3/2015 - Senaatti
Strategiapokkari on tilankäytön ABC 9 Ympäristöministeriö asetti itselleen tiukat tavoitteet uudessa työympäristössä 18 Isosaari pistetään myyntikuntoon 25 KONTRAHTI 03 2015 Olemme Senaatin UUDET sisäilmaasiantuntijat S E N A AT T I KIINTEISTÖJEN SIDOSRYHMÄLEHTI TEOS JA MINÄ Valtion taideteostoimikunnan Heli Ahmio (vas.) ja Erika Hyyryläinen hehkuttavat Helman heilahdusta. ”Aivan upea ja vaikuttava teos. Tämän takia jo kannattaa lähteä junamatkalle, vaikkei lennolle olisikaan menossa.” 2 3/2015 HELMAN HEILAHDUS •Aarne Jämsän Helman heilahdus Helsinki–Vantaan lentoaseman juna-asemalla on eräs Suomen mittavimmista taidehankkeista. •7,2 metriä korkea teos hallitsee laiturialueen vastakkaisia seinäpintoja 51 metrin pituudelta. •Helman heilahdus on toteutettu skannaamalla taiteilijan piirustukset kuvatiedostoiksi, jotka on kuvankäsittelyprosessissa koottu teoskokonaisuudeksi. •Teoksen tilaaja on Valtion taideteostoimikunta, joka vastaa myös valtion tilojen taideteosten hankinnasta. BILEHILEITÄ Tuija Holttinen Jari Härkönen ja silkin viettelystä Kehäradan Lentoaseman juna-asemalla kahisee tumma tafti, ja kultainen silkki poimuilee viettelevästi. Jättimäinen erilaisia kankaita ja paljetteja yksityiskohtaisesti kuvaava taideteos luo upean kontrastin karun harmaan betonipinnan kanssa. K uvanveistäjä Aarne Jämsä voitti vuonna 2011 Valtion taideteostoimikunnan kutsukilpailun, ja hänen teoksensa Helman heilahdus ilahduttaa nyt Helsinki–Vantaan lentokentän meneviä ja tulevia matkustajia Kehäradan Lentoaseman juna-asemalla. ”Lentoaseman maanalaisella rautatieasemalla tämä kankaita, pitsiä ja paljetteja vyöryvä teos on monelle ulkomaalaiselle ensimmäinen kosketus suomalaiseen nykytaiteeseen. Päivittäin asemaa käyttää arvioiden mukaan noin 4 000 matkustajaa”, kertoo Valtion taideteostoimikunnan taidesihteeri Erika Hyyryläinen. Suomen suurimmaksi piirrokseksi mainittua, kaikkiaan 690 neliömetrin laajuista, 51 metrin pituista ja yli seitsemän metrin korkuista teosta kiinnitettiin alkukesällä paikalleen aina silloin, kun radan muut työt sen mahdollistivat. Käytännössä se tarkoitti asentajille yötöitä, sillä tun- nelin muiden töiden ja toimintojen – kuten sähkön – tuli olla katkaistu silloin kun taideteoksen alumiinilevyille printattuja kuvapintoja kiinnitettiin kaarevalle seinälle. ”Itsehän malttamattomana kävin kesälomallakin kaksi kertaa katsomassa, miten työn kiinnitys etenee. Ja nyt kun teoksen näkee kokonaisuudessaan paikallaan, se on mahtava”, Erika Hyyryläinen paljastaa. Betoninen junatunneli asettaa teokselle useita haasteita. Teos ei saa aiheuttaa liikenteelle häiriöitä, siinä ei saa olla mitään vilkkuvaa eikä irtoavia osia. Pinnan täytyy olla puhdistettavissa. Sen on oltava paloturvallinen ja koko teoksen on kestettävä jatkuvaa junien aiheuttamaa paineaaltoa. Haasteet on nyt selätetty ja Helman heilahdus on esillä kaikille kulkijoille. 3/2015 3 KONTRAHTI 03 2015 18 25 28 6 Kiasman Leevi Haapala 22 Valtion palveluntarjoajat Taide täydentää työympäristön. 9 Strategiapokkari Pokkari on tilankäytön ABC. 12 Sisäilman laatuun 4 Entinen linnoitussaari pistetään myyntikuntoon. 28 Työhyvinvointi 18 Ympäristöministeriö 30 Tarinoiden linnat Uudet tilat ja tiukat tavoitteet. 3/2015 34 Resumé Strategiapokkari on tilankäytön ABC 9 Ympäristöministeriö asetti itselleen tiukat tavoitteet uudessa työympäristössä 18 Isosaari pistetään myyntikuntoon 25 KONTRAHTI 03 2015 Olemme Senaatin UUDET voi itsekin vaikuttaa Senaatin uudet sisäilma-asiantuntijat. 32 Lyhyesti 25 Isosaari Yhdessä tarjotaan parempia palveluja. sisäilmaasiantuntijat Sensoriteknologia tulee työpaikalle. Hämeen linna ja 5555 kynttilää. Kannessa: Senaattikiinteistöjen Anne Korpi ja sisäilmakoira Ness. Kansikuva: Jaakko Lukumaa S E N A AT T I KIINTEISTÖJEN SIDOSRYHMÄLEHTI PÄÄKIRJOITUS Miten vuokrat muuttuvat vuoden 2016 alussa? Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2015. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: [email protected] Päätoimittaja: Outi Tarkka, puh. 0205 811 356 Toimituskunta: Annika Ahonala, Jari Auer, Kaj Hedvall, Kati Jokelainen, Sonja Nybonn, Leena Suomela ja Suvi Vanto. Toimitus: Legendium Oy, puh. 010 229 1630 Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka Ulkoasu: Markku Jokinen Paino: Libris Oy Paperi: sisus: Edixion 100 g/m2 kannet: Edixion 190 g/m2 Senaatti-kiinteistöt, Lintulahdenkatu 5 A, PL 237, 00531 Helsinki Valtakunnallinen vaihde 0205 8111 fax 0205 811 360 www.senaatti.fi Sähköpostiosoitteemme: [email protected] Senaatti-kiinteistöt on valtion työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana toimiva liikelaitos. Haluamme yhdessä asiakkaidemme kanssa tehdä Suomen valtiosta uusien työnteon tapojen edelläkävijän ja luoda työympäristöjä joissa innostutaan, onnistutaan ja viihdytään. Huolehdimme valtion kiinteistö varallisuudesta yhteiskuntavastuullisesti ja luomme osaamisellamme arvoa yhteiskunnalle. Valtiolla otetaan käyttöön uusi vuokrajärjestelmä ensi vuoden alussa ja sen myötä vuokrissa siirrytään omakustannusperiaatteeseen. MITÄ MUUTOS K ÄY TÄNNÖSSÄ TARKOIT TA A ASIAKK AILLEMME? Olennainen muutos on, että valtioasiakkaiden vuokrataso laskee noin 15 % valtion eli Senaatti-kiinteistöjen omistamissa kohteissa 1.1.2016 alkaen. Alennus ei koske yksityisiltä markkinoilta vuokrattuja tiloja, vaikka virastojen vuokran antajana toimisikin Senaatti-kiinteistöt. Vuokranalennus koskee vain valtion in-house-asiakkaita eli valtion virastoja ja laitoksia sekä yhdistyksiä ja säätiöitä, jotka saavat pääosan tuloistaan valtion talous arviosta. MITEN ALENNUS LASKETA AN? Senaatti- kiinteistöt tekee joulukuun vuokratasoon noin 15 % alennuksen, josta muodostuu tammikuun 2016 uusi vuokra. Sopimusten mukaiset vuokrantarkistukset tehdään indeksien osalta. Alennus ei kohdistu palveluihin tai käyttökorvauksiin, joita ovat esimerkiksi asiakkaalta vuokran yhteydessä suoraan perittävät sähkömaksut tai kiinteistövero. Jaetun vuokran sopimuksissa alennus kohdistuu ainoastaan pääomavuokraosuuteen. Alennukset toteutetaan budjettineutraalisti eli vastaava summa vähennetään virastojen ja laitosten toi mintamenoista. Uusi vuokra tarkentuu joulukuussa, kun elinkustannusindeksiluku on vahvistunut. Tämän vuoksi tarkkaa vuoden 2016 alun vuokrasummaa ei pystytä tässä vaiheessa kertomaan. MUUT TUUKO MIK ÄÄN MUU? 1.1.2016 jäl- keen solmittavissa uusissa vuokrasopimuksissa on 12 kk irtisanomisaika. Tätä ennen solmitut sopimukset eletään loppuun siinä kuosissa kuin ne ovat vuokranalennusta lukuun ottamatta ja uusitaan uuden järjestelmän mukaisiksi, kun sopimukset päättyvät. Jatkossa tilojen hankinta keskitetään Senaatti-kiinteistöille, jolloin asiakkaalle jää enemmän aikaa keskittyä olennaisiin tehtäviin. Senaatti kokoaa valtionhallinnon kaikki tilatiedot yhteen ja raportoi niistä keskitetysti. Muutos voi näyttää yksinkertaiselta ja toivomme, että se asiakkaan kannalta onkin. Asiakkaalta muutos ei vuodenvaihteessa edellytä erillisiä toimenpiteitä. Olemme Senaatissa tehneet töitä keväästä alkaen sen eteen, että asiat sujuvat kaikin tavoin jouhevasti uuteen järjestelmään siirryttäessä. Se on meidän keskeinen tehtävämme valtion työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana. Mikko Ahola talousjohtaja 3/2015 5 Taide täydentää työympäristön Tuija Holttinen Matti Matikainen Monitilaympäristö vie toimistoista seinät. Mihin ripustetaan taulut? ”O nneksi taide on niin paljon muutakin kuin seinille ripustettavat taulut”, naurahtaa Kiasman tuore museonjohtaja Leevi Haapala. ”Sitä paitsi yleensä kaikissa julkisissa ja isommissa työtiloissa on sisääntuloaula, jossa seinät edelleen ovat paikallaan.” Vaikka monitilaympäristö vähentääkin yksittäisiä työhuoneita, on tiloissa kuitenkin aina tilaa taiteelle. Neuvottelutilat, aulat, pihat ja yhteiset kokoontumistilat ovat otollisia paikkoja keskustelua herättäville teoksille. Monimuotoista taidetta voidaan sijoittaa lähes mille pinnalle tahansa. Seinille ja kattoon kiinnitettävien teosten lisäksi työympäristöä elävöittävät lattialla olevat veistokset. Seinälle, lattiaan tai kattoon heijastettava mediataide toimii missä tahansa. TAIDE LUO IDENTITEETTIÄ Haapala on iloinen siitä, että taidetta – myös nykytaidetta – on yhä enemmän läsnä myös julkisissa tiloissa sekä valtionhallinnon työpaikoilla virastoissa ja ministeriöissä. ”Taide lisää yleistä viihtyvyyttä ja myös työtyytyväisyyttä. Ympärillämme oleva taide luo aina mahdollisuuden johonkin uuteen ajatukseen tai oivallukseen. On hienoa, että nähdään ja koetaan tärkeäksi, että ihmiset viihtyvät työssään. Oikein valittu taide myös tukee sitä henkistä tilaa ja niitä arvoja, jotka juuri siinä yrityksessä tai työpaikassa koetaan tärkeiksi.” 6 3/2015 Hienoa Haapalan mukaan olisi päätös siitä, että kun toimitiloissa tehdään isoja muutoksia ja tilaratkaisuja, mietittäisiin jo suunnitteluvaiheessa myös taidetta. ”Upea toimintamalli on prosenttiperiaate, jossa selkeästi prosentti rakentamisen kustannuksista käytetään taiteeseen. Tämä toimii niin uudisrakennuksissa kuin korjausparantamiskohteissakin. Ratkaisut ovat poikkeuksetta onnistuneita, koska silloin teos on useimmiten tehty juuri sitä rakennusta varten tai jo osaksi kohdetta.” KORISTELUA VAI KESKUSTELUA Haapala myös kyseenalaistaa taiteen roolia pelkästään perinteisen tyylin mukaisena kauniina koristeena tiloissa. ”Taiteella on monta tehtävää. Se voi toki olla dekoraatio ja koriste, mutta taide voidaan nähdä myös haastavana asiana, joka herättää intressejä ja hyvinkin erilaisia tunteita. Työympäristössä taide voi jäädä yhdeltä huomaamatta, toinen menee sen äärelle kenties rentoutumaan ja kolmannen se virittää aktiiviseen keskusteluun.” Kiasmasta lainataan teoksia esimerkiksi ministeriöihin, suurlähetystöihin tai muihin julkisiin tiloihin. Nykytaide kirii perinteisten maisemataulujen rinnalle etenkin kulttuurialalla, mutta Haapalan iloksi yhä enemmän myös jo ministeriöissä ja diplomaattien virka-asunnoissa. ”Teoksiin kiintymisen huomaa siinä vaiheessa, kun niitä ollaan sovitun ajan jälkeen hakemassa pois. Silloin kuulee ”On mielenkiintoista seurata sekä valmistuvia taiteilijoita että uusia kuraattoreita. Pyrin pitämään suhteita yllä. Seuraan koko ajan, mitä tapahtuu ja mitä tulee tapahtumaan”, kertoo Kiasman museonjohtaja Leevi Haapala. 3/2015 7 Museonjohtajan työhuoneen oven pielessä on ”minun mielestäni” -taulu museokävijöille. Taululle voi jättää terveisiä ja omia kokemuksiaan Kiasma-visiitistä. kommentteja että ”Saataisiinko me vielä pitää se? Emme haluaisi luopua siitä!” ”Teokset ovat kuitenkin lainoja ja yleensä sidottuja kyseiseen viranhaltijaan. Tosin näissä asioissa joustetaan esimerkiksi suurlähetystöissä, sillä taideteosten siirtäminen vakuutuksineen ja logistiikan järjestelyineen on aina kohtuullisen haastava projekti.” Leevi Haapala kertoo, että keskeisimpiin paikkoihin pyritään saamaan hyviä ja näyttäviä teoksia. ”Kun taidetta lähdetään sijoittamaan, kartoitamme aina ensin kyseisen viranhaltijan mieltymystä ja taidekäsitystä. Mutta meillä on myös oma museon näkemys ja agenda siitä, millaista taidetta me haluamme tukea. Teosten lainaaminen ja sijoittaminen on aina tarkkaan mietitty projekti. Haluamme olla vaikuttamassa siihen, minkälaista taidetta mihinkin kohteeseen tulee. Teoslainaus on aina tietynlaisen julkisen intressin sekä työtilan käyttäjän mieltymysten kohtaaminen.” Valinnanvaraa kyllä riittää. Kaiken kaikkiaan Kiasmasta löytyy noin 8 000 – 9 000 teosta, joista museon omiin kokoel- KIASMA •Kiasma on yksi Kansallisgallerian kolmesta museosta Ateneumin ja Sinebrychoffin taidemuseon lisäksi. Kiasma avautui keväällä perusteellisen remontin jälkeen. •Remontissa kunnostettiin lasikatteita, uudistettiin näyttelytekniikkaa ja palvelukonseptia entistä asiakasystävällisemmäksi sekä liitettiin rakennus kaukokylmäjärjestelmään. Remontin jälkeen kävijöitä on ollut jo yli 100 000. 8 3/2015 ma näyttelyihinkin saadaan esille ainoastaan noin sata teosta kerrallaan. Eli todella paljon on sellaista, mitä ei suuri yleisö välttämättä pääse näkemään. Siksi erilaiset sijoituspaikat antavat mahdollisuuden asettaa taidetta esille uudella tavalla. DIGITAALINEN MURROS Haapalan omaa sydäntä lähellä on etenkin liikkuva kuva eri muodoissaan. Kiasmaan on tulossa iso kansainvälinen näyttely digitaalisen kulttuurin käsitteestä: miten digitaalisuus on vaikuttanut taiteen tekemiseen. ”Näyttelyssä luodaan laajempi katsaus ei pelkästään liikkuvaan videokuvaan ja digitaaliseen taiteeseen, vaan yleisemminkin sosiaaliseen mediaan. Miten taiteilijat ovat alkaneet hyödyntää sellaisia välineitä mitä ennen ei ole edes ollut? Miten some on muuttanut kuvakulttuuria ja taiteilijaidentiteettiä? Miten iso murros, jota käydään nyt läpi koko yhteiskunnassa, näkyy erityisesti nykytaiteessa?” Leevi Haapalalla on aiemmasta työstään Kuvataideakatemian professorina hyvät suhteet ja näkymät nuoriin taiteilijoihin. Hänen oma, vuonna 2011 tarkistettu taidehistorian väitöstutkimuksensa käsitteli liikkuvan kuvan teoksia ja installaatiomuotoista taidetta. ”Uusi teknologia mahdollistaa erinomaisesti taiteen hyödyntämisen erilaisissa tiloissa. Usein esimerkiksi aulatiloissa on isoja infonäyttöjä, joissa voisi aivan yhtä hyvin pyöriä myös kiinnostavaa taidetta”, hän ehdottaa. ”Toki olen tehnyt töitä kaikenlaisen taiteen kanssa ja koonnut erilaisia näyttelyitä. Yhtä hyvä olen myös bongailemaan hyviä maalauksia.” STRATEGIAPOKKARI on tilankäytön ABC Senaatti-kiinteistöt tarjoaa asiantuntijapalveluna muun muassa tukea toimitilastrategiaan tekemiseen. Yhteistyöstä Tullin kanssa lisää sivulla 11. Senaatti-kiinteistöjen kehittämä, lasten selailukirjoja muodoltaan muistuttava strategiapokkari kokoaa organisaation toimitilastrategian helposti käsiteltävään muotoon. Tilajohtamisen avuksi kehitettyjä pokkareita on tähän mennessä valmistunut jo kymmenkunta. Maarit Seeling S Jari Härkönen trategiapokkari on Senaatti-kiinteistöjen pari vuotta sitten lanseeraama asiantuntijapalvelu. Siinä asiakkaalle laaditaan kahdeksassa viikossa tiivistetty toimitilastrategia. Paljon kuvia ja graafisia esityksiä sisältävät 30-sivuiset kirjaset korvaavat muuten helposti yli 100-sivuisiksikin venyvät laajemmat strategiaversiot. ”Toimitilastrategiaprojekteja tehdessämme huomasimme, että projektit tahtoivat venyä ja jäädä jopa kesken, eivätkä näin johtaneet haluttuihin tuloksiin. Harvalla oli myöskään aikaa enää jälkikäteen lukea projekteista laadittuja koosteita. Eri formaateista vyöryy muutenkin tietoa läkähdyksiin asti”, Senaatti-kiinteistöjen toimitila-asiantuntija Sonja Nybonn kertoo. Pokkarissa on tiivistettynä kaikki oleellinen: organisaation tavoitteet ja reunaehdot toimitiloille ja työympäris tölle sekä keinot, joilla tavoitteisiin päästään. Vuokrasäästö- ja tilatehokkuus lukujen lisäksi otetaan kantaa myös henkilöstön tyytyväisyyttä ja työhyvinvointia koskeviin kysymyksiin. ”Toimitilastrategia ja strategiapokkari ovat sama asia. Halusimme hauskan ja helposti ymmärrettävän formaatin. Niinpä päädyimme pokkarimalliin, jossa hyppäämme suoraan kiteytysvaiheeseen”, Nybonn sanoo. MUUTOSVIESTINNÄN VÄLINE Ennen strategiaprojektit venyivät kaikkine korjauskierroksineen helposti yli vuodenkin mittaisiksi. Puolitiehen jää- 3/2015 9 Pokkari on noin -sivuinen tiivistys toimitilastrategiasta. 30 neille hankkeille on Nybonnin mukaan tyypillistä, että ne on kirjattu ainoastaan sähköiseen muotoon. Pokkarimuoto painoaikatauluineen sen sijaan asettaa tietyn, tiiviin takarajan ja varmistaa, ettei prosessi jää kesken. ”Sähköisessä versiossa monet ajatukset tahtovat jäädä roikkumaan ilmaan ajatuksella, että sanomaa tarkennetaan joskus myöhemmin. Se ei ole yhtä konkreettinen kuin pokkari, jonka saaminen käteen todistaa, että työ on viety loppuun. Pokkaria sen sijaan on kiva selailla vaikka kahvipöydässä. Samalla tulee katsotuksi, mistä oikein on kyse, vaikkeivät toimitila-asiat muuten tuntuisikaan läheisiltä. Siksi se sopii hyvin myös muutosviestinnän välineeksi”, Nybonn huomauttaa. Strategiapokkari linjaa organisaation toimintaa ja antaa selkeitä ohjeita Pokkarista tulossa pikaversio V altion uusi, vuodelle 2020 ulottuva toimitilastrategia edellyttää, että jokaisen viraston tai ministeriön tulisi vielä kuluvan vuoden aikana tehdä toimenpidesuunnitelma siitä, miten ne aikovat päästä strategiassa niille asetettuihin tehostamis- ja säästötavoitteisiin. Käytännössä vaatimus koskee noin sataa organisaatiota. ”Nykyisin pokkarit tuotetaan kahdeksassa viikossa ja kolmessa työpajassa. Saattaa olla, että joudumme kehittämään tästäkin vielä express-version, joka syntyy kahdessa viikossa ja yhdessä työpajassa”, Senaatti-kiinteistöjen Toimitilaratkaisut-ryhmän päällikkö Kasper Fabritius pohtii. Toimenpidesuunnitelman muoto on täysin kiinni asiakkaan tarpeista. Pokkarimalli soveltuu erityisesti valtakunnalliselle organisaatiolle, jolla on useita toimipisteitä eri puolilla Suomea. Pienelle organisaatiolle taas saattaa riittää esitetyyppinen vaihtoehto. Alkuun tilanteen kartoituksessa pääsee ottamalla yhteyttä Senaatti-kiinteistöihin ja omaan asiakasvastaavaan. 10 3/2015 toimitilojen johtamiseen ja asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseen. Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijat varmistavat, että strategiat pysyvät riittävän konkreettisella tasolla. Näin strategiapokkariin kirjattuja tavoitteita voidaan käyttää esimerkiksi organisaation vuosisuunnittelun apuna. YHTENEVIIN TOIMINTATAPOIHIN Senaatti-kiinteistöjen vuonna 2013 toteuttaman asiantuntijapalveluiden tuotteistusprojektin yhdeksi tavoitteeksi asetettiin asiakkaille tarjottavien palveluiden toimintamallien vakiointi ja niiden tuotannon tehostaminen. ”Valtion laitoksilla on valtavasti erilaisia tiloja: varuskuntia, poliisilaitoksia, vankiloita, yliopistoja sekä erilaisia virastoja ja ministeriöitä. Myös omat asiantuntijamme tarvitsivat johdonmukaisuutta hyvinkin erilaisiin järkeistys ohjelmiin.” Pokkari tehdään kiinteässä yhteistyössä asiakkaan kanssa, ja sen sisältöä painotetaan tilaajan tarpeen mukaan. ”Senaatti-kiinteistöt on nyt luonut strategiatyöskentelylle omat, sisäiset prosessinsa. Meillä on käytössämme tietyt mallisisällöt ja kysymyspatterit, jotka käymme työpajoissa yhdessä läpi. Oikein asetetuilla kysymyksillä saamme esiin kulloisenkin tilanteen ja tavoitteet, joita kohden asiakas pyrkii. Pyörää ei tarvitse keksiä aina uudelleen, kun on olemassa valmiit pohjat, joiden varassa edetään”, Nybonn kuvailee. OTA YHTEYTTÄ Kiinnostaako strategiapokkarin tekeminen? Ota yhteyttä: Kasper Fabritius toimitilaratkaisut-ryhmän päällikkö p. 0205 811 756 [email protected] Tullin materiaalijohtaja Pirkko Paavola-Häggblomin (vas.) mukaan toimitilat ovat strateginen asia, minkä vuoksi niitä on johdettava hallitusti. Vierellä toimitila-asiantuntija Raija Taleva. Tiloilla on eroja Tullin Pirkko Paavola-Häggblom pitää elokuussa valmistuvaa toimitilastrategiaa luontevana jatkeena Tullin työympäristön kehittämistyölle. T oimitilastrategioita tarvitaan kahdestakin syystä. Ensinnäkin tilakustannukset muodostavat yritysten ja organisaatioiden budjeteissa huomattavan menoerän, noin 10 prosenttia kokonaiskuluista. Vielä tärkeämpää on, että toimitilojen kautta vaikutetaan varsinaisen ydintoiminnan tulokseen, henkilöstön terveyteen ja turvallisuuteen. Toimitilat ovat strateginen asia. Siksi niitä täytyy johtaa hallitusti”, materiaalijohtaja Pirkko Paavola-Häggblom Tullista sanoo. Tullilla on toimistojen lisäksi runsaasti erityistiloja, kuten rajan ylityspaikkoja. Paavola-Häggblom korostaa, että Tullin kaltaisessa valtakunnallisessa organisaatiossa on tärkeää erottaa strategiatyössä tilatyypit toisistaan. Tulli onkin hiljattain konseptoinut toimistotilansa, ja sen erityistilojen konseptointi on valmistumassa samanaikaisesti toimitilastrategian kanssa. ”Toimitilastrategiatyötä ei voi ulkoistaa. Sen perustuu Tullin strategiaan ja valtion toimitilastrategiaan. Työ vaatii syvällistä paneutumista ja hyvää yhteistyötä organisaation osastojen ja yksiköiden välillä. Henkilöstön ääntä on kuultava. Senaatti-kiinteistöiltä saimme lisäksi hyvää sparraus- ja keskusteluapua. He osasivat ohjata meitä sudenkuoppien yli”, Paavola-Häggblom tiivistää. Tilakustannukset ovat noin prosenttia organisaation kokonaiskuluista. 10 3/2015 11 SISÄILMAN Senaatin UUDET sisäilmaasiantuntijat Senaatti-kiinteistöjen ensimmäinen sisäilma-asiantuntija on Anne Korpi. Hän on koulutukseltaan filosofian tohtori ja toimii myös sisäilmaaltisteiden riskinarvioinnin dosenttina. Ennen Senaattikiinteistöjä Anne Korpi on tehnyt sisäilma-altistetut tutkimusta Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa sekä työskennellyt sisäilma-asiantuntijana Haltonilla ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ssä. Senaatti-kiinteistöissä Korven tehtävä on yhtenäistää sisäilmaratkaisujen toimintamalleja sekä kerätä tietoa, koordinoida toimintoja ja johtaa sisäilma-asioita Sitin kautta (katso lisää Sitistä s. 15). Maaliskuussa työnsä aloitti kaksivuotias belgianpaimenkoira Ness, josta kerromme lisää sivuilla 16-17. 12 3/2015 Senaatin Anne Korpi painottaa sisäilma-asioissa ennakoinnin merkitystä. Jos ongelmien havaitsemisessa ollaan käyttäjien ilmoitusten ja oireiden varassa, ollaan jo myöhässä. LAATUUN voi itsekin vaikuttaa Sisäilma on monisyinen asia, johon vaikuttavat yllättävätkin seikat. Ennakoinnilla varmistetaan hyvien sisäolosuhteiden pysyvyys. Minna Saano T Jaakko Lukumaa erveellinen sisäilma on raikasta, puhdasta, kaikilta osin laadukasta, eikä aiheuta oireita tai haittoja käyttäjille. Sisäilman laatuun vaikuttavat monenlaiset tekijät, kuten rakennuksessa käytetyt materiaalit, liikenteestä kantautuvat päästöt, tilassa työskentelevien ihmisten määrä ja heidän tehtäviensä laatu, ilmanvaihto ja esimerkiksi se, ovatko kopiokoneet jatkuvasti päällä. Myös melu, valaistus, lämpöolot ja ilmavirrat vaikuttavat sisäympäristökokemukseen. Usein unohtuu, että käyttäjät itsekin omilla toimillaan vaikuttavat sisäilmaan: laatua heikentävät toimistotilaan tuodut märät haalarit tai puhdistamattomat kenttävarusteet, pölyä keräävät yksityiset tavarat tai vaatteiden mukana kantautuva lemmikkien pöly. ”Monesti kuvitellaan, että sisäilman laatu ja jopa terveellisyys voidaan selvittää mittauksilla, mutta näin ei kuitenkaan ole. Toki ilman lämpötilan ja virtausnopeuden osalta arviointi onnistuu. Mutta kun puhutaan sisäilman satojen erilaisten kemiallisten ja biologisten epäpuhtauksien mittaamisesta ja tulosten tulkinnasta, on tilanne hankala. Vain muutamille yhdisteille, kuten rado nille ja formaldehydille on määritelty terveysperusteiset raja-arvot”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen sisäilma-asiantuntija Anne Korpi. OIREILUT SELVITETÄÄN Kosteus ja homevauriot tulevat yleensä ensimmäisinä ihmisten mieleen, kun puhutaan huonosta sisäilmasta. Niitäkin todetaan, mutta syyt eivät aina ole näin dramaattisia. Samankaltaisia oireita kuin homevauriot, voivat aiheuttaa muun muassa pöly, veto, riittämätön ilmanvaihto, kemikaalit tai kuiva ilma. Sisäilma vaikuttaa ihmisten terveyteen ja työtehoon. ”Oireen perusteella ei voida päätellä, mikä mahdollinen aiheuttaja on. Joskus kyse voi olla vain siitä, ettei siivous ole tarpeeksi tehokasta. Se tiedetään, että jos työ on stressaavaa tai työyhteisössä on paineita, saatetaan niitä kanavoida sisäilmatuntemuksiin. Olemme yksilöitä tuntemuksinemme, mutta kokemus on aina aito.” Senaatti-kiinteistöillä kaikki valitukset huonosta sisäilmasta tai toistuvasta sisäilmaoireilusta selvitetään. ”Oireilun syitä ei kuitenkaan aina saada selville, ja pieni osa tilojen käyttäjistä voi saada oireita huolimatta hyvin toteutetuista korjauksista”, Korpi kertoo. MYÖNTEISESTI SISÄILMASTA Sisäilma vaikuttaa ihmisten terveyteen ja työtehoon. Jotta terveyshaitoilta ja taloudellisilta menetyksiltä vältyttäisiin, on ennakointi ensisijainen keino estää ongelmien syntymistä. Ness nuuhkii ongelmat esiin. 3/2015 13 Jos sisäilmaongelmien havaitsemisessa ollaan käyttäjien ilmoitusten ja oireilujen varassa, ollaan Anne Korven mielestä jo jälkijunassa. Tärkeintä on estää ongelmien syntymistä. Hyvien sisäilmaolosuhteiden pysyvyys varmistetaan erilaisin rakentamisenaikaisten ja tilojen käytönaikaisin toimin, asiakasta kuunnellen ja sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä moniportaisesti tarkkaillen. ”Rakennuksissa voidaan esimerkiksi rakenteiden ja talotekniikan toimivuu- MITÄ JOKAINEN VOI TEHDÄ SISÄILMAN HYVÄKSI: ”Olemme kehittämässä yhteisiä ennakointimalleja Senaattikiinteistöille”, Anne Korpi kertoo. 14 3/2015 •Paranna siivottavuutta, siirrä johdot ja tavarat pois lattioilta, pöydiltä, kaappien päältä ja ikkunalaudoilta. •Älä laita biojätteitä työtilan roskakoriin. •Käytä sisäjalkineita, ulkojalkineet kaappiin. •Säilytä ulkovaatteet puku huonetiloissa tai kaapeissa. •Aseta printteri hyvin tuuletettuun tilaan, ei mielellään omalle työpöydälle. •Vältä hajusteiden käyttöä. •Noudata tilankäyttöohjeita ja tilan henkilömäärämitoituksia. •Puhdista muualta tuotava irtaimisto, jos se on välttämätön uudessa tilassa. •Kokoa uudet huonekalut muualla kuin toimistotilassa ja tuuleta ne ennen tilaan tuomista. •Vältä viherkasveja. •Älä peitä pattereita tai niiden termostaatteja. •Ilmoita puutteista tai toimintahäiriöistä suoraan Senaattilaan tai tilayhdyshenkilölle. •Osallistu sisäilma- ja käyttäjä infotilaisuuksiin. den varmistamiseksi mitata lämpötilaa ja kosteutta ja seurata, muuttuvatko olosuhteet ja mistä poikkeamat johtuvat. Olemme parhaillaan kehittämässä yhteisiä ennakointimalleja Senaatti-kiinteistöille.” Yksi ennakoinnin keinoista on saada asiakkailta jatkuvasti palautetta ja jalostaa palaute toimenpiteiksi. Tämän lisäksi Senaatti-kiinteistöt lanseeraa Oulussa toteutettavan sisäilmaklinikka-tapahtuman. Sen ideana on tarjota työntekijöille mahdollisuus kysyä paikalla olevalta lääkäriltä, rakennustekniikan ja talotekniikan asiantuntijoilta, sisäilmavastaavalta ja kiinteistöpäälliköltä asioista, jotka sisäilmassa askarruttavat, sekä kertoa toimitilojen kehittämiseen liittyviä omia ajatuksia. ”Pyrimme tapaamisessa lähestymään sisäilma-asioita myönteisessä mielessä ja tarjoamaan asiakkaillemme mahdollisuuden kysellä, keskustella ja saada tietoa.” Ennakointiin liittyvät myös rakennus- ja korjausvaiheen toimenpiteet, kuten mahdollisimman vähäpäästöisten M1-luokiteltujen materiaalien käyttäminen. Tarvittaessa rakennus- ja korjaushankkeissa käytetään erillistä kosteuden hallintakonsulttia. Tarkoitus on, että konsultti tutustuu ennen työmaavaihetta urakoitsijan kosteudenhallintasuunnitelmaan – joka urakoitsijalta aina vaaditaan – ja työn aikana mittaa, tarkistaa ja raportoi työn etenemisestä. ”Myös sisäilmakonsulttia, joka tavallisesti osallistuu ongelmien selvitystyöhön, käytetään enenevässä määrin apuna korjaus- ja uudisrakentamisessa.” MALTTIA ODOTTELUUN Jos sisäilmaongelmia epäillään, tutkitaan ne Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä laaditun toimintamallin mukaisesti. ”Kohteeseen perustetaan moni ammatillinen sisäilmaryhmä, johon kuuluu talotekniikan, rakennepuolen ja Maltti on valttia. Sisäilmaongelmien selvittäminen vie aikaa. sisäilman asiantuntijoita. Heti tutkitaan kaikki mahdolliset haitan aiheuttajat, jotta vältytään virheellisiltä johtopäätöksiltä. Helposti kun voi käydä niin, että yhden asian korjaaminen ei ratkaisekaan ongelmia, sillä ongelman aiheuttajia voi olla useita.” Korpi muistuttaa, että sisäilmaongelmien selvittäminen vie aikaa. ”Vaikka selvitystyötä tehdään keskitetysti laajalla rintamalla, voi aikaa kulua tapauksesta riippuen hyvinkin vuoden päivät. Joskus käyttäjille voi tulla sellainen kuva, ettei mitään tapahdu, mutta pinnan alla toimitaan kyllä koko ajan. Olemmekin panostamassa tutkimusten ja korjausten aikaiseen asiakkaan informointiin entisestään.” Toinen malttiasia on, ettei uudisrakennus tai korjattu tila ole sisäilman osalta heti valmis. Ilmanvaihtojärjestelmää ja talotekniikkaa täytyy säädellä, jotta esimerkiksi ilmasuihkut suuntautuvat oikein ja lämpötilat säätyvät oikeaan aikaan. Uusien pintojen ja kalusteiden materiaalipäästöjen vähentämiseksi ilmanvaihtoakin käytetään aluksi tehostetusti. Siksi sisäänajoon on syytä varata vuosi. Korpi muistuttaa myös siitä, että kaikista tilankäytön tai tilan henkilöstömäärän muutoksista pitäisi olla yhteyksissä kiinteistöpäällikköön. ”Moni muutos saattaa tuntua vähäpätöiseltä, mutta ilmavirrat voivat häiriintyä jo sermin väärästä asennosta, ja väärään paikkaan porattu reikä voi tuhota kosteuseristyksen. Tilojen ilmanvaihdon riittävyys pitää tarkistaa vastaamaan tilojen käyttäjämääriä ja tässä Senaatti-kiinteistöt auttaa käyttäjää.” SITI ON SISÄYMPÄRISTÖN ASIALLA Siti on Senaatti-kiinteis töjen sisäympäristötiimi, joka koostuu Senaattikiinteistöjen parhaista asiantuntijoista ja tarvittaessa ulkopuolisista asiantuntijoista. Siti ei käsittele yksittäisiä ongelmatapauksia, vaan se on sisäilmatoimintaa linjaava, kehittävä ja koordinoiva taho. Sen sateenvarjon alle kootaan kaikki sisäilma-aiheiset asiat. 3/2015 15 Ness ja nenä – aina valmiina! Senaatin tuorein sisäilma-asiantuntija on itsevarma, osaava ja tarvittaessa myös topakka nuori neito. Työhönsä hän suhtautuu vakavasti ja keskittyy siihen sataprosenttisesti. Tuija Holttinen Jaakko Lukumaa N ess on kaksivuotias belgianpaimenkoira, joka on koulutettu sisäilmakoiraksi. Se löytää erinomaisen hajuaistinsa ansiosta helposti mahdolliset homeet ja muut sisäilman laatua haittaavat mikrobit. Ness on keväästä asti kiertänyt isäntänsä, kiinteistöpäällikkö Risse Koposen kanssa Senaatti-kiinteistöjen sisäilmaepäilykohteita. Keikkoja on ollut keskimäärin yksi tai kaksi per viikko. PIILO LÖYTYY NOPEASTI Ness aloittaa tilan tutkimisen heti kun saa kouluttajaltaan luvan lähteä liik keelle. Äärimmäisen innokkaasti työhönsä suhtautuva nuori koira etenee vauhdikkaasti ja määrätietoisesti tutkittavassa huoneessa kuono lattialistoja hipoen. Ensimmäisen kierroksen jälkeen se aloittaa etsimisen uudelleen. Kohta koira havahtuu huoneen keskiosassa, nostaa kuonoaan ylöspäin, hypähtää ketterästi työpöydälle ja katsoo häntä kiivaasti heiluen isäntäänsä. ”Täällä se on!” Ja oikeassa Ness onkin. Testaustilanteessa tietokoneen näytön taakse piilotettu suljetussa lasipurkissa ja tiukkaan kiinni olevassa minigrip-pussissa oleva homenäyte löytyy vaivattomasti. ”Pääsääntöisesti Ness ilmaisee löytönsä raapimalla. Tosin koulutan sitä 16 3/2015 parhaillaan käyttämään mieluummin maahanmenoa, sillä kaikki pinnat eivät kestä raapimista. Jos löytö on jossain ylhäällä, Ness haukkuu”, Koponen kertoo. VALTTEINA NOPEUS JA TARKKUUS Koiran käyttö sisäilman tutkimisen apuna perustuu nimenomaan uskomattoman tarkkaan ja herkkään hajuaistiin. Koiralla on noin satakertainen määrä hajusoluja ihmiseen verrattuna. Se havaitsee heikkojakin ärsykkeitä ja erottaa ja tunnistaa lukemattomia määriä hajuja. ”Koiran etu tässä työssä on hajuaistin lisäksi nopeus. Kun se löytää etsimänsä, se ilmaisee myös paikan. Ihmisvoimin sisäilmakohdetta tutkittaessa mietitään ensin mistä kohdasta näyte otetaan – ja saattaa käydä niin, että päädytään ehkä väärään paikkaan. Sitten näyte toimite- taan laboratorioon, mikä vie tietenkin aikaa.” ”Koira puolestaan merkkaa heti sen kohdan, mistä kannattaa lähteä tarkemmin tutkimaan. Nopeus näkyy myös tutkimistilanteessa; koiran kanssa voidaan käydä melkoisen isoja alueita läpi tunnissa”, Nessin kouluttanut Koponen sanoo. Sisäilmakoiralta vaaditaan hyvää nenänkäyttökykyä etsittäville asioille. Koponen kertoo aloittaneensa Nessin kouluttamisen heti kun pentu heille kotiutui seitsemän viikon ikäisenä karvapallona. ”Koulutus alkoi yksinkertaisilla nenänkäyttöharjoituksilla, aluksi ruoan etsimisellä. Ruoka vaihtui saalisviettisellä koiralla nopeasti ’saalisrättiin’. Rättejä hajustetaan suljetussa ämpärissä, jossa on SISÄILMAKOIRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SENAATILLA •Ennakoiva toiminta niissä kohteissa, joissa ei välttämättä edes epäillä sisäilmaongelmaa. Koiran kanssa voidaan kiertää muiden kierrosten yhteydessä erilaisissa tiloissa. •Sisäilmaepäilyissä saadaan koiran avulla mahdollinen mikrobilähde paikallistettua nopeasti. Näin tarkemmat tutkimukset voidaan heti kohdistaa oikealle alueelle. Sama pätee silloin jos koira ei ilmaise tiloissa mitään; tutkimukset voidaan keskittää muualle. •Korjaustarpeen arviointi ja laajuus. Erityistapauksia, jotka suunnitellaan tapauskohtaisesti erikseen. Koiralla on noin -kertainen määrä hajusoluja ihmiseen verrattuna. 100 NESS Kuka: ”Ness” Tarkatan Nougat, käyttölinjainen belgianpaimenkoira tervueren. Tervueren eroaa muista belgianpaimenkoiramuunnoksista pitkällä punaruskealla tai hopeanharmaalla turkillaan. Ikä: 2 vuotta Ammatti: sisäilmakoira Senaatti-kiinteistöillä, aloittanut 1.3.2015 Harrastukset: agility, TOKO (tottelevaisuuskoulutus), IPO (suojelu koulutus) tiettyjä homelajikkeita. Vuoden aikana käydään noin 20 homelajiketta yksitellen läpi ja näin luodaan koiralle haluttu hajukuva, jota se etsii.” ETSINNÄSTÄ ENERGIAA Virkakoiran työura on yleisesti kahdeksisen vuotta, ja Koponen arvioi koiran olevan parhaimmillaan noin 6-vuotiaana. Koulutus onkin jatkuvaa. Ness oppii koko ajan uusia taitoja, ja myös ylläpitävää sisäilmakoulutusta on koko työuran ajan. ”Jos kierretään paljon kohteita, missä mitään löydettävää ei ole, koira turhau- tuu. Jotta motivaatio säilyy, pitää välillä tehdä kätköjä ja muistutella eri homelajikkeiden kanssa mitä ollaan etsimässä. Tai rakentaa treenirata, jossa koiran voi palkita.” Nessillä riittää halua ja energiaa uuden oppimiseen, mutta liikaa ei voi ahnehtia. Tauot sekä lepo- ja leikkihetket pitävät koiran työkykyisenä ja innokkaana. ”Nykyisin Ness jaksaa työskennellä kolmisen tuntia tauottamalla sopivasti. Siinä ehtii tutkia jo aikamoisen neliömäärän”, Risse Koponen kertoo. Koiran pitää myös pystyä keskittymään työntekoon häiriötekijöistä huolimatta. Nessille ympäristö ei ole ongelma. Se on niin motivoitunut työtehtäväänsä, ettei se edes huomaa mitä ympärillä tapahtuu. Ness vaatii aktiivista toimintaa myös vapaa-aikanaan. Aamulla se seuraa toiveikkaana isännän aamutoimia, joskos tänään taas olisi minullekin töitä. Jos tiedossa on kotipäivä, Ness käyttää sen lepäämiseen. Ja heti kun isäntä tulee kotiin, pitää päästä liikkeelle: agilityradalle, tottelevaisuuskoulutukseen tai suojelulajia eli IPOa harjoittelemaan. Energiaa riittää, kun on päivän nukkunut. 3/2015 17 Ala-aulassa ja seitsemännen kerroksen taukotilassa on aktiiviviherseinä, jolla on positiivinen vaikutus sekä viihtyvyyteen että sisäilmaan. Y mpäristöministeriön tavoitteena työpaikkana on kestävän työympäristön luominen ja ekologisen jalanjäljen pienentäminen. Kun muutto energiatehokkaiksi peruskorjattuihin tiloihin Aleksanterinkadulle tämän vuoden toukokuussa toteutui, energiansäästöön saatiin ihan uusi draivi. Aiemmin ympäristöministeriön tilat olivat samassa korttelissa, mutta kolmella eri tontilla Espan eteläpuolella. ”Yksityisissä vuokratiloissa emme pystyneet mitenkään vaikuttamaan rakennuksen toimintoihin. Kaikkien yksikköjen saaminen samaan osoitteeseen oli erinomainen tilaisuus päästä tekemään konkreettisia asioita kestävän ja energiatehokkaan työympäristön eteen”, kertoo yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä. ENERGIANKULUTUS PUOLIKSI Kun kompaktin kokonaisuuden toimitilahanke pistettiin vireille, tavoitteet asetettiin korkealle. Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota energiatehokkuuteen; rakenteellisilla ja tek- 18 3/2015 Tiukat tavoitteet ja RIMA korkealla On itsestään selvää, että ympäristö ministeriö huolehtii ekologisesta jalanjäljestään. Uudessa osoitteessa Aleksanterinkadulla ekologiset ratkaisut on helpompi toteuttaa. Tuija Holttinen nisillä ratkaisuilla tavoitellaan jopa energiankulutuksen puolittamista. Muita ympäristöä huomioivia kohteita ovat esimerkiksi jätehuolto, paperinkulutus sekä työntekijöiden matkustamisen vähentäminen. Ympäristöministeriö on mukana Green Office -järjestelmässä, jonka avulla toimistot voivat pienentää ekologista jalanjälkeään ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Samalla säästyy rahaa. Järjestelmään kuuluvat auditoinnit ja jatkuva seuranta. Jari Härkönen ”Koska olemme ympäristöministeriö, meiltä odotetaankin ympäristömyönteistä käyttäytymistä. Tästä voisi jatkossa muodostua standardi, miten muualla valtionhallinnossa korjataan ja rakennetaan”, Hakaste pohtii. ”Ympäristöministeriö haastaakin myös muut ministeriöt pienentämään oman organisaationsa ekologista jalanjälkeä.” Energialuokituksella mitattuna peruskorjauksella tavoiteltiin vanhan luokituksen B-luokkaa, johon lopulta päästiinkin. 3/2015 19 Aleksanterinkadulla sekä jokaisessa kerros aulassa on viiden minuutin välein päivittyvä infonäyttö, joka kertoo paitsi talon toiminnasta myös toiminnan tuottamasta ekologisesta jalanjäljestä, etenkin sähkönkulutuksesta. ”Uuden luokituksen mukaan olemme C-luokassa, mikä vastaa käytännössä uudisrakentamisen tasoa. Eli korjausrakentamisessa olemme onnistuneet varsin hyvin”, Hakaste toteaa. Hankkeessa testataan myös uutta REM-ympäristömitta ristoa siten, että ennen korjauksia tehtiin olemassa oleva kiinteistömittaus ja hankesuunnitelmasta toinen mittaus. Näitä voidaan verrata energiankulutuksen osalta. Kun käytännöt ovat vakiintuneet, tehdään muutaman vuoden kuluttua kolmas mittaus, josta nähdään millaisiksi remontin jälkeiset arvot ovat vakiintuneet. Kolmatta mittausta voidaan verrata ensimmäiseen, jolloin saadaan tieto siitä, miten tehdyt toimenpiteet ovat vaikuttaneet energiankulutukseen. IKKUNAT JA ILMANVAIHTO UUSIKSI Suurimmat energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät Aleksanterinkatu 7:ssä olivat erittäin energiatehokkaiden ikkunoiden vaihto sekä ilmanvaihdon uusiminen. Uusien ikkunoiden lämmönläpäisykerroin eli U-arvo on 0,7. Se vaikuttaa merkittävästi rakennuksen tiiviyteen. Uusi ilmanvaihtojärjestelmä perustuu ihmisten läsnäoloon ja ilman hiilidioksidipitoisuuden seurantaan. ”Järjestelmä reagoi ihmisten läsnäoloon ja käyttää sähköä sen mukaan ilmanvaihdon pyörittämiseen. Saamme myös jatkuvasti tarkkaa tietoa järjestelmästä ja sisäilman laadusta”, Hakaste sanoo. Myös koko talon valaistus säätyy liiketunnistimien avulla. Ympäristöministeriön tiloissa työskentelee noin 270 henkilöä seitsemässä kerroksessa. 20 3/2015 TOTUTTELUA UUTEEN ”Kun käynnistimme toimitilahankkeen, lähtökohtana oli laittaa ympäristöasioissa rima korkealle. Meillä oli onneksemme hyvät kumppanit, eli rakennuttajana Yliopiston oma rakennuttajatoimisto ja Senaatti-kiinteistöt. Kaikilla oli samat kunnianhimoiset tavoitteet, joita lähdimme tavoittelemaan”, kertoo yliarkkitehti Harri Hakaste. Kaikki seitsemän kerrosta ovat ympäristöministeriön käytössä. Katolle on asennettu Katutasoon ja pohjakerrokseen on noin 160 neliömetriä sijoitettu vastaanotto ja kokoustiaurinkopaneeleja, jotka lat, kakkoskerroksesta seitsemäntuottavat osan tiloissa teen on työtiloja. käytettävästä sähköstä. Avoin monitilaympäristö on Luontoteema näkyy uusi kokemus. Ennen muuttoa neuvottelu- ja vetäyty monella oli oma huone, eikä komistilojen nimissä. tiutuminen avoimempiin tiloihin Linnut ovat ylimmissä ole ollut kaikille ihan vaivatonta. kerroksissa, kalat ”Meillä ei ole näissä tiloissa alhaalla. montaa kuukautta takana, joten Jokaisessa kerrokvielä olemme alkutaipaleella. sessa on eri kokoisia Jokainen sopeutuu omalla tahdilvetäytymistiloja, joihin laan muutoksiin”, Hakaste muisvoi mennä tekemään täydellistä rauhaa vaatituttaa ja myöntää omalla kohdalvia töitä ja vaikka puhulaankin olevan vielä totuttelemista maan puhelimessa. kompromisseja vaativiin valaistusja ilmastointijärjestelmiin. Oleellista on antaa toisille työrauha ja toimia yhteisesti laadittujen pelisääntöjen mukaan. ”Pelisäännöt kertovat, miten missäkin tilassa toimitaan. Käytännössä on tarkoitus, että monitilaympäristössä ihmisten kohtaaminen lisääntyy, jolloin yhteistyö, tiedonkulku ja innovaatiot leviävät myös organisaatio- ja osastorajojen yli”, Hakaste täsmentää. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN TYÖYMPÄRISTÖMUUTOS Lähtötilanne •Kolmen eri vuokranantajan tiloissa •Sokkeloiset, huonokuntoiset tilat Tilanne nyt •Monitilaympäristö •Tilatehokkuus vastaa toimitilastrategian linjauksia •Vuokrattu ala pieneni 40 % Palvelut Senaatilta •Työympäristön kehittäminen •Muutosjohtamisen tuki •Tilahankinta ja edelleenvuokraus 3/2015 21 Tarjolle parempia PALVELUITA Valtion palveluntarjoajien yhteistyö tähtää entistä parempien palveluiden tuottamiseen asiakkailleen. Palveluntarjoajilla on myös paljon opittavaa toisiltaan. Vesa Ville Mattila T Henna Ryynänen oukokuussa pidetyssä Valtio Expossa Senaatti-kiinteistöt, Hansel Oy, HAUS kehittämiskeskus Oy, Valtiokonttori, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) sekä Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori organisaatiot esittäytyvät yhteisellä messuosastolla Valtion palvelun tarjoajina. Hansel Oy:n toimitusjohtaja Anssi Pihkala 22 3/2015 Hansel ja Jari Härkönen Valtion palveluntarjoajien ohjaus on keskitetty valtiovarainministeriöön. Yhteinen omistaja edellyttää palveluilta kustannustehokkuutta, volyymia, oikea-aikaisuutta ja hyvää laatua. ”Valtion palveluntarjoajien yhteistyö tähtää suorituskyvyn ja tuottavuuden parantamiseen”, kiteyttää Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Jari Sarjo. Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Jari Sarjo Olemme panneet asioita yhteiseen henkiseen myllyyn. ”Etsimme ja kehitämme uusia yhteistyön muotoja, jotta asiakkaamme saavat käyttöönsä valmiiksi kilpailutettuja ratkaisuja ja mahdollisimman hyvin toimivia palveluita. Niiden avulla he voivat tehdä yhteiskuntavastuullisia hankintoja ja toimia viimeisimpien velvoitteiden mukaisesti.” YLIMMÄN JOHDON ALOITTEESTA Ennen yhteisesiintymistään Valtio Expossa Valtion palveluntarjoajien ylin johto oli jo vuoden verran oma-aloitteisesti keskustellut toiminnoistaan, tavoitteistaan, linkityksistään ja rajapinnoistaan. ”Olemme panneet asioita yhteiseen henkiseen myllyyn”, Sarjo toteaa. Ihan ensimmäiseksi selkeytettiin ja kirkastettiin kunkin palveluntarjoajan roolia. Hansel vastaa valtion yhteishankinnoista ja tarjoaa hankintoihin liittyviä asiantuntijapalveluita, HAUS puolestaan tarjoaa koulutus- ja valmennuspalveluita. Valtiokonttori tuottaa talouteen, rahoitukseen ja henkilöstöön liittyviä palveluita, Palkeet talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita, Valtori alustapalveluita toiminnan digitalisoimiseksi. Senaatti-kiinteistöt tuottaa asiakkaidensa tarvitsemia työympäristöjä palveluineen, edesauttaa uusien innovatiivisten työnteon tapojen käyttöönottoa ja huolehtii valtion kiinteistövarallisuudesta. ”Nyt meitä yhdistävät lainsäädäntö ja perustehtävät. Tuotamme keskitettyjä palveluja valtionhallinnon organisaatioille”, Sarjo toteaa. ”Lisäksi linkitymme monin tavoin. Olemme esimerkiksi samanaikaisesti toistemme asiakkaita, kumppaneita ja resurssivarantoja.” APUA SUUNNITTELUUN JA SOPIMUKSIIN YHTEINEN POHJA, LUKUISIA LINKITYKSIÄ Valtion palveluntarjoajat eroavat toisistaan muun muassa organisaatiomuodoiltaan ja statukseltaan, joka vaihtelee virastosta valtion yhtiöön. Jokainen organisaatio on kuitenkin aikanaan aloittanut budjettirahoitteisena valtion virastona. Hansel Oy:n toimitusjohtaja Anssi Pihkalan mukaan kukin Valtion palveluntarjoaja keskittyy omaan ydintehtäväänsä, mutta jokaisen tulee tuntea toistenkin tavoitteet ja toimintatavat. ”Esimerkiksi me teemme tiivistä yhteistyötä Senaatti-kiinteistöjen kanssa toimitilojen käyttäjäpalvelujen sopimuksissa. Yhteistyö auttaa meitä laatimaan oikeanlaisia hankintasopimuksia”, Pihkala arvioi. ”Mitä vaikkapa monikäyttötilat edellyttävät kalustesopimuksiltamme? Kuinka Senaatti-kiinteistöjen käyttämät arkkitehdit osaavat suunnittelussa ottaa huomioon julkisten hankintojen vaatimukset?” Parhaimmillaan asiakas ei edes huomaa Valtion palveluntarjoajien tiivistynyttä yhteistyötä siirtyessään esimerkiksi uuteen työtilaan. ”Kaikki vain toimii alusta alkaen hyvin. Silti kustannukset ovat läpinäkyviä”, Pihkala toteaa. 3/2015 23 Gallup Kaikkia hyödyttävää yhteistyötä Kysyimme muilta Valtion palveluntarjoajilta: 1. Mitkä ovat Valtion palveluntarjoajien yhteistyön hyödyt valtionhallintoa edustaville asiakkaille? 2. Entä hyödyt organisaatiosi oman toiminnan kannalta? Anneli Temmes toimitusjohtaja HAUS kehittämiskeskus Timo Laitinen pääjohtaja Valtiokonttori 1. ”Yhteistyö mahdollistaa asiakkaalle aiempaa laaja-alaisemman lähtökohdan, kun kaikki organisaatiot tuntevat toistensa toimintaa ja sen yhtymäkohtia muihin palveluntarjoajiin. Koulutuksessa pystymme tarjoamaan yhteisesti pohdittuja sisältöjä.” 2. ”Yhteisestä keskustelusta HAUS saa rakennusaineita ja ideoita omien koulutustensa ja palvelutarjontansa kehittämiseen. Valtion palveluntarjoajat ovat meille myös tärkeä asiantuntija- ja kouluttajaverkosto.” 1. ”Keskinäisellä yhteistyöllä saamme aikaan tasokkaita ja tehokkaita kokonaispalveluita ja -ratkaisuja asiakkaillemme. Asiakkaiden on entistä helpompi toimia kanssamme.” 2. ”Yhteistyössä aina oppii uutta. Varmaan kukin meistä säästyy uusien pyörien turhalta keksimiseltä.” Pirjo Pöyhiä toimitusjohtaja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (Palkeet) 1. ”Voimme tehdä asiakasta hyödyttävää yhteistyötä esimerkiksi laadun ja vastuullisuusasioiden toteutuksessa sekä laskutuksen kehittämisessä. Yhteinen keskitetty palvelualusta asiointiportaaleineen olisi erinomainen parannus asiakkaille.” 2. ”Hyviä sparrauksen ja benchlearningin osa-alueita ovat lisäksi asiakastyöhön, asiakastyytyväisyyteen, työtyytyväisyyteen ja tuottavuuteen liittyvät asiat.” Työn tuloksellisuuden tekijät T oukokuussa pidetyssä Valtio Expossa johdon asiantuntijayritys Fountain Park Oy järjesti osallistujatehtävän Valtion palveluntarjoajien messuosastolla. Tehtävässä messuvieraat valitsivat kuvan, joka sopii parhaiten heidän mielikuviinsa työn tuloksellisuuteen vaikuttavista asioista. Kuvavalinnan jälkeen piti kertoa, mitkä asiat eniten vaikuttavat työn tuloksellisuuteen. Vastausten mukaan kontekstitekijöistä korostuivat yhteistyöhön ja tavoitteellisuuteen perustuva johtaminen ja sitä tukevat tilaratkaisut. Toimitilojen täytyy mahdollistaa sekä yhteistyö että joustavat yksilölliset toimintatavat. Yksilöllisissä työskentelytavoissa nousivat eniten esille mahdollisuus luoda uutta ja joustavuus. Myös työn ja vapaa-ajan tasapainoa sekä työpaikan ilmapiiriä pidettiin erittäin tärkeänä tuloksellisuuden kannalta. 24 3/2015 Kari Pessi toimitusjohtaja Valtion tieto- ja viestintätekniikka keskus Valtori 1. ”Tavoitteena on muodostaa yhtenäinen rajapinta ja toimintatapa, jotta asiakas virastot saavat sujuvasti asioitua kaikkien valtionhallinnon palveluntarjoajien kanssa. Voimme rakentaa laajoja palvelupaketteja asiakkaille ja tarjota myöhemmin kaikki palvelut yhden keskitetyn palvelu alustan avulla.” 2. ”Pystymme yhdessä kehittämään esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallintoa, tietoteknisiä ratkaisuja ja järjestelmiä. Yhteistyö on voimaa myös markkinointija myyntiaktiviteeteissa.” Isosaaresta urbaani virkistyskeidas Senaatti-kiinteistöt myy Puolustusvoimien käytössä olleen Isosaaren. Uuden käyttötarkoituksen mahdollistaminen edellyttää asemakaavoitusta, jonka pohjaksi tehdään monia erilaisia selvityksiä. Marjo Tiirikka Jari Härkönen P omminkestävän suojan eli kasematin katolta löytyy luotien hylsyjä, jotka muistuttavat Isosaaren menneisyydestä sotilassaarena yli 100 vuoden ajan. Puolustusvoimien lähdettyä suuri kasarmi ja 1930-luvulla rakennettu funkisruokala huutavat tyhjyyttään, eikä henkilökunnan lapsillekaan opeteta enää koulun luokkahuoneissa matematiikkaa tai historiaa. Muutaman vuoden kuluttua lumoavan kaunis Isosaari saattaa sykkiä toisenlaista elämää: Ehkä hotellivieraat vilkuilevat kasarmirakennuksen ikkunoista säätilannetta, ja päiväretkeilijät etsivät satamasta venepaikkaa. Muutama kesämökkiläinen pelaa golfia 9-reikäi- 3/2015 25 sellä kentällä, jollaisen lajista innostunut sähköasentaja rakensi saarelle jo 1980-luvulla. Arkkitehti Stefan Ahlman on visioinut saaren tulevaisuutta kaavoituksen pohjaksi. ”Isosaaren pitäisi jatkossa olla kaikkien ulottuvilla, eikä siitä saa tulla Strömsön kaltaista elitististä lomakeidasta. Näen saaren upeana ja urbaanina virkistys- ja matkailusaarena”, Ahlman kertoo. Kaavoituksen yhteydessä ratkaistaan alueen käyttötarkoitus ja lisärakentamisen mahdollisuudet. Armeijan jäljiltä saarella on yli 30 rakennusta, joista osa on purkukunnossa. Linjauksen mukaan sinne ei enää tule ympärivuotista asutusta. ”Isosaaren etuna on sijainti noin puolen tunnin lauttamatkan päässä Helsingin Kauppatorilta. Haasteena on, miten saarikohteen toiminnasta saadaan liiketaloudellisesti järkevää ja kannattavaa. Tarvitaankin eri tahojen yhteistyötä, että saari saadaan taas uudelleen eloon”, kiinteistökehittäjä Olli Kantanen Senaatti-kiinteistöistä korostaa. KAAVAMUUTOKSELLA UUTTA KÄYTTÖÄ Valtion toimitilastrategian mukaan Senaatti-kiinteistöt pyrkii luopumaan alueista ja kiinteistöistä, joille sille ei enää ole käyttöä. Niinpä 76 hehtaarin kokoiselle Isosaarellekin etsitään uutta isäntää. Tämä edellyttää kaupunkisuunnitteluviraston tekemää kaavamuutosta sotilassaaresta muuhun käyttöön. Isosaari oli sotilassaarena 100 vuoden ajan. ”Asemakaavatyöhön kuuluu useita selvityksiä. Niillä pyritään kehittämään saaresta houkutteleva kohde ja valjastamaan sen ainutlaatuinen potentiaali täysimääräisesti käyttöön. Keskeisintä tulevien käyttäjien kannalta on Isosaareen liittyvistä kaikista reunaehdoista huolimatta mahdollisimman joustava asemakaava”, Olli Kantanen selventää. Tähän mennessä Isosaaren maaperä on tutkittu ja pilaantuneet maat puhdistettu. Turvallisuuden takaamiseksi kaivantoja on aidattu, joskaan vielä alueella ei ole turvallista liikkua. Siksi sinne ei myöskään omin neuvoin saa tulla. Meriarkeologisessa selvityksessä kartoitetaan merenpohjassa mahdollisesti makaavia arkeologisia kohteita. Luontoselvityksessä puolestaan tutkitaan, onko saarella suojeltavia kasveja. AINUTLAATUISTA KULTTUURIHISTORIAA Isosaaren kulttuuriympäristöselvityksen on määrä valmistua marraskuussa. Sen parissa työskentelee arkkitehti SAFA Mikko Mälkin vetämä neljän hengen tiimi Livady Oy:stä. ”Tuotamme tietoa siitä, mitä kaavoituksessa on syytä ottaa huomioon, jottei ISOSAARI •On kooltaan noin 74 hehtaaria. •Helsingin Kauppatorilta lautalla puolen tunnin venematka. •Sotilaallisessa käytössä yli 100 vuotta. •Venäläiset aloittivat linnoittamisen 1913 suojellakseen Helsinkiä ja Pietaria. Kansalaissodan aikana Isosaaressa toimi punavankileiri. •Vapautui Puolustusvoimien käytöstä 2012. •Selvitykset kaavoitustyötä varten ovat käynnissä. 26 3/2015 menetettäisi alueen kulttuurihistoriallisia arvoja”, Mälkki kiteyttää. Selvityksen tekeminen edellyttää perehtymistä alueen historiaan muun muassa arkistomateriaalin avulla. Isosaaren kohdalla se tarkoittaa myös tutustumista saarella toimineisiin aselajeihin. Kirjallisen tiedon kokoamisen jälkeen varmistetaan linnoituksen ja sen rakennusten nykytila kenttätyöllä. ”Isosaari varustettiin aikanaan osana Helsingin maa- ja merilinnoitusta, joka ulottuu Espoon Tapiolasta aina Vuosaareen saakka. Siksi se pitää ymmärtää osana kokonaisuutta vähän samaan tapaan kuin läheisessä Suomenlinnassa linnoituksen yksittäiset saaret on ymmärrettävä suhteessa toisiinsa.” Kulttuuriympäristöselvitys sisältää rakentamisen historiaa kuvaavan osuuden lisäksi arvion siitä, missä osissa aluetta on merkittävintä kulttuurihistoriallista arvoa. ”Arvioimme myös eri osa-alueiden muutoksensietokykyä. Tuomme esiin, millaisin perustein joitain osakokonaisuuksia ja rakennuksia suojeltaisiin”, Mälkki kertoo. RAUNIOROMANTIIKKAA PARHAIMMILLAAN Isosaaren tulevaisuuden suunnittelutyössä on vahvasti mukana myös Museovirasto. ”Ohjaamme kulttuuriympäristöselvityksen tekoa, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin tarkoitustaan. Selvityksen perusteella hahmottuvat Isosaaren keskeiset ominaispiirteet ja suojeluarvot sekä se, minkälaista käyttöä sen eri osa-alueille voidaan suunnitella”, kertoo intendentti Elisa El Harouny Museo virastosta. Isosaari on täynnä raunioromantiikkaa. Luonto on ottanut haltuun kasematteja, joiden halkeamista puskevat sammalet ja heinät esiin. ”Ympäristö on ainutlaatuinen luonnon ja kulttuuriperinnön muodostama kokonaisuus. Linnoitussaaren historiallisesta kehityksestä kertovan luonteen tulisi säilyä mahdollisimman autenttisena”, El Harouny kertoo. Arkkitehti Stefan Ahlmanin mielestä Isosaaren pitäisi jatkossa olla kaikkien ulottuvilla. Kasematit ja tykit kuuluvat kiinteänä osana Isosaaren maisemaan. Peninniemen kärjessä sijaitsee vanha torpedoasema. Vanha ruokalarakennus toimi aikoinaan koko saaren sydämenä. 3/2015 27 TYÖHYVINVOINTI K ehittynyt terveysteknologia, kuten biosensorit mobiilisovelluksineen, luo uusia keinoja parantaa työturvallisuutta ja -ergonomiaa sekä tehostaa kuntoutumista. Periaatteessa kaikille työntekijöille jo tarjolla olevia mittalaitteita ovat askel- ja liikemittarit. Liikemittaus liittyy etenkin paljon huolta herättäneeseen liialliseen istumiseen eli istumisen määrän arviointiin. ”Kun liikemittareiden koko ja laatu paranevat, niillä voidaan mitata ja seurata entistä tarkemmin myös muuta kehon kuormitusta, kuten käden toistotyötä tai selän liikkeitä”, sanoo Työterveyslaitoksen ylilääkäri Harri Lindholm. Joskus esimerkiksi sydänfilmin langaton seuranta voi olla tarpeellista sairauslomalta työhön palaavalle. Se voi tulevaisuudessa hoitua työvaatteisiin neulotuilla langattomilla antureilla, jotka mittaavat jo monenlaisia elintoimintoja: sykettä, ihon lämpötilaa tai lihasaktiivisuutta. Biosensorit voivat olla myös kehon sisällä, missä ne mittaavat tietoja verestä ja ennakoivat näin jopa sairauksien puhkeamista tai leviämistä. Työkyvyn kannalta tärkeä mittaamisen alue on palautuminen. Se ei ole pelkästään fyysisestä, vaan myös henkisestä kuormituksesta palautumista, mikä voi jäädä etenkin tietotyössä riittämättömäksi, jos ihminen on koko ajan sidottu työhön. Lindholm sanoo, että yleensä ihmiset tunnistavat melko hyvin stressin ja väsymyksen ja tekevät sen pohjalta tarvittavia muutoksia. ”Mittalaitteista voi kuitenkin olla joskus hyötyä työntekijälle sen rajapinnan haarukoinnissa, jossa työn imu muuttuu työholismiksi.” 28 3/2015 SENSORITEKNOLOGIA TULEE TYÖPAIKALLE – oletko valmis? Tulevaisuuden työpaikalla älytuoli kehottaa jaloittelemaan ja veren hiilidioksidipitoisuuden nousu laukaisee tehostetun ilmastoinnin. Älypuhelinsovellukset seuraavat työntekijöiden elintoimintoja ja tallentavat tiedot verkkoon, josta lääkäri voi seurata henkilökunnan vointia vaikka päivittäin. Pirjo Kupila Henna Ryynänen Työkyvyn kannalta tärkeä mittaamisen alue on palautuminen. ”Myös joissakin turvallisuuskriitti sissä tehtävissä, kuten valvomotyöskentelyssä tai ammattikuljettajilla, voi olla etua siitä, että mittari varoittaa uupumisen kehittymisestä ennen kuin työntekijä havahtuu siihen itse”, Lindholm jatkaa. HYVÄ SYY MONITOROIDA Ihmisen elintoimintojen lisäksi työvaatteet voidaan laittaa mittaamaan myös ympäristöä, kuten uv-säteilyä tai ilman epäpuhtauksia. Sensori-informatiikan ja lääketieteellisen tekniikan professori Simo Särkkä Aalto-yliopistosta sanoo, että olosuhteita on mitattu aina. ”Kaivoksissa käytettiin ennen kanarialintuja ilman laadun mittarina. Nyt sama asia hoidetaan happimittareilla ja kaasuhälyttimillä. Ydinvoimalassa kävijä saa puolestaan ensimmäisenä rintaansa säteilyannosmittarin.” Särkän mielestä työturvallisuuden parantaminen onkin hyvä syy päästää sensorit työpaikalle, ja se on myös lähes ainoa syy, jonka laki toistaiseksi sallii. ”Henkilötietoihin liittyvän lääketieteellisen datan tallennuksesta on olemassa tiukat säädökset. Se rajoittaa työntekijöiden monitorointia myös ennakoivassa terveydenhuollossa.” Lindholmin mukaan työympäristön riskien hallinnassa ollaan yhä kiinnostuneempia siitä, miten ihmisten fysiologia toimii työympäristössä. ”Pienetkin muutokset työympäristössä saattavat aiheuttaa elimistössä sellaisia muutoksia, joihin pitäisi reagoida ajoissa. Näin voidaan välttää myös tarpeettomat riskit ja asettaa turvarajat terveyspuolelle eikä ihmisen suorituskyvyn ylärajoille.” Hän ottaa toimistoympäristöstä esimerkiksi huonon ilmastoinnin, joka saattaa nostaa huoneilman hiilidioksidi pitoisuutta ja aiheuttaa ennenaikaista vireystilan laskua. ”Veren hiilidioksidipitoisuutta voidaan mitata langattomalla anturilla. Hiilidioksiditason nousu työntekijöillä voi laukaista tehostetun ilmastoinnin ennen kuin ympäristön hiilidioksidi saavuttaa riskirajan.” VIMPAIMISTA TERVEYSHYÖTYJÄ Älypuhelinten kehittyminen on tehnyt itsensä mittaamisesta helppoa. Elintoimintojen, kuten verenpaineen ja -sokerin tai sydämen sykkeen, luotettavaan mittaamiseen tarvitaan silti vielä lisälaitteita, jotka lähettävät tiedon kännykkään. ”Vaikka mittaustekniikka on jo varsin luotettavaa, automaattidiagnostiikka on vielä niin kömpelöä, että tulosten tulkitsemiseen tarvitaan edelleen lääkäriä”, Särkkä huomauttaa. Jotkut työnantajat kannustavat jo erilaisten älypantojen, -rannekkeiden tai -tuolien avulla työntekijöitään liikkumaan. Joskus itsensä monitorointi saattaa herättää motivaation elintapojen muutokseen. Taipumusta liialliseen itsetarkkailuun mittaaminen voi kuitenkin ruokkia entisestään. Lindholmin mukaan ongelma on siinä, että ne työntekijät, jotka hyötyisivät eniten mittaamisesta kuntoutuksen tai elintapojen muutoksen yhteydessä, ovat siitä yleensä vähiten kiinnostuneita. Lindholm pitää elintapaohjaukseen ja terveyden edistämiseen liittyvää mittaamista hieman pulmallisena kenttänä, koska siellä on niin monenlaisia toimijoita ja eritasoisia menetelmiä. Tulosten tulkintakin on usein kirjavaa. Hän painottaa, että mittalaitteiden ja niihin liittyvien sovellusten terveyshyödyistä pitää olla näyttöä ennen kuin ne otetaan käyttöön työpaikalla. ”Toinen asia on tietoturva. Suurin osa ihmisistä haluaa pitää terveystiedot ominaan. Ihmisen pitäisi myös aina tietää, jos hänestä mitataan jotain.” 3/2015 29 TARINOIDEN LINNAT Marjo Tiirikka Marjo Tiirikka HÄMEEN LINNAN 5555 KYNTTILÄÄ Jyhkeän Hämeen linnan historiassa naiset ovat olleet vahvasti läsnä: 1500-luvulla linnaa hallitsi ruotsalaisaatelinen Ingeborg Tott ja myöhemmin vankilana toimineessa päälinnassa oli naisvankeja aina 1950-luvulle asti. R uotsin valtakunta muotoutui 1200-luvulla, ja linnoja rakennettiin eri puolille sitä suojaamaan. Näin sai alkunsa myös Hämeen linna Vanajaveden rannalle. Ympäristön hämäläisasutus takasi työvoiman ja rakennusaineiden saannin linnatyömaalle. Myös elintarvikehuolto ja kruunun verotulot turvattiin samalla. Kuningas Kustaa Vaasa tiesi 1500-luvulla hyvin tarkkaan linnan tapahtumista kirjurin huolella täyttämien tilikirjojen ansiosta. Vuonna 1552 kuningas kirjoitti linnanvoudille huolestuneen kirjeen, jossa hän ihmetteli, miksi höyhenpatjoja, -tyynyjä ja -peittoja ei ole tehty, vaikka linnan miesten oli tiedetty käyneen lintumetsällä. Kuningas moitti voutia lisäksi siitä, ettei tämä kasvattanut riittävästi hamppua tai 30 3/2015 pellavaa kuningaskunnan vaatteita varten. Linnan kirjuri oli paljastanut kuninkaalle, että vouti varasti tavaraa ja lopulta epärehellinen vouti saikin potkut. NAINEN, JOLLA OLI VALTAA Keskiaika loppui Hämeen linnassa loisteliaasti ruotsalaisen aatelisnaisen Ingeborg Aakentytär Tottin komennuksessa. Hän oli saanut linnan leskeneläkkeenä puolisonsa, Ruotsin valtionhoitaja Sten Sture vanhemman kuoltua. Ingeborg Tott asettui asumaan Hämeen linnaan, jossa hänellä olisi sotilaallisen vallan lisäksi muutenkin merkittävä asema. Tätä kuvastaa esimerTapahtumatuottaja Mari Vadén esitteli kesän vallikierroksilla historiaa komendantin vaimona. kiksi se, että eräs talonpoika tuomittiin 40 markan sakkoihin, kun tämä oli luvatta puhutellut linnanpäällikköä markkinoilla. Rikkauttaan valtiatar toi esiin kantamalla moninkertaisesti kaulan ympärille kiedottua kaulakorua, jota koristivat pähkinän kokoiset kultaiset helmet. Pääsiäisenä linnaan sytytettiin uskonnollisen Ingeborg Tottin käskystä 5555 vahakynttilää. Jeesuksella uskottiin nimittäin olevan yhtä monta haavaa, kun hänet otettiin ristiltä alas. SYNNOVE EI SAANUT RAKASTAAN NAISVANGIN PAKO Päälinna ja 1700-luvun kehämuurirakennuksia muutettiin vankilakäyttöön 1837 arkkitehti C.L. Engelin johdolla. Päälinna toimi naisvankilana aina vuoteen 1953 asti. Saarnaaja Maria Åkerblom oli yksi harvoja vankeja, joiden onnistui kaltereitten takaa paeta. Murhayrityksestä ja väärään valaan yllyttämisestä tuomittu Åkerblom oli 1930-luvulla heittänyt takin piikkilanka-aidalle ja paennut aidan takana odottavaan autoon. Helsinkiin päin ajanut auto ajoi kuitenkin sillan kaiteeseen, ja Maria Åkerblom jäi kiinni. Hän oli tokaissut poliiseille, että ”Jos minä olisin ajanut, näin ei olisi käynyt.” Artikkelia varten on haastateltu tapahtumatuottaja Mari Vadénia ja kirjallisena lähteenä käytetty Anna-Maria Vilkunan kirjaa ”Hämeen linna. Hämeen linnan opaskirja” (Museovirasto, 2001). HÄMEEN LINNA •Kuuluu keskiaikaisiin valtakunnanlinnoihin. •Rakentaminen aloitettiin oletettavasti Birger Jaarlin ristiretken jälkeen 1200-luvulla. •Linnanpäällikön asuinlinna. •Vankilana 1837–1972. •Nykyisin historiallinen muisto merkki ja tapahtumapaikka. Suomessa ainutlaatuisen vesihaudan reunoja korjataan kivialan ammattilaisten voimin kivi kerrallaan. Vesihaudan puhdistustöissä löytyi muun muassa mikroaaltouuni, polkupyörä ja tykin kuula. Hämeen linnan valleja korjataan Hämeen linnan siirryttyä Museovirastolta Senaatti-kiinteistöille vuoden 2014 alussa saatiin selvästi aiempaa paremmat resurssit korjaustöihin. Ne käynnistettiin ripeästi. ”BÄ Ä , BÄ Ä”, kuului Hämeen linnan valleilta kesäkuukausi- na lampaiden laiduntaessa jyrkkiä rinteitä. Pienisorkkaiset ekologiset ruohonleikkurit sopivat mainiosti nurmien hoitoon kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä. Arvokkaan linnan ja sen ympäristön säilyminen vaatii jatkuvaa huolenpitoa ja kunnostustöitä. Esimerkiksi muurit ovat osittain sortuneet roudan ja vedenpinnan EINONEN TA H vaihtelujen vuoksi, ja puiden juuristot ovat RT E H myös niitä vaurioittaneet. Kesällä vallien kivimuureja korjattiin urakalla. ”Päälinnan seinien ja vesikaton kuntoa tullaan arvioimaan erityisesti vuosien 2015–2016 aikana tulevien korjaustöiden suunnittelua varten. Tähän käytämme apuna minikopteria”, kertoo kiinteistöpäällikkö Jouko Ketola Senaattikiinteistöistä. Lampaat Hämeen linnan korjaustyöt tehdään tulevat yhteistyössä Museoviraston asiantuntijoiden Villin kanssa. Tänä vuonna korjauksia tehdään lampaan kahden urakoitsijan voimin ja apuna on myös tilalta Vanajan vankilan Ojoisten osaston vankeja. Lammilta. © Monien muiden linnojen tavoin myös Hämeen linnaan liittyy tarina muurin uumeniin teljetystä kaunottaresta. Kerrotaan, että ristiretkiä tehneen Birger Jaarlin sisar oli rakastunut talonpoikaan, mikä ei ylempiarvoiselle neidolle ollut suinkaan suotavaa. Mies hirtettiin ja Synnove suljettiin pieneen kamariin, jossa hän myöhemmin menehtyi. Vaalean, vaaleisiin pukeutuneen naisen on nähty yhä edelleen kulkevan linnan käytävillä ja itkevän menetystään. Hämeen linnalla on myös oma kissakummituksensa, mitä todistavat kuninkaansalin tiililattiassa olevat kissan tassun painaumat. Niiden sanotaan kuuluneen ensimmäisenä kuninkaana linnassa vierailleen Kustaa II Adolfin kissalle. Kuningas jätti Pirskatti-nimisen kissansa linnaan vierailtuaan siellä 1600-luvun alkupuolella. 3/2015 31 Mikkelin vankila valmistui LYHYESTI MIKKELIN VANKILAN vanhan osan remontti ja laajennusosa ovat valmistu- neet. Ennen vankien muuttoa uudistettuihin tiloihin Rikosseuraamuslaitos halusi testata tilojen toimivuutta muun muassa kutsumalla sidosryhmien edustajia viettämään vuorokausi kiven sisällä samoissa oloissa kuin vankilan tavalliset asukkaat. Vuorokausi jäi varmasti monen mieleen ikimuistoisena kokemuksena. Peruskorjauksessa vankilan vanha osa on nykyaikaistettu ja muun muassa paljon puhutuista paljuselleistä on luovuttu. Vanhan osan remontin valmistuttua Mikkelin vankila on yksi Suomen moderneimmista vankiloista. Vaikka vankila on peruskorjattu nykyajan vaatimusten mukaiseksi, kunnostustöissä on kunnioitettu historiallisen vanhaa vankilaa. Vanhempi vankilarakennus valmistui vuonna 1843. Se suunniteltiin aikoinaan C.L. Engelin johdolla. NIMITYSUUTISET David Helander, analyytikko, Helsinki Tuomas Kaukonen, tilatietoasiantuntija, Tampere Pia Kinnunen, pääkirjanpitäjä, Helsinki Sanna Kopra, tilatietoasiantuntija, Kuopio Markku Ojanaho, tilatietoasiantuntija, Helsinki Heli Räsänen, markkinointipäällikkö, Helsinki Mauri Sahi, johtaja ja johtoryhmän jäsen, Kiinteistökehitys ja -myynti, Helsinki Marita Salo, reskontranhoitaja, Helsinki Jyri Äijälä, tilatietoasiantuntija, Helsinki 32 3/2015 Luonnonvarakeskus tiivistää tilojaan SUURIN OSA Luonnonvarakeskuksen pääkaupunkiseudun henkilöstöstä työskentelee pian Viikissä Helsingin yliopiston kampuksella. Muutoksella tavoitellaan merkittäviä kustannussäästöjä sekä läheisempää yhteistyötä yliopiston kanssa. Luonnonvarakeskus ja Senaatti-kiinteistöt ovat sopineet toimitilojen Tiivistämisellä tavoitellaan miljoonan euron säästöjä 1,3 vuokraamisesta Helsingin yliopiston tiloista osoitteessa Latokartanonkaari 7–9. Yliopisto vuokraa tilat Senaatti-kiinteistöille, joka vuokraa ne edelleen Lukelle. Vuoden 2017 alussa Lukella on tilaa pääkaupunkiseudulla vain noin puolet nykyisestä. Tiivistämisellä tavoitellaan yhteensä 1,3 miljoonan euron säästöjä. ”Luken tilaratkaisut ovat valtion toimitilastrategian mukaisia tehokkaita ja mobiileja monitilaympäristöjä, jotka on suunniteltu tukemaan Luonnonvarakeskuksessa tehtävää työtä. Tilojen yhteiskäyttö yliopiston kanssa edustaa uudenlaista ja edistyksellistä toimintatapaa valtionhallinnossa”, toteaa Senaatti-kiinteistöjen toimialajohtaja Olavi Hiekka. PUOLUSTUSVOIMIEN PALVELUKESKUS KIINNOSTI ENITEN Kontrahdin 2/2015 luetuin juttu käsitteli Puolustuvoimien palvelukeskuksen uusia tiloja Joensuussa. Jutun kirjoitti Sirkka-Liisa Anttonen. Myös THL:n uusi työympäristö uudis tiloissa ja TEM:n tilat arvokiinteistöissä kiinnostivat lukijoita. Juttumittarin toteutti IroResearch. Lehti on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.senaatti.fi > Uutishuone > Julkaisut > Kontrahti-lehti. TOIMITILAA VALTIONHALLINNOLLE Puolustusvoimat hyödyntää HTH-järjestelmää Helsink i Helsink i Helsink i Asemapäällikönkatu 14, Pasila ·noin 2 000 m2 1/2016 vapautuvaa huonetoimistoa · noin 840 m2/krs · uusittu kokouskeskus katutasossa · erinomainen sijainti Pasilan aseman vieressä · yhteyshenkilö Lauri Joensuu, p. 040 4851 395 Sörnäisten rantatie 13, Hakaniemi ·5. kerroksessa 2 000 m² · jäähdytettyä modernia avotoimistoa · yhteyshenkilö Mirkka Laukkanen, p. 040 6616 759 HTH-TIETOJÄRJESTELMÄ ON toimitilajohtamiseen suunniteltu työkalu, joka on käytössä laajasti läpi valtionhallinnon. Puolustusvoimat allekirjoitti sopimuksen tietojärjestelmän käytöstä toukokuussa ja hyödyntää sitä jatkossa laajasti toimitilajohtamisessaan. HTH-tietojärjestelmä kokoaa valtionhallinnon tilatiedot yhteen. Järjestelmään on koottu valtionhallinnon käyttämien kaikkien tilojen sopimus-, tila- ja käyttäjätiedot yhteen paikkaan. HTH-järjestelmää käytetään toimitilakannan suunnittelussa, taloussuunnittelussa, toteuman seurannassa ja ympäristöasioihin liittyvien kulutustietojen seurannassa, eli lähes kaikessa toimitilajohtamisen tietotarpeiden käsittelyssä. Tietopalvelu auttaa tilojen käytön sekä tilakustannusten hallinnassa ja optimoinnissa. Tietoja ja tunnuslukuja voi myös vertailla eri virastojen ja hallinnonalojen välillä. HTH-tietopalvelun tietojen ylläpidosta vastaavat Senaatti-kiinteistöt ja virastot, jotka palvelua käyttävät. Senaatin valtion toimijoille tarjoama HTH-tietopalvelu muuttui vuoden 2015 alusta käyttäjille maksuttomaksi. Helsink J y vä s k ylä r Tampe Pihtipu i e das Laippatie 4, Roihupelto ·hyväkuntoista avotoimistoa · 3. krs, 1 838 m² · yhteyshenkilö Karin Hukkanen, p. 040 5019 719 Panimokatu 1, Sörnäinen ·huonetoimistoa yli 4 000 m2 ·myös pienempi kokonaisuus mahdollinen ·lähellä Kalasataman metroasemaa ·yhteyshenkilö Sonja Nybonn, p. 040 7459 025 Koivurannantie 2, Jyväskylä ·noin 900 m2 1.12.2015 vapautuvaa huonetoimistoa ·3. ja 4. kerros ·hyvät liikenneyhteydet ja paikoitustilat ·aula- ja ruokailupalvelut mahdolliset ·yhteyshenkilö Riku Hagman, p. 040 5649 216 Verotalo, Hatanpään valtatie 36 A-B ·toimistotiloja enimmillään noin 4 800 m2 ·tilojen sijainnista ja määrästä sovitaan erikseen ·mahdollisuus auditorio-, kokous- ja kuntosali tilojen yhteiskäyttöön ·mahdollisuus henkilöstöravintolan yhteiskäyttöön ·autopaikkoja vuokrattavissa rajoitetusti ·yhteyshenkilö Anneli Simola, p. 040 6604 468 Virastotie 1, Pihtipudas ·noin 800 m2 huonetoimistoa ·kolmikerroksinen rakennus ·myös pienemmät kokonaisuudet mahdollisia ·yhteyshenkilö Riku Hagman, p. 040 5649 216 3/2015 33 LYHYESTI RESUMÉ © Jari Härkönen Senaatti somettaa SENAAT TI-KIINTEISTÖT haluaa olla lähellä asiakkaitaan ja sidosryhmiään. Sosiaalisen median kanavat tarjoavat kätevän lisän sidosryhmien kanssa kommunikointiin. Käy tutustumassa LinkedIn-sivuihimme tai seuraa uutisiamme Twitterissä ja Facebookissa. Ilmatieteen laitokselle aurinkoenergia järjestelmä FORTUM TOIMIT TAA aurinko- voimalan Helsingin Kumpulaan Ilmatieteen laitoksen toimitilojen katolle. Aurinkoenergiajärjestelmä koostuu 80 paneelista ja sen kapasiteetti on 20 kW. Järjestelmä lisää Ilmatieteen laitoksen Dynamicum-rakennuksen energiatehokkuutta ja antaa reaaliaikaista tietoa aurinkoenergian tuotannosta. ”Aurinkoenergian hyödyntä minen vähentää Dynamicumrakennuksen sähkönhankintaa ja on luonteva seuraava askel kiinteistön ylläpidossa, jossa noudatetaan Senaatin toimintatavan mukaisesti kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden edistämistä”, toteaa toimitalon omistavan Senaatti-kiinteistöjen talotekniikan asiantuntija Pasi Hyyppä. 34 3/2015 Miljöministeriet föregår med gott exempel M iljöministeriet strävar efter att skapa en hållbar arbetsmiljö för sin personal och att minska det ekologiska fotavtrycket. I maj detta år flyttade de till nyrenoverade energieffektiva lokaler på Alexandersgatan i Helsingfors. Då lade man in en ny växel i energisparprogrammet. ”Så länge vi var hyresgäster i privata fastigheter kunde vi inte påverka hur husen fungerade. När alla enheter kunde samlas på en och samma adress fick vi ett gyllene tillfälle att vidta konkreta åtgärder för en hållbar och energieffektiv arbetsmiljö”, berättar överarkitekt Harri Hakaste vid Miljöministeriet. Energieffektivitet stod främst på agendan. Man har satt ribban så högt att man räknar med att nästan halvera energiförbrukningen med hjälp av konstruktionsmässiga och tekniska lösningar. Andra områden där man vill skona miljön är till exempel minskad avfallshantering, lägre pappersförbrukning och färre tjänsteresor. ”Miljöministeriet har anslutit sig till programmet för Gröna kontor i syfte att reducera sitt ekofotavtryck och dra ned på utsläpp av växthusgaser. Samtidigt sparar man pengar. Miljörevisioner och kontinuerlig uppföljning ingår i programmet. ”Eftersom vi råkar vara Miljöministeriet så väntar man sig att vi ska bete oss miljövänligt. Vårt program kunde bli standard för hur man renoverar och bygger om inom andra statliga enheter.” ”Vi håller klass C när det gäller energianvändning enligt en ny klassificering. Det motsvarar samma kravnivå som tillämpas på nya byggnader. Vi har allmed andra ord lyckats bra vid våra renoveringar och ombyggnader”, konstaterar Hakaste. Det nya mätsystemet REM (radioaktivitet i miljön) testas under projektet. Även fönster byts ut och ventilationen förnyas. Belysningen i hela huset blir automatisk med rörelseavkänning. Eftersom vi råkar vara Miljöministeriet så väntar man sig att vi ska bete oss miljövänligt. Dålig inomhusluft kan ha många orsaker P och undermåliga luftflöden inomhus kan påverka upplevelsen av inomhusmiljön. Anne Korpi menar att man är för sent ute om man reagerar på problem med inomhusluften först när de som arbetar i lokalen rapporterar om dem eller redan har fått symptom. Viktigast är att mota eventuella problem i grind. Det gäller att skapa en bra inomhusluft som bevarar sin kvalitet med hjälp av olika åtgärder både under byggskedet och bruksskedet, att lyssna noga på kunden och att analysera faktorer som inverkar på luftkvaliteten i en byggnad ur många synvinklar. Ett sätt att förebygga problem är att fortlöpande samla in och bearbeta feedback från kunderna. Dessutom kommer Senatfastigheter att ordna en happening i Uleåborg där våra medarbetare kan ställa frågor om inomhusluften till experter som finns på plats. Senatfastigheter kommer att utreda alla klagomål om dålig inomhusluft eller upprepade symptom relaterade till inomhusmiljön. Vi undersöker misstankar om undermålig inomhusluft tillsammans med Institutet för arbetshälsa utifrån en verksamhetsmodell som vi tagit fram i samrbete med dem. Siti är den finska förkortningen för en arbetsgrupp som har tillsatts för att skapa en ren inomhusluft. Den består av våra bästa experter på området. Vi kommer också att kalla in utomstående sakkunniga om så skulle behövas. Gruppen kommer inte att befatta sig med enskilda problemfall, utan ska sätta ramarna samt utveckla och samordna arbetet. © Jaakko Lukumaa roblem med dålig inomhusluft associeras vanligtvis med fuktskador och mögel. Men det finns många andra faktorer som kan ge mögelsymptom – till exempel damm, drag, otillräcklig ventilation, kemikalier eller torr luft. ”Det går inte att hitta den eventuella orsaken utifrån vissa tecken och hälsosymptom. Ibland kan det helt enkelt bero på att lokalerna inte har städats tillräckligt. Om man har ett stres�sigt arbete eller psykiska påfrestningar på arbetsplatsen så är det lätt hänt att man förknippar det med problem med inomsluften”, förklarar Anne Korpi som är expert på inomhusluft hos Senatfastigheter. Många faktorer kan bidra till att försämra kvaliteten på inomhusluft. Hit hör bland annat vissa byggmaterial, utsläpp från trafiken, antalet personer som arbetar i lokalen, typ av arbetsuppgifter och ventilation. Kopiatorer som är på hela dagen kan också medverka till sämre inomhusluft. Även buller, dålig belysning, för hög eller för låg temperatur Anne Korpi Strategipocketen, ABC för lokalutnyttjare © Jari Härkönen S trategipocketen är en experttjänst som Senatfastigheter introducerade för ett par år sedan. Den fungerar som ett verktyg för lokalhantering. På åtta veckor lägger vi upp en komprimerad lokalstrategi för kunden. En strategibroschyr består av 30 sidor och innehåller rikligt med bilder och grafiska figurer. Den ersätter vidlyftigare strategier som kan svälla ut till ett hundra sidor och mer. Allt väsentligt finns med i pocketen – organisationens mål, de yttre förutsättningarna för lokalerna och arbetsmiljön och hur man kan nå målen. Vi tittar inte bara på hur mycket man kan spara i hyror och öka lokaleffektiviteten, utan också hur man kan bidra till personalens trivsel och välmående. ”En lokalstrategi och en strategipocket är samma sak. Vi ville ta fram ett lite roligare format som är lätt att ta till sig. Så vi stannade för pocketmodellen där vi går direkt in på sammandraget, säger lokalexpert Sonja Nybonn vid Senatfastigheter. Strategipocketen görs i nära samarbete med kunden och innehållet anpassas efter beställarens behov. Den statliga lokalförsörjningsstrategin som sträcker sig fram till 2020 utgår ifrån att varje ämbetsverk eller ministerium formulerar en åtgärdsplan under 2015. Där ska de beskriva hur de tänker nå de effektivitets- och sparmål som är uppställda i strategin. Omkring ett hundra ministerier och verk berörs av kravet. En pocketversion tas fram på åtta veckor i nuläget. Produktionen sker på tre ställen. Det är möjligt att vi blir tvungna att utveckla en expressversion som blir klar på två veckor och produceras på ett enda ställe”, resonerar Kasper Fabritius som är chef för affärsområde Lokalllösningar vid Senatfastigheter. 3/2015 35 © Jari Härkönen 18 Luonto on läsnä ympäristöministeriön tiloissa. KONTRAHTI Senaatti-kiinteistöt Lintulahdenkatu 5 A PL 237 00531 Helsinki TILAUKSET JA OSOITTEEN MUUTOKSET Valtakunnallinen vaihde 0205 8111 Fax 0205 811 360 Kotisivut www.senaatti.fi Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa [email protected] LUE LEHTI S ÄHKÖISENÄ Voit tehdä osoitteen muutoksen ja tilauksen myös kotisivuillamme: www.senaatti.fi/kontrahti
© Copyright 2024