvaamaan elinkeinotoimintojen logistinen kilpailukyky. Yritysalueet Liikenne Viherrakenne Uudet asumisen alueet Uusien työpaikka-alueiden toteuttaminen edellyttää isojen kadunrakennushankkeiden toteuttamista. Kaupunkiseutujen muodostamien verkostojen ja liikenneyhteyksien kehittäminen edistää taloudellista kasvua. Kaupunkiin tulee uusia palvelualan työpaikkoja liikuntaan, hyvinvointipalveluihin, virkistysja vapaa-ajanpalveluihin, kulttuuriin ja matkailuun. Pitkällä aikavälillä elinympäristön laadulla on merkitystä työvoiman saatavuudelle ja sitä kautta jopa kansainväliselle kilpailukyvylle. Kehätiet vähentävät läpiajoa keskustassa. Liikenneväylien ja – järjestelmien kehittäminen lisää alueen kilpailukykyä ja helpottaa yritysten henkilöstön liikkumista ja liikkuvuutta. Laadukas ympäristö houkuttelee uusia asukkaita ja yrityksiä. Viihtyisä asuinympäristö mahdollistaa korkeatasoisten työpaikkojen syntymisen. Kantatie 54 on merkittävä raskaan liikenteen väylä. Hyvät ja turvalliset kevytliikenteen yhteydet ovat tärkeitä lasten ja nuorten liikkumisessa. Koulujen ja päiväkotien lähiluontokohteet ovat tärkeitä opetuskohteita. Koulun ja harrastusten sijainnilla ja etäisyydellä asunnosta on merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Pitkät etäisyydet kouluun ja harrastuksiin johtavat vanhempien osallistumiseen kuljetuksiin. Liikuntapaikat, ulkoilualueet ja reitit ovat tärkeitä lasten ja nuorten harrastusten saavutettavuuden kannalta. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen vähentää liikenteestä aiheutuvia päästöjä. Merkittävä osuus uusista asukkaista sijoittuu alueille, joilla on mahdollista tehdä matkat kävellen, pyöräillen ja joukkoliikennettä käyttäen. Suunnitelma tukee joukkoliikenteen edellytyksiä. Uusille alueille on mahdollista muodostaa joukkoliikenneyhteydet nykyisiä yhteyksiä kehittäen. Osalla uusista alueista aluetehokkuus on melko pieni, mikä voi vaikeuttaa joukkoliikenteen tiheän vuorovälin järjestämistä. Rakennesuunnitelmassa esitettyjen uusien jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien toteuttaminen on tärkeää erityisesti uusia alu- Rakentamisalueet ja viher- ym. alueet on rajattu hyvin. Täydennysrakentaminen ei vähennä rakennetun alueen viheralueita. Asukkaiden pääsy virkistysalueille on turvattu, edellyttäen jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien varmistamista suunnitelmassa esitetyissä kohdissa. Läntinen kehätie parantaa kaupungin lounaisosien ja Lopen kunnan itäosien kehittämismahdollisuuksia liikennehakuisille yritysalueille. Kantatie 54 on merkittävä kehittyvä raskaan liikenteen väylä. Vaikutukset lapsiin ja lapsiperheisiin Ilmastovaikutukset - energiankulutus - kasvihuonekaasupäästöt Lähipalvelujen (päiväkoti, alakoulu) saatavuus ja saavutettavuus ovat hyvät alueilla, joilla palvelut ovat valmiiksi olemassa. Seudullisessa kehityksessä on keskeistä välttää yhdyskuntarakenteen hajautumista ja tarpeetonta laajenemista. Uusien alueiden toteuttamisjärjestys tulee suunnitella huolella. Selvitysalueiden vaikutukset riippuvat selvitysten tuloksista. Uuden mahdollisen asemanseudun suunnittelu tulee ajoittaa junaliikenteen kehittämiseen ja aseman mahdolliseen toteuttamisajankohtaan. On otettava huomioon, että uusi asema edellyttää riittävää väestöpohjaa. Jos aluetta kehitetään ennen aseman toteuttamista, liikenne perustuu henkilöauton käyttöön. Täydennysrakentamisen alueilla voidaan hyödyntää olemassa olevia verkostoja ja uusien verkkojen tarve on suhteellisen pieni. Tämä vähentää verkostojen rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvia energian ja raaka-aineiden kulutusta, kasvihuonekaasupäästöjä ja kustannuksia. Täydentävän rakentamisen alueilla voidaan hyödyntää olemassa olevia palveluja, mikä vähentää uusien palvelujen tarvetta ja niistä aiheutuvia vaikutuksia. Täydennysrakentaminen vähentää liikenteestä aiheutuvia päästöjä. Merkittävä osuus uusista asukkaista sijoittuu alueille, joilla on mahdollista tehdä matkat 17.3.2015 Uusien työpaikkojen myötä vanhemmat voivat käydä töissä lähellä kotia, jolloin työmatkoihin käytetty aika vähenee ja perheen piirissä käytettävä aika pitenee. Uudet yritysalueet on sijoitettu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen ja liikenteellisesti edullisiin paikkoihin. Keskustaan suunniteltu täydentävä rakentaminen ja yhdistetyt työpaikka-asuntoalueet ovat myönteisiä kasvihuonekaasupäästöjen kannalta. Kaavoitettuja toteutumattomia alueita on jonkin verran. Suurimmat vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin aiheutuvat liikenteestä tavaraliikenteen ja henkilöliikenteen osalta. Lisäksi uuden perusrakenteen tarve ja energiaratkaisut vaikuttavat aiheutuviin päästöihin. Uudet alueet on sijoitet- Raideliikenteeseen tukeutuva yhdyskuntarakenne vahvistaa seudun keskuksia asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Tukeutuminen raideliikenteeseen edistää elinkeinojen kehittämisedellytyksiä ja työllisyyttä erityisesti keskuksessa ja sen välittömässä läheisyydessä. Hiilinielujen muutoksia voi aiheutua rakentamattomien metsä-, pelto- ja muiden viheralueiden vähentymisestä. Rakentamattomia metsä- ja peltoalueita otetaan rakentamiskäyttöön suhteellisen vähän. Uudet seudulliset tieyhteydet Asumisen lähipalveluiden (päiväkoti, alakoulu) sijoittumisella asunnon läheisyyteen on vaikutusta lapsiperheiden hyvinvointiin. Uusien alueiden käyttöönotto edellyttää kytkentäverkkojen rakentamista. Niiden määrä on kuitenkin suhteellisen pieni. Kytkentäverkkojen rakentaminen ja käyttö lisäävät energian ja raaka-aineiden kulutusta, kasvihuonekaasupäästöjä ja kustannuksia. Uusilla alueilla voidaan hyödyntää olemassa olevia palveluja, mutta osalla alueista tarvitaan väestön lisääntyessä myös uusia palveluja. Uudet palvelut lisäävät rakennuksista aiheutuvia energian ja raakaaineiden kulutusta, kasvihuonekaasupäästöjä ja kustannuksia. 5(6) LIITE 2 YLEISKAAVA 2035 Vaikutusten tunnistaminen RAKENNESUUNNITELMAN VAIKUTUSTEN TUNNISTAMINEN Riihimäen seutu Uudet seudulliset tieyhteydet voivat hajottaa yhdyskuntarakennetta ja vaikeuttaa yhtenäisten luonnonalueiden säilymistä. 17.3.2015 Asumisen täydennysrakentaminen kävellen, pyöräillen ja joukkoliikennettä käyttäen. Suunnitelma tukee joukkoliikenteen edellytyksiä. Rakennesuunnitelmassa esitettyjen uusien jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien toteuttaminen on tärkeää. Yritysalueet Liikenne Viherrakenne tu hyvien liikenneyhteyksien varteen. Osa alueista voi toimia suoja-alueena moottoritien lähellä. Kytkentäverkkojen tarve on suhteellisen pieni. Alueilla voidaan hyödyntää kaukolämpöä tai maakaasua. eita käyttöön otettaessa. voivat hajottaa yhdyskuntarakennetta ja vaikeuttaa yhtenäisten luonnonalueiden säilymistä. Tulvariskin huomioon ottaminen ja hulevesien hallinnan suunnittelu on tärkeää ilmastonmuutoksen edetessä ja lisätessä sademääriä. Aiheutuvat vaikutukset riippuvat alueille sijoittuvien yritysten tyypistä erityisesti liikenteen kannalta. Riihimäen liikenteellinen sijainti on erittäin hyvä. Erinomaiset raideliikenneyhteydet mahdollistavat työssäkäynnin myös laajemmalla alueella ilman henkilöauton käytön tarvetta. Rakennesuunnitelmassa tulvariskialueelle ei ole sijoitettu rakentamista muutoin kuin jo rakennetun keskusta-alueen Uudet seudulliset tieyhteydet osalta. Oleellista on, että tulvavoivat hajottaa yhdyskuntarariski otetaan huomioon suunnikennetta ja vaikeuttaa yhtenäis- teltaessa toimintojen sijoittaten luonnonalueiden säilymistä. mista alueelle. Rakennetuilla Yhteystarpeet ja toteuttamisalueilla olemassa olevien toivaihtoehdot tulisi tutkia tarkoin. mintojen suojaus tulisi varmistaa. Hulevesien hallinnan suunnittelu on tärkeää ilmastonmuutoksen edetessä ja lisätessä sademääriä. Uudet asumisen alueet Uusille asuntoalueille sijoittuu rivi- ja omakotitaloja, Riuttaan pelkästään omakotitaloja. Osalla alueista aluetehokkuus on suhteellisen pieni. Tämä voi merkitä suhteellisen suurta sisäisten verkkojen tarvetta, mikä lisää niiden rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvia energian ja raaka-aineiden kulutusta, kasvihuonekaasupäästöjä ja kustannuksia. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen vähentää liikenteestä aiheutuvia päästöjä. Merkittävä osuus uusista asukkaista sijoittuu alueille, joilla on mahdollista tehdä matkat kävellen, pyöräillen ja joukkoliikennettä käyttäen. Suunnitelma tukee joukkoliikenteen edellytyksiä. Uusille alueille on mahdollista muodostaa joukkoliikenneyhteydet nykyisiä yhteyksiä kehittäen. Osalla uusista alueista aluetehokkuus on melko pieni, mikä voi vaikeuttaa joukkoliikenteen tiheän vuorovälin järjestämistä. Rakennesuunnitelmassa esitettyjen uusien jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien toteuttaminen on tärkeää erityisesti uusia alueita käyttöön otettaessa. Liikkumisen kannalta on tärkeää muodostaa hyvät pyöräilyja kävely-yhteydet ja ympäristöt. Jos hyviä edellytyksiä ei muodosteta, henkilöautoliikenne voi lisääntyä. Erinomaiset raideliikenneyhteydet mahdollistavat työssäkäynnin myös laajemmalla alueella ilman henkilöauton käytön tarvetta. Uusi rakentaminen on mahdollista toteuttaa energiatehokkaasti. Rakennesuunnitelma antaa mahdollisuuden kaukolämmön hyödyntämiselle myös uusilla alueilla. 6(6)
© Copyright 2024