LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMA TRADENOMI OPETUSSUUNNITELMA Opintojen laajuus 210 opintopistettä Opintojen kestoaika 2011-2014 Hyväksytty 26.1.2011 2 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulun hallituksen 15.10.2010 hyväksymässä erillisessä Opetussuunnitelmien perusteet -asiakirjassa kuvatut linjaukset ja periaatteet (ks. www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/koulutusohjelmat/ opetussuunnitelmat) koskevat kaikkia ammattikorkeakoulututkintoon johtavia koulutusohjelmia. Tähän Liiketalouden koulutusohjelman kuvaukseen on koottu koulutusohjelman opetussuunnitelman kehittämisprosessi ja vastuuhenkilöt sekä kuvaus koulutusohjelman tuottaman osaamisen kehittymisestä. 2 KOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA VASTUUHENKILÖT Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmien perusteiden lisäksi liiketalouden koulutusohjelman osaamistavoitteiden lähtökohtana ovat olleet 1) kansainväliset laatuvaatimukset, 2) kansalliset koulutuksen kehittämisen linjaukset 3) aluekehitystyön painopisteet sekä 4) ammattikorkeakoulukoulutuksen yleiset pätevyyskuvaukset (ARENEN kuvaukset) sekä 5) soveltuvin osin kansallisen tutkintojen viitekehyksen pätevyyskuvauksien esitykset (ARENEN NQFtyöryhmän tulokset) Opetussuunnitelma perustuu tulevaisuuden ennakoituun osaamisen sekä ennakoitavaan toimintaympäristön muutokseen. Tätä opetussuunnitelmaa käytetään liiketalouden koulutusohjelman nuorten ja aikuisten tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Suunnittelun lähtökohtana on vetomainen, laadukas ja opiskelijat työllistävä koulutusohjelma, joka tekee mahdolliseksi opiskella tutkinto valmiiksi 3,5 vuodessa. Koulutusohjelma on ollut mukana Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) laatuyksikköarvioinnissa lukuvuonna 2009-2010. Koulutusohjelma sijoittui 16 joukkoon valtakunnallisessa arvioinnissa. Arvioinnin aikana koulutusohjelma sai palautetta toiminnasta opiskelijoilta, työelämän edustajilta, Korkeakoulujen arviointineuvostolta, henkilökunnalta, JAMKin laadunhallinnasta ja JAMKin johdolta. Palaute on käsitelty ja kehittäviä toimenpiteitä on tehty. Esimerkiksi tradenomikoulutuksen ennakointiin liittyvä aineiston keruu (n= 159) tehtiin syksyllä 2010 ja toimenpiteet vaikuttavat tämän opetussuunnitelman käytännön toteutukseen. Vestonomikoulutukseen ei oteta uusia opiskelijoita syksystä 2011 alkaen ja aloituspaikkoja siirtyy liiketalouden koulutusohjelmaan. Uuden muoti- ja vähittäiskauppa -osaamisalueen kehittämiseksi tehtiin henkilökohtaiset haastattelut syksyllä 2010. Mukana olivat valtakunnalliset toimijat Inex Partners, Muotikaupan Liitto, Seppälä, Marimekko, Luhta sekä paikalliset yritykset Zizzi, Halonen ja Karjalan Puku. Juridiikan osaamisalueen (oikeustradenomi) laaja haastattelukierros tehtiin vuosina 2005-2006. Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMKO ry:n keräämää on hyödynnetty aktiivisesti. Lisäksi on hyödynnetty Jyväskylän Tradenomiopiskelijat ry. tekemää vuosittaista opiskelijakyselyä sekä muita JAMKin laadunhallintaan liittyviä opiskelijakyselyjä. Koulutusohjelmassa tehtiin suurempi muutos vuoden 2008 opetussuunnitelmaan ja tämä paperi noudattaa pääosin kyseisen vuoden muutoksia. Osaamisen ennakoinnissa on hyödynnetty työelämän näkemyksiä. Koulutusohjelmassa on käytetty vuosien 2007 ja 2008 aikana sidosryhmien osaamista (esimerkiksi Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen Yrittäjät, Keskimaa, Kesko Oyj, Metso Paper Oyj, Nordea Pankki Suomi Oyj, Keski-Suomen Osuuspankki, Keskisuomalainen). Liiketalouden yksikön neuvottelukunnan jäsenten rooli on ollut merkittävä. Opetussuunnitelma on esitetty edellisen kerran koulutusyksikön neuvottelukunnalle 3 10.1.2008. Koulutusohjelmien suuntautumisvaihtoehtoja (koulutusohjelmakärjet) on tehty yhteistyössä yritysten ja suomalaisten liiketalouden koulutusohjelmien kanssa. Aikuisopiskelu toteutetaan monimuotoisesti lähiopetuksena tai etäopiskeluna. Nuorten opinnot sijoittuvat pääosin kello 8-18 väliselle ajalle ja aikuisten opinnot järjestetään pääosin iltaisin tai verkkototeutuksina. Opiskelijat voivat ottaa opintoja rajatusti sekä päivä- että iltaopintotarjonnasta. Aikuiskoulutuksen suunnittelussa on otettu huomioon liiketoiminta- ja palvelut –yksikön rakentaminen syksystä 2008 alkaen sekä uuden yksikön tarjoamat mahdollisuudet koulutusalarajoja ylittäviin toteutuksiin liiketalouden ja MARATAalan välillä. Nuorten tutkintoon johtavan koulutuksen vastuuhenkilö on koulutuspäälliköt Pertti Pernu. 040 8366 920, email [email protected]. Aikuiskoulutuksen tutkintoon johtavan koulutuksen vastuuhenkilö on koulutuspäällikkö Anne Mäntysaari, [email protected], p. 040-0697258. 3 KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISTAVOITE Jyväskylän ammattikorkeakoulututkinnon liiketalouden koulutusohjelman osaamistavoitteet perustuvat Opetussuunnitelmatyön perusteet -asiakirjaan sekä koulutusohjelmakohtaisiin pätevyyksiin. Opetussuunnitelman mukaisesti koulutusohjelmasta valmistuu laaja-alaisen osaamisen hallitsevia tradenomeja, jotka itsenäisesti kykenevät hankkimaan nopeasti ja tehokkaasti erityisosaamista ja kehittymään siten työelämän muutoksien mukana. Koulutusohjelman osaamistavoitteena on se, että tradenomilla on valmistumisen jälkeen laaja-alainen ammatillinen osaaminen: käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet hallinnon ja kaupan alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten, hyvät viestintätaidot, hyvä kielitaito, edellytykset alan kehityksen seuraamiseen ja jatkuvaan kouluttautumiseen ja alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Oheisessa kuvassa on hahmoteltu koulutusohjelman ydinosaaminen. Koulutusohjelman asiakkailleen tuottama ydinosaaminen on kokonaisvaltainen liike-toimintaosaaminen. Ydinosaamista on myös tapa, jolla liiketoimintaosaaminen tuotetaan joustavasti henkilöstön pitkäaikaisia liike-elämän verkostoja hyödyntäen. Asiakkaana nähdään 1. opiskelijat ja 2. alueen työelämä (yritykset, julkishallinto, kolmas sektori ja välittäjäorganisaatiot). Opintojen aikana opiskelijat oppivat ymmärtämään liiketoiminnan perusasiat kokonaisvaltaisesti sekä soveltamaan oppia työelämässä. KUVA 1. Koulutusohjelman ydinosaaminen 4 KOULUTUSOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 4.1 Koulutusohjelman rakenne Koulutusohjelman rakenne ja opintojen eteneminen esitetään seuraavassa kaaviossa. 4 OPINTOJEN ETENEMINEN OPINTOVUOSITTAIN LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMA 210 op op 60 1. VUOSI 2. VUOSI 3. VUOSI 5 5 4. VUOSI 50 30 40 30 60 5 55 20 20 15 10 5 0 10 PAKOLLISET AMMATTIOPINNOT VAIHTOEHTOISET AMMATTIOPINNOT OPINNÄYTETYÖ HARJOITTELU PAKOLLISET PERUSOPINNOT VAPAASTI VALITTAVAT KUVA 2: Liiketalouden koulutusohjelman opintojen eteneminen. KUVA 3: Pätevyys lisääntyy koulutusohjelmakärjissä 5 4.2 Osaamisen rakentuminen opiskelun aikana Koulutusohjelman opetussuunnitelma rakentuu osaamisalueista sekä yhteisistä ja koulutusohjelmakohtaisista pätevyyksistä. Useampi opintojakso muodostaa osaamisalueen (esimerkiksi finanssiala) ja oppiminen etenee osaamisalueittain. Ammatin vaativat pätevyydet kiinnittyvät osaamisalueisiin ja opintojaksoihin, ja niissä tapahtuu osaamisen kehittymistä koko koulutuksen ajan. Monialainen koulutusohjelma mahdollistaa opiskelijoiden erilaiset oppimispolut. Ensimmäisenä vuonna opiskelija hankkii tietoa ja tutustuu liiketoiminnan toimintaympäristöön sekä kaupallisten aineiden, talouselämän ja liiketoimintaosaamisen perusteisiin hyödyntämällä mm. PBL-menetelmiä tai pienimuotoisia projekteja. Toisena vuotena opiskelija alkaa syventää ammatillista tietoperustaa ja kehittää ammattiaineissa tietojen lisäksi taitojaan. Ensimmäisen vuoden keväästä alkaen opiskelijat voivat halutessaan hakeutua koulutusohjelmakärkiin , kun perusopinnot on suoritettu (Kuva 3). Kärjissä suoritettavissa opinnoissa korostuu työn opinnollistaminen. Kaikki opiskelijat voivat suorittaa kärkiin kuuluvia opintoja ja muodostaa siten omiin tavoitteisiinsa sopivan opintokokonaisuuden. Opiskelija voi myös koostaa kärjistä sopivia osaamiskokonaisuuksia, sillä esimerkiksi myynnin osaaja -kärjen voi yhdistää urheiluliiketoiminnan tai finanssialan kärjen kanssa. Kolmantena vuonna opiskelija kehittää ammatillista taitoperustaa. Opiskelussa korostuvat yhä enemmän käytännön liike-elämän työtehtävät. Opinnäytetyöt tehdään aina toimeksiantajalle ja kärjissä ne tehdään kärjen yhteistyökumppaneille. Aikuisopiskelijat suuntautuvat pääosin oikeustradenomi -kärkeen. Ensimmäisen vuoden osaamisalueet ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulun kaikille opiskelijoille yhteinen osaamisalue Opiskelu- ja työelämävalmiudet (15 op) sekä liiketalouden opiskelijoille yhteinen Liiketoimintamallit ja liiketoimintasuunnitelma (45 op). Toisen ja kolmannen vuoden opintojen osaamisalueet ovat laajuudeltaan 30-80 op. Taulukossa 1 on kuvattu koulutusohjelman osaamisalueet, niiden sisältö ja osaamisen kehittymisen tasot. TAULUKKO 1. Koulutusohjelman osaamisalueet ja niiden sisältö Osaamisalue Työelämävalmiudet (15 op) Liiketoimintamallit ja liiketoimintasuunnitelma (45 op) Finanssiala Esimiestyö ja johtaminen Osaamisalueen kuvaus Opiskelija kykenee itsensä jatkuvaan kehittämiseen, monipuoliseen viestintään ja tiedonhakuun erilaisissa työ- ja kulttuuriympäristöissä. Opiskelijalla on oman alansa vahva eettinen perusta. Osaamisalue sisältää yleiset työelämäosaamisen taidot mm. opiskelijalle opinnoissa ja työssä tarpeelliset viestintä- ja projektityöskentelytaidot. Lisäksi perehdytään liiketoiminnan ja liiketoimintaosaamisen yleisiin edellytyksiin sekä liiketoimintamahdollisuuksien analysointiin, liiketoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Osaamisalueen opinnoissa opiskelija saa perusosaamisen yrittäjyyden, markkinoinnin, johtamisen, taloushallinnon ja rahoituksen sekä kansainvälisen kaupan osa-alueilta. Opiskelijalla on valmiudet liiketoimintasuunnitelman tekemiseen ja yrityksen perustamiseen. Finanssialan osaamisalue koostuu pankki- ja vakuutusalan toimialatuntemuksesta sekä riskienhallinnan, rahoituksen ja sijoittamisen toimintojen perusteiden hallinnasta. Finanssialan osaamisalueen opinnoilla suuntaudutaan ammattitaitoa vaativiin finanssisektorin asiakaspalvelu- ja asiantuntijatehtäviin. Esimiestyö ja johtaminen osaamisalue kattaa johtamisen, esimiestyön ja henkilöstöhallinnon nykyaikaiset suuntaukset ja niiden merkityksen organisaation ja työyhteisön kehittämisessä. Opinnoissa tutkitaan organisaation strategiaprosessia, modernien johtamiskäsitysten korostamia painopisteajatteluja sekä sidosryhmäajattelun mukaisia vaatimuksia eri työtehtäviin liittyen. Yrityksen käytänteiden yhteys yrityksen sisäisten ja ulkoisten eettisten vaatimusten täyttämisessä on myös yksi osaamisalueen painopis- 6 Global Business Competence Taloushallinto ja toiminnanohjausjärjestelmät Asiakkuus ja markkinointi Muoti- ja vähittäiskauppa Oikeudelliset suhteet ja oikeusjärjestelmä Projektit, tutkimus- ja kehitystyö (55 op) teistä. Lisäksi tarkastellaan projekti-, prosessi- ja tiimijohtamisen työkaluja. The starting point is that students have sufficient language skills to be able to operate in an international environment. In addition to languages skills, global mindset and cultural awareness will be enhanced. Students are able to perform export and import tasks in a company/an organisation. They are able to launch the internationalisation process of a company and to perform duties related to international financing and payment transactions. They are familiar with export and import practices, the characteristics of various market areas, and the legal practices which regulate international trade. Osaamisalueeseen sisältyy opiskelijan taloushallinnon asiantuntijuuden kehittyminen ulkoisen laskentatoimen, verotuksen ja tilintarkastuksen alueilla. Lisäksi osaamisalue sisältää taloudellisen analysoinnin ja raportoinnin, toiminnanohjauksen sekä laskentajärjestelmien kehittämisen kannattavan liiketoiminnan tukena. Osaamisalue kattaa sekä yksityisten että julkisten organisaatioiden taloushallinnon osa-alueita. Osaamisalueessa korostuvat valmiudet kehittyä työelämässä strategisen markkinoinnin osaajaksi, joka näkee uusia arvonlähteitä ja osaa luoda kilpailukykyisiä asiakas- ja verkostosuhteita. Strategisen markkinoinnin osaaja toteuttaa kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisen asiakkuusjohtamisen ja brändijohtamisen koordinoinnin ja integroinnin avulla. Markkinointiosaaja hankkii tietoa kuluttaja-, julkishallinnon- ja yritysasiakkaista ja toimintaympäristöstä, tuottaa innovatiivisia tuote- ja palveluratkaisuja, kommunikoi ratkaisuista ja myy kannattavasti tuotteet ja palvelut. Markkinointiosaaja ymmärtää toimivansa organisaation ansaintalogiikan ytimessä. Osaaminen rakennetaan kolmen projektin ympärille: markkinointiin ja verkkokauppaan, tuotteeseen ja hankintaketjuun. Osaamisalueella syntyy käsitys vähittäiskauppaan, kuluttajanäkökulmaan, johtamiseen, tuotetuntemukseen, hankintaan, myyntityöhön ja ostotoimintaan myös kansainvälisessä ympäristössä. Opiskelija ymmärtää liiketoiminnan periaatteet ja yritysten ansaintalogiikan. Sovellusympäristönä on erityisesti vaatetuksen ja muodin ala. Yrittäjyyden edistäminen korostuu erityisesti projektioppisen kautta. Opiskelija tuntee oikeusjärjestelmän ja tietää, miten se ohjaa yhteiskunnan ja organisaatioiden toimintaa ja päätöksentekoa. Opiskelija osaa soveltaa eri oikeusalojen oikeusnormeja sekä analysoida ja ratkaista oikeudellisia ongelmia. Hän osaa hyödyntää oikeudellisia informaatiolähteitä. Osaamisalue sisältää kaikille pakollisia opintoja: projekti, harjoittelu sekä opinnäytetyö ja siihen liittyvät tutkimusopinnot. Opiskelija osaa suunnitella, käynnistää ja johtaa liiketoimintaosaamiseen liittyviä projekteja hyödyntäen projektijohtamisen työkaluja. Hän osaa hyödyntää liiketoimintaosaamiseen liittyviä kehittämistyökaluja sekä tuntee kehittämistyötä tukevien tutkimusprosessien eri vaiheet, tutkimusstrategiat sekä aineistonkeruun eri vaihtoehdot. Opiskelija osaa valita opinnäytetyöhönsä sopivan tutkimusotteen ja menetelmät, soveltaa niitä sekä perustella tekemänsä valinnat. Hänellä on myös taito arvioida kriittisesti opinnäytetyönsä luotettavuutta, vahvuuksia ja heikkouksia sekä tulosten hyödynnettävyyttä. Opiskelijat opiskelevat pakollisina vähintään 30 op vieraskielisiä opintoja tutkintoonsa eli 10 op/vuosi. Vieraskielisen opetuksen tarjonta on laajaa ja kattaa kaikki yllä mainitut osaamisalueet. Lisäksi opintoihin sisältyy 15 op asiantuntijuuden kehittymistä tukevia vapaasti valittavia opintoja. Osaamisalueisiin sisältyy ammattitaitoa edistävää harjoittelua 30 op. 7 Liiketalouden koulutusohjelmakohtaiset pätevyydet ovat 1. asiakkuus- ja markkinointiosaaminen, 2. tuloksellisuusosaaminen, 3. ongelmanratkaisuosaaminen ja 4. toimialaosaaminen (Esimerkiksi finanssialan osaaminen, kiinteistöalan talousosaaminen, julkisen- ja yksityisen sektorin juridinen osaaminen, vähittäiskauppa, urheiluliiketoiminta,..,) Opiskelijan oma aktiivisuus ja oma-aloitteisuus ovat ratkaisevia asioita pätevyyksien kehittymisessä. Opintojen laajuudet, suunnitellut ajoitukset ja pätevyydet, jotka koulutuksen aikana rakentuvat, on kuvattu opinto-oppaassa. Seuraavissa luvuissa kuvataan opintojen eteneminen. Päiväopinnoissa ja iltaopinnoissa opiskelevien opinnot poikkeavat lähinnä opintotarjonnan määrissä: päiväopintojen tarjonta on merkittävästi laajempaa kuin iltaopintojen tarjonta. 4.2.1 Opintojen ensimmäinen vuosi: opiskeluvalmiudet ja liiketoiminnan perusteet Ensimmäisinä viikkoina opiskelijat tutustuvat tradenomin ammattiin ja verkottuvat keskenään. Ensimmäisenä vuonna opitaan tuntemaan tradenomin toimintaympäristö, kaupallisten aineiden perusteet, talouselämän perusteet ja liiketoimintaosaamisen perusteet. Viestintätaidoissa korostetaan kansainvälisiä työtehtäviä ja viestintää vieraalla kielellä. Ensimmäisen vuoden keväällä opiskelijat voivat halutessaan hakeutua koulutusohjelmakärkiin. Henkilökohtainen opintosuunnitelma tehdään ensimmäisen opintovuoden keväällä. Yrittäjäksi aikovat saavat henkilökohtaisen ohjaajan. Katso lisää kohdasta 4.6. Aikuisopintojen tarjonta: Opinnot järjestetään monimuotoisesti 2-4 kertaa viikossa iltaopintoina maanantaista torstaihin kello 17 - 20 välisenä aikana. Opiskelu perustuu henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna, ja se sisältää sekä lähi- että etäopiskelua. Verkko-opintoja kuuluu kaikille opiskelijoille opintojen eri vaiheissa. Opintoihin liittyvissä oppimistehtävissä on tarkoitus kehittää oman työpaikan tai alan muiden yritysten toimintaa. Opiskelu työn ohessa vaatii tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Myös ajan hallintataidot sekä perheen ja työnantajan tuki ovat tärkeitä opiskelun onnistumiseksi. 4.2.2 Opintojen toinen vuosi: ammattiopinnot Toisena opiskeluvuonna keskitytään ammatillisen tietoperustan syventämiseen. Opiskelijat opiskelevat henkilökohtaisten valintojensa mukaan ja suuntautuvat aihealueisiin tai koulutusohjelmakärkiin. Opintojaksot ovat peräkkäisiä ja osaaminen kehittyy asteittain. Opiskelijalle kehittyvät hyvät oman koulutus- tai ammattialan tiedot, joihin liittyy kyky teoreettisen tiedon ja periaatteiden tarkasteluun. Osa kysytyimmistä ammattiopinnoista järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja osa syventävistä opinnoista joka toinen vuosi. Ammattiopinnoissa opiskelija voi valita opintoja englannin kielellä. Näillä opintojaksoilla opiskelijalle alkaa kehittyä global mindset. 4.2.3 Opintojen kolmas vuosi: projektiopinnot, työn opinnollistaminen ja harjoittelu Kolmantena opiskeluvuonna kehitetään erityisesti ammatillista taitoperustaa eli käytännön taitoja. Kolmannen vuoden tavoitteena on erityisesti opetuksen ja tutkimus- ja kehitystyön yhdistäminen. Lukuvuoden aikana opiskelijat tekevät 5-10 op pakollisia projektiopintoja. Koulutusohjelmakärkiin liittyvät työelämässä työskentelyjaksot tehdään myös lukuvuoden aikana. Tavoitteena on työn opinnollistaminen työelämäverkostossamme eli opiskelijoiden, työnantajien ja opettajien organisoimat oppimisprojektit, joiden tarkoituk- 8 sena on kehittää ammatillista osaamista ja saada samalla opintosuorituksia. Vaatimuksena on hyvää perehtyneisyyttä ja innovatiivisuutta osoittavat taidot, joita vaaditaan oman työ- tai oppimisympäristön monimutkaisten ja ennakoimattomien ongelmien ratkaisussa. Lisäksi osaajan tulisi pystyä kehittämään itseään ennakoimattomissa työ- tai opintoympäristöissä ja jopa monimutkaisissa teknisissä tai ammatillisissa tehtävissä tai projekteissa. Projektiopinnot Ensimmäisen vuoden Projektitoiminnan perusteet täydentyvät kolmantena vuonna käytännöllisenä projektina. Projektissa oppiminen tapahtuu useimmiten autenttisissa liiketoimintaympäristöissä. Projekti voi olla esimerkiksi tapahtuman järjestäminen, hyväntekeväisyyskampanjan toimeenpano tai asunto-osakeyhtiön kirjanpidon järjestäminen. Liiketalouden opiskelijat tekevät 5-10 opintopisteen työelämäprojekteja. Projektin aiheen hyväksyy projektin vastuuopettaja ja projekti tehdään toimeksiantajan ja opettajan ohjauksessa. Ks. 4.5 Harjoittelu Harjoittelu on tärkein työllistymistä edistävä opintokokonaisuus. Harjoittelu tehdään yleensä kolmannen vuoden keväällä ennakolta hyväksytyn harjoittelusuunnitelman pohjalta. Harjoittelu tehdään pääosin yhdessä 20 viikon jaksossa. Kolmannen vuoden keväällä valtaosa opiskelijoista menee harjoitteluun tammikuusta alkaen. Harjoittelu on parhaimmillaan yhdistetty muihin opintoihin ja harjoittelupaikasta saadaan aihe opinnäytetyöhön. Opinnot ulkomailla Opiskelijoita kannustetaan kansainvälistymään. Suosittelemme kaikille opiskelijoille opiskelua ulkomaisissa yhteistyökorkeakouluissa ja -yliopistoissa. Opiskelija voi tehdä myös harjoittelun ulkomailla. Katso lisää kohdasta 4.7. 4.2.4 Opintojen neljäs vuosi: tutkimusmenetelmät, opinnäytetyö ja valmistuminen Neljännen vuoden syksyllä tehdään opinnäytetyö ja metodiopintoja sekä vapaavalintaisia opintoja. Opinnäytetyö tehdään aina toimeksiantajalle. Opinnäytetyö voi olla tutkimus-, tuotekehitys-, kokeilu-, suunnittelu- ja kehityshanke. Opinnäytetyö voi olla myös osa suurempaa ja useamman tekijän tutkimus- ja kehittämishanketta. Opinnäytetyö raportoidaan aina kirjallisesti ja opinnäytteessä suositaan monia erilaisia toteuttamistapoja. Vapaasti valittavat opinnot Vapaasti valittavat opinnot ovat oman koulutusohjelman, ammattikorkeakoulun toisen koulutusohjelman, avoimen ammattikorkeakoulun tai avoimen yliopiston opintoja. Opinnot voivat olla myös väyläopintoja, jotka täydentävät ammatillisen tutkinnon tehneen opiskelijan opintoja. Valmistunut tradenomi voi jatkaa opiskelua ammattikorkeakoulussa. Kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen voi hakeutua ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla on mahdollisuus hakeutua myös yliopistojen jatkotutkintoihin. Yliopisto arvioi tapauskohtaisesti tutkinto-opiskelijaksi pääsyn kriteerit. 4.3 Joustavat toteuttamistavat Opiskelija voi valita joustavasti opintoja oman tavoiteammattinsa mukaisesti liiketalouden koulutusohjelman laajasta opintotarjonnasta. Opintotarjonta mahdollistaa yksilölliset opintojen valinnat ja opintourat. Opintoja voi ottaa ohjatusti sekä päivä- että iltatarjonnasta. Lisäksi muiden ammattikorkeakoulujen virtuaali- ja avoimen amkin opintoja voidaan hyväksyä tutkintoon. Joustavan opintojen suuntautumisen varmista- 9 miseksi opiskelija voi hakeutua koulutusohjelmakärkiin, jotka on mainittu tässä paperissa aiemmin. Tarjolla on yhdeksän vaihtoehtoa, ks. kuva 2. Nuorten ja aikuisten koulutuksen keskitetty erottaminen poistuu ja opiskelijoille avautuu mahdollisuus työelämän edellyttämien joustavien koulutusjärjestelyjen käyttöön. Osatutkintojen suoritus mahdollistuu ja myös avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijaksi voidaan ottaa muutama opiskelija lukukausittain. He tekevät opintoja varsinaisten tutkinto-opiskelijoiden kanssa yhdessä. Tutkinto-opiskelijat eivät valitse opintoja oman ammattikorkeakoulun avoimen amkin tarjonnasta. Opiskelijan aiemmin hankkimaa osaamista tunnistetaan ja tunnutetaan opiskelijan hakemuksesta. Aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen on ollut käytössä sekä nuorten että aikuisten tradenomikoulutuksessa. Opiskelijan on osoitettava, että hänellä on opintojakson tavoitteena olevaa osaamista. Samaan aikaan varmistetaan, että opiskelijan ohjaus on toimivaa ja nimetään jokaiselle opiskelijalle henkilökohtainen tutoropettaja. Osaamista voi täydentää osallistumalla työn ohessa suoritettaviin ammatillisiin erikoistumisopintoihin tai muuhun täydennyskoulutukseen. 4.4 Koulutusohjelman työelämäyhteydet Työelämäkontaktien syveneminen opiskeluaikana auttaa työllistymisessä. Ammattikorkeakouluopinnoilla on tiivis kytkentä työelämään koko opiskelujen ajan. Opiskelija tutustuu oman alansa työtehtäviin ensimmäisen kuukauden aikana opintojen alkamisesta. Opiskelijalle rakentuu kuva ammateista ja tradenomin osaamisvaatimuksista. Liiketalouden koulutusohjelman työelämäyhteyksien syventäminen perustuu ns. verkottumismalliin. Tavoitteena on hyödyntää verkoston kumppaneita asiantuntijoina ja kouluttajina. Työpaikkojen ohjaajat ja verkostokumppanit ovat mukana oppimisen tukena ammattikorkeakoulun opettajien ohella. Koulutusohjelmakärjet perustuvat Keski-Suomen alueen työvoima- ja osaamistarpeille. Kullekin koulutusohjelmakärjelle on rakennettu tiivis työelämäverkosto, joka edistää opiskelijan opintojen etenemistä, harjoittelupaikkojen saamista ja työllistymistä Keski-Suomen alueelle. Tavoitteena on yksilöllisempi ohjaus ja opiskelijan osaamistarpeiden huomioiminen. Tiiviit työelämäyhteydet takaavat myös varmemman työllistymisen. Harjoittelu on opiskelijan kannalta tutkinnon merkittävin työelämäjakso. Ammattitaitoa edistävän harjoittelun aikana opiskelija osallistuu työyhteisön jäsenenä vaihteleviin asiantuntija- ja kehittämistehtäviin ja harjaantuu työhönsä sitoutuvaksi, yhteistyökyiseksi ja joustavaksi työntekijäksi. Harjoittelu mahdollisuuden työyhteisöä hyödyttävän opinnäytetyön tekemiseen. Opinnäytetyöt ovat työelämälähtöisiä, kiinnittyen erilaisiin työelämästä nouseviin hankkeisiin, kehittämiskohteisiin ja toimeksiantoihin tiivistäen opiskelijan työelämäyhteyksiä ja mahdollistaen asiantuntijuuden kasvun. 4.5 T&K&I:n ja opetuksen integrointi Keski-Suomen maakunnan elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden tehtävä on kääntää koulutus ja osaaminen uusiksi innovatiivisiksi kaupallisiksi menestyksiksi. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminta (jatkossa T&K&I) kuuluu keskeisesti opiskelijoiden opintoihin ja opiskelijoilta ja henkilökunnalta odotetaan aktiivista otetta toiminnan edistämiseksi. Opiskelijat ottavat osaa hanketoimintaan ja saavat projektikokemusta ja opintopisteitä. 10 Liiketoiminta ja palvelut –yksikön tehtävä on edistää JAMKin strategian mukaan osaamisintensiivistä palveluliiketoimintaa (KIBS) ja liiketalouden koulutusohjelma on edistämässä myös kasvuyrittäjyyttä, vahvistamassa kansainvälisyysosaamista sekä soveltaa aikuiskoulutuksessa uutta teknologiaa ja joustavia koulutusratkaisuja. Osaamisintensiivisen palveluliiketoiminnan kehittämisestä on johdettu ydinosaamisalueiksi seuraavat alueet (kuva 4). 1. Liiketoiminnan kehittäminen 2. Palveluliiketoiminta 3. Yrittäjyys Opiskelijoiden valmiuksia kehitetään opintojen aikana erityisesti näillä kolmella alueella. Koulutusohjelman opintoja tarjotaan siten, että opetus ja T&K&I –yhdistyvät ja opiskelijalle syntyy käsitys tutkimus- ja kehityshankkeiden merkityksestä yrityksen kehittymiseen. Opetussuunnitelman mukaisesti tradenomiopiskelijan tulee osata toiminnallistaa ja kaupallistaa tutkimuksen ja kehitystyön tuloksia markkinakelpoisiksi ja asiakaslähtöisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Opiskelijat alkavat kehittää T&K-valmiuksiaan ensimmäisenä vuonna opiskellen PBL- ja projektioppimismenetelmillä. Halutessaan he voivat suorittaa opintojensa aikana jopa 55 opintopisteen verran opintoja tutkimus- ja kehitystyönä (projektiopinnot 5-10 op, harjoittelu 30 op ja opinnäytetyö 15 op). Kolmantena vuonna ja opinnäytetyötä tehdessä opiskelijalle syntyy käsitys tutkimus- ja kehityshankkeiden merkityksestä yrityksen kannattavuuteen. KUVA 4: Liiketoiminta ja palvelut yksikön ydinosaamisalueet Projekti Liiketalouden opiskelijat tekevät 5-10 opintopistettä pakollisia projektin. Projekti on aina ennakolta hyväksytty ja tehdään opettajien ohjauksessa. Projekteja ovat esimerkiksi messut, tapahtumien järjestäminen, markkinointi- tai asiakastutkimukset, kirjanpitotyö tai kustannusseurannan kehittäminen tai JAMKin tutki- 11 mus- ja kehittämishankkeisiin liittyvät erilaiset työt. Ennen projektin aloittamista laaditaan projektikuvaus, jonka ohjaaja, mahdollinen tilaaja ja opiskelija hyväksyvät. Opiskelija kirjoittaa projektisuunnitelman ja loppuraportin sekä väliraportteja ohjaavan opettajan tai tilaajan harkinnan mukaan. Projekti on kertaluontoinen työ. 4.6 Yrittäjyys koulutusohjelmassa Kaikkia opiskelijoita kannustetaan yrittäjyyteen. Yrittäjyyttä suunnittelevat hakeutuvat StartUpyrittäjyyspolkuun, joka tarkoittaa yksilöllistä ja henkilökohtaista yrittäjyyteen valmentavaa ohjelmaa. Kauppiasyrittäjäksi aikoville on tarjolla Keskon toteuttama eli Kauppiasyrittäjyyspolku ja ohjelmaan valmentavat virtuaaliopinnot. JAMKin Generaattori-hautomo on tarkoitettu edistämään opiskelijoiden yritystoimintaa ja mahdollistamaan kasvuyritysten kehittymisen jo opintojen aikana. 4.7 Kansainvälisyys koulutusohjelmassa Keski-Suomi tarvitsee kansainvälistyvän yritystoiminnan tueksi kansainvälistyneitä liiketalouden osaajia. Koulutusohjelmassa on kehitetty kansainvälistyvän tradenomin opintopolku, joka mahdollistaa opiskelun kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten kanssa. JAMKin lisääntyvät kansainväliset projektit ovat uusi tapa hankkia kansainvälisyysosaamista. Myös muissa koulutusohjelmakärjissä tehdään osaamistavoitteen mukaisia study toureja ulkomaille. Kansainvälistymisen tavoitteena on a) lisätä opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta vaihto-opiskelun, T&K&I -projektien ja harjoittelun muodossa, b) verkottaa kansainväliseen liiketoimintaosaamiseen suuntautuneet opiskelijat alueen elinkeinoelämän kanssa, c) verkottaa ulkomaiset partnerit koulutusohjelmaan ja d) mahdollistaa myös kotimaahan jäävien opiskelijoiden valmiudet toimia kansainvälisesti. Liiketalouden opiskelijat tekevät tutkintoonsa vieraskielisiä opintoja vähintään 30 op joko kotimaassa tai ulkomailla vaihto-opiskelijana. Vieraskielisen opetuksen tarjonta on laajaa ja kattaa kaikki osaamisalueet. 5 OSAAMISEN KEHITTYMISEN ARVIOINTI Osaamisen kehittymisen arvioinnin yleisperiaatteet kuvataan Opetussuunnitelmien perusteissa.