Poliisi & Oikeus 1/2015 - Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry

SUOMEN P OLIISI JÄR JE S T Ö JEN LII T ON JÄ SENLEH T I
KYBER-
RIKOLLISUUS
Digitaalinen näyttö palasina maailmalla
MA AILMALTA
AJASSA
T YÖSSÄ
Terrorismi
muutti
maailman
Vaaleissa
vaikutetaan
Lähipoliisitoiminta
22
32
34
1
2O15
SUOMEN *
N
I
S
I
L
L
U
D
E
JOS OLET
KUOLEMATON
voit lopettaa lukemisen tähän.
Meitä muita sen sijaan saattaa kiinnostaa henkivakuutuksen tuoma turva,
jos toinen jäisi yksin pitämään huolta kaikesta. Saat mielenrauhaa jo
muutamalla eurolla kuussa, ja verkkokaupassa vakuutus on vielä 10 %
edullisempi. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien!
Katso hinta ja laita
henkivakuutuskuntoon.fi
Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.
*Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013
010 19 19 19
K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA
pääk ir joitus
HANNELE LOTSARI-COFFENG
Lupaukset pidetään
hannele.lotsari@spjl.fi
twitter.com/SPJL_PO
Vaalikevään soidinmenot ovat alkaneet. Paraatipuolta
facebook.com/ SPJLPoliisiOikeus
esitellään, sulkia pöyhitään ja lupauksia viserretään.
L
opullinen parinmuodostus huipentuu hallitusneuvotteluihin, joten palkansaajana minunkin pitää kiinnostua näistä kosiomenoista. Kyseessähän on mandaatin jako henkilöille, jotka
päättävät minun ja sinun arkeen liittyvistä laeista
veroineen.
Elämä koulii ihmisestä realistin. Tämä näkyy
”Kansalaisten mielipiteet poliisipalveluista” -tutkimuksesta, jonka teetti SPJL. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus
haastattelemalla tuhatta suomalaista viikolla 9. Jopa 66 prosenttia yli 50-vuotiaista ei luota, että
Suomi pystyy takaamaan kaikille
kansalaisilleen oikeudenmukaisen
oikeudenkäynnin kohtuullisessa ajassa. Elämänkokemuksen myötä vähenee usko oikeusvaltioon.
Viestiemme vakavuus ei hellitä. Vain yksi prosentti suomalaisista katsoo, että eduskunta on onnistunut erittäin hyvin tavoitteessaan taata poliisipalvelut tasavertaisesti kansalaisille heidän asuinpaikastaan riippumatta. Vastaajilta myös kysyttiin:
”Jos Te itse tai joku läheisenne joutuisi yhtäkkiä rikoksen uhriksi, luotatteko siihen, että poliisi ehtisi
riittävän nopeasti avuksi?”. 11 prosenttia suomalaisista ei luota ollenkaan, että poliisi ehtisi avuksi hädän iskiessä.
Tulos on musertava. Alueelliset erot ovat kuitenkin huomattavat: pienillä paikkakunnilla joka viides ei luota ollenkaan poliisin ehtimiseen, kun
pääkaupunkiseudulla tuo osuus on vain 5
prosenttia. Suomalaiset haluavat, että palvelua saadaan koulutetuilta henkilöiltä
niin hätäkeskuksissa kuin poliisissakin.
Lisäksi 68 prosenttia vastaajista pitää
myös melko huonona tai erittäin huonona kehityssuuntana
tur vapalveluiden
yksityistämistä.
Puoluetoimistoille on lähetetty
tutkimusraportti madonlukuineen.
Näkyykö kansalaisten mielipiteet poliittisessa päätöksenteossa seuraavien
neljän vuoden aikana jää nähtäväksi.
Töitä on tehty ja tehdään edelleen jäsentemme viestin viemiseksi päättäjille ja niille, jotka hamuavat vallankahvaan tarttumista. Arkadianmäellä ei pidä unohtaa
marraskuisen marssin viestiä. Käytetään vaaliuurnilla valtaamme sillä
vaikuttamisen momentum on nyt.
Katja Almgren
Elämä koulii
ihmisestä
realistin.
1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S
3
täs sä numeros sa
K ANNESSA
A JA S S A
30
12
T YÖ S S Ä
M A A I L M A LTA
34
Päätoimittaja
viestintäpäällikkö
Hannele Lotsari-Coffeng
040 940 2065
hannele.lotsari@spjl.fi
POLIISI & OIKEUS
86. vuosikerta
Julkaisija
Suomen Poliisi–
järjestöjen Liitto
Toimitussihteeri
viestintäsuunnittelija
Katja Almgren
09 3484 2428
katja.almgren@spjl.fi
Osoitteenmuutokset
Jäsenrekisterisihteeri
Anne Rakka
p. 09 3484 2424
Viestintätoimikunta
Pekka Heikkinen
Pirkko Kauppinen
Henna Kelloniemi
Ilari Kulmanen
Mikko Salokannel
Eero J. Savolainen
Yrjö Suhonen
Anne Syrjänen
Taitto
Kaaripiste Oy
Paino
Lönnberg Print & Promo
p. 09 751 1811
Toimitus
Asemamiehenkatu 2
00520 Helsinki
toimitus@spjl.fi
www.spjl.fi
Ilmoitukset
Olli-Pekka Duk
p. 050 378 3932
[email protected]
4
P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015
ISSN 1238-5387
Aikakausmedian jäsen
20
Muistamiset sähköpostilla osoitteeseen:
toimitus@spjl.fi. Muistamisia julkaistaan
enintään 4 kuukautta tapahtuman jälkeen.
Muu toimituksellinen materiaali sähköpostilla
osoitteeseen: toimitus@spjl.fi.
Toimitus ei vastaa sille ilmoittamatta lähetetystä
materiaalista. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa
tekstejä, valikoida ja olla julkaisematta tekstejä.
Materiaalia ei palauteta.
Lehti 2/2015 ilmestyy viikolla 25,
aineistot viimeistään 18.5.
Lehti 3/2015 ilmestyy viikolla 40,
aineistot viimeistään 31.8.
Pääkirjoitus Lupaukset pidetään
Puheenjohtajalta Parlamentaarisesti, ennen ja nyt
Lyhyesti
Digitaalinen näyttö palasina maailmalla
Raja se on poliisimiehelläkin
Työpari
Terrori-isku muutti poliisin työtä Pariisissa
Vain kuolleen ruumini yli
Ilari Kulmanen – Mielensä pahoittaja
Nettipoliisin tärkeä työ
Pykälän pyörteissä
1 ääni
3
6
8
12
16
18
20
22
23
24
26
30
Lähellä vai kaukana?
Laaja ja haasteellinen työpaikka
Hynttyyt yhteen
Työhyvinvointia konkreettisin teoin
Piirtäjä pitää poliitikot varuillaan
Valet 2015
Muistamiset
Pulmanurkka
Repe
Kokkonen – Maailman laidalla
18
34
37
38
39
40
42
44
45
46
47
40
1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S
5
puheenjohtajalta
PARLAMENTAARISESTI,
ENNEN JA NYT
Poliisin toimiala ja voimavarat on määriteltävä siten,
että yhteiskunnassa ei synny lisääntyvää tarvetta
viranomaisorganisaation ulkopuolella tuotettaviin
turvallisuuspalveluihin.
Näin sanottiin parlamentaarisen poliisikomitean mietinnössä, joka julkaistiin 12.6.1986.
6
P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015
YRJÖ SUHONEN
Katja Almgren
S
amaisessa julkaisussa sanottiin myös, että
ennalta estävää toimintaa on tehostettava,
poliisipalvelujen saatavuus on turvattava
yhtäläisin perustein koko maassa, liikenteen turvaaminen on poliisin keskeisimpiä tehtäviä, paikallispoliisin tulee tehostaa yksityisten henkilöiden tekemien
rikosilmoitusten tutkintaa ja poliisi tulee vapauttaa
päihtyneiden vartioinnista ja käsittelystä.
Entä miltä maailmamme näyttää nyt, 29 vuotta myöhemmin? Enenevässä määrin päättäjät hakevat keinoja kiertää perustuslain henkeä ja siirtää
viranomaisille kuuluvia tehtäviä muiden hoidettaviksi. Yksityinen turva-ala tunkee pelikentälle. Lisäksi täydennyspoliisin kautta poliisitehtävät halutaan
siirtää kansalaisten harrastetoiminnaksi.
Poliisipalvelujen saatavuutta asuinpaikkaan
katsomatta ei ole kyetty turvaamaan enää pitkään
aikaan. Se joka siihen uskoo, asuu todennäköisesti
Kehä III:n sisäpuolella.
Liikenteen turvaaminen putosi keskiöstä viimeistään liikkuvan poliisin lakkauttamisen yhteydessä.
Yksityisiin kansalaisiin kohdistuva arkipäivän rikollisuus jää entistä useammin torjumatta ja tutkimatta.
Päihtyneet ovat edelleen tiukasti poliisia työllistävä tehtäväkokonaisuus. Sosiaali- ja terveysviranomaiset eivät ole vastanneet huutoon.
6.3.2015 kansanedustaja Kari Tolvasen johtama parlamentaarinen työryhmä julkisti oman raporttinsa sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon
resurssitarpeista. Tästä on hyvä suunnata huhtikuisten vaalien jälkeiseen aikaan. Samat puolueet
siellä eduskunnassa jatkanevat, jotka olivat tässäkin työryhmässä mukana. Sitoutuminen tähän raporttiin säilyy, säilyyhän?
Työryhmän mukaan sisäisen turvallisuuden ja
oikeudenhoidon kokonaisuuteen tulee palauttaa
viime kevään kehyspäätöksen säästöjä vastaavat
Poliisitehtävät
halutaan siirtää
kansalaisten
harrastetoiminnaksi.
yrjo.suhonen@spl.fi
twitter.com/SPJL_PO
facebook.com/SPJLPoliisiOikeus
määrärahat. Se olisi 75 miljoonaa euroa vuoden
2019 kehystasossa.
Harmaan talouden torjuntaan edellytetään jatkossakin 20 miljoonan euron vuotuista rahoitusta.
Työryhmän raportti sisältää lisäksi koko joukon
erilaisia toiminnan kehittämisehdotuksia. Turvallisuusalalle ehdotetaan yhtä yhteistä oppilaitosta.
Joku asia on näköjään ikuinen: kuten komitea aikanaan, myös Tolvasen työryhmä haluaa päihtyneet
pois poliisilta. Vieläköhän sen päivän näkee koittavan? Oikeudenhoidon puolella työryhmä kuittaa
käynnissä olevan uudistamisohjelman.
Työryhmän raportista näkyy tehtävän mahdottomuus annettuun aikaan nähden. Valtaosa raportista on tapahtuneiden asioiden ja meneillään
olevien hankkeiden luettelointia. Työtä tilanteen korjaamiseksi on mahdollista jatkaa,
kuten raportissa esitetään. Lisäksi tehtyjen linjausten toimeenpanoa seurataan vuosina 2016–2017 laadittavalla selonteolla, jos työryhmän
tahto toteutuu. Tähän selontekoon
toivoo käytettäväksi riittävästi sekä aikaa että objektiivisuutta.
Nyt odotamme, miten raporttiin
reagoi uusi eduskunta ja maan hallitus.
1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S
7
lyhye s ti
Pohjoissuomessa olen huomannut,
että humaltuneet ruotsalaiset turistit
alkaa puhua suomea kun promillet ovat
kohonneet riittävästi”
1%
SUOMALAISISTA KATSOO, ETTÄ
EDUSKUNTA ON ONNISTUNUT
ERITTÄIN HYVIN TAVOITTEESSAAN
TAATA POLIISIPALVELUT
KOMMENTTI FB:SSA LIITTYEN
TASAVERTAISESTI KANSALAISILLE
VIRALLISEEN KIELIKOKEESEEN.
HEIDÄN ASUINPAIKASTAAN
RIIPPUMATTA.
Arjen sankarit
Opintielle
Lähde mukaan ja tee työsi näkyväksi leikkimielellä. Ota kuva itsestäsi ja kerro sanakaritarinasi.
Kesäyliopistossa voit täydentää osaamistasi vaikka opiskelemalla työoikeutta,
esimiestyötä tai hallintotieteitä. Opetus on
avointa kaikille kiinnostuneille koulutuksesta, iästä tai opinto-oikeuksista riippumatta.
Kursseille voi ilmoittautua verkossa, ja kurssimaksu suoritetaan ilmoittautumisen yhteydessä verkkopankkitunnuksilla tai luottokortilla. Lue lisää: kesayliopistot.fi
Kesäkuun puolessa välissä päättyvän
kampanjan lopuksi eniten ääniä saanut arjen sankari palkitaan 1 000 euron
matkalahjakortilla. Tutustu kampanjaan nettisivulla: Arjensankarit.fi
Kirjallinen kysymys:
8
POLIISIPARTION VIRKATEHTÄVÄSSÄ
POLIISIEN KOULUTUKSESTA JA
SAAMISTA YLINOPEUSSAKOISTA
TYÖLLISTYMISESTÄ
Kansanedustaja Ismo Soukolan (ps.) on
jättänyt kirjallisen kyselyn ”poliisin oikeus
virkatehtävässä saamien automaattisen liikennevalvonnan sakkojen perusteiden selvittämiseen ilman rangaistusvaatimusten
ja rikesakkojen valitusmenettelyä”.
Joukko kokoomuksen kansanedustajia patistaa hallitusta toimiin, jotta vastavalmistuneiden poliisien työnsaanti saataisiin nykyistä helpommaksi.
Kirjallisen kysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja on Pauli Kiuru.
P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015
Työttömyyskassaan
ollaan tyytyväisiä
Kysyimme SPJL.fi -sivulla, miten
organisaatiomuutokset ovat vaikuttaneet jäsentemme työhön.
24 %:a vastasi, että jaksaminen
on koetuksella ja 19 %:a toteaa
työtehon kärsineen. Nyt haluamme tietää mitä odotuksia sinulla
on eduskuntavaaleissa valituille
kansanedustajille?
Työttömyyskassa Statia teki syksyllä 2014 yhteistyössä
Onway Oy:n kanssa jäsentyytyväisyystutkimuksen.
Tutkimus tehtiin myös aiemmin vuonna 2012.
Kysely lähti yli 3 000 kassassa etuutta saaneelle henkilölle.
Vastausprosentti oli hyvä 23 %.
Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa pyydettiin arvioimaan kassan toimintaa eri tekijöiden suhteen ja antamaan myös vapaita, kysymys-/aihekohtaisia kommentteja. Vastaajaa pyydettiin arvioimaan palvelutasoa jokaisen tekijän osalta asteikolla:
”1=Heikko” – ”6=Erinomainen” . Kysymyksiä oli vastattavana yhteensä 16. Lisäksi jäsenen oli mahdollista tehdä vapaamuotoisia arvosteluja kassan toiminnasta.
Työttömyyskassa Statia sai tutkimuksen parhaat tuloksensa hakemusten käsittelyn
luotettavuudesta (5,11), käsittelyn nopeudesta (5,00) sekä sähköisen asioinnin helppoudesta (5,00). Mitäpä muuta jäsen voisi arvostaakaan enempää kuin juuri näitä seikkoja.
Yli 96 prosenttia Kyllä- ja Ei-vastanneista jäsenistä suosittelisi Työttömyyskassa Statiaa
muille. Onway teki vastaavan kyselyn samanaikaisesti yhteensä 7 muuhun työttömyyskassaan. Tutkimuksessa saatiin vastauksia yhteensä yli 26 000 jäseneltä. Myös tässä
vertailussa Työttömyyskassa Statia pärjäsi erinomaisen hyvin. Luotettavuus ja nopeus
olivat valttia myös yhteisvertailussa.
Seuraavassa lehdessä työpaikkaruokailun merkityksestä työhyvinvointiin ja harmaan talouden
torjunnasta.
1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S
9
kanne s sa
10
P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015
”Koska me pystyimme.” Pelottava kaikkivoipaisuuden kaiku soi
17-vuotiaan Ryaniksi kutsutun hakkerin sanoista, kun häntä
haastateltiin Nyt-lehteen Sonyn ja Microsoftin peliverkkojen
kaatamisen syistä viime joulukuussa. Joulupäivänä tapahtuneen
iskun tekijäksi ilmoittautui Lizard Squad -hakkeriryhmä, jolle
suomalainen Ryan antoi kasvot brittiläisen televisiokanava Sky
Newsin haastattelussa.
Kybertutkija
Timo Piiroisen haaste:
”DIGITAALINEN
NÄYTTÖ
PALASINA
MAAILMALLA”
1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S
TEKSTI JA KUVAT
Katja Almgren
11
Englanti on
kybertutkijan
toinen
kotimainen.
12
P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015
R
ikoskomisario Timo Piiroinen ei ollut
vielä poliisiksi ryhtyessään kiinnostunut tietokoneista, mutta tutki ensimmäiset atk-rikokset 1990-luvun alussa. Sana
kyber otettiin käyttöön vasta 2010-luvulla.
– Yhdysvaltalainen Kevin Mitnick murtautui eri puhelinvalmistajien järjestelmiin ja tutkin Nokian osuuden tapauksesta. Oli kova
juttu nuorelle poliisille päästä Los Angelesiin
työkeikalle, Piiroinen naurahtaa.
Tapauksen myötä Piiroinen poikkesi pois
poliisimaailmasta ja työskenteli Nokian yritysturvallisuuden puolella eri tehtävissä yhdeksän vuoden ajan. 2005 tuli paluu sinisiin.
Nykyinen virka Piiroisella on Keskusrikospoliisin vastaavana rikoskomisariona kyberrikosten tutkinnassa.
Piiroinen kuvailee tyypillistä kyberrikollista. Ryan voisi olla tyyppiesimerkki: nuori mies,
saattaa olla alaikäinen, jopa alle 15-vuotias,
teknisesti taitava.
Oikeusapuprosessin hitaus
Kyberrikollisuuden tutkinnassa ja torjunnassa yksi suurimpia haasteita on se, että digi-
taalinen näyttö on palasina maailmalla. Rikollisuus on kansainvälistä, mikä tarkoittaa
tutkijalle jatkuvaa yhteistyötä ulkomaalaisten kollegoiden kanssa. Englanti on kybertutkijalle ”toinen kotimainen”.
– Suurin kivi kengässä on oikeusapupro-
Kyberrikollisuudessa
vain mielikuvitus
on rajana
sessi, se voi viedä kuukausia. Yleensä oli juttu kuin juttu, oikeusapupyyntö lähtee Yhdysvaltoihin. Siellä on paljon resursseja, mutta
nekään eivät pysty vastaamaan räjähtäneeseen juttumäärään.
Toisinaan eri maat saavat aikaiseksi JIT:n
eli Joint Investigation Teamin. Tapauskohtainen yhteistyösopimus muun muassa tutkintapyyntöjen lähettämiseksi eri maiden välillä
helpottaa ja nopeuttaa kansainvälisen rikoksen selvittämistä.
Erilaiset kulttuurit ja lainsäädännöt värittävät kybertutkijan työtä. Piiroinen myöntää,
että niiden tunteminen on ehdoton edellytys,
että työhön saadaan tehoja.
Faceliftiä kaivataan
Kyberrikollisella täytyy olla mainetta ja rikosrekisteri. Hänen tulee olla luotettava rosvo
päästäkseen piireihin.
Suomessa peitetoiminnassa poliisi voi
tehdä pieniä liikenne- tai järjestysrikkomuksia, maailmalla joissakin maissa on enemmän liikkumavaraa. Tämä vaikeuttaa osaltaan poliisin kykyä selvittää kyberrikoksia.
Nykyään kyberrikollisen ei tarvitse olla
hakkeri tehdäkseen rikos, palveluita voi ostaa
virtuaalivaluutalla kuten bit coinseilla. Rikollisten käyttämiä kauppapaikkoja on internetissä, Deep Webissä ja Darknetissä esimerkiksi Tor-verkossa. Tavalliselle kansalaiselle
jotain sanoo ainoastaan internet. Deep Web
ja Darknet ovat internetin eri osia, eivätkä ne
ole normaalilla tavalla näkyvissä.
Sanastoa
• Kyber = etuliite, joka tarkoittaa tietokoneisiin,
tietoverkkoihin ja tietoliikenteeseen liittyvää. Se on
suomennos englanninkielisestä etuliitteestä cyber.
• Internet = maailmanlaajuinen tietoverkko, joka
yhdistää paikallisia tietoverkkoja toisiinsa. Nimitys
tarkoittaa kaikkien yhteen liitettyjen tietoverkkojen
kokonaisuutta. Internet on avoinna kaikille, jotka
haluavat liittyä siihen noudattamalla sen teknisiä
viestintäsääntöjä eli protokollia.
• Deeb Web = Syvä tai näkymätön verkko sisältää
mm. tietokantoja, joiden sisältöä ei yleensä voida
löytää yleisillä hakuohjelmilla. Deep Web sisältää
huomattavasti enemmän informaatiota kuin muu
internet yhteensä.
• Tor = vapaa ohjelmisto (lyhenne sanoista The Onion
Router), joka mahdollistaa Internetin anonyymin
käytön ja sensuurin kiertämisen. Se on suunniteltu
mahdollistamaan sitä käyttävien henkilöiden
anonyymin internetselaamisen niin, että valtion
virastot, yritykset tai muut tahot eivät voi havaita
heidän tekemisiään tai sijaintiaan.
• Kryptaus = eli salaus viittaa kryptologiassa
prosessiin, jolla koodataan viestejä tai tietoja
niin, että vain valtuutetut osapuolet voivat lukea
niitä. Salaus ei estä viestin sieppaamista, vain sen
lukemisen
Lähteet: Wikipedia, Vastaukset.fi
1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S
13
14
P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015
Ihmiset kertovat itsestään paljon sosiaalisessa mediassa, ja sitä tietoa on valitettavan helppoa hyödyntää. Rikoskomisario
Timo Piiroinen kehottaa pitämään järjen
mukana nettimaailmassakin.
Kybertoimintaympäristö tulee Piiroisen
mukaan olemaan yhä keskeisemmässä roolissa järjestäytyneessä rikollisuudessa, samalla kun ”internet on kaikkialla” -ajattelu
valtaa alaa tekniikan innovaatioissa. Yhtälöllä voidaan luoda kauhukuvia, toisaalta poliisi
hyödyntää kehitystä siinä missä rikollisetkin.
Timo Piiroinen pitää tärkeänä, että poliisin rooli kyberrikollisuuden selvittäjänä olisi
tulevaisuudessa yhä selkeämpi.
– Kyberrikollisuus on piilorikollisuutta, joka ei usein näy tilastoissa. Tällöin ei myöskään saada tarvittavia resursseja tapausten
selvittämiseksi, eikä kansalaiset ehkä osaa
mieltää rikosta poliisiasiaksi. On tärkeää ym-
märtää kyberrikollisuus yhdeksi rikollisuuden
osa-alueeksi, ja se vaatii uudenlaista ajattelua. Juttumäärät kasvavat, samoin vakavuustaso, vain mielikuvitus on rajana.
Poliisin faceliftiin kyberalalla pyritään Poliisihallituksen luotsaamalla Kyberrikostorjuntakeskuksella, joka aloittaa toimintansa vielä
tämän kevään aikana.
spjl.fi
Erikoisasiantuntijoiden palkkaus vaatii uutta ajattelua
Kyberrikostutkijalta vaaditaan jatkuvaa
omaehtoista oppimista ja kiinnostusta alaan
työnantajan tarjoamien koulutuksien lisäksi. Alan laajuus ja vauhti luo kansainvälisyyden ohella yhden ison, mutta mielenkiintoisen
haasteen tutkivalle poliisille.
Koska kyberrikollisuus on kansainvälistä,
myös kansainvälinen yhteistyö eri maiden viranomaisten välillä on arkipäivää. Viestintämuistiot tehdään lähes poikkeuksetta englanniksi, kirjallinen ja suullinen englannin kielen
taito on ehdoton edellytys.
Rikoskomisario Timo Piiroinen tutki ensimmäiset ATK-rikokset 1990-luvun alussa.
Poliisin palkkausjärjestelmä ei huomioi rikoskomisario Timo Piiroisen mielestä riittävästi erikoisasiantuntijoita.
– Henkilökohtaiseen työsuoritukseen liittyvät prosentit ovat käytännössä pelkkiä pähkinöitä. Jos et ole esimiestehtävissä, edessäsi
ei ole vain lasikatto, vaan betonikatto. Pystymmekö jatkossa pitämään kokeneita poliisitutkijoita rivissä, jos palkkakysymyksiin ei
saada parannusta, Piiroinen kysyy.
Tarvittaisiin aivan uudenlaista ajattelua.
Timo Piiroinen sanoo, että palkkausjärjestelmän olisi tulevaisuudessa taivuttava siihen,
että alainen voi tienata paremmin kuin esimies.
– On tyhmää heittää romukoppaan poliisihallinnon kustantama kallis koulutus, jos
Tyhmää heittää
romukoppaan kallis
koulutus.
palkkakysymysten takia menetämme hyvän
tekijän siviilipuolelle.
Pääluottamusmies Pekka Lassila myöntää, ettei 2003 kehitetty palkkausjärjestelmä
ole hyvä pohja uusien ja erikoislaatuisten toimenkuvien palkkakysymyksissä.
– Vasta pari vuotta sitten saatiin lisäys,
jonka mukaan uusia toimenkuvia voidaan viedä poliisin ylijohdon palkkajohtoryhmän käsiteltäviksi, Lassila sanoo.
1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S
15
Raja se on POLIISIMIEHELLÄKIN
Vakuutusoikeus on 18.12.2014 antamillaan päätöksillä linjannut poliisimiesten oikeutta
1.1.2006 voimaan tulleen rikosvahinkolain 9 §:n mukaiseen kärsimyskorvaukseen.
TEKSTI
Rita Ridanpää
O
ikeus katsoi, että rikosvahinkolain 9 §:n 1 momentin 2
kohdassa tarkoitettu henkirikoksen yritys oli selkeästi ylittänyt
poliisimiehelle kuuluvan sietämisvelvollisuuden ja oikeutti siten rikosvahinkolain mukaiseen kärsimyskorvaukseen.
Sillä seikalla, että poliisimiehet olivat
joutuneet kyseisen rikoksen uhreiksi virkatehtäviä hoitaessaan, ei ole merkitystä arvioitaessa oikeutta kärsimyskorvaukseen.
Kolme poliisimiestä haki liiton avustamana vakuutusoikeudelta muutosta
Valtiokonttorin vuonna 2013 antamiin
päätöksiin, joissa heiltä evättiin korvaus rikosvahinkolain 9 §:n 1 momentin
2 kohdan mukaiseen kärsimyskorvaukseen tilanteesta, jossa kyseisten poliisimiesten henki / terveys oli vakavas-
Rikosvahinkolaki (1204/2005) 9 §:n 1 momentin 2 kohta:
Loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä suoritetaan korvaus sille:
2) jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on erityisen vakavasti loukattu tapon, murhan tai surman
yrityksellä, törkeällä pahoinpitelyllä tai sen yrityksellä taikka muulla näihin rinnastettavalla rikoksella.
Rikosvahinkolaki (1204/2005) 9 §:n 2 momentti:
Korvaus kärsimyksestä määrätään vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 2 momentissa säädettyjen
perusteiden mukaan.
16
P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015
ti uhattuna. Kyse oli muutaman tunnin
kestäneestä kerrostaloasunnon piiritystilanteesta, jonka yhteydessä kolmea poliisimiestä kohti ammuttiin useita kertoja kerrostaloasunnon rappuun
johtavan oven läpi. Poliisit olivat sittemmin menneet sisälle asuntoon, jossa rikoksentekijä oli löydetty kuolleena.
Esitutkinnassa asiaa on tutkittu muun
muassa murhan yrityksenä. Rikoksentekijän kuoleman johdosta asiaa ei ole
käsitelty tuomioistuimissa, vaan korvaushakemus esitettiin suoraan Valtiokonttorille. Asiasta on aikaisemmin
kerrottu Poliisi & Oikeus lehden 4/2014
artikkelin ”Maalitauluko!” yhteydessä.
Valtiokonttori katsoi päätöksissään, että poliisimiehiin kohdistunut
ampuminen on ”jonkinasteista loukkaavaa käytöstä”, jota poliisimiehen
tulee sietää. Valtiokonttori myös katsoi, että tapahtumasarja ei ole sillä
tavoin loukannut poliisimiehiä yksityishenkilöinä, että heille voitaisiin katsoa
aiheutuneen korvaukseen oikeuttavaa
kärsimystä. Valtiokonttori sovelsi päätöksissään kumottua rikosvahinkolakia
(935/1973), vaikka vahinkojen korvaamiseen olisi tullut soveltaa 1.1.2006
voimaan tullutta rikosvahinkolakia
(1204/2005).
SPJL:n huomautti valtiokonttoria
kumotun rikosvahinkolain soveltamisesta sekä vetoamisesta kumotun lain
mukaiseen ratkaisukäytäntöön. SPJL:n
näkemyksen mukaan jonkinasteisella
loukkaavalla käytöksellä ei voida tarkoittaa vakavia henkeen tai terveyteen kohdistuvia tekoja. Murhan, ta-
pon tai surman yrittämistä ja törkeää
pahoinpitelyä tai sen yrittämistä ei voida missään olosuhteissa pitää jonkinasteisena loukkaavana tai uhkaavana
käytöksenä tai tiettynä määränä väkivaltaista vastustamista. Kyseiset teot
ovat luonteeltaan sellaisia, että ne objektiivisesti arvioiden aiheuttavat loukkauksen kohteeksi joutuneelle henkilölle kärsimystä. Poliisimiehen ammatin
ei tulisi olla edes korvausta alentava
seikka ainakaan vakavimpien loukkausten yhteydessä. Hengen tai terveyden vaara menee kaiken sietämisvelvollisuuden ylitse ja siten aiheuttaa
loukatulle kärsimystä riippumatta tämän ammatista. Myös Korkein oikeus
on ratkaisussaan KKO 2012:100 todennut, että yleensä toisen ihmisen henkeen kohdistuva tahallinen teko loukkaa niin syvästi ihmisarvoa, ettei siitä
aiheutuneen kärsimyksen korvaus voi
jäädä määrältään näennäiseksi.
Vakuutusoikeuden mukaan poliisimiehiä kohti ammutut luodit olisivat
voineet osua paikalla olleisiin poliisimiehiin ja että luodin osuma olisi varsin todennäköisesti voinut aiheuttaa
poliisimiesten tai jonkun heistä kuoleman. Oikeus katsoi tilanteessa olleen siten kyse rikosvahinkolain 9 §:n
1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta
henkirikoksen yrityksestä. Vakuutusoikeus totesi – vedoten sekä vahingonkorvauslain esitöihin että korkeimman
oikeuden ratkaisuihin-, että tapon yritystä on yleensä aina pidettävä vahingonkorvauslaissa ja siten myös rikosvahinkolaissa tarkoitettuna vakavana
henkilökohtaisen koskemattomuuden
loukkauksena. Sillä seikalla, että poliisimiehet olivat joutuneet kyseisen rikoksen uhreiksi virkatehtäviä hoitaessaan,
ei ole merkitystä arvioitaessa oikeutta kärsimyskorvaukseen. Poliisimiehiin
kohdistunut loukkaus oli vakuutusoikeuden arvion mukaan laadultaan sellainen, että se on selkeästi ylittänyt
poliisimiehelle kuuluvan sietämisvelvollisuuden. Näin ollen poliisimiehillä
oli rikosvahinkolain nojalla oikeus korvaukseen kärsimyksestä.
Vakuutusoikeus myös huomautti
Valtiokonttoria kumotun rikosvahinkolain soveltamisesta sekä siihen perustuvaan vakuutusoikeuden aikaisempaan oikeuskäytäntöön vetoamisesta.
Valtiokonttori oli katsonut, että nykyisin voimassa oleva rikosvahinkolain 9
§:n 1 momentti vastaa sisällöllisesti
aikaisemman rikosvahinkolain 5 §:n 2
Vakuutusoikeus kumosi 18.12.2014
antamillaan päätöksillään Valtiokonttorin
päätökset. Se on määrännyt
Valtiokonttorin suorittamaan kyseisille
poliisimiehille rikosvahinkolain mukaiset
korvaukset kärsimyksistä.
momenttia ja siten sen antama päätös
on lakiviittauksessa olevasta virheestä huolimatta sisällöllisesti oikein. Vakuutusoikeus kuitenkin totesi, että nyt
voimassa olevan rikosvahinkolain soveltamisala on kärsimyskorvauksen
korvaamisen osalta laajempi kuin kumotun rikosvahinkolain soveltamisala,
eikä vakuutusoikeuden aikaisemmalla oikeuskäytännöllä ollut siten mer-
kitystä käsiteltävänä olevien tapausten ratkaisuun. Lisäksi Valtiokonttori
oli vedonnut virheellisesti laittoman
uhkauksen aiheuttaman kärsimyksen
korvaamista koskevaan oikeuskäytäntöön. Tältä osin vakuutusoikeus totesi,
ettei nyt käsillä olevissa tapauksissa ollut kyse laittomasta uhkauksesta vaan
henkilökohtaisen koskemattomuuden
erityisen vakavasta loukkauksesta.
Lait kaikille teille
Uutuus!
Tieliikennelait 2015
Tieliikennelait sisältää keskeisen Suomessa voimassa olevan tieliikennelainsäädännön siihen liittyvine säädöksineen ajantasaisena. Teoksessa on tieliikenteen
yleissäännöksien lisäksi muun muassa ajo-opetusta, ajoneuvojen rakennetta ja
hyväksyntää sekä liikennevakuutusta koskevaa lainsäädäntöä.
2015, 1024 sivua, sh. 99 €
Tilaa nyt: talentumshop.fi
1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S
17
t yöpar i
TEKSTI JA KUVA
Katja Almgren
Kuvailkaa toisianne?
Millaista yhteistyönne on?
Jutta, 49: Peter on luotettava, osaava ja nopea. Olen oppinut Peteriltä paljon vuoden aikana, jolloin olemme tehneet
yhdessä töitä. Istunnoissa ei turhia vitkastella, Peteriltä voi
käydä kysymässä mistä tahansa ja hän on aina valmis neuvomaan ja auttamaan.
Meitä yhdistää myös samanlainen huumorintaju, joka
on aika mustahkoa.
Ärsyttävää, kun Peterin pöytä on aina niin siisti! Peter
myös naputtelee pöytään, milloin milläkin kun keskittyy työhönsä, se lähinnä vain naurattaa minua naapurihuoneessa.
Peter: Viime vuosi oli poikkeuksellinen, sillä käsittelimme
Jutan kanssa pelkästään rikosoikeudellisia juttuja. Määrällisesti istuntoja oli paljon, koska rikosjuttuja ei voi usein käsitellä kirjallisesti. Sali on hyvä paikka oppia tuntemaan toinen.
Meillä on molemmilla luontaisesti nopea tahti elämisessä ja työnteossa, asiat tapahtuvat ripeästi. Vaikka en olisi
paikalla, tiedän, että Jutta vie asioita eteenpäin.
Peter, 37: Jutta on työteliäs, positiivinen ja vauhdikas. Työskentely Jutan kanssa loksahti nopeasti kohdilleen, kun tulin
taloon vuosi sitten helmikuussa. Teemme töitä yhdessä hyvällä vauhdilla. En ole koskaan kuullut Jutan valittavan, ettei ehtisi tai olisi raskasta, vaikka työt tulevat purskeissa, eivätkä jakaudu tasaisesti pitkin vuotta. Tiukimmissakin paikoissa Juttaan voi luottaa.
Kuljen töihin Lohjalle Raisiosta ja teen töitä etänä 1–2
päivänä viikossa. Kommunikointi onnistuu etänäkin. Luottamussuhde toiseen on tärkeä.
Myönnän aiheuttavani kaikenlaista hälyääntä työskennellessäni…
KÄRÄJÄTUOMARI
18
P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015
Millainen työpaikka Lohja on?
Jutta: Lohjalla oli pitkään samat tuomarit ja sihteerit. Viime vuosina suurin osa tuomareista on jäänyt eläkkeelle ja
tuomarikunta nuoreni kerralla. Kuudesta tuomarista viisi
tulee Turun suunnalta. Meillä puhutaankin täällä suomea
ja turkua…
Meillä ei ole kuppikuntia ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Käräjäsihteerien kanssa vietämme pari kertaa vuodessa kotonani ”kesän avajaisia ja lopettajaisia”. Lisäksi käymme lähes kaikki virkistyspäivänä sienestämässä.
Lohja kuuluu Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuteen yhdessä Tammisaaren kanssa. Lohjalla työskentelee 25 henkeä.
Peter: Ei paremmasta väliä, hyvä ilmapiiri ja tekemisen meininki. Meillä on hyvä porukka ja siinä sivussa teemme hyvää tulosta. Meille tulee paljon juttuja, jotka ilmeisesti käsitellään myös kohtuullisen laadukkaasti, kun muutoksia hovista tulee aika vähän.
Viime vuonna työparimme ratkaisi noin pari sataa juttua.
Työpaikka:
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus,
Lohjan toimipiste
Laamanni Klaus Ekelund
Virkoja yhteensä: noin 50
Meitä yhdistää
samanlainen
huumorintaju, joka
on aika mustahkoa.
KÄRÄJÄSIHTEERI
1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S
19
Terrori-isku muutti
poliisin työtä Pariisissa
Tammikuun alun terrori-isku Pariisissa muutti poliisin toimintaa
melkoisesti. Samalla huomattiin että hyvin varusteltujen
erikoisjoukkojen rinnalla eturintamaan joutuneiden poliisien
koulutuksessa ja varusteissa on toivomisen varaa.
TEKSTI JA KUVAT
Virpi Latva
20
S
anomalehti Charlie Hebdon
terrori-iskun ja sitä seuranneiden kahden kaappaustilanteen
jälkeen Pariisin terrorismin uhkatilanteisiin suunniteltu Vigipirate-toimintaohjelma kohotettiin ylimmälle turvallisuustasolle. Käytännössä tämä
tarkoittaa sitä että armeija ja poliisivoimat osallistuvat yhteisvoimin tehostettuun hallintorakennusten, turistikohteiden ja kansalaisten suojeluun. Myös
Ranskan kansalliskaartin tarkka-ampujia ja siviilipukuisia sotilaita on ripoteltu massatapahtumiin. Pariisin palo- ja
pelastuslaitos syntyi aikanaan Napoleonin tulentorjuntaprikaatin pohjalta
ja on maan muista palokunnista poiketen sotilaallinen yksikkö. Niinpä myös
palokuntalaisilla on tehtävänsä suurkaupungin Vigipirate-ohjelmassa.
Välittömästi ensimmäisen terroriteon jälkeen jokaisen juutalaisen
muistomerkin ja koulun eteen tarvittiin vuorokauden ympäri partioivia
aseistautuneita sotilaita tai poliiseja,
samoin islamisteilta tappouhkauksia
saaneiden sanomalehtien toimitalojen
ympäristöön. Koska myös moskeijoihin
heitettiin polttopulloja, muslimikohteetkin tarvitsevat suojelua. Partioita
on tehostettu asemilla, metrossa ja turistikohteissa. Valtioiden päämiesten
kokoontuminen Pariisiin marssimaan
sananvapauden puolesta ei sekään
P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015
keventänyt poliisien työtaakkaa. Ja
Tanskan helmikuisen terrori-iskun johdosta Vigipirate-ohjelman valmiustaso pysyy toistaiseksi korkeana.
– Tilanne huomioon ottaen on ymmärrettävää että kaikki lomat on peruutettu, mutta porukka alkaa olla jo
todella uuvuksissa, toteaa ammattiliitto Unsa Policen pääsihteeri Philippe
Capon.
– Niin henkilöstön määrä kuin varustetasokin on tällaisessa tilanteessa
riittämätön. Se tuli surullisella tavalla
ilmi terroristin ampuman työtoverimme Ahmed Merabet’n tapauksessa.
Puhelinpalvelussa työskentelevä poliisi
joutui yllättäin etulinjaan ilman koulutusta ja kelvollisia varusteita.
Philippe Capon kertoo, että kentällä katsellaan huolestuneina reikäisiksi
kuluneita luotiliivejä, joita riittää vain
puolelle porukasta. Hänen mukaansa
myös ampumakoulutus on jäänyt puutteelliseksi.
Pula luotiliiveistä
Viikon terrori-iskujen jälkeen Philippe
Capon pyrki toisen maan merkittävimmän poliisiammattiliiton Alliancen puheenjohtajan Pascal Disant’n kanssa
sisäministerin puheille. Valtion varastosta löytyi poliisivoimien käyttöön välittömästi 4 000 käsiasetta. Lisäksi
pääministeri Manuel Valls lupasi 425
miljoonan euron budjetin poliisivoimien varustehankintoihin, erityisesti
radiopuhelimien sekä puuttuvien
8 000 luotiliivin ostoon.
Kaupunkien ja kuntien palveluksessa olevista 20 000 poliisista vain puolella on käytössään luotiliivit. Vastedes
jokaisen Pariisin poliisin ja lisäksi julkisen rakennuksen turvamiehen on oltava aseistettu ja pidettävä luotiliivejä.
Turvamääräysten tiukkenemisen
johdosta luotiliivit loppuivat alan erikoisliikkeistä ja valmistajat painavat
pitkää päivää saadakseen kaikki uudet tilaukset toimitettua mahdollisimman nopeasti. Santarmilaitos päätti jo
viime vuonna vaihtaa 8 000 luotiliiviään uusiin. Koska tilaus on sisällä, liivit koitetaan nyt saada käyttöön nopeammin kuin alunperin oli tarkoitus.
– Myös yksityishenkilöt ovat ostaneet luotiliivejä. Lähinnä kyseessä ovat
sellaiset ammatinharjoittajat kuten yövartijat ja rahankuljetusauton kuljettajat joiden työssä voi tulla eteen riskitilanteita, kertoo GK Pro:n myynnistä
vastaava Gérard Zimmermann. Yksi
luotiliivi maksaa 400–750 euroa.
– Kun kyseessä on yksityishenkilö,
otamme henkilötodistuksesta tiedot
rekisteriimme. Tiedän että joissakin
liikkeissä pyydetään allekirjoittamaan
sitoumus ettei liiviä tulla käyttämään
terroritekoon.
Luotiliiveistä tuli terrori-iskujen
jälkeen pariisilaisen poliisin vakiovaruste.
Pariisin keskustan lukuiset
juutalaiset muistomerkit vaativat
ympärivuorokautista valvontaa. Keskitysleirien vapauttamisen 70-vuotispäivänä tammikuun lopussa muistomerkkejä ympäröivät korttelit
suljettiin kokonaan.
Myös Pariisin kaupungin vartijolla tulisi jatkossa olla luotiliivit. Ajatus
painavista metallilevyistä puistattaa
virkamiehiä.
Charlie Hebdon toimittamista jatketaan sanomalehti Liberationin tiloissa. Sananvapautta turvataan
asein vuorokauden ympäri.
– Neloskategorian sotaolosuhteisiin suunniteltua liiviä emme myy lainkaan yksityishenkilöille, Gérard Zimmermann kertoo.
Media vaaransi
panttivangit
Kahden samanaikaisen panttivankitilanteen uutisointi kääntyi nopeasti
televisiokanavien väliseksi taisteluksi
katsojaluvuista. Poliisien piirittämään
kirjapainoon soittaneet toimittajat saivat puhelinkommetteja niin terroristeilta kuin panttivangeiltakin. Koshermarketin kaapannut terroristi otti
puolestaan itse yhteyttä kaupallisen
BFM TV:n uutistoimitukseen.
Kymmenet panttivankien olinpaikkaan suunnatut televisiokamerat
kiinnostivat myös kaappaajia. Paitsi
narsistista tyydytystä, ne antoivat
reaaliaikaista tietoa poliisin liikkeis-
tä. Tapahtumapaikalle kerääntyneitä
panttivankien omaisia haastatelleet
toimittajat saivat tapauksen jälkeen
haukkuja niin asianosaisilta kuin sisäministeriltä ja yleiseltä syyttäjältäkin.
Televisiokanavia pujotelleilta terrositeilta jäi nimittäin aivan sattumalta
näkemättä BFM TV:n uutispätkä jossa
toimittaja kertoi osan panttivangeista piiloutuneen kaupan kylmähuoneeseen. Kansallisen France 2 -television
uutisankkurille valkeni kesken suoran
lähetyksen, ettei haastateltava panttivangin sisko ollut vielä puhunut asiasta poliisille. Veljensä nimeltä maininnut
ei tiennyt tämän onnistuneen piiloutumaan kaappaajalta marketin keittiöön
tiskipöydän alle.
Terrorismin vastaisen yksikön
RAID:n toimintaa Porte de Vincennesin kaappaustilanteessa koordinoinut
poliisi Claude Marty kertoo poliisin
joutuneen kehottamaan useaan otteeseen toimittajia ja kameramiehiä
pysymään turva-alueen rajojen sisäpuolella. Hän uskoo ettei sähköiseen
mediaan tottunut toimittajasukupolvi
osaa ottaa vakavasti suoran lähetyksen riskejä.
Pariisin edellinen kahdenkymmenen vuoden takainen terrori-isku ei ollut vielä internetin aikaa eikä herättänyt näitä kysymyksiä.
Sähköistä mediaa valvova elin CSA
kutsui kaappaustilanteen lauettua radio- ja televisioyhtiöiden edustajat koolle saamaan ohjeistusta terrorismin ja
panttivankitilanteiden uutisoinnista.
Myös poliisiesikunnassa puntaroidaan
ammattikuntaan kohdistuneen suoran
väkivallan uhkaa ja sosiaalisen median riskejä. Poliiseja kehotetaan rajoittamaan verkostojaan ja luopumaan
kokonaan Facebook-sivuista.
1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S
21
VAIN KUOLLEEN
RUUMIN YLI
”Vain kuolleen ruumiini ylitse”, tuore Helsingin Poliisien Yhdistyksen
hallituksen edustaja kommentoi aikoinaan HPY:n ja Helsingin
Rikostutkijat ry:n yhdistymisen mahdollisuuksia. Vuosi oli tuolloin 2001.
TEKSTI
Mika Nygård
VUOSIA TYÖNANTAJA määritteli pitkälle luonnol-
kuun. Aktiivisia ihmisiä oli luottamustehtäviin entistä
liset rajat yhdistysten toiminnalle. Jako oli Helsingis-
vähemmän.
säkin selkeä HPY:n ja HeRi:n kesken: HPY:n haalari-
Paikallistason edustuksessa on aktiivisten ja luot-
osasto oli keikanajoa varten ja HeRi:n sandaalimiehet
tamustehtäviin halukkaiden toimijoiden rooli erittäin
tutkivat rikoksia. Kumpikin yhdistys keskittyi ajamaan
tärkeä. Luottamustehtävät on parempi jakaa usealle
vain oman jäsenkuntansa etua. Ammatti-identiteetti oli
toimijalle, jotta tieto ja työmäärä jakaantuvat tasaises-
kummassakin yhdistyksessä vahva, joten keskinäisiä
ti. Tällöin kenenkään työmäärä ei kasva liian isoksi ja
neuvotteluja ei katsottu tarvittavan. Mentaliteetti oli:
kenestäkään ei tule korvaamatonta, koska vastuu on
”ei noilla voi olla mitään annettavaa meille”.
jaettu. Toimijoita tarvitaan erilaisiin toimikuntiin, YT-
Kuljimme samoissa kokouksissa edustamassa jäseniämme. Vuosien saatossa teimme havaintoja, että on-
essa valtakunnantason toimintaan.
gelmat ovat pitkälti samoja. HTS-pisteet, vaativuustaso-
Puheet yhdistymisestä alkoi saamaan luita lihaa lui-
eromielisyydet, peruspalkkaongelmat ja työhyvinvointi
den ympärille, kun hallitukset alkoivat selvitystyön yh-
aiheuttivat ongelmia jäsenen yhdistyksestä huolimatta.
distymisen juridisesta puolesta. Selvitysapua saatiin lii-
Alkoi tuntua jopa siltä, että työnantaja saattoi jopa hyö-
ton lakimieheltä, jolla on valmis paketti asioista, joista
tyä siitä, että olimme kahdessa eri yhdistyksessä. Tie-
tulee pitää huoli yhdistysten yhdistymisissä tai lakkaut-
donkulku yhdistysten välillä oli hieman takkuista.
tamisissa. Tärkeimpänä koettiin jäsentilaisuudet, jois-
Aloimme pitää yhteisiä palavereja, jotta tiedonkul-
sa käytiin lävitse yhdistymisen hyviä ja huonoja puolia.
kumme parantuisi. Tapaamisissa mietimme yhteisiä
Huonoiksi puoliksi olisi saattanut muodostua henki-
aloitteita liittoon toimitettavaksi. Tapaamisissa oli vie-
löstöedustajien määrän väheneminen erilaisissa työ-
railevia tähtiä myös Kehä kolmosen ulkopuolelta, jossa
ryhmissä, mutta työnantaja suhtautui yhdistymiseen
painittiin samojen ongelmien kanssa kuin pääkaupun-
myötämielisesti, eikä yhdentymisellä ollut vaikutuksia
kiseudulla. Yhdessä isolla porukalla saimme kuitenkin
henkilöstöedustajien määrään. Jäsentilaisuuksissa käy-
kirjoitettua kaikkia tyydyttäviä aloitteita liitolle eteen-
tyjen keskustelujen perusteella koettiin hyviä puolia
päin vietäväksi.
olevan huomattavasti enemmän, kuin huonoja.
Pikkuhiljaa aloimme hallituksissa miettimään yh-
Loppuvuodesta 2014 saatiin yhdistyminen vihdoin
distymisen etuja. Hallitukset olivat ”näivettymässä”
toteutettua ja ainakin tähän asti kaikki on näyttänyt
kummassakin yhdistyksessä aktiivisten toimijoiden
erittäin hyvältä ja toimivalta. Paljon virtasi vettä Van-
puutteesta johtuen. Jäsenmäärät olivat laskussa kum-
taanjoessa, että HPY ja HeRi yhdistyivät! Allekirjoitta-
massakin yhdistyksessä, koska laitokseen ei palkattu
nutkin on vielä hengissä, joten yhdistyminenkin meni
uusia työntekijöitä eläköityvien tilalle. Jäsenmäärien
sangen väkivallattomasti.
lasku johti lomaosakkeiden ja mökkien käytön las22
elimeen, yhdistyksen hallintoon ja kokemuksen karttu-
P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015
kolumni
ILARI KULMANEN
”MIELENSÄ
PAHOITTAJA”
VIIMEISIÄ SUOSITTUJA kahvipöytäkeskustelujen aiheita ovat olleet kunnallisen pysäköinninvalvojan kirjoittama pysäköintivirhemaksu poliisin
ajoneuvolle. Poliisin oman liikenneturvallisuuskeskuksen eli pönttövalvonnan suoltamat sakot virkatehtävissä ajaville ja toimiville poliisimiehille. Lisäksi vielä joku ”asiakas” oli pahoittanut mielensä vuoden takaisesta
jutusta ja antoi nyt viikonlopun hämärinä tunteina palautetta poliisilaitoksen sähköpostiin.
Tätä tehokkuutta ja toiminnan korkeaa laatua, kun vielä saisivat kansalaiset ja veronmaksajatkin, että emme ihan vain työllistäisi keskenään toisiamme. En yhtään ihmettele, että julkishallinto on syynissä, kun meillä on
mahdollisuuksia sekä aikaa väsätä selvityksiä, tehdä ilmoituksia, kanteluita
ja valituksia byrokraattien kesken.
Toivottavasti poliisilaitokset opastavat pysäköinninvalvojia tässä asiassa, että kierre ei jatkuisi. Virkamies innostuu vielä tekemään ilmoituksen
virkavelvollisuuden rikkomisesta, perusteettoman pysäköintivirhemaksun takia. Me teemme kuitenkin yhteistyötä ja olemme samalla asialla?
Pönttövalvonnassa on julistettu uutta aikakautta ja 100 % rysää, mistä
lähtien tämä on muuttunut mustavalkoiseksi, kun todellisuus on kuitenkin harmaan useissa sävyissä. Kyynärpää on ollut kameran kuvassa väärässä paikassa ja lappua vaan kehiin, mieluiten vielä suoraan virkamiehen kotiosoitteeseen. Tiedossani on tällä hetkellä yksistään pääkaupunkiseudulla
useampia virkatehtävissä kuitattuja ilmeisen perusteettomia euromääräisiä seuraamuksia. ”Onko järkee vai ei…?” - Prosessina näihin saadaan ainakin työaikaa kulumaan. Tässä ymmärrykseni sisältää virka-ajot laajasti
tulkittuna. «Kohta meillä on vain kiireettömiä A-tehtäviä», kollega tokaisi.
Joku väitti, että sikariportaan konkreettisen vaaran aiheuttaminen ei
johda mihinkään, mutta abstraktissa tapauksessa kuraporrasta sivalletaan
huolella, en oikein jaksaisi uskoa.
Kansalainen voi tällä haavaa laittaa vireille hallinnon palautepostiin,
mitä tahansa ja milloin tahansa. Me tutkimme pitkällä kaavalla ja hartaasti. Oli sitten ilmeisen perusteetonta tahi ei. Henkilökohtaisesti ei ”mielensä
pahoittajan” tarvitse vaivautua asiassa juuri millään muotoa. Entä jos vaadittaisiin poikkeamaan aivan henkilökohtaisesti ja virka-aikaan siellä poliisiasemalla, harkintakynnyksen takia. Euroopassa on maita, joissa tällaiset
Katja Almgren
itse itseään työllistävät apparaatit on aika päiviä sitten suljettu.
Kuka kantaisi järjen valoa hallintoon, sillä asiakaskuntamme on yhä
edelleen > 99 % hiekkalaatikkomme ulkopuolella. Meidän ei varmasti tarvitse lähteä aivan kaikkeen median ja yhteiskunnan hömppään mukaan, eihän. Nyt tarvitaan poliisin omaa jämerämpää otetta ja maalaisjärkeä.
1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S
23
NETTIPOLIISIN TÄRKEÄ TYÖ
Helsingissä toimii kolme päätoimista nettipoliisia, yksi heistä on vanhempi
konstaapeli Jarno Saarinen.
TEKSTI
Tuula-Maria Ahonen
toimittaja,
sosiaalipsykologi
24
N
eljän lapsen isä saa työssään
kohdata lasten ja nuorten
maailman nurjan puolen.
– Nuoret ovat mielellään esillä ja
kertovat itsestään. Esillä olo altistaa
kritiikille ja kiusaamiselle, johon ei olla
valmistauduttu. Hyvin helposti netissä
tapahtuu lumivyöryilmiö. Jo tunnissa
homma voi räjähtää käsiin, kun loukkaavan viestin näkee yhä useampi ja
levittää sitä yhä useammalle.
– Kiusaaja voi tehdä kiusattavasta
profiilin, johon pannaan esimerkiksi
noloja kuvia. Tällä hetkellä nuorten
keskuudessa on muotia lähettää
alastonkuvia itsestään muillekin
kuin tyttö- tai poikaystäville.
Kun tulee riitaa tai välirikkoa,
kuvat lähtevät liikenteeseen.
– Kiusaaja voi luoda itselleen myös valeprofiilin, josta käsin on vieläkin helpompaa lähettää loukkaavia viestejä. Uusia kiusaamismuotoja keksitään koko ajan
lisää, Saarinen toteaa pelottavan tosiasian.
Äskettäin Yle lähetti tv-ohjelman
lasten ja nuorten koulukiusaamisesta
Tanskassa, Englannissa ja Amerikassa.
Eräs englantilainen koulupoika hirtti itsensä koulukiusaamisen seurauksena.
Tanskassa lasten ja nuorten itsemurhaP O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015
yritykset ovat lisääntyneet johtuen ympärivuorokautisestikin jatkuvan nettikiusaamisen johdosta.
Kunnianloukkaus on
yleisin rikosnimike
– Aikuisten nettikiusaus ei valitettavasti ole yhtään sen parempaa kuin lasten
tai nuorten. Parisuhdeongelmat ovat
nettikiusaamisen yleisin ongelma,
Saarinen kertoo.
– Työpaikkakiusaaminen on huomattavasti marginaalisempi ongelma. Sitä
esiintyy todella vähän.
Viime vuonna tehtiin 5 000 rikosil-
moitusta kunnianloukkauksesta, toisen tietoisesta halventamisesta, valheellisen tiedon välittämisestä tai vihjauksesta.
– Näistä vain 150 johti syytteeseen. Nettipoliisin työ purkaa rikospoliisin kuormaa, tukee ja tehostaa muuta poliisitoimintaa, Saarinen toteaa.
– Kuitenkin myös nuori voi joutua vastuuseen. Keski-Suomen käräjäoikeus
tuomitsi 16-vuotiaalle pojalle 30 päiväsakkoa ja 2 500 euron korvaukset
opettajan henkisestä kärsimyksestä.
vuonna 2011.
Nettipoliisi ottaa yhteyttä
kiusaajiin netin kautta ja tekee
huomautuksia. Saarisen kokemuksen mukaan huomautukset tehoavat todella hyvin, olipa kyseessä sitten nuori tai aikuinen.
Vakavissa tapauksissa nettipoliisi ottaa yhteyttä vanhempiin.
Ylen ohjelman mukaan Tanskassa
toimii myös nettipsykologi, jonka puoleen kiusatut voivat kääntyä.
– Kyllä sitä jonkinlaista ”keittiöpsykologiaa” tässäkin poliisin tehtävässä
joutuu soveltamaan, kuten poliisin
työssä hyvin usein, Saarinen toteaa. –
Jonkin verran tulee kuunneltua varsinkin nuorten murheita.
Parisuhdeongelmat
ovat nettikiusaamisen
yleisin ongelma.
Tauotonta
nettikiusaamista
– Meillä aikuisilla reaalimaailma ja virtuaalimaailma ovat kaksi eri kokonaisuutta, nuorilla nämä maailmat ovat
yhtä ja samaa kokonaisuutta, Saarinen toteaa.
– Netissä on oltava, kun kaikki
muutkin ovat. Netti mahdollistaa sen,
että kiusaaminen voi jatkua myös koulun jälkeen ja lomilla, yölläkin. Yleensä
aina nettikiusaaminen on osa koulukiusaamista, ja tekee siitä monin verroin
pahempaa.
Nuori ei saa edes hengähdystaukoja.
Ylen ohjelmassa eräs nuori kertoi
saaneensa kesäloman aikana tuhansia
kiusausviestejä.
Vanhempien keskuudessa on turhankin paljon väärää ihailua ”ne nuoret ovat niin taitavia netissä”. Mutta
kun keskenkasvuisilta puuttuvat arvot
ja kyky ymmärtää tekojensa seurauksia, tilanne johtaa erään tanskalaisen
kiusatun sanoin tähän:
”Netistä on tullut tappokone”.
Tilanteen vakavuutta Amerikassa
kuvaa se, että presidentti Obama on
esittänyt televisiossa vetoomuksen nettikiusaamisen lopettamisen puolesta.
Tanskalaisen asiantuntijan mukaan
jäävuoren huippua ei ole vielä edes
nähty.
Ei tarvita suuria ennustajan lahjoja näkemään sen, että Suomessa on aika todennäköisesti vielä paljon pahempaa odotettavissa.
Lisää nettipoliiseja,
rinnalle myös
psykologeja?
Maakunnissa nettipoliisin työtä hoidetaan oman työn ohella, mutta maakunnista voidaan ottaa yhteyttä myös suoraan Helsingin nettipoliiseihin.
– Kaipaisin kyllä lisää päätoimisia
kollegoita, Saarinen sanoo. – Työhön
kuuluu myös luennointia erilaisissa tilaisuuksissa sekä päivitysten laadintaa.
– Pääsääntöisesti työstä tulee hyvää palautetta. Toki joukossa on huonoakin, mikä on luonnollista. Ikinä ei
voi miellyttää kaikkia.
Kysyn Saariselta, miten hänen oma
psyykensä kestää päivittäistä kiusaamisen ja ilkeyden kanssa tekemistä, miten hän nollaa omaa päätään.
– Kyllä huumorilla on erittäin suuri
merkitys, sekä työkavereiden vertaistuella. Enkä voi väheksyä perheeni tai urheilun merkitystä, jotka kummatkin
saavat ajatukseni pois työmurheista
varsin tehokkaasti, Saarinen kertoo.
Entä miten Saarinen selittää työnsä sisältöä, onko suomalaisista jostakin syystä tullut kasvavasti ilkeämpiä
ihmisiä?
– Yleisesti ottaen selitän huonon
käytöksen sillä, että netissä on helppo
pauhata ja olla töykeäkin, vaikka ihminen muuten olisi asiallinen. Ihmiset
mieltävät netin niin eri tavalla kuin kasvotusten kommunikoinnin.
– Sama ilmiö koskee myös puhelinkeskusteluja, joissa ihmiset niin ikään
käyttäytyvät epäasiallisemmin kuin
kasvokkain tapahtuneissa keskusteluissa. Lisäksi kirjoitettu teksti tulkitaan
helpommin väärin kuin kasvotusten
kerrottu, kun kasvojen ilmeet eivät ole
täydentämässä viestintää. Väärin ymmärtäminenkin aiheuttaa osaltaan
huonoa käytöstä.
– Suuri enemmistö käyttäytyy kuitenkin hyvin, vuorovaikutusta pilaa äänekäs vähemmistö.
Nuorten parissa tyhmyys helposti
tempaisee mukaansa isommankin joukon.
Tanskalainen nuori tyttö oli puolustanut kaveriaan loukkauksen johdosta.
Tämän johdosta kymmenen tytön porukka tuli odottamaan häntä koulun
portille hakatakseen tytön.
Kiusaaminen voi panna koko luokan sekaisin. Joissakin tapauksissa
koko luokalle on jouduttu antamaan
ulkopuolista apua.
Tarvittaisiinko Suomeenkin nettipoliisien työkumppaneiksi myös nettipsykologeja?
1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S
25
pykälän pyör teis sä
ASTA JAKOBSSON
SPJL:n jäsenpalvelusihteeri
MIKA NYGÅRD
SPJL:n järjestöpäällikkö
PIRJO LAPPALAINEN
pääluottamusmies, oikeusministeriö
Onko sairausajan palkassa tapahtunut muutoksia,
kun on pitkällä sairauslomalla?
1.4.2015 virkamiehellä on oikeus palkkaan yhdenjaksoiselta sairauslomalta enintään vuoden ajalta. Yli
vuoden yhdenjaksoisesti kestäneellä sairauslomalla olevat,
joiden palkanmaksu on päättynyt, rinnastetaan palkattomalla virkavapaalla olijoihin.
Kun sairauspäivärahaa on maksettu 150 päivältä, päivärahaa maksavalta Kelalta tulee kehotus hakea työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea eli määräaikaista
työkyvyttömyyseläkettä. Eläkkeen hakeminen katsotaan
aiheelliseksi, jos hoitava lääkäri arvioi työkyvyttömyyden
jatkuvan yli vuoden. Työttömyyskassa Statian verkkosivuilla on oma aineistonsa tästä aiheesta:
www.statia.fi/Etuudet/Työttömyysetuudet/Sairaana yli
vuoden.
Lue lisää
PL
26
P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015
PEKKA LASSILA
pääluottamusmies, sisäministeriö
Viime päivinä suoritetussa laillisuusvalvonnassa on
ongelmaksi muodostuneet tilanteet, jossa poliisimiehistä on laadittu suoraan rikosilmoitus. Tilanne,
jossa esimerkiksi rekistereiden käytön perusteella
laaditaan asiasta suoraan rikosilmoitus, on hieman
kummallinen. Miten tähän tulisi suhtautua?
Esitutkintalain 3. luku 1 §:n 1 momentti edellyttää,
että epäillystä rikoksesta kirjataan esitutkintaviranomaisessa ilmoitus. Tämän lisäksi, jos ilmoitus on epäselvä
tai puutteellinen, ilmoituksen tekijää on tarvittaessa kehotettava täsmentämään tai täydentämään sitä.
Saman luvun 3 § 2 momentti edellyttää ennen esitutkinnan aloittamista esitutkintaviranomaisen selvittävän, rikosepäilyyn liittyvät seikat, ettei ketään aiheettomasti aseteta
rikoksesta epäillyn asemaan.
Poliisihallinnossa tätä on tulkittu niin, että rikokselta
epäillyltä eli tässä tapauksessa poliisimiehiltä on pyydetty
selvitystä rekisterinkäytön perusteista. Tämä vaikuttaa hieman ihmeelliseltä syyttömyysolettaman johdosta.
Normaalisti ihminen on syytön, kunnes hänet syylliseksi todistetaan. Tämä on kääntynyt poliisissa muotoon: syyllinen kunnes itsensä syyttömäksi todistaa.
Jos epäillään rikoksen tapahtuneen, miksei asiasta
käynnistetä suoraan esitutkintaa, ilman väliselvittelyjä. Tällöin prosessissa olevan juridinen asema on selvä ja yksiselitteinen. Samalla rikoksesta ilmoituksen tekevä on joutunut
puntaroimaan, onko rikos tapahtunut, eikä ilmoitusta tehdä
vain varmuuden vuoksi.
MN
Ketään ei saa
aiheettomasti asettaa
rikoksesta epäillyn
asemaan.
Tällä hetkellä tilanne on epäselvä rikoksesta epäillyn
kannalta, kun ilmoituksen tekijä siirtää todistusvastuun itseltään rikoksesta epäillylle. Sen sijaan jos rikosta ei epäillä tapahtuneen, mutta rekisterinkäytön perusteita halutaan
valvoa, olisi sisäinen laillisuusvalvonta oikea keino siihen.
Suomen Poliisijärjestöjen Liitto on jättänyt neuvottelupyynnön Poliisihallitukselle koskien laillisuusvalvontaa.
Lue lisää
Olen hakenut oikeushallinnon alalta virkaa, johon
en tullut valituksi, vaikka olen hoitanut kyseistä
tehtävää määräaikaisena jo pidemmän aikaa. Virkaan tuli valituksi nuorempi henkilö. Voinko valittaa
asiasta?
Valitettavasti valtion virkanimityksiin ei ole valitusoikeutta. Sen sijaan niistä voi tehdä hallinto-kantelun
tai voi vaatia hyvitystä, jos virkanimityksessä on tullut syrjityksi.
Hallintokantelun voi tehdä joko oikeusasiamiehelle tai
-kanslerille. Se tulee tehdä viimeistään kahden vuoden aikana, muutoin sitä ei tutkita. On huomattava, että nimityspäätöstä ei saa kumotuksi vaikka oikeusasiamies tai -kansleri katsoisi, että viranomainen on toiminut virheellisesti tai
laiminlyönyt velvollisuutensa.
Jos on tullut syrjityksi virkanimityksessä, voi vaatia nimittävältä viranomaiselta tasa-arvolain tai yhdenvertaiPL
suuslain rikkomisesta hyvitystä. Virkanimitystä koskeva
hyvityskanne tulee laittaa vireille käräjäoikeudessa viimeistään yhden vuoden aikana siitä, kun sai tiedon nimityspäätöksestä.
Nimittävältä viranomaiselta on oikeus saada selvitys
nimittämisperusteista sekä mitkä seikat ja selvitykset ovat
vaikuttaneet ratkaisuun. Se auttaa arvioimaan, onko nimittämispäätöstä tehtäessä rikottu syrjintäkieltoa.
Myös siinä tapauksessa, että käräjäoikeus toteaisi, että
nimittämispäätös on ollut syrjivä ja sen perusteella nimittävä viranomainen velvoitettaisiin suorittamaan hyvitystä, ei
nimityspäätöstä voi saada kumotuksi.
Julkisuudessa on hiljattain ollut tieto, että oikeuskansleri on ehdottanut valtion virkanimityksiin valitusoikeutta ja
pyytänyt valtiovarainministeriötä harkitsemaan muutoksenhakuoikeuden selvittämistä.
Olisi oikeusturvan kannalta tärkeää saada valitusoikeus
myös näihin valtion virkanimityspäätöksiin.
1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S
27
pykälän pyör teis sä
Liitteet täytyy
toimittaa, ettei korvausten
maksaminen esty.
Miten haen vuorotteluvapaan korvausta?
Vapaalle jäävän on syytä tarkistaa, että TE-toimistolle on toimitettu vuorottelusopimus, palkkatodistus,
selvitys työhistoria- ja työssäoloedellytysten täyttymisestä
sekä selvitys sijaisen palkkaamisesta. On hyvä varmistaa,
että kaikki liitteet tulee toimitetuksi, ettei korvauksen maksaminen esty tai viivästy.
Vuorottelukorvaushakemus liitteineen lähetetään liiton
toimistoon, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry, Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki. Hakemuksen liitteenä tulee olla kopio vuorottelusopimuksesta, palkkatodistus vähintään
52 viikolta välittömästi vuorotteluvapaata edeltävältä ajalta, nimikirjanote, todistus mahdollisesti työhön rinnastettavista ajoista sekä mahdollinen muutosverokortti.
Lähetä hakemus 2–3 viikkoa ennen vuorotteluvapaan
alkua, kuitenkin niin, että hakemus on työttömyyskassassa
3 kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin vapaa on alkanut. Korvausta ei ilman erityisen painavaa syytä myönnetä
takautuvasti pitemmältä kuin 3 kuukauden ajalta. Vuorottelukorvaus maksetaan takautuvasti ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa.
Hakulomakkeita saa TE-toimistosta tai se on tulostettavissa www.tyj.fi -sivulta. Lisätietoa vuorotteluvapaasAJ
28
P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015
ta www.tyj.fi tai www.statia.fi tai SPJL:n toimistosta Asta
Jakobssonilta, asta.jakobsson@spjl.fi.
Vuorotteluvapaata ei voi aloittaa sen kalenterikuukauden päättymisen jälkeen, jonka aikana vuorottelija täyttää
iän, joka vastaa työntekijän eläkelain mukaista vanhuuseläkkeen alkamisen alaikärajaa vähennettynä kolmella vuodella. Tällä hetkellä voimassa olevan työntekijän työeläkelain mukaan laskettuna yläikäraja vapaalle jäävälle on 60
vuotta (eläkelain mukainen vanhuuseläkkeen alaikäraja on
63 vuotta).
Poikkeuksena rajoite ei koske niitä, jotka ovat oikeutettuja yleistä 63 vuoden eläkeikää alempaan ammatilliseen eläkeikään, kuten 58 vuoden eläkeikään. He voivat siis jäädä
vanhuuseläkkeelle suoraan vuorotteluvapaalta.
vaalit
1
ääni
Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffeng | Kuvat: Katja Almgren ja Nina Kellokoski
Eduskuntavaalit lähestyvät. Marraskuussa marssittiin ja nyt
samaa viestiä muun muassa liian vähistä resursseista viedään
eduskuntavaalien kautta tulevaan hallitusohjelmaan.
3
pointtia
1.
SPJL haluaa herättää keskustelua ja huomiota sisäisestä turvallisuudesta.
Tavoitteemme seuraavaan hallitusohjelmaan ovat:
Resurssit on
vakautettava
a. Poliisin, oikeushallinnon ja
hätäkeskuksen rahoitus ja
henkilöresurssit tulee mitoittaa
niin, että oikeusvaltiolle kuuluvat
velvoitteet voidaan hoitaa
laadukkaasti ja joutuisasti.
2.
Oikeusturva
on taattava
a. Kansalaisten tulee olla
samanarvoisessa asemassa
turvallisuuden, oikeushallinnon ja
hätäkeskuksen palveluiden osalta.
b. Oikeusturva ja työturvallisuus on
taattava poliisityössä.
Suoraa vaikuttamista
Kevään aikana SPJL:n puheenjohtaja
Yrjö Suhosen johdolla on viety jäsenten viestiä suoraan kansanedustajille
eduskuntaryhmien tapaamisten kautta. Keskusta, Kokoomus ja Sosiaalide-
30
mokraatit kansanedustajat ovat olleet
kiinnostuneita sisäisen turvallisuuden
asioista ja keskustelu on ollut vilkasta.
Tapaamisista lisää: Spjl.fi/Pliisvaalit2015
P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015
3.
Tehokkuutta ja
tuottavuutta on
järkeistettävä
a. Jatkuvat organisaatiouudistukset
heikentävät kestävää ja tuloksellista
työskentelyä.
b. Työssäjaksaminen ja henkilöstön
työhyvinvointi tulee ottaa
muutoksissa huomioon myös
työn tuottavuuden ja tulosten
arvioinneissa.
c. Eläkeikä; fyysisesti ja henkisesti
raskasta työtä tekevän tulee päästä
eläkkeelle 63-vuotiaana. Työuraeläke
tulee koskea poliisityötä tekeviä
henkilöitä.
MIKSI?
SPJL:lle on tärkeää, että vaaleissa äänestetään ja käytetään
äänioikeutta. Neljä aktiivista
SPJL:n jäsentä ja vaikuttajaa
vastaavat, miksi äänestää
eduskuntavaaleissa 2015.
Arja Salin
Suomen poliisihallinnon
henkilöstö SPH ry
1. Käytän. Äänioikeus on oikeus
vaikuttaa myös (toivottavasti)
SPJL:n ajamiin asioihin.
2. Oman ammattialan kokeminen tärkeäksi ja sen esille nostaminen edustajaehdokkaiden osalta on merkityksellinen.
3. SOTE-asiat edelleen, ulkoinen
ja sisäinen turvallisuus, työvoimapolitiikka/työllisyys
Pliis vaalit 2015 -kampanjasivu on avattu FB:ssa.
Tykkää sivusta ja tule mukaan keskusteluun. (facebook.com/pliisvaalit2015)
1. Käytätkö äänioikeuttasi eduskuntavaaleissa 2015
ja jos, niin miksi mielestäsi SPJL:n jäsenen kannattaa
äänestää?
2. Mitä ammattisi merkitsee vai merkitseekö se mitään,
miettiessäsi ketä äänestät?
3. Mikä on mielestäsi tärkein teema/asia vaaleissa?
Jarno Tervakoski
Pardian PlusMiinus30-toimintaryhmän puheenjohtaja
1. Mielestäni äänestäminen eduskuntavaaleissa on yksi kansalaisvelvollisuuksista, joten tulen ehdottomasti äänestämään. Eduskuntavaalit on maamme tärkeimmät vaalit ja äänestämällä voimme vaikuttaa siihen millaisia poliittisia päätöksiä jatkossa tehdään.
2. Valintaani ketä äänestän vaikuttaa moni asia. Yhtenä asiana
on koko julkinen sektori ja sieltä
tietenkin nousee esiin myös oma
ammattini.
3. Viimeisten vuosien aikana on
tuntunut sille, että maamme ajelehtii ilman selkeää päämäärää.
Nyt on otettava tiukka ote ohjaimista ja lähdettävä viemään
asioita joukolla eteenpäin.
Tuija Heino
Oikeushallinnon Henkilökunta
OHK ry
1. Aion äänestää ja mielestäni,
jos ei äänestä ei voi myöskään
vaatia mitään eikä rutista tehdyistä päätöksistä. Äänestäminen kannattaa, koska vain siten
voi vaikuttaa eduskuntaan valittavista henkilöistä, jotka ainakin
vaaliteemoissaan ovat äänestäjän mielestä oikeita.
2. Ammattini ei merkitse mitään
äänestyspäätöstä tehdessä. Ehdolla olevien vaaliteemat ovat
tärkeitä valinnassa. Kun ehdokkaan vaaliteemassa on itselleni
tärkeitä asioita eniten, on hän silloin äänestyksen kohde.
3. Työpaikkojen (valtion) säilyttäminen, turvallisuus, nuorten työllistyminen.
Jonne Rinne
SPJL:n valtuuston puheenjohtaja
1. Ehdottomasti käytän. Vaikka
äänioikeuttamme käyttämällä
emme suoraan voi vaikuttaa meille merkityksellisiin asioihin, mutta voimme kuitenkin vaikuttaa siihen kokonpanoon, jolla itseämme
koskevista asioista tulevaisuudessa päätetään.
2. Ammatillani tai ehdokkaan
ammatilla ei ole suoranaista yhteyttä. Tästä huolimatta tulevien
päättäjien kyky vastata sisäisen
turvallisuuden nykyisiin ja tuleviin haasteisiin määrittää pitkälti suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden seuraavan vuosikymmenen aikana. Siten ehdokkaan
ymmärrys sisäistä turvallisuutta
koskevista asioista vaikuttaa siihen, kenelle ääneni annan.
3. Sekä vaalien että seuraavan
hallitusohjelman keskeiseksi teemaksi soisin nousevan sisäiseen
turvallisuuteen osoitettavien riittävien taloudellisten resurssien
turvaamisen. Turvallisuus, aivan
kuten äänioikeus, ovat suomessa
perustuslailla turvattuja oikeuksia, jotka kuluvat kaikille. Tämän
soisi muistettavan myös vaalien
välisenä aikana.
1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S
31
18
ehdokasta
01 HELSINGIN VAALIPIIRI
Tomi Sevander (SDP)
Tom Packalén (PS)
Juha Hakola (KOK)
Kevään eduskuntavaaleissa on 18 SPJL taustaista
kansanedustajaehdokasta.
Kysyimme ehdokkailta kolmetoista kysymystä. Kysymykset ja vastaukset löydät
SPJL.fi /Pliis Vaalit 2015 -kampanjasivulla. Jutussa Valet 2015 sivulla 42 löydät ehdokkaiden vastauksia ruotsiksi.
03 VARSINAIS-SUOMEN
VAALIPIIRI
(Vihreät)
10 VAASAN VAALIPIIRI
Anna-Kaisa Heinämäki
Tapio Nyysti (Keskusta)
(Vihreät)
04 SATAKUNNAN VAALIPIIRI
Mari Kaunistola (KOK)
08 KAAKKOIS-SUOMEN
VAALIPIIRI
05 AHVENAMAAN
MAAKUNNAN VAALIPIIRI
Sari Melkko (SDP)
Marko Forss (KOK)
02 UUDENMAAN VAALIPIIRI
Ville Saukkola (PS)
Kari Tolvanen (KOK)
Thomas Elfgren (RKP)
Olavi Merihaara (Keskusta)
Teemu Hokkanen
07 PIRKANMAAN VAALIPIIRI
11 KESKI-SUOMEN
VAALIPIIRI
12 OULUN VAALIPIIRI
Milla Kynkäänniemi
(KOK)
06 HÄMEEN VAALIPIIRI
Rami Lehtinen (Keskusta)
Mira Nieminen (PS)
Kalle Jokinen (KOK)
09 SAVO-KARJALAN
VAALIPIIRI
13 LAPIN VAALIPIIRI
Miika Mutanen (KOK)
RIKOSKEMISTI
SAARA LÅNG
EDUSKUNTAAN
ǁǁǁ͘ƐĂĂƌĂůĂŶŐ͘Į
Ilmoituksen maksaa Saara Lång
33-vuotias oikeustieteen kandidaatti ja kauppatieteiden maisteri. Ehdolla Helsingissä.
Yleinen oikeustaju rangaistuskäytäntöön
Suomen oikeuslaitos on nykyisellään pitkälti voimaton
ammatti- ja taparikollisten edessä. Vaikka samat henkilöt syyllistyvät rikoksiin kerta toisensa jälkeen ja jäävät kiinni, he ovat
pian vapaalla jalalla jatkamassa tekojaan. Muuntorangaistuksen
poisto ei ainakaan parantanut tilannetta.
Tehokas puuttuminen taparikollisuuteen edellyttäisi muuntorangaistuksen palauttamisen lisäksi kerjäämisen kieltämistä ja
karkotusta ulkomaalaisille rikollisille automaattisena seurauksena rikostuomiosta ilman erillistä karkotusprosessia. Karkotus
tulisi panna täytäntöön myös silloin, jos rikollinen vastustaa
sitä fyysisesti. Aseella tehdyistä rikoksista tulisi rangaista
rikoksentekijöitä, eikä kollektiivisena rangaistuksena kaikkia
aseenomistajia aselainsäädäntöä kiristämällä.
32
P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015
Holhousvaltio ei ole ratkaisu
Suomen suurin ongelma on ylisääntely, joka tukahduttaa toimeliaisuuden, heikentää yritysten kilpailukykyä ja tekee mm.
asumisesta liian kallista. Yhteiskunnan tulisi määrittää puitteet,
ei säädellä jokaista yksityiskohtaa. Emme tarvitse virkamiestä
päättämään kaikesta puolestamme, mutta yksilön tulee kantaa
vastuu teoistaan.
Vain perussuomalaiset ajavat politiikassaan Suomen kansallista etua niin kotimaan kuin Euroopan unioninkin tasolla.
Suomella ei ole varaa taata ja maksaa muiden ottamia velkoja
eikä toimia koko maailman sosiaalitoimistona. Jos Suomen
eduskunta ei aja suomalaisten etua, kukaan muu ei sitä tee
puolestamme. Valitsemalla pätevän perussuomalaisen ehdokwww.nuuttihyttinen.fi
kaan varmistat, että oma äänesi kuuluu eduskunnassa.
PERTTI SALOLAINEN
Haluan jatkaa työtäni
Eduskunnassa Suomen
turvallisuuden hyväksi.
HELSINKI
Tukiryhmä: perttisalolainen.fi
Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja
Tavattavissa vaalien välilläkin
UUSIMAA
KATSO BENKKU.FI
Löydät Benin eduskuntapuheita mm. aiheista:
• Poliisin puolesta rosvoja vastaan
• Perusoikeusfundamentalismi ampuu yli
• Järkeä tietosuojatulkintoihin
• Zyskowicz käänsi eduskunnan pään
Ben Zyskowicz Kokoomus Helsinki
Olavi
komisario, Askolan kunnanhallituksen pj
”Suomi turvallisesti kuntoon”
- arjen turvallisuus
- palvelujen saatavuus ja laatu
- lähipalvelut ja -demokratia
Olen ammatiltani poliisi. Luottamustoimissa kaupunginvaltuu- EU-politiikka
tettu, vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja ja ympäristölautakunnan jäsen. Poliisin työn ohella tehnyt töitä nuorisokodis- - duunarit ja pienyrittäjät
sa ja ennen poliisiuraa yhdeksän vuotta Elisalla.
- lapset, nuoret ja vanhukset
Ville Saukkola
www.saukkola.fi
1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S
33
Lähellä vai kaukana?
Tämän vuoden alussa lähipoliisitoimintaa tehostettiin koko Suomessa,
mutta erityisesti Itä-Suomen, Lapin, Pohjanmaan, Oulun ja LounaisSuomen poliisilaitoksissa.
TEKSTI
Henrik Lahtinen
KUVA
Ville Kossila
U
udistuksen tarkoitus on lisätä
poliisin näkyvyyttä ja ennalta estävää työtä etenkin harva-alueilla ja syrjäseuduilla sekä hälventää alueiden välistä eriarvoisuutta.
Hankkeessa ei pääsääntöisesti ole
kysymys uudenlaisista toimintatavoista vaan vanhojen mallien elvyttämisestä. Yksivuotisen kokeilun jatkamisesta päätetään myöhemmin.
Jokaisessa poliisilaitoksessa on
laadittu tarkat ohjeistukset lähipoliisitoiminnan konkreettisesta sisällöstä.
Tärkeimpiä kehityskohteita ovat muun
muassa koulupoliisityö, nettipoliisityö
sekä yhteistyö eri organisaatioiden ja
tavallisten kansalaisten välillä.
Poliisiylijohtaja Mikko Paateron
mukaan kyse on ennen kaikkea re-
Lähipoliisi vai
kyläpoliisi?
Lähipoliisitoiminta on poliisin perustehtävän hoitamista kansalaisläheisesti. Lähipoliisitoiminnan
toimintatavat vaihtelevat paikallisen toimintaympäristön ongelmista ja tarpeista riippuen. Lähipoliiseilla pyritään ennaltaestävään ja turvallisuutta
tuottavaan toimintaan.
Kyläpoliisi-instituutiota yritettiin syksyllä tuloksetta elvyttää. Mallin mukainen kyläpoliisi olisi ollut yksin ja urakkapalkalla pienillä paikkakunnilla
työskentelevä henkilö.
34
P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015
surssien painopisteiden muutoksesta,
mutta useille poliisilaitoksille on annettu myös lisärahoitusta noin 100 000–
150 000 euron edestä.
Kyläpoliisitoimintaakin yritettiin
uudelleen elvyttää viime vuonna, mutta tuloksetta. Turvallisuus- ja oikeusturvakysymyksien vuoksi kyläpoliisihanke sai vastustusta muun muassa
Suomen Poliisijärjestöjen Liiton taholta. Paateron mukaan lähipoliisitoiminta on tietyllä tavalla loivennettu versio
kyläpoliisimallista.
Liedon ja Paimion seudulla
ollaan tyytyväistä
Lounais-Suomen poliisilaitoksen alaisuudessa Liedon ja Paimion alueella käytännön lähipoliisityötä tekevillä
ylikonstaapeli Jorma Lampisella ja
vanhempi konstaapeli Jukka Saarisella ei ole uudistuksesta pahaa sanottavaa. Lampisen mukaan lähipoliisien toiminta-alueiden pienentyminen
lähentää virkavaltaa ja kansalaisia
merkittävästi.
– On tärkeää, että saan nyt keskittyä vain tähän noin 30 000 asukkaan
alueeseen. Tuntuma paikallisiin ihmisiin on lisääntynyt selvästi.
Saarisen mukaan etenkin nuoret,
jotka ovat ennalta estävässä lähipoliisitoiminnassa keskeisin kohderyhmä, kuuntelevat selvästi mieluummin
tuttua poliisia kuin kasvotonta virkavallan edustajaa. Käänteisesti poliisit
saavat tuntemiltaan nuorilta helposti
tietoa arkaluontoisistakin asioista. Toi-
saalta koulujen ja muiden instituutioiden on kätevää lähestyä suoraan tiettyjä poliiseita.
– Poliisien tavoitettavuus ei aina
ole ollut parasta mahdollista. Omilla
nimillä ja yhteystiedoilla operoivat lähipoliisit vähentävät tätä ongelmaa.
Lähipoliisitoiminnan konkreettinen sisältö vaihtelee laidasta laitaan.
Jo entuudestaan tuttuja arkipäiväisiä
toimintatapoja ovat muun muassa valistustehtävät kouluissa ja päiväkodeissa, medialle tiedottaminen sekä
näkyvä partiointi. Eräs tämän vuoden
alun merkittävimmistä muutoksista
on poliisin toiminnan kattavampi siirtyminen nettiin, kuten sosiaaliseen
mediaan.
Lampinen ja Saarinen ovat yksimielisiä siitä, että lähipoliisikokeilua pitäisi ehdottomasti jatkaa vuoden jälkeen. Lähipoliisityön todelliset tulokset
eivät ole helposti tilastoitavissa eivätkä heti nähtävissä. Heidän mielestään
lyhytjänteistä säästämistä tavoittelevien päättäjien pitäisi ymmärtää panostaa entistäkin enemmän ennalta
estävään työhön.
– Jo yhden nuoren rikoskierteen
ehkäiseminen säästäisi pitkällä aikavälillä huomattavia summia, Lampinen muistuttaa.
Lähipoliisikokeilu
nappikauppaa?
Kaikki eivät ylistä lähipoliisikokeilua.
Pohjois-Karjalan Poliisiyhdistyksen
puheenjohtaja Eerik Soininen epäi-
lee, että näyttävästi mainostetulla
uudella lähipoliisikokeilulla yritetään
peittää näkyvistä viime vuosien ikävä trendi.
– Viime vuosien tuntuvaan leikkaamiseen rinnastettuna muutaman lähipoliisin palkkaaminen on aika pientä.
Tällä [lähipoliisikokeilulla] Paatero ja
sisäministeri Räsänen kalastelevat poliittisia pisteitä ja yrittävät harhaanjohtavasti viestittää, että poliisien
määrä olisi kasvamassa. Toivottavasti saamme seuraavaksi pätevämmät
johtajat.
Soinisen mielestä parasta lähipoliisitoimintaa olisi ollut poliisin palveluverkon säilyttäminen, mutta viime
vuosina poliisitoimintaa on keskitetty
suurimpiin asutuskeskuksiin. Eräs lähipoliisikokeilun merkittävimmistä julkilausutuista motiiveista oli paikata
alueellista eriarvoisuutta, mutta Soinisen mielestä tavoite on täyttynyt puutteellisesti.
– Tietysti kokeilu on hyvä niille kunnille, joissa lähipoliisit partioivat. Mutta entäpä ne kunnat, jotka samaan aikaan nuolevat näppejään?
Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonenkaan ei
anna lähipoliisikokeilulle kovin korkeaa arvosanaa.
– Kiireetön kansalaisten parissa operointi on mukava tapa hoitaa
asioita, mutta onko siihen varaa. Jo
nyt osa kiireellisistä hälytystehtävis-
tä jää hoitamatta. Tilanne tuskin paranee muutamassa vuodessa, jonka
aikana poliisiemme lukumäärä tippuu
7 500:stä 7 000:ään.
Suhosen mielestä nykyinen hallitus
on epäonnistunut pahemman kerran.
Hänellä on selkeä viesti uudelle hallitukselle.
– Sisäiselle turvallisuudelle pitäisi
vihdoinkin antaa sille kuuluva arvo,
muuten kansalaisten perusoikeudet
ovat uhattuna. Eräs tärkeä käytännön satsaus olisi se, että valmistuvat poliisit eivät joutuisi kortistoon
tai koulutusta vastaamattomiin hommiin vaan palkattaisiin asianmukaisiin tehtäviin.
1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S
Lähipoliisihanke
saa kenttäväeltä
kiitosta, mutta
kokeilu ei paikkaa poliisitoiminnan perusongelmia. Lähipoliisit
Jorma Lampinen
(edessä) ja Jukka
Saarinen.
35
Lue
leikkauskokemuksia:
Ainoat kulut: tilimaksu 35 €
sekä käsittelymaksu 4 €/kk.
www.femtolasik.fi
Ode, vapaalaskija
500€
alennus silmien
a!
laserleikkauksest
.femtolasik.fi
emmin: www
Tutustu tarkee
5 mennessä.
01
käydä 30.4.2
Leikkauksessa tul
Hämeenkatu 6, 2 krs, Tampere
Ajanvaraus: 020 760 8600
Citycenter, Keskuskatu 6 E, 3 krs, Helsinki
Ajanvaraus: 046 6566 480
36
P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015
alueelta
Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffeng | Kuva: Katja Almgren
Laaja ja haasteellinen työpaikka
Luonto kaikkine tuntureineen, jokineen ja järvineen. Pitkät etäisyydet
ja kolmen rajanaapurin tuomat haasteet ovat tuttuja asioita Lapin
poliisilaitoksen pääluottamusmies Juha Nikunlassille ja luottamusmies
Matti Koskimäelle, jotka vastaavat kysymyksiin.
Mitä muutos on tarkoittanut käytännössä henkilöstölle?
Päätöksenteko on siirtynyt pääpoliisiasemalle Rovaniemelle.
Missä vaiheessa ohjeistusten yhtenäistäminen on? Ovatko pelisäännöt hanskassa?
Ohjeistusta on yhtenäistetty ja prosessi jatkuu edelleen.
Kuinka toimivat ovat tilaratkaisut?
Pääpoliisiasemalla on ahdasta muutoksien
myötä. Tilaratkaisut ovat vielä vaiheessa, mutta suunnitelmat ovat olemassa jotka toteutuvat tulevaisuudessa.
Millaisia kokemuksia uudistuneesta
luottamusmiesjärjestelmästä teillä on?
Onko esimerkiksi pääluottamusmiehen
sijainnilla huomattu olevan merkitystä
toimintaan?
Poliisipuolen kahden luottamusmiehen malli
on toiminut hyvin. Töitä on riittänyt molemmille paljon. Pääluottamusmiehen sijainnilla
ei sinänsä ole merkitystä, mutta asioiden hoi-
98 984 km²
ALUEEN KOKO PINTA-ALANA
taminen talon johdon kanssa on tosin helpompaa, kun pääluottamusmies on fyysisesti pääpoliisiasemalla.
182 514
ASUKASMÄÄRÄ ALUEELLA
Millaisia asioita luottamusmiehet ovat
hoitaneet liittyen tähän uudistukseen?
Palkkaukseen liittyviä erimielisyyksiä, erilaisten ohjeiden ja käytäntöjen yhtenäistämisiä,
virkasuhteeseen liittyviä asioita yms.
Onko työilmapiirissa havaittu muutoksia? Ovatko sairauspoissaolot lisääntyneet tai työmotivaatiossa huomattu
muutoksia? Jos niin miten nämä asia on
hoidossa.
Jossain määrin on havaittu muutoksia työilmapiirissä. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Kaikkien sairauspäivien lukumäärä on
noussut 23 prosenttia. Lyhyiden sairauspäivien nousu on 20 prosenttia.
Vaikuttaako itäraja toimintaanne, ja jos
niin miten?
Itäraja vaikuttaa toimintaan sesonkiluonteisesti etenkin silloin, kun sieltä tulee Suomeen
lomalaisia. Tämä näkyy lisääntyneenä liikenteenä maanteillä ja tunturikeskuksissa. Kuluneen vuoden aikana itärajan liikennemäärä
ja turistivirta on laskenut huomattavasti huonosta valuuttakurssista johtuen. Lähirajan vaikutus on huomattavasti merkittävämpi.
Onko muutoksella ollut vaikutusta esim.
partiointimatkoihin?
Partiontimatkat ovat lisääntyneet ja kasvaneet harva-alueilla.
Mitä tapahtumia alueellanne on, jotka
työllistävät erityisesti poliisia ja miten?
Tunturikeskukset työllistävät etenkin sesonkiaikana. Turistikeskuksissa on useita kymmeniätuhansia ihmisiä viettämässä vapaa-aikaa.
Millaista palautetta olette saaneet
asiakkailtanne?
Pääosin ymmärretään tässä jatkuvassa organisaatioita koskevassa muutosprosessissa sekä muissa muutoksissa meitä hyvin.
Vaikuttaako muutos yleiseen turvallisuuteen alueellanne? jos niin miten?
Mikäli poliisin määrärahoihin ei tule riittäviä korjauksia, niin poliisin näkyvyys vähenee
ja sillä on vaikutusta myös rikosten selvittämiseen. Ei riitä työntekijöitä. Pinta-alallisesti
laajoja alueita on ilman poliisia.
1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S
37
Hynttyyt yhteen
TOIMITTANUT
Hannele LotsariCoffeng
38
A
mmattiliitot ovat käynnistäneet hankkeen uuden keskusjärjestön perustamiseksi Suomeen. Tavoitteena on, että uusi keskusjärjestö perustetaan kesäkuussa 2016
ja se aloittaa käytännön toiminnan
vuoden 2017 alusta.
Alustava aikataulu on haastava.
Tähän varmasti palataan jatkovalmistelussa ja erityisesti sen osalta, miten
eri liitoissa pystytään tekemään tarvittavia hallintojen päätöksiä suuntaan
tai toiseen, sanoo Niko Simola.
Tällä hetkellä mukaan ilmoittautuneet liitot edustavat yhteensä noin 1,7
miljoonaa jäsentä. Mukana ovat kahta
poikkeusta lukuun ottamatta kaikki
SAK:n ja STTK:n liitot. Lisäksi mukana
on vielä tällä hetkellä keskusjärjestöihin kuulumattomia liittoja ja AKAVAsta Insinööriliitto sekä KTK Tekniikan
Asiantuntijat.
Perustettava uusi keskusjärjestö
rakennetaan aivan puhtaalta pöydätä. Tämä on ollut neuvotteluiden ajan
liittojohtajien selkeä ajatus. Uuteen
liittoon ei tuoda vanhoja luutuneita toimintatapoja vaan siitä halutaan asiantuntijaorganisaatio, joka on kevyt, ketterä ja joustava toimija.
Suurliitolla haetaan tehoja myös
resursointiin, toteaa STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen Proliiton videohaastattelussa. Jäsenet kustantavat
liittojen työn jäsenmaksujensa kautta
ja päällekkäisen työn tekeminen ei ole
järkevää. Yhdistymisellä haetaan nimenomaan vahvaa asiantuntijaorganisaatiota. Nykyiset keskusjärjestöt
ovat uudistusprosessissa asiantuntijaP O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015
roolissa, lähinnä organisaationa vastaamassa jäsenliittojen lukuisiin kysymyksiin. Uusi keskusjärjestö ei heikennä ammattiliittojen itsenäistä asemaa
työehtosopimusosapuolena.
Projektia on tarkoitus viedä eteenpäin mahdollisimman avoimesti ja läpinäkyvästi. Erilaisia tapoja tämän toteuttamiseen on paljon, toteaa Simola.
Jäsenliittojen yhteisöjäsenet sekä
jäsenliitot ja -yhdistykset osallistuvat
hankkeeseen jäsenliiton kautta.
Selvitystyöhön osallistuvat liitot valitsevat edustajansa liittojen kokoukseen ja voivat osallistua perustettavien työryhmien työhön. Työtä tehdään
lukuisissa työryhmissä. Tarkemmin
työryhmät hahmottuvat jatkotyössä.
Uusi suurliitto on Simolan mukaan
poliittisesti sitoutumaton ja se ottaa
vastuulleen lakkautettavien keskusjärjestöjen kansalliset ja kansainväliset
tehtävät. Keskusjärjestön toiminta
pohjautuu demokraattiseen edustukseen, joka huomioi kaikkien jäsenryhmien tarpeet.
SPJL:n osalta mikään ei muutu ainakaan nopealla aikajänteellä. SPJL
aloittaa selvitystyön, mitä eri vaihtoehtoja liitolla on keskusjärjestön tiimoilta. Yhtenä tärkeimpänä asiana pidetään poliittisesti sitoutumatonta
keskusjärjestöä. Eri vaihtoehtoja tullaan arvioimaan kriittisesti jäsentemme etu ykkösarvona, toteaa järjestöpäällikkö Mika Nygård.
Suurliittoa ja siihen liittyviä vaihtoehtoja tullaan käsittelemään keväällä
SPJL:n hallituksessa ja toukokuun valtuustossa.
Maaliskuu 2015:
nimetään tulevaisuus- ja
strategiaryhmä ja valitaan
projektipäällikkö
Huhti-toukokuu 2015:
määritellään uuden keskusjärjestön strategia: missio, visio ja perustehtävä,
liittojen kokous päättää
Huhti-toukokuu 2015:
päätetään työryhmistä
ja perustetaan hankkeen
nettisivut
Huhti-syyskuu 2015:
työryhmät tekevät
selvitystyötä
Loka-marraskuu 2015:
työryhmät valmistelevat päätösesitykset
toiminnoittain
Helmikuu 2016:
allekirjoitetaan aiesopimus uuden keskusjärjestön
perustamiseksi
Kesäkuu 2016:
uuden keskusjärjestön
perustamiskokous
Tavoitteena on, että uusi keskusjärjestö perustetaan kesäkuussa
2016 ja se aloittaa käytännön
toiminnan vuoden 2017 alusta.
t yö hy v i nvo i n t i
Työhyvinvointia konkreettisin teoin
TEKSTI
Tanja Seppänen
KUVA
Katja Almgren
-P
oliisihallintoon on koulutettu kymmeniä Kaiku-kehittäjiä, mutta heitä ei hyödynnetä tarpeeksi. On ammattitaitoa ja tahtoa, toteaa Kaiku-hankkeissa toimiva
ylikonstaapeli Esa Saari Pohjanmaan
poliisilaitokselta.
Itsekin Kaiku-koulutuksen saanut
Saari on mukana suunnittelemassa
Kaiku-toimintaa valtionhallinnon virastojen yhteistyöryhmässä. Hän myös
osallistuu Pohjanmaan poliisilaitoksella hankkeisiin, joihin Valtiokonttori on
myöntänyt kehittämisrahaa. Tämänhetkisissä hankkeissa kehitetään työnohjausta, vertaistukikoulutusta ja työsuojelua.
– Syksyllä 2013 alkaneesta esimiesten työnohjauksesta on hyviä kokemuksia. Mukana on yhteensä 11 rikostorjunnan ryhmänjohtajaa.
– Alkuun oli epäilyksiä, kun ei tiedetty, mistä on kyse. Ihmeteltiin, miten
ulkopuolelta tuleva työnohjaaja voi ohjata poliisin työtä.
Työnohjaajan roolina ei ole kertoa,
miten tehtävät hoidetaan, vaan ohjata ryhmän keskustelua ja nostaa esiin
teemaan liittyviä ongelmia. Luottamuksellisissa keskusteluissa tuetaan
esimiestyötä.
TIESITKÖ?
• Kaiku-lyhenne tulee sanoista ”kaikki kunnossa”.
• Virastot hakevat Kaiku-työelämän kehittämisrahaa
Valtiokonttorista.
• Tukea myönnetään työhyvinvointi- ja työsuojelupainotteiseen kehittämiseen.
Ylikonstaapeli
Esa Saari uskoo
Kaikuun.
– Teemana voi olla vaikkapa kateus
ja miten se ilmenee työyhteisössä. Jokainen voi kertoa asioista, jotka vaivaavat. Jos jollain on tullut sama ongelma
vastaan, hän voi kertoa, miten ratkaisi
sen, Saari kuvailee.
Vertaistuella apua
ongelmiin
Esimiestyön avuksi laitoksella on koulutettu myös vertaistukihenkilöitä. Hanketta vetää rikoskomisario Juha Järvelin.
– Vertaistukihenkilöt voivat avustaa esimiehiä työpaikan ongelmiin liittyvissä tilanteissa, purkujen järjestämisessä ja henkilökohtaisten keskustelujen yhteydessä, Saari havainnollistaa.
Valtiokonttori myöntää Kaiku-työelämän kehittämisrahaa hankkeille,
jotka painottuvat työhyvinvointiin ja
työsuojeluun. Saaren mukaan rahoitus kattaa enintään puolet kuluista. Aina työhyvinvoinnin kehittäminen ei ole
kustannuskysymys. Helmikuusta alkaen Pohjanmaan työsuojelua on tuettu
vuorovaikutusta lisäämällä.
– Liikkeelle lähdettiin työhyvinvoinnin pohjalta ja mietittiin, mitä uudessa poliisilaitoksessa voisi olla paremmin. Esille nousseista asioista viisi viedään nyt johtoryhmään. Nämä asiat
eivät ole sellaisia, että ne maksaisivat
laitokselle mitään.
Pahoinvointi työyhteisöissä huolestuttaa Saarta.
– Kun katsotaan poliisihallinnon lukuja Kaikki hyvin työssä? -tutkimuksessa, nähdään, työhyvinvoinnin tila koetaan selvästi huonommaksi kuin muualla valtiohallinnossa. Esimiehet ovat
todella työllistettyjä, ja rivityöntekijät
jo lähellä kuilua.
– Toivoisinkin, että Kaiku-kehittäjiä
hyödynnettäisiin enemmän. He voivat
olla johdon ja esimiesten tukena esimerkiksi muutostilanteissa ja prosessien kehittämisessä.
1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S
39
Esko Laine:
Piirtäjä pitää poliitikot varuillaan
Päivän lehtiotsikot kiteytyvät yhteen kuvaan. Karikatyyri tutusta
julkimosta ei sano sanaakaan, mutta viesti on selvä. Mistä on kyse?
TEKSTI
Tanja Seppänen
KUVAT
Katja Almgren
Poliisina toiminut Esko Laine
aloitti piirtämisen miehistöluokalla.
40
E
dessäni leviävä pilapiirrosten
kirjo on vieressäni istuvan Esko
Laineen käsialaa.
– Nämä ovat vieneet minut sisään
niihin paikkoihin, joiden edessä vartioin nuorempana konstaapelina,
muun muassa Presidentinlinnaan,
Laine pohdiskelee.
Laineen kynänjälki on koristanut
Paavo Lipposen työhuonetta eduskunnassa, ja omakseen hänen piirroksensa ovat saaneet muun muassa
myös presidentit Ahtisaari ja Koivisto.
Yllätyn Esko Laineen kertoessa,
että kipinän pilapiirtämiseen antoivat
hänen poliisiopintonsa.
Vielä 26-vuotiaana pienviljelijän
poika teki töitä vanginvartijana Kakolassa ja kasvatti työn ohella poliisikoi-
P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015
ria. Laineen kasvattama poliisikoira,
Caro, voitti kolmena vuonna poliisikoirien Suomen mestaruuden.
Tunnit kuitenkin kuluivat liian verkkaisesti nuoren miehen makuun.
– Siinä rosvoryhmää paimentaessani ajattelin, että ei taida olla minun
hommaa tämä vartijatyö. Pian hainkin
poliisikouluun.
Alokaskurssinsa Laine kävi 1974,
mutta poimi kynän käteensä vasta pari vuotta myöhemmin.
– Vuonna 1976 miehistöluokalla ollessani huomasin, että kurssijulkaisuun haettiin piirtäjää. Erään opettajan karikatyyristä aloitin, ja julkaisun
kuvittamisen ohella innostuin piirtämisestä.
Nuoren poliisin palattua Helsingistä kotiseudulleen Turkuun nähtiin piir-
roksia pian paikallislehti Turkulaisessa.
Innostusta piirtämiseen Laine itse
nimittää jonkinmoiseksi vaivaksi. Viitaten yhteen kuvista hän jatkaa:
– Tämänkin piirroksen muistan tehneeni palattuani kello 11 iltavuorosta
kotiin. Otin kupin kahvia ja sillä se syntyi. Nuorempana sitä monesti tinki
unesta, kun sai päähänsä jonkin idean.
Kahvin voimalla jaksoi piirtää yövuoronkin jälkeen.
Laine teki pitkään töitä järjestyspoliisina. Siinä ei tullut aika pitkäksi. Työ
kuitenkin vaati veronsa.
– En tiedä, mistä selkävaivat tarkalleen alkoivat, mutta kulumia alkoi tulemaan. Osa taisi tulla silloin, kun ajettiin
konnia autolla takaa, ja mentiin niiden
perässä airasta läpi rotkoon. Pudotuksen jälkeen poliisiauto, jossa istuin kus-
kin vieressä, jäi ensin pystyyn, mutta
kaatui sitten taaksepäin.
Varastetun auton avoimesta ovesta kantautui Laineen korviin Tapani
Kansan laulamana: Antaa mennä kun
on alamäki taas.
– Takapenkillä ollut kolmas mies
lähti paenneiden rosvojen perään, ja
sai yhden niistä kiinni. Tämä sitten paljasti toisenkin konnan, Laine päättää
muistelon ja hymyilee. Poliisin työ oli
hänestä mukavaa, vaikkakin riskihommaa.
– Sitä se on, kun ollaan koko ajan
hälytysajossa. Varsinkin, jos on joku
aseen kanssa vastassa, Laine toteaa
vakavana.
Laine on ollut eläkkeellä selkävaivojen vuoksi aika pitkään, ja keskittynyt
piirtämiseen. Suvussa poliisityön jatkajia kuitenkin löytyy.
Esko Laineen piirroksia on julkaistu
jo 46 lehdessä, paljolti iltapäivä- ja puoluelehtien toimesta. Hän on ollut myös
monen paikallislehden vakiokuvittaja.
Esimerkiksi Turun Tienoossa hänen töitään nähtiin peräti 17 vuoden ajan.
Pilapiirroksien aiheiden suhteen
Laineella on selkeä linja, jota hän noudattaa.
– Olen aina ollut sitä mieltä, ettei
vammaisuudesta tai heikommista ihmisistä saa tehdä pilkkaa.
Viime kuukausina pilapiirrokset
ovat olleet kansainvälisestikin esillä satiiriseen Charlie Hedbo -lehteen tehdyn terrori-iskun myötä. Laine suhtautuu tapahtumiin erittäin vakavasti.
– Mun mielestä ei suurempaa tyhmyyttä voi tehdä, kuin tässä oli tehty.
Pilapiirtäjän ei pitäisi lähteä leikkimään sellaisella asialla, joka on elämää suurempi. On asioita, joita ei pidä
sorkkia. Kyllä niitä muita aiheita riittää, joihin voi huoletta roiskia.
Laine itse suuntaa kynänkärkensä
politiikan piiriin.
– Niillä se kuuluu työnkuvaan. Poliitikot osaavat kyllä puolustautua. Piirtäjä voi sanoitta muotoilla sen, mitä
poliitikko selittää suu vaahdossa kaksikin tuntia.
Hän muistelee Paavo Lipposen kerran todenneen kirjanjulkaisutilaisuudessa: ”Te piirtäjät olette sellaista porukkaa, että teidän kanssanne kannattaa olla väleissä.”
– Piirtäjä pitää poliitikot varuillaan,
Laine naurahtaa.
Politiikka on Laineen ominta aluet-
ta, ja vuosikymmenten kokemuksen
myötä hän piirtää monet kasvot helposti ulkomuistista.
– Tyyli on hioontunut, kun vertaa
vaikka kymmenen vuoden takaisiin piirroksiin. Mutta on osa vanhoista kasvoista vieläkin mukana.
– On mukavaa, kun poliitikot antavat jatkuvasti ideoita, joita voin sitten
jalostaa, Laine myöntää.
Esko Laine on laskeskellut, että vuosien varrella julkaistuja piirroksia on
kertynyt yli 5 700. Huima piirrosmäärä kielii ehtymättömästä tuotteliaisuudesta. Eikä Laine piirtämisestä aio eläköityä. Kesälomankin kanssa on vähän
niin ja näin.
– Kerran olen yhden kuukauden pitänyt kesälomaa piirtämisestä. Siinä jo
lehden toimittajatkin koettivat keksiä
piirroksia. Allekirjoitan sen, että tässä
hommassa täytyy olla vähän kieroutunut, Laine tokaisee pilke silmäkulmassaan.
– Eiköhän tätä jatketa niin kauan
kun täällä ollaan. Hyvä ystäväni Kai
Heinonenkin jatkoi niin kauan, kun
eli. On tämä omanlaisensa vaiva, tämä piirtäminen.
Laineen pilapiirroksista on koottu jo kahdeksan
albumia.
Aktiivinen
piirtäjä löytää
ideoita päivän
politiikasta.
1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S
41
VALET 2015
18 riksdagskandidater med en bakgrund i SPJL har besvarat 13 frågor. Frågorna och
svaren hittar du på finska på hemsidan SPJL.fi vid punkten Pliis vaalit 2015. Som ett
smakprov kandidaternas svar på varsin fråga.
01 HELSINGFORS VALKRETS
Tomi Sevander (SDP),
Vilket är ditt valtema och den
viktigaste frågan som du vill
driva i riksdagen?
Fram till år 2019 krävs nästan 70
miljoners tillskott till ramen för att
hålla antalet poliser på den nuvarande nivån 7 500. Det här bör
vara målsättningen, fastän jag
redan nu vet att polisförvaltningens struktur granskas mycket kritiskt.
Tom Packalén (Sannf)
Hur ser du på utvecklingen av
den offentliga sektorn och
var tycker du att man ännu
kan spara?
Den sociala sektorn är den största utgiftsposten. Dess verksamhet behöver utvecklas och kostnaderna skäras ned.
Juha Hakola (Saml)
Vilka lagmotioner skulle du
framlägga?
Lagmotioner bör vara väl motiverade och man måste kunna ”sälja” dem till sina riksdagskolleger.
Under min förra period fick jag
mina fyra motioner till fortsatt
42
Olavi Merihaara (Centern)
beredning och tre av dem ledde
till lagberedning.
Hur skulle din bakgrund synas i ditt arbete som riksdagsledamot?
I Finland bör människor vara i en
så jämställd situation som möjligt
när det gäller att få basservice.
Med basservice avser jag till exempel primärvård och möjlighet
att få polis till platsen vid
brådskande larmsituationer.
02 NYLANDS VALKRETS
Ville Saukkola (Sannf)
Hur har du tänkt hålla kontakt med förbundet och medlemmarna efter att du eventuellt blivit invald?
Förbundet och dess medlemmar
betyder i praktiken nuvarande arbetskamrater. SPJL:s roll skulle
gärna få växa, när man planerar
och genomför nya projekt inom
polisförvaltningen. Informationsutbyte i vardera riktningen om
projekt som påverkar polisens arbete och om förbundets synpunkter på dem är av största vikt för
beslutsfattarna.
Kari Tolvanen (Saml)
Vilket är ditt valtema och den
viktigaste frågan som du vill
driva i riksdagen?
Förbättring av den inre säkerheten inom alla delområden.
Thomas Elfgren (SFP)
Hur skulle din bakgrund synas i ditt arbete som riksdagsledamot?
P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015
13
12
Teemu Hokkanen (Gröna)
11
10
09
04
03
07 06
02
01
08
05
Viktiga mål för arbetet som riksdagsledamot skulle vara säkerhet
och välfärd. Polisens och åklagarnas nuvarande resurser, hotande
resursminskningar, ökad byråkrati och onödiga formföreskrifter
som försvårat verksamheten
finns på listan över uppgifter. Att
driva de här frågorna i riksdagen
kräver ett nära samarbete med
intressentgrupper.
Vilka lagmotioner skulle du
framlägga?
I Finland saknas helt lagstadgade tjänster för brottsoffer. Någon
motion som hänför sig till dem
skulle säkert vara en av frågorna
som jag skulle driva.
03 EGENTLIGA FINLANDS
VALKRETS
04 SATAKUNTA VALKRETS
Mari Kaunistola (Saml)
Vad bör göras och varifrån
ska pengarna tas, för att polisens resurser ska fås till europeisk genomsnittsnivå?
Den inre säkerheten bör ses som
en helhet: polisen, gränsbevak-
ningen och tullen. Dessutom har
den sociala sektorn stor inverkan
på den inre säkerheten. Inom polisförvaltningen gör man mycket
för några miljoner. Jag tror att
man ganska lätt kan hitta de extra miljoner som behövs, om man
vill hålla den inre säkerheten tillräckligt effektiv.
05 LANDSKAPET ÅLANDS
VALKRETS
06 TAVASTLANDS VALKRETS
Rami Lehtinen (Centern)
Vilket är ditt valtema och den
viktigaste frågan som du vill
driva i riksdagen?
Förbättra öppenheten och genomskinligheten i det politiska
beslutsfattandet. Den viktigaste
fråga som jag skulle driva är avveckling av all slags byråkrati
som står i strid med sunt bondförstånd. Finland behöver återigen
göras till ett förnuftigt samhälle.
Mira Nieminen (Sannf)
Hur skulle din bakgrund synas i ditt arbete som riksdagsledamot?
Med beaktande av min bakgrund
som polis vill jag förbättra säkerheten i vardagen i dess mångahanda former. Arbetet som polis,
en stor familjs vardag med fritidsintressen och studier samt politisk påverkan på kommunnivå
ger många infallsvinklar för arbetet som riksdagsledamot.
Tillräckligt stor personal på stresssigt arbete, rätt utbildning för
uppgiften och konkurrenskraftig
lön.
07 BIRKALANDS VALKRETS
enhetlig kedja?
Samarbetet är enligt min åsikt
bra, men olika arbetsrotationer
och granskningar av arbetssätt
ökar förståelsen för andras uppgifter.
Anna-Kaisa Heinämäki
(Gröna)
Hur skulle kedjan nödcentralen, polisen och justitieministeriet fungera bättre som en
enhetlig kedja?
Man bör beakta åtminstone regionala skillnader i tillgången på
tjänsterna och å andra sidan fördelningen av arbetsbördan.
08 SYDÖSTRA FINLANDS
VALKRETS
11 MELLERSTA FINLANDS
VALKRETS
terna har överlappande uppgifter. Förvaltningen kan fortfarande bantas i de statliga ämbetsverken. På kommunsidan borde
man sänka uppsägningsskyddet
från fem år till exempel till ett år
vid en kommunsammanslagning.
13 LAPPLANDS VALKRETS
Miika Mutanen (Saml)
12 ULEÅBORGS VALKRETS
Milla Kynkäänniemi
(Saml)
Hur ser du på utvecklingen av
den offentliga sektorn och
var tycker du att man ännu
kan spara?
Inom den offentliga sektorn måste man tänka efter om myndighe-
Vilket är ditt valtema och den
viktigaste frågan, som du vill
driva i riksdagen?
Mina viktigaste teman är bevarandet av välfärdssamhället och
tryggheten i vardagen, att säkra
polisens resurser och att de orkar
i sitt arbete samt att förbättra
brottsoffrens ställning.
Sari Melkko (SDP)
Hur skulle din bakgrund synas i ditt arbete som riksdagsledamot?
Jag skulle främst verka för upprätthållande av den inre säkerheten samt för att trygga polisförvaltningens resurser och öka antalet poliser.
Marko Forss (Saml)
Hur skulle din bakgrund synas i ditt arbete som riksdagsledamot?
Specialkompetensen när det gäller sociala medier skulle säkert
komma fram, men också annorlunda arbete med barn, ungdomar och barnfamiljer.
09 SAVOLAX-KARELENS
VALKRETS
Kalle Jokinen (Saml)
Hur garanterar man att personalen på nödcentralerna
inte tröttnar på sin arbetsbörda och byter område, utan hålls kvar på arbetet?
10 VASA VALKRETS
Tapio Nyysti (Centern)
Hur skulle kedjan nödcentralen, polisen och justitieministeriet fungera bättre som en
1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S
43
muis tamiset
ELÄKKEELLE
Tuula Pitkäranta
SURUVIESTI
Oiva Kaltiokumpu
ASIANAJOTOIMISTO
Johanna Karkia Oy
Unioninkatu 22, 00130 Helsinki
puh. 09-321 8821, fax 09-4129 299
www.johannakarkia.com
44
P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015
Sakari Kiri
Muistamiset-palstalla julkaistaan uutisia: merkkipäivästä,
eläköitymisestä, häistä, lapsen
syntymästä tai kollegan poismenosta. Palstalla julkaistaan
kuva. Mahdollinen kirjoitus on
luettavissa P&O netti -verkkolehdestä, www.spjl.fi/ponetti.
Tapahtumasta saa olla kulunut
korkeintaan 4 kuukautta.
ASIANAJOTOIMISTO
MARKKU JAKOBSSON OY
Kielotie 7 B, 3. kerros, 01300 Vantaa
Puh. 010-322 8040 Fax 09-823 2805
Matkapuhelin 0400-450 547
Sähköposti [email protected]
pulmakulma
2
8/2014 RATKAISUT
1
4
2
3 9
8 7
6 9
2
1
2
5
1
3
6 4
8 2
3 9
5
6
1
7
2
VAIKEUSASTE ● ● ●
© Arto Inkala www.aisudoku.com
8
7
4
9
3
1
5
6
8
2
8
2
1
9
4
6
3
7
5
5
3
6
2
7
8
9
1
4
9
8
4
5
6
7
1
2
3
1
5
2
4
8
3
7
6
9
6
7
3
1
9
2
4
5
8
4
6
7
8
5
9
2
3
1
2
9
8
7
3
1
5
4
6
3
1
5
6
2
4
8
9
7
9
3
1
2
6
4
7
8
5
1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S
5
6
2
1
8
7
3
4
9
8
7
4
3
9
5
2
6
1
2
5
8
9
7
1
4
3
6
6
1
3
5
4
8
9
2
7
4
9
7
6
3
2
5
1
8
3
4
6
8
5
9
1
7
2
7
2
5
4
1
6
8
9
3
1
8
9
7
2
3
6
5
4
45
Yrjö Suhonen
puheenjohtaja
09 3484 2420
Mika Nygård
järjestöpäällikkö
09 3484 2433
Katja Almgren
toimitussihteeri/
viestintäsuunnittelija
09 3484 2428
Sari Haukka-Konu
työvapaalla 2/2016 asti
Anita Heino
talouspäällikkö
09 3484 2422
46
Tarja Heinonen
koulutus- ja
edunvalvontasihteeri
09 3484 2432
Asta Jakobsson
jäsenpalvelusihteeri
09 3484 2426
Pirjo Lappalainen
pääluottamusmies/OM
09 3484 2427
Pekka Lassila
pääluottamusmies/SM
p. 09 3484 2430
Hannele Lotsari-Coffeng
viestintäpäällikkö
09 3484 2429
P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015
Auno Mäkinen
neuvottelupäällikkö
09 3484 2431
Anne Rakka
jäsenrekisterisihteeri
09 3484 2424
Armi Reiman
puheenjohtajan sihteeri
09 3484 2421
Rita Ridanpää
lakimies
09 3484 2425
Jaana Tynjälä
talousassistentti
09 3484 2423
Toimiston faksi
09 3484 2410
Toimiston puhelin
09 3484 2400,
puhelinpäivystys
klo 9.00–15.00
spjl@spjl.fi
Asemamiehenkatu 2,
00520 Helsinki
Muistathan ilmoittaa
myös sähköpostiosoitteesi ja
puhelinnumerosi yhdistyksesi
jäsenasioiden hoitajalle tai
liiton jäsenrekisteriin!
kok ko n e n
Me löysimme syyllisen
alle puolen tunnin
päiväkävelyllämme.
Maailman laidalla
Kun kirjoitan tätä kirjettäni Albert Parkissa Melbour-
tramway on se, josta rouva Kokkonen tykkää ja peukut
nessa talon toisessa kerroksessa ulkona paistaa parin-
nousevat. Ratikat ovat kartoittaneet koko Melbournen
kymmenen asteen aurinkoinen, linnut laulavat ja puut
kaupungin!
ovat vihreitä. Vasemmassa jalassani vetää suonta ja väsyttää. Siskonmies heiluttaa taustalla pientä punaista
Vaikka Melbournessa elää ihmisiä melkein yhtä pal-
nyrkkeilyhanskaa ja huutaa ovella nyt et kyllä nuku!
jon kuin Suomessa yhteensä, niin jo vain selvitimme jo
murhankin! Siinä missä neiti Marple ratkaisee murhaa-
Matkustimme tänne reippaasti yli 10 000 kilometriä
jan noin kahdessa tunnissa, me löysimme syyllisen al-
maailman laidalle kahden vuorokauden ajan. Ohitse
le puolen tunnin päiväkävelyllämme. It was the Quilty
menivät Nizni-Novgorodin, Permin, muiden suomen-
Moose, of course!
sukuisten, Tiibetin, Pekingin, Hanoin, Everestin, Jaavan ja Borneon kansat, ja lopulta kartalla loisti Darwin
Ja kun muistaa viralliset ohjetaulut katujen varsilla,
ja Uluru. Yli ja ohi vaan! Kartta näytti jo siltä, että Mel-
osaa käyttäytyä kuin kaikki kunnon brittien jälkeläiset.
bourne ja Victoria valuivat kohti Antarktista reunan yli
Pedestrians watch your step. Give way to trams. Do
kuin mustikkakeitto.
not overtake turning vehicle.
Mutta täällä ollaan! Täällä kuulkaa riittää ihmettä, va-
va Kokkosen nurinkuriset terveiset maapallon toiselta
semman puolen liikenne, on freeway, tollway ja tram-
laidalta!
Matka on siis alkanut. Kirjeeni loppuu tähän. Rou-
way. Freeway on kuusikaistainen aamuruuhkainen
kokemus ja tollway taas on täynnään tietulleja jotka säh-
Rouva Kokkosen matkakestomuksesta voi lukea lisää
köisesti tullaavat ajajia tietullikameroiden ilmoituksen
matkablogista:
mukaan. Autossa piippaa aina kun tietulli verottaa. Ja
http://www.rouvakokkonen.blogspot.fi/
1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S
47
ŠKODA OCTAVIA
TESTIMENESTYS JATKUU
“Näin tehdään testivoittajia”
20/2014
Vertailussa kompaktit farmarit:
1. ŠKODA Octavia Combi 1,6 TDI, 522 p.
2. Peugeot 308 SW e-HDI 115, 491 p.
3. Opel Astra Sports Tourer 1.6 CDTI, 489 p.
4. Honda Civic Tourer 1.6i-DTEC, 479 p.
Vertailussa automaattivaihteiset farmarit.
Tekniikan Maailma
1/2014
1. ŠKODA Octavia Combi 1,4 TSI, 9,4 p.
2. VW Golf Variant 1.4 TSI, 8,9 p.
3. Opel Astra Sports Tourer 1.4 T, 8,4 p.
3. Toyota Auris Touring Sports Hybrid, 8,4 p.
5. Ford Focus 1.6 Wagon, 8,1 p.
6. Hyundai i30 Wagon 1.6 GDI, 7,6 p.
Perhefarkut tositestissä.
Teknavi 9/2014
1. ŠKODA Octavia Combi, 2526 p.
2. Hyundai i30 Wagon, 2510 p.
3. Honda Civic Tourer, 2411 p.
ŠKODA Octavia alk. 22 389,40 €, autoveroton suositushinta alk. 18 375 € + arvioitu autovero 4 014,40 € CO2-päästöllä 114 g/km, yhdistetty kulutus 4,9 l/100 km.
Malliston yhdistetty kulutus ja CO2-päästöt: 3,2–6,7 l/100 km ja 85–158 g/km. Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Kuvan auto erikoisvarustein.
ŠKODA Octavia alk. 22 389,40 €
Maahantuonti: HELKAMA Vuokraus: AVIS
Katso kaikki testivoitot: skoda.fi
Tykkää meistä
facebook.com/SkodaSuomi