Jäsenyrityksiä - Suomalais
V Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 2 R 2014 Jäsenyrityksiä: Caverion, Finfoods, Passion Logistics ja Lähialuematkat Venäjän alueilta: • • Uljanovskiin on virrannut investointeja • Sotši olympialaisten jälkeen Vieraana SET Groupin Kai Paananen SISÄLLYS V Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 2 • 2014 3 5 6 8 Toimitusjohtajan tervehdys Gallup Poimintoja Vieraana SET Groupin Kai Paananen Talous 12 Venäjän talouden ajankohtaiskatsaus 15 Talousuutisia Jäsenyrityksiä 18 20 22 28 Caverionille Venäjä on kasvava markkina Finfoods vie elintarvikkeita Venäjälle Passion Logistics on mukana Venäjän rautatielogistiikassa Lähialuematkat satsaa palveluun Mahdollisuuksia 24Bisnesuutisia 30 Uljanovsk on hankkinut paljon investointeja 32 Sotši olympialaisten jälkeen 38 Venäläiset startupit hakevat vauhtia Suomesta 40 Vieraskynä: TEM:n yhteistyö Venäjän alueiden kanssa Laki ja tulli 35Tulliuutisia 36 Juristin palsta – Liikesalaisuudet 38Lakiuutisia SVKK:n toimintaa 42 SVKK:n kevätkokous 43 Eurovaalipaneeli 44 Syksyn koulutuksia 2 ToimitusjohtaJAn tervehdys Hyvät SVKK:n jäsenet! O Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 40/2014 Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamari-yhdistys – SVKK ry Osoite Eteläranta 10, 00130 Helsinki puhelin +358 10 439 1150 www.svkk.fi Toimitusneuvosto: Mirja Tiri, Jaana Rekolainen, Tarja Teittinen, Marjut Sirola, Einari Lumijärvi, Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi, Pirjo Peltola (päätoimittaja) Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Marjut Sirola p. +358 10 439 1158 +358 50 555 2073 [email protected] Mediakortti www.svkk.fi / mediakortti Toimituksen sähköposti [email protected] lemme viime aikoina Kauppakamarilla erityisen paljon fokusoineet tiedotustamme ja jäsentilaisuuksiamme Venäjän talouden, venäläisten yritysten ja Venäjän toimintaympäristön kehitykseen. Ukrainan kriisin vaikutukset Venäjän talouteen, kaupankäyntiin ja rahaliikenteeseen, sanktiot seurauksineen sekä TIR-passitusjärjestelmän muutokset ovat olleet päällimmäisinä. Eittämättä on aika ajoin tuntunut siltä, että ympärillä velloo vain ongelmia, huonoja uutisia, epävarmuutta, isojen poikien pullistelua. Totuuden nimissä täytyy kuitenkin sanoa, että joka päivä on ollut myös ilahduttavia uutisia: suomalaisten onnistuneet markkinointimatkat Tšeljabinskiin, Arkangeliin, Serpuhoviin, Samaraan, Saranskiin ja Penzaan, onnistuneet asiakastapaamiset ja -tilaisuudet, positiiviset palautteet palvelunlaadusta, eteenpäin katsovat suomalaisyritykset jne. Mediassa uutisoidaan suuryritysten tuloksista ja Venäjän vaikutuksista niihin. Suuryritysten osuus Suomen kansantaloudesta on 60 prosenttia ja siksi ne ovat tärkeitä koko maalle. Mutta kun 99 prosenttia Suomen kauppa-, teollisuus- ja palvelualojen yrityksistä on pieniä, alle 50 hengen yrityksiä, ja yritysten 389 miljardin euron liikevaihdosta yli puolet (53 %) syntyy pk-yrityksissä ja pk-sektorin osuus BKT:sta on reilu 40 prosenttia , niin pienten ja keskisuurten yritysten onnistumiset ja tuloksenteko ovat aivan yhtä tärkeitä. Myös Venäjän-kaupassa pk-yritykset dominoivat. Suuryritykset investoivat Venäjälle isompia summia, mutta suurin osa Venäjän-kauppaa käyvistä yrityksistä on pieniä ja keskisuuria. SVKK:n jäsen- ja asiakaskunnastakin yli 70 prosenttia on pk-yrityksiä. Siksi on hyvä kertoa, että Venäjän-kaupan tämänhetkisessä turbulenssissa pk-yrityksillä menee pääsääntöisesti ihan ookoo. Venäjän-kaupan barometrin mukaan pk-yritysten tulevaisuuden odotukset ovat varovaisen optimistisia. SVKK:n jäsenten toiminnassa näkee, että pyyhettä ei ole heitetty kehään, vaan aktiivisesti kehitetään liiketoimintaa, katse suunnattuna Venäjän-kaupan seuraavan suvantokauteen. Kun puhutaan, kuinka yrityksillä menee Venäjän-kaupassa, on mielestäni enemmän kiinnitettävä huomiota siihen, kuinka juuri pk-yrityksillä menee Venäjän-kaupassa. Samoin on kannettava suurempaa huolta siitä, millaiset ovat suomalaisten yritysten Venäjän-kaupan edellytykset: osaaminen, resurssit, rahoitusmahdollisuudet, t&k-työ. SVKK tehtävänsä mukaisesti tarjoaa omilla palveluillaan apua yritysten Venäjän-kaupan osaamiseen, markkinoiden hyödyntämiseen, liiketoiminnan pyörittämiseen ja Venäjä-tiedon hankkimiseen. SVKK näkee erityisesti tehtäväkseen tuoda esille Venäjän markkinoiden mahdollisuuksia, joita pkyritykset voivat niin halutessaan hyödyntää. Yhdessä kumppaniemme kanssa työskentelemme myös pk-yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi rahoituksessa, kaupan esteiden madaltamisessa ja poistamisessa, tulevan ennakoinnissa. Enemmän huomiota pk-yrityksiin, ne ovat Venäjänkaupan selkäranka! Mirja Tiri Toimitusjohtaja [email protected] Paino Erweko ISSN 1797-9110 Etukannen kuva Shutterstock 1) Tilastokeskus, Yritykset 2012 2) Venäjän-kaupan barometri, kevät 2014, SVKK 3 Passion for results THE TRANS-SIBERIAN RAILWAY IS THE SINGLE LONGEST RAILWAY IN THE WORLD. IT WILL TAKE 152 HOURS AND 27 MINUTES TO COMPLETE THE JOURNEY NON-STOP. We really enjoy counting. In fact, since we started counting at the start of the century, Accountor Group has grown from 50 employees in Finland to 2300 spanning 7 countries. Today we are the largest provider of financial and human resources management services in Northern Europe. From the start we have held on to one firm belief: Behind every great company lies great passion. Our passion is helping others make results, and it seems to have served us well. Accountor Konsu is now Accountor Group. Read all about how we make business grow on accountorgroup.com Show us your passion, and let’s start improving your results. www.accountor.ru 4 Gallup Mihin yritysten kannattaa kiinnittää huomiota Venäjän nykyisessä taloustilanteessa? Timo Laukkanen, kauppapolitiikan asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto Monet yritykset ovat maininneet työvoiman saatavuuden yllättäen jopa suurimmaksi ongelmaksi Venäjällä. Työvoimapula nostaa liiketoiminnan kustannuksia. Myös keskuspankin koronnostosta johtuvaan korkoeroon kannattaa kiinnittää huomiota. Ruplan heikkeneminen on vientiyrityksille huono, mutta esimerkiksi Venäjällä toimiville länsimaisille vientiyrityksille hyvä. Toki yrityksen näkymiä voi erikseen painaa paikallisen markkinan näkymät.” voivat kohtuullisen hyvin näinäkin aikoina. Markkinoita kannattaa tutkailla tarkkaan ja valmistautua talouden nousuun. Pitkäjänteisyys palkitaan.” Janne Hirvonen, analyytikko, East Office of Finnish Industries Jaana Rekolainen, varatoimitusjohtaja, Suomalais-Venäläinen kauppakamari ” Täytyy seurata oman yrityksen tavaroiden ja palveluiden kysyntää sekä huolehtia rahaliikenteen ja rahoituksen toimivuudesta. Täytyy sopeuttaa toimintaansa ottaen huomioon ruplan devalvoituminen. Laskusuhdanteessakin voi tutkia keinoja oman markkinaosuuden nostamiseksi. Keskitytään elämään epävarmuuden aika läpi. Vienti ja kauppa sekä matkailu ovat vähentyneet, mutta eivät ole suinkaan loppuneet.” ” Vladimir Miklashevsky, ekonomisti, Danske Bank ” ” Yritysten kannattaa kiinnittää huomiota ruplan kurssiin ja työvoiman saatavuuteen. Ajankohtaisen tiedon ja tilanteen seuranta on ensiarvoisen tärkeää. Kannattaa olla aktiivinen Venäjän-kauppiaiden verkostoissa, koska kokemusten vaihto ja käytännön vinkit ovat arvokkaita hankalina aikoina. Asiakassuhteita on hyvä pitää yllä, vaikka kauppa väliaikaisesti hyytyisikin. Kauppojen rahoitus kannatta ottaa avoimesti esille – ja mahdollisesti miettiä ratkaisuja yhdessä asiakkaan kanssa. Erityistä huolellisuutta toki tulee kiinnittää maksu- ja toimitusehtoihin, jotta omat saatavat on turvattu ongelmatilanteissa. Täytyy myös muistaa, että vaikka talouden kokonaiskuvaa maalataan synkin värein, Venäjällä on paljon alueita ja toimialoja, jotka Nostaisin esiin muutamia asioita, jotka tällä hetkellä voivat vaikuttaa yritysten toimintaan ja päätöksiin: • Korkea korkotaso, nousevat inflaatioodotukset ja ruplan lisääntynyt volatiliteetti vaikuttavat ensisijaisesti yksityisen sektorin investointiaktiivisuuteen. • Talletuspako venäläisistä pankeista on tukenut kulutuskysyntää alkuvuonna ja heijastuu viiveellä vähittäiskaupan toimialan indikaattoreihin. • Vähittäiskauppa on jatkanut vahvaa kasvua alkuvuonna mutta korkeiden inflaatioodotuksien odotetaan heijastuvan jatkossa myös kuluttajien ostovoimaan. • Toistaiseksi Venäjällä on hyvät edellytykset kompensoida heikentynyttä talouskasvua valtion vararahastoista ja Venäjän keskuspankin rahamarkkinapolitiikka mahdollistaa interventiot ruplan tukemiseksi.” 5 POIMINTOJA Syksyllä ainakin 20 kuvernöörin vaalit ck rsto Moskovan keskustaa 5–10 kilometrin etäisyydellä kiertävä vanha rahtiliikenteen junarata kunnostetaan matkustajaliikenteen käyttöön. Kevään aikana on käyty tarjouskilpailu yhdeksästä uudesta asemarakennuksesta, jotka rakennetaan ympyräradan ja useisiin ilmansuuntiin lähtevien pääratojen risteyskohtiin. Moskovan rautatieliikenteen ympyrärata rakennettiin 1900-luvun alussa. Sen oli tarkoitus toimia kulkuyhteytenä datšoille keskustan ulkopuolelle, mutta lippujen hinnat muodostuivat liian kalliiksi. Nykyään rata on edelleen sähköistämätön. Sen ympäristössä on lähinnä teollisuutta ja varastoja. Rataa käytetään tavaravaunujen siirtelyyn Moskovan isoilta rautatieasemilta toisille. Rossijskaja gazeta utte E 8,7 miljoonaa uutta mobiilinetin käyttäjää a Sh Moskovan paikallisjuna ympyräradalle yyskuun 14. päivä on muodostumassa Venäjällä kuvernöörivaalien sumaksi. Tuolloin aluejohtaja valitaan yleisellä vaalilla ainakin 20 hallintoalueelle eli noin neljäsosalle kaikista alueista. Osalla alueista kuvernöörivaali tulee ajankohtaiseksi nykyisen aluejohtajan virkakauden päättyessä, mutta useille alueille on julistettu myös ennenaikaiset kuvernöörivaalit. Tällainen on esimerkiksi Murmanskin alue, jonka aluejohtaja Marina Kovtun pyysi eroa toukokuussa, jotta hän voisi osallistua alueensa ennenaikaiseen kuvernöörivaaliin syyskuussa. Kovtunin virkakausi olisi päättynyt normaalisti vuonna 2017. Hän jatkaa syyskuun puoliväliin saakka virkaatekevänä aluejohtajana. Kovtunin tapaan toimii moni muukin ennenaikaisesti eronnut. Kommersant-lehti arvioi, että kuvernöörivaaleja keskitetään tämän vuoden syyskuulle, koska halutaan raivata tilaa vuoden 2016 duuman vaaleille sekä vuoden 2018 presidentinvaaleille. Kommersant Kuv Kuva Shutterstock S M Kuva Shutterstock obiilinetin käyttäjien määrä nousi Venäjällä viime vuonna 25,5 miljoonaan ihmiseen. Lisäkäyttäjiä tuli yhden vuoden aikana 8,7 miljoonaa. Mobiilikäyttäjien määrä kasvoi nopeinta vauhtia Moskovassa ja Uralin alueella. 6 Nettiä käyttää päivittäin 53 miljoonaa venäläistä. Netin käyttäjiä arvellaan olevan maassa kaikkiaan 66,5 miljoonaa. Tähän kuuluvat kaikki yli 18-vuotiaat, jotka käyttävät internetiä ainakin kerran kuukaudessa. Vedomosti Kuvat Shutterstock Viipurin seudulle erityistalousalue? Venäjän aikaa haluttaisiin siirtää taas A ika ja aikavyöhykkeet ovat olleet jälleen esillä Venäjällä. Duumassa on virinnyt hanke kellojen siirtämisestä tunnilla taaksepäin. Venäjällä ei ole käytössä vuosittaista kellojen siirtelyä talvi- ja kesäajan välillä. Pysyväksi tarkoitettu muutos tunnilla taaksepäin tehtäisiin marraskuussa. Samalla Moskovan ja Uralin välille lisättäisiin yksi uusi aikavyöhyke. Hanketta ajavien duuman edustajien mukaan nykymallissa Venäjällä on 24 hallinnollista aluetta, joiden aika on yli kaksi tuntia edellä luonnollisesta aikavyöhykkeestään. Vastaavasti yli tunnin etuajassa on 54 aluetta. Venäjällä jätettiin kellot pysyvästi kesäaikaan syksyllä 2011, mistä johtuen esimerkiksi Suomen ja Pietarin välillä on ollut talvisin kahden tunnin aikaero. Aikavyöhykkeitä vähennettiin samalla yhdestätoista yhdeksään. Dni.Ru E Leningradin alue kaavailee erityistalousalueen perustamista lähelle Suomen rajaa Viipurin kaupungin alueelle. Asiasta kertoi Leningradin alueen kuvernööri Aleksandr Drozdenko vieraillessaan Vologdassa Pietarin itäpuolella. Myös Vologdaan suunnitellaan erityistalousaluetta. Investoijille tarjotaan erityistalousalueilla muun muassa vero- ja tullimaksuhelpotuksia. ITAR-TASS Venäjän 15 rikkainta poikamiestä (varallisuus ja pääasiallinen liiketoimi) M oskovan kaupunginhallinto on ostanut Venäjän suurimman viikkolehden Argumenty i Faktyn. Moskova sai lehden summalla, minkä lehti oli velkaantunut eli 2 miljardilla ruplalla. Kirjapaino ei kuulunut kauppaan. Vuonna 1990 Argumenty i Fakty pääsi Guinnessin ennätystenkirjaan 33,5 miljoonan kappaleen painosmäärällään. Nykyään lehden levikki on noin 2,2 miljoonaa. Lehteä on tarkoitus julkaista edelleen maanlaajuisena. Vedomosti 1. Mihail Fridman (17,6 miljardia dollaria, Alfa Group) 2. Mihail Prohorov (10,9 miljardia dollaria, Onexim Group) 3. Roman Abramovitš (9,1 miljardia dollaria, Millhouse Capital) 4. Andrei Skotš (8,2 miljardia dollaria, Metalloinvest) 5. Sergei Popov (5,4 miljardia dollaria, MDM Bank) 6. Aleksandr Svetakov (3,1 miljardia dollaria, Absoljut) 7. Danil Hatšaturov (2,6 miljardia dollaria, Rosgosstrah) 8. Dmitri Mazepin (1,4 miljardia dollaria, Uralchem) 9. Oleg Boiko (1,4 miljardia dollaria, Ritzio Entertainment) 10. Aleksei Sjomin (1,2 miljardia dollaria, ASG invest) 11. Andrei Andrejev (0,8 miljardia dollaria, sosiaalinen media) 12. Andrei Rogatšov (0,8 miljardia dollaria, kiinteistöala) 13. Oleg Leonov (0,6 miljardia dollaria, vähittäiskauppa) 14. Deni Bažajev (0,5 miljardia dollaria, Gruppa Aljans) 15. Vadim Beljajev (0,5 miljardia dollaria, Otkrytije) Kuvat Shutterstock Moskovan kaupunki osti Argumenty i Faktyn Forbes 7 VIERAANA Kai Paananen 8 Monen toimen mies Teksti ja kuva Pirjo Peltola Kai Paananen on ollut välittäjänä ja näkemysten yhteen sovittajana monessa merkittävässä Suomen ja Venäjän välisessä yhteishankkeessa. T apaan SET Groupin toimitusjohtajan Kai Paanasen yhtiön Espoon toimistossa. SET Group on viiden yhtiön muodostama yritysrypäs, jonka keskeisiä toimialoja ovat öljy- ja kaasutuotteiden jakelu, rakentaminen ja SET CleanTech-ratkaisut, joiden vientiin on Paanasen mukaan panostettu viime aikoina erityisen paljon. Yhtiön tärkeimpiä kumppaneita ovat venäläiset öljyalan toimijat ja Venäjä on myös keskeisin markkina-alue. SET Groupin toimitusjohtaja on paitsi pitkän linjan Venäjän-kauppias ja yrittäjä myös kovan luokan idän suhteiden lobbari. Mies ei ole liiemmälti paistatellut valtamedian palstoilla, vaikka sisäpiirit ja tietenkin Venäjä-asioihin vihkiytyneet toimijat hänet hyvin tuntevat. Kotiseudullaan Lappeenrannassa Paananen on tunnettu vaikuttaja. SuomalaisVenäläisen kauppakamarin hallituksessa Paananen on toiminut vuoden verran. Venäjän-kaupassa Paananen on ollut mukana jo vuodesta 1985, jolloin hän tuli varatoimitusjohtajaksi ja osakkaaksi Karelia Trade -nimiseen idänkaupan kauppahuoneeseen, jota silloin johti isä Yrjö Paananen. Yhtiön muina perustajina olivat muun muassa Martela Oy, Lakanyhtiöt ja Teräs Oy. Rajakauppaan keskittyneen kauppahuoneen toimialaa olivat metsäteollisuuden koneiden ja laitteiden vienti, rakentaminen ja rakentamispalvelut sekä kulutustavaroiden vienti. – 1990-luvun erittäin hankalissa olosuhteissa onnistuimme hyvin vientipuolella. Euroopan mittakaavassa olimme Venäjän johtavia metsäteollisuuden kone- ja laitevientitoimittajia. Meidät tunnettiin myös rakennusviejänä. Puutakin tuotiin melkoisia määriä barterina kone- ja laitevientiä vastaa, Paananen selvittää idänkaupan juuriaan. Paanasten johdolla perustettiin 1980-luvulla tuotannollisia yhteisyrityksiä Baltian alueella sekä myöhemmin Viipurin seudulle Vysotskiin sekä Lahdenpohjaan. Yrityksissä valmistettiin muun muassa huonekalujen komponentteja länsivientiin. Paanasten kauppahuone toimi suunnannäyttäjänä monelle myöhemmin alueille investointeja tehneille yrityksille. Ensimmäiset isot rakennusprojektit tehtiin Kirishin öljyjalostamolle 1980-luvun lopulla. – Koko 1990-luku oli mielenkiintoista ja monessa suhteessa myös liberaalia aikaa. Se oli myös erittäin haastavaa aikaa, sillä rahoitusta ei saanut oikein mihinkään, pankkeja meni nurin tasaiseen tahtiin, Paananen kertoo. Kauppaa käytiin käteisellä. Myös Karelia Trade Oy:n toimintojen pohjaa nakersivat, ja lopulta sen myös vuonna 1998 kaatoivat naapuriin tehdyt investoinnit sekä erityisesti Venäjän silloinen pankkikriisi. Paananen kertoo, että nykyisellä yhtiöllä ei ole 1990-luvun jälkeen ollut tuotannollisia hankkeita Venäjällä. – SET Group harjoittaa Venäjän vienti- ja tuontitoimintaa. Liiketoiminta on ollut tuontipainotteista. Viime vuosina olemme kääntäneet tätä laivaa enemmän vientivetoiseksi. Kontakteja ja taustavaikuttamista SET Group: www.setgroup.fi • Southeast Trading Oy on SET Groupin vuonna 1995 perustettu emoyhtiö. • SET Petrochemicals Oy on erikoistunut Venäjältä tuotavien öljy- ja petrokemian tuotteiden jakeluun. • SET Engineering Oy on puu- ja teräsmateriaalia hyödyntävä suunnittelu- ja rakennusyhtiö. SET Engineering Oy:n päämarkkinat löytyvät Venäjältä, mutta vientiä on myös Skandinaviaan ja entisiin IVY-maihin sekä Pohjois-Afrikan öljy- ja kaasuntuottajamaihin. • Nordic Set Green Oy tarjoaa cleantechratkaisuja • Polyinform International Oy:n toimialaa ovat putkistojen kuntokartoitusjärjestelmät • SET Groupin liikevaihto on 115 miljoonaa euroa (2013). Kun SET Groupia alettiin kasvattaa, pohjana oli kauppahuoneelta periytynyt vankka idänkaupan kokemus ja monialaosaaminen sekä tärkeänä pää- 9 Kuva Arctech Helsinki Shipyard Vinomurtaja Baltikan ulosuitto. 10 omana vaikutusvaltainen suhdeverkosto. – Suhteiden rakentamisessa jalkatyötä tarvitaan Venäjälläkin. Olemme olleet sitkeitä ja peräänantamattomia. Täytyy olla myös oikealla tavalla sosiaalinen, lisäksi tarvitaan yrittäjähenkisyyttä ja optimistista asennetta. Paanasen hyvät suhteet Venäjän isoihin päättäjiin juontavat jo lähes 30 vuoden takaa. Esimerkiksi yhteistyö Leningradin alueella sijaitsevan Kirishin jalostamon (KINEF) kanssa on jatkunut tähän päivään asti. Kirishin kautta linkittyvät tiiviit suhteet myös sen siperialaiseen emoyhtiöön Surgutneftegaziin. Öljyalan verkostoja on rakennettu muutenkin laajalla skaalalla. Paanasen puheessa vilahtelevat hankkeet Surgutissa, Syzranissa, Samarassa ja Neftejuganskissa kuin Permissä. – Tämä tuli tehtyä vuonna 1991 Urals Finland -yhtiölle, Paananen sanoo ja viittaa Espoon konttoriin, jonka aulatilan sohvanurkkauksessa kahvittelemme haastattelun lomassa. Urals Finland oli myös se yhtiö, joka merkittävästi tuki Suomen jääkiekkomaajoukkuetta ja jossa Paanasen hyvä ystävä Gennadi Timtšenko työskenteli aluksi markkinointijohtajana ja sittemmin vuodesta 1995 lähtien toimitusjohtajana IPP Oy:ssä joksi nimi oli vaihtunut samana vuonna. Timtšenko muutti vuonna 2001 Geneveen asuttuaan Suomessa kymmenen vuotta. Timtšenkoon ja hänen partnereihin Kirishihimexportissa (KINEX) Paananen oli jo tutustunut useita vuosia aiemmin Leningradissa vientiprojektien parissa. Timtšenkon nimi on viime aikoina ollut paljonkin esillä kotimaisessa ja kansainvälisessä mediassa, kun hän Putinin lähipiirin kuuluvana henkilönä joutui ensimmäisten joukossa USA:n pakotelistalle. Timtšenko on Suomen kansalaisuuden omaavien Rotenbergien ohella Hartwall Arenan ja osin myös Jokereiden omistaja. Hartwall Arena ja Jokerien jääkiekkojoukkueen KHL-kuviot sinetöitiin viime vuoden kesäkuussa. Hankkeen ideoinnissa ja loppuunsaattamisessa Paanasella ja hänen suhdeverkostollaan on ollut merkittävä rooli. Arenan ostajien Timtšenkon ja Rotenbergien lisäksi Paanasen tuttavapiireihin kuuluu KHL-liigan hallituksen puheenjohtaja Aleksandr Medvedev. – Olen ollut mukana rakentamassa tätä kokonaisuutta. Näen tämän myös vientihankkeena, jolla nostetaan suomalaista jääkiekkoa seuraavalle tasolle. Samalla tuodaan faneille uutta koettavaa ja nähtävää, Paananen innostuu. Sekä Hartwall Arenan että Jokereiden hallituksissa vaikuttava Paananen uskoo, että jatkossa Suomessa pelattavat KHL-ottelut avaavat uusia kaupallisia mahdollisuuksia. – Näen siinä ensisijaisesti urheilullisen puolen. Heti kakkosena tulevat taloudelliset liiketoiminnan mahdollisuudet. Esimerkiksi palveluille syntyy kysyntää, kun tänne tulee valtava määrä faneja. Eikä ainoastaan faneja, vaan myös joukkueiden johtohenkilöitä, omistajia ja taustahenkilöitä, jotka ovat hyvinkin vaikutusvaltaisia. Jokerit puolestaan toimivat Suomi-lähettiläinä, Paananen pohtii. Isojen kuvioiden rinnalla Paanasen kiinnostus jääkiekkoon ja muuhunkin urheiluun näkyy myös kansallisen tason toiminnassa. – Olemme jo kolmetoista vuotta tukeneet lappeenrantalaista naisten Catz-koripallojoukkuetta, joka on jo voittanut kolme mestaruutta peräjälkeen, Paananen sanoo ylpeänä. – Tuemme nykyisin myös veteraanijääkiekkoa, joukkuevoimistelua ja Suomen ampumahiihtoliittoa, Paananen luettelee. Vinomurtaja Baltika Huhtikuun alussa vesille laskettiin Aker Arctic Technologyn suunnittelema ja Arctechin Helsingin telakalla rakennettu vinomurtaja Baltika. Noin 70 miljoonan euron laivan tilaaja on Venäjän liikenneministeriö. Sivuttain kulkeva jäänmurtaja on ainutlaatuinen alus ja niin on myös siihen liittyvä tarina siitä, miten idea täytyi ensin sanoa ääneen ja sitten puskea läpi asiaan uskoen. – Ilman hyviä suhteita kauppa ei olisi ikinä syntynyt. Tämä oli hyvin pitkä projekti ja vaati paljon taustatyötä Venäjällä. Hankkeen alkusysäys tapahtui jo vuoden 2009 kesäkuussa, kun Paananen saunoi venäläisten öljy- ja kaasujättien johtajien kanssa Palace Kämp -hotellissa. Siellä saunaoluita hyvissä tunnelmissa siemaillessa Paananen otti puheeksi kysymyksen, miksi Venäjällä ei panosteta enempää öljynvahinkojen torjuntaan. Esimerkiksi Itämerellä riskit lisääntyvät, kun öljyliikenne kasvaa. – Ehdotin suoraan, että venäläisten pitäisi hankkia uusi öljyntorjunta-alus. Vieraat kiinnostuivat asiasta ja lopuksi sovimme, että seuraavaksi selvitetään Itämeren öljyntorjunnan nykytilanne ja tarpeet, Paananen kuvailee keskustelun kulkua. Selvitykset todella tehtiin ja lopputuloksena venäläinen osapuoli oli valmis tekemään tilauksen. Vanhentuneen kaluston vahvistuksesi haluttiin edistyksellistä teknologiaa. Ratkaisuksi tarjottiin jäänmurtaja, joka on varustettu epäsymmetrisellä pohjalla ja joka pystyy kulkemaan sivuttain, jolloin se pystyy murtamaan jäähän 50 metriä leveän väylän. Samalla tavoin sivuttain kulkien alus voi kerätä myös öljyä. SET Group oli antanut Itämeren suojeluun keskittyvälle Baltic Sea Action Groupille (BSAG) lupauksen edistää hanketta. Neuvotteluja käytiin Venäjällä monien tahojen kanssa. Koko hankkeen onnistumista avitti myös, että asia otettiin esille silloisten pääministereiden Matti Vanhasen ja Vladimir Putinin välisissä keskusteluissa Lappeenrannan EU–Russia Innovation Forumin yhteydessä toukokuussa 2010, jolloin allekirjoitettiin hankkeen aiesopimus. – Tämä tilaus pelasti myös Helsingin telakan. Telakka on saanut Venäjältä sittemmin myös kahden noin sadan miljoonan euron arktisille vesille tarkoitettujen tukialusten tilaukset, Paananen toteaa tyytyväisenä. Tyytyväinen Paananen on myös mahdollisuudesta edistää Itämeren suojelua. – Tarvitsemme sekä valtioiden että kansalaisjärjestöjen toimia niin kansallisella, Itämeren valtioiden kuin laajemmalla kansainvälisellä tasolla. Kun yhteisistä toimista päätetään, tulee varmistaa, että EUmaiden lisäksi myös Venäjä on mukana, Paananen linjaa. Nykytilanne ja arktiset visiot Paananen myöntää, että Krimin ja Ukrainan kriisin mainingeissa syntynyt tilanne huolestuttaa. – Nyt tuntuu, että on ikään kuin leima otsassa, kun tekee venäläisten kanssa töitä. Jos sanktioita lisätään, niin se tuo todella suuria ongelmia suomalaisille yrityksille. Kuka silloin maksaa viulut? Eurooppa on joutumassa erittäin hankalaan välikäteen Venäjäsuhteessaan USA:n ja Venäjän välisten etupiiripoliittisten näkemyserojen johdosta. Sanktiot ovat jo nyt aiheuttaneet pankkien kautta ongelmia yhteistyöyrityksille. EU ei aina huomioi Venäjälle vievien yritysten intressejä, Paananen tilittää. Paananen korostaa, että kriiseistä huolimatta kauppaa käydään ja raja on tuossa vieressä ja sen takana on paljon mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle. Yksi suunta, jonne suomalaisten kannattaisi hänen mielestään nyt ihan vakavissaan kääntää katseensa, on pohjoinen. Siellä Siperian arktisilla alueilla on meneillään isoja hankkeita. Suomalaisilla on paljon niihin oloihin tarvittavaa osaamista, esimerkiksi satamaja meriteknologiaan tai öljynporaukseen liittyen. Esimerkkinä isoista arktisista hankkeista Paananen mainitsee Yamal LNG -yhtiön maakaasun nesteyttämislaitoksen jättimäisen rakennushankkeen, jonka ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 6 miljardia US dollaria ja koko projekti noin 25 miljadia US dollaria. Yamal LNG:n suurin osakas on Venäjän suurin yksityinen kaasuntuottaja Novatek, joka omistaa hankkeesta n 60 prosenttia. Muut osakkaat ovat ranskalainen Total ja China National Petroleum Corporation (CNPC), jotka omistavat kumpikin noin 20 prosenttia yhteisyrityksestä. Juuri tällä viikolla Novatek allekirjoitti kiinalaisten ostajien kanssa ensimmäisen LNG-toimitussopimuksen. Yli 60 prosenttia tunnetuista kaasu-ja öljyvarannoista sijaitsee arktisilla alueilla. Koillisväylän logistisiin mahdollisuuksiin suomalaisten pitäisi Paanasen mukaan suhtautua vakavasti. – Kolme vuotta sitten siellä meni vähän toistakymmentä laivaa, toissa vuonna niitä oli jo tuplasti ja viime vuonna jo sata laivaa. Se olisi turvallinen ja hyvä logistinen alusta Suomesta Aasian markkinoille vietäville kaivannaisteollisuuden ja konepajateollisuuden tuotteille sekä sieltä takaisin tuoville yrityksille, Paananen visioi. Koillisväylän hyödyntämiseen liittyen Paanasen on tukenut eri tavoin myös Jäämeren ratahanketta, joka hänen mukaansa tarjoaisi suomalaisille aidon mahdollisuuden olla mukana uudessa pohjoisten alueiden logistisessa verkossa. Paananen mukaan ei pidä myöskään unohtaa ratayhteyttä Kantalahteen ja sieltä Murmanskiin, jotka omalta osaltaan voivat toimia väylän hyötyjen generoijina. – Kilpailukykyinen ja toimiva logistiikka sekä siihen liittyvää infra ovat edellytyksiä menestykselliseen toimintaan kansainvälisillä markkinoilla – sekä viennissä että tuonnissa. Se on asia minkä päättäjät usein tahtovat unohtaa, Paananen painottaa. H “ Kilpailukykyinen ja toimiva logistiikka sekä siihen liittyvää infra ovat edellytyksiä menestykselliseen toimintaan kansainvälisillä markkinoilla. 11 Talouskatsaus Venäjän talous elpyy vähitellen, mutta kasvu on jäämässä varsin hitaaksi Teksti Vesa Korhonen, ekonomisti, Suomen Pankin siir tymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT Talouden kasvu on jäähtynyt pari vuotta, Krim–Ukraina -vaikutukset ovat aluillaan Venäjän talouden toivuttua vuoden 2009 syvästä taantumasta kohtalaiseen tahtiin talouden (BKT:n) kasvu hidastui jyrkästi kaksi vuotta sitten, viime vuonna edelleen alle 1,5 prosenttiin vuodentakaisesta ja tämän vuoden alkukuukausina alle prosenttiin (kausitasoitettu BKT supistui hieman). Teollisuustuotanto lisääntyi viime vuonna 0,5 prosenttia, vaikka puolustusteollisuuden tuotanto kasvoi 10 prosenttia. Osin kasvun hidastuminen on johtunut maailman ja Euroopan talouden viilentymisestä, joka on osaltaan pitänyt Venäjän viennin määrän kasvun todella hitaana yli kaksi vuotta, aina 2013 jälkipuoliskon elpymiseen asti. Vuosien 2010‒2011 vientihintojen nousun vaikutus talouden kasvuun on hiipunut, eivätkä hinnat ole nousseet noin kahteen vuoteen (vientihintojen pelkkä pysyminen jollakin tasolla ei tuo talouden kasvuun lisää vauhtia). Venäjällä jarruttamaan ovat ryhtyneet vaihtelevaan tahtiin niin kotitaloudet, yritykset kuin valtio. Yksityisen kulutuksen kasvu on hidastunut vähitellen, aluksi yksityisen sektorin palkkojen nousun ja eläkkeiden roimien ”Putin-korotusten” jäähdyttyä kolme vuotta sitten ja tänä talvena julkisen sektorin palkkojen ”Putin-korotusten” vaimennuttua. Väliin tuli vuosi sitten kotitalouksien luotonottobuumin tosiasiallinen käänne alaspäin, sillä uusista luotoista kasvava osa on mennyt aiemmin otettujen lyhytaikaisten kulutusluottojen takaisinmaksuihin. Lisäksi todella suuret korkomaksut ovat syöneet kulutukseen käytettävissä olevia tuloja. Julkisen kulutuksen yleensäkin melko hidas kasvu jäi viime vuonna lähes nollaan valtiontalouden menojen kasvun hidastuttua jyrkästi. Inflaatiorintama on tukenut kotitalouksien ostovoimaa vain vähän, sillä hintojen nousu on vaimentunut varsin hitaasti. Inflaatiota on osin ylläpitänyt ruplan kurssin lasku (helmikuuhun 12 mennessä noin 15 prosenttia vuodentakaisesta), joka on koitunut markkinapaineista eli lähinnä pääoman nettovirrasta ulkomaille. Keskuspankki on viime keväästä alkaen lieventänyt ruplan luisua aika ajoin pienehköillä ruplan tukiostoilla. Tänä vuonna ruplan luisu on jyrkentynyt venäläisten vaihtaessa poikkeuksellisen paljon pankkitalletuksia ja käteisrahaa ruplista valuutoiksi. Luisu on myös saanut kuluttajia aikaistamaan tavarahankintojaan. Kulutuksen näkymä on heikentynyt, sillä kotitalouksien reaalitulot ovat pienentyneet vuodentakaisesta. Yritykset ovat, kaiken epävarmuuden keskellä ymmärrettävästi, vähentäneet noin vuoden päivät varastojaan, joiden muutosten vaikutus Venäjän taloudessa on usein harvinaisen suuri. Vakavin asia talouden tulevaisuuden kannalta on kuitenkin ollut investointien kasvun pysyminen pysähdyksissä lähes kahden vuoden ajan ja niiden tuntuva supistuminen 2014 alkukuukausina. Toisaalta pysähdyksen taustalla on suurten valtionyritysten ja valtion investointien roima pudotus, kun taas yksityisten yritysten investoinnit ovat kasvaneet vielä viime vuonnakin. Kaiken kaikkiaan investointianemia ja jatkuva pääoman nettovirta yrityssektorilta ulkomaille (2,5 prosenttia BKT:stä vuonna 2013) kuvastavat venäläisten yritysten kokemaa toimintaympäristönsä epävarmuutta. Investointien laimeus luonnollisesti haittaa tuottavuuden paranemista ja pääomakannan kasvua. Siitä on voinut jo koitua myös triviaalimpaa rajoitetta osalle tuotantoa, sillä työllisyyden ohella tuotantokapasiteetin käyttöä on ollut vaikea lisätä niistä Venäjän talouden mittapuulla korkeista lukemista, joihin molemmat nousivat viime keväänä. Talouden hidastuneen kasvun päälle on iskenyt Krimin‒Ukrainan kriisi. Ennen muuta se löi heti Krim-viikonlopun jälkeen alas ruplan kurssia ja laittoi keskuspankin vakauttamaan kurssin ruplan tukiostoilla. Ruplan pudotus on kiihdyttänyt inflaatiota yli 7 prosenttiin ja vienyt pankeista lisää kuluttajien talletuksia valuuttoihin ja ostoksiin sekä nostanut yritysten rahoituskustannuksia ja vaikeuttanut yritysten ja pankkien rahoituksen saatavuutta muutoinkin. Venäläisten yritysten odotusindikaattorit ovat osin heikentyneet. Tuonti on kuopassa 28 28 24 24 20 20 16 16 Vähittäiskauppa 12 8 4 0 -4 12 Vienti BKT ½ Teollisuustuotanto 1 8 4 2 0 Tukkukauppa Investoinnit -4 Venäjän talouskasvun hidastuminen -8 -8 ja ruplan kurssin lasku siinä määrin, -12 -12 että myös ruplan reaalikurssi on -16 -16 Lähde: Rosstat, BOFIT Venäjä-ennuste 2014‒16 heikentynyt tuntuvasti (maaliskuus-20 -20 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 06 07 08 09 10 11 12 13 14 06 07 08 09 10 11 12 13 14 sa yli 10 prosenttia vuodentakaista alemmaksi ja euroon nähden 15 Venäjän talouden tuotanto ja keskeiset kysyntäerät, volyymin %-muutos edellisen vuoden vastaavasta prosenttia alemmaksi), on ollut neljänneksestä rankka yhdistelmä Venäjän tuonnille. Tuonnin elpymisbuumi 2010 70 70 ja reipas lisääntyminen vielä elpy60 60 misestä eteenpäin jäi taakse viime Matkailijoiden 50 50 menot ulkomailla vuonna, jolloin tavara- ja palvelutuonnin määrä kasvoi alle neljän 40 40 prosentin ja oli vuoden loppukuuKemian 30 30 tuotteet Tavara- ja kausina sama kuin vuotta aiemmin. 20 20 palveluTämän vuoden alkukuukausina tuonnin 10 10 määrä 1 2 tuonti on supistunut huomattavasti. -2 0 0 Tuonnin meno kuoppaan on lukuun Tavara- ja Elintarvikkeet -10 -10 ottamatta Venäjän matkailumenoja palvelutuonnin Koneet ja ja maatalousarvo euroissa (venäläisten matkailijoiden ulkolaitteet pl. -20 -20 tuotteet henkilöautot mailla ostamia tavaroita ja palveluja) -30 -30 koskenut lähes kaikkia keskeisiä tuo-40 -40 teryhmiä, etenkin koneita ja laitteita, Lähde: Rosstat, BOFIT Venäjä-ennuste 2014‒16 -50 -50 kemiaa ja metsäteollisuuden tuottei06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 07 08 09 10 11 12 13 14 07 08 09 10 11 12 13 14 ta. Krim-vaikutus on aluillaan. Tuonti Venäjälle, %-muutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä Myös Suomen vienti Venäjälle jäi viime vuonna arvoltaan edellisen kahtavan tänä vuonna tai jopa pysyvän ennallaan sekä toipuvan jo vuoden tasolle (kun kuusi prosenttia pienentyneestä kokonaisensi vuonna parilla prosentilla. viennistä Venäjälle poistetaan jälleenvienti, joka supistui noin 20 Venäjän viennin määrän kasvusta ei odoteta kovin paljoa, sillä prosenttia). Tämän vuoden alkukuukausina vienti on vähentynyt Venäjän energiaviennin näkymät ovat pysyneet heikkoina. Yksipaljon. tyisen kulutuksen arvioidaan lisääntyvän parin‒kolmen prosentin Talouden ja tuonnin odotetaan elpyvän vähitellen, jos Krim‒ tahtiin. Ennusteiden keskeinen arvio koskee investointeja, joiden Ukraina -vaikutukset jäävät rajallisiksi ennakoidaan vähenevän tänä vuonna, kun yksityiset investoijat Koko lailla kaikissa Venäjän talouden lähivuosien ennusteissa empivät poikkeuksellisten epävarmuuksien keskellä. Toinen vaimaailmantalouden ja -kaupan odotetaan vilkastuvan vähitellen keasti arvioitava joukko ovat valtionyritykset, joiden investointeja ja öljyn hinnan laskevan lievästi tai säilyvän nykyisellään. Tämän hallitus pyrkii kääntämään kasvuun käsiohjauksella. Investointien ohella kuumentuneet ennustajat olettavat Krim‒Ukraina -tapahodotetaan kuitenkin kasvavan pari‒kolme prosenttia jo ensi vuontumien aikaansaaman merkittävän lisäepävarmuuden vähenevän na, jolloin myös osin valtion varoista luototettavat megaliikennevain hiljakseen mutta tapahtumien vaikutuksien jäävän laajuudelhankkeet (lähinnä Moskovan uloimman kehätien rakentaminen ja taan rajallisiksi sekä markkinoiden reaktioiden että pakotteiden Siperian rautatien parantaminen) alkanevat vaikuttaa. osalta. On selvää, että nykytilanteessa ennusteriskit ovat poikkeukselTältä pohjalta useimmissa ennusteissa Venäjän BKT:n arvilisen suuria ja kattavia ja kohdistuvat maailmantalouden ja öljyn oidaan kasvavan tänä vuonna 0‒1 prosenttia, joskin eräissä enhinnan ohella laajalti Venäjän epävarmuuksiin. Epävarmuuksien nusteissa supistuvan hieman. Vuonna 2015 talouden odotetaan keskiössä ovat reaalitalouden investoijien käyttäytyminen (ja sen elpyvän ja kasvavan 1‒2,5 prosenttia. Tuonnin ennakoidaan not- 13 myötä myös investointitavaroiden tuonti) sekä toiseksi Venäjän ja ulkomaiden väliset pääomavirrat ja pitkälti pääomavirtojen myötä syntyvät ruplan kurssivaihtelut, jotka vaikuttavat inflaatioon, kulutukseen ja tuontiin ‒ ja pääomavirtoihin. Laajahkoakin elvytystä voi tulla, uudistusrintamalta ei odoteta paljoa Venäjällä elvytyspuheet ja -kaavailut ovat lisääntyneet päättäjien piirissä. Toistaiseksi käyttöön on otettu hallituksen viime kesänä kokoamaan listaan sisältyviä melko hajanaisia ja rajallisia elvytystoimia, kuten yritysten tukitoimia sekä energian ja tavarajunakuljetusten hintojen korotusrajoitteita, jotka ovat toisaalta lisänneet energiasektorin ja rautateiden investointeja ympäröivää epävarmuutta. Osana rahapolitiikkaa keskuspankki myöntää pankeille muun muassa yhteen vuoteen ulottuvia likviditeettiluottoja ja kokeilee kolmen vuoden jälleenrahoitusta pankkien myöntämille investointiluotoille. Yleiseen rahapoliittiseen elvytykseen ei kuitenkaan ole ollut halua, sillä inflaatio on tavoiteltua nopeampaa ja rahapolitiikan vaikutus pankkien luotonannon korkoihin sekä yritysten ja kotitalouksien luotonottohaluihin on epävarma. Tarpeen vaatiessa talouden heikkoon kehitykseen voidaan reagoida lisäämällä valtiontalouden menoja. Ainakin tänä vuonna menoja on mahdollista lisätä tinkimättä budjetin vajesäännöstä (joka rajaa vajeen noin prosenttiin BKT:stä), sillä valtion tulot öljy- ja kaasusektorin dollarimääräisistä erityisveroista ovat saa- neet tilapäistä nimellisbuustia ruplan heikennyttyä. Myös velanottovaraa on paljon. Toisaalta juuri valtiontalouden pieni vaje ja velka ovat etenkin nyt kärjistyneen epävarmuuden keskellä tärkeä ja koko lailla ainoa Venäjän talouden ankkuri. Pankkijärjestelmän käyttöä on mahdollista laajentaa siten, että keskuspankki luotottaa pankkeja lisää ja valtion pankkeja (yli puolet pankkisektorista taseen koolla mitattuna) neuvotaan luotottamaan yrityksiä ja kotitalouksia. Kaikkinainen velkojen hoito luonnollisesti lykkääntyisi tuleviin vuosiin. Pidemmälle katsoen Venäjän talous kasvaa useiden arvioiden mukaan 2‒3 prosenttia vuodessa, jos Venäjän taloussysteemiä ei uudisteta viime vuosia paljon selkeämmin ja ripeämmin markkinoiden toimivuuden ja kilpailun suuntaan. Eräitä kohdistettuja toimia on toteutettu sutjakkaasti, vaikka niitä onkin leimannut presidentti Putinin ukaasiin kirjattu melko mekaaninen tavoite nostaa Venäjän sijoitusta nopeasti eri maiden bisnespääkaupunkien liiketoimintaympäristön välisessä Maailmanpankin vertailussa. Hallituksen hyväksymien lukuisien ns. uudistustiekarttojen toteuttaminen etenee kuitenkin hitaasti. Valtion johdon piirissä suhtautuminen markkinoiden ja valtion rooliin luo talouden kokonaisuutta ajatellen vaikutelmaa sekavuudesta, näköalattomuudesta ja neuvottomuudesta. H Nordea Pankki: Vankka kokemus Venäjän toiminnasta Nordea tarjoaa laajan rahoituspalvelujen valikoiman yritysasiakkaille Venäjällä. Tarjoamme parhaat rahoitusratkaisut, maksuliikenne- ja kassapalvelut, sijoitus-, rahoitusmarkkina- ja säilytyspalvelut, tullikortit (’customs cards’) ja yrityskortit sekä palkanmaksupalvelut. OJSC Nordea Bank on osa Nordea-konsernia. Pankki on toiminut Venäjän markkinoilla vuodesta 1994. Pankki on yksi Venäjän 30 suurimmasta rahoituslaitoksesta, ja sillä on korkein mahdollinen Fitch-luokitus. Myös Forbes on luokitellut OJSC Nordea Bankin yhdeksi kaikkein luotettavimmista pankeista. Pankin verkosto kattaa Moskovan alueen ja 9 muuta aluetta Venäjällä. Ota yhteyttä: + 7 (495) 777-34-77, niin vastaamme mielellämme kysymyksiisi. Lisätietoja on saatavilla osoitteessa: www.nordea.ru. 14 Talousuutisia Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi Arktisen LNG-kaasuprojektin painoarvo kasvaa V enäjän toiseksi suurimman kaasuyhtiön Novatekin osaomistaja Gennadi Timtšenko on käynyt kevään mittaan liikeneuvotteluissa Kiinassa. Kiinalaisesta CNPC-yhtiöstä tuli vuodenvaihteessa Jamalin niemimaalla sijaitsevan Yamal LNG -kaasuprojektin osaomistaja. Timtšenkon ja CNPC:n keskusteluissa käytiin läpi kaasutoimituksia Kiinaan sekä Jamalin projektin hallinnointia ja rahoitusta. Viime vuoden lopulla kerrottiin, että Jamalin hankkeesta on tehty lopullinen investointipäätös. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 20 miljardia euroa. Niemimaalle rakennetaan kolmesta tuotantolinjasta koostuva maakaasun nesteyttämislaitos. Kaasu tulee Jamalin alueella sijaitsevilta kaasukentiltä. Aasialaiset nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä ostavat asiakkaat tarjoavat Venäjälle pitkällä aikavälillä uusia mahdollisuuksia, mikäli maakaasun putkitoimitukset Eurooppaan vähenevät. Jamalin projektin ensimmäinen tuotantolinja on tarkoitus saada kaupalliseen käyttöön vuonna 2017. Jamalin hanke edellyttää myös liikenneinfrastruktuurin kuten sataman ja lentoaseman rakentamista. Projektiyhtiön laivastoon tulee kuulumaan 16 jääkelpoista LNG-kaasutankkeria. Yamal LNG:n omistajat ovat Novatek (60 %), CNPC (20 %) sekä ranslaisyhtiö Total (20 %). Vedomosti/EL/11.4.2014 Kudrin: Sanktiot saattavat merkitä nollakasvua A Putin: Liiketoimintaympäristön parantamista kiirehdittävä A Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi bisnesilmapiiriä käsittelevän komiteansa istunnossa, että liiketoimintailmapiiriä täytyy parantaa pikaisesti. Putinin mielestä etenkin liiketoiminnalle byrokratiasta aiheutuvaa kuormitusta täytyy vähentää. Myös uuden yritystoiminnan käynnistämiselle ja ylläpidolle täytyy luoda hyvät olosuhteet. Laadukkaasta liiketoimintaympäristöstä pitää tehdä yksi taloudellisen ja teollisen kasvun avaintekijöistä. NTV/EL/10.4.2014 Länsimaiden Venäjälle asettamat sanktiot saattavat vaikuttaa maan talouteen enemmän kuin mitä Venäjän hallitus on arvioinut. Näin sanoo Venäjän entinen pitkäaikainen finanssiministeri Aleksei Kudrin. Hän toimi finanssiministerinä vuosina 2000–2011. Kudrin kutsuttiin Venäjän presidentin talousneuvoston johtoryhmään syksyllä 2013. Kudrinin mukaan Venäjän tämän vuoden talouskasvu ei ehkä ylitä yhtä prosenttia – talous ei välttämättä kasva lainkaan. Kudrin uskoo, että pääomapako Venäjältä saattaa nousta 50 miljardiin dollariin vuosineljännestä kohti, jos maalle asetetaan kovemman tason sanktioita. Kovemmat niin sanotut kolmannen vaiheen sanktiot asettavat haasteita sekä makrotalouteen että investointeihin. Kolmannen vaiheen sanktioilla tarkoitetaan talouspakotteita. Kudrin näkee, että sanktiot eivät vaikuta vain ulkomaisiin investointeihin vaan myös venäläisiin. Ongelmia tulee muun muassa kansainvälisillä markkinoilla toimiville venäläisille rahoituslaitoksille. EU oli määrännyt toukokuun puoliväliin mennessä viisumikieltoon yhteensä 61 Venäjän ja Ukrainan kansalaista, joiden se katsoo liittyvän Ukrainan kriisiin. Lisäksi näiden henkilöiden varat jäädytettiin EUalueella. Listalla on myös kaksi Krimillä toimivaa yritystä. EU on kohdistanut pakotteita lähinnä poliitikoille ja sotilashenkilöille. Yhdysvaltain pakotelistalla on myös liikemiehiä ja huomattavasti enemmän yrityksiä. Itar-Tass/EL/11.5.2014 15 Talousuutisia Venäjän talous kasvoi 0,9 % ensimmäisellä kvartaalilla Venäjän talous kasvoi tämän vuoden ensimmäisellä kvartaalilla 0,9 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen vastaavaan aikaan. BKT:n kasvun pääosan muodostivat vähittäiskauppa, teollisuustuotanto ja maatalous. Negatiivisesti vaikuttivat etenkin investointien ja rakentamisen väheneminen. Alkuvuoden luvut jalostavassa teollisuudessa ovat hyvät verrattuna edellisvuoden tilanteeseen. Jalostava teollisuus kasvoi tässä vertailussa ensimmäisellä kvartaalilla 3,5 prosenttia. HSBC-pankin ylläpitämä Venäjän ostopäällikköindeksi (PMI) on kuitenkin osoittanut taloudellisen toiminnan laskua jalostavassa teollisuudessa kuudetta kuukautta peräkkäin – nyt myös kulutustavaroiden tuotannossa. Vähittäiskauppa on ollut edelleen nousussa, huolimatta siitä että väestön reaalitulot ovat alkaneet laskea. Nyt ostetaan etenkin pidemmän käyttöajan tavaroita, Venäjän talouskehitysministeriö näkee. Tämä on yksi tapa suojata tuloja ja säästöjä ruplan devalvoitumiselta ja inflaatiolta. Ostobuumia seuraa kuluttaja-aktiivisuuden lasku, mikä muodostuu uudeksi talouskasvua laskevaksi tekijäksi, varoittaa Venäjän talouskehitysministeriö. Väestön tulojen kasvulle ei ole lähteitä, lainansaanti tiukkenee ja kulutuskysyntä heikkenee. Toinen talouskasvun lähde eli investointikysyntä tulee aiheuttamaan miinusta BKT:hen tänä vuonna. Investointien väheneminen on vain kiihtynyt Ukrainan tilanteen aiheuttaman epävarmuuden sekä lainansaannin ehtojen kiristymisen vuoksi. Venäläisten yhtiöiden on vaikeampi saada lainaa sekä kotimaasta että ulkomailta. Talouskehitysministeriön mukaan BKT supistui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 prosenttia verrattuna vuoden 2013 viimeiseen neljännekseen. Tämä oli ensimmäinen kerta kolme kvartaalia kestäneen kasvun jälkeen. Talouskehitysministeri Aleksei Uljukajev ei pidä mahdottomana, että lasku jatkuisi vuoden toisellakin neljänneksellä. Mikäli bruttokansantuote laskee kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä, kyseessä on taantuma. HSBC-pankin Aleksandr Morozov sanoo Vedomosti-lehdelle, että matalasuhdanteesta saattaa tulla Venäjän talouden uusi normi. Esimerkiksi teollisuus näyttää tottuvan toimimaan supistuvan kasvun oloissa, tosin reagoiden toistaiseksi vain nostamalla hintoja. Venäjän hallitus luottaa siihen, että talouskasvu kiihtyy tulevina vuosina 2–3 prosentin vauhtiin. Tämä ei kuitenkaan riitä esimerkiksi siihen, että presidentti Vladimir Putinin toukokuussa 2012 antamat 11 laaja-alaista talouspoliittista ukaasia voitaisiin täysimääräisesti toteuttaa, Vedomosti kirjoittaa. Talous kasvoi tuolloin neljän prosentin vauhtia. Vedomosti/EL/16.5.2014 Tukea autoteollisuuteen ja lastentavaratuotantoon A Venäjän hallitus tukee maan autoteollisuutta 270 miljardilla ruplalla (n. 5,5 miljardilla eurolla) vuosina 2014–2016. Tukien pitäisi kattaa 70 prosenttia kierrätysmaksuista aiheutuvista kuluista. Venäjä myöntyi WTO:n painostuksesta määräämään kierrätysmaksun myös 16 Kuva Shutterstock A Venäjällä valmistettaville autoille. Asetus on muotoiltu siten, että uusilla autoteollisuuden tuilla kompensoidaan tutkimus- ja tuotekehitysmenoja, tiukempiin päästöluokituksiin siirtymisen kustannuksia, energiakustannuksia sekä työpaikkojen säilyttämistä. Tuet koskevat myös kokoonpanotehtaita. Talouskorkeakoulu Vysšaja škola ekonomikin professorin Aleksei Portanskin mielestä ympäristö- ja tutkimustukien voidaan katsoa olevan pääosin linjassa WTO-normien kanssa. Työpaikkojen säilyttämiseentähtääviä tukia on hankalampi perustella. Portanskin mielestä ongelmallisin kohta on energiakustannusten subventoiminen. Venäjän hallitus on päättänyt myös tuista, joita ohjataan investointiprojekteihin lastentavaroiden tuotannossa. Tukiohjelma kattaa vuodet 2014–2016, jona aikana myönnetään yhteensä 3,3 miljardia ruplaa (67 miljoonaa euroa). Tuilla kompensoidaan lainojen korkoja. Vuoteen 2020 mennessä tavoitteena on nostaa Venäjällä valmistettujen lastentavaroiden markkinaosuutta 45 prosenttiin ja laskea hintatasoa 15 prosenttia. Vedomosti, Kommersant/EL/18.2.2014 Kiinalaispankki investoi miljardeja Venäjän Kaukoitään A Kiinalainen China Development Bank on vahvistanut aikomuksensa investoida viisi miljardia dollaria Venäjän Kaukoitään. Kiinalaispankki aikoo lainoittaa erityistalousvyöhykkeiden rakentamista sekä suuria infrastruktuurihankkeita. Kiinan mielenkiinto Venäjän Kaukoitää kohtaan johtuu kasvaneesta maiden välisestä kaupasta, jonka arvellaan ylittävän lähivuosina 100 miljardia dollaria. Moscow Times/EL/14.4.2014 Öljykiista poistui Euraasian talousliiton tieltä A Vuodesta 2015 alkaen Valko-Venäjä saa pitää itsellään puolet alueellaan tuotettujen öljyjalosteiden vientitulleista. Vuoden 2011 tulliliittosopimuksen mukaan Valko-Venäjä ja Kazakstan ovat voineet ostaa venäläistä raakaöljyä ilman tullimaksuja, mutta ovat joutuneet maksamaan tuottamiensa öljyjalosteiden vientitullit Venäjälle.. Valko-Venäjä teki öljytuotteiden tullimaksuista kynnyskysymyksen Euraasian talousliiton syvemmälle integraatiolle, jonka seuraavan vaiheen sopimus on määrä allekirjoittaa toukokuun 29. päivä. ValkoVenäjän lisäksi tässä vaiheessa ovat mukana Venäjä ja Kazakstan. Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukašenko lähtee siitä, että Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi öljytuotteiden vientitullimaksut ohjautuvat tulevina vuosina kokonaisuudessaan maan omaan budjettiin. Hänen mukaansa kyseessä on vuositasolla 4 miljardin dollarin kokonaissumma. Kommersant/EL/12.5.2014 Pietarin MM-jalkapallon pääluokat selvillä P ietarin kaupunki on julkistanut vuoden 2018 jalkapallon MMkisojen Pietarin valmistelut maksavat 87 miljardia ruplaa (n. 1,8 miljardia euroa), mistä kaupungin osuus on 51 miljardia ruplaa. Valtion budjetista on tulossa 22 miljardia. Eniten rahaa käytetään liikenneinfrastruktuurin rakentamiseen ja kunnostamiseen sekä julkisten liikennevälineiden kuten metrovaunujen ja bussien ostamiseen. Tämän pääluokan kokonaismenot ovat yhteensä 61,6 miljardia ruplaa (n. 1,3 miljardia euroa). Tieyhteyksiä mm. Pulkovon lentoasemalle parannetaan ja Vasilinsaaren metrolinjaa jatketaan Nevan pohjoispuolelle. Urheilukohteiden rakentamiseen ja kunnostamiseen käytetään 22,8 miljardia ruplaa (n. 465 miljoonaa euroa). Tästä valtaosa menee uuden Zenit Arena -jalkallostadionin valmiiksi saamiseen. Pietarissa pelataan ennen Venäjän jalkapallon MM-kisoja myös FIFA:n Confederations Cupin otteluita vuonna 2017. Vedomosti/EL/24.4.2014 Menesty Venäjän kaupassa Anna meidän helpottaa liiketoimintaasi jättämällä logistiikan järjestäminen osaavalle ammattilaiselle. Varovan kautta saat kuljetukset ovelta ovelle, tullattuna ja toimitettuna asiakkaalle Venäjällä. Luotettava suomalainen ratkaisu kappaletavarakuljetuksiin Venäjälle. Ota yhteyttä! Puh. 09 773 96 300 [email protected] www.varova.fi 17 Jäsenyritys Caverionille Venäjä on kasvava markkina Teksti Pirjo Peltola • Kuvat Caverion Caverionin Jarno Hacklin sanoo suoraan, että kiinteistötekniset palvelut ovat Venäjällä hyvä bisnes. Kysyntää riittää muuttuvissakin olosuhteissa. Kun ei rakenneta uutta, korjataan vanhaa, ja olemassa olevat kiinteistöt vaativat huoltoa ja ylläpitoa. C averion on nimenä melko uusi tuttavuus kiinteistötekniikan markkinoilla. Yhtiöllä on kuitenkin vahvat juuret Suomessa, sillä se syntyi jakautumisen seurauksena, kun rakennuskonserni YIT:stä vuosi sitten kesäkuussa irrotettiin Building Systems eli kiinteistötekniset ja teollisuuden palvelut itsenäiseksi pörssiyhtiöksi. – Käytännössä tapahtui niin, että vajaan viiden miljardin YITyhtiö jaettiin kolmen miljardin ja kahden miljardin paloihin, joista kiinteistötekniset ja teollisuuden palvelut oli isompi puolisko. Tavallaan voi sanoa että YIT palasi juurilleen siihen 2000 luvun alun tilanteeseen, jolloin kiinteistöteknisiä palveluja alettiin kasvattaa sen kylkeen, Hacklin selvittää. Kiinteistöille ja teollisuudelle teknisiä ratkaisuja sekä huolto- ja ylläpitopalveluita tarjoava Caverion on vahvasti kansainvälinen yhtiö, jolla on toimintaa 13 maassa. Liikevaihdosta vain noin 20 prosenttia tulee Suomesta. Yhtiön viime vuoden liikevaihto oli noin 2,5 miljardia euroa, josta Suomen osuus oli noin 500 miljoonaa. Jarno Hacklinin johdettavana on Caverion Suomi Oy, jonka vastuupiiriin kuuluvat Suomen toimintojen lisäksi Venäjä ja Baltian maat. Uutta kasvua yhtiö hamuaa erityisesti Venäjältä, jonka osuus on vielä ollut suhteellisen pieni. Hacklinin mukaan Venäjän liikevaihto on tänä vuonna noin 35 miljoonan euron luokkaa. – Liiketoimintamme alkoi kasvaa Venäjällä, kun emoyhtiö YIT aloitti siellä asuntotuotannon 2000-luvun puolivälissä. Aika nopeasti selvisi, että siihen rakentamisen volyymiin ja länsimaisiin standardeihin ei löytynyt paikallisia luotettavia toimijoita ja niin me kasvoimme YIT:n vanavedessä, Hacklin kertoo. Hacklin itse oli Pietarin komennuksella YIT Kiinteistötekniikan palveluksessa vuosina 2006–2009, jolloin Venäjän toimintojen kasvu rakentamisen rinnalla oli rajua. 18 – Silloin aloimme kasvattaa urakoinnin rinnalla myös huoltoliiketoimintaa. Tällä hetkellä jo yli puolet liiketoiminnastamme on kiinteistöjen ylläpitoa ja huolto. Asiakkaamme ovat pääosin Venäjälle etabloituneita länsimaisia yrityksiä kuten Ikea, Kesko, Fazer, Mac Donalds. Esimerkiksi Mac Donaldsin kohteita meillä on jo yli 250 ja palvelemme muitakin ketjuravintoloita. Joitakin Prismoja kuuluu myös asiakaskuntaamme Asiakkaiden perässä ympäri Venäjää Caverion toimii Venäjällä yli 60 kaupungissa. Juridiset yhtiöt ovat Moskovassa ja Pietarissa. Vaikka Caverionin Venäjän valloitus aloitettiin Pietarista, niin viime vuonna Moskova kiilasi liikevaihdossa jo Pietarin ohi. Hacklinin mukaan Moskova ottaa etumatkaa myös jatkossa, sillä yli 80 prosenttia rakentamisesta tapahtuu Moskovassa ja Moskovan alueella. Laajentuminen Venäjällä on tapahtunut myös luontevasti. – Kun asiakkaamme avaavat uusia toimipisteitä Venäjän alueilla, olemme seuranneet perässä. Venäjällä lääniä riittää ja kun katsoo kartalta, niin meidän toimintamme peitto on siitä melkein puolet, eli vähintään riittävä, Hacklin sanoo. Caverionin kasvutavoitteita tukee myös se, että ennakoivan huollon ja ylläpidon kysyntä kasvaa Venäjällä koko ajan. – Myös energiatehokkuus alkaa nostaa päätään, vaikka hitaasti. Kiinteistöjen omistajat ymmärtävät kuitenkin jo, että sähkö ja kaasu sekä lämmitys maksavat jokseenkin saman verran kuin Suomessa, mikä on ollut joillekin jopa yllätys. Yleinen käsitys on ollut, että Venäjällä energia ei maksa mitään, mutta todellisuus on toinen. Talotekniikalla on iso merkitys energiatehokkuudessa. Venäläisten asiakkaiden osuus asiakaskunnasta on vielä vähäinen, minkä Hacklin kertoo johtuvan siitä, että kulttuuri korjaukseen painottuvasta toiminnasta ennakoivaan ylläpitoon on vasta kehittymässä. – Markkina kehittyy ja se antaa myös potentiaalia tulevaisuuteen. Uskon, että energiatehokkuuden kautta saamme niin sanottuja modernisointiasiakkuuksia. Voimme myydä energiatehokkuusinvestointeja, koska pystymme näyttämään asiakkaillemme takaisinmaksuaikoja ja muita hyötyjä. Hacklin toivoo, että myös Venäjällä kehitettäisiin jossain vai- heessa tällaisille investoinneille joustavat rahoitusmallit. Esimerkiksi Suomessa ja muualla Euroopassa käytössä on rahoituskuvio, jossa joko toimittaja tai asiakas itse hankkii rahoituksen ja rahoittaa investoinnit toteutuneilla säästöillä. Kestävää kehitystä ja kasvua – Emme ole koskaan halunneet lähteä mukaan isoihin megahankkeisiin. Yleensä megahankkeita seuraa myös megakrapula. On toki mukavaa, että liikevaihto kasvaa nopeasti, mutta nopeasti se myös loppuu. Se ei ole kestävän kasvun ja kestävän kehityksen strategian mukaista toimintaa. Esimerkiksi Sotšin suhteen teimme selkeän päätöksen, että sinne ei mennä, vaikka kokemusta meillä kyllä on vaikkapa jäähalleista. Olemme tehneet toistakymmentä jäähallia muun muassa Baltiaan ja Venäjälle. – Pyrimme luomaan pitkiä asiakassuhteita. Asiakkaillemme pystymme tarjoamaan koko taloteknisten palveluiden skaalan suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon saakka. Elinkaari on meidän tarinamme. Hacklin tietää, että Caverionin kaltaisten kokonaispalveluita tarjoavien toimijoiden määrä on Venäjällä rajallinen. Vastaavia palveluita tarjoavat muun muassa suomalaiset Are ja Lemminkäinen, jotka toimivat lähinnä Pietarin alueella. Paikalliset yritykset ovat useimmiten erikoistuneet johonkin LVIS-paletin osa-alueeseen. – Tämä on meille hyvä taktiikka. Emme pärjää hinnassa, jos pilkomme hankkeen ja haemme siihen paikalliset halvimmat oman alansa urakoitsijat. Meidän täytyy myydä palvelumme muilla arvoilla kuten vastuulla ja luotettavuudella, mikä kyllä myy Venäjällä. Se on osittain myös asiakkaiden riskien hallintaa. Mistä tekijät? –2000-luvun puolivälissä meitä suomalaisia oli Venäjän toimipisteissämme toistakymmentä ja nyt on enää yksi jäljellä, Hacklin toteaa. Ainut suomalainen on Pietarin yhtiön pääjohtaja Seppo Hakala, joka vastaa myös Caverionin Venäjän liiketoiminnoista. Moskovan yhtiötä johtaa venäläinen toimitusjohtaja Victor Verma. Meillä on osaavaa porukkaa. Tosin tällä hetkellä osaavat resurssit ovat myös huollon kasvun pullonkaulana. Hacklin painottaa, että huolto on hyvin henkilöintensiivistä toimintaa. Caverionin Venäjän henkilökunnan määrä on kahdessa vuodessa tuplaantunut ja työntekijöitä on nyt noin 850. – Rekrytointi on Venäjällä haasteellista. Lisäksi ammattihenkilöstön löytämistä vaikeuttaa se, että suurin osa nuorista haluaa, hakeutuu ja päätyy yliopistolliseen koulutukseen. Venäjällä tarvitaan Hacklinin mukaan enemmän ammatillista osaamista ja koulutusta. Caverion panostaa omalta osaltaan siihen ja järjestää koulutusta asentajille. Yhteistyötä on tehty myös suomalaisten ammatillisten oppilaitosten kanssa. – Meillä on paljon vastuuta, sillä toimimme isojen asiakkaiden kanssa, jotka odottavat laatua. Näihin odotuksiin meidän on vastattava. Laatu tulee kuitenkin yksittäisten henkilöiden osaamisesta ja vastuunkannosta, Hacklin painottaa. Hacklin korostaa, että rekrytointi on jatkuva prosessi, koska pysyvämpien työntekijöiden osuus on ollut 20 prosentin luokkaa. – Henkilökunnasta täytyy pitää kiinni ja sitoutuminen ja sitouttaminen pitää varmistaa, Hacklin sanoo. Huoltoa tarvitaan aina – Nyt juuri arveluttaa, miten Ukrainan kriisi vaikuttaa länsimaisiin investointeihin Venäjälle. Mikäli investoinnit lykkääntyvät tai niitä ruvetaan harkitsemaan, niin se näkyy meillä, sillä puolet liiketoiminnastamme tulee urakoinnista, Hacklin pohtii. Vakautta Caverion on osaltaan varmistanut kasvattamalla vähemmän suhdanneherkän huollon osuutta. – Jonkinlainen kasvu Moskovassa tullaan näkemään tänäkin vuonna, mutta ilmassa on sellaista värinää, että ainakin päätöksenteko on hidastunut, kaikki odottavat. Toiveemme on, että tilanne selkiytyy ja että puolen vuoden kuluttua kukaan ei tätä enää muista. Mutta jos kriisi pitkittyy, niin se vaikuttaa investointeihin. Vaikka Venäjän talouden tilanne ja kriisin vaikutukset tästä nykytilanteesta vielä pahenisivat, niin se tarkoittaisi Hacklinin mukaan Caverionille sitä, että kasvu loppuu, mutta läsnäolo Venäjällä jatkuu. – Huollon tarve on aina olemassa. Jos ei rakenneta uutta, niin vanhaa korjataan. Ilman täytyy vaihtua, veden tulla ja mennä ja sähköjen toimia. Kysyntää on aina ja markkinaa on loputtomiin. Venäjä on meille merkittävä ja potentiaalinen markkina ja tavoitteenamme on kasvu kaksinumeroisin luvuin. Menestys on itsestä ja omista resursseista kiinni, Hacklin vakuuttaa. H 19 Jäsenyritys Finfoods vie suomalaisia tuotteita keskitetysti Venäjälle Teksti Einari Lumijärvi • Kuvat Shutterstock ja Finfoods E Finfoods Oy on vuonna 1992 perustettu yritys, joka vie suomalaisia elintarvikkeita Venäjälle. Yhtiö toimii kauppahuoneen tavoin. Se ostaa tuotteet omaan lukuunsa tai toimii valmistajan edustajana tuotteiden viennissä Venäjälle. Yhtiön tämän hetken pääasiallisina vientituotteina ovat liha, kala, maitotuotteet sekä peruna- ja kaakaojauheet. Finfoods vie paljon esimerkiksi Snellmanin tuotteita. lintarvikkeet ovat olleet pitkään Finfoodsin vientiohjelmassa. Jo toiminnan alkuvaiheessa vuonna 1992 Venäjälle perustettiin Talosto-niminen yhteisyritys, jonka myötä elintarvikekauppa maahan käynnistyi. Tuolloin yhtiö vei Venäjälle muun muassa mehuja, makeisia, marjoja, makaroneja, puuroja, kananmunia ja margariinia. Valikoimaan kuului paljon etenkin Raision tuotteita. Finfoodsin toimitusjohtaja Veli Vento kertoo yhtiön konttorissa Helsingin Pikku-Huopalahdessa, että ennen varsinaista Finfoods-toimintaa Venäjälle vietiin jopa vanhoja Ladoja. 20 Vuoden 1998 ruplakriisin jälkeen Finfoods myi pois osuutensa Talostosta. Yhtiöllä on nyt Pietarissa myyntikonttori. Konseptissa tarjotaan suomalaisille tuotantoyrityksille tavallaan valmis vientiorganisaatio tullauspalveluineen kaikkineen. Taloston myynnin jälkeen toimintaa on harjoitettu omin voimin ilman venäläisiä yhtiökumppaneita. 2000-luvulla on myös siirrytty käymään vain ennakkomaksukauppaa. Vento toteaa, että yhtiön liiketoimintaan ei kuulu ostajien rahoittaminen, eikä tämä ole juuri haitannut kauppojen kehitystä. Bisneksessä oltava volyymiä Sitran ERA-ohjelman Venäjän-klusterin aloitteesta Venäjän vientiä helpottamaan perustettu Fintorusyhtiö on nykyään osa Finfoodsia. Sitran ERA-ohjelma eli elintarvike- ja ravitsemusalan ohjelma toimi vuosina 2005–2008. Fintoruksen mallissa suomalaisten yritysten pieniäkin vientieriä kerättiin Lappeenrantaan Valion terminaaliin, mistä niitä toimitettiin isompina kuormina venäläisille kauppaketjuille. Vento sanoo, että bisneksessä on kuitenkin oltava volyymiä, jotta se on kannattavaa. Jos lähdetään viemään venäläiselle kauppaketjulle vaikkapa 30 kilon makkaraerää, rahti maksaa enemmän kuin makkarat. Vento näkee, että kuormien täytyy olla kerralla vähintään 20 tonnia. Tänä päivänä Finfoodsin asiakkaina Venäjällä on lähinnä tukkureita ja elintarviketehtaita. Finfoods vie esimerkiksi lihaa Venäjälle myös muualta Euroopasta, Etelä-Amerikasta ja Australiasta asti. Syynä on se, että Suomesta ei saada niin paljon kuin tarvittaisiin. Hän lisää myös, että tukkuliikkeet ovat Venäjällä vielä aika kehittymättömiä ja toimivat kapeilla tuotesegmenteillä. Venäjän lihankasvatusbisneksessä on haasteensa. Broileria isompien tuotantoeläinten kasvatus vaatii paljon aikaa, eikä niitä siksi ole pidetty siellä aina hyvänä bisneksenä. Toimiakseen tuotantoketju vaatisi myös hyvää logistiikkaa. – Myös Venäjällä toimivat talouden ja kannattavuuden lainalaisuudet, Vento tiivistää. Venäjän liha-alalla joudutaan taistelemaan edelleen suhteellisen paljon eläinsairauksien kanssa. Lisäksi tuotantolaitosten jäteongelmat vaativat ratkaisua. Käyttäjätottumuksia joutuu muuttamaan Finfoods on tehnyt monia markkinaselvityksiä suomalaisten tuotteiden saamisesta Venäjän markkinoille. Toisinaan törmätään siihen, että suomalaisia tuotteita tai tuoteinnovaatioita ei välttämättä osata edes vaatia Venäjällä. Jos markkinoille tulee joku ennestään tuntematon ratkaisu, sitä ei luonnollisesti osata myöskään heti käyttää. – On tuotteita, joilla ei välttämättä ole kulttuuria Venäjällä, Vento kiteyttää. Brändin rakentamisen osiksi muodostuvatkin käyttäjätottumusten muuttaminen ja ymmärryksen herättäminen siitä, että tarjottu tuoteinnovaatio todellakin kannattaa ostaa. Vento kertoo esimerkin kuinka pietarilaisia suurtalouskokkeja tutustutettiin valmiisiin kastikeratkaisuihin. Finfoods on joutunut pohtimaan muun muassa sitä, millä perusteella venäläinen asiakas valitsee kaupassa tietyn leikkeleen tai ymmärtävätkö asiakkaat urheilujuoman ja energiajuoman eron. Joskus Moskovaa kuulee verrattavan New Yorkiin, koska nähdään että molempien kaupunkien kuluttajamarkkinat ovat maailmanluokkaa. Moskovassakin on saatavilla periaatteessa kaikkea. Maailmantaso ja vaatimukset iskevät aika nopeasti vastaan suomalaista tuottajaa. Vento näkee kuitenkin, että käyttäjätottumusten muuttamisessa Venäjällä riittää vielä paljon tehtävää. – Brändin rakentaminen Venäjällä vaatii isoja investointeja, tarinaa ja käyttäjien kokemuksia. Jos jonkun tuotteen markkinointi maksaa yksinkertaisesti liikaa, tuotteen viennistä joutuu luopumaan. Odotetaan ensin kesän yli “ Brändin rakentaminen Venäjällä vaatii isoja investointeja, tarinaa ja käyttäjien kokemuksia. Finfoodsilla oli tälle vuodelle Venäjän osalta kasvutavoite. Uskoa kasvuun riitti vielä talvella, mutta nyt on jouduttu tinkimään. Nyt keskitytään siihen, että ollaan markkinoilla. Takapakkia ovat aiheuttaneet muun muassa viranomaismuutokset kuten sianlihan tuontikielto sekä politiikka eli tapahtumat Venäjän ja Ukrainan välillä. Toinen haaste on se, että venäläisten ostokyky on saanut ison kolauksen ruplan heiketessä. Tuontituotteiden kallistuminen heijastuu hintaan kaupan hyllyssä. Iso kysymys on nyt, milloin venäläisten ostokyky palautuu. Vento näkee, että kärsijöinä ovat ainakin rakennusteollisuus ja autokaupat, koska nyt vältetään isompia ostoksia. Yhtiössä ei odoteta Venäjän suhteen ennen syksyä mitään kovin positiivista. Vento näkee, että kriisi on syvä varsinkin tunnepuolella, eikä siitä toivuta kovin nopeasti. Venäjän liiketoimintaympäristön kehittymättömyys luo vaikeuksia myös venäläisille yrityksille. Vento kertoo, että yritysten rahoitus on Venäjällä suorastaan kriisissä maassa tapahtuvien pankkisektorin rajujen muutosten takia. Suomen elintarvikevienti 400 miljoonaa Suomesta vietiin Venäjälle elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita runsaan 400 miljoonan euron edestä vuonna 2013. Elintarvikkeiden osuus kokonaisviennin arvosta Venäjälle oli noin kahdeksan prosenttia. Maitotuotteet ovat perinteisesti olleet Venäjälle suuntautuvan elintarvikeviennin suurin ryhmä. Muita merkittäviä tuoteryhmiä viime vuonna olivat juomat, leipomotuotteet, liha, myllyteollisuustuotteet, elintarvikevalmisteet ja kahvi. H 21 JÄSENYRITYS Passion Logistics on mukana Venäjän rautatielogistiikassa Teksti Einari Lumijärvi • Kuvat Shutterstock ja Einari Lumijärvi Venäjän ulkomaankaupan logistiikka on järjestäytymässä uudelleen. Uusia satamia nousee Pietarin alueelle ja konttijunaliikenne Venäjän Kaukoidän satamista kasvaa. Jäsenyrityksemme Passion Logistics on mukana Venäjän kuljetuksissa. Kyselimme yhtiön toiminnasta ja Venäjän näkymistä. P assion Logistics on Espoossa pääkonttoriaan pitävä logistiikkayhtiö, jonka liiketoiminta-alueena on Suomi, Baltia, Venäjä ja muut IVY-maat. Yhtiön toiminnan pääpaino on rautatielogistiikassa. Yhtiö on perustettu vuonna 2012. Passion Logisticsin toimitusjohtaja Harri Vainikka kertoo, että yhtiön omistajilla on pitkä 30-vuotinen kokemus Venäjän ja IVY-maiden logistiikasta. Passion Logisticsilla on suorat sopimukset suurimpien ja erikoistuneiden rautatieoperaattoreiden kanssa. Espoon lisäksi Passion Logisticsilla on toimipisteet Lappeenrannassa ja Pietarissa. Suomessa terminaalitoimintaa on Kouvolassa. Passion Logisticsin pääasialliset kuljetukset Suomen ja IVY-alueen välillä suuntautuvat Venäjälle, Kazakstaniin ja Ukrainaan. Yhtiön kuljettamista tavararyhmistä merkittävät ovat metsäteollisuuden tuotteet kuten paperi ja kartonki, koneet ja laitteet, kemiantuotteet ja terästeollisuuden tuotteet. Suomesta menee paljon paperituotteita esimerkiksi viime aikoina esillä olleeseen Itä-Ukrainaan. Vainikka korostaa Suomen pitkää kokemusta Venäjän rautatieliikenteessä. Kuljetuksia on ollut Venäjälle samaa raideleveyttä pitkin jo tsaarin ajoista lähtien. VR:llä ja Venäjän rautatieyhtiöllä on vahva suhde matkustajien ja tavaroiden kuljettamisessa. Toisaalta suorat autokuljetukset ovat nykyään erittäin kilpailukykyisiä jopa Uralin alueelle saakka. Passion Logisticsissa nähdään, että rautatiekuljetukset ovat paras vaihtoehto massatavaran kuljetuksissa ja viennissä Venäjän itäisimpiin osiin ja muihin IVY-maihin. 22 Myös jokilaivakuljetukset ovat avautumassa uudelleen projektitoimituksille. Rajoitteena niissä on kuitenkin navigointiaika ja vanhentunut infrastruktuuri. Venäjän tavaravirrat hakevat muotoaan Toimitukset Venäjälle ovat tulleet sujuvimmiksi. Toimitusehdot ja kuljetusehdot ovat selkeytyneet. Teknologian kehityksen myötä dokumentointi viennin hoitamisessa on helpottunut. Vainikka toteaa, että jakeluketjut Venäjällä ovat kuitenkin vielä haasteellisia. Logistiikkakysymykset teettävät siellä yrityksille suhteellisesti enemmän työtä kuin vaikkapa Suomessa. Myös kuljetuskustannukset ovat kalliimpia. Samalla ulkomailta tulevat tavaravirrat hakevat uusia päälinjojaan. Kuljetuksia ohjataan yhä enemmän Venäjän kasvaviin satamiin Itämerellä, Mustallamerellä ja Venäjän Kaukoidässä. Konttiliikenne Venäjälle Baltian satamien kautta on ollut tasaisessa kasvussa. Liikenne on muuttumassa Venäjän oman viennin ja tuonnin kannalta haluttuun suuntaan. Vainikka näkee, että transito Suomen kautta Venäjälle tulee selkeästi putoamaan. Rautatieliikenteen projektitoimitukset tulevat kuitenkin säilyttämään kilpailukykynsä. Passion Logisticsissa nähdään, että Suomen ja Venäjän välinen kokojunaliikenne konttikuljetuksina on haastavaa toteuttaa autoliikenteen kilpailukyvyn takia. Yhtiön näkemyksen mukaan rautatieliikenteen kilpailukykyä ja toimitusvarmuutta voitaisiin parantaa esimerkiksi viikoittaisilla suuntajunilla, jotka kulkisivat Suomesta esimerkiksi Kazakstaniin, Moskovaan ja Kiovaan. Venäjän sisäinen logistiikkamarkkina kasvaa Venäjä tulee taloutena joka tapauksessa kasvamaan tulevinakin vuosina. Maahan tehtävät investoinnit lisäävät logistiikkaa ja sen tarvetta. Harri Vainikka arvioi, että Passion Logisticsin rajan ylittävä vienti ei enää merkittävästi kasva. radan varrella ovat muun muassa Tjumen, Omsk, Krasnojarsk, Habarovsk ja Vladivostok. Uralin takana Siperiassa ja Venäjän Kaukoidässä asuu noin 25 miljoonaa ihmistä. Väestö on keskittynyt Siperian radan varteen. Alueella on paljon luonnonrikkauksia: öljyä, maakaasua, malmeja, uraania, kivihiiltä, timantteja ja metsää. Venäjällä nähdään myös Pohjoinen meritie eli Siperian rata Koillisväylä Trans-Siperian radan tapaan kauttakuon iso mahdollisuus lun lisäksi myös maan sisäisenä liikenneväylänä. Vainikka ottaa esille muutaman huomion myös Miten kriisi ohjaa Siperian radasta. Hän näkee, että Siperian rataa ei muutosta? ole ylipäätänsä taloudellista valjastaa transitokuljetuksiin, koska merirahdit Aasian ja Euroopan välillä Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä on totuttu ovat junakuljetuksia merkittävästi halvempia. volyymien isoihinkin muutoksiin. Liikenne on usein Trans-Siperian radan merkitys piilee siinä, että myös muuttanut muotoaan, kun on lähdetty laskuse on tärkeä Venäjän omalle viennille ja tuonnille. kausien jälkeen taas uuteen nousuun. Tällä hetkellä Venäjän ja Kiinan välisen kaupan lisääntyessä KauVenäjän talouden hiipuminen ja ruplan merkittävä koidän satamien kautta suuntautuvat kuljetusreitit heikentyminen näkyy selvästi volyymeissä, Vainikka ja hubit kehittyvät ja tavaraa tulee radalle. Venäjän kertoo. tuonti Aasiasta nojautuu yhä vahvemmin konttien Taloudelliset ja poliittiset muutokset saattavat kokojunaliikenteeseen Venäjän Kaukoidän satamilisätä varastointitarvetta Kaakois-Suomessa etenkin en kautta pääosin Moskovaan, mutta myös muihin arvotavaroiden kauttakulussa Venäjän kasvukeskukkasvukeskuksiin kuten Novosibirskiin ja Jekaterinsiin. Kumpi reitti muodostuu Venäjälle tärkeämmäkburgiin. si, Suomen vai Baltian satamat? Vainikka näkee Trans-Siperian radan olevan SuoVainikka sanoo, että Venäjällä toimiessaan pitäisi mellekin todellinen mahdollisuus. Merkitys kasvaa, aina pystyä ennakoimaan mahdollisimman paljon ja kun mennään radan varressa oleviin suurkaupunkeipyrkiä välttämään sudenkuopat. hin, joihin voidaan kuljettaa vientitavaraa Suomesta – Täytyy olla aktiivinen ja olla koko ajan valmis rautateitse. Novosibirskin ja Jekaterinburgin lisäksi muuntautumaan, Vainikka tiivistää. H – Venäjän sisäinen markkina on toiminnoissamme kasvussa, Vainikka kertoo. Yhtiöllä on jo asiakkaita, joiden rahteja kuljetetaan yksinomaan Venäjän sisäisessä liikenteessä esimerkiksi Pietarin ja muun Venäjän välillä. Hintakilpailu markkinoilla on kuitenkin kovaa ja luo paineita toimijoiden yhdistymiselle Venäjän sisällä. 23 Bisnesuutisia A A A Meriteollisuus Helsingin telakalta jäänmurtaja Sahalinille A arvo on noin 100 miljoonaa euroa. Alusta voidaan käyttää myös huoltotehtäviin. Laivatilaus liittyy Sovcomflotin ja Sakha- Kuva Arctech Venäjän suurin laivayhtiö Sovcomflot on tehnyt jäänmurtajatilauksen Helsingissä toimivalta Arctechin telakalta. Tilauksen Pietarin telakat eivät selviä tilauksista A Pietarissa sijaitsevalla Baltiski zavod -telakka ei selviydy valtion tekemistä jäänmurtajatilauksista, koska sillä on erittäin suuri työntekijävajaus ja telakan laitteisto on vanhentunutta. Aiemmin pahasti velkaantuneella telakalla on nyt tilauksia 65 miljardin ruplan edestä. Asiasta kirjoittaa pietarilainen talouslehti Delovoi Peterburg. Telakka tarvitsisi lisää 5 500 työntekijää, jotta se voisi rakentaa vuoden 2015 loppuun mennessä yhden diesel- ja sähkökäyttöisen jäänmurtajan sekä vuoteen 2017 mennessä yhden ydinkäyttöisen jäänmurtajan. Ydinjäänmurtajatilauksia on tulossa vielä kaksi lisää. Telakalla rakennetaan myös kelluvaa ydinvoimalaa. Baltiski zavodin tyyppisiä ongelmia ja niistä johtuvia viivästyksiä on muillakin Luoteis-Venäjän telakoilla. Delovoi Peterburg/EL/25.2.2014 lin Energy Investment Companyn väliseen yhteistyösopimukseen, jonka puitteissa ensimmäinen jäänmurtaja on päätetty tilata Arctechiltä. Myös Viipurin telakka osallistuu kyseiseen laivatoimitukseen. Sovcomflot kertoo tiedotteessaan, että sillä on aiesopimus Sakhalin Energy Investmentin kanssa myös kolmesta muusta jääkelpoisesta aluksesta. Sakhalin Energy Investment Company toteuttaa Sahalin-2-nimellä tunnettua kansainvälistä öljy- ja kaasuhanketta. Archtech, Sovcomflot/EL/22.4.2014 Daewoolle kaasutankkeritilaus Jamalilta A Eteläkorealainen Daewoo Shipbuilding & Marine Engineering on saanut Venäjältä 367 miljoonan dollarin kaasutankkeritilauksen. Daewoo toimittaa nesteytettyä maakaasua kuljettavan aluksen Venäjän valtion Sovkomflot-laivayhtiölle vuoden 2016 puolivälissä. Tankkeria tullaan käyttämään Jamalin niemimaan maakaasuhankkeessa ja se on osa isompaa kaasutankkeritoimitusta. Jamalille rakennetaan nesteytettyä maakaasua (LNG) valmistava tehdas. Gazeta.Ru, Business Korea/EL/18.3.2014 A A A R a k e n ta m i n e n Seitsemälle MM-stadionille pääurakoitsijat A Venäjän hallitus on tehnyt päätöksen seitsemän jalkapallon MMkisastadionin pääurakoitsijasta. Volgogradin ja Nižni Novgorodin jalkapallostadionit rakentaa Gennadi Timtšenkon Stroitransgaz-yhtiö, Kaliningradin ja Donin Rostovin jalkapallostadionit puolestaan Araz Agalarovin Crocus Group ja Samaran sekä Saranskin jalkapallostadionit Ravil Ziganšinin PSO-Kazan. Jekaterinburgin nykyisen jalkapallostadionin uudistaa kisakuntoon Dmitri Pumpjanskin Sinara-Development. Jalkapallon MM-kisat käydään Venäjällä vuonna 2018. Kommersant/EL/1.4.2014 24 Tšekkiyhtiöltä lentoterminaali Nižni Novgorodiin A Nižni Novgorodin uuden lentoasematerminaalin rakentajaksi on valittu tšekkiläisyhtiö PSJ. Yhtiö toimii pääurakoitsijana 27 000 neliön terminaalihankkeessa, joka valmistuu vuoden 2015 loppupuolella. Hankkeeseen investoidaan yli kolme miljardia ruplaa (yli 60 miljoonaa euroa). Lentoaseman vuosittaiseksi kapasiteetiksi tulee 1,5 miljoonaa matkustajaa. Nižni Novgorodin lentoasema kuuluu suurliikemies Viktor Vekselbergin Aeroporty Regionov -lentoasemayhtiöön. Nižni Novgorodin lentoaseman sivut/EL/15.4.2014 A A A R a k e n n u s m at e r i a a l i t Knauf investoi Leningradin ja Samaran alueille Norjalainen maalitehdas Pietarin eteläpuolelle A A Saksalaisyhtiö Knauf lisäinvestoi noin 160 miljoonaa euroa rakennuslevyjen päällystekartonkia valmistavaan tehtaaseensa Kommunarissa Pietarin eteläpuolella. Tehtaaseen asennetaan uusi linjasto, joka valmistaa päällystekartonkia kierrätyspaperista. Knauf on esitellyt Samaran aluehallinnolle suunnitelmansa rakennuslaastitehtaasta. Kyseessä olisi noin 20 miljoonan euron investointi. Tehtaalle etsitään vielä tonttia. Leningradin aluehallinto, Vedomosti/EL/6.2.2014 Norjalaisyhtiö Jotun A/S:n maalitehdas käynnistyi alkukeväästä Tosnossa Pietarin eteläpuolella. Fjodorovskojen teollisuusalueella sijaitsevalla tehtaalla valmistetaan nestemäisiä ja jauhemaaleja. Hankkeeseen investoitiin noin 35 miljoonaa euroa. Leningradin aluehallinnon mukaan Jotun saa verohelpotuksia sijoituksen takaisinmaksuajan sekä kaksi sitä seuraavaa vuotta. Leningradin aluehallinto/EL/24.2.2014 A A A Öljy ja kaasu Gazpromille ison öljylöytö Sahalinilta A Gazprom on löytänyt 464 miljoonan tonnin öljyesiintymän merialueelta Sahalinin itäpuolelta. Näin suuria öljyesiintymiä ei ole löydetty Venäjän merialueilta pitkään aikaan. Suurin löytö viime vuonna oli 12 miljoonaa tonnia. Esiintymä löydettiin kartoitettaessa niin sanottua Sahalin 3 -öljy- ja kaasuprojektia. Pääpaino hankkeessa saattaa siirtyä nyt öljynporaukseen. Vedomosti/EL/20.2.2014 Iso öljylöytö myös Volgan alajuoksulta Toistaiseksi varsin tuntematon venäläinen öljy-yhtiö AFB on löytänyt ison öljyesiintymän Volgan alajuoksulta Astrahanin alueelta. Esiintymän varat ovat arvioiden mukaan noin 300 miljoonaa tonnia. Kyseessä on yksi suurimmista viimeisen 20 vuoden aikana löydetyistä öljyesiintymistä Venäjällä. Öljyn pumppaaminen esiintymällä on mahdollista saada käyntiin 5–7 vuoden kuluttua. Hankkeen investointien arvellaan olevan noin 1,5 miljardia dollaria. Vedomosti/EL/17.4.2014 Rosneftillä edessä isot investoinnit Siperiaan A Venäjän valtiollinen öljy-yhtiö Rosneft aikoo investoida Vankorin öljykenttään Pohjois-Siperiassa noin 60 miljardia euroa Kuva Varco A vuoteen 2025 mennessä. Öljykenttä sijaitsee Krasnojarskin aluepiirin pohjoisosassa. Vankor on suurin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen käyttöönotettu öljykenttä Venäjällä. Rosneft arvioi, että öljykenttäinvestoinnit tuovat alueelle 15 000 korkean osaamistason työpaikkaa. Vuoteen 2025 mennessä öljykentän vuosituotanto aiotaan nostaa 55 miljoonaan tonniin. Vuonna 2013 Venäjällä tuotettiin raakaöljyä yhteensä 523 miljoonaa tonnia. Rossijskaja gazeta/EL/28.2.2014 Amerikkalaisyhtiön öljynporauslaitteistoa Kostromasta A Yhdysvaltalainen National Oilwell Varco on alkanut rakentaa öljynporauslaitteistoja valmistavaa tehdastaan Kostroman alueelle Volgan yläjuoksulle. Volgoretšensk-nimiseen kaupunkiin sijoittuvaan hankkeeseen investoidaan noin 70 miljoonaa euroa. Tehtaan toimintaa käynnistellään ensi vuoden alkupuolella. Tavoitetuotantomäärä on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2019 mennessä. National Oilwell Varco/EL/26.2.2014 25 Bisnesuutisia A A A Au tot e o l l i s u u s Ford supisti tuotantoaan Vsevoložskissa A Ford supisti huhtikuussa Leningradin alueella Vsevoložskissa toimivan tehtaansa tuotantoa. Tehdas siirtyi yhteen päivittäiseen työvuoroon ja tehtaalla aloitettiin 700 työntekijän vähennyssuunnitelmat. Yhtiö perusteli päätöstä ruplan heikentymisellä ja kysynnän vähenemisellä keskiluokan ja alemman keskiluokan autoissa, joihin kuuluu myös Vsevoložskin ykköstuote Ford Focus. Vedomosti/EL/2.4.2014 Leningradin alue ehdottaa autojen testauskeskusta A Leningradin aluehallinto ehdottaa, että Pietarin eteläpuolelle Hatsinaan rakennettaisiin testauskeskus, jota voisivat käyttää kaikki Pietarin seudun autotehtaat. Näin säästettäisiin merkittävästi kuluja, joita muodostuu testauksista ulkomailla. Pietarissa ja Leningradin alueella toimii tällä hetkellä seitsemän ulkomaista autonvalmistajaa: Ford, GM, MAN, Nissan, Scania, Toyota ja Hyundai. Leningradin aluehallinto/EL/24.2.2014 Boschin autonosatehdas Samaraan A Saksalainen monialayhtiö Bosch on käynnistänyt auton osia valmistavan tehtaansa rakentamisen Samarassa Volgan alueella. Tehtaassa valmistetaan mm. lukkiutumattomia jarrujärjestelmiä, käynnistysmoottoreita ja ruiskutusjärjestelmiä. Vuonna 2015 käynnistettävän tehtaan kokonaisinvestoinnit ovat noin 50 miljoonaa euroa. Bosch odottaa Venäjän autonvalmistuksen kasvavan nykyisestä vajaasta kahdesta miljoonasta kolmeen miljoonaan vuoteen 2020 mennessä. Bosch/EL/28.2.2014 Vladivostokiin autokomponenttien erityistalousalue A Venäjän Kaukoitään Vladivostokiin perustetaan auton osia valmistava erityistalousalue. Hankkeeseen osoitetaan valtion rahoitusta 6,5 miljardia ruplaa (n. 130 miljoonaa euroa) vuosina 2015–2017. Erityistalousalueen on määrä työllistää 3 400 ihmistä vuoteen 2023 mennessä. Komponenttivalmistajia odotetaan ainakin Japanista ja Etelä-Koreasta. Tällä hetkellä autotuotantoa Vladivostokissa on venäläisellä Sollersilla ja japanilaisella Mazdalla. Vesti.Ru/EL/17.4.2014 A A A E l i n ta rv i k k e e t Arla Foodsin juustotehdas käyntiin Etelä-Venäjällä A Kuva Arla Tanskalais-ruotsalainen Arla Foods on käynnistänyt juustotehtaan Voronežin alueella Etelä-Venäjällä. Kyseessä on paikallisen Molvest-meijeriyhtiön kanssa toteutettu yhteishanke, jossa modernisoitiin Kalatšissa Voronežin alueen eteläosassa sijaitseva juustotehdas. Hankkeeseen investoitiin runsaat 15 miljoonaa euroa. Venäläisyhtiö vastaa maidon keruusta ja esikäsittelystä ja Arla Foods varsinaisesta juustotuotannosta. Molvest/EL/26.2.2014 26 Lue uusimmat bisnesuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi A A A Ympä r i s tö Venäläinen jäteyhtiö investoi 16 miljardia ruplaa A Venäläisyhtiö Eko-sistema investoi 16 miljardia ruplaa (n. 325 miljoonaa euroa) jätteenkäsittelylaitosten ja kaatopaikkojen rakentamiseen. Yhtiö on saanut suurhankkeeseen 12 miljardin ruplan lainan valtiolliselta Sberbankilta. Eko-sistemalla on käynnissä Puhdas Volga -niminen hanke, joka käsittää Volgan varren alueita Moskovasta Astrahaniin saakka. Jätteenkäsittelylaitosten ja kaatopaikkojen lisäksi hankkeeseen kuuluu maa-alueiden puhdistamis- ja entistämisprojekteja. Yhtiö myös myy jäteraaka-ainetta, vaikkakin saa suurimman osan tuloistaan jätteen varastoinnista. Valtionkorporaatio Rostehillä (Rostec) on vastaavantyyppinen hanke, mutta siinä tulonmuodostus koostuu pääasiassa jätteenpoltolla saatavasta energiasta. Vedomosti/EL/11.4.2014 SERTIFIOINTI TULLILIITOSSA KANSALLISET SERTIFIKAATIT GOST R Kreikkalaisyhtiöiden Pietarin jätelaitoshanke etenee GOST K UkrSEPRO BelCT Markinvest toimii yhden luukun periaatteella. Sertifiointiasiakkaamme saavat paitsi optimaalisen sertifiointivaihtoehdon, myös selvityksen kaikista tarvittavista asiapapereista, testeistä ja muista tarpeellisista asiakirjoista ja sertifikaateista. A Rahoitusvaikeuksissa oleva kolmen kreikkalaisyhtiön 300 miljoonan euron jätelaitoshanke Pietarissa on saamassa uuden osakkaan. Mukaan tulee venäläinen valtiollinen investointipankki VTB Capital, joka ostaa projektiyhtiöstä 51 prosentin osuuden. Kreikkalaisyhtiöt Aktor, Aktor Concessions ja Helector rakentavat jätteenkäsittelylaitosta Pietarin pohjoispuolelle Levašovoon. Laitoksen on tarkoitus valmistua vuonna 2015. Yhtiöt toimivat laitoksen operaattoreina 30 vuoden ajan. Laitos pystyy käsittelemään vuodessa vähintään 350 000 tonnia kotitalousjätettä. Metallit, lasi, paperi ja muovit kerätään erilleen. Loput jätteet poltetaan. Laitos tuottaa lämpöä ja sähköä. Pietarin kaupungin odotetaan käynnistävän lähiaikoina tarjouskilpailun myös kahdesta muusta jätteenkäsittelylaitoksesta. Mail.Ru, Delovoi Peterburg/EL/25.4.2014 Ota yhteyttä! Markinvest Oy Lahti +358 (0)3 752 1810 E-mail [email protected] www.markinvest.fi, www.gost-r.fi 27 Jäsenyritys Lähialuematkat satsaa palveluun Suomen ja Venäjän välinen matkailu on viime vuosina kasvanut hurjaa vauhtia. Erityisesti Pietari-cityyn kiitävä Allegro-juna on madaltanut kynnystä piipahtaa naapurimaassa – kunhan viisumi vain on kunnossa. V enäjän matkailun lupaavaa kehitystä varjostavat juuri nyt jonkin verran Ukrainan kriisin vaikutukset Venäjän talouteen ja yleiseen ilmapiiriin. Tilannetta seuraa tarkoin silmin Lähialuematkojen myynti- ja markkinointijohtaja Maarit Haavisto-Koskinen, jonka mukaan liikematkustuksessa ei ainakaan vielä ole nähtävissä isompaa notkahdusta. Venäjään erikoistunut matkatoimisto Russian Tours Oy Ltd. Lähialuematkat on perheyritys, joka on palvellut suomalaisia yrityksiä ja yksityismatkailijoita jo vuodesta 1991. Yrityksen toimitusjohtajana toimii sen perustaja Peter Holst. Vakituista henkilökuntaa on noin 25. Suuri osa henkilökunnasta on venäläistä syntyperää. Lähialuematkoilla on kaksi toimipistettä Helsingissä, joista toinen monen asiakkaan matkan starttipisteessä Helsingin päärautatieasemalla ja toinen laivaväylien kyljessä Ullanlinnan kaupunginosassa. Lähimatkat on yleismatkatoimisto, jonka asiakaspiiriin kuuluu sekä yrityksiä että yksityisiä ihmisiä. Palvelumme voi jakaa selkeästi kahteen kokonaisuuteen: viisumivälitystoimintaan ja matkapalveluihin. Liikevaihtomme näkökulmasta tärkein palvelumme on viisumivälitys, Haavisto-Koskinen kertoo. Viisumit vaivatta Haavisto-Koskisen mukaan Lähialuematkat on Suomen markkinoilla varsin iso tekijä viisumipalveluiden tarjoajana. Yritys toimittaa vuosittain noin 30 000 viisumia, joista valtaosa suuntautuu Venäjälle. Venäjän lisäksi viisumeita välitetään muun muassa Kiinaan, Kazakstaniin, Valko-Venäjälle, Saudi- Arabiaan, Mongoliaan, Thaimaahan ja Intiaan. Asiakkai- 28 Teksti ja kuva Pirjo Peltola na ovat yritykset, yksityishenkilöt ja toiset matkatoimistot. – Viime Matka-messuilla lanseerasimme nettipohjaisen SOLOVISA-viisumipalvelun, jonka avulla sopimusasiakkaamme voivat itse hallinnoida viisuminhakuprosessiaan. Palvelusta asiakkaamme saavat ajantasaista tietoa muun muassa kohdemaan viranomaisvaatimuksista ja viisumiin tarvittavista asiakirjoista. Asiakas tekee netissä itse viisumihakemuksen ja voi myös seurata siellä viisumiprosessin edistymistä ja selata omia historiatietojaan. Viisumihankinnoissa Lähialuematkojen yhteistyöverkostoon kuuluvat Suomessa toimivat eri maiden konsulaatit ja edustustot. Kansainvälisten yhteistyökumppaneiden avulla Lähialuematkat hoitaa sopimusasiakkailleen lisäksi viisumit kaikkiin maailman maihin, joihin matkustaessaan Suomen kansalainen tarvitsee viisumin. – Erityisesti hankalat ja kriittisellä aikataululla toteutettavat viisumijärjestelyt ovat erikoisosaamistamme. Haavisto-Koskinen hymyilee. Yleisimpiä erikoistapauksia Haavisto-Koskisen mukaan ovat Venäjän viisumin pikatoimitukset. – Normaalin käytännön mukaan kertaviisumia käsitellään Venäjän konsulaatissa kahdeksan arkipäivää. Hätätilanteissa se on kuitenkin mahdollista saada myös neljän tai viiden päivän toimitusajalla tai jopa saman päivän aikana. Tällöin kyse on lähinnä liikeasiakkaiden tarpeista. Erikoistilanteiden selvittäminen perustuu Haavisto-Koskisen mukaan Lähialuematkojen suureen volyymiin ja sitä kautta saatuun vankkaan osaamiseen viisumihankinnoissa. Pitkä yhteistyön tuloksena asiat Venäjän konsulaatin kanssa sujuvat mainiosti. – Lisäarvoa liikematkustajille tuo, kun voimme hoitaa viisumipuollot ja kutsut yrityksille venäläisten paikallisten kumppaneidemme kautta. Asiakkaan ei tarvitse huolehtia näistä asioista. Henkilökohtainen palvelu Haavisto-Koskinen painottaa, että asiantuntemus ja palvelu on Lähialuematkojen paras valttikortti. Oman asiantuntemuksen kehittämiseen ja henkilö- Me neuvomme kuinka pitää toimia ja annamme myös vinkkejä, mitä esimerkiksi venäläisen kumppanin täytyy ottaa huomioon tehdessään kutsua. Matkoja Venäjälle – räätälöidysti ja ryhmässä “ Erityisesti hankalat ja kriittisellä aikataululla toteutettavat viisumijärjestelyt ovat erikois- osaamistamme. kohtaiseen palveluun todella panostetaan. – Meillä on riittävästi osaavaa henkilökuntaa, ja tarvittaessa asioimme konsulaatissa vaikka kaksi kertaa päivässä. Henkilökohtaista konsultaatiota annamme aktiivisesti. Asiakkaan toimittamat asiakirjat ja hakemus tarkastetaan huolellisesti ennen niiden toimittamista konsulaattiin ja myös sen jälkeen. Prosessiin tarvitaan työvoimaa ja aikaa, mutta se on meillä laadun tae. Eikä ole ihan harvinaista, että viisumi kiidätetään asiakkaalle taksilla. Palvelun joustavuus on vahvuutemme, Haavisto-Koskinen painottaa. Haavisto-Koskinen muistuttaa, että viisumituotteita on hyvin erilaisia, eikä asiakas aina itse osaa selvittää, minkä tyyppinen viisumi olisi paikallaan. Eniten matkatoimiston kautta välitetään Venäjän kertaviisumeja turististatuksella. Venäjän vuosiviisumit ovat tärkein yksittäinen tuote yritysasiakkaille. Perusviisumeiden lisäksi Lähialuematkat hoitaa myös opiskeluviisumit ja auttaa työviisumeiden hankinnassa. Haavisto-Koskinen kertoo, että konsultoivasta viisumipalvelusta ovat saaneet isoa hyötyä myös erilaiset ei-kaupalliset urheilu- tai kulttuuriorganisaatiot, jotka matkaavat johonkin tiettyyn tilaisuuteen tai tapahtumaan tai tarvitsevat asiakirjat pitempiaikaiseen oleskeluun. – Olemme pieni toimija, jota on helppo lähestyä. Viisumi on päätuotteemme, mutta oma keskeinen tehtäväni on kehittää matkapuolta. Palvelutarjontaa on koko ajan vahvistettava ja täytyy varautua myös siihen, että jossain vaiheessa on tulossa olennaisia helpotuksia viisumiasioihin, Haavisto-Koskinen kertoo. Matkailupuolen mahdollisuuksia Venäjällä riittää. Matkailuinfra kuten hotelli-, ravintola- ja kahvilapalvelut ovat Haavisto-Koskien mukaan Venäjän suurimmissa kaupungeissa hyvällä mallilla. – Siihen menee vielä aikaa, että Pietarista tai Viipurista tulee suomalaisille toinen Tukholma tai Tallinna. Ennemminkin Pietari tullaan rinnastamaan Euroopan muihin kaupunkikohteisiin kuten Berliiniin tai Prahaan. Se ei ole mikään massaturistikohde, vaan laadukas kaupunkilomakohde, joka tarjoaa kulttuurielämyksiä ja hyvää ruokaa. Pietari on Lähialuematkojen suosituin kohde, mutta matkoja tehdään myös Moskovaan. Hyviä vaihtoehtoja Haavisto-Koskisen mukaan Venäjän matkailusta kiinnostuneille ovat sisävesiristeilyt Laatokalla ja Äänisellä tai Volgaa lipuen Pietarista Moskovaan. Eksoottisempia kokemuksia voi hankkia esimerkiksi Trans-Siperian ja Trans-Mongolian junaseikkailuilta ja toki myynnissä ovat myös viisumivapaat laivaristeilyt. – Kaikissa matkoissa emme ole vastuullinen järjestäjä vaan välitämme myös muiden toimijoiden tuotteita, Haavisto-Koskinen kertoo. Lähialuematkojen oma juttu ovat KHL-matkat, joita on tehty Venäjän lisäksi Prahaan, Riikaan ja Minskiin. – Olemme jo kolmatta kautta mukana KHLliigassa järjestämällä ottelumatkoja sekä yksityisille henkilöille että yrityksille. Enimmäkseen matkat ovat olleet räätälöityjä omatoimimatkoja, mutta menneellä kaudella teimme hyvällä menestyksellä kaksi seuramatkaakin. Jokeri-yhteistyön kautta meillä on tavoitteena kehittää tätä toimintaa esimerkiksi fanimatkojen merkeissä. Kevät ja kesä ovat Venäjän vapaa-ajan matkailun sesonkiaikaa. Venäjän taloustilanne sekä kriisin tuomat kansainväliset jännitteet ovat jonkin verran muuttaneet käsillä olevan sesongin tarjontaa. Haavisto-Koskisen mukaan sen näkyy matkailupuolella kuitenkin positiivisesti siinä, että esimerkiksi upeasta kesäkohteesta Pietarista on saatu paremmin hotellikiintiöitä ja tarjolla on myös ihan mukavia hintoja. H 29 Mahdollisuuksia Uljanovsk on hankkinut paljon ulkomaisia investointeja Teksti Einari Lumijärvi • Kuva Ulmeria.ru U Volgan varrella sijaitseva Uljanovskin alue tunnetaan lentokoneteollisuudesta ja UAZmaastoautoista. Viime vuosina alue on pystynyt houkuttelemaan merkittävästi ulkomaisia investointeja etenkin Uljanovskin uudelle Zavolžjen teollisuusalueelle. ljanovskin alue on Volgan suuralueeseen kuuluva hallinnollinen alue, joka sijaitsee noin 900 kilometrin päässä Moskovasta itään. Sveitsin kokoisella alueella asuu 1,3 miljoonaa ihmistä. Suurin väestökeskittymä on runsaan 600 000 asukkaan Uljanovsk. Uljanovskin kaupunki on Volgaan rakennetun Kuibyševin tekojärven rannalla. Kaupungin itäiset ja läntiset osat yhdistävää toisiinsa kaksi pitkää siltaa, joista pidempi on yli viisi kilometriä pitkä. Kuibyševin tekojärvi on maailman kolmanneksi suurin tekojärvi. Sillä on mittaa yli 500 kilometriä. Moskovasta Samaran kautta Uralille vievä M5-valtatie kulkee Uljanovskin alueen eteläosan läpi. Samaran alueen lisäksi naapurialueita ovat Tšuvassia, Tatarstan, Saratovin alue, Penzan alue sekä Mordva. 500 kilometrin säteellä asuu yli 20 miljoonaa ihmistä. Teollisuutta keskitettiin sodan jälkeen Kuva Ulmeria.ru Uljanovskin alue tunnettiin aikaisemmin maatalousvaltaisuudestaan, mutta toisen maailmansodan aikana Uljanovskiin evakuoitiin paljon teollisuuslaitoksia Moskovasta, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta. Tällainen tausta on esimerkiksi nykyisellä UAZ:n autotehtaalla, joka siirrettiin Moskovasta. Sodan jälkeen Uljanovskiin alettiin rakentaa koneenrakennusalan tehtaita kuten puolustus- ja ilmailuteollisuutta. Uljanovskia kutsutaan nykyään Venäjän lentokoneteollisuuden pääkaupungiksi. Muita merkittäviä teollisuusaloja ovat työstökoneiden ja autojen valmistus. Maataloustuotteitakin alueelta toki vielä saadaan kuten vehnää, auringonkukkaa, sokerijuurikasta, soijaa ja maissia sekä lihatuotteita, maitoa ja kananmunia. Uljanovskin lähelle on oltu perustamassa isoa luomumaitoa ja muita luonnonmukaisia maitotuotteita valmistavaa laitosta. Hankkeeseen kuuluu isohko maitotila ja meijeri. Investoijana on Moloko Holdings -yhtiö, jolla on yhteys myös yhdysvaltalaiseen Aurora Organic Dairy -yhtiöön. Uljanovskin alue on edistyksellinen luomulainsäädännön suhteen. 30 Leninin ja Kerenskin kotikaupunki Uljanovsk perustettiin vuonna 1648. Se toimi Moskovan Venäjän yhtenä linnakkeena paimentolaisheimojen hyökkäyksiä vastaan. Uljanovskin alue Kuva Wikipedia Asukasluku: 1,3 miljoonaa Pinta-ala: 37 180 km² Pääelinkeinot: kulkuneuvojen valmistus, työstökoneet, elintarvikkeet, logistiikka Pääkaupunki: Uljanovsk (617 000 asukasta) Muita kaupunkeja: Dimitrograd (118 000 as.) Kaupungin nimi oli aikaisemmin Simbirsk, mutta vuonna 1924 se muutettiin Uljanovskiksi. Nykyisen nimen taustalta löytyy kaupungissa syntynyt vallankumousjohtaja Vladimir Lenin, joka oli alkuperäiseltä nimeltään Vladimir Uljanov. Uljanovskista olivat kotoisin myös kirjailijat Ivan Gontšarov ja Nikolai Karamzin sekä Venäjän keisarivallan kaataneeseen väliaikaisen hallitukseen kuulunut Aleksandr Kerenski. Uljanovskia kutsutaan Venäjällä ainakin Leninin ja Oblomovin kotimaaksi. Lentokoneteollisuuden keskittymä Uljanovskin lentokoneklusterin avainyritys on valtiolliseen lentokonetehtaiden suuryhtiöön kuuluva Aviastar-SP, joka työllistää noin 10 000 ihmistä. Yhtiö valmistaa Tupolevin 204-sarjan matkustaja- ja rahtikoneita sekä ykkösprojektina uuden sukupolven Iljušin 76 -kuljetuskoneita. Tupoleveja valmistuu muutaman koneen vuosivauhtia. Lisäksi Aviastar sisustaa venäläisiä Sukhoi Superjet 100 -matkustajakoneita ja huoltaa Ruslan-nimellä tunnettuja suuria Antonov 124 -kuljetuskoneita, joiden sarjatuotanto aiotaan käynnistää Uljanovskissa uudelleen vuoteen 2018 mennessä. Antonov-lentokoneet ovat venäläis-ukrainalainen yhteishanke sillä koneita on valmistettu molemmissa maissa. Aviastar alkaa myös valmistaa osia vielä suunnitteluvaiheessa olevaan uuteen venäläiseen MS-21-matkustajakoneeseen. Lentoteollisuusklusterin muita merkittäviä yrityksiä ovat ilmailuelektroniikkaa valmistavat Utjos, UKBP ja Aviapribor-Simbirsk sekä lentokoneiden siipien osia valmistava Aerokompozit ja lentokoneita huoltava Volga-Dnepr Technics. Uljanovskissa on tarkoitus aloittaa myös kanadalaisen Bombardierin matkustajalentokoneiden kokoonpano. Tuotannon pitäisi käynnistyä jo tämän vuoden aikana, elleivät Kanadan Venäjälle Ukrainan tilanteen vuoksi asettamat sanktiot lykkää hanketta. Uljanovskin suuremman eli itäisen lentoaseman viereen rakennetaan valtiollista erityistalousaluetta, jonne odotetaan ainakin lentokoneteollisuuteen ja logistiikkaan liittyviä toimintoja. Lentokentän kiitorata on ennätyksellisen pitkä – 5 100 metriä. Paikallisella Volga-Dnepr Airlines -lentoyhtiöllä on käytössään kymmenen suurta Antonov 124 -rahtikonetta, jotka käyttävät kaupungin itäistä pitkäkiitorataista lentoasemaa. Uljanovskissa on myös toinen pienempi lentoasema, joka ottaa vastaan myös matkustajakoneita. Teollisuusinvestointeja Kalugan malliin Uljanovsk on houkutellut viime vuosina menestyksekkäästi teollisuusinvestointeja. Tästä syystä kaupunkia verrataan usein Moskovan länsipuolella sijaitsevaan Kalugaan. Varmasti merkittävin teollisuusalue Uljanovskin alueella on Zavolžje, jota rakennetaan samannimiseen Uljanovskin kaupunginosaan Volgan itärannalle. Korkeatasoisella infrastruktuurilla varustettu teollisuusalue saattaa laajeta jopa runsaan 700 hehtaarin kokoiseksi. Teollisuusalue sijaitsee Aviastarin lentokonetehtaan ja Uljanovskin itäisen lentoaseman välillä. Tuotannon Zavolžjen teollisuusalueella ovat käynnistäneet ainakin yhdysvaltalainen Marsin eläinruokatehdas, turkkilaisen Anadolu Efesin panimo sekä japanilainen autojen turvavarusteita valmistava Takata. Lisäksi alueelle rakennetaan ainakin tanskalaisen Hempelin maalitehdasta, saksalaisen Gildemeisterin sorvitehdasta, Bridgestonen rengastehdasta, brittiläisen Pilkingtonin erikoislasitehdasta, saksalaisen Schaefflerin laakeritehdasta, meksikolaisen Nemakin autonosatehdasta sekä saksalaisen Jokey Plastikin muovipurkkitehdasta. Uljanovskin autoteollisuutta edustaa Volgan länsirannalla toimiva legendaarinen UAZ, joka valmistaa maastureita, pickupeja, pakettiautoja ja pikkubusseja noin 70 000 auton vuosivauhtia. Perinteistä armeijamaasturia myydään nyt mallinimellä Hunter. UAZ on osa venäläistä Sollersin autotehdasryhmää. Uljanovskista alle 500 kilometrin säteellä sijaitsevat RenaultNissanin hallinnoima Lada-valmistaja Avtovaz Toljattissa, GAZ Groupin autotehdas Nižni Novgorodissa, Kamazin kuormaautotehdas Naberežnyje Tšelnyssä ja Sollersin kokoonpanotehdas Jelabugassa Tatarstanissa. H 31 Mahdollisuuksia Sotši olympialaisten jälkeen Teksti Einari Lumijärvi • Kuvat Shutterstock Sotšin talviolympialaiset olivat 2000-luvun alun Venäjän suurprojekti. Mitä kisat toivat kaupungille ja kuinka olympialaisista aiotaan hyötyä jatkossa? M ustanmeren rannalla 400 000 asukkaan Sotšissa pidettiin talviolympialaiset helmikuussa 2014. Sotši oli valittu kisajärjestäjäksi Kansainvälisen olympiakomitean kongressissa Keski-Amerikan Guatemalassa kesällä 2007. Presidentti Vladimir Putin oli henkilökohtaisesti paikalla Guatemalassa. Venäjä toi tropiikkiin ison delegaation ja myös tekojääradan. Sotši voitti ratkaisevassa äänestyksessä Etelä-Korean Pyeongchangin äänin 51–47. Pyeongchang on myöhemmin saanut järjestettäväkseen seuraavat talvikisat. Guatemalan äänestyksestä alkoivat seitsemän vuotta kestäneet kisavalmistelut. Ainoa talviurheiluun liittyvä rakennelma Sotšissa oli tuolloin Krasnaja Poljanan perinteikäs laskettelukeskus. Kisoja varten tarvittiin 11 erilaista suorituspaikkaa tai areenaa. Sotšissa täytyi rakentaa ja päivittää paljon myös liikenneinfrastruktuuria, energiansaantia, viestintäyhteyksiä ja hotellikapasiteettia. Kisojen kokonaisbudjetti paisui alkuperäisestä. Ensimmäinen arvio oli 12 miljardia dollaria. Kohta 32 puhuttiin 20 miljardista. Kisojen alkaessa arviot olivat nousseet jo 50 miljardiin dollariin. Kyseessä olivat kaikkien aikojen kalleimmat olympiakisat. Venäjällä on korostettu sitä, että varsinaisten urheilukohteiden osuus kokonaiskustannuksista oli vain murto-osa. Sotšia varten laadittiin aluekehitysohjelma, jonka tavoitteena oli nostaa infrastruktuurin tasoa merkittävästi. Ohjelmaan kuului kaupungin pohjoispuolinen ohitustie, uudet tieyhteydet vuoriston kisakohteisiin ja lentoaseman laajentaminen. Lisäksi kaupungin viemärit sekä vesi- ja energiahuolto piti ajanmukaistaa. Suunnitelmaan kuului kaksi jätteenkäsittelylaitosta ja kierrätysjärjestelmä. Ei ole tiedossa, mille tasolle viemäriverkostoa ja vesihuoltoa saatiin kehitettyä tai kuinka paljon jätteenkäsittely ja kierrätys etenivät. Alueelle tehtiin kuitenkin merkittäviä tiehankkeita ja hotellikapasiteetti nousi huimasti. Jossain vaiheessa kerrottiin, että Sotšissa olisi jo enemmän hotellihuoneita kuin Moskovassa. Myös Sotšin alueen energiansaanti parantui olympiaprojektin myötä. Alkuvaiheessa Sotšiin ehdotettiin kisahankkeeseen kuulumattomia varsin mielikuvituksellisiakin rakennuskohteita, jotka eivät koskaan toteutuneet. Esimerkiksi kaupungin edustalle piti rakentaa yli 300 hehtaarin suuruinen varakkaiden ihmisten keinosaari. Saarelle aiottiin rakentaa muun muassa asuntoja, huvivenesatama, jalkapallostadion ja aurinkoranta. Rahoittajan kerrottiin tulevan Arabiemiraateista. Oleg satsasi paljon Suurliikemiehet lähtivät mukaan Sotšin olympiarakentamiseen. Esimerkiksi Oleg Deripaska ja Vladimir Potanin investoivat miljardeja dollareita. Deripaskan Bazel-yhtiö satsasi aiemmin ostamaansa Sotšin lentoasemaan sekä Mustanmeren rannalla sijaitsevaan olympiapuistoon. Potaninin Interros rakensi vuoristoon alppihiihto- ja lumilautailukeskuksen. Oligarkkien ohella muiden yksityisten investointien osuus Sotšin hankkeista muodostui vähäiseksi. Kyseeseen tuli lähinnä hotelleja. Kaikki muu rahoitettiin joko valtion budjetista, valtionyhtiöiden varoilla tai valtiollisen VEB-pankin lainoilla. Myös oligarkit lainasivat isoja summia VEB:ltä. Lainoille on nyt jopa jouduttu pyytämään lisää maksuaikaa. Yhdeksi Oleg Deripaskan murheenkryyniksi muodostui Sotšin rahtisatama. Hänen Bazel-yhtiönsä sai satamahankkeen toteutettavakseen vuonna 2009. Satama tarvittiin, jotta sen kautta voitaisiin tuoda suuria määriä rakennustarvikkeita olympiakohteisiin. Bazel otti merkittävän lainasumman VEB:istä ja laskeskeli maksavansa lainaa takaisin sataman rahtimäärien ansiosta. Uuden sataman kautta ei kuitenkaan tullut juuri lainkaan rakennustarvikkeita. Melkein kaikki tuotiin rautateitse. Rahtisataman ensimmäinen vaihe avattiin keväällä 2010. Olympiarahteja ehti kulkea sataman kautta kolmessa vuodessa vain kolme miljoonaa tonnia tavoitellun 14 miljoonan tonnin sijasta. VEB vaatii nyt Bazelilta oikeusteitse 3,7 miljardia ruplan takaisinmaksua. Bazel puolestaan on tehnyt kanteen olympiahankkeita hallinnoineesta Olimpstroi-yhtiöstä, koska sen ennusteet tavaravirroista eivät toteutuneet. On mahdollista, että rahtisatama siirretään velkoineen kaikkineen Olimpstroin omistukseen. Bazel omistaa alueella Sotšin lentoaseman lisäksi Krasnodarin, Gelendžikin, Anapan ja Jeiskin lentoasemat. Lentoasemien osakkaaksi tuli myös singaporelainen Changi Airports vuonna 2012. Singaporelaiset kiinnostuivat Etelä-Venäjän lentoasemista niiden matkustajapotentiaalin vuoksi. Bazel tarvitsi yhteistyökumppania sijoitettuaan lentoasemiin isoja summia. Krasnodarin alue aikoo hyötyä Sotšista Krasnodarin aluepiirin kuvernööri Aleksandr Tkatšev kertoi pian olympialaisten jälkeen, että Sotšin olympialaisten ansiosta aluepiiristä on tullut kiinnostava investointikohde. Alueen perusinfra kohentui huimasti. Olympiaprojektin myötä alueelle rakennettiin melkein 400 kilometriä maanteitä, 200 kilometriä rautatietä, satoja kilometrejä kunnallistekniikkaa ja sähkölinjoja, kaasunjakeluverkkoa ja omaa energiantuotantoa. Lisäksi alueelle saatiin uusia sairaaloita, päiväkoteja ja kouluja. Kuvernööri Tkatšev totesi, että jos kaikki tämä olisi rakennettu aluepiirin omilla budjettivaroilla, aikaa olisi kulunut vähintään 100 vuotta. Krasnodarin aluepiiriin saatiin myös maailmanluokan talviurheilukeskus. Tkatševin mukaan tämä on todellinen kilpailuetu ja satsaus alueen tulevaisuuteen. Kuvernöörin mielestä on tärkeää, että jatkossa ei keskitytä vain kohteiden ylläpitoon vaan myös urheilukeskittymän kehittämiseen ja päivittämiseen edelleen. Tarvitaan osaavaa liiketoiminnallista otetta. Sotšissa halutaan välttää Ateenan ja Pekingin kesäolympialaisten kohtalo. Suorituspaikkojen ja kisakylien ei haluta jäädä autioitumaan aavekaupungeiksi. 33 Sotšin alue saattaa saada kovan kilpailijan ainakin venäläisten matkailijoiden keskuudessa, mikäli Venäjä satsaa suuria summia Krimille kuten julkisuudessa on kerrottu. Matkustajajuna- ja maantieyhteyksiä Moskovasta Sotšiin tosin kehitetään edelleen. Etelä-Venäjän Hannover? Tkatšev uskoo, että olympiaperinnön hyödyntäminen tuo jatkossa aluehallinnon ja alueen kaupunkien budjetteihin vuosittain 11–15 miljardia ruplaa. Hän myös arvioi, että Sotšiin voitaisiin muodostaa olympialaisten jälkimainingeissa 150 000 uutta työpaikkaa. Aluehallintoon perustetaan erityinen olympiaperintöosasto. Monet olympiakohteet myös muokataan uudenlaiseen käyttöön. Pikaluistelukeskuksesta tehdään Etelä-Venäjän suurin messu- ja näyttelykeskus Sochi-Expo. Mediakeskus muutetaan kauppakeskukseksi. Bolšoi-jääkiekkoareenasta tehdään urheilun ja viihteen monitoimiareena. Sotšista tulee ensi syksynä joukkue KHL-jääkiekkosarjaan. 34 Curling-areenasta aiotaan tehdä tenniskoulu ja olympialaisten järjestelykomitean rakennuksesta korkeatasoinen bisneskoulu, jollaisia on toistaiseksi vain Moskovassa ja Pietarissa. Hotellikeskus Barhatnyje sezonystä tehdään eliittiasuinalue. Tkatšev tavoittelisi Sochi-Expo-messukeskukseen saman tason tapahtumia kuin Hannoveriin. Myös tulevan kauppakeskuksen kerrotaan olevan Dubain tasoa. H E Sotšissa ajetaan lokakuussa 2014 ensimmäinen formula 1 -osakilpailu. Formularata rakennetaan Mustanmeren rannalle Adlerin olympiapuistoon. Sotšin formulakisa on FIA:n kalenterissa seuraavan seitsemän vuoden ajan. Sotši on myös yksi vuoden 2018 jalkapallon MM-kisojen isäntäkaupungeista. Jalkapallo-ottelut pelataan talviolympialaisten avajaisista ja päättäjäisistä tutulla Fišt-stadionilla. TULLIuutisia Nettikaupan tullimaksuista päättäminen hallitukselle E Venäjän presidentti Vladimir Putin on allekirjoittanut lakimuu- toksen, joka antaa maan hallitukselle oikeuden asettaa 1) lisärajoituksia yksityishenkilöiden maahan tuomille ja maasta viemille tavaroille, 2) normit joiden puitteissa kuljetusyritys voi tuoda maahan tavaroita tulli- ja verovapaasti yksityishenkilöiden omaan käyttöön ja henkilökohtaiseen osoitteeseen sekä 3) normit joiden puitteissa tavaroita voidaan tuoda tulli- ja verovapaasti tulliliiton alueelle yksittäisten henkilöiden postiosoitteisiin käyttäen kansainvälisiä postilähetyksiä. Lakimuutos ei siis kerro suoraan sitä, mikä tulee olemaan ulkomaisista nettikaupoista tilattujen tavaroiden tullimaksuton yläraja. Varsin yleisesti on kuitenkin arveltu, että hallitus asettaisi ylärajaksi 150 euroa ja 10 kiloa nykyisen 1 000 euron ja 31 kilon sijaan. Ylimenevältä osalta kannettaisiin 30 prosentin tulli. Kremlin.ru/EL/6.5.2014 TIR-kelpoisuus katkolla heinäkuussa E TIR-asiakirjaa ei ole kelpuutettu Venäjällä viime vuoden joulu- kuusta alkaen muualla kuin Suomen ja Norjan vastaisilla raja-asemilla. Ilmeisesti myös Valko-Venäjä on toiminut jonkinlaisena TIR-käytävänä. Vaalimaan vastainen Torfjanovkan raja-asema jättäytyi TIR:n ulkopuolelle tämän vuoden huhtikuussa. TIR Carnetin sijaan on alettu vaatia Venäjältä hankittua vakuutta. Yhteistyösopimus Venäjän tullilaitoksen ja TIR-kuljetusten venäläisen takaajaorganisaation ASMAP:n välillä on päättymässä 1. heinäkuuta 2014. Kansainvälinen maantiekuljetusliitto IRU kertoo jatkavansa neuvotteluita useiden Venäjän ministeriöiden kanssa. ASMAP/EL/19.3.2014 Rautatiekuljetuksista ilmoitettava ennakkoon E Euraasian talouskomissio on päättänyt, että Venäjän tulliliiton alueelle rautatiekuljetuksina saapuvista tavaroista täytyy ilmoittaa viimeistään kahta tuntia ennen, kun juna saapuu tulliliiton alueelle. Määräys tulee voimaan 1. lokakuuta 2014. Ennakkoilmoittamisella on tarkoitus vähentää junakuljetusten tullausaikaa. Luoteis-Venäjän tullihallinto/EL/7.4.2014 EU vie sianlihakiistan WTO:hon E EU on käynnistänyt WTO:ssa menettelyn, jolla vastustetaan Venäjän asettamaa tuontikieltoa, joka koskee sikojen, tuoreen sianlihan ja tiettyjen sianlihatuotteiden tuontia EU:sta. Venäjä sulki markkinansa EU:lta tammikuun 2014 lopussa. Afrikkalaista sikaruttoa oli löytynyt villisioista Liettuan ja Puolan Valko-Venäjän vastaisilla rajoilla. EU:n ja Venäjän väliset keskustelut eivät edenneet alkuvuoden aikana, joten EU päätti turvautua WTO:n riitojenratkaisumenettelyyn. Europa.eu/EL/9.4.2014 35 Juristin palsta Liikesalaisuuksia Kysymys: Olen kuullut, että liikesalaisuutta koskeviin määräyksiin on tullut muutoksia Venäjällä, pitääkö tämä paikkansa? Vastaus: Presidentti Putin on hyväksynyt tiettyjä muutoksia liikesalaisuutta koskevaan lakiin. Nämä muutokset tulevat voimaan 1.10.2014. Näillä muutoksilla mahdollistetaan työantajalle korvausten periminen työntekijöiltä tapauksissa, joissa työntekijä on paljastanut liikesalaisuuden piiriin kuuluvia asioita. Korvausvelvollisuus voi kohdistua myös yrityksen entisiin työntekijöihin, mikäli vaadittava liikesalaisuushallinto oli käytössä työnantajalla jo työsopimuksen ollessa voimassa. 36 Juristi Petri Kekki, SVKK Korvausvelvollisuus syntyy vain tietyin edellytyksin. Työnantajan on vahvistettava tietyntyyppinen listaus suojattavista tiedoista, tämä lista on saatettava työantajan tietoon todisteellisesti (otettava kuittaus siitä, että työntekijä on perehtynyt listaukseen ja ymmärtää sen sisällön). Työntekijälle on myös annettava koulutus ja perehdytys liikesalaisuuksien kanssa toimimiseen sekä listattuihin liikesalaisuuksiin. Uusissa määräyksissä täysi korvausvelvollisuus (suorat ja välilliset vahingot) liikesalaisuuden paljastamisesta on asetettu yhtiön johdolle (pääjohtaja, edustuston päällikkö, erilaiset johtajanimikkeellä työskentelevät). Vahingonkorvauksen piiriin kuuluvien vahinkojen määrittely tapahtuu Venäjän siviililain määräysten pohjalta; tämä tarkoittaa sitä, että korvauksen piiriin kuuluvat suorat ja välilliset vahingot (saamatta jäänyt voitto). Muiden työntekijöiden kuin johtaja-asemassa olevien korvausvelvollisuus rajoittuu suoriin vahinkoihin. Esimerkiksi saamatta jääneitä voittoja ei voi periä näiden määräysten perusteella tavalliselta työntekijältä. Jotta työnantajalle syntyisi pätevä peruste vaatia korvauksia työntekijältä paljastettujen liikesalaisuuksien vuoksi, on työnantajan huolehdittava yllä mainituin tavoin liikesalaisuuksien hallinnoinnista. Työnantajan on lisäksi huolehdittava siitä, että vain niillä työntekijöillä on pääsy liikesalaisuuksia koskevaan tietokantaan, jotka todella tarvitsevat tätä tietoa työtehtäviensä hoitamiseen. Pääsy tietokantaan on syytä järjestää lisäksi niin, että se edellyttää työnantajan suostumusta joka kerta, kun tietoa tietokannasta haetaan. Työntekijöiltä edellytetään salassapitosopimuksen (NDA-sopimus) allekirjoittamista työnantajan kanssa. Salassapitosopimus on monin osin konkreettisempi ja yksityiskohtaisempi kuin mihin esimerkiksi Suomessa on totuttu. Salassapitosopimuksen pätevyys edellyttää sitä, että työntekijän tietoisuudesta ja sitoutuneisuudesta salassapitosopimuksen piiriin kuuluviin asioihin varmistutaan. Venäläisessä salassapitosopimuksessa on tarkasti määriteltävä ne asiat jotka kuuluvat salassapitosopimuksen piiriin. Mitään yleisluontoisia lausekkeita ei sallita eli ne eivät menesty mahdollisessa tuomioistuinkäsittelyssä. Sopimuksessa on varmistuttava siitä, että työntekijä on ymmärtänyt sopimuksen sisällön ja tämän vuoksi työntekijä antaa lausumansa siitä sopimuksen tekstissä. Jokaiseen dokumenttiin tulee merkitä mahdollisuuksien mukaan, että kyseessä on salassa pidettävä tieto. Vastaanottajalta on otettava myös kuittaus siitä, että hän on saanut aineiston haltuunsa ja ymmärtää, että kyseessä on salassa pidettävä tieto. lakiuutisia Lakialoite ulkomaisten sairaalalaitteiden ostokiellosta R Venäjällä saatetaan kieltää ulkomailla valmistettujen sairaalalaittei- den ostaminen valtion ja kuntien sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Lakialoitteen on tehnyt Venäjän teollisuusministeriö. Ministeriö on ajanut hanketta eri muodoissa vuodesta 2012 asti. Venäjä ei ole mukana WTO:n julkisten hankintojen sopimuksessa. Tullessaan kauppajärjestön jäseneksi Venäjä sitoutui aloittamaan neuvottelut julkisten hankintojen sopimukseen liittymisestä neljän vuoden kuluttua. Neuvottelut alkaisivat siten vuonna 2016. Kommersant/EL/1.4.2014 Muutoksia työvoiman vuokraukseen vuonna 2016 Luomutuotannon sertifiointi valtion viranomaiselle R Venäjällä tulee vuoden 2016 alussa voimaan lakimuutos, joka vai- R Venäjällä valmistellaan lakia luomutuotteiden omasta kansallises- kuttaa työvoiman vuokrauksen pelisääntöihin. Työvoiman tarjoamista voivat harjoittaa jatkossa vain akkreditoidut työvoiman välitystoimistot (rekisteröidyt agentit) tai muut asiakasyritykseen osakassopimuksen tai lähipiirisuhteen kautta kytköksissä olevat oikeushenkilöt. Työvoiman vastaanottajalle tulee ainakin toissijaisia työsopimussuhteeseen liittyviä velvoitteita, joten kyseessä ei ole enää perinteinen työvoimanvuokraustoiminta. Lakihanke oli alun perin kieltämässä ulkoistetun työvoiman kokonaan, mutta lopullinen teksti sallii monia poikkeuksia. Kremlin.ru/EL/14.5.2014 ta sertifiointijärjestelmästä. Esityksen mukaan luomutuotannon sertifiointivastuun ottaisi valtiollinen viranomainen, todennäköisesti maatalouden tarkastusvirasto Rosselhoznadzor. EU-maissa luomusertifioinnissa kahta käytäntöä: osassa maista luomualaa valvoo valtion viranomainen, osassa taas yksityiset luomualan järjestöt. Delovoi Peterburg/EL/28.2.2014 Valmisteilla laki yhtenäisistä rakentamismääräyksistä R Duuma on käsitellyt kevään aikana lakihanketta yhtenäisistä rakentamismääräyksistä. Valtuudet yhtenäisen listan muodostamisesta annetaan Venäjän hallitukselle. Yhtenäinen listan nähdään vähentävän rakentamisen liittyvää byrokratiaa. Venäjän presidentti Vladimir Putin määräsi vuodenvaihteessa, että rakentamiseen liittyvistä lupa-asiakirjoista täytyi laatia täydellinen lista jo maaliskuun loppuun mennessä. RIA Novosti/EL/5.3.2014 Venäjä helpottamassa viisumikäytäntöjä R Venäjän hallitus on vienyt duuman käsiteltäväksi lakiehdotuksen, joka helpottaisi ulkomaisten matkailijoiden ja liikematkustajien viisumien hankkimista. Turistiviisumin saamiseksi tarvittavien asiakirjojen määrää aiotaan vähentää. Viisumin voimassaoloajan enimmäismäärää aiotaan nostaa 30 päivästä kuuteen kuukauteen ja samalla lisätään mahdollisten käyntikertojen määrää. Liikematkustajien viisumin hankinta aiotaan tehdä mahdollisimman vaivattomaksi. Myös erityyppisten suhdetoimintojen puitteissa Venäjälle matkaavien maahantuloa helpotetaan. Viisumien voimassaolon pidentämiseen sovelletaan lisäksi vastavuoroista periaatetta niiden maiden kanssa, jotka myöntävät vastaavia viisumihelpotuksia Venäjän kansalaisille. Venäjän hallituksen nettisivut/EL/28.3.2014 37 Mahdollisuuksia Venäläiset startupit hakevat vauhtia Suomesta Teksti Maarit Roiha • Kuvat Slush Start upit ovat nykyisin kaikkien huulilla ja myös venäläisten kiinnostus kehittää omia varhaisen vaiheen yrityksiään on kova. Helsingin vuotuinen kasvuyritystapahtuma Slush sekä samaan kokonaisuuteen kuuluva Startup Sauna -kiihdyttämö ovat muodostuneet suomalaisvenäläisen startup-yhteistyön avaimiksi. A alto-yliopiston kyljessä toimivan Startup Saunan opit kiinnostavat venäläisiä alkuvaiheen yrityksiä hyvästä syystä. Aalto-yliopiston, Tekesin, Teknologiateollisuuden ja Sitran rahoittama Startup Sauna on valittu maailman parhaaksi yliopiston yhteydessä toimivaksi nuoreksi yrityskiihdyttämöksi. Startup Sauna käy Moskovassa ja Pietarissa kaksi kertaa vuodessa. Päivän mittaisia tapahtumia on pidetty Venäjällä myös muun muassa Kazanissa ja Novosibirskissä. – Tuntuu, että Venäjällä startup-skenessä tapahtuu paljon ja että valtio on valmis tukemaan sitä erilaisin instrumentein, Startup Saunan CEO Juho Kokkola summaa. Venäläisyrittäjät eivät pidä suomalaisia ja muuta Eurooppaa uhkana, vaan yhteistyön muotoja haetaan aktiivisesti. – Siellä on skarppia porukkaa ja hyviä uusia juttuja kuplimassa, Kokkola tietää. Kiihdyttämöohjelmaan houkutellaan yrityksiä Venäjän lisäksi myös muilta lähialueilta, sillä pelkästään Suomesta ei löydy riittävää osallistujamassaa. Säätiönä toimivan Startup Saunan yrityskiihdyttämötoiminta ei tavoittele voittoa, eikä mukaan hyväksyttävien yritysten tulevista tienisteistä oteta osuuksia. Tehokas konsepti Kansainväliset rankkaukset ovat nostaneet Helsingin Euroopan startup-kaupunkien kärkeen. Venäläiset kasvuyritykset ovat hakeneet Suomesta eväitä globaalien markkinoiden valloittamiseen jo usean vuoden ajan. Potentiaalisten venäläisyritysten löytäminen toimii kuitenkin alkuvaiheessa siten, että 38 Startup Saunan valmennustiimi suuntaa valittuun venäläiskaupunkiin päiväksi. Kohdekaupungin startupit esittelevät päivän aikana ideansa ja jalostavat niitä Startup Saunan ja paikallisten valmentajien avustuksella. Valmennukseen hakevia on moninkertainen määrä ohjelman kapasiteettiin nähden. Startup Saunalta löytyy hyviä coacheja ja tietotaitoa, Venäjältä puolestaan syvällistä teknologista osaamista. – Pystymme auttamaan varhaisen vaiheen firmoja paljon jo yhdenkin päivän aikana, Kokkola kertoo. Päivän päätteeksi valitaan lupaavimmat firmat, joilla on mahdollisuus päästä kaksi kertaa vuodessa Espoon Otaniemessä järjestettävään kuukauden kestävään kiihdytysohjelmaan. Lähes jokaiseen ohjelmaan on päätynyt ainakin yksi venäläisstartup. Kokkolan mukaan kaikista kiihdyttämöohjelmaan kelpuutetuista firmoista venäläisiä on ollut kymmenisen prosenttia. Slush vetää venäläisiä Slushin Chief Operating Officer Riku Mäkelä vastaa Slushiin liittyvistä yhteistyökumppanuuksista. – Olen eniten tekemisissä Skolkovon ja Russian Venture Companyn kanssa, jotka kuuluvat Slushin merkittävimpien partnereiden joukkoon, Mäkelä kertoo. Skolkovo ja RVC maksavat partnerisopimuksesta eli käytännössä pienempien venäläisfirmojen saamisesta Slush-tapahtumaan. Slushiin osallistui marraskuussa toistasataa venäläisfirmaa, mikä on lähes kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Venäläiset startupit ovat vahvasti teknologiapainotteisia ja moni niistä on yllättänyt slushilaiset tasokkuudellaan. Vahvasti pääomaintensiivisiä yrityksiä on mukana suhteessa huomattavasti enemmän kuin Suomesta. – Slushiin on osallistunut Venäjältä esimerkiksi ydinvoimateknologiaan keskittyviä yrityksiä, todella kovia parinkymmenen vuoden tutkimuksen ympärille rakentuvia juttuja, Mäkelä kuvailee. Huipputeknologioita kehittävässä venäläisessä startup-tiimissä saattaa olla toistakymmentä tohtorin tutkintoa ja rahoitustarve vastaavasti satoja miljoonia euroja. Palaute mutkan kautta Skolkovon neuvonantaja Pekka Viljakainen edistää aktiivisesti Suomen ja Venäjän startup-yhteisöjen välisiä hankkeita. Mäkelä kertoo, että isossa organisaatiossa hierarkkisuus ajoittain korostuu ja slushilaiset asioivatkin usein suoraan Skolkovon johtajaportaan kanssa. – Esimerkiksi palaute kulkee usein hierarkiassa ylempänä olevien toimijoiden kautta, Mäkelä kertoo. Mäkelän mukaan yhteistyö on kuitenkin ollut kaiken kaikkiaan erittäin helppoa ja luontevaa. Esimerkiksi Skolkovo on organisaationa sen verran kansainvälinen, että sähköpostit ja Skype-keskustelut hoituvat myös englanniksi. Asioiden virallinen dokumentointi on tosin osoittautunut huomattavasti suomalaista monivaiheisemmaksi. – On totuttua enemmän sopimusten tekemistä prosessin eri vaiheissa sekä asioiden allekirjoittamista ja leimaamista, Mäkelä luettelee. Suomalaisten startupien kanssa lyödään useimmiten vain kättä päälle mailissa, eikä kukaan kaipaa sen virallisempaa sopimista. Maailmanpolitiikka jää taustalle Venäjän ja Ukrainan viimeaikaiset tapahtumat eivät ole vaikuttaneet tulevaisuuden yhteistyönäkymiin. Slushilaiset osallistuvat kesäkuun alussa Skolkovossa pidettävään kaksipäiväiseen Startup Village -kasvuyritystapahtumaan Team Finland -lipun alla. Startup Village on kasvanut parin viime vuoden aikana mittakaavaltaan noteeraamiskelpoiseksi tapahtumaksi. Slush ja Startup Village tukevat toinen toistaan esimerkiksi osallistujien kutsumisessa ja puhujahankinnassa. Skolkovoon odotetaan yli kolmea tuhatta startupyritystä ja satoja sijoittajia. Viime vuonna tapahtumaan osallistui yli viisi tuhatta henkeä. Mäkelä kertoo havainneensa venäläisten yhteistyökumppaneiden odottavan toiminnalta selkeää vastavuoroisuutta. – On käynyt selväksi, että ensin valmistellaan yhdessä onnistunut tapahtuma Moskovassa, ja sen jälkeen käännetään katseet kohti syksyä ja Slushia, Mäkelä hymyilee. Kokkola ennustaa yhteistyön painottuvan jatkossa muutenkin Moskovan seudulle, sillä suuri osa venäläisistä startupeista hakeutuu nimenomaan sinne. H Slush-tiimi vas. Tiina Liukkonen, Chief Communications Officer Marianne Vikkula, Chief Financial Officer Markus Järvinen, Chief Technology Officer Atte Hujanen, Executive Producer Jenny Gyllander, Chief Marketing Officer Jukka Kujala, Chief People Officer Riku Mäkelä, Chief Operating Officer 39 Vieraskynä TEM:n yhteistyö Venäjän alueiden kanssa Teksti Virpi Suoninen, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö Y hteistyö Venäjän alueiden kanssa on yksi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) välineistä yritysten kansainvälistymisen tukemiseksi. TEM:n aluetyöryhmien tavoite on avata ovia suomalaisyrityksille Venäjän eri alueilla. Työryhmien puitteissa järjestettävät vierailut Suomessa ja Venäjällä tarjoavat yrityksille mahdollisuuden luoda kontakteja paikallishallintoon ja yrityksiin puolin ja toisin. Aluetyöryhmät perustettiin 90-luvun alkupuolella suomalaisyritysten aloitteesta tasoittamaan tietä Venäjän alueiden vaikeapääsyisille markkinoille, kun kasvua alettiin hakea myös Pietarin ja Moskovan ulkopuolelta. Alueyhteistyön kohteiksi onkin valikoitunut suomalaisyritysten näkökulmasta potentiaalisimpia alueita. Aktiivisimpia yhdeksästä aluetyöryhmästä ovat olleet Sverdlovskin, Samaran, Nižni Novgorodin, Baškorstostanin ja Tatarstanin alueet. Tuorein lisäys on vuonna 2012 perustettu työryhmä Moskovan kaupungin kanssa. Aluetyöryhmätoiminnan alkaessa ratkottiin erilaisia konkreettisia ongelmia, kun puolin ja toisin opeteltiin uudenlaisen yritystoiminnan pelisääntöjä. Työryhmien puitteissa on ehditty luoda myös lukuisia pitkäaikaisia yhteistyösuhteita. Sittemmin liiketoimintaympäristö on kehittynyt huimasti ja työryhmien toiminta on painottunut entistä enemmän yrityskontaktien luomiseen ja yhteistyömahdollisuuksien vahvistamiseen. Viranomaisten tuki on Venäjän alueiden haasteellisessa toimintaympäristöympäristössä edelleen tärkeä tekijä hankkeiden etenemisessä. Yhteistyötä kehitetään elinkeinoelämän tarpeiden mukaan yhdessä Team Finland -toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Toimintaan osallistuneet yritykset ja organisaatiot ovat kokeneet aluetyöryhmätyöskentelyn tarkoituksenmukaiseksi julkisen sektorin palveluksi. Palaute työryhmien toiminnasta onkin meille ensiarvoisen tärkeää, jotta se jatkossakin palvelee tavoitteitaan. Aluetyöryhmät pyrkivät kokoontumaan vuorovuosina Suomessa ja Venäjällä. Suomen puolen puheenjohtajuus on TEM:ssä ja Venäjän puolella puheenjohtajina toimivat alueesta riippuen eri ministeriöiden tai aluehallitusten Suomen ja Venäjän hallitusten korkeat virkamievälisen talouskomission alaiset het. Tämä yhteisaluetyöryhmät työmuoto tarjoaa yrityksille hyvän Sverdlovskin alue mahdollisuuden Bashkortostanin tasavalta saada kontakteja Samaran alue paikallisiin viranTatarstanin tasavalta Nizni Novgorodin alue omaisiin. Lisäksi Moskovan kaupunki kokoukset VenäjälKomin tasavalta lä pyritään järjesNenetsian autonominen piirikunta tämään vienninJamalo-Nenetsian autonominen piirikunta edistämismatkojen 40 tai muiden bisnes-tapahtumien yhteydessä, jotta aluetyöryhmien toiminnasta saadaan osallistujille paras hyöty irti. Toiminta on avointa kaikille yrityksille ja organisaatiolle ja kokoukset maksuttomia. Itse kokouksissa käsitellään teemoja osallistujien toiveiden mukaan. Ehdotuksia käsiteltäviksi aiheiksi kannattaakin esittää hyvissä ajoin ennen kokousta, jotta vastapuolella saataisiin sopiva puhekumppani. Kokouksissa yritykset voivat nostaa esiin myös alueella kohtaamiaan haasteita. Paikallishallinnon tuki on usein ratkaisevaa yhteistyön etenemisessä. Aluetyöryhmät ovat Suomen ja Venäjän hallitusten välisen talouskomission alaisia. Lisäksi TEM:n vastuulla on toimialakohtaisista työryhmistä sähkö- ja energiatehokkuus-, innovaatio-, investointi-, metsäteollisuus-, laivanrakennus- ja öljy- ja kaasutyöryhmät. Kaikkien työryhmien toiminnan tavoitteena on edistää yritysten suoria kauppasuhteita ja investointeja. Tänä vuonna seuraavaksi järjestetään Sverdlovskin alueen työryhmän kokous Helsingissä 5.6.2014. Suomella ja Sverdlovskin alueella on erityisen hyvät suhteet. Alueen pääkaupunki Jekaterinburg on noussut Moskovan ja Pietarin jälkeen kolmanneksi kiinnostavimmaksi kohteeksi Venäjällä. H SVKK on TEM:n kumppani aluetyöryhmien vierailujen, oheistapahtumien ja muun toiminnan käytännön järjestelyissä Suomessa ja Venäjällä. Lisää tietoja työryhmien toiminnasta saat Virpi Suoniselta, puh. 029 506 47050, virpi.suoninen@ tem.fi. VIHREÄ LAPPEENRANTA Kestävää kehitystä EU:n ja Venäjän rajalla. Lue lisää: www.greenenergyshowroom.fi 41 SVKK:SSA TAPAHTUU SVKK:n kevätkokous S uomalais-Venäläisen kauppakamarin kevätkokous pidettiin 21.5.2014 EK:n kokouskeskuksessa. SVKK:n hallituksen puheenjohtaja Esko Aho avasi tilaisuuden ja julkisti puheenvuorossaan, että SVKK:n, EK:n ja East Officen hyvä yhteistyö Business Team for Russia –toiminnassa tehostuu entisestään, sillä Keskuskauppakamari liittyy mukaan tiimiin. Kokouksessa käytiin läpi sääntömääräiset asiat ja hyväksyttiin SVKK:n vuoden 2013 toimintakertomus ja tilinpäätös. SVKK:n uudeksi kunniajäseneksi nimitettiin Stora Enson yhteiskuntasuhdejohtajana työskennellyt Jorma Westlund, joka on toiminut 10 vuotta SVKK:n hallituksessa. Kevätkokous sai puhujavieraakseen Suomen Moskovan suurlähettiläs Hannu Himasen. Puheensa aluksi lähettiläs korosti suurlähetystön ja SVKK:n välistä läheistä Team Finland -yhteistyötä VKEmatkojen ja tapahtumien järjestämisessä Venäjällä. Himanen kertoi osallistuneensa noin kymmeneen matkaan, jotka ovat olleet hyödyllisiä sekä yrityksille että lähetystölle. Ulkoministeriön piirissä toimiville SVKK edustaa laajaa PK-yritysten kenttää, mikä antaa virkamiehille arvokkaan rajapinnan yritysmaailmaan. Suurlähettiläs pohti laajasti Ukrainan kriisin vaikutuksia Suomen ja EU:n Venäjäsuhteisiin. Hän luonnehti tilannetta vakavimmaksi eurooppalaiseksi kriisiksi kylmän sodan jälkeen ja korosti, että EU ja Suomi EU:n jäsenmaana eivät tunnusta Krimin kansanäänestystä eikä itäisen Ukrainan kansanäänestyksiksi kutsuttuja tapahtumia. Lähettiläs viittasi EU:n pakotepäätöksiin ja toivoi, että varsinaisiin talouspakotteisiin ei tarvitsisi ryhtyä. Mikäli näin käy, Suomi edellyttää, etteivät taloudelliset seuraamukset kohtele jäsenmaita kohtuuttomasti. Himanen totesi, että toistaiseksi EU:n ja Venäjän välinen kauppa, talousuhteet ja muut yhteydet sujuvat suhteellisen normaalisti. Kaupankäyntiin ja investointeihin vaikuttava ruplan heikkeneminen liittyy vain pieneltä osin Ukrainan kriisiin. Ruplan heikentyminen alkoi jo vuosi sitten. Kriisin vaikutukset näkyvät selvimmin yleisenä epävarmuutena ja maariskinä. ”Ukrainan 42 kriisin alettua Venäjä on tehnyt päätöksiä, joilla tunnutaan suosivan venäläisiä yrityksiä ja hankaloittavan kansainvälisille toimijoille avointa kilpailua Venäjän markkinoilla”, Himanen sanoi. Himasen mukaan Venäjällä toimivien suomalaisten yritysten toiminta jatkuu suhteellisen normaalisti, vaikka epävarmuustekijöistä johtuen investoinnit ovat käytännössä pysähdyksissä. Nykytilanne on haitannut erityisesti vähittäismarkkinoilla toimivia yrityksiä ruplan heikkenemisestä johtuen. Venäjällä tuotantoa harjoittavien yritysten vienti vetää hyvin ja esimerkiksi Suomen satamien kautta on kulkenut raaka-aineita ja muuta bulkkitavaraa vientimarkkinoille. Huolta aiheuttaa matkailun hiipuminen ja vaikutukset Kaakkois- ja Itä-Suomessa kauppaan ja palvelutoimintaan. Himanen korosti, että venäläisten matkailijoiden taloudellinen merkitys Suomelle ei pitkällä aikavälillä ole vähenemässä. ”Yritykset, jotka uskovat Venäjän markkinoiden potentiaaliin huononakin aikana, muistetaan siinä vaiheessa, kun talous jälleen kääntyy nousuun”, suurlähettiläs kannusti. Kukitettavana uusi kunniajäsen Jorma Westlund. PP/21.5.2014 Eurovaalipaneeli B usiness Team for Russian (BTR) järjestämä eurovaalipaneeli pidettiin EK:n kokouskeskuksessa SVKK:n kevätkokouksen yhteydessä. Venäjä-asioita paneelissa pohtivat Liisa Jaakonsaari (SDP), Antti Kaikkonen (Keskusta), Aleksander Stubb (Kokoomus) ja Sampo Terho (Perussuomalaiset). Keskustelua vauhditti BTR:n toimintaa vetävä Esko Aho. Ahon agendalla oli kolme pääteema: Henkilökohtainen Venäjä-suhde, EU:n ja Venäjän suhteet ja yhteistyö, Suomen ja Venäjän yhteistyö. Panelistien Venäjä- tai paremminkin Neuvostoliitto-kokemukset juontavat teinija opiskeluaikoihin. Silloinen järjestelmä ei saanut ketään innostumaan, vaikka nykyinen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri kunnostautui jo silloin tuontipuolella, joskin harmaan talouden saralla, salakuljettamalla vodkaa jääkiekkosuojuksissaan. Yhteisesti todettiin, että Venäjä on tärkeä kauppakumppani ja enemmän mahdollisuus kuin uhka – vain Jaakonsaaren vaaka kallistui uhkien puolelle johtuen Venäjän arvomaailman kehityksestä. Ukrainan kriisi on ehdokkaiden mukaan pakottanut EU:n tiivistämään ja selkiyttämään Venäjäpolitiikkaansa. Keskustelu lämpeni, kun Kaikkonen kritisoi ministeri Stubbia talouskomission peruuttamisesta. Stubbin mukaan asiassa on toimittu niiden toimintaohjeiden mukaisesti, joita nykytilanteessa tulee noudattaa. Talouskomission työryhmät toimivat edelleen ja tapaamisia järjestetään. Stubb korosti, että EU on toiminut johdonmukaisesti ja viittasi kumppanuussopimukseen, viisumivapauteen, WTOneuvotteluihin. Stubbin mukaan Suomen tulee hoitaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa EU:n linjan mukaisesti. Suhteet pitää hoitaa hyvin, mutta kansainvälisiä lakeja tulee noudattaa. Jaakonsaari lisäsi, että EU:ssa on Venäjäasioissa ”von oben” -ajattelutapa , mikä pitää korjata. Suomen tulee Jaakonsaaren mukaan noudattaa EU:n virallista poli- tiikkaa. Terho arveli, että EU:n Venäjästrategiaa ei ollut ennen kriisiä. Venäjä -suhteissa Suomella on Terhon mukaan itsenäistä liikkumavaraa. Kaikkonen näkee EU:n Venäjä-srategian lähinnä reagointina. Hän pitää tärkeänä, että Suomi säilyttää hyvät puhevälit ja naapuruussuhteet Venäjän kanssa. Stubb kannattaa ydinvoimaa ja toivoo, että Ukrainan kriisi ei vaikuttaisi Fennovoima-päätöksiin. Jaakonsaari ihmetteli, että nyt vastustetaan investointeja, vaikka niitä yleensä halutaan. Terho sanoi kannattavansa ydinvoimaa. Kaikkonen puolestaan ei kannata Fennovoiman rakentamista, mutta on sitä mieltä että omavaraisuutta tulisi vahvistaa. Ehdokkaat lupasivat edistää EU:ssa itäsuhteita, hyödyntää siinä suomalaisia asiantuntijoita ja vaikuttaa kauppasuhteisiin. Ylimääräiset aplodit keräsi Stubb, joka ei halunnut antaa vaalilupausta, mutta kehotti käyttämään SVKK:n palveluita. Mikäli itse ei jatka ulkomaankauppaministerinä, Stubb lupasi suositella SVKK:n VKE-matkoja seuraajalleen. PP/22.5.2014 SVKK:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 20.3.2014 uusia jäseniä: Suomi: Venäjä: Kassimatti Oy, Teollisuus IBS Group Oy, Liikkeenjohdon konsultointi V.A.V Group Oy, Muoviteollisuus Laatukattila Oy, Metallituotteiden valmistus Termater Oy, Rakentaminen Industria Oy, Liikkeenjohdon konsultointi Taloinfopistecom Oy, Rakennus- ja kiinteistöalan viestintäohjelmistokehitys Cosmic Trade House Oy Ab, Liikkeenjohdon konsultointi WCargo Oy, Huolinta ala, logistiikka Rainman Oy, Metallituotteiden valmistus Essedel Capital Partners Oy, Pääomarahastojen hallinnointi World Trade House Oy, Rakennustarvikkeiden tukkukauppa Business Training & Consulting, OOO, Moskova New Horizons, Moskova PKF Tara, OOO, Pietari Aviron Construction, Voronezh North Star Temporary Storage Warehouse, Moskova Intercomp, Moskova Kemppi OOO, Moskova Vapor, ZAO, Pietari Danske Bank, ZAO, Pietari Capital Legal Services International L.L.C, Pietari Toivotamme kaikille uusille jäsenille onnea ja menestystä! 43 TUSU L U O K RI E T N E L KA 14 20 SYKSY 13.9. ARVONLISÄVEROTUS VENÄJÄLLÄ ½ PV 270/360 € Arvonlisäverotusta pidetään yhtenä Venäjän haasteellisimmista veroista. Mutta ei hätää, osallistumalla seminaariimme voitte ottaa arvonlisäverotusasiat haltuun ja hankkia erinomaiset tiedot arvonlisäveron määräytymisen perusteista, tilittämisestä, alv palautuksista ja eri palveluiden verokohtelusta. 30.9. TYÖLAINSÄÄDÄNTÖ, TYÖLUPA JA ULKOMAALAISEN TYÖNTEKIJÄN VEROTUS VENÄJÄLLÄ 1PV 425/565 € Seminaarin aikana kahlaamme tarkasti läpi koko työlupaprosessin ja työlainsäädäntöön kuuluvat ydinasiat. Perehdymme lisäksi ulkomaisen henkilön verotus- ja sosiaaliturva-asioihin sekä pysyvän toimipaikan ja ALV-rekisteröintivelvollisuuden muodostumiseen ja muihin tilapäisen työskentelyn ehtoihin. 2.10. SOPIMUKSET KUNTOON VENÄJÄN-KAUPASSA – OULU ½ PV Koulutuksessa tarjoamme rautaisannoksen käytännön sopimusjuridiikkaa. Perehdytämme hyvän kauppasopimuksen tunnusmerkkeihin esimerkkien avulla ja opetamme miten voi parhaiten varautua esim. toimitusvirhetilanteisiin ja riitatilanteisiin. Toteutamme koulutuksen yhteistyössä Oulun Kauppakamarin kanssa, lisätietoja Riitta Schroderukselta: [email protected] 9.10. TULLAUS JA SERTIFIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 1 PV 525/695€ Tarjoamme tehokkaan avun vientipaperien kanssa painimiseen! Seminaarissamme saat käytännön täsmäohjeet vientidokumentaation hoitamiseen. Koko päivän kestävän seminaarin aikana käymme läpi sekä vientitullauksen että maahantuonnin Venäjälle käytännönläheisesti. Tule oppimaan tärkeimmät asiat myös sertifioinnin periaatteista, prosesseista ja lainsäädännöstä. 14.10. VIENTIRISKIEN HALLINTA VENÄJÄN-KAUPASSA ½ PV 270/360€ Riskeihin pureutuva tiivis puolipäiväseminaari. Miten voit turvata saamiset Venäjä-kaupoissa? Miten otat huomioon riskinhallintakysymykset jo sopimusvaiheessa? Miten vakuudet ja takaukset toimivat käytännössä? Mitä erityispiirteitä venäläisessä pankkitoiminnassa ja maksuliikenteessä on? Paljon sisältöä lyhyessä tehokoulutuksessa – lähde mukaan seminaariin päivittämään ja kartuttamaan osaamistasi! 16.10. SOPIMUKSEN LAATIMISEN ABC ½ PV 270/360€ Tarjoamme sopimusten laadinnan aakkoset kompaktisti. Koulutuksessa käydään yksityiskohtaisesti läpi perusmyyntisopimuksen sisältö ja mitä hyvin laaditun sopimuksen teossa kannattaa ottaa huomioon. 21.10. LOGISTIIKKARATKAISUT VENÄJÄLLÄ 1 PV 425/565€ Venäjä on lähellä mutta niin kaukana! Tuo Venäjä logistisesti huomattavasti lähemmäksi perehtymällä seminaarissamme eri logistiikkaratkaisujen etuihin ja haittoihin, kuljetusratkaisujen optimointiin sekä kuljetusreittien ja varastoinnin tilaan Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa. Koulutus sisältää esimerkkejä yritysten omista kokemuksista ja tarjoaa käytännön vinkkejä oikeiden ratkaisujen löytämiseksi. 4.11. TULLAUS VENÄJÄLLE - KÄYTÄNNÖN OHJEITA JA KOKEMUKSIA 1 PV 525/695€ Tarjoamme sujuvuutta tullausasioihin käytännönläheisen perehdytyksemme avulla. Opetamme mm. miten tehostetaan toimituksia Venäjälle, miten tullausprosessi etenee, mitä asiakirjoja tarvitaan ja missä vaiheessa sekä miten maahantuonti Venäjälle tapahtuu. Palaat koulutuksestamme valmiina soveltamaan tuoretta tietotaitoa myös käytännössä. 44 4.11. TULLAUS VENÄJÄLLE - KÄYTÄNNÖN OHJEITA JA KOKEMUKSIA Tarjoamme sujuvuutta tullausasioihin käytännönläheisen perehdytyksemme avulla. Opetamme mm. miten tehostetaan toimituksia Venäjälle, miten tullausprosessi etenee, mitä asiakirjoja tarvitaan ja missä vaiheessa sekä miten maahantuonti Venäjälle tapahtuu. Palaat koulutuksestamme valmiina soveltamaan tuoretta tietotaitoa myös käytännössä. 1 pv 525/695€ 13.11. PROJEKTIJOHTAMINEN VENÄJÄLLÄ Tule leipomaan itsestäsi venäläisen projektijohtamisen osaaja puolipäiväisessä tiiviissä koulutuksessamme. Opetamme mitä tulee ottaa huomioon venäläisessä projektissa ja mitä erityispiirteitä sikäläisessä projektikulttuurissa on. Koulutuksemme tarjoaa tarpeellista tietoa kaikille Venäjän projekteihin mukaan lähteville tai niitä suunnitteleville. ½ pv 270/360€ 20.11. VENÄLÄISEN YRITYKSEN TALOUSHALLINTO Lepääkö venäläisen tytäryhtiön taloushallinnon valvonta harteillasi? Tuntuuko siltä, että eroja suomalaisiin käytäntöihin on liikaa hallittavaksi? Koulutuksemme tarjoaa rautaisannoksen venäläisen yrityksen taloushallinnon hoitamiseen. Käymme läpi taloushallinnon prosessit ja käsitteet, kirjanpidon perusteet ja raportoinnin. Koulutukseen sisältyy paljon käytännön esimerkkejä. 1 pv 525/695€ 21.11. MAAHANTUONTI VENÄJÄLLE & TUTUSTUMINEN TULLITERMINAALIIN, VIIPURI Lähde kanssamme päivämatkalle kouluttautumaan! Lähdemme joukolla päiväksi Viipuriin, jossa tutustumme muun muassa paikalliseen tulliterminaaliin ja logistiikkapalveluita tarjoaviin yrityksiin. Tutustumme maahantuontiin käytännössä, näemme omin silmin mitä kentällä tapahtuu ja saamme ajankohtaista tietoa maahantuonnista Venäjälle. Tarkemmat tiedot matkasta saat nettisivuiltamme lähempänä ajankohtaa. 28.11.VISIONA VENÄJÄ – SEMINAARI Tänä vuonna SVKK:n Visiona Venäjä – seminaarin aiheena ovat Venäjän modernisaatiohankkeet ja niiden tulevaisuus. Tarkemmat tiedot Visiona Venäjä – tapahtumasta löydät nettisivuiltamme www.svkk.fi 11.12. AJANKOHTAISTA VENÄJÄN VEROTUKSESSA 2015 Nouda meiltä tehokas ja ajankohtainen tietopaketti seuraavan vuoden muutoksista yritysverotuksessa. Tässä loppuvuoden koulutuksessa paneudutaan vuoden 2016 kuluessa odotettaviin yritysverotuksen muutoksiin Venäjän lainsäädännössä ja käytännöissä. ½ pv 330/445 € Kysy lisää Elena Niiniseltä: [email protected], puh. + 358 10 439 1164 Kysy myös räätälöidyistä koulutuksistamme! [email protected], +358 40 543 2260 45 Visiona Venäjä -seminaari: Venäjän modernisaatio Tänä vuonna SVKK:n Visiona Venäjä –seminaarin aiheena on Venäjän modernisaatiohankkeet ja niiden tulevaisuus. Varaa päivä jo kalenteriisi! Seminaarin alustajina ja panelisteina ovat tuttuun tapaan Venäjällä toimivien suomalaisyritysten parhaimmisto. Osallistujat pääsevät aktiivisesti keskustelemaan ja jakamaan kokemuksiaan. Kannattaa myös varata pino käyntikortteja mukaan, sillä tässä tapah- tumassa tapaat varmasti kiinnostavia Venäjän-kaupan kontakteja! Seminaarin yhteydessä järjestetään SVKK:n syyskokous. Visiona Venäjä-seminaari on SVKK:n jäsenille maksuton, muille osallistumishinta on 175 € + alv. Tarkemmat tiedot Visiona Venäjä –tapahtumasta löydät nettisivuiltamme www.svkk.fi Tervetuloa! 46 SVKK:n yhteystiedot Venäjän-kaupan puhelinneuvonta ma–pe klo 9.15–13.00, puh. 010 439 1160 Helsingin toimisto Eteläranta 10 00130 Helsinki Puhelin +358 10 439 1150 Faksi +358 10 439 1170 sähköposti: [email protected] Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: [email protected] Moskovan toimisto Pokrovski bulvar 4/17, korp. 4B 101000 Moskova Puhelin +7 495 917 9037 Faksi +7 495 795 3040 Sähköposti: [email protected] Pietarin toimisto Bolshaja Konjushennaja 4-6-8 A, tsto B301 191186 Pietari Puhelin +7 812 322 21 21 Faksi + 7 812 322 2121 Sähköposti: [email protected] Jekaterinburgin toimisto ul. K. Libknehta 22, toimisto 412 620075 Jekaterinburg Puhelin +7 343 310 1788 Faksi +7 343 310 1789 Sähköposti: [email protected] Henkilökunnan tarkemmat yhteystiedot löydät Internet-sivuiltamme www.svkk.fi Seuraa toimintaamme myös Facebookissa ja Twitterissä. Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan Venäjän-bisneksen kaikissa elinkaaren vaiheissa. Lähtökuopista kirivaiheeseen ja aina kalkkiviivoille asti, markkinakartoituksista taloushallintoon, juridiikasta henkilöstöhallintoon, viennin kysymyksistä liiketoiminnan kehittämiseen. Palvelukokonaisuutemme räätälöidään juuri Sinun yrityksesi tarpeisiin. Otapa siis mukava asento ja tutki lisää: www.svkk.fi seuraa meitä! viennin aloitus & markkinoiden avaus etabloituminen liiketoiminnan kehittäminen & uudet markkina-alueet koulutus- ja tietopalvelut 47 Real Business Contacts Vuoden huipputapahtuma Moskovassa 30.10.2014 Investoinnit ja modernisaatio | Rakentaminen | Logistiikka | Cleantech | Palvelut Finnish Business in Moscow on megatapahtuma, joka tuo suomalaiset yritykset näyttävästi esiin Venäjän metropolissa Moskovassa. Jo neljännen kerran Venäjällä järjestettävä yritysten suurtapahtuma toteutetaan nyt uudistetulla konseptilla ja tapahtumaan odotetaan edellisten vuosien tapaan satamäärin Venäjän bisneselämän päättäjiä. Ohjelmassa on korkean tason seminaari, yritysten toimialakohtaiset pitchaus-sessiot ja Networking Buffet vapaaseen verkostoitumiseen. Tapahtumapaikka on Swissotel Moscow. Ilmoittaudu mukaan! Lisätietoja ja ilmoittautuminen: [email protected], +358 10 439 1162 www.fbrussia.fi/fi | www.svkk.fi Järjestäjät: Pääkumppanit:
© Copyright 2024