Lataa PDF-tiedosto
1/2015 Maanmittauspäivät Dipolissa – vielä ehdit mukaan Viisasten kivi löytyi Heinolasta Ilmakuvia viistoon ja pystyyn Maanmittari vesillä MAANMIT TAUSLAITOS MUUT TUU JA MUK AUTUU • ÄLYK ÄSTÄ ERIKOISTUMISTA RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALALLE • CREM EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIN • MISTÄ DRAIVIA MAANK ÄYT TÖALALLE? • APUA ALUESUUNNIT TELIJOIDEN ARKEEN MAATILOJEN TILUSSIJOITUKSEN OPTIMOINNISTA • VANHAN MAANMITTARIN MUISTELMIA SISÄLTÖ 5 Ari Laitala (pääkirjoitus) LUOVAA TUHOA VAUHDITTAMASSA 6 Marika Ahlavuo, Hannu Hyyppä, Mika Lindholm ja Juha Hyyppä ÄLYKÄSTÄ ERIKOISTUMISTA RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALALLE 9 HÄRKÄÄ SARVISTA 10 Pekka Lehtonen ILMAKUVIA VIISTOON JA PYSTY YN 15 Ari Tella MAANMITTAUSLAITOS MUUTTUU JA MUKAUTUU 18 Emma Kaksonen ASIANTUNTIJAPALVELUT YRITYKSEN S TRATEGISESSA KIINTEISTÖJOHTAMISESSA – KOHTAAVATKO TARVE JA TARJONTA? 21 Saara Jämes YKSITYISEN PYSÄKÖINNINVALVONNAN NYKYTILA 22 Susanna Kari JANI PÖTRÖNEN – MAANMITTARI VESILLÄ 26 Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo MISTÄ MAANKÄYTTÖALALLE DRAIVIA? 29 Maarit Nordmark SUOMALAINEN T OTUUDENTORVI 30 Tuija Lilja HEINOLAN KIINTEISTÖVEROPROJEKTI 34 Sampo Hatunen EUROOPAN I HMISOIKEUSTUOMIOISTUIMEN (EIT) KÄYTÄNNÖSTÄ 37JARRUMIES 38 Sami Lankiniemi UUSI TYÖKALU HELPOTTAA A LUESUUNNITTELIJOIDEN ARKEA 40 Aulis Tenkanen MAATILOJEN TILUSSIJOITUKSEN O PTIMOINNISTA 42 Kalevi Raussi VANHAN MAANMITTARIN M UISTELMIA – OSA 4 45 Matti Holopainen TULEVAISUUDEN KUNTA 46 MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA 47 MAANKÄYTTÖ 120 VUOTTA SITTEN 48 Markku Markkula UUSIA SÄÄDÖKSIÄ 50UUTISIA 58KESKUSTELUA 59 RESUME 60 PALVELUHAKEMISTO KUSTANTAJAT: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja o pistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY www.maankaytto.fi • Päätoimittaja: Ari Laitala, sähköposti: ari.laitala maankaytto.fi, puh. 050 512 2745. KANSI: Tervetuloa Maanmittauspäiville 2015 Dipoliin. Kuva: Susanna Kari. 1/2015 PÄÄKIR JOITUS | S. 5 ”Kasvu alkaa, kun luovuus p ääsee jälleen niskan päälle.” ÄLYK ÄSTÄ ERIKOISTUMISTA RAKENNUS- JA KIINTEISTÖAL ALLE | S. 6 ”Varsinkin opiskelijavoimien hyödyntäminen tulevaisuuden nousevien osaamisten kartoituksessa on alalle tärkeää.” MAANMIT TAUSL AITOS MUUT TUU | S. 15 ”Taloudelliset seikat ovat tärkeitä, mutta muutakin odotetaan.” ASIANTUNTIJAPALVELUT KIINTEISTÖJOHTAMISESSA | S. 18 ”Pitkäkestoinen asiakassuhde on pitkän onnistuneen yhteistyön tulos, joka perustuu yhteiseen luottamukseen.” MAANMIT TARI VESILL Ä | S. 22 ”Näkymätön maailma tulee akustisissa mittauksissa näkyväksi.” HEINOL AN KIINTEISTÖVEROPROJEKTI | S. 30 ”Kiinteistöveron tuotto on noussut 21 %, vaikka veroprosenttia ei ole nostettu.” EUROOPAN IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIN | S. 34 ”Artiklan sisältö on kyllä käytännön arviomiehen kannalta hyvin ympäripyöreä.” SAMI L ANKINIEMI | S. 38 ”Tuloksena syntyi ajatus nettisivustosta, joka olisi kuin kestävän aluesuunnittelun TripAdvisor.” MAANK ÄY T TÖ 120 VUOT TA SIT TEN | S. 47 ”Ach. Wahlroos kaipaa talvitöihin välineitä, joilla selviää lumisissa olosuhteissa.” 4 MAANKÄYTTÖ 1|2015 PÄÄKIRJOITUS LUOVAA TUHOA VAUHDITTAMASSA MIELIKUVISSA NOUSUKAUSI on yrityksen perustamisen kulta-aikaa. Kuluttajilla ja yrityksillä on rahaa investoimiseen ja ehkä vähän turhaankin kuluttamiseen. Raha ei ole niin tiukassa, etteikö voitaisi kokeilla uusiakin juttua. Menestyvän kiinteistövälitysbisneksen – Trulian – Amerikan maille perustaneen Sami Inkisen viesti on kuitenkin toisenlainen. Mahtava aika yrityksen perustamiselle on nyt! Perustelu menee kutakuinkin niin, että vaikeina aikoina kuluttamista on harkittava huolella. Jos joku pystyy kehittämään selvästi arvoa lisäävän tuotteen, ovat ostajat herkkiä tarttumaan tällaisiin tilaisuuksiin. Laskukaudella rahaa ei riitä hukattavaksi. ”Maailmahan on ongelmia pullollaan ja jokainen ongelma on mahdollisuus”, Inkinen kiteyttää. Maanmittausala on perinteisesti ollut kovin julkishallintovetoista. Mutta ei meidän yrityskentässämmekään ihan hiljaista ole. Meillä on perinteisesti ilmakuvaamiseen, mittaamiseen, paikkatietoihin ja laitteistopuoleen liittyviä yrityksiä. Kiinteistöomaisuuden hoitoon ja alan konsultointiin keskittyvä liiketoiminnan alue on kehittynyt huimasti viimeisen 15 vuoden aikana. Kaavojen teko on jo pitkään ollut konsulttipainotteista ja siellä tunnutaan maanmittareita tarvittavan jatkossakin. Myös energiatehokkuuden vaaliminen ja vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtyminen tarvitsee yrittäjyyspohjaista osaamista, jota meidänkin ammattikunnastamme löytyy. Yleiskuvan alan yrittäjyyskentästä saa tutustumalla lehtemme palveluhakemistoon (s. 60–62), joka on päivittynyt uuden toimintavuoden alkaessa. Jonkinlaisena uutena alueena alkaa hahmottua rakennetun ympäristön 3D/4D-mallintaminen ja sen lukuisat sovellukset. Julkisen datan avaaminen – ei pelkästään paikka- ja maastotiedon – edustaa meille sellaista liiketoimintamahdollisuutta, jota emme ehkä vielä ymmärräkään. Alan start-up kentässä näyttää kuitenkin melko vaisulta. Ne, ketkä osallistuivat Kiinteistöalan Vuosiseminaariin marraskuussa 2014, olivat tilaisuudessa nähdä viisi esittäytymässä käynyttä kiinteistöalan start-upia. Yleisempi kuva alamme start-up toiminnasta jää kuitenkin vaisuhkoksi. Ongelman perimmäiset syyt ovat osin tuttujakin. Kun työmarkkinat tuntuvat edelleen vetävän suhteellisen hyvin, tarvitaan kovaa kutsumusta tai pieni annos ”hulluutta” lähteä tallomaan usein kovin ohdakkeistakin yrittäjyyden polkua. Yrittäjyyttä tarvittaisiin kuitenkin lisää. Tilastokeskus julkaisi tammikuussa tuoreimmat tilastot yritysten lukumäärän kehittymisestä. Lopettaneiden yritysten määrä on kasvanut ja aloittaneiden yritysten vähentynyt. Vaikka tämä tieto perustuu muutaman kvartaalin lukuihin, vastannee se varsin hyvin isompaa tilannekuvaa. Tiedämme, että uusia yrityksiä tarvitaan uusien työpaikkojen luomiseksi. Ne tarjoavat julkiselle sektorille tilaisuuden järjestää osan toiminnoista tehokkaammin. Tärkeää on myös se, että yritykset ovat julkisen toiminnan jatkuva sparraaja. Ja onhan yritystoiminnalle tietysti oma valtaisa toimintakenttänsä siellä, missä julkisen sektorin ei ole mielekästä operoida lainkaan. Luova tuho on taloustieteilijöiden termi, jolla tarkoitetaan yrityskentän uudistumista. Yritykset ovat luovan tuhon alkulähde mutta myös sen kohde. Uudistuskyvyttömät tai -haluttomat yritykset jäävät uusien, aiempaa tehokkaammin toimivien yritysten jalkoihin. Asiaa selventää ETLAn Mika Maliranta tuoreessa kirjassaan Luovan tuhon tie kilpailukykyyn. Miten innovointi vaikuttaa yrityksiin, kansantalouteen ja kansalaisiin. Osasyy nykyiseen taloustilanteeseen on se, että luovassa tuhossa on tuho päässyt niskan päälle. Käynnissä on parhaillaan jonkinlainen innovaatiomylläkkä. Kasvu alkaa, kun luovuus pääsee jälleen niskan päälle. Näin toivottavasti käy, mutta se ei tapahdu itsestään selvästi eikä välttämättä kovin nopeastikaan. Vaikka monille meistä yrittäjyys ei ole mielekäs vaihtoehto, ovat luovan tuhon muutkin roolit tärkeitä. Kaikki meistä työskentelevät tehtävissä, joissa käytetään suppeammin tai laajemmin yrityskentän tuottamia tavaroita ja palveluja. Ostopäätösten valmistelijoina ja päätöksen tekijöinä maanmittaritkin ovat osa luovan tuhon prosessia. Eikä sitä yrittäjyyttäkään kannata ihan kaikkien haudata. Uusia yrityksiä eivät tarvitse ainoastaan Suomi ja maanmittausala. Osalle maanmittareista se on merkityksellistä myös yksilöllisellä tasolla, yhtenä ammatillisen toiminnan mielekkäänä uravaihtoehtoja. Heille Sami Inkisellä on vielä yksi neuvo: ”Paras aika perustaa yritys oli eilen. Toiseksi paras hetki on tänään.” A R I L A I TA L A a ri .lait al a m aank ayt to. f i MAANKÄYTTÖ 1|2015 5 Julkiset kaupunkitilat kuvastavat yhä enemmän kaupunkikulttuuria. Metropolia Ammattikorkeakoulun rakennusja kiinteistöala, Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti sekä Geodeettinen laitos ratkoivat yhdessä, miten Suomen innovaatio- ja tutki- ÄLYKÄSTÄ Teksti ja kuvat: Marika Ahlavuo, Hannu Hyyppä, Mika Lindholm ja Juha Hyyppä musjärjestelmän tulisi tuottaa yhteisvoimin osaamista ja kilpailukykyä. Tuloksena syntyi ”Yhteistä tulevaisuutta rakentamassa ja kartoittamassa” -julkaisu, joka perustuu yhteisiin poikkitieteellisiin avauksiin, käynnissä oleviin tutkimushankkeisiin ja käynnistyviin yhteistyöalustoihin alan uudenlaisen toiminnan vauhdittamiseksi. Julkaisun ovat mahdollistaneet yli 40 rakennus- ja kiinteistöalan huippuosaajaa vuosien 2013 ja 2014 aikana mm. Seinäjoen ja Kymen ammattikorkeakouluista sekä Helsingin, Turun ja Islannin yliopistoista. 6 MAANKÄYTTÖ 1|2015 YHTEISTÄ TULEVAISUUTTA RAKENTAMASSA JA KARTOITTAMASSA -teos on jatkoa loppuvuonna 2012 ilmestyneelle julkaisulle ”Rakennus- ja kiinteistöalan tulevaisuuden näkymiä”. Tarkoituksena on vastata siihen, kuinka korkeakoulut ja yliopistot tuottaisivat tulevaisuudessakin suomalaiselle rakennus- ja kiinteistöalalle osaajia, joiden avulla kehittäisimme kansainvälisesti kilpailukykyistä monialaista osaamista ja palveluja unohtamatta kotimaan rakentamisen laadun parantamista terveellisen ja turvallisen asumisen takaamiseksi. Tavoite oli tehdä näkyväksi monialainen ja osittain kenties yllättäväkin yhteistyö niin tutkimus-, kehitys- kuin innovaatiopuolella myös yhteisten hankkeiden muodossa, jotka sivuavat globaaleja kysymyk- siä älykkäistä kaupungeista ilmastonmuutokseen. Globaalit tärkeät tutkimuskysymykset on tuotu esille eri tekijäryhmien näkökulmasta. Teos on myös osoitus siitä, että virtuaalisten verkostojen tuloksien näkyvöittäminen vaatii vahvaa orkestrointia. Yhteinen halu koota yhteen yleistajuttavasti se, mitä pinnan alla eri verkostoissa tapahtuu, mahdollistivat tämän julkaisun. YHTEISET HAASTEET MOTIVOIVAT KATSAUKSEN TEKOON Suomalaiset yliopistot, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut ovat sijainnistaan riippumatta samanlaisten haasteiden edessä. Yhtenä haasteena on saada mm. rakennus- ja kiinteistöalan tulevaisuuden kehitystä ja liiketoimintaa tukeva tieto kohtaamaan niin, että se on hyödyksi useamman alan kehitykselle. Olennaisen tiedon löytäminen ja analysointi jatkokäyttöön vaatii uudenlaista ja uudistuvaa toimintakulttuuria, jota olemme pyrkineet kuvaamaan myös tässä julkaisussa. Julkaisussa kuvatut hankkeet ja projektit ovat olemassa olevaan yhteistyöhön pohjautuvaa sekä alueelliseen kehittämiseen liittyvää tekemistä. ”Suomalaiset y liopistot, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut ovat s ijainnistaan riippumatta samanlaisten haasteiden edessä.” Tulevaisuuden kautta peilataan opetus- ja tutkimusorganisaation osaamista, innovaatiokehitystä ja siihen liittyvää johtamista sekä toimenpiteitä tekemisen kehittämiseksi. Osaaminen näkyy lisääntyneenä verkottumisena, monialaisuutena sekä tiedon jakamisena ja näkyvyytenä. Tietojohtamisella päästään suunnitelmalliseen, oleellisen tiedon nopeampaan hyödyntämiseen. ERIKOISTUMISTA rakennus- ja kiinteistöalalle Tutkimus- ja kehitystuloksien näkyvöittäminen korostuu tuloksekkaassa tekemisessä. MAANKÄYTTÖ 1|2015 7 ”Osaaminen näkyy lisääntyneenä v erkottumisena, monialaisuutena sekä tiedon jakamisena ja n äkyvyytenä.” Julkaisussa esitetään toimintatapoja toimintaympäristön kehittämiseksi ja tulosten jakamiseksi myös kärkiosaamisen kautta muutamien T&K-hankkeiden myötä. Varsinkin opiskelijavoimien hyödyntäminen tulevaisuuden nousevien osaamisten kartoituksessa on alalle tärkeää. Toisaalta uusilla yhteistyöalustoilla on mahdollisuus ratkaista edellä mainittuja haasteita tehokkaasti. Metropolia Ammattikorkeakoulun innovaatiotyöt ovat yllättäneet positiivisesti tilanteissa, joissa pyritään löytämään uudenlaisia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokenttää sivuavia vaihtoehtoisia ratkaisuja asetettuihin haasteisiin nopeasti. KORKEAKOULUT JA YLIOPISTOT UUDISTUVAT KOVAA VAUHTIA – PYSYVÄTKÖ YRITYKSET MUKANA? Yritysten panos innovaatioekosysteemissä on korvaamattoman arvokasta, jotta käytännön tieto liikkuu oppilaitoksiin ja rikastaa teoriapohjaista opetusta. Toimiva yhteistyö yli oppilaitosrajojen, ajankohtaiset alueelliset tai laajemmat tutkimusaiheet mahdollistavat myös uuden tiedon nopeamman soveltamisen niin yritys- kuin oppilaitostasolla. TUORETTA NÄKÖKULMAA LOKEROITUNEESEEN AJATTELUUN Metropolian media-, hyvinvointi- ja rakennusalan johdolla on yhdistetty osaamista ja tuotettu rakennusalalle hyödyllisiä selvityksiä, käytännön ratkaisuja ja uusia hankkeita esimerkkeinä kaupunkiympäristön digitalisoituminen, monikäyttöinen virtuaalisuus ja paikkatieto, RFID-teknologian hyödyntäminen rakennustuotannossa, terveellinen talo sekä vanhustenkeskuksen monialainen toiminnallinen suunnittelu. OPPILAITOSYRITYSYHTEISTYÖ MAHDOLLISTAA ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN Julkaisun tavoitteena on osoittaa, että välittämällä poikkitieteellistä tutkimus- ja kehitysosaamistamme alan toimijoille olemme yhdessä vahva keskittymä rakennus- ja kiinteistöalalla. Suomessa T&K-toimintaa rahoitetaan paljolti julkisin varoin, joten tunnistamme myös yhteiskunnallisen vastuumme tiedon välittämisessä nopeammin kotimaisen yhteiskunnan energiaksi. Samalla toimintatapamme uudistaa yrityskulttuuria tarjoamalla entistä tarkempia, edullisempia ja visuaalisempia menetelmiä suomalaisen rakennetun ympäristön parantamiseksi. Hannu Hyyppä työskentelee Aalto-yliopistossa p rofessorina ja toimii Suomen Akatemian rahoittaman Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikön Aalto-yliopiston osuuden johtajana sekä Metropolia Ammattikorkeakoulussa rakennus- ja kiinteistöalalla. Sähköposti hannu.hyyppa aalto.fi. Marika Ahlavuo toimii koordinaattorina sekä Metropoliassa että Aalto-yliopistossa Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutissa, joka on osa Suomen Akatemian Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikköä 2014– 2019. Sähköposti marika.ahlavuo aalto.fi. Yhteistä tulevaisuutta rakentamassa ja kar toittamassa. Rakennus- ja kiinteistöalan julkaisuja nro 2. Joulukuu 2014. Metropolia Ammattikorkeakoulu, rakennus- ja kiinteistöala 2014 yhteistyössä Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti ja Geodeettinen laitos. ISBN 978-952-669052-0. 214 sivua. Julkaisu on saatavana sähköisenä osoitteista www.metropolia.fi/koulutusohjelmat/rakennus-ja-kiinteistoala/ julkaisut, www.foto.hut.fi/memo/publications ja http://foto.hut. fi/~valokuvaus/YTRK.pdf. 8 MAANKÄYTTÖ 1|2015 Mika Lindholm (TkL) toimii Metropolia Ammattikorkeakoulussa rakennus- ja kiinteistöalan osaamisaluepäällikkönä ja rakentamistalouden yliopettajana. Sähköposti mika.lindholm metropolia.fi. Juha Hyyppä toimii professorina Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa (ent. G eodeettisessa laitoksessa) ja Suomen Akatemian rahoittaman Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikön johtajana. Sähköposti juha.hyyppa maanmittauslaitos.fi. HÄRK ÄÄ SARVISTA Taloustaito painoi virheitä villaisella Minkä kirjoitin, sen kirjoitin Pontius Pilatus 12 kappaleeseen, joiden järjestysnumerot oli myös mainittu. Nettikirjoituksessa ei ollut mitään mainintaa siitä, että se on tehty lehtiversion korjaamiseksi. Otin 23.1.2015 yhteyden toimituspäällikkö Riitta Rimmiin, joka oli koonnut kyseisen lehden. Hän oli hyvin perillä tilanteesta ja kertoi, että kirjoitus oli tarkistutettu ulkopuolisilla henkilöillä, joista hän ei kuitenkaan tarkemmin kertonut. Rimmi kertoi, että Matti Sovijärvi on eräs lehden luottotoimittajista ja toimii free lancerina. Hänen mukaansa Sovijärven työssä ei ole ollut ennen huomauttamista. Kysyin Rimmiltä, miksei korjauksia ole laitettu painettuun lehteen, jolloin ne olisivat voineet tavoittaa kaikki lehden lukijat toisin kuin netissä julkaistu kirjoitus, jolla on vain vähän lukijoita. Kommentteja siellä oli kaksi, joista toiseen vastasin kertoen miten voi saada tiedon siitä, avustetaanko jotakin tiettyä yksityistietä. Rimmi kertoi, että asiasta oli keskusteltu, mutta lukuisten virheiden oikaiseminen olisi vienyt liikaa tilaa lehdestä. Siksi asia hoidettiin netissä korjatulla kirjoituksella. Huomautin Rimmille myös siitä, ettei nettikirjoituksessa ole mitään viittausta lehdessä olleeseen virheelliseen painettuun tekstiin. Kysyin Rimmiltä, miksei lehdessä ole Lukijan posti -osastoa tai vastaavaa. Hän vastasi, että siitä on keskusteltu, mutta sen perustamisesta on luovuttu, koska lehdestä tulee kommentteja hyvin harvoin. Hän sanoi myös, että kun kyseisen lehden julkaisusta on näinkin pitkä aika, ei sitä enää ole syytä kommentoida lehdessä. Olisin voinut esittää kritiikkiäni kommentoimalla nettikirjoitusta, mutta katsoin sen turhaksi, koska netissä on lukijoita vähän ja kommenttien lukijoita vielä vähemmän. Moneen kertaan korjatussa tekstissäkin netissä on vielä virheitä tai epätarkkuuksia. Mainitsen kolme. Kirjoituksessa sanotaan, että jos ei lainkaan aio käyttää tietä ajoneuvoilla, tien varrelta maata omistava voi peri- aatteessa olla liittymättä tiekunnan jäseneksi. Ensinnäkin pitäisi puhua tien vaikutuspiiristä eikä tien varresta. Toiseksi, kun tehdään uutta tietä, niin jokainen, jonka omistama kiinteistö on kokonaan tai osaksi sillä tien vaikutuspiiriksi katsottavalla alueella, jolta tai jolle tapahtuviin kuljetuksiin tietä tarvitaan tai voidaan käyttää, on velvollinen tieosakkaana osuutensa mukaan tekemään ja pitämään kunnossa tietä. Kolmanneksi, tekstin mukaan tienpidon maksujen perusteena on hyöty eli käyttö. Ne eivät ole sama asia, sillä käyttö voi vuosittain vaihdella paljonkin. Tienpitovelvollisuus tulee jakaa tieosakkaiden kesken heidän tiestä saamansa hyödyn mukaan. Sitä arvioitaessa on otettava huomioon tieosakkaalla tien vaikutuspiirissä olevan alueen suuruus ja missä määrin tietä käytetään tai tullaan käyttämään erilaisiin kuljetuksiin. On hämmästyttävää, että joku harrastelija voi tällä tavoin seikkailla ison ja arvostetun lehden sivuilla. Yksityisteistä on oikeaa tietoa helposti saatavissa. Se kuuluisa Murphyn laki taisi kuitenkin näyttää voimansa. Virheellisten tietojen julkaisemisesta ei todennäköisesti ole koitunut mitään vahinkoa vaan ihmiset jatkavat elämäänsä terveen järjen mukaisesti kuten tähänkin asti jatkuvuuden lakia toteuttaen. Raimo Koivistoinen raimo.koivistoinen kolumbus.fi Taloustaito on selvästi Suomen suurilevikkisin talouslehti. Sen levikki on noin 250 000 ja lukijoita on noin 350 000. Lukijoista 22 000 lukee lehteä sekä painettuna että verkossa ja 18 000 lukee pelkkää verkkoversiota. Kasvu on ollut viime vuosina huikeaa. Lukijat haluavat yhä painettua lehteä. 57 prosenttia lukijoista on antanut lehdestä kiitettävän arvosanan 9–10. Virheitäkin tulee, mutta sattuu sitä paremmissakin perheissä. Luen Taloustaitoa valikoidusti. Kaikkea ei kannata lukea, sillä monet tutut asiat toistuvat vuodesta toiseen tai asia ei liippaa minua läheltä. Kertaus ei varmaankaan ole pahitteeksi ja ainahan tulee uusia lukijoita. Katson ensin sisällysluettelosta, mitä lehti sisältää. Sitten valitsen jutut, jotka kiinnostavat. Lehden numerossa 9/14, joka ilmestyi 8.10.2014, oli mm. kirjoitus yksityisteistä. Tuttua asiaa, ajattelin, mutta avasin kuitenkin lehden tämän jutun kohdalta. Yllätykseni oli suuri, kun huomasin, miten paljon asiavirheitä se sisälsi. Mainitsen kaksi pahinta. Kirjoituksen mukaan yksityistiet eivät ole jokamiehenoikeuksien piirissä ja tiekunnalla on oikeus estää muita kuin tieosakkaita käyttämästä tietä. Yksityisteitä voidaan käyttää jokamiehenoikeudella kävelyyn, pyöräilyyn, hiihtoon ja jopa hevosella ajoon. Tien käyttämistä muuhun kuin tieosakkaiden hyväksi tapahtuvaan liikenteeseen ei saa kieltää sinä aikana, jolloin valtio tai kunta avustaa tien kunnossapidossa. Säännöllisen liikenteen harjoittamiseen tarvitaan tällöinkin asianmukainen lupa samoin kuin tien käyttämiseen sellaiseen toimintaan, joka selvästi lisää kunnossapitokustannuksia. Jos em. muusta liikenteestä aiheutuu huomattavaa haittaa, kunnan suostumuksella voidaan kieltää se tai rajoittaa sitä. Otin yhteyttä kirjoituksen laatijaan Matti Sovijärveen, joka kertoi, että tehtyjen huomautusten johdosta on nettiin laitettu korjattu versio. Menin katsomaan sitä. Se oli tehty 24.10.2014. Nettikirjoituksen loppuun oli merkitty, että juttuun on päivitetty tarkennuksia 17.11. muun muassa leipätekstin MAANKÄYTTÖ 1|2015 9 ILMAKUVIA viistoon ja pystyyn Haastattelu: Pekka Lehtonen Neuvotteluhuoneen seinällä on kansallis maisemien ilmakuvia. 28 kansallismaisemakuvaa olivat Brysselissä näytteillä silloin, kun Paavo Lipponen toimi EU-puheenjohtajana. Isonkyrön vanhan kivikirkon vieressä olevalla saarella mestattiin aikoinaan Jaakko Ilkka. © Lentokuva Vallas Oy Kun ensimmäisen kerran asioin Lentokuva Vallaksen kanssa, se koski viistokuvia, joita tilasin Maankäyttö-lehden jutun havainnollistamiseen. Viistokuva, perinteisessä, yksinkertaisessa mielessä jäi jatkossakin päällimmäiseksi käsitykseksi. Valtaisa ilmakuvapankki suomi.ilmasta.fi oli jossain määrin tuttu, samoin ilmakuvakirjat, joissa isänmaan äidinkasvojen herkimpiä vivahteita on viistokuvattu. KÄSITYS AVARTUI MERKITTÄVÄSTI yrityksen kotipesässä, lähellä lentokenttää, Pirkkalassa. Yrityksen osoite on harhaanjohtava: Taitajankuja 2. Kun menin sisään, kuljin läpi mappihyllyillä sisustettujen toimistohuoneiden, tapasin kokoustilassa ei vain 10 MAANKÄYTTÖ 1|2015 kaksi, vaan viisi taitajaa. Kymmenistä hyllymetreistä vielä sen verran, että niissä on noin 300 mappia, joissa noin 300 000 filmikuvaa 1970-luvulta alkaen vuoteen 2002. Huh! On harpattava eteenpäin ja kerrottava, että vuodesta 2001 alkaen Lentokuvan digitaalisessa kuvapankissa odottaa runsaat 600 000 digikuvaa tarvitsijoitaan. ”Jatkuvasti täydentyvä kuva-arkisto dokumentoi elävästi Suomen kulttuurihistoriaa ja kehitystä”, sanotaan esitteessä. Kahden tunnin rönsyilevä keskustelu tuotti vastauksia, mutta ehkä myös enemmän kysymyksiä vanhaa ja toisin suuntautunutta ilmakuvatekniikkaa muistelevalle toimittajalle. Tarkemmin yrityksen teknologiaan voi tutustua Pentti Ruokokosken artikkelissa Maankäyttö-lehden numerossa 4/2012. Mutta mistä tähän on tultu? ILMAVOIMISTA SE ALKOI Hannu Vallas, yhtiön perustaja, on taustaltaan ilmavoimien hävittäjälaivueen tiedustelu-upseeri 1970-luvun alusta. Ilmavoimissa hän perehtyi merivalvontaan ja kohteiden tunnistuksiin. Siitä seurasi myös valokuvaukseen ja ilmakuvien tulkintaan perehtyminen sekä valokuvauksen ja kohteiden tunnistuksen opettaminen valvontalentäjille. ”Lennettiin laivan viereen ja kuvattiin niin, että kapteenin pompannapit ja silmämunatkin erottuivat”, Hannu Vallas kiteyttää tunnistuslentoja. Vallas oli saanut jo 1960-luvulla siviilissä lentokoulutuksen ja ottanut ensimmäiset ilmakuvansa. 1970-luvulla ilmavoimien palvelusuran alettua hän alkoi sivutoimiluvalla ilmakuvauksen paikallisen lentokoulun pienosakkaana. Toiminimi rekisteröitiin 1980 ja vuonna 1991 perustettiin osakeyhtiö. Aluksi toiminta tapahtui perheen voimin. Ensimmäisiä kaupallisia kuvauksia tehtiin Porissa kaupungin kaavoitukselle sekä Olkiluodon rakenteilla olevalle atomivoimalalle. Vallas siirtyi laivueen muuton johdosta Porista Pirkkalaan vuonna 1984. Pirkkalassa ilmakuvauksiin käytettiin paikallisen lentokoulun palveluksia. Vuonna 1986 Vallas siirtyi reserviin ja yritystoiminta sai uutta potkua. Samaan aikaan ilmestyi ensimmäinen Siivet-lehti, jota Vallas ryhtyi toimittamaan. Lehti keskittyi paljolti sotilasilmailuun. Vuonna 1989 päätettiin yhteistoiminnassa lentokoulun kanssa hankkia kuvaustoimintaa varten USA:sta siihen erityisesti soveltuva erikoiskone Cessna C177 RG Cardinal. Kone siirtyi myöhemmin kokonaan Lentokuvan omistukseen. Lentäminen harrastuksena 1960-luvulta ja valvontalentotoiminta ilmavoimien palveluksessa ohjasi Vallaksen myöhemmin yrittäjän ammattiin. Perusosaamiselle rakentui vähittäinen ilmakuvaustoiminnan kehittäminen yhteistyössä lentokoulun kanssa ja sittemmin omana työnä henkilöstön kasvun myötä. Parhaillaan yrityksessä on käynnissä sukupolvenvaihdos. Osa työntekijöistä on tullut näin yhtiön osakkaiksi. Sitoutuminen työhön ja yritykseen sekä porukkahenki huokuivat pöydän ääreen kokoontuneesta ryhmästä. TEKNIIKKA MUUTTUNUT MUUTAMASSA VUOSIKYMMENESSÄ ”Alussa kuvattiin filmille. Esimerkiksi Olkiluodossa lennettiin ensin mustavalkoiset kuvat lehdistön tarpeisiin, sitten seinätauluiksi värifilmille ja vielä painotuotteisiin väridiat isolla Pentaxin 6 × 7 -tykillä. Asiakkaalle saatettiin siten kuvata kuvat kolmekin kierrosta kerralla”, Hannu Vallas kertoo. Viistokuvia ruvettiin käyttämään kaavoituksen apuna samoin kuntien ja firmojen esittelyihin. Laivayhtiöt Viking Line ja Silja Line tilasivat laivoistaan edustus- ja markkinointi-ilmakuvia. Jo 1970-luvun lopulla viistokuvausten rinnalle tulivat myös koneen lattiaan tehdyn luukun kautta tehdyt pystykuvaukset. Kinodioille kuvattiin esimerkiksi Uudenkaupungin 37 km 2:n suuruinen padottu makeanveden allas runsaalle 400 kuvalle. Vesioikeus oli määrännyt kaupungin vuosittain dokumentoimaan ja kartoittamaan altaan rehevyys- ja levämuutokset. Biologi laittoi ääriviivakartan seinälle, heijasti siihen diakuvan ja piirsi kynällä kasvustojen rajat. Se oli analogia-aikaa, eikä siitä tekniikasta ole kauan. DIGITALISOITUMINEN RÄJÄYTTÄÄ ALAN Vuonna 1999 Lentokuva osti Tampereelta kuvatoimisto Diaboxin tavoitteena ilmakuvien parempi käyttömarkkinointi kuvatoimistotoiminnan kautta. Lentokuvan filmikuvia oli jo 90-luvulla skannattu kalliin skannerin avulla. Samaan aikaan digitaalisuus eteni eri tavoin ja Pirkanmaalle luotiin Pirkanmaan yrittäjien ja Tampereen Puhelimen kanssa Lentokuvan internetsivut muille yrittäjille näytteeksi ja malliksi. Internetkuvapankkien tulo alkoi ja Lentokuvalle (Diabox) luotiin oma kuvapankki verkkoon. Asiakkaana ollut Viking Line halusi käyt- töönsä vastaavan ja sitä pidetään Lentokuvan toimesta edelleen kuvien maailmanlaajuisena jakelukanavana. Lentokuvan omaan kuvapankkiin sisältyy valtaisa määrä suomalaista maisemaa ja kohteita kaikilta Suomen paikkakunnilta. 2000-luvun alussa markkinoille alkoi tulla kuvakennon omaavia digikameroita. Siitä alkoi valtavan nopea digitaalisuuden vallankumous valokuvauksessa. Kuvatoimiston valokaapeissa olleet noin 150 000 diakuvaa jäivät pian vanhanaikaisiksi ja niiden käyttö tyrehtyi täysin. Kun aikaisemmin mainostoimistojen ihmiset istuivat tuntikausia valokaappien edessä kuvia etsien, he alkoivat lähettää tilauksiaan sähköpostilla ja odottivat pikaisia sähköisiä kuvien toimituksia. Diojen palauttaminen kuvaajille oli valtava ponnistus. Digitaalisuus toi valokuvaukseen järisyttävät muutokset, kun fil mien skannaus oli vain lyhyt välivaihe kehityksessä. Useat globaalit yritykset, kuten Agfa ja Kodak kaatuivat digitalisaation myötä. NYKYTUOTTEET JA PALVELUT Keskustelussa toistui kaksi linjaa, yhtäältä erilaiset viistokuvaukset, joita voidaan käsitellä ja hyödyntää uusimman tekniikan ryydittämänä moninaisin tavoin ja toisaalta yhtiön kuvauksissaan pääosin käyttämät 1-moottoriset pienkoneet. ”Pienkone on erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto lennokkien ja 2-moottoristen ilmakuvauskoneiden välisessä ja osin lomittaisessa käyttöalueessa. Kustannustehokkuus tulee esiin erityisesti uusia ammattitason digitaalisia järjestelmäkameroita ja uusia kuvausten jatkokäsittelyn ohjelmistoja käyttäen”, Hannu Vallas kiteyttää. ”Pienkoneella voimme lentää päivässä maksimissaan 8 tuntia kuvauslentoja yhdellä lepotauolla. Kahden peräkkäisen päivän aikana pilotilla on 14 tunnin maksimi. Voimme lentää paikasta riippuen 60 metrin korkeudella esteestä ja yläraja on 3 000 metriä. Näin toimintakorkeudet menevät osittain limittäin UAV- ja 2-moottoritoiminnan kanssa. Pienkoneemme lentävät noin 200 km tunnissa. Näin saatu valtava datavirta tuo kustannushyötyjä kaikille. Näillä lennoillamme olemme erittäin ulottuvia koko Suomen alueella, mikä tuo toiminnalle kustannustehokkuutta”, Vallas laskee. Geologi Pentti Ruokokosken tehtävänä on uusien ilmakuvatuotteiden suunnittelu ja toteuttaminen. Tällaisia ovat fotogrammetrisesti lasketut ortokuvat ja korkeusmallit sekä jatkokehittelynä esimerkiksi valuma-alueiden mallinnokset. ”Yksimoottorisella koneella voidaan tehdä se, mitä tehdään kaksimoottorisellakin”, sanoo Ruokokoski. ”Digitalisoitumisen jälkeen on uutta, että samantasoista kartoituskuvaa saadaan digitaalisella järjestelmäkameralla ja pienkoneella. Koko kartoitus- ja kuvausmaailma on muuttunut digitalisoinnin mukana. Olemme parhaillaan kehittämässä myös viistokuvien oikaisemista.” ”Kameroiden digitalisoitumisen lisäksi kuvausten käsittelyohjelmistoissa on tapahtunut valtava kehitys. Ohjelmistojen kehitys on saanut aikaan sen, että samat manuaaliset ja puoliautomaattiset tehtävät, jotka ovat perinteisesti kohdistuneet ilmakuviin, tehdään ”Pienkone on erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto lennokkien ja 2-moottoristen ilmakuvauskoneiden välisessä ja osin lomittaisessa käyttöalueessa.” MAANKÄYTTÖ 1|2015 11 nyt tietokoneella ohjelmallisesti. Ohjelmisto osaa poistaa linssivirheet, tehdä sisäisen ja ulkoisen orientoinnin ja blokkitasoituksen. Samaan maastopisteeseen kohdistuu useita kuvia ja siten voidaan ohjelmallisesti saada pisteestä tarkempi laskenta, jos käytössä olisi vain yksi stereopari.” KESKUSTELLAAN YKSITTÄISISTÄ HANKKEISTA Lentokuva Vallas on tehnyt muun muassa kaivosalueiden ortokuvauksia. Näistä voidaan tehdä valuma-alueiden malleja. – Eikö maastotietokanta tuota saman? ”Tarkkuus on erilainen: maastotietokannassa pikselikoko on 50 cm, meillä se on paikallisesti 5 cm. Teemme täsmätyötä pienistä alueista – tarkasti ja nopeasti”, sanoo Ruokokoski. ”Esimerkiksi rakennusliikkeille voidaan tehdä kohdealueen esisuunnitteluun ortokuva ja kuvata sitten alueesta ympäri ns. 360 asteen viistokuvat, jolloin visualisoijat voivat luoda kohteesta 3D-mallin, johon voidaan lisätä esimerkiksi suunnitellun kohteen havainnolliset rakennusmassat esittelyjä ja päätöksentekoja varten. Nämä ovat nykyisin yhteiskunnan perusaineistoa suunnittelutarpeisiin”, Hannu Vallas komppaa. Hiljattain kuvattiin Vantaan kaupungin Aviapolis-alueesta 360 asteen ympärikuvaus sisäänpäin kahdelta eri korkeudelta tietyistä GPS-pisteistä, joilla kullakin oli oma kuvan tähtäyspisteensä. Tästä syntyy alueen jatkokehittelyyn 3D-malli, jota arkkitehdit ja muut suunnittelijat voivat hyödyntää. ”Aiemmin olemme kuvanneet Helsingin kaupungille 360 asteen kuvauksen ulospäin. Tällöin kuvasimme helikopterista Itäväylän päällä matalalla paikallaan pyörien kattavan kuvauksen Kalasataman kehittämisalueesta”, Vallas kertoo. Tavanomaisia kohteiden viistokuvauksia tehdään esimerkiksi erilaisten rakennushankkeiden eri vaiheissa, kuten parhaillaan esimerkiksi SOK:n jättimäisen logistiikkakeskuksen rakennustyömaalla Sipoossa. Sivuviistokuvauksina kuvaamme esimerkiksi kuntien kattavia viistokuvauksia GPS-jonoina esimerkiksi 500 metrin jonovälillä. Esimerkkinä mainitaan Vantaan kaupunki, joka on kuvauttanut koko kaupungin kattavat viistokuvaukset yleiskaavoitusta varten vuodesta 1996 alkaen 3–4 vuoden välein, aluksi kinodiakuvauk sina. Kuvauksissa on käytetty jonoväleinä 500 m ja aiemmin kuvauskorkeutena 600 m polttovälin oltua 50 mm. 2000-luvulla siirryttiin digikuvaukseen. Jussi Kirjasniemi kertoo, kuinka Vantaan tihentynyt lentoliikenne aiheutti ongelmia lentojen sujuvuuteen. Lennonjohdon kanssa sovittiin lentokorkeus, jolta kuvaus voi sujua esteittä. Sen pohjalta päätettiin käyttää pientä 85 millin teleobjektiivia ja nostaa lentokorkeus runsaaseen kilometriin, jolloin perspektiivi ja kuva-ala pysyivät kutakuinkin entisen kaltaisina. ”Vantaan työn määrittely oli niin tarkka, että he antoivat kunkin kuvan sijainnille vaatimukset. Kuvat piti olla linjassa jonossa, mutta myös keskenään vastaavissa kohdissa eri jonoissa. Lentokuvan itse kehittämällä paikannuspohjaisella (GNNS) kameranlaukaisulaitteella saatiin täsmälleen tilattu määrä kuvia määritellyistä kuvanottopisteistä. Tuloksena syntyi Vantaalle viistokuvaus hallinnon moniin tarkoituksiin. Tulos on nähtävissä Vantaan kotisivuilla.” ”Kameranlaukaisulaitteemme auttaa täsmälliseen kuvaukseen. Kun aikaisemmin seurasimme silmällä kuvien peittävyyttä ja lauoimme kameraa käsin, nyt peitto pysyy tasaisena paikannuksen avulla”, Kirjasniemi sanoo. Etuviistokuvauksia kuvaamme koneen lattialuukun kautta alas laskettavalla kameralla. Kuvauskohteita voivat olla voima-, rata- ja tielinjaukset esisuunnittelussa, jolloin lennämme määriteltyjä GPS-jonoja alueen päällä. Dokumentointi jatkuu usein työmaan toistuvina seurantakuvauksina, kuten parhaillaan E18-moottoritien ja monien muiden vastaavien osalta. TULEVAISUUS EDELLYTTÄÄ KEHITYSTOIMINTAA Lentokuva on mukana myös MMEA-Tekes-hankkeessa. Netissä olevan kapulakielimäärittelyn mukaan ”projektissa tutkitaan ympäristötehokkuuden määritelmää ja sen arviointimenetelmiä”. Lyhenteen takana ovat ”mittaus, monitorointi ja ympäristöarviointi (MMEA)”. Mukana ovat myös mm. Aalto-yliopisto ja Geodeettinen laitos, nykyisin Maanmittauslaitokseen yhdistettynä ja Paikkatietokeskukseksi nimitettynä. Pekka Lehtonen 12 MAANKÄYTTÖ 1|2015 Taitajankujan taitajat Lentokuvan neuvotteluhuoneessa. Vasemmalta GIS-asiantuntija Pentti Ruokokoski, ilmakuvaaja ja ohjelmistojen kehittäjä Jussi Kirjasniemi, myyntipäällikkö ja ilmakuvaaja Panu Nikkola, toimitusjohtaja ja digitaalisesta kuva-arkistosta vastaava Mika Lehmus, ilmakuvaaja, hallituksen pj ja yrityksen perustaja Hannu Vallas. Kuvasta puuttuu ansiolentäjä Juho Kuikko. Hankkeessa on vertailtu ja rinnan testattu uusien sensorien toimintaa UAV- ja Lentokuvan pienkonetoiminnan kanssa. ”Pienkoneissa voidaan käyttää myös kevyitä laserkeilaimia ja kameroita sekä erilaisia uusia sensoreita.” Ruokokoski kertoo, että tuotevalikoima kasvaa teknologian myötä ja mainitsee hyperspektrikameran, joka kuvaa eri valon aaltopituusalueilla. Kaikkiin uusiin laitteisiin liittyy myös voimaperäistä ohjelmistokehitystä. Geodeettisen laitoksen kanssa on ollut juuri näihin liittyvää yhteistyötä, jolla on tarkoitus kehittää yhteiskuntaa palvelevia tuotteista. © Lentokuva Vallas Oy ILMAKUVAUSTEN AJOITUKSISTA Ilmakuvauksia voidaan tehdä ympäri vuoden, joskin talvella vähäisessä määrin. Useimmiten ne ovat joitakin kohdekuvauksia, esimerkiksi rakennushankkeista, tai vaikkapa hiihtokeskusten pr-kuvauksia. ”Usein kaavoitukseen liittyvät kuvaukset halutaan tehtäviksi ennen lehden tuloa puihin, mutta toisinaan asiakas haluaakin, että lehti on puussa, jolloin vihertävä kohde näyttää muun muassa markkinoinnin yhteydessä paremmalta”, sanoo Panu Nikkola. ”Teknisissä kuvauksissa kuvaustemme pieni maastopikselikoko mahdollistaa maanpinnan näkymisen myös lehtien ollessa puussa”, lisää Pentti Ruokokoski. ”Olemme tehneet paljon rantakaavoituksia palvelevia viistokuvauksia myös keskellä kesää. Kaavoittaja saa näistä kuvauksista alueen kokonaiskuvan ja havainnot maaston yksityiskohdista helposti ja viistokuvista saadun lisäinformaation avulla voi kaavoittaja piirtää ortokuville suunnitelmaluonnoksia”, kertoo Hannu Vallas. ”Kartoituskuvausten lisäksi kuvauksillamme palvellaan myös ympäristön muutosten seurantaa, kasvillisuuden luokittelua erityisesti järvien osalta. Turvesoiden kuvaukset ovat myös ohjelmassamme. Näissä kuvauksissa olemme olleet joustava ja kustannustehokas toimija”, kokoaa asiaa toimitusjohtaja Mika Lehmus. Ruokokoski korostaa vielä, että laserin ja UAV-laitteiden osalta on vallinnut jonkinlainen globaali hypetys. ”Kun laser tuottaa 2 pistettä neliömetrille, tuottaa meidän ortokuvauksemme saman vastaavasti 10 cm:n välein, siksi puustoisessa maastossa näkyy välistä myös maa. Pienkoneiden käyttö ilmakuvauksissa on jäänyt osin näiden hypetysten jalkoihin. Esimerkiksi UAV-käyttö on uusien turvallisuusmääräysten johdosta huomattavan rajoitettua.” Taitajankujan taitajat kritisoivat voimakkaasti ortokuvaohjeistusten jälkeenjääneisyyttä. Kunnista saattaa edelleen tulla tarjouspyyntöjä, joissa perusteiksi määritellään 1/1995-ohjeistuksia. Miksi yhteiskunta ei seuraa teknologian kehitystä? Nyt ollaan jo pitkällä 2000-luvun digitaalisessa maailmassa. Toimitusjohtaja Mika Lehmus muistuttaa vielä lopuksi, että tuotekehitys tapahtuu pääosin talon sisällä: pieni osaava joukko, jolla on erityyppinen hyvä taustakoulutus. ”Lentokuva Vallaksen lähtökohta on siis pienkoneen edullinen hyödyntäminen ilmakuvaamisessa. Digitalisoitumisen myötä kuvien monipuolinen käsittely ja mm. orto-oikaisut ovat tulleet mukaan tarjontaan. Lennokkitekniikan myötä kehittyneet tehokkaat ohjelmat ovat tuoneet mahdollisuuksia meidänkin tuotetarjontamme edelleen laajentamiseen.” Iso harppaus pienelle yritykselle, mikä myötäilee yleistä kehitystrendiä. Haastattelija aistii innostuneen, etten sanoisi itseluottamusta uhkuvan hengen. Lentokuva Vallaksen kustannustehokkaan toiminnan kivijalka on pienkonekuvaus. Cessna C177 RG Cardinal valmiina lähtöön niin kuin myös lentäjä Juho Kuikko (vas.) ja ilmakuvaaja Panu Nikkola. Lentokuva Vallas Oy • Sivutoiminen ilmakuvaus alkoi 1970-luvun puolivälissä Porissa • T:mi Lentokuva H. Vallas rekisteröitiin 1980 • Lentokuva Vallas Oy aloitti 1991 HENKILÖKUNTA: 5–6 henkilöä LIIKEVAIHTO: 320 000 euroa (2014) ASIAKKAAT: Pääasiassa ammattilaiskäyttäjiä, kuten: kuntien kaavoitus ja mittaus sekä elinkeinot, satamat, valtionhallinto SYKE ja ELY-keskukset, Liikennevirasto ja muukin julkissektori sekä arkkitehti-, suunnitteluja konsulttitoimistot ja yritykset, rakennusliikkeet ja teollisuus, elinkeinoelämä. TUOTTEET JA PALVELUT: • kuvataan pienkoneilla ja helikoptereilla • viistokuvaukset : kohde- ja aluekuvaukset, rantakaavakuvaukset, sivuviisto- ja etuviistokuvaukset gps-jonoina • pystykuvaukset: ortokuvaukset, korkeusmallit, valuma-aluemallit • UAV-toiminta yhteistyön kautta • ilmakuviin perustuvat kuvateokset eri kustantajien kanssa • kuvapankit: palvelut ulkopuolisille, oma kuvapankki: http://suomi.ilmasta.fi • kehitystoiminta (tekeillä): laserkeilaus, multispektrikuvaukset MAANKÄYTTÖ 1|2015 13 Maksaisitko kaupunkimallista omaisuuden, jos saat sen halvemmallakin? Oleellista kaupunkimalleissa on tekemisen helppous, muutosten havainnointi ja niiden päivitys sekä riittävä tarkkuus. Terrasolid-ohjelmilla voit nyt tehdä automaattisesti todellisia, teksturoituja kaupunkimalleja. Voit sijoittaa helposti malliin uusia rakennuksia ja katsella sitten muuttuvaa ympäristöä joko suunnitteluympäristössäsi tai virtuaalisesti Internetissä. Mallin tekotarpeet: • Lentokoneella keilatut laserpisteet • Midas-, Pictometry- tai muut mahdolliset viistokuvat • Terrasolid-ohjelmat Useimmilla kaupungeilla on jo tarvittava aineisto ja ohjelmat. Tarvitaan vain hieman hieman koulutusta ja innostusta! Software for LiDAR Processing www.terrasolid.com [email protected] Puhelin: 0400 648 391, 0500 445179 Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen kuva-arkisto Maanmittauslaitos uudistui jälleen vuodenvaihteessa, kun Geodeettinen laitos ja osa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta yhdistyivät Maanmittauslaitokseen. Geodeettisen laitoksen paikkatiedon tutkimus siirtyi Maanmittauslaitokseen. Kuvassa jokiympäristön topografian kartoitusta reppulaserkeilausjärjestelmällä. MAANMITTAUSLAITOS muuttuu ja mukautuu VALTIOLLA ei kai ole tällä hetkellä organisaatiota, virastoa tai toimintoa, joka ei olisi suurennuslasin alla. Talouden tilanne edellyttää säästämistä ja tuottavuuden kasvua. Virastojen yhdistäminen, siirtyminen suurempiin yksiköihin on keinovalikoimassa ja sitä käytettiin kun Maanmittauslaitos, Geodeettinen laitos (GL) ja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) tietotekniikkapalvelut muodostivat vuoden 2015 alusta lukien uuden Maanmittauslaitoksen. Yhdistymisen taustalla on valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistaminen sekä Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonalan tieto- ja paikkatietotekniikan kehittämis-, tuki- ja tutkimustehtävien kokoaminen. Uudistaminen käynnistyi ns. ELMA-hankkeena alkuvuonna 2013. Syksyllä 2013 tehtiin yhdistymisen siirtosuunnitelma ja helmikuussa 2014 alkoi siirron toteutusprojekti. Kolme virastoa yhdistyivät 1.1.2015. Yhdistämisessä ei puututtu minkään viraston ydintehtäviin ja niinpä yhdistämisen suunnittelun alkumetreille käytettiin englanninkielistä käsitettä, siirto tehdään ”as is”. Toki joitain muutoksia tehtiin. Talous- ja henkilöstöhallinnon ja viestinnän henkilöitä koottiin yhteen. Olennaista muutoksessa henkilöstön kannalta oli myös se, ettei ketään irtisanottu eikä kenenkään palkka laskenut. Odotukset ovat suuret. Taloudelliset seikat ovat tärkeitä, mutta muutakin odotetaan. Tutkimuksen yhdistettynä Maanmittauslaitoksen vanhastaan vahvaan paikkatietoosaamiseen ja aineistojen tuntemukseen Ari Tella toivotaan luovan kasvualustan innovaatioille ja uusille aluevaltauksille. Tiken tietotekniikkaosaamisen yhdistäminen Maanmittauslaitoksen vastaavaan osaamiseen toivotaan puolestaan aikaansaavan synergiahyötyjä ja osaamisen laajenemista. Odotukset ovat sähköisten palveluiden kasvattamisessa. MUUTOS LÄPI PROJEKTINA Maanmittauslaitoksessa on oltu muutoksen kourissa jo jonkin aikaa. Vuonna 2010 toiminta laajeni kirjaamisasioihin ja vuoden 2014 alusta siirryttiin valtakunnalliseen toimintaan, jossa maanmittaustoimistot lakkasivat. Vuoden 2015 alusta lukien Maanmittauslaitoksessa on nyt myös paikkatietoalan tutkimus ja ICT-palvelutuotanto muille MMM:n virastoille. MAANKÄYTTÖ 1|2015 15 Maanmittauslaitos 1.1.2015 Pääjohtaja Yleishallinto Tuotanto 1340 110 Henkilöstö- ja talouspalvelut Keskushallinto Tietotekniikan palvelukeskus Paikkatietokeskus 330 100 ICT-tuotantopalvelut Geodesia ja geodynamiikka Arviointitoimitukset Sovelluspalvelut Geoinformatiikka ja kartografia Tilusjärjestelyt Asiakasratkaisut Kaukokartoitus ja fotogrammetria Kirjaamisasiat Teknologiaratkaisut Navigointi ja paikannus Perustoimitukset Paikkatietoinfrastruktuurin palvelut Rekisterit Maastotiedot Tietopalvelut Kaikki edellä mainitut muutoshankkeet toteutettiin projekteina. Yhdistymisprojekti organisoitiin johtoryhmään, projektiryhmään ja osaprojekteihin. Kolmen viraston yhdistäminen tehtiin laajassa yhteistyössä muutoksen kohteena olevien virastojen kanssa. Mukana oli henkilöitä MMM:stä, Maanmittauslaitoksesta, GL:sta ja Tikesta, sekä asiakasvirastoista Maaseutuvirastosta ja Evirasta. Myös henkilöstöjärjestöjen edustajat osallistuivat projektiin. Projektissa oli mukana noin 70 asiantuntijaa, jotka työskentelivät seitsemässä osaprojektissa: lainsäädäntö, tehtävät ja johtaminen, asiakasohjaus ja rahoitus, hallinnon tietojärjestelmien yhdistäminen, yleishallinto, tietojärjestelmät ja viestintä. Yhdistyminen edellytti valtavan määrän asioiden selvittämistä, suunnittelua ja toteuttamista. Asioita oli isoista linjoista pieniin yksityiskohtiin; organisaatiorakenteesta käyntikorttien tilaamiseen. Yksittäisiä tehtäväkohteita oli noin 250. Näin laajassa projektissa oli olennaista varmistaa, ettei tehdä päällekkäistä työtä, kaikki työt tulee tehtyä ja että työt tehtiin osaprojektien yhteistyönä. Matkan varrella asiat muovautuivat, tuli esiin uusia asioita, joita ei osattu suunnitella, ja taisipa jokin asia osoittautua tarpeettomaksikin. Kokonaisuus tuli olla hallussa ja sen varmistamisessa olennaisessa roolissa oli projektin vetäjän ja osaprojektipäälliköiden muodostama projektiryhmä. ”Yhteisen matkan k ulkeminen uudistuksen valmistelun y hteydessä on vähentänyt epäilyjä ja muutos on laajasti hyväksytty.” 16 MAANKÄYTTÖ 1|2015 JATKUVAA VIESTINTÄÄ HENKILÖSTÖLLE Tehtävät säilyivät yhdistyvissä virastoissa ennallaan, mutta lähes kaikki muut, varsinkin hallinnolliset asiat, muuttuivat. Siirtyvät henkilöt joutuivat opettelemaan uusia ohjelmia ja menettelytapoja, joita opetettiin lukuisissa koulutustilaisuuksissa. Lisäksi kaikille Maanmittauslaitoksen yhdistyvien osien johtajille ja esimiehille järjestettiin mentori, jolta on voinut tarkemmin kysellä Maanmittauslaitoksen toimintatapoja. Tärkeää oli varmistaa, että siirtyvillä oli riittävästi tietoa muutoksesta. Muutoksen kohteena oleville pyrittiin luomaan turvallisuuden tunne siitä, että heidätkin on huomioitu kaiken keskellä. Asioiden jatkuva viestintä projektin edistymisestä nähtiin tärkeänä. Yhdistymisprojektin tiedonvälityskanavaksi perustettiin extranet-sivut, johon koottiin projektin uutiset, projektimateriaalit, organisaatioiden esittelyt ja keskustelupalsta. Yhdistymisestä tehtiin lehti, joka jaettiin kaikille yhdistyvissä organisaatioissa, järjestettiin yhteinen vapaamuotoinen tilaisuus Kaivopuistossa sekä lukuisia infotilaisuuksia. Yhdistyvien virastojen henkilöstöjen suhtautuminen yhdistymiseen vaihteli. Aluksi oli vahvojakin epäilyjä yhdistymisen ”Nyt voidaan arvioida vasta teknisiä tyylipisteitä, kaatumisia ei ole tullut, ehkä pari horjahdusta.” järkevyydestä ja millainen Maanmittauslaitos olisi työnantajana. Yhteisen matkan kulkeminen uudistuksen valmistelun yhtey dessä on vähentänyt epäilyjä ja muutos on laajasti hyväksytty. TEHTÄVIEN SIIRTO PROJEKTILTA JOHDOLLE Olennaista oli myös asioiden siirtyminen toimivalle organisaatiolle. Projektin edetessä ja yhdistymishetken lähetessä toimiva organisaatio otti asioita haltuun ja projektin työt vähenivät. Olennaista oli sopia työnjako projektin ja toimivan organisaation kesken, jotta kaikilla oli yhteinen käsitys, mitä kukin tekee ja että kaikki tuli tehdyksi. Tiedon viemisessä eteenpäin esimiehet ovat avainasemassa, siksi heille järjestettiin koulutustilaisuuksia muutoksesta. Samoin Tiken ja Maanmittauslaitoksen kehittäjät järjestivät hyvissä ajoin vuoden 2014 puolella yhteisiä tutustumistilaisuuksia kehittämisen eri osa-alueista. Huomio oli, että monia samoja asioita tehdään, joten opittavaa ja yhteistä tekemistä tulee riittämään. KOHTI YHTEISTÄ TULEVAISUUTTA Toiminta on käynnistynyt uudessa Maanmittauslaitoksessa pääosin hyvin, mutta lopputuloksen arviointi laajemmin voidaan tehdä vasta myöhemmin. Nyt voidaan arvioida vasta teknisiä tyylipisteitä, kaatumisia ei ole tullut, ehkä pari horjahdusta. Yllättävää on ollut se, miten paljon jotkin toimintatavat poikkeavat yhdistyvissä virastoissa toisistaan. Kolmen viraston kasvaminen yhteen ja niiden kulttuurien yhtenäistyminen vie aikansa, eikä se tapahdu itsestään vaan ainoastaan yhteisten tekemisten kautta. Maanmittauslaitos on ollut viimeiset vuodet jatkuvassa muutoksessa ja nyt tehty yhdistäminen muuttaa Maanmittaus laitoksen roolia niin hallinnonalalla kuin yhteiskunnassa. Yhdistyminen vahvistaa kaikkien olemassaoloa kohti tulevaisuutta. Lisätietoa: www.maanmittauslaitos.fi/ yhteen2015. Ari Tella on maanmittausalan DI ja työskentelee yli-insinöörinä M aanmittauslaitoksessa. Sähköposti ari.tella maanmittauslaitos.fi. TERVETULOA ASIOIMAAN MYÖS VERKOSSA MAANMITTAUSLAITOS.FI Mitä palveluita Maanmittauslaitos nykyisin tarjoaa? Tule keskustelemaan osastollemme Maanmittauspäivillä 16.–17.4. Espoossa MAANKÄYTTÖ 1|2015 17 Asiantuntijapalveluiden käyttäminen osana yrityksen strategista kiinteistöjohtamista on kasvanut merkittävästi viimeisen 5–10 vuoden aikana. Yritysten liiketoiminta ympäristöjen jatkuvat muutokset ja yhä jatkuva kansainvälistyminen tulevat kasvattamaan konsulttipalveluiden kysyntää myös tulevaisuudessa. Asiantuntijapalvelut yrityksen strategisessa kiinteistöjohtamisessa – KOHTAAVATKO TARVE JA TARJONTA? Emma Kaksonen ”Mitä kehittyneempi yritys on, sitä strategisempaa y rityksen CREM on.” 18 MAANKÄYTTÖ 1|2015 YRITYKSEN STRATEGINEN KIINTEISTÖJOHTAMINEN (Corporate Real Estate Management, CREM) on käynyt läpi valtavan muutoksen viimeisen vuosikymmenen aikana. CREM ei ole enää pelkästään palveluiden tuottamista kiinteistölle vaan se on enemmänkin pääliiketoiminnan kumppani, joka kulkee ”käsi kädessä” bisneksen kanssa. Liiketoimintaympäristön muuttuessa myös CREM -asiantuntijapalveluiden käyttäminen osana yrityksen kiinteistöjohtamista on lisääntynyt tuoreen tutkimuksen mukaan merkittävästi. Tässä artikkelissa käsiteltävä tutkimus on tehty yhteistyössä CBRE:n Suomen ja Iso-Britannian toimistojen kanssa ja siihen osallistui yhteensä 11 käyttäjäorganisaatiota sekä kaksi kiinteistöalan asiantuntijaa. Haastattelututkimuksen osallistuneet organisaatiot olivat Elisa, ExxonMobil, Google, IBM, Itella, Microsoft, Pfizer, RBS, Sanoma, StoraEnso ja Tieto. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia yrityksen strategisen kiinteistöjohtamisen evoluutiota ja sen tämän hetkistä asemaa pyrkien samalla selvittämään minkälaisia erilaisia konsultti-asiakassuhteita on olemassa ja mitkä keskeiset tekijät vaikuttavat pitkäkestoisiin onnistuneisiin konsultti-asiakassuhteisiin. YRITYKSEN STRATEGISEN KIINTEISTÖJOHTAMISEN NYKYTILANNE Yrityksen strateginen kiinteistöjohtaminen lähestyy kiinteistöjä strategisesta näkökulmasta, jonka tarkoituksena on yhdistää kiinteistöt ja yrityksen toimiala pääbisneksen kanssa liiketoimintoja tukien (Dewulf, Krumm & Jorge 2003). Tutkimus osoittaa, että tämä määritelmä ei toteudu vain teoriassa vaan on peruspilarina jokaisen haastateltavan yrityksen kiinteistöstrategialle. Joroff (1993) on kehittänyt yrityksen strategiselle kiinteistöjohtamiselle evoluutiomallin, joka luokittelee yrityksiä sen mukaan, miten kehittynyt CREM on. Kuvaaja 1 esittää, miten kehittynyttä tutkimukseen osallistuneiden yritysten ja näiden edustamien toimialojen CREM on Joroffin mallin mukaan. Tutkimus osoittaa, että mitä kehittyneempi yritys on, sitä strategisempaa yrityksen CREM on. Yrityksen strateginen kiinteistöjohtaminen ei ole enää vain palveluiden tuottamista vaan tulokset viittaavat siihen, että CREM on usein varsin strategisessa asemassa tietoteollisuuden aloilla, kuten IT- ja rahoitusaloilla sekä lääketeollisuudessa, kun taas perinteisen teollisuuden aloilla CREM on tyypillisesti keskittynyt enemmän operatiivisten kokonaisuuksien hallintaan. Haastateltavat kokivat yrityksen CREM:n muuttuneen viimeisen 5–10 vuoden aikana. Suurimmat muutokset yrityksen CREM:ssä olivat haastateltavien mukaan tapahtuneet kiinteistöportfolion suuruudessa, kiinteistöorganisaatiossa, kiinteistöjohtamisen tiimin koossa ja toimintatavoissa sekä ulkoistettujen palveluiden kasvussa. Tutkimuksen mukaan eräs selkeä trendi on ollut se, että yritykset pyrkivät luopumaan omistamistaan kiinteistöistä esimerkiksi myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyiden kautta vapauttaakseen kiinteistöissä olevaa pääomaa ydinliiketoiminnan käyttöön sekä ollakseen kustannustehokkaita. Yksi haastateltavista kuvasi tätä ”merkittävänä draivina vähentää neliöitä yrityksen työskentelytapojen tehostamiseksi”. Haastateltavat kokivat myös itse kiinteistöorganisaation ja niiden työtapojen muuttuneen. Vaikka kiinteistöorganisaatioiden koko on pienentynyt, moni haastateltavista koki niiden tietotaidon ja osaamisen kasvaneen. Samalla yhteistyö liiketoimintojen kanssa on tiivistynyt. Myös kiinteistöorganisaation toimintavaltuuksien ja -edellytysten koettiin olevan pääosin hyvällä tasolla. Yhä useammin yrityksen sisäiset resurssit eivät riitä johtamaan kiinteistöjä globaalilla tai edes kotimaisella tasolla, mikä on lisännyt palveluiden ostamista. Havainnot paljastavat, että globaalilla tasolla käyttäjäyritykset käyttävät yhä enemmän myös kiinteistöalan neuvonantopalveluja. Tutkimuksen mukaan käytetyimmät KUVAAJA 1. Yrityksen strateginen kiinteistöjohtamisen taso eri toimialoilla. KUVAAJA 2. Käytetyimmät CREM-asiantuntijapalvelut. KUVAAJA 3. Tekijät, jotka vaikuttavat pitkäkestoisiin konsultti-asiakassuhteisiin. MAANKÄYTTÖ 1|2015 19 ”Luottamus ei koostu vain yhdestä tekijästä, vaan se on usean osatekijän summa. Kuitenkin vain yksi tekijä voi vaikuttaa k eskinäisen luottamuksen menettämiseen.” CREM-asiantuntijapalvelut kohdemaissa olivat transaktioneuvonanto sekä arviointipalvelut. Myös projektijohtamis- sekä vuokralaisedustuspalvelut olivat melko käytettyjä: hieman alle puolet vastaajista mainitsi käyttäneensä kyseisiä palveluita. Sen sijaan kaavoitus-, vero- ja ympäristövaikutusten arviointipalvelut olivat selvästi vähemmän käytettyjä. MIKSI YRITYKSET KÄYTTÄVÄT CREM-ASIANTUNTIJAPALVELUJA? Tutkimus osoittaa, että yleisin syy CREM-asiantuntijapalveluiden käyttämiselle on sisäisen tietotaidon puuttuminen. Asiantuntijaresurssit ovat joustavia ja niillä voidaan kattaa myös sellaisia osa-alueita ja/tai maantieteellisiä alueita, jossa yrityksellä ei ole omia resursseja. Haastateltavien mukaan asiantuntijapalveluiden avulla organisaatio suoriutuu paremmin ja kustannustehokkaammin omista tehtävistään, minkä lisäksi organisaation omat resurssit saadaan optimoitua. Asiantuntijayritykset pystyvät myös tarjoamaan organisaatioiden käyttöön ns. ”best practice” -ratkaisuja esimerkiksi markkinatietojen ja ohjelmasovellusten muodossa. Asiantuntijapalveluiden käytössä oli huomattavia eroja kohdemaiden välillä. Iso-Britanniassa CREM-asiantuntijapalveluiden käyttäminen osana kiinteistöjohtamista on yleisempää kuin Suomessa. Myös konsultti-asiakassuhteen määrittelemisessä oli eroja; Iso-Britanniassa konsultti-asiakassuhteesta puhutaan enemmänkin kumppanuutena (engl. partnership), kun taas Suomessa konsultin ja asiakkaan välinen suhde koetaan edelleen enemmän ”ostajatoimittaja”-suhteeksi. ONNISTUMISEN TEKIJÄT PITKÄKESTOISISSA KONSULTTI-ASIAKASSUHTEISSA Liiketoiminnan jatkuvuuden ja kannattavuuden kannalta yritykset pyrkivät pitkäkestoiseen asiakassuhteeseen asiakkaan kanssa. Tutkimus osoittaa, että tämä pätee myös kiinteistöalalla. Yhä useampi alan yritys pyrkii solmimaan yhteistyö- tai kumppanuussopimuksen asiantuntijayrityksen kanssa. Pyrkiessään pitkäkestoiseen asiakassuhteeseen konsultin tulee ymmärtää ja sisäistää asiakasyrityksen liiketoiminta sekä sen edellytykset. Toivotun lopputuloksen saavuttaminen edellyttää myös, että konsultti ymmärtää, mitä asiakas todella tarvitsee ja millä edellytyksillä konsultti pyrkii asiakastaan tukemaan. 20 MAANKÄYTTÖ 1|2015 Palveluntuottajien tarjoamien palveluiden ja asiakasratkaisujen skaala on laaja ja erottautuakseen kilpailijoista palveluntuottajalta vaaditaan määrätietoista työtä. Kyseessä ei ole yksinkertainen haaste, sillä tutkimuksen tulokset osoittavat, että onnistuneen ja pitkäkestoisen konsultti-asiakassuhteen takana on monta tekijää. Pitkäkestoista asiakassuhdetta ei kuitenkaan luoda päivässä, kuukaudessa tai välttämättä edes vuodessa, vaan se on pitkän onnistuneen yhteistyön tulos, joka perustuu yhteiseen luottamukseen. Tärkeimpinä tekijöinä haastateltavat pitivätkin keskinäistä luottamusta sekä konsulttia itse. Ratkaisevaa on kuitenkin se, että vain yksi tekijä voi vaikuttaa keskinäisen luottamuksen menettämiseen. Luottamus ei koostu vain yhdestä tekijästä, vaan se on usean osatekijän summa. Näitä osatekijöitä ovat mm. konsultin ammattitaito, työn laatu ja käyttökelpoiset tulokset, henkilökemia, konsultin joustavuus eri tilanteissa sekä kustannustehokkuus. Myös yritys konsultin ”takana” nähtiin todella tärkeänä osatekijänä. Itse yrityksen merkitys nähtiin kuitenkin rajallisena, sillä loppujen lopuksi konsultti on se, joka hoitaa toimeksiannon työtehtävät ja vastaa asiakassuhteesta. Pitkäkestoinen onnistunut konsultti-asiakassuhde vaatii määrätietoista työtä, mutta ennen kaikkea molemminpuolista luottamusta. Yritysten liiketoimintaympäristöjen jatkuvat muutokset ja yhä jatkuva kansainvälistyminen tulevat kasvattamaan konsulttipalveluiden kysyntää myös tulevaisuudessa. Ne asiantuntijayritykset, jotka onnistuvat tuottamaan laadukkaita palveluita ja vastaamaan asiakkaidensa muuttuviin tarpeisiin, pystyvät rakentamaan molemmin puolin kannattavan ja onnistuneen konsultti-asiakassuhteen, jolla on hyvät mahdollisuudet kehittyä pitkäkestoiseksi kumppanuudeksi. LÄHTEET CBRE (2014) Information on the company. Luettavissa osoitteessa www. cbre.fi/fi_en/about_us. Joroff, M., Louargand, M., Lambert, S. & Becker, F. (1993) Strategic Management of the Fifth Resource: Corporate Real Estate. The Industrial Development Research Foundation, no. 49, United States of America. ISBN 0-931-566-48-7. Dewulf, G., Krumm, P. & de Jonge, H. (2003) Successful Corporate Real Estate Strategies. Department of Real Estate & Project Management, Deflt University of Technology. ARKO Publisher, Nieuwegein. ISBN 90-72047-70-2. Kirjoittaja työskentelee CBRE Finland:lla ja on valmistunut kiinteistösijoittamisen ja -rahoittamisen maisteriohjelmasta Aalto-yliopistosta. Kirjoitus pohjautuu syksyllä 2014 tehtyyn diplomityöhön ”Key factors in creating successful long term consultancy-client relationships in Corporate Real Estate Advisory services”. Sähköposti emma.kaksonen cbre.com. ”Harvempi lähtee hakemaan o ikeuksiaan käräjäoikeusteitse.” YKSITYISEN PYSÄKÖINNINVALVONNAN NYKYTILA Saara Jämes Yksityinen pysäköinninvalvonta on puhuttanut kansalaisia jo vuosia. Moni kokee yksityisen parkkifirman valvontamaksun epäoikeudenmukaiseksi, eikä sääntelyn puute ole omiaan luomaan luottamusta alaa kohtaan. Mikä on yksityisen pysäköinninvalvonnan nykytilanne? Yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeva sääntely on antanut odottaa itseään vuosia. Nykyisessä laissa pysäköinninvalvonnasta ei ole säännöksiä yksityisestä pysäköinninvalvonnasta, vaan yksityisten parkkifirmojen toiminta perustuu yleisten periaatteiden ja oikeuskäytännön varaan. Kansalaisen silmissä toiminta voi muistuttaa kunnallisen pysäköinninvalvojan toimintaa, mutta normiperusta on täysin erilainen. Kunnallisen pysäköinninvalvojan määräämässä pysäköintivirhemaksussa on kyse julkisen vallan käytöstä ja maksusta voi valittaa hallinto-oikeuteen. Yksityisen parkkifirman ”sakon” kohdalla taas kyse on yksityisoikeudellisesta seuraamuksesta, josta johtuvat riitaisuudet ratkaistaan yleisessä tuomioistuimessa. Näin ollen halutessaan riitauttaa yksityisen parkkifirman maksun joutuu kansalainen käymään prosessia ensimmäisenä oikeusasteena käräjäoikeudessa ja hävitessään jutun, joutuu useimmiten maksamaan myös vastapuolen – tässä tapauksessa yksityisen pysäköinninvalvontafirman – oikeudenkäyntikulut. Hallintoprosessissa periaatteena taas on, ettei häviötapauksessa yleensä joudu maksamaan julkisyhteisön oikeudenkäyntikuluja. Niinpä realistisesti ajatellen harvempi lähtee hakemaan oikeuksiaan käräjäoikeusteitse, kun prosessin lopputulos kuitenkin on aina epävarma ja kuluriski suuri. Pysäköinninvalvontaa koskevaa lainsäädäntöä uudistamaan asetettiin jo vuonna 2009 työryhmä, joka selvitteli hankkeen yhteydessä tarvetta säätää erikseen yksityisestä pysäköinninvalvonnasta. Tässä vaiheessa yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeva oikeustila oli ollut jo siinä määrin epäselvä pidemmän aikaa, että sääntelylle luonnollisesti oli tilaus. Niinpä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisestä pysäköinninvalvonnasta annettiin 2010. Tämä lakiesitys tuli lopulta kuitenkin hylätyksi, sillä perustuslakivaliokunta katsoi, että se olisi tullut säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä. Koska kysymyksessä olisi ollut ns. poikkeuslakimenettely, ei lakiehdotus lopulta saanut kannatusta eduskunnassa poikkeuslakien välttämisen periaatteen vuoksi. Tämän jälkeen ryhdyttiin valmistelemaan kokonaan uutta lakiehdotusta, joka täyttäisi perustuslain vaatimukset. Lähtökohtana edelleen vireillä olevassa ehdotuksessa on, että yksityinen pysäköinninvalvonta muu- tettaisiin viranomaista avustavaksi toiminnaksi siten, että vain poliisilla tai kunnallisella pysäköinninvalvojalla olisi oikeus kirjoittaa sakkoja. Luvan saanut yksityinen parkkifirma sen sijaan voisi toimia pysäköinninvalvojan avustajana korvausta vastaan, mutta ei enää toimia itsenäisesti. Laki on kuitenkin antanut odottaa itseään ja ehdotus viipynyt eduskunnassa poikkeuksellisen pitkään, sillä lakia koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle jo syyskuussa 2012. Tuleva laki toivottavasti selkeyttää oikeustilaa. Merkittävä parannus olisi etenkin se, että yksityisen pysäköinninvalvonnan tulisi noudattaa julkisyhteisöille asetettuja normeja ja näin ollen toiminta saataisiin paremman valvonnan piiriin, ja kansalaisen oikeusturva parantuisi. On myös arvioitu, että yksityisten pysäköinninvalvontayritysten määrä tulisi vähenemään lain aiheuttamien taloudellisten vaikutusten vuoksi. Lieneekin todennäköistä, että laki läpi mennessään aiheuttaisi ainakin pienempien firmojen karsiutumista markkinoilta, sillä selvää lienee, ettei toiminta olisi enää yhtä kannattavaa kuin nykymuodossaan. Sen sijaan osalle alan suuremmista toimijoista yksityinen pysäköinninvalvonta on vain osa toimintakenttää niiden tarjotessa myös esimerkiksi pysäköintipalveluja yksityisen pysäköinninvalvonnan lisäksi. Kirjoittaja työskentelee lakimiehenä L akiasiaintoimisto SJlaw:ssa. MAANKÄYTTÖ 1|2015 21 Merenmittaus muistuttaa suuresti maanmittausta, mutta mittauksen eri väliaine tuo mukanaan oman viehätyksensä. Vedenalaisessa mittauksessa kartoitetaan maailmaa, jota ei voi pinnan yläpuolelta havainnoida. Jani Pötrönen – MAANMITTARI VESILLÄ Haastattelu: Susanna Kari Susanna Kari 22 MAANKÄYTTÖ 1|2015 VESI ON OLLUT AINA LÄHELLÄ Savonlinnasta kotoisin ja Saimaan rannalla kasvanutta Jani Pötröstä. Hänellä ei kuitenkaan ollut lapsena mitään erityistä haavetta päätyä merenmittauksen pariin tai opiskella maanmittariksi. Janilla ei ollut tuttavia tai sukulaisia alalla, eikä hän ollut suunnistaja kuten kovin monet maanmittausalan opiskelijat tuntuvat taustaltaan olevan, joten päätyminen Otaniemeen geomatiikan koulutusohjelmaan oli puhtaasti sattumaa. Lukion jälkeen matemaattis-luonnontieteellisesti orientoitunut Jani halusi opiskella jotain teknistä. “Maanmittauksen kohdalla Otaniemen hakuoppaassa tyttö käveli ulkona sillalla ja kattelin, että tuossa olisi jotain muutakin kuin pelkkiä sisähommia”, Jani muistelee. Kakkosvaihtoehtona olisi ollut energiatekniikka Lappeenrannassa. Jani sai opiskelupaikan Teknillisestä korkeakoulusta ja aloitti opinnot vuonna 1999. Pääaineeksi muodostui fotogrammetria ja muuten opinnot pitivät sisällään paikannusta ja navigointia. Heti ensimmäisen lukuvuoden jälkeen mittaamisen väliaine kuitenkin vaihtui: maanmittarifuksi sai kesätöitä silloiselta merenkulkulaitokselta. “Ja sillä uralla tässä edelleen ollaan.” MAALTA MERELLE Jani liittyi fuksivuonna Otaniemen Jyllääjiin pelaamaan salibandya. Maanmittariopiskelijoiden perustama urheiluseura oli alaa tuntemattomalle Janille oiva kohtaamispaikka tutustua vanhempiin opiskelijoihin ja saada vinkkejä työnhakuun. Yksi sählykavereista oli ollut aiemmin kesätöissä merenkulkulaitoksella ja vinkkasi mahdollisuudesta. Jani sai paikan. Työtilanne näytti 2000-luvun alussa muutenkin hyvältä, yksi vaihtoehto ensimmäiseksi kesätyöksi mittariopiskelijana oli valmiina Savonlinnan maanmittaustoimistolla. “Sitä en tiedä, mitä olisi tapahtunut viimeisen viidentoista vuoden aikana, jos olisinkin päätynyt sinne”, Jani pohtii. Jani jatkoi merenkulkulaitoksella kesäisin töissä koko opiskeluajan. Diplomityönsä hän teki myös merenkulkulaitoksella, työn aihe liittyi merenmittausalusten mittauslaitteiston kalibrointiin. Jani valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 2006. “Päädyin merelle eli ulos toimistosta, kuten hakuopas oli vihjannut”, Jani summaa uransa alkutaipaletta. Jani kuvailee kolmea ensimmäistä kesäkauttaan merenkulkulaitoksella yhdeksi työuransa antoisimmista ajoista. Työssään hän teki GPS-runkoverkkomittauksia merellä: vierailut Suomen saariston upeissa maisemissa ovat jääneet vahvasti mieleen. “Sellaisissa paikoissa ei välttämättä muuten pääsisi käymään”, Jani toteaa. Vaikka vedenalaisten kohteiden mittaaminen kuulostaakin hyvin erilaiselta perinteiseen maanmittaukseen verrattuna, on Jani päässyt hyödyntämään opinnoissa kasvatettua teoriapohjaa työurallaan. Monet komponentit ovat samoja riippumatta väliaineesta: laserkeilaus helikopterin avulla ilmassa muistuttaa suuresti veneellä suoritettua mittausta vedessä. Jani huomauttaa erityisesti, että fotogrammetria, paikannus ja navigointi tukevat merenmittausta erinomaisesti, vaikka konteksti olikin yliopistokursseilla eri. Vedenalainen akustiikka sen sijaan on tullut tutuksi kokonaan vasta työn kautta. Lisäksi yleisesti merellä liikkumisen taito on kehittynyt työtehtävien mukana. Myös vapaa-ajalla Janilla on aikaa ja innostusta vesille lähtöön. Purjehdus on yksi hänen tärkeimmistä harrastuksistaan muun ul- koilmaliikunnan ja palloilun lisäksi. “Ja nykyään vaihdan vaippoja”, Jani naurahtaa. JÄÄTILANNE MÄÄRITTELEE VUOSIKIERRON Jani sai vakituisen työsopimuksen merenkulkulaitokselle vuonna 2005. Vuonna 2010 Merenkulkulaitoksen sisäinen tuotanto yhtiöi tettiin Meritaito Oy:ksi, jossa Jani jatkoi asiantuntijatehtävissä. Nykyään hänen tittelinsä on merenmittaus- ja tutkimuspalvelujen työpäällikkö ja hänen vastuunaan on mittausalusten ja niiden henkilöstön operatiivinen johtaminen. Nyt meneillään oleva talvikausi on Meritaidossa toiminnallisesta näkökulmasta hiljaisempaa aikaa vuosikierrossa. Alukset ovat telakalla, huoltotöitä tehdään, uusia tarjouksia lasketaan ja toimistolla valmistaudutaan muutenkin kevääseen. Työ painottuu siis luonnollisesti avovesikauteen, jolloin kalusto saadaan liikkeelle. Jani kuitenkin huomauttaa, että Pohjolan talven pituudesta stressataan jopa liikaa, sillä pitäähän jossain vaiheessa olla rauhallisempi kausi operatiiviselta kannalta. Esimerkiksi viime vuonna töitä päästiin jäätilanteen vuoksi tekemään jopa joulun yli, ja tänä vuonna todennäköisesti jo maaliskuussa saadaan alukset jälleen vesille. Kovin pitkäksi aikaa jää ei siis saarra meritaitolaisia. Kesällä projektien hallinta pitää puhelimen Janin korvalla, onhanhan hän vastuussa välillisesti 30–40 henkilöstä, ja luonnollisesti asiakkaisiin ollaan myös tiiviisti yhteydessä. Janin työ ei ole enää yhtä liikkuvaa kuin hänen aloittaessaan uraansa, silloin viikot maanantaista perjantaihin vietettiin tien – tai paremminkin veden – päällä. Nykyään matkapäiviä kertyy huomattavasti vähemmän, mutta kertyypä kuitenkin; erityisesti kauden käynnistyessä järjestetään työmaakokouksia ja työpäällikön tulee muutenkin liikkua aluksilla. Itse merellä oloa on kuitenkin harmittavan vähän. “Sitä aina välillä kaipaisi, mutta realistisesti ei ole kauhean käytännöllistä istua laivalla merellä ja yrittää puhua puhelimeen muita asioita”, Jani perustelee. Meritaidossa työskentelee yhteensä reilut 200 henkilöä. Suurin osa henkilöstöstä toimii vesiväylien hoidossa, ylläpidossa ja rakentamisessa. Työntekijöistä noin 30 on Janin tavoin mukana asiantuntijapalveluissa. Pieni porukka on tiivis, aluksien vuokrahenkilöt tulevat myös takaisin vuodesta toiseen. KANSAINVÄLISYYS STANDARDEISTA JA TIEDONJANOSTA Merenmittaus on käytännössä ainoa osa Meritaitoa, joka kohtaa kansainvälistä kilpailua. Monet hankkeet ovat kokoluokaltaan sen verran massiivisia, että ne menevät EU:n pykälien mukaiseen kilpailutukseen. Virkamiespohjalta ponnistanut yhtiö on kohdannut ”Myös vapaa-ajalla Janilla on aikaa ja innostusta vesille lähtöön.” MAANKÄYTTÖ 1|2015 23 Merenmittausaineistoa Saaristomeren vaihtelevista pohjanmuodoista. Harakan laituri Kaivopuiston edustalla kartoitettuna akustisesti ja laserilla. luonnollisesti haasteita kansainvälisessä liiketoiminnassa, kun erityisesti “kustannusrakenteet ja ajattelumaailmat eroavat toisistaan”. Meritaidossa on muutenkin kova pyrkimys päästä tekemään projekteja myös ulkomailla: tarjouksia jätetään ja viime vuosina onkin toteutettu hankkeita esimerkiksi Virossa. Merikartoitustöitä tehdään maailmanlaajuisesti kansainvälisten standardien mukaan ja esimerkiksi IHO (International Hydrographic Organization) määrittelee puitteet kartoitukselle. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi dokumentointikielenä: kaikki paperityö tehdään englanniksi. Laitteistokin on alun perin ulkomailta. Työroolissaan Janin ei tarvitse säännöllisesti liikkua Suomen rajojen ulkopuolelle, mutta hänellä on kuitenkin henkilökohtainen motivaatio ulkomaille matkustamiselle. “Itsensä sivistäminen. Ala on kauhean pieni ja messut ja konferenssit ovat hyvä foorumi tutustua ihmisiin”, Jani huomauttaa. Suomessa ei oikein ole tarjolla alan tapahtumia, joten väkisinkin itsensä sivistäminen saa kansainvälisiä piirteitä. Tyypillisiä projekteja ovat myös vedenalaisten putki- ja kaapeli linjojen kartoitukset. ”Laserkeilain veneen katolla ja akustinen mittauslaite veden alla tuottavat saumatonta 3D-aineistoa.” 24 MAANKÄYTTÖ 1|2015 NÄKYMÄTTÖMÄSTÄ NÄKYVÄÄ Meritaidossa tyypilliset projektit ovat Liikenneviraston merikartoitustietojen päivittämiseen tähtääviä alueellisia mittausprojekteja. Viime vuonna sellaisia töitä toteutettiin lähes 5 000 neliökilometriä, sisävedet mukaan lukien. Vedenalaisen infran tutkimusta ja tiedon tuottamista vedenalaisista rakenteista tuotetaan muuten esimerkiksi satamille, kunnille, kaupungeille, ELY-keskuksille ja rakennuttajille. Mittauskohteita ovat muun muassa satama-altaat, sillat ja rantapenkereet. “Vastaavalla teknisellä kalustolla voidaan tuottaa aivan eri mittakaavan tietoa rakenteista. Tuhansien neliökilometrien vesialue on järkyttävän kokoinen verrattuna laiturin edustaan”, Jani kuvailee. Janin työuralle on sattunut viime aikoina myös erikoisempia hankkeita. Viime vuoden joulukuussa Meritaito valittiin Cinia Oy:n Sea Lion -merikaapelihankkeen ulkomaisen pääurakoitsijan toimesta toteuttamaan merenpohjan mittaus- ja tutkimustöitä Suomen aluevesillä. ”Tämä oli merkittävä projekti Meritaidon pyrkimyksissä laajentaa asiakaskenttää perinteisen merenmittauksen ulkopuolella”, Jani kertoo innokkaasti. Toinen Janille itselleen mieleen jäänyt projekti toteutettiin viime talvena suomalaisen laivasuunnitteluyritys Aker Arcticin kanssa. “Hanke lähti liikkeelle ihan omasta ajatuksesta siitä, että voitaisiinko jäätä mitata näillä meidän laitteilla. Se osoittautui- kin kiinnostavaksi tutkimukseksi, jossa päädyttiin Perämeren jääkentille tutkimaan ahtautuneiden jäävallien paksuuksia kevätauringon loisteessa. Juuri tällaiset mielenkiintoiset, uudenlaiset projektit lievittävät Janin pelkoa “leipääntymisestä”. Työpäivistä ei tule liian samanlaisia, kun on jatkuvasti jotain uutta opittavaa. Lisäksi viehätys veteen väliaineena on itsessään motivaatio: Janin mukaan on kiehtovaa kartoittaa jotain, mitä ei voi pinnan yläpuolelta havaita. Näkymätön maailma tulee akustisissa mittauksissa näkyväksi. myös sisäistä älyä. ”Viitat voivat monitoroida ympäristötekijöitä kuten aallonkorkeutta, virtauksia, sinilevää tai öljypäästöjä”, Jani avaa aihetta. Kaikkein käytännöllisintä älyllä varustetuissa turvalaitteissa olisi kuitenkin laitteen oman sijainnin seuraaminen. Suomen olosuhteissa erityisesti juuri jäiden liikkuminen aiheut taa viittojen siirtymistä pois paikoiltaan. GPS-vastaanotin voi lähettää tiedon viranomaisille ja näin vähentää sitä työmäärää, joka tulee sijaintien jatkuvasta tarkistamisesta. Tätä ominaisuutta pilotoidaan tällä hetkellä yhdessä Liikenneviraston kanssa. SUOJAUSTA JA ÄLYÄ KEHITTÄMÄSSÄ Yksi osa Meritaidon erikoistumista on öljyntorjunta ja sillä onkin Suomen suurin öljyntorjuntalaivasto. Yhdeksän alusta on valmisteltu ja miehitetty hälytysvalmiuteen onnettomuuden varalta. Meritaidossa on myös itse kehitetty öljyntorjuntalaitteistoa. Jani on aktiivisesti mukana Meritaidon tuotekehityksessä. Kun pitää itsensä kärryillä alan muutoksista ja trendeistä, nousee esille helposti uusia kehitysajatuksia. Esimerkki viime vuosien uudistuksista on laserkeilain, joka voidaan liittää kelluvaan veneeseen käytettäväksi satamaympäristössä. Laserkeilain veneen katolla ja akustinen mittauslaite veden alla tuottavat saumatonta 3D-aineistoa rantarakenteista – pinnan alta ja päältä. Aiemmin merenkulkulaitoksessa ja sittemmin Meritaidossa on valmistettu jo pitkään maailmanlaajuisestikin huomionarvoisia muoviputkiviittoja. Kelluvat turvalaitteet on perinteisesti valmistettu metallista, mutta Meritaidon muoviputkesta valmistettu viitta tunnetaan ensiluokkaisista kyvyistään selvitä arktisissa jääolosuhteissa. Näihin viittoihin on nyt integroitu LISÄPÄTEVYYTTÄ MAAILMALTA Suomessa ei voi tällä hetkellä opiskella varsinaista merenmit tauksen tutkintoa. Janin mukaan fotogrammetrian, paikannuksen ja navigoinnin opintokokonaisuudet tarjoavat kuitenkin hyvät edellytykset merenmittausalalle haluaville. Lisäksi fysiikan kursseista on aina hyötyä. Pätevyyttä voi lähteä hakemaan myös ulkomailta Meritaidossa on tällä hetkellä vakituisesti töissä kaksi geomatiikan puolen maanmittariopiskelijaa ja kesätöissä vielä kaksi opiskelijaa, joista toinen on parhaillaan vaihdossa Brestin yliopistossa Ranskassa. “Sitä linkkiä kehottaisin käyttämään hyväksi”, Jani painottaa. Vaihtosopimuksen järjestäminen muihinkaan kansainvälisiin yliopistoihin on tuskin vaikeaa. “Esimerkiksi itärajan takana, Keski-Euroopassa ja Englannissa on oppilaitoksia, jotka tarjoavat alan opetusta.” Kukaan Janin omista opiskelukavereista ei ole päätynyt Meritaitoon töihin. Hyville tyypeille on kuitenkin aina kysyntää. “Aina voi ottaa yhteyttä”, Jani hymyilee. (Yhteystiedot: jani.potronen meritaito.fi, www.meritaito.fi.) Sweco Ympäristö Ympäristö- ja yhdyskuntatekniikan asiantuntija Maankäyttö Strateginen ja ympäristösuunnittelu Vesihuolto Infrasuunnittelu Ohjelmistokehitys MAANKÄYTTÖ 1|2015 25 Smart City Expo, World Processor by Ingo Günther Maankäyttöalan koulutus, tutkimus- ja kehitystoiminta on vahvassa murroksessa Suomessa. Maailmanlaajuiset kehitystrendit ovat vahvasti Erilaiset paikannuspalvelut ja niiden visualisointi lisääntyy jatkuvasti. Mistä maankäyttöalalle draivia? Teksti ja kuvat: Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo suuntautumassa mm. kohti älykkäitä kaupunkeja ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien hallintaa ja -havainnointia. Myös uudenlaiset yhteisölliset paikkatietopalvelut ja avoin data tarjoavat runsaasti monialaista tiedon soveltamista. Tutkimussektorin, yliopistojen sekä korkeakoulujen yhdistämisestä aiheutuvat muuttuvat vastuut järisyttävät maankäyttöalaa. Alan täydennyskoulutus ja palvelurakenne muuttunee myös rajusti, kun mm. ammattikorkeakoulut rakentavat omia maksullisia liiketoimintakonseptejaan. Viime vuosien myllerryksessä maankäyttöalalle on tosin sadellut kunniaakin totuttua enemmän. 26 MAANKÄYTTÖ 1|2015 UUDENLAISTA SUBSTANSSIOSAAMISTA tarvitaan tällä hetkellä koko kiinteistöalalla. Geoinformatiikka-ala on jo pidempään hakenut laajentumista tietotekniikasta ja lukuisista sovellusaloista. Käyttäjäkokemus, reaaliaikainen mittarointi, kustannustietoisuus ja paikkatietopalvelut laajenevat pian koko rakennetun ympäristön elinkaaren ajalle. YHTEISKUNNAN SÄÄSTÖT UUDISTAVAT ALAA Tutkimuksella on vahva kysyntä ja tekniikka kehittyy vauhdilla. Muutoksessa päivittyvä teknologian sovellusosaaminen vaatii yhä enemmän osaajia. Alaa uhkaavat ja tapahtuneet fuusiot hidastavat, tuhoavat tai ainakin muuttavat hyvässä nousukiidossa olevaa tutkimuskenttää. Suomen kenties ketterin tutkimuslaitos ja Euroopankin johtava paikkatiedon tutkimuslaitos (ent. Geodeettinen laitos) on yhdistetty Maanmittauslaitokseen. Samoin Aalto-yliopiston maankäyttötieteiden laitosta uhannee fuusio joidenkin Aallon laitosten kanssa. Myllerrys koskee nyt koko maankäyttöalaa. Geodeettinen laitos oli vuosina 2009–2014 Suomen tehokkain tutkimuslaitos, jos mittarina käytetään arvojulkaisuja ja tulos-panos-laskelmia. Fuusion myötä Maanmittauslaitoksesta tuli tiettävästi Suomen suurin tutkimuslaitos työllistäen muutaman tuhat henkeä. Tehokkuusmittareiden valossa uudessa konseptissa lienee haastetta kerrakseen. Saavutetaanko fuusion halutut tulokset uudella kokoonpanolla? Koulutusjärjestelmä on taannut meille tasapuolisen mahdollisuuden havainnoida ja ainakin yrittää ymmärtää ympäristöämme. Koululaisille lähes äidinmaidossa tutuiksi tulleita termejä ovat mobiililaitteet, pelillisyys, virtuaalisuus ja nykyään jopa ohjelmointi, GPS, paikkatietopalvelut ja navigointi. Maamme kirjastot ovat ottaneet vahvan roolin kansalaisten sivistäjänä mm. uuden teknologian käyttöönotossa. 3D-printtaus ja videoiden digitointi ovat ohjelmassa ainakin Espoon kirjastoissa. Arjessa tapahtuvan muutoksen innostunut vastaanotto tulisi jalkauttaa myös maankäyttöalalle. Kuinka vastata siihen, että saamme jatkossa alalle innostuneet ja osaavat tekijät? TILOJEN HYÖDYNTÄMINEN JÄI KESKEN Uudenlaiset ja mukautuvat tilat olivat yleistymässä, osittain ne jäivät laman ja lisääntyneen kustannustehokkuuden hampaisiin. Haaste on edelleen saada tilat tuottamaan varsinaisen käyttötarpeen lisäksi vielä enemmän hyötyä omistajilleen ja käyttäjilleen. Uudet opiskelukampukset sekä erilaiset hubit mahdollistavat kohtaamisen lisäksi vaikka minkälaisia mahdollisuuksia. Innovaatiokeskittymän kehittämisen kannalta on tärkeää luoda uutta toimintaa. Arjen muutoksessa vain harva jaksaa järjestää jatkuvasti esim. poikkialaisia tapahtumia, joissa omaa ja alan osaamista voisi tuoda esille laajemminkin asiasta kiinnostuneille. T&K-osaajat yrityksissä ja kentällä hajaantuvat entistä enemmän valtaosan juostessa yhä vaikeammin saatavan rahoituksen perässä. ”Innovaatiokeskittymän kehittämisen kannalta on tärkeää luoda uutta toimintaa.” maanmittarikillassa vaan paljolti mm. rakennusinsinöörikillassa. Koulutuksessa hyödynnetään edelleen paljolti niitä tuloksia, joita T&K-toiminta tuottaa. Maankäyttöalan tieto ja sen elinkaari ovat muodostuneet tärkeiksi lähtökohdiksi niin kaupallisessa hyödyntämisessä, tutkimuksessa kuin opetuksessa. KUINKA EROTTUA JA NÄKYÄ? Sosiaalinen media ja virtuaalinen yhteiselo erilaisine sovelluksineen ohjaa nuorten kiinnostusten kohteita ja arvostusta esim. alan yrityksiin ja päättäjiin. Keskustelu- ja esiintymistaidot, demoaminen ja erikoistuminen ovat avainasemassa tähdättäessä työmarkkinoille. Kotimaisuus toimintakenttänä ei välttämättä MISTÄ UUDET TOIMIJAT ALALLE? Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat koulutuksessa tehneet omat linjauksensa. Koulutusputki on uudistunut rajusti viime vuosina. Nyt Aallon uudet maankäyttöalalle haluavat opiskelijat valitsevat rakennetun ympäristön tai energia- tai yhdyskuntatekniikan kandipääaineen välillä. Tulevat teekkarit eivät ole enää ”Arjessa tapahtuvan muutoksen innostunut vastaanotto tulisi jalkauttaa myös m aankäyttöalalle.” Terrasolid toimii ulkomailla suomalaisen maankäyttötieteen lippulaivana. Kaavoituksen edellytyksenä olisi, että työpaikat, liikenneratkaisut, taloudellinen kasvu ja muu hyvinvointi saataisiin tasapainoon. Tiloissa on aivan l iian vähän kiinnitetty h uomiota m uuttuvaan v isualisuuteen ja mukautuviin o losuhteisiin. MAANKÄYTTÖ 1|2015 27 ”Kotimaisuus toimintakenttänä ei välttämättä ole enää avainasemassa uusille alan toimijoille.” ole enää avainasemassa uusille alan toimijoille. Intiassa insinöörien ammattiosaaminen on noin puolet edullisempaa kuin Suomessa ja yhtä kotimaista insinööriä kohti löytyy lukuisia intialaisia osaajia. Maankäyttöalan yhtenäinen kotimainen näkyminen tukisi paitsi alan markkinointia myös alan asiantuntijatoimintaa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Maailman markkinat ovat hyvin avoimet ja digitaalisuus tuo kaukaisetkin asiantuntijat nopeasti myös kotimaisten yritysten hankkijoiden hyödynnettäviksi. Sillä, onko digitaalinen asiantuntijatieto kotimaista, on yhä pienempi merkitys – hinta, laatu ja toimitusvarmuus ratkaisevat. MEDIA MUUTTAA MUOTOAAN – TÄSMÄTIETOA TARVITAAN Median valtavirrasta on välillä hankala erottaa, pohjautuuko juttu yksittäisen henkilön asiantuntijatietoon vaiko pelkästään mielipiteeseen. Eli kaikki mediassa julkaistu tieto ei välttämättä ole faktaa vaan se voi perustua olettamukseen tai mielipiteeseen. Alan tekemisen kokoaminen teemanumeroin laajemmin esittelyyn vahvistaisi alan imagoa niin ammattilaisille kuin alasta kiinnostuneille. USKOMUS: OPINNÄYTETYÖT 2000-LUVULLA ALAN TUTKIMUKSEN HUIPPUA Opinnäytetyöt eivät yleensä ole huippututkimusta, vaan useimmiten ne on tehty asiantuntijaohjauksessa, joiden kautta voi päästä käsiksi myös viimeisimpään huipputietoon. Tosin onneksi alan muutamat väitöskirjat ja niistä syntyneet spin-offit täyttävät huippututkimuksen tunnusmerkkejä. Eri projekteissa saavutetun tutkimustiedon hyödyntäminen osana monialaisia projekteja ja hankkeita alkaa olla hyvinkin kilpailukykyinen voimavara hyödynnettäväksi yritysten ja kaupunkien uusissa maankäyttöalaan liittyvissä hankkeissa. INNOVATIIVISUUDELLE NÄKYVYYTTÄ Suomalaisen maankäyttöalan toimijoiden yhtenä vahvuutena on viime vuosina ollut innovatiivisuus. PehmoGIS on ollut jo vuosia palkittu brändi. Eräs tuore menestyjä on Oskari Vilamon rahaston yhtenä rakennusalan parhaana palkitseman väitöskirjan tekijä ja tunnustuspalkinnon saanut TkT Antero Kukko. Maailmanluokassakin vaikuttava mittausalusta ja henkilökohtainen kartoitus kelpaisi vaikkapa vuoden insinööripalkinnoksi. Menestystä on myös tullut mm. ohutlevytuotteiden suunnittelukilpailussa, jossa TaM Juho-Pekka Virtanen tiimeineen voitti oppilaitossarjan. Lopputuote oli sähköavusteinen 28 MAANKÄYTTÖ 1|2015 polkupyörä, jonka kantava runko koostuu ohutlevyrakenteista. Tuote noudatti Open S ource -henkeä: kuka tahansa voi tilata itselleen työstötiedostot ja tehdä mieleisensä pyörän. Rungon kokoaminen käy helposti yhdessä illassa. Erilaiset robottikopterisovellukset ovat vallanneet televisiossa ja ammattilehdissä katselu- ja lukuaikaa. Suomen Laatuyhdistys ry:n organisoimassa kansainvälisessä Vuoden laatuinnovaatio -kilpailussa 2014 mikroyritysten sarjan voitti Sharper Shape Oy – Next Eagle. Yritys on ollut erittäin näkyvästi esillä jopa ulkomaisessa mediassa viimeisen puolen vuoden aikana. Ideana on sähkölinjojen, kaasuputkien ja vastaavien rakennelmien automaattinen tarkistusjärjestelmä pienlennokkeja käyttäen. Suomen Akatemian huippuyksikön saaminen maankäyttötieteiden alalle vuonna 2014 on myös mahdollisuus luoda laajempi yhtenäinen toimijailme alaa yhdistämään. TILAAJA- JA ASIANTUNTIJAOSAAMINEN VANHENEE NOPEASTI Onko päättäjillä ja virkamiehillä tarpeellinen ja uusin tieto hallussaan, kun isoista suunnittelu- ja rakennusprojekteista tehdään hankintapäätöksiä maankäyttöalalla? Loppukädessä esim. kunnassa toteutettujen suunnittelu- ja rakennusprojektien rahoittajina ovat kuntalaiset. Tarvitaanko täydennyskoulutusta ja kuka sen järjestää? Missä tieto luuraa on edelleen relevantti kysymys. Tiukat ajat kiristävät rahoittajien kukkaron nyörejä. Uudistuminen, aito yhteistyö ja prosessien näkyvöittäminen kuuluu kaikille. Olemassaolevat päätöksentekoprosessit ja osaaminen täytyy tuoda esille yhteistoiminnalla – ei kalliilla kuntalaisten maksamilla selvityksillä. Yliopistossa on yllättävän paljon uutta osaamista vauhdittamaan alan kehittymistä. Mistä löydämme yhteistyön avaimet? ALAN YHTEISTYÖ LUO TULEVAISUUTTA JA USKOTTAVUUTTA Toimivat ja tuetut linkit EU:n alueiden komiteaan antavat mahdollisuuden saada osaamistamme näkyviin myös Euroopan tasolla. Tarvitsemme edelleenkin ammattikunnan, joka kehittää tarmokkaammin alan suunnittelua ja tiedonkeruuta sekä yhdistää osaamistaan muiden ammattikuntien kanssa. Kerätty tieto yksinään ei riitä. Kentälle tarvitaan sovelluspuolen osaajia ja jatkojalostajia. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyössä on vielä todella parannettavaa. Näin luotavat uudet alustat toivottavasti vastaavat paremmin tarpeeseen kuin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistäminen, jonka tavoitteena on selkeästi kustannusten vähentäminen ja sivutuotteena tutkimustiedon hyödyntämisen lopettaminen. Seuraavassa kahdeksan reseptiä alan edistämiseksi: 1. Luodaan uudenlaisia kokeilualustoja yritysten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja kolmannen sektorin välimaastoon. 2. Julkisten opinnäytteiden popularisointi 1–2 minuutin videolla, ideana – ”silmäilemällä selväksi” eli varmistetaan tiedon soveltuvuus yritykselle. ”Missä tieto luuraa on edelleen relevantti kysymys.” Hannu Hyyppä työskentelee Aalto-y liopistossa professorina ja toimii Suomen A katemian rahoittaman laserkeilaustutkimuksen huippu yksikön Aalto-yliopiston o suuden johtajana sekä Metropolia Ammattikorkeakoulussa rakennus- ja kiinteistöalalla. Sähköposti: hannu.hyyppa aalto.fi. Marika Ahlavuo toimii koordinaattorina sekä Metropoliassa että Aaltoyliopistossa Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutissa, joka on osa Suomen Akatemian laserkeilaustutkimuksen huippuyksikköä 2014–2019. Sähköposti: marika.ahlavuo aalto.fi. N r it o rk Maa 3. Muodostetaan yhden alan teemapäivien sijaan kansallisia foorumeita, joissa on mukana tilaajia ja tuottajia. 4. Tärkeää on kehittää alan tiedon visua lisointia ja popularisointia. Mikä tukisi niitä paremmin kuin ammattilehtemme portaalit. 5. Tuemme suomenkielisiä oppikirjoja viemään alaa eteenpäin ja takaamaan yrityksille elinikäistä oppimista tukena poikkialaiseen tekemiseen. 6. Tiedon siirtoa oppilaitoksilta, ammattilehdiltä ym. tuetaan yhteisesti esim. rakennus- ja kiinteistöalan wikipedial la, johon rahoitusta on haettavissa useammalta taholta. Tämä täsmätieto on arvokasta oman kentän lisäksi mm. päättäjille. 7. Alamme yhteiset tulevaisuuskatsaukset ovat ainoa tapa saada jaettua tietoa vaihtoehtoisista skenaarioista, tällöin ei keksitä pyörää aina uudelleen. 8. Ala näkyvöittää hankesalkkujaan, jolloin saavutetaan älykästä erikoistumista. Lähestyttäessä 2020-lukua uusi kasvu perustuu tietoon. Jos haluamme palata menestyväksi kansakunnaksi, tiedon tuottamiseen ja jalostamiseen tulisi panostaa verkostoituen eikä leikaten kustannuksia. Toisaalta pian erottuvat menestyvät alat, toivottavasti maankäyttöala kuuluu niihin. a rd m Suomalainen TOTUUDENTORVI KUN MUUTIN RUOTSIIN 1992, olin elänyt vain suomalaisessa kulttuurissa. Internet oli vielä lapsenkengissään ja vaikka olinkin matkustellut jonkin verran ja ollut Ruotsissa kesätöissä, en osannut juuri mitään maittemme välillä vallitsevista kulttuurieroista käytännössä. Vuosien varrella nuo pienet erot ovat toisinaan yllättäneet, toisinaan naurattaneet. Välillä ne ovat turhauttavia, välillä taas antavat elämään vain lisää väriä ja makua. Kun suomalainen sanoo: “Olisi mukava tavata uudestaan”, hän yleensä tarkoittaa sitä. Suomessa esitettyä ehdotusta tapaamisesta seuraa yleensä myös käytännön toteutus, sikäli kuin vastauksena ei ole suoranainen ei. Suomalaisilla on tästä syystä erittäin luotettava maine maailmalla; jos suomalainen sanoo jotain, se yleensä myös toteutetaan tai toinen osapuoli saa ainakin selityksen, miksi toteutus ei onnistu. Kulttuurimme minäkuvaan kuuluu johdonmukaisuuden ja sanansa pitämisen ihannointi. Luotettavuus on yksi kansallisista hyveistämme ja usein pidämme sanamme silloinkin, kun olisi parempi olla vähän vähemmän itsepäinen – tai vaikka suunnitelmia muuttamalla saisi paremman lopputuloksen aikaan. Lähdemme usein siitä, että samat ominaisuudet luetaan hyveiksi myös muualla. Kun ruotsalainen sanoo ”Olisi mukava tavata uudestaan”, ei ole aivan yhtä varmaa, että tahtotila olisi olemassa edes teoriassa. Ruotsalaiseen kulttuuriin kun kuuluu sanoa mukavia asioita, vaikkei tarkoittaisikaan niitä käytännössä. Onhan aina parempi olla positiivinen kuin negatiivinen ja mahdollisia ristiriitoja ei missään tapauksessa saa nostaa päivänvaloon, jos niille ei jo etukäteen ole luodittu valmiiksi ratkaisuvaihtoehtoa tai kahta – vaihtoehtojen ollessa jo etukäteen pohjustettu pienemmissä ryhmissä tai puitu puolivalmiiksi luottohenkilöiden kanssa. Suomalainen saattaa yllättyä tullessaan kokoukseen, jossa hänen mielestään tarkoituksena on aloittaa keskustelu asiasta ja päätyä yhdessä lopputulokseen. Ruotsalaisen kuva samasta kokouksesta saattaa olla, että asioista keskustellaan ja päätöskokous on joskus myöhemmin – tai sitten ruotsalainen on jo valmistellut asian kaikessa hiljaisuudessa osanottajien kanssa ja saavuttanut konsensuksen ennen kokousta. Tämä on aina hyvä tarkistaa jo ennen tapaamista, muuten molemmat osapuolet saattavat pettyä. Suomalaisena Ruotsissa olen usein kuin elefantti posliinikaupassa ja ruotsinsuomalaisena Suomessa taas saatan hämmentyä ympäristön suorasukaisuuden vuoksi. Jos olen ollut pitkään poissa Suomesta, ihmettelen ihmisten suorapuheisuutta ja koen heidän olevan joskus jopa ilkeitä tai ajattelemattomia. Sitten muistan, että hehän ovat suomalaisia – he ovat samanlaisia kuin he ovat aina olleet, minä vain olen erilainen, koska olen huomaamattani omaksunut ruotsalaisen ajatusmaailman ja tavan toimia. Ruotsissa ollessani taas saan usein kuulla, kuinka suorapuheinen olen – joskus ihailevasti ja joskus hienovaraisena varoituksena liian värikkäistä lausunnoistani. Sanansa pitäminen on hyve myös Ruotsissa – suorapuheisuus ei. Ikävistä asioista puhumalla ei saa pisteitä, jos sitä ei voi tehdä tavalla, joka ei aiheuta ristiriitoja ympäristön kanssa. Suomalaisena Ruotsissa harjoittelen suoran tien mutkalliseksi tekevää hienovaraista kommunikaatiota. Aika näyttää, oppiiko suomalainen elefantti lopulta elegantiksi kääntyjäksi hyllyjen välissä. Kirjoittaja on kiinteistörahoitukseen erikoistunut maanmittaustekniikan DI, joka työskentelee Chief Investment Officer -nimikkeellä Leimdörfer Real Estate Capitalis sa, joka on pohjoismaiden e nsimmäinen kiinteistösijoitusten seniorilainarahastoa hallinnoiva yritys. MAANKÄYTTÖ 1|2015 29 HEINOLAN KIINTEISTÖVEROPROJEKTI Tuija Lilja Lasermittaus vaatii vakaata kättä. ”Kiinteistöillä näyttäytyminen on tehokas viesti.” Heinolassa on löytynyt viisasten kivi, joka tuo miljoonatulot kaupungin kassaan. Meneillään oleva rakennusten kartoitustyö tuo päivänvaloon niin rantasaunat kuin piilopirtitkin. Ja verollehan ne menevät. HEINOLASSA ON TEHTY kiinteistöjen kartoitusta kesästä 2010 lähtien, ja projekti päättyy syksyllä 2015. Projektissa kerätään tiedot kaikista kaupungin alueella olevista rakennuksista. Näin saadaan päivitettyä omat tietokannat ja uudet rakennukset lisätään kiinteistöverolle. Kartoitusta tehdään maastossa paikan päällä ja hyödynnetään ilmakuvia ja tietokantoja. RAKKAALLA LAPSELLA ON MONTA NIMEÄ Projektilla on ollut neljän vuotensa aikana monta nimeä: kiinteistöveroprojekti, haja-asutusalueen rakennuskannan tarkastuslaskentakampanja, rakennusten mittauskampanja ja kiinteistökartoitus. Tällä on yritetty antaa kiinteistönomistajalle mahdollisimman selkeä kuva siitä, mitä oikein ollaan tekemässä. Eli projektissa mitataan rakennuksia. 30 MAANKÄYTTÖ 1|2015 Vaikka projekti ei ole vielä lopussa ja melkein puolet kaupungin kiinteistöistä on vielä verotuksen tarkistuksen ulkopuolella, ovat tulokset olleet vähintäänkin kiitettäviä. Kiinteistöveron tuotto on noussut 21 %, vaikka veroprosenttia ei ole nostettu tai mitään suurempia rakennushankkeita toteutettu. Vuotuinen veron korotus on jo nyt yli miljoona euroa, eli projekti on puolessa välissä ollessaan maksanut itsensä jo useamman kerran. Tulot tulevat kaupungille nyt suoraan ilman välikäsiä. Vuoden 2012 alusta lähtien kunnat ovat saaneet kiinteistöveronsa heti itselleen, aiemmin ne tekivät mutkan valtion kassan kautta. Tällainen rakennusten tarkistuslaskenta vähentää osaltaan paineita nostaa kunnan kiinteistöveroprosenttia ja se tuo tasapuolisuutta verovelvollisille. Veroprosentin nostaminen on aina negatiivinen viesti, vaikka se lisääkin tuloja kaikkien yhteiseen käyttöön. Kiinteistövero on kunnalle turvallinen tulonlähde, sillä rakennukset ja varsinkin maa ovat omistajalleen kirjaimellisesti kiinteää omaisuutta. Projektin puolessa välissä on omista rekistereistä puuttuneita rakennuksia lisätty tietokantaan yli 8 000 kpl ja näissä on yli 240 000 m2. Määrällisesti eniten puuttuvia rakennuksia löytyy uusista, 2000-luvulla tehdyistä. Rakennusten puuttuminen verottajan listoilta johtuu enimmäkseen siitä, että omistajat eivät ole ajatelleet verotietojen tarkastamisen olevan tarpeellista. Kuitenkin jokainen yli 5 m2:n suuruinen rakennus pitää ilmoittaa verottajalle. Jonkin verran on myös ajat sitten purettuja rakennuksia, mutta omistaja maksaa niistä kiltisti veroa yhä edelleen. Kiinteistöverolappu kannattaa siis lukea läpi. ”Nämä lisätuotot ovat pysyviä.” KIRJEITÄ JA MITTAUSKÄYNTEJÄ Projektissa kiinteistönomistajalle lähetetään kirje ja ilmoituslomake, joka pyydetään palauttamaan käyntiä varten. Mukana on projektityöntekijän ja rakennusvalvonnan yhteystiedot kysymyksiä varten. Kysyttävää onkin paljon, noin 15 % kirjeiden saajista ottaa yhteyttä joko henkilökohtaisesti tai puhelimitse. Itse lomakkeiden palautusprosentti on ollut yli 80 % eli todella hyvä. Maastokauden aikana mittaushenkilöt käyvät paikan päällä tarkistamalla rakennusten tyypin ja mittaavat ne ulkomitoin. Myös ympäristön siisteyttä ja muuta huomioitavaa kirjataan ylös. Rekistereistä puuttuneet rakennukset lisätään tietokantaan ja niistä eritellään tarvittavia tietoja. Tuoreet ilmakuvat vähentävät kallista maastossa vietettyä aikaa. Kiinteistöillä näyttäytyminen on kuitenkin tehokas viesti ja lisää ilmoituslomakkeiden palauttamista. Mittaajat vastaavat myös kysymyksiin. Omistajat haluavat usein tietää, minkä suuruisen rakennuksen voi tehdä ilman lupaa tai kuka vastaa jätevesikysymyksiin. Samalla voi rapsuttaa koirat ja silittää kissat. Mittauskäynnit eivät ole aivan yksinkertainen juttu. Monet kiinteistönomistajat haluavat olla paikalla käynnin aikana, ja varsinkin vapaa-ajan asunnoilla nämä käynnit hajasijoittuvat lomien aikaan. Kullakin tiellä joudutaan käymään jopa viitenä eri päivänä. Niin työpäivän suunnitteluun ja käyntien sopimiseen kuluu aikaa. Kesämökkialueella käyntejä ehtii tehdä päivässä vajaat kymmenen, kaupunkialueella luku on moninkertainen. Kun yleensä omakotitalojen tiedot löytyvät rakennusvalvonnan arkistoista, niin käynnillä mitataan vain ulkorakennukset. Tämä säästää paljon työaikaa. Rakennusten ulkomittausten yhteydessä ne voidaan myös paikalleenmitata. Verottajalle toimitetaan lomakkeet niistä kiinteistöistä, joiden rakennusten tiedot eivät täsmää tai ovat muuttuneet. Verottaja on halunnut lomakkeet paperisina vanhaan malliin. Jokainen rakennus käydään siis vielä paperilla läpi kaksi kertaa, verotusta varten ja omiin tietokantoihin lisättäväksi. Talviaika on näille töille otollista, sillä varsinkin maaseudulla mittausaika supistuu ajalle toukokuu–syyskuu. Loppusyksystä pikkutiet ja pihat eivät välttämättä kestä ajamista. Tietokantatyön jälkeen alkaa taas uuden maastokesän suunnittelu. KESÄN MITTAUSTEN SATOA Projekti on työllistänyt kesäaikaan 2–5 mittaajaa ja kokovuotisesti yhden päätoimisen työntekijän. Panostus henkilötyökuukausiin lisää vuotuisia kuluja, mutta lyhentää projektin kestoa. Kesän mittausten tulokset viedään verottajalle lokakuun alussa, niin ne ehtivät seuraavan vuoden maaliskuun kiinteistöverolappuihin. Näiden verojen maksuaika on syyskuussa ja marraskuussa, joten mittausvuoden saldo on näkyvissä reilun vuoden viipeellä. Mutta nämä lisätuotot ovat pysyviä, verolappu kolahtaa postista maksajalleen uskollisesti joka kevät. Projektin asiakaspalaute on ollut hyvää. Alun pienten purnaamisten jälkeen kiinteistöjen omistajat ovat suhtautuneet myötämielisesti mittaajiin. Kun itse maksaa veronsa säntillisesti, toivoo TILASTOJEN KERTOMAA: Heinolan kaupungissa on vajaat 20 000 asukasta pinta-ala on 839 km², josta 163 km² vesistöjä väestötiheys 29,4 asukasta/km² kaupungin alueella 11 350 kiinteistöä, joista asemakaavaalueella 5 500 • kesämökkien omistajista puolet oman kaupungin väkeä • • • • MAASTOKÄYNNEILLÄ KUULTUA: ”Isä sanoi, että tällä tontilla ei ole rakennuksia.” ”Eihän siirrettävä sauna lupaa tarvitse.” ”Tuo rakennus puretaan huomenna.” • • • Maastokäynnillä voi törmätä yllättäviin täyteaineisiin. Heinola k iinteistövero Maksuunpantu kiinteistövero (€) Lisäys vuosittain (€) 2014 6 127 365 380 682 2013 5 746 683 220 767 2012 5 525 916 202 024 2011 5 323 892 151 872 2010 5 172 020 139 275 2009 5 032 745 Heinolan kiinteistöveron kehitys. myös naapureiden tekevän samoin. Viestintänä on käytetty paikallislehdessä julkaistuja juttuja, laadittu kaupungin internetsivuille oma osio ja maaseudulla on lisäksi laitettu mittauksista ilmoittavat tienvarsikyltit. Maaseudulla käynti on kuitattu mökin oveen laitetulla lapulla, jossa ilmoitetaan mittauksen suorittamisesta ja – mikä tärkeintä – kiitetään yhteistyöstä. Kokeneen vetäjän johdolla projekti etenee vähintään 3 000–5 000 kiinteistön vuosivauhtia. Käyntien tuotto näkyy aina seuraavan vuoden lopussa. Jokaisen kunnan kannattaa laskea, kannattaako vastaava projekti toteuttaa omalla alueellaan. Verottajan sivuilta löytyy linkki kuntien verokertymiin: http://veronsaajat.vero.fi/fi-fi/kunnat/verotulojenseuranta/Sivut/ TilitetytMaarat.aspx. Kirjoittaja Tuija Lilja on koulutukseltaan FM ja työskennellyt Heinolassa projektipäällikkönä kolme vuotta. Sähköposti tuija.lilja luukku.com. MAANKÄYTTÖ 1|2015 31 Maanmittauspäivät 2015 Espoon Dipolissa www.maankaytto.fi/mmp2015 MAANKÄYTTÖ Torstai 16.4.2015 K I I N TE I S TÖT Ohjelma 15:00–21:00 Dipoli MITTAUS & MALLINNUS 16:00–21:00 Maan mittaus päivät 2015 *) Näyttelytila Maanmittausalan näyttely Paikalla noin 20 maanmittausalan yritystä ja organisaatiota. Tule tutustumaan ja näkemään omin silmin, mitä maanmittausalalla tapahtuu juuri nyt. 15:00–18:00 18:00–19:30 Takka Luolamies Palaver Maanmittausalan yhdistysten sääntömääräiset kokoukset Maanmittausalan yhdistysten sääntömääräiset kokoukset Näytteilleasettajien tietoiskut 15:00–16:00 KMT ry 16:00–17:00 MAKLI ry 16:00–17:00 Maanmittausinsinöörien Liitto ry 17:00–18:00 Maanmittaustieteiden Seura Kaikille avoin kevätkokousesitelmä: Uutta tutkimustietoa Suomesta: Tuulivoimaloiden vaikutus kiinteistöjen markkina-arvoihin • TkT Juhana Hiironen, Aalto-yliopisto Pääsali Maanmittauspäivät 2015: Avajaisseremoniat 18:00–18:05 18:05–18:30 18:45–19:30 19:30–21:00 Avaussanat • Juhana Hiironen, Maanmittauspäivien järjestelytoimikunta Keynote-esitelmä • Pääjohtaja Arvo Kokkonen, Maanmittauslaitos Palkitsemiset ja stipendit – Järjestöjen palkinnot (MIL ry:n pyykki, MAKLI:n mittaripysti) – Stipendit (Maanmittausalan edistämissäätiön apurahat) – Maanmittauspäivien standaari Näyttelytila Cocktail-tilaisuus Tutustu maanmittausalan yrityksiin, seurustele ja nauti tarjoiluista. Tarjolla pientä purtavaa kuplivan kera. *) järjestäjät pidättävät oikeuden ohjelmamuutoksiin Perjantai 17.4.2015 Ilmoittautuminen klo 8:00–9:00 Dipolin aulatilassa Pääsali 9:00–9:20 Palaver 9:30–10:00 Koulutuksen avaaminen Nuorten Maanmittauspäivät 9:00–9:05 Koulutuksen avaus • Ari Laitala 9:05–9:20 Espoon kaupungin tervehdys • Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, Espoon kaupunki Pääsali 9:30–11:30 Luolamies 9:30–11:00 Tilaisuuden avaus ja ohjelman esittely Takka 9:00–12:00 Palaver 10:00–11:30 Sessio A1: Asuntorakentamisen Sessio B1: Mittaus ja haasteet mallinnus Sessio C1: Kiinteistörekisteriklinikka Pj. Juha Metsälä ū Vapautta asuntorakentamiseen • Matti Vanhanen, Perheyritysten liitto ry ū Miten kaavoitusta tulisi kehittää • Arkkitehti Aija Staffans, Aaltoyliopisto ū Rakentaisimme enemmän ja halvemmalla, jos... • Kaavoitusjohtaja Hille Kaukonen, SKANSKA ū Tonttipula – totta vai kuvitelmaa? • Toimistopäällikkö Sami Haapanen, Helsingin kaupungin kiinteistövirasto Sessio D1: Yritykset ja organisaatiot esittäytyvät nuorille mittareille Kuntien ja Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteriä ylläpiPaikalla Geotrim Oy, Nordic Geo Center Oy täville henkilöille suunnattu ja Helsingin kaupunki. ohjelmistotukiklinikka. Kiinteistörekisteriä ylläpitävät ihmiset voivat keskustella suoraan ohjelmistotoimittajien sekä MML:n tuotekehityksen kanssa samassa paikassa ja saada käyttövinkkejä omaan toimintaansa. Paikalla Maanmittauslaitos, CGI, Trimble ja Bentley. Pj. Anssi Krooks ū Innovatiiviset uudet mittausmenetelmät ja laitteet • N. N. ū Virtuaalisuus ja digitaalisuus kaupunkien kehittämisen tukena • J-P Virtanen, Aalto-yliopisto ū Vedenalaisten rakenteiden mittaus ja mallinnus • Juho Toijanaho, Meritaito Oy Lounastauko 11:00–12:30 Pääsali 12:00–13:30 Luolamies 12:00–13:30 Takka 12:30–14:00 Palaver 12:30–14:00 Poli 12:30–14:00 Sessio A2: Kustannustehokkaampia ja yhteensopivampia perusmaastotietoja Sessio B2: MRL:n uudistaminen Sessio C2: Toimitustuotanto Pj. Paavo Häikiö ū MRL:n maankäytön ohjaus yrittäjänäkökulmasta • Lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, Suomen Yrittäjät ū Millainen on kilpailun edistämisen, kaavoituksen ja alueellisen kilpailukyvyn suhde? • Tutkija Hanna Mattila, Aalto-yliopisto • Jatko-opiskelija Jonne Hytönen, Aalto-yliopisto ū MRL ja maakunnan kilpailutekijät • N. N. Pj. Sakari Haulos ū Uusi toimitus: Tilusten kulkujärjestely (TIKU) • Prosessipäällikkö Kalle Konttinen, Maanmittauslaitos ū Toimituksessa ja kiinteistörekisterissä olevan virheen korjaaminen • Maanmittausinsinööri Janne-Ville Kinnunen, Maanmittauslaitos ū Vuonna 2017 lohotaan 3D-kiinteistöjä, millainen on lohkomissuunnitelma (tonttijako)? N. N. Sessio D2: Workshop: Maanmittausalan markkinointi Pj. Juha Vilhomaa ū MTJ2030 Visio ja toimenpidesuositus • Kari-Pekka Karlsson, Maa- ja metsätalousministeriö ū Kohti yhteistä Kansallista maastotietokantaa: yhteistyöverkosto • Antti Jakobsson MML • Anna Mustajoki Tampereen kaupunki ū Kansallisen maastotietokannan Rakennukset-Pilotti • Anssi Krooks, Maanmittauslaitos Sessio E2: Näytteilleasettajien tietoiskut 12:15–12:45 Alustus aiheeseen 12:45–13:00 Workshop info 13:00–14:00 Workshop Kahvitauko 13:30–14:30 Pääsali 14:00–16:00 Luolamies 14:00–16:00 Takka 14:30–16:00 Palaver 14:30-16:00 Poli 14:00–16:00 Sessio A3: Sähköiset palvelut Sessio B3: Katasteri 2035 Sessio C3: Kiinteistöarviointi Pj. Kaisa Haaksiluoto ū Kiinteistökaupan verkkopalvelu I: tekniset ominaisuudet ja rajoitukset • Sovellustukiasiantuntija Tiina Lepistö, Maanmittauslaitos ū Kiinteistökaupan verkkopalvelu II: juridiset ominaisuudet ja rajoitukset • Johtava sovellustukiasiantuntija Kari Niemi, Maanmittauslaitos ū Kynätön lupaprosessi • Petri Kapanen, Varkauden kaupunki ū Laadukkaat paikkatietopalvelut osana sähköisiä asiointipalveluja • Palvelujohtaja Jaana Mäkelä, Spatineo Oy Pj. Arvo Vitikainen ū Suomalainen katasterijärjestelmä – tarvitaanko pikaliimaa vaiko vasaraa? • Kehittämispäällikkö Jani Hokkanen, Maanmittauslaitos ū Millaisia visioita muilla mailla on tulevaisuuden katasterista? • TkT Kirsikka Niukkanen, Aalto-yliopisto ū Visioni tulevaisuuden katasterista • Paneelikeskustelu: Jere Rajalin (MMM), Markku Markkula (MML), Annamari Räty (Espoo) ja Juha Tuomaala (MML) Pj. Ari Laitala ū Kunnat ja tehostuva tilankäyttö – arvot • N. N., Newsec ū Työkalut asuntoportfolion arvioimiseksi • Mikael Postila, Orava asuntorahastot ū Putkiremontin vaikutus asunto-osakkeen hintaan • TkT Juhana Hiironen, Aalto-yliopisto Sessio D3: Workshop: Maanmittausalan markkinointi 14:30–16:00 Palaver 14:30–15:30 Purkutilaisuus 15:30–16:00 Tilaisuuden päätös Illallinen • Dipoli 19:00–22:00 + jatkot 22:00–02:00 Kolmen ruokalajin istuva illallinen. Luvassa ruokaa, juomaa, vapaamuotoista seurustelua, musiikkia ja mahdollisimman vähän pönötystä. Sessio E3: Näytteilleasettajien tietoiskut Adrian Grycuk | CC BY-SA 3.0 PL Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) käytännöstä Sampo Hatunen Maankäyttö-lehden numerossa 3/2014 ja 4/2014 on käyty keskustelua mm. siitä, voisiko Suomen oikeus- ja arviointikäytäntö kuntien raakamaan lunastuksissa olla Euroopan ihmisoikeusopimuksen (EIS) vastaista. 34 MAANKÄYTTÖ 1|2015 OLEN AIHETTA SIVUTEN kirjoittanut julkaisussa Kiinteistöarviointi 4/2013 artikkelin, jonka tekstiä, oma kun on, tässä osittain lainaan. Korostan vielä, että tämän juttuni ei ole tarkoitus olla tyhjentävä tarkastelu EIT:n omaisuuden suojaa koskeviin oikeustapauksiin pakkolunastuksen osalta. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 1 lisäpöytäkirjan 1 artiklan sisältö on kyllä käytännön arviomiehen kannalta hyvin ympäripyöreä, etten sanoisi kryptinen, ja vaikea on kentän toimitusinsinöörinkin ilmoittaa, että Suomen lainsäädäntö on joltakin osin EIS:n vastainen eikä Suomen lakia tule noudattaa. Jotain suuntaviivaa asiaan kuitenkin saa EIT:n omaisuuden suojaa koskevista ratkaisuista, joista nimenomaan langettavista tuomioista on ohessa pieni otos. KREIKKA 9.10.2003 Biozokat A.E. Kysymys oli omaisuuden suojan loukkauksesta, kun lunastuskorvauksen vahvistamisen yhteydessä sovelletun legaalisen presumption mukaan lunastetun alueen omistaja hyötyi aiotusta rakennushankkeesta lisäarvon vähentäessä lunastuskorvausta ja kun omistajan oli vaadittava erikseen nostamallaan kanteella sen vahvistamista, ettei hän hyötynyt hankkeesta. EIT viittasi kahteen aiempaan ratkaisuun, joissa se oli katsonut, että vuoden 1977 lain mukaisessa järjestelmässä ei sen liiallisen ”Kohtuuttomuus on s ilmiinpistävää.” jäykkyyden vuoksi kiinnitetty mitään huomiota eri tilanteisiin eikä otettu huomioon varsinkaan rakennustöiden laadusta ja rakennuspaikasta johtuvia eroja. EIT oli katsonut, että 1 lisäpöytäkirjan 1 artiklaa oli rikottu. Kreikan tuomioistuimet olivat ko. tuomion jälkeen hylänneet oikeuskäytäntönsä siitä, että presumptio olisi kumoamaton. Hyödyn saamisen osalta maanomistajan oli nostettava uusi oikeudenkäynti. Lainsäädäntöä ei kuitenkaan oltu kehitetty. EIT katsoi, että pystyttämällä tällaisen lainsäädännön on rikottu oikeudenmukaisuuden tasapainoa. Tämä oli hieman samantapainen järjestelmä kuin on säädetty Suomessa aiemmin Rakennuslaissa ja sen jälkeen Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) katualueen ilmaisluovutusvelvollisuudesta. 13.7.2006 Housing Association of War Disabled and Victims of War of Attica and others Kysymys oli omaisuuden suojan loukkauksesta, kun maanomistajien odotukset maansa rakentamisen suhteen tehtiin tyhjäksi uudella luonnonsuojeluarvoja korostaneella perustuslailla ja tulkintaa koskevalla oikeuskäytännöllä eikä maanomistajalle myönnetty korvauksia tai annettu vaihtomaata. EIT esitti, että vaikka heidän omaisuutensa suojaan oli puututtu olennaisilta osin, he eivät saaneet korvauksia Kreikan lain nojalla. Tämä seikka ja se, että valtio ei ollut lunastanut maata tai vaihtanut sitä toiseen samanarvoiseen, oli pahentanut valittajien asemaa ja heille oli pantu suhteeton rasitus, jolloin 1 lisäpöytäkirjan 1 artiklaa oli rikottu. ITALIA Gigli Construzioni S.r.l. 1.4.2007 Kysymys oli siitä, oliko pakkolunastuskorvauksen määrä riittävä ja oliko oikeudenkäyntimenettely korvausasiassa oikeudenmukaista, kun lainsäätäjä antoi sen vireillä ollessa uusia säännöksiä, joilla korvauksen määrää alennettiin olennaisesti. Kysymys oli myös oikeudenkäynnin kohtuullisesta ajasta. Tapauksessa valittaja omisti rakennusmaata ja kaupunki hyväksyi 1978 rakennushankkeen, jossa maalle rakennettaisiin vuokra-asuntoja. Tontti pakkolunastettiin 1983. Valittaja haastoi kaupungin oikeuteen. Vuonna 1988 hankitun asiantuntijalausunnon mukaan maan arvo oli ollut v. 1983 yli 200 000 euroa. Vuonna 1992 tuli voimaan laki, jota sovellettiin vireillä olleisiinkin tapauksiin. Lain johdosta maan arvoksi katsottiin 106 503 euroa. Ylioikeus hylkäsi maan arvoa koskevan valituksen, mutta myönsi korvausta aineettomasta vahingosta jutun kohtuuttoman keston vuoksi. Oikeudenkäynti oli kestänyt 15,5 vuotta. EIT katsoi, että 1 lisäpöytäkirjan 1 artiklaa oli rikottu ja valtion oli maksettava valittajille taloudellisesta vahingosta 500 000 euroa ja aineettomasta vahingosta 9 676 euroa. TŠEKKI Blaneca Pincová ja Jiri Pinc 5.11.2002 Maankäyttö-lehden numeroissa 3 ja 4/2014 olleissa artikkeleissa on viitattu tuohon ratkaisuun. Kysymys oli omaisuuden suojasta, kun kommunistisen hallinnon aikana valtion konfiskaatiolla (ilman korvausta) saama ja yksityiselle luovutettu kiinteistö määrättiin tuona aikana tapahtuneita omistusoikeuden loukkauksia korjattaessa palautettavaksi alkuperäisen omistajan perilliselle. Tapauksen selostus on kovin pitkä sisältäen useita eri vaiheita, joihin yritän parhaani mukaan olla nyt liikaa menemättä, mutta EIT:n ajattelun yleisten piirteiden selventämisen vuoksi referoin ratkaisua hieman pitemmin. Tšekin lain mukaan henkilöllä, joka joutui palauttamaan omaisuuden, oli oikeus saada kauppahinta takaisin. Aiemman omistajan poika vaati kiinteistöä itselleen ja sai myös sen. Pincova ja Pinc, kommunistihallinnon aikana kiinteistön omistaneet, vaativat valtiolta korvausta, jonka vaatimuksen lopullinen summa oli 760 280 korunaa ja aineettomasta vahingosta he vaativat 35 000 euroa. Heidän vuonna 1967 maksama kauppahinta oli ollut 14 703 korunaa. EIT totesi, että kaikella puuttumisella omaisuuden suojaan tuli säilyttää oikeudenmukainen tasapaino yhteisön yleisen edun vaatimusten ja yksilön perusoikeuksien suojan välillä. EIT katsoi, että pakkolunastuksen johdosta yksilön tuli periaatteessa saada korvausta, joka oli kohtuullisessa suhteessa riistetyn omaisuuden arvoon, vaikkakin yleisen edun mukaiset hyväksyttävät tavoitteet saattoivat puoltaa käypää arvoa alempaa korvausta. Siten pääsäännön mukaan em. tasapaino saavutettiin, jos korvaus oli kohtuullisessa suhteessa omaisuuden kaupalliseen arvoon silloin, kun riistäminen toteutettiin. EIT totesi, että vuonna 1967 maksettu ja valittajille korvattu kauppahinta ei voinut olla kohtuullisessa suhteessa omaisuuden arvoon 30 vuotta myöhemmin. EIT katsoi yksimielisesti, että 1 lisäpöytäkirjan 1 artiklaa oli rikottu. Koska Tšekin hallitus ei riitauttanut valittajien vaatimaa 760 280 korunaa, EIT hyväksyi sen korvaukseksi sekä myös vaatimuksen 35 000 euroa taloudellisesta ja aineettomasta vahingosta. Lisäksi he saivat korvauksia kuluistaan. Tapaus on Suomen oloihin kylläkin huonosti suoraan sovellettavissa eikä siitä ole mielestäni löydettävissä eväitä katsoa Suomen MRL:n tai Lunastuslain säännösten olevan IMS:n vastaisia. LATVIA Case of Vistins and Perep Jolkins, EIT:n suuren jaoston tuomiot 25.10.2012 ja 25.3.2014 (Edilexin uutinen 14.4.2014). Valittajat omistivat viisi tonttia Riikan kaupungin keskusta-alueella. Tontit lunastettiin Riikan vapaasataman laajentamisen johdosta. Ensimmäisen valittajan 17 998 m2:n suuruisen tontin ja toisen valittajan kolmen lunastetun tontin (11 000 m2, 7 150 m2 ja 18 620 m2) arvoksi alun perin vahvistettiin 750 euroa ja toisen valittajan neljännen 10 970 m2:n suuruisen tontin arvoksi 1 410 euroa. Vuonna 1996 ensimmäisen valittajan omistaman tontin markkina-arvoksi oli arvioitu noin 900 000 euroa ja toisen valittajan tonttien noin 500 000 euroa. Vuonna 1997 ensimmäisen valittajan tontin korvaukseksi vahvistettiin 850 euroa ja toisen valittajan tonttien 13 500 euroa. Valittajien vaatimukset kansallisissa tuomioistuimissa hylättiin. EIT:n suuri jaosto 25.3.2014 tuomiossaan toisti 25.10.2012 tuomiossa esitetyn, että valittajien kiinteistöille vahvistetut verotusarvot (joiden mukaan lunastuskorvaukset oli ilmeisesti määrätty) olivat olleet huomattavassa epäsuhteessa niiden markkina-arvojen kanssa. Valittajien oikeussuojaa oli loukattu. EIT määräsi ensimmäiselle valittajalle korvaukseksi 339 392 euroa ja toiselle 871 271 euroa. Lisäksi valittajat saivat korvausta aineettomasta vahingosta kumpikin 3 000 euroa sekä kuluista 1 500 euroa niin ikään kumpikin. MAANKÄYTTÖ 1|2015 35 ”Opinnäytteeksi omaisuuden s uojaa k oskevien EIT:n ratkaisujen ja Suomen l ainsäädännön tarkastelu olisi omiaan.” Tästä ratkaisusta pistää silmään kansallisen lainsäädännön mukaan määrätyn korvauksen ja markkina-arvon välinen suuri ero, mikä lienee aiheuttanut sen, että tapaus on katsottu EIT:ssä kohtuuttomaksi. SUOMI JA EIT Suomi hyväksyi Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) vuonna 1990, jonka jälkeen lain kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamisesta (lunastuslaki) 31 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua ns. leikkaussäännöstä ei, ainakaan merkittävässä määrin, ole sovellettu lunastustoimituksissa. Espoon ns. Rustelen lunastustoimitus lopetettiin ensimmäisen kerran juuri sopimuksen hyväksymisen aikaan eikä tuolloin ollut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) käytännöstä ja asian sinne saattamisesta vielä Suomessa kokemusta. Rakennuslain mukaista katualuetta koskeneesta ilmaisluovutusvelvollisuudesta on kyllä valitettu EIT:een, joka ei ottanut asiaa käsiteltäväksi (Espoota koskenut katualuekorvaustoimituksen nro 2001-813083, Vantaan käräjäoikeuden maaoikeuden tuomio 15.1.2003 Dnro 02/2820). Jutussa oli kysymys Espoon Ison Omenan kauppakeskuksen vieressä sijaitsevasta tilasta, josta meni osa katualueeksi. Maaoikeus totesi, että maanomistaja oli vuonna 1995 ostanut tilansa 460 000 markalla. Hän oli saanut tilasta myydyistä ja lunastetuista asemakaavan mukaisista alueista, mm. osa Ison Omenan tonttia, runsas viisi vuotta ostamisen jälkeen noin 6 400 000 markkaa. Maaoikeus katsoi, että toimituksessa on toimittu Suomen perustuslain ja rakennuslain säännöksien mukaisesti eikä myöskään EIS:n 1 lisäpöytäkirjan 1 artiklan omaisuuden suojaa koskevaa säännöstä oltu rikottu. Näiden jälkeen lunastuslain leikkaussäännöksen soveltamisesta yksityisen maanomistajan lunastamisen osalta ei ainakaan minulla ole tietoa. Sitä seikkaa, onko Suomen lunastuslain ns. leikkaussäännös EIS:n 1 lisäpöytäkirjan 1 artiklan omaisuuden suojaa koskevan säännöksen vastainen, ei ole voitu, ilmeisesti tapausten puuttuessa, EIT:ssä testata. Mahdollista on, että lähitulevaisuudessa nimenomaan Maankäyttö- ja rakennuslain 99 §:n mukaiseen raakamaan lunastukseen haetaan EIT:ltä ratkaisua lunastuskorvauksen oikeudenmukaisuuden osalta. Tässä yhteydessä tuon esille vielä Etelä-Savon käräjäoikeuden/Maaoikeuden tuomion 29.1.2014 M13/5659. Siinä vuokraoikeuden haltija ja toimistorakennuksen omistaja haki MRL:n 101 §:n perusteella lunastustoimitusta Haminan kaupungin velvoittamiseksi lunastamaan ko. rakennuksen. Hakemus oli toimituksessa hylätty. Rakennuksen omistaja perusteli vaatimustaan mm. asiantuntijalausunnoilla sekä EIT:n ratkaisuilla hieman samantapaisissa asioissa. Tuomio on perusteellinen, 34 sivua, ja maaoikeus päätti, että toimituksen hakija, MRL:n 101 §:n sanamuodosta huolimatta, on rinnastettava MRL:n 101 ja 106 §:ssä tarkoitettuun hakijaan ja toimitus palautettiin uuteen käsittelyyn. Perusteluiksi maaoikeus esitti mm., että tässä tilanteessa on perusteltua ottaa huomioon tulkinta- ja soveltamiskäytännön johdonmukaisuuden turvaamiseksi myös samaa toimintaympäristöä säätelevien muiden lakien asiaan liittyvät säännökset ja muutoksenhakijan esiintuoma oikeuskäytäntö perusoikeusnäkökohtineen. Tuomiosta ei valitettu. Tuomiosta ei selkeästi ilmene, missä määrin valittajan esiin tuoma EIT:n ratkaisujen käytäntö vaikutti lopputulokseen. LOPUKSI Olen tarkastellut edellä lähinnä vain niitä tapauksia, joissa EIT on katsonut, että omaisuuden suojaa koskevaa EIS:n säännöstä on rikottu. Kuitenkin on paljon sellaisia ratkaisuja, joissa lopputulos on ollut päinvastainen tai tapausta ei ole edes otettu EIT:ssä käsiteltäväksi. Edellä Latviaa koskeneessa ratkaisussa pistää silmään se, että kansallisen oikeusistuimen päätökset olivat EIT:n päättämistä korvauksista noin 0,3 ja 1,5 % ja markkina-arvoista laskien vielä pienemmät. Kohtuuttomuus on siten silmiinpistävää ja Suomen lunastuskorvaukset eivät missään tapauksessa ole näin vähäisiä käypiin arvoihin verrattuna, oli käyvän arvon arvioinut kuka tahansa riippumaton arviomies. Vaikka lunastuskorvaus ei perustu aivan kohteen markkinaarvoon, en usko, että EIT katsoisi menettelyn moitittavaksi. Tšekkiä koskevan ratkaisun mukaan määrättävän korvauksen tuli olla kohtuullisessa suhteessa kiinteistön kaupalliseen arvoon. Opinnäytteeksi omaisuuden suojaa koskevien EIT:n ratkaisujen ja Suomen lainsäädännön tarkastelu olisi onnen omiaan, mistä heitän hanskan Maankäyttötieteiden laitoksen rappusille. Sampo Hatunen on eläkkeellä oleva maaoikeusinsinööri. Sähköposti sampo.hatunen kolumbus.fi. E U R O O PA N I H M I S O I K E U S T U O M I O I S T U I N • Ranskassa Strasbourgissa toimiva ylikansallinen tuomio istuin • valvoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista • tuomioistuimeen voi valittaa jokainen sopimusvaltio tai yksityishenkilö, joka kokee Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattujen oikeuksiensa tulleen loukatuiksi • valitusasioita käsitellään tuomareista koostuvissa komiteoissa, jaostoissa ja suuressa jaostossa 36 MAANKÄYTTÖ 1|2015 • tuomioistuimen työkielinä ovat englanti ja ranska, mutta valituksen voi laatia omalla kielellään • menettely on yleensä kirjallista, mutta myös suullinen käsittely on mahdollinen • Euroopan neuvoston ministerikomitea valvoo tuomioiden täytäntöönpanoa Lisätietoja: Ulkoasiainministeriö http://formin.finland.fi/ public/default.aspx?contentid=204933&culture=fi-FI JARRUMIES Jarrumieskin on vuosien saatossa usein kuullut väitteen, että olisimme huonon itsetunnon kansa. Sitä on yritetty karkottaa kertomuksilla Martti Kitusesta, Antti Rokasta, Matti Nykäsestä, jne. Sitä paitsi olemme voittaneet Ruotsin, Tšekin, Venäjän (ja Neuvostoliiton), USA:n ja Kanadan jääkiekossa. Olemme rohkea kansa. Perkele. Mutta unohdamme, että on muutakin rohkeutta kuin henkilökohtaisiin tekoihin liittyvää. Kansa voi kansakuntana olla rohkea ja toimia sen mukaisesti. Ikävä kyllä tässä suhteessa tilanne on Suomen osalta todella paljon huonompi. Tämä tulee selkeästi esille nykyisessä yleiskunnallisessa keskustelussa. Yleisimpiä sanoja, joita kuulee ovat, konsensus, yhteisymmärrys, yhteinen näkemys, yhteinen linja, yhteistyö, yhteisvastuu… tarviiko näitä vielä lisää. Me pelkäämme olla eri mieltä, me pelkäämme erottua joukosta. Me pelkäämme olla me. Me vieläkin pelkäämme sitä, mitä meistä ajatellaan kansakuntana, suomalaisena tai mitä muut ylipäätään ajattelevat meistä tai jopa minusta. Kaikkein kummallisimmin tämä näkyy valtakunnan politiikassa, yhteisten asioiden hoidossa. Otetaanpa muutamia yleisiä esimerkkejä. ULKOPOLITIIKKAA – Meillä katsotaan karsaasti, jos joku sanoo, että Venäjän toimien takia meidän pitäisi liittyä Natoon. Erityisesti, jos on kysymys Suomen turvallisuudesta. – Meillä katsotaan karsaasti, jos joku sanoo, että Rosatomilta pitää tilata ydinvoimala, kun ne osaa sen tehdä. – Meillä ei uskalleta tuomita selvin sanoin Venäjän epärehellistä sotapropagandaa Ukrainasta. Suomessa ei näyttöä venäläissotilaista, muualla on. – Meillä ei uskalleta sanoa Venäjän lapsiasianvaltuutetulle. Haista Paska – Meillä ei uskalleta avoimesti vaatia muslimiyhteisöjen johtajilta selkeätä irtisanoutumista terrori-iskuista. – Meillä ei uskalleta sanoa. Saatanan kreik- SUOMALAISET, KANSA RAUKOILTA RAJOILTA kalaiset, ettekö te koskaan opi pitämään talouttanne kurissa. Pelkäämme lähes hysteerisesti, että jokin valtio tai vielä isompi vierasta kieltä puhuva liittouma (esim. EU) ihan suuttuu Suomelle tai ainakin pahoittaa mielensä. Hölmöintä on se, että jos kaikesta huolimatta näin käy, niin päätehtävämme on selittää sen johtuvan väärinkäsityksestä tai informaatiokatkoksesta. SISÄPOLITIIKKAA – Me emme uskalla sanoa, että valtion talous on kusessa. Tilanne ei ole tämä. Se on päin helvettiä (onneksi matkaamme sinne ensimmäisessä luokassa niin kauan, kun lainaa saadaan). – Me emme uskalla tunnustaa hevospeliajalta olevan taajamarakenteemme (kuntajako) olevansa totaalisesti tiensä päässä. Koulut lähtee, terveyskeskukset lähtee, vero- ja sosiaalitoimistot lähtee, poliisi lähtee. Mutta kunnantalo sisällä raivoisaa paperisotaa käyvine virkamiehineen ylväästi muistuttaa meitä vanhoista hyvistä ajoista, jolloin hevonen oli Polle ja auto oli Mosse. – Me emme uskalla olla ottamatta SDP:tä seuraavaan hallitukseen, koska siitä voi seurata lakkoja ja vallan vielä aivan yleislakko. Voi kauheata. – Me emme uskalla sanoa, että tuloerot ovat hyväksi. Olisihan se valtava kansallinen häpeä, jos maassamme asusi 50 Wahlroosia ja 50 Herliniä nykyisten lisäksi. Liekö niille veroeuroille mitään käyttöä olisikaan. Kivempaa on kun kaikilla on saman verran rahaa, eikä kellään ole yhtään. – Me emme uskalla kuunnella maahanmuuttokriittisten ihmisten perusteluja asioilleen, koska ne on rasisteja ja varmaan myös ainakin osittain sovinisteja. – Me emme uskalla erottaa kirkkoa valtiosta, koska… se on siihen aina(?) kuulunut. – Me emme uskalla edes ajatella, olisiko Kekkosen ulkopolitiikalle ollut vaihtoehtoa. – Me emme uskalla edes ajatella, olisiko sotaa voinut johtaa joku muu kuin Mannerheim. Kuinka on mahdollista, että olemme unohtaneet maailman kehittyvän muutoksen kautta. Jatkuva konsensuksen haku, erimielisyyksien ja epämiellyttävien asioiden välttely ja pelkääminen ei johda pitkällä aikavälillä uuteen ja nykyistä parempaan (konsensus on kuin kusi, ensin lämmittää, sitten kylmää). Kehitys vaatii ristiriitoja ja rohkeita tekoja niiden ratkaisemiseksi. Toki kivempaahan se on, kun asiat ei kunnolla kärjisty. Ei tule paha mieli. Kukaan ei voi tuulettaa toisen kustannuksella tai esittää voittajaa. Parasta tässä yhteisymmärryksessä on tietysti se, että kenelläkään ei ole vastuuta mistään. Tämä näkyy nykysuomessa hieman kummallisella tavalla. Se näkyy päättämättömyytenä. Nyt hierotaan ja hierotaan asioita. Etsitään konsensusta, ja kun päätöstä ei tule, niin kukaan ei ole vastuussa siitä, että päätöksiä ei tule. Yritetty on. Mietitty on. Päätetty ei. Taloudessa asian oivalsi jo ennen sotia Schumpeter tuomalla keskusteluun luovan tuhon käsitteen. Tarpeeton, ylimitoitettu ja kannattamaton (yritys)toiminta tuhoutuu ja muutos tuo uutta ja energistä tilalle. Vaan meillä kotosuomessa otetaan vaan holtittomasti konsensushengessä velkaa, että mitään ei tarvitsisi muuttaa. Tärkeintä on, että kaikki on niin kuin ennenkin. Poliittinen eliitti voisi Suomessa vähitellen oivaltaa sen, että asiat pitää hoitaa itse. Pahimmassa tapauksessa Suomea tulee ohjailemaan EU:sta troikka (Kreikan tapaan). Troikkaa johtaa sitten EU:n puolelta Jyrki Katainen. Jotta sillä tavalla. Poliittisilla toimijoilla on kummallinen tarve pitää yhteisymmärrystä hyveistä suurimpana. Se on sama kun vaadittaisiin keskiarvoa ilman hajontaa. MAANKÄYTTÖ 1|2015 37 Syksyllä 2013 järjestetyssä Kestävät alueet -seminaarissamme oli koolla satapäinen joukko aluesuunnittelijoita ideoimassa kestävän kehityksen edistämistä aluetasolla. Päädyimme yhteistuumin seuraavaan tulokseen: kestävän aluesuunnittelun työkaluja löytyy kyllä jo, mutta tietoa on vaikea löytää, sillä sitä on ripoteltu pitkin internetiä. Tämä ongelma oli ratkaistava. Uusi työkalu helpottaa aluesuunnittelijoiden arkea Sami Lankiniemi Alueportaalista työkalut ja selvitykset löytyvät nopeasti ja samalla voi nähdä, millaisia arvosanoja muut kävijät ovat niille antaneet. 38 MAANKÄYTTÖ 1|2015 R Y H DY I M M E M O T I V O I T U N E I N A TOIMEEN yhdessä ympäristöministeriön ja RAKLIn kanssa etsimään erilaisia vaihtoehtoja näiden ongelmien ratkaisemiseen. Ratkaisuksi oli kehitettävä työkalu, joka olisi kaikille avoin, ilmainen ja helppo käyttää. Ideoinnin tuloksena syntyi ajatus nettisivustosta, joka olisi kuin kestävän aluesuunnittelun TripAdvisor: kaikki työkalut ja selvitykset yhdellä sivustolla, jossa voidaan käydä myös aiheeseen liittyvää keskustelua sekä antaa palautetta työkaluista ja selvityksistä. JAETTU TIETO ON PARAS TIETO Alueportaaliksi nimetty nettisivusto on rakennettu niin, että kestävää aluesuunnittelua tukevat työkalut ja selvitykset löytyvät helposti ja nopeasti, yhdestä paikasta. Sivustolta löytyy jo nyt useita työkaluja ja selvityksiä, mutta koska alusta toimii wiki-periaatteella, tarvitsemme alan asiantuntijoiden apua sisällön tuottamisessa. Jos siis organisaationne on kehittänyt kestävää aluesuunnittelua edistävän työkalun tai tehnyt selvityksen, josta olisi hyötyä muillekin, lisää se Alueportaaliin muiden avuksi. Yhtenä tavoitteena oli myös luoda kanava, joka mahdollistaisi vuoropuhelun suunnittelijoiden välillä riippumatta siitä, missä he työtään tekevät. Pääkaupunkiseudulla tietoa on saatavilla melko helposti ja vertaistukea sekä keskustelukumppaneita löytyy kun halutaan kuulla kokemuksia eri työkaluista. Pienemmissä kunnissa ja kaupungeissa tilanne on kuitenkin hyvin erilainen ja on vaikea edes tietää keneltä asiasta voisi kysyä. Koko projektin taustatavoitteena onkin lisätä suunnittelijoiden tietämystä kestävän aluesuunnittelun työkaluista sekä niiden soveltuvuudesta erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille alueille. Sivustolle kerättävä kokemusperäinen tieto on erittäin hyödyllistä MIKÄ IHMEEN GREEN BUILDING COUNCIL? Green Building Council Finland kokoaa kiinteistö- ja rakentamisalan kestävän kehityksen osaamista Suomessa. Toiminta ulottuu koko rakennettuun ympäristöön ja sen elinkaareen. Myös aluetason tarkastelu on vahvasti mukana ja yhdistyksessä toimiikin aktiivisesti jäsenten muodostama Kestävät alueet -toimikunta. Lisäksi tällä hetkellä on meneillään Nordic Urban Development -hanke, jossa kehitetään yhteinen, pohjoismaisen kestävän aluesuunnittelun määritelmä. Lue lisää: www.figbc.fi esimerkiksi valittaessa juuri omaan hankkeeseen sopivaa työkalua. Alueportaalissa tieto on myös aina helposti saatavilla, pysyy tallessa ja kommentoinnin vilkastuessa sieltä voi löytää eri alojen ammattilaisia vastaamaan kysymyksiin ja jakamaan kokemuksia työkalujen käytöstä. Näin voidaan löytää yhdessä uusia tapoja ongelmien ratkaisemiseksi. TYÖKALUJEN TARJOAJILLE APUA TUOTEKEHITYKSEEN Emme ole unohtaneet myöskään työkalujen kehittäjiä. Palvelun kautta he voivat saada arvokasta palautetta työkalujen käyttäjiltä ja näin kehittää tuotteitaan yhä paremmin käyttäjien tarpeita vastaaviksi. Toisaalta he saavat tietoa myös aiemmista hankkeista, jolloin voidaan välttää turhan työn tekemistä. Myös koulutusorganisaatiot, aluesuunnittelusta vastaavat viran- ”Yhtenä tavoitteena oli luoda kanava, joka mahdollistaisi vuoropuhelun suunnittelijoiden välillä.” omaiset sekä hankkeiden rahoittajat saavat arvokasta tietoa oman työnsä tueksi. Kun yhteistyöalustana toimiva sivusto saadaan laajempaan tietoisuuteen, se voi toimia myös erilaisten tapahtumien ja koulutuksen infopisteenä, sekä palvelujen tarjoajille että tapahtumiin osallistujille. Yhteistyöalustaa voidaan tarvittaessa laajentaa myöhemmin myös muihin teemoihin kuten esimerkiksi rakennusvalvontaan. Voit tutustua Alueportaaliin osoitteessa alueportaali.figbc.fi. Sami Lankiniemi on kauppat ieteiden maisteri ja t yöskentelee projekti koordinaattorina Green Building Council Finlandissa. Sähköposti sami.lankiniemi figbc.fi. MAANKÄYTTÖ 1|2015 39 Maatilojen tilussijoituksen optimoinnista Aulis Tenkanen Maastokartta Parhalahden rekisterikylän keskusalueelta, painettu v. 2012. Keltaiset alueet ovat peltoa. © Maanmittauslaitos. KIRJOITTAJA ESITTI VUONNA 1990 Helsingissä pidetyssä FIG:n kongressissa artikkelin tietokoneavusteisesta viljelmien tilussijoituksen optimoinnista ns. uusjakotoimituksessa (engl. land consolidation) (suomennos Maanmittaus-lehdessä nro 2/1990, s. 17–26). Maanmittauslaitoksessa kehitetty atk-ohjelma perustui menetelmään, joka tunnetaan alan kirjallisuudessa nimellä matemaattinen tai lineaarinen ohjelmointi. Kirjoittaja oli selostanut sen pääperiaatteita jo lehdessä Surveying Science in Finland, no. 2/1987. Ensimmäisiä käytännön kokemuksia esitteli kansainväliselle asiantuntijaryhmälle kongressin poster-istunnossa maanmittausinsinööri Tarja Myllymäki. Kokeilualue käsitti noin 650 ha peltoa (keskimäärin 10 ha/viljelmä) Pyhäjoen kunnan Parhalahden kylässä 40 MAANKÄYTTÖ 1|2015 Pohjois-Pohjanmaalla. Tilusten järjestely perustui uuteen pohjakarttaan ja eräisiin seikkoihin, joiden katsottiin tulleen toimituksessa jo sovituiksi, sillä uusjakotoimitus oli aloitettu jo 1983. Kun atk-ohjelma oli annettujen rajoitusten puitteissa (rajoitukset koskivat esim. viljelmien työlohkojen vähimmäiskokotavoitetta) löytänyt viljelmien uudelle tilussijoitukselle sisäisen liikenteen kannalta numeerisen optimiratkaisun, se paikallistettiin toimituskartalle graafisella työasemalla puoliautomaattisen käsiohjauksen avulla. Toimitusinsinööri Kalevi Kyhälän pyynnöstä jakoehdotukseen tehtiin vielä joitakin muutoksia. Kehitetty tietokoneohjelma dokumentoitiin Maanmittauslaitoksen MAAGISinformaatiojärjestelmään. METSÄJÄRJESTELYJEN HEURISTISIA OPTIMOINTIMENETELMIÄ Parhalahden rekisterikylän metsäalueet käsittivät 5 100 ha. Uusjakotoimituksen loppukokous pidettiin vuonna 2000. Toimituksen kokonaisalaksi muodostui 6 400 ha, josta 75 % oli talonpoikaisissa sovintojaoissa pirstoutunut nauhamaisiksi suikaleiksi eikä tällaisilla saannoilla ollut lainhuutoa. Toimituksen alkuvaiheessa toteutettiin laajoja perusparannuksia tie- ja kuivatusverkkoon. (Kaisa Kittilä: Parhalahden uusjako päättynyt. Pyhäjoen Sanomat 14.6.2000; Parhalahden uusjaon loppuraportti). Toimitusinsinööri Timo Toivanen. Metsätilusten järjestely (systemaattinen ketjuvaihto erityisesti taloudellisempien työlohkojen mahdollistamiseksi.) toteutettiin lain säätämissä puitteissa perinteisin heuristisin optimointimenetelmin. Kun metsäkappaleiden lukumäärä oli maatilalla toimituksen alkaessa keskimäärin yhdeksän ja keskikoko 5,1 ha, vastaavat luvut olivat toimituksen päättyessä 3 metsäkappaletta ja keskikoko 15,1 ha. ESRI ArcMap GIS-järjestelmän soluautomaattiin perustuva optimointitekniikka on myös heuristinen optimointimenetelmä, joka saattaisi soveltua metsäjärjestelyihin eräin varauksin. Menetelmää tutki alustavasti Juha Inkilä 2013 maisterintyössään Itä-Suomen Yliopistossa. Koealueena oli 930 ha käsittävä nauhamaisesti pirstou- Ritva Riihelä Uusjaon toimitusinsinööri vaihtui pian, mutta sekä Myllymäki että Timo Toivanen, uusi toimitusinsinööri, ovat kertoneet, ettei vuoden 1990 jälkeen viljelmien järjestelyehdotukseen tehty merkittäviä muutoksia. Edellä kuvattuun viljelmien tilussijoituksen optimointitekniikkaan ei Maanmittauslaitoksessa vuoden 1990 jälkeen näytä olleen kysyntää. Mahdollisista syistä mainittakoon projektialueiden systemaattinen supistaminen toimitusten läpimenoajan lyhentämiseksi. Kohtuullisen suppeat projektialueet voidaan ilmeisesti hoitaa joko perinteisellä tavalla tai graafisella työasemalla puoliautomaattisen käsiohjauksen avulla ilman tilussijoittelun matemaattista optimointiohjelmaa. Parhalahden uusjakotoimituksen ansiosta kylän viljelmien vuotuisen sisäisen maatalouskoneliikenteen arvioitiin vähenevän alun perin 700 km:sta 300 km:iin. Sen ilmastoemissiota vähentävä vaikutus arvioitiin merkittäväksi. Vasemmalta Aulis Tenkanen, atk-s uunnittelija Christiaan Lemmen Alankomaiden K atasterista, tilusjärjestelyprofessori Albert Hoisl M ünchenin TKK:sta, atk-suunnittelija Tarja M yllymäki M aanmittauslaitoksesta, DI Albert Stark M ünchenin TKK:sta sekä toimitusinsinööri K alevi Kyhälä Ylivieskan maanmittaustoimistosta. L emmen oli e sitelmöinyt A lankomaiden K atasterin k äyttämästä a tk-avusteisesta peltojen s ijoitteluohjelmasta. tunut metsäalue Tyrnävän ja Muhoksen kunnissa. ”Solualue” vastasi normaalisti 346 (heksagoni eli kuusio) tai 400 (neliö) neliömetriä maastossa. Optimoinnin tavoitteet ilmaistiin ohjelmointikielillä. Menetelmässä pyritään jokaiselle solulle löytämään uusi omistaja niin että projektin tavoitteet toteutuisivat mahdollisimman hyvin. Ratkaisua haetaan toistuvin arvontakierroksin. Solujen väliset etäisyydet ilmaistaan tosin vain koordinaateista laskettuina linnuntie-etäisyyksinä. Siitä mahdollisesti johtuvat ongelmat jäävät ratkaistavaksi tapaus tapaukselta. Menetelmä näyttäisi ansaitsevan jatkotutkimusta, koska tietokoneiden suorituskyky on noussut viime vuosikymmeninä huimasti. Soluautomaatti saattaisi tuoda ongelmatilanteissa esille arvokkaita järjestelyvaihtoehtoja, jotka muutoin jäisivät huomaamatta. Soluautomaattia on käsitelty metsäsuunnittelussa esim. artikkelissa Heinonen, T. & Pukkala, T. 2007: The use of cellular automaton approach in forest planning. Canadian Journal of Forest Research 37(11): 2188–2200. Kirjoittaja on tekniikan tohtori. Hän on työskennellyt m aanmittaus- ja y hdyskuntasuunnittelualan toimistoissa, maanmittauslaitoksen kiinteistö järjestelyjen tutkimus- ja kehitys yksikön p äällikkönä sekä kiinteistöopin d osenttina ja professorin v iransijaisena Teknillisessä korkeakoulussa. Sähköposti aulis tenkanen.net. MAANKÄYTTÖ 1|2015 41 ATK-KOULUTUSTA JA MÄÄRÄALOJEN REKISTERÖINNIN SUUNNITTELUA | 1990–1998 Kalevi Raussi TOA-OHJELMISTON KOULUTUS JA KÄYTTÖÖNOTTO Kun lehtemme edellisessä numerossa kerrotusta Mikkelin maanmittaustoimistossa tehdystä TOA-ohjelmiston käyttökokeilusta saadusta palautteesta aiheutuneet ohjelmiston korjaukset ja täydennykset oli saatu kuntoon, voitiin koko ohjelmiston käyttöönottokoulutus aloittaa 5.3.1990 Uudenmaan läänissä. Koska koulutus tapahtui Pasilassa, täälläkin kouluttajina olivat Seija Lembergin ja minun lisäkseni myös osa projektiryhmän jäsenistä. Jo Oulussa 7.5.1990 alkaneessa koulutuksessa Seija hoiti suurimman osan opetuksesta, mutta myös minun osuuteni lisääntyi. Joensuun ja Savonlinnan maanmittaustoimistojen koulutus alkoi 8.10.1990 Joensuussa – jonka kurssista oheinen kuva – sekä Turun ja Porin läänin ensimmäisen osan (Huittinen, Ikaalinen, Salo ja Turku) koulutus 26.11.1990 Turussa. Vuoden 1991 koulutukset voitiin aloittaa Lapin läänissä 28.1.1991, Kymen läänissä 11.3.1991, Kuopion läänissä 22.4.1991, Keski-Suomen läänissä 7.10.1991 ja Vaasan läänin itäosassa (Alajärvi, Kurikka ja Lapua) 25.11.1991, jossa koulutuspaikkana oli Alajärvi. Tämän kaiken teki mahdolliseksi tietokonekannan vahvistuminen sekä myös se, että Seija sai avukseen TOA-ohjelmiston käytön toiseksi tukihenkilöksi Tuula Solmanin. Ohjelmiston koulutus saatiin päätökseen vuoden 1992 loppuun mennessä seuraavasti. Koulutus Hämeen läänissä alkoi 9.3.1992, jonka jälkeen oli Maarianhaminan ja Vaasan läänin ruotsinkielisten koulutus 30.3.1992 alkaen. Nyt olivatkin jäljellä vain Vaasan läänissä Kaarlelan, Kokkolan ja Vaasan maanmittaustoimistojen 21.9.1992 alkanut koulutus sekä Turun ja Porin läänissä Porin, Rauman ja Turun toimistoja koskeva 12.10.1992 alkanut koulutus. TOA-ohjelmisto oli 42 MAANKÄYTTÖ 1|2015 näin saatu käyttöön koko maassa. Edellä kerrottuun koulutukseen ei ollut mahdollista ottaa läheskään kaikkia maanmittaustoimistoissa lohkomistoimituksia käsitteleviä henkilöitä, sillä näihin koulutustilaisuuksiin pääsi yhteensä vain 193 henkilöä. Koulutuksessa olleiden tehtäväksi tuli opettaa asia omassa toimistossaan muille lohkomisten tekijöille. Koko maassa rekisteröitiin 1992 yhteensä 21 904 lohkomista ja niistä TOA-ohjelmistolla 13 291 kpl eli 60,7 %. Koska TOA-projektissa oli vuoden 1992 tavoitteeksi asetettu, että TOA-ohjelmistolla rekisteröidään yhteensä 11 000 lohkomista, tavoite ylitettiin 20,8 %:lla. Niinpä runsaan vuoden jälkeen koulutuksen alkamisesta sellaisessa läänissä, jonka kiinteistörekisteri oli kokonaan käytössä, miltei kaikkien lohkomisten tiedot käsiteltiin ja rekisteröitiin TOA-ohjelmistolla. Turun ja Porin, Hämeen, Kymen ja Vaasan lääneissä osa näiden läänien maarekisteritiedoista oli vielä vuoden 1992 päättyessä tallentamatta kiinteistörekisteriin. Kiinteistörekisterin tallennus valmistui viimeisenä Kymen läänissä 17.10.1994. MÄÄRÄALATIETOJEN KÄSITTELYN JA REKISTERÖINNIN PERUSTEELLINEN UUDISTUS JA MÄÄRÄALOILLE ANNETTAVAT TUNNUKSET Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA) antoi 1.9.1992 voimaan tulleen suosituksen kaikille määräaloille annettavasta määräalatunnuksesta. Suositus oli tarkoitettu noudatettavaksi julkisen hallinnon virastojen ja laitosten kiinteistötietoja sisältävissä tietojärjestelmissä ja tietojen vaihdossa. Suosituksessa määriteltiin itse määräala, sen tunnuksen rakenne ja esitysmuodot sekä konekielinen tiedonsiirto. Määräalatunnuksen piti antaa sen kiinteistörekisterin pitäjä, jonka rekisterissä olevasta kiinteistöstä tai muusta rekisteriyksiköstä määräala on luovutettu. Maanmittaushallitus ja verohallitus sopivat siitä, että verotoimistot antavat määräalatunnukset kaikille vuoden 1992 aikana tai sitä ennen luovutetuille määräaloille. Asiaa hankaloitti sekin, että verohallinnon rekistereissä oli vielä sellaisiakin määräaloja, jotka oli jo lohkottu ja rekisteröity itsenäisiksi tiloiksi joko maarekisteriin tai kiinteistörekisteriin. Verohallinnon määräalainventaarin jälkeen heidän maatilarekisterissään ja kiinteistörekisterissään oli 16.9.1994 yhteensä noin 255 000 määräalaa, joiden tiedot verohallinto toimitti atk-tiedostoina maanmittauslaitoksen kiinteistötietokeskukseen, josta ne edelleen jaettiin maanmittaustoimistoille. VANHAN MAANMITTARIN M UISTELMIA | OSA 4 Maanmittauslaitoksessa määräalatunnusten anto keskitettiin 22.2.1993 annetulla maanmittausinsinööri Suvi Rihtniemen valmistelemalla ohjeella kartasto- ja tietopalvelutoimistolle, jonne kaupanvahvistajien tuli lähettää määräalan luovutusilmoitus karttaliitteineen. Edellä mainittu maanmittaushallituksen ohje sisälsi myös ohjeet siitä, miten määräalat tunnuksineen tuli merkitä rekisterikartoille. Tältä osin ohjeita muutettiin 21.12.1994. Kartasto ja tietopalvelutoimiston tuli lähettää määräalatiedot tunnuksineen kulloinkin kysymyksessä olevalle maanmittaustoimistolle. Määräalatunnukset merkittiin myös kauppahintarekisteriin, jotta määräalan omistajatiedot voitaisiin sieltä kopioida myös kiinteistörekisteriin. Martti Hautalan siirryttyä hoitamaan eräitä ulkomailla käynnistyneitä rekisteröintihankkeita myös kiinteistörekisterin koodiston ylläpito oli siirtynyt minulle. Kiinteistötietojärjestelmää hoitavan yksikön yli-insinööriksi siirryin 1.3.1993. MÄÄRÄALOJEN REKISTERÖINTI Määräalojen rekisteröinnin johdosta oli tehtävä lisäyksiä ja muutoksia kiinteistörekisterin tietokantaan, rekisterin varsinaiseen ylläpito-ohjelmistoon, TOA-ohjelmistoon sekä kauppahintarekisterin ohjelmistoon. Määräalatietojen käsittely- ja tulostustoiminnot sisältäneet uudet ohjelmistoversiot otettiin käyttöön helmikuun ensimmäisellä viikolla 1993 ja käsittelyn kouluttamista varten järjestettiin koulutustilaisuudet Helsingissä, Mikkelissä ja Oulussa, joihin kentän toimintayksiköt ilmoittivat yhteensä 111 osallistujaa. Maanmittaushallitus antoi 28.2.1995 kiinteistötietokeskuksessa maanmittausinsinööri Tuomo Ylikankaan valmistelemat ohjeet siitä miten verohallinnolta saatuja, ennen vuotta 1993 luovutettuja, määräalatietoja tuli käsitellä. Tämä johtui siitä, että verohallinto oli määritellyt määräalat eri tavalla kuin JUHTA:n 1.9.1992 antamassa suosituksessa oli tehty. Verohallinnon määräalalla saattoi olla useita palstoja ja jos tilasta oli luovutettu määräala, niin myös tilasta jäljelle jäävä alue oli rekisteröity määräalaksi. Myös vuokra-alueet olivat määräaloina ja määräosuudetkin saattoivat olla määräaloina. Tästä syystä verohallinnolta saadut tiedot tuli aina tarkistaa ja tarvittavilta osin korjata ennen kuin määräalatieto siirrettiin kiinteistörekisteriin. Verohallinnon vanhoille määräaloille antamat määräalatunnukset alkoivat tiloittain tunnuksesta M1 ja maanmittaushallinnon vuoden 1993 alusta alkaen antamat tunnukset päätettiin alkaa mahdollisten sekaannusten välttämiseksi tunnuksesta M500. Määräalojen omistajatietojen koneellinen siirto kauppahintarekisteristä kiinteistörekisteriin osoittautui ennakoitua vaikeammaksi, koska kauppahintarekisteriä pidettiin VAX-tietokoneilla ja kiinteistörekisteriä HP:n koneilla. Myös verohallinto oli vaikeuksissa heidän rekistereissään olevien määräalojen kanssa, koska varsin iso osa niistä osoittautui tiedoiltaan jollakin tavoin virheellisiksi. Tästä syystä kauppahintarekisterin yhteyteen tehtiin erillinen ohjelma, jolla maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterin ylläpitäjä voi kesäkuun 1993 alun jälkeen hakea kulloinkin tarvittavat määräalan omistajatiedot kauppahintarekisteristä. Lisäksi verohallinnon kanssa sovittiin siitä, että maanmittaustoimistot ilmoittavat verohallinnon rekistereissä havaitsemistaan tarpeettomista määräaloista verotoimistolle. Verohallinto lupasi maksaa 1995 tällaisista ilmoituksista maanmittaustoimistolle 35 mk/kpl. SIIRTYMINEN OSA-AIKAISELLE ELÄKKEELLE Kun kurssitoverini Arne Westergård oli jäänyt osa-aikaeläkkeelle ja kovasti mainosti sen hyviä puolia, minäkin aloin keväällä 1993 miettiä samaa. Olihan TOA-ohjelmisto saatu käyttöön ja sen jälkeen määräalojen rekisteröintiohjeet valmiiksi ja koulutuskin jo toteutettu, joten mielestäni jo joutaisin osa-aikaiselle eläkkeelle. Aloin työpaikallani puhua asiasta. Mitään virallista hakemusta en vielä ollut tehnyt, mutta ajatukseni tyrmättiin täysin perustelulla, että en missään tapauksessa jouda vielä pois töistä. Niinpä hakemus jäi silloin tekemättä, mutta aivan loppusyksyllä tein hakemukseni osa-aikaisesta eläkkeestä. Sain myönteisen päätöksen 1.12.1993 alkavasta 40 %:n osa-aikaisesta eläkkeestä yli-insinöörin virastani. Se tarkoitti sitä, että viikon jaksosta olin kolmena arkipäivänä töissä ja kahtena arkipäivänä eläkkeellä tai 5 viikon jaksosta ensin 3 viikkoa töissä ja sitten 2 viikkoa eläkkeellä. Työtilanteesta riippuen sain itse valita, millaista työ/eläkejaksotusta milloinkin käytin. JUHLAHETKI TYÖN LOMASSA Tasavallan presidentti oli joulukuun 6 päivänä 1994 myöntänyt minulle Suomen Leijonan Ritarikunnan 1 luokan ritarimerkin. Tätä kunniamerkkiä oli todennäköisesti esittänyt maanmittaushallitus. Pääjohtaja Jarmo Ratia avustajineen jakoi kevättalvella 1995 maanmittaushallituksen kollegion istuntohuoneessa järjestetyssä kahvitilaisuudessa sekä presidentin myöntämät ansiomerkit että maanmittaushallituksen ansiomerkit kaikille Pasilassa työskenteleville maanmittaushallituksen ja maanmittaustoimiston virkamiehille, jotka jakotilaisuuden päätteeksi ryhmittyivät oheiseen valokuvaan. Minun tehtäväkseni tuli yllättäen ja asiaa mitenkään valmistelematta esittää kiitokset palkittujen puolesta. Taisinpa siinä MAANKÄYTTÖ 1|2015 43 kiitosten lisäksi lausua myös jonkinlaisen pahoitteluni tilaisuuden vaatimattomuudesta, sillä paikallahan olivat ainoastaan merkkien jakajat ja niiden saajat eli kysymyksessä oli suljettu tilaisuus. Myöhemmin ansiomerkkien jako siirrettiin veteraanipäivän yleiseen kahvitilaisuuteen, johon kutsun saavat myös kaikki Helsingissä työskennelleet Maanmittauslaitoksen eläkeläiset. Tästä muutoksesta lämpimät kiitokset sekä idean keksijälle että siitä päättäneille. MAAKAARIUUDISTUS 12.4.1995 Aluksi osa-aikaiset työni sujuivat siinä mielessä hyvin, ettei lyhentyneestä työajastani aiheutunut mitään ongelmia. Vuoden 1995 keväällä saimme tietää, että hallitus oli jo 15.6.1994 antanut eduskunnalle isohkon lakipaketin maakaariuudistuksesta. Lakipakettiin sisältyi myös laki lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä. En tiedä milloin maanmittaushallitus oli saanut tiedon tästä lakipaketista, mutta meille ohjelmistojen ylläpitäjille tieto tuli vasta joskus lakipaketin eduskuntakäsittelyn aikoihin. Maakaariuudistus eteni eduskunnassa niin, että se hyväksyttiin 12.4.1995. Oleellisin muutos maanmittaushallinnon kannalta oli se, että kiinteistörekisteriin merkittyyn määräalaan voitiin myöntää sekä lainhuuto että kiinnitys. Uusi maakaari sekä laki lainhuuto ja kiinnitysrekisteristä tulivat voimaan 1.1.1997, mutta niiden käyttöönoton valmistelutöihin voitiin ryhtyä välittömästi. Maakaariuudistus tuli voimaan maanmittauslaitoksessa käynnissä olleen VAX-tietokoneille rakenteilla olleen uuden sukupolven kiinteistörekisteri- ja toimitustuotannon ohjelmiston kannalta huonoon aikaan. Tämän ohjelmistotyön esitutkimus oli aloitettu Matti Vahalan johdolla 1990, työssä käytettävän atk-järjestelmän valinta tehtiin 1993 ja varsinainen ohjelmiston suunnittelu ja kehitysprojekti alkoi Juha Tuomaalan johdolla vuoden 1994 alussa. Projekti oli vuoden 1997 alussa jo niin pitkällä, että kiinteistörekisterin tietojen siirto HP-koneilta VAX-koneille alkoi 17.1.1998, jonka jälkeen uusien merkintöjen teko vanhaan kiinteistörekisteriin oli kielletty. Uusi tietojärjestelmä voitiin ottaa käyttöön 30.3.1998. Maakaariuudistus tuli siis voimaan noin 1,5 vuotta liian aikaisin. Niinpä maanmittauslaitoksella ei ollut muuta mahdollisuutta kuin tehdä myös vanhoilla HP-tietokoneilla toimiviin kiinteistörekisterija TOA-ohjelmistoihin määräalojen lainhuudatusten ja kiinnitysten vaatimat muutokset tätä hieman yli vuoden käyttöä varten. Myös lohkomistoimitusten vireille tulo muuttui 1.1.1997. Aikaisemmin määräalan ostajan tuli itse tehdä lohkomishakemus maanmittaustoimistoon eikä mitään määräaikaa hakemuksen teolle ollut. Jakolainsäädäntöön tehdyn muutoksen johdosta lohkominen tuli nyt vireille automaattisesti sen jälkeen kun ilmoitus määräalaan myönnetystä lainhuudosta tuli käräjäoikeudesta maanmittaustoimistoon. Lainhuutoa piti hakea kuuden kuukauden kuluessa kaupasta. Samalla annettiin 2 vuoden määräaika hakea lainhuudot vanhoihin ennen maakaaren voimaantuloa ostettuihin määräaloihin. HP-tietokoneilla pidettyyn kiinteistörekisteriin, sen ylläpitoohjelmistoon ja TOA-ohjelmistoon tarvittujen muutosten suunnitteluun kuluva osa-aikainen työaikani ei vuoden 1995 puolivälistä seuraavan vuoden puoliväliin asti tahtonut riittää minkäänlaisella säännöllisellä jaksotuksella. Jaksotuksissa piti joustaa ja sellaisiakin ylityötunteja tuli, joista ei saanut mitään korvausta. Kun jonkin työjakson aikana jokin eläkepäivä jäi kokonaan pitämättä, pidin niitä myöhemmin silloin kun työ sen salli. Koska kiinteistörekisterissä määräaloista olevat tiedot piti kaikilta osin saada lainhuudatus- ja 44 MAANKÄYTTÖ 1|2015 kiinnityskelpoisiksi sekä yhteensopiviksi niiden kirjaamisrekistereiden kanssa, asiaa hoidettiin tiiviillä yhteistyöllä Hämeenlinnassa toimineen oikeusministeriön tietotekniikkatoimiston kanssa. Oikeushallinnon työryhmää johti Martti Raiskinmäki. Työryhmien yhteisiä neuvottelukokouksia pidettiin varsin usein ja niihin osallistui myös oikeushallinnon ohjelmistojen työrukkasena toimineen entisen Valtion Tietokonekeskuksen eli vuosina 1994–1995 nimeltään VTKK-Valtionjärjestelmät OY:n ja 1996 TTValtionpalvelut OY:n edustajat. Näin varmistettiin ohjelmistojen mahdollisimman hyvä yhteensopivuus, vaikka käytössä olivatkin erilaiset tietokoneet. Kiinteistörekisteri ohjelmistoineen ja TOA:n ohjelmistot saatiin määräalatietojen osalta lainhuudatus- ja kiinnityskelpoisiksi vuoden 1996 aikana. Yhteistyö oikeushallinnon tietotekniikkatoimiston kanssa kaiketi onnistui molempien osapuolten mielestä niin hyvin, että vielä noin 10 vuotta eläkkeelle jäämiseni jälkeenkin sain vuosittain joulukortin Raiskinmäen työryhmältä ja tietenkin vastasin niihin omilla joulutervehdyksilläni. Maanmittaushallitus antoi 31.1.1997 uudet minun valmistelemani ohjeet määräalojen rekisteröinnistä kiinteistörekisteriin sekä niiden merkitsemisestä kiinteistörekisterikarttaan. Samalla annettiin ohjeet tontinmittausten määräalatietojen rekisteröinnistä maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteriin, kiinteistörekisterin määräalatietoihin eri syistä tulleiden virheiden korjaamisesta sekä korjaamista koskevasta muutoksenhausta tiedottamisineen. Nämä ohjeet tulivat voimaan heti niiden antamisesta. Kun lainhuudatus- ja kiinnitysasioiden käsittely siirrettiin 1.1.2010 alkaen oikeuslaitokselta maanmittauslaitokselle, siirtyivät niitä käräjäoikeuksissa käsitelleet henkilötkin maanmittaustoimistoihin. Tällöin myös oikeusministeriön tietotekniikkatoimistossa Hämeenlinnassa töissä ollut Martti Raiskinmäki siirtyi töihin maanmittauslaitoksen keskushallintoon Pasilaan. SIIRTYMINEN VANHUUSELÄKKEELLE Eläkeikäni tuli täyteen keväällä 1998 ja valtiokonttori myönsi minulle vanhuuseläkkeen 1.5.1998 alkaen. Työpäivät minulla tulivat täyteen jo itsenäisyyspäivän aattona 5.12.1997. Runsas sen jälkeinen vapaa-aika johtui siitä, että silloin oli ollut mahdollista siirtää edellisen vuoden vuosilomaa seuraavalle vuodelle ja kun lisäksi oli vielä osa-aikaeläke, olin tuon loppuajan vuorotellen joko vuosilomalla tai osa-aikaisella eläkkeellä. Työhuoneeni loppusiivouksen yhteydessä keräsin kuitenkin TOA-projektista ja siihen liittyvistä asioista mapillisen sellaista aineistoa, jolla arvelin olevan jonkinlaista historiallista arvoa. Aineisto oli vielä säilynyt ja sitäkin olen nyt käyttänyt tätä kirjoittaessani. Emeritus yli-insinööri Kauko Kalevi Raussi on s yntynyt 20.4.1935 Elimäellä ja asuu nykyään Helsingissä. Sähköposti: kalevi.raussi saunalahti.fi. M AT T I H O L O PA I N E N TULEVAISUUDEN KUNTA – maankäyttöä, kunnallistekniikkaa, elinkeinopolitiikkaa sekä kulttuuria ja sivistystäkö? Kuntia tällä hallituskaudella työllistänyt suunniteltu vahvojen peruskuntien varaan rakennettu kuntarakenneuudistus ei ole toteutumassa vaikka onkin teettänyt suunnattomasti työtä kunnissa. Seutuhallintoa ja sote-uudistusta hiotaan hallituksen viimemetreillä. Mikäli sote toteutuu suunnitellusti, peruskunnan tehtäväkokonaisuus muotoutuu maankäytön, kunnallistekniikan, elinkeinopolitiikan sekä kulttuuri- ja sivistyspalvelujen ympärille. Maanmittareilla on perinteisesti ollut keskeisiä vastuita ja tehtäviä kunnan maankäytön, kunnallistekniikan ja elinkeinopolitiikan alueilla: maankäytön suunnittelua, maapolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa, kuntataloutta, toimintaprosessien kehittämistä paikkatietotekniikkaan ja ajantasaisiin paikkatietovarantoihin tukeutuen. Jos edellä mainitut uudistukset toteutuvat nyt näkyvissä olevin suuntaviivoin, peruskunnan keskeinen tehtävä on suunnitella, toteuttaa ja ylläpitää kunnan kilpailukykyinen, kustannustehokas ja arjessa toimiva ympäristö yrityksille ja asukkaille. Nämä linjaukset ovat tyypillisesti jo nyt kehittyvien kuntien maapoliittisen ohjelman tavoiteosan linjauk sia. Tulevaisuuden peruskunnan toiminta keskittyy siis vahvasti maankäytön ympärille. Tulevaisuuden peruskunta tarvitsee arkkitehteja ja maanmittareita tai vastaavia osaajia. Toivottavasti me maanmittarit otamme tästä haasteesta ja mahdollisuudesta vahvasti kiinni. Hallituskauden aikana kuntarakenneuudistus hidasti kuntien yhteistyön kehittymistä. Kunnille on suunnattu uusia tehtäviä, joissa kuntayhteistyö on nostettu osaksi tehtävien toteutusta. Esimerkkinä kaavoitusmittausten ja kaavan pohjakarttojen tarkistaminen, joka siirtyi Maanmittauslaitokselta kokonaisuudessaan kunnille. Osittain perusteena oli tuotantotekniikan ja toimintatapojen muutos, jossa entistä suurempi osa kaavan pohjakarttojen tiedoista päivittyy suoraan kuntien toimintaprosesseista. Osittain taustalla oli Maanmittauslaitoksen toiminnanuudistus, jossa keskitytään ydintehtäviin ja valtakunnallisiin toimintaprosesseihin. Uudistuksen käytännön toimivuus ratkaistaan toimivan kuntayhteistyön kautta. Kuntaliitto on valmistelemassa paikkatietojen hankinnan ohjeistusta, jonka yhteydessä julkistetaan myös sopimusmalli kaavoitusmittauksen ja kaavan pohjakartan tarkistamista koskevan yhteistyön järjestämiseksi kuntien kesken. Luonnokset julkistetaan käyttöön 10.–11. helmikuuta Kuntien paikkatietoseminaarissa. Toivottavasti tämä osaltaan helpottaa yhteistyön rakentamista lähikuntien kesken. Luotan siihen, että nyt kun ei tarvitse pelätä pakkoliitoksia, perinteinen toimiva yhteistyö myös kuntien paikkatietopalveluissa laajenee entisestään. Alamme yksityinen sektori voisi tässä toimintamallissa tarjota osaamistaan kuntien teknisenä alihankkijana myös kaavoitusmittauksia ja kaavan pohjakarttoja tarkistettaessa. Kunnat tarvitsevat monipuolista ja osaavaa yksityistä sektoria ja tervettä kilpailua kunnan vastuulla olevien palvelujen toteuttamisessa. Tiesithän – että Maankäytön web-sivustossa ovat luettavissa artik kelikohtaiset PDF-tiedostot kaikista vuoden 2000 jälkeen ilmestyneistä jutuista? – että voit hakea artikkeleita esim. kirjoittajan, otsikon, avain sanan ja vapaan sanahaun perusteella? – että sivustossa on myös lisäaineistoa, joka on ainoastaan sähköisessä muodossa? Kirjoittaja on kehittämispäällikkö S uomen Kuntaliitossa. www.maankaytto.fi/arkisto/sisallysluettelot.php matti.holopainen kuntaliitto.fi Käy tutustumassa: MAANKÄYTTÖ 1|2015 45 M A A N M I T TAU S TA T A L L E N T A M A S S A 10 KG VAAKASUORAAN Jousivaaka ja luoti Kaltevuusmittari AIKANAAN MITATTIIN monikulmiosivuja mittanauhalla joko porrasmittauksena tai vinomittauksena. Tarvittavat välineet olivat mittanauha, 10 kg:n jännitysmittari, kaltevuusmittari, luoti ja lämpömittari. Jännitysmittarina käytettiin esim. jousivaakaa. Jousivaaka jännitettiin kymmenen kilon voimalla ja sitä varten oli jousivaa’an rungossa merkki, joka osoitti, että tarvittava vetovoima oli saavutettu. Kuvan jousivaaka on valmistettu Suomessa. Jännitysvoiman tarkkuus oli ± 200 g. Kertomuksen mukaan muissa maissa käytettiin 5 kg:n voimaa, mutta ehkä suomalaiset maanmittarit olivat vahvempia kuin muualla. Jousivaakaa käytettiin 1910–1960-luvuilla tarkoissa pituusmittauksissa. Kuvassa on lisäksi luoti, jota käytettiin mittauksen kohdistamisessa ja lukeman lukemiseen nauhalta luotilangan kohdalta. Mittanauhan kaltevuuskulman mittaamisessa käytettiin kaltevuusmittaria. Niitä oli aste- ja prosenttijakoisina. Kuvan kaltevuusmittari on prosenttijakoinen ja sen on valmistanut A. G. Hahn Saksassa 1910–1920-luvulla. Tarkkuus on n. 1 gon. Mittanauhat oli vakautettu eli tarkistettu esim. komparaattorin avulla, jolloin voitiin laskea nauhan vaatimat korjaukset. Mittauk46 MAANKÄYTTÖ 1|2015 sen tarkkuuden aikaansaamiseksi jouduttiin laskemaan teräsmittanauhan lämpötilakorjaus, painumiskorjaus ja em. nauhakorjaus. Korjauksista voitiin tehdä taulukko, josta luettiin sitten mittauksen vaatimat korjaukset. Kun monikulmiojonojen sivuja alettiin esim. porrasmittauksena suorittamaan, tarvittiin em. välineiden lisäksi linjakeppejä. Mittanauhana oli 20 metrin teräsnauha, jonka alkupäässä oli 10 cm:n matkalla millimetri jaotus ja muuten olivat jakomerkit 10 cm:n välein. Kun sivun pituus oli yleensä reilusti yli 20 metriä, niin linjalle merkittiin sopivin välein kaksi merkkiä parin senttimetrin välein. Tällä tavoin voitiin yhdellä etenemisellä mitata sivu kahteen kertaan mittaamalla matka kumpaankin merkkiin erikseen. Mittaus alkoi niin, että mittauhan kelaan pantiin narulenkki, jonka avulla kela kiinnitettiin linjakeppiin. Toisessa päässä jännitysmittari kiinnitettiin mittanauhan lenkkiin ja linjakeppi pujotettiin jännitysmittarin kahvaan. Sitten mittamiehet asettuivat mittanauhan kumpaankin päähän ja asettivat linjakepit jalan taakse ja kainalon kautta olkapäätä vasten ja jännittivät sitten mittanauhan haluttuun 10 kg:n jännitykseen. Nauha pysyi näin tukevasti paikoilleen. Kirjuri asettui mittaajien toiseen päähän ja tihrusti kaltevuusmittarin avulla mittanauhaa pitkin ja korjautti sen vaakatasoon. Sitten mittamiehet asettivat nauhan sellaiseen asentoon, että luodeilla voitiin kohdistaa lukemat tarkasti pisteiden päälle. Toisesta päästä luettiin pituus 10 cm:n tarkkuudella ja toisesta päästä luettiin millimetrit. Kirjuri merkkasi lukemat muistiin ja niin jatkettiin mittausta sitten toiseen merkkiin. Lopuksi laskettiin mittaustulokset yhteen ja verrattiin kahden mittauksen erot ja toivottavasti todettiin ne siedettäviksi. Lopuksi katsottiin taulukosta korjaukset ja näin homma oli valmis. Jürgen Grönfors jurgen.gronfors luukku.com PITUUSMITTAUSTA, VÄRITYSTÄ JA MILLIMETRIPAPERIA Maankäyttö 120 vuotta sitten SUOMEN MAAMITTARI-YHDISTYKSEN AIKAKAUSKIRJAN vuosi 1895 alkaa M.W. Gullin 14 sivua pitkällä jutulla koskien pituusmittauksen tarkkuutta. Juttu päättyy seuraavaan toteamukseen: Edellä olevan perustuksella katsomme maamittarikokouksen nykyisissä olosuhteissa olleen täysin oikeassa vastatessaan kieltävästi kysymykseen tarpeellisuudesta käyttää teräsmittanauhaa vitjojen asemesta. Ach. Wahlroos kaipaa talvitöihin välineitä, joilla selviää lumisissa olosuhteissa jutussaan nimeltä Vähän ”urheilua”: Joskus vaikkei niin varsin useinkaan täytyy maamittarin tehdä ulkotöitä talvellakin, kun sattuu sellaisia mittaustöitä, joita ei mitenkään voi kesällä toimittaa. Niinpä täytyy esim. seivästää mittalinjoja niin suurien järvien eli lahtien ylitse ettei linjaseipäitä voi nähdä toiselta rannalta toiseen, taikka on ylimitattava neva niin tuiki vetelää, että ylimeno sillatta on mahdoton. Vieläpä täytyy joskus mitattaessa viedä sidelinjoja mannermaalta luotoon taikka saaristossa toisesta luodosta toiseen, mitata nuottaapajia kalavettä jakaessa j. n. e. Ulkoilmassa liikkuminen talvellakin olisikin kieltämättä hyvinkin virkistyttävää, erittäinkin silloin, kun on viikottain ehkä kuukausittainkin ahkeraan istunut kamarityöhön kiinnitettynä, eikä kukaan luultavasti olisi siitä millänsäkään, jos työskennellessä saisi kulkea paljaalla maalla tai jäällä. Mutta useimmiten peittää kuitenkin lumi maan ja jään enemmän taikka vähemmän vahvalta kohta kun vedet ovat niin vahvaan jäätyneet että niille vaaratta voipi lähteä ja jos otollinen aika toisesta syystä ehkä on kulunut muihin toimiin, on lunta voinut karttua polviakin myöten, ja silloin tulee kulku niin hankalaksi ja vaivaloiseksi, että mielellään jättäisi koko työn tekemättä, ellei löytäisi jotakin keinoa kulkua helpoittaakseen. Jos mitattava matka on aukeata ja jotensakin sileätä ja kivitöntä voisi sukset olla joltisenakin apuna, vaikka niillä kulkiessa kääntyminen sinne tai tänne ottaa paljon aikaa. Mutta jos maa on kivistä ja puita tulee kaadettavaksi, ovat • Oscar Wilde tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen sodomiasta ja törkeästä siveettömyydestä. • Maailman ensimmäinen elokuva ”Workers Leaving the Lumiére Factory” esitettiin. • Alfred Nobel allekirjoitti testamenttinsa Pariisin ruotsalais-norjalaisella klubilla, millä hän testamenttasi omaisuutensa Nobelin palkinnon perustamista varten. VUONNA 1895 sukset vallan mahdottomat käyttää, sillä niillä on hankalaa välttää kiviä ja kantoja, eikä niillä pääse kaadettujen puitten yli kulkemaan. Työmiehillekin ne vaan olisivat vaivaksi eikä miksikään hyödyksi. Tällaisissa tapauksissa ovat kieltämättä lumikengät kaikkein parhaat. Niillä pääsee vaivatta kääntymään minne päin hyvään ja puita, kiviä ja kantoja eli muita esteitä voi niillä helposti välttää. Niin peräti painaviakaan ne eivät ole että ne siitä syystä sanottavasti estäisivät kulkua, erittäinkin sitten kun niihin vähän tottuu. Sieviä ja keveitä lumikenkiä, jotka mahdollisesti saattavat olla hyvinkin käytöllisiä ja tarkoituksen mukaisia saapi kyllä sporttimyymälöissä täällä Helsingissä. Mutta niiden kelpaavaisuutta en kuitenkaan voi arvostella, koska en itse ole niitä käyttänyt enkä ole tavannut niitä käytännössä muillakaan. Kaikissa tapauksissa ovat ne kuitenkin niin kalliit, ettei niitä ainakaan apurimiesten ja vitjamiesten tarpeeksi voi hankkia. Nimimerkki – f – f – ja A. Petrelius käyvät keskenään jutuissaan seikkaperäistä väittelyä karttojen värittämisestä. Asian käsittely jatkuu vielä lehden toisessakin numerossa, jossa Valter Juvelius kirjoittaa pitkän jutun metsämaiden värityksestä. Millimetripaperin käytöstä mittauksissa kirjoitetaan Ach. Wahlroosin artikkelissa. Juttu päättyy seuraavasti: Niinkuin jo sanottiin on varovaisuus paperin käyttämisessä tarpeellinen, sillä muuten voipi kelvottoman paperin vuoksi syntyä suuria virheitä. Useasti tapahtuu, että ruudut ovat toisin päin ihan tarkat ja virheellisiä ainoastaan toisin päin ja kun tämän tietää voipi tehdä virheen jotenkin tuntumattomaksi asettamalla virheettömän ruutusivun mittalinjaa pitkin, sillä niin lyhyellä mitalla kuin yhtäsuuntaislinjain välillä ei pieni virhe voi tehdä tuntuvaa haittaa. Kantakarttain puhtaana pitäminen on kyllä tärkeä asia. Mutta kun kantakarttaa käytetään sekä mittauksessa, että alanlaskemisessa ja jaossa, kuluvat siinä tehdyt piirustukset, numerot ja muut muistiinpanot väkisinkin ja kartat tulevat yhä epäselvemmiksi, niin että niistä työn lopetettua ainoastaan vaivalla voi saada tarpeellisia ja seikkaperäisiä selvityksiä. Ne eivät kuitenkaan voi pysyä puhtaina ja selvinä suurella varovaisuudellakaan, jos kaikki edellämainitut työt niillä täytyy toimittaa. Ehdottelisin sen vuoksi, että kentällä käytetyistä millimetripaperin liuskoista yhdistettäisiin kartta, jolla alanlasku toimitettaisiin ja siitä sitten uudistettaisiin lääninmaanmittauskonttorissa säilytettävä kantakartta. Tästä syntyisi tosin näennäisesti enemmän työtä, mutta vaan näennäisesti, sillä millimetriruudut huojentaisivat alanlasku-työtä kelpotavalla, koska alanlasku ruudut siten ovat valmiit ja pienempien tiluskuvioin aloja helposti ja tarkkaan voisi saada millimetriruutuja laskemalla, polettia tai planimetriä käyttämättä. Ja jollei viimeksi mainitut seikat täydelleen korvaisikaan työn enemmyyttä, voipi kuitenkin olla tyytyväinen, kun tietää jättäneensä puhtaan ja selvän työn käsistään. Jürgen Grönfors jurgen.gronfors luukku.com MAANKÄYTTÖ 1|2015 47 Markku Markkula UUSIA SÄÄDÖKSIÄ Kiinteistönmuodostamislain tilusjärjestelyjä koskevia säännöksiä muutettiin ja samalla säädettiin uusi uusjakojen tukemislaki ja -asetus. Maanmittauslaitos on saanut uuden työjärjestyksen, kun organisaatiota muutettiin 2015 alusta. Maksuasetuksia on uudistettu. Uuden kalastuslain käsittely eduskunnassa on kesken. Uusi yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) on tullut lain 1347/2014 nojalla voimaan vuoden 2015 alusta. • • • • 48 Laki uusjakojen tukemisesta (1423/2014) Voimaan 1.1.2015. Lain tarkoituksena on luopua uusjaon kiinteistötoimitusmaksun täysimääräisestä tukemisesta sekä vähentää valtion tukea uusjakotoimituksen yhteydessä suoritettaville mukauttamistoimenpiteille. Lisäksi asiaa koskevaa päätöksentekoa siirretään Maanmittauslaitokselle maa- ja metsätalousministeriöltä. Lain nojalla on annettu valtioneuvoston asetus uusjakojen tukemisesta (1449/2014). Lain säätämisen yhteydessä muutettiin myös kiinteistömuodostamislain uusjakoa koskevia säännöksiä tarpeellisilta osin lailla kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta (1424/2014). Tietoyhteiskuntakaari (917/2014) Voimaan 1.1.2015. Säädös sisältää muun muassa säännökset teleyrityksen oikeudesta sijoittaa telekaapeli, tukiasema tai radiomasto toisen omistamalle tai hallitsemalle alueelle sekä tähän liittyvät menettelysäännökset. Samassa yhteydessä annettiin laki maankäyttö ja rakennuslain 161 §:n muuttamisesta (918/2014). Tietoyhteiskuntakaaren voimaantulosäännöstä on muutettu lailla tietoyhteiskuntakaaren 351 §:n muuttamisesta (1217/2014). Laki valtion vahingonkorvaus toiminnasta (978/2014) Voimaan 1.1.2015. Valtioon kohdistettujen vahingonkorvausvaatimusten käsittely on keskitetty Valtiokonttoriin. Kiinteistötoimituksia ja kiinteistöjen kirjaamisasioita koskevat vaatimukset kuitenkin käsittelee edelleen Maanmittauslaitos. Maanmittauslaitoksen työjärjestys (1391/2014). Voimaan 1.1.2015. Uudella työjärjestykMAANKÄYTTÖ 1|2015 • • • • • • sellä on kumottu aikaisempi työjärjestys 1279/2013. Työjärjestystä täydentää Maanmittauslaitoksen johtamisen käsikirja. Valtioneuvoston asetus paikka tietoinfrastruktuurista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja 5 §:n muuttamisesta (922/2014) Voimaan 1.1.2015. Luonnonvarakeskuksen ja uuden Maanmittauslaitoksen muodostamisesta aiheutuneita teknisiä muutoksia. Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötietojärjestelmän suoritteista ja tietopalvelusta perittävistä maksuista (1079/2014) Voimaan 1.1.2015. Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta (1140/2014) Voimaan 1.1.2015. Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maanmittauslaitoksen mak suista sekä kaupanvahvistuksesta perittävistä maksuista ja korvauk sista (1158/2014) Voimaan 1.1.2015. Sisältää mm. lainhuudatus- ja kiinnitysasioiden maksut. Maksut ovat alemmat sähköisiä järjestelmiä käytettäessä verrattuna perinteiseen paperijärjestelmään. Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötoimitusmaksusta annetun maa- ja metsätalousmi nisteriön asetuksen 10 §:n muutta misesta (1288/2014) Voimaan 1.1.2015. Sisältää muutoksen kiinnityksistä vapauttamisen maksuun kiinteistötoimituksen yhteydessä. Laki Suomen metsäkeskuksesta annetun lain muuttamisesta (1421/2014) Voimaan 1.1.2015. Samassa yhteydessä on annettu laki Suomen metsäkeskuk- • • • • • • • • • sen metsätietojärjestelmästä annetun lain 6 §:n muuttamisesta (1422/2014). Valtioneuvoston asetus Suomen metsäkeskuksen toiminnasta (1448/2014) Voimaan 1.1.2015 Laki menettelyistä muodostettaessa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio osake yhtiöksi (968/2014) Voimaan 1.1.2015. Valtioneuvoston asetus metsän hoitoyhdistyksistä annetun ase tuksen muuttamisesta (1055/2014) Voimaan 1.1.2015 Valtiovarainministeriön asetus peruskoron vahvistamisesta (1016/2014) Voimaan 9.12.2014. Peruskorko on 0,25 % kesäkuun loppuun 2015. Suomen Pankin ilmoitus viitekorosta ja viivästyskoroista (1434/2014) Voimassa 1.1.2015–30.6.2015. Korot ovat 0,5 % ja 7,5 %. Valtioneuvoston asetus maaja metsätalousministeriöstä (1267/2014) Voimaan 1.1.2015. Maa- ja metsätalousministeriön asetus maa- ja metsätalousminis teriön maksullisista suoritteista (1159/2014) Voimaan 1.1.2015. Maa- ja metsätalousministeriön asetus maa- ja metsätalousminis teriön työjärjestyksestä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta (1290/2014) Voimaan 1.1.2015. Laki metsästyslain 8 §:n muuttamisesta (1427/2014) Voimaan 1.1.2015. Kotikuntaan perus- • • • • • • • • • tuva oikeus metsästää valtion mailla; Lapin lääniin kuuluneiden kuntien asukkaille annettu metsästysoikeus valtion maalla säilyy entisellään läänien lakkaamisesta huolimatta. Laki poronhoitolain 2 §:n muuttamisesta (1428/2014) Voimaan 1.1.2015. Poronhoitoalue on määritetty lain 848/1990 säätämisen jälkeen uudelleen. Maa- ja metsätalousministe riön asetus merkkipiireistä ja suurimmista sallituista poromääristä annetun maaja metsätalousministeriön asetuksen 1 §:n muuttami sesta (857/2014) Voimaan 10.11.2014. Laki luonnonsuojelulain muuttamisesta (1259/2014) Voimaan 1.2.2015. Koskee muun muassa valtion korvausvelvollisuutta ja Natura 2000 -verkostoa. Laki Teijon kansallispuistosta (1260/2014) Voimaan 1.1.2015. Koskee noin 3385 hehtaaria valtion omistamaa aluetta Varsinais-Suomessa. Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (1261/2014) Voimaan 1.1.2015. Koskee markkinavalvontaa ja muutoksenhakua Tukes’in päätöksistä. Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (1392/2014) Voimaan 1.1.2015. Asetuksella on kumottu aikaisempi asetus 1144/2013. Ilmailulaki (864/2014) Voimaan 13.11.2014. Sisältää yhteensä 184 §:ää. Valtioneuvoston asetus ilmailulta rajoitetuista alueista (930/2014) Voimaan 13.11.2014. Laki kiinteistöverolain muut tamisesta (861/2014) Voimaan 10.11.2014. Lain muutoksella muun muassa korotettiin kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja. • • • • • • • • • Laki kiinteistöverolain 13 §:n muuttamisesta (862/2014) Voimaan 10.11.2014. Muutos muiden kuin vakituiseen asumiseen käytetyn rakennusten veroprosenttiin. Verohallinnon päätös matka kuluvähennyksen määrästä vuodelta 2014 toimitettavas sa verotuksessa (854/2014) Voimaan 15.11.2014. Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta (858/2014) Voimaan 1.1.2015. Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä (859/2014) Voimaan 1.1.2015. Salaojituslisä on 359,56 euroa/ha. Verohallinnon päätös raken nusmaan verotusarvon las kentaperusteista (1300/2014) Voimaan 31.12.2014. Valtiovarainministeriön ase tus väestötietojärjestelmään talletettavista hallinnollisista ja muista vastaavista alue jaoista (863/2014) Voimaan 10.11.2014. Valtioneuvoston asetus puu tavaranmittauksen neuvotte lukunnasta annetun valtio neuvoston asetuksen 1 §:n muuttamisesta (924/2014) Voimaan 1.1.2015. Valtioneuvoston asetus mittayksiköistä (1015/2014) Voimaan 8.12.2014. Valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomio piireistä (1053/2014) Voimaan 1.1.2015. Samalla on kumottu asetus 410/2008. Lisäksi on annettu oikeusministeriön asetus käräjäoikeuksien kanslioiden ja istuntopaikkojen sijainnista annetun oikeusministeriön asetuksen 1 §:n muuttamisesta (1021/2014). Voimaan 1.1.2015. Valmiutta ja pätevyyttä vaativiin maanmittausalan tehtäviin InsInöörI (AMK), Maanmittaustekniikka 240 op / 4 vuotta tai henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan. Aiemmin hankittu osaaminen otetaan huomioon opintojen hyväksi lukemisessa. InsInöörI (yleMpI AMK), Alueiden käytön suunnittelu (Maanmittaustekniikka) 60 op / 1 vuosi päätoimisesti opiskellen tai henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan. Joustavasti työn ohessa: monimuoto-opetukseen sisältyy lähiopiskelua, ohjattua etäopiskelua verkko-oppimisympäristöissä ja itsenäistä opiskelua. 2–3 päivän lähiopetusjaksoja on YAMK-opinnoissa kerran kuukaudessa ja AMK-opinnoissa kolme lukukaudessa. Hae yhteishaussa 17.3.–9.4.2015 osoitteessa www.opintopolku.fi MAANKÄYTTÖ 1|2015 49 UUTISIA AVOINTA TILASTO- JA KARTTADATAA POSTINUMEROALUEITTAIN TILASTOKESKUKSEN UUDESSA PAAVO-PALVELUSSA Paavo – postinumeroalueittainen avoin tieto -palvelu on avattu 14.1.2015 Tilastokeskuksessa vapaaseen käyttöön avoimen tiedon periaatteiden mukaisesti. Kuka tahansa saa hyödyntää tietoja ilman maksuja tai rekisteröitymistä. Ensimmäiseksi avatussa datajoukossa on myös kuntia kiinnostavaa dataa, kuten tietoja väestöstä, rakennuksista, työpaikoista, talou desta, koulutusrakenteesta ja toimialoista. Tietoa on avattu tilastoina ja karttaaineistoina ja sitä voi hyödyntää esimerkiksi päätöksenteossa tai toiminnan ja palveluiden suunnittelussa. Aineistot löytyvät Tilastokeskuksen paikkatietojen rajapinnalta sekä Paikkatietoikkunasta. Tilastoaineisto löytyy myös PX-Web-palvelusta. Aineistot päivitetään vuosittain tammikuussa. Tilastokeskus myös myy vastaavia tietoja ruututietokantoina. KIINTEISTÖILLE KORKEUSULOTTUVUUS VUONNA 2017 Maanmittauslaitos ehdottaa muutoksia lainsäädäntöön keskusta-alueiden rakennuskompleksien hallinnoinnin helpottamiseksi. Tavoitteena on, että vuonna 2017 esimerkiksi kauppakeskus voisi koostua maanpinnan ylä- ja alapuolella olevista erillisistä kiinteistöistä. Nykyisin tontit merkitään rekistereihin maanpinnan tasossa. Ehdotuksessa myös korkeussuunnassa voisi olla useita kiinteistöjä. Maanmittauslaitos tavoittelee muutoksella paremmin todellisuutta kuvaavia kiinteistöjä ja niiden omistustietoja. Myös kiinteistöverotuksen kohdentaminen tehostuisi. 50 MAANKÄYTTÖ 1|2015 Uudistuksen avulla suuriin rakennushankkeisiin olisi helpompi saada rahoitusta, kun nykyisin monen omistajan yhteisessä hankkeessa joudutaan tekemään monimutkaisia hallinnanjakosopimuksia. Tavallisiin maanomistajiin tai kerrostaloasujiin lainsäädännön muutoksella ei olisi vaikutusta, sillä perinteiset kiinteistöt tulisivat olemaan pääsääntö jatkossakin. Maanmittauslaitos luovutti tammikuussa selvitysraportin maa- ja metsätalousministeriölle, joka jatkaa tarpeellisten lakimuutosten valmistelua. Maanmittauslaitos valmistautuu siihen, että kolmiulotteisen kiinteistön voisi muodostaa vuoden 2017 alusta alkaen. SAIMAAN KANAVAN RAJAT MITATTU YHDESSÄ VENÄJÄN KANSSA Suomen Venäjältä vuokraama Saimaan kanavan osa on nyt kuvattu ja merkitty maastoon. Maanmittauslaitos ja Venäjän maanmittauslaitos Rosreestr allekirjoittivat rajoista sopimuksen 19.1.2015. Suomi on vuokrannut vuonna 2012 voimaan tulleella sopimuksella Saimaan kanavan Venäjälle kuuluvan osan ja siihen liittyvän alueen 50 vuodeksi. Suomen ja Venäjän edustajat ovat nyt vuosina 2013–2014 merkinneet maastoon vuokra-alueen rajat ja laatineet vuokraalueen rajankuvauksen. Uuden vuokrasopimuksen mukainen raja merkittiin 222 rajamerkillä ja niille kaikille mitattiin tarkat koordinaatit. Saimaan kanavan pituus on 43 kilometriä, josta Venäjän puoleinen osa lähes puolet. Suomen puoleinen osa on kokonaan Lappeenrannan alueella. Suomi on vuokrannut Venäjälle kuuluvaa kanavan osaa vuodesta 1963, silloinkin vuokrakausi oli 50 vuotta. MAANMITTAUSLAITOKSEN HINTOIHIN KOROTUKSIA 1.1.2015 Maanmittauslaitoksen perimiin maksuihin tuli muutoksia 1.1.2015. Merkittävimmät muutokset ovat kiinteistöjen kirjaamisasioiden hintojen korotuksia. Hintojen muutokset johtuvat pääosin yleisen kustannustason muutoksista. Muutoksia aiheuttavat myös sähköisissä asiointijärjestelmissä 1.3.2015 käyttöön otettavat uudet toiminnot. 1.1.2015 alkaen esimerkiksi lainhuuto maksaa 111 euroa (ennen 107 euroa) ja kaupanvahvistus 120 (112 euroa). Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelusta haettujen ja tilattujen oikeaksi todistettujen otteiden hintoihin ei tullut muutoksia. Kiinteistötietopalvelun kautta otetun PDF-muotoisen otteen hintaa korotettiin 5,30 euroon. Maanmittauslaitokseen yhdistyvien Geodeettisen laitoksen ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken hinnoittelu siirtyi vuodenvaihteessa Maanmittauslaitoksen maksuasetuksen yhteyteen. Uudella asetuksella hinnoittelun periaatteet eivät muutu. Maksujen suuruus päätettiin maa- ja metsätalousministeriön antamissa asetuksissa. UUTISIA MAAKUNTAKAAVOJEN VAHVISTUSMENETTELYN VAIHTOEHTOJA KOSKEVA SELVITYS VALMISTUNUT Ympäristöministeriössä on valmistunut selvitys maakuntakaavojen vahvistusmenettelyn vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista kaavajärjestelmään. Selvityksen tavoitteena oli löytää nykyistä vahvistusmenettelyä parempia tapoja, joilla valtio voi maakuntakaavoituksessa varmistaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisen edistämisen ja turvata muita valtakunnallisia intressejä. Selvitys sisältää tehtyyn arviointiin perustuen johtopäätökset ja toimenpideehdotukset. Selvityksen johtopäätöksenä ehdotetaan, että nykyinen vahvistusmenettely korvataan menettelyllä, jossa ympäristöministeriöllä on laissa säädetyin edellytyksin oikeus ottaa valtakunnallisten tavoitteiden kannalta merkittävä tai ongelmallinen maakuntakaava tarkastettavaksi. Selvityksessä katsotaan myös, että maakuntakaavoitusta koskevaa viranomaisyhteistyötä on tarpeen kehittää siitä riippumatta, mikä vahvistusmenettelyn kehittämis- tai korvaamisvaihtoehto valitaan. Selvityksessä esitettyjen toimenpideehdotusten toimeenpano edellyttää muutoksia lainsäädäntöön. Ympäristöministeriö pyytää selvityksestä ja sen johtopäätöksistä lausunnot keskeisiltä sidosryhmiltä maaliskuun alkuun mennessä. Jatkotoimista ja niiden edellyttämän valmistelun käynnistämisestä tehdään päätökset vasta lausuntokierroksen jälkeen. YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN UUDISTAMINEN JATKUU, TAVOITTEENA SUJUVOITTAA LUPAKÄSITTELYÄ Ympäristönsuojelulain uudistuksen kolmas vaihe alkaa. Tavoitteena on edelleen sujuvoittaa lupakäytäntöjä muun muassa karsimalla päällekkäisyyksiä ja ottamalla käyttöön yksinkertaisempia menettelyjä. Uudistuksen kolmannessa vaiheessa selvitetään lupakäsittelyn käytäntöjen edelleen sujuvoittamista ja luvanvaraisuuskynnysten laajempaa nostamista. Lisäksi tarkastellaan edellytyksiä säätää nyt lupamääräyksissä ratkaistavista asioista toimialakohtaisissa valtioneuvoston asetuksissa ja lupamenettelyjen korvaamista toimintojen rekisteröintimenettelyllä. Rekisteröintimenettely on yksinkertainen kirjaamismenettely ilman siihen liittyvää päätöksentekoa ja näin ollen nopeampi. Myös lupaviranomaisten eli aluehallintovirastojen ja kunnan ympäristösuojeluviranomaisten toimivallanjakoa sekä eri toimialojen ympäristönsuojelua koskevaa ohjeistusta uudistetaan. Erikseen selvitetään lupa- ja arviointimenettelyjen päällekkäisyyksien karsimista. Kolmannen vaiheen ehdotus hallituksen esitykseksi on määrä valmistua loppuvuodesta 2015. MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN ASETTAMINEN Maa- ja metsätalousministeriö on 8.1.2015 asettanut Manner-Suomen maaseudun MAANKÄYTTÖ 1|2015 51 UUTISIA kehittämisohjelman 2014–2020 seurantakomitean. Komissio on hyväksynyt 12.12 2014 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020. Kunkin jäsenvaltion tulee perustaa seurantakomitea kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on hyväksynyt ohjelman. Seurantakomitean jäsenet on koottu tasapuolisesti keskushallinnon, kansalaisyhteiskunnan ja aluehallinnon edustajista. Seurantakomitean tehtävät on määritelty rahastojen yleisasetuksen 49 artiklassa ja maaseutuasetuksen 74 artiklassa. Seurantakomitean tehtävänä on mm. tarkastella ohjelman täytäntöönpanoa ja tavoitteiden saavuttamisen edistymistä ja tuloksellisuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuulla ohjelmaa koskevista hallintoviranomaisten esittämistä muutosehdotuksista sekä osallistua kansallisen maaseutuverkoston toimintaan. NIMITYKSET Lisäksi komitean tulee tarkastella vuosittaisia täytäntöönpanokertomuksia ja hyväksyä ne ennen niiden toimittamista komissiolle. TIKEN PETRI KORPINEN YLIJOHTAJAKSI MAANMITTAUSLAITOKSESSA EQ PERUSTI LIIKEKIINTEISTÖTRAHASTON JA RAHASTO OSTI KAKSI KIINTEISTÖÄ eQ Varainhoito Oy perusti 31.12.2014 uuden kiinteistörahaston, Erikoissijoitusrahasto eQ Liikekiinteistöt, joka sijoittaa varansa suomalaisiin toimitilakiinteistöihin. Rahasto on avoinna merkinnöille neljä kertaa vuodessa ja lunastuksille kaksi kertaa vuodessa. Rahasto jakaa vuotuisesta toteutuneesta tuloksestaan vähintään 75 % osuudenomistajille ja tavoitteena on jakaa noin 6 % vuosittainen tuotto. Perustamisen yhteydessä eQ Liikekiinteistöt -rahasto osti kaksi uudehkoa ja täyteen vuokrattua kiinteistöä pääkaupunkiseudulta. Varatuomari Petri Korpinen, 43, on nimitetty Maanmittauslaitoksen ylijohtajaksi 1.2.2015 alkaen. Korpinen toimii pääjohtaja Arvo Kokkosen ensimmäisenä sijaisena. Korpinen toimi Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken ylijohtajana kolme viime vuotta. Tiken yhdistyessä Maanmittauslaitokseen Korpinen valittiin ylijohtajaksi Maanmittauslaitoksessa. Ylijohtajan valinnassa painottui erityisesti muutoksen johtaminen. Korpisen toimikausi ylijohtajana on määräaikainen ja se päättyy 31.12.2019. Pääjohtajan sijaisina toimivat Korpisen jälkeen maanmittausneuvos Markku Markkula ja kehitysjohtaja Pekka Halme. M A A P U N TA R I P E L LO N H I N TA K E H I T Y S €/ha 12 000 Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Tiedot perustuvat M aanm ittauslaitoksen ylläpitämään Kiinteistöjen kauppahintarekisteriin. Tiedot on koonnut erikoistutkija Juhani Väänänen. Kun tarvitaan faktaa kiinteistökaupoista… Hanki kauppahintatiedot www.maanmittauslaitos.fi/kauppahintatilastot tai lähimmästä palvelupisteestä. MAANMITTAUSLAITOS – TIETOA MAASTA 52 MAANKÄYTTÖ 1|2015 UUSIA JULKAISUJA aisen keskeisen tiedon ossa käytetään liikenteessä stuvat järjestelmät ylläpitävät to niin valtioiden kuin tarkasti ja luotettavasti. Maailman kartta mista paikasta toiseen ennusteita varten. Talouden en. stoiminnassa, navigoinnissa ehitys on tuonut perinteisten lliittipaikannustekniikan. kartoitukseen ja paikkatiedon t. pyrkimystä ymmärtää pallon kartoitus on kulkenut utta historian ja se liittyy . URSA The Hubble SM4 ERO Team ja ST-ECF, catorin maailmankartta vuodelta 1569. Vermeer • Rasila tä kartta-aineistojen käytössä. Maailman kartta – johdatus matemaattiseen geodesiaan Martin Vermeer Antti Rasila MAAILMAN KARTTA – JOHDATUS MATEMAATTISEEN GEODESIAAN Martin Vermeer ja Antti Rasila: Maailman kartta : johdatus matemaattiseen geodesiaan. 248 s. sid. Kustantaja: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2014. ISSN 0357-7937. ISBN: 978-952598519-1. Ovh: 29,00 €. Saatavuus: Mm. Ursan verkkokirjakauppa. Martin Vermeer, joka toimii geodesian professorina Aalto-yliopistossa, ja Antti Rasila, joka on saman yliopiston matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen vanhempi yliopiston lehtori, ovat kirjoittaneet kirjan karttojen, kartoituksen ja paikkatietojen laadintaan liittyvistä matemaattisista perusteista. Se on tarkoitettu maanmittauksen ja luonnontieteiden opiskelijoille, ammattilaisille ja myös alan harrastajille. Kirjoittajat kertovat, että Maailman kartta on itsessään suuri tieteellinen seikkailu. Kirjassa esitetään kartoittamisen lyhyt historia, mm. Mercatorin projektion konstruktio ja miten Mercator päätyi projektion laatimiseen. Mercator tuomittiin 1544 kerettiläisyydestä seitsemän kuukauden vankeuteen. Mercatorin projektio on edelleenkin kovassa käytössä. Esimerkiksi Googlen karttapalvelu perustuu siihen, vaikka mm. Euroopan komission direktiivissä (INSPIRE) on suositeltu parempia vaihtoehtoja. Kirjassa perehdytään tarkemmin projek tioihin. Toivottavaa olisikin, että alan ammattilaiset ja karttapalvelujen pystyttäjät perehtyisivät kirjan antiin. Nythän palveluissa ei usein välttämättä käytetä mitään projektiota ja siinä ei nähdä mitään ongelmaa. Kirjassa edetään lyhyiden historiakatsauksen kautta matemaattisiin perusteisiin, joita tarvitaan karttojen laatimisessa. Historiakatsaukset ovat mielenkiintoisia ja pelkästään niiden vuoksi kirjaa voi suositella alan harrastajille. Se, mitä jäin kaipaamaan, olisi ollut käytännön esimerkkejä matemaattisten perusteiden käytöstä. Useinhan paikkatietojärjestelmät hoitavat muunnokset suoraan tai käyttäjä voi valita erilaisia muunnoksia, mutta ei välttämättä ymmärrä niiden merkitystä tai eroja. Tuomalla enemmän paikkatietojärjestelmiin liittyviä esimerkkejä kirja olisi ollut käytettävämpi useammalle. Nyt osin tulee tunne, että ymmärtääkseen kirjan perusteita pitäisi osallistua asiaa käsittelevälle kurssille. Toisaalta kirjan johdannossa kerrotaan sen olevan tarkoitettu opiskelijoille. Muunnosten käsittelyn jälkeen käydään läpi vertaus- ja koordinaattijärjestelmät. Esitetään Suomessa käytössä oleva ETRS89-realisaatio, EUREF-FIN, minkä jälkeen käydään läpi maalliset ja taivaalliset koordinaatit. Tämä osuus on varsin mielenkiintoinen ja helppolukuinen. Satelliittien ratojen laskentaan liittyvien perusteiden esittelyjen jälkeen siirrytään pintateoriaan. Esitetään mm. mitä tarkoittaa geodeettinen viiva, joka tavallisesti on lyhin matka pisteiden välillä kaarevalla pinnalla, paitsi silloin kun se onkin maailmanviiva suhteellisuusteoriassa. Käykääpä katsomassa kirjasta lisää tästä. Lopuksi käsitellään tensoreita ja palataan karttaprojektioiden aiheuttamiin mittakaavavääristy mien laskentaan. Kirjassa on hakemisto, jonka avulla voi etsiä käsitteitä, sekä kirjallisuusluettelo. Parhaiten kirja palvelee varmasti oppikirjana kurssiluentojen tukena. On hienoa, että aiheesta on saatu suomen kielellä kirjoitettu kirja, kun aiempi on Hirvosen kirjoittama 1970-luvulta. Lopuksi vielä varoitus, että kirja siis pursuaa kaavoja! UUSI KIINTEISTÖTEKNIIKAN OPPIKIRJA Kirja antaa yleiskuvan suomalaisesta kiinteistöjärjestelmästä, sen syntyhistoriasta ja rakenteesta sekä kiinteistötoimitusten toimitusmenettelystä. Kirjassa esitellään myös muut kiinteistöjärjestelmien länsimaiset päätyypit ja hahmotetaan järjestelmien tulevia kehitysnäkymiä. Lisäksi kirjassa kuvataan kiinteistökaupan transaktioprosessi kiinteistöjärjestelmän ylläpidon ja kiinteistötoimitusten toimitustuotannon näkökulmasta. Kirja on tarkoitettu nimensä mukaisesti kiinteistötekniikan perusteiden oppikirjaksi maanmittausalan opiskelijoille yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja ammattioppilaitostasolla, mutta myös työelämässä oleville kirja antaa päivityksen kiinteistöjärjestelmän kehityksestä erityisesti viime vuosina. Kirja on luettavissa verkkojulkaisuna osoitteessa: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-60-6002-6. Arvo Vitikainen: Kiiinteistötekniikan perusteet. 190 sivua. Aalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE + TEKNOLOGIA 11/2014. ISBN 978-952-606002-6 (pdf) ISSN 1799-4888 (pdf). Unigrafia Oy, Helsinki 2014. Aalto-yliopiston tiede ja teknologia julkaisusarjassa on ilmestynyt uusi professori Arvo Vitikaisen kirjoittama ”Kiinteistötekniikan perusteet” -niminen oppikirja. Antti Jakobsson Kirjoittaja on Suomen k artografisen seuran puheen johtaja Du visste väl – att på Maankäyttös webbsidor kan du läsa i PDF-format alla artiklar som publicerats i tidskriften sedan år 2000? – att du kan hitta artiklar genom att ange titel, skribentnamn, nyckelord eller ord som förekommer i texten? Maankäyttös artikeldatabas finns på adressen: www.maankaytto.fi/arkisto/sisallysluettelot.php MAANKÄYTTÖ 1|2015 53 YRITYSUUTISIA BLOM FINLAND TEHTÄVÄ LEPPÄVAARASSA – RATKAISU KANSALAIS VUOROVAIKUTUKSEEN Espoon kaupunki on avannut Tehtävä Leppävaarassa -sivuston, jossa kansalaiset pääsevät itsenäisesti suunnittelemaan kaupunginosaa mieleisekseen. 54 MAANKÄYTTÖ 1|2015 Ratkaisussa hyödynnetään helppokäyttöistä 3D-tekniikkaa, jonka avulla ihmiset voivat esittää omia ehdotuksiaan tai kannattaa muiden ideoita. Virtuaalimalli auttaa hahmottamaan alueen kaavoitus- ja rakennushankkeita, ja sen tarkoitus on kaupunkilaisten osallistaminen kaupunkisuunnitteluun. ”Palvelu mahdollistaa ensimmäisen kerran Suomessa avoimen vuoropuhelun kaupunkisuunnittelusta sekä kaupunkilaisten että kaupungin suunnittelijoiden kesken helposti hahmotettavassa virtuaalikaupungissa”, toteaa hankkeen vetäjä, Leppävaaran projektinjohtaja Mika Rantala. Kyseessä on Suomen ensimmäinen kansalaisvuorovaikutusta ja 3D-kaupunkimallia hyödyntävä CityPlanner Online -ratkaisu. Kaupunkimallissa voi liikkua täysin vapaasti, ja se kattaa koko Espoon. Vuorovaikutuskäytössä palvelu on Leppävaaran keskustassa. Palvelussa on mahdollista tarkastella myös valoa ja varjoja eri vuoden- tai vuorokaudenaikojen mukaan. CityPlanner Online -ratkaisun on toimittanut Bionova Oy, ja palvelussa käytettävät fotorealistiset 3D-rakennusmallit on tuottanut Blom Kartta Oy. Palvelu löytyy helposti hakusanoilla ”CityPlanner – Tehtävä Leppävaarassa”. Lisätietoja: www.blomasa.com YRITYSUUTISIA GEOTRIM Käytännönläheinen Case Silta -esimerkki näyttää, miten InSphere toimii kokonaisvaltaisessa mittausten hallinnassa, eri mittausmenetelmien yhdistelmissä ja projektien eri vaiheissa. Iltapäivän klo 12–16 kestävät Trimble Express -tapahtumat järjestetään 12 eri paikkakunnalla ympäri Suomen. Kiertue alkaa 9.3. Joensuusta ja päättyy 23.3. Tampereelle. Tilaisuudet ovat maksuttomia. GEOTRIMIN TRIMBLE E XPRESS MAALISKUUSSA Geotrimin järjestämät Trimble Express -tapahtumat keräävät vuosittain satoja kävijöitä. Tilaisuudet on suunnattu kaikille mittausalan ammattilaisille, niin päättäjille kuin käytännön mittaustyötä tekeville. Tämän vuoden teemana on ”Silta”. Express esittelee Trimblen uusimpia ratkaisuja, teknologioita ja palveluita, mm. uuden webpohjaisen Trimble InSphere -alustan keskitettyyn paikkatietojen hallintaan ja ylläpitoon. InSphere on tiedonhallinnan ”sillanrakentaja” organisaatiossa. Sen avulla hallitaan tiedostoja, laitteistoja, karttapohjia, tiedonkeruuta ja tiedonsiirtoa yhdessä järjestelmässä. MX2 NYT SUOMESSA Geotrim on tuonut Suomeen Trimble MX2 -mobiilikartoitusjärjestelmän, joka on varattavissa demokokeilua varten ja vuokrattavissa mittausprojekteihin. MX2 on integroitu, ketterä järjestelmä, joka on nopeasti asennettavissa eri ajoneuvoihin. Se yhdistää korkearesoluutioisen laserkeilauksen ja 360°:n kuvauk sen. Aineiston prosessointi ja analysointi tehdään Trimble Trident -ohjelmistolla. Suomessa nyt oleva kalusto sisältää kaksi laserkeilainta, jotka tuottavat 72 000 pistettä sekunnissa. Saatu aineisto täyttää tarkkuusvaatimukset laajasti eri sovellusalueilla. Yhä enenevässä määrin monilla aloilla ohjeistetaan tekemään mittaukset mobiilikartoittamalla. MX2 soveltuu monipuolisesti mm. infrasuunnitteluun ja omaisuuden hallintaan; rakentamiseen, energiayritysten linjamittauksiin, yleisen turvallisuuden valvontaan, rikos- ja onnettomuustutkintaan, vesialue- ja rannikkomittauksiin sekä avokaivosmittauksiin. Lisätietoja: www.geotrim.fi YRITYSUUTISIA NORDIC GEO CENTER SUPERNOPEA 3D-LASER SKANNERIUUTUUS RIEGLILTÄ RIEGL Laser Measurement Systems julkaisi Intergeo-messuilla uuden supernopean 3D-laser skannerin VZ-2000. Skannerin uutuus on kokonaan uusi moottori ja monipistealgoritmin nopeutuminen, jonka ansiosta 360° skannausaika nopeimmillaan on vain 2,5 sekuntia. Laite lähettää yli miljoona pulssia/s (1050 kHz), jolloin monipistemittaava laite tuottaa useita miljoonia pisteitä/s. Mittausetäisyydeksi RIEGL ilmoittaa yli 2 km. Nopeuden ansiosta VZ-2000 soveltuu myös hybridikäyttöön mobiilimittauksessa, kun se yhdistetään valmiiksi kalibroituun VMZ-järjestelmään. Mobiilikäytössä VZ-2000-skannerilla voi mitata tyypillisessä 2D-mittausmoodissa tai liikkuvasti 3D-moodissa, jolloin mittaus nopeutuu ja Riegl Precision -ohjelman algoritmia pystytään hyödyntämään paremmin. Ristikkäin mittaavissa mobiili- ja ilmalaserlaitteistossa Riegl Precision mahdollistaa en tistäkin paremman uuden mit taustarkkuuden. RIEGLILTÄ UUSI LENNOKKI SKANNAUSJÄRJESTELMÄ RIEGL esitteli lokakuussa ensimmäisen avaimet käteen -periaatteella toimitettavan lennokkiskannausjärjestelmän RIEGL RiCOPTERin. Se on suunniteltu VUX-1-lennokkiskannerin ympärille takaamaan optimaalinen lopputulos lennokkilaserkeilauksessa. RiCOPTERin luotettavuus on turvattu 8 roottorin järjestelmällä. Laitteiston kokonaispaino on alle 25 kg ja itse ilma-aluksen kantokyky 16 kg. Lentoaika on 30 minuuttia. VUX-1 on maailman ensimmäinen kartoitustason tarkkuuden (10 mm) saavuttava lennokkiskanneri. Sen mittausetäisyys on yli 900 m (60 % heijastavuus) ja suositeltu maksimilentokorkeus on 350 m (AGL). Skannausnopeus on jopa 200 poikkileikkausta/s ja laserin pulssintoistotaajuus 550 kHz. Skannerin mittaustekniikka perustuu RIEGLin aallonmuodon analysointiin ja monipistemittaukseen. VUX-1 on saatavissa valmiiksi kalibroituna VUX-SYS-pakettina asennettuna helikopteriin kiinnitettävään asennuskoteloon. Järjestelmään voi liittää 1–2 kameraa. NORDIC GEO CENTER OY:N TUOTEVALIKOIMA LAAJENEE Nordic Geo Center Oy ja Topcon Positioning Europe B. V. ovat solmineet Mass Data Acquisition -tuoteryhmän laitteiden maahantuontija myyntisopimuksen Suomeen. Tällä sopimuksella Topcon aloittaa uuden tuoteryhmän markkinoinnin Suomessa. Uusi maahantuontisopimus koskee uutta Mass Data Acquisition -tuoteryhmää, eikä näin ollen vaikuta Topgeo Oy:n ja Topcon Positioning Europe B. V.:n välisen sopimuksen mukaisien tuoteryhmien maahantuontiin. Mass Data Aquisition -tuoteryhmään kuuluvat Topconin staattiset ja mobiilit laserskannerit sekä miehittämättömät lennokit (UAV). TOPCON GLS-2000 3D-MAALASERSKANNERI Topconin omaa tuotantoa oleva maalaserskanneri GLS-2000 on lujatekoinen skanneri erityisesti rakennusten skannaukseen. Laite tuottaa siistiä ja vähäkohinaista pistepilveä Topconin itse kehittämällä aallonmuotoa digitoivalla Precise Scan -mittausalgoritmilla. Mittaustarkkuus: etäisyys 3,5 mm (1–150 m), 1 sigma ja kulma 6”; mittausetäisyys 350 m (@ 90 %); laaja mittausala 360° × 270°; kaksi kameraa. TOPCON SIRIUS JA SIRIUS PRO KUVAUSLENNOKIT Topconin vastaus kuvantaville lennokkimarkkoille on kiinteäsiipinen Sirius-lennokki. Sen 16 megapikselin järjestelmäkameralla saa erinomaisen kuvanlaadun kohteesta, koska se mahdollistaa 1,6 cm:n pikselikoon kohteessa 60 m:n lentokorkeudelta. Sirius on maailman ensimmäinen RTKGNSS-järjestelmällä paikannettava kuvauslennokki. Laitteen pääominaisuuksina mainittakoon: maastossa mitattavia tukipisteitä ei tarvita, oma GNSS-tukiasema, jonka avulla saavutetaan suurempi tarkkuus, Panasonic Lumix GX1 peilitön järjestelmäkamera, tavallinen RGB tai lähi-infrapuna (NIR). Ohjelmistot sisältävät työkalut kentältä toimistoon: lennonsuunnittelu-, kuvaus-, käsittely (ortokuva ja korkeusmalli) ja analyysit, maksimilentonopeus 65 km/h, voidaan operoida myös pakkasella (–20°C). Lentotavat: automaattinen, manuaalinen tai autopilotti, lähetetään lentoon käsistä heittämällä ja laskeutuminen automaatilla tai manuaalisesti. TOPCON IP-S3 HD1 Topconin hiljan julkaistu uusi mobiilimittausjärjestelmä IP-S3 HD1 on yhden henkilön asennettavissa oleva 100 metriin asti mittaava kompakti kokonaisuus. 18 kg painava mittausvalmis järjestelmä sisältää yhden laserkeilaimen, IMUGPS-laitteiston (ei ITAR), odometrin (DMI) ja korkearesoluutioisen 30 megapikselin panoraamakameran. Aineisto prosessoidaan Topconin Mobile Office Master -ohjelmistolla valmiiksi georeferoiduksi pistepilveksi ja kuviksi. Jatkokäsittelyä voidaan tehdä Topconin muilla työkaluilla ja aineisto voidaan myös julkaista asiakkaiden käyttöön nettisovelluksella. Lisätietoja: www.geocenter.fi tai www.topconpositioning.com NORDIC SCAN CENTER Nordic Scan Center Oy käynnisti tammikuussa 2015 Parikkalassa Kaakkois-Suomen TE-toimiston tukeman koulutuksen, jonka aikana noin 40 hakijan joukosta valitut kahdeksan henkeä koulutetaan hallitsemaan ja tekemään 3Dlaserskannauksen liikkuvalla mobiiliskannerilla ja suoriutumaan siihen liittyvistä massiivisista laskentatoimista. Huhtikuussa käynnistyy toinen koulutusohjelma, johon valitut koulutetaan skannatun 56 MAANKÄYTTÖ 1|2015 aineiston mallintamiseen. Skannaushenkilöstön koulutus päättyy syyskuussa ja mallintajien koulutus lokakuussa. Koulutuksiin ryhdyttiin, koska suomalaista oppilaitoksista ei valmistu mobiilimittaustekniikan perustaitoja hallitsevia uuden alan käytännön mittaustyön ammattilaisia. Uusi mittaustekniikka yhdistää useamman alan tekniikkaa tavalla, johon olemassa olevat opetusohjelmat eivät vastaa. ELY-Keskus kilpailutti julkisella kilpailutuksella koulutuksen. Järjestäjäksi valittiin Nordic Geo Center Oy, joka on keskittynyt 3D-laserskannereiden maahantuontiin, myyntiin ja käytön koulutukseen. Osa koulutuksen suorittaneista on palkataan Nordic Scan Centerin palvelukseen. Mobiililaserskannaustekniikal la voidaan selvittää muun muassa teiden, rautateiden, tunnelien, voimalinjojen ja muiden isojen rakenteiden vaurioita ja kuntoa. Mobiiliskannaus on perinteistä mittaamista nopeampaa, maantieolosuhteissa turvallisempaa ja tarkimman mittausluokan laitteistolla kuten Nordic Scan Center Oy:n Riegl VMX-450 -järjestelmällä päästään parempaan kuin 1 cm:n absoluuttiseen mittaustarkkuuteen normaalin tieliikenteen ajonopeudella. Lisätietoja: www.scancenter.fi Ilmassa Maassa Merellä KESKUSTELUA Ajatuksia maaseudusta ja sen suunnittelusta Maankäyttö-lehdessä 4/2014 on Timo Linkolan erinomainen artikkeli ja tietopaketti Suomen maaseudusta. Se ei kaipaa allekirjoittaneen lisäyksiä, mutta se kuitenkin palautti mieleeni eräitä kokemuksia ja ajatuksia niiltä ajoilta, jolloin aktiivisemmin harrastin maaseudun suunnitteluun liittyviä asioita. Maaseutu ja kaupungit (tai yleensä taajamat) poikkeavat toisistaan monissa asioissa. Siitä seuraa, että kaupunkien suunnitteluun kehitetyt menetelmät eivät yleensä sovellu suoraan maaseudulle. Taajamat esimerkiksi käsittävät vain pari prosenttia maa-alastamme lopun ollessa maaseutua. Se merkitsee myös, ettei meillä ole varaa käyttää haja-asutusalueiden suunnitteluun henkilö- ym. resursseja samalla tavoin kuin taajamissa. Kohdealueiden luonne-eroista johtuu myös se, että taajamien suunnitteluun eli kaupunkisuunnitteluun kouluttautuneet eivät välttämättä ole yhtä päteviä maaseudun suunnittelutehtävissä. Kaupunkien suunnittelua on meillä tehty jo kauan. Luonnollisena syynä tähän on se, että maankäytölliset ongelmat ovat nousseet nopeimmin esiin tiiviissä asutuksessa. Siten on ymmärrettävää, että myös kaupunkien suunnitteluun osallistuvat luottamusmieselimet ovat aikaisemmin asennoituneet suunnittelumyönteisesti (tai ainakin ymmärtäneet suunnittelutarpeen). Tähän liittyy myös asenne, joka hyväksyy suunnittelusta aiheutuvan myös tiettyjä maanomistukseen liittyviä maankäytön rajoituksia. Kaupungeissa on siten jo kauan hyväksytty ajatus, että yhteisen hyvän edistämiseksi on maanomistajien joskus alistuttava merkittäviinkin maankäytön rajoituksiin – usein vielä ilman korvauksia. Maaseudulla ei kehitys ole vielä johtanut samanlaiseen tilanteeseen. Sellainen suunnittelu, josta on selvää hyötyä maanomistajille (esim. uuden tieyhteyden seurauksena), on helpommin hyväksyttävissä kuin esimerkiksi suojelualueiden varaaminen; niidenhän pelätään rajoittavan rakentamista ja siten vähentävän rakennuspaikkojen myyntimahdollisuuksia. Maalaiskunnissa onkin perinteisesti totuttu hyvin vapaaseen rakentamiseen. Kun sitten on jonkinlaista ohjausta yritetty saada aikaan, esimerkiksi rakennusjärjestyksellä tai yleiskaavalla, on tällaisesta johtuvaan rakentamisen estämiseen suhtauduttu omaperäisen kielteisesti: kun haluttua rakennuslupaa ei ole saatu, haetaan poikkeuslupaa (joka usein saadaankin). Joissakin maalaiskunnissa onkin rakennuslupa ollut poikkeustapaus ja poikkeuslupa normaalikäytäntö. Jos maaseudulla halutaan edistää jonkinlaista rakentamisen ohjausta, olisi aloitettava asennemuokkauksesta. Se on hidasta ja vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Maaseudun väkihän ei ole tyhmää, mutta perinteisestä ajattelusta ei nopeasti luovuta. Linkolan artikkelin runsaasta tietoaineistosta voi erikseen kommentoida kylien luokittelun ja kylien määriä koskevien tietojen vaihtelevan suuresti eri lähteissä. Linkola toteaa Suomessa olevan 4 235 kylää, joista 2 201:ssä on kylätoimikunta. Kun itse tein Arja Salmen ja Jorma Routiaisen kanssa 1970-luvun lopulla maaseutututkimusta, saimme vähintään 8 talon asumakyliä 8 000–9 000 ja sellaisia talouskyliä, joissa oli vähintään koulu, kauppa ja posti yhteensä n. 2 500. Luvut eivät ole vertailukelpoisia, sen vuoksi on tärkeää esittää aina myös luokitteluperusteet. Maaseudun asutuksen rakenne on lujasti sidoksissa tilusjärjestelyjen historiaan. Niiden seurauksenahan monet vanhat ja tiiviit kylät hajotettiin, ja talouskeskuksia siirrettiin niin, että maatalouden sisäinen liikenne minimoitiin. Se oli aikanaan mielekäs ratkaisu, kun ulkoisen liikenteen tarve oli nykyistä paljon vähäisempi. Ajan mittaan on kuitenkin juuri ulkoinen liikenne, ja samankaltainen muu ”ulkomaailmaan” liittyvä toiminta, lisääntynyt. Esimerkkeinä mainittakoon asiointiliikenne kauppoihin ja virastoihin sekä harrastuksiin ynnä osallistuminen kunnallisiin toimintoihin. Oma vaikutuksensa on myös yhteisen vesi- viemäri- ja jätehuollon sekä tehokkaan tietoliikenneyhteyden järjestämisellä ja julkisen liikenteen edistämispyrkimyksillä. Mielestäni maanmittareilla tulee aina olemaan suuri merkitys maaseudun suunnittelussa. Sen vuoksi toivon, että vielä nytkin keskusteltaisiin näistä asutusrakenneasioista. Mieleen tulee professori Otto-Iivari Meurmanin aikanaan esittämä toteamus, että meijeriin, kauppoihin, kouluun, työpaikkoihin yms. suuntautuva liikenne on merkitykseltään jatkuvasti kasvanut – ja yhä kasvava – toisin kuin tilan sisäinen liikenne. Silloinen kiinteistöopin professori Pekka Kokkonen tuomitsi jyrkästi Meurmanin ajattelun. Kun arvioin näiden ajattelutapojen eroja, päädyn puoltamaan Meurmanin linjaa. Ehkä tähän valintaan vaikuttaa alitajuntaisesti se, että opiskeluni alkuvaiheissa sain kuunnella Kokkosen luentoja, joissa ei käsitelty tämän aiheen kannalta kiinnostavia kysymyksiä. Lopuksi totean, että Timo Linkolan artikkelissa on sekin hyvä puoli, että runsaan asiatarjonnan lisäksi se panee lukijan myös itse ajattelemaan. Pekka V. Virtanen VUOKRAMÖKKI Lemmenjoella MAKLI ry:n, MIL ry:n ja SKY ry:n jäsenille 20%:n alennus listahinnasta. Esittely ja varausmenettely: muuraispuro.fi 58 MAANKÄYTTÖ 1|2015 Translation by Karin Kolis RÉSUMÉ Ari Laitala (editorial): Value from Creative Destruction Ari Tella: The National Land Survey Changes and Adapts Sami Inkinen, who founded the successful housing business Trulia in the United States argues that times of economic downturn are great times to set up new business. According to Inkinen, purchasing decisions during recession need to be particularly well thought out, which opens the door to new and improved products and services. Land surveying has traditionally been government-driven, but the importance of businesses will continue to grow in Finland, too. When preparing purchasing decisions the surveyors are part of the process of creative destruction, which takes us towards greater efficiency in the businesses in the industry, and should also result in added value to the public sector. The National Land Survey of Finland, the Finnish Geodetic Institute (FGI) and the IT Services of the Information Centre of the Ministry of Agriculture and Forestry (Tike) formed the new National Land Survey from the beginning of 2015. The merger was due to operational efficiency and the creation of new possibilities of further development in the fields of geospatial information and information technology. All three agencies participated in the project implementing the organizational change. Marika Ahlavuo, Hannu Hyyppä, Mika Lindholm and Juha Hyyppä: Smart Specialization in the Construction and Real Estate Sector Corporate Real Estate Management (CREM) has become more and more strategic during the past decade. Changes in corporate real estate organisations have increased the use of professional services as part of the CREM of companies, and an increasing number of companies aim to enter a cooperation or partnership with a professional-service provider. Ambitious work is required to stand out from the competitors, but also, above all, trust and the consultant’s full contribution to the assignment. Those professional-service providers that manage to produce high-quality services and to respond to changing customer needs are able to build a consultant-client relationship that is profitable and successful for both parties, which offers a good basis for developing long-term partnerships. The aim of a new publication, whose title could be translated as “Building and mapping a common future”, is to put focus on the cooperation between multi-disciplinary research, development and innovation and at the same time show that crossdisciplinary expertise in research and development is essential in the construction and real estate sector. The purpose of the publication is also to give an answer how universities and polytechnics in the future provide internationally competitive experts to the Finnish construction and real estate sector. The publication also describes a new culture in information processing and it reflects on the expertise in education and research organisations, and the development and management of innovation. Pekka Lehtonen: Olique and Vertical Aerial Photos Lentokuva Vallas Oy is an aerial photography firm founded in the 1970’s and its core business consists of oblique and vertical photographs from small aircraft and the development of associated aerial photography products. Vallas has a key role in oblique photography in Finland and its photo collection covers more than 600,000 digital aerial photos. Emma Kaksonen: Professional Services in Corporate Real Estate M anagement – Does Supply and Demand Meet? Saara Jämes: The Current State of Private Parking Control In the eyes of the citizen, private parking control may seem similar to the activities of the municipal parking control, but it is based on completely different norms. A working group aiming to reform the legislation regarding private parking control was set up in 2009, and the government’s bill to parliament was given in 2010. The bill, however, was eventually rejected. After this, work began to prepare a completely new proposal that would meet the constitutional requirements, but the proposal has been delayed in parliament for an exceptionally long time. The future legislation will hopefully clarify the legal situation and improve the citizen’s legal protection. Susanna Kari: Jani Pötrönen – A Land Surveyor on Water Jani Pötrönen studied land surveying but ended up in hydrographic surveying through a couple of coincidences. Today he is a manager at Meritaito Oy, whose special expertise is the maintenance of waterways, underwater measurements and oil spill response. The product development focuses in particular on navigation buoys, seamless 3D data collection and oil recovery equipment. Hannu Hyyppä and Marika Ahlavuo: How Do We Find the Drive for Land Surveying? The education, research and development in land surveying are going through a strong transition period in Finland. Global trends are strongly leaning towards intelligent cities and the risk management and managing of climate change. New community-based geographic information services and open data also provide a wealth of multi-disciplinary applications. The changing responsibilities due to mergers in the research sector, universities and polytechnics are shaking the land use sector. The further education and service structure in the field are also likely to change drastically, when polytechnics, for example, create their own commercial concepts. On the other hand, the land use field has also got more credit than usual during the turmoil of the last few years. Tuija Lilja: Heinola Property Tax Project A property taxation project in the city of Heinola has proven to be profitable. Heinola is a pioneer in building surveying – a similar survey of the buildings in a city has rarely been done. The city’s tax revenues have increased significantly and the project has already paid itself back three times. Sampo Hatunen: The practices of the European Court of Human Rights (ECtHR) Sampo Hatunen’s article sheds light on the activities of the European Court of Human Rights (ECtHR) by describing decisions from the court regarding the rights of property. Examples of convictions from Greece, Italy, the Czech Republic and Latvia are presented. In addition, the decisions are compared with the Finnish legislation. Sami Lankiniemi: A New Tool Facilitates the Daily Life of Regional Planners Green Building Council Finland has, together with the Ministry of Environment and RAKLI (The Finnish Association of Building Owners and Construction Clients), developed a new tool, which is open to all, free and easy to use. The website is named Alueportaali (“Regional portal”) and has been built in such a way that tools supporting sustainable regional planning, as well as reports and related empirical data can be found quickly in one place. The portal will benefit planners, tool developers and educational organisations. Kalevi Raussi: Memoirs of an Old Surveyor – Part 4 In the last part of his memoirs Kalevi Raussi tells the story of the training for the use of the TOA software, which was developed for the subdivision procedure. The software was launched throughout the country by the end of 1992. After this, the registration of unseparated parcels to the land register had to be planned, as well as the necessary changes to all cadastral maintenance programs. In March 1993 Kalevi became Senior Engineer in the unit working with the Real Estate Information System and partially retired in in December the same year. The new Land Code caused in spring 1995 further changes to the software, because it profoundly changed the legislation regarding the title registration of unseparated parcels, which came into force on 1 January 1997. The time was tight for someone working part-time, but it worked out in the end. Kalevi’s career ended on 1 May 1998 when he reached the retirement age. MAANKÄYTTÖ 1|2015 59 PALVELUHAKEMISTO ATK- JA MITTAUSLAITTEET JA -VÄLINEET Laserkeilaimet Mittalaitteet Laserit Tulppatie 16–18, 00880 Helsinki Puh. 09 2532 5000, faksi 09 2532 5020 geostar geostar.fi, www.geostar.fi • Trimnet VRS-palvelu • Takymetrit, GNSS-, GIS /DGPS/DGNSSlaitteet sekä laserkeilaimet •Mobiilikartoitusjärjestelmät •UAV-kartoituslennokkijärjestelmät •Ohjelmistot Perintötie 2 c, 01510 Vantaa Puh. 0207 510 600, faksi 0207 510 699 info geotrim.fi, www.geotrim.fi •GPS/GNSS-laitteet GIS/DGPS/RTK-sovelluksiin • Takymetrit ja laserkeilaimet • Metrologian järjestelmät •Ohjelmistot Sinikalliontie 3 A, PL 119, 02631 Espoo Puh. 09 415 40 200 myynti.suomi leica-geosystems.com www.leica-geosystems.fi ATK- JA MITTAUSLAITTEET JA -VÄLINEET N A V D A T A NORDIC GEOCENTER • Javad GNSS Inc., Hemisphere ja Novatel GNSS-laitteistot • GPS+GLONASS+GALILEO-järjestelmät ja tiedonkeruuohjelmat • Planman projektinhallintaohjelmistot rakennus- ja mittausprojekteihin • Soil Scout maanalaiset säähavaintoasemat • 3D-laserskannerit ja ohjelmistot • RIEGL, FARO, STONEX, TRIMBLE • Mobiiliskannerit – RIEGL • Ilmalaserskannerit – RIEGL • GPS/GNSS/Robottitakymetrit – STONEX Eskolantie 1, 00720 Helsinki / Ilari Koskelo P. 040 5108408, etunimi.sukunimi navdata.fi www.navdata.fi Kyöstinkuja 2, 00570 Helsinki Puh. 045 650 8585 nordic geocenter.fi, www.geocenter.fi GPS-laitteet, servotakymetrit, takymetrit, digitaaliset vaaituskojeet, vaaituskojeet, teodoliitit, taso- ja putkilaserit, koneenohjausjärjestelmät ym. Myynti ja huolto Sarkatie 3–5, 01720 Vantaa Puh. 09 534 033, faksi 09 537 006 topgeo topgeo.fi, www.topgeo.fi ILMAKUVAPALVELUT • Ilmakuvaus, laserkeilaus, digitaaliset kuvatuotteet • Paikkatietopalvelut, digitaaliset kartat ja maastomallit, GIS-konsultointi • Viistoilmakuvakirjastot ja BlomURBEXkuvapalvelinratkaisu • Fotorealistiset 3D-kaupunkimallit Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki info.fi blomasa.com, www.blomasa.com • Laserkeilaukset lentokoneesta ja helikopterista • Digitaaliset ilmakuvaukset • Laserkeilaus- ja ilmakuvatuotteet • Digitaaliset kartta- ja maastomallituotteet •Paikkatietopalvelut Kimmo Pajula / Malminkaari 5, 00700 Helsinki Puh. 09 2522 1700, faksi 09 2522 1717 S-posti: etunimi.sukunimi finnmap.com www.finnmap.com • Fotogrammetrisesti lasketut ortokuvat • Ortokuva-aikasarjat konkretisoivat ympäristön muutoksia • Joustava ilmakuvatuotantomme helpottaa kaavoituksen ja suunnittelun tarpeita Taitajankuja 2 a, 33960 Pirkkala Puh. 03 260 7621, gsm 0500 237 207 toimisto lentokuva.fi, www.lentokuva.fi ILMAKUVAPALVELUT •Ilmakuvaukset • Ortokuvat ja digitaaliset kartat • Maastomallit ja mittauspalvelut Tekniikantie 12, 02150 Espoo Puh. 044 3048175 Sähköposti jussi.yrjola skmgisair.fi Internet: www.skmgisair.fi • Ilmakuvaukset ja viistokuvat • Laserkeilaukset lentokoneesta, helikopterista ja autosta • Digitaaliset kartat ja maastomallit • Paikkatietopalvelut ja GIS-konsultointi Karjalankatu 2, 4 kerros, 00520 Helsinki etunimi.sukunimi terratec.fi www.terratec.fi KIINTEISTÖPALVELUT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU •Kiinteistöarvioinnit • Kiinteistöstrategian suunnittelut •Kiinteistökehittäminen • Maapolitiikan konsultointi •Maankäyttösopimukset Kaupunki- ja aluesuunnittelu Johtava yhdyskuntasuunnittelun asiantuntija Suomessa • Huippulaadukkaat kotimaiset RPAS/UAVortokuvauskopterit • Myynti, huolto ja koulutus • Jopa 30 ha kuvausalue/ lento • Pikselikoko 2 cm / 100 m kuvauskorkeus VideoDrone Finland Oy Ruokomäentie 228, 40530 Jyväskylä Puh. 040 062 5240 info videodrone.fi, www.videodrone.fi Palveluhakemiston Newsec Valuation Oy Mannerheiminaukio 1 A, PL 52, 00101 Helsinki Puh. 0207 420 400 www.newsec.fi, www.maakanta.fi 60 MAANKÄYTTÖ 1|2015 • Rakennesuunnitelmat, master planit • Maakunta-, yleis- ja asemakaavoitus • Suunnitteluprosessien kehittäminen ja koordinointi • MRL:n soveltamisen konsultointi www.poyry.fi/kaupunki i lmoittaja! Nyt samaan hintaan myös 468 x 60 px:n banneri Maankäytön sivustossa www.maankaytto.fi. www.maankaytto.fi/palveluhakemisto PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET • Ilmakuvaus, laserkeilaus, digitaaliset kuvatuotteet • Paikkatietopalvelut, digitaaliset kartat ja maastomallit, GIS-konsultointi • Viistoilmakuvakirjastot ja BlomURBEXkuvapalvelinratkaisu • Fotorealistiset 3D-kaupunkimallit Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki info.fi blomasa.com, www.blomasa.com • Kuntarekisterit ja paikkatietoratkaisut kunnille • Asiakaskohtaisia paikkatietoratkaisuja yritysten ja julkisen sektorin tarpeisiin • • • • Harava-palvelu (www.eharava.fi) Pihatie.fi-palvelu (www.pihatie.fi) Asiakaskohtaiset ratkaisut Luotettavasti, Innovatiivisesti, Ketterästi ja Iloisesti Heikki Karttunen puh. 050 394 9592 etunimi.sukunimi cgi.com Karvaamokuja 2, 00380 Helsinki www.fi.cgi.com Teemu Virtanen, Jan Lindbom Salorankatu 5–7, 24240 Salo puh. 020 789 0250, myynti dimenteq.fi www.dimenteq.fi • Paikkatietoratkaisut mobiili-, selain- ja työasemaympäristöihin • Konsultointi-, ylläpito- ja tukipalvelut • GPS /GNSS- ja GIS/DGPS-järjestelmät • Ohjelmistot paikkatiedon keruuseen • Mobiiliratkaisut paikkatiedon hallintaan PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET • Esrin paikkatieto-ohjelmistot • Koulutus-, ylläpito- ja tukipalvelut • Konsultointi- ja asiantuntijapalvelut •Paikkatietoanalyysipalvelut •Sovelluskehitysprojektit Sinikalliontie 3 B, 02630 Espoo Puh. 0207 435 435 info esri.fi, www.esri.fi Geometrix Oy Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki Puh. 09 4730 7141, faksi 09 4730 7149 geometrix geometrix.fi, www.geometrix.fi Perintötie 2 c, 01510 Vantaa Puh. 0207 510 600, faksi 0207 510 699 info geotrim.fi, www.geotrim.fi PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET • Opaskartat ja opastaulut • InfoGIS-paikkatietopalvelut internetissä • Krysp-, KuntaGML- ja Insipire-tuki • Mobiilitoiminnot GPS-paikannuksella • Tonttipörssi sähköisellä varauslomakkeella • Kehittyneet kaava- ja reitistötoiminnot Kauppurienkatu 33, 90100 OULU Puh. (08) 323 0001, 0400 683331 infokartta infokartta.fi, www.infokartta.fi Verkkotietojärjestelmät, sovelluskehitys-, kartoitus-, dokumentointi- ja konversio palvelut, kuituverkkojen suunnittelu. • GPS/GNSS, GIS/DGPS • Mobiilit kämmenmikrot maastoon •Ohjelmistot KEYPRO OY Horsmakuja 8 A 3, 01300 VANTAA Raimo Hämäläinen GSM +358 40 562 6954 raimo.hamalainen keypro.fi, www.keypro.fi Lisätietoa: Esa Wikman Sinikalliontie 3 A, PL 119, 02631 Espoo Puh. 09 415 40 200 myynti.suomi leica-geosystems.com www.leica-geosystems.fi •CityCad-infrasuunnittelujärjestelmä • Louhi – tietojohtamisen paikkatietoratkaisut • SitoGis – kuntarekisterijärjestelmä • Räätälöidyt järjestelmätoteutukset • Digitaaliset kartat: kaavayhdistelmät, johtokartat, pohjakartat, KatuInfo, ViherInfo, HautaInfo •Paikkatietopalvelin •YTCAD-ohjelmistot Sito, Tuulikuja 2, 02100 Espoo Puh. 020 747 6000, faksi 020 747 6111 info sito.fi, www.sito.fi Sweco Ympäristö Oy Puh. 010 241 4000 etunimi.sukunimi sweco.fi, www.sweco.fi PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET • GIS- ja Location Intelligence -ohjelmistot •MapInfo-paikkatietoteknologia • Encom- luonnonvara-alan ohjelmistot • Paramics – infrasuunnitteluun • Kartta- ja tietoaineistot • Konsultointi ja koulutus Melkonkatu 18, 00210 Helsinki Puh. 09 6824 060, pbsoftware.finland pb.com www.pb.fi/software PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET • Erdas ja Intergraph ohjelmistot • ArcGIS räätälöinti • Paikkatietoaineistojen hallinta •Karttatuotteet T-Kartor, Timo Ikola Koronakatu 1 A, 02210 ESPOO Puh. 040 847 6230 timo.ikola t-kartor.com, www.t-kartor.com Tekla Solutions -ohjelmistoratkaisut: Kaavoitus, kiinteistönmuodostus, kartantuotanto, omaisuuden hallinta, katu- ja viheralueiden hallinta, rakennus- ja ympäristövalvonta, sähköinen asiointi Mike von Wehrt, puh. 030 661 10 tekla.solutions.info tekla.com www.tekla.com/fi • Novapoint-suunnittelu ja ylläpito järjestelmät • Autodesk-paikkatieto ja suunnittelu järjestelmät • Asiantuntijapalvelut ja koulutus Vaisalantie 6, 02130 Espoo Puh. 09 2313 2100, faksi 09 2313 2250 Sähköposti: vianova vianova.fi Internet: www.vianova.fi MAANKÄYTTÖ 1|2015 61 PALVELUHAKEMISTO PAIKKATIETOPALVELUT, KARTTATUOTANTO JA -AINEISTO Suomalaiset 3D-Win-ohjelmistot maanmittauksen ammattilaiselle. • Aineistojen käsittely, geodeettiset laskennat, formaatinmuunnokset •Maastomalli • Tiensuunnittelu ja -rakennus •Kairaukset • Paikkatietoaineistot ja niiden tuottaminen • Aineistoihin liittyvät asiantuntijapalvelut • Aineistot online-palveluna Kielotie 14 B, 01300 Vantaa, (09) 2532 4411 3d 3d-system.fi. www.3d-system.fi Pia Lähde-Lyytinen puh. 040 7523132 etunimi.sukunimi cgi.com Karvaamokuja 2, 00380 Helsinki www.fi.cgi.com • Laserkeilaukset lentokoneesta ja helikopterista • Digitaaliset ilmakuvaukset • Laserkeilaus- ja ilmakuvatuotteet • Digitaaliset kartta- ja maastomallituotteet •Paikkatietopalvelut Kimmo Pajula / Malminkaari 5, 00700 Helsinki Puh. 09 2522 1700, faksi 09 2522 1717 S-posti: etunimi.sukunimi finnmap.com www.finnmap.com PAIKKATIETOPALVELUT, KARTTATUOTANTO JA -AINEISTO Kaikki paikkatietoon liittyvä yhdestä paikasta. • IT-ratkaisut ja palvelut, joissa paikkatieto komponenttina • Paikkatietoon liittyvät asiantuntijapalvelut ja konsultointi •Ulkoistuspalvelut • Sekä omat aineistot että välitysaineistot Atomitie 2, 00370 Helsinki Puh. 020 5777 580 www.karttakeskus.fi • Trimnet VRS-palvelu •Access-tiedonhallintapalvelu Perintötie 2 c, 01510 Vantaa Puh. 0207 510 600, faksi 0207 510 699 info geotrim.fi, www.geotrim.fi • Opas- ja osoitekartat •Internetkarttapalvelut •Kaavayhdistelmät • Koordinaatistomuunnokset ja muut aineistokäsittelyt Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki Puh. 09 1481 947 Sähköposti: karttatiimi karttatiimi.fi www.karttatiimi.fi PAIKKATIETOPALVELUT, KARTTATUOTANTO JA -AINEISTO •Paikkatietokonsultointi • AINO aineistopalvelu • Kuntien kantakartat ja kaavat • Nokia HERE •OpenStreetMap-karttatuotteet •Kaupunkimallit •Tietomallipalvelut • Viranomaisaineistot käyttövalmiina Sito, Tuulikuja 2, 02100 Espoo Puh. 020 747 6000, info sito.fi, www.sito.fi •Maanmittaustoimitukset • Lainhuudot ja kiinnitykset • Kiinteistötietojärjestelmä (KTJ) • Avoimet aineistot- ja rajapintapalvelut • Paikkatietoalan tutkimus • Hallinnonalan tietotekniikkapalvelut Lisätietoja: asiakaspalvelu maanmittauslaitos.fi www.maanmittauslaitos.fi •Ilmakuvaukset • Ortokuvat ja digitaaliset kartat • Maastomallit ja mittauspalvelut Tekniikantie 12, 02150 Espoo Puh. 044 3048175 Sähköposti jussi.yrjola skmgisair.fi Internet: www.skmgisair.fi PAIKKATIETOPALVELUT, KARTTATUOTANTO JA -AINEISTO •Maalaserkeilaus • Laserkeilaukseen perustuva 3D-mallinnus • Rakennusten tietomallinnus (BIM) •3D-aluemallit • Laserkeilaus rakentamisen valvonnassa • Konsultointia 3D-tiedonkeruun ratkaisuista SmartGeo Oy, Myyrmäentie 2 A, 01600 Vantaa Puh. 040 548 3406 info smartgeo.fi, www.smartgeo.fi Palveluhakemiston i lmoittaja! Maastomittaus- ja suunnitteluohjelmia: • Laserpisteiden ja kuvien käsittely ja käyttö suunnittelussa • Takymetri- ja GPS-mittaukset •Pohjatutkimukset • Katu- ja viemäriverkostojen sekä kaasu- ja kaukolämpöverkostojen suunnittelu • Johtotietoverkostojen hallinta info terrasolid.fi, www.terrasolid.fi Nyt samaan hintaan myös 468 x 60 px:n banneri Maankäytön sivustossa www.maankaytto.fi. www.maankaytto.fi Maankäytön artikkelitietokanta on osoitteessa www.maankaytto.fi/arkisto/sisallysluettelot.php PÄÄTOIMITTA JA Ari Laitala puh. 050 512 2745, ari.laitala maankaytto.fi TOIMITUSSIHTEERI Susanna Kari susanna.kari maankaytto.fi UUTISTOIMITTA JA Hanna Lauhkonen hanna.lauhkonen gmail.com ILMOITUSMY YNTI Pekka Lehtonen, puh. 040 546 3806, plehtonen1 elisanet.fi KUSTANTA JA Maankäyttö ry (Y-tunnus 1104126-2). Lehti edustaa Suomen Maanmittaus insinöörien Liittoa (MIL), Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistoteknisten Liitto MAKLIa ja Suomen Kartoittajayhdistys SKY:tä. TALOUS JA HALLINTO Maankäyttö ry, c/o Kirsikka Niukkanen, Maankäyttötieteiden laitos, PL 12200, 00076 AALTO, toimisto maankaytto.fi Taloudenhoitaja Katri Nuuja, puh. 0400 455 499, katri.nuuja iki.fi. ILMOITUSHINNAT 1.1.2015 mvväri Takakansi 1 500,– 2 350,– Sisäkannet 1 000,– 1 650,– Pääkirj. vieressä 1 000,– 1 650,– Koko sivu 800,– 1 350,– 1/2 sivua 500,– 750,– 1/4 sivua 400,– 500,– Liitteet Sopimuksen mukaan TILAUSHINNAT 50 €/vsk kotimaahan, 60 €/vsk Pohjoismaihin ja Eurooppaan ja 65 €/vsk muihin maihin. Irtonumerot 12 € + postikulut. ILMEST YMISAIKATAULU ilmestyy jutut 1/2015 20.02.2015 22.01.2015 2/2015 29.05.2015 30.04.2015 3/2015 09.10.2015 10.09.2015 4/2015 11.12.2015 12.11.2015 ilmoitukset 30.01.2015 08.05.2015 18.09.2015 20.11.2015 TOTEUTUS Ulkoasu ja taitto: Lagarto | Arto Tenkanen & Jaana Jäntti puh. 050 4670196, lagarto lagarto.fi Paino: Kirjapaino Uusimaa, PL 15, 06151 Porvoo Painos 2 400 kpl. Aikakauslehtien Liitto ry:n jäsen. ISSN-L 0782-8438 • ISSN 0782-8438 (painettu) ISSN 2323-4660 (verkkojulkaisu) r Ma a k s i l i i b kk o m ino n iden nopei i r e nn " Kuten kuvasta näkee: vaikeasti kuvattava täy‐ NORDIC dessä nopeudessa" GEOCENTER 1/1 Näe meidät Maanmittauspäivillä huhtikuussa Trimble Express Case Silta 2015 Rakennamme siltoja. Trimble Insphere on web-pohjainen alusta keskitettyyn paikkatietojen hallintaan ja yhteydenpitoon: sen avulla hallinnoit tiedostoja, laitteistoja, karttapohjia, tiedonkeruuta ja tiedonsiirtoa... Uusi tapa pitää organisaatio tuottavana ja kilpailukykyisenä. GEOSPATIAALINEN TIETO UUDET MENETELMÄT KERÄTÄ TIETOA MONITOROINTI, LAADUNTARKISTUS TIETOJEN HALLINTA PILVIPALVELUSSA MITTAUSOHJELMISTOT MAASTO/TOIMISTO VISION: MITTAUS JA KARTOITUS Ratkaisuja mittausten hallintaan KIERTUEPAIKAT: 9.3. 10.3. 11.3 12.3. JOENSUU KUOPIO JYVÄSKYLÄ LAPPEENRANTA 16.3 17.3 18.3. 19.3. MAARIANHAMINA TURKU PORI ALAHÄRMÄ 23.3. 24.3. 25.3. 26.3. ROVANIEMI OULU VANTAA TAMPERE Geotrimin järjestämä Trimble Express on Suomen suurimpia maanmittausalan tapahtumia ja on tarkoitettu kaikille mittausalan ammattilaisille, niin käytännön mittaustyötä tekeville kuin päättäjillekin. Varaa tapahtumaan iltapäivä klo 12–16. Trimble Express -erikoisarvonnat jokaisella paikkakunnalla osallistujien kesken. Tarkemmat tapahtumatiedot: www.geotrim.fi. LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMISET: www.geotrim.fi Puh. 0207 510 600 Tervetuloa kuuntelemaan miten voit soveltaa uusia ratkaisuja, teknologioita ja palveluita omassa organisaatiossasi. Tutustu kokonaisvaltaiseen mittausten hallintaan käytännönläheisen Case Silta -esimerkkimme avulla. Ilmoittaudu jo tänään!
© Copyright 2024