Poliisi & Oikeus 2/2015 - Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry
SUOMEN P OLIISI JÄR JE S T Ö JEN LII T ON JÄ SENLEH T I Ankkuri-poliisi Pauliina Laukko-Kemppi NUORTEN MAAILMAA ON YMMÄRRETTÄVÄ AJASSA PINNALLA T YÖSSÄ Rahaa ja raameja Heidin hyväksi keräys Vartijan tehtävissä koulutus on avainasemassa 28 34 42 2 2O15 Lapsen TAPATURMAVAKUUTUS NOIN 3 €/kk JÄRJESTÖSEIMA NEUVOTTEL tu jäsene Hanki nyt lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös kilpaurheilun, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen Ifistä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta lapsenturva.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 010 19 19 19 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA pääk ir joitus HANNELE LOTSARI-COFFENG Rastia ruutuun hannele.lotsari@spjl.fi twitter.com/SPJL_PO facebook.com/SPJL.PO R yhtyisikö uhkapelaajaksi ja lottoaisi kesäloman kunnaksi. Ajatus tuli mieleen, kun törmäsin suomalaisen lottovoittajan lausahdukseen: ”On ihanaa, kun nyt voi tehdä töitä tekemisen ilosta.” Jos lottovoittaja tuumaa näin miljoonat taskussaan, niin onhan sen oltava lähellä totuutta. Joka tapauksessa jotain piristysruisketta kaipaisi työhönsä aika moni muukin. Näin päättelen, kun luen Pardian tutkimusta henkilöstön mahdollisuudesta osallistua muutoksia koskevaan päätöksentekoon. Työpaikkojen uudelleen organisoinnin Euroopan mestarina komeilevat suomalaiset, ja valtionhallinto on häärinyt aktiivisimmin organisaatiomuutosten toteuttamisessa. Tyytyväisyys osallistua muutoksia koskevissa päätöksenteoissa vaihteli eri hallinnonaloilla. Vähintään puolet oli tyytyväisiä muutoksen vaikutuksiin OKM:ssä, UM:ssä, OM:ssä ja YM:ssä. Yksi hallinnonala poikkeaa selvästi yleisestä linjasta. Lähes 70% SM:n vastaajista koki muutosten vaikutukset kielteisenä. OM:ssä vastaava prosenttiluku oli reilu 45%. Tutkimustuloksissa on pureskeltavaa sisäministeriön johdolle ja uudelle poliisiylijohtajallekin. Muutoksessa tavoitteiden ja visioiden yhdistämisen taito muodostavat yhden elementtiparin, jolla luodaan toiminnalle suunta. Professori Henrikki Tikkanen Aalto-yliopistosta hakee muun muassa strategiatyön ja johtamis- taidon oppeja nykypäivän lisäksi historiasta. Hän toteaa AEE:n nettiartikkelissa ”Johtaja, katso menneeseen!”: ”Kun mennään ihmisten johtamiseen, astuvat voimaan suuremmat lainalaisuudet. Silloin historiastakin voidaan oppia. Näen paljon yhtäläisyyttä historiasta nykypäivään.” Mielenkiintoinen esimerkki on ensimmäisessä maailmansodassa laivastojohtaminen Britannian ja Saksan välillä. Kilpavarustelu oli näyttävää, mutta lopulta brittilaivasto oli tositoimissa ylivoimainen. On kiinnostavaa analysoida, miksi toista laivastoa johdettiin paremmin. Vaikkei historiastakaan mitään ehdottomia totuuksia johtamisoppeihin löydy, voisi kesäkirjoihinsa lisätä sotahistoriaan liittyvän teoksen. Ehkäpä suurista sotakertomuksista kumpuaisi viisautta jaettavaksi myös kesäisiin mökkielämän pakollisiin työnjakoihin, joista aika-ajoin räjähtää myrskypilven kaltaisia sanasotia. Rentouttavaa kesää! Katja Almgren Jotain piristysruisketta kaipaisi työhönsä moni muukin. 2 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 3 täs sä numeros sa K ANNESSA A JA S S A 28 12 T YÖ S S Ä PINNALL A 34 Päätoimittaja viestintäpäällikkö Hannele Lotsari-Coffeng 040 940 2065 hannele.lotsari@spjl.fi POLIISI & OIKEUS 86. vuosikerta Julkaisija Suomen Poliisi– järjestöjen Liitto Toimitussihteeri viestintäsuunnittelija Katja Almgren 09 3484 2428 katja.almgren@spjl.fi Osoitteenmuutokset Jäsenrekisterisihteeri Anne Rakka p. 09 3484 2424 Viestintätoimikunta Pekka Heikkinen Pirkko Kauppinen Henna Kelloniemi Ilari Kulmanen Mikko Salokannel Eero J. Savolainen Yrjö Suhonen Anne Syrjänen Taitto Kaaripiste Oy Paino Lönnberg Print & Promo p. 09 751 1811 Toimitus Asemamiehenkatu 2 00520 Helsinki toimitus@spjl.fi www.spjl.fi Ilmoitukset Olli-Pekka Duk p. 050 378 3932 [email protected] 4 P O L I I S I & O I K E U S 2 | 2 015 ISSN 1238-5387 Aikakausmedian jäsen 42 Muistamiset sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@spjl.fi. Muistamisia julkaistaan enintään 4 kuukautta tapahtuman jälkeen. Muu toimituksellinen materiaali sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@spjl.fi. Toimitus ei vastaa sille ilmoittamatta lähetetystä materiaalista. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa tekstejä, valikoida ja olla julkaisematta tekstejä. Materiaalia ei palauteta. Lehti 3/2015 ilmestyy viikolla 40, aineistot viimeistään 31.8. Lehti 4/2015 ilmestyy viikolla 51, aineistot viimeistään 13.11. 3 6 8 Pääkirjoitus – Rasti ruutuun Puheenjohtaja – Uusi voima Lyhyesti 12 16 18 Ankkuri-poliisi Pauliina Laukko-Kemppi: Nuorten maailmaa on ymmärrettävä Eläkeuudistus etenee eduskuntaan Työpari 20 Henkilökunta ja joustavuus muutoksen voimavarana Kulmanen – Avautumisen ankeudesta alkaa asennemuutos Pykälän pyörteissä Raskaanliikenteenvalvontaa kehitettävä Rahaa ja raameja – valtuusto kevätkokouksessa 23 24 27 28 30 32 34 36 Lennossa työtä ja harrastusta Ei enää Heidin hyväksi Mättöä vai pupunruokaa Esa Syrjälä – 41 vuotta töitä pakkasessa, tuulessa ja tuiskussa Raamitellaan ja sovitaan Vartijan tehtävissä koulutus on avainasemassa Dansk polis upplever extrem press Muistamiset Pulmanurkka Repe Kokkonen – Kevättä ilmassa 16 38 40 42 46 48 49 50 51 34 2 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 5 puheenjohtajalta UUSI VOIMA Palkansaajakeskusjärjestöt ovat muutoksessa ja murroksessa. SAK:n ja STTK:n jäsenliitot ovat aloittaneet hankkeen uuden ja suuren järjestön luomiseksi. Akavalaisista on saatu vain pientä lisävahvistusta. Viimeistään vuoden kuluttua näemme, tuleeko tästä hankkeesta totta vai tarua. 6 P O L I I S I & O I K E U S 2 | 2 015 YRJÖ SUHONEN Katja Almgren U udistuksen tavoitteena on saada lisävoimaa työantajaa vastaan. Työnantaja on tässä yhtä kuin Elinkeinoelämän keskusliitto, EK. Toteutuessaan uuden keskusjärjestön riveissä olisi noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa. Miten tämä lisävoima sitten näkyisi ja mihin sitä käytettäisiin? Kun vertaa tällä hetkellä SAK:n ja STTK:n liittoja, on helppo löytää eroja. Lakkoherkkyys on yksi selkeä ero. Lakkoasioissa STTK:n väki näyttäisi olevan lähes koomassa, kun sitä vertaa muutamiin SAK:n avainliittoihin. STTK:n liitoista lähinnä vain Ammattiliitto Pro on profiloitunut työtaistelujen tai niiden uhkien käyttäjänä. Lakkouhkan pitäisi toimia vähän samaan tapaan kuin maanpuolustuksen. Uskottava puolustus toimii ennalta estävästi, kukaan ei uskalla hyökätä. Näinhän sen pitäisi olla myös työelämässä. Työnantajan hyökkäysten pitäisi pysyä kurissa lakkopelotteella. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tästä aseesta on panokset lopussa. Tai ne ovat korkeintaan paukkupanoksia. Miten voima tulisi esille rauhanomaisemmissa tilanteissa? Takaisiko suuruus nykyistä paremman näkyvyyden ja sitä kautta vetovoiman, jolla jäsenmäärä saataisiin nousuun? Onko mahdollista, että massiivisuus kääntyisikin itseään vastaan? Häviääkö koon mukana viimeinenkin ketteryys? On paljon kysymyksiä, vähän vastauksia. Uskon että monta kiveä ja kantoa on vielä raivattava yhteiseltä polulta, jos halutaan kaikkien pääsevän kompastumatta paikalle. Yksi keskeinen este on nykyinen poliittinen sitoutuneisuus, joka iskee leimaa erityisesti SAK:n kylkeen. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola totesi Suomen Kuvalehden numerossa 20/2015 että ay-liikkeen ja demareiden on tehtävä pesäero. Ei kovin helppo rasti, uskoisin. Uudistusta kasaavista jotkut haluavat korvata poliittisen sitoutumattomuuden termillä moniarvoi- Monta kiveä ja kantoa on vielä raivattava yhteiseltä polulta, jos halutaan kaikkien pääsevän kompastumatta paikalle. yrjo.suhonen@spl.fi twitter.com/SPJL_PO facebook.com/SPJL.PO suus. Tämä vaikuttaa savuverhon levittämiseltä. Poliittiset puolueet ja ammattiyhdistysliike ovat vuosisataisella yhteisellä taipaleellaan hyötyneet toisistaan monin eri tavoin. Taloudellinen hyöty ei ole niistä vähäisin. Napanuora saattaa osoittautua liian sitkeäksi katkaista. Ne Liitot, jotka edellyttävät täydellistä sitoutumattomuutta, joutuvat selvittämään tarjolla olevat vaihtoehdot. Sitoutumattomuus ei ole ainoa selvitettävä asia. Yksi tärkeä kysymys on, millä hinnalla mahdollinen uusi järjestelmä tarjoaa uutta voimaansa. Jäsenmaksut eivät voi nousta, kun eivät sitä tee palkatkaan. Pysytäänpä siis hereillä! Hyvää kesää kaikille! 2 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 7 lyhye s ti 87 Tuossa sloganissa on aika hyvä lause: Me turvaamme selustasi. Se on tänä päivänä raakatotuus, että sitä tarvitaan” LUOTTAMUSMIESTÄ ON SPJL:N PALAUTE JÄSENELTÄ. JÄSENTEN KÄYTETTÄVISSÄ. (LÄHDE: SPJL:N VUOSI KERTOMUS 2014) Jäsenkortilla etuja SPJL:n jäsenenä sinulla on voimassa vapaa-ajan matkustajavakuutus. Jäsenkortti on siis samalla matkustajavakuutus. Vakuutusturvan hoitaa If Vahinkovakuutusyhtiö Oy. Vakuutus on voimassa enintään 45 vuorokauden mittaisilla vapaa-ajan kotimaanmatkoilla ja Suomesta alkavilla ulkomaanmatkoilla. Osa jäsenyhdistyksistä on vakuuttanut jäsenensä myös yhdistyskohtaisella Liittovakuutuksella, johon sisältyy vapaaajan tapaturmavakuutus (if.fi/spjl). Teboil nostaa jäsenkortilla saatavaa alennusta koko kesäkauden ajaksi 2,5 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä. Kampanja on voimassa 1.6.–31.8.2015 välisen ajan. Alennuksen saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta Teboil Express-automaattiasemia lukuun ottamatta. Jäsenedut.fi-palvelu tarjoaa ajankohtaisia alennuksia ja tarjouksia ammattiliittojen jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen. Voit rekisteröityä palveluun käyttäjäksi. Verkkokauppaedut ovat heti käytettävissä sekä mobiilinäyttökortilla myymälöissä (löytyy kohdasta asiakaskortit). Näyttökortin voi tallentaa puhelimeen taikka kirjautua kaupassa palveluun ja näyttää korttia. 8 P O L I I S I & O I K E U S 2 | 2 015 Mökille Haku liiton Keskusrakkaan, Marakkaan ja Tirakkaan on käynnissä viikoille 1–26/2016 Mökkien hakuaika on 15.6.–31.8.2015. Varaukset tehdään varauskalenterin kautta SPJL.fi -jäsensivuilla. Eläkeläiset voivat tehdä varaukset soittamalla Spjl:n toimistoon Asta Jakobssonille p. 09 3484 2426 tai laittamalla sähköpostia asta.jakobsson@spjl.fi. Hakuajan jälkeen suoritetaan mökkiviikkojen arvonnat ja majan saaneille ilmoitetaan 11.9.2015 mennessä. Vapaaksi jääneet mökkiviikot ovat tämän jälkeen varattavissa kalenterista. Jos olet vuosina 2013, 2014 tai 2015 mökkeillyt Levin niin kutsutuilla sesonkiviikoilla 8–18, et voi jättää hakemusta sesonkiviikolle 2016. Jos kotisivulle kirjautumisessa on ongelmia tai salasanasi on hukassa, ota yhteyttä toimistoon Anne Rakkaan sähköpostitse anne.rakka@spjl.fi. Pankajärven, Vierumäen, Telkänpesän ja Rauhamäen haku vuodelle 2016 alkaa 15.10.2015. Poliisitaustaiset kansanedustajat SPJL:n vieraana Eduskuntaan valittiin 7 poliisitaustaista kansanedustajaa. SPJL kutsui poliisitaustaiset kansanedustajat tutustumaan liiton toimintaan. Tapaamisessa tuotiin esille muun muassa sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon tulevaisuuden näkymiä. Keskustelua käytiin ammatillisesta eläkeiästä, kielikysymyksestä, laillisuusvalvonnasta ja yksityisestä turva-alasta sisäisen turvallisuuden näkökulmasta katsottuna. Esille nousivat myös oikeusministeriön hallinnonalan ja hätäkeskuksen resurssit ja tehtävien lisääntyminen. Lainsäädäntöön liittyvät muutokset puhututtivat. Lisäksi keskusteltiin palkanmaksuun liittyvistä ongelmista SM:ssä. Paikalla maanantaina 2.6.2015 olivat kansanedustajat Kari Tolvanen, Kalle Jokinen, Veera Ruoho ja Kari Kulmala. Spjl:n toimistosta tilaisuuteen osallistuivat puheenjohtaja Yrjö Suhosen lisäksi järjestöpäällikkö Mika Nygård, neuvottelupäällikkö Auno Mäkinen, lakimies Rita Ridanpää ja pääluottamusmiehet Pirjo Lappalainen ja Pekka Lassila. Uuden keskusjärjestön strategia painottaa tulevaisuuden työelämää FB kommentti: Sisäinen turvallisuus ei ollut missään muodossa esillä Sipilän eduskuntaryhmille lähettämissä 15 kysymyksessä.: Kuinka moni niistä 7 kansanedustajasta, joka on poliisi, muistaa puolustaa poliiseja. Twitterissä: Luottamukseen kuuluu, että tehdyistä sopimuksista pidetään kiinni #vaalit2015 #yhteiskuntasopimus Uuden palkansaajakeskusjärjestön selvitystyöhön osallistuvat ammattiliitot kokoontuivat 25.5. Helsingissä. Tapaamisessa liitot tarkensivat hankkeen aikataulua ja päättivät järjestön strategiasta. Aiesopimus uudesta keskusjärjestöstä on tarkoitus allekirjoittaa toukokuussa 2016. Toiminnan aloittamiseen liittyvät valmistelut ajoittuvat syksyyn 2016. Varsinaisen toimintansa uuden organisaation on määrä aloittaa vuoden 2017 alussa. Selvitystyöhön ilmoittautuneet 49 ammattiliittoa edustavat yhdessä noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa. 2 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 9 kanne s sa Ankkuri-poliisi Pauliina Laukko-Kemppi: NUORTEN MAAILMAA ON YMMÄRRETTÄVÄ 10 P O L I I S I & O I K E U S 2 | 2 015 TEKSTI JA KUVAT Katja Almgren Poliisipartio ajaa jalkakäytävälle ja pysäyttää ryhmän nuoria. Leppoisasti jutustellen selvitetään kuulumisia ja illan suunnitelmia, sitten pyydetään avaamaan reput ja kassit. Leijona-pullon ja parin pussikaljan kohtalo on selvä, poliisit nappaavat ne takakonttiin ja nuoret puhallutetaan. Vanhempien yhteystiedot kirjataan ylös. Riihimäen Ankkuri-tiimin ilta koulujen päättäjäispäivänä on vasta alussa. 2 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 11 Aiotsä juoda noi. Saanks mä sun pohjat? 12 P O L I I S I & O I K E U S 2 | 2 015 V arhainen puuttuminen ja tarvittaessa apuun ohjaaminen on Riihimäen Ankkuri-tiimin ydin. Työssä kiteytyy uudenlainen monialainen yhteistyö, jossa poliisikaan ei ole enää pelkkä poliisi. Se tuo työhön haastetta, mutta myös mielenkiintoa. Ennalta estävää työtä lasten ja nuorten hyväksi ovat tekemässä vanhempi rikoskonstaapeli Pauliina Laukko-Kemppi, sosiaalityöntekijä Jonna Niemelä, psykiatrinen sairaanhoitaja Sari Seppänen sekä erityisnuorisotyöntekijä Sari Lähdenniemi. Ankkurilaisten asiakkaina ovat usein tavalliset perheet, tavalliset nuoret, joille ensimmäinen rike voi jäädä viimeiseksi. – Vanhemmat saattavat joskus kysyä, milloin otamme heidän lapset huostaan, mutta siitähän ei ole kyse, sosiaalityöntekijä Jonna Niemelä sanoo. Vaikka kaikista alle 18-vuotiaiden rikkeistä tehdään lastensuojeluilmoitus, yleensä yksi käynti poliisiaseman Ankkuri-tiimin juttusilla riittää. Ankkurilaiset puhuttelevat lapsia ja nuoria ja heidän vanhempiaan toisinaan myös ryhmässä. Se on helppo ja hyvä tapa esimerkiksi kotibileiden jälkipuinnissa, kun kaikki saadaan koolle yhtä aikaa. Silloin vanhempien toivotaan myös vaihtavan yhteystietoja. Perusperheiden ohella kulkevat toki vakavamman huolen tapaukset, kuten mielenterveysongelmaiset, päihdeongelmaiset ja väkivaltatapaukset, välillä yhden rikkeen tultua päivänvaloon, taustalta löytyy enemmänkin Uhreille löytyy yleensä paikkoja saada apua, mutta tekijöille ei. Ankkurilaiset huolehtivat molemmista. Päättäjäisiltana sosiaalityöntekijä Jonna Niemelän ja vanhempi rikoskonstaapeli Pauliina Laukko-Kempin tiimiä täydensi some-poliisi Pekka Laitinen Hämeenlinnan pääpoliisiasemalta. puututtavaa. Tiimin työhön kuuluvat alaikäisten ohella myös perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapaukset. Alaikäisten laaja reviiri Lapsilla ja nuorilla on usein väärää tietoa, jota Ankkuri-tiimi haluaa korjata oikeaksi. Vaik- 2 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 13 Riihimäen Ankkuri Lasten asiakkuudet 2013 0–9v 16 10–11v 13 12–13v 36 14–15v 74 16–17v 62 18v– 58 Vastaanotetut lastensuojeluilmoitukset 285* Ankkurissa käsitellyt lastensuojeluilmoitukset 233* Ankkurissa tehdyt lastensuojelutarpeen selvitykset 94* * sis. Riihimäki, Hausjärvi, Loppi. Koulujen päättymisviikonlopun päihdevalvonta Hävitetty ja takavarikoitu alkoholi Häme Koko maa Rikoksiin syyllistyneet alle 15v 15–17v 18–20v Rikosilmoitus Sakko Rikesakko Lastensuojeluilmoitukset Valvontaan käytetty aika (h) 40,3 litraa (Riihimäki 25 l) 3 26 2 3 (Riihimäki 1) 1 17 35 (Riihimäki 16) 129 2 117,9 litraa 75 763 46 51 60 442 714 3 509 Tilastot: Poliisi 14 P O L I I S I & O I K E U S 2 | 2 015 Koulukiusaaminen on levinnyt teinien keskuudesta 2. luokkalaisiin asti. ka vasta 15-vuotias on rikosoikeudellisessa vastuussa, myös sitä nuorempien rikkeistä jää poliisin rekisteriin merkintä. Huolestuttavaa rikoskonstaapeli Pauliina Laukko-Kempin mielestä on se, että lasten välisissäkin pahoinpitelyissä täyttyvät rikostunnusmerkistöt: käydään käsiksi, aiheutetaan ruumiillisia vammoja, piinataan ja uhataan. Koulukiusaaminen on levinnyt teinien keskuudesta jo 2.-luokkalaisiin saakka. Eikä kiusaaminen rajoitu koulun alueelle, se leviää myös vapaa-aikaan. Sosiaalinen media on avannut uudenlaisen maailman; siellä missä vanhemmat näkevät vaarat ja uhat, nuoret näkevät mahdollisuudet. Alastonkuvia ja tappouhkauksia leviää WhatsApp:ssa, lasten keskuudessa. Laukko-Kemppi ja Niemelä nostavat esiin vanhempien vastuuttamisen ja yhteisöllisyyden merkityksen. Kaveriporukan vanhemmat eivät useinkaan pidä yhteyttä keskenään, eikä nuorille aseteta rajoja, puhelin kulkee mukana yötä päivää. Vanhemmat saattavat soittaa Ankkuri-tiimille ja kysyä, voiko lapsen puhelimen tai tietokoneen käyttöä seurata, voiko viestejä lukea. – Vanhemmat pelkäävät seurauksia. Meiltä saatetaan myös kysyä voiko lapsen jättää kotiin yksin pikaisen kaupassakäynnin ajaksi, Laukko-Kemppi kertoo. alakouluiässä. 8–10 -vuotiaat lapset saattavat saada ensikosketuksen virkavaltaan erilaisten energiajuomien näpistelystä. – Aiotsä juoda noi. Saanks mä sun pohjat? Pystyn oleen ilman, jos haluun, Niemelä luettelee lasten suusta kuultuja kommentteja. Laukko-Kemppi myöntää, että energiajuomien kulttuuri kuulostaa siltä kuin puhuttaisiin kaljasta. Yllättävää kyllä vanhemmatkaan eivät aina osaa olla huolissaan asiasta, vaikka juuri 8–10 -vuotiaiden Ankkuri-asiakkaiden osuus on nousussa; 2015 alkuvuonna ikäryhmän tapauksia on ollut lähes saman verran kuin vuonna 2013 yhteensä. Ankkurilaiset pitävät tärkeänä ymmärtää nuorten maailmaa. Kehitystä ei voi pysäyttää, sen mukana on kuljettava mieli avoimena. Ennakkoluulottomuus ja asioista kiinnostuminen ovat tärkeitä niin Laukko-Kempille kuin Niemelällekin. Vaikka vanhempien piittaamattomuus toisinaan ihmetyttää, useimmiten ankkurilaisten asiakkaat suhtautuvat tiimin toimintaan myönteisesti. – Usein perheissä ollaan huojentuneita, että asiat hoidetaan. Anteeksipyytäminen on yllättävän vaikeaa, mutta me olemme sitä varten, että autamme pääsemään näistä tilanteista yli, mahdollisimman helposti. Nuorista näkee, että heitä harmittaa. Samoin sen, kuinka paljon he kunnioittavat vanhempiaan ja meitä, Laukko-Kemppi miettii. Nuorten pariin Kuten päättäjäispäivän iltana, ankkurilaisten ajatuksissa on yhä enemmän jalkautua sinne missä lapset ja nuoret ovat. Suunnitelmissa on elokuinen Beach Party, 7-luokkalaisten ryhmäytys, käynti nuorisotiloissa, jouluglögit. Riihimäen Ankkuri-tiimillä riittäisi vientiä, mutta kaikkialle ei ennätä; täysipäiväisinä ankkurilaisina toimivat vain Laukko-Kemppi ja Niemelä Riihimäen poliisiasemalla. Laukko-Kemppi auttaa tarvittaessa myös tutkinnan puolella. Psykiatrinen sairaanhoitaja on puolet ajastaan Nuorten palvelupisteellä Nupissa, erityisnuorisotyöntekijän panos on 25 %. Pauliina Laukko-Kemppi pitää yhden oven periaatetta perheen auttamiseksi hyvänä. Lasten ”kalja” Merkittävä nykyajan ilmiö on sosiaalisen median ohella energiajuomien varastaminen jo 2,75 HENKEÄ TYÖSKENTELEE RIIHIMÄEN ANKKURI-TIIMISSÄ VAKITUISESTI 50 000 ASUKASTA AUTTAEN. 2 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 15 ELÄKEUUDISTUS etenee eduskuntaan TEKSTI Mika Nygård P oliisiorganisaatiossa on poliisien eläkeikää uudistettu viime vuosina varsin ahkerasti. Vuonna 2010 sisäministeriön poliisiosastossa aloitti työryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää, onko poliisihallinnossa perusteita erityisille eroamisiäille. Työryhmässä oli muun muassa poliisihallituksen, valtionvarainministeriön ja Kevan (kuntien eläkevakuutus) edustajia. Suomen Poliisijärjestöjen liitolla oli yksi edustaja työryhmässä. Poliisin erityisellä eläkeiällä tarkoitettiin miehistön ja alipäällystön eroamisikää, joka on 60 vuotta. Päällystöllä eroamisikä on 63 vuotta. Eli nämä Eroamisikä = Ikä, jolloin virkamiehen on viimeistään erottava virastaan. Virkamiehen yleinen eroamisikä on 68 vuotta. Joissakin viroissa eroamisikä on yleistä eroamisikää alempi. Jos eroamisikä on alempi kuin 68 vuotta, säädetään siitä asetuksella. Ammatillisen erityiseläkeikä = Eräillä valtion eläkelain piiriin kuuluvilla ammattiryhmillä on ollut oikeus valita erityinen eläkeikä. Ammatilliset erityiseläkeiät ovat 55, 58 ja 60 vuotta. Ammattinimikkeet, joissa on voimassa kyseinen eläkeikä, on lueteltu 1. päivänä heinäkuuta 1989 lukien kumotuissa valtion eläkeasetuksessa. 16 P O L I I S I & O I K E U S 2 | 2 015 olivat ikiä, jolloin oli viimeistään erottava palveluksesta. 58 vuoden ammatillisen erityiseläkeiän valinneilla on oikeus jäädä eläkkeelle 58-vuotiaana, mutta heillä on mahdollisuus jatkaa eroamisikään asti. Työryhmän erimielisen selvityshankkeen pohjalta, mihin SPJL jätti eriävän mielipiteen, säädettiin uusi laki, jossa poliisimiehen eroamisiäksi säädettiin 68 vuotta. Eläkeikä sidottiin yleiseen eläkeikään eli tällä hetkellä 63 vuoteen. Eli poliisimiehellä on oikeus jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana, mutta hänen tulee jäädä viimeistään 68-vuotiaana. Uusi eroamisikä ei koskenut ennen vuotta 1960 syntyneitä, joiden eroamisikä on 60 vuotta. Samoin ulkopuolelle jäivät 58 vuoden valinnan tehneet. Uudella eroamisiällä noudatettiin Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteita pidentää työuria ja parantaa julkisen sektorin taloutta. Jyrki Kataisen aikana aloittanut hallitus käynnisti laajemman hankkeen, koskien ammatillisia erityiseläkeikiä julkisella sektorilla. Ammatillisia erityiseläkeikiä on muun muassa opettajilla, sairaanhoitajilla ja poliiseilla. Julkisen sektorin palkansaajajärjestöt katsovat erityisten eläkeikien olevan perustuslain omaisuudensuojan piirissä ja päätös muuttaa ammatillisia eläkeikiä olisi perustuslain vastainen. Sosiaali- ja terveysministeriön työ- ryhmä on neuvotellut ammatillisista erityiseläkeikien tulevaisuudesta. Työryhmässä ei ole Suomen Poliisijärjestöjen Liitolla edustajaa, vaan Pardian edustaja on neuvotellut Pardiaan järjestäytyneiden puolesta. Työryhmässä on edustettuina muun muassa Keva ja sosiaali- ja terveysministeriö. Yleinen henki on ollut työnantajapuolella tahto olla noudattamatta valinnan tehneiden valintaa ammatillisista erityiseläkeiäistä ja vastaavasti työntekijäpuolen tahto noudattaa valinnan tehneiden valintaa. Ammatillisia erityiseläkeikiä on julkisella sektorilla noin 10 500 henkilöllä. Poliiseja näistä on noin 1 000 henkilöä. Työryhmältä lähtee erimielinen lausunto eduskuntaan, joka tulee todennäköisesti säätämään uuden lain lausunnon pohjalta. Lain lopullisesta sisällöstä ei ole tällä hetkellä tietoa. Lausunnossa ehdotetaan erityisistä eläkeiäistä luopumista nopeutetulla aikataululla. Tämä tarkoittaisi sitä, että heillä, joilla ammatillinen eläköitymisikä täyttyisi vuonna 2018, tulisi kolme kuukautta lisää työuraan. Työura kasvaisi joka vuosi kolme kuukautta vuoteen 2025 asti, jolloin tulisi 2 vuotta ylimääräistä. Kaksi vuotta olisi maksimi työurapidennys erityisen eläkeiän poliisissa valinneille. SPJL on yrittänyt vaikuttaa kansanedustajia lobbaamalla lain sisältöön. Lausunnossa ehdotetaan erityisistä eläkeijistä luopumista nopeutetulla aikataululla. Tavoitteena on ollut kunnioittaa valinnan tehneiden valintaa. Liitto on lähettänyt postia kansaedustajille ja puoluetoimistoille erityisen eläkeiän noudattamisen puolesta. Valitettavasti palkansaajapuoli on ollut asian kans- sa yksin ja esimerkiksi työnantajapuoli suhtautuu työurien pidentämiseen myönteisesti. Liitolla ei ole mahdollisuutta valittaa tai riitauttaa lausunnon perusteella säädettyä lakia. Mahdollisuus viedä asiaa eteenpäin on silloin, kun uuden lain perusteella annettaan ensimmäinen eläkepäätös. Ensimmäinen eläkepäätös, jossa tulee ”lisäpalvelusta” on valituskelpoinen. Eläkepäätös on valituskelpoinen hallinto-oikeudessa. Pähkinänkuoressa eläkeuudistus Eläkeikä Eläköitymisikä Eläkeuudistus 58 vuotta ammatillisen eläkeiän valinneet 58-vuotiaana vuoden 2017 ajan. Mahdollisuus jatkaa työuraa 68-vuotiaaksi. Tämän jälkeen eläköitymisikä nousee portaittain. Eläköitymisikä nousee vuodesta 2018 lähtien 3 kk/ vuosi vuoteen 2025 asti – enimmillään kuitenkin 2 vuotta. Eroamisikä 60 vuotta, koskee ennen 1960 syntyneitä henkilöitä Mahdollisuus jäädä eläkkeelle 60–68 -vuotiaana Tähän ei tässä yhteydessä puututa.* Yleinen eläkeikä 63–68 vuotta (joustavasti) 63 vuotta, vanhuuseläkeiän alaraja. Vuonna 1960 tai sen jälkeen syntyneet. Julkisen sektorin eläkeikä nousee portaittain vuodesta 2017 alkaen 65 vuoteen, kuten yksityisellä sektorilla on. Ensimmäisenä tämä 65 vuotta ikäraja koskee vuonna 1962 syntyneitä. Lisäksi: Julkisella sektorilla on vielä käytössä myös vanhoja henkilökohtaisia eläkeikiä. Ne ovat jo nyt pääosin korkeampia kuin vanhuuseläkkeen nykyinen alaraja, joten niitä ei uudistuksessa nosteta. * Eroamisiät eivät kuulu sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan ja siksi niitä ei ole eläkeuudistuksen yhteydessä neuvoteltu. Eroamisikää koskevat ratkaisut tehdään erikseen ministeriössä, joiden hallinnonalaa ne koskevat. Lisää aiheesta: eläkeuudistus.fi 2 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 17 t yöpar i POLIISIRATSU, 18, VIROLAINEN PUOLIVERIROTUINEN TORINHEVONEN 18 P O L I I S I & O I K E U S 2 | 2 015 TEKSTI JA KUVA Katja Almgren Jukka, 57: Helsingin ratsupoliisissa työskentelee kaksi ryhmää, joiden vahvuudet ovat 4 + 3. Kesällä saamme yhden viran lisää. Poliisiratsuja on yhteensä kuusi, viisi ruunaa tamma Kullan lisäksi. Ratsuja on etsinnässä jatkuvasti, muutama viikko sitten meiltä lähti kaksi hevosta terveysvaivojen takia, ja kaksi uutta on tulossa kokeiluun. On vaikeaa löytää hyviä ratsuja, jotka sopivat poliisin tarpeisiin. Jos hevonen on säikky, se ei sovellu tähän työhön. Monet suosivat ruunia, koska ne ovat luonteeltaan tasaisempia kuin tammat, mutta Kullan kanssa ei ole ollut koskaan mitään ongelmia. Onko työ muuttunut vuosien varrella? Jukka: Ratsupoliisilla poliisin perustyö on säilynyt aika lailla samana, mutta lisämausteen tuovat ratsut. Enpä muista koskaan tulleeni kuvatuksi, kun vuoden verran jalkapartiolla nuorena miehenä kuljin kaupungilla. Ratsun selässä seuraan itse ja tulen seuratuksi. Ratsupoliisin toiminta on kehittynyt viime vuosina yhä enemmän operatiivisempaan suuntaan. Pitkän tauon jälkeen olemme taas osa joukkojenhallintaa. Se on osanaan lisännyt miesten kiinnostusta hakeutua ratsupoliisiksi. ”Heppatyttö”-mielikuva on karissut jo aikaa sitten. Poliisiratsut ovat nykyään paremmin koulutettuja, samalla niiden määrä on laskenut kolmasosaan siitä, mitä oli aloittaessani ratsupoliisissa. Enää ei Ratsun selässä seuraan itse ja tulen seuratuksi. ole ratsuissa reserviä, kuten ennen. Myös poliisitaktiikkaa on enemmän, toiminta organisoidumpaa, tapahtumiakin on enemmän. Myös työturvallisuus on lisääntynyt varusteiden myötä, vaikka ratsun selästä putoamisia tapahtuu silloin tällöin. Mieleenpainuvin tapahtuma? Jukka: Itävalta oli EU:n puheenjohtajamaana 1998 ja jokaisesta Euroopan maasta kutsuttiin kaksi ratsupoliisia yhteiskatrilliin. Itävalta maksoi kulut ja hevoset saimme sieltä lainaksi. Matka jäi upean tapahtuman lisäksi mieleen keskusteluista, joita kävimme eri maiden kollegojen kesken; ongelmat ja toiminnan kehittäminen nousivat keskusteluiden teemaksi. Kullan viimeisin komennus isommassa mielenosoituksessa lienee monella tuoreessa muistissa. Tampereella itsenäisyyspäivän mielenosoituksessa meno oli normaalia hurjempaa, soihtuja ja raketteja heiteltiin hevosten jalkoihin. Siellä Kullan kylki osui mielenosoittajaan, joka kaatua rötkähti maahan. YouTubeenkin päätyi pari pätkää kohtauksesta… Lomasuunnitelmia? VANHEMPI KONSTAAPELI STADIN SKOUDE 2015 Työpaikka: Helsingin poliisilaitos, Ratsupoliisi Virkoja yhteensä ratsupoliisissa: 8 Kesäloman aloitamme Kullan kanssa samaan aikaan. Silloin Kulla suuntaa muiden poliisiratsujen tapaan Haltialan laitumille. Pitkästä kesälomasta ei kuitenkaan ole kyse, vaan ratsut lomailevat kaksi viikkoa. Pitkä loma lihottaa ja laiskistuttaa ne. Kullakin oli juuri laihdutuskuurilla, kun 50 kiloa piti saada painosta pois. Kulla on virolainen puoliverinen torinhevonen. Iso ja raskaampi ratsastaa. Partiossa siihen voi luottaa. Kullan mielestä tosin ratsastajakin saisi olla kevyempi… 2 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 19 HENKILÖKUNTA JA JOUSTAVUUS muutoksen voimavaroina Syyttäjänsihteeri Seija Paljakan työvuosiin mahtuu organisaation muutoksia. Niistä ensimmäinen, Tuusulan ja Järvenpään poliisiasemien yhdistäminen 1994, oli vaikein. Myöhemmät ovat jo sujuneet helpommin. TEKSTI Tanja Seppänen KUVA Katja Almgren I tä-Uudenmaan ja Kanta-Hämeen syyttäjänvirastojen yhdistäminen on viimeisin urakka, jossa Seija Paljakka on ollut mukana etenkin henkilöstön ja talouden osalta. Samalla hänen työnkuvansa meni uusiksi, mikä ei tunnu Paljakkaa haitanneen. Hänestä oli hyvä, että uutta virastoa lähdettiin rakentamaan organisaatiosta alkaen. Luottamusmiehenä toimiva Paljakka kokee, että henkilökunta on voinut vaikuttaa työryhmissä muutoksiin jo ennakolta. Hanketta varten perustettiin neljä työryhmää, joissa haettiin yh- – Luottamusmieheen ei ole täällä tarvinnut turvautua. Totta kai pelkoja oli, kuten uuden edessä aina. Ne osoittautuivat turhiksi. Henkilökunnan huomiointi näkyi viime lokakuun työtyytyväisyysbarometrissa: lähes kaikkien osioiden nousua ei virastopäällikkö osannut odottaa. Paljakka painottaa, että onnistunut muutos lähti puhtaalta pöydältä. – Ei katsottu vanhaa, vaan lähdettiin rakentamaan kokonaan uutta. Käytiin läpi, mitä erilaista työskentelytavoissa on, ja pyrittiin ottamaan kaikkialta parhaat toiminnot. Paljakan sanoista kuvastuu paitsi tahto toimia, myös joustavuus. Kaikkea ei yritetty tehdä kerralla, vaan muutokselle on annettu aikaa. – Työnjako on elänyt koko ajan. Viimeisimpänä keväällä hiottiin tukitoimintojen jakoa. Sihteerit ovat koko ajan olleet mukana miettimässä, miten työnjako uudessa tilanteessa toimisi. Osallistuminen on sitouttanut ihmisiä. Risuja hanke on saanut tiedottamisesta. Tiedotus oli huomioitu tavoitteissa, mutta palautteen mukaan se jäi turhan vähäiseksi. Kokemus kasvattaa muutosvalmiutta Neljän syyttäjä- Seija Paljakka kertoo, että neljän syyttäjänviraston rakennemalli on ollut puheena työyhteisössä, mutta tulevaan suhtaudutaan rauhallisesti. viraston malli saattaa Seija Paljakan mielestä olla mahdollinen. 20 teisiä pelisääntöjä. Ryhmien toimeksiannot aikataulutettiin. – Itse kuuluin organisaatiotyöryhmään, jossa käytiin läpi viraston organisaation ohella muun muassa työjärjestys, virantoimitusjako, vastuut, yhteistoiminta ja työsuojelu. Ensimmäisenä vuonna pistettiin kuntoon toiminnan kannalta välttämättömät asiat, kuten tilat. Ihmiset saivat rauhassa tutustua ja toimintatavat hioutuivat ajan kanssa. Vasta tänä vuonna on keskitytty tulostavoitteisiin, Paljakka kertoo. P O L I I S I & O I K E U S 2 | 2 015 – Olen itsekin sanonut, että se on tulossa. Nyt ei tunnu olevan mitään kauhukuvia, kaikki ovat todenneet vain, että ”aijaa”. Paljakka uskoo, että monen uudistuksen myötä muutosvalmius kasvaa. Neljän viraston mallissa Paljakkaa mietityttävät tulevien alueiden sisäiset Muutoksen aineksia Itä-Uudellamaalla: • Kanta-Hämeen syyttäjänvirasto jaettiin PORA III:n poliisirajojen mukaisesti ItäUudenmaan ja Salpausselän syyttäjänvirastojen kesken 1.1.2014. • Uudistusta valmisteltiin etukäteen hallinto- ja talous-, organisaatio-, sidosryhmäja syyttäjätoiminnan ja kansliatyöryhmissä. erot. Myös sidosryhmien toiminnot eroavat kaikkialla. – Toivottavasti aikaisempaa kokemusta voidaan hyödyntää. Nyt kun alueista tulee valtakunnallisestikin isoja, toimintatapojen yhdistäminen voi olla hankalaa ja voimia kuluttavaa. Pitää valmistautua erilailla kuin silloin, jos virastoilla olisi yhtenäisemmät lähtökohdat. Työ ja luottamustehtävät tukevat toisiaan Seija Paljakalle on selvää, että vain toimimalla asiat muuttuvat. Hänen mielestään työn mielekkyyden eteen kannattaa nähdä vaivaa. Ei ole tehtävää, jota ei voisi suunnata paremmaksi itsellensä. Paljakka arvostaa perspektiiviä, jonka luottamustehtävät antavat. Mukaan luottamustehtäviin hänet pyydettiin jo vuoden sisällä siitä, kun työt nimismiespiirissä alkoivat 1973. – Suhtaudun intohimoisesti työhö- Kaikkea ei yritetty tehdä kerralla. ni. Luottamustehtävistä on ollut iso apu henkilöstöasioihin. Muiden luottamusmiesten kanssa pääsee vaihtamaan näkemyksiä, ja luottamusmiesverkostosta saa tukea. Samalla näkee valtakunnallisestikin asioita, Paljakka kiittelee. Seija Paljakan mielestä työ ja luottamustehtävät kannattaa yhdistää, koska ne tukevat toisiaan. – Luottamusmiehen tehtävä tuo objektiivisuutta. Kokemus auttaa, ja ihan ensikuulemalta ei mene vesilasi nurin. Sitä katsoo asiaa ja miettii, mikä todellisuus on sen takana. Itse vaikuttaa siihen, mihin pystyy. Ei kuitenkaan tule liikaa surra sitä, mihin ei voi vaikuttaa. 2 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 21 Loma-asunto Saariselän Etelärinteellä Vuokrataan ainoastaan tämän lehden kautta. Loma-asunto**** (vuodepaikat 4+2 sekä lisävuodemahdollisuus neljälle) sijaitsee Kaunispään ylärinteellä. Kävelymatka keskustaan 1,4 km, ladut, pulkkamäki ja patikointireitit vieressä, huipulle 600 m. Autolla laskettelurinteelle 3,5 km. Isoista ikkunoista avautuu esteetön tunturinäköala. Pohjapinta-ala 100 m2: takallinen oh/ruokailutila kahdessa tasossa, hyvin varustettu keittiö, kaksi mh, vh, wc, pesuhuone, sauna, mökin levyinen terassi. Yläkerrassa 25 m2 parvi, jossa parivuode ja 4 lisävuodetta. Kuivauskaappi, pesukone, taulu-tv (2), 4G-nettiyhteys, hiustenkuivaaja, silitystarvikkeet. Suksien voiteluhuone, autokatos ja lämmityspistoke, kaksi polkupyörää ja kahdet lumikengät. Vuokraushinnat: Viikot 51–1, 8–18 Viikot 34–39 Muut ajat 875,600,400,-/ 70,- vrk Vuokra-aika alkaa numeroitua viikkoa edeltävänä lauantaina klo 14.00 ja päättyy numeroidun viikon lauantaina klo 12.00. Vuokralainen tuo liinavaatteet sekä peseytymisaineet ja -välineet sekä huolehtii lähtösiivouksesta seuraavaa vuokralaista varten. Yksittäisiä vuorokausia ei voi varata sesonkiaikoina, muina aikoina aikaisintaan viisi viikkoa ennen toivottua ajankohtaa. Varauksen yhteydessä mahdollisuus tilata liinavaatteet (10 €/hlö) sekä lähtösiivous (70 €). Varaukset sähköpostitse [email protected] tarvittaessa puhelimitse 044-975 6651. Vuoden 2015 viikot ovat jo varattavissa, kevään 2016 varaukset 1.11.2015 alkaen. Varaus on sitova, kun hinnasta maksettu 25 %. Loppusumma viimeistään kuusi viikkoa ennen vuokra-ajan alkamista, heinä-/elokuun osalta viipymättä. Peruutusmaksu 50 €. Mikäli peruutus tapahtuu myöhemmin kuin 30 vrk ennen vuokra-ajan alkamista, veloitetaan koko vuokra, ellei peruutukseen ole laillista estettä. Muista käytännön asioista tarkemmin varausta vahvistettaessa. Tervemenoa viihtymään! Eila Koivuniemi 22 P O L I I S I & O I K E U S 2 | 2 015 ,/yůĂĐŬĂŐůĞdĂĐƟĐĂůϮϬDŝĚ sĂĂƟǀĂĂŶĂŵŵĂƫ ͲũĂŚĂƌƌĂƐƚƵƐŬćLJƩƂƂŶ͘hůƚƌĂŬĞǀĞć͕ ǀĞĚĞŶƉŝƚćǀćũĂŚĞŶŐŝƩćǀć'ŽƌĞͲdĞdžʹũĂůŬŝŶĞ͘ƌŝŶŽŵĂŝŶĞŶ ƉŝƚŽŵLJƂƐƉĂŬŬĂƐĞƐƐĂ͘ŶƟƐƚĂĂƫ ŶĞŶũĂŵĞƚĂůůŝƚŽŶ͘ <ŽŽƚ͗h<ϯͲϭϮũĂLJůŝŬŽŽƚϭϯͲϭϱ ^Ś͘ϮϬϵΦ ,/yůĂĐŬĂŐůĞdĂĐƟĐĂůϮϬ,ŝŐŚ sĂĂƟǀĂĂŶĂŵŵĂƫ ͲũĂŚĂƌƌĂƐƚƵƐŬćLJƩƂƂŶ͘hůƚƌĂͲ ŬĞǀĞć͕ǀĞĚĞŶƉŝƚćǀćũĂŚĞŶŐŝƩćǀć'ŽƌĞͲdĞdžʹũĂůŬŝŶĞ͘ ƌŝŶŽŵĂŝŶĞŶƉŝƚŽŵLJƂƐƉĂŬŬĂƐĞƐƐĂ͘ ŶƟƐƚĂĂƫ ŶĞŶũĂŵĞƚĂůůŝƚŽŶ͘ <ŽŽƚ͗h<ϯͲϭϮũĂLJůŝŬŽŽƚϭϯͲϭϱ Sh.229€ HAIX Airpower ProR Kevytmaihari, tehdään vain Suomen markkiŶŽŝůůĞ͘>ĞǀĞćŵƉŝůĞƐƟ͕ŝŶƚĞŐƌŽŝƚƵũĂůŬĂŚŽůǀŝŶ tuki. Vedenpitävä Gore XCR, varressa CorduraŬĂŶŐĂƐ͘EŽƉĞĂŬćLJƩƂŝƐĞƚŶĂƵŚĂůĞŶŬŝƚũĂŶŝůŬĂŶ pikalukitus. Parhaan SRC-pitoluokan ĂŶƟƐƚĂĂƫ ŶĞŶ͕ƂůũLJŶũĂďĞŶƐĂŶ ŬĞƐƚćǀćƉŽŚũĂŝƌƉŽǁĞƌZ͘ƌŝŶŽͲ ŵĂŝŶĞŶƉŝƚŽŵLJƂƐƉĂŬŬĂƐĞƐƐĂ͘ <ŽŽƚ͗hϯϲͲϰϳũĂLJůŝŬŽŽƚϰϴͲϱϬ Sh.229€ kolumni ILARI KULMANEN AVAUTUMISEN ANKEUDESTA ALKAA ASENNEMUUTOS ”JOKA PÄIVÄ LÄHTEE lentoja, joka päivä voit lopettaa hommat.” Oli yksi kriisialueen keikan sotilaiden vakiovastauksista niille, joiden ”lanaaminen” (= v*****s) oli jo ylittänyt muiden sietokyvyn rajan. Joskus ajoimme vakituisesti kollegan kanssa, jonka työvuoron aloituksesta lähtien kaikki asiat olivat aina jo lähtökohtaisesti pielessä. Lisää löylyä heitimme vielä partioautossa, sellaista keskinäisen synkistelyn ja tilityksen määrää en sietäisi enää tänään. Tottahan meillä oli oikeat ratkaisut suurin piirtein kaikkeen, vikaa oli vain kaikissa muissa, usein esimiesportaan eri kerroksissa. Erään työvuoron alussa keskustelin kokeneen vuoroesimiehen kanssa, joka oudoksui meihin tarttunutta kaiken valittamisen kulttuuria, ovatko asiat tosiaan näin huonosti. Olimme aloittamassa käskynjakoa, kun eräs kollega kiinnitti huomiota käytännön epäkohtaan, johon sitten toinen yhtyi ja minä olin vielä aikeissa kolmantena säestää. Ylikonstaapeli seurasi tilannetta, ajatukseni lukien hän vinkkasi silmää, jolloin ymmärsin jättää tällä kertaa väliin. Mitä hyötyä siitä olisi tässä yhteydessä ollut, päinvastoin. ”Maailma on minulle vain velkaa”, vänkärini luonnehti joskus virkamiestä työyhteisössä, jolla on vahva peruskielteisyyden henki ja näkökulma kaikkeen. Vanhan viisauden mukaan, jos sinulla ei ole mitään hyvää sanottavaa, älä sano mitään. Työyhteisössä meillä on myös omavastuuosuus viihtymisen ja käytöksen suhteen, johon voimme aivan itse vaikuttaa omalla asenteellamme. Lisäksi olemme oman osuuden suhteessa vastuussa muiden viihtymisestä työpaikalla. Ole sellainen työkaveri, kuin toivoisit muiden olevan, hänen asemastaan riippumatta. Ajatus käy hyvästä nyrkkisäännöstä. Asiallista, perusteltua ja oikealla foorumilla esitettyä kritiikkiä tarvitaan, mutta säästäkää meidät ylijäämältä, kiitos. ”Käyn ahon laitaa, minä ilman paitaa, ei estä kukaan, kun matKatja Almgren kaa teen…” (J. Vainio) 1 2 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 23 pykälän pyör teis sä PEKKA LASSILA pääluottamusmies, sisäministeriö PIRJO LAPPALAINEN pääluottamusmies, oikeusministeriö Olen joutunut työtapaturman takia pitkälle sairauslomalle. Onko mahdollista, että palkanmaksu päättyy vuoden yhdenjaksoisen sairausloman jälkeen? Palkkaus tässä tilanteessa maksetaan valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 10 §:n 1. momentin perusteella, jos työtapaturmavakuutuslain mukainen tapaturmakorvaus myönnetään täysimääräisenä, eikä sen maksaminen katkea vuoden jälkeenkään. Mutta mikäli kyseessä on valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 10 § 3. momentissa mainitusta tilanteesta, jossa tapaturmakorvausta ei myönnetä täysimääräisenä, palkkaus maksetaankin sairausajan palkkaa koskevien määräysten eli valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 9 §:n mukaisesti ja tämän pykälän mukaiseen palkkaukseen on oikeus yhdenjaksoiselta sairauslomalta vain enintään vuoden ajalta. PL MIKA NYGÅRD SPJL:n järjestöpäällikkö Ennen 1.4.2015 valtio maksoi osa-aikatyöläisille loma-ajan palkan könttäsummana kesäkuun palkanmaksun yhteydessä. Valtiovarainministeriön antaman määräyksen mukaan tämä muuttui 1.4.2015 alkaen niin, että loma-ajan palkka maksetaan aina normaalin palkanmaksun yhteydessä. Olen ollut toukokuussa kaksi viikkoa lomalla, eikä loma-ajan palkkaa maksettu 15.5. palkanmaksun yhteydessä, vaan se maksetaan vasta 15.6. palkanmaksun yhteydessä. Onko palkanmaksaja toiminut ministeriön antaman määräyksen mukaisesti? Kyllä. Sopimus vuosiloma-ajan palkanmaksun maksutavasta vuosilomasopimuksen 17 §:n 2. momentista ilmenevissä tilanteissa (= työaika ja sitä vastaava palkkaus muuttuu lomanmääräytymisvuoden aikana ja sitä seuraava prosenttiperusteinen vuosiloma-ajan palkka) syntyi niin myöhäisessä vaiheessa, että sen soveltamisen käyttöönottamiseen annettiin lisäaikaa. Eli jos tämän lomavuoden 2015 lomia on pidetty tai pidetään ennen lomakauden alkamista (1.6.2015) niin lomaajan palkka voidaan sopimuksen soveltamismääräysten mukaisesti maksaa poikkeuksellisesti viimeistään lomarahan maksukuukauden palkanmaksun yhteydessä. PL Lue lisää 24 P O L I I S I & O I K E U S 2 | 2 015 Vuorotteluvapaalain mukaan työhistoriaa edellytetään nykyisin 16 vuotta. Kuka voi saada valtion virka-ansiomerkin? Olen palvellut valtiolla yhteensä yli 35 vuotta, osan aikaa työsuhteisena ja sitten vuodesta 1993 lähtien virkasuhteessa. Onko minun mahdollista saada valtion virka-ansiomerkki? Valtion virka-ansiomerkkiasetuksen mukaan virkaansiomerkin myöntämisen edellytyksenä on, että henkilö on ollut vakinainen virkamies ja että hän on toiminut valtion palveluksessa vähintään 30 vuoden ajan. Työsuhteisena tehtyä työtä ei lueta hyväksi ansiomerkkiä myönnettäessä. Virassaolo on ehdoton edellytys. Kyseistä 30 vuoden palvelusaikaa laskettaessa otetaan huomioon vain kokopäivätoiminen työ. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla yhdenjaksoista. PL Koska voin aloittaa uuden vuorotteluvapaan? Olin edellisen kerran vuorotteluvapaalla vuosina 2011–2012. Olen kuullut, että uuden vuorotteluvapaan voisi saada viiden vuoden kuluttua. Lasketaanko se viiden vuoden työssäoloaika siitä, kun aloitin vuorotteluvapaan vai siitä, kun se päättyi? Jos haluat jäädä uudelle vuorotteluvapaalle, edellytetään uutta työhistoriaa, joka on viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä. Vuorotteluvapaalaki PL muuttui 1.9.2014 lukien. Työhistoriaa edellytetään nykyisin 16 vuotta aiemman 10 vuoden sijaan. Näin ollen myös tämä tulee ottaa huomioon. Vuorotteluvapaasta lisätietoa löytyy www.te-palvelut.fi ja www.tyj.fi -sivustoilta. Onko työharjoitteluohjaajan palkkioon tullut muutosta? Kyllä, työharjoitteluohjaajan palkkio nousee. AMK -tutkintokoulutuksessa olevan opiskelijan työharjoitteluohjaajalle maksetaan ohjaajan tehtävästä palkkiona 100 euroa kolmen viikon työjaksoa kohti. Ennen muutosta maksettava palkkio oli 50 euroa. Kultakin kolmen viikon työjaksolta voidaan palkkio maksaa enintään yhdelle työharjoitteluohjaajalle kutakin ohjattavaa opiskelijaa kohden. Palkkion maksamisen edellytyksenä on, että ohjaaja osallistuu opiskelijan jatkuvaan ohjaamiseen ja arviointiin, oppimispäiväkirjan tarkastamiseen sekä tekee muut Poliisiammattikorkeakoulun määrittelemät ohjaamiseen liittyvät tehtävät. Muutos pohjautuu Poliisiammattikorkeakoulun esitykseen 12.3.2014 ja lisäselvitys 28.1.2015. SPJL antoi lausunnon asiaan, jota hyödynnettiin osaltaan esityksessä. MN 2 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 25 Siirrettävä vaaka Valko-Venäjällä Portaaliin saattaa tietullikameran lisäksi tulla toinen kamera, joka reagoi ajoneuvon ylikuormalle. RASKAANLIIKENTEEN valvontaa kehitettävä Poliisi valvoo kuorma-autojen ja perävaunujen akseli- ja kokonaispainoja eri tavalla eri maissa. Suomessa poliisi on kautta vuosien käyttänyt siirrettäviä akselipainovaakoja ajoneuvojen ja yhdistelmien painojen selvittämiseksi. Teiden varsilla olevia kiinteitä punnitusasemia ei ole. TEKSTI JA KUVAT Sven-Olof Hassel V alko-Venäjällä molemmat punnitusmenetelmät ovat käytössä, mutta pääpaino on kiinteissä punnitusasemissa. Punnitusasemilla punnitus tapahtuu ripeästi, koska ajoneuvot ohjataan pienellä nopeudella, noin 3 km/h vaa’an yli. Vaikka punnitus tapahtuu suhteellisen nopeasti, viranomaiset haluavat lisätä valvonnan tehokkuutta, punnitsemalla vain ajoneuvoja, joita epäillään ylikuormitetuiksi. Sallituilla akselipainoilla liikkuvia kuorma-autoja ja perävaunuja ei pysäytetä. Miten tämä käytännössä toimii? Viime vuonna käynnistyi Maailmanpankin rahoituksella Valko-Venäjällä projekti nimeltään ”High Speed Weighing In Motion”. Ajokaistalle upotetuilla punnitusantureilla alustava punnitus tapahtuu täydessä nopeudessa hyvissä ajoin ennen punnitus- asemaa. Samalla ajoneuvo kuvataan niin, että myös ajoneuvon rekisterinumero tallentuu. Mikäli sallittu akselipaino ylittyy, dataa ja ajoneuvon tunnistetiedot lähetetään punnitusasemalle, jossa poliisi pysäyttää ajoneuvon ja ohjaa sen punnittavaksi. Tällä tavalla toiminta tehostuu huomattavasti ja resursseja voidaan jopa säästää. Liikkuvan poliisin Turun paikallisyksikkö suoritti samanlaista kokeilua valtatie 8:lla Mynämäessä jo 1990-luvun puolivälissä sillä erotuksella, että tunnistamiseen ei vielä silloin käytetty rekisterivideokameraa. Osittain tästä syystä allekirjoittanut joutui mukaan Valko-Venäjän kokeiluun viime vuonna. Ei liian kuumalla Valko-Venäjällä kuorma-autokuljettajien on oltava tarkkana painojen kanssa erityisesti aurinkoisina lämpiminä päivinä, kun ilman lämpötila helposti nousee lähemmäksi kolmekymmentä astetta. Lainsäädännössä on nimittäin määrätty, että lämpötilan noustessa yli kaksikymmentäviisi astetta, akselipaino laskee tuntuvasti. Kuljettajilla on yleensä täysi lasti päällä. Tällöin ei auta muu kuin hakeutua teiden varsille oleville levähdysalueille tai huoltoasemille odottamaan ilman lämpötilan laskua. Liikennepoliisin organisaatio Valko-Venäjällä herättää mielenkiintoa, sillä tieliikennettä valvoo kahdenlaisia poliiseja. Raskaan liikenteen ylikuormia valvoo liikenneministeriön alainen valvontaosasto, kun taas muu toiminta teillä, kuten ylinopeuksia, valvoo sisäasianministeriön alainen liikennepoliisi kuten meillä. 2 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 27 Valtuuston puheenjohtaja Jonne Rinne ja varapuheenjohtaja Outi Ahonen vetivät tyylillä ja taidolla kevätkokouksen. SPJL:n Järjestöpäällikkönä uudessa roolissa eli vanha valtuustokonkari Mika Nygård (oik.), joka nappasi kuvaan vanhan kollegansa Sakari ”Synkkä” Hakulisen. Rahaa ja raameja – valtuusto kevätkokouksessa a SPJL:n valtuusto kokoontui 7.5.2015 kevätkokoukseen Helsingin Messukeskukseen. Talouden kannalta tulevaisuus näyttää vakaalta ja tulotaso säilynee vielä pitkään sellaisena, että suuriin muutoksiin tulorakenteen suhteen ei tarvitse varautua. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton valtuuston vastaus Sipilän kysymykseen ”Suomi vuonna 2025” -visioon lehdistötiedotteella: Turvallisuus on suomalaisille kuuluva perusoikeus, siksi sisäisen turvallisuuden resurssit on turvattava. Työnjako: SPJL:n jäsenet käyttävät päätäntävaltaansa liittokokouksissa ja valtuustossa. • Toimeenpano-oikeus on hallituksella. • Hallituksen työrukkasena on toimisto ja siinä työskentelevät toimihenkilöt. 28 Isoja asioita on meneillään ay-kentässä juuri nyt, sanoi Marko Peippo, kun Pardian puheenjohtaja Niko Simola esitteli uutta keskusjärjestöä. P O L I I S I & O I K E U S 2 | 2 015 Valtuusto käyttää ylintä päätäntävaltaa liittokokousten välisenä aikana. Se kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiin kahdesti vuodessa. Kevätkokouksessa valtuusto käsittelee edellisen vuoden tilinpäätösasiakirjat sekä tilintarkastajien lausunnot. Se päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä. Lisäksi päätetään muista hallituksen esittämistä ja jäsenyhdistysten vireille panemista asioista. Hymy herkässä, kun kollegat tapaavat valtuuston kokouksissa. Susanna Lassila, Teija Moilanen ja Heikki Ronkainen. Valtuustotyö on mielenkiintoista. Voi vaikuttaa asioihin, kuulee uusimmat kuulumiset ja samalla tapaa kollegoja eripuolilta Suomea, toteaa Janne Niiniharju. Uudistunut vuosikertomus avasi liiton toimintaa visuaalisella tavalla. Kannattaa tutustua siihen, sanoi Tarja Pajuluoma. Jonna Kaskinen ja Anne Rosenholm pitivät OHK:n Tuija Heinon ajankohtaiskatsausta erinomaisena. STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan esitys, jossa hän avasi hallitusneuvotteluja ja yhteiskuntasopimusta kirvoitti vilkkaaseen keskusteluun Kimmo Klemettiä ja Eerik Soinista. 2 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 29 Lennossa työtä ja harrastusta Yksi toimintamuoto on sellainen, jota ylikonstaapeli Juha Taskisen voi ja haluaa harrastaa työn lisäksi. Se on lentopelastustoiminta, vaikka hänen lentolupakirja ei ole voimassa. Vain palkanmaksu, virkapuku ja salassapitoasiat erottavat virkatyön harrastuksesta. TEKSTI Juha Taskinen, toimitus KUVAT Kaisa Nikkilä 30 K uopiossa Itä-Suomen poliisilaitoksella Taskisen toimenkuvaan kuuluu vapaaehtoisten kanssa toimiminen. Vapepa- ja viranomaisyhteistyö työllistävät enemmän kuin lisätoimenkuvaan annettu aika riittää. Ilmailun into kohdentuu luontevalla tavalla paperityötasolla. Seuran hallituksen asiantuntijajäsenenä toimiminen on foorumi, jossa hän saa jakaa poliisiosaamista toiminnan kehittämisen eteen. Lentopelastusseuran toiminta on mielenkiintoinen kuvio. Seuran toiminnassa on vain muutama palkattu tosiammattilainen, muuten toiminta pyörii täysin vapaaehtoisista koostuvan eri alojen ammattilaisten voimin. – Minut vakuuttaa erityinen pyyteettömyys, jolla toimintaa pyöritämme. Vaikka kyse on vapaaehtoisesta toiminnasta, on ammattilaisten kuten lentäjien, sotilaiden, lennonP O L I I S I & O I K E U S 2 | 2 015 johtajien, ICT-ammattilaisten asenne yksiselitteisesti ammattimaista. Jokainen on mukana antamassa tietotaitoaan vastikkeetta eri viranomaisia tukevaan toimintaan. Siinä porukassa on hyvä olla mukana. Työ työnä -ajattelu ei riitä Poliisissa on varmasti monta sellaista toimialaa tai tietämystä vaativaa asiaa, joissa pelkkä työ työnä -ajattelu ei riitä. Toiminta kallistuu silloin vahvasti harrastuksen puolelle. – Ainakin minun kohdallani on vieläpä niin hieno tilanne, että työnantaja suhtautuu positiivisesti pyyntöihin, jotka koskevat usein viikonloppuvapaan saamista kokouksen tai muun työviikonlopun vuoksi. Kiitos siitä työnantajalle, mutta sori sori kotijoukoille! Ylikonstaapeli Taskinen sanoo Lentopelastus- olevansa naimisissa työnkuvansa seuran toiminta kautta vapaaehtoistoiminnassa. pyörii lähes täysin Hän lensi lentolupakirjan vuonna vapaaehtoisten 1990 ja poliisiksi valmistui vasta voimin. sen jälkeen. Poliisihallituskin on nähnyt satsauksen positiivisessa valossa ja se näkee työn ja harrastuksen tuottavan yhteiskunnalle ehkä vaatimatonta, mutta pientä lisäarvoa, kun pelastetaan vaikkapa kadonnutta ihmistä. Moni on kysynyt Taskiselta suoraan, miten hän jaksaa tehdä pelastustyötä vapaa-ajallakin. – Samaa olen ihmetellyt itsekin, kun seuraan esimerkiksi koirapoliisin elämää. Minun kohdallani samanlaisesta sitoutumisesta ei voi puhuakaan koirapoliiseihin verrattuna, mutta periaate lienee sama. Halu ja into. Halu auttaa on laadun tae Poliisin työtehtävät liittyvät hyvin tiukasti ihmiselämän ikäviin tapahtumiin. On paljon tehtäviä, mihin on olemassa hyvä ohjeistus ja vakiintuneet toimintatavat. – Kaikista mielenkiintoisimpia ovat tehtävät, jotka eivät oikein kuulu kenellekään viranomaiselle tai muulle toimijalle ja silloin ne ovat yleensä poliisitehtäviä. Näissä epätyypillisissä tehtävissä selvitään luovuudella, omilla kokemuksilla ja persoonalla. Ehkä tämä on juuri se sytyke, miksi tätä raskasta ammattia itsekukin jaksaa tehdä. Poliisina oleminen on elämäntapa. Halu auttaa hädässä olevia, on kantava perusajatus toiminnalle, ja se ohjaa kautta linjan myös vapaaehtoistoimintaa. Siihen pohjautuu lentopelastusseuran toiminta. – Se on mielestäni myös laadun vankka kivijalka, koska hommassa ollaan mukana sydämellä, eikä muun intressin vuoksi. Kuinka muuten kukaan jaksaisi treenata ja kouluttautua vapaa-ajallaan, ja käyttää paljon omaa aikaa ja rahaa harrastukseen? Poliisilta on kielletty pääsääntöisesti kaikki sivutyöt. Harrastamista ei ole kielletty ja vapaus kuulua johonkin yhdistykseen on onneksi myös virkamiehen perusoikeus. Halu auttaa hädässä olevia, on kantava perusajatus toiminnalle. Suomen lentopelastusseura ry, SLPS Suomen punainen risti, Meripelastusseura ja Suomen lentopelastusseura ovat tehneet sopimuksen poliisiorganisaation kanssa. Sopimuksessa määritellään vapaaehtoistoiminta, sen muodot ja toimintatavat. Ohjeella sopimusta on tarkennettu käytännön tasolla toteutettavaksi. Operatiivisella tasolla lentopelastusseuran toiminta on palovalvontalentoja, etsintälentoja ja muita viranomaislentoja. Näitä tehtäviä hoitaa alueellisesti koko maan kattavat yli 40 jäsenkerhoa, joissa on yhteensä noin 1 400 jäsentä. Poliisin tilaamat operatiiviset tehtävät ovat usein hätäetsintään liittyviä etsintälentoja. Myös tutkinnallisia etsintöjä suoritetaan etenkin kesäaikaan vesistöalueilla. Käyttö ei rajoitu vain etsintöihin, vaan lentokone on oiva väline tilannekuvan luomista varten. Johtamisen tueksi tuotettu ilmakuva livenä antaa varsin hyvän kokonaiskuvan esimerkiksi suuressa yleisötilaisuudessa ja siihen liittyvissä logistissa ongelmatilanteissa. Paljonko se maksaa, on yleinen kysymys. Toiminta ei maksa poliisille mitään. Rahoitus operatiiviselle lennolle tulee Sisäministeriön toiminnalle erikseen varatulta momentilta. Lentokerho saa sopimuksessa määritellyn korvauksen, joka käytännössä kattaa hädin tuskin koneen polttoainekulut. Lentomiehistökään ei saa mitään korvausta. Lisätietoja saat käymällä sivulla www.lentopelastus.fi ja sieltä löydät myös hälytysnumeron. Tervetuloa mukaan! ! 2 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 31 Ei enää Loppuuko koulutus- ja kehittämistoiminta ja joutuvatko kansalaiset roikkumaan puhejonossa jopa puolisen tuntia? 32 P O L I I S I & O I K E U S 2 | 2 015 Kansalaisten oikeusturva on saatava säilytettyä Henkilöstövähennyksille saatava loppu Määrärahojen leikkaukset kuriin Hätäpuheluiden vastausaika saatava kohtuulliseksi Sairaspoissaolojen määrä saatava kuriin Suomen Poliisijärjestöjen Liitto turvaa selustan TEKSTI Hannele Lotsari-Coffeng KUVITUS Vesa Valkonen J aksaminen on jo nyt koetuksella ja uhkana on työkuorman lisääntyminen Hätäkeskuslaitoksessa, jos määrärahoja leikataan kevään 2014 kehyspäätöksessä esitetyllä tavalla. – Me hoidamme hätäpuhelun kerrallaan, vaikka stressi kasvaa kun näkee jonotilanteen, sanoo pääluottamusmies Aulo Vainio. Takana on rakenneuudistus, jossa henkilöstö on joutunut erittäin ahtaalle. Henkilöstön vaihtuvuus on varsin suurta ja vapautuvien virkojen täyttämiseen suhtaudutaan nihkeästi. – Jos keskuksien määrää vähennetään edelleen, alkaa taas muuttorumba, toteaa luottamusmies Kai Vettenranta. Julkisuudessa on myös väläytelty, että hätäkeskuspäivystäjien koulutusaikaa ollaan lyhentämässä 90 opintopisteestä 60 opintopisteeseen taloudellisista syistä. – Jos koulutusta lyhennettäisiin, tulisi se vaikuttamaan suoraan esimerkiksi poliisin saamiin tukipalveluihin, Vettenranta sanoo. Vainio kiittelee, että työterveyshuoltoon on satsattu varsin kattavasti. Työn organisointia on korjattu myös niin, että työkuorma jakautuu tasaisemmin. – Työtyytyväisyys on pysynyt viimeisten henkilöstöbarometrien mukaan lähes ennallaan. Työssäjaksaminen on kuitenkin huolestuttavaa, sillä sairauspoissaolot ovat nousseet, toteaa Vainio. Laitokselle on laadittu työhyvinvoinnin käsikirja ja jokainen keskus laatii vuosittain työhyvinvointisuunnitelman. Laitoksella on myös työhyvinvointiryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida, kehittää ja seurata toimintaa. – Ongelma on organisaatiomme ”nuoruus”, eli ei ole vielä onnistuttu löytämään tapaa työskennellä ja hoitaa henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä. Ei ole aikaa hengähtää ja tarkastella aikaansaannoksia, vaan aloitetaan uusia projekteja talloen vanhat jalkoihin. Määrärahatilanne huolestuttaa. Hallitus ja sen ohjelma ovat vasta muotoutumassa, joten tulevaisuus jää nähtäväksi, toteaa Vainio. 2 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 33 HEIDIN HYVÄKSI Tiukka kädenpuristus ja suora katse saavat vakuuttumaan hetkessä, että mies on tosissaan. Sata kilometriä juosten tapahtuu elokuussa Heidi Foxellin hyväksi. Näin päätti Tuomas Pelkonen. TEKSTI Hannele Lotsari-Coffeng KUVA Katja Almgren I tä-Uudenmaan poliisilaitoksen työhuoneessa on vakava tunnelma. Kolmen vuoden takaiset tapahtumat Hyvinkäällä vyöryvät muistikuviin selkeästi, kun keskustelu kääntyy keräyksen alkuun. Poliisien Tuki ry:n hallituksessa mietittiin toukokuussa 2012 keinoja antaa apua ja osoittaa kollegojen tukea haavoittuneelle Foxellille. Keräys välähti jo silloin keskusteluissa, mutta keräyslupaan liittyvä byrokratia otti silloin liian tiukan puristusotteen järjestelyistä ja valtakunnallisesta keräyksestä luovuttiin. TAUSTAA Kenttäjaksolainen Heidi Foxell sai hengenvaaralliset ampumavammat työtehtävässä, kun nuori mies ampui häntä kiväärillä keskivartaloon Hyvinkäällä toukokuussa 2012. Ampuja surmasi kaksi henkilöä ja seitsemän henkilöä sai eriasteisia ampumavammoja. Foxell on ollut sairaalahoidossa keväästä 2012. Hänelle on tehty noin 150 leikkausta tänä aikana. Foxell kirjoittaa blogia Bulletproof, jossa hän kertoo toipumisestaan. http://fenixx98767.blogspot.fi/ 34 P O L I I S I & O I K E U S 2 | 2 015 – Silloin päädyimme Poliisien Tuki ry:n hallituksessa siihen, että Heidille myönnetään muutaman tuhannen euron tukisumma kattamaan pitkän toipumisen ja kuntoutuksen vaatimia kustannuksia, sanoo Poliisien Tuki ry:n puheenjohtaja Kari Lintilä. Se oli kuitenkin vasta alkua. Lisää turvaa ja tukea Tapahtuma on koskettanut koko ammattikuntaa syvästi ja auttamishalu on ilmeinen. Kolmen vuoden aikana Heidin toipumista ylä- ja alamäkineen on seurattu tarkoin. Ilari Kulmanen Poliisien Tuki ry:n hallituksesta kertoo, että Heidin hoito on kuulemma järjestetty hyvin ja asianmukaisesti. Kiitosta saavat tässä tapauksessa myös Valtionkonttori ja työnantaja asioiden hoitamisesta, mutta myös kollegat haluavat antaa kaiken tukensa Heidille. – Vakuutus korvaa, mutta mielestäni poliisityössä olevien kannattaa ottaa lisävakuutus. Se tuo lisäturvaa vaikeissa tilanteissa, Lintilä toteaa vakavana. Kollegat keräyksen takana Keräyksen suhteen asiat lähtivät lopulta rullaamaan kuin lenkkitossut pururadalla aurinkoisena päivänä. – Tempaisin ”400 Haasteella” Lastensairaalan hyväksi vuonna 2013 ja ajattelin, että voisin hyödyntää tuota kokemusta Heidin hyväksi. Haasteen pitää olla konkreettinen ja kova, jotta saavutamme tavoittelemamme päämäärän eli hyvän keräystuloksen, kertoo rikostutkija Tuomas Pelkonen Länsi-Uudenmaan poliisista. Sisupussi ja ultrajuoksija Pelkonen otti yhteyttä SPJL:n toimistoon ajatuksena toteuttaa keräys ja juosta 100 kilometriä. SPJL:n järjestöpäällikkö Mika Nygård totesi välittömästi, että liitto antaa täyden tukensa keräykselle. Nygård otti kopin muun muassa keräyslupaan liittyvistä asioista. – Lupaprosessissa on omat kuvionsa ja koko valtakunnan keräystä ei pystytty organisoimaan johtuen keräyslaista. Nyt keräys on rajoittunut ainoastaan Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueelle ajalle 7.5.–31.10.2015. Tuomas Pelkonen, Kari Lintilä, Ilari Kulmanen ja Anni Ruuska puhaltavat yhteen hiileen Heidi Foxellin hyväksi. Keräys tapahtuu Poliisin Tuki ry:n nimissä, kertoo Nygård. Lippaat kiertävät eri tapahtumissa Tuomas ja Heidi ovat tuttuja jo poliisikouluajoilta kuten Heidin kurssikaveri Anni Ruuskakin. Ruuska hoitaa keräyslippaiden pyörittämisen Vantaan pääpoliisiasemalla Tikkurilassa. – Pidän huolen keräyslippaiden varauksista ja palauttamisista. Tiedän tarkalleen kuka on keräämässä rahaa ja missä päin Itä-Uudenmaan alueella, kertoo Ruuska. Keräyslippaita kierrätetään erilaisissa tapahtumissa ja jokainen kerätty sentti menee Heidille lyhentämättömänä. Keräys on saanut hyvin mediajulkisuutta, ja palaute on ollut pelkästään positiivista niin kollegojen kuin työnantajankin puolelta. Loppuvuodesta keräysrahat luovutetaan Heidille. – Heidi sitten päättää, miten hän rahat käyttää. Hän voi maksaa niillä vaikkapa sellaisen kuntoutuksen, jota Valtiokonttori ei ehkä rahoita, toteaa Lintilä. Juoksusuoritus mielessä Tuomas Pelkonen on Sisun satanen -keräyksen keulahahmo. Hän kerää juoksutempauksellaan rahaa Heidin hyväksi juoksemalla elokuussa 100 kilometrin matkan Fiskarsista Siuntion ja Kirkkonummen kautta Vantaan Pähkinärinteeseen. Aikaa mäkisenkin reitin juoksemiseen menee arviolta noin 12 tuntia. Peltonen on kerännyt rahaa (400 Haaste) myös Lastensairaalan hyväksi vuonna 2013 juoksemalla, pyöräilemällä ja melomalla 406 kilometriä. Näin keräys toteutetaan Lipaskeräys toteutetaan 7.5.–31.10. ItäUudenmaan poliisilaitoksen alueella. Rahankeräyslaki määrittää varojen keruuta yksityishenkilölle. Siksi keräys voidaan järjestää vain Foxellin kotipaikan poliisilaitoksen alueella. Kaikki lahjoitukset on tehtävä Itä-Uudellamaalla eikä esimerkiksi suoraan keräyksen pankkitilille. Keräyksestä saa lisätietoa Facebookista osoitteesta: www.facebook. com/sisun100. Lisäksi aiheesta löytyy tietoa Twitteristä hashtageilla #sisun100 ja #Heidinhyväksi. Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ja Poliisin Tuki ry ovat auttaneet muun muassa liittyen keräyslupaan liittyvissä asioissa. 2 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 35 Mättöä vai pupunruokaa? TOIMITTANUT Hannele Lotsari-Coffeng KUVAT Elise Kulmala T yöpäivä on usein täynnä haasteita ja yksi haasteista voi olla terveellisen lounaan syöminen ja sille ajan raivaaminen. Kysyimme tietokirjailija Kaisa Jaakkolalta vinkkejä, miten jaksotyötä tekevä saa lisää energiaa elämäänsä. Miten jaksotyössä kannattaisi ruokailla? Kannattaa syödä ateriarytmin mukaan, noin 2–4 tunnin välein läpi koko hereilläolojakson. Tärkeintä kaikesta on erityisen ravinnerikas ruoka. Jaksotyössä haasteena on 36 P O L I I S I & O I K E U S 2 | 2 015 kortisoli, joka on stressi- ja energiahormoni. Kortisolin haittavaikutuksia voi torjua syömällä säännöllisiä aterioita ja välttämällä niin sanottuja ravitsemusvirheitä jotka keho voi kokea lisästressinä. Tällaisia ovat esimerkiksi antioksidanttien, vitamiinien ja mineraalien vaje, liian vähäinen veden juominen ja proteiinien vähäinen saanti. Mitä kuluttavampi rytmi on, sitä parempaa huolta tulisi pitää elämäntavoista ja ruokailusta. Mielestäni kannattaisi ehdottomasti käyttää ravintolisiä stressaavan työrytmin vuoksi. Mitä kovempi kulutus keholle, sitä enemmän Kaisa Jaakkola on tietokirjailija ja yrittäjä. Jaakkolan kirjoja ovat muun muassa Hormonidieetti ja Taikinasta teräkseksi. Hän luennoi päätyökseen yrityksissä henkilöstön hyvinvoinnista ja omistaa miehensä kanssa Optimal Performance Oy:n. Kysyimme facebookissa ”Mitä sinä söit?”. Pyysimme kuvaamaan työpaikkalounaan ja lähettämään kuvan P&Olehden toimitukseen. Esittelemme muutaman kuvaherkun Laura Kaissalolta, Liisa Myllymäeltä, Kati Leppäseltä ja ravinteita tarvitaan ja sitä hankalampaa niitä on saada ravinnosta. Tietyt ravinteet on helpoin ottaa nappuloista kuten D3, magnesium ja omegat. Monet myös istuvat paljon työvuoron aikana. Onko sen tuomiin haittoihin täsmäasetta ruoan osalta? Istumisen haittoja ovat esimerkiksi insuliinin toiminnan heikkeneminen. Kannattaa nousta 20 minuutin välein ja tehdä vaikka viisi kyykkyä tai punnerrusta. Näinkin pieni aktivointi vähentää merkittävästi istumisen haittavaikutuksia. Kannattaa huolehtia, että verensokeri pysyy kohtuullisella tasolla. Mitä vähemmän kovia insuliinipiikkejä tulee, sen parempi. Kirsi Hakkareiselta. www.volkswagen.fi Voittaja Suomessa, voittaja myös Euroopassa. Kahvi, kofeiinijuomat, energiajuomat – uhka vai mahdollisuus? Kahvi mahdollisimman laadukkaana on mielestäni ok. Tummapaahtoinen luomukahvi, mikäs siinä. Kahvia kannattaa välttää kuitenkin ennen nukkumaanmenoa. Sen sijaan kofeiinijuomat kuten cokis tai energiajuomat ovat huono idea. Sokerijuomat aiheuttavat veren sokerin heittelyitä, mikä itsessään väsyttää. Millä tavalla jaksotyöläisen pitäisi liikkua? Tärkeintä on liikkua, riippumatta ajankohdasta. Jos haluaa optimoida, niin kovemmat treenit kannattaa ajoittaa omiin ”aamuihin” eli sen jälkeen kun on herännyt, koska reipas liikunta lisää kortisolin eritystä. Ennen nukkumaanmenoa treeni voi piristää. Sen sijaan kevyt kävelylenkki tai jooga ennen nukkumaanmenoa on hyvä juttu. Passat on Vuoden Auto Euroopassa. 2 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 37 Ylikonstaapeli Esa Syrjälä oli tuttu näky lohjalaisille. TEKSTI Tanja Seppänen KUVAT Esa Syrjälän kotikansio 38 ESA SYRJÄLÄ – 41 vuotta töitä pakkasessa, tuulessa ja tuiskussa Kuuden henkilön liikenteenvalvontaryhmä tarkkailee autoilijoita Lohjan keskustassa. Ryhmän konkari, ylikonstaapeli Esa Syrjälä, on tuttu näky lohjalaisille jo neljän vuosikymmenen ajalta. Puhelias pohjanmaalainen kertoo tulevansa hyvin toimeen kaikkien kanssa. Ominaisuus juontaa lapsuudesta. P O L I I S I & O I K E U S 2 | 2 015 Sattuma ajoi nuoren Syrjälän poliisiksi. E Vapaa-ajalla Vapaa ajalla yhdessä Vilin kanssa. sa Syrjälä on kymmenestä lapsesta kolmanneksi nuorin, ja tottunut toimimaan muiden joukossa. – Luulen, että silloin kun hain poliisiksi, hommiin haettiin tavallisia maalaispoikia, Syrjälä arvelee. Alun perin Syrjälä tuli Lohjalle kesällä töihin tehtaalle konepuusepän tutkinto taskussaan. Syksyn saapuessa nuorukainen lähti kuitenkin hakemaan paikkaansa armeijan harmaista. Sieltä sattuma ohjasi poliisiopintoihin. – Reserviupseerikoulussa oli tuolloin hirmubuumi hakea poliisiksi, joten laitoin kaverin kanssa hakemuksen menemään. Syrjälä löysi itsensä pian Tampereelta kurssilta. Siellä hän kuuli otolliseen aikaan, että 30 henkilöä nimitettäisiin hakemusten pohjalta Liikkuvan poliisin vs. ylimääräisiksi konstaapeleiksi. – Laitoin paperit sisään, ja sain nimityksen jo kokelaskurssin aikana 1974. Kun nuori mies sai ensimmäisenä kesänä kolmen viikon lomat, päällikkö oli repiä pelihousunsa, Syrjälä muistelee huvittuneena. Ulkotöissä viihtyvä Syrjälä on luonnollisesti entisen Liikkuvan poliisin miehiä. Hän olisi voinut jäädä eläkkeelle 2012, mutta halusi nähdä, miten Liikkuvan poliisin lakkautus sujuu. – 21 henkilöä siirtyi Liikkuvasta Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueelle. Täällä yhdistyminen meni aika kivuttomasti. Kukaan ei jäänyt murehtimaan, vaan meillä oli tekemisen meininki. Edellisvuoden ja 2015 alun tilastojen perusteella valvonta on lähtenyt hyvin liikkeelle. Tästä huolimatta Syrjä- lä jää pohtimaan tulevaa. – On tässä pieni pelko, miten uusi hallitus sitoutuu edellisen päätöksiin. Toki a-luokan tehtävät, eli henkeen ja terveyteen kohdistuvat, hoidetaan. Voi olla, että siinä liikenteen valvonta jää vähemmälle. Vaikka Liikkuvan organisaatio purettiin, Syrjälän työnkuva on säilynyt samanlaisena. Kertaalleen sisähommiakin kokeilleen miehen mielestä työt hoidetaan pakkasessa, tuulessa ja tuiskussa. – Yleensä sanon, ettei ole huonoa tai hyvää säätä, on vain väärin pukeutuneita ihmisiä. Alamaisista asiakkaiksi Esa Syrjälän perspektiivistä toimintatavat ja säännökset ovat tarkentuneet vuosien myötä, vaikka perusasiat ovat pysyneet ennallaan. – 1970-luvulla olimme virkamiehiä, ja korkeammalla jalustalla, kuin niin sanotut alamaiset. 1980-luvulle tultaessa alettiin puhua kansalaisista ja tiedostaa, että heillä on oikeuksia, ja että ollaan tasa-arvoisia. 1990-luvulta lähtien on puhuttu asiakkaista, joita arvostetaan. Voisi sanoa, että asiakkaat ovat virkamiehen yläpuolella, Syrjälä kuvaa. – Nykypäivänä toiminta on tarkkaan määriteltyä ja avointa. Perusoikeudet ovat vahvat. Niin se pitää ollakin. Valtavan muutoksen matkassa Syrjällä on pysynyt seuraten aikaa ja ohjeita sekä opiskellen. Kevään aikana hän on ehtinyt käydä ulkomaalaisvalvonnan, lapsiin kohdistuvien rikosten ja henkilötietolain verkkokoulutukset. Huonoa tai hyvää säätä ei ole. On vain väärin pukeutuneita ihmisiä. – Kun on 61 ja plus vaatii erilailla aikaa, että omaksuu asian. Kovalevy alkaa olla täysi. Ei sinne mahdu, ja ulos saa vähempi, Syrjälä uumoilee, toki pilke silmäkulmassaan. Syrjälä on ilmoittanut kesän 2016 lopulla ”antavansa tilaa” nuoremmille. – Päätin olla töissä niin pitkään, kun homma ei tunnu pakkopullalta. En ole katunut päivääkään. Kotona Esa Syrjälää odottavat selkeät rutiinit, joita hän pitää arvossa. Hänen vaimonsa on yksityinen perhepäivähoitaja, ja ottanut aikoinaan vastuun kodista. Arjen selkärangan ansiosta Syrjälä on voinut keskittyä työhön. – Kotona autan kaupassa käymällä ja koiran ulkoilutuksessa. Vaimo totesi eläkkeelle jäämisestäni yksinkertaisesti, että hänen täytyy tarkistaa mun toimenkuvani. Kyllä suu loksahti siinä auki, Syrjälä kertoo hyväntuulisesti, jatkaen: – Luulen, että mä klaaraan sen jutun, mitä rouva on mulle suunnitellut. 2 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 39 RAAMITELLAAN JA SOVITAAN Työmarkkinakeskusjärjestöt päättävät kaksi vuotta sitten sovitun työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkosta viimeistään 15. kesäkuuta. Kyseessä on sopimuksen toisen jakson palkkaratkaisusta sopiminen eli käytännössä sovitaan vain tulevista palkankorotuksista. TOIMITTANUT Hannele Lotsari-Coffeng S opimuksen kustannusraamin pohjaksi kartoitetaan nykyistä taloudellista tilannetta. SPJL:n neuvottelupäällikkö Auno Mäkinen sanoo, että lisäksi sopimiseen vaikuttavat tulevan hallitusohjelman linjaukset ja veroratkaisut. Mikäli neuvottelut jäävät tuloksettomiksi, niin samalla käynnistyvät valmistautumiset sopimusalakohtaisiin neuvotteluihin. Tällöin keskusjärjestömme STTK:n neuvottelijan rooli poistuu ja Pardia käynnistää neuvottelut Valtion työmarkkinalaitoksen kanssa. Myös siinä tapauksessa, että raamisopimus syntyy, käy Pardia neuvottelut raamisopimuksen sopimusalakohtaisesta soveltamisesta. Todennäköisesti tuleva ratkaisu ei tule sisältämään paikallisesti sovittavia eriä. Jos kuitenkin ennakko-odotusten vastaisesti näin käykin, niin SPJL sopii näiden paikallis- tai järjestelyerien käytöstä kaikissa neljässä neuvottelupöydässä. Usein näiden paikallisten Keskitetty sopimusratkaisu palkansaajakeskusjärjestöt – työnantajakeskusjärjestöt – maan hallitus TAI Liittokohtaiset sopimukset Pardia – Valtiovarainministeriö Liittokohtaiset sopimukset Pardia – Valtiovarainministeriö Kaaviossa on kuvattu erien yhteydessä on sovittu, että mikäli sopimukseen ei määräajassa päästä, jaetaan sopimusvarallisuus yleiskorotuksen kaltaisesti kaikille eli ajaudutaan perälautaan. SPJL käy neuvotteluja myös varsinaisten sopimusneuvottelujen ulkopuolella. Kaikissa neuvottelupöydissämme on käytössä ”jatkuva pöytä”, jolloin neuvotteluja voidaan käydä SPJL:n tai työantajan esille ottamista asioista, joilla ei yleensä ole lainkaan kustannusvaikutusta tai ne ovat marginaalisia. Usein myös muuttuva lainsäädäntö tai organisaatiorakenne aiheuttaa paineita käydä neuvotteluja varsinkin luottamusmies- ja YT-sopimuksista. Paikalliset henkilöstön edustajat neuvottelevat muun muassa yt-lain ja sopimuksen piiriin kuuluvista asioista sekä havaitsemistaan epäkohdista. Myös sopimuksien tulkinnoista neuvotellaan paikallisesti. sopimusjärjestelmän vaiTarkentavat sopimukset SPJL (Pardia) – SM, OM Soveltamisohjeet SPJL (Pardia) – SM, OM heita. Laatikoissa näkyy myös, kuka neuvottelee SPJL:n jäseniä koskevista asioista eri tasoilla. Vasemmalla on lueteltuna erilaiset neuvottelut. 40 P O L I I S I & O I K E U S 2 | 2 015 15.6. Työllisyys- ja kasvusopimuksen jatko eli keskitetty raami ratkeaa. MITÄ ...sovitaan? Keskusjärjestöjen neuvotteluissa (eli meillä STTK) sovittaneen vain vuoden 2016 palkankorotusten kustannuksista ja korotusmallista. Muutoksia sopimusmääräyksiin on esillä vähän. Neuvottelupöydässä esillä ovat muun muassa mahdolliset palkankorotukset. ...STTK ja Pardia tekevät sopimusneuvotteluissa? STTK:n rooliin kuuluvat lainsäädäntöön ja verotukseen liittyvät asiat kuten neuvotella ja solmia keskustason sopimukset ja vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon sekä edistää työntekijöiden asemaa globaalisti. Pardian rooli on käydä sopimusalakohtaiset neuvottelut liittokierroksella sekä raamisopimuksena alakohtaisesta soveltamisesta. ...SPJL tekee? Antaa neuvottelutavoitteita Pardialle ja STTK:lle. Lisäksi hyväksyy jäsenistön puolesta sopimukset. ...sopimusalakohtaisiin neuvotteluihin kuuluu? Valmistellaan neuvotteluehdotuksia Pardialle sekä valmistaudutaan mah- dollisiin neuvotteluihin järjestelyvaraeristä. ...vaihtoehtoja palkankorotusneuvotteluissa voidaan esittää? Periaatteessa ihan millaisia vain. Palkankorotukset voidaan tehdä joko kokonaan yleiskorotuksena eli kaikille maksettavana euromääräisenä tai prosenttikorotuksena tai näiden yhdistelmänä. Toisena mahdollisuutena on yleiskorotuksen ja järjestelyvaraerän yhdistelmä. Lue leikkauskokemuksia: Ainoat kulut: tilimaksu 35 € sekä käsittelymaksu 4 €/kk. www.femtolasik.fi Mikael Forssell, jalkapalloilija 500€ alennus silmien a! laserleikkauksest tolasik.fi : www.femnn in m em rk ta u st tu Tu 5 me essä. käydä 31.8.201 ee Leikkauksessa tul Hämeenkatu 6, 2. krs, Tampere Ajanvaraus: 020 760 8600 Citycenter, Keskuskatu 6 E, 3. krs, Helsinki Ajanvaraus: 0400 359 420 2 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 41 Pasilan poliisitalon edessä vastaan saapuu kaksi Pasilan poliisivankilan vartijaa yllään poliisin siniset haalarit, selässä ei kuitenkaan lue poliisi, vaan vartija. Työasu on suurelle yleisölle ihmettelyn aihe, ja harva on kuullut koko ammattiryhmästä. 42 P O L I I S I & O I K E U S 2 | 2 015 VARTIJAN tehtävissä koulutus on AVAINASEMASSA TEKSTI Tanja Seppänen KUVAT Katja Almgren Pasilan poliisitalon poliisivankilan lisäksi tiloja on myös Kisahallilla Olympiastadionin kupeessa. V artijoiden päätehtävänä on tukea poliisin toimintaa. Se on hyvin laaja käsite, Pasilan poliisivankilan vartija Mikko Katainen myöntää, että käsite on hyvin laaja. Työnkuva selkenee, kun kierrämme tiloissa. Aloitamme niin sanotusta sumpusta, josta vangitut kuljetetaan tarkastuksen jälkeen vankiselleihin kerroksiin. Hiljaisessa toimistossa muutama henkilö valvoo monitoreista päivän tapahtumia. – Kerroksissa ollessa voi itse säätää, milloin tekee mitäkin. Aamusta jaamme lääkkeet ja annamme aamupalaa. Päivän mittaan käytämme pidätettyjä suihkussa, ulkoilemassa ja vastaamme heidän kysymyksiinsä, Katainen kuvaa. 124 vuodepaikan vankilassa on päivästä kiinni, kuinka kiireistä on. Resurssit ovat täälläkin tiukoilla. Voimannäytöllä pärjättävä Pasilassa työskentelee 42 vartijaa, joista kuusi on naisia ja loput miehiä. Miehitystä syövät erilaiset lisätehtävät. Vartijat myös kuljettavat vankeja kotimaassa ja ulkomailla. – Lähtökohtana on, että ensin miehitetään vankila ja sitten katsotaan kuljetukset. Vuositasolla meillä on 2 500 kuljetusta kotimaassa, kertoo vartija Mauri Maltela. Kuljetukset aina ulkomaita myöten ovat tuttua hommaa Maltelalle. Aiemmin ulkomaalaispoliisissa toiminut Katainen on hänkin nähnyt kuljetusten hyvät ja huonot puolet. Ne tuovat vaihtelua, kun pääsee talosta ulos. – Kuljetuksista syntyy turvallisuusriskejä. Saattoautoa on joskus yritetty kiilata tieltä. Vartijoilta ei ole toistaiseksi päässyt ketään karkuun, vaikka yrittäneitä on, Maltela hymyilee. Kuljetuksessa ja vartioinnissa ensivaikutelma on työturvallisuuden kannalta tärkeä. – Kun näyttää ulospäin itsevarmalta ja tietää mitä tekee, asiakaskin huomaa, että oma riski on liian suuri, eikä yritä mitään. Koulutus on tässä avain. Kokenut kaksikko harmittelee vuoden takaista päätöstä kieltää etälamauttimen eli taserin käyttö poliisivankilan sisätiloissa. Laitteen koulutuksen saanut Maltela arvioi, että 95 prosenttia painimatseista on vältetty sen avulla. Hän itse on käyttänyt laitetta 30 kertaa. Käytöllä Maltela tarkoittaa suusanallista uhkaamista tai taserin näyttämistä tilanteessa. – Jo se, että on aukaissut kotelon, on riittänyt murtamaan kohdehenki- 2 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 43 Vartijoiden päätehtävä on tukea poliisin toimintaa. lön vastarinnan, Katainen täsmentää. Kumpikin antaa ymmärtää, että on fiksuinta välttää riskejä. – Aina kun joudutaan käymään kiinni, on vaara, että joko henkilökunnalle tai asiakkaille tulee vammoja, Maltela toteaa vakavana. Henkilökunta on Maltelan mukaan saanut yllättävän vähän vammoja. Ensiaputaitoja kuitenkin tarvitaan esimerkiksi sairaskohtauksien tai itseään viillelleiden hoitamiseen. – Tällä hetkellä meillä ei ole omia ensiapukouluttajia. Olisi tärkeää harjoitella vammojen paikkauksen lisäksi potilaan kohtaamista. Vartijoille ei ole vierasta hirttäytymällä hakevan huomiokaan. Maltelan ja Kataisen yhteinen ajattelutapa kumpuaa rauhanturvaajataustasta. Omassa työporukassa osataan nauraa ja purkaa työn hankalia puolia. Taustalla vartija Lari Tikkanen. 44 P O L I I S I & O I K E U S 2 | 2 015 Orjakaapu päälle ja koulutus kuntoon Tunnelma kevenee, kun vartijoiden ammattislangi tulee puheeksi. Kataisen ja Maltelan sanastossa kuuluu kummankin rauhanturvaajatausta. Työporukan kesken kehittyy omia termejä. – Haalareita nimitän orjakaavuksi, onhan niihin sellainen viha-rakkaussuhde, Katainen heittää virnistäen. Virkapukuun kohdistuu asiakkailta rajuakin palautetta, jota kumpikaan miehistä ei näe tarpeen ottaa henkilökohtaisena. – Työssä näkee erilaisia ihmiskohtaloita. Homma vaatii huumoria, ja se voi ulkopuolisesta olla synkkääkin, Maltela kuvailee. Miehet viihtyvät työssään, mutta kritisoivat resurssipulan seurauksia niin palkkauksen kuin koulutusten osalta. Ongelma tulee vastaan jo aloittaville. Poliisiammattikorkeakoulun vartijakursseja odotetaan pitkään. – Uudet leipiintyvät, kun eivät pääse pois kerroksesta. Mutta et voi tehdä vartijan töitä ilman koulutusta. Jos jotain sattuisi, ei olisi oikeusturvaa, Maltela toteaa. – Itse olin hommissa viisi vuotta ennen kurssia. Olisi meidän etu, että koulutuksen saisi kootusti samassa paikassa ensimmäisen vuoden aikana, Katainen ehdottaa. 2 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S Kielikysymyksiin vartijat törmäävät tämän tästä; ulkomaalaisten osuus asiakkaista on kasvussa. 45 s ve n ska Dansk polis upplever EXTREM PRESS Dansk polis går på knäna. Alla övertidsramar är knäckta efter terrordåden i Köpenhamn. – Det är värre än någonsin. Vi har en helt ny verklighet som vi måste anpassa oss till säger Claus Oxfeldt, ordförande i Politiforbundet i Danmark. TEXT Johan Erichs Meramedia BILDER Politiförbundet i Danmark 46 D ansk polis har efter de omskaklande terrordåden i Köpenhamn i februari, fått nya arbetsförutsättningar. Det danska Rigspolitiet konstaterar i en aktuell rapport att polis och det danska samhället nu står inför ett nytt hot i form av gärningsmän som inte låter sig skrämmas av en beväpnad polisstyrka utan angriper mål och samhälle oavsett konsekvenser. – Dansk polis är nu i sig ett mål för potentiella terrorister, det har vi inte upplevt förr, konstaterar Claus Oxfeldt, ordförande i Politiforbundet. Rapporten ger dock i det stora hela polisen ett gott betyg med hänsyn till insatserna mot terrorangreppet. – Vi får viss kritik och det finns saker vi kan bli bättre på Men det krävs nya resurser för att vi ska kunna utvecklas. Det handlar om utbildning, utrustning, samverkan, det måste ske förbättringar i hela vår verksamhet för att vi ska bli bättre rustade för att ingripa mot terroraktioner och terrorhot, säger Claus Oxfeldt. P O L I I S I & O I K E U S 2 | 2 015 Övertid pressar Arbetsbelastningen för dansk polis förändrades på ett par timmar efter att gärningsmannen Omar Abdel Hamid El-Hussein den 14–15 februari gick till attack mot och dödade en person vid Kruttønden på Østerbro i København. – Vi upplever ett jätteproblem. De poliser som kallades in i samband med aktionen har förutom övertidstimmar många fått sina semestrar indragna, åtminstone fram till den 1 september eftersom det fram till dess råder ”förhöjd terrorberedskap”, berättar Claus Oxfeldt. Dansk polis ligger hittills under 2015, på 380 000 övertidstimmar. Bara månaden efter terrorattacken steg antalet övertidstimmar till 120 000 timmar. Det handlar om 12-timmarsvakter flera dagar i sträck, ovanligt mycket nattarbete och en arbetsvecka som grovt överskrider den lagstadgade arbetstiden på 37 timmar. – Vi går verkligen på knäna och får dra ned på vissa av våra regelbundna aktiviteter i samhället, det kan gälla Dansk polis upplever en stark press efter terrordåden. – Vi håller på att gå under av all arbetsbelastning. Många kretsar har svårt att sköta sitt löpande polisarbete eftersom stora resurser prioriteras i terrorbekämpning. Det är helt nödvändigt att vi får fler poliser i Danmark, menar Claus Oxfeldt, ordförande i Politiforbundet i Danmark. både brottsuppklarning men framförallt det preventiva arbetet, säger Claus Oxfeldt. Tvingas stryka uppdrag Flera av de poliskretsar utanför Köpenhamn som fått skicka poliser till terrorbevakning i huvudstaden tvingas kraftig att dra ned på insatser när det gäller trafikbrott och brott begångna av utländska medborgare. Hur påverkas den enskilde polisen av pressen i form av terrorhot och ökad arbetsbelastning? – Polisen måste idag vara mycket mer mentalt förberedd när vi är ute i samhället. Har det förekommit fler fall av ångest, oro och depression bland poliserna med anledningen av terrorhändelsen? – Det var hårt under hela tiden som terrorinsatsen och den aktiva jakten på gärningsmannen och hans medhjälpa- re pågick. Inte panik men det fanns en stark nervositet bland polismedarbetarna. Stämningen är ok nu och vi har hittills inte märkt någon stigning av psykisk stress eller ångest. Vi är uppmärksamma på om symptom som PTSD (Post-traumatic stress disorder) börjar visa sig. Men sjukfrånvaron har dock stigit markant efter terrordåden i februari. – Det är en osannolik press som många poliser upplever. Hög arbetsbelastning sänker immunförsvaret och det blir lättare att drabbas av sjukdomar. Inse verkligheten Dansk polis har tidigare varit van vid krävande insatser i samband med stora internationella möten och politiska besök i Köpenhamn. – Då vet vi när det startar och slutar. Nu vet vi ingenting om när terrorn kan slå till igen och det är givetvis pres- sande och ställer helt nya krav på vår organisation. Claus Oxfeldt pekar på att det är nödvändigt att utbilda fler poliser och öka polisstyrkan. – Får vi inte fler poliser så kommer vi inte att kunna lösa våra uppgifter i samhället. Politiförbundet har länge ställt krav om fler poliser och får idag en betydligt starkare acceptans från politikerna än tidigare. – Men politikerna har svårt att greppa verkligheten och acceptera att polisen numera måste ha en särskild beredskapsstyrka som är klar att rycka ut vid behov. Beslutsfattarna vill gärna att all polis ska göra något hela tiden. Men det gör bara att vi är sårbara och får svårt att tillräckligt snabb organisera oss när något allvarligt angrepp på samhället inträffar, menar Claus Oxfeldt. 2 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S Dansk polis ligger hittills under 2015, på 380 000 över tidstimmar. 47 muis tamiset ELÄKKEELLE Muistamiset-palstalla julkaistaan uutisia: merkkipäivästä, eläköitymisestä, häistä, lapsen syntymästä tai kollegan poismenosta. Tapahtumasta saa olla kulunut korkeintaan 4 kuukautta. Mahdollinen kirjoitus on luettavissa P&O netti -verkkolehdestä, www.spjl.fi/ponetti. Huom! Syksystä lähtien palstalla julkaistaan vain kuva. Palstalla julkaistaan jatkossa vain kuva. Esko Kares facebook.com/SPJL.PO twitter.com/SPJL_PO ASIANAJOTOIMISTO MARKKU JAKOBSSON OY Kielotie 7 B, 3. kerros, 01300 Vantaa Puh. 010-322 8040 Fax 09-823 2805 Matkapuhelin 0400-450 547 Sähköposti [email protected] ASIANAJOTOIMISTO Johanna Karkia Oy Unioninkatu 22, 00130 Helsinki puh. 09-321 8821, fax 09-4129 299 www.johannakarkia.com 48 P O L I I S I & O I K E U S 2 | 2 015 pulmakulma 9 3 5 9 2 6 8 7 9 3 5 6 9 1 1 3 2 7 5 4 9 3 3 7 4 8 VAIKEUSASTE ● ● ● ● ● © Arto Inkala www.aisudoku.com 8 1/2015 RATKAISUT 6 9 2 8 7 1 4 5 3 7 3 4 5 2 9 8 6 1 8 1 5 6 4 3 2 9 7 2 7 3 9 8 5 6 1 4 4 6 9 7 1 2 3 8 5 5 8 1 4 3 6 9 7 2 1 5 8 2 6 4 7 3 9 9 4 7 3 5 8 1 2 6 3 2 6 1 9 7 5 4 8 2 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 49 Yrjö Suhonen puheenjohtaja 09 3484 2420 Mika Nygård järjestöpäällikkö 09 3484 2433 Katja Almgren toimitussihteeri/ viestintäsuunnittelija 09 3484 2428 Sari Haukka-Konu työvapaalla 2/2016 asti Anita Heino talouspäällikkö 09 3484 2422 50 Tarja Heinonen koulutus- ja edunvalvontasihteeri 09 3484 2432 Asta Jakobsson jäsenpalvelusihteeri 09 3484 2426 Pirjo Lappalainen pääluottamusmies/OM 09 3484 2427 Pekka Lassila pääluottamusmies/SM p. 09 3484 2430 Hannele Lotsari-Coffeng viestintäpäällikkö 09 3484 2429 P O L I I S I & O I K E U S 2 | 2 015 Auno Mäkinen neuvottelupäällikkö 09 3484 2431 Anne Rakka jäsenrekisterisihteeri 09 3484 2424 Armi Reiman puheenjohtajan sihteeri 09 3484 2421 Rita Ridanpää lakimies 09 3484 2425 Jaana Tynjälä talousassistentti 09 3484 2423 Toimiston faksi 09 3484 2410 Toimiston puhelin 09 3484 2400, puhelinpäivystys klo 9.00–15.00 spjl@spjl.fi Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Muistathan ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi yhdistyksesi jäsenasioiden hoitajalle tai liiton jäsenrekisteriin! kok ko n e n Toivo tuo sisäämme uusia maisemia, uusia ihmisiä, uusia kokemuksia. Kevättä ilmassa Kaatopaikka. Siitä alkaa rouva Kokkosen kevät. Piha- mo taas – eikä tässä nyt kai ole kysymys siitä Tarmosta työt on tehty aina vain aikaisemmin, ja piha alkaa näyt- joka laskee työelämämme salaisia sekunteja ja tehtä- tää siltä, että krookusten aika on pian. Oksia on yhtä pal- väprosentteja – tarmo taas antaa sitä iloa ja lihasvoimaa, jon kuin ennenkin, työmaata riittää kukkapenkeissä. Ja jota käymme esimerkiksi ruokatunnilla salilta hake- kaatopaikka on aina paikallaan, odottaa uusia kuormia. massa likkojen kanssa. Ja miten mahdottoman hienosti hoidettu kaatopaik- Kohta voimme hihkaista, että takana harmaa ja su- ka meillä muuten on, hihkaisi rouva Kokkonen miehel- lanut maailma, edessä toivoa täynnä oleva kesä! Ja sen leen. Katso nyt, jääkaapit ja mikrot tuonne, energiajäte jälkeen tarmolla pää edellä kohti marrasmyrskyjä. Toi- tänne, pelti ja metalli ovat tuossa ja puu tuolla. Puhu- vo tuo sisäämme uusia maisemia, uusia ihmisiä, uusia mattakaan puutarhajätteestä, jonne me nyt olemme kokemuksia, ja tarmo rakentaa niille sijaa sydämeen, menossa! Eikä kaatopaikalla muutu mikään, järjestys myrskysi taikka ei. se olla pitää: lokitkin ovat aina siellä, kirkuna tuo kesän. Rouva Kokkonen muisti kuinka mies kerran vuosia G’day ’n’ no worries sitten oli vitsaillut maksaessaan kaatopaikkatoimisto- Good day and no worries, sanoo australialainen työpai- virkailijalle kuormaansa, minulla on tuolla kuorma kallaan, hymyilee, vitsailee, kertoo juttuja, kyselee kiin- puutarhajätettä, vaimo ja koira, paljonko maksavat? Ja nostuneena kaikesta siitä, mistä olet tehty. Kipakka, it- nyt kaikki on muuttunut, ensimmäinen kevät ja kesä il- seensä kääntynyt suomalainen huomaa vastaavansa, man koiraa. Vain me kaksi ja kuorma kaatopaikalla. kertovansa tarinoita, lepertelevänsäkin ja siinähän se – Mutta siis toisaalta, virnisti rouva Kokkonen – vaimo yhteys toiseen, tuntemattomaan, on tässä ja nyt, by chat- yhä matkassa, kaikki hyvin! ting! Liekö kyse ilmastosta, lämmöstä, papukaijoista puissa, vähistä vaatteista? Jospa kaikki muuttuu kesällä Toivo ja Tarmo täällä harmaiden sävyjen kotimaassakin, jospa mekin Eivät ole veljeksiä. Rouva Kokkonen luki jostain kuinka alamme lämpenemään ja kertomaan asioita toisillem- työntekijän vaikuttavuuteen, työn onnistumiseen ja me – eikä vain työasioita? Jospa kaikki oppisimme jutte- elämänhallintaan yleensäkin liittyy vahvasti toivon ja lemaan niitä näitä, ihan lämpimiksemme, ihan vaikka tarmon osuus. Toivo kantaa päivittäin eteenpäin ja tar- kahvihetkestä aloitettaisiin? 2 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 51 Kesäetusi Teboililla -2,5 Erityisetu voimassa 1.6.-31.8.2015 snt/l polttoaineesta* *Alennuksen saa liiton jäsenkortilla Teboil-huoltamoilta ja –automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express –automaattiasemia. Alennus jäsenkortilla on normaalisti 2,1 snt/litra. www.teboil.fi/liitto
© Copyright 2024