Venla 2/2015 - Suomalais-Venäläinen kauppakamari
V Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Kai Mykkänen vei asiantuntemuksensa eduskuntaan Tuonnin korvaaminen: Uskottava tavoite vai päiväperhosen lento? Lokalisoinnista kuoriutuu mahdollisuuksia Ruukki Constructionille Vakaasti Venäjälle: Pellon Group ja Lumon Lamarck Group: Diginörteistä kasvoi startup-yrittäjiä 2 R 2015 SISÄLLYS V Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 2 • 2015 5 6 8 Toimitusjohtajan tervehdys Poimintoja Vieraana Kai Mykkänen Venäjän talous 12 Talouskatsaus 14 Talousuutisia 17 Tuonnin korvaaminen Jäsenyrityksiä 20 24 28 34 36 Ruukki Constructionille lokaalisuus on etu Pellon Group: Venäjä panostaa nyt maatalouteen Lumon: Lasitusratkaisut kiinnostavat venäläisiä Tara.ru tekee muovituotteita kaikkiin tarpeisiin Lamarck Group kehittää uniikkeja mobiiliratkaisuja Mahdollisuuksia 30Bisnesuutisia 38 Kaluga – autoteollisuutta ja avaruustutkimusta 42 Monien mahdollisuuksien Moglino Laki ja tulli 44 Juristin palsta 45Lakiuutisia 46Tulliuutisia 2 SVKK:n toimintaa 47 48 50 51 Kevätkokouksen satoa Event Management – yritystapahtumia Venäjällä Venäjän-kaupan barometri SVKK:n yhteystiedot Päätoimittajalta Upeaa kesää Venäjän-kaupan kollegat! O Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 3 kertaa vuodessa, seuraava numero 47/2015 Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamari-yhdistys – SVKK ry Osoite Eteläranta 10, 00130 Helsinki puhelin +358 10 439 1150 www.svkk.fi Toimitusneuvosto: Mirja Tiri, Jaana Rekolainen, Tarja Teittinen, Marjut Sirola, Taneli Dobrowolski, Pirjo Peltola Toimitus Taneli Dobrowolski, Pirjo Peltola (päätoimittaja) Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Marjut Sirola p. +358 10 439 1158 +358 50 555 2073 [email protected] Mediakortti www.svkk.fi / mediakortti Toimituksen sähköposti [email protected] Paino Erweko ISSN 1797-9110 npas ollut aikamoisen tiukkamutkaista vuoristorataa tämä Venäjän-kaupan meno sitten viime kesän. Suoraan sanoen välillä on täällä meidänkin kahvipöytäparlamentissa tuskasteltu ja turhauduttu, kun aamuaviisit ovat vakuuttaneet, että romahdus tulee, etsikää muualta bisnestä, Venäjältä pois vain! Fakta on, että epävakaa tilanne on ollut kova isku suomalaisyritysten Venäjä-liiketoiminnoille ja monia suunnitelmia on jouduttu tekemään uusiksi. Mutta … niin se vain on, kuten SVKK:n toimitusjohtaja Mirja Tiri kevään Venäjän -kaupan barometrin julkistuksessa sanoi: ”Ei Venäjän-kauppa ole kuollut”. Ei totisesti. Eivät nuo naapurin megamarkkinat ja 146 miljoonaa kuluttajaa ole minnekään hävinneet, vaikka talous yskii, rahat ovat tiukassa ja poliittinen kädenvääntö heijastuu sanktioiden ja niiden vastatoimien kautta bisneksiin. Menestyvässä yritystoiminnassa katsotaan eteenpäin. Jos matkalle tulee esteitä, etsitään uusia reittejä, ja kun vanhat eväät eivät pure haetaan vaihtoehtoisia ratkaisuja tai sitten vedetään hetki henkeä ja suunnitellaan. Tällaisia suomalaisyrityksiä olemme tavanneet jäsentilaisuuksissamme, koulutuksissamme ja vienninedistämismatkoillamme. Ja tällaisia yrityksiä olemme myös haastatelleet Venla-lehteemme. Sivulta 20 alkaen voit tutustua Ruukki Construction Oy:n, Pellon Group Oy:n ja Lumon Oy:n näkemyksiin ja Venäjä-toimintoihin. Esittelemme lehdessä myös kaksi venäläistä jäsenyritystä, muovituotteiden valmistajan Tara. ru -yrityksen ja mobiilisovelluksiin erikoistuneen Lamarck Groupin. Molempien yritysten mielessä siintävät ajatukset kansainvälistymisestä ja yhteistyöstä suomalaisten kanssa. Venäjän mediassa ja teollisuuspiireissä keskustellaan nyt kiivaasti tuonnin korvaamisesta. Sanktiot pakottivat vuosikausien vatuloinnit nyt starttiviivalle. Sivulta 17 alkaen pohdimme, mistä oikein on kysymys ja missä nyt mennään. VIP-haastateltavamme tuore kansanedustaja ja SVKK:n, East Officen, EK:n ja Keskuskauppakamarin Business Team Russia yhteistyötä koordinoinut Kai Mykkänen sanoo osuvasti, että tilannetta on hyvä seurata, jotta voi olla mukana niissä hankkeissa, joille tuonnin korvaaminen avaa mahdollisuuksia: ”… ei kannata myöskään pois sulkea tuotannon viemistä Venäjälle niissä tapauksissa, joissa se on taloudellisesti mahdollista.” Aina on hyvä muistaa, että suomalaisen osaamisen näkökulmasta Venäjän kehitysaskeleet oman tuotannon monipuolistamisen suuntaan ovat mahdollisuus – ei uhka. Kaikkien kamarilaisten puolesta toivotan Venlan lukijoille positiivista mieltä, lämmintä kesää ja virkistävää lomaa! Pirjo Peltola päätoimittaja Etukannen kuva Shutterstock 3 SVKK:n Tapahtumia ystä! menest e onnea ja m m le il n se usille jä e kaikille u m m ta o iv o T SVKK:n hallitus on hyväksynyt kokouksissaan uusia jäseniä: Suomi: Magnusson Helsinki, Asianajotoimisto Oy Lasten Päivän Säätiö, Linnanmäki, huvipuistotoimiala Tapio Riihinen Consulting Oy, liikkeenjohdon konsultointi Voglia Oy, naisten vaatteiden valmistus, tukku/vähittäismyynti Tulos Helsinki Oy, liikkeenjohdon konsultointi TJT-Kaluste Oy, rakennuspuusepänasennukset Hankkija Oy, maatalous Himat Oy LKV, kiinteistönvälitys Stara Consulting Group Oy, liiketoiminnan konsultointi Hyksin kliiniset palvelut Oy, sairaalapalvelut Kavika Oy, sairaala-, ravintola-, suurkeittiökalusteita Timber Frame Oy, hirsitalovalmistaja Tpoint Oy, atk-laitteistokonsultointi Regus Innovation Lappeenranta Oy, kiinteistöjen vuokraus ja hallinta Vientistrategit Oy, liikkeenjohdon konsultointi TamRus, liikkeenjohdon konsultointi Philip Morris Finland Oy, tupakkatuotteetGrinding Center GC Oy, työkalujen maahantuonti, valmistus ja kunnostus Kaupan liitto ry, elinkeinoelämän järjestöt Kainuun Etu Oy, alueellinen kehitysyhtiö Asianajotoimisto MK-Law Oy Pin Arctic Oy, tupakkatuotteet ja biopolttoaineiden tukkukauppa Oy Shipmann Co, puutalojen valmistus Venäjä: Aloco, OOO, mainostoimisto, Pietari Teollisuuspuisto Moglino, Pihkova Orion Pharma, OOO, lääkevalmisteet, Moskova KGTC Translation Center, käännös- ja tulkkauspalvelu, Moskova Uponor Rus, ZAO, kumi- ja muovituotteiden valmistus, Moskova Steveco, OOO, lastinkäsittely, Moskova Rus Business Priority, OOO, kirjanpito, tilintarkastus ja veroneuvonta, Pietari UPM-Kymmene, OOO, paperin ja kartongin valmistus, Pietari Smart, OOO, työnvälitys ja henkilöstön hankinta, Moskova Typographical Complex ”Deviz”, OOO, kirjapainopalvelut, Pietari Euler Hermes Credit Manager, OOO, luottovakuutus, Moskova AGTranslate, käännös- ja tulkkauspalvelu, Moskova Industry-Service, ZAO, teollisuuden koneiden tukkukauppa, Moskova OOO Duna-Lux, taksipalvelut, Jekaterinburg Spetsmontagstroi, OOO, rakentaminen, Pietari Stupino Pro, OOO, kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, liikeelämän palvelut, Stupino BIDS/ Synectics Projects, Ltd, kiinteistöjen vuokraus ja hallinta, Moskova Soyuzugol, OOO, energiamineraalien kaivu, Tšelyabinsk Z.I.V.Projects, OOO, juridinen ja taloudellinen konsultointi, Pietari Canavara Group, OOO, logistiikka, Pietari SAVE THE DATE! Visiona Venäjä -seminaari 26.11. 2015 Tuoreimmat talouden kuulumiset Venäjältä - tule verkostoitumaan! www.svkk../tapahtumat 4 Toimitusjohtajan tervehdys T ämän vuoden alusta Venäjällä astui voimaan laki, jonka mukaan tavallisen työluvan saamisen edellytyksenä on läpäisty tentti venäjän kielessä, Venäjän / Neuvostoliiton historiassa ja Venäjän lainsäädännössä. Tämä ei koske kolmivuotisia erityisasiantuntijoiden työlupia, he saavat työlupansa maksamalla 13 prosentin tuloveron vähintään kahden miljoonan ruplan vuosituloista Venäjälle. Myös edustustojen johtajien on nykyään mahdollista saada kolmivuotinen työlupa, mikä ei aikaisemmin ollut mahdollista. Vaikka minun olisi ollut mahdollista hakea kolmivuotinen työlupa, päätin, että haen normaalin vuoden pituisen työluvan. Samalla voin kokeilla, minkälainen tuo tentti on, siitä kun liikkui erilaista tietoa ja itseäkin vähän hirvitti. Kielen suhteen en pelännyt enkä lainsäädännönkään osalta, molempia kun on joutunut harrastamaan päivittäin. Historia sen sijaan on jäänyt Tanskan Århusin yliopistossa kolmekymmentä vuotta sitten suoritetun tentin varaan. Varasimme tentin SVKK:n jäseneltä, Moskovan Mirbis-koulutusahjolta. Moscow International Higher Business School eli Mirbis on yhtenä toimijana saanut akkreditaation tenttien suorittamiseen. Minua tietenkin jännitti melko lailla koko tenttitilanne, olihan edellisestä vastaavanlaisesta tentistä kulunut yli 30 vuotta. Mirbisin henkilökunta kuitenkin rauhoitteli, että tentissä ei ole mitään pelättävää. Ohi on! Eikä siinä toden teolla ollutkaan mitään pelättävää. Tentin kolme osiota – kieli, historia, juridiikka – läpäisin kaikki 100 pisteellä eli maksimipistein. Kielikysymykset eivät olleet erityisen vaikeita, mutta edellyttävät luonnollisesti venäjän kielen hallintaa, ainakin perustasolla. Historian kysymykset olivat sellaisia, että vähänkin maailman historiaa tunteva osasi niihin vastata, tai jos ei tiennyt vastausta, niin loogisella päättelykyvyllä selviytyi. Juridiset kysymykset koskivat niin ikään arkipäivän asioita, joihin Venäjän-bisneksessä ei voi olla törmäämättä: esimerkiksi oli erotettava ruplan seteli euron ja dollarin setelistä ja tunnistettava Venäjän vaakuna kolmen eri vaakunan joukosta. Tentin läpäisyn todisteeksi sain hienon sertifikaatin, joka on voimassa vuoteen 2020 saakka. terveisin Mirja Tiri 5 POIMINTOJA Venäläisanimaatio voitti ”lastensarjojen Oscarin” L asten animaatiosarja Masha i Medved on saanut tunnustuksen parhaasta animoinnista Miamissa järjestetyssä Kidscreen Awards -palkintogaalassa. Palkintoa pidetään ”lastensarjojen Oscarina”. Vaikka venäläiset arthouse-animaatiot ovat olleet arvostettuja kansainvälisillä festivaaleilla, Masha i Medved on ollut harvoja kaupallisesti menestyneitä venäläissarjoja. Moskovalaisen Animaccord-studion tekemää sarjaa on esitetty useissa valtioissa ja sen esitysoikeudet on myyty mm. Turnerille, Sony Musicille ja NBC Universalille. Sarja on menestynyt myös Internetissä. Masha i Medvedin Youtube-kanava oli viime vuonna kymmenenneksi katsotuin keräten vuoden aikana 1,4 miljardia katselukertaa. Yhteensä sarjan jaksoja on ladattu Youtubesta 2,5 miljardia. Sarjan päähenkilöitä ovat pikkutyttö Masha ja hänen ystävänsä, eläkkeelle vetäytynyt sirkuskarhu. Sarjan luojien mukaan Masha i Medvev kertoo lasten kommunikoinnista aikuisten ja siitä, miten aikuiset voivat auttaa tässä vaikeassa tehtävässä. Iz vestia/TD/19.3.2015 Venäjän dollarimiljardöörien määrä väheni ruplakriisin myötä E V enäjän ja Yhdysvaltain avaruusvirastojen pääjohtajat tapasivat maaliskuun lopulla Venäjän Baikonurin avaruuskeskuksessa ja neuvottelivat organisaatioiden yhteisistä avaruushankkeista. Lähivuosien merkittävimpiä yhteistyöhankkeita ovat mm. uuden kansainvälisen avaruusaseman rakentaminen sekä Mars-lento. Roskosmosin pääjohtaja Igor Komarovin mukaan uuden avaruusaseman hanke tulee olemaan avoin kaikille kiinnostuneille osapuolille, eli siihen voisi osallistua valtioita myös nykyisten ISS-rahoitusvaltioiden ulkopuolelta. Roskosmos ja Nasa sopivat jo aiemmin, että nykyisen ISS-aseman käyttöaikaa pidennetään vuoteen 2024. Ennemmin tai myöhemmin asema käy kuitenkin vanhaksi. Uuden avaruusasemahankkeen lisäksi Venäjä ja Yhdysvallat vahvistavat yhteistyötään myös Mars-lentojen suunnittelussa. Vedomosti/TD/30.3.2015 6 Kuva Wikimedia Venäjä ja Yhdysvallat kiertoradalle ja Marsiin Talouslehti Forbesin julkaiseman vertailun mukaan dollarimiljardöörien määrä Venäjällä on vähentynyt 88 henkilöön. Vielä viime vuonna Forbes laski Venäjällä olevan 111 dollarimiljardööriä. Miljardöörien listalta tippuivat tänä vuonna mm. presidentti Putinin lähipiiriin kuuluvat Boris Rotenberg ja Juri Kovaltšuk. Venäjän 200 rikkaimman henkilön yhteenlaskettu omaisuuden arvo laski edelliseen vertailuun nähden 78 miljardilla dollarilla. Vertailun mukaan Venäjän rikkain henkilö on 54-vuotias Interrosyhtiön pääomistaja Vladimir Potanin, jonka omaisuuden arvoksi Forbes arvioi 15,4 miljardia dollaria. Potaninin omaisuus kasvoi edelliseen vertailuun verrattuna 2,8 miljardilla dollarilla. Tällä kertaa Venäjän 200 rikkaimman henkilön listalle nousi yhteensä 11 uutta nimeä, joiden joukossa on myös yksi nainen – Progress-yhtiön omistaja Olga Beljavtseva. Progress valmistaa mm. lastenruokia ja mineraalivesiä. Beljavtsevan omaisuuden arvo on Forbesin mukaan 400 miljoonaa dollaria. Venäjän rikkaimpien listalle nousi tänä vuonna myös ohjelmistoyrittäjä Jevgeni Kaspersky, jonka yritys Kaspersky Labs lukeutuu maailman johtaviin tietoturvayhtiöihin. Jevgeni Kaspersky Miljardöörien listalta tipahti tänä vuonna mm. Boris Rotenberg, jonka omaisuuden arvo on Forbesin mukaan nyt 950 miljoonaa dollaria. Viime vuoden vertailussa Rotenbergin omaisuudeksi arvioitiin 1,7 miljardia. Muita nimekkäitä tippujia olivat mm. Yhdysvaltain pakotelistalle joutuneen Rossia-pankin pääjohtaja Juri Kovaltšuk, Tinkoff-pankin pääomistaja Oleg Tinkoff ja hakukoneyhtiö Yandexin perustaja Arkadi Volož. Forbes, RBC/TD/16.4.2015 Taantuman seurausta tämäkin: Maastamuuttoa harkitsevien määrä putosi minimiin E Maastamuuttoa harkitsevien venäläisten osuus on laskenut alimmilleen 25 vuoteen. Asia ilmenee riippumattoman tutkimuslaitos Levada Centerin tuoreimmasta mielipidekyselystä. Levada Center tiedusteli venäläisiltä, kuinka usein he harkitsevat mahdollisuutta muuttaa Venäjältä johonkin toiseen maahan. Tulosten mukaan maastamuuttoa harkitsevien osuus oli maaliskuussa 13 prosenttia, kun se esimerkiksi vuonna 2012 oli vielä 22 prosenttia. Vastaavasti niiden venäläisten osuus, jotka eivät harkitse maastamuuttoa, on vajaassa kolmessa vuodessa noussut 74 prosentista 81 prosenttiin. Kyselyn mukaan suurimpia syitä maastamuuttohalukkuudelle olivat parempi elintaso ulkomailla (36 % vastanneista), Venäjän epävakaa taloudellinen tilanne (30 %) ja halua taata parempi elintaso jälkikasvulleen (26 %). Sosiologien mukaan ilmiön taustalla on taloustaantuma. Levada Centerin mukaan maastamuuttohalukkuus oli alimmillaan myös edellisen taantuman aikaan vuonna 2009, jolloin vastaavassa kyselyssä 80 prosenttia vastanneista kertoi, ettei ole harkinnut muuttamista Venäjältä. Levada Centerin johtajan Lev Gudkovin mukaan yhteiskunnan ensimmäinen reaktio talouden taantumiseen on protestimielialan ja muuttohalukkuuden väheneminen. Pääkonsulaatin ”virkajopot” saivat näkyvyyttä Pietarissa E Suomen Pietarin pääkonsulaatin hankkimat Jopo-pyörät ovat herättäneet huomiota pietarilaisessa paikallismediassa. Asiasta ovat uutisoineet lukuisat verkkolehdet, muun muassa The-Village, Neva.Today ja Gazeta.SPb. Pietarin pääkonsulaatti kertoi aiemmin VKontakte-sivuillaan, että konsulaatti on hankkinut työntekijöidensä käyttöön neljä ”virkajopoa”. — Konsuleiden on nyt huomattavasti helpompaa liikkua kaupungilla tapaamisesta toiseen, pääkonsulaatin viestissä kerrottiin. Jopoilua Pietarissa pääsi ensimmäisenä kokeilemaan pääkonsulin sijainen Mikko Kivikoski. Pietari.info/TD/12.5.2015 VKontaktella on nyt suurempi yleisö kuin televisiokanavilla Kuva Shutterstock T –Kansalaiset ikään kuin ottavat aikalisän ja keskittyvät miettimään, miten tilanteeseen pitäisi reagoida. Maastamuuttohalukkuus lähtee todennäköisimmin kasvuun noin parin vuoden kuluttua, kuten kävi myös edellisen taantuman jälkeen, Gudkov kommentoi. Lev Gudkovin mukaan maastamuutto kiinnostaa nyt erityisesti korkeakoulutettuja ja menestyneitä kansalaisia. Tämän ryhmän muuttohalukkuuden taustalla on kokemus henkilökohtaisen vapauden kaventumisesta ja bisnesilmapiirin huononemisesta. –Tässä vaiheessa nämä tekijät eivät kuitenkaan vielä ole näkyneet merkittävästi maastamuutossa. Tilanne saattaa kuitenkin tulevaisuudessa muuttua, kommentoi Gudkov. RBC/TD/27.3.2015 NS-Russian tuoreimman mediatutkimuksen mukaan venäläinen sosiaalisen median verkosto VKontakte tavoitti maaliskuussa enemmän yleisöä kuin suosituimmat valtakunnalliset televisiokanavat. Tutkimuksen otoksessa oli mukana yli 100 000 asukkaan kaupungeissa asuvat 12–44 -vuotiaat. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun VKontakte on tässä kohderyhmässä ohittanut yleisömäärässään televisiokanavat. TNS:n mukaan VKontakte tavoittaa vuorokaudessa 13,3 miljoonaa ja viikossa 20,1 miljoonaa käyttäjää. VKontakten jälkeen suosituin televisiokanava oli 1TV, joka tavoittaa vuorokaudessa 10,9 miljoonaa katsojaa. VKontakte on vuonna 2006 perustettu venäläinen sosiaalisen median verkosto. Palvelun omistaa nykyään venäläinen digimediayhtiö Mail. ru Group, jonka pääomistaja on liikemies Ališer Usmanov. TNS, VK .com/ TD/6.5.2015 7 VIER AANA Kai Mykkänen Kai Mykkänen singahti Etelärannasta Arkadianmäelle Teksti Taneli Dobrowolski Kai Mykkänen (kok) singahti Arkadianmäelle ensiyrittämällä ja muhkean äänisaaliin saattelemana. Vaalikampanjassa Mykkäsen kärkiteemoja oli Venäjä-asiantuntemus. Monille suomalaisille idänkaupan toimijoille mies onkin tullut tutuksi työstään East Officessa ja Elinkeinoelämän keskusliitossa. 35-vuotiaalla kahden lapsen isällä on myös laaja kokemus politiikasta: Nuorempana hän vaikutti muun muassa Suomen lukiolaisten liitossa ja johti Kokoomuksen Nuorten Liitto KNL:ää. V enla tapasi Mykkäsen eduskunnan Pikkuparlamentissa ja kyseli uunituoreelta ja energiseltä kansanedustajalta näkemyksiä Venäjästä ja Suomen Venäjä-suhteiden tulevaisuudesta. Kai Mykkänen, vaalit on nyt käyty ja kansanedustajan mandaatti irtosi komealla äänimäärällä. Perinteinen kysymys: mitkä ovat fiilikset? – Erittäin tarmokkaat! Vaalikampanjan jälkeen iski aikamoinen väsymys, mutta sitä käytiin poistamassa perheen kanssa Saariselällä hiihdellen. Nyt on alkanut eduskuntatyöhön orientoituminen ja kalenteri on taas mukavasti täyttynyt kokouksista ja tapaamisista. Profiloiduit kampanjassasi Venäjä-asiantuntijana. Miten kärkiteemaksesi noussut aihe näkyi vaalikentillä ja mitkä olivat äänestäjien tunnelmat? – Venäjä oli tosiaan yksi kärkiteemoistani vaaleissa. Pidän tärkeänä sitä, että eduskunnassa on ihmisiä, joilla on linkkejä Venäjälle ja omakohtaista tietoa siitä, mitä siellä tapahtuu. Vaalitunnelmista on pakko sanoa, että äänestäjien päällimmäinen reaktio Venäjään oli pelko. Se on ensimmäinen mieleen nouseva termi, joka mielestäni kuvastaa selvän enemmistön tunnelmia. Venäjä-teema aiheutti jyrkkiäkin kommentteja: Monet kyselivät, miten Suomi nyt pärjää ja hyökkääkö Venäjä tänne? 8 Itse uskon, että kahdenvälisissä suhteissamme me emme joudu tilanteeseen, jossa Venäjä uhkaisi Suomea sotilaallisesti. Toisaalta realistinen haaste on tällä hetkellä Venäjän ja lännen paheneva vastakkainasettelu. Valitettavasti on mahdollista, että Itämeren turvallisuushaasteet kasvavat ja tätä kautta voidaan ajautua jopa vakavaan tilanteeseen. Kauppa ja talousaiheet olivat vaalikentillä lopulta vain sivujuonteita. Mielestäni Venäjän kanssa pitää olla jämpti ja johdonmukainen ja osoittaa rajansa selvästi: On osoitettava, että asioista päätetään itse, ilman ulkopuolista painostusta. On ollut huolestuttavaa seurata, että joissain puheenvuoroissa vedotaan Venäjän mielipiteeseen ja sanotaan, että nyt on väärä aika tehdä jokin liike. Tällainen reaktio antaa Venäjälle signaalin, että painostus toimii. Turvallisuuspoliittisten ratkaisujen osalta en itse näe, että Suomen Nato-jäsenyys romahduttaisi Venäjänkauppaa, mutta se turvaisi Suomea mahdollisesti kriisiytyvässä Itämeren turvallisuustilanteessa. Venäjä saattaisi jollain tavalla osoittaa tyytymättömyyttään nostamalla esimerkiksi maakaasun hintaa, mutta toisaalta voimme katsoa esimerkiksi Saksaan, jolla Nato-jäsenyydestä huolimatta on hyvät kauppasuhteet Venäjään sodasta ja maailmanpoliittisesta tilanteesta huolimatta. Taloussuhteiden ylläpitäminen edellyttäisi kuitenkin aktiivisia kauppayhteyksiä. Nyt Venäjän Kai Mykkänen • 35-vuotias Kokoomuksen ensimmäisen kauden kansanedustaja • Kahden lapsen isä, asuu Espoon Tontunmäessä • Koulutukseltaan ekonomisti (VTM). • Valmistunut Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselta vuonna 2006 • Työskennellyt mm. Sampo Pankissa, East Officessa ja Elinkeinoelämän Keskusliitossa • Toiminut poliittisissa luottamustehtävissä mm. Suomen Lukiolaisten Liitossa, Kokoomuksessa ja Espoon kaupunginvaltuustossa • Nuorten Venäjä-ammattilaisten klubin puheenjohtaja vuosina 2010-2011 9 talouden hyytyminen ja sanktiot ovat lisänneet Suomalaisyritysten haasteita venäjänkaupassa. Miten vienti voi tässä tilanteessa vielä vetää? tumiseen varsin skeptisesti. Asettaako tuonnin korvaaminen suomalaisille uusia haasteita vai voiko se toisaalta avata myös uusia mahdollisuuksia? – Tosiasia on se, että öljyn viennin osuus Venäjän BKT:stä on – Jämpti ja johdonmukainen toiminta ei tosiaan tarkoita sitä, etteiviime vuosina vain kasvanut ja BKT:n kasvu on ylipäätään peruskö kauppa- ja taloussuhteissa voitaisi ylläpitää ja hyödyntää hyviä tunut korkeisiin öljynhintoihin. Pyrkimykset tuonnin korvaamiyhteyksiämme Venäjälle. Siihen tarvitaan asiantuntevia ja asiasta seen jäänevät puheista huolimatta suuressa kuvassa tapahtumatta. kiinnostuneita päättäjiä ja virkamiehiä. Jos voin omalla toiminnalMerkittävä muutos edellyttäisi ruplan kurssin pysyttelemistä heiklani olla mukana aktivoimassa esimerkiksi ministereitä Venäjän kona pitkään, mutta jo nyt näyttää siltä, ettei ruplan kurssi enää suuntaan, olen siinä mielelläni avuksi. laskekaan ja se voi pysäyttää tuonnin korvaamissuunnitelmien ja Rahoitusinstrumenttien pitää olla kunnossa ja vähintään niiden toteutuksen etenemisen. Maataloudessa ja elintarviketeollisamalla tasolla kuin saksalaisilla ja ruotsalaisilla. Vienninrahoisuudessa on jonkinlaisia tuloksia saatu aikaan, mutta näillä aloilla tuspalveluja tarjoavan Finnveran ohjeet ja valtuudet pitää virittää hankaluutena on se, että ne vaativat pitkiä investointeja. Sijoittajat nykytilannetta vastaaviksi. Mallia voi hakea vaikka edellä mainieivät välttämättä halua tässä tilanteessa ottaa ristuista Saksasta tai Ruotsista. kejä, sillä elintarvikkeiden tuontikielto saatetaan Juuri nyt ministerit eivät lähde mukaan vienpurkaa piankin. ninedistämismatkoille, mikä on toki harmi, mutta UlkomaanSuomalaisten yritysten kannattaa ehdottomasti yhteistä linjaa pitää noudattaa. Mutta sitten kun edustustojen seurata tilannetta ja olla siitä jyvällä. Niissä tapatilanne laukeaa, ministereiden on oltava taas käyuksissa, joissa tuonnin korvaaminen luo mahdoltettävissä, sillä Venäjällä yksittäisetkin yritykset asemapaikkojen lisuuksia, kannattaa olla mukana. Jokaisen yritarvitsevat vientitoiminnalleen vahvaa valtionjohsijoittamista tyksen kannattaa tapauskohtaisesti arvioida, mitä don taustatukea. Samalla myös asemamaahansa siVenäjälle kannattaa viedä ja toisaalta ei kannata joitetut virkamiehet voisivat nykyistä rohkeammin pitäisi tarkastella poissulkea myöskään tuotannon viemistä Venämennä myös mandaattinsa laidoille: Välillä näkee vähemmän jälle niissä tapauksissa, joissa se on taloudellisesti tapauksia, joissa suomalaisyhtiö tarvitsisi tukea, perusteltua. mutta viranomaisnäkökulmasta tapaukset koetaan poliittisten hankaliksi, eikä niihin haluta puuttua. ja enemmän Käännetään seuraavaksi suuntaa. Venäjältä on tehty Suomeen konesali-investointeja ja Yksi keskeisiä haasteita suomalaisten vienkauppasuhteiden viimeksi Pietarilainen lääketehdas siirsi tuotiyritysten Venäjän-kaupassa on tällä hetkellä mukaan. tantonsa Lappeenrantaan. Näetkö kasvupovenäläisen osapuolen rahoitusvaikeudet. Mitä tentiaalia venäläisyritysten investoinneissa suomalaiset yritykset voivat tässä tilanteessa Suomeen? tehdä? “ – Juuri nyt akuutein ongelma on investointitavaroiden ostajarahoituksen hoitaminen, joka tosin on aikaisemminkin ollut haasteellista Venäjän-kaupassa. Venäläisiltä ei tavallisestikaan ole saanut kovin helposti etukäteismaksuja ja pankkien tai Finnveran saaminen venäläisten ostajien rahoittajiksi on ollut vaikeaa. Nyt ongelma on kärjistynyt niin, että venäläispankit ovat olleet vaikeuksissa, eivätkä kykene tarjoamaan asiakkailleen valuuttamääräisiä rahoitusjärjestelyjä. Suomalaisilla vientiyrityksillä on ollut Venäjän alueilla suuriakin asiakkaita, joiden kanssa merkittäviä kauppoja on jouduttu rahoitusvaikeuksien takia perumaan. Tilanteen johdosta on ollut puhetta Finnveran luottolimiiteistä ja puiteluottojärjestelyistä, joilla autettaisiin pienempiä pankkeja avaamaan valuuttarahoitusta asiakkailleen. Suomalaisyrityksille on nyt onneksi avautunut mahdollisuus hyödyntää myös suoraa vientirahoitusta Finnverasta Venäjällä on viime vuosina ja erityisesti talouspakotteiden asettamisen jälkeen alettu puhua yhä enemmän tuonnin korvaamisesta. Poliittisissa puheissa tavoitteet asetetaan korkealle, mutta erityisesti venäläinen elinkeinoelämä ja talousasiantuntijat tuntuvat suhtautuvan tavoitteiden toteu- 10 – Asia on ehdottomasti myönteinen ja valitettavasti me olemme alisuoriutuneet siinä jo pitkään. Venäläisinvestoinnit Suomeen näyttäisivät olevan asia, joka herättää pääosin negatiivisia tuntemuksia ja veikkaisin, että tässäkin talossa suurin osa kollegoistani suhtautuu niihin vähintään nuivasti. Taloutemme tarvitsee kuitenkin yhä enemmän ulkomaalaisia investointeja ja niitä voisi olla Venäjältäkin saatavissa. Niitä on kuitenkin tullut tähän mennessä verrattain vähän ja siinä on meillä itsellämmekin peiliin katsomisen paikka. Investointien houkuttelujärjestelmä perustuu nykyisellään paljolti alueellisten kehitysyhtiöiden toimintaan. On tietysti tervettä, että niissä vähän kilpaillaankin keskenään, mutta toisaalta tilanne voi synnyttää turhaa pallottelua, jossa yritykselle ajetaan kuin käärmettä pyssyyn sijoituspaikaksi esimerkiksi Oulua, vaikka yrityksen kannalta esimerkiksi Lappeenranta olisi huomattavasti sopivampi vaihtoehto. Invest in Finlandin ja Finpron roolia pitäisi tässä asiassa ehdottomasti selkeyttää. Mielessäni näen eräänlaisen tiimalasimallin, jossa kapeimman kohdan muodostavat Invest In Finland ja Finpro ja joiden kautta investointihalukkaat yritykset valuvat sitten alueellisille kehitysyhtiöille. Invest In Finland on perinteisesti suuntautunut länteen, mutta venäläisinvestointien houkuttelussa se voisi käyttää nykyistä enemmän alihankintakumppanina esimerkiksi Suomalais-Venäläista kauppakamaria tai muita vastaavia toimijoita. Olet Elinkeinoelämän Keskusliitossa työskennellessäsi ollut luomassa Business Team for Russia -yhteistyöverkostoa. Miten näet, että verkosto on onnistunut tavoitteissaan? – Eräs BTR-verkoston olennaisimpia tavoitteita oli tiedonkulun helpottaminen. Se, että East Office, Suomalais-Venäläinen kauppakamari ja keskuskauppakamari toimivat nyt saman sateenvarjon alla, on selkeyttänyt asetelmia ja helpottanut esimerkiksi pakotteisiin liittyvän tiedon jakamista eri toimijoiden välillä. Yhteistyön puitteissa on aloitettu yhteistyöhankkeita, toteutettu kouluttajavaihtoja ja sparrattu toisten suunnitelmia. Se askel mitä ei ole otettu, olisi ollut meneminen kohti yhtä organisaatiota, jolla olisi ollut eri asiakassegmenttejä. Tästä kehityksestä on tosin oltu montaa eri mieltä ja toisaalta johtoryhmässä on sovittu, että brändit pidetään tulevaisuudessakin erillään. Osaatko jo tässä vaiheessa arvioida, minkälaisia linjauksia nykyinen hallituspohja tulee tekemään Venäjä-politiikkansa suhteen? Oletko itse kiinnostunut toiminaan eduskunnassa aktiivisesti enemmän turvallisuuspoliittisissa vai kauppapoliittisissa kysymyksissä? – Haluaisin, että hallitusohjelmaan kirjattaisiin tahtotila sellaiseen turvallisuusyhteistyöhön, joka toimisi myös kriisiaikana. Näistäkin asioista väännetään parhaillaan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa työryhmässä. Toivoisin myös, että hallitusohjelmassa nähtäisiin sellainenkin linjaus, jonka mukaan Suomi turvaisi rahoitusympäristön osalta suomalaisyritysten vientiä ja yritysten rahoitusmahdollisuuksia Venäjällä ja että painopisteenä olisi myös yritysten haasteiden ratkaiseminen Venäjällä. Viennin kysymykset ovat varmasti keskeisiä tulevan hallituksen toiminnassa. Olennaista olisi jatkaa talous- ja ulkosuhteiden merkityksen nostamista ulkoministeriöstä. Yrityksiä pitäisi auttaa nykyistä enemmän esimerkiksi viranomaishaasteissa. Ulkomaanedustustojen asemapaikkojen sijoittamista pitäisi tarkastella vähemmän poliittisten ja enemmän kauppasuhteiden mukaan. Poliittiset suhteet ovat tietysti tärkeitä, mutta niitäkin hoidetaan tänä päivänä yhä enemmän suoraan pääkaupunkien välillä ja seurantaa voi tehdä etänäkin. Omasta roolistani on vielä tässä vaiheessa aikaista sanoa mitään tarkempaa, sillä valiokuntapaikat jaetaan vasta myöhemmin. Eniten minua kiinnostavat energia- ja ympäristöpolitiikka sekä tietysti talous- ja kauppapolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan Venäjä-ulottuvuuksissa tulen varmasti olemaan aktiivinen keskustelija Kokoomuksen eduskuntaryhmän sisällä. Lisäksi olen aktivoitumassa eduskunnan Venäjä-ryhmän puitteissa. Joko olet ehtinyt tutustua kansanedustajakollegoihisi ja osaatko sanoa, löytyykö heidän joukostaan myös muita Venäjä-osaajia tai Venäjästä kiinnostuneita? – Tässä vaiheessa on vielä vaikeaa kommentoida tyhjentävästi, mutta esimerkiksi SDP:n Ville Skinnari on kertonut kiinnostuksestaan Venäjää kohtaan samoin kuin lappilainen keskustan kansanedustaja Katri Kulmuni ja vasemmistoliiton Li Andersson. Olen parhaillaan kartoittamassa eri puolueista asiasta innostuneita kansanedustajia, joiden kanssa voisi syventää osaamistaan ja hakea yhteisiä kantoja esimerkiksi eduskuntaryhmien välisiin keskusteluihin. Olen kiinnostunut toimimaan myös eduskunnan Venäjä-ryhmässä, jonka toimintaa ollaan tässä parhaillaan organisoimassa. Kerroit eduskunnan Venäjä-asiantuntijatyössä eduksesi sen, että sinulla on omakohtaista tietoa Venäjästä ja kokemusta siellä toimimisesta. Kuinka ajauduit Venäjän pariin? – Kaiken taustalla on se, että aloitin pitkän venäjän opinnot ala-asteella. Valmistuttuani taloustieteistä Helsingin yliopistosta, halusin tehdä jotain ”erilaista” ja hakeuduin SampoPankin Venäjä-hankkeeseen Pietariin töihin kolmeksi vuodeksi. Tästä pestistä tulikin minun käytännön korkeakouluni Venäjä-asioihin ja erityisesti pohjoismaalaisten yritysten Venäjä-toimintoihin. Palattuani Pietarista Suomeen, olen työskennellyt East Officessa ja sen jälkeen EK:ssa, jossa vastuualueeseeni ovat kuuluneet myös Venäjä-asiat. Muuttaessani Pietariin halusin Espoon ”maaseudulla” koko ikäni eläneenä ottaa kaiken irti miljoonakaupungin sykkeestä ja valitsin asuntoni ydinkeskustasta. Jo Pietarissa asuessani seurustelin nykyisen vaimoni kanssa ja sinä aikana menimme myös naimisiin. Vaimoni asui silloinkin työnsä vuoksi pääosin Suomessa, joten matkustamisesta Pietarin ja Espoon välillä tuli minulle arkea. Siinä vaiheessa kun aloimme miettiä perheen perustamista, päätin muuttaa takaisin Suomeen. Haluaisitko lopuksi kertoa vielä jotain Venlan lukijoille? – Voisin palata vielä aiheeseen, josta puhuimme jo alussa. Vaalikampanjointi ja kansanedustajan työ on ollut hyvin antoisaa, koska se on avannut silmiä sille, mitä keskimääräinen uusimaalainen ajattelee. Meille Venäjän-kaupan parissa työskenteleville saattaa helposti muodostua vääristynyt kuva siitä, mitä kansalaiset Venäjästä ajattelevat. Kauppa ja talous eivät ole ajatuksissa päällimmäisinä, vaan suurin osa kansalaisista kokee Venäjän jo sananakin pelottavana ja pelkää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Iltapäivälehtien lööpeistähän saa sellaisen kuvan, että olemme olleet sodassa jo kohta vuoden. Kaikesta huolimatta kauppa kuitenkin käy ja monien yritysten Venäjä-toiminta jatkuu suunnilleen samanlaisena kuin pari vuotta sitten. Investointejakin tehdään edelleen. Heittäisinkin tässä pallon kouluille ja oppilaitoksille, jotka voisivat entistä aktiivisemmin kertoa Venäjästä ja Venäjän-kaupan positiivisista mahdollisuuksista – ei aggressiivisesti, eikä toisaalta omahyväisesti, vaan realistisesti. Tällä pitäisi motivoida uusia Venäjä-osaajia, joita varmasti tarvitaan myös tulevaisuudessa. Myös päättäjille tämä osoittaisi, että Venäjään voi ”koskea” myös myönteisessä mielessä. H 11 Venäjän talous Venäjän talous supistuu, tuonti on syvällä Vesa Korhonen, ekonomisti Suomen Pankin siir tymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT Kuluttajat koetuksella, tuotanto sinnittelee Venäjällä eletään pudonneen öljyn hinnan aikaa, joka alkoi viime syksynä. Talouden keskeiseksi piirteeksi on jälleen osoittautunut Venäjän systeemipuutteista juontuva kehityksen keskeneräisyys, jonka tulos on kohtalainen riippuvuus energian ja muiden perushyödykkeiden vientihinnoista. Vientitulot öljystä, polttoöljyistä, kaasusta, hiilestä ja metalleista tuovat yhä vain 2/3 Venäjän tavara- ja palveluviennin tuloista ja edustavat viidesosaa BKT:stä. Kutakuinkin kaikkien näiden hyödykkeiden hinnat ovat laskeneet paljon maailmalla. Öljyn hinta puoliintui viime kesästä tammikuuhun. Toki myös Venäjän Ukrainaa ravistava toiminta, siitä johtuvat ulkomaiden talouspakotteet, Venäjän vastasanktiot ja sen muut viimeaikaiset talouden ja kaupan rajoitustoimet sekä kaikesta tästä syntyneet epävarmuuslisät vaikuttavat kielteisesti elinkeinoelämään Venäjällä. Vielä viime vuoden lopulla Venäjän talous selviytyi nollakasvussa, ja teollisuustuotanto kasvoi 1,5–2 prosenttia. Heikentynyt rupla tuki eräitä perusteollisuuden haaroja. Puolustusmenojen kova kasvattaminen jatkui, ja edellisen vuoden tapaan teollisuustuotannon kärkenä oli puolustusteollinen kompleksi, jonka tuotanto lisääntyi koko vuoden osalta yli 15 %. Lisäksi kuluttajat ryntäsivät ostoksille etenkin vuoden lopulla, kun rupla syöksyi alas ja inflaatio kiihtyi harvinaisen vinhasti. Tänä vuonna vientihintojen lasku on alkanut tuntua taloudessa. Vuoden ensineljänneksellä vähittäiskaupan myynnin määrä oli jo lähes 7 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin sekä investoinnit 6 prosenttia pienemmät kuin vuotta aiemmin ja yli 10 prosenttia pienemmät kuin kaksi vuotta aiemmin. Tuotanto sinnittelee edelleen: BKT on supistunut vuodentakaisesta noin 2 prosenttia ja teollisuustuotanto 0,5 prosenttia, sillä ruplan reaalikurssi on vielä ollut heikko, viennin määrä on lisääntynyt kohtalaisesti ja puolustusmenojen buumi on yltynyt – tänä vuonna menot lisääntyvät 25 prosenttia, josta hintojen nousun jälkeenkin pitäisi syntyä tuntuvasti lisää volyymia tuotantoon. Elpymisnäkymissä värinää Tämän ja ensi vuoden talousnäkymät – etenkin kulutuksen pudotus nopean inflaation vuoksi ja investointien väheneminen – puhuttavat Venäjällä. Vallanpitäjät ja avustajat ovat useaan otteeseen esittäneet, että taloudessa on käsillä parin prosentin notkahdus, joka on ohi noin vuodessa tai puolessatoista vuodessa, kun öljyn hinta elpyy. Toiveita on kohottanut öljyn hinnan nousu parin viime kuukauden aikana noin 50 dollarin pohjasta noin 65 dollariin. Talousministeriö on tehnyt varsin tiuhaan vaihtoehtoisia ennustelaskelmia ja lisäksi laatinut presidentti Putinin ohjeistamana elvytykseen perustuvan tavoitelaskelman, jossa BKT palaa jo ensi vuonna vuoden 2014 tasolle. Ennusteet ovat kuitenkin pysyneet ennallaan toistaiseksi, ennakoiden BKT:n supistuvan tänä vuonna 3‒5 prosenttia. Ensi vuoden osalta BKT-ennusteissa on jo selvempiä eroja, lähinnä -2 prosentin ja +2 prosentin välillä. Talouspolitiikan keskiöön on joutunut Venäjän tuotannon ja keskeisten kysyntäerien volyymi sekä tuonti, %-muutos edellisen vuoden valtiontalous, jonka tuloista kolmasosa vastaavasta neljänneksestä 12 Venäjän talouden ennusteita vuosille 2015–16 Ruplan nimellis- ja reaalikurssi, 2002=100 tulee öljy-, öljytuote- ja kaasusektorilta (28 % suorina tuotanto- ja vientiveroina sekä 5 % muina veroina). Öljyn hinnan pudottua ja talouden supistuessa valtiontalouden tulot lisääntyvät tänä vuonna huomattavasti inflaatiota hitaammin eli vähenevät reaalisesti. Hallituksen karsintaväännön jälkeen sekä federaatiobudjetin että aluebudjettien menot supistuvat reaalisesti.Puolustusmenot sekä valtion sosiaalirahastojen menoautomaatio, etenkin eläkkeiden indeksointi lähinnä inflaatioon, ovat jäämässä ainoiksi elvytyselementeiksi ja keskeisiksi johdon suosion tukipilareiksi talouden saralla, mutta ne eivät riitä elvyttämään koko valtiontalouden menojen kehitystä. Päätetyillä menoilla koko valtiontalouden vaje kasvaa finanssiministeriön arvioiden valossa noin 5 prosenttiin BKT:stä tänä vuonna, jos öljyn hinta jää runsaaseen 50 dollariin ja BKT supistuu 3 prosenttia. Valtiolla on toki reservirahasto (7 prosenttia BKT:stä tämän vuoden alussa) ja runsaasti velanottovaraa (velkaa on 14 prosenttia BKT:stä), mutta Venäjälle ulkomaisen velan saanti on näinä aikoina melko kallista ja kotimaiset pankit ovat taantuman takia paineen alla. Nähtäväksi jää, missä määrin rahoittajana päädytään käyttämään keskuspankkia, jonka saamiset pankeilta ovat eräiden joulukuussa tehtyjen tukitoimien johdosta jo suuremmat (esimerkiksi suhteutettuna BKT:hen) kuin koskaan aiemmin. jotka saisivat aikaan ruplaa heikentäviä rahan liikkeitä tai tavanomaista suurempaa rahan virtaa Venäjältä ulkomaille. Venäjän johto ja viranomaiset pyrkivät myös tukemaan ruplan vakautta erilaisin toimin. Keskuspankki nosti ohjauskorkoaan joulukuussa rajusti. Keskuspankki on marraskuisen ruplan kellutusilmoituksensa mukaisesti tehnyt ruplan tukiostoja vain poikkeustilanteissa mutta se on myöntänyt tasaiseen tahtiin valuuttaluottoja (7, 28 ja 364 päivän pituisina) pankeille, mikä on tukenut ruplaa. Keskuspankin ns. kuraattoreita on asetettu yli 160 pankkiin valvomaan muun muassa maksuliikennettä. Lisäksi suurimmilla valtion omistamilla viejillä (esimerkiksi Gazpromilla ja Rosneftillä) on hallituksen ohje rajoittaa valuuttavarojensa määrää, ja samaa viestiä presidentti Putin ja hallituspiirit ovat tarjoilleet myös yksityisille yrityksille. Ruplan kurssi on viime aikoina vahvistunut yli odotusten, joten tuonnin pudotus voi alkaa tasaantua jo aiemmin kuin ennusteissa on arvioitu. Tämän ohella Venäjän inflaatio on toistakymmentä prosenttia nopeampaa kuin kilpailijamaissa. Ruplan reaalikurssi euroon nähden on jo yhtä vahva kuin vuosi sitten eikä vuoden 2013 alkukuukausien huippuarvoonkaan ole enää matkaa kuin hieman toistakymmentä prosenttia. Inflaation odotetaan melko yleisesti olevan tämän vuoden lopussa noin 12 prosenttia. Sitä vastaan kamppaillaan korkealla ohjauskorolla sekä lamavuoden 2009 tapaan myös eräiden tuoteryhmien hintakontrolleilla, joiden kattavuus ja kesto voivat tosin jäädä varsin rajallisiksi, sillä Venäjän johto tiedostaa hintarajoitusten haittaavan tarjontaa. Kokonaistuonnin kysymysten ohella on mahdollista, että Venäjällä tartutaan joihinkin uusiin tuontirajoituksiin aiempien jatkoksi. Viimeaikaisiin toimiin ovat kuuluneet tuonnin rajoitukset vastasanktioina ulkomaiden pakotteille ja voimistuneiden omavaraisuuspyrkimysten tukena sekä eräiden tuontitullien korotukset yli Venäjän WTO-sitoumusten ylärajojen. Julkisissa hankinnoissa ja valtionyritysten hankinnoissa on laajenneltu hintavertailuetujen käyttöä kotimaisten tuottajien hyväksi ja tuontikieltojen listaa. Näinä taantuman aikoina Venäjän johdon toimintalinjoissa korostuu reaktiivinen käsiohjaus monella rintamalla. Visioksi on nostettu omavaraisuus, ei kilpailun lisääminen. Onneksi Venäjällä riittää vielä markkinoita, jotka toimivat kohtalaisen hyvin. H Tuonti voi elpyä odotettua paremmin, kun ruplan reaalikurssi on noussut nopeasti Kun Venäjän talouden kasvu on hiipunut ja varsinkin, kun Venäjän vientitulot ovat vähentyneet merkittävästi ja rupla on heikentynyt roimasti, vuoden 2013 syksyllä alkanut tuonnin supistuminen on voimistunut. Vuonna 2014 tuonti oli noin 8 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin, ja tämän vuoden alkukuukausina kuilu vuoden 2014 tasoon oli jo ainakin viidesosan luokkaa. Ennusteet tälle vuodelle ovat rankkoja (-20 ‒ -35 %), mutta ne enteilevät tuonnin pudotuksen tasaantuvan ensi vuonna tai tuonnin jopa elpyvän, jos ruplan kurssi säilyy kohtalaisen vakaana − vuoden alkukuukausien tasolla 60‒65 ruplassa dollarilta − tai vahvistuu jonkin verran. Ruplaa tukee tuonnin supistuminen, joka pitää vaihtotaseen ylijäämäisenä (alijäämää ei ole nähty vuoden 1998 jälkeen). Ruplan vakaus edellyttää sitä, että ei ilmene häiriöitä, 13 Talousuutisia Kuva Shutterstock BOFIT ennustaa Venäjän talouden ja tuonnin pienentyvän tuntuvasti A Venäjän talouden kasvu on hidastunut kolme vuotta ja kasvu lähes pysähtyi vuonna 2014. Öljyn hinnan pudottua lähes puoleen viime vuoden keskihinnasta, talous on alkanut supistua. Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen BOFIT:in ennusteen mukaan Venäjän BKT pienenee vuonna 2015 yli 4 prosenttia, jos öljyn hinta on runsaat 55 dollaria. Lisäksi Ukrainan tilanne, pakotteet, Venäjän käyttöönottamat talouden ja kaupan rajoi- tustoimet ja öljyn hinnan luisu ovat lisänneet Venäjän talouteen liittyvää epävarmuutta. Pakotteiden odotetaan säilyvän nykyisellään varsin pitkään ja ulkomaisen rahoituksen saannin pysyvän vaikeana. Valtiontalouden menojen ennakoidaan vähenevän reaalisesti. Tuonnin määrä väheni jo viime vuonna 7 prosenttia. Vuonna 2015 tuontia painavat supistuva kotimainen kysyntä, ruplan heikkous ja Venäjän vientitulojen väheneminen. BOFIT arvioi tuonnin putoavan viidesosan verran. Vuosina 2016–2017 öljyn hinnan oletetaan nousevan noin 65 dollariin. Venäjän vientitulot elpyvät, ja talouden sekä tuonnin supistumisen odotetaan jatkuvan enää lievänä ennen hidasta elpymistä vuonna 2017. Lisäksi ruplan reaalikurssi vahvistuu, sillä inflaatio on Venäjällä tuntuvasti nopeampaa kuin kauppakumppanimaissa. BOFIT:in mukaan yksityinen kulutus vähenee vuonna 2015 merkittävästi johtuen etenkin nopeasta inflaatiosta. Palkkojen nousunäkymät ovat niukat, ja kulutuksen elpyminen vie aikaa. Investoinnit supistuvat paljon tänä ja myös ensi vuonna. BOFIT/TD/27.3.2015 Talouskehitysministeriö: Taantuma syveni maaliskuussa Venäjän talouskehitysministeriö kertoo, että Venäjän taloutta kuvaavat indikaattorit heikkenivät maaliskuussa. Ministeriön arvion mukaan Venäjän BKT laski maaliskuussa prosenttiyksiköllä helmikuuhun verrattuna. Maaliskuussa Venäjän BKT oli 3,4 prosenttia pakkasella. Talouden hiipumiseen maaliskuussa vaikuttivat ennen kaikkea pääomainvestointien väheneminen, vähittäiskaupan hiipuminen, rakentamisen hidastuminen ja maakaasun viennin väheneminen, ministeriön arviossa todetaan. Sen sijaan maataloustuotanto ja kaivannaisteollisuus kääntyivät maaliskuussa kasvuun. Ministeriön arvion mukaan Venäjän BKT supistui kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä -2,2% viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. 1prime.ru/TD/29.4.2015 Kuva Wikimedia Commons A Varapääministeri: ”Elintarviketuotannon omavaraistumiseen menee vielä vuosia” V enäjän varapääministeri Arkadi Dvorkovitšin mukaan Venäjällä menee vielä 5–10 vuotta saavuttaakseen ”turvallisen tason” elintarvikkeiden omavaraisuudessa. Varapääministeri kertoi, että tarvittavan omavaraisuusasteen saavuttaminen on haasteellisinta erityisesti maito- ja meijeritaloudessa. Dvorkovitšin mukaan lihatuotteissa tarvittava omavaraisuusaste on mahdollista saavuttaa noin viidessä vuodessa, mutta maitotaloudessa siihen kuluu vielä vähintään 7–10 vuotta. Maitotalouden kehittäminen vaatisi varapääministerin mukaan merkittäviä lisäpanostuksia valtiolta. –Jos hallitus kykenee nelinkertaistamaan maitotaloustuotannon kehittämiseen suunnattujen valtiontukien määrän, saavutamme sektorilla tarvittavan omavaraisuuden 7–10 vuodessa, Dvorkovitš totesi talouslehti Vedomostin mukaan. Vedomosti/TD/29.4.2015 14 Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi Venäjän keskuspankki ryhtyi täydentämään reservejään A Venäjän talousministeri: ”Myönteisiä merkkejä näköpiirissä” A Talousministeri Aleksei Uljukajev uskoo inflaation saavuttaneen huippunsa maaliskuussa. Uljukajevin mukaan inflaatiossa on havaittavissa nyt ”eräitä merkkejä vakautumisesta”. Näitä merkkejä ovat ministerin mukaan olleet ruplan kurssin vahvistuminen ja inflaation kasvun hidastuminen. –Inflaatio oli maaliskuun kahden ensimmäisen viikon aikana vain 0,5 prosenttia, eli se voi jäädä jopa pienemmäksi kuin viime vuoden maaliskuussa, Uljukajev kertoi uutistoimisto Interfaxin mukaan. Tilastovirasto Rosstatin mukaan kuluttajahinnat kasvoivat viime vuoden maalikuussa prosentilla. Kuluvan maaliskuun kahden ensimmäisen viikon aikana kuluttajahinnat ovat kasvaneet 0,5 prosenttia. Talousministeri uskookin, että kuluvan vuoden inflaatio jää ministeriön aiemmin tekemien ennusteiden tasolle tai jopa niiden alle. Talousministeriö on arvioinut inflaation nousevan 12,2 prosenttiin tänä vuonna. Seuraavalle vuodelle tehty arvio on 6–7 prosenttia. Ministeri toivoo, että inflaation pieneneminen heijastuisi ohjauskoron laskuun ja sitä kautta investointien kasvuun. RBC/TD/19.3.2015 Gref kritisoi hallituksen myönteisiä talousodotuksia Venäjän keskuspankki ilmoitti 13. päivänä toukokuuta ryhtyvänsä täydentämään valuuttareservejään. Keskuspankin päätös on merkki Venäjän sisäisten valuuttamarkkinoiden vakautumisesta, mutta saattaa osaltaan heikentää ruplaa. Keskuspankin mukaan valuuttainterventioilla ei ole tarkoitus säädellä ruplan kurssia, vaan täydentää viime vuoden aikana huvenneita valuuttavarantoja. Vuonna 2014 Venäjän valuuttavarannot supistuivat neljänneksellä, eli 510 miljardista dollarista 385 miljardiin dollariin. Toukokuun alussa valuuttavarantojen arvo oli 358,5 miljardia dollaria. Päätöksensä mukaan keskuspankki ostaa valuuttamarkkinoilta valuuttaa päivittäin 100–200 miljoonalla dollarilla. Kurssiheilahtelujen välttämiseksi valuuttaostot pyritään jakamaan tasaisesti koko pörssipäivälle. Venäjän keskuspankki perusteli päätöstään ruplan kurssin vahvistumisella. Toukokuun puoliväliin mennessä ruplan kurssi oli vahvistunut 26,6 prosenttia alkuvuoden kurssiin verrattuna. Markkina-analyytikkojen mukaan keskuspankin päätös on signaali siitä, että ruplan kurssi on nykyisellään jo liiankin vahva. Keskuspankin jäljessä myös muut toimijat valuuttamarkkinoilla voivat alkaa myydä ruplia ja tämä voi johtaa ruplan kurssin heikkenemiseen. RBC/TD/15.5.2015 Yli puolet venäläisistä aikoo säästää menoissaan A Yli puolet venäläisistä kertoo laittavansa rahaa säästöön talouden taantumassa, tutkimuslaitos VCIOM:in tekemästä kyselytutkimuksesta selviää. Yleisin syy säästämiselle on varautuminen mahdollisiin irtisanomisiin. Tutkimukseen haastatelluista venäläisistä 55 prosenttia kertoi, että taloustaantumassa on karsittava menoja ja laitettava rahaa säätöön ”pahan päivän varalle”. Kolmasosa vastaajista kertoi jatkavansa kulutustaan vanhaan maliin. Sberbankin pääjohtaja German Gref on kritisoinut Venäjän hallituksen ennusteita talouden kehityksestä. –Julkisuudessa puhutaan jatkuvasti määrällisistä indikaattoreista ja unohdetaan laadulliset parametrit. Hallituksen mukaan talouden supistuminen jää tänä vuonna alle kolmeen prosenttiin ja talous lähtee jälleen kasvuun ensi vuonna. Ennusteissa pitäisi kuitenkin huomioida myös laatuparametrit, Gref totesi. Grefin mukaan Venäjän talouden kehityksen kannalta olisi tärkeintä kehittää erityisesti liiketoimintaympäristön laadullisia tekijöitä. –En voi ymmärtää, mistä kasvun perusteet löytyvät, kun esimerkiksi investoinnit laskevat nopeammassa tahdissa kuin BKT, Gref sanoi. Gref muistutti myös, että investointien osuus BKT:stä on Venäjällä noin 2,5-kertaa pienempi kuin Kiinassa. –Suurin osa investoinneista suuntautui aiemmin raaka-ainetuotantoon, mutta sillä alalla on nyt paljon esteitä. Mihin kummaan investointeja voidaan nyt suunnata, kun otetaan huomioon, että investointi-ilmapiiri ei ole paras mahdollinen, Sberbankin pääjohtaja kysyi. Lenta.ru/TD/2.4.2015 Kuva Shutterstock A Venäläiset luottavat omaan patjaan enemmän kuin pankkeihin. Kyselyyn vastanneista 45 prosenttia oli sitä mieltä, että säästöt kannattaa säilyttää käteisenä ja vain 28 prosenttia kertoi laittavansa säästöt pankkitililleen. VCIOM/TD/27.2.2015 15 Talousuutisia Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi Izvestia: Ongelmaluottojen osuus kääntyi laskuun huhtikuussa S anomalehti Izvestian mukaan ongelmaluottojen osuus kääntyi huhtikuussa laskuun ensimmäistä kertaa sitten viime vuoden toukokuun. Izvestia on saanut tietonsa analytiikkayhtiö OKB:ltä, joka kerää markkinatietoa muun muassa Venäjän suurimmalle pankille Sberbankille. OKB:n mukaan ongelmaluottojen määrällinen osuus kaikista luotoista laski huhtikuussa 17,43 prosenttiin, kun se vielä maaliskuussa oli 17,62 prosenttia. Iz vestia/TD/5.5.2015 Kuva Wikipedia Venäjällä ehdotetaan verovapautta nuorille yrittäjille Gref: Kulutusluottojen kysyntä elpymässä A Venäjän suurimman pankin Sberbankin pääjohtaja German Grefin mukaan sekä kulutusluottojen, että yritysluottojen kysynnässä on nähtävissä elpymistä. Gref puhui asiasta ulkomaalaisille sijoittajille suunnatussa Moskovassa järjestetyssä seminaarissa, uutistoimisto RBC uutisoi. Grefin mukaan Sberbank on ehtinyt myöntää valtion asuntolainojen korkosubventio-ohjelman puitteissa jo viisi miljardia ruplaa asuntolainoja. Valtio on myöntänyt Sbrbankille korkosubventioita 50 miljardin lainaerälle ja Sberbank aikoo anoa korkosubventioita vielä 200 miljardin ruplan erälle. Grefin mukaan yrityslainoituksen elpyminen on kuitenkin ollut hidasta. –Yritysten osalta en ole samanlainen optimisti kuin eräät kollegani, joiden mukaan pahin olisi nyt takanapäin. Uusia lainoja kysytään tässä vaiheessa vain vähän ja eniten neuvotteluja käydään lainojen uudelleenjärjestelyistä, German Gref kommentoi. RBC/TD/15.4.2015 Pääomapako hidastui alkuvuonna A Pietarilainen kaupunginvaltuutettu Sergei Shatunovski on tuonut Venäjän duuman käsiteltäväksi lakialoitteen, jossa ehdotetaan aloittelevien nuorten yrittäjien vapauttamista veroista. Verovapaus koskisi alle 30-vuotiaita, ensimmäisen yrityksensä perustaneita henkilöitä, jotka toimivat sosiaali- tai tiedealalla. Sergei Shatunovski perustelee aloitettaan sillä, että se innostaisi nuoria ryhtymään yksityisyrittäjiksi ja lisäisi pitkällä aikavälillä valtion verotuloja. — Vastavalmistuneet venäläisnuoret eivät ole kovin innokkaita perustamaan omia yrityksiä. Esimerkiksi ulkomailla kouluissa annetaan yrittäjyyskasvatusta ja siksi muissa maissa yrittäjyyteen ei suhtauduta niin pelokkaasti kuin Venäjällä, Shatunovski perustelee. Jotkut venäläiset talousasiantuntijat suhtautuvat aloitteeseen kuitenkin varauksella. Sanomalehti Izvestian haastatteleman taloustieteen professori Aleksei Skopinin mukaan tietyille ryhmille annettava verovapaus voi houkutella rikollisuutta. — 1990-luvulla verohelpotuksia annettiin esimerkiksi kirkolle ja Afganistanin sodan veteraaneille. Tällaisissa tapauksissa veroeduista kiinnostuvat rikolliset, jotka alkavat käyttää toiminnassaan nuorten yrittäjien johtamia peiteyrityksiä, Skopin kommentoi. Venäjän parlamentin alahuone käsittelee Shatunovskin lakialoitetta kesällä. Iz vestia/TD/25.5.2015 A Venäjän keskuspankin julkaisemien tilastojen mukaan Venäjän pääomapako oli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 32,6 miljardia dollaria, eli lähes kolmanneksen pienempi kuin saman ajanjakson aikana viime vuonna. Viime vuoden tammi-maaliskuussa Venäjältä pakeni pääomia lähes 50 miljardin edestä. Keskuspankki ennustaa pääomapaon nousevan tänä vuonna yhteensä 111 miljardiin dollariin. Tulevina vuosina pääomapako jatkaa pankin ennusten mukaan kuitenkin hidastumistaan. Pääomapakoa on tänä vuonna hidastanut ulkomaanvelan takaisinmaksujen huipun ohittaminen ja aiemmin arvioitua pienempi ulkomaanvelkojen määrä, analyysiyhtiö Alpari arvioi. Yhtiön pää-analyytikko Vadim Losubin mukaan myös rahoitussanktioiden vaikutukset venäläisyhtiöiden toimintaan näyttävät jääneen aiempia arvioita vähäisemmiksi, uutistoimisto RBC uutisoi. RBC/TD/15.4.2015 16 Venäjän kauppa- ja talouskatsaus Julkaisemme kotisivuillamme kuukausittain päivitettävän Venäjän kauppa- ja talouskatsauksen, johon keräämme tuoreimpia ulkomaankaupan ja makrotalouden tilastoja Venäjältä. Katsaus julkaistaan pdf-muodossa ja löydät sen kotisivuiltamme ”talousuutiset” -osastolta. Tuonnin korvaaminen – uskottava tavoite vai poliittista sanahelinää? Teksti Taneli Dobrowolski • Kuva Shutterstock Venäjällä on julkisuudessa alettu viime kuukausina puhua yhä aktiivisemmin tuonnin korvaamisesta, jolla tarkoitetaan pyrkimystä vähentää tuontitavaroiden osuutta kotimaan markkinoilla. Tuotannon aloja, joiden yhteydessä tuonnin korvaamisesta on tullut jo muotisana, ovat olleet muun muassa maatalous- ja elintarviketuotanto, lääketeollisuus, koneenrakennus ja informaatioteknologia. Venäjän hallitus on asettanut tavoitteet korkealle, mutta myöntää samalla itsekin, että kaiken tuonnin korvaaminen kotimaisella tuotannolla on mahdoton tehtävä, eikä siihen edes pyritä. T uonnin korvaaminen ei varsinaisesti ole uusi termi Venäjänkään talouspoliittisessa sanastossa. Sitä alettiin käyttää aktiivisesti jo 1990-luvun loppupuolella, kun kotimaiset tuotteet alkoivat vuoden 1998 ruplan devalvaation jälkeen syrjäyttää ulkomaisia tuontitavaroita kuluttajien ostoskorissa. Varsinaiseksi median muotisanaksi tuonnin korvaaminen alkoi nousta kuluneen vuoden aikana erityisesti pakotepolitiikan seurauksena. Termiä on viljelty ahkerasti poliitikkojen puheissa, mutta talousasiantuntijat suhtautuvat sen yhteydessä asetettuihin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseksi määriteltyihin keinoihin vähintäänkin varautuneesti. Tuonnin korvaamista on perusteltu muun muassa maan talouskasvun tukemisella, tuotantorakenteen monipuolistamisella ja kotimaisten yritysten kilpailukyvyn parantamisella. Aivan viime aikoina perustelujen joukkoon on noussut myös kansallinen turvallisuus ja omavaraisuusasteen nostaminen strategisesti merkittävillä aloilla; esimerkiksi elintarvikeja lääketeollisuudessa ja informaatioteknologiassa. Keinoina tavoitteen saavuttamiseksi voidaan käyttää esimerkiksi tuontirajoituksia, tuontikustannusten nostamista tuontitullein, tai kotimaantuotannon tukemista erilaisin subventioin; esimerkiksi verohelpotuksin tai edullisin investointilainoin. Venäjä onkin viime vuosina tasapainoillut näissä toimenpiteissään WTO-jäsenyyden asettamien rajoitusten ja velvoitteiden äärirajoilla. Samaa tuntuvat toisaalta harrastavan myös muut suuret maailmantaloudet. Tuonnin korvaamiseen johtavia prosesseja on pyritty vahvistamaan Venäjällä myös erilaisin strategiamietinnöin, suosituksin ja määräyksin. Useat valtionhallinnon toimijat ja valtio-omisteiset suuryritykset ovatkin ainakin retoriikan tasolla lähteneet talkoisiin mukaan - joko määräysten velvoittamina tai oma-aloitteisesti. Esimerkiksi Venäjän pelastusvirasto on tänä keväänä ilmoittanut alkavansa suosia sammutuskalustohankinnoissaan kotimaisia valmistajia. Vastaavanlaisia viestejä on julkisuudessa antanut myös muun muassa energiayhtiö Gazprom. Useat talousasiantuntijat näkevät kuitenkin, että kotimaisen tuotannon kehittäminen ”ylhäältä ohjattuna” ja erilaisin subventioin ja rajoituksin, ei ole pitkällä aikavälillä kestävää. Kotimaisen tuotantorakenteen monipuolistuminen ja sen kilpailukyvyn kasvattaminen vaatisi monin verroin syvällisempiä talousuudistuksia. Ennen kaikkea se vaatisi suotuisaa investointi-ilmapiiriä, joka juuri tällä hetkellä ei ole kaikkein houkuttelevin – ei kotimaisten, eikä ulkomaisten investoijien näkökulmasta. Kotimaisia investoijia kavahduttaa venäläisten kuluttajien ostovoiman lasku ja ulkomaisia investoijia ruplan kurssiheilahtelu, Venäjän talouden hiipuminen ja kansainvälisesti kireä ilmapiiri. Vaikka Venäjän hallitus on asettanut tuonnin korvaamiseksi korkeita tavoitteita, ei ulkomaantuonnin täydelliseen korvaamiseen kotimaisella tuotannolla hallituksessakaan uskota. Asiaa kommentoi huhtikuussa alussa pääministeri Dmitri Medvedev. –Kukaan ei ole asettanut tavoitteeksi korvata ulkomaantuontia kokonaan. Se on täysin mahdoton tehtävä. Tuonnin korvaaminen ei ole hetkellinen trendi, vaan pitkäaikainen prosessi ja strateginen valinta, joka ei riipu pakotteista tai muistakaan ulkoisista tekijöistä, pääministeri totesi. 17 Venäjän talous Elintarviketeollisuudessa pyritään korkeaan omavaraisuusasteeseen Tuonnin korvaamisesta puhuttaessa näkyvimpiä tuotannonaloja ovat olleet maataloustuotanto ja elintarviketeollisuus. Nämä ovatkin lähtökohtaisesti aloja, joissa Venäjän olisi suotuisissa olosuhteissa mahdollista kehittyä merkittävästi. Tavoitteet on asetettu korkealle: Deutsche Wellen haastatteleman Venäjän maataloustuotantoa tutkivan Dmitri Rylkon mukaan maa pyrkii 80-95 prosentin elintarvikeomavaraisuuteen vuoteen 2020 mennessä. Rylkon mukaan tavoite on kuitenkin nykyolosuhteissa haastava. –Tavoitteessa elintarviketuotannon omavaraisuudesta huomioidaan vain lopputuotteet, eikä tuotantoketjua kokonaisuudessaan. Tuotantoketjun kotimaisuusaste on tällä hetkellä alhainen jopa niissä elintarvikeraaka-aineissa, joissa olemme lähes kokonaan omavaraisia: Venäjä on edelleen riippuvainen esimerkiksi ulkomaalaisesta teknologiasta ja siemenviljasta. Maatalouskoneissa ja niiden varaosatoimituksissa riippuvuus ulkomaantuonnista vaihtelee 25 prosentista sataan prosenttiin, Dmitri Rylko kertoi. Venäläisen yhteiskunnallisen tutkimuslaitoksen tutkija Vladislav Inozemtsevin mukaan yksi tehokkaimmista keinoista kotimaisen tuotannon kehittämiseksi olisi houkutella ulkomaalaisia yhtiöitä lokalisoimaan tuotantoaan Venäjälle. Lokalisoinnin houkuttelevuuden edellytyksenä on kuitenkin investointi-ilmapiirin kohentaminen. –Tuonnin korvaaminen ymmärretään usein väärin niin, että ulkomaisista tuotteista siirryttäisiin kokonaan venäläisten yritysten valmistamiin tuotteisiin. Tämä ajattelutapa on väärä, sillä todellisuudessa tuonnin korvaaminen tarkoittaa tullirajan yli maahantuotujen tuotteiden korvaamista Venäjällä valmistetuilla tuotteilla – riippumatta siitä, onko valmistaja venäläinen tai ulkomaalainen yritys, Inozemtsev muistuttaa. Vastapakotteiden merkitys elintarvikekauppaan Merkittävin elintarvikkeiden tuonnin korvaamiseen vaikuttanut tekijä on viime kuukausina ollut Venäjän länsimaille asettama elintarvikkeiden tuontikielto. Venäläiset vähittäiskaupat ovat joutuneet korvaamaan elintarvikehyllyitä poistuneita länsituotteita joko kotimaisilla, tai pakotteiden ulkopuolisista valtioista tuoduilla elintarvikkeilla. Kuluttajien silmissä tuontikielto on näkynyt hintojen nousuna ja valikoimien supistumisena. Vähittäiskaupan edustajien omien arvioiden mukaan tuontikielto on kasvattanut venäläisten elintarvikkeiden osuutta kauppojen hyllyillä lopulta vain maltillisesti. Esimerkiksi talouslehti Expertin huhtikuussa tekemän kyselyn mukaan kauppaketju O´Kej kertoo 18 kotimaisten tuotteiden valikoiman kasvaneen vuoden aikana noin 15 prosentilla. Kauppaketjun edustajan mukaan osuus on kasvanut pääosin jo olemassa olleiden elintarviketoimittajien valikoimien lisääntymisenä – uusia kotimaisia elintarviketoimittajia kauppaketju ei juuri ole onnistunut saamaan. Talouslehden mukaan myös Prisma on laajentanut venäläisten elintarvikkeiden valikoimia. Lehden haastatteleman Prisman edustajan mukaan esimerkiksi laatujuustojen ja tuoreen kalan korvaaminen venäläisellä tuotannolla on kuitenkin ollut vaikeaa ja uusia toimittajia on jouduttu etsimään Venäjän rajojen ulkopuolelta, esimerkiksi Chilestä, Turkista, Serbiasta ja Egyptistä. Tilannetta helpottaakseen SOK Retail Int Oy suunnittelee strategisen hankintayhteistyön aloittamista 7Ya, Idea ja SPAR -kauppaketjujen kanssa. Raimo Valo: Venäjän talous kaipaa kunnollista rakenneuudistusta East Officen toimitusjohtaja Raimo Valo kertoo, että tuonnin korvaamisesta on puhuttu Venäjällä niin pitkään kuin hän muistaa. –Kriisitilanteessa aihe on saanut lisäpontta ja sitä halutaan perustella nyt myös kansallisella turvallisuudella. Talouspakotteet ovat vain kiihdyttäneet näitä keskusteluja, Raimo Valo kommentoi Venlalle. Valon mukaan tuonnin korvaaminen kotimaisella tuotannolla on vain yksi osa talouden modernisaatioprosessia. Tätä prosessia varten on luotu strategioitakin, mutta niitä ei ole toteutettu täysimääräisesti tai niissä on kokonaan epäonnistuttu. –Luonnonvarojen käytöstä näyttäisi puuttuvan selkeä ja yhtenäinen strategia – sellainen, joka määrittelisi esimerkiksi energia- ja metsävarantojen, veden ja ruoan tuotannon hyödyntämistä. Modernisaatiosta ja strategiasta on puhuttu paljon, mutta näkyviä tuloksia on vaikea nähdä, Valo kommentoi. Raimo Valon mukaan tuonnin korvaamisen toteuttamiseksi ja teollisuuden modernisoimiseksi yrityksille tulisi luoda todellisia kannustimia, joita ei tällä hetkellä ole näköpiirissä. –Kun heikot ja henkilöihin sidotut instituutiot yhdistetään ”käsiohjaukseen”, ei todellista muutosta voi syntyä, koska luonnolliselle kasvulle ei ole perusteita. PK-yrityssektorin tuki on lähes olematonta ja yritysten lukumäärä on viime aikoina kääntynyt laskuun. Keskiraskaassa teollisuudessa iso rooli on kansainvälisillä yrityksillä, mutta ne ovat laittaneet investointinsa jäihin. Hallitus pyrkiikin pakottamaan kotimaisia suuryhtiöitä investoimaan, mutta se on vanha ja kulunut kaava, eikä toimi kunnolla. Kyseessä on rakenteellinen ongelma, ”system failure”, eikä sitä saada puhumalla korjattua, Raimo valo summaa. Venäjän johto tuntuu ymmärtävän talouden uu- distustarpeiden tärkeyden, mutta nykyisessä poliittisessa tilanteessa vaikeiden uudistusten läpivieminen voi olla poliittisesti riskialtista. Esimerkiksi neuvostoajalta periytynyt suuryritysten merkitys niin kutsuttujen monokaupunkien vakauden ylläpitäjinä on edelleen tärkeä. –Presidentti Putinkin on todennut, että Venäjän pitää päästä eroon neuvostoaikaisesta teollisuusrakenteestaan. Tämän toteuttaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä neuvostoaikaiseen teollisuusmaliin perustuvat suuryhtiöt elättävät kokonaisia monokaupunkeja, joissa työn loppuminen voi synnyttää levottomuuksia. Nykytilanteessa kansalaisten pitäminen tyytyväisinä on uudistuksia tärkeämpää, ja siksi useimmilla nyt hyväksytyillä suunnitelmilla pyritään ennen kaikkea yhteiskunnan rauhoittamiseen, Valo sanoo. Raimo Valo uskoo, että elintarviketuotanto voisi tulevaisuudessa olla yksi sellaisista aloista, jonka kasvattamisessa Venäjällä olisi potentiaalia. Maatalouden kehittäminen vaatisi kuitenkin jättiinvestointeja, joihin ei nykytilanteessa ole kunnollisia mahdollisuuksia. –Elintarviketeollisuudessa on tehty suunnitelmia miljardiluokan investoinneista esimerkiksi kanaloihin tai sikaloihin, mutta niihin on vaikeaa löytää rahoitusta niin pitkään kun Venäjällä ei ole kunnollista pääsyä länsimaalaisille rahoitusmarkkinoille. Yritysten omat investointivarat ovat puolestaan huvenneet kansainvälisten luottojen takaisinmaksuun. Kuluvan kesän jälkeen takaisinmaksuvelvoitteet tosin pienenevät, joten se saattaa antaa sijaa uusien projektien aloittamiselle, Raimo Valo arvioi. Venäjän talouden tila näytti vielä alkuvuodesta ainakin ennusteiden valossa varsin lohduttomalta. Ennusteet ovat kuitenkin joiltain osin kohentuneet muun muassa öljyn hinnan vakautumisen myötä. Nykytilanteen ongelmana on kuitenkin ennustamattomuus – Venäjän taloustaantuma voi voi taittua nopeasti, tai sitten se voi kestää vielä hyvinkin pitkään. Hetkelliset merkit makrotalouden indikaattoreiden kohenemisesta eivät vielä merkitse talouden tervehtymistä. Raimo Valo perääkin Venäjälle kunnollista talouden rakenneuudistusta ja yrittäjyyden nostamista kunniapaikalle. –Yrittäjyydessä venäläiset ovat erittäin hyviä asiantuntijoita ja heitä on paljon merkittävillä paikoilla kansainvälisissä yrityksissä. Nämä samat henkilöt pitäisi saada palaamaan Venäjälle, mutta tällä hetkellä aivovienti tuntuu suuntautuvan Venäjältä poispäin. Tilanne voi kuitenkin suotuisissa olosuhteissa taas kääntyä, kuten tapahtui 2000-luvun talouskasvun vuosina, Valo muistuttaa. Tekes selvittää tuonnin korvaamista Venäjän asettamat tavoitteet tuonnin korvaamisesta on merkittävä ja mielenkiintoinen aihe myös suomalaisen vientiteollisuuden näkökulmasta. Kiinnostava on esimerkiksi se, mille aloille strategisia päätöksiä tuonnin korvaamisesta kohdennetaan, mikä rooli ulkomaalaisten yritysten tuotannon lokalisoimisella on tässä kehityksessä ja mitä haasteita tai uusia mahdollisuuksia prosessi voi suomalaisille yrityksille synnyttää. Asiaan on tarttunut Tekes, joka teettää asiasta Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet -palveluun kuuluvan selvityksen tulevan kesän aikana. –Team Finland yhteistyötapaamisissa keräsimme yrityksiltä ja yhteistyökumppaneiltamme teemoja, joita olisi hyödyllistä selvittää. Tuonnin korvaaminen nousi yhdeksi vahvimmaksi aiheeksi ja siksi olemme päättäneet sitä selvittää, Tekesin asiantuntija Laura Nurmi kertoo Venlalle. Selvitys käynnistetään keväällä ja sitä on tarkoitus tehdä kesän aikana. Selvityksen tekijäksi on suunnitteilla Moscow Higher School of Economics. –Selvityksessä haluamme tarkastella ensisijaisesti niitä toimialoja, joiden vientiin tuonnin korvaaminen voi vaikuttaa. Toisaalta haluamme tunnistaa uutta liiketoimintapotentiaalia ja kartoittaa, mitä mahdollisuuksia tuonnin korvaaminen voisi tarjota suomalaisille yrityksille, Laura Nurmi tiivistää. Laura Nurmen mukaan suomalaiset asiasta kiinnostuneet suomalaisyritykset ovat tervetulleita mukaan selvityksen suunnitteluun. –Selvitystä tehdään elinkeinoelämää varten ja olemme kiitollisia kaikista yrityksiltä tulevista kommenteista, ehdotuksista ja sparrauksesta, Nurmi innostaa. H ”Tuotantoketjun kotimaisuusaste on tällä hetkellä alhainen jopa niissä elintarvikeraakaaineissa, joissa olemme lähes kokonaan omavaraisia. 19 Jäsenyritys Ruukki Constructionille l Teksti Taneli Dobrowolski • Kuvat Ruukki Venäjän talouden haasteista huolimatta Ruukki Constructionilla menee Venäjällä suunnitellun mukaisesti. Tilauskirjat ovat täyttyneet ja alkuvuoden osalta myyntikään ei näytä jäävän pahasti viime vuoden varjoon. Nykytilanteessa yhtiön etuna Venäjällä on vahva lokaalisuus. Venlan toimitus haastatteli Ruukki Constructionin Venäjä-toimintojen johtajaa Jussi Tuiskua. R uukki Construction on osa ruotsalaista SSAB-teräskonsernia. Se on siis yhtiö yhtiössä, jota johdetaan Ruukki Construction Oy:n hallituksen kautta. Ruukki Construction on puolestaan jaettu neljään liiketoiminta-alueeseen joista yksi on Venäjä. Jussi Tuisku toimii yhtiön johtoryhmässä ja vastaa yhtiön toiminnoista Venäjällä. – Jos yhtiössä halutaan pitää Venäjätoiminnot hanskassa ja ohjaksissa, pitää johtoryhmässä olla aina joku Venäjästä vastaava henkilö. Venäjä on erityinen toiminta-alue ja se vaatii markkinoiden ymmärtämistä, osaamista ja niihin panostamista, 20 vuotta idänkaupan kuvioissa toiminut Tuisku kertoo. Ruukki Construction on tunnettu brändi Venäjällä ja yksi alansa markkinajohtajista. Venäjän osuus yhtiön liikevaihdosta on ruplamääräisesti laskettuna 20 ollut viime aikoina noin kymmenen prosentin luokkaa. Ruplan kurssivaihtelut ovat tosin heijastuneet osuuteen selvästi – vahvan ruplan aikoina osuus oli parhaimmillaan liki viidennes. 50 vuotta itänaapurissa Ruukki Constructionin juuret ovat 1960-luvun alkupuolella perustetussa Rautaruukissa, joka pian perustamisensa jälkeen alkoi tehdä kauppaa myös itään. Ensimmäiset edustustot avattiin Venäjälle 1990-luvulla ja yhtiön tuotemerkki Rannila nousi maassa vahvaksi brändiksi samalla vuosikymmenellä. Jussi Tuisku kuvailee Ruukki Constructionia nykymuodossaan suomalaisomisteiseksi paikalliseksi yhtiöksi. Lokaalisuus onkin ollut selkeä etu Venäjän nykyisessä taloustilanteessa. – Talouden taantumasta tai talouspakotteista Ruukki Construction ei ole ainakaan kovin merkittävästi kärsinyt. Suunnittelu, raaka-aineet ja tuotanto ovat kaikki paikallisia – samoin asiakaskunta. Markkinaosuuttamme emme ole Venäjällä menettäneet ja tuotantovauhti on edelleen noin 600 rakennusta vuodessa, Tuisku summailee. Jussi Tuiskun mukaan länsimaiden Venäjälle asettamat talouspakotteet ovat kuitenkin näkyneet viime aikoina yhtiön asiakaskunnassa esimerkiksi siinä, että isoimmat asiakkaat ovat lykänneet projektejaan lokaalisuus on etu rahoitusvaikeuksiensa vuoksi. Venäläisten rahoittajapankkien pääsy kansainvälisille rahoitusmarkkinoille on tukossa. – Jos yrityksen oma liiketoiminta on kunnossa, niin rahoitusta voi vielä saada, mutta se on suhteellisen kallista. Kriisissä ei koskaan ole helppoa, mutta onneksemme olemme vahva toimija myös Valko-Venäjällä ja Kazakstanissa, josta viime aikoina on tullut noin viidennes kaikista tilauksista, Tuisku toteaa. Yhtiön Venäjän-koti on Kalugassa Ruukki Constructionin pääkonttori on Helsingin Käpylässä ja sen Venäjä-toimintojen keskipiste Kalugan alueen koilliskulmassa sijaitsevassa Obninskissa. Obninsk on reilun sadan tuhannen asukkaan kaupunki ja merkittävä teollisuuskeskittymä. Ruukki Construction on kaupungin suurimpia työnantajia. Yhtiö päätyi Kalugaan yritysoston kautta vuonna 2006, jolloin se osti obninskilaisen Ventall-yrityksen. Nyt Obninskissa valmistetaan muun muassa rakennusten teräsrunkoja, paneeleita ja kattoja. Jussi Tuisku kehuu aluetta ja muistuttaa, että paikallishallinnon viranomaisilla ja päättäjillä on Venäjällä ollut aina suuri merkitys liiketoimintaympäristöön. – Strategisesti sijainti on mahtava. Alueen pääkaupunkiin Kalugaan on noin tunnin ajomatka ja Moskovan kaupungin rajalle vain seitsemän minuut- tia. Etuna liiketoiminnalle on myös se, että Kalugan kuvernööri, Anatoli Artamonov, on saanut paljon aikaan suotuisten toimintaolosuhteiden kehittämiseksi. Meillä on myös hyvät ja toimivat suhteet Obninskin kaupunginjohtajaan, Tuisku paljastaa. Kalugan alue on kehittynyt vauhdilla ja kansainvälisten investointien myötä alueen liikenneyhteyksiä on kohennettu. Tänä vuonna Kalugan kaupungissa otetaan uudelleen käyttöön 2000-luvun alkupuolella rahoitusvaikeuksien vuoksi suljettu Grabtsevon kansainvälinen lentoasema. Osa aseman terminaalirakennusten komponenteista tulee Ruukki Constructionilta. Kotikaupunkiinsa Obninskiin yhtiö on rakentanut esimerkiksi uuden Olympliikuntakeskuksen. ”Aktiivinen myynti on kaiken A ja O” Venäjä on viime vuosina alkanut panostaa yhä enemmän omaan maatalous- ja elintarviketuotantoon ja se on näkynyt myös Ruukki Constructionin tilauskirjoissa. Vuonna 2014 Ruukki toimitti suurkanalan Joškar Olaan. – Kanalan rakentaminen saattaa kotimaiseen korvaan kuulostaa näpertelyltä, mutta todellisuudessa kyse on meidän osaltamme 35 miljoonan euron projektista ja lattiapinta-alaltaan 480 000 neliömetrin tuotantotilasta. Sinne mahtuu jo kana jos toinenkin, Tuisku naurahtaa. 21 Jussi Tuiskun mukaan energiatehokkuusajattelusta on tulossa uusi trendi venäläisessä rakennussuunnittelussa. Investoijat ovat alkaneet ymmärtää, että rakennuksen energiatehokkuuden kasvaessa sen käyttökulut laskevat. Muista suurista projekteista Tuisku mainitsee muun muassa Samaraan valmistuvan 157 000 neliömetrin liikekeskuksen, Vladivostokiin kohoavan 67 000 neliön kauppakeskuksen ja Moskovan alueella rakenteilla olevan 42 000 neliömetrin varastokompleksin. – Maantieteellisesti projektimme kattavat koko Venäjän. IVY-maista olemme mukana Azerbaidzhanissa, Georgiassa, Kazakstanissa ja ValkoVenäjällä. Koska toiminta-alueemme on maantieteellisesti näin laaja, olemme kehittäneet kevyille rakennuksille konseptin, jossa ne voidaan toimittaa tilaajille vaikka merikonteissa kasausohjeinen, Jussi Tuisku kertoo. Venäjän talousvaikeuksista huolimatta asiakkaita riittää edelleen. Jussi Tuiskun mukaan yksi menestyksen tärkeistä osatekijöistä on aktiivinen myyntityö ja markkinointi. Ruukki Constructionin Venäjän myyntiorganisaation palkkalistoilla on 40 henkilöä yhteensä kahdeksassa myyntikonttorissa eri puolilla Venäjää ja IVY-maita. – Aktiivinen myynti on kaiken A ja O. Haluamme päästä projekteihin käsiksi jo mahdollisimman lähellä niiden alkupäätä. Pääosa kaupoista tehdään suoraan sijoittajien ja loppukäyttäjien kanssa. Ruukki Constructionin brändi Venäjällä on vahva ja olemme näkyvästi mukana myös digitaalisessa markkinoinnissa. Vuosittain osallistumme lähes pariin kymmeneen messutapahtumaan joko itsenäisesti tai partnereiden kanssa. Viime syksynä järjestimme myös laajan energiatehokkuusseminaarin, Tuisku luettelee. Energiatehokkuusajattelu lyö läpi Venäjälläkin Venäläisessä rakennussuunnittelussa energiatehokkuudelle ei perinteisesti ole annettu kovinkaan suurta painoarvoa – tuota energiaa kun Venäjällä tuntuu riittävän yli omienkin tarpeiden. Jussi Tuiskun mukaan ääni kellossa on nyt kuitenkin muuttumassa. – Viime aikoina uutta on ollut se, että rakennusten energiatehokkuuteen on alettu kiinnittää aiempaa tarkempaa huomiota. Rakentamisen energiavaatimukset ovat olleet kirjattuina lakiin jo pitkään, mutta erityisesti tänä vuonna viranomaiset ovat alkaneet vaatia energiatehokkuustodistuksia järjestelmällisesti. Energiatehokkuudesta onkin nähtävästi tulossa eräänlainen rakennusalan trendi myös Venäjällä, Tuisku arvelee. Energiatehokkuusajattelun yleistymiseen ovat vaikuttaneet eittämättä myös Venäjällä toimivat länsirakentajat ja ulkomaiset Venäjälle asettuneet 22 yritykset, jotka tuovat mukanaan omat standardinsa esimerkiksi EU:sta. Venäläiset investoijatkin ovat alkaneet ymmärtää, että rakennuksen energiatehokkuuden kasvaessa sen käyttökulut laskevat. – Aiemmin ikkunan avaaminen oli käytännössä ainoa tapa säädellä huoneen lämpöä. Eräällä talvisella työmatkallani yövyin hotellihuoneessa, jossa sisälämpötila lähenteli kolmeakymmentä astetta. Lämpötermostaattia ei ollut, ja huonetta sai viileämmäksi vain ikkunaa avaamalla. Silloin tosin huoneeseen tulvahti rapsakka -20 asteen pakkasilma. Ajattelutapojen muuttuessa joku tulee vielä rikastumaan termostaattien myymisellä Venäjällä, Tuisku ennustaa ja iskee silmää. Toinen selkeä trendi on Tuiskun mukaan ollut tuonnin korvaaminen ja tuotannon lokalisointi. Ruukki Constructionin liiketoimintojen kannalta asia on pelkästään myönteinen. – Olemme voimakkaasti mukana kaikessa mitä Venäjä lokalisoi, koska meille se tarkoittaa entistä enemmän hommia. Työtä riittää myös muille, sillä esimerkiksi maatalouden tuotantolaitosten teknologia tuodaan ulkomailta, esimerkiksi Saksasta ja Hollannista. Voimakas lokalisointi antaa hyviä mahdollisuuksia monille eurooppalaistoimijoille, Jussi Tuisku arvioi. Uralle mahtuu vähittäiskauppaa ja rakentamista Espanjassa lapsuutensa viettäneelle Jussi Tuiskulle on kertynyt jo 20 vuoden kokemus Venäjällä toimimisesta. Venäjä-ikkuna avautui vuonna 1995, kun mies työskenteli Suomessa SOK:n vähittäiskaupan parissa. Moskovan Stockmannilla avautui paikka, jota hän päätti hakea. – Näytöt vähittäiskaupasta riittivät, vaikka en ollut koskaan käynytkään Moskovassa. Edessä oli kolmen kuukauden kielikurssi ja laukkujen pakkaaminen Moskovan-junaan. Venäjä oli erittäin mielenkiintoinen markkina ja nuoren miehen urakehityksen kannalta huipputilaisuus, Tuisku muistelee. Ensimmäisestä Venäjä-komennuksestaan lähtien Jussi Tuisku on käytännössä asunut lähes koko ajan Moskovassa, jossa hän perusti myös perheen. – Moskovasta joko tykkää tai ei. Jos sitä ei koe kodikseen, voi siellä olla todella tuskallista. Ensimmäistä kertaa Moskovaan tullessani vastassa oli jumalaton helle, mutta vanhalle Espanjan-asujalle se oli vain miellyttävää, Tuisku kertoo. Tuiskun viimeisiä tehtäviä Stockmannilla oli laajentumishanke, jota varten hän kasasi ympärilleen 350 hengen organisaation uutta tavarataloa varten. Siinä vaiheessa alkoi tulla tunne, että vähittäiskaupassa on nyt kaikki kokeiltu. – Juuri niihin aikoihin puhelin soi ja langan pääs- sä tarjottiin mahdollisuutta vaihtaa alaa Venäjällä pysyen. Elettiin vuotta 2004 ja siihen mennessä olin työskennellyt lähes koko ikäni vähittäiskaupassa, Tuisku muistelee. Ala vaihtuikin vähittäiskaupan esimies- ja johtotehtävistä teollisuuden pariin. Miehen uraputki kulki Kuusakosken ja YIT:n kautta nykyisen työnantajan palvelukseen vuonna 2009. Ruukilla Tuisku vastasi viime syksyyn asti teräksen myynnistä Venäjälle ja IVY-maihin. Keväästä 2011 hän on vastannut myös rakentamisen liiketoiminnasta Venäjällä ja IVY:ssä. Tuisku vastaa siis nykyään Ruukki Constructionin Venäjän ja IVY:n liiketoiminnasta ja raportoi Ruukki Constructionin toimitusjohtajalle Marko Somermalle. Työ vie miestä ympäri Venäjää ja IVY-maita. – Pitää mennä sinne, missä bisnes ja asiakkaat ovat, Tuisku kertoo. Konkarin vinkit Venäjän-kauppaan Kokeneelta idänkauppiaalta kannattaa aina muistaa kysyä vinkkejä liiketoimintaan Venäjällä. Tuiskun povitaskuun niitä onkin kertynyt jo tuhti nippu, jota hän jakaa mielellään myös muille. – Oma fiilis on se, että oli kyseessä sitten mikä tahansa yritys tai bisnes, niin oma kotipesä pitää olla kunnossa ja omat vahvuudet ja strategiat selvillä. Myös kotiläksynsä pitää tehdä hyvin. Venäjälle lähteminen ei ole enää samanlaista kermankuorintaa kuin aikaisemmin, kun kaikki raaka-aineetkin olivat vielä puoli-ilmaisia. Kokeilemaan ja onneaan onkimaan sinne ei kannata mennä, vaan jos menee, niin menee sitten tosissaan. Organisaatioon pitää myös saada mukaan sitoutuneita tekijöitä. Pelkkä kielitaito ei vielä riitä, vaan pitää olla myös substanssiosaamista, sillä organisaation johtaminen Venäjällä on ehkä vähän erilaisempaa lännessä. Venäjällä tarvitaan vielä tiettyä vahvaa johtajuutta, Tuisku luettelee. Jussi Tuiskun mukaan Venäjä on edelleen suurien mahdollisuuksien maa, mutta menestyäkseen pitää osata toimia myös alati kiristyvässä kilpailussa. – Haasteena on esimerkiksi se, että Venäjällä on korkea työllisyysaste ja hyvien työntekijöiden löytäminen ja heidän motivoiminen talossa pysymiseen on aiempaa vaikeampaa. Venäläiset yritykset ovat nopeita kehittymään ja oppimaan ja ulkomaalaisen toimijan on tästä syystä kyettävä pitämään omasta osaamisestaan lujasti kiinni. Ne venäläiset asiakkaat joita minä olen tavannut, kiertävät jatkuvasti maailmaa ja ovat innokkaita kokeilemaan uutta. Venäjälle on syntynyt kuin tyhjästä uusia yrityksiä, jotka ovat onnistuneet kahmimaan itselleen mielettömiä markkinaosuuksia. Se ei ole enää helppo markkina. Ei riitä, että lukee konsultin kalvolta Venäjän olevan mahdollisuuksien maa. Pitää myös valmistautua perinpohjaisesti, Tuisku neuvoo. Jussi Tuiskun mukaan suomalaisuus on asia, jota Venäjällä kannattaa tuoda esille – erityisesti nykyisessä tilanteessa. – Olemme paikallisesti toimiva kansainvälinen yhtiö ja meillä on Venäjällä vahva brändi. Se, että olemme suomalaisia, on Venäjällä suuri plussa. Nykyisessä tilanteessa vain harvalle uskalletaan antaa 60 - 100 prosentin ennakkomaksuja ja jos uskalletaan, niin suomalaisille, sillä meidät tunnetaan velvollisuutensa hoitavina ja vastuunsa kantavina, Tuisku muistuttaa. Venäjän talousnotkahduksessa myös Ruukki Construction on joutunut sopeuttamaan toimintaansa Venäjällä. Volyymit ovat laskeneet ja irtisanomisiltakaan ei ole vältytty, kun suuria kauppoja on lykätty tulevaisuuteen parempia aikoja odottamaan. Tuiskun mukaan idänkauppa ei kuitenkaan ole katoamassa minnekään. – Venäjää ei tarvitse pelätä ja turhat illuusiot kannattaa heittää romukoppaan. Minä itse rakastan Venäjällä toimimista. Kun osaat kielen ja olet ihmisten kanssa tekemisissä, niin se on loistava työympäristö. Bisnes on bisnes ja se ei ole katoamassa minnekään, Tuisku sanoo. H “ Ei riitä, että lukee konsultin kalvolta Venäjän olevan mahdollisuuksien maa. Pitää myos valmistautua perinpohjaisesti. 23 JÄSENYRITYS Venäjä panostaa maatalouteen Teksti Pirjo Peltola • Kuvat Pellon Group, Pirjo Peltola Ukrainan tilanteen synnyttämän pakotepolitiikan yhtenä seurauksena on ollut Venäjän elintarvikesektorin shokkiherätys: nyt jos koskaan on maataloustuotantoa tehostettava 24 P ellon Group Oy:n toimitusjohtaja ja Suomalais-Venäläisen kauppakamarin hallituksen jäsen Arto Pohto vakuuttaa, että viime aikoina Venäjällä on alettu tosissaan panostaa maatalouteen. – Aina on ollut ohjelmia, mutta nyt näkyy entistä vahvemmin aito tahtotila. Maidontuotanto on selkeästi ykkösasia ja jonkin verran satsataan myös lihakarjapuolen kehittämiseen ja sikaloihin. Pohdon havainnot vahvistaa Venäjän varapääministeri Arkadi Dvorkovitšin huhtikuun lopulla hallituksen kyselytunnilla esittämät ajatukset. Dvorkovitšin mukaan omavaraisuuden saavuttaminen on haasteellisinta erityisesti maito- ja meijeritaloudessa. Lihantuotannossa voitaisiin päästä tyydyttävälle tasolle noin viidessä vuodessa, mutta maitopuolella aikaa voi kulua jopa 7–10 vuotta. Maatalouden kehittäminen edellyttää varapääministerin mukaan isoja panostuksia valtiolta. Maitosektorilla valtiontukien määrä pitäisi jopa nelinkertaistaa. Pellon Group – kansainvälinen kotimainen Pellon Group Oy:n kotipaikka on Ylihärmässä EteläPohjanmaalla, missä sijaitsevat konsernin pääkonttori ja tuotantotilat. Yhtiön päätuotteita ovat modernit tuotantoratkaisut maidon- ja sianlihan sekä naudanlihan alkutuotantoon. Kun katselee yhtiön esitteitä, niin ymmärtää, että lypsyjakkarat kuuluvat lopullisesti perinnepuistojen kalustukseen. Nykyaikaiset navetat muistuttavat pieniä teollisuusyksikköjä, joiden toiminnot ovat hyvin pitkälle automatisoituja. – Toimitamme avaimet käteen -pohjalta sikaloita ja navetoita. Voimme tarjota myös yksittäisiä sisustus- ja tuotantoautomaatioratkaisuja kuten ilmastointeja, ruokinta-automaatiota tai lannanpoisto- ja lannankäsittelyjärjestelmiä sekä erilaisia kalusteita, mattoja ja muita karjatalouden olosuhteita parantavia tuotteita. Me teemme itse ruokinta-automaation, myös ilmastointijärjestelmät ja lannanpoistojärjestelmät ovat omaa tuotantoa. Ainoat mitä emme itse automaatiopuolella tee ovat lypsy- ja maidonkäsittelyjärjestelmät. Pellon Group Oy aloitti toimintansa sikalakalusteiden myyjänä Pellonpaja-nimellä vuonna 1966, joten ensi vuonna yhtiö täyttää pyöreät 50-vuotta. Kotimaista pitkän linjan kokemusta täydentää Ruotsista ostettu tytäryritys Ydre-Grinden Ab, joka vietti viime vuonna 70-vuotisjuhliaan. – Ruotsi on merkittävä osa toimintaamme. Suomessa keskitymme karja- ja sikalatalouteen, joiden lisäksi on pientä toimintaa hevossektorilla. Ruotsissa keskitymme pelkästään karja- ja hevostalouteen. Pohto kertoo, että Ruotsissa suurimmat alan markkinat ovat hevostaloudessa johtuen vahvasta harrastustoiminnasta. Esimerkiksi ratsastusharrastus on aivan toista luokkaa kuin Suomessa ja jonkin verran talleja varustetaan myös ravihevosten kasvatukseen. Ruotsissa lasketaan olevan 400 000 hevosta, kun Suomessa määrä on noin 70 000. Pellon Groupin omat tehtaat ovat Suomessa ja Ruotsissa, mutta vientiä ja jälleenmyyjiä on ympäri maailman. Yhtiöllä on Puolassa ja Saksassa myyntiyhtiöt ja Kiinassa on yhden miehen myyntikonttori. Venäjälle ja pariinkymmeneen muuhun maahan ratkaisuja toimitetaan jälleenmyyjien kautta. – Kilpailu kotimaassa on kovaa, mutta tietyissä tuoteryhmissä kuten sikataloudessa olemme markkinajohtaja. Karjataloudessa Suomessa on paljon muitakin isoja toimijoita. Ykköstuotteemme maailmalla ovat automaattiset ruokintajärjestelmät. Olemme yksi maailman johtavista valmistajista ja ainut valmistaja maailmassa, jonka yksi järjestelmä voi hoitaa jopa 1200 eläimen ruokintakokonaisuuden. Suomessa lypsykarjan pääluku on melko pieni kun vertaa esimerkiksi Keski-Euroopan yksiköihin. Venäjällä navettayksiköt alkavat keskimäärin 800 lehmästä ja kun mennään Kiinaan, vastaan tulee jo 2000–4000 lehmän laitoksia. Kiinassa Pohto kertoo nähneensä jopa 38 000 lypsävän megayksikön, josta maito tuotettiin suoraan viereiseen meijeriin. ” Eniten kyselyitä on tullut maidontuottajilta, mutta jonkin verran järjestelmiä on tarjottu myös lihakarjapuolelle ja sikaloihin Pientä valoa Venäjän-hankkeissa Pellon Groupin toistaiseksi menestyksekkäimmät vuodet Venäjän markkinoilla osuivat Venäjän talouden nopean kasvun vaiheeseen 2000-luvun alusta vuoden 2008 taloustaantumaan asti, jolloin Venäjälle toimitettiin isoja sikalaprojekteja. Hyvien vuosien jälkeen seurasi hiljaisempi vaihe. – Viime vuosien paras tuotteemme Venäjällä on ollut navettailmastointi ja jonkin verran olemme toimittaneet myös kalusteita. Viimeisen vuoden aikana kysyntä on selvästi vilkastunut. Nyt meillä on työn alla paljon isoja hankkeita. Eniten kyselyitä on tullut maidontuottajilta, mutta jonkin verran järjestelmiä on tarjottu myös lihakarjapuolelle ja sikaloihin. Tehokkaat tuotantojärjestelmät ovat nyt todella tarpeen, sillä Pohdon mukaan Venäjän lähivuosien tavoitteet ovat kovat. Maidontuotantoa halutaan lisätä puolella miljoonalla tonnilla vuosien 2015–2016 aikana ja sianlihantuotantoa 600 0000 tonnilla. Vuosiksi 2014–2020 määritellyn Kansallisen maataloussektorin kehityshankkeen puitteissa Venäjän maatalousministeriö aikoo tukea 9000 investointiprojektia 1450 miljardilla ruplalla ja tämän lisäksi on käynnistymässä useita saneerausprojekteja. – Nyt pitää olla hereillä ja siksi olemmekin yhdistäneet voimiamme muutaman muun pk-yrityksen kanssa, joilla kaikilla on Venäjä-kokemusta. Perustimme vientirenkaan, jossa meidän lisäksemme ovat 25 mukana teurastamoja tekevä Kometos Oy, rehupuolen ratkaisuja toimittava JPT Industria Oy, projektien rakennussuunnitteluun keskittynyt Parastek sekä maatalousalan ohjelmisto- ja ratkaisutoimittaja ProAgria Maatalouden Laskentakeskus. Meillä on myös Voronežissa kumppanina venäläinen rakennusalan yritys. Yhdessä voimme tarjota ison avaimet käteen -kokonaisuuden ja tarkoitus on yhdistää samaan hankkeeseen myös voimalaitostoimitus. Pohto kertoo, että vientirengas keskittyy näillä näkymin pelkästään Voronežiin, joka tunnetaan vahvasti maatalouteen panostavana mustan mullan alueena. Pohto tietää, että lähivuosina siellä rakennetaan paljon. Venäjän maataloussektori Venäläiset maatalousyritykset ovat enimmäkseen isoja Agro Holding -yhtiöitä, joilla on maata noin 100 000 hehtaaria. Silti maataloustuotteista jopa yli 40 prosenttia tuotetaan alle puolen hehtaarin puutarhaviljelmillä ja isot Agro-yhtiöt tuottavat toiset reilut 40 prosenttia. Noin 10 prosenttia tuotetaan näiden välimaastossa. Venäjällä on noin 350 000 fermeriksi kutsuttua maatalousalan yrittäjää, jotka Pohdon mukaan eivät 26 ole paljon pystyneet satsaamaan tuotantoeläinpuoleen. He keskittyvät pääosin viljan viljelyyn, minkä rinnalla voi olla vähän lampaan kasvatusta ja siipikarjaa. Yksityisiä fermereitä on paljon, mutta heidän investointihalukkuuttaan haittaavat vielä maanomistuskysymykset. – Pari vuotta sitten vierailin Suomen maatalousministeriön delegaation kanssa Moskovassa ja silloin paikallinen ministeriö kertoi yhdeksi päätavoitteekseen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen jaettujen maa-alueiden maanmittausten toteuttamisen. Kun maat on erotettu itsenäisiksi tiloiksi, fermerit voivat käyttää maaomaisuutta esimerkiksi lainojen vakuutena. Tällä hetkellä investointeja tekevät pääasiassa isot maatalousalan yritykset. Yleensä ne ovat joko meijereitä tai lihanjalostusyhtiöitä. Venäjällä kuten Kiinassakin lihan- ja maidonjalostajat joutuvat rakentamaan itse myös alkutuotannon, elleivät osta raaka-ainetta ulkomailta. Nyt tilanne on ostojen suhteen hankala ja siksi odotettavissa on lisää investointeja myös tälle sektorille. – Venäjälle maatalous on valtava mahdollisuus. Nyt siellä taistellaan siitä, että saataisiin vähän nostettua omavaraisuutta. Venäjä voisi kuitenkin olla todella suuren mittaluokan maataloustuotteiden viejä, Pohto sanoo ja vakuuttaa, että Venäjä on avainasemassa koko Aasian ruokahuollon suhteen. – Kiinassa iso ongelma on Kobin autiomaan laajeneminen, sillä hiekkaa leviää tuulten mukana uusille alueille ja maan laatu heikkenee. Monissa maissa kuten Intiassa ja joissakin arabimaissa pohjavesitilanne on jo kriittinen. Pohdon mielestä ihan ensimmäinen askel Venäjän tuotantoeläinsektorilla on lisätä eläinten määrää, ja siinä rinnalla tehostaa tuottavuutta. – Siellä puhutaan huomattavasti alhaisemmista maitomääristä lehmää kohden kuin Suomessa, eikä sianlihan tuotannossa päiväkasvu ole sellaisella tasolla, missä voisi olla. Toimenpiteitä vaatii myös eläinaineksen pitäminen laadukkaana. Tähän kokonaisuuteen me panostamme. Haluamme yhdessä asiakkaan kanssa kehittää tuotantoa ja tuottavuutta. Suurin mahdollisuus – Venäjän osuus liiketoiminnastamme on tällä hetkellä pieni, mutta pidän Venäjää meille suurimpana kasvun mahdollisuutena. Vastaavanlaista en näe missään muualla. Venäjä on lähellä ja osaamme hyvin paikalliset luonnonolosuhteet. Tekniikkamme toimii maissa, joissa on kunnon talvi. Esimerkiksi ilmastointijärjestelmämme on tehty toimimaan kylmässä. Pohto tietää, että joillakin asiakkailla on ollut huonoja kokemuksia, kun he ovat ostaneet sikaloita tai navetoita, jotka on tehty samalla sabluunalla kuin Hollantiin tai Italiaan. Systeemit eivät ole enää toimineetkaan kun pakkanen on alkanut paukkua. Mahdollisuuksien muuttuminen konkreettiseksi yhteistyöksi edellyttää Pohdon mukaan kuitenkin sitä, että tuotantoeläinsektori kehittyy Venäjällä myönteisesti ja kaupankäyntiin liittyvät asiat ovat kohdallaan. Lupauksia hyvästä kehityksestä on jo ilmassa. – Sinänsä ikävä tuontikieltotilanne on lisännyt halua panostaa aiempaa enemmän tuotantosektoriin ja varmasti myös muuhun maatalouteen. Toivomme, että voimme olla tässä kehityksessä omalta osaltamme mukana. Kilpailua markkinoilla kyllä on. Poliittiset tilanteet eivät ole vaikuttaneet kilpailijoihimme – yksikään ei ole sieltä lähtenyt. Yhtenä myynnin haasteena Venäjällä on Pohdon mukaan se, että investointipäätösten tekijät ovat harvoin itse käyneet navetassa tai sikalassa. – Myymme tuottavuutta, jolloin olennaista ei ole eläinpaikan hinta, vaan tärkeintä on laitoksesta saatavan lopputuotteen määrä. Argumentoinnin tueksi pyrimme aina kun vain mahdollista kutsumaan venäläiset asiakkaat vierailulle Suomeen. Näin voimme käytännössä esitellä täkäläisten tilojen ratkaisuja ja tuottavuutta. Meillä käy aika paljon venäläisiä, tälläkin hetkellä Ylihärmässä on vierasporukka Jekaterinburgista. H ” Poliittiset tilanteet eivät ole vaikuttaneet kilpailijoihimme – yksikään ei ole sieltä lähtenyt 27 Jäsenyritys Lumon kasvaa Venäjällä Teksti Pirjo Peltola • Kuvat Lumon ” Haluaisitko syödä aamiaista parvekkeella kärsimättä kylmästä tuulesta? Haluaisitko syödä illallista parvekkeella, ilman että vieraasi kärsivät sateesta?” – kysytään Lumon Oy:n nettisivuilla. Kieltämättä kysymyksiin sisältyy vastaansanomaton myyntipuhe ja suora linkki parveke- ja terassilasituksiin omistautuneen yhtiön bisneksen ytimeen. – Juuri tätä me myymme. Emme myy pelkästään lasielementtejä ja kaiteita, vaan sitä, että parvekkeesta saadaan viihtyisä oleskelutila, kertoo Lumon International Oy:n Itä-Euroopan ja Venäjän aluejohtaja Jari Miettinen. Venäjällä asuintalojen parvekkeet ovat perinteisesti toimineet varastotilana tai kellarin korvikkeena syksyn sadon säilytykseen. Viime vuodet ovat olleet Venäjällä vahvan asuinrakentamisen aikaa, ja tähän buumiin ovat myös suomalaiset rakentajat osallistuneet ja tuoneet samalla uutta ajattelua asumisviihtyvyyteen. – Myös lasittamisen hyödyt on ymmärretty ja viimeisten kolmen vuoden aikana rakennusliikkeet ovat yhä enemmän alkaneet lasittaa parvekkeita. Lumon lähti tunnustelemaan Venäjän markkinoita jo 90-luvun alussa osallistumalla muun muassa Moskovassa rakennusalan messuille. Seuraava askel oli edustuston perustaminen Pietariin, ja vuonna 2008 perustettiin oma tytäryhtiö ZAO Lumon Moskovaan. – Siitä alkoi tasainen ja kannattava kasvu. Venäjän haasteellisesta tilanteesta huolimatta onnistuimme viime vuonna euromääräisesti kasvamaan ja myös tälle vuodelle on asetettu kasvutavoitteet. Lumonin Venäjän yhtiön palveluksessa on 25 henkilöä, joista viisi työskentelee Pietarissa. Moskovassa Lumonilla on myös omaa valmistusta, mutta valtaosa tuotteista ja erityisesti isot toimitukset Venäjän markkinoille valmistetaan edelleen Kouvolan tehtaalla. Lumon on 37 vuotta vanha perheyritys, joka on reilut kymmenen vuotta panostanut kansainvälistymiseen. Kasvu on ollut rivakkaa ja tällä hetkellä toimintaa on jo yli 20 maassa. Moskovan lisäksi omaa valmistusta on myös Kanadassa. Ulkomaisia tytäryhtiöitä on tällä hetkellä 8, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Espanjassa, Saksassa, Sveitsissä, Ranskassa ja Kanadassa. Lumon-konsernin vuoden 2014 liikevaihto oli 96 miljoonaa 28 Kuva Pirjo Peltola Lumon Oy:n kasvutavoitteet ovat edelleen myös Venäjällä. Toiminnan laajentamisen tähtäimessä ovat nyt asumistasoaan kehittävät miljoonakaupungit. euroa, jossa kannattavaa kasvua edellisvuoteen kertyi yli 10 prosenttia. Kasvua saatiin olennaisin osin ulkomaan toimituksista. Työntekijöitä Lumonin yhtiöillä on yhteensä noin 800. Laatua ja luotettavuutta – Venäjällä päämarkkinamme ovat uudisrakentamisessa ja erityisesti uusissa asuinkerrostalokohteissa. Jälleenmyyjien kautta toimitamme lasitusratkaisuja myös yksityisasiakkaille olemassa oleviin kerrostaloihin. Viime aikoina erittäin kysyttyjä ovat olleet myös pientalojen terassiratkaisut. Miettinen kertoo, että tällä hetkellä valtaosa toimituksista on Moskovan ja Pietarin seuduilla, mutta myös muiden miljoonakaupunkien markkinoilla kysyntä on lisääntynyt. – Suunnitelmissamme on edetä Venäjällä noin kymmeneen kaupunkiin. Meillä on Venäjällä tekninen myyntiyksikkö ja asiakaspalveluyksikkö, joka suunnittelee kohteisiin sopivat ratkaisut. Paikallinen jälleenmyyjä tai asennusliikekumppani hoitaa varsinaisen asennuksen. Meille on tärkeää, että Lumon-brändi todella merkitsee asiakkaalle laatua, ja siksi huolehdimme, että asentajat ovat asianmukaisesti koulutettuja ja osaavat asiansa. Lumonin laadun takeena on Miettisen mukaan hyvin pitkälle kehitetty automaatio, mikä vähentää inhimillisten virheiden mahdollisuuksia tuotantoprosessin aikana. Työ käynnistyy, kun suunnittelija syöttää parvekkeen tai terassin tiedot järjestelmään, josta tilaus menee Kouvolan tehtaalle. Miettinen painottaa, että myös suomalaisen työn laadun yleinen arvostus vahvistaa tuotebrändin erottumista Venäjän markkinoilla. – Emme kilpaile hinnalla, vaan aidolla laadulla. Rakentajat arvostavat hyvin suunniteltua ja laadukkaasti toteutettua lopputulosta, jolle takuuaikanakaan ei tule valituksia. Tässä haluan korostaa koko toimitusprosessin hallintaa, jonka me todella osaamme ja Lumon Group lyhyesti • Tuotteet: parveke- ja terassilasitukset • Päätehdas Kouvolassa, valmistusta myös Venäjällä Moskovassa ja Kanadassa, 8 tytäryhtiötä, vientiä yli 20 maahan. • Yli miljoona loppuasiakasta, joille on toimitettu reilut 4,5 miljoonaa lasipanelia. • 34 000 parvekelasitusta vuodessa 3300 terassilasitusta vuonna 2014. • Yli 750 kilometriä parvekekaidetta • Uusi tuoteperhe: aurinkosuojaverhot. Täysin kierrätettävät päämateriaalit – lasi ja alumiini. jolla erotumme. Miettinen kertoo, että asiakassuhteita rakennetaan ottamalla suoraan yhteyttä arkkitehteihin ja rakennuttajiin. – Esimerkiksi suunnittelijoilta olemme saaneet todella hyvän vastaanoton, sillä he näkevät heti hyödyn, jonka lasitusratkaisut tarjoavat loppuasiakkaalle, rakennuttajalle ja myös heille itselleen. Rakennuttajille on tärkeää, että uusien hyötyneliöiden myötä asunnoille voidaan saada myös parempi hinta. Puheensa vahvistukseksi Miettinen kertoo esimerkin Espanjaan toimitetusta ravintolan terassilasituksesta, joka asiakkaan mukaan maksoi vuodessa itsensä takaisin, sillä suojattu terassi houkutteli ravintolaan kilpailijoita enemmän asiakkaita. Eräässä toisessa kohteessa kerrostalon aiemmin vaikeasti myytävät asunnot menivät lasituksen ansiosta kaupaksi muita paremmin. Miettinen toteaa, että parvekkeiden lasitus on verrattain pieni osa rakennuksen kokonaiskustannuksista. Vastineeksi saadaan kohteen arvoa lisäävä laadukas tuote, joka samalla myös suojaa itse parvekerakenteita ja kestää pitkään ilman remonttihuolia. Myyntiä Venäjällä vahvistetaan – Venäjä on meille erittäin merkittävä markkina, vaikka sen osuus liikevaihdostamme on vielä melko pieni, noin viisi prosenttia. Maan suurista metropoleista löytyy meille aina asiakkaita. Toki erilaisia vaiheita on ollut ja tulee varmasti olemaan. Nyt kuitenkin satsaamme siellä hyvin voimakkaasti myyntiin. Haemme uusia asiakkaita sekä projektipuolella että kuluttajabisneksessä ja pyrimme myös laajentamaan jälleenmyyjäkenttäämme. Miettinen suhtautuu Lumonin Venäjä-toimintojen kehittämiseen luottavaisesti, vaikka maan talouden tilanne sekä lännen ja Venäjän välinen poliittinen nokkapokka ovat lisänneet toimintaympäristön epävakautta. – Teemme edelleen paljon projektikauppaa ja enimmäkseen toimimme isoissa rakennuskohteissa. Toistaiseksi myös maksut ovat tulleet. Puhtaasti kuluttajasektorilla suomalaisvalmisteisissa tuotteissa on ruplan heittelyiden takia kärsitty jonkinasteisesta hintashokista, mutta tilanne on Miettisen mukaan nyt hieman palautunut. – Toki ruplakauppa on nyt haasteellista, sillä tuotantomme perustuu raaka-aineisiin, alumiiniin ja lasiin, joiden hankinta on dollaripohjaista. Näistäkin syistä meille on hyvä asia, että merkittävä osa Venäjän toimituksista hoituu Kouvolan päätehtaaltamme. Silti meille on strategisesti tärkeää, että valmistusta on myös Venäjällä. Miettinen korostaa, että Lumonin vahvuuksia ovat oma suunnittelu ja jatkuva tuotekehitys. Kehittäminen on ollut rivakkaa, sillä nyt on tuotekehityksestä saatettu markkinoille jo seitsemäs tuotesukupolvi. Tällä hetkellä Venäjällä toimivat suomalaiset rakennusyritykset ovat tärkeä asiakasryhmä. Myös venäläisten alan yritysten kanssa käydään kauppaa ja tarkoituksena on Miettisen mukaan edelleen vahvistaa yhteistyötä paikallisten rakentajien kanssa. Miettinen matkustaa Venäjälle vähintään joka toinen viikko. Lumonin palveluksessa hän on työskennellyt kaikkiaan seitsemän vuotta ja koko ajan kansainvälisissä tehtävissä. Viimeiset neljä vuotta hän työskenteli muissa maissa, mutta viime vuoden lopulla veri veti jälleen mukaan Venäjän-toimintoihin. – Venäjän kauppa ja vienti ovat tärkeitä Suomelle. Siksi myös Lumonilla on kasvutavoitteita Venäjällä. Tavoitteiden onnistumisen kannalta Miettisen toiveena on, että rupla vakautuisi ja rahoitusmarkkinat saataisiin taas toimimaan normaalisti. Tärkeänä hän pitää myös sitä, että venäläisen elinkeinoelämän rakenteelliset uudistukset menisivät eteenpäin ja että erilaiset viranomaismääräykset säilyisivät saavutetulla tasolla. H 29 Bisnesuutisia A A A S u om a l a is yrit yk s e t V e n ä j ä l l ä Metsä Tissue lopettaa tuotantonsa Venäjällä SOK suunnittelee hankintayhteistyötä Venäjällä Kuva YIT Pehmopaperituotteita valmistava Metsä Tissue lopettaa tuotantonsa Kalugan tehtaassaan. Lopettamispäätöksen myötä Venäjältä poistuvat yhtiön Mola ja Lambi -tuotemerkit. Yhtiölle jää Venäjälle kuitenkin edustusto, joka jatkaa Katrin-tuotemerkin myymistä maassa. Tehtaan lopettamispäätöksen taustalla on yhtiön toimintojen uudelleenjärjestelyt Venäjällä. – Mola ja Lambi saivat hyvän markkinaosuuden Venäjällä, mutta viime aikoina niiden myynti on kuluttajien ostovoiman hiipumisen myötä vähentynyt, Metsä Tissue Russian markkinointipäällikkö Olga Senatorova kertoi. Asian vahvistaa yhtiön SVP Business Development Kari Muttilainen. – Olemme päättäneet vetäytyä pehmopapereiden kuluttajatuotteiden valmistuksesta ja jakelusta Venäjällä. Kalugan Vorsinon tehtaalla toiminta loppuu 30.6.2015 mennessä. Jatkossa palvelemme suurkuluttaja-asiakkaita sekä ruoanlaitto- ja leivinpapereiden asiakkaita Metsä Tissuen muiden tuotantolaitosten kautta, Muttilainen kertoi SVKK:lle Sostav.ru, Metsä Tissue/TD/13.5.2015 Kuva Metsä Tissue A YIT käynnisti miljoonaurakan Jekaterinburgissa A YIT käynnisti Manevrovaya-nimisen asuinalueen ensimmäisen vaiheen rakentamisen Sortirovkan alueella Jekaterinburgissa, Venäjällä. Hankkeen ensimmäisen vaiheen arvo on noin 10 miljoonaa euroa ja sen on määrä valmistua kesällä 2016. Hanke käynnistettiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Koko asuinalue käsittää 4 kerrostaloa, ja sen kokonaisarvo on noin 45 miljoonaa euroa. YIT/2.4.2015 Pietarissa toimivat Prismat suunnittelevat strategisen hankintayhteistyön aloittamista 7Ya, Idea ja SPAR -kauppaketjujen kanssa. SOK:n tytäryhtiö SOK Retail Int Oy on selvittämässä venäläisen TD Intertorgin kanssa yhteistyötä Lounais-Venäjällä toimivien ketjujen kanssa. – Epävakaassa markkinatilanteessa tämä suunnittelemamme hankintayhteistyö tulisi vahvistamaan kummankin yrityksen kilpailukykyä ja kykyä tarjota asiakkaille tuotteita hyvällä hinta-laatu-suhteella, SOK Retail Int Oy:n toimitusjohtaja Vesa Punnonen kommentoi yhtiön tiedotteen mukaan. Hankintayhteistyön suunnittelun yhteydessä osapuolet ovat lisäksi sopineet siitä, että Prisma Kolpino muutetaan Intertorgin Spariksi toukokuun lopussa. S-Ryhmä/TD/5.5.2015 Kuva Shutterstock A Hesburger avaa uusia ravintoloita Venäjällä A Suomalaisen Hesburger-pikaravintolaketjun franchising-oikeudet Venäjällä omistava MegaGroup avaa Venäjälle yhteensä 15 uutta ravintolaa kuluvan kevään ja kesän aikana. Yhtiön tiedotteen mukaan Pietariin avataan yhdeksän uutta ravintolaa ja loput Novosibirskiin, Moskovaan ja muihin Venäjän kaupunkeihin. MegaGroupin mukaan yhtiön on kannattavaa panostaa Hesburger-ketjun laajentumiseen talouden taantuman aikana, sillä erityisesti kauppakeskusten tilavuokrat ovat laskeneet ja tarjonta pikaruokatoiminnan kannalta hyvistä paikoista on lisääntynyt. Kilpailuasetelmia erityisesti Pietarissa on parantanut Carl´s Junior -hampurilaisketjun poistuminen markkinoilta alkuvuonna. Hesburger.ru/TD/27.3.2015 30 Lue uusimmat bisnesuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi A A A I n v e stoi n n it Leroy Merlin laajentaa ketjuaan IKEA valmis tukemaan Moskovan metrolaitosta A A Ranskalainen rauta- ja kodinsisustuskauppaketju Leroy Merlin on kertonut suunnitelmistaan kolminkertaistaa kauppojensa määrän Venäjällä seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä ketjulla on Venäjällä 35 kauppaa. – Venäjän vaikea makrotalouden tilanne ei ole haitannut meitä. Seuraavien kymmenen vuoden aikana aiomme laajentaa ketjumme kauppojen lukumäärän sataan, yhtiön Venäjä-toimintojen johtaja Krzysztof Tkaczyk kertoi. Leroy Merlin toimii Venäjällä alemmassa hintasegmentissä ja panostaa kotimaisuusasteeltaan korkeaan tuotantoon. – Hankimme suurimman osan tuotevalikoimastamme venäläisiltä valmistajilta tai sellaisilta ulkomaalaisilta yrityksiltä, joilla on omaa tuotantoa Venäjällä. Tämän ansiosta olemme pystyneet pitämään jälleenmyyntihinnat ja logistiikkakulut alhaisina, yhtiön viestintävastaava Dmitri Dmitriev kommentoi. IKEA on kertonut olevansa valmis rahoittamaan osan Moskovan metron Mytišin aseman rakennuskustannuksista. Metroaseman lähistölle on lähivuosina nousemassa yhtiön uusi kauppakeskus Mega. Asiasta kertoi yhtiön Venäjän kauppakeskusjohtaja Armin Michaeli. Huonekalujätti on valmis kattamaan rakennuskustannuksista neljänneksen, eli noin 18 miljoonaa euroa. Ruotsalaisyhtiö on valmis laittamaan vastaavan summan kolehtiin myös Kazanissa, jossa sikäläinen metrolaitos on jatkamassa metrolinjaa lähelle IKEA:n paikallista kauppakeskusta. IKEA:n uusin Moskovan kauppakeskus on tarkoitus avata Mytišissä vuonna 2018. Kauppakeskuksen pinta-ala on 215 000 neliömetriä. Kiinalainen Great Wall rakentaa autotehtaan Tulaan A Tulan oblastin aluehallinnon julkaiseman tiedotteen mukaan kiinalainen autokonserni Great Wall on vahvistanut suunnitelmansa autotehtaan rakentamisesta Tulaan. Tulan oblastissa toimivaan Uzlovaja -teollisuuspuistoon rakennettavan tehtaan tuotantokapasiteetiksi kaavaillaan 150 000 henkilöautoa vuodessa. Tehtaan investoinnin suuruudeksi arvioidaan noin 500 miljoonaa dollaria. Tehdas valmistuu kolmen vuoden kuluttua. Valtio on pyrkinyt piristämään hiipuvaa autokauppaa subventioin. Maaliskuussa pääministeri Dmitri Medvedev määräsi 25 miljardia ruplaa autokaupan tukemiseen. Varoja on tarkoitus käyttää mm. autolainojen korkosubventioihin. Lenta.ru/TD/1.4.2015 RIA Novosti/TD/24.4.2015 Vedomosti/TD/23.4.2015 A A A R a k e n ta mi n e n j a a s u n to k au p pa Etalon Group: Asuntojen myynti Pietarissa -58 % Pietarilaiseen LenSpecSmu -konserniin kuuluva rakennusyhtiö Etalon Group on kertonut uusien asuntojensa myynnin laskeneen kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä peräti -58 prosenttia. Samaan aikaan asuntojen keskimääräinen neliöhinta on noussut 14 prosentilla viime vuoteen verrattuna, yhtiön osavuosikatsauksesta ilmenee. Yhtiön mukaan pudotus asuntojen myynnissä olisi kuitenkin taittumassa ja koko vuoden osalta yhtiö ennustaa myyntinsä laskevan noin kolmanneksella. Asuntokaupan toipumista tukee muun muassa asuntolainojen korkosubventio. Kiinteistövälittäjien mukaan Pietarin asuntomarkkinoiden yleinen tilanne näyttää tällä hetkellä valoisammalta kuin Etalon Groupin asuntomyynti. Kiinteistövälitysyhtiö Leaderin pääjohtaja Grigori Altuhovin mukaan uusien asuntojen myynti on laskenut Pietarissa kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä noin -15 %. Tänä vuonna Pietariin oli määrä valmistua noin 2,8 –3 miljoonaa neliömetriä uusia asuntoja. Kysynnän hiipumisen myötä uusia kohteita saattaa kuitenkin valmistua arviolta jopa -40 prosenttia vähemmän. Delovoy Peterburg/TD/16.4.2015 Kuva Shutterstock A Keskuspankki: Asuntolainojen määrä voi romahtaa puoleen tänä vuonna A Venäjän keskuspankki arvioi, että asuntoluottojen määrä voi pudota tämän vuoden loppuun mennessä noin puoleen nykyisestä tasosta. Luottojen määrän ennustetaan lähtevän taas kasvuun ensi vuoden alussa. Asuntolainoitusta on maaliskuussa piristänyt jonkin verran keskuspankin toteuttama ohjauskoron lasku ja hallituksen päätös subventoida asuntolainakorkoja. Esimerkiksi venäläispankki VTB 24 tarjoaa asuntolainaa verrattain edullisella 12 prosentin korolla. Valtiollinen Sberbank puolestaan tarjoaa asuntoluottoja 11,9 prosentin korolla. Laina edellyttää kuitenkin 20 prosentin omarahoitusosuutta. RBC/TD/27.3.2015 31 Bisnesuutisia A A A Vä h ittä is k au p pa M a i n o n ta j a v e r k ko k au p pa Mainosmarkkinoiden arvo laski lähes viidenneksellä – Internet kasvoi V Kuva Rovio enäjän mainosmarkkinoiden arvo laski kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 17 prosentilla. Mainostulot kasvoivat ainoastaan Internet-mainonnassa. Venäjän markkinointitoimistojen liiton AKAR:in tilastojen mukaan eniten mainostuloja menetti printtimedia, jonka tulot pienenivät yli kolmanneksella viime vuoteen verrattuna. Radiokanavat menettivät -25 prosenttia ja ulkomainonnan operaattorit -27 prosenttia tuloistaan. Venäjän merkittävin media, eli televisio, menetti puolestaan -22 prosenttia mainostuloistaan. Mainosmedioista tulojaan kasvatti ainoastaan Internetmainonta, johon käytettiin yhdeksän prosenttia enemmän rahaa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. internetmainonta markkinat kasvoivat Venäjällä 18,1 miljardiin ruplaan, eli 323 miljoonaan euroon. Kauppakeskukset suojautuvat taantumalta panostamalla lapsiin Vedomosti/TD/6.5.2015 Delovoy Peterburg/TD/19.3.2015 Sberbankin kuluttajaluotot vähenivät kolmanneksella A Venäjän suurimmalta pankilta Sberbankilta on tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä haettu 30 prosenttia vähemmän kuluttajaluottoja verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. Asiasta kertoi keskiviikkona pankin varajohtaja Aleksandr Torbahov. Torbahovin mukaan kuluttajaluottojen kysyntä on kuitenkin synkän alkuvuoden jälkeen kääntymässä kasvuun. –Tammikuussa kuluttajaluottojen markkinat suorastaan jäätyivät ja tilanne oli synkkä. Tammikuun jälkeen kuluttajaluottoja on alettu hakea aktiivisemmin, Torbahov kertoi. Sberbankin varajohtaja sanoi myös, että pankki aikoo anoa valtiolta uutta asuntolainojen korkosubventiolimiittiä heti sen jälkeen kun mykyinen limiitti on käytetty loppuun. Vedomosti/TD/30.4.2015 Kuva Shutterstock Pietarin suurimpiin kiinteistösijoitusyhtiöihin lukeutuva Fort Group kertoo investoivansa 800 miljoonaa ruplaa, eli noin 12 miljoonaa euroa aktiviteettipuistoihin. Investoinnillaan yhtiö aikoo vastata kauppakeskusten kävijämäärien ja vuokrausasteiden laskuun. Fort Group avaa kauppakeskuksiinsa parin vuoden aikana viisi uutta lapsiperheille tarkoitettua aktiviteettipuistoa. Fort Groupin ensimmäinen on Аngry Birds Activity Park St. Petersburg, joka avattiin huhtikuussa kauppakeskus Europolisin tiloissa. Teemapuisto haukkaa kauppakeskuksesta noin 4000 neliömetrin alan. Analyytikko Ljudmila Ryevan mukaan kauppakeskukset ovat tänä vuonna menettäneet noin 5–6 prosenttia kävijöistään viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Analyytikko kuitenkin uskoo, että lapsille ja lapsiperheille suunnatut palvelut voivat lisätä kauppakeskusten asiakasvirtaa jopa 10–20 prosenttia. Kauppakeskusten asiakasmäärien ennustetaan laskevan tänä vuonna 15–20 prosenttia. Kuva Shutterstock A Ulkomaiset verkkokaupat mukaan Yandex.Market -alustaan A Verkkokauppojen tuotehakua tarjoavaan Yandex.Market -alustaan on maaliskuun lopusta alettu lisäämään ulkomaisia verkkokauppoja. Aiemmin hakukoneen alustassa on ollut tarjolla vain venäläisten verkkokauppojen tuotteita. Yandex perustelee muutosta ulkomaalaisten verkkokauppojen suosion kasvulla Venäjällä. Yandexin verkkokauppa-alustan teknologiajohtaja Pavel Aleshinin mukaan ulkomaisten verkkokauppojen etuja ovat mm. laajemmat tuotevalikoimat, tuotteiden korkeampi laatu ja alhaisemmat hinnat kotimaisiin verkkokauppoihin verrattuna. Ulkomaalainen verkkokauppa voidaan ottaa Yandex.Marketiin, mikäli sillä on venäjänkielinen käyttöliittymä, Venäjällä toimiva maksujärjestelmä ja toimitus Venäjälle. TNS Russian mukaan Yandex.Marketissa oli tammikuussa mukana 16 000 Venäjällä toimivaa verkkokauppaa, yli 150 tuotekategoriaa ja noin 70 miljoonaa tuotetta. Alustan kuukausittainen käyttäjämäärä on 21,5 miljoonaa. Slon/TD/30.3.2015 32 Yrit yk s e t Siemensin liikevaihto Venäjällä romahti puoleen Kuva Shutterstock A Konkurssien määrä saavutti vuoden 2009 tason A Venäläisyritysten konkurssien määrä on saavuttanut kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuoden 2009 tason. Talouslehti Kommersantin selvityksen mukaan suurin osa, 76 prosenttia konkursseista jalostavan teollisuuden, vähittäiskaupan, rakennussektorin ja kiinteistösektorin yrityksiin. Vuoden ensimmäisinä kuukausina konkurssiin haetuista yrityksistä 76 % toimi näillä sektoreilla. Konkurssiaalto on vaivannut myös hotelli- ja ravintolasektoria. Sen sijaan finanssialan konkurssien määrä on viime kuukausina jopa vähentynyt aiempaan verrattuna. Liikevaihdoltaan suurimmat konkurssiyritykset ovat toimineet vähittäiskaupassa, rakennussektorilla ja elintarviketuotannossa. 20 suurimman konkurssin tehneen yrityksen osuus kaikkien konkurssiyritysten liikevaihdosta oli noin kolmannes. Asiantuntijoiden mukaan konkurssiaallon aiheuttajia ovat olleet ruplan jyrkkä kurssivaihtelu ja yrityslainoituksen vaikeutuminen. Kommersant/TD/24.4.2015 Venäjän elinkeinoelämä vaatii helpotuksia ulkomaisille investoijille A Venäjän yritysten oikeuksia valvova yritysasiamies Boris Titov luovutti toukokuun lopulla presidentti Putinille dokumentin, jossa luetellaan toimenpide-ehdotuksia Venäjän investointi-ilmapiirin kohentamiseksi. Dokumentissa esitetään muun muassa verohelpotusten antamista Venäjälle investoiville ulkomaisille yrityksille ja yksityishenkilöille, talouslehti Vedomosti uutisoi. Venäjän elinkeinoelämän edustajien toimenpideohjelmassa ehdotetaan myös ulkomaalaisten osakeomistajien osinkoveron ja henkilöveron laskemista. Lisäksi dokumentissa ehdotetaan kieli- ja historiatesteistä luopumista sellaisten ulkomaalaisten osalta, jotka ovat tulossa Venäjälle töihin vain lyhyeksi aikaa - esimerkiksi investointiprojektin käynnistämisen ajaksi. Dokumentissa ehdotetaan myös ulkomaisen tuotannon lokalisaation kriteereiden nykyistä tarkempaa määrittelyä ja ulkomaisen työvoiman kiintiöistä luopumista investointiprojektien alkuvaiheessa. Saksalainen monialayhtiö Siemens on vuoden aikana menettänyt noin puolet liikevaihdostaan Venäjällä. Yhtiön pääjohtaja Joe Kaeserin mukaan liikevaihdon supistumisen taustalla ovat talouspakotteet. Tilanteesta huolimatta Kaeser kertoo tukevansa pakotteita, mutta muistuttaa samalla, että Venäjän ja lännen välistä dialogia olisi parannettava. Tässä vaiheessa yhtiö ei ole ilmoittanut luopuvansa Venäjä-investoinneistaan. Asiaa kommentoi viimeksi viime vuoden loppupuolella Siemensin Venäjä-toimintojen johtaja Simon Hauser. –Venäjä on Siemensille erittäin tärkeä markkina-alue ja tästä syystä yhtiö ei aio muuttaa pitkän aikavälin suunnitelmiaan. Olemme jäämässä Venäjälle, Hauser tiivisti. Siemens on rakentamassa Pietariin omaa kylmälaite- ja pesukonetehdasta. Investoinnin arvo on 150 miljoonaa euroa. Yhtiön pitkän tähtäimen suunnitelmiin kuuluu myös Venäjän-tuotannon kotimaisuusasteen nostaminen nykyisestä 50 prosentista aina 80–90 prosenttiin. Venäjä on Siemensille Euroopan toiseksi suurin markkina-alue heti Saksan jälkeen. Gazeta/TD/15.4.2015 Kalugan kansainvälinen lentoasema vihittiin käyttöön P itkään suljettuna ollut Kalugan kansainvälinen lentoasema Grabtsevo vihittiin tällä viikolla uudelleen käyttöön. Muun muassa lentoyhtiö Komiaviatrans on ilmoittanut aloittavansa suorat reittilennot Kalugasta Pietariin. Lennot alkavat heinäkuussa ja alkuvaiheessa yhtiö suunnittelee lentävänsä reitillä kolme kertaa viikossa. Kalugan aluehallinnossa uskotaan, että lentoaseman matkustajamäärä kasvaa 250 000 matkustajaan vuoteen 2020 mennessä. Kalugan kaupungin hallinnollisten rajojen sisäpuolella toimiva Grabtsevon lentoasema suljettiin 2000-luvun alkupuolella talousvaikeuksien vuoksi, mutta päätettiin myöhemmin peruskorjata ja ottaa uudelleen käyttöön. Lentoaseman uusien terminaalirakennusten komponentteja on toimittanut suomalainen Ruukki Construction. Kommersant/TD/26.5.2015 Vedomosti/TD/26.5.2015 33 Jäsenyritys Muovituotteita kaikkiin tarpeisiin Teksti Inga Kairo • Kuva Tara.ru Venäläinen teollisuuden muovipakkausten valmistaja Tara.ru havittelee jalkautumista kansainvälisille markkinoille. Venäjän muuttuvassa markkinatilanteessa räätälöidyt tilaukset lisääntyvät ja suomalaisten asiakkaiden määrä on myös tasaisessa kasvussa. Internetista on tullut yritykselle tärkein markkinointikanava. V uonna 1997 perustettu OOO Tara.ru aloitti toimintansa kahden henkilön osto-ja myyntiyrityksenä Pietarin muovituotemarkkinoilla. Yritys on kasvanut tasaisesti ja se on kehittänyt toimintaansa koko ajan tuotannolliseen suuntaan. Nykyään Tara.ru on teollisuuden muovipakkausten johtava valmistaja Luoteis-Venäjällä. Tehdas tuottaa keskimääriin 205 tuhatta muovituotetta kuukaudessa eri teollisuudenalojen tarpeisiin. Sesongin mukaan määrät voivat olla isompiakin. Venäjän mittakaavassa yritys on kolmen suurimman muovipakkausvalmistajan joukossa. Yhtiön muovituotevalikoima on laaja. Tuotannossa on laatikoita ja kuormalavoja, jäteastioita, tynnyreitä ja erilaisia säilytyskoreja sekä säiliöitä ja astioita. Tehdas toimii ympärivuorokautisesti Pietarin Metallostroi -teollisuusalueella ja pysähtyy ainoastaan kerran vuodessa – Uuden Vuoden juhlan ajaksi. Tuotannon laajentamista teollisuusalueella hidasti viisi vuotta sitten alueen sähkökiintiöt ja lupien pitkä käsittelyprosessi. Kun luvat ja teollisuusinfra saatiin vihdoin kuntoon, laitos varustettiin nykyaikaisilla koneilla, jotka hankittiin Itävallasta, Italiasta ja Koreasta. Älykäs tekniikka ja moderni teknologia mahdollistavat massatuotannon rinnalla myös yksilöllisten muovituotteiden valmistuksen asiakkaan erikoistoivomusten mukaan. Tara.ru:n kehitysjohtaja Aleksey Shurbelev kertoo, että viime aikana yritykseen on tullut enemmän tiedusteluja nimenomaan räätälöityjen ratkaisujen 34 tuottamisesta. Asiakkaat haluavat valmistuttaa muovista muitakin tuotteita kuin vain säilytys- tai pakkaustarkoituksiin. Kehitysjohtaja arvelee uuden kysynnän johtuvat venäläisten kulukurista: yritykset säästävät ulkomaisen tavaran hankinnassa ja turvautuvat kotimaisen valmistajan palveluihin. Uusia erikoistilauksia Tara.ru toteuttaa italialaisen partnerin kanssa, joka vastaa tuotemuottien suunnittelusta. Shurbelevin mukaan yhtiön nykyinen teknologinen pohja mahdollistaa sekä yleisten kokonaisratkaisujen tarjoamisen teollisuuden pakkaustarpeisiin että räätälöityjen muovituotteiden valmistamisen. Kansainvälisiä asiakkaita Suurin asiakasryhmä Venäjällä on elintarviketeollisuus, jolle Tara.ru toimittaa elintarvikehyväksyttyjä muovilaatikoita. Shurbelev kertoo, että yrityksen asiakaskuntaan kuuluvat lähes kaikki ulkomaiset valmistajat, joilla on paikallista tuotantoa Venäjällä. Näiden yritysten joukossa ovat muun muassa Coca Cola, Pepsi Cola, Danone, WBD, Fazer, kaikki lihanjalostuslaitokset ja monet muut tehtaat. Asiakassuhteet Fazerin kanssa ovat Shurbelevin mukaan lämpimät ja hyvät. Pietarin pääkonttorin lisäksi yhtiöllä on toimipisteet Moskovassa, Jekaterinburgissa ja Krasnodarissa. Pakkaustuotteita toimitetaan Venäjän kaikille alueille ja viedään myös IVY-maihin, Suomeen ja muualle Eurooppaan. Suomalaisten asiakkaiden kanssa kauppaa on kehitetty kahden viimeisen vuoden ajan. Huhtikuussa yrityksen edustajat kävivät Suomessa neuvottelemassa uudesta sopimuksesta vanhan asiakkaan kanssa. Tänä päivänä suomalaiset pääsääntöisesti ovat ostajan roolissa, mutta tulevaisuudessa Tara.ru haluaa kokeilla muitakin yhteistyömalleja suomalaisten kanssa. Sherbelev korostaa, että Venäjälle asetettujen sanktioiden olosuhteissa joillakin vanhoilla ulkomaisilla asiakkailla tilaukset jopa kasvoivat. Varovaisuutta on ollut havaittavissa uusien ja potentiaalisten asiakkaiden osalta, sillä vallitsevassa poliittis-talou- – Meidän muovipakkauksemme ovat hyvin kysyttyjä Venäjällä. Uskomme, että tuotteet pystyvät kilpailemaan sekä hinnalla että laadulla myös kansainvälisillä markkinoilla. dellisessa ilmapiirissä yritykset eivät rohkene solmia uusia kontakteja. Uudet markkinointikanavat käyttöön Yrityksen seuraava askel on jalkautuminen kansainvälisille markkinoille. Tara.ru aikoo osallistua alan kansainväliseen näyttelyyn, missä ovat edustettuna vahvat ulkomaiset kilpailijat. Näyttelypaikka on tarkassa pohdiskelussa. Se tulee olemaan joko Turkki, Saksa tai Baltia. – Meidän muovipakkauksemme ovat hyvin kysyttyjä Venäjällä. Uskomme, että tuotteet pystyvät kilpailemaan sekä hinnalla että laadulla myös kansainvälisillä markkinoilla. Kilpailuvalttejamme ovat korkea ammattitaito ja luotettavuus. Kotimaassa ООО Tara.ru ei aio panostaa tänä vuonna alan messuille, jotka eivät kehitysjohtajan mukaan toimi enää niin tehokkaasti asiakashankinnassa kuin ennen. Näyttelystä on hänen mielestään tullut aika pitkälle vain alan toimijoiden ja kauppiaiden näyttöpaikka. – Moskova on ainut paikka, mihin meidän tason ammattilaisen kannattaa mennä esittäytymään ja verkostoitumaan maan sisällä, mutta sekään ei palvele enää samalla tavalla kuin viisi vuotta sitten. Osallistuminen vaatii valtavasti resursseja ja kulut ovat huikeat, mutta konkreettinen hyöty, joka näkyy myöhemmin numeroina tuloksessa on varsin pieni. Oikeat asiakkaat ovat siirtyneet muualle. Kontakteja haetaan nykyään useimmiten netistä, Shurbelev pohtii. Paljon antoisampaa nykyisessä muuttuvassa markkinatilanteessa on Shurbelevin mukaan ollut internet-mainonta. Yritys onkin siirtänyt oman markkinointinsa melkein kokonaan verkkoon hyödyntäen aktiivisesti Yandex- ja Google-pohjaista nettimainontaa ja kaikkia mahdollisia sosiaalisen median kanavia. – Tämä ratkaisu on tuonut hyvää näkyvyyttä ja tuotantoon tulee jatkuvasti uusia tilauksia maan talouden epävakaudesta huolimatta. Omaa nettisivustoa tara.ru, joka toimii samalla verkkokauppana, on rakennettu vastamaan asiakkaiden muuttuvia tarpeita, kertoo Shurbelev. Tulossa on myös englanninkielinen nettiversio ja ehkä suomenkielinenkin – jos suomalaisten asiakkaiden määrä lisääntyy huomattavasti. Venäläiset asiakkaat löytävät yrityksen palvelut netistä helposti ja nopeasti osuvan nimen ansiosta. Venäjänkielinen sana tara, joka tarkoittaa päällystä tai pakkausta, on samalla netin yleisin hakusana kun etsitään pakkaustuotteiden valmistajaa Venäjällä. H 35 Jäsenyritys Lamarck Group kehittää uniikkeja mobiiliratkaisuja Teksti Inga Kairo • Kuvat Lamarck Group L Moskovalainen digistudio OOO Lamarck Group panostaa yksilöllisten mobiilisovellusten suunnitteluun. Sovelluskehittäjän uusimmaksi trendituotteeksi ovat nousemassa mobiiliverkkokaupat, kertoo yrityksen talousjohtaja Ilja Rozovskiy. amarck Group -studion nuoret perustajat tutustuivat toisiinsa jo yli viisi vuotta sitten erilaisissa sosiaalisen median ja markkinoinnin hankkeissa, joissa innostu neet diginörtit olivat joko toistensa asiakkaina tai tehtävien toteuttajina. Vähitellen digiprojektien toteuttaminen kasvoi yhteisestä harrastuksesta itsenäiseksi liiketoiminnaksi. – Olemme klassinen esimerkki digistudiosta, jota on rakennettu vaihe vaiheelta. Vaikka yritys on kasvanut reippaasti, emme ole koskaan tavoitelleet suurta kasvua. Meille on aina ollut tärkeää pysyä yhtenäisenä ja innostuneena digitiiminä, Rozovskiy kertoo. Talousjohtajan mukaan alan kilpailu on Venäjällä kovaa tänä päivänä, mutta suurin osa alan toimijoista on kuitenkin joko nuoria freelancereita tai toimistoja, jotka myyvät muiden kehittämiä sovelluksia. Rozovskiy painottaa, että markkinoilla on todella vähän yrityksiä, joilla on sekä kokemusta että korkean tason osaamista ja jotka voivat tarjota palveluitaan järkevällä budjetilla. Lamarck Group kuuluu nimenomaan tähän markkinarakoon ja haluaa jatkossakin pysyä siinä. Kehitysjohtaja Svyatoslav Tripolskiy korostaa, että yrityksen ydinosaamista on ennen kaikkea mobiilisovellusten kehittäminen. Omien uudissovellusten lisäksi yritys suunnittelee internet-sivuja ja toteuttaa räätälöityjä sovellusratkaisuja asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Jokainen uusi ihminen tuo tiimiin oman erityisosaamisensa ja on tärkeää, että tämä potentiaali myös saadaan hyödynnettyä. – Harva studio pystyy palvelemaan kokonaisval- 36 taisesti asiakasta alusta loppuun samalla tavalla kuin Lamarck. Käymme yhdessä asiakkaan kanssa läpi tavoitteita ja erityispiirteitä ja ehdotamme erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, Tripolskiy kertoo. Uusi start-up -sovelluksia Studion oma suunnittelu lähtee niin sanotusti puhtaalta pöydältä, mikä tarkoittaa, että Lamarck tekee ainutlaatuisia sovelluksia, ei kopioita. Jokainen uusi ratkaisu on tehokkaan tiimityöskentelyn tulos. Rozovskiy kertoo, että kysytyimpiä palveluita ovat edelleen yritysten internet-sivut, joiden toteutukseen näyttää olevan helpompi irrottaa rahaa yritysten budjeteista. Sovelluspuolella tarpeiden tiedostaminen ja päätöksenteko on jonkin verran mutkikkaampi prosessi. Nopeasti kehittyvillä mobiilimarkkinoilla tämän päivän kuuma tuote ovat verkkokauppasovellukset. – Yritykset ovat alkaneet ymmärtää, että kauppa on myös hyvin henkilökohtainen palvelutuote, jonka pitää toimia tiiviissä vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa ja sitouttaa asiakasta. Mobiiliratkaisut ovat tähän tarkoitukseen erittäin tehokkaita työkaluja. Muita suosittuja tuotteita ovat Rozovskiyn mukaan viimeaikoina olleet henkilöstön käyttöön tehdyt yrityssovellukset. – Uusimpiin kehityshankkeisiimme kuuluu hammasklinikalle tehty sovellus, joka on ladattavissa AppStoressa. Sovellus tarjoaa tietoja klinikasta ja sen henkilökunnasta. Sen avulla voi varata vastaanottoajan, seurata omaa käyntihistoriaansa ja antaa palautetta. Sovellukseen on integroitu kanta-asia- Ilja Rozovskiy merkiksi palveluita tai tuotteita ja auttaa päätöksenteossa. Tripolskiy kertoo, että tuotteen kehitykseen osallistui matemaatikkoja ja psykologeja. Muita vastaavia tuotteita ei tällä hetkellä ole markkinoilla. Tulevaisuuden odotukset Svyatoslav Tripolskiy kasohjelma sekä luotu online-kabinetti asiakkaille ja CRM-ohjelma klinikan hallinnolle. Lisäetuna on vielä toiminto, jonka avulla asiakas voi ottaa itsestään valokuvan, ja katsoa miltä oma hymy näyttää hampaiden valkaisun jälkeen, Rozovskiy kertoo. Svyatoslav Tripolskiy esittelee toisen – enemmän viihdekäyttöön suunnitellun Compare App -sovelluksen, joka huvin lisäksi tarjoaa myös hyödyllistä informaatiota. Se auttaa käyttäjää vertailemaan esi- Lamarck Groupin tavoitteena on kasvaa kansainvälisesti. Kansainvälistymistä on viritelty muun muassa aloittamalla yhteistyö Venäjän markkinoista kiinnostuneen kansainvälisen IT-yrityksen kanssa. Tällä hetkellä yhtiö etsii aktiivisesti myös ulkomaisia kumppaneita, joilta voisi saada toimeksiantoja. Kumppanuus ja yhteistyö suomalaisten yritysten kanssa kiinnostaa Lamarckia ja Rozovskiy uskoo, että SVKK:n jäsenyys avaa siihen myös mahdollisuuksia. Moskovan SVKK:n toimiston jäsenyrityksille Lamarck on tuttu alan ajankohtaisia kysymyksiä käsittelevän markkinointiklubin tapaamisista. Asiakashankinnassa tähän asti toimivin tapa ovat olleet muiden suosittelut. Suurin osa asiakkaista on nuoria, kasvavia yrityksiä, jotka hakevat uusia innovaatioita. Rozovskyi painottaa kuitenkin, että heillä kokemusta on myös isojen brändien kanssa työskentelystä. – Studiomme menestyksen suhteen katseemme on tällä hetkellä suunnattu tulevaisuuteen. Meillä on käynnissä monta hanketta, jotka voivat tuoda uusia asiakkaita. Kokeilemme koko ajan jotain uutta ja seuraamme palautetta, Rozovskiy sanoo. H Nopeasti kehittyvillä mobiilimarkkinoilla tämän päivän kuuma tuote ovat verkkokauppasovellukset. 37 Mahdollisuuksia Kaluga autoteollisuutta ja avaruustutkimusta Teksti Taneli Dobrowolski • Kuvat Investkaluga.com, Wikimedia Commons Kalugan kaupungin juuret ovat syvällä historiassa ja katse korkeuksissa. Näin voisi päätellä ainakin kaupungin vaakunasta, jossa koreilevat vierekkäin keisarillinen kruunu ja Sputnik-satelliitti. Kalugan kaupunki ja erityisesti Kalugan alue ovat viime vuosina houkutelleet mukavasti ulkomaisia investointeja ja alue on menestynyt myös Venäjän elintaso- ja liiketoimintailmapiirivertailuissa. Ei siis ihme, että paikka saa kehuja siellä toimivien suomalaisyritysten edustajilta. Venäjän vanhimpia kaupunkeja Venäjän vanhimpiin kaupunkeihin lukeutuva Kaluga on mainittu historiateksteissä ensimmäisen kerran vuonna 1371. Tuolloin Moskovan ruhtinaskunnan ja Liettuan suurruhtinaskunnan raja kulki Kalugassa, mutta historioitsijoiden viimeaikaisten tulkintojen mukaan Kalugan linnakekaupunki ei silloin vielä kuulunut varsinaisesti kumpaankaan ruhtinaskuntaan. Neljän vuosisadan ajan paikkakunta eleli hiljaista provinssielämää aina vuoteen 1755, jolloin siellä vieraili keisarinna Katariina Suuri. Historioitsijoille tuntemattomaksi jääneestä syystä keisarinna ihastui kaupunkiin ja hallitsijan myötävaikutuksella Kaluga alkoi kasvaa ja kehittyä. Keisarinnan vierailun jälkeen paikkakunta kohotettiin kuvernementin pääkaupungiksi ja sille vahvistettiin asemakaava. Kalugaan alkoi kohota kivitaloja, virastoja, julkisia rakennuksia ja kirkkoja. Nopeasti teollistuvalla paikkakunnalla toimi 1700-luvun loppuun mennessä jo noin 120 tuotantolaitosta. 38 Seuraavalla vuosisadalla Kalugaa halkovan Okajoen merkitys liikennereittinä alkoi rautateiden kehittymisen myötä vähentyä ja kaupunki alkoi menettää alueellista merkitystään. Kaluga jäi syrjään tärkeimmistä liikennereiteistä ja aiemmin eläväinen kaupan ja teollisuuden keskus alkoi hiljalleen taantua. Taantumaa nopeutti vuosina 1917 – 1923 sodittu sisällissota, jonka taistelujen keskiössä Kaluga joutui pitkään sinnittelemään. Kaupunki sai seuraavan piristysruiskeen 1920-luvulla, kun valtansa lopulta vakiinnuttanut uusi valtionjohto ideologioineen päätti ryhtyä teollistamaan maata suunnittelutalouden keinoin. Luotiin korkealentoisia suunnitelmia ja iskurityöläiset kisasivat tuotantotavoitteiden rikkomisesta! Näissä suunnitelmissa Kalugalle oli varattu rooli koneenrakennuksen ja puolustusteollisuuden keskuksena. Kaupunkiin alkoi kohota tehtaita ja tuotantolaitoksia. Työväkeä virtasi maalta kaupunkiin, ja parissa vuosikymmenessä Kalugan asukasluku kaksinkertaistui. Neuvostoaikoina arviolta noin 90 prosenttia kaikista Kalu- 39 Kalugan kaupungin hallinnollisten rajojen sisäpuolella toimiva Grabtsevon lentoasema suljettiin 2000-luvun alkupuolella talousvaikeuksien vuoksi, mutta päätettiin myöhemmin peruskorjata ja ottaa uudelleen käyttöön. Lentoaseman uusien terminaalirakennusten komponentteja on toimittanut suomalainen Ruukki Construction. Nyt kentän peruskorjaus on loppusuoralla ja lentoliikenteen arvioidaan käynnistyvän kentällä vuoden 2015 aikana. Alustavien tietojen mukaan ainakin neljä venäläistä lentoyhtiöstä olisi ilmaissut kiinnostuksensa aloitta koti- ja ulkomaanlennot Kalugasta. Kalugan menestyy vertailuissa Venäjän alueiden liiketoimintailmapiiriä vertailleessa selvityksessä Kalugan alue rankattiin ensimmäiselle sijalle kaikista mukana olleista liittovaltiosubjekteista. 40 gassa toimineista teollisuuslaitoksista oli valjastettu puolustusteollisuuden tarpeisiin. Erityisen merkityksen kaupungille antoi siellä yli 40 vuotta asunut ja työskennellyt avaruusinsinööri Konstantin Tsiolkovski, jonka perintönä Kalugaa nimitetään vielä tänäkin päivänä Venäjän ja Neuvostoliiton avaruustutkimuksen kehdoksi. Tästä perinnöstä muistuttavat kaupungissa toimiva Venäjän suurin avaruusteknologian museo ja Kalugan vaakunaa koristava Sputnik-satelliitti. Maantieteellinen sijainti ja liikenneyhteydet Kalugan alue sijaitsee Venäjän keskisessä federaatiopiirissä 175 kilometrin matkan päässä Moskovasta lounaaseen. Alueen rajanaapureina ovat koillisessa Moskovan alue ja vuonna 2011 toteutetun Moskovan aluelaajennuksen jälkeen myös itse Moskovan kaupunki. Teollisuusvetoinen Kaluga sijaitsee siis pääkaupunkiseudun vaikutusalueen välittömässä läheisyydessä ja muistuttaa tältä osin myös suomalaista ystävyyskaupunkiaan Lahtea. Kalugan kaupungin vierestä kulkee Moskovasta Brjanskin kautta Ukrainaan linjattu M3-valtatie, joka on osa eurooppalaista E 101-tietä. Suunnitelmissa on, että tämä 1970-luvun loppupuolella valmistunut tie kunnostetaan lähivuosina ja muutetaan samalla maksulliseksi. Nykyiselläänkin varsin hyväkuntoista valtatietä ajelee Kalugasta Moskovan Vnukovon lentokentälle parissa tunnissa. Kalugassa on kaksi rautatieasemaa, joista keskustassa sijaitseva palvelee pääosin lähikaupunkien ja Moskovan matkustajaliikennettä. Kaupungin keskustan ulkopuolella olevan rautatieaseman läpi kulkee Moskova-Kiova rata. Radalta on pistoraiteita Kalugan alueella toimiviin teollisuuspuistoihin. Kalugan kaupunki ja sitä ympäröivä hallintoalue ovat menestyneet melko hyvin erilaisissa elintasoa ja liiketoimintailmapiiriä vertailevissa selvityksissä. Uutistoimisto RIA Novostin viime vuonna tekemässä selvityksessä Kalugan alue sijoittui yhteispisteissä sijalle 17 kaikista Venäjän liittovaltiosubjekteista. Selvityksessä vertailtiin muun muassa alueiden asukkaiden asumisolosuhteita, sosiaalipalveluja, taloutta, yleistä turvallisuutta ja väestön ikäjakaumaa. Eri osa-alueista Kalugalle jaettiin korkeimpia pistemääriä asukkaiden tulotasosta ja aluetalouden kehittymisestä. Väestön ostovoimavertailussa Kaluga nousi sijalle 15. Erityisen hyvin Kalugan alue menestyi venäläisen Agency for Strategic Initiatives -järjestön viime vuonna toteuttamassa Venäjän alueiden liiketoimintailmapiiriä vertailleessa selvityksessä. Eräänlaisessa Doing Business -selvityksen venäläisversiossa Kalugan alue rankattiin ensimmäiselle sijalle kaikista vertailussa mukana olleista liittovaltiosubjekteista. Pilottikokeiluna tehdyssä selvityksessä oli tosin mukana vain 21 liittovaltiosubjektia. Myös kaupungin infrastruktuuri näyttäisi vertailujen valossa olevan kehittynyttä. Venäjän federaation rakennusvirasto Rosstroin vuosittain julkaisemassa vertailussa Kaluga valittiin toissavuonna infrastruktuuriltaan kehittyneimmäksi kaupungiksi Venäjän keskikokoisten kaupunkien joukosta. Teollisuuspuistoja ja kansainvälisiä investointeja Asukaslukuvertailussa Kalugan kaupunki on 54. suurin kaupunki Venäjällä. Kaupungissa asuu tätä nykyä yhteensä lähes 350 000 asukasta ja Kalugan hallintoalueen väkiluku on reilu miljoona. Kaupunki on ollut viime vuosina muuttovoittoinen. Siellä toimii kymmenkunta korkea-asteen oppilaitosta ja instituuttia, joista merkittävimpiä ovat Kalugan yliopisto ja Moskovan Baumanin instituutin filiaali. Elinkeinorakenteessa on merkittävin rooli teollisuustuotannolla, jonka suurimpia toimialoja ovat auto-, metalli-, elintarviketeollisuus, koneenrakennus, energiantuotanto ja rakennusmateriaaliteollisuus. Kalugan alueen teollisuustuotannosta autoteollisuuden osuus on peräti 44 prosenttia. Kalugan alueella toimii useita teollisuuspuistoja ja sinne ollaan puuhaamassa myös Ljudinovon erityistalousaluetta. Pinta-alaltaan suurin teollisuuspuisto on 2 000 hehtaarinen ja lähes 8 000 työpaikkaa tarjoava Vorsino, jonka kansainvälisiä residenttejä ovat muun muassa Samsung Electronics, Nestle Russia, L’Oréal ja suomalainen Metsä Tissue. Viimeksi mainittu on tosin päättänyt vetäytyä pehmopapereiden kuluttajatuotteiden valmistuksesta ja jakelusta Venäjällä ja lopettaa toiminnan Vorsinon tehtaalla kesäkuun loppuun mennessä. Metsä Tissue palvelee jatkossa suurkuluttaja-asiakkaita sekä ruoanlaitto- ja leivinpapereiden asiakkaita yhtiön muiden tuotantolaitosten kautta. Pinta-alaltaan toiseksi suurimpaan Rosvan teollisuuspuistoon ovat puolestaan sijoittuneet esimerkiksi Peugeot, Citroen ja Mitsubishi -henkilöautoja valmistava PSMA Rus ja kaasuturbiinikomponentteja huoltava GE Rus. Teollisuuspuistossa on oma tullausvarasto sekä logistiikkakeskus välivarastoineen ja rekka- ja rautatieterminaaleineen. Autoklusteria palvelevaan Grabtsevon teollisuuspuistoon on 650 hehtaarille levittynyt muun muassa Volkswagenin autotehdas, autoteollisuuden alihankkijoita ja metalliteollisuutta. Autoteollisuutta palvelee myös Kalugan kaupungin läheisyydessä toimiva teollisuuspuisto Kaluga-Jug, jonka residentteinä ovat muun muassa Volvo Trucks ja rengasvalmistaja Continental. Kaluga-Jugiin rakennetaan parhaillaan myös sosiaalista infrastruktuuria. Ensi vuonna valmistuvalle Eurooppalainen kortteli -nimiselle asuinalueelle nousee yhteensä 25 asuinrakennusta, päiväkoti, kauppoja ja vapaa-ajankohteita. Teollisuuspuiston yritykset työllistävät yli 3 000 henkeä. Kotimaiset ja ulkomaiset teollisuuslaitokset ovat taanneet Kalugan alueelle hyvän työllisyystilanteen ja vielä vuoden alkupuolella virallisesti työttömiksi rekisteröityjen osuus oli vain 0,7 prosenttia työikäisestä väestöstä. Työttömyys on kuitenkin lähtenyt kevään aikana selkeään nousuun sen jälkeen, kun taantuma on alkanut purra Venäjän autokauppaan. Kalugan alueella toimivat autotehtaat ovat kertoneet viime kuukausina irtisanomisistaan ja Volvon raskasta kuljetuskalustoa valmistava autotehdas keskeytti tuotantonsa määrittelemättömäksi ajaksi. Suomalaiset Kalugassa Suurimpia Kalugan alueella toimivia suomalaisyrityksiä ovat muun muassa Ruukki Construction, Lemminkäinen ja Kiilto. Maantie-etäisyydet Moskova: 175 km Minsk: 670 km Kiova: 700 km Helsinki: 1 080 km Lemminkäinen Kuvernööri operoi Kalugassa noin Anatoli Artamonov 20 kilometrin päässä kaupungista sijaitsevaa Vuonna 2000 Kalugan Lemminkäinen Industalueen kuvernööriksi nimitetty Anatoli Artamonov rial Parkia -teollisuus(s. 1952) on syntyperäinen puistoa, joka tarjoaa kalugalainen, joka on ennen lähes 130 hehtaaria teolkuvernöörinuraansa työslisuudelle kaavoitettua kennellyt muun muassa Obomaa maata. Puistossa ninskin kaupunginjohtajana ja maatalouden tuotannon on valmiit kunnallistekvirkamiestehtävissä. niikan liittymät se kaikArtamonov on toiminut aktiivisesti kansainvälisten ki kaavoitus-, suojaetäiyritysten houkuttelemisessa Kalugaan ja näkyvimpiä syys- ja rakennuslupatuloksia on ollut Venäjän suurimpiin lukeutuvan autoasiat hyväksytty. teollisuusklusterin syntyminen alueelle. Vuonna 2012 Suomen Tasavallan presidentti myönsi Lemminkäistä houArtamonoville Leijonan ritarikunnan komentajamerkin kuttelivat Kalugaan suomalaisten yritysten sijoittumisen edistämiseksi otollisen sijainnin lisäksi tehdystä työstä. myös muut vetovoimatekijät. SVKK:n viime syksynä haastattelema Lemminkäinen Oyj:n VenäKalugan teollisuuspuisjän liiketoimintojen kehitysjohtaja Juha Virtanen toihin ja investointimaluettelee tällaisiksi houkutustekijöiksi muun muassa dollisuuksiin voi tutustua alueen myönteisen toimintailmapiirin ja viranomaissivuilla invest.kaluga.ru toiminnan tehokkuuden. ja investkaluga.com –Kaluga on houkutellut useita ulkomaalaisia suuryrityksiä, vaikkei sillä edes ole erityistalousalueen asemaa. Viranomaistoiminnan tehokkuudessa on päästy jopa paremmalle tasolle kuin eräillä vapaakauppa-alueilla ja ”yhden luukun” asioimisen periaate toimii. Investointipäätöksen ja tuotannon käynnistymisen väliin jäävä aika on minimoitu, Virtanen perusteli. Lemminkäisen teollisuuspuiston ensimmäinen residentti on Rani Plast Oy:n pakkauskalvotehdas, jonka rakennus valmistui omalle tontilleen teollisuuspuistoon vuonna 2012. H 41 Mahdollisuuksia Monien mahdollisuuksien Moglino Teksti Taneli Dobrowolski • Kuva Moglino.com Kun Luoteis-Venäjän kartalla tökkää kohtaan josta on mahdollisimman lyhyt matka läntisiin naapurivaltioihin, sormi osuu todennäköisimmin Pihkovaan. Venla tutustui alueella toimintansa aloittavaan Moglinon erityistalousalueeseen. Etäisyydet Viron raja: 45 kilometriä Latvian raja: 125 kilometriä Valko-Venäjän raja: 220 kilometriä Pietari: 300 kilometriä Tallinna: 330 kilometriä Vaalimaa: 530 kilometriä 42 P ihkovan alueen asukasluku on 650 000 henkilöä, joista työikäistä väestöä on 351 000. Hallintoalueen pääkaupunki on reilun kahden sadan tuhannen asukkaan Pihkova, joka on asukasluvultaan LuoteisVenäjän kymmenenneksi suurin kaupunki ja alueensa teollisuuskeskittymä. Pihkovassa toimii yhteensä yli 300 teollisuustuotantolaitosta. Kolme vuotta sitten Pihkovan alueelle perustettiin 215 hehtaarin alueelle levittäytyvä Moglinon teollisuus-tuotannollinen erityis talousalue, jonka residentit ovat oikeutettuja saamaan erilaisia verohelpotuksia. Moglino on samalla myös tullivapaata aluetta, jolle voi tuoda, varastoida ja jalostaa ulkomailta tuotuja tuotteita tullitta. Alueella valmistetut tuotteet ovat vapautettuja myös vientitulleista. – Moglinoon tule sijoittumaan muun muassa elektroniikan, kodintekniikan, maatalouden, autokomponenttien ja rakennusmateriaalien tuotantoa. Teollisuuspuisto mahdollistaa periaatteessa kaikenlaisen teollisuuden, lukuun ottamatta korkeaa hygieniatasoa vaativaa tuotantoa, Moglinon pääjohtaja Olga Torbitš kertoo Venlalle. Vuosina 2013–2015 Moglinon infrastruktuuriin investoidaan Venäjän Federaation budjettivaroista yhteensä 60 miljoonaa euroa. Valmistuessaan alue tarjoaa valmiit liittymät vesi-, sähkö-, maakaasu- ja hulevesiverkostoon. – Alueen infrastruktuuri valmistuu kuluvan vuoden aikana. Kytkeytyminen infraan on Moglinon residenteille maksutonta ja tariffit keskimääräistä edullisempia kuin muualla Venäjällä. Esimerkiksi tonttivuokra on vain reilut tuhat euroa hehtaarilta vuodessa. Kaikki sijoittautumiseen liittyvät palvelut liiketoimintasuunnitelmista viranomaislupiin hoidetaan yhden luukun periaatteella, Olga Torbitš lupaa. Moglinon eritystalousalue sijaitsee Riikaan johtavan E77-valtatien vartella noin kymmenen kilometrin päässä Pihkovasta. Alueen pohjoisrajan tuntumassa kulkee rautatie ja Pihkovan lentokentälle on alle puolen tunnin ajomatka – Moglinon vahva vetovoimatekijä on sen sijainti kahden EU-valtion, Valko-Venäjän ja Pietarin välissä. Pietariin on maanteitse 300 kilometriä ja tie on erittäin hyvässä kunnossa, Torbitš sanoo. Teollisuuspuiston konsultointi-, markkinointi- ja projektinjohtopalvelut toteuttaa singaporelainen Jurong Consultants. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun venäläisen eritystalousalueen kehitysyhtiöksi on kutsuttu ulkomaalainen yritys. Moglino on saanut ensimmäiset residenttinsä tänä vuonna. Olga Torbitšin mukaan Moglinoon sijoittumisesta on ollut kiinnostunut muun muassa lahtelainen maalivalmistaja Nor-Maali Oy. H Alueeseen voi tutustua tarkemmin osoitteessa moglino.com. ILMOITUS World Trade House on linkki sujuviin hankintoihin Venäjällä Mitä tehdä, kun rakennustyömaa Venäjällä seisoo tavarantoimitusten pettäessä? Ja aikataulut venyvät ja rahaa palaa. Tai kun arveluttaa jatkaa tilauksia paikalliselta toimittajalta jatkuvien saatavuusongelmien ja valuuttariskien pelossa? Vastaus on World Trade House. World Trade House (WTH) on toiminut jo parinkymmenen vuoden ajan Venäjällä toimivien suomalaisten ja pohjoismaisten rakennuttajien ja rakentajien kumppanina. Yritys on erikoistunut rakennusprojektien teknisten erikoistuotteiden toimituksiin. WTH:n vientipäällikkö Marko Heikkisen mukaan yritys tarjoaa paljon etuja Venäjällä toimiville asiakkailleen: ”Asiakkaamme luottavat vankkaan osaamiseemme Venäjällä toimimisessa, kustannustehokkaaseen toimintaamme sekä varmaan saatavuuteen ja luotettaviin toimituksiimme”, kertoo Marko Heikkinen. World Trade Housen sijainti Lappeenrannassa, Venäjän rajalla, vain 210 kilometrin päässä Pietarin kasvukeskuksesta mahdollistaa nopeat täsmätoimitukset suoraan rakennuskohteisiin. Yrityksellä on toimisto myös Pietarissa. Vuosikymmenten saatossa WTH:lle on kertynyt laaja yhteistyökumppaneiden verkosto ja erinomainen logistiikkaosaaminen ja -hallinta. Jatkotoimitukset Pietarista eteenpäinkin maanlaajuisesti sujuvat kätevästi hyvän yhteistyöverkoston avulla. WTH toimittaa pääasiassa suomalaisten ja eurooppalaisten valmistajien laatutuotteita. Lisäpalveluna yritys tarjoaa nopeat paikkaus- ja täydennystoimitukset. ”Tuotteesta ja sijainnista riippuen voimme hoitaa toimitukset parhaimmillaan jopa vuorokauden toimitusajalla. Hoidamme lisäksi huolinnan ja voimme laskuttaa myös Venäjällä ruplissa”, toteaa Marko Heikkinen. Sitoutunut Venäjällä toimija Pelottaako vientipäällikköä Venäjän nykyinen epävakaa taloustilanne? ”Tilanteet aina muuttuvat ja yhteydenotoista päätellen Venäjällä tapahtuu paljon tälläkin hetkellä. Näemme Venäjän vahvana ja potentiaalisena markkinana, jossa aiomme olla mukana seuraavatkin vuosikymmenet”, toteaa Marko Heikkinen. Sitä silmällä pitäen yritys kehittää toimintaansa jatkuvasti vastatakseen asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin ja etsii aktiivisesti myös uusia tuotteita valikoimiinsa. ”Meidän kauttamme suomalaisten tuotevalmistajien on riskitöntä lähteä vaikkapa kokeilemaan Venäjän markkinaa. Meillä on Venäjällä valmis asiakaskunta niin suomalaisia kuin venäläisiä asiakkaita ja maksut hoidamme toimittajillemme vaivattomasti ja turvallisesti euroissa Suomessa”, kertoo Marko Heikkinen. World Trade House hoitaa hankinnat puolestasi: • Kokenut Venäjän asiantuntija ja markkinaosaaja • Luotettava rakennusprojektien teknisten erikoistuot• • • teiden toimittaja Venäjälle Laaja suhdeverkosto ja tunnettuus Venäjällä Vahva logistiikkaosaaminen ja -hallinta Varma saatavuus sekä nopeat, joustavat ja luotettavat toimitukset suoraan rakennustyömaalle • Hoitaa myös huolinnan www.wthtrade.fi Teksti: Miia Mikander, Woimistamo Oy Kuva: Kimmo Metsälä, Valkoinen valas World Trade House on kokenut teknisten rakennustuotteiden erikoistoimittaja Venäjälle. ”Tuotteiden varma saatavuus sekä luotettavat ja nopeat toimitukset ovat toimintamme perusta”, sanoo vientipäällikkö Marko Heikkinen. 43 Juristin Palsta Vieläkö yrityksen virallista pyöreää leimaa pitää käyttää? Teksti Andrey Garevsky, SVKK:n juristi Pietarissa V enäjällä astui huhtikuun 7. päivänä voimaan lakimuutos, jonka myötä oikeushenkilöt, eli yritykset, yhteisöt ja julkisoikeudelliset tahot, vapautetaan pakollisesta leiman käyttämisestä. Lakimuutos vaikuttaa yhteensä viiteentoista säädökseen. Lakimuutos tarkoittaa, että OOO ja AO -yhtiöiden ei enää tarvitse omistaa tai käyttää pyöreää leimaa. Jos leimaa kuitenkin halutaan käyttää, on siitä kerrottava yhtiöjärjestyksessä. Mikäli leimasta ei yhtiöjärjestyksessä ole mainintaa, tulkitaan se niin, että yhtiöllä ei ole leimaa käytössään. Jos siis yhtiö aikoo tulevaisuudessakin käyttää leimaa ja siitä on kerrottu yhtiöjärjestyksessä, mitään erityisiä toimenpiteitä ei lakimuutoksen voimaantulo yhtiöltä edellytä. Mikäli yhtiöjärjestyksessä ei tätä tietoa ole, suosittelisin sen sinne lisäämään, sillä joissain erillisissä tapauksissa joko laki, tai osapuolten välinen sopimus saattaa edellyttää dokumenttien vahvistamista leimalla. OOO tai AO -yhtiöiden velvoite käyttää leimaa voidaan määrätä vain federatiivisessa lainsäädännössä. Tällä hetkellä Venäjän Federaation verolaki määrittelee ainoastaan yhden tilanteen, jossa leiman käyttäminen dokumentin vahvistamiseksi on pakollista. Kyseessä on ilmoitus tuotteiden valmisteveron suorittamisesta, jonka Tulliliiton jäsenvaltiossa toimiva yhtiö antaa toisessa Tulliliiton jäsenvaltiossa toimivalle yhtiölle. Sopimusten sivujen yhdistäminen (sinetöinti) leimalla säilyy myös vastedes ylimääräisenä muotovaatimuksena. Leimaa ei kuitenkaan tarvitse käyttää sinetöintiin, mikäli sopimuksen vastapuoli tai laki ei sitä vaadi. Käytännössä leiman käyttäminen sopimusten vahvistamisessa on muodostunut monille yhtiöille vakiintuneeksi tavaksi, joten en itse suosittelisi leiman käytöstä luopumista. Lisäksi on huomioitava, että yhtiöt, joilla on tulliin liittyviä oikeudellisia suhteita, ovat voineet luopua leimojen käytöstä vasta 18. toukokuuta jälkeen. Ei tule myöskään unohtaa, että monet verotukseen, tullaukseen ja muihin oikeussuhteisiin liittyvät säädökset edellyttävät leiman käyttämistä. Säädökset voivat olla ristiriidassa Federaation lain kanssa, jolla tosin on alemmanasteisia säädöksiä suurempi juridinen voima. 44 Juridisesta näkökulmasta asetusten ja Federaation lain ristiriidoista syntyvät kysymykset ratkaistaan Federaation lain hyväksi, eli lain kanssa ristiriidassa olevilla asetuksilla on Federaation lakiin nähden pienempi juridinen voima. Riskien välttämiseksi suosittelisin kuitenkin käyttämään leimoja siihen saakka, kunnes oikeusviranomaiset ovat antaneet ristiriitatilanteista tulkintojaan tai tehneet muutoksia Federaation lain kanssa ristiriidassa oleviin alemmanasteisiin säädöksiin. H LakiuutisIA Vientitakuulaki muuttuu R Vientitakuulain muutokset astuivat voimaan toukokuun alusta. – Nyt voimaan astuvat muutokset ovat osa isompaa hallituksen toimenpidekokonaisuutta yritysten kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuuksien lisäämiseksi, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori sanoo TEM:n tiedotteen mukaan. Vientitakuu on mahdollista myöntää ulkomaiselle ostajalle myönnetyn vientiluoton jälleenrahoituksen järjestämiseksi. Lisäksi vientitakuu on mahdollista myöntää kotimaahan suuntautuville vientiä edistäville investoinneille myönnetyn luoton jälleenrahoituksen järjestämiseksi. Pankit voivat saada myöntämälleen vientiluotolle tai kotimaahan suuntautuvan investoinnin rahoittamiseksi myöntämälleen luotolle erillisen vientitakuun, jälleenrahoitustakuun. Takuun nojalla pankki voisi jälleenrahoittaa myöntämänsä luoton siirtämällä luoton sijoittajalle ja saamalla vastikkeena jälleenrahoituksen. Lain tavoitteena on edistää rahoitusmarkkinoiden toimintaa parantamalla vientitakuun saaneiden luotto- ja rahoituslaitosten mahdollisuuksia rahoittaa vientiä. Se myös hillitsisi tarvetta käyttää Finnveran varainhankintaan perustuvaa Suomen Vientiluoton myöntämää vienti- ja alusluottojen rahoitusta, kun osa viennin rahoituksesta voisi toteutua pankkien rahoittamilla vientiluotoilla. Jälleenrahoitustakuun avulla rahoitettavan tyypillisen sijoituskohteen koon arvioidaan olevan noin 100–200 miljoonaa euroa. Lainmuutos ei aiheuta tarvetta muuttaa Finnveran vientitakuiden voimassa olevaa myöntämisvaltuutta, jonka suuruus on 17 miljardia euroa. TEM/TD/29.4.2015 Korvausohjelmia on hyväksytty mm. laivanrakennukseen, siviili-ilmailuteollisuuteen, öljy- ja kaasualalle, lääketeollisuuden ja lääkinnällisten laitteiden alalle, voimalaitostekniikkateollisuuteen ja IT-alalle. Pääministeri Dmitri Medvedevin mukaan tuonninkorvauspolitiikan tulee olla harkittua ja viisasta: Tuonnin korvaamisen tulee ohjata Venäjän talouspolitiikkaa tulevina vuosina pakotepolitiikasta riippumatta. Moskovan suurlähetystö, Teollisuus- ja kauppaministeriö/ TD/24.4.2015 Viranomainen: Henkilötietolain uudistuksen piiriin vain uudet henkilötiedot R Venäläisviranomaiset ovat antaneet kommentteja syyskuun alussa voimaan astuvan henkilötietolain uudistuksen tulkinnoista. Viranomaisten mukaan uudistuksen vaatimus henkilötietojen säilyttämisestä Venäjällä sijaitsevilla palvelimilla tulee koskemaan vain syyskuun 1. päivän jälkeen kerättyjä henkilötietoja. –Lakimuutos ei ole takautuva, eli ennen syyskuun ensimmäistä päivää tietokantoihin kerättyjä Venäjän kansalaisten henkilötietoja ei tarvitse siirtää Venäjälle, Roskomnadzorin edustaja kommentoi Vedomostille tiistaina. Roskomnadzorin Vadim Ampelonski kuitenkin täsmentää, että mikäli jo aiemmin kerättyihin henkilötietoihin tehdään lain voimaanastumisen jälkeen muutoksia, on ne siinä tapauksessa siirrettävä Venäjälle. Useat kansainväliset Internet-yritykset ovat Vedomostin mukaan jo ilmoittaneet valmiudestaan siirtää venäläisten asiakkaidensa henkilötietoja Venäjälle. Ampelonskin mukaan asiasta ovat julkisesti kertoneet mm. verkkokaupat eBay ja Aliexpress sekä hakukonejätti Google. Vedomosti/TD/22.4.2015 Venäjältä ulkomaille luvatta viety pääoma saamassa armahduksen R Venäjän hallitus antoi maaliskuun lopussa duumalle lakiesityksen, Venäjä hyväksyi 19 tuonninkorvaussuunnitelmaa R Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriö on hyväksynyt 19 sekto- rikohtaista tuonninkorvaussuunnitelmaa osana viime syksynä hyväksyttyä ohjelmaa tuonnin korvaamisesta teollisuudessa. Suunnitelmissa määritellään, mikä tuonnin osuuden tulisi korkeintaan olla vuoteen 2020 mennessä. Työkalu tuonnin korvaamisessa on teollisuuden kehitysrahasto, joka myöntää edullisin ehdoin lainoja tuotannon alkuvaiheeseen. Rahasto on viimeisten kolmen kuukauden aikana vastaanottanut yli 600 lainahakemusta, joiden yhteisarvo oli noin 240 miljardia ruplaa, eli 4,3 mrd. euroa. joka vapauttaa rangaistuksista yksityishenkilöt, jotka oma-aloitteisesti ilmoittavat veroviranomaisille ulkomailla olevan omaisuutensa. Hallituksen ja presidentin tapaamisessa 25.3.2015 esillä olleista kahdesta lakivaihtoehdosta valituksi tuli liberaalimpi versio, joka mahdollistaa täydellisen armahduksen ilman sanktioita. Armahduslakiluonnoksessa taataan ilmoitettujen tietojen ehdoton luottamuksellisuus ja se, ettei tietoja luovuteta muille viranomaisille, eikä niitä voida käyttää rikossyytteiden perusteena. Ilmoituksessa ei tarvitse kertoa ulkomaisen omaisuuden alkuperää. Jos omaisuudesta ei ole aikanaan maksettu veroja, on ne suoritettava. Se, kuinka suurina ja kuinka pitkältä ajalta verot pannaan maksuun, määrätään myöhemmin asetuksella. Armahdus ei edellytä omaisuuden siirtämistä Venäjälle. Jos omaisuus kuitenkin on veroparatiisivaltiossa, on se kotiutettava. Armahduksen myötä yksityishenkilöt voivat mm. laillistaa ulkomaista omaisuuttaan, joka on pidetty nimellisten omistajien nimissä. BOFIT/TD/7.4.2015 45 Tulluutisia Verkkokaupan tullittoman tuonnin rajat säilyvät ennallaan E Euraasian talouskomission komitea on helmikuun kokouksessaan päättänyt säilyttää jäsenmaakohtaiset verkkokaupan tullittoman tuonnin rajat nykyisellään. Henkilökohtaisen tuonnin ylärajat ovat Venäjällä 1000 euroa / 31 kilogrammaa kuukaudessa. Venäjän verkkokaupassa rajat ovat voimassa ainakin tämän vuoden loppuun. Yksittäisiä esityksiä verkkokaupan kiristämisestä tehtiin jo vuonna 2013. Asiaa esittivät julkisuudessa mm. talousministeri Anton Siluanov ja Venäjän tullin päällikkö Andrei Beljanikov, jotka esittivät verottomien verkko-ostosten ylärajan laskemista 150–200 euroon. Tullittoman tuonnin rajojen alentamisen puolesta puhuivat myös venäläisten verkkokauppojen edustajat, mm. Ozonin pääjohtaja Maelle Gavet, joka perusteli asiaa sillä, että useimmissa muissa maissa tullittoman tuonnin yläraja on alempana kuin Venäjällä. Viime vuonna Venäjän hallitus ryhtyi valmistelemaan lakimuutosta, jonka mukaan tunnittoman tuonnin raja olisi laskettu 150 euroon / 10 kilogrammaan kuukaudessa. Hallituksen verkkosivustolla kesäheinäkuussa lakimuutoksesta käydyn kansalaiskeskustelun perusteella hallitus päätti kuitenkin luopua lakimuutoksen valmistelusta. EEC/TD/25.2.2014 RBC: Rinnakkaistuonti vapautetaan kolmelle tuoteryhmälle E Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev kertoi toukokuun alussa, että rinnakkaistuonnille vapautettavat tuoteryhmät määritellään toukokuun aikana erityisissä virkamiestyöryhmissä. Talouslehti RBC:n haastatteleman hallituslähteen mukaan rinnakkaistuonnille vapautettavat tuoteryhmät on jo käytännössä määritelty. Pilottivaiheessa tuoteryhmiä ovat: autojen varaosat, lääkkeet ja sairaanhoitotarvikkeet. Hallituslähteen mukaan lista voi täydentyä vielä kahdella tuoteryhmällä. Rinnakkaistuonnin vapauttamista on perusteltu kuluttajahintojen alentamisella. – Kuluttajien ei pitäisi maksaa ylimääräistä siitä, että alkuperäisiä tuotteita maahantuodaan Venäjälle maahantuojien monopolin asettamilla korkeilla hinnoilla, varapääministeri Igor Shuvalov oli kommentoinut aiemmin. Muun muassa lääkevalmistajien edustajat ovat asettuneet jyrkästi rinnakkaistuonnin vapauttamista vastaan. – Rinnakkaistuonti mahdollistaa väärennettyjen ja huonolaatuisten valmisteiden tulemisen markkinoille. Vastustamme asiaa yksiselitteisesti, kansainvälisen lääkevalmistajien etujärjestö AIPM:n edustaja kertoi toukokuussa. Venäjällä on vuodesta 2002 toiminut kansallinen rinnakkaistuonnin kieltävä periaate, jonka mukaan maahantuonti on sallittua vain tuotetta valmistavalle yritykselle tai sen nimeämälle viralliselle maahantuojalle. Tämän periaatteen mukaan muilla tavoin maahantuodut tuotteet luokitellaan tuoteväärennöksiksi. Tällaisten tuotteiden myyntiä Venäjällä ei kuitenkaan ole kriminalisoitu. RBC/TD/6.5.2015 46 Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan Venäjän-bisneksen kaikissa elinkaaren vaiheissa. Lähtökuopista kirivaiheeseen ja aina kalkkiviivoille asti, markkinakartoituksista taloushallintoon, juridiikasta henkilöstöhallintoon, viennin kysymyksistä liiketoiminnan kehittämiseen. Palvelukokonaisuutemme räätälöidään juuri Sinun yrityksesi tarpeisiin. Otapa siis mukava asento ja tutki lisää: www.svkk.fi seuraa meitä! viennin aloitus & markkinoiden avaus liiketoiminnan kehittäminen & uudet markkina-alueet etabloituminen koulutus- ja tietopalvelut SVKK:n toimintaa SVKK:n kevätkokouksessa kerrattiin mennyttä ja pohdittiin tulevaa Teksti Taneli Dobrowolski • Kuvat Natali Shen S uomalais-Venäläisen kauppakamarin kevätkokouksessa 22. toukokuuta käsiteltiin sääntömääräiset kokousasiat ja kuultiin mielenkiintoisia esityksiä ajankohtaisista Venäjäteemoista. – Takana on melkoinen myllerrysten vuosi ja tuskin kukaan olisi osannut ennustaa, minkälaisten haasteiden eteen toimintamme joutuu. Kaikesta huolimatta olemme selvinneet hyvin ja kyenneet toiminnallamme vastaamaan niihin haasteisiin, jotka nykyolosuhteissa vallitsevat, SVKK:n puheenjohtaja Esko Aho totesi. SVKK:n toimitusjohtaja Mirja Tiri kertasi kauppakamariyhdistyksen toimintaa menneeltä vuodelta. Bisnespalvelujen kysynnässä on ollut laskua, mutta esimerkiksi markkinatutkimusten, toimintapalveluiden ja asiantuntijapalveluiden kysyntä on ollut kasvussa. – Taloussanktiot ovat aiheuttaneet sopimusten päivittämistarpeita ja tämä on synnyttänyt kysyntää asiantuntijapalveluillemme. Toisaalta suomalaisyritykset lokalisoivat nyt toimintaansa enemmän kuin aikaisemmin ja niissäkin prosesseissa olemme saaneet tarjota apuamme, Mirja Tiri kertoi. Perheyritysten liiton toiminnanjohtaja Leena Mörttinen alusti yrittäjyyden globaaleista murroksista ja kansainvälisen yritystoiminnan riskeistä. Mörttinen muis- tutti, että poliittiset riskit ovat aina olleet läsnä kansainvälisessä kaupassa, vaikka globalisaatiokehityksen aikaisempina vuosina monilla toimijoilla oli uskoa siitä, että talous olisi ainoa suhteisiin vaikuttava tekijä. – Suomut ovat nyt tippuneet silmiltä ja monille on ollut terveellistäkin palata realiteettien maailmaan. Venäjän ja Kiinan kaltaiset maat haluavat olla geopoliittisestikin merkittäviä. Geopolitiikka on palannut, mutta ei se todellisuudessa ollut minnekään poistunutkaan, Mörttinen sanoi. KPMG:n Russia Deskin Taija Kaivola ja Risto Rausti kertoivat kokousväelle näkemyksistään ja kokemuksistaan Venäjän muuttuneesta bisnesympäristöstä. – Venäjä on kansainvälisessä Doing Business -vertailussa sijalla 62, eli se ei ole helpoin, muttei toisaalta vaikeinkaan liiketoimintaympäristö. Sijoitustaan se on viime vuosina parantanut. Stressinsietokykyä on Venäjällä toimimisessa tarvittu ennenkin ja sitä tarvitaan myös tulevaisuudessa, Risto Rausti muistutti. Taija Kaivola tähdensi alustuksessaan emoyhtiön ja tytäryhtiön välisen kontrollin merkityksestä. Kontrolli on ollut aina tärkeää, mutta sen merkitys korostuu taloudellisesti haasteellisina aikoina. – Usein asioiden kontrolli ulkoistetaan ulkopuoliselle kirjanpitotoimistolle ja luotetaan siihen, että asiat hoituvat hyvin. Se, miten asiat todellisuudessa menevät, riippuu kuitenkin kirjanpitäjien ammattitaidosta ja asiantuntemuksesta. Kirjanpidon vastuuta ei voi ulkoistaa, vaan se säilyy aina yhtiöllä. Taloudellisesti huonoina aikoina väärinkäytösriskit lisääntyvät, sanoi Kaivola. SVKK:n vuosikertomukseen ja kevätkokouksen esityksiin voi tutustua kotisivujemme Uutishuone-osiossa. 47 SVKK:n toimintaa yritystapahtumia Venäjällä OOO Kemppi –”Hitsausalan nykyhetki ja tulevaisuus Venäjällä” M oskovassa järjestettiin 18. maaliskuuta 2015 Kemppi OOO:n kansainvälinen hitsausalan foorumi, joka keräsi Suomen Suurlähetystön tiloihin lähes 80 osallistujaa eri puolilta Venäjää. Tapahtuman järjestämisestä vastasi SuomalaisVenäläinen kauppakamari ja yhteistyökumppanina toimi Kansallinen valvonta- ja hitsausyhdistys (NAKS). Foorumin yhtenä tärkeänä tavoitteena Kemppi OOO:lle oli jakaa tietoa yhteistyön mahdollisuuksista ja pohtia yhdessä hitsausalan toimijoiden kanssa venäläisten yritysten nykytilannetta. Agendalla olevia kysymyksiä olivat muun muassa: Mihin suuntaan hitsausala on kehittymässä? Mitä tuonninkorvauspolitiikka tarkoittaa hitsaustoimialalla? Täytyykö kaikille maahantuotavalle hitsauslaitteille löytää kotimainen vastine ja mitä siihen sanovat venäläiset alan toimijat? Haluttiin pohtia myös, mitä tuonninkorvaus merkitsee yrityksille, jotka ovat jo alkaneet modernisoida tuotantoaan ja investoineet ulkomaiseen teknologiaan? Talousalan korkeakoulun asiantuntijat totesivat, että tuonnin korvaus on vain väliaikainen toimenpide, jonka tarkoituksena on kehittää maan taloutta. Tuonninkorvauspolitiikka ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ulkomaisia laitteita edelleen voisi tuoda maahan. Tilaisuudessa kuultiin Venäjän hitsausalan johtavien asiantuntijoiden esityksiä, joissa he jakoivat kokemuksiaan työstään, kertoivat ongelmista, joita olivat kohdanneet ja niiden ratkaisuista. Kempin venäläiset asiakkaat kertoivat osallistujille myös siitä, miten suomalaisyrityksen teknlogiset ratkaisut ja tekninen osaaminen ovat auttaneet heitä. Kemppi OOO:n pääjohtaja Evgenia Kopoteva kertoi, että Kemppi Oy:n kansainvälisistä tytäryhtiöistä 48 Kemppi OOO pitää myyntiluvuissa ykköspaikkaa. Joka vuosi Venäjälle on toimitettu noin 6000 hitsauslaitetta. Nyt vaikean taloustilanteen aikana Kemppi tekee parhaansa, että asiakkaat voivat ylläpitää jo toimitettujen laitteistojen toimivuutta ja toteuttaa suunnitellut uudet hankinnat. Kemppi sai tilaisuudesta omien palveluiden ja tuotekehityksensä tueksi rakentavia ajatuksia ja yhteistyöehdotuksia Kempin laitevalmistuksen lokalisoimiseksi Venäjällä. Tilaisuudessa käytiin läpi myös kysymyksiä laitteiden ja järjestelmien käyttövarmuudesta ja tehokkuudesta ja siitä miten asiakkaan tiukat laatuvaatimukset voidaan täyttää. Foorumin osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä sekä esitysten sisältöön että tapahtuman järjestelyihin. Toiveena oli, että tällainen tapahtuma järjestettäisiin useammin. Myös Kemppi OOO piti tapahtumaa erittäin onnistuneena ja esitti lämpimät kiitokset kaikille osallistujille ja puhujille, sekä tapahtuman järjestelyistä ja toteutuksesta vastanneille SVKK:lle ja hitsausalan yhdistykselle NAKS:ille sekä Suomen Moskovan Suurlähetystölle. svkk.ru/ OOO Kemppi, lehdistötiedote Merkitse kalenteriisi! SVKK Club: Syksyn ensimmäinen jäsentilaisuus 3.9.2015 klo 9.00 alkaen “Mikä on Venäjän talouden ja venäläisyritysten tilanne, mitkä ovat suomalaisyritysten tunnelmat Venäjällä?” Onnistunut asiakastilaisuus SVKK:n avulla N Orbis esitteli DAS-palvelunsa SVKK:n seminaarissa S uomalais-Venäläinen kauppakamari toteutti Orbis Oy:n tytäryhtiön Orbis Solutions palveluita, tuotteita ja toimintaa esittelevän seminaarin. Tilaisuus järjestettiin huhtikuun alussa Suomen Moskovan suurlähetystön tiloissa. Seminaarin osallistujiksi kutsuttiin potentiaalisia venäläisiä asiakkaita, joita paikalle saapui noin 60. Orbis Oy perusti kesällä 2014 Moskovaan tytäryrityksen ”OOO Orbis Solutions” joka keskittyy Orbiksen valokuitu- ja RF-teknologioihin perustuvien tiedonsiirtotuotteiden myymiseen Venäjän ja IVY-maiden markkinoille. Seminaarissa Orbis esitteli sisäpeittoverkon antennijärjestelmän (Distributed Antenna Systems/DAS), joka mahdollistaa useamman operaattorin kytkemiseen samaan antenniverkkoon (operaattorineutraali antenniverkko). Järjestelmä takaa häiriöttömän toiminnan, vaikka siihen liitetään eri taajuusalueita käyttäviä palveluverkkoja. Orbis Solutions -yhtiön pääjohtaja Heikki Saukko selvitti kuulijoille, että monitaajuuksiset, matalan häiriötason sisätilojen antennijärjestelmät ovat yksi tietoliikennealan tärkeimmistä kehityssuunnista. DAS-järjestelmän tyypillisiä käyttökohteita ovat isot toimistorakennukset, tiiviisti rakennetut asuinalueet, metroasemat, rautatieasemat, lentokentät, urheiluhallit, parkkitalot ja ostoskeskukset. Kun näihin kohteisiin halutaan rakentaa toimivat tietoliikenneyhteydet, törmätään usein moniin organisatorisiin ja teknisiin ongelmiin. Esimerkiksi operaattoreiden tukiasemat saattavat ovat liian kaukana tai signaalien kulkua häiritsevät rakennuksissa käytetyt materiaalit. DAS-antennijärjestelmät ratkaisevat nämä ongelmat. Tekniikka mahdollistaa sen, että rakennuksen tai muun kohteen sisäverkkoon voidaan kytkeä eri standardien mukaisia verkkoja kuten 2G, 3G, 4G, WiMAX, Wi-Fi ja TETRAverkot. Orbis toteuttaa antennijärjestelmien toimitukset avaimet käteen -periaatteella – suunnittelusta käyttöönottoon. Orbis-yhtiön palveluksessa on kaikkiaan 60 työntekijää. Yhtiön pääkonttori on Vantaalla. Tytäryhtiöistä Orbis Solutions OOO sijaitsee Moskovassa ja Orbis Eesti – Tallinnan läheisyydessä. svkk.ru yt on hyvä hetki varmistaa läsnäolo Venäjän markkinoilla, vahvistaa brändiä ja solmia uusia asiakaskontakteja. Erinomainen keino markkinoida ja päästä suoraan vuorovaikutukseen potentiaalisten asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa on järjestää innostava asiakastilaisuus! Tässä olemme mielellämme avuksi. Järjestämme tilauksesta niin ison mittakaavan PR -tapahtumat ja korkean tason business- foorumit kuin myös erilaiset yritysten tuotteiden tai palvelujen promo- ja markkinointitilaisuudet. Meillä on sekä kokemusta että osaamista ja ennen kaikkea venäläisen asiakaskentän ja markkinan tuntemusta, josta on hyötyä, kun räätälöimme tapahtuman vastaamaan yrityksesi tarpeita. Mainittua kokemusta ovat monien asiakastilaisuuksien järjestelyiden lisäksi kerryttäneet myös lukuisat SVKK:n omat ja yhteistyössä Team Finland -verkoston kanssa järjestetyt vienninedistämismatkat ja -tapahtumat sekä bisnesfoorumit eri puolilla Venäjää. Näistä erinomainen esimerkki on ensi lokakuussa jo viidettä kertaa ja nyt Pietarissa järjestettävä Finnish Business -megatapahtuma. Yrityksiltä hyvää palautetta saanut Finnish Business, kokoaa yhteen keskimäärin 500 suomalaisten ja venäläisten yritysten edustajaa. Kun haluat järjestää ison tai pienen asiakastilaisuuden tai muun promotapahtuman, käänny puoleemme. Hoidamme puolestasi kaikki tapahtuman järjestelyt – alusta loppuun, alkaen tapahtuman suunnittelusta, ohjelmasta, esiintyjistä ja tilajärjestelyistä. Kutsumme paikalle haluamasi asiakkaat ja kumppanit ja hallinnoimme ilmoittautumisia. Ota yhteyttä ja kysy lisää Event Management -palveluistamme! Projektijohtaja Maria Hartikainen p. +358 10 439 1163, +358 50 444 2983 maria.hartikainen@ svkk.fi 49 SVKK:n toimintaa Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Venäjän vaikea markkinatilanne ei ole romahduttanut yritysten uskoa Venäjä-bisneksiin. Huhtikuussa julkistetun Venäjän-kaupan barometrin vastaajista jopa yli kolmannes reagoi tilanteeseen lisäämällä markkinointia, vahvistamalla myyntiä tai avaamalla toimipisteitä Venäjällä. Vastaajista 26 prosenttia kertoo vähentävänsä henkilöstöä, markkinointia ja myyntiä ja 28 prosenttia ei aio tehdä mitään erityisiä toimenpiteitä. Vienti, tuonti ja liiketoiminta Venäjällä 63 prosenttia tutkimukseen vastanneista (syksy 2014, 50 %) kertoi viennin laskusta ja liiketoiminta Venäjällä supistui 55 prosentilla (syksy 2014, 46 %:lla.) Kolmanneksella ei tapahtunut muutoksia suuntaan eikä toiseen ja joillakin oli jopa kasvua. Kaikilla toimialoilla oli supistumista suunnilleen yhtä paljon, eniten väheni vienti Venäjälle. Yrityksen koolla ei viennissä ollut merkitystä, mutta Venäjällä tapahtuvassa toiminnassa suuret yritykset pärjäsivät parhaiten, keskisuuret heikoimmin. Kaupankäynnin ei odoteta paljon muuttuvan seuraavan puolen vuoden aikana. Puolet vientiä harjoittavista yrityksistä arvelee tilanteen pysyvän ennallaan, 30 prosenttia ennustaa laskua ja 17 prosenttia uskoo viennin kasvavan. Lähes samat odotukset ovat Venäjällä tapahtuvassa liiketoiminnassa. 46 prosenttia arvioi liiketoiminnan sujuvan nykymalliin, 21 prosenttia odottaa kasvua ja 29 prosenttia odottaa liiketoiminnan supistumista. Tuonti Venäjältä on selkeästi elpynyt viime syksystä, sillä 19 prosentilla vastaajista tuonti on kasvanut (syksy 2014, 3 %:lla ), tuonnin laskusta kertoo 20 prosenttia vastaajista (syksy 2014, 31 %). 25 prosenttia vastaajista uskoo, että tuonti kasvaa myös seuraavan puolivuotiskauden ja 11 prosenttia arvelee tuontinsa venäjältä laskevan. Haasteet Ruplan kurssin epävakaus on suurin haaste, erityisesti viennissä. Talouden epävakaisuus, poliittinen tilanne ja rahoitusongelmat (suomalaisyritysten asiakkailla) nousivat haasteiden kärkikastiin sekä viennissä että liiketoiminnassa Venäjällä. Barometrin tulokset esitteli SVKK:n toimitusjohtaja Mirja Tiri Investoinnit ja Venäjän talous Kysymyksiä pakotteista ja tilausten saamisesta Investoinnit Venäjälle jatkuivat kevääseen mennessä entiseen malliin: 28 prosenttia vastaajista ilmoitti tehneensä investointeja, lähinnä tytäryhtiöihin, mutta myös tuotantoon Venäjän talouden odotetaan aavistuksen verran parantuvan. Hieman positiivisemmat talousodotukset näkyvät muun muassa siinä, että enemmistö yrityksistä odottaa viennin ja Venäjällä tapahtuvan liiketoiminnan pysyttelevän vähintään tämän hetkisellä tasolla. Teollisuudella on heikoimmat odotukset. Yritykset arvioivat, että lähitulevaisuu- dessa investoinnit Venäjälle laskevat jonkin verran, mutta edelleen tehdään uus- ja lisäinvestointeja erityisesti tytäryhtiöihin. Tutkimuksen yhteydessä yrityksiltä tiedusteltiin sanktioiden vaikutusta liiketoimintaan ja tilausten saantia viimeisen puolen vuoden aikana. Enemmistö vastaajista ei ole kokenut lainkaan suoria vaikutuksia Venäjäpakotteista, epäsuoria sen sijaan on yli 80 prosentilla. Tilauksia on edelleenkin saatu, reilu 10 prosenttia yrityksistä kertoo saaneensa tilauksia paljon; viidennes vastaajista, ei ole saanut tilauksia lainkaan. Vähiten tilauksia oli palvelualoilla. Barometritutkimuksen aineistoon voit tutustua kotisivujemme Uutishuone-osiossa (julkaisut). 50 SVKK:n yhteystiedot Venäjän-kaupan puhelinneuvonta ma–pe klo 9.15–13.00, puh. 010 439 1160 Helsingin toimisto Eteläranta 10 00130 Helsinki Puhelin +358 10 439 1150 Faksi +358 10 439 1170 sähköposti: [email protected] Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: [email protected] Moskovan toimisto Pokrovski bulvar 4/17, korp. 4B 101000 Moskova Puhelin +7 495 917 9037 Faksi +7 495 795 3040 Sähköposti: [email protected] Pietarin toimisto Bolshaja Konjushennaja 4-6-8 A, tsto B301 191186 Pietari Puhelin +7 812 322 21 21 Faksi + 7 812 322 2121 Sähköposti: [email protected] Jekaterinburgin toimisto ul. K. Libknehta 22, toimisto 412 620075 Jekaterinburg Puhelin +7 343 310 1788 Faksi +7 343 310 1789 Sähköposti: [email protected] Henkilökunnan tarkemmat yhteystiedot löydät Internet-sivuiltamme www.svkk.fi Seuraa toimintaamme myös Facebookissa ja Twitterissä. Katso ajankohtaiset Venäjän kaupan koulutukset osoitteessa www.svkk.fi Seuraa aikaasi ja tule oppiin! 51 Vuodentuma apah huipput arissa Piet Uutta bisnestä Pietarista! Finnish Business in St. Petersburg 21.10.2015 RAKENTAMINEN | INVEST IN FINLAND | DIGITALISAATIO | TEOLLISUUS JA ALIHANKINTA | PALVELUSEKTORI Vuoden merkittävin, suomalaiset ja venäläiset yritykset sekä liike-elämän päättäjät yhteen kokoava Finnish Business -tapahtuma järjestetään jo viidettä kertaa. Tänä vuonna tapahtumapaikkana on Pietari, suomalaisyritysten portti Venäjän markkinoille. Tapahtuma tarjoaa erinomaiset puitteet uusien asiakkaiden ja bisneskontaktien löytämiseen. Aiempien, kiitosta keränneiden Finnish Business -tapahtumien tapaan ohjelma sisältää korkean tason seminaarin, toimialakohtaiset yritysesittelysessiot ja verkostoitumiseen siivittävän Networking Buffeen. Lähde mukaan hakemaan yrityksellesi kasvua Venäjän markkinoilta! Ilmoittaudu nyt! Paikka ja aika: Crowne Plaza St. Petersburg Airport, 21.10.2015 Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Projektipäällikkö Annika Peitsara, [email protected], +358 10 439 1162 www.fbrussia.fi | www.svkk.ru
© Copyright 2024