Poliisi & Oikeus 3/2015 - Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry
SUOMEN P OLIISI JÄR JE S T Ö JEN LII T ON JÄ SENLEH T I Markus Hammarström Naarauksessa TALOUS- RIKOLLISUUS T YÖSSÄ AJASSA PINNALLA Laiton uhkaus Ajokortit poliisilta Trafille Palkkojen puolesta 20 32 38 3 2O15 Suomen * EDULLISIN Entä jos toisen euro ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin: henkivakuutuskuntoon.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva * Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013. 010 19 19 19 K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA pääk ir joitus HANNELE LOTSARI-COFFENG Kirjallinen huomautus [email protected] twitter.com/SPJL_PO H yvää viikonloppua toivotteli poliisin kirje. Olin ajellut 40 kilometrin nopeusrajoitusalueella 45 kilometrin tuntivauhdilla. Huomautus tuli. Hyvä, että ylinopeuksiin puututaan. Väsymättömät peltipoliisit suoltavat dataa ja posti polkee kirjeitä tiiviillä tahdilla autoilijoille, mutta huomaako ratin takana hikoileva kuski nopeusmittarin pälyilyn lisäksi seurata liikennettä. Noin 95 miljoonan sakkotulojen tuplausyritys ei innosta LPY:n puheenjohtaja Timo Harjaluomaa, ja heinäkuun lopussa LPY nousikin mediaotsikoihin vastustaessaan sakotusrajan alentamista. Ammattilaisten näkemys on, että liikenneturvallisuus ei parane, vaikka vähäisestä ylinopeudesta saaduilla sakkolapuilla tilkittäisiin valtion tyhjyyttä ammottavaa kirstua. Liikenteessä ylikuumentuneet tunteet ja törkykäyttäytyminen pitää suitsia, mutta mitä tehdään nettipalstoille, joissa riehunta on rikkonut kaikki hyvän käytöksen rajat. Vanha lastenkasvatusprinsiipi uhkauksesta, kiristyksestä ja lahjonnasta on siirtynyt käytäntöön netissä raivoavaksi sanojen oksennustaudiksi. Nyt kielenkannat kirvoittavat vähintäänkin pakolaiset, homot ja liikenne. Leppoisa kotoilu ja lupsakka meno on niin menneestä maailmasta. Vielä muutama vuosi sitten organisaatioissa pähkäiltiin sosiaalisen median strategioiden kimpussa, miten niin sanotut kriisit ja negatiivinen keskustelu taklattaisiin. Kristallipallo ei näyttänyt, et- tä keskustelun taso singahtaisi jopa suoraan vihan lietsontaan ja uhkailuun. Tälle savuavien raunioiden taistelutantereelle ei yksikään organisaatio halua. Keskustelun rajuudesta kertoo myös se, että isot mediatalot ovat tehostaneet kommenttipalstojen seurantaa ja jopa rajoittaneet sitä. Vihapalautteen kohteeksi voi päätyä kuka tahansa koululaisista kirkonmiehiin. Syyskuun ensimmäisessä Kirkko ja kaupunki -lehdessä on muun muassa juttu piispa Irja Askolan saamasta vihapalautteesta. Palautteen tutki teologian pro gradussaan Aki Kekkonen. Askolan saamat palautteet liittyvät hänen fyysiseen olemukseen ja luonteenpiireisiin. Seksismi ja naisviha todennetaan halventavalla kielenkäytöllä ja vähättelevällä asenteella. Töryn torppamiseen onneksi apua saa esimerkiksi nettipoliisi Fobban sosiaalisen median selviytymisopas -kirjasta, sillä siihen on koottu hyvä paketti eväitä kohdata verkon pimeä puoli. Kaikessa karvaudessaankin some voi antaa asioille positiivista nostetta. SPJL:n alkusyksyn yksi parhaiten tavoittaneista päivityksistä oli, kun Tuomas Pelkonen juoksi 100 kilometriä Heidi Foxellin hyväksi elokuun lopussa. Viesti tavoitti lähes 50 000 ihmistä. Sisun satanen -keräyksen voima on peukuttamisen sijaan oikea konkreettinen tekeminen ja itsensä likoon laittaminen. Tuomaksen sanoin: ”edelleen on olemassa ammatti, jossa ei juosta karkuun”. facebook.com/SPJL.PO Katja Almgren Nyt kielenkannat kirvoittavat pakolaiset, homot ja liikenne. 3 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 3 täs sä numeros sa K ANNESSA T YÖ S S Ä 20 10 M A A I L M A LTA ILMIÖ 36 40 Kannen kuva: Katja Almgren Päätoimittaja viestintäpäällikkö Hannele Lotsari-Coffeng 040 940 2065 [email protected] POLIISI & OIKEUS 86. vuosikerta Julkaisija Suomen Poliisi– järjestöjen Liitto Toimitussihteeri viestintäsuunnittelija Katja Almgren 09 3484 2428 [email protected] Osoitteenmuutokset Jäsenrekisterisihteeri Anne Rakka p. 09 3484 2424 Viestintätoimikunta Pekka Heikkinen Pirkko Wolander Ilari Kulmanen Marko Rikalainen Sari Viitasalo Yrjö Suhonen Kimmo Laajavuori Muistamiset sähköpostilla osoitteeseen: [email protected]. Muistamisia julkaistaan enintään 4 kuukautta tapahtuman jälkeen. Muu toimituksellinen materiaali sähköpostilla osoitteeseen: [email protected]. Varajäsenet: Eero J. Savolainen Miia Ahlfors Toimitus ei vastaa sille ilmoittamatta lähetetystä materiaalista. Toimitus pidättää oikeuden muuttaa tekstejä, valikoida ja olla julkaisematta tekstejä. Materiaalia ei palauteta. Taitto Kaaripiste Oy Lehti 4/2015 ilmestyy viikolla 51, aineistot viimeistään 13.11. Paino Lönnberg Print & Promo p. 09 751 1811 Lehti 1/2016 ilmestyy viikolla 12, aineistot viimeistään 26.2.2016 Toimitus Asemamiehenkatu 2 00520 Helsinki [email protected] www.spjl.fi Ilmoitukset Olli-Pekka Duk p. 050 378 3932 [email protected] 4 P O L I I S I & O I K E U S 3 | 2 015 ISSN 1238-5387 Aikakausmedian jäsen Pääkirjoitus – Kirjallinen huomautus Puheenjohtajalta – Missä olit silloin kun… Lyhyesti Pinnan alla – naarauksessa talousrikollisuus Tuottavuusloikka hakusessa Työpari Laiton uhkaus kärsimyskorvauksen perusteena Kulmanen – Dream Team Aivan Uskomatonta! Pykälän pyörteissä Sano ei! 3 6 8 10 16 18 20 23 24 26 29 Liikkuen turvallisemmin töissä Ajokortit poliisilta Trafille Veroparatiiseihin uivat isot rahat ja kalat Analytiikan avulla ehkäistään ja ratkotaan rikoksia Palkkojen puolesta Italian talousrikollisten kauhu Helt vanliga finländare Muistamiset Pulmanurkka Repe Kokkonen – Siivous 24 30 32 34 36 38 40 42 44 45 46 47 38 3 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 5 puheenjohtajalta MISSÄ OLIT SILLOIN KUN... Saa nähdä jääkö 18.9.2015 järjestetty mielenilmaus niiden tapahtumien joukkoon, joihin aikanaan liitetään otsikon mukainen kysymys, joka jatkuu: Helsingin Rautatientorilla puolustettiin sopimusyhteiskuntaa. Joka tapauksessa Suomi Sebastian Coffeng pysähtyi hetkeksi tärkeän asian äärelle. 6 P O L I I S I & O I K E U S 3 | 2 015 YRJÖ SUHONEN Katja Almgren S uomi on demokraattinen oikeusvaltio. Sitä tulee johtaa sen arvon mukaisesti. Valtio ei ole yritys. Valtiota ja sen kansalaisia ei tule pakottaa sietämään ihan mitä tahansa. Yrityksessä sen ylin johto on periaatteessa yksinvaltias. Johdolla on rahat ja sille kuuluu ylivertainen direktiooikeus. On oikeus palkata, olla palkkaamatta, pelotella ja erottaa, jos siltä tuntuu. Yrityksissä ei järjestetä vaaleja eikä äänestetä. Joka omistaa seinät ja koneet, sanoo myös, mitä, milloin ja kuka tekee. Ja tietenkin sen, missä työ tehdään. Työ voidaan siirtää, ja usein myös siirretään, halvemman työvoiman maahan. Kun ei pystytä riistämään kotimaassa, tehdään se katseilta piilossa merien takana. Oikeusvaltiossa kansa päättää. Neljän vuoden välein johto voidaan vaihtaa. Jos tiukkaa tulee, se voidaan tehdä useamminkin. Valittu eduskunta pyrkii säilyttämään kansan, maan hallitus eduskunnan luottamuksen. Enemmistöhallituksen on turvallista tehdä periaatteessa mitä tahansa pelkäämättä tulevansa kaadetuksi. Oppositio voi räksyttää, mutta on lopulta aika voimaton. Tällä sanelun tiellä olemme nyt. Sipilän hallitus on valinnut pakkokeinot linjakseen. Se haluaa ottaa palkansaajilta 2 700 miljoonaa euroa ja ehdottaa samalla työnantajaa laittamaan peliin 30 miljoonaa euroa. Jos tämä ei ole kohtuutonta, mikä sitten. Paketti tarkoittaa enimmillään jopa 10 prosentin palkanalennusta niillä aloilla, joissa on pakko tehdä vuorotyötä, sunnuntaityötä ja myös ylityötä. Virkamies ei työaikalain mukaan edes voi kieltäytyä ylityöstä. Olipa siitä maksettava korvaus mitä tahansa. Tämä kannattaa tiedostaa myös niiden, jotka selviävät työviikostaan maanantai–perjantai 8–16 kaavalla. Yhteiskunta ei pyöri, ellei joku ole aina valveilla. Tämä uhkaus ajoi myös poliisit, hoitohenkilöstön ja monet muut yksityisen ja julkisen sektorin työntekijät torille rankkasateen huuhdeltavaksi. Si- [email protected] Leikkaukset tarkoittavat jopa 10 prosentin palkanalennusta niillä aloilla, joissa on pakko tehdä vuorotyötä, sunnuntaityötä ja ylityötä. twitter.com/SPJL_PO facebook.com/SPJL.PO pilän 8.9. lähettämä raekuuro on kuitenkin paljon ankarampi. Sitä vastaan on pakko suojautua. Talouden jaloilleen saattamisen yksi kulmakivi on kotimaisen kysynnän varmistaminen. Edelliset erittäin maltilliset palkkaratkaisut ovat jo nakertaneet ostovoimaa. Sipilän pakkolakipainajainen vie siitä loputkin. Jos pakollisten menojen jälkeen jää jotain varallisuutta kulutukseen, se ohjautuu varmuudella halpatyömaiden tuotteisiin. Nouse siinä sitten Suomi. Maan hallituksen ja meidän muidenkin kannattaa tutustua talousnobelisti Joseph Stiglitzin terveisiin Suomelle. Hän osui sopivasti Helsinkiin mielenilmauksen aikaan. Hallituksemme toiminta ei saanut häneltä tukea. Vaihtoehtojakin on olemassa. Alussa esitettyyn kysymykseen noin 30 000 palkansaajaa voi vastata: olin siellä minäkin. Jokaisen suomalaisen palkansaajan on syytä sanoa ääneen: se koskee minuakin. 3 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 7 lyhye s ti Tilaa Poliisien Tuki joulukortit Kohta on jälleen aika tilata Poliisin Tuki ry:n joulukortit. Korttien tuotto käytetään virantoimituksessa vaikeasti vammautuneiden tai surmansa saaneiden poliisien lähiomaisten avustamiseen. Korttimyyntiä hoitaa Poliisien Tuki ry. Tarkemmat tiedot korttien myynnistä löytyvät loka–marraskuussa SPJL.fi -sivulta. Vuoden 2016 kalenterit 8% VANHEMMALLA KONSTAAPELILLA Vuoden 2016 kalenterit postitetaan jäsenille viikolla 50. Jos et halua kalenteria, käy merkitsemässä siitä tieto jäsenrekisteriin. Viime vuonna ilmoitetut tiedot pysyvät, kunnes muutosta tehdä. Tarkemman ohjeen löydät SPJL.fi -sivulta. Eläkeläiset voivat tilata kalenterin laittamalla sähköpostia [email protected] . PALKKAPUSSI PIENENISI KESKIMÄÄRIN HALLITUKSEN LEIKKAUKSILLA. Mökkien varaus uudistuu LP:n eläkeläisristeily LP:n Poliisiyhdistys ry kutsuu LP:n ja LPY:n eläkeläiset perinteiselle risteilylle Viking Mariellalle 10.11.2015. Lähtö on Helsingistä, Katajanokan terminaalista, kohti Tukholmaa kello 17.30. Laiva on takaisin Helsingissä 12.11. klo 10.10. Risteilyn hinta A4-luokan ulkohytissä 90 € / hlö (2 henkilöä hytissä ). Hyttejä on rajoitettu määrä. Hinta sisältää yhden illallisbuffetin, kaksi aamiaista sekä ohjelman laivalla. Sitovat ilmoittautumiset (nimi ja syntymäaika) sähköpostiin [email protected] tai Saija Haapanen (p. 044 060 7630) 10.10.2015 mennessä. Maksut viimeistään 25.10.2015 tilille: LP:n Poliisiyhdistys ry IBAN: FI29 1555 3000 1191 32 viitenumero: 55 Tervetuloa! LP:n poliisiyhdistys ry:n hallitus 8 P O L I I S I & O I K E U S 3 | 2 015 Hakuaika Pankajärven, Rauhamäen, Telkänpesän ja Vierumäen majoille ajalle 1.1.–31.5.2016 on 15.10.–30.11.2015. Jos samalle ajankohdalle tulee useampia hakijoita, suoritetaan hakijoiden kesken majoista arvonta. Majan saaneille ilmoitetaan viimeistään 4.12.2015 mennessä. Varaukset löytyvät liiton kotisivuilta varauskalenterista. Ajankohdan 1.6.–31.12.2016 varaukset tulevat haettaviksi vuoden vaihteen jälkeen, jolloin käytössä on uusi mökkivarausjärjestelmä. Uudesta varausjärjestelmästä tulee lisätietoa SPJL.fi -sivulle marraskuussa. Uudet jäsenkortit Uudet jäsenkortit postitetaan viimeistään viikolla 50. Jäsenkortti on voimassa vuosien 2016–2017 ajan. Jäsenkorttipostituksia varten päivitä tietosi jäsenrekisteriin. Tarkemmat ohjeet löydät SPJL.fi -sivulta. Jos jäät eläkkeelle vielä vuoden 2015 aikana, ilmoita siitä viimeistään marraskuun aikana toimistoon sähköpostitse [email protected]. Oikeushallinnon pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen vaali Ensi vuoden puolella Palkansaajajärjestö Pardian oikeusministeriön hallinnonalan pääluottamusmies Pirjo Lappalainen ja varapääluottamusmies Heleena Kallio jäävät eläkkeelle. Sen vuoksi on tarpeen järjestää pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen vaali. Oikeus asettua ehdolle vaaliin, on kaikilla oikeushallinnon alalla työskentelevillä henkilöillä, jotka ovat jäsenenä Valtioneuvoston virkamiesyhdistys VVV ry:ssä, Valtionhallinnon erityisalojen ja tuomioistuinten diplomi-insinöörit ry:ssä, Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry:ssä tai Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:ssä. Pääluottamusmiehen toimikausi on 1.4.2016–31.12.2017 ja varapääluottamusmiehen 1.7.2016–31.12.2017. Pääluottamusmiehen tehtävä on päätoiminen, työhuone sijaitsee Suomen Poliisijärjestöjen Liiton tiloissa Helsingissä. Ehdolle vaaliin tulee asettautua viimeistään 15.10.2015 klo 16. Ilmoittautuminen tulee tehdä kirjallisesti joko sähköpostitse osoitteella: [email protected] tai postitse: Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry, Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki, kuoreen merkintä ”Pääluottamusmiehen vaali”. Tarkemmat tiedot löytyvät netistä: www.spjl.fi tai www.ohk.fi. FB kommentti: En aio niellä täysin purematta esim. mahdollista vuorolisiin tai lomaoikeuteeni puutumista. En katso olevani niin etuoikeutetussa asemassa, että näkisin perustelluksi tai lainkaan oikeudenmukaiseksi tuolla tavalla säästämisen. Twitterissä: Yksi laskuesimerkki. Työnantajat osallistuvat talkoisiin 30 miljoonalla ja työntekijät 2 700 miljoonalla. Missä tasapaino? Lisätietoja antaa: Pirjo Lappalainen, pääluottamusmies Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki p. 041 4333 700 [email protected] 3 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 9 kanne s sa PINNAN ALLA – NAARAUKSESSA TALOUSRIKOLLISUUS Piilorikollisuus kuplii pinnan alla ja nakertaa hyvinvointiyhteiskunnan peittoa tehokkaasti. Talous- ja ympäristörikostutkijat naaraavat lisärahoituksen turvin euroja verovirran ulottumattomissa olevasta pohjamudasta. 10 P O L I I S I & O I K E U S 3 | 2 015 TEKSTI Hannele Lotsari-Coffeng KUVAT Katja Almgren 3 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 11 Tehokkuutta haettaessa tulisi koko ketjun toimia saumattomasti. 12 P O L I I S I & O I K E U S 3 | 2 015 Markus Hammarström: Talousrikollisuuteen sisältyy laaja valikoima rikosilmiöitä. Jorma Niemi: Viranomaisyhteistyön merkitystä ei voi olla korostamatta. Tavoitteita Tutkintaan otettavien reaaliaikaisten juttujen määrä ja vakavan talousrikostorjunnan vaikuttavuus pysyy vuoden 2015 tasolla. Poliisi toteuttaa tehostettua harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmaa. (Lähde: Valtion talousarvioesitys) Rikostorjunta valtion budjetti 2015 Talousrikostorjunnan henkilötyövuodet Suoritteet: Haltuun saatu rikoshyöty milj. euroa Avoinna olevien talousrikosten määrä, kpl Päätettyjen talousrikosten määrä, kpl V anhempi konstaapeli Markus Hammarström ja rikosylikonstaapeli Jorma Niemi Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta toteavat, että talousrikostutkinnan rahoitus tulisi taata pitemmällä aikajänteellä kuin vuosi kerrallaan, siten myös toiminnan suunnittelu voisi olla pitkäjänteistä. – Vakaa rahoitus takaisi laadukkaamman ja nopeamman työn. Nyt resurssia palaa hukkaan jatkuvalla lyhyentähtäimen vuosisuunnittelulla ja epävarmuudesta toiminnan jatkosta, toteaa Niemi. Panostus kannattaa Talousrikostutkintaan budjetoidut rahat ovat palautuneet veronmaksajien hyväksi takaisin saadun rikoshyödyn kautta. Yksiselitteisesti harmaan talouden suitsiminen on Suomen etu. Hammarström myöntää, että harmaa talous vääristää kilpailuasetelmaa ja rehellisten yrittäjien on vaikeampaa pärjätä kilpailussa harmaan talouden toimijoita vastaan. – Koko yksikkömme tavoite on saada pää- 2014 toteuma 2015 arvio 2016 tavoite 427 417 330 47,7 45 35 2201 2133 2200 1973 1844 1600 tettyä hieman yli 200 talousrikosjuttua. Hieman vaihdellen on takaisin saatu vuosittainen rikoshyöty ollut 2–3 miljoonaa euroa. Tehostuneen poliisitoiminnan, viranomaisyhteistyön ja kansalaisten lisääntyneen aktiivisuuden ansiosta vahvasti piilorikollisuutena pidetty ympäristöön ja luonnonvaroihin kohdistuneet rikokset ovat alkaneet paljastua myös meillä aiempaa useammin. Lisärahoituksen vuoksi tilanne on parempi kuin pitkään aikaan, Niemi kertoo. Yhteistyön merkityksellisyyttä ei voi myöskään olla korostamatta. – ”Lokapojat-jutun” tutkinnan alkuvaiheessa otimme heti yhteyttä ympäristöviranomaisiin ja yhteistyötä asian selvittämiseksi alettiin rakentamaan välittömästi. Viranomaisyhteistyö on toiminut hyvin ja oikeastaan vain parantunut saatujen kokemusten myötä, Niemi kertoo. Tehokkuutta haettaessa tulisi koko ketjun toimia saumattomasti eli verottajan, poliisin, syyttäjän ja lopulta ulosoton. Resurssit ja osaaminen olisi oltava kunnossa. Erikoisosaamista tarvitaan myös, esimerkiksi ympä- ristörikoksiin erikoistuneita syyttäjiä kaivataan kipeästi lisää. – Ympäristörikoksissa tarvitaan näytön saamiseksi usein monien eri asiantuntijoiden lausuntoja ja niiden saaminen ottaa aikansa, sanoo Niemi. Vanhat jutut alta pois Työkuorma on tällä hetkellä sopiva, toteaa Hammarström ja lisää, että talousrikostutkinnassa rasittavat niin sanotut vanhat jutut. Tavoitteena on kuitenkin purkaa juttusumaa ja päästä reaaliaikaiseen tutkintaan kiinni, ja siinä on Hammarstömin mukaan myös onnistuttu. Talousrikollisuuteen sisältyy laaja valikoima rikosilmiöitä, ja uusia asioita tulee jatkuvasti esille. Tutkintaan tulevat jutut ovat usein monimutkaisia ja siksi työläitä käsitellä. Muun muassa näistä syistä tutkintatyö edellyttää monipuolista osaamista, hyvää motivaatiota ja jatkuvaa koulutusta. – Kehitettävää vielä on esimerkiksi tulosten arvioinnissa. Se on suhteellisen mekaanista. Poliisityön vaikuttavuuden arviointi ei ole 3 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 13 Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle tulevat jutut ovat tapauksia isä-poika-pakettiautoasioista aina järjestäy tyneeseen rikollisuuteen asti. Koulutuksen merkitys työssä onnistumiseen on merkittävä ja koulutusta toivotaan lisää. Suomessa taloustutkintaan annettava koulutus on vähäisempää kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa koulutuksen määrä on moninkertainen Suomeen verrattuna. Osa on hakenut lisäkoulutusta omaaloitteisesti. Kuvassa Jorma Niemi (vas.) ja Markus Hammarström. helppoa ja uskoisin, että julkishallinnon CAFarviointimalli tukisi työtä laajemmin, Niemi sanoo. Vaikka vaihtuvuus on ollut valtava, on työilmapiiri Itä-Uudenmaan talousrikostutkinnassa hyvä ja sen eteen on tehty tietoisesti töitä. – Viime vuosien rekrytointien takia Itä-Uu14 simaan poliisilaitoksen talousrikostutkinnassa on kehitetty perehdytysohjelma ja parannettu työprosesseja. Perehdytysohjelma on ollut hyvin onnistunut ja sillä on kysyntää muuallakin talossa ja muissa poliisilaitoksissa, kertoo Hammarström. Kansainvälisyys näkyy Itä-Uudellamaalla, jossa on paljon toimintaa ja ihmisiä. Haasteena on, miten kaikkea toimintaa pystytään valvomaan, kun Itä-Uusimaa on myös niin sanottu kauttakulkupaikka. – Tehtäväkenttämme on laaja. Ryhmässämme on paljon kokemusta poliisin työstä ja luonnollisesti meillä on talousosaamista. Teemme myös itse kotietsinnät ja kiinniotot. Pakkokeinoja käytetään aina mahdollisuuksien mukaan. Voinkin vain todeta, että talousrikostutkinta on haastavaa, mutta samalla hyvin antoisaa, Hammarström sanoo. P O L I I S I & O I K E U S 3 | 2 015 Aiheesta lisää sivuilla 34 ja 40. Suomi menettää verotuloja Harmaan talouden laajuutta on mahdoton tarkalleen tietää, koska kysymyksessä on tulojen ja liiketoimien pimittäminen. On arvioitu, että Suomi menettää verotuloja noin 15 %, talousrikollisuuden vuoksi. Varovaisen arvion mukaan viidesosa EU-maiden kaikista tuloista on pimeitä. Suomen oma harmaa talous on eri tutkimusten perusteella kiistaton ongelma, mutta se on silti selvästi pienempi ongelma kuin EU-maissa keskimäärin. (Lähde: Taloussanomat) Talousrikollisuuteen sisältyy laaja valikoima rikosilmiöitä, ja uusia asioita tulee jatkuvasti esille. Uhkana resurssivähennykset Hallitus esitti viikolla 38, että harmaan talouden torjunnan määrärahat putoavat 20 miljoonasta 13,5 miljoonaa euroon. Poliisi menettäisi rytäkässä 6,4 miljoonaa. Tämä tarkoittaisi 94 henkilötyövuotta vähemmän talousrikostutkinnasta. Talousrikostutkijat palauttivat valtion kassaan rikos- ja verohyötynä viime vuonna 47 miljoonaa euroa. Se on aika monta kertaa enemmän kuin harmaan talouden torjuntaan satsatut valtion varat. (Lähde: Ajankohtainen kakkonen 22.9.2015, Yle Areena) 3 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 15 TUOTTAVUUSLOIKKA hakusessa Hallitus ulkoisti osan säästötoimien suorittamisesta työantajaja työntekijäliitoille. Neuvottelut käytiin keskusjärjestöjen EK:n, Akavan, SAK:n ja STTK:n välillä. Koska sopimusta ei syntynyt, hallitus tarttui pakottavaan lainsäädäntöön. TEKSTI Mika Nygård 16 P ääministeri Sipilän johtaman hallituksen tavoitteena oli, että keskusjärjestöt saisivat sovittua elokuun 21. päivään mennessä asialistasta, josta päästäisiin sopimukseen tarkentavia neuvotteluja läpikäymällä seuraavan vuoden aikana. Sipilän pääasiallinen tavoite oli 5 % tuottavuushyppy yksikkötyökustannuksiin. Yksikkötyökustannuksella tarkoitetaan karkeasti työvoimakustannusten arvoa suhteessa tuotannon arvoon (työvoimakulut / tuotannon arvo = yksikkötyökustannus). 5 % tuottavuushypyn toteuttamiseksi esillä oli lukuisia keinoja kuten arkipyhäkorvaukset, vuosilomien pituudet ja työaikojen pidentäminen noin 100 tunnilla. Lopputuloksen kaikki ovat varmasti lukeneetkin lehdestä: sopimusta ei saatu aikaiseksi. Hallitus alkoi miettimään sopivia säästökohteita, joista P O L I I S I & O I K E U S 3 | 2 015 joko alentamalla työvoimakustannuksia tai parantamalla tuottavuutta. Vienti ei vedä julkisuuteenkin tihkui muutamia. Olemme saaneet lukea sanomalehdistä Sipilän hallituksen linjauksia säästöehdotuksista: vuorotteluvapaan poistaminen, lapsilisien, eläkkeiden, asumistuen heikentäminen sekä erilaisten verokantojen nostaminen. Miten nämä säästöt sitten vaikuttaisivat suomalaisen työn tuottavuuteen? Kilpailukykyä voidaan parantaa Suomi on tällä hetkellä todella pahassa taloudellisessa ahdingossa: vienti ei vedä. Suomalaiset yritykset eivät saa myytyä ulkomaille puhelimia, laivoja, paperia tai koneita. Työnantajapuoli EK:n suulla on nostanut esille suomalaisten yritysten korkean palkkatason, joka nostaa suomalaisen tuotteen hinnan liian korkeaksi. Ylen teettämä selvityksen mukaan (Yle 7.4.2013) suomalainen työ teollisuussektorilla on vasta kahdeksanneksi kalleinta EU:ssa. Kalliimpaa se on muun muassa Ruotsissa ja Saksassa, joita Sipilän hallitus pitää Suomen tärkeimpinä kilpakumppaneina. Samaisen tutkimuksen mukaan suomalaiset yrittäjät moittivat korkeita palkan sivukustannuksia. Samaisen tutkimuksen mukaan suomalaiset palkan sivukulut ovat satasen palkasta kolmekymppiä, kun vastaava arvo on Euromaissa kolmekymmentäkahdeksan euroa. Tuottavuutta vaikka väkisin Sipilä toi syyskuun alussa pöytään hallituksensa esityksen kilpailukyvyn nostamiseksi. Esityksen säästötoimet olivat kohdistettu suurimmaksi osin julkisen sektorin kolmivuorotyötä tekeviin pienipalkkaisiin. Pakottavalla lainsäädännöllä hallitus haluaisi leikata ylityökorvauksia, sunnuntaikorvauksia, arkipyhäkorvauksia ja heikentää sairaslomien korvauksia. Säästötoimia kohdistettaisiin myös julkisen sektorin pitkiin lomiin. Hallitus tarkoituksellisesti unohti, että julkinen sektori on maksanut pitkistä Hallitus unohti, että julkinen sektori on maksanut pitkistä lomista ottamalla osan palkankorotuksista lomapäivinä. lomista muun muassa ottamalla osan palkankorotuksista lomapäivinä. Euroopan komission ja Maailmanopankin vertailussa vuodelta 2014 Suomen julkishallinto oli EU-maiden tehokkain (Talouselämä 21.3.2015). Julkisen sektorin kulutusmenojen suhteella bruttokansantuotteesta oli Suomen julkinen talous EU-maiden neljänneksi laajin, todetaan Eurostatin tilastoista. Suomen julkinen sektori kuitenkin työllistää vähemmän muihin Pohjoismaihin verrattuna. Julkisen sektorin kulutusmenojen laskemiseen vaikuttaa esimerkiksi eläkejärjestelemän laskeminen mukaan kulutusmenoihin. Sipilän hallituksen säästötoimet siis leikkaisivat julkisen sektorin menoja. Säästyneet rahat siirrettäisiin yksityiselle sektorille laskemalla yksityisen sektorin sosiaaliturvamaksuja. Yksityinen sektorin on saanut viime vuosina runsaasti tukea veronmaksajilta. Kela-maksut poistettiin vuonna 2010 ja yhteisöverokantaa laskettiin vuoden 2014 alussa. Näiden muutosten piti luoda uusia työpaikkoja. Loiko se, en tiedä. Osingot ovat kuitenkin kasvaneet! Mitä takeita työntekijöillä on tälläkään kertaa siitä, että säästöt eivät valu työnantajien taskuun kasvavina osinkoina? Uskon kuitenkin, että järki voittaa ja uudet neuvottelut päättyvät oikeudenmukaiseen sopimukseen! 3 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 17 t yöpar i TEKSTI JA KUVA Katja Almgren Milloin tulit töihin Keravan hätäkeskukseen? Mikko, 27: Valmistuin poliisiksi tammikuussa 2012. Kun avoimia virkoja ei poliisissa ollut, aloitin työt Kuopion hätäkeskuksessa saman vuoden huhtikuussa. Toukokuussa 2015 tulin Keravalle määräaikaiseen virkaan. Ajattelin työt hätäkeskuksessa vain väliaikaiseksi, mutta viihdyn niin hyvin, että voisin hyvin tehdä tästä urankin. Monella päivystäjällä on aikaisempi ammatti tai muu koulutus taustalla. Erkki, 52: Tein aiemmin lähihoitajan töitä ja toimin sairaankuljetustehtävissä kymmenkunta vuotta. Tulin Keravalle 2011 hätäkeskuspäivystäjäksi valmistumisen jälkeen. Monessa asiassa minulle on hyötyä hoitajataustasta, mutta alkuun oli pikkuisen haasteellista poisoppia tietyistä maneereista. Millainen on hätäkeskuspäivystäjä? Mikko: Olen joskus järkeillyt asian itselleni niin, että pitää osata noudattaa ohjeita puheluissa ja riskinarviossa. Pitää osata olla tarvittaessa tavallaan kylmäkin, sillä jos haluat auttaa kaikkia viimeiseen asti, loppuu aika ja ambulanssit. Tervettä järkeä pitää osata käyttää. Erkki: Vastapainona pitää myös haluta auttaa hädässä olevaa ihmistä. Täytyy osata nollata pää jokaisen soiton jälkeen ja kärjistetysti bongata sadan soiton joukosta se, joka vaatii kiireellistä apua. Jos tästä työstä ei tykkää, ei pärjää eikä jaksa. Jos haluat auttaa kaikkia viimeiseen asti, loppuu aika ja ambulanssit. Milloin pitää eniten kiirettä? Mikko: Ruuhkaisinta aikaa ovat kesäviikonloput ja festarit. Puolet puheluista ovat sellaisia, jotka päätyvät poliisitehtäviksi. Ihmiset liikkuvat ja käyttävät alkoholia, joten se näkyy puheluissa. He soittelevat humalapäissään herkemmin tyhmiä puheluita, joita eivät selvin päin soittaisi. Erkki: Osa Mikon mainitsemista puheluista on toki myös sairaskohtauksia, mutta puhelumäärät romahtaisivat, jos ei olisi alkoholia. Yllättävän paljon tulee aiheettomia soittoja. Linjanveto on toisinaan vaikeaa, kuuluuko puhelu hätäkeskukseen vai ei. Joidenkin puheluiden kanssa täytyy toki tehdä riskinarviota hyvinkin tarkasti loppuun saakka, ja tehdä päätös hankalankin puhelun tehtäväksi tekemisen tai vain kirjaamisen välillä. Näkyykö kesäkuussa tullut ”112 Suomi” työssänne? Työpaikka: Keravan hätäkeskus Hätäkeskuksen päällikkö: Vesa Seppä Vuodelle 2015 osoitettu htv-määrä on 157, joista hallinnossa 12 ja operatiivisessa toiminnassa 145. Vuonna 2014 Keravan hätäkeskukseen tuli 808 000 hätäpuhelua, kun koko maan lukema oli 2 811 000. 18 P O L I I S I & O I K E U S 3 | 2 015 Mikko: Soiton alussa jo heti selvitetään, mistä puhelu tulee, ja ihmiset ovat olleet hyvin tietoisia mistä soittavat. Aplikaatiota käytetään vain tukemaan paikannusta, eikä se ole koskaan ainoa työkalu paikantamisessa, vaikka se tarkka onkin. Ihmisen pitäisi olla itse kateissa, jotta sovelluksesta olisi erityistä hyötyä, mutta aika oikeastaan vasta näyttää sen todellisen hyödyn. Erkki Huovinen HÄTÄKESKUSPÄIV YSTÄJÄ Mikko Forsström HÄTÄKESKUSPÄIV YSTÄJÄ 3 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 19 LAITON UHKAUS kärsimyskorvauksen perusteena Vakuutusoikeus on 12.8.2015 antamallaan päätöksellä vahvistanut oikeuden rikosvahinkolain 9 §:n mukaiseen kärsimyskorvaukseen tilanteessa, jossa rikoksentekijää ei ole nimenomaisesti tuomittu laittomasta uhkauksesta, mutta rikoksen tekotapa on täyttänyt myös laittoman uhkauksen tunnusmerkistön. TEKSTI Rita Ridanpää 20 K yse oli poliisimieheen kohdistuneesta laittomasta uhkauksesta, joka tapahtui kotihälytystehtävällä. Asuntoon linnoittautunut henkilö oli uhannut hakata paikalle saapuneet poliisimiehet kirveellä, mikäli nämä tulisivat asuntoon. Poliisimiehen päästyä asuntoon, oli henkilö välittömästi hyökännyt lähietäisyydeltä tätä kohti veitsi kädessään. Poliisimies onnistui torjumaan hyökkäyksen. Asiaa käsiteltiin sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa. Käräjäoikeus katsoi vastaajan syyllistyneen virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen, joka on tekona sisältänyt myös poliisimiehiin kohdistuneen laittoman uhkauksen. Käräjäoikeus siis katsoi poliisimiestä loukatun rangaistavaksi säädetyllä teolla, joka oikeuttaa vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Oikeus totesi merkityksettömäksi sen, ettei vastaajalle erikseen vaadittu rangaistusta kärsimyskorvaukseen oikeuttavasta rikoksesta. Vastaaja valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen, jossa käräjäoikeuden tuomiota ei muutettu. P O L I I S I & O I K E U S 3 | 2 015 Laittomasta uhkauksesta ei rangaista erikseen, jos teko täyttää myös sellaisen rikoksen tunnusmerkistön, josta säädetään muualla laissa ankarampi rangaistus. Toinen poliisimiehistä haki Valtiokonttorilta kärsimyskorvausta tuomioiden mukaisesti. Valtiokonttori hylkäsi hänen korvaushakemuksensa, koska katsoi rikosvahinkolain poikkeavan vahingonkorvauslain säännöksistä; ettei korvausvaatimuksen perusteena olevan rikoksen – virkamiehen väkivaltainen vastustaminen – voida katsoa täyttävän minkään rikosvahinkolain 9 §:ssä tarkoitetun rikoksen tunnusmerkistöä. Perusteeton hylkäys Poliisimies valitti liiton avustamana päätöksestä vakuutusoikeuteen, joka kumosi kyseisen päätöksen ja palautti asian Valtiokonttorille uudelleen käsiteltäväksi. Vakuutusoikeus totesi, että vaikka rikoksentekijä on tuomittu ainoastaan virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, rikoksen tekotapa on täyttänyt myös laittoman uhkauksen tunnusmerkistön. Poliisimieheen on siten kohdistunut rikosvahinkolain 9 §:ssä tarkoitettu rikos eikä Valtiokonttorin olisi tullut hylätä hänen kärsimyskorvaushakemusta mainitsemillaan perusteilla. Vakuutusoikeuden päätös perustui sekä rikosvahinkolain että vahingonkorvauslain esitöihin, joista selviää lainsäätäjän tarkoitus: • Rikosvahinkolain 9 §:n mukaan loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä suoritetaan korvaus mm. sille, jonka vapautta on rikoksella loukattu. Kyseisen säännöksen on tarkoitettu vastaavan vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:ää siltä osin, kuin siinä säädetään oikeudesta korvaukseen vapauteen kohdistuvan loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Tällöin kärsimyksen korvattavuutta tulisi arvioida samalla tavoin sekä rikosvahinkolain että vahingonkorvauslain perusteella (HE 192/2005 vp). • Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdan osalta todetaan, että korvausvelvollisuus voi syntyä, vaikka säännöksessä mainittuun oikeushyvään kohdistuvaa rikosta ei lueta vastaajan syyksi erillisenä rikoksena, vaan sen katsotaan sisältyvän muuhun rikokseen (HE 167/2003 vp). Asiasta on myös korkeimman oikeuden ennakkopäätös vuodelta 2012, jossa todetaan vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentista ilmenevän, ettei oikeus kärsimyskorvaukseen määräydy vain sen perusteella, mikä rikos tekijän syyksi on luettu. Tätä olennaisempi merkitys on sillä, mitä oikeushyviä teolla on loukattu. Tässä tapauksessa vastaajan syyksi luettu virkamiehen väkivaltainen vastustaminen sisälsi tekona rikoslain 25 luvun 7 §:ssä rangaistavaksi säädetyn laittoman uhkauksen, joka puolestaan oikeuttaa sekä vahingonkorvauslain että rikosvahinkolain mukaan korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Rikosvahinkolaki ei siten poikkea tuomioistuimen ratkaisun perusteena olevista vahingonkorvauslain säännöksistä. Tältä osin on hyvä tuntea myös rikoslaki. Uhkauksen käyttäminen sisältyy moneen rikokseen. Laitonta uhkausta koskevassa pykälässä (RL 25:7) on nimenomainen toissijaisuussäännös, joka määrittelee sen suhdetta muihin tunnusmerkistöihin. Laittomasta uhkauksesta ei rangaista erikseen, jos teko täyttää myös sellaisen rikoksen tunnusmerkistön, josta säädetään muualla laissa ankarampi rangaistus. Inhimillinen virhe Vakuutusoikeuden päätös on sen aikaisemman ratkaisulinjan mukainen. Valtiokonttori puolestaan toteaa, että heillä on kyseisen tapauksen ratkaisussa tapahtunut inhimillinen virhe. Valtiokonttorin lakiasianpäällikkö Pekka Syrjänen toteaakin, että vastaavanlaisissa tapauksissa olisi kaik- kien edun mukaista, jos korvauksen hakija vakuutusoikeuteen valittamisen sijaan lähettäisi heille oikaisuvaatimuksen, jolloin asia voitaisiin tutkia uudelleen ja antaa siitä uusi asianmukainen päätös. Menettely olisi valitusprosessia huomattavasti helpompi ja nopeampi. Uuden päätöksen jälkeen on edelleen mahdollista tehdä valitus vakuutusoikeuteen. Valtiokonttori ja SPJL ovat pyrkineet parantamaan yhteisymmärrystä yhteisissä tapaamisissaan. Näissä tapaamisissa on ollut esillä myös Valtiokonttorin ratkaisu- ja korvauskäytäntö. Sovellettavat lainkohdat Rikosvahinkolaki (1204/2005) 9 §:n 1 momentin 1 kohta: Loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä suoritetaan korvaus sille: 1) jonka seksuaalista itsemääräämisoikeutta on rikoksella loukattu tai jonka vapautta muuten on rikoksella loukattu. Vahingonkorvauslaki (412/1974) 5 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohta: Oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä on sillä: 1) jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu 3 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 21 kolumni ILARI KULMANEN DREAM TEAM KULUVAN VUODEN KEVÄÄLLÄ järjesteltiin valvonta- ja hälytystoimintasektorimme esimiesrakennetta perustellusti uuteen uskoon. Yleensä uudistukset aiheuttavat henkilöstössä ymmärrettävää kuohuntaa, niin tässäkin tapauksessa. Siksi on syytä korostaa monikanavaisen, toistuvan ja yhdenmukaisen kohderyhmän mukaisen tiedottamisen merkitystä henkilöstölle, muutostuskan helpottamiseksi. Sitä yritettiin, petrattavaa jäi. Syksyllä tasapainotetaan vielä kenttäryhmiä. Tässä luonnollisesti otetaan huomioon hallinnon ja laitoksen näkökulmasta eri osaamis- ja vastuualueet sekä lisätehtävät, joita henkilöstöllä on. Eri ryhmistä pitäisi löytyä kaikkia taitoja niin, että työvuorossa olisi käytettävissä mahdollisimman monipuolista poliisiosaamista, hyvin rationaalista. Lisäksi tulevat vielä tehtäväkierrossa olevat poliisimiehet ja -opiskelijat. Työnantajan ja tuloksen näkökulmasta, mahdollisimman monipuolinen sekä erilaisuuksista muodostuvan tasapainoisen kokoonpanon tulisi olla paras ratkaisu. Seuraavaksi mennään jo vaikeammalle alueelle, kun puhutaan virka- ja fyysisen iän tasapainosta sekä vakiintuneista partiokokoonpanoista. Entä millainen merkitys annetaan virkamiesten henkilökohtaisille ammatillisille vahvuuksille ja kiinnostuksen kohteille. Esitin sektorijohdolle miehistön puolelta puolileikilläni vielä kolmannen elementin huomioimista. Mitä jos virkamiehet muodostaisivat aivan omat kenttäryhmänsä tietyin reunaehdoin. He vastaisivat kyselyyn, johon olisi valikosta poimittavissa nimien ja ominaisuuksien perusteella sopivat henkilöt. Virkamiehellä olisi mahdollisuus valikoida oma kenttäryhmänsä, urheilustakin tuttu dream team! Vastausten perusteella virkamiesten omista ryhmistä tehtäisiin kuitenkin yhteenveto, mikä laitettaisiin sen mukaiseen järjestykseen. Tästä 12 ensimmäistä sijoitettaisiin eri ryhmiin, samoin 12 viimeistä – Ehkä olennaisimpana… Ymmärsitkö mistä oli kysymys – Mihin sinä sijoittuisit? Katja Almgren Ilari Kulmanen työskentelee vanhempana konstaapelina ja pääluottamusmiehenä Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella. 1 3 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 23 Aivan uskomatonta! Tomi Jokela ”Pidän tämän touhun karusta rehellisyydestä. Kaikki on lähtenyt tavoitteesta, tahdosta ja päätöksestä”, totesi Pelkonen. T uomaksen juoksu oli aivan uskomaton suoritus! Olen yli kiitollinen Tuomaksen järjestämälle tempaukselle ja siitä onnistuneelle keräykselle. En olisi koskaan uskonut, kun Tuomaksen kanssa tästä puhuttiin viime syksynä, että tästä näin iso juttu tulisi. Potin suuruus on minulle sivuseikka, mutta en olisi uskonut, jos joku olisi minulle kertonut, että lipaskeräyksellä voidaan saada tämmöisiä summia. Tuomaksen energia ja positiivisuus on niin tarttuvaa, että saan siitä hurjasti voimia omaan kuntoutumiseen. Hän on kyllä ylittänyt kaikki minun odotukset, mitä tahdonvoimalla voidaan saada aikaan. Se tunne, kun tulimme yhtaikaa maaliin Tuomaksen juoksun päätteeksi, oli aivan uskomaton. Adrenaliini sykki suonissa ja en voinut muuta kuin hymyillä koko loppuillan. Sitä tunnetta on vaikea selittää, kun joku tekee sinun vuoksesi jotain näin suurta. Halusin vain olla paikalla ja halata häntä ja kertoa kuinka paljon arvostan hänen tekoa. Parhainta tässä on se, kun huomaan, ettei minua ole unohdettu ja tukenani on koko poliisiyhteisö. Siitä saan valtavasti voimaa taistella takaisin työelämään ja palaamaan sille tielle, mistä jo 6-vuotiaana haaveilin. Terveisin Masala Siuntio Tomi Jokela Fiskars Karjaa Fiskars: Lähtötunnelmissa Tuomas Pelkosta jo kihelmöi tuleva osuus: ”Pääsen viimein haasteen kimppuun ja vieläpä melko optimaalisessa säässä.” Tomi Jokela Pikkala Inkoo Masala: Huolto pelaa. ”Maalissa jalat ovat varmasti hakatut, mutta istumatyössä on hyvä palautella.” 24 P O L I I S I & O I K E U S 3 | 2 015 Porkkala Katja Almgren Bulletbroof All Stars kohtasi HJK Legendat S unnuntaina 5.9. järjestettiin Hyvinkään pallokentällä Bulletbroof-hyväntekeväisyys tapahtuma Heidi Foxellin hyväksi. Tapahtuma oli jatkoa Tuomas Pelkosen järjestämälle ultrajuoksulle, jolla kerättiin rahaa Heidin kuntoutusta varten. Bulletbroof-tapahtuman polkaisi pystyyn Hyvinkääläinen jalkapallokerho PK-09. Tapahtumaa olivat tukemassa Hyvinkään kaupunki, seurakunta ja lukuisat yhteistyökumppanit. Esiintymässä olivat paikalliset artistit Honey B Family, Stina Girs, Käsityöläiset, Diandra ja Miia Kosunen. Sateesta huolimatta paikalle oli tullut runsaasti ihmisiä. Laulun ja pelin lomassa puheita pitivät muun muassa Hyvinkään kaupungin johtaja ja poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen, joka lupasi, että Heidille löytyy aina paikka poliisista. Tomi Jokela Pähkinärinne: Maali! ”Odotettavissa oli pieniä piristyksiä ja vahvoja väristyksiä”. Tuomas pohti paljonko vauhti hyytyisi maalia kohti. Viimeisen kilometrin kulki vierellä itse Heidi. Pähkinärinne Katja Almgren Tapahtumassa järjestettiin myös jalkapallo-ottelu Bulletbroof All Stars v. HJK Legendat. Legendoissa olikin mukana melkoisia nimimiehiä, kuten Mikael Helsinki Forssell, Shefki Kuqi, Ville Wallen, Aki Riihilahti ja Atik Ismail. Tomi Jokela Presidentti Sauli Niinistöllä oli tuomisia Heidille: Suomen miesten jalkapallomaajoukJuvanmalmi: Liki sata kilometriä takana. ”Tällaista tilaisuutta ei elämässään montaa kertaa saa, olen onnekas.” kueen kapteenin Niklas Moisanderin pelipaidan varustettuna 5.9.2015 käydyn Kreikka-pelin kokoonpanon nimikirjoituksilla. Niinistö totesi puheessaan, että Heidin tapaus on herättänyt suomalaiset auttamaan. Kuvateksteissä otteita Sisun Satasen FB-päivityksistä. Teksti: Mika Nygård 3 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 25 pykälän pyör teis sä PEKKA LASSILA pääluottamusmies, sisäministeriö PIRJO LAPPALAINEN pääluottamusmies, oikeusministeriö 31.3.2015 päättyneen lomanmääräytymisvuoden aikana siirryin osa-aikaiseksi. Pidin tuona lomanmääräysvuotena ansaitsemiani lomia viikon huhtikuussa ja toukokuussa. Näiden lomaviikkojen ajalta minulta pidätettiin viikon (7 päivän) palkka. Palkasta pidätetty määrä ei ollut sama vaikka kuukausipalkkani ei ollut muuttunut. Mistä erilaiset pidätysmäärät johtuvat? Taustalla on se kaava, jolla vajaan kalenterikuukauden palkka lasketaan. Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 4 §:n mukaan tässä tilanteessa kalenteripäivän palkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka kyseisessä kuukaudessa olevien kalenteripäivien lukumäärällä. Kalenteripäivän palkan suuruus vaihtelee siis kuukausittain ja tämä selittää erisuuruiset pidätysmäärät kuukausipalkasta. PL 26 P O L I I S I & O I K E U S 3 | 2 015 Epäilen, että saamani palkka ei ole oikein. Haluaisin tarkistaa palkkaotteeni ja kaipaisin tietoa siitä, mistä löydän erilaisten korvausten ja lisien sopimusmääräykset? Viime talvesta alkaen Kieku-järjestelmän käyttöönotto ja Tarmo-järjestelmän pilotointi ovat aiheuttaneet virheitä palkkauksessa ja jäsenmaksujen pidättämisessä. Jokaisen kannattaakin seurata omalta palkkaotteelta palkanmaksun oikeellisuutta. Aluksi on luonnollisesti tarkistettava, että henkilökohtaisen palkan kaikki palkanosat on maksettu sen suuruisena kuin niistä on tulos- ja kehityskeskustelujen perusteella tai muutoin tehty päätöksiä. Tarkista myös onko liiton jäsenmaksu pidätetty. Työaikakorvausten osalta on tarkistettava, onko korvauksiin oikeutetut ajanjaksot oikein palkkaotteella. Sovitut työaikakorvausten perusteet ja määrät löytyvät Valtion virka- ja työehtosopimuksesta työajoista ja sen 5. luvusta. Kyseinen sopimus on kaikkien ulottuvissa Valtiovarainministeriön verkkosivulla www.vm.fi / Valtio työnantajana / Virkaja työehdot, henkilöstöhallinnon asiakirjat / Valtioin virkaja työehtosopimus /Valtioin virka- ja työehdot 2014–2017, julkaisu 10a/2014 (sivut 132–142). PL Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan puuttumaan epäasialliseen kohteluun. Mitä voin tehdä, kun työkaverini kiusaa minua mollaamalla ja vähättelemällä tekemisiäni? Ilmoitanko asiasta suoraan työsuojelupiiriin? Asia on selvitettävä aina ensin työpaikalla. Kiusaamistilanteisiin on syytä reagoida heti. Kiusaajalle tulee kertoa, että kokee hänen käyttäytymisensä epäasialliseksi ja ettei hyväksy sitä. Jos reagointi ei auta tai yksin ei uskalla lähestyä kiusaajaa, voi pyytää apua luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta, jonka kanssa voi ottaa yhdessä asian esille. Kiusaamistilanteista on hyvä kirjata ylös ajankohta, selostus mitä tapahtui ja ketkä osallistuivat tilanteeseen. Tilanteen jatkuessa asiasta tulee ilmoittaa esimiehelle. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan puuttumaan epäasialliseen kohteluun. Velvollisuus alkaa siitä, kun työnantaja sai tiedon epäasiallisesta kohtelusta. Työnantajan tulee selvittää mitä on tapahtunut ja tulee kuulla kaikkia osapuolia. Jokaisella meistä on oma käsitys siitä, minkälainen käyttäytyminen on epäasiallista. Työsuojelua valvova viranomainen kuvaa sitä seuraavasti: ”Häirintä on useimmiten järjestelmällistä ja jatkuvaa toista alistavaa toimintaa tai käyttäytymistä. Se on aina lain ja yleisen hyvän tavan vastaista ja siten vastuutonta ja kiellettävää käyttäytymistä työssä. ” PL Aina ei kuitenkaan ole kyse kiusaamisesta. Epäasiallisena kohteluna ei voida pitää normaaleja työpaikan ristiriitatilanteita, joita pyritään ratkomaan. Kiusaamisesta ei ole kyse silloin, kun esimies antaa työmääräyksiä tai pyytää selvitystä mahdollisesti tapahtuneista virheistä, laiminlyönneistä tai puutteista. Toisen syyttäminen aiheetta kiusaajaksi on myös yksi epäasiallisen kohtelun muoto. Jos työnantaja katsoo, ettei asiassa ole kyse kielletystä häirinnästä, tulee tämä kertoa ja perustella selkeästi eri osapuolille. Jos työpaikalla ei ryhdytä toimenpiteisiin häirinnän lopettamiseksi voi apua pyytää työsuojeluviranomaiselta (entinen työsuojelupiiri), joka valvoo, että työnantaja saatuaan tiedon häirinnästä tekee tarvittavat toimenpiteet häirinnän poistamiseksi. Työsuojeluviranomaisen tehtäviin eivät kuulu asiakkaan avustaminen työpaikalla tai konfliktitilanteiden sovittelu. 3 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 27 ALENNUS Ainoat kulut: tilimaksu 35 € sekä käsittelymaksu 4 €/kk. FemtoLasik®- ja SmileLASERLEIKKAUKSESTA Varaa leikkaus tai ilmainen ennakkoarvio 31.10. mennessä. Tututustu tarkemmin: www.femtolasik.fi/poliisit Aleksander Barkov Hämeenkatu 6, II krs, Tampere Ajanvaraus: 044 509 0962 UUTUUS! Sakari Melander EU-rikosoikeus Ainoa suomalainen teos EU-rikosoikeuden keskeisistä toimintatavoista ja vaikutuksista kansalliseen lainsäädäntöömme ja lain soveltamiseen. Uudistetussa painoksessa on otettu huomioon uudet rikosoikeudelliset direktiivit, niiden kansallinen voimaansaattaminen sekä EU-rikosoikeuden kannalta merkityksellinen EU-tuomioistuimen ja KKO:n oikeuskäytäntö. 2015, 2., uud. p., 587 sivua, sh. 120 € TULOSSA SYKSYLLÄ Rikosoikeus ja oikeudenkäynti 2016, sh. 105 € Tilaa nyt: talentumshop.fi 28 P O L I I S I & O I K E U S 3 | 2 015 SANO EI! TEKSTI Katja Almgren E mmi, 17, istahtaa kahvilan punaiselle penkille. Hän odottaa tarjoilijaa, joka pian saapuu hänen luokseen, ojentautuu pöydän yli ja sanoo ”Tapa ittes vitun huora!” Emmi mykistyy, eikä tiedä mitä tehdä. Vaikka kertomus ja hahmo ovat fiktiivisiä, sanat ovat totta ja satuttavat oikeasti. Ne ovat yksi poiminta lukemattomien kommenttien joukosta, joita nuoret ovat saaneet kohdata verkossa. Right to Choose -kampanjan luotsaaja ylitarkastaja Jutta Antikainen pyörittelee päätään ja toteaa, että ”Nettikin on oikeaa elämää” -videolta on raakattu jopa pahimmat kommentit pois, ja ”Emmin” tarina on vain yksi monista. Mikä? • Right to Choose -hanke lisää tietoisuutta nettisivuston, sosiaalisen median sekä seminaarien avulla, siitä mitä on seksuaalinen häirintä, millainen toiminta ylittää rikoksen rajan ja kuinka tulee toimia, jos tällaista kohtaa. • Hanke on toteutettu yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin, Naisten linjan, Raiskaustukikeskus Tukinaisen, Lyömätön Linja Espoon sekä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Hanketta koordinoi sisäministeriössä ylitarkastaja Jutta Antikainen, ja rahoittaa Euroopan Komissio. • Mukana ovat myös Monika-naiset ry, Suomen rikosuhripäivystys, Lukiolaisten liitto sekä Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO. • Hanke on käynnissä ajalla 2014–2015. • Right to Choose -aineistosta koostetaan koulutuspaketti seksuaalisen häirinnän ja väkivallan ennalta estävään työhön. Parikymmentä tuhatta näyttökertaa YouTubessa kerännyt video on yksi keino lisätä tietoisuutta seksuaalisen häirinnän eri muodoista ja siitä, että jokaisella on oikeus omaan koskemattomuuteen, ja millainen toiminta ylittää rikoksen rajan. Harjoittelulla rohkeutta Ruuhkabussissa käsi kahmaisee Emmin jalkovälistä. Emmin keho jäätyy paikoilleen, eikä sanaa tule suusta. Mitä juuri tapahtui vai kuvittelinko vain? Myös nettipoliisin työstään tuttu Antikainen toivoisi jokaiselta rohkeutta harjoitella etukäteen, miten toimia tilanteessa, joka ei itsestä ole ok. – Kukaan ei tunne mitä sinä tunnet, eikä kukaan sano, jos et sinä sano. Right to Choose pyörähti toiselle ja viimeiselle toimintavuodelleen 2015 alusta. Kuluva vuosi on kalenteroitu seminaareille, joissa esiintyvät paikkakuntien alan asiantuntijat. Seminaarien osallistujilla teetetään myös ratkaisuteatterin videoitu harjoitus. Pariharjoituksin 2. asteen oppilaitoksissa Tampereella, Oulussa, Mikkelissä ja Turussa treenataan sitä, miten toimia ja käyttää ääntään Emmin tilanteessa. Antikainen myöntää, että etenkin nuoret naiset ovat kokeneet vaikeaksi käyttää ääntään kuuluvasti ja uskottavasti, vaikka kyseessä on vasta harjoitus. suaalisen häirinnän ja väkivallan kohteeksi, sukupuoleen katsomatta. Jutta Antikainen painottaa, että pojillekin netissä tarjoutuu mahdollisuus olla mitä vain. Saattaa tehdä mieli kokeilla viestittelyä toisen miehen kanssa, vaikka vastapuolen identiteetistä ei ole varmaa tietoa, tarkoitusperistä puhumattakaan. Seksuaalisen häirinnän ja väkivallan uhrien määrän tilastoiminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. – Kansallisten uhritutkimusten mukaan 26 % miehistä ja 64 % naisista olivat kokeneet 15 ikävuoden jälkeen seksuaalista häirintää tai ahdistelua. Poliisin tilastoissa naiset korostuvat seksuaalisen väkivallan uhreina merkittävästi: vuonna 2013 naisuhreja oli 2867 ja miehiä 310. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen juristipäivystykseen soittaneiden uhrien soittohetki itse rikoksen ajankohdasta heittelee alle viikosta yli 20 vuoteen. Vuoden 2014 tilasto paljastaa, että 220 soitosta liki 20 % tuli tapauksista, joissa rikoksen tapahtumahetkestä oli kulunut yli 10 vuotta. – Häpeän pelko tai uskomus, ettei kertomisesta ole mitään hyötyä, ovat tietämättömyyden ohella syitä kertomattomuuteen, Antikainen myöntää ja lisää, että jos yksikin henkilö saa voimaantumisen tunteen tai havahtumisen Right to choose -kampanjan myötä, he ovat onnistuneet. Sukupuoleen katsomatta Vaikka fiktiivisenä henkilönämme toimii Emmi, kuka tahansa voi joutua sek- Lähteet: www.righttochoose.fi, Raiskauskriisikeskus Tukinaisen tilastot 2014 3 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 29 LIIKKUEN turvallisemmin töissä Poliisien osallistuminen työpaikkaliikuntaan ja -urheiluun on ollut syystäkin viimeaikoina kuuma keskustelunaihe ammattikunnan keskuudessa. Poliisien virallisten lajien SM-kisat kilpaurheilussa ja muiden kuin poliisi- tai vartijaviran omaavien henkilöstöliikunta työaikana on lakkautettu. TEKSTI Jorma Niemi KUVA Rodeo/SCIEPRO P oliisihallituksen määräys kuntoliikunnasta ja kilpaurheilusta ohjeistaa edellytyksiä poliisien liikunnan harrastamiselle. Uusin määräys on tätä kirjoitettaessa parhaillaan jalkautumassa yhdessä v. 2014 annetun työkunto-määräyksen kanssa maamme poliisilaitoksiin käytännön toimiksi. Useissa aiemmissa tutkimuksissa ja selvityksissä on raportoitu maamme poliisilaitoksissa olevan eroja liikunnan toteutumisessa ja työkunnon seurannassa. Ammatin erityisluonteesta ja kuntovelvoitteesta huolimatta kaikki eivät osallistu työkuntoa ylläpitävään (2 h) viikkoliikuntaan tai kuntotesteihin. Liikunnan edistämiseksi poliisilaitosten olisi löydettävä hyviä uusien määräysten kanssa sopusoinnussa toimivia käytäntöjä. Suuri osa Itä-Uudenmaan poliiseista liikkui suositusten mukaan Kysely osoitti, että työyhteisö on poliisin henkilöstölle tärkeä liikuntaympäristö. Työkuntomääräyksessä poliiseille työkunnon ylläpitämiseksi varattuun kahden tunnin viikkoliikuntaan osallistui Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella hyvin noin puolet poliiseista. Tutkinnassa (54 %) tämä toteutui kenttää (39 %) paremmin. Toisaalta huonosti työkuntoa ylläpitävään liikuntaan osallistuvien poliisien joukko oli varsin suuri (33 %) ja viikkoliikunnan käytännön toteutuksessa oli eroja poliisilaitoksen sisällä. Kolmannes poliiseista ei Rikosylikonstaapeli Jorma Niemi teki Itä-Suomen yliopistolle pro gradu -tutkielman, joka tavoitteena oli selvittää poliisien liikuntakäyttäytymistä, tunnistaa esteitä osallistua työkuntoa ylläpitävään liikuntaan, saada tietoa toiveista ja asenteista liikuntatoiminnan tarpeellisuutta kohtaan sekä löytää keinoja liikunnan edistämiseksi. Kirjoituksessa tuodaan esille keskeisimpiä tutkimuksen tuloksia. 30 P O L I I S I & O I K E U S 3 | 2 015 ollut osallistunut viimeisen kahden vuoden aikana heille järjestettyihin liikuntapäiviin tai kuntokampanjoihin. Esteitä viikkoliikunnan tiellä Poliisien yleisin este osallistua viikkoliikuntaan oli työssä koettu kiire, joka yhdistettiin vähäiseen henkilöstöresurssiin työmäärään nähden sekä työtehtävien pakkotahtisuuteen. Merkittäviksi esteiksi osoittautuivat lisäksi oma virka-asema ja tehtävänkuva. Osa poliiseista koki esteeksi esimiehen negatiivisen suhtautumisen liikuntaan osallistumiselle. Poliisit myönsivät myös rehellisesti omaehtoiset sisäsyntyisenä pitämänsä esteet. Osa tunsi viikkoliikuntaan lähtiessä huonoa omaatuntoa, ei kehdannut mennä tai oli vain laiska ja asian suhteen saamaton. Tarjotun liikunnan sisältöihin liittyvät tai työn ulkopuoliset esteet liikuntaan osallistumiselle olivat poliiseilla vähäisiä. Toiveita johdolle Työnantajalta odotetaan parempaa sitoutumista säännölliseen liikuntaan. Kehitysehdotuksissa nousivat eri tavoin esiin johtamisen keinoina ennakkosuunnittelu, järjestelmällisyys, joustavuus, kannustus ja motivointi. Liikunnan sisältöihin liittyviä toiveita poliisit perustelivat hyödyillä työssä selviytymiselle ja ammattitaidolle. Itsepuolustuslajeja toivottiin lisää, vastaajien perusteluina olivat kunnon kohoaminen ja parempi työssä suoriutuminen. Vastauksissa ehdotettiin lisäksi liikunnanohjausta sekä tukipalveluja kuten mm. fysioterapiaa ja kehonhuoltoa. Poliisit suhtautuivat pääosin erittäin myönteisesti laitoksen liikuntaan ja olivat heille järjestettyyn toimintaan tyytyväisiä. Hyvä kunto on työturvallisuutta Poliisityö on pääosin fyysisesti passiivista eikä työ ylläpidä kuntoamme. Istumme paljon paikoillamme niin kenttä- kuin tutkintatyössäkin ja se muodostaa fysiologisesti terveysriskin. Poliisin työ edellyttää hyvää psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä. Hyvä fyysinen kunto on edellytys toimintakyvyn säilymiselle vaikeissakin tilanteissa. Huono kunto heijastuu päivittäiseen työhön muun muassa työturvallisuuden osana. Ylipaino, kohonnut verenpaine ja muut sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, suosituksiin nähden riittämätön liikunta, stressi, sekä selkävaivat ovat olleet lukuisissa tutkimuksissa ikääntyvillä poliiseilla yhtä yleisiä ja osin yleisempiäkin, kuin väestöllä keskimäärin. Järkevällä tavalla toteutetusta työkuntoa ylläpitävästä liikunnasta on saatavissa lähes yksinomaan terveyden ja työ- sekä toimintakyvyn kannalta positiivisia vasteita ja muutoksia. Poliisien liikuntaohjelmilla on voitu alentaa henkilöstön terveydenhoidosta aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi tuottavuus on lisääntynyt liikuntaohjelmien vaikutuksesta. Tavoite selkeäksi ja arjen käytännöt joustaviksi Poliisilaitosten johdon ja lähiesimiesten rooli on kunnon hoitamisen kannalta keskeinen työn arjessa. Esimiehiltä odotetaan omaa esimerkkiä, myönteistä kannustavaa ja motivoivaa suhtautumista sekä kykyä järjestää mahdollisuus irrottautua liikuntaharjoituksen ajaksi työtehtävien estämättä. Työntekijät kannattaa ottaa mukaan suunnittelemaan, kehittämään ja ideoimaan uusia joustavia tapoja. Tähän keinona voisi olla liikunta-asioiden ottaminen pysyväksi osaksi laitoskohtaisia työhyvinvointikartoituksia tai valtakunnallista poliisibarometria. Työpaikoilla henkilöstön liikunta ei ole suunnitelmallista eikä tavoitteellista ja järkevää toteutusta ohjaavaa seurantaa ei ole. Vähäisetkin toimintaan sijoitetut panokset valuvat helposti osin hukkaan. Poliisilaitoksilta seurannan avulla saatava tieto olisi oikein sovellettuna yksi avain huonoon fyysiseen kuntoon yhteydessä olevien haasteiden voittamiseen. Tutkimus vahvisti aiempia havaintoja, joiden perusteella ammatin erityisvaatimukset, työnpiirteet sekä työympäristön olosuhteet kannattaa huomioida liikunnan sisällöistä ja toteutuksesta päätettäessä. Tehdyn tutkimuksen tulos vahvistaa ja tukee yksiselitteisesti aikaisempien poliisien liikuntaa selvittäneiden tutkimusten tuloksia työkuntoa ylläpitävän liikunnan toteutumisen suurimmista esteistä. Liikuntamääräystä ei ole pystytty noudattamaan työtehtävien, työkiireiden ja näihin liitetyn henkilöstön resurssipulan vuoksi. Työtehtävät tuleekin asettaa työkunnon ylläpidon edelle, mutta eivät saisi kenenkään kohdalla muodostua viikosta ja työjaksosta toiseen ilmeneväksi esteeksi. Toimimattomat käytännöt ja epätasaarvoinen tilanne vaikuttavat paitsi kuntoon myös työyhteisön sisäiseen ilmapiiriin. 3 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S Lähde: Niemi J. 2015. Liikunta poliisin työkunnon ylläpidon välineenä: työpaikkaliikunnan toteutuminen, edistävät tekijät, esteet, asenteet ja odotukset. Itä-Suomen yliopisto. Pro gradu -tutkielma. Saatavilla verkossa pdf-muodossa: http://epublications.uef.fi/pub/ urn_nbn_fi_uef20150641/urn_nbn_ fi_uef-20150641.pdf 31 Toimivallan siirto teettää poliisilaitoksilla paljon lisätyötä Ajokortit poliisilta TRAFILLE Ajokorttitoimivallan siirto poliisilta Trafille on edessä 1.1.2016. 32 2012 2013 2014 2015 Poha & Trafin suunnitteluvaihe toimivallan siirrosta Lakiuudistus Valtiovarainministeriön toimesta Lakiuudistus vahvistettiin Poliisilaitoksilla mahdollisia toimia toimivallan siirron myötä, esimerkiksi resurssimalli P O L I I S I & O I K E U S 3 | 2 015 TEKSTI Sari Viitasalo KUVA Katja Almgren P oliisihallituksen lupahallintopäällikkö Minna Gråsten totesi vuonna 2014, että ajokorttitoimivallan siirron ideana on uudistaa ja selkeyttää ajokortin hankkimista asiakkaiden näkökulmasta, kun koko ajokorttimenettely luvan hakemisesta tutkinnon suorittamiseen tapahtuu yhdessä ja samassa paikassa autokouluvaihetta lukuun ottamatta. Siirto perustuu myös poliisihallinnon linjauksiin poliisin ydintehtävistä. Ajokorttien myöntämistä ei pidetä poliisin ydintehtävänä, kun taas Trafin tehtäviin sen katsotaan soveltuvan hyvin. Siirron myötä Trafi vastaa kaikista ajolupiin liittyvistä prosesseista. Myös vammaisen pysäköintiluvat siirtyvät Trafille. Ajokorttitoimivallan siirrossa poliisille jää kaikki lupavalvontaan liittyvät tehtävät. Monet toimipisteet on suunniteltu poliisin lupapalveluverkoston mukaisesti. Palveluntuottaja tulee huolehtimaan keskitetystä neuvontapalvelusta, josta voidaan tarvittaessa ohjata kysymyksiä Trafiin. Sähköiset palvelut tarjotaan kaikki Omatrafin kautta. Esimerkiksi henkilön kadottaessa ajokorttinsa, voi hän jo samana iltana tilata itselleen ajokortin Trafin nettisivuilta. Myös tietojärjestelmiin on Trafilla panostettu muun muassa uudistamalla prosessit ja ottamalla käyttöön uudet sovellukset, kuten esimerkiksi VALLU (vammaisen pysäköintilupa). Asiakas voi myös käyttää passirekisterissä käyttämäänsä valokuvaa ja allekirjoitusta hyväkseen ajokorttia tilatessaan. Vaikka kaikki on tehty lyhyessä ajassa, tietojärjestelmämuutokset ovat Trafin mukaan edelleen aikataulussa. Uusia ominaisuuksia Vuonna 2014 poliisin käsittelemiä ajokorttiasioita oli noin 370 000. Vaikka ajokorttitoimivallan siirron myötä tulee vähennystä tapahtumaan n. 5 miljoonan euron suuruisen summan verran, tullaan kustannusvastaavuutta samalla laskemaan oikeaan suuntaan koska se on ollut korkea muulla maksullisella puolella. Ajokorttitoimivallan siirrolla pystytään keskittymään myös muiden maksullisten palveluiden kehittämiseen tulevaisuudessa. Lupavalvonnan ja lupapalvelun kehittämistä sekä rajapintojen tarkastelua on tarpeen tehdä tulevaisuudessa. Muussa tapauksessa onkin hyvä miettiä, kuten eräs SPJL:n jäsen asian ilmaisi: ”Mitä mielekästä lupahallintoon muuten jää?”. Trafin palveluntuottajan kilpailutuksen voitti Ajovarma Oy. Ajovarman toimipisteitä tulee olemaan 105–110, joista jokaisesta saa lupapalveluita. Muutos tuo kiireisen syksyn Toimivallan siirron myötä on tehty paljon muutoksia ja päältäpäin katsottuna kaikki näyttää hienolta ja hyvältä mutta vasta tulevaisuus näyttänee sen onko asia tosiaan näin. Poliisin tarjoamat lupapalvelut on vuosikymmenten saatossa varmasti tuonut kokemuksen syvää rintaääntä ja valvontaan on pystytty helpommin puuttumaan asiakkaan asioidessa poliisilaitoksella. Toimivallan siirto tulee myös teettämään poliisilaitoksilla paljon lisätyötä syksyn mittaan, kun kaikki keskeneräiset asiat on hoidettava kuntoon ennen vuoden vaihdetta. Kaikki tulee käydä läpi, olla tarvittaessa asiakkaaseen yhteydessä ja ratkaistava lain mukaisesti joko myönteisesti tai kielteisesti. Ainoa tiedossa oleva aikataulu poliisilaitoksilla tällä hetkellä lienee se, ettei poliisi enää 31.12.2015 jälkeen hoida ajokorttilupia. Tarkempia käytännön ohjeita ja aikatauluja odotellaan poliisilaitoksille Pohan toimesta kuumeisesti. Uhka vai mahdollisuus? Miltä tulevaisuus näyttää ja minkälainen lupahallinnon tulevaisuus tulee olemaan? Suomen Poliisihallinnon henkilöstö SPH ry:n jäsenillä on huoli tulevaisuudesta, ja joillakin voi olla pelkona pienten lupapisteiden sulkemiset, toimenkuvien muutokset etenkin niillä laitoksilla, jotka ovat suurimman vähennystarpeen alla (poliisin viimeisin resurssimalli). Ne poliisilaitokset, joissa on paljon määräaikaisuuksia ja eläkkeelle siirtymisiä, ovat paremmassa asemassa. Jos vähennystarve on suuri ja poliisilaitoksella paljon vakituisia virkailijoita, tarkoittaa se väistämättä joillekin toimenkuvan ja joskus jopa linjan vaihdosta. Monialaosaamista on lupahallinnossa korostettu jo vuosia, tosin suurimmissa poliisilaitoksissa ja varsinkin pääpoliisiasemilla henkilöstöä on jaettu vain ajokorttiasioita hoitaviin. Toimenkuvan muuttuminen on siis väistämätöntä. Toki asian voi nähdä myös niin, ettei uuden oppiminen ole koskaan este vaan pikemminkin mahdollisuus uuteen ja mielekkäämpään työhön. Urautuminen nykytöissä on valtiolla yleistä ja siksi mahdollisimman laajan toimenkuvan oppiminen on nykyaikana melkeinpä pakollista. Lopuksi lohdutuksena ensi vuotta silmällä pitäen: ”Uuden muutoksen omaksuminen ei ole aina helppoa, mutta siitä selviää parhaiten, jos jaksaa ja pystyy suhtautumaan muutoksiin positiivisesti”. 3 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 33 Veroparatiiseihin uivat isot rahat ja kalat Pasilan poliisitalon asiakasaula on tupaten täynnä. Eletään ensimmäisiä niin sanottuja kriisiviikkoja, kun pakolaisten määrä yllätti viranomaistahot. Rikostutkijoita siirrettiin tekemään turvapaikkapuhutteluja ja -rekisteröintejä. Reilu kuukausi sitten ihmeteltiin tällaista tilannetta. Nyt huolet ovat vielä suuremmat. TEKSTI Hannele Lotsari-Coffeng Kari Lintilä 34 ilanne on rikosylikonstaapeli Kari Lintilän mukaan kuvaava esimerkki siitä, kuinka rikostutkijoita siirretään tehtävistä toiseen ja varsinaiset toimenkuvaan kuuluvat työt jäävät taka-alalle. – Yleisestikin voidaan sanoa ongelman olevan se, että talousrikostutkintaan on aina siirretty tai osoitettu asioita, jotka eivät sinne kuulu ja vastaavasti talousrikostutkinnasta puuttuu joko osin tai kokonaan juttuja, jotka sinne kuuluisivat, sanoo rikosylikonstaapeli Kari Lintilä. Lintilän kertoo, että esimerkiksi suuret verojutut, niin sanotut veroparatiisijutut, joihin liittyvä verotarkastus suoritetaan Konserniverokeskuksen alla, kartellijutut, pörssirikokset lähes kokonaan, ilmastosopimusten valvontaan liittyvät ”huijaukset” kuin myös merkittävät suuret ympäristörikokset. Se, että talousrikostutkinta ei kohdennu tiettyihin asioihin tai kohdentuu asioihin, jotka talousrikostutkintaan eivät kuulu, ei Lintilän mukaan ole uusi asia. – Tämä on ollut ongelmana jokaisessa talousrikostorjuntaohjelmassa, joista ensimmäinen pantiin alulle kesäkuussa 1996. Kuudes ohjelma eli talousrikostorjunnan tehostamisohjelmaksi nimetty, yksi Kataisen hallituksen kärkihankkeista, päättyi keväällä 2015. Eduskunnasta saadun tiedon mukaan uutta ohjelmaa Sipilän hallitus ei ole ainakaan toistaiseksi talousrikostorjunnan osalta kirjoittanut tai osoittanut erillismäärärahaa talousrikostutkintaan. T lahden Kone Oy:n ympärillä. Vaativaan talousrikostutkintaan Lintilä siirtyi vuonna 1989 käytyään tuolloin järjestetyn pitkän talousrikostutkintaan liittyneen edesmenneen, poliisiylijohtajanakin toimineen Markku Salmisen vetämän kurssin. Aluksi Lintilän hoidettavana oli perus talousrikosjuttuja. Edellinen 1990-luvun alkuvuosien pankkikriisi muutti Lintilän osalta tilanteen täysin. Pankkikriisin merkittävimmät jutut kuten SKOP-pankkia koskeneet miljardien markkojen rikosepäilyt, ohjautuivat hämmästyttävien vaiheiden jälkeen Lintilän silloiselle pienelle työyhteisölle. Pankkikriisi ja siihen liittyneiden rikosepäilyjen selvittely toimi Lintilälle korkeakouluna talousrikostutkintaan ja juttuihin, jotka ovat yhteiskunnallisesti erittäin merkityksellisiä. Tosin tieto siitä, miten yhteiskunta määrätyissä asioissa toimii tai on toimimatta, on jättänyt Lintilään lähtemättömän jäljen. Myöhemmin vajaan viidentoista vuoden ajan Lintilän toimenkuvaan kuuluivat pörssirikokset. Tuolilla kuulusteluhuoneen valokeilassa Lintilää vastapäätä ovat istuneet lähes kaikkien Suomen varakkaimpien sukujen edustajat, niin vuorineuvos poikineen kuin joku uusrikaskin. Uusimpana juttuna Lintilä lähti oma-aloitteisesti tämän vuoden alussa selvittämään niin sanotun Lichtenstein -listaan liittyvää asiakokonaisuutta. Tästä asiasta Lintilä tyytyy sanomaan ainoastaan sen, että se on hänen yli 37 vuoden tutkijauransa kummallisimpia prosesseja. Koulunpenkillä Paratiisien tie Lintilä on talousrikostutkinnan grand old man. Lintilän uran juuret ulottuvat 1970-luvun lopulle, jolloin talousrikollisuuden kuuma peruna pyöri niin kutsutussa Metro -jutussa, ylikorkojutuissa sekä Pekka Herlinin ja Suomen- Tutkijoiden työkenttään kuuluu napata kiinni vapaamatkustajat, jotka vievät rahansa veroparatiiseihin ja välttelevät verotusta kaataen verotaakan tavallisten ihmisten hartioille. P O L I I S I & O I K E U S 3 | 2 015 On kuitenkin muistettava, että talousrikollisuuden harmaalla alueella liikuttaessa on pöytä aina kalteva. Helsingin Sanomat kirjoitti muun muassa, että suurista suomalaisista pörssiyhtiöstä useimmat maksoivat tuloksestaan kotimaahan veroa vain muutaman prosentin. Lintilä on vuosikaudet tuonut esille oikeudenmukaisen verotuksen vaatimuksen. Lintilän oikeustajuun ei mahdu se, että Konserniverokeskuksen alla tapahtuvat suurten yhtiöiden järjestelyt veroparatiisimaiden ja -tilien kanssa, ovat aina verosuunnittelua ja vastaavasti normaali verotarkastus tekee vuositasolla 300–500 tutkintapyyntöä talousrikostutkintaan verorikoksista ja muun muassa kirjanpitorikoksista. Tiedämme, että ylikansalliset yritykset kikkailevat verotuksen porsaanrei´illä ja veroilla eri maissa. OECD:n mukaan ne maksavat voitoistaan veroja keskimäärin vain 5 %, pienet ja keskisuuret yritykset lähes 30 %. Lintilä tuskaileekin, että talousrikostutkintaan ei saada niitä asioita, jotka sinne kuuluisivat. Sanahelinää? Edellisen hallituksen yksi kärkihankkeista oli harmaan talouden torjunta, ja silloin laadittiin myös talousrikostorjuntaohjelma vuosille 2011–2015. – Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssitarpeita selvittänyt parlamentaarinen työryhmä on myös todennut, että vuonna 2011 aloitettua tehostettua harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimintaohjelmaa tulee jatkaa. Ohjelman avulla on saatu kiinni talousrikollisia ja vähennettyä rikoksentekomahdollisuuksia. Samalla on tuettu laillista yritystoimintaa ja tervettä kilpailua. Nyt Sipilän hallitus ei ole ottanut niin voimakkaasti kantaa harmaaseen talouteen ja jopa erään ministerin kytkökset veroparatiiseihin ovat saaneet hyväksynnän. Harmaan talouden -kampanja nasevine sloganeineen kuten ”Välistävetäjä vie kaiken” eivät Lintilän mukaan auta, jos talousrikostutkinta ei saa riittävää tukea ja resursseja toimintaansa. – Onhan se positiivista, että meillä olisi talousrikostorjunnassa selkeä ohjelma, mikä nyt näyttää jäävän tekemättä. Lisäksi talousrikostutkinnan tulosten valvonnan tulisi olla myös järjestelmällisistä ja kriittistä tarkastelua kestävä. Ei näennäistä valvontaa, jonka lähtökohtana on pyrkiä osoittamaan, että meillä ei ole talousrikostorjunnassa tai -tutkinnassa ongelmia, toteaa Lintilä. Lopuksi Lintiä tuo esille kaksi hänelle tärkeää periaatetta: riippumattomuus ja objektiivisuus, joita noudattamalla voi ”katsoa peiliin” häpeämättä tekemäänsä työtä. 3 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 35 ANALYTIIKAN AVULLA ehkäistään ja ratkotaan rikoksia Digitaalisen tiedon määrän kasvu ja etenkin sosiaalisen median käyttö ovat asettaneet poliisille lukuisia uusia turvallisuushaasteita. Analytiikan avulla pyritään ennakoimaan ja tunnistamaan turvallisuusuhkia sekä kohdistamaan resursseja oikein. TEKSTI Mari Kuusi KUVA Katja Almgren 36 osiaalisen median anonyymi käyttö on tänä päivänä rikollisen nopeaa ja helppoa. Somea voi käyttää kertakäyttöisillä sim-korteilla ja lukuisilla eri päätelaitteilla miltei mistä ja milloin tahansa. – Some on lainsuojaton alue, jota etenkin kova rikollisuus ja talousrikollisuus käyttävät hyväkseen. Tietomäärät ovat kasvaneet niin suuriksi, että somen haravointi manuaalisesti on nykyisin mahdotonta, toteaa maailman johtavan analytiikkaohjelmistojen kehittäjän SAS Instituten julkisen turvallisuuden asiakkaista vastaava Jukka Tuominen. Muun muassa terroristijärjestöt rahoittavat hankkeitaan ja etsivät uusia jäseniä verkostoihinsa sosiaalisen median avulla. Myös muuntohuumekauppa, joka ylittää Suomen rajat, käyttää sosiaalista mediaa hyväkseen huumeiden ostossa ja myynnissä. Somen käytöstä jää kuitenkin aina digitaalinen jälki. – Aina kun on jälki, päästään keskusteluihin käsiksi analytiikan avulla. On tärkeää saada tietoa siitä, mistä somessa keskustellaan. Rikollisuuden ennakointi säästää valtavasti kustannuksia, Tuominen sanoo. S daan yhdistellä eri tietolähteitä ja löytää poikkeamia, joita riskienhallintajärjestelmät eivät tunnista. Poikkeamien perusteella taas voidaan luoda riskienhallintajärjestelmään uusia sääntöjä. – Analytiikan avulla kerättyä tietoa voidaan yhdistää poliisin omiin sisäisiin ja ulkoisiin tietojärjestelmiin ja tehdä niistä entistä kattavampia, Tuominen tiivistää. Hän antaa muutamia esimerkkejä siitä, miten Ison-Britannian poliisi on analytiikan avulla ehkäissyt rikollisuutta. – Analytiikan työkaluilla havaittiin 100 neliömetrin kokoinen toimistotila, jonka käyttäjäksi oli rekisteröitynyt 2 000 yritystä. Poliisin epäilykset rikollisesta toiminnasta heräsivät heti. Pelkkä riskienhallintajärjestelmä ei olisi tällaista poikkeamaa havainnut. Tuominen kertoo myös ihan tavallisesta opiskelijasta, jolle oli kertynyt lyhyellä aikavälillä lukuisia lentomatkoja. – Sinänsä tämä ei ollut vielä epäilyttävää, mutta kun havaittiin, että opiskelijan toveri oli vielä tehnyt useita samoja lentoja ja omasi kytköksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen, osattiin opiskelija laittaa tarkkailuun. Poikkeamat kielivät rikoksista Massatapahtumien tarkkailu kannattaa Usein poliisi ehkäisee kovaa rikollisuutta riskienhallintajärjestelmillä, jotka perustuvat sääntöihin. Tuominen havainnollistaa, että sääntönä voi olla esimerkiksi se, että tietyssä maassa syntynyttä henkilöä tarkkaillaan, mikäli tämä ylittää Suomen rajan. Vain harva järjestelmä pystyy kuitenkaan havaitsemaan kaikkia mahdollisia uhkakuvia. Analytiikan avulla voi- Analytiikka toimii myös massatapahtumista käytävien keskustelujen tarkkailussa. Jos huomataan, että samasta numerosta on lähetetty lukuisia viestejä useisiin eri paikkoihin, hälytyskellot soivat. – Perinteinen malli, jossa reagoidaan vain jo sattuneeseen rikokseen, ei ole erityisen tehokas. Mikäli poliisilla on tietoa, että suuren tapahtuman yhteydessä voidaan epäillä P O L I I S I & O I K E U S 3 | 2 015 Poikkeamien perusteella voidaan päätellä, että jotain outoa on tekeillä. esimerkiksi terrori-iskua, voidaan oikeat henkilöt laittaa tarkkailuun, Tuominen sanoo. Analytiikalla voidaan myös vaikuttaa laittomien tai muuten riskialttiiden tapahtumien syntyyn. – Muun muassa Australian poliisi on some-keskustelujen perusteella saanut tietoonsa, mihin paikkoihin nuoriso on suunnitellut kotibileitä ja osannut lähettää bileiden järjestäjille tiedon siitä, että tilaisuus on poliisin tarkkailussa. Analytiikka auttaa myös kohdentamaan poliisin resursseja oikein. Muun muassa Tanskan poliisi selvittää ennakoivalla analytiikalla rikollisuuden trendejä ja kehitystä. Tiedon perusteella voidaan miettiä, mihin maassa kannattaa avata esimerkiksi uusi toimipiste. Kyberrikollisuuden riskit kasvavat Digitaalisen ajan vitsauksiin liittyy myös kyberrikollisuus, eli tietokoneisiin, tietoverkkoihin tai -liikenteeseen liittyvä rikollisuus. Pääsääntöisesti poliisi ja pankit parantavat kyberturvallisuutta suojautumalla viruksilta esimerkiksi palomuureilla tai virustorjunnalla. Ongelmana on kuitenkin se, että viruksia syntyy jatkuvasti lisää. Mikäli jokin niistä pääsee sisään yhteen koneeseen, se leviää usein koneesta toiseen. – Analytiikka pyrkiikin paljastamaan ne koneet, joissa virus on jo tunkeutunut järjestelmään. Poikkeamien perusteella voidaan päätellä, että jotain outoa on tekeillä. Usein kyberturvallisuuden suurin riski on Tuomisen mukaan järjestelmän käyttäjä. Analytiikan työkaluilla voidaan parantaa myös poliisin sisäistä tarkkailua. Jokaisella organisaatiolla on säännöt siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei. Analytiikalla voidaan havaita tilanteita, joissa joku lipsuu säännöistä ja tarkastelee esimerkiksi tiedostoja, joihin hänellä ei ole oikeutta tai jakaa tietoa ulospäin. – Tärkeintä on se, että tietoa opitaan hyödyntämään niin, että siitä saadaan oikeat asiat esiin. Teollisen internetin eli asioiden internetin aikana kyberturvallisuuden riskit tulevat vain kasvamaan. Niihin on hyvä varautua ajoissa. 3 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 37 Sää oli sateinen ja ukkonen jyrisi 30 000 päistä torikansaa säestäen hallituksen leikkauk- SPJL:n jäseniä oli paikalla muutama sata. sia vastaan. PALKKOJEN PUOLESTA S PJL:n hallitus päätti, että liitto on mukana 18. syyskuuta palkansaajajärjestöjen mielenilmauksessa puolustamassa sopimusoikeutta ja vastustamassa hallituksen pakkotoimia. Suomen taloudellinen tilanne on vakava ja tilanteen korjaamiseen tarvitaan kaikkien osallistumista taloustalokoisiin. Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi 5 prosentin parannuksen Suomen kilpailukykyyn. Hallituksen esittämät korjaustoimet taloustilanteen parantamiseksi eivät kuitenkaan kohdennu oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti suomalaisiin. TEKSTI Hannele Lotsari-Coffeng KUVAT Sebastian Coffeng Ääni jäsenille -puheenvuorossa lavalla vanhempi konstaapeli Satu Jore. Hän kertoi, miten spjl.fi 38 suunnitellut leikkaukset vaikuttavat poliisin palkkaan. P O L I I S I & O I K E U S 3 | 2 015 Edellinen palkansaajajärjestöjen yhteinen joukkomielenilmaisu oli lokakuussa 1991 ja aikaan, jolloin Suomessa oli vielä neljä keskusjärjestöä. Keskusjärjestöjen puheenjohtajat lavalla. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola lähetti terveiset jäsenkunnalle: Suuri kiitos teille kaikille kaikille mukana olleille joko Rautatientorilla tai muualla Suomessa! 3 Pointtia – Olen erityisen iloinen ja ylpeä siitä, että te kaikki olette osallistuneet kukin omalla panoksellanne ja mahdollisuuksienne mukaan #STOP-päivään. 1. Oikeudenmukaisuus Leikkaukset kohdistuvat pääsääntöisesti julkisen sektorin työntekijöihin. Tämä ei ole oikeudenmukainen. Alustavan laskelman mukaan esimerkiksi keskimäärin vanhemman konstaapelin ansiotulot putoaisivat 8 %, joka tekisi mahdolliset sairauspoissaolot laskettaessa mukaan lähes 4 000 euroa vuodessa vähemmän palkkaa. Tätä ei voida hyväksyä. 2. Tasapuolisuus Tasapuolisuuden nimissä myös työnantajien tulee osallistua ja sitoutua talkoisiin. Työnantajat osallistuvat talkoisiin 30 miljoonalla ja työntekijät 2 700 miljoonalla. Missä tasapaino? Hallitus asettuu vahvemman vallan puolustajaksi. Työ on ollut valtiovallan erityisessä suojelussa ja lait on tehty heikoimpien turvaksi. Nyt hallitus asettuu työnantajan puolelle ehdotellessaan pakkolakeja ja työehtojen heikennyksiä. Tämä ei ole tasapuolista toimintaa hallitukselta. 3. Kestävän kehityksen takaaminen Ostovoima tulee taata ja kotimainen kysyntä turvata tulevaisuudessakin. Puolustamme sopimusyhteiskuntaa ja kestävää kehitystä työmarkkinoilla. Hallitus puuttuu järjestöjen sopimusvapauteen. Se haluaa puuttua olemassa oleviin työ- ja virkaehtosopimusten ehtoihin ja kieltää paremmin sopimisen. Tätä ei voida hyväksyä. Sopien ei repien! Puheenjohtaja Yrjö Suhonen oli Lavalla opposition edustajia. Ville sonnustautunut marraskuussa tutuksi Niinistö, Antti Rinne, Paavo Arhinmäki tulleisiin liiveihin ja pipoon. Vierellä ja Sari Essayah ja Eva Biaudet. järjestöpäällikkö Mika Nygård. Marraskuisen marssin banderollit uusiokäytössä. ”Poliitikko – heikoin lenkki” sopi tähänkin tapahtumaan kuin nenä päähän. 3 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 39 Tommaso Gatto työnsä ääressä, salakuuntelemassa järjes- Guardia di Finanza ITALIAN TALOUSRIKOLLISTEN KAUHU täytyneen rikollisuuden puheluita. TEKSTI JA KUVAT Jenni Meronen ja Guardia di Finanza 40 Italialainen Guardia di Finanza taistelee niin veronkiertoa, mafiaa kuin valeinvalideja vastaan. Calabriassa sijaitsevassa Crotonessa työtä harmaan talouden kitkemiseksi tehdään intohimolla. A htaan, tietokoneita täynnä olevan toimistohuoneen oven yläpuolella on valokuva kahdesta keski-ikäisestä miehestä. Tuomarit Giovanni Falcone ja Paolo Borsellino joutuivat Sisilian mafian Cosa Nostran murhaamiksi vuonna 1992. Toinen seinä on täynnä kehystettyjä todistuksia, joista melkein kaikissa komeilee yksi nimi: Tommaso Gatto. – Jokainen todistus kertoo onnistuneesta operaatiosta. Tämän esimerkiksi saimme siksi, että takavarikoimme omaisuutta yli 300 miljoonan euP O L I I S I & O I K E U S 3 | 2 015 ron arvosta, Tommaso Gatto kertoo ja osoittaa yhtä todistuksista. Olemme Etelä-Italian Calabriassa sijaitsevassa Crotonessa, paikallisen Guardia di Finanzan komentokeskuksessa. Guardia di Finanza on Italiassa valtiovarainministeriön alainen, talousrikoksien ja harmaan talouden tutkintaan keskittynyt sotilasviranomainen. Alunperin rajavalvontaa varten perustetun elimen toimenkuvaa on vuosien saatossa laajennettu muun muassa veronkiertoon, huumekauppaan ja tuoteväärennöksiin. Rikollisten koodikieli Calabria on maailman ympäri levittäytyneen rikollisjärjestö ’Ndranghetan synnyinalue, ja Crotonen Guardia di Finanzalla on kädet täynnä töitä järjestäytyneen rikollisuuden kanssa. Pienessä toimistohuoneessa salakuunnellaan rikollisten keskusteluja autoihin ja toimistoihin istutettujen mikrofonien kautta. – Haluatko kuunnella?, Gatto kysyy ja ojentaa kuulokkeita. Nauhalla kaksi miestä keskustelee vaikeaselkoisella calabrialaismurteel- la, välillä ääni häipyy kuuluvista. Gatto kertoo, että viiden minuutin puhelu pitää usein kuunnella kymmenenkin kertaa. Paikallisten murteiden lisäksi lisävaikeutta tuo rikollisten käyttämä koodikieli. – 20 vuotta sitten puhelimessa saatettiin sanoa suoraan, että tuon neljä grammaa huumeita. Television ja median kertomien juttujen myötä nykyään kaikki kuitenkin pelkäävät joutuvansa salakuunnelluiksi. Mafian jäsenet voivat siis varata ravintopöydän neljälle hengelle tai keskustella puna- ja valkoviinistä, mutta todellisuudessa kyse on huumetilauksesta. – Meillä ei ole tyypillistä työpäivää, ei vakiotyöaikaa, pyhäpäiviä, joulua tai uuttavuotta. Tämä on maailman paras työ, mutta siitä tulee riippuvaiseksi. Kun rakastaa sitä mitä tekee, alkaa laiminlyödä monia muita asioita. Jos olen muutaman päivän pois toimistosta, olen utelias tietämään, mitä on tapahtunut, Gatto sanoo. Huijauksia ja tukien väärinkäyttöä – Crotonen provinssissa on monia ongelmia, joista kaikki koskettavat Guardia di Finanzaa, kertoo toimintaa organisoiva provinssin komentaja Teodosio Marmo. Veronkiertoa vastaan taistellaan sekä kuitteja tarkistamalla että yritysten toimintaa syväluotaavilla tutkimuksilla. Tyypillisiä rikoksia ovat olemattomien kulujen tehtailu, polttoainehuijaukset ja maataloutta tai yrityksen perustamista varten myönnettyjen tukien väärinkäyttö. Myös julkishallinnon törsääminen kuuluu Guardia di Finanzalle. Koska Crotone sijaitsee meren rannalla, joutuu Guardia di Finanza tekemisiin huumelähetysten ja laittomasti maahan pyrkivien henkilöiden kanssa. Lisäksi ilmasto on suotuisa kannabiksen kasvatukselle, ja alueelta on takavarikoitu kymmenien tuhansien kasvien viljelmiä. Myös järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan taistellaan entistä enemmän talouden keinoin. Mafian rahavirtoihin keskittyminen oli alunperin tuomari Giovanni Falconen oivallus. Ei veronkierrolle Guardia di Finanza ottaa osaa EU:n rajaturvallisuuusvirasto Frontexin suorittamiin operaatioihin, joiden ansiosta Välimereltä pelastettiin 137 000 maahanpyrkijää vuonna 2014. Lisäksi Guardia di Finanza pidätti 389 henkilöä laittoman maahantulon edistämisen vuoksi ja takavarikoi 52 alusta. Vaikka veronkierto on Italiassa yhä suuri ongelma, on suhtautuminen siihen muuttunut. Se näkyy esimerkiksi Guardia di Finanzan vihjepuhelimeen tulevien ilmiantojen kaksinkertaistumisena. Kansalaisten aktiivisuus on auttanut nappaamaan myös aiempaa enemmän valeinvalideja. – Vuoden 2012 jälkeen soitoissa alkoi buumi. Ennen veroja kiertävää pidettiin ovelana, mutta nyt rehelliset ihmiset eivät enää hyväksy sitä, kertoo everstiluutnantti Leonardo Ricci Guardia di Finanzan päämajassa Roomassa. Osasyy muutokseen on talouskriisi. Se näkyy myös koronkiskonnan li- Mafian jäsenet voivat keskustella puna- ja valkoviinistä, mutta todellisuudessa kyse on huumetilauksesta. sääntymisenä. Kun pankeista ei saa enää lainaa, joutuvat monet kääntymään rikollisjärjestöjen puoleen. Toisaalta mafialla on ollut vaikeuksia vaatia suojelurahaa talousvaikeuksissa olevilta yrittäjiltä. Myös italialaisten asenne Guardia di Finanzaa kohtaan on muuttunut positiivisemmaksi. Sen näkee Riccin mukaan pääsykokeisiin pyrkivien nuorten määrässä. Tommaso Gatto kertoo hakeneensa Guardia di Finanzaan töihin 18-vuotiaana. Hänen mukaansa tärkeää on ansaita kansalaisten luottamus ja rikkoa vaikenemisen laki, jossa kaikki tietävät, mutta kukaan ei kerro. – Olen yrittänyt tehdä joka päivä oman pienen osuuteni sen eteen, että ei pelkästään minun sukupolveni, vaan nuorempi sukupolvi näkisi oikeuden toteutuvan, Gatto sanoo. Guardia di Finanza • Perustettiin Italiassa vuonna 1774. • Suoritti vuonna 2014 yli 54 000 verotarkastusta ja takavarikoi verorikosten seurauksena yli miljardi euroa. • Takavarikoi järjestäytyneeltä rikollisuudelta omaisuutta yli kolmen miljardin arvosta. • Työllistää 59 030 henkilöä, joista 1 602 on naisia. Pääsykokeet ovat olleet avoimia naisille vuodesta 2000 lähtien. 3 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 41 s ve n ska HELT VANLIGA FINLÄNDARE Medlemmarna i SPJL (Finlands Polisorganisationers Förbund) är som befolkningen i miniatyr. Detta framgår av den enkät som Taloustutkimus Oy utförde på uppdrag av SPJL i mars–april. FÖRFATTARE Hannele Lotsari-Coffeng 42 M an kan utan vidare säga att SPJL vad gäller värderingar återspeglar hela Finlands folk, konstaterar forskare Juha Rahkonen på Taloustutkimus. Det, hurdana värderingar de unga har i dag, ger en hänvisning om framtiden. I ljuset av den kunskap vi har nu verkar det som om liberaliseringstrenden är oundviklig, även om utvecklingen inte nödvändigtvis går spikrakt. Huvudtrenden torde ändå vara den liberala riktningen, säger Rahkonen. Generellt kan man säga att finländarna har en stark känsla för rättvisa. Finländarna skulle i politiken mer betona att dela kakan än att göra den större. Å andra sidan vill man ändå öka individens ansvar. Trots att individualismen starkt påverkar det finländska samhället, lever ändå det mer traditionella kollektiva tänkandet också kvar – även hos dem som röstar på partier som baserar sig på individualism, säger Rahkonen. P O L I I S I & O I K E U S 3 | 2 015 6 fakta 1. Höger eller vänster Av dem som besvarade enkäten uppgav 60 procent sin partiståndpunkt. Detta är ganska exakt en lika stor andel som i de riksomfattande mätningarna av partistöd. Partiståndpunkten lutar åt höger. Av medlemmarna i SPJL stöder 28 % Sannfinländarna, 25 % Centern, 23 % Samlingspartiet, 10 % SDP och endast 3 % Vänsterförbundet. 2. Att höra eller inte höra till facket Facklig organisering värdesätts. Nästan 90 % av respondenterna ansåg att facklig organisering är mycket viktig eller ganska viktig. En intressant observation är att de yngsta respondenterna ansåg medlemskap i SPJL viktigare än 25–49 -åringarna – och man höll medlemskapet nästan lika viktigt som respondenterna över 50 år. 3. Unga mot äldre Skillnaden mellan de yngstas och de äldstas värderingar är som dag och natt. För äldre människor som vuxit upp i en arbetscentrerad kultur som betonar enhet och disciplin, kan det vara omöjligt att förstå de unga åldersklassernas individcentrerade, liberala här och nu-värderingar – och vice versa. 4. Hem, kyrka och fosterland Enkäterna förutspår att det finländska samhällets värdegrund kommer att uppleva en omvälvning under de två följande decennierna. Omvälvningen kommer att ske på bred front: såväl kyrkan, försvarsmakten som medierna får vara på sin vakt men även skolan, handeln och arbetslivet. 5. Vad är in och vad är out Värdeenkäten visar att upplevelser och intellektuella värden, modernt humanistiskt tänkande, en konformistisk stil och moderiktighet är uppåtgående trender. Man kan förvänta sig att intresset för föreningsverksamhet avtar och att folk inte engagerar sig i de traditionella institutionerna. Finländarna har en stark känsla för rättvisa. 6. Papper eller bitar I framtiden kommer försäljningen att gå allt bättre för den som behärskar växelverkan med kunden på ett intressant och inspirerande sätt. Dagens konsument, i synnerhet den uppväxande Generation Y, har blivit van vid konstant fart och fräs: allt ska vara nätverkande, törsten efter stimulans och upplevelser är stor. Man kan alltså fråga sig om uthållighet och tålamod småningom håller på att dö ut? Vem orkar längre sätta energi på att fördjupa sig i frågor eller försöka bilda sig en helhetsmässig uppfattning av världen när fragmenterade fakta strömmar emot från alla håll?. KUVITTELE TÄMÄ RAKENNUS ILMAN TURVALLISUUSRATKAISUJA TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISET KOHTAAVAT SAMAAN AIKAAN MESSUKESKUKSESSA 18.–20.11.2015 KIINTEISTÖ Messukeskus Helsinki Aukioloajat: ke 18.11. ja to 19.11. klo 9-17 pe 20.11. klo 9-16 VIHERTEK VÄRI&PINTA Rekisteröidy veloituksetta kävijäksi www.finnsec.fi. Alennuskoodilla: POLIISI2015 saat 15% viranomaisalennuksen verkosta Saat alennuksen myös myymälässämme tunnistautumalla viranomaiseksi Myymälämme palvelevat Kuopiossa Puijonkatu 37, Hämeenlinnassa Turuntie 7 ja verkossa wɠɠʳɚsĶǼĠŘĨȖƼƼʳʩ 3 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 43 muis tamiset ELÄKKEELLE SURUVIESTI Antti Mäenpuro Hannu Müller Kari Olavi Nikkilä Seppo Hovi s. 27.12.1946 k. 7.7.2015 s. 12.10.1952 k. 12.6.2015 s. 23.2.1949 k. 30.4.2015 Sirpa-Liisa Jokela Matti Kalevi Laukkanen s. 25.9.1964 k. 9.8.2015 s. 29.5.1941 k. 6.5.2015 facebook.com/SPJL.PO ASIANAJOTOIMISTO MARKKU JAKOBSSON OY Kielotie 7 B, 3. kerros, 01300 Vantaa Puh. 010-322 8040 Fax 09-823 2805 Matkapuhelin 0400-450 547 Sähköposti [email protected] 44 P O L I I S I & O I K E U S 3 | 2 015 Muistamiset-palstalla julkaistaan uutisia: merkkipäivästä, eläköitymisestä, häistä, lapsen syntymästä tai kollegan poismenosta. Tapahtumasta saa olla kulunut korkeintaan 4 kuukautta. Mahdollinen kirjoitus on luettavissa P&O netti -verkkolehdestä, www.spjl.fi/ponetti. Huom! Syksystä lähtien palstalla julkaistaan vain kuva. twitter.com/SPJL_PO ASIANAJOTOIMISTO Johanna Karkia Oy Unioninkatu 22, 00130 Helsinki puh. 09-321 8821, fax 09-4129 299 www.johannakarkia.com pulmakulma 2/2015 RATKAISUT 2 6 5 5 9 1 4 2 6 5 5 3 4 6 9 7 7 4 6 7 3 8 9 7 2 5 1 VAIKEUSASTE ● ● ● © Arto Inkala www.aisudoku.com 9 1 3 7 8 9 4 2 6 5 2 5 9 3 6 1 4 8 7 4 8 6 5 2 7 9 1 3 8 2 5 9 7 6 3 4 1 3 7 4 1 5 8 6 9 2 9 6 1 4 3 2 5 7 8 5 4 3 7 8 9 1 2 6 6 9 8 2 1 3 7 5 4 7 1 2 6 4 5 8 3 9 3 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 45 Yrjö Suhonen puheenjohtaja 09 3484 2420 Mika Nygård järjestöpäällikkö 09 3484 2433 Katja Almgren toimitussihteeri/ viestintäsuunnittelija 09 3484 2428 Sari Haukka työvapaalla 2/2016 asti Anita Heino talouspäällikkö 09 3484 2422 46 Tarja Heinonen koulutus- ja edunvalvontasihteeri 09 3484 2432 Asta Jakobsson jäsenpalvelusihteeri 09 3484 2426 Pirjo Lappalainen pääluottamusmies/OM 09 3484 2427 Pekka Lassila pääluottamusmies/SM p. 09 3484 2430 Hannele Lotsari-Coffeng viestintäpäällikkö 09 3484 2429 P O L I I S I & O I K E U S 3 | 2 015 Auno Mäkinen neuvottelupäällikkö 09 3484 2431 Anne Rakka jäsenrekisterisihteeri 09 3484 2424 Armi Reiman puheenjohtajan sihteeri 09 3484 2421 Rita Ridanpää lakimies 09 3484 2425 Jaana Tynjälä talousassistentti 09 3484 2423 Toimiston faksi 09 3484 2410 Toimiston puhelin 09 3484 2400, puhelinpäivystys klo 9.00–15.00 [email protected] Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Muistathan ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi yhdistyksesi jäsenasioiden hoitajalle tai liiton jäsenrekisteriin! kok ko n e n Hän katsoi ikkunasta ulos, mittaili näkyvää koivua ja nähtävästi laski sen lehtiä. Siivous Laamanni määräsi siivoamaan, puhdistamaan ja pois- jöiden ja historioitsijoiden haaveihin latomalla kaikki tamaan. Kirjaston kaikki ylimääräinen, vanha mate- rikkaudet pyramidien syövereihin. He kierrättivät van- riaali poistetaan, kierrätetään! Jälleen ollaan tekemisis- hat faaraot museoihin ympäri Eurooppaa, Lontooseen, sä tutun asian, kirjojen päivityksen, kanssa. Berliiniin, Pariisiin, voi, mikä kiehtova menneisyys, Rouva Kokkonen harrasti lihasten verryttelyä. Hän huokaisi rouva Kokkonen itsekseen. nosti pinoittain vanhoja julkaisuja, vanhoja tilastoja, Hän latoi pinoja yhä nopeammin, kunnes huomasi, kellastuneita kertomuksia ja vanhoja lehtiä lattialle, ka- että perjantain työvuoro päättyi, kello oli jo 16.00 – ja vii- sasi niistä pyramidia, ja samalla mietti, tekivätkö egyp- konloppu alkoi. Ihanaa, saa kierrättää itsensä kotiin! Tä- tiläiset pyramidejaan myös kierrätyksen vuoksi. Epäi- tä puhdistusta jatketaan taas ensi viikolla! lemättä. He kierrättivät historian aarteita aarteenetsi- Näkemiin Ensimmäisen pakinani Poliisi & Oikeus julkaisi nume- nä. Paljon on ehtinyt tapahtua maailmalla, Suomessa, rossa 8/2006. Laamanni Yrjö Sivola antoi luvan kirjoit- perheessä, elämässä – ja työssä – sekä oman mielen sopu- taa. Hän katsoi ikkunasta ulos, mittaili näkyvää koivua koissa kaikkina näinä vuosina. Tuntuu, nyt, kun tätä ja nähtävästi laski sen lehtiä, nyrpisti hiukan nenäänsä, kirjoitan, että kaikki on muuttunut. sillä, kun jokin ei ehkä mennyt ihan niin kuin hän halusi, niin saattoi tapahtua. Istupa siihen, hän lisäsi. Rouva Kokkonen lysähti Ehkä joskus kaiken sen tapahtuneen voisi kirjoittaa paperille tai koneelle, mutta nyt on uusien tuulien aika. Joku – tai jokin – uusi tulee tilalle. pehmeään vihreään tuoliin, ja päätti ottaa vastaan sen mitä tuli. Kuten aina, siinä tuolissa. Keskusteltiin asias- Rouva Kokkosen viimeinen kirjoitus on luettavissa ta, ihan rakentavasti ja hyvältä pohjalta. Laamanni ym- P&O-lehden 4/2015 numerosta. Etsimme oikeushallin- märsi asian ytimen. non puolelta uutta kolumnistia, joten jos tunnet kirjoit- Lopputulos onkin kestänyt jo kymmenen vuotta. Ja jos jokin jatkuu kymmenen vuotta, se raja on sitten sii- tajan sielun kukkivan, otathan lehden toimitukseen yhteyttä. 3 | 2 015 P O L I I S I & O I K E U S 47 TRAVEL IN STYLE. TRAVEL IN SPACE. Uusi ŠKODA Superb. Tyylin ja mukavuuden uusi taso. Superbin uusi dynaaminen muotokieli henkii voimakasta läsnäoloa ja kiehtoo aisteja kokonaisuudesta pieniin yksityiskohtiin. Uutta teknologiaa edustavat tehokkaat moottorit tarjoavat taloudellisuutta ja pienet päästöarvot. Moderni teknologia on läsnä turvallisuudesta mukavuuteen. Ja minkä uusi Superb ulkopuolelta lupaa, sen upeat ja hienostuneet sekä entistä suuremmat sisätilat lunastavat. Ajaminen ja matkustusmukavuus on uudessa Superbissa jo hemmottelua. Uusi ŠKODA Superb on nyt koeajettavissa ŠKODA-jälleenmyyjillä. Vain parasta autollesi – valitse ŠKODA Huolenpitosopimus Kysy ŠKODA Huolenpitosopimuksesta ŠKODA-jälleenmyyjältäsi tai lue lisää: skoda.fi/huolenpitosopimus Maahantuonti: HELKAMA Vuokraus: AVIS ŠKODA Superb Combi alk. 28 290,95 €, autoveroton suositushinta alk. 22 610 € + arvioitu autovero 5 680,95 € CO2-päästöllä 126 g/km, yhdistetty kulutus 5,4 l/100 km. ŠKODA Superb alk. 26 984,30 €, autoveroton suositushinta alk. 21 620 € + arvioitu autovero 5 364,30 € CO2päästöllä 125 g/km, yhdistetty kulutus 5,4 l/100 km. Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Kuvan auto erikoisvarustein. Huolenpitosopimus ŠKODA Superb alk. 32 €/kk, kun ajosuorite 10.000 km/vuosi. Tykkää meistä facebook.com/SkodaSuomi skoda.fi
© Copyright 2024