Poliisi & Oikeus 1/2015 - Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry
SUOMEN P OLIISI JÄR JE S T Ö JEN LII T ON JÄ SENLEH T I KYBER- RIKOLLISUUS Digitaalinen näyttö palasina maailmalla MA AILMALTA AJASSA T YÖSSÄ Terrorismi muutti maailman Vaaleissa vaikutetaan Lähipoliisitoiminta 22 32 34 1 2O15 SUOMEN * N I S I L L U D E JOS OLET KUOLEMATON voit lopettaa lukemisen tähän. Meitä muita sen sijaan saattaa kiinnostaa henkivakuutuksen tuoma turva, jos toinen jäisi yksin pitämään huolta kaikesta. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa, ja verkkokaupassa vakuutus on vielä 10 % edullisempi. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja laita henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013 010 19 19 19 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA pääk ir joitus HANNELE LOTSARI-COFFENG Lupaukset pidetään hannele.lotsari@spjl.fi twitter.com/SPJL_PO Vaalikevään soidinmenot ovat alkaneet. Paraatipuolta facebook.com/ SPJLPoliisiOikeus esitellään, sulkia pöyhitään ja lupauksia viserretään. L opullinen parinmuodostus huipentuu hallitusneuvotteluihin, joten palkansaajana minunkin pitää kiinnostua näistä kosiomenoista. Kyseessähän on mandaatin jako henkilöille, jotka päättävät minun ja sinun arkeen liittyvistä laeista veroineen. Elämä koulii ihmisestä realistin. Tämä näkyy ”Kansalaisten mielipiteet poliisipalveluista” -tutkimuksesta, jonka teetti SPJL. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus haastattelemalla tuhatta suomalaista viikolla 9. Jopa 66 prosenttia yli 50-vuotiaista ei luota, että Suomi pystyy takaamaan kaikille kansalaisilleen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kohtuullisessa ajassa. Elämänkokemuksen myötä vähenee usko oikeusvaltioon. Viestiemme vakavuus ei hellitä. Vain yksi prosentti suomalaisista katsoo, että eduskunta on onnistunut erittäin hyvin tavoitteessaan taata poliisipalvelut tasavertaisesti kansalaisille heidän asuinpaikastaan riippumatta. Vastaajilta myös kysyttiin: ”Jos Te itse tai joku läheisenne joutuisi yhtäkkiä rikoksen uhriksi, luotatteko siihen, että poliisi ehtisi riittävän nopeasti avuksi?”. 11 prosenttia suomalaisista ei luota ollenkaan, että poliisi ehtisi avuksi hädän iskiessä. Tulos on musertava. Alueelliset erot ovat kuitenkin huomattavat: pienillä paikkakunnilla joka viides ei luota ollenkaan poliisin ehtimiseen, kun pääkaupunkiseudulla tuo osuus on vain 5 prosenttia. Suomalaiset haluavat, että palvelua saadaan koulutetuilta henkilöiltä niin hätäkeskuksissa kuin poliisissakin. Lisäksi 68 prosenttia vastaajista pitää myös melko huonona tai erittäin huonona kehityssuuntana tur vapalveluiden yksityistämistä. Puoluetoimistoille on lähetetty tutkimusraportti madonlukuineen. Näkyykö kansalaisten mielipiteet poliittisessa päätöksenteossa seuraavien neljän vuoden aikana jää nähtäväksi. Töitä on tehty ja tehdään edelleen jäsentemme viestin viemiseksi päättäjille ja niille, jotka hamuavat vallankahvaan tarttumista. Arkadianmäellä ei pidä unohtaa marraskuisen marssin viestiä. Käytetään vaaliuurnilla valtaamme sillä vaikuttamisen momentum on nyt. Katja Almgren Elämä koulii ihmisestä realistin. 1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 3 täs sä numeros sa K ANNESSA A JA S S A 30 12 T YÖ S S Ä M A A I L M A LTA 34 Päätoimittaja viestintäpäällikkö Hannele Lotsari-Coffeng 040 940 2065 hannele.lotsari@spjl.fi POLIISI & OIKEUS 86. vuosikerta Julkaisija Suomen Poliisi– järjestöjen Liitto Toimitussihteeri viestintäsuunnittelija Katja Almgren 09 3484 2428 katja.almgren@spjl.fi Osoitteenmuutokset Jäsenrekisterisihteeri Anne Rakka p. 09 3484 2424 Viestintätoimikunta Pekka Heikkinen Pirkko Kauppinen Henna Kelloniemi Ilari Kulmanen Mikko Salokannel Eero J. Savolainen Yrjö Suhonen Anne Syrjänen Taitto Kaaripiste Oy Paino Lönnberg Print & Promo p. 09 751 1811 Toimitus Asemamiehenkatu 2 00520 Helsinki toimitus@spjl.fi www.spjl.fi Ilmoitukset Olli-Pekka Duk p. 050 378 3932 [email protected] 4 P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015 ISSN 1238-5387 Aikakausmedian jäsen 20 Muistamiset sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@spjl.fi. Muistamisia julkaistaan enintään 4 kuukautta tapahtuman jälkeen. Muu toimituksellinen materiaali sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@spjl.fi. Toimitus ei vastaa sille ilmoittamatta lähetetystä materiaalista. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa tekstejä, valikoida ja olla julkaisematta tekstejä. Materiaalia ei palauteta. Lehti 2/2015 ilmestyy viikolla 25, aineistot viimeistään 18.5. Lehti 3/2015 ilmestyy viikolla 40, aineistot viimeistään 31.8. Pääkirjoitus Lupaukset pidetään Puheenjohtajalta Parlamentaarisesti, ennen ja nyt Lyhyesti Digitaalinen näyttö palasina maailmalla Raja se on poliisimiehelläkin Työpari Terrori-isku muutti poliisin työtä Pariisissa Vain kuolleen ruumini yli Ilari Kulmanen – Mielensä pahoittaja Nettipoliisin tärkeä työ Pykälän pyörteissä 1 ääni 3 6 8 12 16 18 20 22 23 24 26 30 Lähellä vai kaukana? Laaja ja haasteellinen työpaikka Hynttyyt yhteen Työhyvinvointia konkreettisin teoin Piirtäjä pitää poliitikot varuillaan Valet 2015 Muistamiset Pulmanurkka Repe Kokkonen – Maailman laidalla 18 34 37 38 39 40 42 44 45 46 47 40 1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 5 puheenjohtajalta PARLAMENTAARISESTI, ENNEN JA NYT Poliisin toimiala ja voimavarat on määriteltävä siten, että yhteiskunnassa ei synny lisääntyvää tarvetta viranomaisorganisaation ulkopuolella tuotettaviin turvallisuuspalveluihin. Näin sanottiin parlamentaarisen poliisikomitean mietinnössä, joka julkaistiin 12.6.1986. 6 P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015 YRJÖ SUHONEN Katja Almgren S amaisessa julkaisussa sanottiin myös, että ennalta estävää toimintaa on tehostettava, poliisipalvelujen saatavuus on turvattava yhtäläisin perustein koko maassa, liikenteen turvaaminen on poliisin keskeisimpiä tehtäviä, paikallispoliisin tulee tehostaa yksityisten henkilöiden tekemien rikosilmoitusten tutkintaa ja poliisi tulee vapauttaa päihtyneiden vartioinnista ja käsittelystä. Entä miltä maailmamme näyttää nyt, 29 vuotta myöhemmin? Enenevässä määrin päättäjät hakevat keinoja kiertää perustuslain henkeä ja siirtää viranomaisille kuuluvia tehtäviä muiden hoidettaviksi. Yksityinen turva-ala tunkee pelikentälle. Lisäksi täydennyspoliisin kautta poliisitehtävät halutaan siirtää kansalaisten harrastetoiminnaksi. Poliisipalvelujen saatavuutta asuinpaikkaan katsomatta ei ole kyetty turvaamaan enää pitkään aikaan. Se joka siihen uskoo, asuu todennäköisesti Kehä III:n sisäpuolella. Liikenteen turvaaminen putosi keskiöstä viimeistään liikkuvan poliisin lakkauttamisen yhteydessä. Yksityisiin kansalaisiin kohdistuva arkipäivän rikollisuus jää entistä useammin torjumatta ja tutkimatta. Päihtyneet ovat edelleen tiukasti poliisia työllistävä tehtäväkokonaisuus. Sosiaali- ja terveysviranomaiset eivät ole vastanneet huutoon. 6.3.2015 kansanedustaja Kari Tolvasen johtama parlamentaarinen työryhmä julkisti oman raporttinsa sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssitarpeista. Tästä on hyvä suunnata huhtikuisten vaalien jälkeiseen aikaan. Samat puolueet siellä eduskunnassa jatkanevat, jotka olivat tässäkin työryhmässä mukana. Sitoutuminen tähän raporttiin säilyy, säilyyhän? Työryhmän mukaan sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon kokonaisuuteen tulee palauttaa viime kevään kehyspäätöksen säästöjä vastaavat Poliisitehtävät halutaan siirtää kansalaisten harrastetoiminnaksi. yrjo.suhonen@spl.fi twitter.com/SPJL_PO facebook.com/SPJLPoliisiOikeus määrärahat. Se olisi 75 miljoonaa euroa vuoden 2019 kehystasossa. Harmaan talouden torjuntaan edellytetään jatkossakin 20 miljoonan euron vuotuista rahoitusta. Työryhmän raportti sisältää lisäksi koko joukon erilaisia toiminnan kehittämisehdotuksia. Turvallisuusalalle ehdotetaan yhtä yhteistä oppilaitosta. Joku asia on näköjään ikuinen: kuten komitea aikanaan, myös Tolvasen työryhmä haluaa päihtyneet pois poliisilta. Vieläköhän sen päivän näkee koittavan? Oikeudenhoidon puolella työryhmä kuittaa käynnissä olevan uudistamisohjelman. Työryhmän raportista näkyy tehtävän mahdottomuus annettuun aikaan nähden. Valtaosa raportista on tapahtuneiden asioiden ja meneillään olevien hankkeiden luettelointia. Työtä tilanteen korjaamiseksi on mahdollista jatkaa, kuten raportissa esitetään. Lisäksi tehtyjen linjausten toimeenpanoa seurataan vuosina 2016–2017 laadittavalla selonteolla, jos työryhmän tahto toteutuu. Tähän selontekoon toivoo käytettäväksi riittävästi sekä aikaa että objektiivisuutta. Nyt odotamme, miten raporttiin reagoi uusi eduskunta ja maan hallitus. 1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 7 lyhye s ti Pohjoissuomessa olen huomannut, että humaltuneet ruotsalaiset turistit alkaa puhua suomea kun promillet ovat kohonneet riittävästi” 1% SUOMALAISISTA KATSOO, ETTÄ EDUSKUNTA ON ONNISTUNUT ERITTÄIN HYVIN TAVOITTEESSAAN TAATA POLIISIPALVELUT KOMMENTTI FB:SSA LIITTYEN TASAVERTAISESTI KANSALAISILLE VIRALLISEEN KIELIKOKEESEEN. HEIDÄN ASUINPAIKASTAAN RIIPPUMATTA. Arjen sankarit Opintielle Lähde mukaan ja tee työsi näkyväksi leikkimielellä. Ota kuva itsestäsi ja kerro sanakaritarinasi. Kesäyliopistossa voit täydentää osaamistasi vaikka opiskelemalla työoikeutta, esimiestyötä tai hallintotieteitä. Opetus on avointa kaikille kiinnostuneille koulutuksesta, iästä tai opinto-oikeuksista riippumatta. Kursseille voi ilmoittautua verkossa, ja kurssimaksu suoritetaan ilmoittautumisen yhteydessä verkkopankkitunnuksilla tai luottokortilla. Lue lisää: kesayliopistot.fi Kesäkuun puolessa välissä päättyvän kampanjan lopuksi eniten ääniä saanut arjen sankari palkitaan 1 000 euron matkalahjakortilla. Tutustu kampanjaan nettisivulla: Arjensankarit.fi Kirjallinen kysymys: 8 POLIISIPARTION VIRKATEHTÄVÄSSÄ POLIISIEN KOULUTUKSESTA JA SAAMISTA YLINOPEUSSAKOISTA TYÖLLISTYMISESTÄ Kansanedustaja Ismo Soukolan (ps.) on jättänyt kirjallisen kyselyn ”poliisin oikeus virkatehtävässä saamien automaattisen liikennevalvonnan sakkojen perusteiden selvittämiseen ilman rangaistusvaatimusten ja rikesakkojen valitusmenettelyä”. Joukko kokoomuksen kansanedustajia patistaa hallitusta toimiin, jotta vastavalmistuneiden poliisien työnsaanti saataisiin nykyistä helpommaksi. Kirjallisen kysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja on Pauli Kiuru. P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015 Työttömyyskassaan ollaan tyytyväisiä Kysyimme SPJL.fi -sivulla, miten organisaatiomuutokset ovat vaikuttaneet jäsentemme työhön. 24 %:a vastasi, että jaksaminen on koetuksella ja 19 %:a toteaa työtehon kärsineen. Nyt haluamme tietää mitä odotuksia sinulla on eduskuntavaaleissa valituille kansanedustajille? Työttömyyskassa Statia teki syksyllä 2014 yhteistyössä Onway Oy:n kanssa jäsentyytyväisyystutkimuksen. Tutkimus tehtiin myös aiemmin vuonna 2012. Kysely lähti yli 3 000 kassassa etuutta saaneelle henkilölle. Vastausprosentti oli hyvä 23 %. Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa pyydettiin arvioimaan kassan toimintaa eri tekijöiden suhteen ja antamaan myös vapaita, kysymys-/aihekohtaisia kommentteja. Vastaajaa pyydettiin arvioimaan palvelutasoa jokaisen tekijän osalta asteikolla: ”1=Heikko” – ”6=Erinomainen” . Kysymyksiä oli vastattavana yhteensä 16. Lisäksi jäsenen oli mahdollista tehdä vapaamuotoisia arvosteluja kassan toiminnasta. Työttömyyskassa Statia sai tutkimuksen parhaat tuloksensa hakemusten käsittelyn luotettavuudesta (5,11), käsittelyn nopeudesta (5,00) sekä sähköisen asioinnin helppoudesta (5,00). Mitäpä muuta jäsen voisi arvostaakaan enempää kuin juuri näitä seikkoja. Yli 96 prosenttia Kyllä- ja Ei-vastanneista jäsenistä suosittelisi Työttömyyskassa Statiaa muille. Onway teki vastaavan kyselyn samanaikaisesti yhteensä 7 muuhun työttömyyskassaan. Tutkimuksessa saatiin vastauksia yhteensä yli 26 000 jäseneltä. Myös tässä vertailussa Työttömyyskassa Statia pärjäsi erinomaisen hyvin. Luotettavuus ja nopeus olivat valttia myös yhteisvertailussa. Seuraavassa lehdessä työpaikkaruokailun merkityksestä työhyvinvointiin ja harmaan talouden torjunnasta. 1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 9 kanne s sa 10 P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015 ”Koska me pystyimme.” Pelottava kaikkivoipaisuuden kaiku soi 17-vuotiaan Ryaniksi kutsutun hakkerin sanoista, kun häntä haastateltiin Nyt-lehteen Sonyn ja Microsoftin peliverkkojen kaatamisen syistä viime joulukuussa. Joulupäivänä tapahtuneen iskun tekijäksi ilmoittautui Lizard Squad -hakkeriryhmä, jolle suomalainen Ryan antoi kasvot brittiläisen televisiokanava Sky Newsin haastattelussa. Kybertutkija Timo Piiroisen haaste: ”DIGITAALINEN NÄYTTÖ PALASINA MAAILMALLA” 1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S TEKSTI JA KUVAT Katja Almgren 11 Englanti on kybertutkijan toinen kotimainen. 12 P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015 R ikoskomisario Timo Piiroinen ei ollut vielä poliisiksi ryhtyessään kiinnostunut tietokoneista, mutta tutki ensimmäiset atk-rikokset 1990-luvun alussa. Sana kyber otettiin käyttöön vasta 2010-luvulla. – Yhdysvaltalainen Kevin Mitnick murtautui eri puhelinvalmistajien järjestelmiin ja tutkin Nokian osuuden tapauksesta. Oli kova juttu nuorelle poliisille päästä Los Angelesiin työkeikalle, Piiroinen naurahtaa. Tapauksen myötä Piiroinen poikkesi pois poliisimaailmasta ja työskenteli Nokian yritysturvallisuuden puolella eri tehtävissä yhdeksän vuoden ajan. 2005 tuli paluu sinisiin. Nykyinen virka Piiroisella on Keskusrikospoliisin vastaavana rikoskomisariona kyberrikosten tutkinnassa. Piiroinen kuvailee tyypillistä kyberrikollista. Ryan voisi olla tyyppiesimerkki: nuori mies, saattaa olla alaikäinen, jopa alle 15-vuotias, teknisesti taitava. Oikeusapuprosessin hitaus Kyberrikollisuuden tutkinnassa ja torjunnassa yksi suurimpia haasteita on se, että digi- taalinen näyttö on palasina maailmalla. Rikollisuus on kansainvälistä, mikä tarkoittaa tutkijalle jatkuvaa yhteistyötä ulkomaalaisten kollegoiden kanssa. Englanti on kybertutkijalle ”toinen kotimainen”. – Suurin kivi kengässä on oikeusapupro- Kyberrikollisuudessa vain mielikuvitus on rajana sessi, se voi viedä kuukausia. Yleensä oli juttu kuin juttu, oikeusapupyyntö lähtee Yhdysvaltoihin. Siellä on paljon resursseja, mutta nekään eivät pysty vastaamaan räjähtäneeseen juttumäärään. Toisinaan eri maat saavat aikaiseksi JIT:n eli Joint Investigation Teamin. Tapauskohtainen yhteistyösopimus muun muassa tutkintapyyntöjen lähettämiseksi eri maiden välillä helpottaa ja nopeuttaa kansainvälisen rikoksen selvittämistä. Erilaiset kulttuurit ja lainsäädännöt värittävät kybertutkijan työtä. Piiroinen myöntää, että niiden tunteminen on ehdoton edellytys, että työhön saadaan tehoja. Faceliftiä kaivataan Kyberrikollisella täytyy olla mainetta ja rikosrekisteri. Hänen tulee olla luotettava rosvo päästäkseen piireihin. Suomessa peitetoiminnassa poliisi voi tehdä pieniä liikenne- tai järjestysrikkomuksia, maailmalla joissakin maissa on enemmän liikkumavaraa. Tämä vaikeuttaa osaltaan poliisin kykyä selvittää kyberrikoksia. Nykyään kyberrikollisen ei tarvitse olla hakkeri tehdäkseen rikos, palveluita voi ostaa virtuaalivaluutalla kuten bit coinseilla. Rikollisten käyttämiä kauppapaikkoja on internetissä, Deep Webissä ja Darknetissä esimerkiksi Tor-verkossa. Tavalliselle kansalaiselle jotain sanoo ainoastaan internet. Deep Web ja Darknet ovat internetin eri osia, eivätkä ne ole normaalilla tavalla näkyvissä. Sanastoa • Kyber = etuliite, joka tarkoittaa tietokoneisiin, tietoverkkoihin ja tietoliikenteeseen liittyvää. Se on suomennos englanninkielisestä etuliitteestä cyber. • Internet = maailmanlaajuinen tietoverkko, joka yhdistää paikallisia tietoverkkoja toisiinsa. Nimitys tarkoittaa kaikkien yhteen liitettyjen tietoverkkojen kokonaisuutta. Internet on avoinna kaikille, jotka haluavat liittyä siihen noudattamalla sen teknisiä viestintäsääntöjä eli protokollia. • Deeb Web = Syvä tai näkymätön verkko sisältää mm. tietokantoja, joiden sisältöä ei yleensä voida löytää yleisillä hakuohjelmilla. Deep Web sisältää huomattavasti enemmän informaatiota kuin muu internet yhteensä. • Tor = vapaa ohjelmisto (lyhenne sanoista The Onion Router), joka mahdollistaa Internetin anonyymin käytön ja sensuurin kiertämisen. Se on suunniteltu mahdollistamaan sitä käyttävien henkilöiden anonyymin internetselaamisen niin, että valtion virastot, yritykset tai muut tahot eivät voi havaita heidän tekemisiään tai sijaintiaan. • Kryptaus = eli salaus viittaa kryptologiassa prosessiin, jolla koodataan viestejä tai tietoja niin, että vain valtuutetut osapuolet voivat lukea niitä. Salaus ei estä viestin sieppaamista, vain sen lukemisen Lähteet: Wikipedia, Vastaukset.fi 1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 13 14 P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015 Ihmiset kertovat itsestään paljon sosiaalisessa mediassa, ja sitä tietoa on valitettavan helppoa hyödyntää. Rikoskomisario Timo Piiroinen kehottaa pitämään järjen mukana nettimaailmassakin. Kybertoimintaympäristö tulee Piiroisen mukaan olemaan yhä keskeisemmässä roolissa järjestäytyneessä rikollisuudessa, samalla kun ”internet on kaikkialla” -ajattelu valtaa alaa tekniikan innovaatioissa. Yhtälöllä voidaan luoda kauhukuvia, toisaalta poliisi hyödyntää kehitystä siinä missä rikollisetkin. Timo Piiroinen pitää tärkeänä, että poliisin rooli kyberrikollisuuden selvittäjänä olisi tulevaisuudessa yhä selkeämpi. – Kyberrikollisuus on piilorikollisuutta, joka ei usein näy tilastoissa. Tällöin ei myöskään saada tarvittavia resursseja tapausten selvittämiseksi, eikä kansalaiset ehkä osaa mieltää rikosta poliisiasiaksi. On tärkeää ym- märtää kyberrikollisuus yhdeksi rikollisuuden osa-alueeksi, ja se vaatii uudenlaista ajattelua. Juttumäärät kasvavat, samoin vakavuustaso, vain mielikuvitus on rajana. Poliisin faceliftiin kyberalalla pyritään Poliisihallituksen luotsaamalla Kyberrikostorjuntakeskuksella, joka aloittaa toimintansa vielä tämän kevään aikana. spjl.fi Erikoisasiantuntijoiden palkkaus vaatii uutta ajattelua Kyberrikostutkijalta vaaditaan jatkuvaa omaehtoista oppimista ja kiinnostusta alaan työnantajan tarjoamien koulutuksien lisäksi. Alan laajuus ja vauhti luo kansainvälisyyden ohella yhden ison, mutta mielenkiintoisen haasteen tutkivalle poliisille. Koska kyberrikollisuus on kansainvälistä, myös kansainvälinen yhteistyö eri maiden viranomaisten välillä on arkipäivää. Viestintämuistiot tehdään lähes poikkeuksetta englanniksi, kirjallinen ja suullinen englannin kielen taito on ehdoton edellytys. Rikoskomisario Timo Piiroinen tutki ensimmäiset ATK-rikokset 1990-luvun alussa. Poliisin palkkausjärjestelmä ei huomioi rikoskomisario Timo Piiroisen mielestä riittävästi erikoisasiantuntijoita. – Henkilökohtaiseen työsuoritukseen liittyvät prosentit ovat käytännössä pelkkiä pähkinöitä. Jos et ole esimiestehtävissä, edessäsi ei ole vain lasikatto, vaan betonikatto. Pystymmekö jatkossa pitämään kokeneita poliisitutkijoita rivissä, jos palkkakysymyksiin ei saada parannusta, Piiroinen kysyy. Tarvittaisiin aivan uudenlaista ajattelua. Timo Piiroinen sanoo, että palkkausjärjestelmän olisi tulevaisuudessa taivuttava siihen, että alainen voi tienata paremmin kuin esimies. – On tyhmää heittää romukoppaan poliisihallinnon kustantama kallis koulutus, jos Tyhmää heittää romukoppaan kallis koulutus. palkkakysymysten takia menetämme hyvän tekijän siviilipuolelle. Pääluottamusmies Pekka Lassila myöntää, ettei 2003 kehitetty palkkausjärjestelmä ole hyvä pohja uusien ja erikoislaatuisten toimenkuvien palkkakysymyksissä. – Vasta pari vuotta sitten saatiin lisäys, jonka mukaan uusia toimenkuvia voidaan viedä poliisin ylijohdon palkkajohtoryhmän käsiteltäviksi, Lassila sanoo. 1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 15 Raja se on POLIISIMIEHELLÄKIN Vakuutusoikeus on 18.12.2014 antamillaan päätöksillä linjannut poliisimiesten oikeutta 1.1.2006 voimaan tulleen rikosvahinkolain 9 §:n mukaiseen kärsimyskorvaukseen. TEKSTI Rita Ridanpää O ikeus katsoi, että rikosvahinkolain 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu henkirikoksen yritys oli selkeästi ylittänyt poliisimiehelle kuuluvan sietämisvelvollisuuden ja oikeutti siten rikosvahinkolain mukaiseen kärsimyskorvaukseen. Sillä seikalla, että poliisimiehet olivat joutuneet kyseisen rikoksen uhreiksi virkatehtäviä hoitaessaan, ei ole merkitystä arvioitaessa oikeutta kärsimyskorvaukseen. Kolme poliisimiestä haki liiton avustamana vakuutusoikeudelta muutosta Valtiokonttorin vuonna 2013 antamiin päätöksiin, joissa heiltä evättiin korvaus rikosvahinkolain 9 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaiseen kärsimyskorvaukseen tilanteesta, jossa kyseisten poliisimiesten henki / terveys oli vakavas- Rikosvahinkolaki (1204/2005) 9 §:n 1 momentin 2 kohta: Loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä suoritetaan korvaus sille: 2) jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on erityisen vakavasti loukattu tapon, murhan tai surman yrityksellä, törkeällä pahoinpitelyllä tai sen yrityksellä taikka muulla näihin rinnastettavalla rikoksella. Rikosvahinkolaki (1204/2005) 9 §:n 2 momentti: Korvaus kärsimyksestä määrätään vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 2 momentissa säädettyjen perusteiden mukaan. 16 P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015 ti uhattuna. Kyse oli muutaman tunnin kestäneestä kerrostaloasunnon piiritystilanteesta, jonka yhteydessä kolmea poliisimiestä kohti ammuttiin useita kertoja kerrostaloasunnon rappuun johtavan oven läpi. Poliisit olivat sittemmin menneet sisälle asuntoon, jossa rikoksentekijä oli löydetty kuolleena. Esitutkinnassa asiaa on tutkittu muun muassa murhan yrityksenä. Rikoksentekijän kuoleman johdosta asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimissa, vaan korvaushakemus esitettiin suoraan Valtiokonttorille. Asiasta on aikaisemmin kerrottu Poliisi & Oikeus lehden 4/2014 artikkelin ”Maalitauluko!” yhteydessä. Valtiokonttori katsoi päätöksissään, että poliisimiehiin kohdistunut ampuminen on ”jonkinasteista loukkaavaa käytöstä”, jota poliisimiehen tulee sietää. Valtiokonttori myös katsoi, että tapahtumasarja ei ole sillä tavoin loukannut poliisimiehiä yksityishenkilöinä, että heille voitaisiin katsoa aiheutuneen korvaukseen oikeuttavaa kärsimystä. Valtiokonttori sovelsi päätöksissään kumottua rikosvahinkolakia (935/1973), vaikka vahinkojen korvaamiseen olisi tullut soveltaa 1.1.2006 voimaan tullutta rikosvahinkolakia (1204/2005). SPJL:n huomautti valtiokonttoria kumotun rikosvahinkolain soveltamisesta sekä vetoamisesta kumotun lain mukaiseen ratkaisukäytäntöön. SPJL:n näkemyksen mukaan jonkinasteisella loukkaavalla käytöksellä ei voida tarkoittaa vakavia henkeen tai terveyteen kohdistuvia tekoja. Murhan, ta- pon tai surman yrittämistä ja törkeää pahoinpitelyä tai sen yrittämistä ei voida missään olosuhteissa pitää jonkinasteisena loukkaavana tai uhkaavana käytöksenä tai tiettynä määränä väkivaltaista vastustamista. Kyseiset teot ovat luonteeltaan sellaisia, että ne objektiivisesti arvioiden aiheuttavat loukkauksen kohteeksi joutuneelle henkilölle kärsimystä. Poliisimiehen ammatin ei tulisi olla edes korvausta alentava seikka ainakaan vakavimpien loukkausten yhteydessä. Hengen tai terveyden vaara menee kaiken sietämisvelvollisuuden ylitse ja siten aiheuttaa loukatulle kärsimystä riippumatta tämän ammatista. Myös Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2012:100 todennut, että yleensä toisen ihmisen henkeen kohdistuva tahallinen teko loukkaa niin syvästi ihmisarvoa, ettei siitä aiheutuneen kärsimyksen korvaus voi jäädä määrältään näennäiseksi. Vakuutusoikeuden mukaan poliisimiehiä kohti ammutut luodit olisivat voineet osua paikalla olleisiin poliisimiehiin ja että luodin osuma olisi varsin todennäköisesti voinut aiheuttaa poliisimiesten tai jonkun heistä kuoleman. Oikeus katsoi tilanteessa olleen siten kyse rikosvahinkolain 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta henkirikoksen yrityksestä. Vakuutusoikeus totesi – vedoten sekä vahingonkorvauslain esitöihin että korkeimman oikeuden ratkaisuihin-, että tapon yritystä on yleensä aina pidettävä vahingonkorvauslaissa ja siten myös rikosvahinkolaissa tarkoitettuna vakavana henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkauksena. Sillä seikalla, että poliisimiehet olivat joutuneet kyseisen rikoksen uhreiksi virkatehtäviä hoitaessaan, ei ole merkitystä arvioitaessa oikeutta kärsimyskorvaukseen. Poliisimiehiin kohdistunut loukkaus oli vakuutusoikeuden arvion mukaan laadultaan sellainen, että se on selkeästi ylittänyt poliisimiehelle kuuluvan sietämisvelvollisuuden. Näin ollen poliisimiehillä oli rikosvahinkolain nojalla oikeus korvaukseen kärsimyksestä. Vakuutusoikeus myös huomautti Valtiokonttoria kumotun rikosvahinkolain soveltamisesta sekä siihen perustuvaan vakuutusoikeuden aikaisempaan oikeuskäytäntöön vetoamisesta. Valtiokonttori oli katsonut, että nykyisin voimassa oleva rikosvahinkolain 9 §:n 1 momentti vastaa sisällöllisesti aikaisemman rikosvahinkolain 5 §:n 2 Vakuutusoikeus kumosi 18.12.2014 antamillaan päätöksillään Valtiokonttorin päätökset. Se on määrännyt Valtiokonttorin suorittamaan kyseisille poliisimiehille rikosvahinkolain mukaiset korvaukset kärsimyksistä. momenttia ja siten sen antama päätös on lakiviittauksessa olevasta virheestä huolimatta sisällöllisesti oikein. Vakuutusoikeus kuitenkin totesi, että nyt voimassa olevan rikosvahinkolain soveltamisala on kärsimyskorvauksen korvaamisen osalta laajempi kuin kumotun rikosvahinkolain soveltamisala, eikä vakuutusoikeuden aikaisemmalla oikeuskäytännöllä ollut siten mer- kitystä käsiteltävänä olevien tapausten ratkaisuun. Lisäksi Valtiokonttori oli vedonnut virheellisesti laittoman uhkauksen aiheuttaman kärsimyksen korvaamista koskevaan oikeuskäytäntöön. Tältä osin vakuutusoikeus totesi, ettei nyt käsillä olevissa tapauksissa ollut kyse laittomasta uhkauksesta vaan henkilökohtaisen koskemattomuuden erityisen vakavasta loukkauksesta. Lait kaikille teille Uutuus! Tieliikennelait 2015 Tieliikennelait sisältää keskeisen Suomessa voimassa olevan tieliikennelainsäädännön siihen liittyvine säädöksineen ajantasaisena. Teoksessa on tieliikenteen yleissäännöksien lisäksi muun muassa ajo-opetusta, ajoneuvojen rakennetta ja hyväksyntää sekä liikennevakuutusta koskevaa lainsäädäntöä. 2015, 1024 sivua, sh. 99 € Tilaa nyt: talentumshop.fi 1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 17 t yöpar i TEKSTI JA KUVA Katja Almgren Kuvailkaa toisianne? Millaista yhteistyönne on? Jutta, 49: Peter on luotettava, osaava ja nopea. Olen oppinut Peteriltä paljon vuoden aikana, jolloin olemme tehneet yhdessä töitä. Istunnoissa ei turhia vitkastella, Peteriltä voi käydä kysymässä mistä tahansa ja hän on aina valmis neuvomaan ja auttamaan. Meitä yhdistää myös samanlainen huumorintaju, joka on aika mustahkoa. Ärsyttävää, kun Peterin pöytä on aina niin siisti! Peter myös naputtelee pöytään, milloin milläkin kun keskittyy työhönsä, se lähinnä vain naurattaa minua naapurihuoneessa. Peter: Viime vuosi oli poikkeuksellinen, sillä käsittelimme Jutan kanssa pelkästään rikosoikeudellisia juttuja. Määrällisesti istuntoja oli paljon, koska rikosjuttuja ei voi usein käsitellä kirjallisesti. Sali on hyvä paikka oppia tuntemaan toinen. Meillä on molemmilla luontaisesti nopea tahti elämisessä ja työnteossa, asiat tapahtuvat ripeästi. Vaikka en olisi paikalla, tiedän, että Jutta vie asioita eteenpäin. Peter, 37: Jutta on työteliäs, positiivinen ja vauhdikas. Työskentely Jutan kanssa loksahti nopeasti kohdilleen, kun tulin taloon vuosi sitten helmikuussa. Teemme töitä yhdessä hyvällä vauhdilla. En ole koskaan kuullut Jutan valittavan, ettei ehtisi tai olisi raskasta, vaikka työt tulevat purskeissa, eivätkä jakaudu tasaisesti pitkin vuotta. Tiukimmissakin paikoissa Juttaan voi luottaa. Kuljen töihin Lohjalle Raisiosta ja teen töitä etänä 1–2 päivänä viikossa. Kommunikointi onnistuu etänäkin. Luottamussuhde toiseen on tärkeä. Myönnän aiheuttavani kaikenlaista hälyääntä työskennellessäni… KÄRÄJÄTUOMARI 18 P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015 Millainen työpaikka Lohja on? Jutta: Lohjalla oli pitkään samat tuomarit ja sihteerit. Viime vuosina suurin osa tuomareista on jäänyt eläkkeelle ja tuomarikunta nuoreni kerralla. Kuudesta tuomarista viisi tulee Turun suunnalta. Meillä puhutaankin täällä suomea ja turkua… Meillä ei ole kuppikuntia ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Käräjäsihteerien kanssa vietämme pari kertaa vuodessa kotonani ”kesän avajaisia ja lopettajaisia”. Lisäksi käymme lähes kaikki virkistyspäivänä sienestämässä. Lohja kuuluu Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuteen yhdessä Tammisaaren kanssa. Lohjalla työskentelee 25 henkeä. Peter: Ei paremmasta väliä, hyvä ilmapiiri ja tekemisen meininki. Meillä on hyvä porukka ja siinä sivussa teemme hyvää tulosta. Meille tulee paljon juttuja, jotka ilmeisesti käsitellään myös kohtuullisen laadukkaasti, kun muutoksia hovista tulee aika vähän. Viime vuonna työparimme ratkaisi noin pari sataa juttua. Työpaikka: Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus, Lohjan toimipiste Laamanni Klaus Ekelund Virkoja yhteensä: noin 50 Meitä yhdistää samanlainen huumorintaju, joka on aika mustahkoa. KÄRÄJÄSIHTEERI 1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 19 Terrori-isku muutti poliisin työtä Pariisissa Tammikuun alun terrori-isku Pariisissa muutti poliisin toimintaa melkoisesti. Samalla huomattiin että hyvin varusteltujen erikoisjoukkojen rinnalla eturintamaan joutuneiden poliisien koulutuksessa ja varusteissa on toivomisen varaa. TEKSTI JA KUVAT Virpi Latva 20 S anomalehti Charlie Hebdon terrori-iskun ja sitä seuranneiden kahden kaappaustilanteen jälkeen Pariisin terrorismin uhkatilanteisiin suunniteltu Vigipirate-toimintaohjelma kohotettiin ylimmälle turvallisuustasolle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että armeija ja poliisivoimat osallistuvat yhteisvoimin tehostettuun hallintorakennusten, turistikohteiden ja kansalaisten suojeluun. Myös Ranskan kansalliskaartin tarkka-ampujia ja siviilipukuisia sotilaita on ripoteltu massatapahtumiin. Pariisin palo- ja pelastuslaitos syntyi aikanaan Napoleonin tulentorjuntaprikaatin pohjalta ja on maan muista palokunnista poiketen sotilaallinen yksikkö. Niinpä myös palokuntalaisilla on tehtävänsä suurkaupungin Vigipirate-ohjelmassa. Välittömästi ensimmäisen terroriteon jälkeen jokaisen juutalaisen muistomerkin ja koulun eteen tarvittiin vuorokauden ympäri partioivia aseistautuneita sotilaita tai poliiseja, samoin islamisteilta tappouhkauksia saaneiden sanomalehtien toimitalojen ympäristöön. Koska myös moskeijoihin heitettiin polttopulloja, muslimikohteetkin tarvitsevat suojelua. Partioita on tehostettu asemilla, metrossa ja turistikohteissa. Valtioiden päämiesten kokoontuminen Pariisiin marssimaan sananvapauden puolesta ei sekään P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015 keventänyt poliisien työtaakkaa. Ja Tanskan helmikuisen terrori-iskun johdosta Vigipirate-ohjelman valmiustaso pysyy toistaiseksi korkeana. – Tilanne huomioon ottaen on ymmärrettävää että kaikki lomat on peruutettu, mutta porukka alkaa olla jo todella uuvuksissa, toteaa ammattiliitto Unsa Policen pääsihteeri Philippe Capon. – Niin henkilöstön määrä kuin varustetasokin on tällaisessa tilanteessa riittämätön. Se tuli surullisella tavalla ilmi terroristin ampuman työtoverimme Ahmed Merabet’n tapauksessa. Puhelinpalvelussa työskentelevä poliisi joutui yllättäin etulinjaan ilman koulutusta ja kelvollisia varusteita. Philippe Capon kertoo, että kentällä katsellaan huolestuneina reikäisiksi kuluneita luotiliivejä, joita riittää vain puolelle porukasta. Hänen mukaansa myös ampumakoulutus on jäänyt puutteelliseksi. Pula luotiliiveistä Viikon terrori-iskujen jälkeen Philippe Capon pyrki toisen maan merkittävimmän poliisiammattiliiton Alliancen puheenjohtajan Pascal Disant’n kanssa sisäministerin puheille. Valtion varastosta löytyi poliisivoimien käyttöön välittömästi 4 000 käsiasetta. Lisäksi pääministeri Manuel Valls lupasi 425 miljoonan euron budjetin poliisivoimien varustehankintoihin, erityisesti radiopuhelimien sekä puuttuvien 8 000 luotiliivin ostoon. Kaupunkien ja kuntien palveluksessa olevista 20 000 poliisista vain puolella on käytössään luotiliivit. Vastedes jokaisen Pariisin poliisin ja lisäksi julkisen rakennuksen turvamiehen on oltava aseistettu ja pidettävä luotiliivejä. Turvamääräysten tiukkenemisen johdosta luotiliivit loppuivat alan erikoisliikkeistä ja valmistajat painavat pitkää päivää saadakseen kaikki uudet tilaukset toimitettua mahdollisimman nopeasti. Santarmilaitos päätti jo viime vuonna vaihtaa 8 000 luotiliiviään uusiin. Koska tilaus on sisällä, liivit koitetaan nyt saada käyttöön nopeammin kuin alunperin oli tarkoitus. – Myös yksityishenkilöt ovat ostaneet luotiliivejä. Lähinnä kyseessä ovat sellaiset ammatinharjoittajat kuten yövartijat ja rahankuljetusauton kuljettajat joiden työssä voi tulla eteen riskitilanteita, kertoo GK Pro:n myynnistä vastaava Gérard Zimmermann. Yksi luotiliivi maksaa 400–750 euroa. – Kun kyseessä on yksityishenkilö, otamme henkilötodistuksesta tiedot rekisteriimme. Tiedän että joissakin liikkeissä pyydetään allekirjoittamaan sitoumus ettei liiviä tulla käyttämään terroritekoon. Luotiliiveistä tuli terrori-iskujen jälkeen pariisilaisen poliisin vakiovaruste. Pariisin keskustan lukuiset juutalaiset muistomerkit vaativat ympärivuorokautista valvontaa. Keskitysleirien vapauttamisen 70-vuotispäivänä tammikuun lopussa muistomerkkejä ympäröivät korttelit suljettiin kokonaan. Myös Pariisin kaupungin vartijolla tulisi jatkossa olla luotiliivit. Ajatus painavista metallilevyistä puistattaa virkamiehiä. Charlie Hebdon toimittamista jatketaan sanomalehti Liberationin tiloissa. Sananvapautta turvataan asein vuorokauden ympäri. – Neloskategorian sotaolosuhteisiin suunniteltua liiviä emme myy lainkaan yksityishenkilöille, Gérard Zimmermann kertoo. Media vaaransi panttivangit Kahden samanaikaisen panttivankitilanteen uutisointi kääntyi nopeasti televisiokanavien väliseksi taisteluksi katsojaluvuista. Poliisien piirittämään kirjapainoon soittaneet toimittajat saivat puhelinkommetteja niin terroristeilta kuin panttivangeiltakin. Koshermarketin kaapannut terroristi otti puolestaan itse yhteyttä kaupallisen BFM TV:n uutistoimitukseen. Kymmenet panttivankien olinpaikkaan suunnatut televisiokamerat kiinnostivat myös kaappaajia. Paitsi narsistista tyydytystä, ne antoivat reaaliaikaista tietoa poliisin liikkeis- tä. Tapahtumapaikalle kerääntyneitä panttivankien omaisia haastatelleet toimittajat saivat tapauksen jälkeen haukkuja niin asianosaisilta kuin sisäministeriltä ja yleiseltä syyttäjältäkin. Televisiokanavia pujotelleilta terrositeilta jäi nimittäin aivan sattumalta näkemättä BFM TV:n uutispätkä jossa toimittaja kertoi osan panttivangeista piiloutuneen kaupan kylmähuoneeseen. Kansallisen France 2 -television uutisankkurille valkeni kesken suoran lähetyksen, ettei haastateltava panttivangin sisko ollut vielä puhunut asiasta poliisille. Veljensä nimeltä maininnut ei tiennyt tämän onnistuneen piiloutumaan kaappaajalta marketin keittiöön tiskipöydän alle. Terrorismin vastaisen yksikön RAID:n toimintaa Porte de Vincennesin kaappaustilanteessa koordinoinut poliisi Claude Marty kertoo poliisin joutuneen kehottamaan useaan otteeseen toimittajia ja kameramiehiä pysymään turva-alueen rajojen sisäpuolella. Hän uskoo ettei sähköiseen mediaan tottunut toimittajasukupolvi osaa ottaa vakavasti suoran lähetyksen riskejä. Pariisin edellinen kahdenkymmenen vuoden takainen terrori-isku ei ollut vielä internetin aikaa eikä herättänyt näitä kysymyksiä. Sähköistä mediaa valvova elin CSA kutsui kaappaustilanteen lauettua radio- ja televisioyhtiöiden edustajat koolle saamaan ohjeistusta terrorismin ja panttivankitilanteiden uutisoinnista. Myös poliisiesikunnassa puntaroidaan ammattikuntaan kohdistuneen suoran väkivallan uhkaa ja sosiaalisen median riskejä. Poliiseja kehotetaan rajoittamaan verkostojaan ja luopumaan kokonaan Facebook-sivuista. 1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 21 VAIN KUOLLEEN RUUMIN YLI ”Vain kuolleen ruumiini ylitse”, tuore Helsingin Poliisien Yhdistyksen hallituksen edustaja kommentoi aikoinaan HPY:n ja Helsingin Rikostutkijat ry:n yhdistymisen mahdollisuuksia. Vuosi oli tuolloin 2001. TEKSTI Mika Nygård VUOSIA TYÖNANTAJA määritteli pitkälle luonnol- kuun. Aktiivisia ihmisiä oli luottamustehtäviin entistä liset rajat yhdistysten toiminnalle. Jako oli Helsingis- vähemmän. säkin selkeä HPY:n ja HeRi:n kesken: HPY:n haalari- Paikallistason edustuksessa on aktiivisten ja luot- osasto oli keikanajoa varten ja HeRi:n sandaalimiehet tamustehtäviin halukkaiden toimijoiden rooli erittäin tutkivat rikoksia. Kumpikin yhdistys keskittyi ajamaan tärkeä. Luottamustehtävät on parempi jakaa usealle vain oman jäsenkuntansa etua. Ammatti-identiteetti oli toimijalle, jotta tieto ja työmäärä jakaantuvat tasaises- kummassakin yhdistyksessä vahva, joten keskinäisiä ti. Tällöin kenenkään työmäärä ei kasva liian isoksi ja neuvotteluja ei katsottu tarvittavan. Mentaliteetti oli: kenestäkään ei tule korvaamatonta, koska vastuu on ”ei noilla voi olla mitään annettavaa meille”. jaettu. Toimijoita tarvitaan erilaisiin toimikuntiin, YT- Kuljimme samoissa kokouksissa edustamassa jäseniämme. Vuosien saatossa teimme havaintoja, että on- essa valtakunnantason toimintaan. gelmat ovat pitkälti samoja. HTS-pisteet, vaativuustaso- Puheet yhdistymisestä alkoi saamaan luita lihaa lui- eromielisyydet, peruspalkkaongelmat ja työhyvinvointi den ympärille, kun hallitukset alkoivat selvitystyön yh- aiheuttivat ongelmia jäsenen yhdistyksestä huolimatta. distymisen juridisesta puolesta. Selvitysapua saatiin lii- Alkoi tuntua jopa siltä, että työnantaja saattoi jopa hyö- ton lakimieheltä, jolla on valmis paketti asioista, joista tyä siitä, että olimme kahdessa eri yhdistyksessä. Tie- tulee pitää huoli yhdistysten yhdistymisissä tai lakkaut- donkulku yhdistysten välillä oli hieman takkuista. tamisissa. Tärkeimpänä koettiin jäsentilaisuudet, jois- Aloimme pitää yhteisiä palavereja, jotta tiedonkul- sa käytiin lävitse yhdistymisen hyviä ja huonoja puolia. kumme parantuisi. Tapaamisissa mietimme yhteisiä Huonoiksi puoliksi olisi saattanut muodostua henki- aloitteita liittoon toimitettavaksi. Tapaamisissa oli vie- löstöedustajien määrän väheneminen erilaisissa työ- railevia tähtiä myös Kehä kolmosen ulkopuolelta, jossa ryhmissä, mutta työnantaja suhtautui yhdistymiseen painittiin samojen ongelmien kanssa kuin pääkaupun- myötämielisesti, eikä yhdentymisellä ollut vaikutuksia kiseudulla. Yhdessä isolla porukalla saimme kuitenkin henkilöstöedustajien määrään. Jäsentilaisuuksissa käy- kirjoitettua kaikkia tyydyttäviä aloitteita liitolle eteen- tyjen keskustelujen perusteella koettiin hyviä puolia päin vietäväksi. olevan huomattavasti enemmän, kuin huonoja. Pikkuhiljaa aloimme hallituksissa miettimään yh- Loppuvuodesta 2014 saatiin yhdistyminen vihdoin distymisen etuja. Hallitukset olivat ”näivettymässä” toteutettua ja ainakin tähän asti kaikki on näyttänyt kummassakin yhdistyksessä aktiivisten toimijoiden erittäin hyvältä ja toimivalta. Paljon virtasi vettä Van- puutteesta johtuen. Jäsenmäärät olivat laskussa kum- taanjoessa, että HPY ja HeRi yhdistyivät! Allekirjoitta- massakin yhdistyksessä, koska laitokseen ei palkattu nutkin on vielä hengissä, joten yhdistyminenkin meni uusia työntekijöitä eläköityvien tilalle. Jäsenmäärien sangen väkivallattomasti. lasku johti lomaosakkeiden ja mökkien käytön las22 elimeen, yhdistyksen hallintoon ja kokemuksen karttu- P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015 kolumni ILARI KULMANEN ”MIELENSÄ PAHOITTAJA” VIIMEISIÄ SUOSITTUJA kahvipöytäkeskustelujen aiheita ovat olleet kunnallisen pysäköinninvalvojan kirjoittama pysäköintivirhemaksu poliisin ajoneuvolle. Poliisin oman liikenneturvallisuuskeskuksen eli pönttövalvonnan suoltamat sakot virkatehtävissä ajaville ja toimiville poliisimiehille. Lisäksi vielä joku ”asiakas” oli pahoittanut mielensä vuoden takaisesta jutusta ja antoi nyt viikonlopun hämärinä tunteina palautetta poliisilaitoksen sähköpostiin. Tätä tehokkuutta ja toiminnan korkeaa laatua, kun vielä saisivat kansalaiset ja veronmaksajatkin, että emme ihan vain työllistäisi keskenään toisiamme. En yhtään ihmettele, että julkishallinto on syynissä, kun meillä on mahdollisuuksia sekä aikaa väsätä selvityksiä, tehdä ilmoituksia, kanteluita ja valituksia byrokraattien kesken. Toivottavasti poliisilaitokset opastavat pysäköinninvalvojia tässä asiassa, että kierre ei jatkuisi. Virkamies innostuu vielä tekemään ilmoituksen virkavelvollisuuden rikkomisesta, perusteettoman pysäköintivirhemaksun takia. Me teemme kuitenkin yhteistyötä ja olemme samalla asialla? Pönttövalvonnassa on julistettu uutta aikakautta ja 100 % rysää, mistä lähtien tämä on muuttunut mustavalkoiseksi, kun todellisuus on kuitenkin harmaan useissa sävyissä. Kyynärpää on ollut kameran kuvassa väärässä paikassa ja lappua vaan kehiin, mieluiten vielä suoraan virkamiehen kotiosoitteeseen. Tiedossani on tällä hetkellä yksistään pääkaupunkiseudulla useampia virkatehtävissä kuitattuja ilmeisen perusteettomia euromääräisiä seuraamuksia. ”Onko järkee vai ei…?” - Prosessina näihin saadaan ainakin työaikaa kulumaan. Tässä ymmärrykseni sisältää virka-ajot laajasti tulkittuna. «Kohta meillä on vain kiireettömiä A-tehtäviä», kollega tokaisi. Joku väitti, että sikariportaan konkreettisen vaaran aiheuttaminen ei johda mihinkään, mutta abstraktissa tapauksessa kuraporrasta sivalletaan huolella, en oikein jaksaisi uskoa. Kansalainen voi tällä haavaa laittaa vireille hallinnon palautepostiin, mitä tahansa ja milloin tahansa. Me tutkimme pitkällä kaavalla ja hartaasti. Oli sitten ilmeisen perusteetonta tahi ei. Henkilökohtaisesti ei ”mielensä pahoittajan” tarvitse vaivautua asiassa juuri millään muotoa. Entä jos vaadittaisiin poikkeamaan aivan henkilökohtaisesti ja virka-aikaan siellä poliisiasemalla, harkintakynnyksen takia. Euroopassa on maita, joissa tällaiset Katja Almgren itse itseään työllistävät apparaatit on aika päiviä sitten suljettu. Kuka kantaisi järjen valoa hallintoon, sillä asiakaskuntamme on yhä edelleen > 99 % hiekkalaatikkomme ulkopuolella. Meidän ei varmasti tarvitse lähteä aivan kaikkeen median ja yhteiskunnan hömppään mukaan, eihän. Nyt tarvitaan poliisin omaa jämerämpää otetta ja maalaisjärkeä. 1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 23 NETTIPOLIISIN TÄRKEÄ TYÖ Helsingissä toimii kolme päätoimista nettipoliisia, yksi heistä on vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen. TEKSTI Tuula-Maria Ahonen toimittaja, sosiaalipsykologi 24 N eljän lapsen isä saa työssään kohdata lasten ja nuorten maailman nurjan puolen. – Nuoret ovat mielellään esillä ja kertovat itsestään. Esillä olo altistaa kritiikille ja kiusaamiselle, johon ei olla valmistauduttu. Hyvin helposti netissä tapahtuu lumivyöryilmiö. Jo tunnissa homma voi räjähtää käsiin, kun loukkaavan viestin näkee yhä useampi ja levittää sitä yhä useammalle. – Kiusaaja voi tehdä kiusattavasta profiilin, johon pannaan esimerkiksi noloja kuvia. Tällä hetkellä nuorten keskuudessa on muotia lähettää alastonkuvia itsestään muillekin kuin tyttö- tai poikaystäville. Kun tulee riitaa tai välirikkoa, kuvat lähtevät liikenteeseen. – Kiusaaja voi luoda itselleen myös valeprofiilin, josta käsin on vieläkin helpompaa lähettää loukkaavia viestejä. Uusia kiusaamismuotoja keksitään koko ajan lisää, Saarinen toteaa pelottavan tosiasian. Äskettäin Yle lähetti tv-ohjelman lasten ja nuorten koulukiusaamisesta Tanskassa, Englannissa ja Amerikassa. Eräs englantilainen koulupoika hirtti itsensä koulukiusaamisen seurauksena. Tanskassa lasten ja nuorten itsemurhaP O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015 yritykset ovat lisääntyneet johtuen ympärivuorokautisestikin jatkuvan nettikiusaamisen johdosta. Kunnianloukkaus on yleisin rikosnimike – Aikuisten nettikiusaus ei valitettavasti ole yhtään sen parempaa kuin lasten tai nuorten. Parisuhdeongelmat ovat nettikiusaamisen yleisin ongelma, Saarinen kertoo. – Työpaikkakiusaaminen on huomattavasti marginaalisempi ongelma. Sitä esiintyy todella vähän. Viime vuonna tehtiin 5 000 rikosil- moitusta kunnianloukkauksesta, toisen tietoisesta halventamisesta, valheellisen tiedon välittämisestä tai vihjauksesta. – Näistä vain 150 johti syytteeseen. Nettipoliisin työ purkaa rikospoliisin kuormaa, tukee ja tehostaa muuta poliisitoimintaa, Saarinen toteaa. – Kuitenkin myös nuori voi joutua vastuuseen. Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi 16-vuotiaalle pojalle 30 päiväsakkoa ja 2 500 euron korvaukset opettajan henkisestä kärsimyksestä. vuonna 2011. Nettipoliisi ottaa yhteyttä kiusaajiin netin kautta ja tekee huomautuksia. Saarisen kokemuksen mukaan huomautukset tehoavat todella hyvin, olipa kyseessä sitten nuori tai aikuinen. Vakavissa tapauksissa nettipoliisi ottaa yhteyttä vanhempiin. Ylen ohjelman mukaan Tanskassa toimii myös nettipsykologi, jonka puoleen kiusatut voivat kääntyä. – Kyllä sitä jonkinlaista ”keittiöpsykologiaa” tässäkin poliisin tehtävässä joutuu soveltamaan, kuten poliisin työssä hyvin usein, Saarinen toteaa. – Jonkin verran tulee kuunneltua varsinkin nuorten murheita. Parisuhdeongelmat ovat nettikiusaamisen yleisin ongelma. Tauotonta nettikiusaamista – Meillä aikuisilla reaalimaailma ja virtuaalimaailma ovat kaksi eri kokonaisuutta, nuorilla nämä maailmat ovat yhtä ja samaa kokonaisuutta, Saarinen toteaa. – Netissä on oltava, kun kaikki muutkin ovat. Netti mahdollistaa sen, että kiusaaminen voi jatkua myös koulun jälkeen ja lomilla, yölläkin. Yleensä aina nettikiusaaminen on osa koulukiusaamista, ja tekee siitä monin verroin pahempaa. Nuori ei saa edes hengähdystaukoja. Ylen ohjelmassa eräs nuori kertoi saaneensa kesäloman aikana tuhansia kiusausviestejä. Vanhempien keskuudessa on turhankin paljon väärää ihailua ”ne nuoret ovat niin taitavia netissä”. Mutta kun keskenkasvuisilta puuttuvat arvot ja kyky ymmärtää tekojensa seurauksia, tilanne johtaa erään tanskalaisen kiusatun sanoin tähän: ”Netistä on tullut tappokone”. Tilanteen vakavuutta Amerikassa kuvaa se, että presidentti Obama on esittänyt televisiossa vetoomuksen nettikiusaamisen lopettamisen puolesta. Tanskalaisen asiantuntijan mukaan jäävuoren huippua ei ole vielä edes nähty. Ei tarvita suuria ennustajan lahjoja näkemään sen, että Suomessa on aika todennäköisesti vielä paljon pahempaa odotettavissa. Lisää nettipoliiseja, rinnalle myös psykologeja? Maakunnissa nettipoliisin työtä hoidetaan oman työn ohella, mutta maakunnista voidaan ottaa yhteyttä myös suoraan Helsingin nettipoliiseihin. – Kaipaisin kyllä lisää päätoimisia kollegoita, Saarinen sanoo. – Työhön kuuluu myös luennointia erilaisissa tilaisuuksissa sekä päivitysten laadintaa. – Pääsääntöisesti työstä tulee hyvää palautetta. Toki joukossa on huonoakin, mikä on luonnollista. Ikinä ei voi miellyttää kaikkia. Kysyn Saariselta, miten hänen oma psyykensä kestää päivittäistä kiusaamisen ja ilkeyden kanssa tekemistä, miten hän nollaa omaa päätään. – Kyllä huumorilla on erittäin suuri merkitys, sekä työkavereiden vertaistuella. Enkä voi väheksyä perheeni tai urheilun merkitystä, jotka kummatkin saavat ajatukseni pois työmurheista varsin tehokkaasti, Saarinen kertoo. Entä miten Saarinen selittää työnsä sisältöä, onko suomalaisista jostakin syystä tullut kasvavasti ilkeämpiä ihmisiä? – Yleisesti ottaen selitän huonon käytöksen sillä, että netissä on helppo pauhata ja olla töykeäkin, vaikka ihminen muuten olisi asiallinen. Ihmiset mieltävät netin niin eri tavalla kuin kasvotusten kommunikoinnin. – Sama ilmiö koskee myös puhelinkeskusteluja, joissa ihmiset niin ikään käyttäytyvät epäasiallisemmin kuin kasvokkain tapahtuneissa keskusteluissa. Lisäksi kirjoitettu teksti tulkitaan helpommin väärin kuin kasvotusten kerrottu, kun kasvojen ilmeet eivät ole täydentämässä viestintää. Väärin ymmärtäminenkin aiheuttaa osaltaan huonoa käytöstä. – Suuri enemmistö käyttäytyy kuitenkin hyvin, vuorovaikutusta pilaa äänekäs vähemmistö. Nuorten parissa tyhmyys helposti tempaisee mukaansa isommankin joukon. Tanskalainen nuori tyttö oli puolustanut kaveriaan loukkauksen johdosta. Tämän johdosta kymmenen tytön porukka tuli odottamaan häntä koulun portille hakatakseen tytön. Kiusaaminen voi panna koko luokan sekaisin. Joissakin tapauksissa koko luokalle on jouduttu antamaan ulkopuolista apua. Tarvittaisiinko Suomeenkin nettipoliisien työkumppaneiksi myös nettipsykologeja? 1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 25 pykälän pyör teis sä ASTA JAKOBSSON SPJL:n jäsenpalvelusihteeri MIKA NYGÅRD SPJL:n järjestöpäällikkö PIRJO LAPPALAINEN pääluottamusmies, oikeusministeriö Onko sairausajan palkassa tapahtunut muutoksia, kun on pitkällä sairauslomalla? 1.4.2015 virkamiehellä on oikeus palkkaan yhdenjaksoiselta sairauslomalta enintään vuoden ajalta. Yli vuoden yhdenjaksoisesti kestäneellä sairauslomalla olevat, joiden palkanmaksu on päättynyt, rinnastetaan palkattomalla virkavapaalla olijoihin. Kun sairauspäivärahaa on maksettu 150 päivältä, päivärahaa maksavalta Kelalta tulee kehotus hakea työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea eli määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Eläkkeen hakeminen katsotaan aiheelliseksi, jos hoitava lääkäri arvioi työkyvyttömyyden jatkuvan yli vuoden. Työttömyyskassa Statian verkkosivuilla on oma aineistonsa tästä aiheesta: www.statia.fi/Etuudet/Työttömyysetuudet/Sairaana yli vuoden. Lue lisää PL 26 P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015 PEKKA LASSILA pääluottamusmies, sisäministeriö Viime päivinä suoritetussa laillisuusvalvonnassa on ongelmaksi muodostuneet tilanteet, jossa poliisimiehistä on laadittu suoraan rikosilmoitus. Tilanne, jossa esimerkiksi rekistereiden käytön perusteella laaditaan asiasta suoraan rikosilmoitus, on hieman kummallinen. Miten tähän tulisi suhtautua? Esitutkintalain 3. luku 1 §:n 1 momentti edellyttää, että epäillystä rikoksesta kirjataan esitutkintaviranomaisessa ilmoitus. Tämän lisäksi, jos ilmoitus on epäselvä tai puutteellinen, ilmoituksen tekijää on tarvittaessa kehotettava täsmentämään tai täydentämään sitä. Saman luvun 3 § 2 momentti edellyttää ennen esitutkinnan aloittamista esitutkintaviranomaisen selvittävän, rikosepäilyyn liittyvät seikat, ettei ketään aiheettomasti aseteta rikoksesta epäillyn asemaan. Poliisihallinnossa tätä on tulkittu niin, että rikokselta epäillyltä eli tässä tapauksessa poliisimiehiltä on pyydetty selvitystä rekisterinkäytön perusteista. Tämä vaikuttaa hieman ihmeelliseltä syyttömyysolettaman johdosta. Normaalisti ihminen on syytön, kunnes hänet syylliseksi todistetaan. Tämä on kääntynyt poliisissa muotoon: syyllinen kunnes itsensä syyttömäksi todistaa. Jos epäillään rikoksen tapahtuneen, miksei asiasta käynnistetä suoraan esitutkintaa, ilman väliselvittelyjä. Tällöin prosessissa olevan juridinen asema on selvä ja yksiselitteinen. Samalla rikoksesta ilmoituksen tekevä on joutunut puntaroimaan, onko rikos tapahtunut, eikä ilmoitusta tehdä vain varmuuden vuoksi. MN Ketään ei saa aiheettomasti asettaa rikoksesta epäillyn asemaan. Tällä hetkellä tilanne on epäselvä rikoksesta epäillyn kannalta, kun ilmoituksen tekijä siirtää todistusvastuun itseltään rikoksesta epäillylle. Sen sijaan jos rikosta ei epäillä tapahtuneen, mutta rekisterinkäytön perusteita halutaan valvoa, olisi sisäinen laillisuusvalvonta oikea keino siihen. Suomen Poliisijärjestöjen Liitto on jättänyt neuvottelupyynnön Poliisihallitukselle koskien laillisuusvalvontaa. Lue lisää Olen hakenut oikeushallinnon alalta virkaa, johon en tullut valituksi, vaikka olen hoitanut kyseistä tehtävää määräaikaisena jo pidemmän aikaa. Virkaan tuli valituksi nuorempi henkilö. Voinko valittaa asiasta? Valitettavasti valtion virkanimityksiin ei ole valitusoikeutta. Sen sijaan niistä voi tehdä hallinto-kantelun tai voi vaatia hyvitystä, jos virkanimityksessä on tullut syrjityksi. Hallintokantelun voi tehdä joko oikeusasiamiehelle tai -kanslerille. Se tulee tehdä viimeistään kahden vuoden aikana, muutoin sitä ei tutkita. On huomattava, että nimityspäätöstä ei saa kumotuksi vaikka oikeusasiamies tai -kansleri katsoisi, että viranomainen on toiminut virheellisesti tai laiminlyönyt velvollisuutensa. Jos on tullut syrjityksi virkanimityksessä, voi vaatia nimittävältä viranomaiselta tasa-arvolain tai yhdenvertaiPL suuslain rikkomisesta hyvitystä. Virkanimitystä koskeva hyvityskanne tulee laittaa vireille käräjäoikeudessa viimeistään yhden vuoden aikana siitä, kun sai tiedon nimityspäätöksestä. Nimittävältä viranomaiselta on oikeus saada selvitys nimittämisperusteista sekä mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun. Se auttaa arvioimaan, onko nimittämispäätöstä tehtäessä rikottu syrjintäkieltoa. Myös siinä tapauksessa, että käräjäoikeus toteaisi, että nimittämispäätös on ollut syrjivä ja sen perusteella nimittävä viranomainen velvoitettaisiin suorittamaan hyvitystä, ei nimityspäätöstä voi saada kumotuksi. Julkisuudessa on hiljattain ollut tieto, että oikeuskansleri on ehdottanut valtion virkanimityksiin valitusoikeutta ja pyytänyt valtiovarainministeriötä harkitsemaan muutoksenhakuoikeuden selvittämistä. Olisi oikeusturvan kannalta tärkeää saada valitusoikeus myös näihin valtion virkanimityspäätöksiin. 1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 27 pykälän pyör teis sä Liitteet täytyy toimittaa, ettei korvausten maksaminen esty. Miten haen vuorotteluvapaan korvausta? Vapaalle jäävän on syytä tarkistaa, että TE-toimistolle on toimitettu vuorottelusopimus, palkkatodistus, selvitys työhistoria- ja työssäoloedellytysten täyttymisestä sekä selvitys sijaisen palkkaamisesta. On hyvä varmistaa, että kaikki liitteet tulee toimitetuksi, ettei korvauksen maksaminen esty tai viivästy. Vuorottelukorvaushakemus liitteineen lähetetään liiton toimistoon, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry, Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki. Hakemuksen liitteenä tulee olla kopio vuorottelusopimuksesta, palkkatodistus vähintään 52 viikolta välittömästi vuorotteluvapaata edeltävältä ajalta, nimikirjanote, todistus mahdollisesti työhön rinnastettavista ajoista sekä mahdollinen muutosverokortti. Lähetä hakemus 2–3 viikkoa ennen vuorotteluvapaan alkua, kuitenkin niin, että hakemus on työttömyyskassassa 3 kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin vapaa on alkanut. Korvausta ei ilman erityisen painavaa syytä myönnetä takautuvasti pitemmältä kuin 3 kuukauden ajalta. Vuorottelukorvaus maksetaan takautuvasti ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Hakulomakkeita saa TE-toimistosta tai se on tulostettavissa www.tyj.fi -sivulta. Lisätietoa vuorotteluvapaasAJ 28 P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015 ta www.tyj.fi tai www.statia.fi tai SPJL:n toimistosta Asta Jakobssonilta, asta.jakobsson@spjl.fi. Vuorotteluvapaata ei voi aloittaa sen kalenterikuukauden päättymisen jälkeen, jonka aikana vuorottelija täyttää iän, joka vastaa työntekijän eläkelain mukaista vanhuuseläkkeen alkamisen alaikärajaa vähennettynä kolmella vuodella. Tällä hetkellä voimassa olevan työntekijän työeläkelain mukaan laskettuna yläikäraja vapaalle jäävälle on 60 vuotta (eläkelain mukainen vanhuuseläkkeen alaikäraja on 63 vuotta). Poikkeuksena rajoite ei koske niitä, jotka ovat oikeutettuja yleistä 63 vuoden eläkeikää alempaan ammatilliseen eläkeikään, kuten 58 vuoden eläkeikään. He voivat siis jäädä vanhuuseläkkeelle suoraan vuorotteluvapaalta. vaalit 1 ääni Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffeng | Kuvat: Katja Almgren ja Nina Kellokoski Eduskuntavaalit lähestyvät. Marraskuussa marssittiin ja nyt samaa viestiä muun muassa liian vähistä resursseista viedään eduskuntavaalien kautta tulevaan hallitusohjelmaan. 3 pointtia 1. SPJL haluaa herättää keskustelua ja huomiota sisäisestä turvallisuudesta. Tavoitteemme seuraavaan hallitusohjelmaan ovat: Resurssit on vakautettava a. Poliisin, oikeushallinnon ja hätäkeskuksen rahoitus ja henkilöresurssit tulee mitoittaa niin, että oikeusvaltiolle kuuluvat velvoitteet voidaan hoitaa laadukkaasti ja joutuisasti. 2. Oikeusturva on taattava a. Kansalaisten tulee olla samanarvoisessa asemassa turvallisuuden, oikeushallinnon ja hätäkeskuksen palveluiden osalta. b. Oikeusturva ja työturvallisuus on taattava poliisityössä. Suoraa vaikuttamista Kevään aikana SPJL:n puheenjohtaja Yrjö Suhosen johdolla on viety jäsenten viestiä suoraan kansanedustajille eduskuntaryhmien tapaamisten kautta. Keskusta, Kokoomus ja Sosiaalide- 30 mokraatit kansanedustajat ovat olleet kiinnostuneita sisäisen turvallisuuden asioista ja keskustelu on ollut vilkasta. Tapaamisista lisää: Spjl.fi/Pliisvaalit2015 P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015 3. Tehokkuutta ja tuottavuutta on järkeistettävä a. Jatkuvat organisaatiouudistukset heikentävät kestävää ja tuloksellista työskentelyä. b. Työssäjaksaminen ja henkilöstön työhyvinvointi tulee ottaa muutoksissa huomioon myös työn tuottavuuden ja tulosten arvioinneissa. c. Eläkeikä; fyysisesti ja henkisesti raskasta työtä tekevän tulee päästä eläkkeelle 63-vuotiaana. Työuraeläke tulee koskea poliisityötä tekeviä henkilöitä. MIKSI? SPJL:lle on tärkeää, että vaaleissa äänestetään ja käytetään äänioikeutta. Neljä aktiivista SPJL:n jäsentä ja vaikuttajaa vastaavat, miksi äänestää eduskuntavaaleissa 2015. Arja Salin Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry 1. Käytän. Äänioikeus on oikeus vaikuttaa myös (toivottavasti) SPJL:n ajamiin asioihin. 2. Oman ammattialan kokeminen tärkeäksi ja sen esille nostaminen edustajaehdokkaiden osalta on merkityksellinen. 3. SOTE-asiat edelleen, ulkoinen ja sisäinen turvallisuus, työvoimapolitiikka/työllisyys Pliis vaalit 2015 -kampanjasivu on avattu FB:ssa. Tykkää sivusta ja tule mukaan keskusteluun. (facebook.com/pliisvaalit2015) 1. Käytätkö äänioikeuttasi eduskuntavaaleissa 2015 ja jos, niin miksi mielestäsi SPJL:n jäsenen kannattaa äänestää? 2. Mitä ammattisi merkitsee vai merkitseekö se mitään, miettiessäsi ketä äänestät? 3. Mikä on mielestäsi tärkein teema/asia vaaleissa? Jarno Tervakoski Pardian PlusMiinus30-toimintaryhmän puheenjohtaja 1. Mielestäni äänestäminen eduskuntavaaleissa on yksi kansalaisvelvollisuuksista, joten tulen ehdottomasti äänestämään. Eduskuntavaalit on maamme tärkeimmät vaalit ja äänestämällä voimme vaikuttaa siihen millaisia poliittisia päätöksiä jatkossa tehdään. 2. Valintaani ketä äänestän vaikuttaa moni asia. Yhtenä asiana on koko julkinen sektori ja sieltä tietenkin nousee esiin myös oma ammattini. 3. Viimeisten vuosien aikana on tuntunut sille, että maamme ajelehtii ilman selkeää päämäärää. Nyt on otettava tiukka ote ohjaimista ja lähdettävä viemään asioita joukolla eteenpäin. Tuija Heino Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry 1. Aion äänestää ja mielestäni, jos ei äänestä ei voi myöskään vaatia mitään eikä rutista tehdyistä päätöksistä. Äänestäminen kannattaa, koska vain siten voi vaikuttaa eduskuntaan valittavista henkilöistä, jotka ainakin vaaliteemoissaan ovat äänestäjän mielestä oikeita. 2. Ammattini ei merkitse mitään äänestyspäätöstä tehdessä. Ehdolla olevien vaaliteemat ovat tärkeitä valinnassa. Kun ehdokkaan vaaliteemassa on itselleni tärkeitä asioita eniten, on hän silloin äänestyksen kohde. 3. Työpaikkojen (valtion) säilyttäminen, turvallisuus, nuorten työllistyminen. Jonne Rinne SPJL:n valtuuston puheenjohtaja 1. Ehdottomasti käytän. Vaikka äänioikeuttamme käyttämällä emme suoraan voi vaikuttaa meille merkityksellisiin asioihin, mutta voimme kuitenkin vaikuttaa siihen kokonpanoon, jolla itseämme koskevista asioista tulevaisuudessa päätetään. 2. Ammatillani tai ehdokkaan ammatilla ei ole suoranaista yhteyttä. Tästä huolimatta tulevien päättäjien kyky vastata sisäisen turvallisuuden nykyisiin ja tuleviin haasteisiin määrittää pitkälti suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden seuraavan vuosikymmenen aikana. Siten ehdokkaan ymmärrys sisäistä turvallisuutta koskevista asioista vaikuttaa siihen, kenelle ääneni annan. 3. Sekä vaalien että seuraavan hallitusohjelman keskeiseksi teemaksi soisin nousevan sisäiseen turvallisuuteen osoitettavien riittävien taloudellisten resurssien turvaamisen. Turvallisuus, aivan kuten äänioikeus, ovat suomessa perustuslailla turvattuja oikeuksia, jotka kuluvat kaikille. Tämän soisi muistettavan myös vaalien välisenä aikana. 1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 31 18 ehdokasta 01 HELSINGIN VAALIPIIRI Tomi Sevander (SDP) Tom Packalén (PS) Juha Hakola (KOK) Kevään eduskuntavaaleissa on 18 SPJL taustaista kansanedustajaehdokasta. Kysyimme ehdokkailta kolmetoista kysymystä. Kysymykset ja vastaukset löydät SPJL.fi /Pliis Vaalit 2015 -kampanjasivulla. Jutussa Valet 2015 sivulla 42 löydät ehdokkaiden vastauksia ruotsiksi. 03 VARSINAIS-SUOMEN VAALIPIIRI (Vihreät) 10 VAASAN VAALIPIIRI Anna-Kaisa Heinämäki Tapio Nyysti (Keskusta) (Vihreät) 04 SATAKUNNAN VAALIPIIRI Mari Kaunistola (KOK) 08 KAAKKOIS-SUOMEN VAALIPIIRI 05 AHVENAMAAN MAAKUNNAN VAALIPIIRI Sari Melkko (SDP) Marko Forss (KOK) 02 UUDENMAAN VAALIPIIRI Ville Saukkola (PS) Kari Tolvanen (KOK) Thomas Elfgren (RKP) Olavi Merihaara (Keskusta) Teemu Hokkanen 07 PIRKANMAAN VAALIPIIRI 11 KESKI-SUOMEN VAALIPIIRI 12 OULUN VAALIPIIRI Milla Kynkäänniemi (KOK) 06 HÄMEEN VAALIPIIRI Rami Lehtinen (Keskusta) Mira Nieminen (PS) Kalle Jokinen (KOK) 09 SAVO-KARJALAN VAALIPIIRI 13 LAPIN VAALIPIIRI Miika Mutanen (KOK) RIKOSKEMISTI SAARA LÅNG EDUSKUNTAAN ǁǁǁ͘ƐĂĂƌĂůĂŶŐ͘Į Ilmoituksen maksaa Saara Lång 33-vuotias oikeustieteen kandidaatti ja kauppatieteiden maisteri. Ehdolla Helsingissä. Yleinen oikeustaju rangaistuskäytäntöön Suomen oikeuslaitos on nykyisellään pitkälti voimaton ammatti- ja taparikollisten edessä. Vaikka samat henkilöt syyllistyvät rikoksiin kerta toisensa jälkeen ja jäävät kiinni, he ovat pian vapaalla jalalla jatkamassa tekojaan. Muuntorangaistuksen poisto ei ainakaan parantanut tilannetta. Tehokas puuttuminen taparikollisuuteen edellyttäisi muuntorangaistuksen palauttamisen lisäksi kerjäämisen kieltämistä ja karkotusta ulkomaalaisille rikollisille automaattisena seurauksena rikostuomiosta ilman erillistä karkotusprosessia. Karkotus tulisi panna täytäntöön myös silloin, jos rikollinen vastustaa sitä fyysisesti. Aseella tehdyistä rikoksista tulisi rangaista rikoksentekijöitä, eikä kollektiivisena rangaistuksena kaikkia aseenomistajia aselainsäädäntöä kiristämällä. 32 P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015 Holhousvaltio ei ole ratkaisu Suomen suurin ongelma on ylisääntely, joka tukahduttaa toimeliaisuuden, heikentää yritysten kilpailukykyä ja tekee mm. asumisesta liian kallista. Yhteiskunnan tulisi määrittää puitteet, ei säädellä jokaista yksityiskohtaa. Emme tarvitse virkamiestä päättämään kaikesta puolestamme, mutta yksilön tulee kantaa vastuu teoistaan. Vain perussuomalaiset ajavat politiikassaan Suomen kansallista etua niin kotimaan kuin Euroopan unioninkin tasolla. Suomella ei ole varaa taata ja maksaa muiden ottamia velkoja eikä toimia koko maailman sosiaalitoimistona. Jos Suomen eduskunta ei aja suomalaisten etua, kukaan muu ei sitä tee puolestamme. Valitsemalla pätevän perussuomalaisen ehdokwww.nuuttihyttinen.fi kaan varmistat, että oma äänesi kuuluu eduskunnassa. PERTTI SALOLAINEN Haluan jatkaa työtäni Eduskunnassa Suomen turvallisuuden hyväksi. HELSINKI Tukiryhmä: perttisalolainen.fi Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Tavattavissa vaalien välilläkin UUSIMAA KATSO BENKKU.FI Löydät Benin eduskuntapuheita mm. aiheista: • Poliisin puolesta rosvoja vastaan • Perusoikeusfundamentalismi ampuu yli • Järkeä tietosuojatulkintoihin • Zyskowicz käänsi eduskunnan pään Ben Zyskowicz Kokoomus Helsinki Olavi komisario, Askolan kunnanhallituksen pj ”Suomi turvallisesti kuntoon” - arjen turvallisuus - palvelujen saatavuus ja laatu - lähipalvelut ja -demokratia Olen ammatiltani poliisi. Luottamustoimissa kaupunginvaltuu- EU-politiikka tettu, vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja ja ympäristölautakunnan jäsen. Poliisin työn ohella tehnyt töitä nuorisokodis- - duunarit ja pienyrittäjät sa ja ennen poliisiuraa yhdeksän vuotta Elisalla. - lapset, nuoret ja vanhukset Ville Saukkola www.saukkola.fi 1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 33 Lähellä vai kaukana? Tämän vuoden alussa lähipoliisitoimintaa tehostettiin koko Suomessa, mutta erityisesti Itä-Suomen, Lapin, Pohjanmaan, Oulun ja LounaisSuomen poliisilaitoksissa. TEKSTI Henrik Lahtinen KUVA Ville Kossila U udistuksen tarkoitus on lisätä poliisin näkyvyyttä ja ennalta estävää työtä etenkin harva-alueilla ja syrjäseuduilla sekä hälventää alueiden välistä eriarvoisuutta. Hankkeessa ei pääsääntöisesti ole kysymys uudenlaisista toimintatavoista vaan vanhojen mallien elvyttämisestä. Yksivuotisen kokeilun jatkamisesta päätetään myöhemmin. Jokaisessa poliisilaitoksessa on laadittu tarkat ohjeistukset lähipoliisitoiminnan konkreettisesta sisällöstä. Tärkeimpiä kehityskohteita ovat muun muassa koulupoliisityö, nettipoliisityö sekä yhteistyö eri organisaatioiden ja tavallisten kansalaisten välillä. Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan kyse on ennen kaikkea re- Lähipoliisi vai kyläpoliisi? Lähipoliisitoiminta on poliisin perustehtävän hoitamista kansalaisläheisesti. Lähipoliisitoiminnan toimintatavat vaihtelevat paikallisen toimintaympäristön ongelmista ja tarpeista riippuen. Lähipoliiseilla pyritään ennaltaestävään ja turvallisuutta tuottavaan toimintaan. Kyläpoliisi-instituutiota yritettiin syksyllä tuloksetta elvyttää. Mallin mukainen kyläpoliisi olisi ollut yksin ja urakkapalkalla pienillä paikkakunnilla työskentelevä henkilö. 34 P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015 surssien painopisteiden muutoksesta, mutta useille poliisilaitoksille on annettu myös lisärahoitusta noin 100 000– 150 000 euron edestä. Kyläpoliisitoimintaakin yritettiin uudelleen elvyttää viime vuonna, mutta tuloksetta. Turvallisuus- ja oikeusturvakysymyksien vuoksi kyläpoliisihanke sai vastustusta muun muassa Suomen Poliisijärjestöjen Liiton taholta. Paateron mukaan lähipoliisitoiminta on tietyllä tavalla loivennettu versio kyläpoliisimallista. Liedon ja Paimion seudulla ollaan tyytyväistä Lounais-Suomen poliisilaitoksen alaisuudessa Liedon ja Paimion alueella käytännön lähipoliisityötä tekevillä ylikonstaapeli Jorma Lampisella ja vanhempi konstaapeli Jukka Saarisella ei ole uudistuksesta pahaa sanottavaa. Lampisen mukaan lähipoliisien toiminta-alueiden pienentyminen lähentää virkavaltaa ja kansalaisia merkittävästi. – On tärkeää, että saan nyt keskittyä vain tähän noin 30 000 asukkaan alueeseen. Tuntuma paikallisiin ihmisiin on lisääntynyt selvästi. Saarisen mukaan etenkin nuoret, jotka ovat ennalta estävässä lähipoliisitoiminnassa keskeisin kohderyhmä, kuuntelevat selvästi mieluummin tuttua poliisia kuin kasvotonta virkavallan edustajaa. Käänteisesti poliisit saavat tuntemiltaan nuorilta helposti tietoa arkaluontoisistakin asioista. Toi- saalta koulujen ja muiden instituutioiden on kätevää lähestyä suoraan tiettyjä poliiseita. – Poliisien tavoitettavuus ei aina ole ollut parasta mahdollista. Omilla nimillä ja yhteystiedoilla operoivat lähipoliisit vähentävät tätä ongelmaa. Lähipoliisitoiminnan konkreettinen sisältö vaihtelee laidasta laitaan. Jo entuudestaan tuttuja arkipäiväisiä toimintatapoja ovat muun muassa valistustehtävät kouluissa ja päiväkodeissa, medialle tiedottaminen sekä näkyvä partiointi. Eräs tämän vuoden alun merkittävimmistä muutoksista on poliisin toiminnan kattavampi siirtyminen nettiin, kuten sosiaaliseen mediaan. Lampinen ja Saarinen ovat yksimielisiä siitä, että lähipoliisikokeilua pitäisi ehdottomasti jatkaa vuoden jälkeen. Lähipoliisityön todelliset tulokset eivät ole helposti tilastoitavissa eivätkä heti nähtävissä. Heidän mielestään lyhytjänteistä säästämistä tavoittelevien päättäjien pitäisi ymmärtää panostaa entistäkin enemmän ennalta estävään työhön. – Jo yhden nuoren rikoskierteen ehkäiseminen säästäisi pitkällä aikavälillä huomattavia summia, Lampinen muistuttaa. Lähipoliisikokeilu nappikauppaa? Kaikki eivät ylistä lähipoliisikokeilua. Pohjois-Karjalan Poliisiyhdistyksen puheenjohtaja Eerik Soininen epäi- lee, että näyttävästi mainostetulla uudella lähipoliisikokeilulla yritetään peittää näkyvistä viime vuosien ikävä trendi. – Viime vuosien tuntuvaan leikkaamiseen rinnastettuna muutaman lähipoliisin palkkaaminen on aika pientä. Tällä [lähipoliisikokeilulla] Paatero ja sisäministeri Räsänen kalastelevat poliittisia pisteitä ja yrittävät harhaanjohtavasti viestittää, että poliisien määrä olisi kasvamassa. Toivottavasti saamme seuraavaksi pätevämmät johtajat. Soinisen mielestä parasta lähipoliisitoimintaa olisi ollut poliisin palveluverkon säilyttäminen, mutta viime vuosina poliisitoimintaa on keskitetty suurimpiin asutuskeskuksiin. Eräs lähipoliisikokeilun merkittävimmistä julkilausutuista motiiveista oli paikata alueellista eriarvoisuutta, mutta Soinisen mielestä tavoite on täyttynyt puutteellisesti. – Tietysti kokeilu on hyvä niille kunnille, joissa lähipoliisit partioivat. Mutta entäpä ne kunnat, jotka samaan aikaan nuolevat näppejään? Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonenkaan ei anna lähipoliisikokeilulle kovin korkeaa arvosanaa. – Kiireetön kansalaisten parissa operointi on mukava tapa hoitaa asioita, mutta onko siihen varaa. Jo nyt osa kiireellisistä hälytystehtävis- tä jää hoitamatta. Tilanne tuskin paranee muutamassa vuodessa, jonka aikana poliisiemme lukumäärä tippuu 7 500:stä 7 000:ään. Suhosen mielestä nykyinen hallitus on epäonnistunut pahemman kerran. Hänellä on selkeä viesti uudelle hallitukselle. – Sisäiselle turvallisuudelle pitäisi vihdoinkin antaa sille kuuluva arvo, muuten kansalaisten perusoikeudet ovat uhattuna. Eräs tärkeä käytännön satsaus olisi se, että valmistuvat poliisit eivät joutuisi kortistoon tai koulutusta vastaamattomiin hommiin vaan palkattaisiin asianmukaisiin tehtäviin. 1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S Lähipoliisihanke saa kenttäväeltä kiitosta, mutta kokeilu ei paikkaa poliisitoiminnan perusongelmia. Lähipoliisit Jorma Lampinen (edessä) ja Jukka Saarinen. 35 Lue leikkauskokemuksia: Ainoat kulut: tilimaksu 35 € sekä käsittelymaksu 4 €/kk. www.femtolasik.fi Ode, vapaalaskija 500€ alennus silmien a! laserleikkauksest .femtolasik.fi emmin: www Tutustu tarkee 5 mennessä. 01 käydä 30.4.2 Leikkauksessa tul Hämeenkatu 6, 2 krs, Tampere Ajanvaraus: 020 760 8600 Citycenter, Keskuskatu 6 E, 3 krs, Helsinki Ajanvaraus: 046 6566 480 36 P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015 alueelta Toimittanut: Hannele Lotsari-Coffeng | Kuva: Katja Almgren Laaja ja haasteellinen työpaikka Luonto kaikkine tuntureineen, jokineen ja järvineen. Pitkät etäisyydet ja kolmen rajanaapurin tuomat haasteet ovat tuttuja asioita Lapin poliisilaitoksen pääluottamusmies Juha Nikunlassille ja luottamusmies Matti Koskimäelle, jotka vastaavat kysymyksiin. Mitä muutos on tarkoittanut käytännössä henkilöstölle? Päätöksenteko on siirtynyt pääpoliisiasemalle Rovaniemelle. Missä vaiheessa ohjeistusten yhtenäistäminen on? Ovatko pelisäännöt hanskassa? Ohjeistusta on yhtenäistetty ja prosessi jatkuu edelleen. Kuinka toimivat ovat tilaratkaisut? Pääpoliisiasemalla on ahdasta muutoksien myötä. Tilaratkaisut ovat vielä vaiheessa, mutta suunnitelmat ovat olemassa jotka toteutuvat tulevaisuudessa. Millaisia kokemuksia uudistuneesta luottamusmiesjärjestelmästä teillä on? Onko esimerkiksi pääluottamusmiehen sijainnilla huomattu olevan merkitystä toimintaan? Poliisipuolen kahden luottamusmiehen malli on toiminut hyvin. Töitä on riittänyt molemmille paljon. Pääluottamusmiehen sijainnilla ei sinänsä ole merkitystä, mutta asioiden hoi- 98 984 km² ALUEEN KOKO PINTA-ALANA taminen talon johdon kanssa on tosin helpompaa, kun pääluottamusmies on fyysisesti pääpoliisiasemalla. 182 514 ASUKASMÄÄRÄ ALUEELLA Millaisia asioita luottamusmiehet ovat hoitaneet liittyen tähän uudistukseen? Palkkaukseen liittyviä erimielisyyksiä, erilaisten ohjeiden ja käytäntöjen yhtenäistämisiä, virkasuhteeseen liittyviä asioita yms. Onko työilmapiirissa havaittu muutoksia? Ovatko sairauspoissaolot lisääntyneet tai työmotivaatiossa huomattu muutoksia? Jos niin miten nämä asia on hoidossa. Jossain määrin on havaittu muutoksia työilmapiirissä. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Kaikkien sairauspäivien lukumäärä on noussut 23 prosenttia. Lyhyiden sairauspäivien nousu on 20 prosenttia. Vaikuttaako itäraja toimintaanne, ja jos niin miten? Itäraja vaikuttaa toimintaan sesonkiluonteisesti etenkin silloin, kun sieltä tulee Suomeen lomalaisia. Tämä näkyy lisääntyneenä liikenteenä maanteillä ja tunturikeskuksissa. Kuluneen vuoden aikana itärajan liikennemäärä ja turistivirta on laskenut huomattavasti huonosta valuuttakurssista johtuen. Lähirajan vaikutus on huomattavasti merkittävämpi. Onko muutoksella ollut vaikutusta esim. partiointimatkoihin? Partiontimatkat ovat lisääntyneet ja kasvaneet harva-alueilla. Mitä tapahtumia alueellanne on, jotka työllistävät erityisesti poliisia ja miten? Tunturikeskukset työllistävät etenkin sesonkiaikana. Turistikeskuksissa on useita kymmeniätuhansia ihmisiä viettämässä vapaa-aikaa. Millaista palautetta olette saaneet asiakkailtanne? Pääosin ymmärretään tässä jatkuvassa organisaatioita koskevassa muutosprosessissa sekä muissa muutoksissa meitä hyvin. Vaikuttaako muutos yleiseen turvallisuuteen alueellanne? jos niin miten? Mikäli poliisin määrärahoihin ei tule riittäviä korjauksia, niin poliisin näkyvyys vähenee ja sillä on vaikutusta myös rikosten selvittämiseen. Ei riitä työntekijöitä. Pinta-alallisesti laajoja alueita on ilman poliisia. 1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 37 Hynttyyt yhteen TOIMITTANUT Hannele LotsariCoffeng 38 A mmattiliitot ovat käynnistäneet hankkeen uuden keskusjärjestön perustamiseksi Suomeen. Tavoitteena on, että uusi keskusjärjestö perustetaan kesäkuussa 2016 ja se aloittaa käytännön toiminnan vuoden 2017 alusta. Alustava aikataulu on haastava. Tähän varmasti palataan jatkovalmistelussa ja erityisesti sen osalta, miten eri liitoissa pystytään tekemään tarvittavia hallintojen päätöksiä suuntaan tai toiseen, sanoo Niko Simola. Tällä hetkellä mukaan ilmoittautuneet liitot edustavat yhteensä noin 1,7 miljoonaa jäsentä. Mukana ovat kahta poikkeusta lukuun ottamatta kaikki SAK:n ja STTK:n liitot. Lisäksi mukana on vielä tällä hetkellä keskusjärjestöihin kuulumattomia liittoja ja AKAVAsta Insinööriliitto sekä KTK Tekniikan Asiantuntijat. Perustettava uusi keskusjärjestö rakennetaan aivan puhtaalta pöydätä. Tämä on ollut neuvotteluiden ajan liittojohtajien selkeä ajatus. Uuteen liittoon ei tuoda vanhoja luutuneita toimintatapoja vaan siitä halutaan asiantuntijaorganisaatio, joka on kevyt, ketterä ja joustava toimija. Suurliitolla haetaan tehoja myös resursointiin, toteaa STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen Proliiton videohaastattelussa. Jäsenet kustantavat liittojen työn jäsenmaksujensa kautta ja päällekkäisen työn tekeminen ei ole järkevää. Yhdistymisellä haetaan nimenomaan vahvaa asiantuntijaorganisaatiota. Nykyiset keskusjärjestöt ovat uudistusprosessissa asiantuntijaP O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015 roolissa, lähinnä organisaationa vastaamassa jäsenliittojen lukuisiin kysymyksiin. Uusi keskusjärjestö ei heikennä ammattiliittojen itsenäistä asemaa työehtosopimusosapuolena. Projektia on tarkoitus viedä eteenpäin mahdollisimman avoimesti ja läpinäkyvästi. Erilaisia tapoja tämän toteuttamiseen on paljon, toteaa Simola. Jäsenliittojen yhteisöjäsenet sekä jäsenliitot ja -yhdistykset osallistuvat hankkeeseen jäsenliiton kautta. Selvitystyöhön osallistuvat liitot valitsevat edustajansa liittojen kokoukseen ja voivat osallistua perustettavien työryhmien työhön. Työtä tehdään lukuisissa työryhmissä. Tarkemmin työryhmät hahmottuvat jatkotyössä. Uusi suurliitto on Simolan mukaan poliittisesti sitoutumaton ja se ottaa vastuulleen lakkautettavien keskusjärjestöjen kansalliset ja kansainväliset tehtävät. Keskusjärjestön toiminta pohjautuu demokraattiseen edustukseen, joka huomioi kaikkien jäsenryhmien tarpeet. SPJL:n osalta mikään ei muutu ainakaan nopealla aikajänteellä. SPJL aloittaa selvitystyön, mitä eri vaihtoehtoja liitolla on keskusjärjestön tiimoilta. Yhtenä tärkeimpänä asiana pidetään poliittisesti sitoutumatonta keskusjärjestöä. Eri vaihtoehtoja tullaan arvioimaan kriittisesti jäsentemme etu ykkösarvona, toteaa järjestöpäällikkö Mika Nygård. Suurliittoa ja siihen liittyviä vaihtoehtoja tullaan käsittelemään keväällä SPJL:n hallituksessa ja toukokuun valtuustossa. Maaliskuu 2015: nimetään tulevaisuus- ja strategiaryhmä ja valitaan projektipäällikkö Huhti-toukokuu 2015: määritellään uuden keskusjärjestön strategia: missio, visio ja perustehtävä, liittojen kokous päättää Huhti-toukokuu 2015: päätetään työryhmistä ja perustetaan hankkeen nettisivut Huhti-syyskuu 2015: työryhmät tekevät selvitystyötä Loka-marraskuu 2015: työryhmät valmistelevat päätösesitykset toiminnoittain Helmikuu 2016: allekirjoitetaan aiesopimus uuden keskusjärjestön perustamiseksi Kesäkuu 2016: uuden keskusjärjestön perustamiskokous Tavoitteena on, että uusi keskusjärjestö perustetaan kesäkuussa 2016 ja se aloittaa käytännön toiminnan vuoden 2017 alusta. t yö hy v i nvo i n t i Työhyvinvointia konkreettisin teoin TEKSTI Tanja Seppänen KUVA Katja Almgren -P oliisihallintoon on koulutettu kymmeniä Kaiku-kehittäjiä, mutta heitä ei hyödynnetä tarpeeksi. On ammattitaitoa ja tahtoa, toteaa Kaiku-hankkeissa toimiva ylikonstaapeli Esa Saari Pohjanmaan poliisilaitokselta. Itsekin Kaiku-koulutuksen saanut Saari on mukana suunnittelemassa Kaiku-toimintaa valtionhallinnon virastojen yhteistyöryhmässä. Hän myös osallistuu Pohjanmaan poliisilaitoksella hankkeisiin, joihin Valtiokonttori on myöntänyt kehittämisrahaa. Tämänhetkisissä hankkeissa kehitetään työnohjausta, vertaistukikoulutusta ja työsuojelua. – Syksyllä 2013 alkaneesta esimiesten työnohjauksesta on hyviä kokemuksia. Mukana on yhteensä 11 rikostorjunnan ryhmänjohtajaa. – Alkuun oli epäilyksiä, kun ei tiedetty, mistä on kyse. Ihmeteltiin, miten ulkopuolelta tuleva työnohjaaja voi ohjata poliisin työtä. Työnohjaajan roolina ei ole kertoa, miten tehtävät hoidetaan, vaan ohjata ryhmän keskustelua ja nostaa esiin teemaan liittyviä ongelmia. Luottamuksellisissa keskusteluissa tuetaan esimiestyötä. TIESITKÖ? • Kaiku-lyhenne tulee sanoista ”kaikki kunnossa”. • Virastot hakevat Kaiku-työelämän kehittämisrahaa Valtiokonttorista. • Tukea myönnetään työhyvinvointi- ja työsuojelupainotteiseen kehittämiseen. Ylikonstaapeli Esa Saari uskoo Kaikuun. – Teemana voi olla vaikkapa kateus ja miten se ilmenee työyhteisössä. Jokainen voi kertoa asioista, jotka vaivaavat. Jos jollain on tullut sama ongelma vastaan, hän voi kertoa, miten ratkaisi sen, Saari kuvailee. Vertaistuella apua ongelmiin Esimiestyön avuksi laitoksella on koulutettu myös vertaistukihenkilöitä. Hanketta vetää rikoskomisario Juha Järvelin. – Vertaistukihenkilöt voivat avustaa esimiehiä työpaikan ongelmiin liittyvissä tilanteissa, purkujen järjestämisessä ja henkilökohtaisten keskustelujen yhteydessä, Saari havainnollistaa. Valtiokonttori myöntää Kaiku-työelämän kehittämisrahaa hankkeille, jotka painottuvat työhyvinvointiin ja työsuojeluun. Saaren mukaan rahoitus kattaa enintään puolet kuluista. Aina työhyvinvoinnin kehittäminen ei ole kustannuskysymys. Helmikuusta alkaen Pohjanmaan työsuojelua on tuettu vuorovaikutusta lisäämällä. – Liikkeelle lähdettiin työhyvinvoinnin pohjalta ja mietittiin, mitä uudessa poliisilaitoksessa voisi olla paremmin. Esille nousseista asioista viisi viedään nyt johtoryhmään. Nämä asiat eivät ole sellaisia, että ne maksaisivat laitokselle mitään. Pahoinvointi työyhteisöissä huolestuttaa Saarta. – Kun katsotaan poliisihallinnon lukuja Kaikki hyvin työssä? -tutkimuksessa, nähdään, työhyvinvoinnin tila koetaan selvästi huonommaksi kuin muualla valtiohallinnossa. Esimiehet ovat todella työllistettyjä, ja rivityöntekijät jo lähellä kuilua. – Toivoisinkin, että Kaiku-kehittäjiä hyödynnettäisiin enemmän. He voivat olla johdon ja esimiesten tukena esimerkiksi muutostilanteissa ja prosessien kehittämisessä. 1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 39 Esko Laine: Piirtäjä pitää poliitikot varuillaan Päivän lehtiotsikot kiteytyvät yhteen kuvaan. Karikatyyri tutusta julkimosta ei sano sanaakaan, mutta viesti on selvä. Mistä on kyse? TEKSTI Tanja Seppänen KUVAT Katja Almgren Poliisina toiminut Esko Laine aloitti piirtämisen miehistöluokalla. 40 E dessäni leviävä pilapiirrosten kirjo on vieressäni istuvan Esko Laineen käsialaa. – Nämä ovat vieneet minut sisään niihin paikkoihin, joiden edessä vartioin nuorempana konstaapelina, muun muassa Presidentinlinnaan, Laine pohdiskelee. Laineen kynänjälki on koristanut Paavo Lipposen työhuonetta eduskunnassa, ja omakseen hänen piirroksensa ovat saaneet muun muassa myös presidentit Ahtisaari ja Koivisto. Yllätyn Esko Laineen kertoessa, että kipinän pilapiirtämiseen antoivat hänen poliisiopintonsa. Vielä 26-vuotiaana pienviljelijän poika teki töitä vanginvartijana Kakolassa ja kasvatti työn ohella poliisikoi- P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015 ria. Laineen kasvattama poliisikoira, Caro, voitti kolmena vuonna poliisikoirien Suomen mestaruuden. Tunnit kuitenkin kuluivat liian verkkaisesti nuoren miehen makuun. – Siinä rosvoryhmää paimentaessani ajattelin, että ei taida olla minun hommaa tämä vartijatyö. Pian hainkin poliisikouluun. Alokaskurssinsa Laine kävi 1974, mutta poimi kynän käteensä vasta pari vuotta myöhemmin. – Vuonna 1976 miehistöluokalla ollessani huomasin, että kurssijulkaisuun haettiin piirtäjää. Erään opettajan karikatyyristä aloitin, ja julkaisun kuvittamisen ohella innostuin piirtämisestä. Nuoren poliisin palattua Helsingistä kotiseudulleen Turkuun nähtiin piir- roksia pian paikallislehti Turkulaisessa. Innostusta piirtämiseen Laine itse nimittää jonkinmoiseksi vaivaksi. Viitaten yhteen kuvista hän jatkaa: – Tämänkin piirroksen muistan tehneeni palattuani kello 11 iltavuorosta kotiin. Otin kupin kahvia ja sillä se syntyi. Nuorempana sitä monesti tinki unesta, kun sai päähänsä jonkin idean. Kahvin voimalla jaksoi piirtää yövuoronkin jälkeen. Laine teki pitkään töitä järjestyspoliisina. Siinä ei tullut aika pitkäksi. Työ kuitenkin vaati veronsa. – En tiedä, mistä selkävaivat tarkalleen alkoivat, mutta kulumia alkoi tulemaan. Osa taisi tulla silloin, kun ajettiin konnia autolla takaa, ja mentiin niiden perässä airasta läpi rotkoon. Pudotuksen jälkeen poliisiauto, jossa istuin kus- kin vieressä, jäi ensin pystyyn, mutta kaatui sitten taaksepäin. Varastetun auton avoimesta ovesta kantautui Laineen korviin Tapani Kansan laulamana: Antaa mennä kun on alamäki taas. – Takapenkillä ollut kolmas mies lähti paenneiden rosvojen perään, ja sai yhden niistä kiinni. Tämä sitten paljasti toisenkin konnan, Laine päättää muistelon ja hymyilee. Poliisin työ oli hänestä mukavaa, vaikkakin riskihommaa. – Sitä se on, kun ollaan koko ajan hälytysajossa. Varsinkin, jos on joku aseen kanssa vastassa, Laine toteaa vakavana. Laine on ollut eläkkeellä selkävaivojen vuoksi aika pitkään, ja keskittynyt piirtämiseen. Suvussa poliisityön jatkajia kuitenkin löytyy. Esko Laineen piirroksia on julkaistu jo 46 lehdessä, paljolti iltapäivä- ja puoluelehtien toimesta. Hän on ollut myös monen paikallislehden vakiokuvittaja. Esimerkiksi Turun Tienoossa hänen töitään nähtiin peräti 17 vuoden ajan. Pilapiirroksien aiheiden suhteen Laineella on selkeä linja, jota hän noudattaa. – Olen aina ollut sitä mieltä, ettei vammaisuudesta tai heikommista ihmisistä saa tehdä pilkkaa. Viime kuukausina pilapiirrokset ovat olleet kansainvälisestikin esillä satiiriseen Charlie Hedbo -lehteen tehdyn terrori-iskun myötä. Laine suhtautuu tapahtumiin erittäin vakavasti. – Mun mielestä ei suurempaa tyhmyyttä voi tehdä, kuin tässä oli tehty. Pilapiirtäjän ei pitäisi lähteä leikkimään sellaisella asialla, joka on elämää suurempi. On asioita, joita ei pidä sorkkia. Kyllä niitä muita aiheita riittää, joihin voi huoletta roiskia. Laine itse suuntaa kynänkärkensä politiikan piiriin. – Niillä se kuuluu työnkuvaan. Poliitikot osaavat kyllä puolustautua. Piirtäjä voi sanoitta muotoilla sen, mitä poliitikko selittää suu vaahdossa kaksikin tuntia. Hän muistelee Paavo Lipposen kerran todenneen kirjanjulkaisutilaisuudessa: ”Te piirtäjät olette sellaista porukkaa, että teidän kanssanne kannattaa olla väleissä.” – Piirtäjä pitää poliitikot varuillaan, Laine naurahtaa. Politiikka on Laineen ominta aluet- ta, ja vuosikymmenten kokemuksen myötä hän piirtää monet kasvot helposti ulkomuistista. – Tyyli on hioontunut, kun vertaa vaikka kymmenen vuoden takaisiin piirroksiin. Mutta on osa vanhoista kasvoista vieläkin mukana. – On mukavaa, kun poliitikot antavat jatkuvasti ideoita, joita voin sitten jalostaa, Laine myöntää. Esko Laine on laskeskellut, että vuosien varrella julkaistuja piirroksia on kertynyt yli 5 700. Huima piirrosmäärä kielii ehtymättömästä tuotteliaisuudesta. Eikä Laine piirtämisestä aio eläköityä. Kesälomankin kanssa on vähän niin ja näin. – Kerran olen yhden kuukauden pitänyt kesälomaa piirtämisestä. Siinä jo lehden toimittajatkin koettivat keksiä piirroksia. Allekirjoitan sen, että tässä hommassa täytyy olla vähän kieroutunut, Laine tokaisee pilke silmäkulmassaan. – Eiköhän tätä jatketa niin kauan kun täällä ollaan. Hyvä ystäväni Kai Heinonenkin jatkoi niin kauan, kun eli. On tämä omanlaisensa vaiva, tämä piirtäminen. Laineen pilapiirroksista on koottu jo kahdeksan albumia. Aktiivinen piirtäjä löytää ideoita päivän politiikasta. 1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 41 VALET 2015 18 riksdagskandidater med en bakgrund i SPJL har besvarat 13 frågor. Frågorna och svaren hittar du på finska på hemsidan SPJL.fi vid punkten Pliis vaalit 2015. Som ett smakprov kandidaternas svar på varsin fråga. 01 HELSINGFORS VALKRETS Tomi Sevander (SDP), Vilket är ditt valtema och den viktigaste frågan som du vill driva i riksdagen? Fram till år 2019 krävs nästan 70 miljoners tillskott till ramen för att hålla antalet poliser på den nuvarande nivån 7 500. Det här bör vara målsättningen, fastän jag redan nu vet att polisförvaltningens struktur granskas mycket kritiskt. Tom Packalén (Sannf) Hur ser du på utvecklingen av den offentliga sektorn och var tycker du att man ännu kan spara? Den sociala sektorn är den största utgiftsposten. Dess verksamhet behöver utvecklas och kostnaderna skäras ned. Juha Hakola (Saml) Vilka lagmotioner skulle du framlägga? Lagmotioner bör vara väl motiverade och man måste kunna ”sälja” dem till sina riksdagskolleger. Under min förra period fick jag mina fyra motioner till fortsatt 42 Olavi Merihaara (Centern) beredning och tre av dem ledde till lagberedning. Hur skulle din bakgrund synas i ditt arbete som riksdagsledamot? I Finland bör människor vara i en så jämställd situation som möjligt när det gäller att få basservice. Med basservice avser jag till exempel primärvård och möjlighet att få polis till platsen vid brådskande larmsituationer. 02 NYLANDS VALKRETS Ville Saukkola (Sannf) Hur har du tänkt hålla kontakt med förbundet och medlemmarna efter att du eventuellt blivit invald? Förbundet och dess medlemmar betyder i praktiken nuvarande arbetskamrater. SPJL:s roll skulle gärna få växa, när man planerar och genomför nya projekt inom polisförvaltningen. Informationsutbyte i vardera riktningen om projekt som påverkar polisens arbete och om förbundets synpunkter på dem är av största vikt för beslutsfattarna. Kari Tolvanen (Saml) Vilket är ditt valtema och den viktigaste frågan som du vill driva i riksdagen? Förbättring av den inre säkerheten inom alla delområden. Thomas Elfgren (SFP) Hur skulle din bakgrund synas i ditt arbete som riksdagsledamot? P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015 13 12 Teemu Hokkanen (Gröna) 11 10 09 04 03 07 06 02 01 08 05 Viktiga mål för arbetet som riksdagsledamot skulle vara säkerhet och välfärd. Polisens och åklagarnas nuvarande resurser, hotande resursminskningar, ökad byråkrati och onödiga formföreskrifter som försvårat verksamheten finns på listan över uppgifter. Att driva de här frågorna i riksdagen kräver ett nära samarbete med intressentgrupper. Vilka lagmotioner skulle du framlägga? I Finland saknas helt lagstadgade tjänster för brottsoffer. Någon motion som hänför sig till dem skulle säkert vara en av frågorna som jag skulle driva. 03 EGENTLIGA FINLANDS VALKRETS 04 SATAKUNTA VALKRETS Mari Kaunistola (Saml) Vad bör göras och varifrån ska pengarna tas, för att polisens resurser ska fås till europeisk genomsnittsnivå? Den inre säkerheten bör ses som en helhet: polisen, gränsbevak- ningen och tullen. Dessutom har den sociala sektorn stor inverkan på den inre säkerheten. Inom polisförvaltningen gör man mycket för några miljoner. Jag tror att man ganska lätt kan hitta de extra miljoner som behövs, om man vill hålla den inre säkerheten tillräckligt effektiv. 05 LANDSKAPET ÅLANDS VALKRETS 06 TAVASTLANDS VALKRETS Rami Lehtinen (Centern) Vilket är ditt valtema och den viktigaste frågan som du vill driva i riksdagen? Förbättra öppenheten och genomskinligheten i det politiska beslutsfattandet. Den viktigaste fråga som jag skulle driva är avveckling av all slags byråkrati som står i strid med sunt bondförstånd. Finland behöver återigen göras till ett förnuftigt samhälle. Mira Nieminen (Sannf) Hur skulle din bakgrund synas i ditt arbete som riksdagsledamot? Med beaktande av min bakgrund som polis vill jag förbättra säkerheten i vardagen i dess mångahanda former. Arbetet som polis, en stor familjs vardag med fritidsintressen och studier samt politisk påverkan på kommunnivå ger många infallsvinklar för arbetet som riksdagsledamot. Tillräckligt stor personal på stresssigt arbete, rätt utbildning för uppgiften och konkurrenskraftig lön. 07 BIRKALANDS VALKRETS enhetlig kedja? Samarbetet är enligt min åsikt bra, men olika arbetsrotationer och granskningar av arbetssätt ökar förståelsen för andras uppgifter. Anna-Kaisa Heinämäki (Gröna) Hur skulle kedjan nödcentralen, polisen och justitieministeriet fungera bättre som en enhetlig kedja? Man bör beakta åtminstone regionala skillnader i tillgången på tjänsterna och å andra sidan fördelningen av arbetsbördan. 08 SYDÖSTRA FINLANDS VALKRETS 11 MELLERSTA FINLANDS VALKRETS terna har överlappande uppgifter. Förvaltningen kan fortfarande bantas i de statliga ämbetsverken. På kommunsidan borde man sänka uppsägningsskyddet från fem år till exempel till ett år vid en kommunsammanslagning. 13 LAPPLANDS VALKRETS Miika Mutanen (Saml) 12 ULEÅBORGS VALKRETS Milla Kynkäänniemi (Saml) Hur ser du på utvecklingen av den offentliga sektorn och var tycker du att man ännu kan spara? Inom den offentliga sektorn måste man tänka efter om myndighe- Vilket är ditt valtema och den viktigaste frågan, som du vill driva i riksdagen? Mina viktigaste teman är bevarandet av välfärdssamhället och tryggheten i vardagen, att säkra polisens resurser och att de orkar i sitt arbete samt att förbättra brottsoffrens ställning. Sari Melkko (SDP) Hur skulle din bakgrund synas i ditt arbete som riksdagsledamot? Jag skulle främst verka för upprätthållande av den inre säkerheten samt för att trygga polisförvaltningens resurser och öka antalet poliser. Marko Forss (Saml) Hur skulle din bakgrund synas i ditt arbete som riksdagsledamot? Specialkompetensen när det gäller sociala medier skulle säkert komma fram, men också annorlunda arbete med barn, ungdomar och barnfamiljer. 09 SAVOLAX-KARELENS VALKRETS Kalle Jokinen (Saml) Hur garanterar man att personalen på nödcentralerna inte tröttnar på sin arbetsbörda och byter område, utan hålls kvar på arbetet? 10 VASA VALKRETS Tapio Nyysti (Centern) Hur skulle kedjan nödcentralen, polisen och justitieministeriet fungera bättre som en 1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 43 muis tamiset ELÄKKEELLE Tuula Pitkäranta SURUVIESTI Oiva Kaltiokumpu ASIANAJOTOIMISTO Johanna Karkia Oy Unioninkatu 22, 00130 Helsinki puh. 09-321 8821, fax 09-4129 299 www.johannakarkia.com 44 P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015 Sakari Kiri Muistamiset-palstalla julkaistaan uutisia: merkkipäivästä, eläköitymisestä, häistä, lapsen syntymästä tai kollegan poismenosta. Palstalla julkaistaan kuva. Mahdollinen kirjoitus on luettavissa P&O netti -verkkolehdestä, www.spjl.fi/ponetti. Tapahtumasta saa olla kulunut korkeintaan 4 kuukautta. ASIANAJOTOIMISTO MARKKU JAKOBSSON OY Kielotie 7 B, 3. kerros, 01300 Vantaa Puh. 010-322 8040 Fax 09-823 2805 Matkapuhelin 0400-450 547 Sähköposti [email protected] pulmakulma 2 8/2014 RATKAISUT 1 4 2 3 9 8 7 6 9 2 1 2 5 1 3 6 4 8 2 3 9 5 6 1 7 2 VAIKEUSASTE ● ● ● © Arto Inkala www.aisudoku.com 8 7 4 9 3 1 5 6 8 2 8 2 1 9 4 6 3 7 5 5 3 6 2 7 8 9 1 4 9 8 4 5 6 7 1 2 3 1 5 2 4 8 3 7 6 9 6 7 3 1 9 2 4 5 8 4 6 7 8 5 9 2 3 1 2 9 8 7 3 1 5 4 6 3 1 5 6 2 4 8 9 7 9 3 1 2 6 4 7 8 5 1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 5 6 2 1 8 7 3 4 9 8 7 4 3 9 5 2 6 1 2 5 8 9 7 1 4 3 6 6 1 3 5 4 8 9 2 7 4 9 7 6 3 2 5 1 8 3 4 6 8 5 9 1 7 2 7 2 5 4 1 6 8 9 3 1 8 9 7 2 3 6 5 4 45 Yrjö Suhonen puheenjohtaja 09 3484 2420 Mika Nygård järjestöpäällikkö 09 3484 2433 Katja Almgren toimitussihteeri/ viestintäsuunnittelija 09 3484 2428 Sari Haukka-Konu työvapaalla 2/2016 asti Anita Heino talouspäällikkö 09 3484 2422 46 Tarja Heinonen koulutus- ja edunvalvontasihteeri 09 3484 2432 Asta Jakobsson jäsenpalvelusihteeri 09 3484 2426 Pirjo Lappalainen pääluottamusmies/OM 09 3484 2427 Pekka Lassila pääluottamusmies/SM p. 09 3484 2430 Hannele Lotsari-Coffeng viestintäpäällikkö 09 3484 2429 P O L I I S I & O I K E U S 1 | 2 015 Auno Mäkinen neuvottelupäällikkö 09 3484 2431 Anne Rakka jäsenrekisterisihteeri 09 3484 2424 Armi Reiman puheenjohtajan sihteeri 09 3484 2421 Rita Ridanpää lakimies 09 3484 2425 Jaana Tynjälä talousassistentti 09 3484 2423 Toimiston faksi 09 3484 2410 Toimiston puhelin 09 3484 2400, puhelinpäivystys klo 9.00–15.00 spjl@spjl.fi Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Muistathan ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi yhdistyksesi jäsenasioiden hoitajalle tai liiton jäsenrekisteriin! kok ko n e n Me löysimme syyllisen alle puolen tunnin päiväkävelyllämme. Maailman laidalla Kun kirjoitan tätä kirjettäni Albert Parkissa Melbour- tramway on se, josta rouva Kokkonen tykkää ja peukut nessa talon toisessa kerroksessa ulkona paistaa parin- nousevat. Ratikat ovat kartoittaneet koko Melbournen kymmenen asteen aurinkoinen, linnut laulavat ja puut kaupungin! ovat vihreitä. Vasemmassa jalassani vetää suonta ja väsyttää. Siskonmies heiluttaa taustalla pientä punaista Vaikka Melbournessa elää ihmisiä melkein yhtä pal- nyrkkeilyhanskaa ja huutaa ovella nyt et kyllä nuku! jon kuin Suomessa yhteensä, niin jo vain selvitimme jo murhankin! Siinä missä neiti Marple ratkaisee murhaa- Matkustimme tänne reippaasti yli 10 000 kilometriä jan noin kahdessa tunnissa, me löysimme syyllisen al- maailman laidalle kahden vuorokauden ajan. Ohitse le puolen tunnin päiväkävelyllämme. It was the Quilty menivät Nizni-Novgorodin, Permin, muiden suomen- Moose, of course! sukuisten, Tiibetin, Pekingin, Hanoin, Everestin, Jaavan ja Borneon kansat, ja lopulta kartalla loisti Darwin Ja kun muistaa viralliset ohjetaulut katujen varsilla, ja Uluru. Yli ja ohi vaan! Kartta näytti jo siltä, että Mel- osaa käyttäytyä kuin kaikki kunnon brittien jälkeläiset. bourne ja Victoria valuivat kohti Antarktista reunan yli Pedestrians watch your step. Give way to trams. Do kuin mustikkakeitto. not overtake turning vehicle. Mutta täällä ollaan! Täällä kuulkaa riittää ihmettä, va- va Kokkosen nurinkuriset terveiset maapallon toiselta semman puolen liikenne, on freeway, tollway ja tram- laidalta! Matka on siis alkanut. Kirjeeni loppuu tähän. Rou- way. Freeway on kuusikaistainen aamuruuhkainen kokemus ja tollway taas on täynnään tietulleja jotka säh- Rouva Kokkosen matkakestomuksesta voi lukea lisää köisesti tullaavat ajajia tietullikameroiden ilmoituksen matkablogista: mukaan. Autossa piippaa aina kun tietulli verottaa. Ja http://www.rouvakokkonen.blogspot.fi/ 1 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 47 ŠKODA OCTAVIA TESTIMENESTYS JATKUU “Näin tehdään testivoittajia” 20/2014 Vertailussa kompaktit farmarit: 1. ŠKODA Octavia Combi 1,6 TDI, 522 p. 2. Peugeot 308 SW e-HDI 115, 491 p. 3. Opel Astra Sports Tourer 1.6 CDTI, 489 p. 4. Honda Civic Tourer 1.6i-DTEC, 479 p. Vertailussa automaattivaihteiset farmarit. Tekniikan Maailma 1/2014 1. ŠKODA Octavia Combi 1,4 TSI, 9,4 p. 2. VW Golf Variant 1.4 TSI, 8,9 p. 3. Opel Astra Sports Tourer 1.4 T, 8,4 p. 3. Toyota Auris Touring Sports Hybrid, 8,4 p. 5. Ford Focus 1.6 Wagon, 8,1 p. 6. Hyundai i30 Wagon 1.6 GDI, 7,6 p. Perhefarkut tositestissä. Teknavi 9/2014 1. ŠKODA Octavia Combi, 2526 p. 2. Hyundai i30 Wagon, 2510 p. 3. Honda Civic Tourer, 2411 p. ŠKODA Octavia alk. 22 389,40 €, autoveroton suositushinta alk. 18 375 € + arvioitu autovero 4 014,40 € CO2-päästöllä 114 g/km, yhdistetty kulutus 4,9 l/100 km. Malliston yhdistetty kulutus ja CO2-päästöt: 3,2–6,7 l/100 km ja 85–158 g/km. Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Kuvan auto erikoisvarustein. ŠKODA Octavia alk. 22 389,40 € Maahantuonti: HELKAMA Vuokraus: AVIS Katso kaikki testivoitot: skoda.fi Tykkää meistä facebook.com/SkodaSuomi
© Copyright 2024