Kurssimoniste (PDF
PowerPoint-esitys: MITEN KÄSITELLÄ VIHAA JA ILKEYTTÄ — työpaikan ihmissuhteista HAASTEITA Vihaiset asiakkaat, vaativat potilaat, tyytymättömät oppilaat… Välinpitämättömyys, epäluotettavuus, ylimielisyys Pahan puhuminen, loukkaava käytös, kielteinen ilmapiiri Kateus, kiusaaminen, uhkaaminen, aggressiivisuus Oma turhautuminen ja stressi VAHVISTAVA PALAUTE ITSETUNTEMUKSEEN Ihminen – psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kokonaisuus Inhimilliset rikkaudet ja estot – terveys ja sairaus Miten kohdata vihaa, pelkoa, ahdistusta, häpeää, tyytymättömyyttä… Vahvistavan palautteen menetelmä TYÖRAUHA JA YHTEISTYÖ YHTEISVASTUUN AVULLA Miten organisoida työryhmä yhteisvastuulliseksi Miten ehkäistä ja estää häiritsevää käytöstä ja kiusaamista VOIMATTOMUUDEN TUNTEESTA TYÖILOON Stressioireet ovat hyödyllisiä hälytysmerkkejä – kontrolli vai kontakti? Miten kohdata omaa ja toisen stressiä Perusajatukset: Kaikkea, mitä näen toisessa, on jollain tavalla itsessäni. Kaikkea, mitä teen toiselle, teen sisimmässäni itselleni. Ihminen on tietoisuutensa. Vastuu on vapautta. Pahaa voidaan korjata vain hyvällä. Rakkaus on elämän perustunne. Yhteisvastuu edellyttää tasa-arvoa päätöksenteossa. Conscientia Psykoanalyysin ja organisaatiokehityksen instituutti Suomi: Harjutori 10 A 14, 00500 Helsinki, +358-40-5310664 Ruotsi: Handelsvägen 24, 12232 Tukholma, +46-8-395187 Brasilia: Rua Cayowaa 849, 05018-001 São Paulo, +55-11-991892934 www.conscientia.se, [email protected] www.conscientia.se, [email protected] 21.9.2015 ONGELMALLISTA TOIMINTAA MITEN KOHDATA VIHAA JA ILKEYTTÄ - ihmissuhteet työpaikalla conscientia.se, [email protected] • vahingonilo, loukkaava ironia • välinpitämättömyys, tyytymättömyys • juoruilu, juonittelu • kielteisyys, vaikeuttaminen • laiskuus, passiivisuus, märehtiminen • ongelmien suurentelu • vaikeus valita tai tehdä päätöksiä • mustasukkaisuus, kontrollintarve • vallanhalu, reviiriasenne • vaikeus delegoida tai antaa tietoa • tuhoavuus, agressiivisuus TAVALLINEN TAPA KÄSITELLÄ ONGELMIA - Tunnemme ahdistusta, pelkoa, harmistumista, surua, vihaa, häpeää ja voimattomuutta. Tämä estää meitä käyttämästä kykyjämme. - Sen sijaan että kiinnostuisimme ongelmasta, haluamme kyvyn ja vallan ratkaista tai poistaa sen heti. - Keskitymme virheeseen jättäen mahdollisuudet ja rikkauden ihmisessä huomiotta. - Tapamme toimia on nujertava. Se tekee ongelmista kroonisia. - Tapamme aiheutuu valtarakenteista. TIEDOSTAVA HAASTEEN KOHTAAMINEN - ihmisen ja yhteisön arvostaminen - Älä anna valtaa ongelmille - Ota yhteys – kunnioita tunteita - Vahvista hyvää - Organisoi yhteisvastuu - Kohtaa omaa stressiäsi TIEDOSTAVA HAASTEEN KOHTAAMINEN - ihmisen ja yhteisön arvostaminen Älä anna valtaa ongelmille. Älä taistele joitain vastaan, vaan jonkin hyvän puolesta. Vain hyvä voi korjata pahaa. Pyri kontaktiin, ei kontrolliin. Jokaisella on oikeus ja tarve tulla hyväksytyksi tunteissaan. Kunnioita tunteita. Vahvista inhimillisiä rikkauksia jokaisessa. Älä kritisoi. Terveyden vahvistaminen parantaa sairautta. Sovella suoraa demokratiaa tasa-arvon ja yhteisöllisyyden aikaansaamiseksi. Kohtaa omaa stressiäsi – kunnioita itseäsi. Viitekehys: IHMINEN JA YHTEISÖ 1 21.9.2015 P SY Y K K I N E N TO I M I N TA O H JA A F YS I O LO G I STA TO I M I N TA A IHMINEN HALUAA TULLA NÄHDYKSI, HYVÄKSYTYKSI JA RAKASTETUKSI: • Tunteissaan • Toiminnassaan • Koko olemuksellaan V I H A I S E T KU O L E VAT E N N E N A I KOJA A N VIHAISELLE/MASENTUNEELLE ON TÄRKEÄMPÄÄ TULLA NÄHDYKSI JA KUNNIOITETUKSI TUNTEISSAAN KUIN SAADA TAHTONSA LÄPI HUONEENTAULU • VASTUU = VAPAUS: TÄYSI VAPAUS TUNTEA, RAJOITETTU VAPAUS TOIMIA • KAIKKEA, MITÄ NÄEN TOISESSA, ON MYÖS MINUSSA JOLLAIN TAVALLA. • SITÄ, MITÄ TEEN TOISELLE, TEEN SISIMMÄSSÄNI ITSELLENI. • TIEDOSTAN SIIS OLEN. IHMINEN ON TIETOISUUTENSA. • PAHAA VOIDAAN KORJATA VAIN HYVÄLLÄ. • YHTEISVASTUU EDELLYTTÄÄ TASA-ARVOA. KALLE YRITTÄÄ LOUKATA LEENAA KALLE YRITTÄÄ LOUKATA LEENAA LEENA REAGOI TIEDOSTAEN, ETTÄ KALLE LOUKKAA ITSE ITSEÄÄN: •Kalle Leenalle: ”Olet täysin idiootti, et osaa yhtään mitään.” •Leena: ”Kalle, tuntuu, että loukkaat itse itseäsi.” INHIMILLISET RIKKAUDET JA ESTOT INHIMILLISET RIKKAUDET – olennaiset kyvyt ja lahjat 1 YHTEISVASTUUN POHJALTA VIERESSÄ OLIJAT REAGOIVAT: •Kalle Leenalle: ”Olet täysin idiootti.” •Maija vieressä: ”Kalle, sinä loukkaat itse itseäsi.” •Pekka: ”Minustakin näyttää, ettet arvosta kykyjäsi.” •Kaija: ”Kalle, mitä sinä tunnet?” 2 Havaintokyky Kyky muistaa 3 Intuitio 4 5 Rakkaus, ilo... ESTOT – asenteet jotka vääristävät/estävät rikkauksia 1 Kielteinen tunnetoiminnan tapa (ahdistus, pelko, häpeä, tyytymättömyys, suru, viha...) 2 Tietoisuuden torjunta (traumat, “selkäreppu”) Vastuullisuus, rohkeus, aloitteellisuus... 3 Epätodelliset vaatimukset 6 7 Luovuus Arviointikyky - perfektionismi - suuruusmania 8 Rehellisyys, eettisyys - rajattomuus 9 10 Kauneudentaju Itsekuri 11 Oppimiskyky 12 13 Erityislahjakkuudet 4 Kateus, kielteisyys, ilkeys 5 Itsekeskeisyys Fyysiset kyvyt TERVEYS/TASAPAINO NEUROOSI/SAIRAS STRESSI 2 21.9.2015 JOKU SYYLLISTÄÄ SINUA VIHAISESTI Motivaatio ja työrauha: VAHVISTAVA PALAUTE JA POSITIIVINEN MOTIVAATIO • Sinä: ”Miltä tuo sinusta tuntuu?” • Hän vastaa: ”Se ei kuulu tähän! Se ei ole sinun asiasi. Sinä et ole mikään terapeutti!” • Sinä: ”Niin, minä vain ajattelen, että se miltä ihmisestä tuntuu on tärkeä asia. Tunnetta on tärkeä hyväksyä ja kunnioittaa.” YHTEENVETO: Kun kohtaat toisen tunteita kunnioituksella, on se merkki siitä, että kunnioitat omiasi. Sinulla on yhteys itseesi, ja olet avoin yhteydessä toiseen. VIHAN KOHTAAMINEN 1(2) VIHAN KOHTAAMINEN 2(2) • Pysähdy tuntemaan omia tunteitasi, omaa ahdistustasi, turhautumistasi, ärsyyntyneisyyttäsi… Hyväksy omia tunteitasi. • Mieti mitä vihainen tuntee: pelkoa, turhautumista, hätää, vihaa… Hyväksy ja kunnioita häntä hänen tunteissaan. • Katso häntä, hänessä tiedostat myös omia tunteitasi – hän on ehkä sinun tunnepeilisi. • Kysy kunnioittavasti: ”Luulen että tunnet tyytymättömyyttä ja turhautuneisuutta. Onko niin?” • Hyväksy hänen reaktionsa: hän ehkä suuttuu lisää eikä halua keskustella tunteistaan. Jätä hänet tietoisesti yksin, jos hän ei halua keskustella. • Viha ja pelko eivät ole kiellettyjä, mutta reagoimme, kuin ne olisivat kiellettyjä. • On parempi ilmaista vihaansa kuin kieltää tietoisuus siitä. Parasta, kun hyväksyy tietoisuuden vihasta ja toimii kunnioittavasti. • Kielteiset emootiot tarttuvat. Laske 10:een. • Vältä väittelyä = ansa. Älä ota puolustusasennetta. • Älä ota itseesi, mutta jos otat, salli se. • Pohdi asiaa kokonaisuuden perspektiivistä. • Rakkaus on elämän energiaa, viha sen torjumista. KATEUS (ilkeys) INVIDERE = KATEUS LATINAKSI in = ei, videre = nähdä MITÄ EI HALUA NÄHDÄ? • hyvää, kaunista, iloa, onnea • kehitystä, menestystä, mahdollisuuksia • rakkautta, läheisyyttä, todellisuutta EI HALUA NÄHDÄ = HALUAA TUHOTA • kohdistuu omaan itseen ja sitten • muihin, todellisuuteen VAHVISTAVA PALAUTE • Tiedosta omaa tunnetoimintaasi – vapautesi. Hyväksytkö tunteesi? Pohdi mitä tunteesi kertovat sinusta? • Kiinnostu oppilaan tunteista. Puhu niistä kunnioittavasti. • Vahvista tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista hänessä (älä kehu). • Jos koet viisaaksi, kuvaa miten hän toimii itseään vastaan: Mitä tekee toiselle, tekee itselleen. 3 21.9.2015 KEHUMISEN RISKEISTÄ 1(2) KEHUMISEN RISKEISTÄ 2(2) • Kehuminen johtaa vertailuun. Jota ei kehuta, kokee itsensä huonommaksi. Tämä ruokkii kilpailumenttaliteettiä. • Kehuminen ruokkii täydellisyys- ja suuruusmaniaa sekä itsekeskeisyyttä. Se kasvattaa vaativuutta. Rajattomuuden asenne johtaa loppuunpalamiseen. • Lapsen ihailu voi johtaa vakavaan traumaan. • Kun kehuminen on tapa tai se on jotain yleistävää tai liioiteltua, se ei tunnu oikeudenmukaiselta vaan valheelliselta. • Se, joka kehuu, ottaa itselleen oikeuden arvioida muita ja asettuu siten muiden yläpuolelle. Se on toisen kannalta alentavaa. Joskus kehuja itse haluaa olla huomion keskipisteenä. KEHUMISEN SIJAAN: IHMISEN JA YHTEISÖN ARVOSTAMINEN POSITIIVINEN MOTIVAATIO - yksilön tai ryhmän kanssa • Kehitetään tapaa kohdata toinen toistemme tunteita avoimesti ja kunnioittavasti. • Kehitetään tapaa vahvistaa tietoisuutta inhimillisistä rikkauksista toinen toisissamme. Huonoin tarvitsee eniten vahvistusta, paras vähiten. • Vaativuus ja kontrolli korvataan positiivisella motivaatiolla. • Huolehditaan tasa-arvon ilmapiiristä. • Vältetään riskitilanteita: kilpailu, arvosanat, kritiikki, kehuminen, palkkio, vertailu… • Ihminen pyrkii kaikessa toiminnassaan johonkin hyvään itsensä kannalta. Joskus se hyvä on pahaa johtuen estoista. • Johdattele tiedostamaan se hyvä/nautinto, mitä hän/ryhmä hakee toimintatavallaan. • Pohdi mitä hyvää/nautintoa hän/rymä voisi kokea ideaalisella toimintatavalla. • Pyydä häntä/ryhmää vertaamaan näitä kahta hyvää ja tekemään valinta tältä pohjalta. • Yleensä ei tarvitse puhua haitoista, ne ovat kaikkien tiedossa. Niiden esiin ottaminen ruokkii syyllisyyttä, tietoisuuden torjuntaa. • Kehuminen, palkitseminen ja kritiikki siirtää huomion toiminnasta tuloksiin. Läsnäolo toiminassa vaikeutuu, työstä häviää ilo. Tekemisestä tulee suorittamista, selviytymistä. • Vanha sanonta: Oma kehu haisee. Pitäneekö se paikkansa myös toisia kehuttaessa? TYÖRAUHA YHTEISVASTUUN AVULLA • Johdattele työryhmään tasa-arvon ja yhteisvastuun henki soveltamalla suoraa demokratiaa. TYÖRAUHA YHTEISVASTUUN KAUTTA - tasa-arvo osallistumisessa • Laaditaan sopimukset yhteistyöstä ja työrauhasta sekä yhteiset toimintatavat, jos niitä rikotaan. • Sopimusten rikkominen aiheuttaa inhimillistä kehitystä edistävät, siis hyvät seuraukset. • Opetellaan yhteisvastuullinen toimintatapa – tuetaan ja autetaan häntä jolla on vaikeuksia. 4 21.9.2015 LAKI JA SOPIMUKSET (KOULUESIMERKKI) SUOMEN LAKI YHTEISET SOPIMUKSET • Väkivalta on kiellettyä. • Ei saa varastaa. • Toisen loukkaaminen on kiellettyä. • Valehteleminen on kiellettyä. • Aseita tai teräviä esineitä ei saa tuoda yleisiin paikkoihin. • … • Sisätiloissa ei käytetä hattua tai päällysvaatteita. • Tunnin aikana kännykät kiinni. • Ei kutsuta muita (itseä) alentavilla termeillä. • Pienimmät ensin… • … SOPIMUSTEN RIKKOMINEN AIHEUTTAA HYVIÄ SEURAUKSIA (Hyvä = inhimillistä kehitystä edistävä) • Vahvistava palaute • Auttaa työtoveria jonkin asian oppimisessa. • Perehtyy johonkin kiinnostavaan teemaan ja pitää siitä alustuksen keskustelun pohjaksi. • Tekee yhteisestä tilasta kauniimman. • Organisoi yhteisen tilaisuuden. • Osallistuu vapaaehtoistyöhön. • Ryhmä soveltaa positiivista motivaatiota toimintatapojen kehittämiseksi. AGGRESSION ESTÄMINEN KIUSAAMINEN Keskity ensin vain itse toiminnan estämiseen. Sano ei myönteisellä energialla viitaten lakiin tai yhteisiin sopimuksiin. Hätätilanteessa käytä suuttumusta voimanasi. Toimi aina kunnioittavasti. Älä etsi syyllistä, älä tuomitse. Selvitä ja käsittele kunkin osapuolen toimintatapa erikseen. Vältä kysymystä miksi, se poistaa vastuun. Älä kehota pyytämään anteeksi. Sovella lain ja sopimusten mukaisia seurauksia. Jälkeenpäin pohdi ja keskustele yhteisön jäsenten toimintatavoista tilanteessa mainitsematta nimeltä ketään. KALLE KIUSAA PEKKAA: Ryhmä reagoi yhteisvastuulla estääkseen fyysisen kiusaamisen. Kalle saa sovitut seuraukset. Pekka saa vahvistavaa palautetta jos tarvitsee. NÄKYMÄTÖN KIUSAAMINEN: KIUSAAMINEN: Ryhmä reagoi sanomalla: ”Kalle, tuntuu että alennat arvoasi.” JOS ONGELMA JATKUU SOVELLETAAN POSITIIVISTA MOTIVAATIOTA. TERVE VAI SAIRAS TUNNE? TOIMINTA TULEE TUNTEISTA Motto: tunne tunteesi • Rakkaus on elämän perustunne. • Ahdistus, pelko ja viha ovat välttämättömiä tunteita vaaratilanteessa. Häpeä/syyllisyys on oire eettisyydestä, suru rakkaudesta. • Mutta siltä osin kun tunne ei ole elämää eteenpäin vievä, se on sairautta, esim.: • tavanomainen huolestuneisuus, ahdistus • lamaannuttava tai helposti leimahtava ahdistus tai pelko, fobiat • raivo, katkeruus, tuhoava viha • krooninen suru, masentuneisuus • tukahduttava rakkaus 5 21.9.2015 LAPSUUDESSA KEHITÄT TAPAASI TUNTEA • Tunsitko olevasi usein iloinen, kiitollinen, rakastettu, innostunut, huolissasi, ahdistunut, tyytymätön, surullinen, hylätty, nöyryytetty, häpeällinen, vihainen, voimaton…? • Keskustelivatko vanhempasi avoimesti omistaan/sinun tunteista? • Tunnetoiminnan tavat ovat riippuvuutta, josta voi osittain vapautua muttei kokonaan, koska valtarakenteet ovat aina ihmistä alistavia. Ihmissuhteiden transferenssi: LAPSI JA VANHEMMAT OPPILAS JA OPETTAJA ALAINEN JA ESIMIES • Äiti ja isä ovat tärkeät ensimmäiset esimiehet. • Millaisen suhteen kehittää vanhempiinsa, sellaista odottaa tulevilta esimiehiltä. OMENA EI PUTOA KAUAS PUUSTA. Paulo Freire: Nujerretusta tulee nujertaja. TUNNE TUNTEESI! MITEN VÄLTÄT LOUKKAANTUMASTA? • Pelkäätkö toisten vihaa tai hylkäämistä? • Kun katsot itseäsi peilistä, mitä tunteita näet selvimmin kasvoissasi? • Pysähdy, varaa aikaa, tunne kehoasi. Mitä tunnet kehossasi? Keho on ”tunnepeili”. • Mitä tunnet tunteissasi? Tunne tunnettasi! Varaa aikaa, kuvaa mielessäsi tunnettasi. • Harjoittele tuntemaan tunnettasi niin, että siitä tulee päivittäinen tapa. • Saat tuntea vapaasti, kunnioita tunteitasi. Sinun ei tarvitse ilmaista niitä. Riittää kun hyväksyt tietoisuuden tavastasi tuntea. Loukkaantuminen ei ole kiellettyä. Vaatimus ettet saisi loukkaantua lukkiinnuttaa sinut. sinut. Kuka on vastuussa tunnetoiminnastasi? Vain sinä eikä kukaan muu. Muista: se joka loukkaa toista, alentaa ja loukkaa itseään ajatuksissaan ja tunteissaan. Jos et hyväksy tietoisuutta samaistumisesta, aiheutat itsesi kieltämisen: Kun joku yrittää loukata sinua, herää tietoisuus tavastasi mitätöidä itseäsi. Jos et hyväksy tietoisuutta samaistumisesta, reagoit tietoisuuttasi siis itseäsi vastaan. Ihminen on tietoisuutensa. PAHA KIERRE: SENSUURI – TRAUMA ESIMERKKEJÄ TRAUMATILANTEISTA • Kokee jotain pahaa. Kieltää ankaruudella sen olemassaoloa. Kieltää tietoisuuden siitä. • Kieltää itsensä. Loukkaa itseään. Traumatisoituu. • Kokee, että ei saa olla olemassa = epäoikeudenmukaista – puolustus/hyökkäys. • Pyrkii saamaan vahvistusta olemassaololleen (rakkautta) toisten kautta: toisten – hyväksyntää; kiltti, täydellinen, menestys… – huomiota; häirikkö, itsekeskeinen – sääliä/syyllisyyttä; itsetuhoisuus, masennus, uhri – pelkoa/vihaa/halveksuntaa; aggressiivisuus, tuhoavuus, epämiellyttävyys (riippuvuudet, itsetuho, fobiat, psykopatia, psykoosi…) • • • • Isä juo ja lyö äitiä, äiti on välttelevä. Vanhemmat eivät ole koskaan kotona. Raiskaus, väkivalta yleensä Vanhemmat ihannoivat ja kehuvat lastaan. Lapsi kokee siinä odotuksen, vaatimuksen ja arviointia – tämä tuntuu loukkaavalta. • Vanhemmat pyrkivät kaikin tavoin huolehtimaan, ettei lapsi voisi huonosti ts. olisi ahdistunut, tyytymätön, loukkaantunut, surullinen, vihainen – lapsi kokee sen tunnekontrollina, nöyryyttävänä. 6 21.9.2015 ESIMERKKI SAMAISTUMISESTA - sisäinen peili MINÄ LUULEN, ETTÄ HÄN NÄKEE MINUSSA MITEN KOEN ESIMIESTÄNI: etäisyydenottoa ja suuruudenhulluutta, että en seiso jaloillani vaan avaudun toisen aggressiivisuudelle. Hän ei pidä siitä, etten ole avoin vaan mielistelevä ja heikko. Näen hänessä pakoa, sensuuria, alemmuudentunnetta Hän ei usko itseensä vaan peittää sitä aggressivisuudellaan. Pohjimmiltaan hän on epävarma. OIKEUS VAATIA EDELLYTTÄÄ VALTAA • Vaatimus ilman valtaa on yhtä tyhjän kanssa. Valta on oikeutta saada vaatia. • Vaatiminen on vapauden ja vastuun rajoittamista, siis alistamista. • Vaativuus herättää aggressiivisuutta. Vaatiminen voi kohdistua: – – ulkoiseen toimintaan (käytös, tekeminen) sisäiseen toimintaan (henkinen, tunne- ja ajatustoiminta) VAATIMUS – ILO VAI PELKO? • Koetko vaatimuksen mahdollisuutena vai pakkona – ilo vai ahdistus? • Jos vaatimus on ankara, reagoit vastustuksella. • Jos sinulla on paljon ”täytyy”, vastustat itseäsi. • Odotuksista tulee helposti vaatimus (pelko/viha). • Suorittaminen tappaa toiminnasta iloitsemisen. • Vaativa isä/äiti = vaativat lapset? • Erityisopettaja: ”Vaatimus provosoi pelkoon ja vihaan; täytyy onnistua, ei saa tehdä virhettä – yksinäisyys ja itsekeskeisyys… Vaatimuksen kokee syyttävänä, rangaistuksena, ilkeytenä, lamaannuttavana.” VAATIVUUS ESTÄÄ UTELIAISUUTTA JA ILOA PERFEKTIONISMI JA RAJATTOMUUS OVAT VAATIVUUTTA, SIIS VALLAN KÄYTTÖÄ • Perfektionismi: täytyy olla virheetön, täytyy tehdä kaikki virheettömästi • Rajattomuus (suuruusmania): täytyy kyetä rajattomasti, korvaamaton, vaikea asettaa rajoja. • Kokee kaiken helposti vaatimuksena; odotukset, ohjeet, mahdollisuudet... • Oireita: turhautuminen, tuskastuminen, voimattomuus, krooninen stressi, loppuunpalaminen TUNTEIDEN KONTROLLI ON IHMISEN NUJERTAMISTA • Vaatimus, ettei saisi tuntea mitä tuntee, aiheuttaa pahan kierteen. • ”Älä itke, ei se mitään.” – Sen kokee tunteita vähättelevänä ja kieltävänä. • ”Älä pelkää.” – Pelosta tulee hävettävää. • ”Kyllä se menee ohi, katso nyt tätä…” – Tunteita ei saa kohdata ja tuntea avoimesti. • ”Älä nyt vaan suutu!” – Tuntuu alentavalta. • Vaatimus, ettei saisi loukkaantua, on itsensä nujertamista ja ruokkii sitä, että ottaa itseensä. • Kun torjuu tunnettaan, sen tunteminen keskeytyy, mikä aktivoi tunteen krooniseksi. Tunteen nujertaminen on ihmisen nujertamista. 7 21.9.2015 VAATIMUS ON VASTUUN POISTAMISTA VALTARAKENTEET OVAT ANSA Erityispedagogi: ”Vaatimus aiheuttaa pelkoa ja suuttumusta – täytyy kyetä, ei saa tehdä virheitä – yksinäisyys, itsekeskeisyys. Vaatimus tuntuu syyttävältä, rangaistuksena, jotain pahaa, estävää.” • Valtarakenne provosoi alemmuutta, pelkoa, surua, häpeää, vihaa ja voimattomuutta. Samalla se aiheuttaa tunteen, että tunteet ovat ikäänkuin kiellettyjä. • Valtarakenteessa nujertaminen, vaatimukset, rangaistukset ja palkkiot toimivat ”hyvin” vain harvojen kannalta. Mutta jos haluamme elää tasa-arvoisina, on nujertaminen kuin sairaus, jonka valtajärjestelmä on onnistunut tarttuttamaan tapaamme tuntea ja siten estää vapautumisemme. Käytämme sanaa vastuu usein, kun tarkoitamme vaatimusta. Meidän tulisi käyttää termiä vaatimus, kun jotain täytyy yehdä, ja termiä vapaus, kun tarkoitamme vastuuta. VALTARAKENNE AIHEUTTAA SAIRAUTTA STRESSIN KOHTAAMINEN TYÖSSÄ MUUTOKSIA! • organisaation muutoksia • uusia menetelmiä • säästöjä ja supistuksia • uudet haasteet, tarpeet VAIKUTTAVAT YKSILÖÖN MIKÄ ON SUHTAUTUMISTAPA? • Hyväksyy tietoisuuden • Muuttaa mitä voi • Sopeuttaa työn laadun • Suunnittelee pitkäjänteisesti • Ajattelee kokonaisuutta EI STRESSAA TUHOAVASTI • Vastustaa, ei halua tiedostaa • Vaatii ratkaisua, ei sopeudu • Syyttää, valittaa • Väsyy, ei kunnioiota oireita • Työstä tulee suoritusvaatimus STRESSAA TUHOAVASTI. Yhteiskunnan piirteitä Seurauksia Mitä ihmiset tuntevat Kilpailu, ahneus – raha on valtaa Vaatimukset kasvavat rajattomasti, keinottelu, eriarvoisuus Itsekkyys, kateus, epävarmuus, pelko, viha, stressi Edustuksellinen demokratia Sosiaalinen valta delegoidaan harvoille Vieraantuminen, petos, epävarmuus, passiivisuus Työnantajan ja työntekijän ristiriita Työ alistettu rahalle, väärinkäyttö, epätasaarvoisuus, kapina Epävarmuus, nöyryytys, vieraantuneisuus, viha Tuotannon ja kulutuksen rajaton kasvu Elämän ja luonnon rappeuttaminen Ristiriitaisuus, ahdistus, toivottomuus TERVE JA SAIRAS STRESSI • Jokainen tilanne on kohdattavissa optimaalisella (terveellä) stressillä. • Tahtoa on stressata. Tahto on stressin kaasutin. • Sairas stressi aiheutuu siitä, kun tahtoo enemmän kuin, mitä tilanne edellyttää ottaen huomioon resurssit - tahtostressi eli stressiasenteet. 8 21.9.2015 MITEN KOHDATA STRESSIÄ 1(2) • Stressioireet ovat hälytyksiä. On hyvä, että hälytysjärjestelmä toimii. • Mitä oireita tunnet kehossasi ja mielessäsi? • Pysähdy. Varaa aikaa. Tunne tietoisesti stressin fyysisiä ja psyykkisiä oireita. • Kunnioita kehoasi, se on työkalusi. • Puhu ongelmastasi, pyydä apua - se on rakkautta. • Ratkaisuvaatimukset tekevät vaikeista ongelmista kroonisia. • Tiedosta estojasi – stressiasenteitasi. MITEN KOHDATA STRESSIÄ 2(2) • Hyväksy estojasi, älä yritä muuttaa niitä, mutta harjoittele uutta toimintatapaa. • Luo visio siitä, mikä olisi ihanteellinen työtilanteesi (utopia). Vältä joutumasta ”palomiehen” rooliin. • Laadi suunnitelma käytännön toimenpiteistä. Siihen, mihin et voi vaikuttaa, sopeudu tietoisesti. Raportoi tilanteestasi avoimesti. I N H I M I L L I S E T R I K K AU D E T JA ESTOT INHIMILLISET RIKKAUDET – olennaiset kyvyt ja lahjat 1 2 Havaintokyky 3 Intuitio 4 Rakkaus, ilo... Vastuullisuus, rohkeus, 5 ESTOT – asenteet jotka vääristävät/estävät rikkauksia 1 Kielteinen tunnetoiminnan tapa (ahdistus, pelko, häpeä, tyytymättömyys, suru, viha...) 2 Tietoisuuden torjunta (traumat, “selkäreppu”) Kyky muistaa aloitteellisuus... 3 Epätodelliset vaatimukset 6 7 Luovuus Arviointikyky - perfektionismi - suuruusmania 8 Rehellisyys, eettisyys - rajattomuus 9 10 Kauneudentaju Itsekuri 11 Oppimiskyky 12 13 Erityislahjakkuudet 4 Kateus, kielteisyys, ilkeys 5 Itsekeskeisyys Fyysiset kyvyt TERVEYS/TASAPAINO NEUROOSI/SAIRAS STRESSI KIELTEINEN TYÖILMAPIIRI • KOHTAA ITSEÄSI • Tunnista tunnetoimintaasi. • Haluatko muuttaa jotain, joka ei ole mahdollista? • Odotatko liikaa muilta tai tilanteelta? • Reagoitko sisäistä peilausta vastustaen? • KOHTAA HAASTETTA TIETOISESTI • Pura ratkaisuvaatimukset. • Muotoile ongelma myönteiseksi haasteeksi. • Kerää tietoa, kehitä helpottavia toimenpiteitä. • OTA HAASTE TYÖRYHMÄN POHDINTAAN • Kuvaa haaste lyhyesti. • Esitä ehdotus toimintasuunnitelmaksi. • Kysy mitä työtoverisi tuntevat asian suhteen. • Kehitä yhdessä käytännön työsuunnitelma. IHMISEN JA YHTEISÖN ARVOSTAMINEN EDELLYTTÄÄ, ETTÄ • KUNNIOITAMME TOINEN TOISTEMME TAPAA TUNTEA. • KEHITÄMME TAVAN VAHVISTAA TIETOSUUTTA INHIMILLISISTÄ RIKKAUKSISTA TOINEN TOISISSAMME. • TOTEUTAMME TASA-ARVON SOVELTAMALLA SUORAA DEMOKRATIAA. CONSCIENTIA instituutti conscientia.se, [email protected] Helsinki, Tukholma, São Paulo 9 CONSCIENTIA-‐MENETELMÄN VIITEKEHYS Perusajatukset ihmisestä Meillä on vapaus tuntea ja ajatella, mutta rajoitet-‐ tu vapaus toimia. Vapaus aiheuttaa vastuun, ja vastuu edellyttää vapautta, ne tarkoittavat siis sa-‐ maa. Tahdollamme ohjaamme psyykkistä ja ulos-‐ päin suuntautuvaa toimintaamme ja siten vaiku-‐ tamme myös kehomme fysiologisiin toimintoihin. Kiteytys Kuva Olen oman ”lai-‐ vani” kapteeni. Kaikkea, mitä näen toisissa, on jollain tavalla itses-‐ säni. Koska kaikissa ihmisissä on kaikkia inhimillisiä tekijöitä, kaikkea mitä näen sinussa, on myös mi-‐ nussa jossain määrin. Sinun ilosi herättää tietoisuu-‐ den ilosta minussa. Tai päinvastoin, ilosi voi herät-‐ tää tietoisuuden minun surustani. Sitä, mitä teen toiselle, teen sisimmässäni itselleni. Toimintani paljastaa tapaani tuntea ja ajatella. Kun teen hyvää/pahaa toiselle, se on seurausta hyväs-‐ tä/kielteisestä tunnetoiminnastani. Tiedostan, siis olen. Tietoisuus on Ihmisen olemas-‐ saolon kannalta kaikkein tärkein tekijä. Ihminen on tietoisuutensa. Tietoisuus on eettinen kompassim-‐ me. Kun torjumme tietoisuuttamme, nujerramme itseämme. Pahaa voidaan korjata vain hyvällä. Pahaa ei voi parantaa toisella pahalla. Rakkaus on elämän perus-‐ tunne. Jokaisella on oikeus ja terve tarve rakkauteen. Olemme toinen toistemme sisäi-‐ siä peilejä. Mitä itselle , sitä samaa toiselle. Tietoisuus on sisäinen kompas-‐ simme. Vain hyvä korjaa pahaa. Yhteisvastuu edellyttää tasa-‐arvoa. Se tarkoittaa, Tasa-‐arvo edel-‐ että kaikilla on yhtä suuri oikeus osallistua päätöksen lyttää suoraa tekoon. Tämä toteutuu sovellettaessa suoraa demo-‐ demokratiaa. kratiaa taloudessa ja politiikassa. INHIMILLISET RIKKAUDET (todellisuus, terveys) ESTOT (neuroosi, patologia) 1 Havaintokyky (näkö-‐, kuulo-‐, tunto-‐, haju-‐ ja makuaisti), kiinnostus, tiedonhalu… 2 Kyky muistaa (aistia menneisyyttä) 3 Intuitio, niin sanottu kuudes aisti 4 Rakkaus, vastuullisuus, vaatimattomuus, onnelli-‐ suus ja kiitollisuus 5 Metafyysinen aisti, henkisyys, syvällisyys 6 Rohkeus, aloitteellisuus, sitkeys 7 Luovuus, mielikuvitus ja innostuneisuus 8 Terve järki, kyky arvioida seurauksia 9 Rehellisyys, oikeudenmukaisuus, eettisyys 10 Kauneudentaju, esteettisyys 11 Itsekuri, tiedostaa ja turhauttaa kielteisiä haluja ja impulsseja, itsehillintä 12 Erityiset lahjakkuudet 13 Kyky oppia tietoja, taitoja, hankkia kokemuksia 14 Fyysiset kyvyt, kauneus, voima… 1 Kielteiset tunnetoiminnan tavat: luo ja yllä-‐ pitää ahdistuneisuutta, tyytymättömyyttä, syyllisyyttä, vihaa lähes kroonisesti. 2 Sensuuriasenne (tietoisuuden torjunta): ah-‐ distuu ja/tai suuttuu saadessaan kuulla puut-‐ teistaan tai virheistään, puolustelee, syyllistää, moralisoi… 3 Idealisointi (perfektionismi, suuruudenhul-‐ luus ja narsismi): asettaa ankaria ja rajattomia vaatimuksia itselleen ja muille, kokee olevansa ”vastuussa” (vaatimus) kaikesta… 4 Kateus, pahuus: ei halua tiedostaa hyvää, keskittyy kielteiseen, tuntee, ajattelee ja toimii tuhoavasti, aggressiivisesti… 5 Kaikki yllä olevat suhtautumistavat edellyttä-‐ vät itsekeskeisyyttä. www.conscientia.se CONSCIENTIA-‐MENETELMÄN TYÖKALUT YKSILÖKOHTAINEN PROSESSI – itsetuntemus vahvistavan palautteen kautta Vahvistavan palautteen tarkoituksena on joh-‐ datella toista tiedostamaan itsessään ennen kaikkea inhimillisiä rikkauksiaan. 1 Huomioi omaa tunnetilaasi. Oletko pelokas, pettynyt tai suuttunut? Pysähdy tiedostamaan tunnetoimintaasi. Olet vapaa tuntemaan. Pohdi epätodellisia odotuksiasi, kärsimättömyyttäsi, tuomitsevuuttasi, mahdollista tapaasi suuren-‐ nella ongelmia tai haluasi kyetä muuttamaan toista. Ehkä reagoit torjuaksesi tietoisuutta it-‐ sestäsi, jota saat peilauksen kautta. Kunnioitat-‐ ko omia tunteitasi? 2 Tiedosta toisen emotionaalista tilaa ja muita mahdollisia oireita. Jos hän on ahdistunut, tur-‐ hautunut, vihainen, loukkaantunut tai väsynyt, puhu oireesta hyväksyvästi. Kuuntele häntä tarkkaavaisesti, esitä kysymyksiä saadaksesi hänet kuvaamaan tunteitaan/oireitaan. Ihminen halua tulla nähdyksi, hyväksytyksi ja kunnioite-‐ tuksi juuri tunteissaan. Emootiot kuten pelko, viha jne. ovat pohjimmiltaan osoitus rakkaudes-‐ ta. 3 Vahvista tietoisuutta hyvästä puhumalla hä-‐ nen inhimillisistä rikkauksista. Toista tätä eri tilanteissa eri tavoin. Usein seuraavaa vaihetta ei tarvita, sillä tietoisuuden vahvistaminen hy-‐ västä riittää. 4 Kuvaa sitä, miten hän itse toimii hyvää vas-‐ taan. Sovella periaatetta: mitä ihminen tekee toiselle, hän tekee itsessään itselleen. Kuvaa hänen kielteisiä suhtautumis-‐ ja toimintatapo-‐ jaan omien rikkauksiensa suhteen: mahdollista ankaruutta, liioiteltua itsekriittisyyttä, itseä vä-‐ hätteleviä tai korostavia tunne-‐ ja ajatusratoja tai kielteisiä tarkoitusperiä (kateus ja/tai tietoi-‐ suudentorjunta)… 5 Lopuksi: Vahvista tietoisuutta hyvästä. www.conscientia.se YHTEISÖLLINEN PROSESSI – toimintatapojen muutos positiivisen motivaation kautta Ryhmässä tai yhteisössä sovelletaan prosessia, jossa siirretään huomio yksilöistä ihmisten toimintatapoihin. 1 Valitaan ongelma tai teema, joka muoka-‐ taan haasteen tai vision muotoon (toivetila). 2 Pohditaan yhdessä menetelmän viitekehys-‐ tä: perusajatukset, inhimilliset rikkaudet ja estot. Pidetään sitä huoneentauluna, kaikki pohdinta käydään sen kautta. 3 Tunteiden hyväksyminen ja tiedostaminen: Ihmisen tunnetila (ilo, kiinnostus, kiitollisuus, suru, pelko tai viha) ohjaa hänen reaktioitaan ja toimintaansa. Tunteiden, siis tunnetoimin-‐ nan, hyväksyminen ilman kritiikkiä ja odotuksia on vision (haasteen) rakentavan käsittelyn edellytys. Näin myös silloin, kun kysymyksessä on epälooginen pelko/viha/syyllisyys, joka ei siis aiheudu tilanteen tarpeesta. 4 Kuvataan nykytilaa laatimalla luettelo tilan-‐ teessa mukana olevien ihmisten tavallisista ongelmallisista toimintatavoista. Keskitytään kuvaamaan toimintatapoja ihmisten sijaan. 5 Kuvataan visiota ja sen mukaisia ihanteelli-‐ sia toimintatapoja. Visio on nyt kuvattu toi-‐ mintatapojen kautta. 6 Kuvataan ja verrataan nykytilan ja vision toimintatapojen aiheuttamaa hyötyä. Ihminen pyrkii hyvään, joka voi osoittautua pahaksi. Pahasta tulee ”hyvää” estojen kautta. Muutok-‐ sen motivoinnin lähtökohtana on nykytilan ja vision toimintatapojen aiheuttamien hyötyjen vertaaminen. 7 Laaditaan käytännön toimintasuunnitelma vision mukaisten toimintatapojen harjoittele-‐ miseksi. Prosessia toistetaan tarpeen mukaan. Tuloksia arvioidaan mahdollista uudelleen suunnittelua varten. PALAUTE KOULUTUSTILAISUUDESTA Missä määrin koulutus vastasi odotuksiasi ja tarpeitasi? _______hyvin ______vajavaisesti Mitä tunteita koulutus herätti sinussa? ………………………………………………………………………………………………………………………………… ………………………………………………………………………………………………………………………………… ………………………………………………………………………………………………………………………………… ………………………………………………………………………………………………………………………………… ………………………………………………………………………………………………………………………………… ………………………………………………………………………………………………………………………………… ………………………………………………………………………………………………………………………………… Tiedostitko itsestäsi jotain uutta koulutuksen aikana? ………………………………………………………………………………………………………………………………… ………………………………………………………………………………………………………………………………… ………………………………………………………………………………………………………………………………… ………………………………………………………………………………………………………………………………… ………………………………………………………………………………………………………………………………… ………………………………………………………………………………………………………………………………… ………………………………………………………………………………………………………………………………… Ehdotuksia/huomautuksia ………………………………………………………………………………………………………………………………… ………………………………………………………………………………………………………………………………… ………………………………………………………………………………………………………………………………… ………………………………………………………………………………………………………………………………… ………………………………………………………………………………………………………………………………… ………………………………………………………………………………………………………………………………… ………………………………………………………………………………………………………………………………… ………………………………………………………………………………………………………………………………… www.conscientia.se
© Copyright 2024