Venla 2/2013 - Suomalais-Venäläinen kauppakamari
V Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 2 R 2013 Asuinrakentamisen trendit Venäjällä Tutustu Saranskiin Fortum kasvaa Uralin takana Venäjän markkinoilla: Kontiotuote, Kekkilä, Martela ja Blancco SISÄLLYS V Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 2 • 2013 5 Toimitusjohtajalta 6 Poimintoja 8 Vieraana Esa Hyvärinen 11 Gallup: Mitä venäläisiltä voi oppia? Talous 12 Julkisia rahoitusvaihtoehtoja pk-yrityksen Venäjän valloitukseen 14 Venäjän talouden ajankohtaiskatsaus 16 Talousuutisia Jäsenyrityksiä 24 Kekkilä kasvaa Venäjällä 26 Kontiotuote vie monenlaisia hirsirakennuksia 30 Martela erottuu suomalaisuudella 35 Blancco haastaa vasaran Mahdollisuuksia 20 Asuinympäristön ja asunnon toimivuutta arvostetaan Venäjällä 32 Saranskista halutaan tehdä moderni kaupunki 36 Bisnesuutisia 40 Venäjä, perhelomakohde Laki ja tulli 42 Lakiuutisia ja juristin palsta 45 Tulliuutisia SVKK:ssa tapahtuu 46 2 Uudet jäsenet PÄÄTOIMITTAJALTA Pysytään hereillä! JÄÄKIEKKOMATSEJA ON tullut seurailtua. Peli on nopeaa, peruuttelemalla ja turhalla arastelulla ei tule tulosta. Pelaajat ja valmentajat muistuttelevat itseään tämän tuosta, että pitää olla hereillä. Kun Team Finland eri kokoonpanoissa haluaa myös kaukalon ulkopuolella saada nappiosumia venäläisten maaliin on myös syytä pitää silmät auki ja olla valmiina nopeisiin siirtoihin. Naapurimaamme on pelikenttä, jossa asiat voivat todella nopeasti kääntyä uuteen suuntaan. VIP-jäsenemme: Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 40/2013 Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys – SVKK ry käyntiosoite World Trade Center Aleksanterinkatu 17 00100 Helsinki postiosoite PL 800, 00101 Helsinki puhelin +358 10 439 1150 www.svkk.fi Toimitusneuvosto: Mirja Tiri, Jaana Rekolainen, Tarja Teittinen, Marjut Sirola, Einari Lumijärvi, Virpi Suoninen, Pirjo Peltola Päätoimittaja Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi, Virpi Suoninen Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Marjut Sirola p. +358 10 439 1158 +358 50 555 2073 [email protected] Mediakortti www.svkk.fi / mediakortti Toimituksen sähköposti [email protected] Paino Forssa Print VENÄJÄN TALOUDEN kasvu on hidastunut ennusteita nopeammin ja enemmän kuin odotettiin. Viimeisin kasvuennuste tämän vuoden bkt:lle on 2,4 prosenttia. Se on fakta ja viesti muun muassa siitä, että maailman talouden ja nyt erityisesti Euroopan talouden heilahdukset näkyvät nopeasti myös Venäjällä. Pitääkö nyt sitten viheltää peli poikki ja ryhtyä odottelemaan parempia aikoja? No ei, ei missään tapauksessa. Ei Venäjä lakkaa olemasta naapurimme, eivät mahdollisuudet ja kehittämistarpeet ole minnekään kadonneet. Öljykentät eivät ole ehtyneet, eikä Amerikan liuskekaasutankkerit ole vielä tukkineet venäläisiä kaasuputkia. Koska en ole taloustieteilijä voin turvautua tässä yhteydessä myös mutuun perustuvaan fiilisbarometriin, joka näyttää nyt sitä, että valitettavan nopeasti pessimistiset asenteet Venäjän-kauppaa kohtaan nousee nousevat otsikoihin. Mikähän siinäkin on? VENÄJÄN-KAUPAN barometrissa, jonka SVKK julkisti huhtikuussa, tarkasteltiin suomalaisyritysten kokemuksia edellisen 12 kuukauden aikana ja vastaavasti myös odotuksia viennin ja liiketoiminnan kehittymisestä. Tulokset olivat yllättävän positiiviset, varsinkin teollisuusyrityksillä, joista yli puolet kertoi viennin kasvaneen ja yli 70 prosenttia odottaa kasvua myös jatkossa. Myös kaupan ala jatkaa kasvu-uralla. Eniten talouden epävarmuus näkyy palvelualojen kokemuksissa. Haasteellista on ollut ja odotukset ovat varovaisia. Tarkemmat barometrin tulokset löytyvät nettisivuiltamme www.svkk.fi/uutishuone. IHMISET TEKEVÄT tulevaisuutta. Venäjän keskiluokka vahvistuu ja kuluttajien vaatimustaso nousee sen myötä. Tämä kehitys on vääjäämätön. Lehdestämme voi lukea, että asumisen laatuun ja asuinympäristöön kiinnitetään entistä enemmän huomiota (s. 20). Asuinrakentaminen ei ole hiipumassa, päinvastoin. Keskiluokan vaurastuminen sekä asumisen ja hyvinvoinnin arvostus ovat siivittäneet myös Kekkilän (s. 24) kansainvälistymistä Venäjän markkinoille. Venäläisen elinympäristön uusista trendeistä kertoo myös juttumme Kontiotuotteesta, joka on jo 20 vuoden ajan vienyt Venäjälle yksilöllisiä ratkaisuja vastaamaan asumisen ja vapaaajan kysyntään. Aurinkoista kesää ja iloista virettä bisneksiin! Pirjo Peltola päätoimittaja ISSN 1797-9110 Etukannen kuva Shutterstock 3 Löydä menestystekijäsi Rödl & Partner on läsnä 39 eri maassa 89 toimipisteellään. Yrityksen dynaamisen kasvun on mahdollistanut yli 3000 työntekijästä koostuva, omistautunut ja yrittäjähenkinen henkilöstö sekä vahva välittäminen asiakkaistaan. Työskentelemme tiivisti asiakkaidemme kanssa mahdollistaen vaativien ja usein maiden rajoja ylittävän päätösten teon. Hallitsemme talouden, verotuksen, laki ja IT-toiminta-alueet ja annamme vahvan tukemme myös päätösten toimeenpanovaiheessa. Yhteystiedot: Alice Salumets Puh.: + 7 (8 12) 320 66 93 [email protected] 4 André Scholz Puh.: + 7 (9 85) 7 73 35 74 [email protected] www.roedl.com/ru Rödl & Partner Pietari Vasilinsaari, 14.linja 7/A 199034 Pietari Puh.: + 7 (8 12) 3 20 66 93 Fax: + 7 (8 12) 3 20 66 95 [email protected] TOIMITUSJOHTAJALTA Yhdessä enemmän kuin osiensa summa S uomalais-Venäläisen kauppakamarin kevätkokouksessa 23.5.2013 jäsenistö hyväksyi yhteistyöehdotuksen East Office of Finnish Industries Oy:n ja Elinkeinoelämän keskusliiton välillä. Yhteistyöllä haetaan ja saadaan suomalaisten yritysten avuksi todella vahva ja osaava Venäjätoimija: SVKK:n kansainvälistymispalvelut yhdistettynä East Officen markkina-analyysipalveluihin ja Elinkeinoelämän keskusliiton edunvalvontapalveluihin tarjoavat yrityksille koko kirjon Venäjä-toimintojensa kehittämiseen. SVKK on tunnustetusti keskeinen Venäjä-toimija, jolla on suuri pk-yritysten osuus jäsen- ja asiakaskunnastaan ja joka tarjoaa jäsen- ja yrityspalveluita maanlaajuisesti molemmissa maissa. Asiakastyytyväisyyskyselyjen mukaan SVKK:n palvelujen laatua arvostetaan korkealle, erityisesti asiantuntijuutta ja muun muassa koulutuksen, hankkeiden ja tiedotuksen ajankohtaisuutta. Toiminta keskellä laajaa yrityskenttää on yksi SVKK:n vahvuuksista. Sen lisäksi SVKK toimii tiiviissä yhteistyössä molempien maitten viranomaisten kanssa, nimenomaan viennin edistämiseksi, liiketoiminnan kehittämiseksi ja yritystoiminnan sujuvoittamiseksi kenttätasolla. Uuden yhteistyön myötä pk-yrityksille avautuu mahdollisuus hyödyntää East Officen palveluja, saada syvällisiä talouskatsauksia ja poliittisia analyysejä. Yhteistyössä voimme tarjota erilaisia ovenavauspalveluja, markkinaselvityksiä, toimialakatsauksia ja muita vielä ideoimattomia palveluja. East Officen erikoispalvelut tulevat olemaan laajemmin tarjolla ja hyödyttämään suurempaa asiakaskuntaa Suomessa. Elinkeinoelämän keskusliitto on eittämättä yksi merkittävimmistä toimijoista Suomen elinkeinoelämässä ja talouspolitiikassa. EK on myös hyvin tärkeä tekijä kansainvälisessä kauppapolitiikassa. EK on solminut yhteistyösopimuksen yhden Venäjän vaikutusvaltaisimmista yrittäjäjärjestöistä, RSPP:n, kanssa, on aktiivinen osallistuja EU:n ja Venäjän välisessä Industrial Round Table -foorumissa ja omaa suorat suhteet Brysselin päättäjiin. Uuden yhteistyökuvion myötä erityisesti SVKK:n jäsenille ja pk-yrityksille avautuu uusi kanava edunvalvontaan. SVKK, East Office ja Elinkeinoelämän keskusliitto pysyvät kukin omana organisaationaan eli kyse ei ole fuusiosta tai juridisesta yhteenliittymästä. Yhteistyösopimus koskee palvelujen synergioita: yhteisellä rintamalla tarjotaan yrityksille entistä laajempi palvelupaletti ja entistä osaavampi joukko Venäjä-asiantuntijoita. Yhteistyön avulla erityisesti pk-yrityksille avautuu uusi kanava päättäjiin, sekä Suomessa että Venäjällä. Syksyn aikana synkronisoimme palvelujamme, ideoimme uusia ja etsimme erilaisia yhteistyötä vahvistavia tekijöitä. Tulemme informoimaan teitä edistymisestämme ja uusista avauksistamme Venlassa, verkkosivuillamme ja sähköpostitse. Toivotan menestystä Venäjällä ja oikein hyvää kesää! Mirja Tiri Toimitusjohtaja Suomalais-Venäläinen kauppakamari 5 POIMINTOJA Miljardöörien TOP 10 Talouslehti Forbes julkaisi vuosittaisen 200 rikkaimman 8. (2.) venäläisliikemiehen listan. Ykköspaikalla pysyi viime vuoden tapaan Ališer Usmanov 17,6 miljardin dollarin omaisuudellaan. Viime vuoden Nimi (omistukset) omaisuuden arvo, mrd $ kärkikymmeAlisher Usmanov (Metalloinvest, Mail.ru Group, Megafon, DST Global) 17,6 niköstä puMihail Fridman (Vympelkom, X5 retail Group, Alfa-Bank) 16,5 tosivat Evraz Groupin omisLeonid Mihelson (Novatek, Sibur) 15,4 taja Roman Viktor Vekselberg (Rusal, Kes, Akado) 15,1 Abramovitš Vagit Alekperov (Lukoil) 14,8 ja SeverstaAndrei Melnichenko (Evrohim, SUEK) 14,4 lin pääjohtaja Vladimir Potanin (Norilsk Nickel, Profmedia) 14,3 Aleksei Mordašov. Vladimir Lisin (NLMK, UCL Holding) 14,1 9. (12.) Gennadi Timtšenko (Gunvor, Novatek, Bank Rossija, Transoil, Sibur) 14,1 10. (7.) Mihail Prohorov (Rusal, Intergeo, Bank MFK, New Jersey Nets) 13 Sijoitus 2013 (2012) 1. (1.) 2. (6.) 3. (10.) 4. (8.) 5. (5.) 6. (11.) 7. (4.) Lähde: Forbes Kuva Wikipedia Kaliningrad ja Jekaterinburg Venäjän parhaat kaupungit M Kuva Shutterstock Kaliningrad on talouslehti Kommersantin mukaan Venäjän paras kaupunki. Kommersant julkaisi listan 100 parhaasta kaupungista Venäjällä. Kaupunkien paremmuusjärjestys perustuu 13 kriteeriin, muun muassa alueen hinta- ja palkkatasoon, koulutus- ja terveyspalveluiden saatavuuteen, yritysten määrään ja liiketoiminnan helppouteen, yksityisten ja julkisten investointien määrään ja kaupungin taloudenpitoon. Vertailtuun otettiin 150 yli 100 000 asukkaan kaupunkia. Moskova ja Pietari jätettiin vertailun ulkopuolella. Kokonaisuudessaan asukkaille ja yrityksille parhaaksi kaupungiksi valikoitui Kaliningrad toista vuotta peräkkäin. Toiseksi nousi viime vuoden neljänneltä sijalta Jekaterinburg. Seuraavina kärkikymmenikössä olivat paremmuusjärjestyksessä Belgorod, Krasnodar, Kazan, Jaroslavl, Himki, Novosibirsk, Domodedovo ja Tjumen. 6 S7 sai luvan lentää Moskovasta Helsinkiin V enäjän liikenneministeriön alainen Rosaviatsija on myöntänyt uusia kansainvälisiä lentoliikennelupia. Siberian Airlines eli S7 sai luvan lentää 7 kertaa viikossa reitillä Moskova-Helsinki. Aiemmin reittiä ovat saaneet lentää Finnair ja Aeroflot. Rosaviatsija myönsi yhteensä 91 uutta liikennelupaa. Uusia Suomen ja Venäjän välisiä lupia myönnettiin Orenairille (Orenburg Airlines) reitille Sotši-Helsinki kolme kertaa viikossa ja Severstal Aircaompanylle reitille TšerepovetsHelsinki kolme kertaa viikossa. S7 sai lisäksi luvat lentää Moskovasta Krakovaan ja Varsovaan ja Orenair Sotšista useisiin Euroopan kaupunkeihin. /Rosaviatsija Venäläinen sumunäyttö myyntiin E Kuva displair telä-Venäjän Astrahanissa toimiva Displair-yhtiö on tuonut markkinoille kehittämänsä sumunäytön. Tuote on suunnattu yrityskäyttöön ja yksittäisen laitteen hinta on n. 10 000 euroa. Ilmaan heijastuvaa näyttöä voidaan hallita kuin kosketusnäyttöä. Lisäksi se voidaan läpäistä. Displairin sumunäyttö on ns. multi-touch eli se tunnistaa useamman kosketuspisteen. Laitteen kerrotaan kuluttavan vettä 1,5 litraa tunnissa. Kehitysvaiheessa Displairin laitetta ovat kokeilleet mm. Microsoft, Intel, Google ja Megafon. Sumunäyttöratkaisuja kehittelee myös suomalainen Fogio. /CNews Venäläisten kuntoilutottumukset Moskovan takseista keltaisia M Tutkimuslaitos VTšiOM:n tuoreen kyselyn mukaan yli puolet (52 %) venäläisistä harrastaa liikuntaa. Edellisen kerran vastaava tutkimus tehtiin vuonna 2006, joilloin vastaava luku oli 39 %. Liikuntaa harrastavista 10 % kuntoilee päivittäin, 14 % useamman kerran viikossa, 9 % kerran viikossa, 7 % pari kertaa kuukaudessa ja 11 % pari kertaa vuodessa. Aktiivisimpia liikkujia olivat 18–24 -vuotiaat, moskovalaiset ja pietarilaiset sekä naiset. Suosituimpia liikkumismuotoja ovat kokonaisvaltaiset lajit, kuntosalilla käynti, fitness-urheilu, jooga, yleisurheilulajit ja uinti. Niistä, jotka eivät harrasta liikuntaa, 37 % ilmoittaa syyksi ajan puutteen ja 28 %:n katsoo, ettei liikunta ole itselleen tarpeellista. /VTšIOM M oskovan kaupunginvaltuusto on päättänyt, että heinäkuusta lähtien uusiin taksitoimilupiin liitetään määräys auton keltaisesta värityksestä. Nykyisiin toimilupiin kuuluvia autoja ei tarvitse maalata. Toiveena kuitenkin on, että kaikki taksit olisivat keltaisia 3–5 vuoden kuluttua. Yhtenäisellä värityksellä halutaan saada takseille näkyvyyttä ja pimeät taksit kuriin. Kaupungin hallinnon arvion mukaan Moskovassa on 49 000 taksia, joista virallinen toimilupa on 28 000:lla. /Mail.ru Venäläiset pitävät kansansa tärkeimpinä arvoina kärsivällisyyttä (39 %) ja huumorintajua (34 %). /VTšIOM 7 VIER A ANA ESA HY VÄRINEN Fortum hakee kasvua Venäjältä Teksti Pirjo Peltola • Kuva Fortum Fortumin suuri investointi Venäjälle alkaa olla loppusuoralla. Yhtiö luottaa Venäjän tarjoamiin mahdollisuuksiin – kasvukenttänä ovat Uralin vahvat teollisuusalueet ja Länsi-Siperian vauraat öljy- ja kaasukeskittymät. 8 F ortumin pääkonttorin tornista on avarat näkymät merelle ja hyvällä säällä mertakin edemmäksi etelään. Kauaskantavat visiot ja vahva luottamus Fortumilla on ollut myös Venäjän suuntaan, jonne on ladattu mittavat kasvuodotukset. Yhtiö sitoutui vuonna 2008 Venäjän valtion lanseeraamaan investointiohjelmaan, mikä Fortumin tapauksessa tarkoittaa valmistuessaan noin neljän miljardin panostusta Venäjän kehittyville energiamarkkinoille – sähkön- ja lämmöntuotantoon. Investointi on kaikkien aikojen suurin yksittäinen investointi Suomesta Venäjälle. Vertailutiedoksi voi mainita, että suomalaisten yritysten investointien kumuloidun arvon arvioidaan olevan nyt noin 10 miljardia euroa. Fortumin yhteiskuntasuhdejohtaja Esa Hyvärisen mukaan Venäjälle on lähdetty pitkän tähtäimen tavoittein ja investointiohjelman toteutus on tähän asti edennyt odotusten mukaisesti ilman suurempia yllätyksiä. Suurinvestointiin houkuttimena on toiminut Venäjän sähköreformi, johon liittyi sekä tuotantolaitosten yksityistämisprosessi että sähkömarkkinan vapauttaminen hintasäännöstelyistä. – Venäläiset halusivat sähkösektorille yksityisiä sijoittajia, sillä viimeiseen pariinkymmeneen vuoteen siellä ei käytännössä katsottuna oltu lainkaan investoitu sähköntuotantoon. Markkina oli säännöstelty ja hinnat olivat julkisen vallan asettamia. Houkutellakseen mukaan yksityistä pääomaa Venäjän valtio lupasi avata sähkömarkkinan vapaalle kilpailulle ja näin tehtiinkin. Näin isoja hankkeita ei toteuteta valtion budjetista ja siksi mukaan haluttiin ulkomaisia toimijoita ja nimenomaan yksityistä rahaa, Hyvärinen selvittää. Muita ulkomaisia toimijoita Venäjän sähkömarkkinoilla ovat Fortumin lisäksi italialainen Enel ja saksalainen EON. Kaikilla yhtiöillä investoinnit ovat käynnistyneet saman kaavan mukaisesti: ostetaan paikallinen yhtiö ja siinä samalla myös investointivelvoite. Fortumin toiminnot keskittyvät Venäjällä Uralin vahvalle metalliteollisuuden alueelle Tšeljabinskiin ja Länsi-Siperian öljyn- ja kaasutuotantoalueille Tjumeniin, Tobolskiin ja Njaganiin. OAO Fortumilla on tällä hetkellä kahdeksan pääasiassa maakaasua polttoaineenaan käyttävää sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosta. Investointiohjelmaa toteuttavan tytäryhtiön OAO Fortumin lisäksi konsernin Venäjän divisioonaan kuuluu vähän yli 25 prosentin osuus Luoteis-Venäjällä toimivasta tuotantoyhtiöstä TGC-1:stä. Vaihe vaiheelta lisää megawatteja – Tällä hetkellä keskitymme täysillä Uralin alueen investointiohjelmaan, ja pyrimme toteuttamaan sen asettamamme aikataulun puitteissa. Taloudellinen tulos tulee ennen kaikkea uusista voimalaitosyksiköistä, koska niistä maksetaan korotettua kapasiteettimaksua, Hyvärinen painottaa. Venäjällä sähkön hinnassa on kaksi komponenttia: myyty sähkö ja kapasiteettimaksu verkkoon tulevasta tehosta. Investointiohjelmaan sitoutuneille laitoksille on kannustimeksi sovittu korkeampi kapasiteettimaksu, jota on luvattu maksaa 10 vuoden ajan. –Lähtökohtaisesti investoinnit ovat sujuneet alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, vaikka uusin Nyaganin laitoksemme myöhästyikin hieman. Uudet yksiköt Tjumenissa, Tobolskissa ja Tšeljabinskissa käynnistyivät jo vuonna 2011. Hyvärisen mukaan koko sähköreformi on mennyt Venäjällä kuten etukäteen luvattiin. – Me myymme Venäjällä sähköä pörssiin kuten teemme Suomessakin. Vähittäishinnat kotitalouksille ovat kuitenkin edelleen säännösteltyjä, mutta me emme toimi sillä markkinalla, Hyvärinen toteaa. Venäjällä teollisuus kuluttaa yli 90 prosenttia tuotetusta sähköstä. Kotitalouksien kulutus sen sijaan on vielä todella vähäistä. Esimerkiksi Suomessa teollisuuden osuus on lähes puolet sähköenergian kokonaiskulutuksesta. Hyvärinen myöntää, että kilpailu Venäjän sähkömarkkinoilla on kovaa. – Meidän tilanteemme on siinä mielessä hyvä, että meillä on suhteessa paljon uutta tehokasta ja siten kilpailukykyistä kapasiteettia. Lämpöpuolella Hyvärisen mielestä ei vielä voi puhua kilpailusta, sillä siinä ei ole vielä olemassa oikeaa markkinaa. Lämpösektorilla toimitaan edelleen viranomaisten ehdoilla. Lämmössä on potentiaalia – Nyt kun yksi osa energiamarkkinaa on vapautettu, käydään keskustelua siitä, mitä pitäisi tehdä kokonaisuuden suhteen. Sähkön tukkumarkkina on vapautunut, mutta vähittäismyynti ja lämpöpuoli ovat edelleen reguloituja. Meillä on sekä lämpöä että sähköä tuottavia laitoksia, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että toinen jalkamme on reguloidussa markkinassa ja toinen kilpaillulla sektorilla, Hyvärinen pohtii. Fortum on erittäin suuri lämmöntuottaja Venäjällä. Viime vuoden aikana lämpöä myytiin terawattitunteina laskettuna enemmän kuin sähköä. Jos lämpöpuoli lähtee 9 kehittymään sähkömarkkinan tavoin, avaa se isoja kasvumahdollisuuksia myös Fortumille. Venäjän investoinnin ansiosta Fortum nousi maailman viiden suurimman lämmöntuottajan joukkoon. Yhtiön Venäjän yksiköt tuottavat lämpöä yhtä paljon kuin muissa maissa toimivat yksiköt yhteensä. Lämpöpainotteisuutta selittää pitkälle se, että Venäjällä toimitaan Uralin takana Siperiassa. Nykyistä Venäjän lämpösektorin tilannetta Hyvärinen pitää erittäin tehottomana. Lämmön yksikköhinnat pidetään hintasäännöstelyllä alhaisina, mutta kokonaistaloudellisesti kustannukset ovat korkeat. – Liioittelematta voi sanoa, että asetettuja energiatehokkuustavoitteita ei missään tapauksessa saavuteta, mikäli lämmityspuolta ei saada tehostettua. Venäjällä lämmöstä maksetaan neliöiden mukaan tai sen perusteella, millainen talo on. Maksuun ei vaikuta, onko lämpötila 30 tai 20 astetta. Paljon kehitettävää on esimerkiksi lämmönsiirtoverkostossa, joka on monin paikoin heikossa kunnossa. Parannettavia asioita löytyy Hyvärisen mukaan myös rakennusten energiatehokkuudessa ja kuluttajien mahdollisuudessa vaikuttaa käyttämäänsä lämmön määrään ja sitä kautta kustannuksiin. Kuten Venäjällä käyneet tietävät, lämpöä ei kylmissäkään oloissa paljon säästellä. Lämpöä säädetään usein avaamalla ikkuna, sillä pattereita ei voi säätää muuta kuin auki tai kiinni. Hyvärisen mukaan Fortum on aktiivisesti pyrkinyt tuomaan ehdotuksia lämpöpuolen tehostamiseksi sekä federaatiotason päättäjille että aluehallinnolle. Hyvät suhteet Hyvärinen vakuuttaa, että Fortum ei ole joutunut ainakaan negatiivisessa mielessä luupin alle, vaikka on ulkomainen toimija perinteisellä toimialalla. – Usein ajatellaan, että energia on Venäjällä strateginen ala. Täytyy kuitenkin muistaa, että kaasu ja öljy eivät ole sama asia kuin sähkö ja lämpö. Ne ovat luonnonvaroja ja niihin puuttumista pidetään strategisena. Mutta me käytämme venäläistä kaasua ja tuotamme siitä sähköä ja lämpöä venäläisille asiakkaille. Sitä ei Venäjällä listata strategiseksi teollisuuden alaksi. 10 Esittelyssä Esa Hyvärinen • Fortuminyhteiskuntasuhteistavastaava johtajavuodesta2006 • Aiemmintyöskennellytmm.Brysselissä paperiteollisuudenedunvalvojanajakauppa-jateollisuusministeriössämetsä-ja energia-alantehtävissä • Koulutus:metsänhoitajajavaltiotieteiden maisteri • Naimisissa,perheessäkaksipoikaa,asuu Tapiolassa • Harrastuksia:poikienvieminenharrastuksiin,lukeminen,lenkkeily • Venäjälläkäyntejäuseitakertojavuodessa Varsinaisten strategisten alojen lista on pitkä, mutta sähkö ja lämpö eivät ole siellä, Hyvärinen kertoo. Fortumin investointiprosessin sujuvuutta ja hyvää yhteisymmärrystä valtiovallan ja alueellisten päättäjien kanssa tukee osaltaan myös se, että sähkömarkkinareformi on hoidettu Venäjällä erittäin korkealla profiililla. Korkein johto haluaa pitää reformia esimerkkinä ja yhtenä keskushallinnon lippulaivaprojektina. Ulkomaisten toimijoiden panos ja kokemus nähdään tärkeänä osana kokonaisuutta. Päättäjiä kiinnostaa, miten lämpösektorin toimintaa voidaan tehostaa ilman että kustannukset tai hinnat nousevat pilviin. – Meillä on hyvät suhteet sekä Venäjän keskushallintoon että paikallistason päättäjiin. Mielipiteitämme kuunnellaan, koska meillä on paljon kokemusta kilpailluista sähkömarkkinoista. Nämä asiat olivat tärkeitä tekijöitä silloin kun sähkömarkkinareformia suunniteltiin ja vietiin käytäntöön ja sama tilanne on nyt lämpöpuolella. Päättäjiä kiinnostaa, miten lämpösektorin toimintaa voidaan tehostaa ilman että kustannukset tai hinnat nousevat pilviin. Oma roolinsa Fortumilla on myös paljon puhutussa venäläisen teollisuuden modernisoinnissa. – Mielestäni meillä on paljon annettavaa koko energiasektorin kehittämisessä. Esimerkiksi siinä, miten markkinat toimivat, miten laitokset toimivat, miten voidaan tuoda markkinaehtoisuutta ja sitä kautta myös kustannustehokkuutta, Hyvärinen arvelee. Onnistumisia ja haasteita Hyvärinen pitää isona onnistumisena Venäjällä toimintojen integrointia. Käytännöt on saatu hyvin toimimaan. Toki päivittäisiin asioihin vaikuttavia kulttuurieroja on. Yhdeksi sellaiseksi Hyvärinen mainitsee aikahorisontin. Esimerkiksi sähköpostikäyttäytyminen eroaa siinä, että jos viestiin ei vastaa parin minuutin kuluessa, asiaa pidetään vähemmän tärkeänä ja silloin asiat jäävät epämääräiseen välitilaan. Ja kielihaasteita on myös, sillä alueella Fortumin yhteinen kieli englanti ei ole kovinkaan osattu. Venäläiset on suurin kansallisuus Fortumissa. Fortumilla oli vuoden 2012 lopussa kaikkiaan 10 500 työntekijää, joista venäläisiä oli 4253. Isoja haasteita on Hyvärisen mukaan ollut investointiohjelman mukaisten tuotantoyksiköiden rakentamisvaiheissa. Esimerkiksi Njaganin laitoksen rakentamisessa ovat kovat pohjoiset olosuhteet aiheuttaneet päänvaivaa. – Isoimmat komponentit tuotiin sinne pohjoisesta jokia pitkin. Kuljetusten piti osua muutaman viikon aikaikkunaan, jolloin jäät olivat lähteneet, mutta vettä oli vielä riittävästi, Hyvärinen täsmentää. Fortumin tavoitteena on saada koko investointiohjelma valmiiksi vuoden 2014 loppuun mennessä. Siinä vaiheessa sähkövoiman tuotantokapasiteetti nousee noin 5200 megawattiin, suhteessa enemmän kuin millään muulla sähköyhtiöllä Venäjällä. Fortumin suurin kolmesta yksiköstä koostuva kaasukombilaitos nousee Njaganiin. Ensimmäinen yksikkö valmistui maaliskuussa ja toinen saadaan käyttöön tämän vuoden aikana. Kolmannen on määrä valmistua vuonna 2014.Viimeiset uudistukset tehdään Tšeljabinskiin palvelemaan alueen metalliteollisuuden kasvavaa energiantarvetta. Mutta riittääkö Fortumilla edelleen uskoa Venäjän vakauteen? – Venäjää arvioitaessa puhutaan aina poliittisesta epävarmuudesta, mutta sanoisin, että meillä on tällä hetkellä Euroopassa enemmän poliittista epävarmuutta kuin Venäjällä, Hyvärinen vakuuttaa. H GALLUP Mitä venäläisiltä voi oppia? Veijo Seppänen, Director, Ernst & Young Oy W Luovaa ajattelua. En tarkoita huonossa mielessä (esimerkiksi veronkiertoa), vaan positiivisessa mielessä. Maailma on monimutkainen ja asiat ovat harvoin yksiselitteisiä. Umpikujastakin on ulospääsy. Venäläiset ovat vaikeiden tilanteiden mestareita. Martta Halonen, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö W Hyviä käytöstapoja, sosiaalisuutta ja uteliaisuutta. Venäläiset ovat aidosti kiinnostuneita Suomesta ja kyselevät paljon. Vaikka yksityiskohdat työasioissa muuttuvat usein, annetuista lupauksista pidetään kiinni. Irene Matinpalo, Venäjän kaupan kilta ry. hallituksen puheenjohtaja W Suomalaiset voisivat oppia venäläisiltä hyviä käytöstapoja ja toisten työtekijöiden kunnioitusta työpaikoilla. Käytöstavat opitaan Venäjällä ihan eri tavalla kotona ja koulussa kuin Suomessa. Työpaikan henki on ollut aina parempi Venäjällä kuin Suomessa ainakin omalla kohdallani. Olen työskennellyt niin suomalaisessa kuin venäläisessä työyhteisössä (yhteensä 12 vuotta Moskovassa). Arsen Kaader, juristi, DeLores Interactive Training Oy W Halukkuutta oppia. Venäläiset, varsinkin nuoret, haluavat oppia suomalaisilta ja kansainvälisiltä yrityksiltä. Suomalaisten kannattaa pitää silmät auki ja tutustua myös venäläisten syvällisemmin. Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan Venäjän-bisneksen kaikissa elinkaaren vaiheissa. Lähtökuopista kirivaiheeseen ja aina kalkkiviivoille asti, markkinakartoituksista taloushallintoon, juridiikasta henkilöstöhallintoon, viennin kysymyksistä liiketoiminnan kehittämiseen. Palvelukokonaisuutemme räätälöidään juuri Sinun yrityksesi tarpeisiin. Otapa siis mukava asento ja tutki lisää: www.svkk.fi seuraa meitä! viennin aloitus & markkinoiden avaus liiketoiminnan kehittäminen & uudet markkina-alueet etabloituminen koulutus- ja tietopalvelut 11 ASIANTUNTIJAN VINKKELISTÄ Julkisia rahoitusvaihtoja PK-YRITYKSEN VENÄJÄN VALLOITUKSEEN Teksti ja kuva Virpi Suoninen Kansainvälistyminen on riskialtista ja kallista, ja usein erityisesti pkyrityksille päätöksenteon kynnys on korkea. Käytännön kannalta myös kansainvälistymisen investointi- ja käyttöpääomakustannukset saattavat nousta ylitsepääsemättömiksi esteiksi. Viennin ja kansainvälisen liiketoiminnan kansantaloudellisen merkityksen vuoksi sitä tuetaan julkisen sektorin sekä suorilla yritystuilla että toimenpideohjelmilla. Y rityksen kansainvälistyminen muuttaa rahoitustarpeita. Rahoitusta tarvitaan kansainvälistymiseen liittyviin investointeihin, liiketoiminnan kasvattaminen lisää käyttöpääoman tarvetta ja pidemmät maksu- ja toimitusajat voivat myös lisätä rahoituksen tarvetta. Oman ja yksityisen rahoituksen lisäksi tukea ja rahoitusta on saatavissa julkisista lähteistä. Paras tapa lähestyä rahoituslähteiden kirjoa on lähteä liikkeelle yrityksen kansainvälistymisen vaiheesta ja tavoitteista, sanoo Harri Kekkonen Integria SCM:sta. Julkisista lähteistä saatava rahoitus seuraa yrityksen kansainvälistymisen elinkaarta. Myös tavoiteltu markkina-alue vaikuttaa rahoituksen saatavuuteen. Kun oma suunnitelma, toimenpiteineen ja budjetteineen on hahmottunut, on helpompi lähteä etsimään sopivaa rahoituslähdettä. Ensimmäinen taho kansainvälistymistä suunnittelevalle yritykselle on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). ELY-keskukset myöntävät pk-yrityksille valmistelurahoitusta kansainvälistymistä edistäviin hankkeisiin. Rahoitettavia valmistelutoimenpiteitä ovat tyypillisesti ulkopuolisten asiantuntijoiden selvityksiä ja muita palveluja. Valmistelurahoitus on avustus, jota voidaan myöntää enintään 70 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista (enintään 15 000 euroa). Alkuvalmistelujen jälkeen jatkoselvityksiin, käynnistämisvaiheeseen ja operatiivisen henkilökunnan kouluttamiseen, tukea voi hakea Finnverasta, joka hallinnoi TEM:n avustusta pk-yritysten kansainvälistymishankkeisiin Venäjällä. TEM:n rahoittaa hankkeita, joiden tavoitteena on suomalaisyrityksen venäläisen tuotannollisen tai palvelualan tytäryhtiön perustaminen tai kehittäminen tai yhteistyö venäläisen yrityksen kanssa, jos uusi liiketoiminta edel- 12 lyttää huomattavaa taloudellista panostusta tai tietotaidon siirtoa suomalaisyritykseltä. TEM:n avustuksella voidaan tukea Venäjälle markkinoille laajentumisen eri vaiheita: alustavaa hankeselvitystä, liiketoimintasuunnitelman laatimista sekä koulutusta investointivaiheessa ja asiantuntijoiden käyttöä. Avustus voi olla korkeintaan 50 % kustannuksista ja enintään 60 000 euroa jokaista hankevaihetta kohti. Valmisteluvaiheessa voi tarkistaa ja kehittää omaa markkinoiden tuntemusta, asiakkuuksien vaatimuksia, tehdä partnerointia, osallistua johonkin alan tapahtumaan ja etsiä kontakteja. Valmistelurahoituksen avulla voi myös kehittä omia valmiuksia vientiin. Kansainvälistymisprosessin elinkaari Kassavirta € Käyttöomaisuusinvestoinnit Käynnistysvaiheen tukipalvelut ja toiminnot Suunnittelu – käynnistys – markkinaselvitykset – vientitoiminta – partnerit – myyntikonttori – alihankinta – yhteisyritys – oma tuotanto Kekkonen ottaa esimerkiksi suomalaisyrityksen, joka aikoo komponenttitoimittajaksi Venäjän autoteollisuudelle. Autonvalmistajat vaativat toimittajalta usein laadunvarmistusmenetelmiä, sertifointeja ja laadunvalvontajärjestelmiä. Valmisteluvaiheen työt eivät ole suuria, mutta taustojen ja prosessien on oltava kunnossa, ennen kuin toimitukset voidaan aloittaa, Kekkonen toteaa. Seuraavassa vaiheessa, kun päästään tekemään kauppaa, on Finnveran rooli kansainvälistymisen rahoittajana merkittävä. Tavoitteena on pienentää kansainvälistymiseen liittyviä riskejä. Finnvera myöntää lainoja ja takauksia pk-yritysten kansainväliseen liiketoimintaan, vientitakuita luottotappioiden varalta ja rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi. Finnvera toimii yhteistyössä Venäjällä toimivien suomalaisyritysten rahoittajien ja muiden toimijoiden kanssa. Venäjälle suuntautuviin investointihankkeisiin rahoitusta tarjoaa myös kehitysrahoitusyhtiö Finnfund, jonka toiminta-alueeseen kuuluvat kehitysmaat ja Venäjä. Kekkonen sanoo, että pk-yritykselle Finnfund voi olla hyvä vaihtoehto, jos Venäjälle lähdetään esimerkiksi perustamaan omaa tuotantoa alusta asti. Kaikki tahot antavat mielellään neuvontaa rahoitushakemusten tekemisessä, joskaan puhuttu ”yhden luukun periaatetta” ei ole kyetty toistaiseksi toteuttamaan. Jos oma hanke ei täytä kriteerejä rahoituksen saamiseksi, sekin tulee nopeasti selville, sanoo Kekkonen. Olennaista on hoksata minkä tyyppisiin hankkeisiin mikäkin rahoitus on tarkoitettu, jotta osaa muotoilla kaavaillun toiminnan Kaavio Harri Kekkonen Alkuvaiheen palvelut ja neuvonta Aika niin, että se on rahoituskelpoista ja kustannukset hyväksyttäviä. - Rahoitusta tai avustusta ei kannata jättää hakematta ajatellen, että kilpailu on niin kovaa, ettei oma hanke kuitenkaan mene läpi. Päinvastoin, hyviä hankkeita kaivataan koko ajan lisää, toteaa Kekkonen. - Tärkeää on miettiä omaa hanketta ja sen kypsyysastetta, jottei käy niin että huomaa jälkikäteen, että edellisessä vaiheessa olisin voinut hakea rahoitusta, mutta enää ei voikaan. H 13 TALOUS Ruplan kurssi muodostuu vapaammin Teksti Seija Lainela, Vanhempi ekonomisti, Suomen Pankki – BOFIT V enäjän keskuspankin harjoittama raha- ja valuuttakurssipolitiikka on muuttunut merkittävästi muutaman viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vuosien 2008–2009 taantumaan asti ruplan ulkoinen arvo oli sidottu melko kiinteästi dollarista ja eurosta muodostetun valuuttakorin arvoon, ja keskuspankki ohjasi kurssia tukiostoin ja myynnein. Vaihtelualue, jonka sisällä kurssi saattoi liikkua, oli kapea. Tätä ns. ruplan ohjattua kellutusta keskuspankki harjoitti vuodesta 1999 lähtien, ja sitä ennen rupla oli sidottu Yhdysvaltain dollariin. Ohjatun kellutuksen avulla keskuspankki voi rajoittaa ruplan vahvistumista, jota kohtaan paineet olivat voimakkaita koko 2000-luvun ajan aina vuosikymmenen lopun taantumaan asti. 2000-luvulla Venäjän viennistä ansaitsemat valuuttatulot kasvoivat nopeasti, kun raakaöljyn maailmanmarkkinahinta moninkertaistui ja öljyn vientimäärät lisääntyivät. Koska tuonti oli paljon vientiä pienempää, kasvoi vaihtotaseen ylijäämä ennätyssuureksi. Huipussaan se oli vuonna 2008, jolloin se ylsi yli 6 prosenttiin BKT:stä. Tilanteen seurauksena kotimaisilla rahoitusmarkkinoilla oli runsaasti likviditeettiä. Tämä johtui siitä, että rajoittaakseen ruplan ulkoisen arvon vahvistumista keskuspankki osti markkinoilta valuuttoja ruplia vastaan, mikä puolestaan kasvatti kotimaassa kierrossa olevien ruplien määrää. Samalla se piti yllä inflaatiopaineita. Keskuspankin päätehtävänä oli ruplan ulkoisen arvon pitäminen vakaana. Periaatteessa keskuspankin tehtävänä oli myös inflaation hillintä, mutta se jäi toissijaiseksi, sillä molempien tavoitteiden yhtäaikainen saavuttaminen oli vaikeaa. Rahapolitiikan merkitys oli vähäinen, ja kotimaisen rahoitussektorin likviditeetti- 14 tilanne määräytyi valuuttamarkkinoilla valuuttavirtojen ja keskuspankin toimien perusteella. Talouskriisi sai aikaan muutoksen Kun talouskriisi vuonna 2008 iski, muuttui tilanne täysin. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kiristymisen vuoksi Venäjän ulkoiset rahoitusmahdollisuudet heikkenivät ja samanaikaisesti raakaöljyn maailmanmarkkinahinta romahti. Seurauksena Venäjän kotimaisten rahoitusmarkkinoiden likviditeettitilanne kiristyi voimakkaasti, mikä osaltaan vaikutti talouskasvun kääntymiseen laskuun vuonna 2008. Samalla ruplan kurssiin pitkään kohdistuneet vahvistumispaineet vaihtuivat joksikin aikaa heikentymispaineiksi. Vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa kolmen kuukauden aikana keskuspankki toteutti asteittaisen devalvaation myymällä huomattavasti valuuttoja varannostaan. Tuona aikana rupla menetti arvostaan kolmanneksen. Vähittäinen devalvaatio antoi talouden toimijoille mahdollisuuden valmistautua kurssin heikkenemiseen. Toisaalta kotimainen korkotaso nousi tuntuvasti. Devalvaation jälkeen rupla taas vahvistui raakaöljyn kallistuessa, mutta sen nimelliskurssi jäi heikommaksi kuin ennen devalvaatiota. Suunnilleen tuolle tasolle ruplan arvo on sittemmin vakiintunut, joskin vaihtelut ylös- ja alaspäin ovat olleet aiempaa suurempia, eli ruplan kurssista on tullut paljon aiempaa joustavampi. (Ks. kuva 1.) Inflaatiotavoitteista Keskuspankin tärkein päämäärä Kansainvälisestä taloudesta riippuvaisen Venäjän oli otettava omassa talouspolitiikassaan huomioon maailmantalouden muut- USD Euro 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Macrobond. Kuva 1 Dollarin ja euron ruplakurssit, I/1997–IV/2013 USD 50 45 40 35 Euro jen avulla. Täysimääräisesti keskuspankin on määrä siirtyä inflaatiotavoitteeseen vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteesta tulee keskuspankin mukaan kuitenkin joustava, mikä tarkoittaa, että keskuspankki ottaa inflaation vastaisissa toimissaan huomioon niiden mahdolliset vaikutukset rahoitussektorin vakauteen, jonka ylläpito on noussut viime vuosina kaikkien keskuspankkien huolenaiheeksi. Keskuspankin rahapolitiikan tavoiteohjelmassa on asetettu vuosien 2014– 2015 inflaatiotavoitteeksi 4–5 %. Suunnilleen tällä tasolla keskuspankki arvioi inflaation pysyvän myös tätä seuraavina vuosina. Keväällä 2013 vuosi-inflaatio oli noin 7 %. Rahapolitiikan toimivuuden parantamiseksi on Venäjän rahoitusmarkkinoita samoin kuin keskuspankin omia instrumentteja kuitenkin vielä kehitettävä. Keskuspankin valuutta-interventiot vähenevät Keskuspankki on vuodesta 2009 lähtien asteittain vähentänyt valuuttamarkkinainterventioitaan eli valuuttojen ostoja 20 ja myyntejä, joilla se on ruplan kurs15 sitasoa ohjaillut. Tämä on tapahtunut laajentamalla ruplan dollarista ja eurosta 10 muodostetun korikurssin sallitun vaihte5 lualueen rajoja. Keskuspankki on antanut 0 myös kurssitason muuttua entistä jousta1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 vammin siirtämällä koko vaihtelualuetta Lähde: Macrobond. ylös- tai alaspäin, jos kansainvälisessä taloustilanteessa on tapahtunut muutoksia, Kuva 2 Ruplakorin kurssi ja vaihtelualueen rajat I/2009–IV/2013 joiden keskuspankki katsoo vaikuttavan markkinoihin perustavanluonteisesti. (Ks. kuva 2.) tunut tilanne. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden likviditeetti Ruplan kurssitasoa ylläpitävät interventiot on määrä lopettaa oli kiristynyt kriisiä edeltäneestä ajasta, mikä vähensi kehittyville kokonaan vuoteen 2015 mennessä, jolloin inflaation hillinnästä markkinoille kuten Venäjälle suuntautuvaa rahoitusta. Vaikutukset tulee keskuspankin päätavoite. Tuolloin ruplan kurssi muodostuu Venäjään olivat huomattavia, sillä maan pankkisektorin nopea periaatteessa vapaasti markkinatilanteesta johtuvan kysynnän ja kasvu vuosikymmenen puolivälistä lähtien oli suureksi osaksi tarjonnan mukaan. perustunut ulkomaiseen varainhankintaan. Keskuspankki korostaa kuitenkin, ettei se poistu valuuttaRahoitusmarkkinoiden tilan ja kotimaisen talouskehityksen markkinoilta kokonaan. Se tulee vuoden 2015 jälkeenkin edelvoimakasta riippuvuutta pääomavirtojen ja vientitulojen vaihteleen tekemään interventioita, jotta markkinatilanteesta johtuvat luista haluttiin vähentää. Kriisin jälkeen keskuspankki alkoi määkurssimuutokset tapahtuisivat tasaisesti eivätkä aiheuttaisi suuria rätietoisesti valmistella asteittaista luopumista ruplan kurssin tiiyhtäkkisiä heilahteluita. Tällä keskuspankki pyrkii parantamaan viistä ohjauksesta, ja vuonna 2010 valuuttakurssitavoite poistettiin yritysten toimintaympäristön ennakoitavuutta. keskuspankin vuosittaisesta rahapolitiikan tavoiteohjelmasta. Odotettavissa siis on, että jatkossa ruplan kurssikehitys tulee Ruplan kurssitavoitteen sijasta keskuspankin toiminnan täryhä voimakkaammin myötäilemään Venäjän talouden ja kansainkeimmäksi päämääräksi asetettiin inflaation hillintä, jota pankki välisen taloustilanteen kehitystä. H alkoi toteuttaa rahapolitiikan keinoin eli pääasiassa ohjauskorko30 25 15 TALOUSUUTISIA Putin vaatii kehittämään jätteiden käsittelyä V altion täytyy kannustaa yrityksiä siirtymään jätteettömiin teknologioihin ja houkutella investointeja jätteen käsittelyyn, sanoo Venäjän presidentti Vladimir Putin. Hänen mukaansa muiden maiden käytännöt osoittavat, että kierrätys ja jätteiden hyötykäyttö ovat erittäin kehityskelpoista yritystoimintaa. – Meidän täytyy luoda olosuhteet, joilla jätteen käsittelyyn saadaan investointeja, pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Rahaa täytyy sijoittaa ja tottakai tämä tulee heijastumaan myös lopputuotteiden hintoihin. Joskus tämä kuitenkin täytyy aloittaa, me emme voi viskata koko valtavaa aluettamme jätettä täyteen, Putin lisäsi. Venäjällä kertyy vuosittain n. 3,5 miljardia tonnia jätettä. Tästä jatkokäsitellään neljännes. Käsittelemätöntä jätettä on kertynyt tähän mennessä yhteensä 90 miljardia tonnia. /Vedomosti/EL/11.4.2013 Talousministeri: 3–5 vuotta aikaa uudistuksiin V Yritysten verotukseen ei muutoksia lähivuosina A Talouskehitysministeriö ja finanssiministeriö aikovat pitää yritysten verotuksen ennallaan lähivuosina. Varafinanssiministeri Sergei Šatalov ja varatalouskehitysministeri Sergei Beljakov esittivät näkemyksensä Venäjän teollisuuden ja yrittäjien liiton RSPP:n yritysverotusta käsitelleellä foorumilla. Šatalovin mukaan veroaste ja -järjestelmä pysynevät muuttumattomana ainakin vuoteen 2016 asti ja todennäköisesti vielä vuoteen 2018. Beljakov sanoo, että valtion budjettiin pyritään saamaan lisää tuloja kiristämällä otetta harmaan talouden käteisrahavirroista. Eri arvioiden mukaan harmaan alueen osuus Venäjän taloudessa on noin 15 prosenttia tai noin kaksi biljoonaa ruplaa menetettyjä verotuloja. Lopulliset verotuksen suuntaviivat seuraavalle kolmelle vuodelle vahvistetaan toukokuussa. / RG, RSPP/VS/27.3.2013 16 enäjän talouskehitysministeri Andrei Belousov sanoo, että Venäjällä on 3–5 vuotta aikaa tehdä rakenteelliset talousuudistukset ennen kuin maailman energiatase muuttuu, mikä mahdollisesti johtaa öljyn hinnan laskuun 20–30 prosentilla ja hitaan talouskasvun aikaan. – On ensiarvoisen tärkeää, että tuohon vaiheeseen tultaessa Venäjä on tehnyt ainakin tärkeimmät talousuudistuksensa, Belousov sanoo. Belousov luettelee uudistettat sektorit: terveydenhuolto, koulutus, julkishallinto, eläkejärjestelmä, kunnallistekniset palvelut, asevoimat, teiden rakentaminen, energiantuotanto, Kaukoidän ja Kaliningradin alueen kehittäminen, muun kuin raakaaineisiin perustuvan teollisuuden kehittäminen. Nämä reformit maksavat 3,5–5 triljoonaa ruplaa vuodessa. Andrei Belousovin mielestä talouskasvu täytyy saada 5–6 prosenttiin, jotta kyseiset reformit voidaan viedä läpi. Muutoin etsikkoaika menetetään. Talouskasvun nostamiseksi Belousov ehdottaa investointien ja muuhun kuin raaka-aineisiin perustuvan viennin kasvattamista, työn tuottavuuden nostamista sekä pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittämistä. Vedomosti/EL/6.5.2013 Talouskehitykseen 867 miljardia A Venäjän hallitus myöntää 867 miljardia ruplaa seuraavan seitsemän vuoden aikana uuden talouskehityksen ja innovaatiotalouden-ohjelman toteutukseen. Talouskehitysministeriö on määritellyt vuoteen 2020 asti ulottuvassa ohjelmassa federaation budjettivarojen käyttökohteet. 866 miljardista ruplalla kehitetään muun muassa erityistalousalueita, pienyrittäjyyttä, kiinteistömarkkinoiden kehitystä ja innovaatiota edistävää tutkimusta. Talouskehitysministeriö uskoo, että ohjelman avulla voidaan vauhdittaa talouskasvua ja saavuttaa investointi-ilmapiirin parantamiselle asetetut tavoitteet muun muassa Venäjän sijoituksen parantamisen kansainvälisessä Doing Business-vertailussa. /RBK/VS/9.4.2013 Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi Luomuelintarvikkeiden myynti kasvaa Kuva Gazprom A Gazpromin vaikeudet heijastuvat talouskasvuun A Venäjän talouskehitysministeriö on laskenut ennustettaan tämän vuoden talouskasvusta. Ministeriön mukaan talous kasvaa 2,4 prosenttia, teollisuus 2 prosenttia ja investoinnit 4,6 prosenttia. Talouskasvuennustetta on laskettu 1,2 prosenttiyksiköllä. Ennusteita on laskettu myös teollisuuskasvun ja investointien suhteen. Talouskehitysministeri Andrei Klepatš perustelee arvion muuttamista sillä, että sekä vienti että investointien kasvu ovat supistuneet. Merkittävänä yksittäisenä tekijänä tässä on valtion kaasuyhtiö Gazprom. Yhtiö vienti on vähentynyt ja se on leikannut investointisuunnitelmiaan 28 prosentilla. Valtionyhtiöiden ja muun valtiosektorin osuus investointien kasvusta on noin puolet. Valtiollisiin yhtiöihin liittymättömillä talouden sektoreilla investointiaktiivisuus kasvaa, mutta se ei kata valtionyhtiöiden osuutta. /Vedomosti/EL/12.4.2013 Jalkapallokisojen budjetti paisuu A Jalkapallon v. 2018 MM-kisojen budjetti saattaa kaksinkertaistua. Venäjän hallituksen arvio kustannuksista on 22 miljardia dollaria, mutta kisojen isäntäkaupunkien rahoitustarve on noin 40 miljardia dollaria. Luottoluokittaja Standard & Poor’sin laskujen mukaan vain 13 prosenttia kustannuksista liittyy suoraan urheilukohteiden rakentamiseen. Suurin osa rakennustarpeista liittyy alueiden lentokenttien, julkisen liikenteen ja muun infrastruktuurin parantamiseen. Federaatio toimii osarahoittajana jalkapallokisoihin liittyvissä hankkeissa. Standard& Poor’sin analyytikot arvioivat, että kahdeksan yhdestätoista isäntäkaupungista pystyy rara hoittamaan omasta budjetistaan puolet arvioiduista kustannuksista. Kaliningrad, Samara ja Mordva ovat vaikeuksissa vielä federaatioin 70 prosentin osuudella. Hallitus joutuu pohtimaan rahoittaako se kisakaupunkien rakentamisesta muun budjetin kustannuksella vai tingitäänkö tapahtumapaikkojen laatustandardeista, mikä puolestaan aiheuttaisi vahinkoa maan maineelle. /Kommersant/VS/19.4.2013 Luomuelintarvikkeiden myynti Venäjällä kasvoi viime vuonna 7 prosenttia edellisvuodesta. USA:n maatalousministeriön ulkomaanpalvelun Venäjän edustuston (FAS USDA) mukaan luomuelintarvikkeiden myynnin arvo kasvoi viime vuonna 148 miljoonaan dollariin. Kasvun ennustetaan jatkuvan lähivuosina, sillä lainsääntöä kehitetään jatkuvasti tukemaan luomutuotteiden sertifiointia ja tuotantoa. Tällä hetkellä markkinoita hallitsevat Euroopasta tuodut luomutuotteet. FAS USDA:n asiantuntijoiden mukaan Sotšin olympialaiset turistivirtoineen voivat olla hyvä hetki tehdä tunnetuksi paikallista luomutuotantoa. /RG/VS/18.3.2013 Epäsuotuisista maatalousalueista pitkä lista A Venäjän maatalousministeriö on tehnyt listan niistä Venäjän alueista, joilla maatalous on epäsuotuisaa. Listalle päätyi 63 Venäjän kaikkiaan 83 alueesta. Epäsuotuisuuden mittareina on käytetty mm. ilmastollisia oloja, maaperän laatua ja muita maantieteellisiä tekijöitä sekä paikallisen väestön elinoloja. Venäläislehdet näkevät päätöksen taustalla olevan sen, että WTO:n oloissa maatalouden tukeminen on sallitumpaa epäsuotuisilla alueilla. Epäsuotuisten alueiden listalle ovat päätyneet mm. Venäjän mustanmullan alueen keskus Voronežin alue, Venäjän soijatuotannon keskus Amurin alue ja mm. Pohjois-Kaukasus sekä Volgogradin ja Saratovin alueet. Maataloudelle täysin suotuisten alueiden joukossa ovat mm. Rostovin alue, Krasnodarin ja Stavropolin aluepiirit sekä alueita Keski-Venäjällä. /RBK daily/EL/4.4.2013 Rakennusmateriaalien markkina kasvoi 17–20 % A Rakennusmateriaalien kauppa kasvoi Venäjällä viime vuonna 17– 20 prosenttia. Kuitenkaan useissa tuoteryhmissä ei saavutettu vielä kriisiä edeltäviä tuotantolukuja. Sementin tuotanto ylitti vuoden 2007 huippuluvut. Samoin kriisiä edeltävät tuotantoluvut ylittyivät rakennuskalkissa ja joissakin nykyaikaisissa rekennusmateriaaleissa kuten eristemateriaaleissa, float-lasissa ja rakennuslaasteissa. – Venäjällä on kasvava tarve laadukkaille rakennusmateriaaleille. Erityisesti on kasvussa ekologisten ja lämpöä säästävien rakennusmateriaalien kysyntä, sanoo konsulttiyhtiö NEO Tsenterin Jevgenija Šalihmanova. Venäjän rakennusmateriaalimarkkinoiden kokonaisarvo vuonna 2012 oli 900 miljardia ruplaa. /Rossijskaja gazeta/EL/2.4.2013 17 TALOUSUUTISIA Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi Satamarahdit kasvoivat vuodentakaisesta A Venäjän satamien käsittelemät rahtitonnistot kasvoivat tammihelmikuussa kahdeksan prosenttia verrattuna vastaavaan aikaan vuotta aiemmin. Kuivarahtien tonnimäärä kasvoi 4,8 prosenttia, hiilikuljetusten 21,8 prosenttia, konttikuljetusten 2,9 prosenttia ja mineraalilannoitteiden 33,2 prosenttia. Laskua sen sijaan oli rautametalleissa (-7,1 %), metsäteollisuuden tuotteissa (-18,1 %) ja viljarahdeissa (-75 %). Raakaöljyä lastattiin satamissa nyt 8,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja öljytuotteita 1,6 prosenttia enemmän. Vientikuljetusten tonnimäärä kasvoi 9,4 prosenttia 71,2 miljoonaan tonniin ja tuontikuljetusten 28,7 prosenttia 7,3 miljoonaan tonniin. Transitokuljetukset laskivat 25,4 prosenttia 5,6 miljoonaan tonniin ja ns. kabotaasikuljetukset kasvoivat 19,7 prosenttia 4,4 miljoonaan tonniin. Ust-Lugan kuljetuksia ovat lisänneet etenkin uudet nesteterminaalit. /AMTP/EL/14.3.2013 Luoteis-Venäjän merkittävimmät satamat 1–2/2013: (miljoonaatonnia) •Primorsk(Koivisto)11,4(-14,9%) •Ust-Luga8,4(+90%) •Pietari7,9(-2,9%) •Murmansk4,7(+44,6%) •Kaliningrad2,5(+19,7) •Vysotsk(Uuras)2,4(+12,1%) Autokauppa hiipui A Ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen uusien autojen myynti laski Venäjällä. AEB:n mukaan henkilöautoja myytiin maaliskuussa 4 % vähemmän verrattuna viime vuoteen. Määrällisesti autoja myytiin 244 000 kappaletta. Autokauppiaiden mukaan markkinat alkavat olla kylläiset, lähes jokaisella vastaantulijalla on jo uusi auto ja ostajat odottavat nyt uusia malleja halpaan hintaan. /Kommersant/VS/10.4.2013 Venäjä herättelee uinuvia autotehdassuunnitelmia A Venäjän hallitus aikoo mitätöidä sopimukset niiden autojen kokoonpanotehtaiden ja komponenttivalmistajien kanssa, joiden hankkeet eivät ole edenneet toteutusvaiheeseen. Takarajana on tämän vuoden loppu. Talouskehitysministeriön kanssa viime vuosien aikana tehdyt sopimukset ovat antaneet valmistajille tullietuisuuksia. Vedomostin tietojen mukaan uinuvia autoteollisuushankkeita oli joulukuussa yhteensä viisi. Näistä kaksi tosin lähti edistymään vuoden lopussa. Kanadalainen Magna sopi venäläisen Avtotor-kokoonpanotehtaan kanssa autoklusterin rakentamisesta Kaliningradiin. Moskovalainen ZiL osti osti osuuden saratovilaisesta Himeks-yhtiöstä, jolla on kokoonpanosopimus talouskehitysministeriön kanssa. ZiL aikoo 18 valmistaa sopimuksen turvin Hyundain tai mahdollisesti Renaultin pakettiautoja Moskovassa. Kolmen muun vielä toteuttamattoman autotehdashankeen vetäjät ovat Fiat, Mitsubishi ja ukrainalainen Bogdan. Mitsubisheja valmistetaan Kalugassa Peugeot-Citroenin tehtaalla. Bogdanin tehdashanke Nižni Novgorodiin ei ole toteutunut. Fiatin suunnitelmasta rakentaa 850 miljoonan euron autotehdas Pietariin ei ole kuulunut viime aikoina uutta. Vuoden 2018 puolivälissä Venäjän täytyy luopua kokoonpanotehtaiden etuisuustulleista sekä tehtaille asetetuista vaatimuksista ostaa Venäjällä valmistettuja osia. Kokoonpano-ohjelman perusperiaatteita on ollut, että venäläisen osatuotannon määrää nostetaan asteittain. Teollisuuden ja kaupan varaministeri Aleksei Rahmanov arvioi Vedomosti-lehdelle, että uutta tehdasprojektia ei ehdi saada viidessä vuodessa kannattavaksi eikä myöskään tavoite lokalisointiasteesta ehdi toteutua. Rahmanov ei pidä mahdottomana, että uusia tehdasprojekteja käynnistyisi vielä senkin jälkeen, kun tullialennuksia myöntävään ohjelmaan ei enää oteta uusia hankkeita. Uudet hankkeet voivat hyödyntää autokomponenttien alenevia tuontitulleja. /Vedomosti/EL/27.2.2013 Kattavat pankkipalvelut myös Venäjällä Yhdessä löydämme parhaat ratkaisut yrityksen tarpeisiin mm. rahoitus-, sijoitus- ja cash management -palveluissa. Samalla saat käyttöösi pankin koko asiantuntemuksen. Venäjällä tavoitat meidät numerosta + 7 495 777 34 77 (vaihde). Lisätietoja palveluistamme löydät myös osoitteesta nordea.ru. Nordealla on 30 konttoria ja toimipistettä 12:ssa Venäjän eri kaupungissa, mm. Moskovassa ja Pietarissa. nordea.com nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi 19 MAHDOLLISUUKSIA Asuinympäristöä ja asunnon toimivuutta arvostetaan Venäjällä Teksti Einari Lumijärvi • Kuvat YIT Venäjällä on iso potentiaali uusille asunnoille. Vaikka edelleen odotetaan väestön ostovoiman merkittävämpää nousua, uusia asuntoja kuitenkin valmistuu suuria määriä ja asuntomarkkinoilla voidaan puhua erittäin monipuolisesta kysynnästä. Asunnon halutaan olevan laadukas ja viihtyisässä ympäristössä. V enäjällä valmistui viime vuonna noin 830 000 uutta asuntoa. Asuinpinta-alaksi muutettuna asuntoja valmistui yhteensä 65,7 miljoonaa neliömetriä. Asuntojen kokonaismäärä oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin 2000-luvulla. Rakennusvauhti ei kuitenkaan vielä riitä. Venäjän hallituksen tavoitteena on, että neliöitä valmistuisi tuplasti nykyistä enemmän vuonna 2018. Jotta tavoitteeseen päästäisiin, rakentamismäärän täytyisi kasvaa tämänhetkistä reippaasti nopeammin. Venäjällä asutaan edelleen ahtaasti ja tämä on huomioitu myös hallitusohjelmissa. Pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa eurooppalainen asumisväljyys. Asuntojen tuplamenekki edellyttäisi myös väestön elintason nykyistä nopeampaa kasvua sekä asuntolainojen korkotason laskua. Tällä hetkellä asuntolainojen korot liikkuvat pitkälti yli 10 prosentissa. Rakentamista helpotetaan Asuntorakentamisen uskotaan kuitenkin jatkavan kasvuaan. Tämän takaa potentiaalinen kysyntä. Etenkin edullisemman hintaluokan asunnoille tulee olemaan kova tarve. Moskovasta on annettu ymmärtää, että alueiden täytyy rakentaa enemmän edullisen hintaluokan asuntoja ja lisätä vuokra-asuntojen tarjontaa. Myös entisiä teollisuusalueita on tarkoitus saada laajemmin rakentamiskäyttöön. Rakentamista pyritään tehostamaan nopeuttamalla rakennuslupien saamista. Tavoitteita on lisätty niin sanottuun rakennusalan tiekarttaan. Rakennusluvan saamiseksi tarvittavien välttämättömien proseduu- 20 rien määrää vähennetään 51:stä 11:een, paperisodan kesto laskee 423 päivästä 56 päivään. Tavoitteisiin on tarkoitus päästä vuoteen 2018 mennessä. Rakentamista yritetään saada hallintaan muutenkin ja kaupunkien suunnittelutoimintaan lisää puhtia. Kaikkien kaupunginosien ja taajamien osalta täytyy laatia aluesuunnitelmat vuoteen 2015 mennessä. Mennyt vaikuttaa kaupunkimaisemaan Kaupunkimaisema ja asuinympäristö koostuvat nykyhetken ja menneiden vaiheiden kerrostumista. Venäläistä kaupunkimaisemassa näkyy yhä suunnitelmatalouden ja senaikaisen nopean kaupungistumisen merkit. Nykypäivänä isot elementtikerrostalojen hallitsemat nukkumalähiöt eivät ole esteettisesti kauniita ja asuinympäristöllisesti mukavia. Myöskään liikenneväyliä, palveluita ja työssäkäyntialueita ei suunniteltu aikaisemmin nykyajan kulutusyhteiskuntaa varten. Asuntorakentaminen on kuitenkin muuttunut paljon viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi Pietarista on enää vaikea löytää uutta elementtikerrostaloa, jonka julkisivu olisi voitu jättää viimeistelemättä. Kasvottomien rakennusten kysyntä on laskenut. Venäjällä on keskusteltu paljon siitä, kannattaako asunto ostaa elementtitalosta vai niin sanotusta monoliittitalosta. Rakennuspaikalla valettu monoliittitalo antaa enemmän mahdollisuuksia asuntojen ja julkisivujen persoonallisempaan suunnitteluun. Uusilla teknologioilla voidaan rakentaa esimerkiksi klassista Pietarin arkkitehtuuria muistuttavia kerrostaloja. Pitempiaikaisessa rakennusprojektissa, jossa erityspaino pannaan asumismukavuuteen, voittomarginaalit eivät muodostu välttämättä suuriksi. Tämän vuoksi joillakin yrityksillä on houkutus rakentaa paljon ja nopeasti. Pitempiaikaisia projekteja on toisinaan vältetty myös, koska hallinnolliset pelisäännöt tuntuvat olevan jatkuvassa muutoksessa. Maksukykyinen asiakas kuitenkin vaatii ennen kaikkea laatua ja luottoa siihen, että asunto ylipäätänsä valmistuu, kertoo NCC:n Venäjän maajohtaja Juuso Hietanen. Laatuerot markkinoilla ovat suuret, hän sanoo. Laatu onkin tärkeä kriteeri. Viimeisteltyjen asuntojen kysyntä kasvaa Uudet talot on Venäjällä rakennettu perinteisesti viimeistelyä vaille valmiiksi. Asukkaan tehtäväksi on jäänyt tehdä kattojen, seinien ja lattioiden loppusilaus sekä keittiöiden ja kylpyhuonekalustojen asentaminen. Kun uusi kerrostalo on luovutettu asukkaille, jokaisessa asunnossa ovat alkaneet asukkaiden omat talkoot. Valmiiksi viimeisteltyjen eli muuttovalmiiden asuntojen kysynnän odotetaan nyt kuitenkin kasvavan. Muuttovalmiiden asuntojen osuudesta kokonaismyynnistä on vaihtelevia arvioita. Pietarissa ja Moskovassa osuus on korkeintaan ehkä jossakin kolmanneksen tienoilla, monissa muissa kaupungeissa reippaasti tätä vähemmän. Etenkin viimeisen talouskriisin jälkeen on alettu laskeskella itse tehtävän viimeistelyremontin kustannuksia. Kun on otettu juuri kalliskorkoinen asuntolaina, ei välttämättä haluta päälle enää uusia rakennuskustannuksia. Lisäksi itse tehtyyn viimeistelyyn saattaa vierähtää joskus jopa vuosia. Uusi trendi koskee kuitenkin lähinnä edullisemman hintaluokan asuntoja. SRV:n Venäjän maajohtaja Jussi Kuutsa kertoo, että maksukykyinen asiakas ostaa asunnon yleensä viimeistelemättömänä. Sen jälkeen asunto suunnitellaan ja räätälöidään asiakkaan mieltymysten mukaan ja sisustustyöt tilataan siihen erikoistuneelta yrittäjältä. Suunnittelun ja asuinympäristön oltava hyvät Maksukykyisemmän asiakkaan halun viimeistellä asunto itse toteaa myös YIT:n varatoimitusjohtaja Kari Kauniskangas. Sen sijaan asunnon pohjalla ja sijainnilla on Venäjällä nykyään suuri merkitys. Sisustuspakettien kysyntä on kasvussa ja silloin värit ja trendikkyys ovat arvossaan, kertoo Kauniskangas. 21 Yleisenä markkinahuomiona voidaan sanoa, että ostajat ovat alkaneet painottaa hinnan ja laadun suhdetta (ei niinkään halpuutta), hyvää suunnittelua ja asuinympäristön mukavuutta. Nykyään myös nuoret perheet haluavat ensiasunnolleen mukavan asuinympäristön. Alueen infrastruktuuri täytyy olla kehittynyt, asunto täytyy olla toimivasti suunniteltu, ympäristöstä täytyy löytyä lasten leikkipaikkoja, puistoja ja aukioita. Autolle täytyy olla suojaisa parkkitila. Asunto haluttaisiin mieluusti kanOstajat ovat alkaneet painottaa takaupungin alueelta, eikä niinkään uusilta etäisemmiltä asuinalueilta. hyvää suunnittelua ja Ongelmaksi tulee se, että kaupunkien asuinympäristön mukavuutta keskustoista ja niiden läheisiltä perinteisiltä kaupunkialueilta löytyy yhä vähemmän rakennusmaata. Tiukempia laatukriteereitä kyseltiin takavuosina lähinnä eliittiasunnoilta. Nyt myös edullisempien asuntojen hintaluokassa on alettu kysyä laadun perään. Yhä enemmän kysytään kalustuspalveluita myös edullisemmissa segmenteissä. Kerrostalojen yleiset tilat täytyy olla varustettu kunnon hisseillä ja tyylikkäillä ovilla. Pihaympäristön täytyy olla viihtyisä, suojaisa ja turvallinen. Myös kaupungit ovat alkaneet kiinnittää entistä enemmän huomiota myös tavanomaisempien asuinalueprojektien mukavuuteen ja toimivuuteen. Esimerkiksi Moskovassa on alettu syynätä jälkikäteen aikaisemman kaupunginjohdon aikana myönnettyjä rakennuslupia. Rakentaminen ei saa olla liian massamittaista ja alueen infrastruktuurista ei saa tinkiä. Pienet asunnot kysyttyjä Viime vuosien trendinä on ollut, että uusien asuntojen keskikoot ovat olleet laskussa. Toisaalta talou- 22 dellisen epävarmuuden kasvaessa pieniä asuntoja ostetaan enemmän myös sijoituskohteiksi. NCC:n Juuso Hietanen kertoo, että suurin kysyntä on nyt nimenomaan pienistä asunnoista: studiot, yksiöt ja pienet kaksiot menevät todella nopeasti. Hietasen arvion mukaan pienet asunnot tehokkaasti suunnitelluilla pohjilla tulevat olemaan kysyttyjä myös jatkossa. Nyt ei haluta kalliita hukkaneliöitä. YIT:n Kari Kauniskangas listaa kysytyt asunnot: pienet, edulliset ja hyvien liikenneyhteyksien varrella. – Yleisesti voi sanoa, että kysyntää on kohtuuhintaisille asunnoille ja suuret volyymit tehdään kerrostalorakentamisessa Moskovassa ja Pietarissa. Muissakin miljoonakaupungeissa kerrostalorakentaminen on vilkasta. Markkinassa on selkeästi enemmän segmenttejä kuin Suomessa. Luksusmarkkina on liian monimutkainen operoitava sarjatuotannon periaatteella. Uskoisin, että kysyntä jatkuu vahvana kaikissa keskihintaluokan tuotteissa, kertoo SRV:n Jussi Kuutsa. Matalarakentaminen yleistyy Matalarakentamisen osuus asuntotuotannossa on kasvanut merkittävästi. Osuus valmistuvasta kokonaispinta-alasta on nyt noin puolet. Venäjän tavoitteena on, että vuonna 2020 uusista asunnoista jo 70 prosenttia olisi matalia rakennuksia. Tavoite merkitsee sitä, että matalaa asuntokantaa pitäisi valmistua nykyisen alle 30 miljoonan neliömetrin sijaan miltei 100 miljoonaa neliötä vuonna 2020. Matalan asuntorakentamisen etuna pidetään sitä, että se on hyvin sujuessaan varsin nopeata asuntotuotantoa. Pientaloalueita voidaan rakentaa kaikkialle maahan hyödyntäen pieniä ja keskisuuria yrityksiä, paikallista työvoimaa ja muita resursseja. Periaatteessa käytössä on varsin suuret metsävarat, jolloin voidaan kehittää puutavaran tuotantoa ja rakentaa puutaloja. Perinteisesti suosituimmat pientalojen materiaalit ovat tiili ja puu. Ongelmana etenkin suurkaupunkien ympäristössä on ollut kallis maanhinta ja infrastruktuuri. Tämän vuoksi ei ole rakennettu juurikaan halvemman hintaluokan omakotitaloja. Kauempana kaupungeista taas infrastruktuurin kustannukset korostuvat entisestään. Käsite matala asuntorakentaminen on Venäjällä hieman vaikeaselkoinen, mutta yleensä sillä tarkoi- tettaneen korkeintaan kolmekerroksisten omakotitai rivitalotyyppisten asuntojen rakentamista. Matalan rakentamisen tavoitteilla on kansan vankka tuki. Kyselyjen mukaan suurin osa venäläisistä haluaisi asua pientalossa joko kaupungissa tai kaupungin ulkopuolella. Kaupungissa asuttaisiin townhouse-tyyppisessä kaupunkipientalossa ja kaupungin ulkopuolella mielellään omakotitalossa. Matalarakentamista lisäävät myös huonokuntoisten kerrostalojen purkuohjelmat sekä muut sosiaaliset asunto-ohjelmat. Esikaupunkien nousu Kaupungin ulkopuolelta asunnon ostaa useammassa tapauksessa perheellinen. Hänelle jää asunto yleensä myös kaupunkiin. Maaseutuasunnon täytyy olla turvallinen, liikenteellisesti hyvin saavutettavissa, infrastruktuurilla varustettu ja luonnonläheinen. Jos haja-asutusalueelle muutetaan pysyvästi, työmatka kaupunkiin ei saa viedä liikaa aikaa. Tavanomainen vastaus maaseutuasuntojen kysyntään ovat esimerkiksi Pietarin ympäristöön nousseet mökki- tai asuntokylät. Moskovaa ympäröivän MKAD-kehätien ulkopuolelle on rakennettu viime vuodet paljon halvemman hintaluokan kerrostaloja. Nyt tämä alue saattaa alkaa täyttyä niin sanotuilla townhouse-tyyppisillä rivitaloilla ja muilla useamman asunnon sisältävillä matalilla rakennustyypeillä. Tällaisten asuntojen on kaavailtu sijoittuvan kustannuksiltaan tasokkaamman kaupunkiasunnon ja kalliimman esikaupunkiasunnon välimaastoon. SRV:n Jussi Kuutsa näkee, että rivitalo- ja townhouse-tyyppisen asumisen suosio todellakin kasvaa. Näissä asunnoissa haasteena on kuitenkin maan hinta suhteessa tuotettuun asuntomäärään nähden. Tämän vuoksi ne yleensä ovat aika kaukana keskustasta. Rakentajia on sysännyt tähän segmenttiin sekä paikallishallinnon tavoitteet matalarakentamisen lisäämiseksi että kysyntä. Kysynnästä on tullut valikoivampaa ja se on tässä segmentissä leimallisesti myös vähemmän maksukykyistä. Esikaupungin rivitaloalueilla ei välttämättä pysty saavuttamaan pääkaupungin asumistasoa esimerkiksi palveluiden vähyyden vuoksi. Toisaalta monia varmasti houkuttelee ajatus, että samalla rahalla, millä saisi kaksion nukkumalähiöstä metrolinjan loppupäästä, voisi ostaa tilavamman townhouse-tyyppisen asunnon Moskovan uloimman kehätien takaa. H 23 JÄSENYRITYS Kekkilä kasvaa Venäjällä Teksti Virpi Suoninen Kuvat Kekkilä Oy Puutarha-alan pitkän linjan ammattilainen Kekkilä Oy on lähtenyt hakemaan jalansijaa venäläisten vapaa-ajan asunnoista ja puutarhoista. Vaurastuva keskiluokka ja vahvat perinteet puutarhanhoidossa ja hyötyviljelyssä tekevät Venäjästä mielenkiintoisen kansainvälistymiskohteen, kertoo Kekkilän toimitusjohtaja Petri Alava. 24 A mmattiviljelijöille Kekkilän nimi on vanha tuttu, sillä ammattilaistuotteita Venäjälle on viety pienissä määrin jo parinkymmenen vuoden ajan. Venäjän kuluttajamarkkinoille Kekkilä laajeni viime elokuussa ostamalla Lassila & Tikanojan kompostoreihin ja kuivakäymälöihin keskittyvän Eco-tuote -liiketoiminnan. Potentiaalia nähdään varsinkin Moskovan ja Pietarin ympäristössä. Kuluttajamarkkinoiden osuus Kekkilän kokonaisliikevaihdosta on noin puolet ja toinen puoli tulee ammattiviljelyyn tarkoitettujen tuotteiden myynnistä. Puolet Venäjällä myytävistä kompostoreista ja ekovessoista tehdään tällä hetkellä Suomessa ja puolet paikan päällä alihankintana. Suomessa valmistettuja tuotteita venäläiset pitävät laadukkaina ja ovat valmiita maksamaan niistä jopa parikymmentä prosenttia korkeampaa hintaa kuin paikallisesti valmistuista, Alava kertoo. Laajentuminen ei tapahtunut hetken mielijohteesta. Markkinoita kartoitettiin vuonna jo 2006. Venäjän kiinnostavuutta lisäsi tieto, että keskiverto kuluttaja käyttää tuloistaan huomattavan suuren osan puutarhaan, verrattuna esimerkiksi suomalaisiin, Alava sanoo. Kuluttajien kirjo on valtava. Perinteinen datša vastaa meikäläistä siirtolapuutarhamökkiä ja uusien valtavien vapaa-ajan lukaalien vastineita ei juuri suomalaisista vapaa-ajan asunnoista löydy. Venäjälle Kekkilä on lähtenyt kansainvälistymään samalla strategialla kuin muuallekin maailmalle. – Ei lähdetä vain vähän kokeilemaan, vaan kiinnostusta ja puutarhaunelmia kuluttajille rakennetaan systemaattisesti, Alava kertoo. Venäjä on realistinen kansainvälistymisen kohde, se on iso ja haastava, mutta kasvava markkina. Vahva puutarhakulttuurin perinne ja jakeluverkoston olemassaolo tukevat markkinoiden potentiaalia. Tässä vaiheessa tavoitteena Venäjällä on myynnin lisääminen nykyisellä tuotevalikoimalla. Toistaiseksi korkea hinta pitää suuren osan kotipuutarhureille tarkoitetuista tuotteista poissa Venäjän markkinoilta. Tuoteskaalan laajentaminen Kekkilän ydintuotteisiin, kuten multaan ja lannoitteisiin, tarkoittaisi myös tuotannon laajentamista Venäjällä. Mahdollisuuksia olisi, sillä perusraaka-aineita, kuten turvetta on saatavilla. Kaikenlaisia vaihtoehtoja tutkitaan varmasti, kun päästään liikkeelle ja saadaan liiketoiminta kasvamaan, Alava toteaa. Venäläisille kuluttajille Kekkilän brändi ei vielä ole tuttu. Puutarha-alan markkinajohtajuus pohjoismaissa, vahva ammattitaito ja osaaminen ammattilaisviljelyssä luo hyvän pohjan rakentaa uskottavuutta. Venäläisten kiinnostus puutarhanhoitoon on tuonut markkinoille merkittävää kilpailua, mutta Kekkilässä uskotaan, että vahvoilla kokonaiskonsepteilla pystytään erottautumaan joukosta uusillakin markkinoilla. Itse kasvattaminen on yksi puutarhamarkkinoiden puhuttelevimmista trendeistä globaalisti. Euroopan ruokaskandaalit ovat herättäneet kuluttajissa huolta ruoan turvallisuudesta ja lisänneet kiinnostusta omiin viljelyksiin ikkunalaudalla tai puutarhassa. Alava uskoo, että Venäjällä ensimmäisenä nostaa päätään puutarhasisustaminen trendi. Puutarhaa Petri Alava Markkinoilla mennään mukavuus edellä aletaan hoitaa eri tavalla, ei siksi, että voitaisiin kasvattaa itse jotain, vaan siksi, että se olisi hyvän näköinen olohuoneen jatke. Omilla käsillä tekemisen arvostus nousee varmasti myöhemmin ja kuluttajat palaavat juurilleen, Alava ennustaa. Ostamiskulttuuri Venäjällä on vielä erilainen. Datšoilla harrastetaan paljon hyötyviljelyä, kukkia kasvatetaan siemenestä asti ja ostamisen sijaan puutarhatuotteita, kuten multaa vaihdetaan. Osalle kuluttajista datšaviljelmät ovat vielä osa toimeentuloa ja Alava, uskoo että datšakulttuuri säilyy tulevaisuudessakin vahvana. Pohjoismaissa on siirrytty lähemmäs kertakäyttökulttuuria. Meillä yrttien ja vihannesten itse kasvattamisesta puhutaan arjen luksuksena. Omilla käsillä tekemisen arvostus on taas noussut kun kuluttajilla on enemmän aikaa ja varallisuutta. Kekkilässä tiedostetaan, että polku hyötyviljelijästä vihersisustajaksi on pitkä, mutta vahvojen perinteiden takia kuljettavissa Venäjälläkin. Kompostoiville kuivakäymälöille on datšoilla ja muilla vapaa-ajan asunnoilla suuri tarve. Lainsäädäntö tai ympäristöympäristöystävällisyys eivät vielä ole venäläisille syitä ostaa ekovessaa, vaikka nuorempi sukupolvi alkaa jo heräillä ympäristöasioihin. Vessaratkaisuna datšalla on usein perinteinen sanko. – Markkinoilla mennään mukavuus edellä, Alava toteaa. Vaurastuva keskiluokka alkaa panostaa vapaa-ajan asumiseen ja haluaa omalle tai mummon mökille hajuttoman ja käyttömukavamman ratkaisun. Kekkilän jakeluverkosto koostu puutarha-alan erikoismyymälöistä. Alava kertoo, että suurin osa tuotteista myydään tällä hetkellä jälleenmyyjien verkkokauppojen kautta. Suuret rautakauppaketjut ovat markkinoilla, mutta niiden kautta jakelu on vielä pientä. Liiketoimintakulttuuri ja yrityksen pyörittäminen Venäjällä ei Alavan kokemuksen mukaan paljonkaan poikkea muista Kekkilän kansainvälisistä kohdemarkkinoista. Omia työntekijöitä on kahdeksan Moskovassa kahdeksan ja Pietarissa kaksi. Etabloitumista on helpottanut ostetun tytäryhtiön työtekijöiden kokemus suomalaisesta emoyhtiöstä. Venäjältä löytyy paljon samaa kuin Suomesta, toisin kuin monesta muusta maasta maailmalla. Luonto yhdistää naapureita, – Asiakkaista löytyy esimerkiksi intohimoisia kalastajia ja metsästäjiä ja yhteinen harrastuspohja helpottaa Venäjällä tärkeiden suhteiden luomista, Alava toteaa. H 25 JÄSENYRITYS KONTIOTUOTE vie Venäjälle monenlaisia hirsirakennuksia Teksti Einari Lumijärvi • Kuvat Kontiotuote Pudasjärveläinen Kontiotuote on vienyt Venäjälle hirsirakennuksia noin 20 vuotta. Tänä aikana vientiartikkelit ovat vaihdelleet hirsitalokylistä viime aikojen isoihin hirsihuviloihin. Nyt on alettu kysyä myös hirsikirkkoja ja pienempiä hirsitaloja. Jalo Poijula – Hirsitalossa asumiseen liittyy positiivisia tuntemuksia. Rauhallinen, tilava ja viihtyisä ympäristö saa teidät tuntemaan olonne luontevaksi. Teidän on helppo rentoutua ja aistia jykevän puun energia, huomaatte kuinka sielun ja ruumiin harmonia eheytyy. Hirsitalomme ovat lämpimiä ja seinät eristävät hyvin. Kuitenkin rakenteen hengittävyys saa aikaan erinomaisen ilmanlaadun, minkä vuoksi voitte paremmin, pääsette eroon stressistä, rentoudutte ja voitte toteuttaa terveellistä elämäntapaa. Muun muassa näin kerrotaan Kontiotuotteen venäjänkielisessä esitteessä hirsitaloasumisesta ja terveellisestä elämäntavasta. Voisi kuvitella, että tällainen elämäntapa vastaisi hyvinkin niihin tarpeisiin, joita on suurkaupunkien kiireisen elämänrytmin piinaamilla ihmisillä. Miljoonakaupungeissa on melua ja hälinää, liikenneruuhkiin kuluu tuntikausia, puhelin ei jätä rauhaan, palaverit venyvät, torvet soivat aamusta iltaan. Tekisi mieli piiloutua mökkiinsä jonnekin Vologdan takamaille. Jos joku vieras tulisi keskeyttämään pitkäksi venähtäneitä unia, huudahtaisi hänelle kuin Oblomov: ”Älä tule lähelle! Tulet ulkoa kylmästä.” 26 Romaanihenkilö Oblomov on aatelinen, joka elelee täydellisen toimettomuuden vallassa. Näyttäviä ja moniulotteisia huviloita Kontiotuote aktivoitui Venäjän markkinoille pian Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 90-luvun alkupuolella. Yhtiön toimitusjohtaja Jalo Poijula kertoo, että varsinaisesti 2000-luku on ollut systemaattisemman Venäjän-kaupan aikaa. Yhtiö vie Venäjälle muun muassa hirsihuviloita ja -saunoja sekä uusimpana tuotteena hirsikirkkoja. Poijula kertoo, että toimitettavat hirsitalot saattavat olla hyvinkin moniulotteisia. Asiakaskunta, joka koostuu ylemmästä keskiluokasta ja yläluokasta, haluaa hirsitalojensa olevan ulkoapäin näyttäviä ja sisältä tilavia. Päämakuuhuoneissa täytyy olla omat kylpyhuoneet. Viime vuosina kohteet ovat olleet enimmäkseen yksittäisiä isohkoja 300–600 neliömetrin omakotitaloja. Suomeen verrattuna kysynnän perusero on se, että asiakkaita on lukumääräisesti vähän, mutta kohteet ovat suuria. Aluerakentamiskohteet ovat vähentyneet. Poijula kertoo, että aikaisempina vuosina 27 toimitettiin etenkin Moskovan ympäristöön 20–40 hirsitalon alueita. Vauraaseen ostajakuntaan vetoaa esimerkiksi hirsitaloasumisen terveellisyys. Toisaalta esimerkiksi ympäristöystävällisyyteen liittyvät perustelut eivät ole lyöneet Venäjällä läpi samoin kuin Kontiotuotteen markkinoilla Euroopassa. Pienempiäkin taloja kysytään Poijula kertoo, että myös pienempiä tavanomaisen kokoisia taloja kysytään yhä enemmän. Toisaalta myös kilpailu kiristyy jatkuvasti. Esimerkiksi kaikki merkittävimmät suomalaiset hirsitaloalan toimijat ovat jo edustettuina Venäjällä. Jatkossa ratkaisevaa tulee olemaan myös ostovoiman kehitys Venäjällä. Sinänsä hirsitalorakentaminen on Venäjällä samoissa lähtöasetelmissa kuin muukin pientalorakentaminen. Infrastruktuurin rakentamis- ja liityntäkustannukset kohoavat usein liian suuriksi ostovoimaan nähden. Poijula muistuttaa, että hirsi on Venäjällä hyvässä maineessa. Maassa on hirsirakentamisen perinteitä. Sen sijaan esimerkiksi betonirakentamiAsiakkaan toiveet muuttuvat nen on kärsinyt laatuongelmista. Ylipäätänsä matalarakentamisen määrä Venäjällä usein suunnitteluprosessin on ollut kasvussa jo pidemmän aikaa. Tällä aikana hetkellä noin puolet valmistuvista asuinneliöistä koostuu pientaloista. Tästä määrästä puurakenteisten pientalojen osuus on noin kolmannes. Yhtenä Kontiotuotteen tavoitteena on ollut opettaa maailma saunomaan. Venäjällä tässä ei ole ollut niinkään paljon tekemistä kuin joissakin muissa yhtiön vientimaissa. Kontiotuotteen Venäjän saunamallistot ovat tyypillisesti 40–100 neliön kokoluokkaa. Hirsikirkkoja Sahalinille asti Kontiotuotteen vientiartikkeleista yhtenä erikoisuutena ovat hirsikirkot. Yhtiö on toimittanut niitä Venäjälle tähän mennessä yhteensä kuusi. Kirkkoja on toimitettu maantieteellisesti laajalle alueelle Orenburgista aina Sahalinille saakka. Hirsikirkot ovat olleet usein yhtiöiden lahjoituksia seurakunnille, kertoo Poijula. Suunnittelussa tehdään yhteistyötä 28 Venäjän ortodoksikirkon pääarkkitehdin kanssa. Viime vuoden lopulla kerrottiin, että Kontiotuote toimittaa ison hirsikirkon Jekaterinburgiin. Kirkko rakennetaan Romanovin tsaariperheen alkuperäiselle hautapaikalle. Rakennuksen pinta-ala on noin 900 neliömetriä. Poijula kertoo, että Jekaterinburgiin on jo lähtenyt 23 rekkakuormaa hirttä. Kirkko on kaivosyhtiö UMMC:n lahjoitus. Haasteena maahantuoja ja suunnittelun yksilöllisyys Kontiotuote on Suomen markkinoiden suurin hirsirakennusvalmistaja. Yhtiö kertoo olevansa myös yksi maailman johtavista hirsitalojen ja -huviloiden valmistajista. Kontiotuotteen tehdas on Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Kyseessä on maailman suurin hirsitalotehdas. Yhtiöllä on henkilöstöä yhteensä noin 250. Vuosituotantovauhti on noin 2 000 hirsirakennusta. Tärkeimmät vientimaat ovat Venäjä, Japani ja Ranska. Yhtiön tuotemerkki on Kontio. Pojula kertoo, että tyypillisimpiä haasteita Venäjällä on löytää maahantuoja, joka tuntee asiakaskunnan ja hallitsee rakentamisen. Myös rakennusten yksilöllinen suunnittelu on vaativaa sillä asiakkaan tarpeet ja toiveet muuttuvat usein suunnitteluprosessin aikana. Asiakas saattaakin haluta lisää huoneita, suuremman olohuoneen, isomman ruokailutilan tai vaikkapa ylipäätänsä korkeammat huoneet. Poijula mainitsee Venäjän haasteista lisäksi logistiikan ja tullauksen. Poijula käyttää ilmaisua rajan 20 prosentin luksusverosta puhuessaan talojen tulliprosentista Venäjälle. Talojen osalta tulliprosentin pitäisi laskea viiteen prosenttiin vuonna 2016. Näin sovittiin aiemmin WTO:n jäsenyysneuvotteluissa. Talot voi tullata Venäjälle yhdellä tullinimikkeellä. Hirsitalojen vienti Venäjälle on ollut kasvussa. Poijula kertoo, että kolmannes Suomen hirsitaloviennistä suuntautuu Venäjälle. Hirsitalojen kokonaisvienti Venäjälle on arvoltaan vuosittain noin 30–35 miljoonaa euroa, eli 300–350 hirsitaloa. Kontiotuotteen Venäjän-viennin arvo on ollut noin neljä miljoonaa euroa. Alkuvuoden myynti on ollut viime vuotta edellä ja yhtiö odottaakin noin 30 prosentin kasvua. H ей ж о 0 2 / s mag о е рождес й с к и й Северн яем ле сшир ра При тняя х анны избр Дани шнийолем домаконтр под » ция: ждого же Швеаво каом рубе «пр огнев тей на страс егия:в пылу Норв ка Аркти па: е Евро ще рная буду дв Севе 56 ты взгля стр. я: инуи Дани кусе й : в фо егияс друго зы ения Норв зр круи и точк дия: ты а нлян ра в об Фи зайн-пи : рг ди смотри бу к – етер ка т-П сия» Санк «Рос ни вся ладо на а л ж у р н Европа: ценн рг: Санкт-Петербутво партнерс на вес золота а: й е оречи огнти в вр п о ика: роп я Ев Финляндия: поворачиваем время вспять Норвегия: без пяти минут последние ный атель н спаусг броше кр ons horiz н zons new hori EUR 5,90 new я зима финска– стр.58 ус к в й о а люб ение: Прилож new horizons 0005 (0)9-2315 662 761 (0)9nki, t. +358 6, Helsi nki, t. +358 Mikonkatu u 50, Helsi ltakello.fi inkat enku Aleksanter www.suom 5 0005 , t. +358 (0)9-231 761 Mikonkatu 6, Helsinki t. +358 (0)9-662 u 50, Helsinki, Aleksanterinkat akello.fi www.suomenkult Helsinki, tel. +358 (0) 9 66 55 33 Helsinki-Vantaa Airport, tel. +358 (0) 10 420 6100 Helsinki-Vantaa Airport, tel. +358 (0) 10 420 6103 Aleksanterinkatu 50 Near Gate 26-27 Near Gate 33-34 Балтика: лив на Финский заот ства» грани «банкр Ювяскюля: время, вперед! EUR 5,90 izo hor new 5,90 EUR ns Балт EUR 5,90 on 0 riz 5,9 ho w ne EUR EUR s s 0 5,9 on riz ho w ne north european business magazine сверить часы Helsinki-Vantaa Airport 01530 Vantaa Tel. +358 (0) 10 420 6100 а ерн Сев №2 (83) / 2013 NEW HORIZONS е с е в егияр ж у р н а л : о е в р о п е й с к и й Норве ец Норвегия: ий гостин твенск фермеров на проверку для цена веры – я: Эстони Швеция: : ндия Исла мечты смена эпох в «сладкие» ваются горизонте сбы сокровища на документообороте горожан рг: етербу Финляндия: Санкт-П «глазурь» ен крас жом новая столицы Санкт-Петербург: долг плате ой Северн звездный час я: Швеция: Финлянди Пулково наступает и для ассорт оров традиционные ет? инвест ости под запр : : паСев ерная ЕвропаСеверная ая Евро г: рбур – дия ор an north europe ine busine ss magaz e nort h mag azin busi ness н ры – пора азашо у! десертвопокоф деньги на бочк проти ma и л? а? т-Пете вали йся Санкяты одитиз пепл возр ен дев кс егия: ке фени Норву не страш ки дия:ойрулод ян одн ть ком Фи ыенлв гре NEW HORIZONS IZONS NEW HOR euro pean а л р н ж у в р о п ( 8 3 ) 2 / bus ines №1 (82) / 2013 №6 12 (81) / 20 Novye Rubezhi – New Horizons • venäjänkielinen 6 kertaa vuodessa ilmestyvä talous- ja lifestyle aikakauslehti • palkittu ja laadukas sisältö • toimitukset Suomessa, Venäjällä ja Ruotsissa • vakiintunut asema, ilmestynyt jo vuodesta 1999 • tavoittaa aktiiviset vaikuttajat ja päätöksentekijät LÄHETÄ yhteystietosi osoitteeseen [email protected] tai SOITA +358 (0)400 704 772 niin kerromme lisää viestintäpalveluistamme! www.newhorizons.fi Ostromedia Oy, Katajanokanlaituri 5, FI-00160 Helsinki, Finland • [email protected] 3 nor NEW th eur ope e azin nor www.newhorizons.fi 1 5 и ( 8 2 ) 2 / ON RIZope an W HO eur gaz ine р th еinessвк с bus с е й ) ( 8 1 NE й н гондизя: и больн как налл-стрит е: ляФи у нты рнля ени ин к на Уо Ф симуля лож очаг я: к с ON HORIZ an 2 3 izons.fi 1 е в й www.newhor 0 о е s mag ines й bus к и й с в е п е с е 1 2 zons.fi 1 4 р п hori www.new 0 1 е о №5 12 / 20 S и й а л й с к е р р н п ес е в ж у р о е в р о жет : рбург епче вя т-Пете т кр Санк ой кана бурь ских двойн тей ь от жи я: Дани ую гаван в тих мни и ия: Швец дные ка ократи подво ной дем судеб )/ ONS HORIZope an NEW th eur azin e nor (79 л н ар о уе р в 6 2 ons.fi 1 0 ewhoriz 2 Page в р www.n / 2012 е 0 ) ( 8 .fi 2 ons 1 9 11:45 -06-1 t1 ayou ant_L ge_G ullpa 12_F 0_FW с в 3 № 12 20 S (78 п р оа л в н о е у р ж е р oriz 0 2 / 9 ) ( 7 .fi 2 ons 1 oriz 0 2 ewh / w.n 8 ) ( 7 3 ww Fogra3 www.n ewh Aleksanterinkatu 50 е 00100 Helsinki с Tel. +358 (0) 9 66 55 33 0 Coated 9 TAC30 236 )/ №4 2012 (80) Liike - elämän venäjää kanssamme tehokkaasti Oy DeLores Interactive Training Ab Tilkantori 8 00300 Helsinki (09) 436 17 07 Puustellinkatu 1 A 33710 Tampere 0400 922 131 [email protected] Kivernörinkatu 74 15200 Lahti 0400 922 131 www.deloresinteractive.com 29 JÄSENYRITYS Martela erottuu Venäjällä suomalaisuudella Teksti Einari Lumijärvi • Kuvat Martela Julkisten tilojen kalusteita valmistava Martela Oyj vie Venäjälle toimistokalusteita. Venäjän suurkaupungeissa rakennetaan paljon uusia toimistoja, mikä tuo kalustetoimittajille mahdollisuuksia mutta myös kilpailijoita. Metropolien markkinakohinassa suhdetoiminnan merkitys kasvaa. M artela perusti tytäryhtiöt Moskovaan ja Pietariin vuonna 2008. Yhtiön ensimmäinen showroom avattiin Pietariin vuonna 2009. Venäjä on tällä hetkellä yksi Martelan liiketoimintojen keskeisimpiä painotusalueita. – Martelan liiketoiminta Venäjällä liittyy toimistosisustukseen: suunnitteluun, toimistohuonekaluihin ja niihin liittyviin palveluihin, kertoo Martelan Moskovan johtaja Elena Aralova. Suomessa Martela on toimialansa suurin yritys ja Pohjoismaissa kolmen suurimman joukossa. Toimistokalusteiden lisäksi Martela valmistaa kalusteita myös oppimisympäristöihin, hoivakoteihin ja hotelleihin. Yhtiöllä on tuotantoa Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa. Päämarkkina-alueet ovat Itämeren alueen lisäksi Norja, Hollanti, Ukraina, Unkari ja Japani. Vuonna 2012 Martela-konsernin liikevaihto oli 142,7 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa työskenteli keskimäärin 801 henkilöä. Martelan tavoitteena on toimia Venäjällä pitkäjänteisesti. Yhtiössä uskotaan, että venäläisiä asiakkaita kiinnostaa kalusteissa yhdistyvät innovatiivisuus, design, laatu sekä monipuolinen käytettävyys. Taistelua markkinoista ja tietoisuudesta Martelan Moskovan johtaja Elena Aralova kertoo, että heti kun yhtiö oli avannut toimistot Pietariin 30 ja Moskovaan huomattiin, että oli tultu keskelle erittäin kilpailtuja markkinoita. Toimistojen sisustamisen kasvavat markkinat houkuttelevat Moskovaan toimijoita ympäri maailmaa. Maksukykyinen kysyntä vain lietsoo buumia. Tänä päivänä Moskovassa ovat edustettuina kaikki Euroopan johtavat toimistokalusteiden valmistajat. Monet avasivat edustustonsa jo 5–10 vuotta sitten. Jotta voisi olla kilpailukykyinen, valmistajan täytyy tarjota erityisratkaisuja. Moskovan markkina on erityisen vaativainen, kun puhutaan uusimmista, tuoreimmista ja innovatiivisimmista ratkaisuista, Aralova kertoo. Moskovassa on moniin muihin suurkaupunkeihin verrattuna paljon uusia toimistokeskuksia, mikä merkitsee myös suuria pinta-alamääriä. Suuret 30 000–40 000 neliömetrin projektit vaativat huonekaluvalmistajilta laajoja ratkaisuja. Aralova kertoo, että vaikka Moskovan markkina onkin hidastunut, se on kuitenkin yhä yksi nopeimmin kasvavista. Moskovassa on ylen määrin tiedottamista ja markkinointia. Ehkä missään muualla ei ole niin paljon mainoksia, pr-tapahtumia ja informaatiotulvaa kuin tässä kaupungissa, Aralova sanoo. Markkinoiden hämmästyttäminen ylipäätänsä millään keinolla on erittäin haastavaaja viestit hukkuvat helposti yleiseen kohinaan. Vastakkain vanha ja uusi Yksi erityispiirre Venäjän liike-elämässä on hyvien epämuodollisten suhteiden iso rooli ja merkitys. Tuote ja sen hinta eivät ole yhtä tärkeitä kuin kauppakumppaneiden väliset ystävälliset suhteet ja muualta saadut suositukset, Aralova kertoo. Martela on kalustanut Pietarissa mm. IT-yhtiö VKontakten tiloja. VKontakte tunnetaan Venäjän suosituimmasta yhteisöpalvelustaan. On myös mielenkiintoista, että kauneus ja estetiikka ovat venäläiselle ostajalle paljon tärkeämpiä kuin ergonomia ja mukavuus, Aralova kertoo. Esimerkiksi Tanskassa suositut säädettävät työtuolit, jotka mahdollistavat työskentelyn sekä istuma-asennossa että seisten, eivät ole Venäjällä kovinkaan kysyttyjä. Tällaiset työtuolit mahdollistavat asentojen vaihtelun työpäivän mittaan, mikä on erittäin hyödyllistä ja kätevää. Venäjällä tämäntyyppinen ratkaisu ei ole kuitenkaan suosittu, koska eri tasoille säädettyjen tuolien rivit eivät näytä venäläisen perinteisen toimistoajattelun mukaan kovin tyylikkäiltä ja sopusointuisilta, Aralova näkee. Kaikkein hauskin huomio Aralovan mielestä on se, että Venäjällä toimistotyöntekijät ovat varsin nuoria. Vasta 25-vuotias nuorimies saattaa olla korkeassa asemassa ja kantaa suurta vastuuta, mikä ei ole kovin tyypillistä muualla Euroopassa. Nuoret työntekijät vaativat innovaatioita ja uusia teknologisia tiloja. Samalla yhtiöiden johto on vanhempaa sukupolvea, jolla on varsin konser- vatiiviset käsitykset siitä, millainen hyvän toimiston tulee olla. Toisistaan poikkeavat mieltymykset aiheuttavat yhtiöiden sisälle omanlaisensa vastakkainasettelun. Kilpailuetua muilta markkinoilta – Martela toimii monissa maissa, mutta on kuitenkin säilyttänyt autenttisuutensa. Suomalainen design, niukkuus ja linjojen puhtaus eivät ole vain tyhjiä sanoja. Venäjän markkinoilla yhtiö eroaa kilpailijoistaan vahvasti suomalaisella identiteetillään. Tämä on yksi tekijöistä, jotka tuovat Martelalle näkyvyyttä Venäjällä, Aralova kertoo. Toinen Martelan kilpailutekijä Venäjän markkinoille mentäessä oli asiantuntijuus. Martela oli tehnyt muissa maissa paljon markkinatutkimusta ja analyysejä. Tavanomaisen markkinointimateriaalin ja aggressiivisten myyntikeinojen sijaan Martela toimii Venäjällä hankkimansa ekspertiisin pohjalta. Asiakkaille kerrotaan uusimmista ja vielä nurkan takana olevista suuntauksista. Samalla perehdytään mahdollisimman syvällisesti asiakkaiden haasteisiin. Kolmantena Martelan vahvuutena Venäjällä Aralova näkee yhtiön kyvyn ratkaista toimistotilojen haasteita laaja-alaisesti. Monilla Venäjän markkinoille menevillä ulkomaisilla yrityksillä ei ole mahdollisuuksia sisustaa toimistojaan itse. Martelan konseptissa yhtiö auttaa viemään läpi kaikki sisustuksen vaiheet suunnittelusta huonekaluihin, valaistukseen ja muuttoon asti. Aralova sanoo, että yhtiön perusliiketoimintaa ovat toki toimistojen huonekalut, mutta asiakkaalle tehdyillä lisäpalveluilla voidaan vankistaa yhteistyökuvioita myös tulevaisuutta ajatellen. Suomalainen design tunnetuksi Martela on vienyt suomalaisen designin tunnettavuutta Venäjällä eteenpäin yhteistyössä myös muiden suomalaisten toimijoiden kanssa. Esimerkiksi viime kesänä järjestettiin Moskovassa Finnish Design Days in Moscow -niminen tapahtuma. Suomalaista designia esiteltiin kolmepäiväisessä tapahtumassa muotoilun, arkkitehtuurin ja yritysmaailman vaikuttajien voimin. Tapahtuman tavoitteena oli kirkastaa suomalaisen muotoilun kuvaa Venäjällä. – Venäläisillä on selkeä mielikuva esimerkiksi italialaisesta muotoilusta. Suomalaista nykydesignia ei sen sijaan oikein tunneta, kertoi design-tapahtuman aattona Martelan Venäjän tulosyksikön johtaja Veli-Matti Savo. Martela on vahvistanut Venäjän tuotevalikoimaansa myös yhteistyökumppaniensa tarjonnalla. Yhteistyötä kilpailluilla markkinoilla tehdään esimerkiksi Artekin sekä ruotsalaisen Offecctin ja belgialaisen BuzziSpacen kanssa. H 31 MAHDOLLISUUKSIA Saranskista halutaan tehdä MODERNI KAUPUNKI Teksti Einari Lumijärvi • Kuvat e -mordovia.ru, Einari Lumijärvi S Venäjä julkisti viime syksynä vuoden 2018 jalkapallon MM-kisojen lopulliset isäntäkaupungit. Mordvan tasavallan pääkaupunki Saransk on yksi kisakaupungeista. Suhteellisen pieneen provinssikeskukseen MM-kisat tuovat melkoista vilskettä. Mordvan tasavalta tunnetaan myös suomalaisugrilaisuudesta, sähkölaiteteollisuudesta ja maataloudesta. aranskin pääsy MM-kisakaupungiksi oli jonkinmoinen yllätys. Kaupunki oli toki myös alkuperäisessä kisahakemuksessa. Venäjän kisaisännyyden varmistuttua kisakaupunkien listaa lyhennettiin. Tällöin putosivat pois Jaroslavl ja Krasnodar sekä yksi kolmesta Moskovan stadionista. Listalle jäi 11 kaupunkia ja 12 stadionia. Saransk on kisakaupungeista asukasluvultaan pienin. Noin 330 000 asukkaan kaupunkiin odotetaan kisojen aikana yli 100 000 ulkomaista kisaturistia. Tällaisen ihmismäärän kuljettaminen ja majoittaminen venäläisessä provinssikaupungissa vaatii melkoisesti lisäkapasiteettia. Kaupunki on pinta-alaltaan pieni ja tiheään asuttu. Väkirikkaiden alueiden keskellä Mordvan tasavalta sijaitsee Volgan federaatiopiirin länsiosassa, rautateitse noin 600 kilometrin etäisyydellä Moskovasta kaakkoon. Alueen kautta kulkee Siperian radan historiallinen linjaus. Moskovasta itään ja kaakkoon kulkevat valtatiet M7 ja M5 menevät Mordvan tasavallan pohjois- ja eteläpuolilta. Tiet tunnetaan myös nimillä Ural ja Volga. Piskuinen Mordva on keskellä väkirikasta suuraluetta: 500 kilometrin säteellä Saranskin kaupungista asuu 40 miljoonaa ihmistä. Myös Moskova on tämän säteen alueella. Mordvan naapurialueiden miljoonakaupungit ovat Nižni Novgorod, Kazan ja Samara. Helsinkiä suurempia kaupunkeja lähialueilla ovat myös Saratov, Toljatti ja Uljanovsk. Maastollisesti Mordvan tasavalta on pääosin Volgan länsipuolista ylänköaluetta. Länsinurkka on Keski-Venäjän tasankoa. Mordvan tasavalta sijaitsee 32 suunnilleen Tanskan korkeudella, mutta on ilmastoltaan mantereinen. Kesät saattavat olla kuumia ja kuivia. Pinta-alaltaan Mordvan tasavalta on suunnilleen samankokoinen kuin Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat yhteensä. Kisoihin kymmenen uutta hotellia Kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n vaatimusten mukaan kisakaupungeissa on oltava yli 7 500 hotellihuonetta, joista viidennes kuuluu 4–5 tähden luokkaan. Saranskiin on tarkoitus avata tänä vuonna viiden tähden Sheraton. Yhteensä Saranskiin rakennetaan ainakin kymmenen uutta hotellia. Saranskissa on päätetty, että osa majoituskapasiteetista rakennetaan väliaikaiseksi. Samoin menetellään stadionin kanssa. Kaupunkiin rakennetaan 45 000 katsojan Jubilejnyi-jalkapallostadion. Reilu kolmannes katsomosta on väliaikaista rakennetta. Stadionin ympäriltä kisojen jälkeen vapautuville alueille rakennetaan aikanaan urheilukenttiä, kauppoja, ravintoloita ja autoliikkeitä. Jalkapallostadionin ympärille rakennetaan monessa vaiheessa myös nykyaikaisen asumismukavuuden kaupunginosa, jossa asuu 35 000 ihmistä. Saranskissa laajennetaan kisojen vuoksi lentoasemaa, parannetaan katuverkostoa ja rakennetaan tasokkaita parkkitiloja. Yleisenä toiveena on, että Saransk muuttuu kisojen ansiosta eurooppalaiseksi kaupungiksi, jossa on kehittynyt infrastruktuuri. Jalkapallokisojen kustannuksiksi Saranskin osalta arvioidaan tällä hetkellä noin 1,5 miljardia euroa. Julkisen rahoituksen osuus on 70 prosenttia. Merkittävin osuus kokonaissummasta menee kaupungin tieverkoston kehittämiseen, mm. ohitusteiden raken- tamiseen. Jalkapallostadionin rakentamiskustannukset ovat noin 130 miljoonaa euroa. Valokuitutehtaan teknologia Suomesta Aikaisemmin uutisoitiin, että Saranskiin aletaan rakentaa Venäjän ensimmäistä optisia kuituja valmistavaa tehdasta. Valtionkorporaatio Rusnano, Gazprombank ja Mordvan tasavalta investoivat hankkeeseen yhteensä 80 miljoonaa euroa. Tehtaan pääasiallisena teknologiatoimittajana toimii suomalainen Nextrom Oy. Yhtiö toimittaa teknologian, laitteiston, infran ja tukipalvelut sekä kouluttaa henkilökuntaa. Sopimuksen arvo Nextromin osalta on 50 miljoonaa euroa. Nextromin toimitusjohtaja Timo Id kertoo, että tällä hetkellä viimeistellään tehtaan rakennusteknisen suunnittelun yksityiskohtia. Id kertoo, että Saranskin tehdas tulee valmistamaan optisia kuituja eli valokuituja tietoliikenteen sovelluksiin. Optiset kuidut ovat käytännössä valokaapeleiden ydin. Valokaapeleita käytetään sekä puhelin- että tiedonsiirtoyhteyksiin. Kasvava internetin käyttö lisää valokaapelin tarvetta. Timo Id toteaa myös, että Mordvan hallitus on panostanut paljon korkean teknologian hankkeisiin ja niiden kehittämiseen alueellaan – erityisesti Saranskissa. Tämä aktiivinen panostus on selvästi luonut usealle korkean teknologian yritykselle erittäin hyvät toimintaedellytykset tuolla alueella. Valtiollinen teknologiapuisto Mordvan tasavallan pääkaupungissa Saranskissa sijaitsee yksi Venäjän 13 valtiollisista teknologiapuistoista nimeltään Technopark Mordovia. Saranskin hankkeen kokonaiskustannukset ovat yli 400 Mordvan tasavalta Asukasluku: 820 000 Pinta-ala:26130km² Pääkaupunki:Saransk(330000as.) Muita kaupunkeja:Ruzajevka(50 000) Päätuotteet: Elintarvikkeetjamaataloustuotteet,sähkö-jaoptiset laitteet,liikennevälineet,rakennusmateriaalit 33 miljoonaa euroa. Tavoitteena on tarjota tutkimus- ja tuotantoinfrastruktuuria innovatiivisten hankkeiden toteuttamiseen. Teknologiapuisto on erikoistunut sähkölaitevalmistukseen, optoelektroniikkaan ja valokuituoptiikkaan, energiaa säästävään valotekniikkaan, informaatioteknologioihin sekä nanoteknologiaan ja nanomateriaaleihin. Teknologiapuiston painopistealat kertovat myös Mordvan aluetaloudesta. Sähkölaitteiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksella on merkittävä osuus alueen teollisuustuotannosta. Saranskissa valmistetaan mm. sähkölamppuja, valaisimia, puolijohdekomponentteja ja kytkentäkaappeja. Alueella on myös kaapeliteollisuutta. Muita vahvoja toimialoja Maatalous työllistää viidenneksen Mordvan alueen työvoimasta. Alueella viljellään mm. eri viljalajikkeita sekä sokerijuurikasta, perunaa ja vihanneksia. Muita maataloustuotteita ovat maito, kananmunat ja liha. Väkilukuun suhteutettuna Mordva on Volgan federaatiopiirin suurimpia maatalousalueita. Maatalouden, elintarviketeollisuuden sekä maatalouskonetuotannon kehittäminen ovat myös aluehallinnon toimenpidelistalla. Saranskissa valmistetaan saksalaisen Franz Kleinen sokerijuurikkaan viljelyyn tarkoitettuja laitteita. Juurikkaan viljely Mordvassa on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Maatalouskonetuotantoa edustaa myös Saranskissa toimiva venäläinen Sarexin traktoritehdas. Saranskin eteläpuolella Ruzajevkassa on sekä tärkeä rautateiden risteysasema että myös merkittävä junanvaunuteollisuuden keskittymä. Avainyritys on Ruzhimmaš. Yhtiön päätuote on säiliövaunut, mutta se osallistuu myös Venäjän rautatieyhtiön RŽD:n vetämään hankkeeseen, jossa on tarkoitus käynnistää rekkojen kuljetukseen tarkoitettujen rautatievaunujen tuotanto. Mordva ja suomalais-ugrilaisuus Suomalais-ugrilaisiin kansoihin kuuluvat mordvalaiset ovat merkittävä väestöryhmä Mordvan tasavallassa. Heidän osuutensa alueen väestöstä on noin 40 prosenttia. Mordvalaiskieliin kuuluu kaksi toisistaan kohtalaisen paljon poikkeavaa kieltä eli ersä ja mokša. Ne eroavat toisistaan lähes yhtä paljon kuin suomi ja viro. Mordvalaisia asuu oman nimikkotasavaltansa lisäksi merkittävämmin myös Samaran, Penzan ja Orenburgin alueilla. Mordvalaisten kokonaismäärästä Venäjällä on erilaisia arvioita, mutta ne vaihtelevat yleensä 750 000:n ja 900 000:n välillä. Suomalaisugrilaisuus ja mordvalaiset tulevat näkymään myös vuoden 2018 jalkapallon MM-kisojen yhteydessä järjestettävässä kulttuuriohjelmassa. H Asiantuntevaa vakuutuspalvelua – myös Venäjällä. Tiesitkö, että palvelemme pohjoismaisia yritysasiakkaitamme kaikissa vakuutusasioissa myös Venäjällä? Ota yhteyttä, niin otetaan selvää yrityksesi vakuutustarpeista ja riskeistä. Asiakaspäällikkö Risto Siren, puh. 010 514 6269, [email protected] if-insurance.com If on ollut vuodesta 2007 lukien ainoa lisensoitu, rekisteröity ja pohjoismainen vakuutusyhtiö Venäjällä. 34 JÄSENYRITYS Blancco haastaa vasaran Teksti ja kuva Virpi Suoninen T iedonhävityksen ammattilainen Blancco Oy aikoo korvata ohjelmistoillaan vasaran tietokoneiden tyhjennyksessä Venäjän markkinoilla. Tyhjennystä ja tiedonhävitystä kaipaavia laitteita Venäjällä riittää ja moderneille ratkaisuille on kysyntää, uskoo myyntipäällikkö Laura Kupari. Blancco kehittää tiedonhävitysohjelmistoja, joilla voidaan poistaa tiedot turvallisesti tietokoneiden, tablettien, älypuhelimien, tulostinten ynnä muiden laitteiden kiintolevyiltä. Tällä hetkellä suosituin tiedonhävitystapa on fyysinen, kuljetus kaatopaikalle tai vasaran käyttö. Vauhdikas kansainvälistyjä Blancco perustettiin vuonna 1997 Joensuussa, missä pääkonttori ja tuotekehitysosasto sijaitsevat edelleen. Kansainvälistyminen on yritykselle arkipäivää, aluetoimistoja on avattu aiemmin Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan. Blanccon tarina on varsinainen menestys ja toimitusjohtaja Kim Väisänen on käynyt pokkaamassa useita palkintoja, viimeisimpänä alkuvuodesta presidentin myöntämän kansainvälistymispalkinnon Blanccon noususta globaaliksi markkinajohtajaksi alallaan. Ajatus Venäjän markkinoille lähtemisestä tuli kansainvälisiltä asiakkailta, joilla on toimipisteitä pitkin maailmaa ja yhtenäinen tietoturvapolitiikka. Blanccon asiakkaan IT-laitteiden kierrätysammattilaisen TKV Finlandin toimitusjohtaja Maxim Kokarevilta kyseltiin kuka Venäjällä pystyisi tarjoamaan samoja käytettyjen koneiden tyhjennys- ja tiedonhävityspalveluja. Blancco ryhtyi tuumasta toimeen. Viime syksynä Moskovaan perustettiin kolmen osakkaan aluetoimisto, joka myy ohjelmistolisenssejä ja tarjoaa tiedonhävitystä palveluna omissa sekä asiakkaan tiloissa. Blanccolla on maailmanlaajuisesti kaksi suurta asiakasryhmää, yritykset ja julkinen sektori sekä tietokoneiden kierrätystä harjoittavat yritykset ja palveluntarjoajat, jotka tarjoavat tiedonhävitystä myös palveluna. Venäjällä ydinkohderyhmää ovat muilta markkinoilta tutut kansainväliset yritykset, erityisesti pankit vakuutuslaitokset ynnä muut tiukkaa tietoturvapolitiikkaa noudattava alat sekä palveluntarjoajat ja laitteiden maahantuojat. Venäjällä kiinnostusta ovat herättäneet myös ohjelmat, joilla yksittäiset tiedostot saadaan lopullisesti hävitetyiksi. Maailmanlaajuisesti tiedonhävitysohjelmistojen kysyntää siivittää tiukentuva lainsäädäntö. Myös Venäjällä tietoturvaan liittyviä säädöksiä on uudistettu viime vuosina, mutta ne eivät vielä ohjaa yrityksiä käyttämään uusimpia tiedonhävitystapoja. PohjoisEurooppaan verrattuna Venäjällä ei vielä olla kovin valveutuneita tietoturvan suhteen. Kokarev sanoo, että Blanccon tehtävä on myös nostaa tietoturvallisuuskysymykset yritysten tietoisuuteen. Monia polkuja markkinoille Yksi alkutaipaleen haasteista Venäjällä on ollut oikeiden kontaktien löytäminen. Kupari kertoo yllättyneensä miten vaikeaa yritysten tietoturvasta vastaavien henkilöiden puheille pääsy. Ovet ovat alkaneet aueta kun Moskovan toimiston osakkaaksi saatiin paikallinen liikemies. Erilaiset tapahtumat ovat myös olleet hyvä väylä kontakteihin ja niiden kautta on saatu julkisuutta asiantuntijapiireissä. Toiseksi mutkaksi Venäjän markkinoiden avaamisessa osoittautui tietoturvaohjelmistoilta Venäjällä vaadittava FSTEK-sertifikaatti. Vaikka Blanccon ohjelmistot ovat alallaan maailman sertifioiduimpia, ilman paikallista sertifikaattia kauppaa ei synny. – Syyskuussa Infosecurity-messuilla meidän ständimme oli koko ajan täynnä kiinnostuneita, mutta saatiin heti palautetta, että FSTEK-sertifikaatti on oltava. Ja saamme sen toivottavasti seuraaviin messuihin mennessä, sanoo Kupari. Blancco on lähtenyt Venäjälle kuten muillekin markkinoille useita polkuja pitkin. Loppukäyttäjien ja IT-laitteiden kierrättäjien lisäksi rakennetaan jälleenmyyjien verkostoa. Tulevaisuudessa potentiaalia nähdään myös julkisella sektorilla, joka muissa maissa on suuri asiakasryhmä. Yksi Blanccon valteista on osaaminen tietokoneiden uusiokäytössä. Asiakkaat voivat Blanccon ohjelmistojen avulla halutessaan tyhjentää laitteensa itse ja varmistua, että tiedot on turvallisesti poistettu. Tämän jälkeen Venäjän toimisto voi ostaa koneet ja meillä on niille markkinat valmiina, sanoo Kupari. – Ekologisuudesta voi olla turha puhua Venäjällä, mutta siinä vaiheessa, kun asiakkaille kerrotaan, että käytetyistä koneista voi saada rahaa, kiinnostus herää. H 35 BISNESUUTISIA A A A VÄ H I T TÄ I S K AU P PA Pietarin Prisma-ketjuun 50 miljoonaa A SOK investoi Pietarin Prisma-ketjun kehittämiseen 50 miljoonaa euroa vuosina 2013–2014. Näin kirjoittaa Vedomosti-lehti. Yhtiön tavoitteena on avata kaupunkiin 2–4 hypermarkettia vuodessa. Ensimmäinen Prisma avattiin Pietariin vuonna 2008. Nyt kaupungissa on 14 Prismaa. Suurin osa Pietarin Prismoista on Adamant-holdingin omistamissa kauppakeskuksissa. Adamantin mukaan on tärkeää, että Prisma tarjoaa tuotteita myös Suomesta. Näin se pystyy erottumaan muista kauppaketjuista. Kesko aikoo avata Pietariin tänä vuonna yhteensä kolme suurikokoista ruokakauppaa (K-ruoka). Yhtiön järjestyksessä toinen K-ruoka avataan kaupunkiin toukokuun puolivälissä. Pietariin on tulossa vuoden lopussa myös ensimmäinen Sparin hypermarketti. Ketjua kehittävät Lenta-kauppaketjun entiset omistajat. Hanke kulkee nimellä Novaja Lenta (Uusi Lenta). Vedomosti/EL/12.4.2013 Piha ja puutarha uuden K-raudan teemoina A A A T E K N O LO G I AT E O L L I S U U S A Kuva Beneq Rautakesko on avannut Moskovan kolmannen ja samalla Venäjän 15. K-raudan. Uusi K-rauta sijaitsee Mytištšin alueella Koillis-Moskovassa. Myymälä on vilkasliikenteisen päätien varrella, ripeästi kasvavan lähiön ja ostoskeskuksen kyljessä. Mytištšin K-rauta on ensimmäinen K-rauta-kauppa Venäjällä, jossa on jo avauksesta lähtien oma aidattu ulkopuutarhamyymäläalue. Yhtiön tiedotteessa kerrotaan, että piha ja puutarha ovat kasvava trendi nyt myös Venäjällä. Perinteisesti vahvan hyötykasviviljelyn rinnalle on nousemassa estetiikasta lähtevä koristekasviharrastus: pensaat, kukat ja myös vesielementit sekä kivet. Kesko/EL/22.4.2013 A A A M E T S ÄT E O L L I S U U S Beneqille tytäryhtiö Pietariin Ikealle levytehdas Novgorodin alueelta A A Ikea on ostanut Novgorodin alueella sijaitsevan lastulevytehtaan saksalaiselta Pfleidereriltä. Saksalaisyhtiö käynnisti tehtaan vuonna 2006 investoituaan sen rakentamiseen n. 100 miljoonaa euroa. Ikealla on Venäjällä neljä muutakin tuotantolaitosta: Karjalan tasavallassa sekä Leningradin, Kirovin ja Moskovan alueilla. Expert/EL/12.2.2013 36 Beneq Oy on perustanut Pietariin tytäryhtiön kaupallistamaan ohutkalvoteknologiaa, johon kuuluu mm. atomikerroskasvatus (ALD). Yhtiö on tehnyt samalla yhteistyösopimuksen Pietarin elektroteknisen yliopiston (Saint Petersburg Electrotechnical University) kanssa yhteisen tutkimus- ja kehityslaboratorion käynnistämisestä teollisten sovellusten kehittämiseksi. Beneq on ohutkalvoteollisuuden ja tutkimusmaailman laitetoimittaja. Yhtiö on perustettu vuonna 2005. Venäjän valtion omistama nanoteknologiayhtiö Rusnano sijoitti Beneqiin 25 miljoonaa euroa vuonna 2012. Beneq/EL/12.3.2013 Lue uusimmat bisnesuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi A A A KO N E E T J A L A I T T E E T A A A S I S U S TA M I N E N EHP-Tekniikan laitteita Uralin kaivoksiin Krasnojarskiin iso huonekalutehdas A A EHP-Tekniikka Oy ryhtyy toimittamaan ympäristömittausratkaisuja Uralille. Yhtiö on tehnyt yhteistyösopimuksen Uralilla, Jekaterinburgissa toimivan Geotehproekt yhtiön kanssa. Yhteistyön tavoitteena on toimittaa langattomia veden laadun ja määrän mittausratkaisuja sekä hälytysjärjestelmiä alueen suuriin kaivoksiin sekä öljy- ja kaasuteollisuuteen. Yhteistyöalue kattaa maantieteellisesti Uralvuorten läheisyydessä olevat seitsemän aluetta ml. Sverdlovskin, Permin, Hanti-Mansinskin ja Tšeljabinskin alueet. EHP-Tekniikka/EL/16.4.2013 Gargobullin rekkatrailereita Pietarista A Saksalainen Schmitz Gargobull rakentaa rekkatrailereita valmistavan tehtaan Pietariin. Marraskuussa Lounais-Pietarissa käynnistettävällä tehtaalla valmistetaan puoliperävaunuja, jakeluautojen tavaratiloja sekä kippilava-autoja. Yhtiö luottaa siihen, että rekkaliikenne tulee kasvamaan Venäjällä edelleen rautatiekuljetusten kustannuksella. Laajan tuotevalikoiman kattava tehdas pystyy yhtiön mukaan vastaamaan nopeasti markkinoiden tarpeisiin. Cargobull/EL/18.4.2013 Venäläinen Mekran-yhtiö on avannut Krasnojarskissa Siperiassa huonekalutehtaan, jonka sanotaan olevan suurin pitkälle viedyn puunjalostuksen tuotantolaitos Venäjällä. Hankkeeseen on investoitu n. 150 miljoonaa euroa. Viisivuotisessa investointiprojektissa modernisoitiin myös yhtiön aikaisemmin käynnistämä tuotanto. Mekran valmistaa premium-luokan huonekaluja, ovia, ikkunoita ja erikoiskalusteita. Tuotteita myydään yksityisasiakkaiden lisäksi myös majoitus- ja ravitsemusliikkeille sekä toimistoille. Materiaaleina käytetään mm. paikallista mäntymassiivia ja jalopuuverhoilua. – Mekranin huonekalutehdas on hyvä esimerkki muille puuteollisuusalan yrityksille siitä, että paikallisesta raaka-aineesta voidaan valmistaa nykyaikaisella teknologialla kilpailukykyisiä ja ekologisia tuotteita, sanoo Krasnojarskin aluepiirin hallituksen puheenjohtaja Viktor Tomenko. Vedomosti/EL/22.4.2013 Saksalainen tapettitehdas Dzeržinskiin A Dzeržinskissä Nižni Novgorodin alueella on käynnistetty saksalais-venäläinen yhteisyritys, joka valmistaa vinyylitapetteja. Osapuolina ovat saksalainen A.S.Creation ja venäläinen Palitra. Tuotannon ensimmäiseen vaiheeseen on investoitu noin 34 miljoonaa euroa. Expert/EL/6.2.2013 A A A R A K E N TA M I N E N Ruotsalainen golf village Pietarin lähelle A Ruotsalainen CastorX Capital investoi asuntojen sekä urheilu- ja liikuntapaikkojen rakentamiseen Pietarin eteläpuolelle Hatsinaan. Gatchina Golf-village -niminen hanke sijoittuu 330 hehtaarin alueelle, jonne rakennetaan asuntojen lisäksi mm. golfkenttä ja mahdollisesti myös kylpylähotelli. Hanke aiotaan toteuttaa vuosina 2014–2024. Ensimmäisen vaiheen kustannukset ovat miljardi dollaria. Vedomosti, Leningradin aluehallinto/ EL/7.3.2013 Koneelta laitteita Kuntsevo Centeriin A Kone on saanut tilauksen 101 laitteen toimituksesta Moskovan uudistettavaan Kuntsevo Centeriin. Tilaukseen sisältyy hissejä, liukuportaita ja liukukäytäviä. Sopimukseen kuuluu myös kymmenvuotinen huoltosopimus. Historiallisella Kuntsevon alueella Länsi-Moskovassa sijaitsevasta Kuntsevo Centeristä tulee yksi kaupungin uusista maamerkeistä. Laajennettuun keskukseen tulee iso ostoskeskus, kaksi asuinhuoneistoja sisältävää tornia, useita toimistorakennuksia ja pysäköintitiloja. Kone/EL/13.3.2013 37 BISNESUUTISIA A A A AU TOT E O L L I S U U S Toyotan maastureita Vladivostokista A Venäläisyhtiö Sollers ja japanilainen Mitsui ovat aloittaneet Toyotan Land Cruiser Prado -maastureiden kokoonpanon Vladivostokissa. Yhteisyritys saa tullihuojennuksia osien tuontiin ainakin seuraavat kolme vuotta. Lisäksi Venäjän valtio tukee autojen rautatiekuljetuksia Vladivostokista maan länsiosiin. Näin Toyota saa maasturinsa Venäjän markkinoille jatkossa myös aikaisempaa nopeammin. Vedomosti/EL/19.2.2013 Kreml tilaa venäläisiä limusiineja A Autonvalmistaja GAZ:n suunnitteluosastot ja tuotantolinjat ovat valmiita siihen, että yhtiö alkaisi valmistaa edustusautoja valtiojohdon ja korkeimpien virkamiesten käyttöön. Näin vakuuttaa GAZ Groupin suuromistaja Oleg Deripaska. Venäjän keskushallinto aikoo hankkia kotimaisia edustusautoja. Hankintaohjelma kulkee nimellän Kortež (”Saattue”) sillä se koskee useita automalleja ja myös autosaattueiden turva-autoja. GAZ:n kerrotaan suunnittelevan edustusautoja mm. saksalaisten automallien alustoille. Myös perinteisten ZIL- ja Tšaika-brändien tuotantoa ollaan käynnistämässä uudelleen. RBK/EL/10.4.2013 Kiekertin autonlukkotehdas Tatarstaniin A Saksalainen autojen lukkoja valmistava Kiekert avaa Venäjän ensimmäisen tuotantolaitoksensa Tatarstaniin lähelle Naberežnyje Tšelnyä. Tuotanto käynnistyy tämän vuoden lopussa. Yhtiön vientitoiminta Venäjälle on kasvanut viime vuosina. Kiekert tavoittelee Venäjällä lähivuosina merkittävää markkinaosuutta. Yhtiö pyrkii sopimuksiin sekä venäläisten että ulkomaisten autonvalmistajien kanssa. Kiekert/EL/8.4.2013 Sveitsiläisyhtiön auton osia Rjazanista A Sveitsiläinen Autoneum avaa tehtaan Rjazanissa syksyllä 2013. Tehtaalla valmistetaan akustiikka- ja lämpöhallinnan komponentteja Venäjällä toimivalle autoteollisuudelle. Rjazanin tehtaan on määrä työllistää 200 ihmistä vuoteen 2017 mennessä. Yhtiö näkee uuden tehtaan hyötyvän keskeisestä sijainnistaan ja hyvistä yhteyksistään Pietarin, Moskovan ja Samaran alueen autoteollisuuskeskuksiin. Autoneum/EL/14.3.2013 Bridgestonen rengastehdas Uljanovskiin A Japanilainen autonrengasvalmistaja Bridgestone rakentaa ison tuotantolaitoksen Volgan alueelle Uljanovskiin. Tehtaan osakkaaksi tulee myös autonvalmistaja Mitsubishi, jonka osuus perustettavasta tehtaasta on 10 prosenttia. Investointien kokonaisarvo on n. 300 miljoonaa euroa. Tuotanto on määrä saada käyntiin vuonna 2016. Vuonna 2018 on tarkoitus saavuttaa 12 000 renkaan päivätuotantovauhti, jolloin tehdas työllistää 800 ihmistä. Kyseessä on Bridgestonen ensimmäinen tuotantolaitos IVY-alueella. Bridgestone/EL/15.4.2013 A A A H OT E L L I T Venäjälle 15 Holiday Inn Expressiä Marriott-hotelli Novosibirskin A A InterContinental Hotels Group (IHG) on sopinut 15 Holiday Inn Express -hotellin avaamisesta Venäjälle vuoteen 2019 mennessä. Franchising-sopimus on tehty Regional Hotel Chain -nimisen yhtiön kanssa. Uudet Holiday Inn Express -hotellit lisäävät yhtiön kapasiteettia Venäjällä n. 2 250 hotellihuoneella. IHG:llä toimii Venäjällä entuudestaan 13 hotellia (3 900 hotellihuonetta) ja sillä on käynnissä viisi muutakin hotelliprojektia (1 800 huonetta), jotka toteutuvat seuraavan 3–5 vuoden aikana. Ensimmäiset Holiday Inn Express -hotellit avataan Voronežiin (2014) ja Tšeljabinskiin (2015). IHG/EL/5.3.2013 38 Novosibirskiin avataan tämän vuoden lopussa viiden tähden Marriott-hotelli. Yhdysvaltalainen hotelliyhtiö tulee operoimaan kaupungin ydinkeskustaan sijoittuvaa 175-huoneista hotellia suoraan ilman franchising-sopimuksia. Paikallinen kiinteistökehittäjä ZAO Sibirskie oteli investoi hankkeeseen n. 35 miljoonaa euroa. – Marriottin tulo Novosibirskiin on iso uutinen. Kaupungin tunnettavuus ja kiinnostavuus investointikohteena kasvavat, sanoo Novosibirskin kaupunginjohtaja Vladimir Gorodetski. Kommersant/EL/26.4.2013 Lue uusimmat bisnesuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi A A A LIIKENNE Sotšin satama laajenee risteilylaivojen vuoksi A Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev on antanut määräyksen Sotšin matkustajasataman muuttamisesta risteilyaluskelpoiseksi. Laajennusten myötä satama pystyy vastaanottamaan 3 000 matkustajan ja maksimissaan 311 metrin pituisia valtameriristeilijöitä vuoden ympäri. Lisäksi satamaa voivat käyttää autolautat. Krasnodarin alueen kuvernööri Aleksandr Tkatšev kertoi aiemmin, että Venäjän Mustanmeren ranta-alueelle rakennetaan myös nykyaikainen huvivenesatamien verkosto. RBK/EL/16.4.2013 Šeremetjevoon uusi kotimaan terminaali A Moskovalaiselle Šeremetjevon lentoasemalle rakennetaan uusi kotimaan terminaali, joka tullee nykyisen B-terminaalin paikalle. Uuden terminaalin matkustajakapasiteetti on yli 10 miljoonaa matkustajaa. Rakentamiskustannuksiksi arvioidaan 200 miljoonaa dollaria. Lisäksi aiotaan rakentaa lentoaseman pohjoiset ja eteläiset osat yhdistävä tunneli, jonka kustannusarvio on 150 miljoonaa dollaria. Šeremetjevo oli viime vuonna Venäjän toiseksi vilkkain lentoasema 26,2 miljoonalla matkustajallaan. Vilkkain lentoasema oli Moskovan Domodedovo. Vesti/EL/12.3.2013 Moskovaan ensimmäinen yksityisen bussilinja A Moskovan julkisesta liikenteestä vastaava Mosgortrans on päästänyt ensimmäisen yksityisen bussiyhtiön kaupungin liikenteeseen. Sever-Avto alkaa liikennöidä Moskovan pohjoisosan bussilinjaa 22. Bussilinjasta järjestettiin kilpailu. Avtoline saa kaupungilta n. 11 miljoonaa euroa kyseisen bussilinjan ylläpitämiseksi seuraavan viiden vuoden ajan. Liikennöitsijän täytyy ostaa omaan laskuunsa yhdeksän uutta bussia Moskovan alueella toimivalta LiAZ-autotehtaalta. Lipputulot tilitetään kaupungille. Rinnakkainen pikkubussiliikenne kyseisellä reitillä lopetetaan. Mail.ru, Mosgortrans/EL/10.5.2013 A A A E L I N TA R V I K K E E T Siperialaista poronlihaa Saksaan A Jamalin Nenetsiassa toimiva Jamalskie oleni -poronlihayhtiö on tehnyt toimitussopimuksen Saksaan. Yhtiö toimittaa 75 tonnia poronlihaa Geti Wilba- nimiselle saksalaisyhtiölle. Osapuolet ovat kehitelleet Euroopan markkinoille Ruokaa Siperiasta -nimistä brändiä. Jamalskie oleni -yhtiö toimittaa poronlihaa myös Suomeen. Kunnallisessa omistuksessa oleva yhtiö perustettiin vuonna 2002. Uusimman tuotantolaitoksen on toimittanut suomalainen Kometos Oy. Region89/EL/14.2.2013 A A A H U V I P U I S TOT DreamWorksin teemapuistoja Venäjälle A DreamsWorks Animation ja venäläinen GK Regiony ovat tehneet lisenssisopimuksen kolmen ison teemapuiston rakentamisesta Venäjälle. Teemapuistot avataan Moskovaan, Pietariin ja Jekaterinburgiin vuonna 2015. DreamWorksin mukaan kyseessä ovat Euroopan suurimmat sisätiloihin sijoittuvat teemapuistot. Kolmen projektin yhteiskustannukset ovat noin miljardi dollaria. DreamWorks Animation tunnetaan mm. animaatioelokuvasarjoistaan Shrek, Madagascar ja Kung Fu Panda. DreamWorks/EL/4.3.2013 39 KOLUMNI Venäjä, perhelomakohde O Kuvat Tommi Rasila ja Keskuskauppakamari limme syksyllä 2007 perhelomalla Moskovassa. Aloite oli vaimoni, jolta kysyin että minne menisimme syyslomalla. ”Mennään Moskovaan”, kuului vastaus. Idea oli täysin odottamaton ja kuulosti hullulta, joten tuumasta toimeen. Jo tuolloin onnistui hotellin varaaminen netin kautta. Hinta olympialaisia varten rakennetussa jättimäisessä Ismailovskaja Parkissa oli nelisensataa euroa, jolla sai kaksi de luxeluokan huonetta kahdeksi yöksi. Aamiainen ei sisältynyt hintaan, mutta sen järjestäminen katraalle on aina osa reissun seikkailua. Kolmelapsinen pesue matkusti tunnelmallisesti Tolstoissa neljän hengen hytissä vaunuemännän tarjoillessa tsajua, ja ravintolavaunussakin käytiin opettelemassa kyrillisiä aakkosia. Perillä liikuttiin metrolla, joka vei nopeasti perille tarjoten elämyksellisiä asemalaitureita ja liukuportaita. Hankimme liput sirkukseen, kävimme ihailemassa Kremlin nähtävyyksiä ja opettelimme ruokakulttuuria. Kaikki viihtyivät eikä mitään sattunut, jopa liikennekulttuuri oli jotain ihan muuta kuin mitä pelotellaan – varovainenhan jalankulkijan pitää olla kaikkialla. Keskuskauppakamarin edellisen toimitusjohtajan Kari Jalaksen aikanaan lanseeraama termi ”pelontorjuntamatka” taisi toteutua tällä matkalla, päätellen kuusivuotiaan Einon tokaisusta toisen päivän iltana: ”Iskä, täällä on kivaa, muutetaan tänne”. Nimittäin toisin kuin äkkiä luulisi, Moskovassa oli vaikka mitä jännittävää niin pienelle miehelle kuin hänen perheelleenkin. Silti harva kaiketi edes harkitsee lähtevänsä itärajan taakse perheen kanssa, ellei sitten pakettimatkalle kivijalkoja ja Viipurin kadunnimikylttejä ihmettelemään. Oletetaan, ettei ole palveluja eikä kieltä puhuta. Mutta eivät asiat muutu ellemme mene niitä olemattomia palveluja käyttämään. Vai oliko meillä nykyiset palvelut venäläisille valmiina parikymmentä vuotta sitten? Tuo työ on kannattanut. Kun vastikään ihmettelin Kronstadtissa kollegalleni, miksi he eivät etsi investoijaa, joka rakentaisi rantahotellin saarelle paikallisia matkailijoita varten hän kysyi: ”Miksi? Kuka siellä kävisi? Me haluamme mennä Suomeen.” Kulttuurissa oli eroja, pääosin pieniä. Yksi silmiinpistävimpiä oli, että metrossa istumapaikkaa ei tarjottu raskaana olevalle vaimolleni vaan Einolle, perheen silloiselle pienimmälle. Monien suomalaisten muistelema berjoskakulttuuri oli kuitenkin kaukana takanapäin: kaupunkien 40 suuremmissa kaupoissa on järjestään parempi valikoima kuin suomalaisessa perusmarketissa. Luxuskaupoista löytyy tavaraa suoraan varastosta ja ravintoloiden skaala ulottuu lattiasta vähintään kattoon. Tekemistä ja näkemistä siis olisi, mutta suurena esteenä on edelleen viisumi, jonka hankkiminen on työlästä ja vaatii suunnittelemaan matkan etukäteen. Toisen perheloman itärajan taakse teimme viime kesänä, kun halusin kokeilla, minkälaista on ajaa turistina Venäjällä. Auton väliaikainen tuominen aiheutti pientä päänraapimista rajalla – jotenkin kuvittelisi että raja-asemilla voisi olla näkösällä ohjeistus ja paikalla joku, joka puhuu muutakin kuin maan omaa kieltä – mutta siitä selvittiin pienellä yrittämisellä ja muiden suomalaisten avustuksella. Kiersimme koko Pietarin kehätien, yöpymispaikkoina Viipuri, Kronstadt ja Pushkin ja täsmällisemmin sikäläisten kollegoideni ja heidän sukulaistensa kodit. Odotan pelolla sitä päivää kun he tulevat Suomeen – pystynkö ikinä maksamaan takaisin heidän valtavan vieraanvaraisuutensa. Käytimme myös matkailupalveluita katsastamalla muun muassa Katariinan palatsin ja Kronstadtin linnoitussaaret. Pietarin keskustaan emme ajaneet vaan käytimme lähijunaa ja metroa ja olimme hetkessä Nevskillä. Tuttu ja helppo Jolki Palki kuvallisine ruokalistoineen ja sen läheiset lelu- ja pelikauppa toivat nuorillekin oman lisänsä ohjelmaan. Samoissa paikoissa kävimme, kun kuukausi sitten vaihdoimme jo risteilyissäkin suunnan lännen tai etelän sijaan itään ja kävimme viisumivapaalla pikapyrähdyksellä Pietarissa. Tästähän alkaa tulla jo tapa. Mihin seuraavaksi – olisikohan Mustalla merellä hyviä sukelluskohteita? H Tommi Rasila varatoimitusjohtaja Keskuskauppakamari SERTIFIOINTI TULLILIITOSSA KANSALLISET SERTIFIKAATIT GOST R GOST K UkrSEPRO BelCT Markinvest toimii yhden luukun periaatteella. Sertifiointiasiakkaamme saavat paitsi optimaalisen sertifiointivaihtoehdon, myös selvityksen kaikista tarvittavista asiapapereista, testeistä ja muista tarpeellisista asiakirjoista ja sertifikaateista. Ota yhteyttä! Markinvest Oy Lahti +358 (0)3 752 1810 E-mail [email protected] www.markinvest.fi, www.gost-r.fi 41 LAKIUUTISIA HY VÄ K S Y T Y T L A I T J A M Ä Ä R ÄYK S E T Siirtohinnoitteluvaatimusten määräaikoja myöhäistetään R Duuma on hyväksynyt uusien siirtohinnoittelusääntöjen määräaikojen myöhäistämisen. Alun perin joulukuun alussa voimaan astuneiden muutosten mukainen raportointi ja dokumentointi piti tehdä ensimmäisen kerran 20. toukokuuta 2013 mennessä. Duuma hyväksyi nyt määräajan siirtämisen 20. marraskuuta 2013, jolloin yritysten on jätettävä ilmoituksensa niistä liiketoimista lähipiirin kesken, jotka kuuluvat siirtohinnoittelulain soveltamisalaan. Toinen määräaika, jolloin veroviranomaiset voivat alkaa vaatia yrityksiltä dokumentaatiota lain soveltamisalaan kuuluvista liiketoimista, siirrettiin kesäkuun alusta 1. joulukuuta 2013. Veroviranomaisilla on aikaa 30. kesäkuuta 2014 asti aloittaa siirtohinnoitteluun liittyviä tarkastuksia. / CMS/VS/26.3.2013 Uusi julkisten hankintojen laki voimaan ensi vuonna R Duuma ja liittoneuvosto hyväksyivät viisi vuotta valmistellut julkis- ten hankintojen lain. Uusi laki ohjaa kaikkia federaatio-, alue- ja kuntatason hankintoja ja se korvaa voimassa olevan lain nro 94. Tavoitteena uuden julkisten hankintojen lain valmistelussa oli luoda aiempaa tehokkaampi ja läpinäkyvämpi järjestelmä, joka vähentäisi korruptiota ja väärinkäytöksiä hankintaprosesseissa. Laki kattaa koko hankintaprosessin suunnittelusta sopimusten täytäntöönpanon valvontaan ja muun muassa velvoittaa tavaran- tai palveluiden toimittajat antamaan tietoja omistajistaan, yhteistyökumppaneistaan ja alihankkijoistaan. Hankintojen julkisuutta pyritään lisäämään muun muassa niin, että kaikista yli miljardin ruplan hankinnoista on järjestettävä etukäteen julkinen keskustelu. Kaikki hankinnat julkaistaan internetissä ja tiedonsaantia varten perustetaan yhtenäinen sähköinen järjestelmä. Uusi laki astuu voimaan vuoden 2014 alussa. /Garant, RG/VS/28.3.2013 Myös duuman pyrkiviltä kiellettiin ulkomainen varallisuus R Presidentti Putin allekirjoitti toukokuun alussa lain, joka kieltää federaation ja alueiden korkeimmilta virkamiehiltä tilit ulkomaisissa pankeissa ja arvopapereiden omistukset ulkomailla. Käsittelyn aikana alkuperäisen lakiehdotukseen tehtiin joitain lievennyksiä, muun muassa asunnon omistaminen ulkomailla ei ole kategorisesti kiellettyä, mutta siitä on aina tehtävä ilmoitus ja ilmoitettava asunnon hankintaan käytettyjen varojan alkuperä. Käsittelyn aikana lain soveltamisalaa laajennettiin alkuperäisestä. Ulkomaisen varallisuuden kielto koskee presidentin, hallituksen, duuman ja alueparlamenttien jäsenten, kaupunkien ja alueiden johdon lisäksi muun muassa valtionkorporaatioden johtoa, keskuspankin, eläkerahaston ja muiden hallituksen ja presidentin alaisten rahastojen johtoa ja kaikkien puolisoita ja alaikäisiä lapsia. Kielto koskee lisäksi vaaleilla korkeisiin virkoihin pyrkiviä ehdokkaita, kuten duuman ja alueparlamenttien edustajia. Yhtenä rajoituksena ehdotettiin myös, että lailla kiellettäisiin virkamiesten alaikäisten lasten lähettäminen ulkomaille opiskelemaan. Ehdotus ei kuitenkaan saanut tarvittavaa kannatusta. Lain tultua voimaan 42 virkamiehillä on kolme kuukautta aikaa siirtää varallisuutensa ulkomailta Venäjälle. /RG,Ria Novosti/VS/6.5.2013 L A I N S Ä Ä D Ä N TÖ Ä S U U N N I T T E I L L A Rakentamista hidastaville virkamiehille sakkoa R Rakennuslupien myöntämistä viivyttelevät virkamiehet voivat jat- kossa saada sakkoja tai jopa menettää virkansa, kertoo RBK daily –lehti. Antimonopolivirasto ehdottaa, että virkamies, joka ei selviä tarvittavien asiakirjojen käsittelyssä lain edellyttämässä ajassa, esimerkiksi 12 päivässä, saisi 50 000 ruplan sakon. Jos sakkoja kertyisi useampi, virkamiestä uhkaisi erottaminen. Tällä hetkellä lain mukaan lupien käsittelyn tulisi kestää 10 päivää. Varsinkin rakennuttajille tärkeimpien rakennus- ja käyttöönottolupien, saamista voidaan viivytellä jopa 90 päivää. Antimonopoliviraston mukaan vastaavia lakimuutoksia on suunniteltu jo pari vuotta, mutta vasta nyt ehdotukselle on saatu varapääministeri Dmitri Kozakin hyväksyntä. Lakiehdotus on presidentinhallinnon hyväksyttävänä, minkä jälkeen se voidaan viedä duuman käsittelyyn. /RBK/VS/23.4.2013 Pk-yritysten omistusrajoituksia poistoon R Duuman talouspolitiikan komitea haluaa poistaa ulkomaalaisomistusta koskevat rajoitukset pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä. Tällä hetkellä ulkomaalainen taho ja tiede- ja innovaatio-organisaatiot voivat omistaa helpotettua verotusmenettelyä käyttävästä yrityksestä 25 % osuuden ilman, että kyseinen yritys menettää veroetunsa. Lakiesityksen laatijat toivovat ulkomaalaisten investoijien lisäksi erityisesti yliopistojen, Rosnanon ja innovaatioiden kehittämiseen erikoituneiden rahastojen lisäävän panostustaan pienten ja keskisuurten yritysten rahoittamiseen. Lakiesitys on viety duuman käsittelyyn. /Kommersant/ VS/16.4.2013 Ajoneuvoverosta ympäristöveroksi R Venäjän hallitus suunnittelee ajoneuvoveron muuttamista ympäris- töperusteiseksi. Tällä hetkellä veron suuruus määräytyy hevosvoimien mukaan. Varateollisuusministeri Aleksei Rahmaninovin ehdotus veron määräytymisestä ajoneuvon moottoritilavuuden ja päästöjen mukaan, on saanut kannatusta finanssiministeriöstä ja pääministeri Medvedeviltä. Verotuksen muuttaminen uudempia autoja suosivaksi otettiin esille pääministerin ja autoteollisuuden kokouksessa, jossa pohdittiin keinoja Venäjän autoteollisuuden kehittämiseksi. Tällä hetkellä puolet Venäjän autokannasta on yli 10 vuotta vahoja ajoneuvoja. /Vedomosti/ VS/10.4.2013 Tulossa uusi työlupakategoria R Venäjän lainsäädäntöön on tulossa uusi työlupakategoria. Työmi- nisteriö on valmistellut Venäjän WTO -velvoitteiden mukaisia muutoksia työlainsäädäntöön. Uudet säännöt koskisivat WTO-maihin rekisteröityjen yritysten tytäryhtiöiden tai filiaalien avainhenkilöstöä. Yksi yritys voi hakea uudenlaisia työlupia enintään viidelle työntekijälleen, pankkisektorilla lukumäärä on rajattu kahteen. Työluvan hakemisen ehdoksi lakiesityksessä on asetettu muun muassa sama kahden miljoonan ruplan palkkavaatimus kuin erityisasian- tuntijatyöluvalla. Rossijskaja Gazeta -lehden mukaan ammattiliitot ja työnantajat kritisoivat lain epämääräisiä muotoiluja. Uudenlaisen työluvan hakijalla on esimerkiksi oltava ”poikkeuksellisia lahjoja”. Venäjän lainsäädäntö ei myöskään tunne käsitettä avainhenkilöstö ja ammattiliittojen edustajat toivovat lakimuutoksilta selkeitä määrittelyjä. /RG/ VS15.4.2013 den määrä ylittää 7 henkilöä. Lisäksi yksinkertaistetun verotusmenettelyn, jota voivat soveltaa pienet yritykset, vuositulorajaa ehdotetaan nostettavaksi IT-yritysten kohdalla 60 miljoonasta ruplasta 750 miljoonaan ruplaan. /RG/VS/2.4.2013 Korttimaksulaitteet pakollisiksi nosto aiotaan perua. Presidentti Putin antoi talouskehitysministeriölle määräyksen valmistella lakimuutokset keskusteltuaan yrittäjäasiamies Boris Titovin kanssa. Pienyrittäjien maksamat vakuutusmaksut kaksinkertaistuivat vuoden alussa 36 000 ruplaan (noin 900 euroa). Veroviranomaisten tilastojen mukaan korotus on saanut 317 300 pienyrittäjää luopumaan yrittäjästatuksestaan vuoden alusta lähtien, kertoi Titov Putinille. Tilastoja siitä, kuinka moni yrittäjä on todellisuudessa jatkanut toimintaansa harmaan talouden puolella, ei ole. Suurin osa pienyrittäjistä harjoittaa erilaisten kotitalouspalvelujen tarjontaa, tori- ja tavarakauppaa. Vakuutusmaksujen korotuksen lisäksi pienyrittäjiä ovat tänä vuonna rasittaneet muutkin federaatioja kunnallistason määräykset, kuten kirjanpitovelvoitteiden lisääntyminen ja työpaikkojen sertifiointipakko. Myös kirjanpitovelvoitteiden helpottamisesta on kevään aikana käyty keskustelua. /Kommersant/ VS/27.3.2013 R Venäjän finanssiministeriö on aikeissa velvoittaa kaupat ja palveluiden tarjoajat ottamaan vastaan korttimaksuja. Ministeriön ehdottamissa kuluttajansuojalain muutoksissa tavaroiden ja palvelujen myyjät (lukuun ottamatta mikroyrityksiä) velvoitetaan asentamaan korttimaksujen vastaanottamiseksi tarvittavat laitteet. Lakiehdotus on julkaistu ministeriön sivuilla julkista keskustelua varten. /garant/VS/4.4.2013 Rajavastuuyhtiön perustamiseen luvassa helpotuksia R Venäjän hallitus on vahvistanut yritysten rekisteröinnin helpottamiseen tähtäävän tiekartan. Tiekartan tavoitteena on lyhentää rajavastuuyhtiön rekisteröintiaikaa ja vähentää tarvittavia menettelytapoja. Käytännössä perustamisprosessia yksinkertaistetaan erityisesti lisäämällä sähköistä tiedonvaihtoa hakijan ja viranomaisten kesken. Suunnitelmissa on myös mahdollisuus rajavastuuyhtiön tai yksityisyrittäjän rekisteröintiin suoraan ilman notaarin, juristin tai pankin toimimista välittäjänä sekä luopuminen erinäisistä ilmoitusvelvollisuuksista ja esimerkiksi vaatimuksesta omistaa leimasin ennen yrityksen tai yksityisyrittäjän rekisteröintiä. Yrityksen perustamisen helpottamistoimenpiteet ovat osa presidentin aloittamaa ohjelmaa Venäjän investointi-ilmapiirin parantamiseksi ja sijoituksen nostamiseksi Doing Business – vertailussa. /Venäjän hallitus/VS/14.3.2013 IT-yritysten verohelpotuksiin jatkoa ja laajennusta R Venäjän viestintä- ja joukkotiedotusministeriö ehdottaa IT-yritys- ten verohelpotusten voimassaolon jatkamista vuoteen 2020 asti. ITyritykset maksavat sosiaalivakuutusmaksuja 14 % palkoista kun yleinen taso on 30 %. Viestintä- ja joukkotiedotusministeriön selvityksen mukaan 37 % IT-alan yrityksistä on verohelpotuksen piirissä ja nämä yritykset ovat kasvaneet keskimäärin 26 % vuodessa. Helpotusten ulkopuolelle jääneet yritysten kasvuvauhti on ollut keskimäärin 2 %, kertoo Rossijskaja Gazeta. Alennettu sosiaalimaksuprosentti on tällä hetkellä voimassa vuoteen 2017 ja sitä voivat soveltaa yritykset, joissa on yli 30 työntekijää. Ministeriö ehdottaa helpotusten jatkamista vuoteen 2020 ja sen jälkeen sosiaalimaksujen nostamista vaiheittain normaalille tasolle. Samalla verohelpotusten piiriin halutaan IT-yritykset, joiden työntekijöi- Pienyrittäjien sosiaalimaksut ennalleen? R Venäläiset pienyrittäjät ahtaalle ajanut sosiaalivakuutusmaksujen Valtionyhtiöille yhtenäinen yritysmuoto R Venäjän hallitus haluaa valtionyhtiöt yhtenäisten sääntöjen piiriin. Hallitus vei duuman käsittelyyn lakiesityksen uudesta julkisoikeudellisesta yhtiömuodosta. Tällä hetkellä jokaisen valtionyhtiön toimintaa säädellään erillisissä laeissa ja yhtiöiden toiminnan valvontaa on moitittu riittämättömäksi. Uuden yhtiömuodon avulla halutaan tehostaa ja tuoda lisää läpinäkyvyyttä valtionyhtiöiden toimintaan. /RG/ VS/11.4.2013 Valtionyhtiöille ulkomaisten tuotteiden hankintarajoituksia? Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriössä valmistellaan lakia valtionyhtiöiden ulkomaisten tuotteiden hankintakiellosta. Valtionyhtiöt mikäli vastaavaa tuotetta valmistetaan Venäjällä tai tulliliiton maissa. RBK Daily –lehden mukaan 80 tuotteen lista on valmiina ja siinä on lähinnä kevyen teollisuuden tuotteita. Asiantuntijoiden mukaan suurin osa valtionyhtiöistä suosii jo tällä hetkellä kotimaisia tuotteita mahdollisuuksien mukaan. Talouskehitysministeriössä suhtaudutaan lakimuutoksiin varauksella. RBK Dailyn lähteen mukaan rajoitusta on vaikea kirjata lakiin, mutta se voitaisiin toteuttaa yhtiöiden hallitusten päätöksillä. Venäläiset tuotteet ovat usein myös kalliimpia ja huonolaatuisempia kuin venäläiset vastineet, eikä sellaisten hankkimiseen pakottaminen olisi kenenkään edun mukaista, arvioidaan ministeriöstä. /RBK/ VS/20.3.2013 Kierrätyslaki etenee R Laki tuottajien ja maahantuojien kierrätysvastuusta saatetaan hyväksyä keväällä, kertoo Rossijskaja Gazeta. Muutokset velvoittavat tuottajat ja maahantuojat huolehtimaan käytettyjen tuotteiden kierrätyksestä. Ensimmäisen käsittelyn jälkeen lakiehdotukseen on nyt tehty 43 LAKIUUTISIA Talletussuoja miljoonaan saakka muutos, jonka mukaan kierrätysvastuussa olevat yritykset voivat valita huolehtivatko ne kierrätyksestä itse vai uusien perustettavien jätteenkäsittelyorganisaatioiden kautta. Lakimuutoksilla jätealalta poistuvat lisenssit ja ne korvataan itsesääntelyjärjestelmällä. Uuteen järjestelmään kuuluu myös yrityksiltä perittävä kierrätysmaksu. Varaluonnonvara- ja ympäristöministeri Rinat Gizatullinin mukaan myöhemmin määriteltävä maksu on suuruudeltaan enintään 0,2 % tuotteen pakkauksen hinnasta. /RG/19.3.2013 R Venäläispankkien talletussuoja aiotaan nostaa nykyisestä 700 000 ruplasta miljoonaan. Talletussuojaviraston johtaja Andrei Melnikovin mukaan talletussuojan nostamiselle on hyvät perusteet. Edellisen kerran ylärajaa korotettiin vuonna 2008 ja sen jälkeen inflaatio on laskenut talletusten arvoa reippaasti, Melnikov sanoo Rossijskaja Gazeta-lehdelle. Toisaalta venäläisten palkat ovat nousseet ja heillä on nyt mahdollisuus säästää enemmän. Talletussuojan yläraja on Venäjällä tällä hetkellä alhaisempi kuin Ukrainassa tai Kazakstanissa. Lakimuutos toisi maat samalle viivalle. Talletussuojavirastossa uskotaan, että muutos innostaisi venäläisiä tallettamaan säästöjään pankkiin. Viimeisimpien kyselyjen mukaan kolmasosa väestöstä pitää säästöjään kotona. Finanssiministeriön valmistelemaa lakiehdotusta käsitellään seuraavaksi hallituksessa, minkä jälkeen se voidaan viedä duuman hyväksyttäväksi. /RG/VS/ /29.4.2013/ JURISTIN PALSTA Juristi Petri Kekki, SVKK Helsinki Lisenssisopimus M Tarkoituksemme on solmia lisenssisopimus Venäjällä sijaitsevan asiakkaan kanssa. Onko Venäjällä lisensointia koskevaa lainsäädäntöä ja jos on mitä se sanoo lisenssistä? M Lisenssisopimus on määritelty Venäjän lainsäädännössä ja määritelmä noudattaa länsimaisia periaatteita. Lisenssi on hyödynnettävissä vain lisenssisopimuksessa määritellyissä rajoissa. Maantieteellinen alue, jossa lisenssi on hyödynnettävissä, on mainittava lisenssisopimuksessa. Jos soveltamisaluetta ei ole mainittu sopimuksessa, alueena on koko Venäjän Federaatio. Lisenssisopimus on rekisteröitävä RosPatentissa - rekisteröinnin laiminlyöminen johtaa sopimuksen mitättömyyteen. Lisenssisopimuksen voimassaoloaika on 5 vuotta, ellei toisin sovita. Voimassaoloaika ei kuitenkaan voi missään tapauksessa ylittää yksinoikeuden voimassaoloa henkisen toiminnan tuotteisiin. Lain mukaan yksinoikeuden lakatessa myös lisenssisopimus lakkaa. Lisenssisopimuksessa on määriteltävä velvollisuus maksaa korvausta sopimuksen perusteella, ellei sitä ole sovittu erikseen vastikkeettomaksi. Ellei korvausta ole määritelty sopimus katsotaan solmimattomaksi (ei sovelleta siviililain 424 §:ää vastikkeen määrittelystä tapauksissa, joissa sopimuksessa ei ole mainintaa siitä) Vastikkeellisessa sopimuksessa on määriteltävä korvauksen suuruus tai sen määrittelymekanismi. Sopimuksen kohde (esimerkiksi patentti) on yksilöitävä lisenssisopimuksessa ja mainittava henkisen toiminnan tulosten hyödyntämistapa. On syytä muistaa, että yksinoikeuden siirtyminen uudelle oikeudenhaltijalle ei ole peruste muuttaa tai purkaa sopimusta 44 Siviilikoodeksissa on mainittu erilaisia lisenssisopimuksen muotoja. Lisenssinantajan oikeutta antaa lisenssi muillekin, voidaan sopimuksella rajoittaa. Jos tätä ei erikseen mainita, lisenssisopimusta pidetään ei-eksklusiivisena eli lisenssinsaajalla on oikeus lisensioida tuote muille tahoille. Lisenssinsaajalla on lain mukaan lähtökohtaisesti raportointivelvollisuus (lisenssisopimuksessa voidaan sopia toisin). Jos sopimuksessa ei ole mainittu raportoinnin aikaa ja tapaa, sen on tapahduttava vaatimuksesta. Lisenssinantajan on pidättäydyttävä toimista, jotka vaikeuttavat lisenssin toteuttamista. Lisenssinantajan kirjallisella luvalla lisenssinsaaja voi luovuttaa oikeuksia kolmannelle henkilölle (ali-lisenssi). On syytä muistaa, että luovutus voidaan tehdä vain päälisenssin rajoissa ja voimassaoloaikana. Ali-lisenssin saajan toimista vastaa päälisenssin saaja. TULLIUUTISIA Tullimaksuja netin kautta E Maaliskuun puolivälistä alkaen Venäjän tullimaksuja on voinut maksaa suoraan internetin kautta. Tullilaitos aloitti maksukokeilun jo viime vuonna suurimmille yritysasiakkailleen. Maksut internetin kautta hoidetaan RAUND-nimisen kortin avulla, joita myöntävät pankit. Maksujärjestelmää hallinnoi Multiservisnaja platežnaja sistema -yhtiö, jonka nettisivujen mukaan RAUND-kortteja myöntää toistaiseksi vain yksi pankki Venäjällä. Uudesta järjestelmästä toivotaan apua jonoihin tulliterminaalien maksupäätteillä. /FTS, RBK/VS/28.3.2013 Pakettiautoille 40 %:n suojatulli? Tulliliiton teknisiä määräyksiä E Kesän aikana tulee voimaan yhteensä seitsemän tulliliiton teknis- tä määräystä eli teknistä reglamenttia. Venäjän sertifiointisysteemi on siirtymässä perinteisistä GOST-standardeista uuden Tulliliiton tasolle. Heinäkuun alussa tulevat voimaan seuraavien tuoteryhmien tekniset määräykset: elintarvikkeiden turvallisuus, viljan turvallisuus, elintarvikkeiden merkintävaatimukset, vihannes- ja hedelmämehut, erityiselintarvikkeet, ravintorasvat sekä elintarvikkeissa käytettävät lisäaineet. Tsouz.ru/EL/1.2.2013 E Kommersant-lehden mukaan ulkomailta tuotaville pakettiautoille eli hyötyajoneuvoille (LCV) saatetaan asettaa maakohtaisesti 20–40 prosentin tullit. Venäjän WTO-jäsenyyden myötä näiden ajoneuvojen tullitaso laski 25 %:sta 10 %:iin. Nyt selvitetään, onko hyötyajoneuvojen tuonnissa harjoitettu polkumyyntiä, mikä oikeuttaisi suojatulleihin. WTO-sopimusten mukaan kauppajärjestön jäsenmaa voi asettaa tavanomaista korkeampia tulleja esimerkiksi tapauksessa, jossa se pystyy todistamaan polkumyynnin ja että siitä on aiheutunut vahinkoa kotimaiselle tuotannolle. Suojatulli ei kuitenkaan saa jäädä pysyväksi. Aikaisemmin Venäjä on asettanut WTO-sääntöihin vedoten tavanomaista korkeammat tullit leikkuupuimureille. Kommersant/EL/24.4.2013 Ukraina hakee tulliliiton tarkkailijajäsenyyttä E Venäjän talouskehitysministeriö kertoi huhtikuussa, että Ukraina on hakenut tarkkailijajäsenyyttä Euraasian talouskomissiossa, joka on tulliliiton kohti talousliittoa viety integraatiovaihe. Tarkkailijajäsenyyden myöntämisestä ei kuitenkaan ollut vielä tuossa vaiheessa lopullisesti päätetty nykyisten jäsenmaiden kesken. Tulliliittoon ja sen syvempään integraatiovaiheeseen kuuluvat täysjäseninä Venäjä, Valko-Venäjä ja Kazakstan. Ukrainan pääministeri Nikolai Azarov kertoi, että Ukraina saisi tarkkailijajäsenyyden myötä osallistua asiakirjavalmisteluihin ilman äänestysoikeutta. Ukrainan jäsenyysmallista tulliliitossa on puhuttu pitkään. Venäjä haluaisi Ukrainasta täysjäsenen. Ukraina on ehdottanut löyhempää 3+1-mallia nykyisten jäsenmaiden kanssa. Ukraina kaavailee samanaikaisesti vapaakauppasopimusta myös EU:n kanssa. Lenta, Mail.ru/EL/23.4.2013 Markkinatietoa ja mahdollisuuksia Venäjällä, Ukrainassa, Kazakstanissa, ja Valko-Venäjällä Yksi raportti kerran viikossa sähköpostiin Talous, logistiikka, kauppa ja palvelut, teollisuus ja rakentaminen Tilaa ilmainen näytenumero www.cscommunications.fi 45 omme! o t s o k r e v tulleiksi e v r e t t e n e uudet jäs SVKK:SSA TAPAHTUU aikki k e m m a t Toivo SVKK:n hallitus on hyväksynyt uusia jäseniä alkuvuonna 2013 Suomalaiset jäsenet Unelmapesä Oy , ravitsemis- ja majoitusala Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Oy (PIKES Oy), liikkeenjohdon konsultointi Kekkilä Oy, turpeen tuotanto, jalostus ja kauppa Vostok Consulting Oy, konsultointi Ojala-Yhtymä Oy, sopimusvalmistus, ohutlevytekniikka BJL Bergmann Attorneys at Law, asianajotoimisto Expec Information Systems Oy, liikkeenjohdon konsultointi Oy Lai-mu Ab, konevalmistus Atop-Tieto Oy, ohjelmistovuokraus ja -kehitys Aleksanterin teatteri, teatterisalivuokraus Gemalto Oy, digitaalinen turvallisuus 3 Step IT Group Oy, it-palvelut Nextrom Oy, erikoiskoneiden valmistus Fimeko Oy, valokuvaustarvikkeiden tuonti ja vienti Bestseller Wholesale Finland Oy, vaatteiden tukkumyynti Mariomec Oy, kone- ja laitevalmistus Asianajotoimisto Applex Oy, asianajotoimisto Newell Consulting Oy, liikkeenjohdon konsultointi Econosto Oy, teollisuus- ja kunnossapitotuotteiden maahantuonti CRD Systems Oy, lipunmyynti- ja kassajärjestelmät Härmän Nauha Oy, teollisuus Talenum Oy, kauppa Snow Sport`s Mokra Oy, matkailu MilaCom, liikkeenjohdon konsultointi Takoma Oyj, konepajakonserni Honkajoki Oy, elintarviketeollisuus Oy Ag-Me Ab, koneiden ja laitteiden tukkukauppa АТЕК ООО, kauppa Asianajotoimisto Jyrki Leivonen, asianajotoimisto Kokkola LCC Oy, metallituotteiden valmistus Infront Finland Oy, markkinointi ja konsultointi Pur-ait Oy, metalli Herkkumaa Oy, elintarviketeollisuus Promaco Public Relations Ltd, markkinointiviestintä Orbis Oy, sähkötekninen tukkukauppa Forest Empirik Oy, vanerin ja vaneriviilun valmistus Haminan Satamakiinteistöt Oy, kiinteistöhallinta Aalto University Executive Education Oy, liikkeenjohdon konsultointi Galimatias Concept Oy Ab, koulutus Infotripla Oy, ICT ITS-Vahvistus Oy, pohjarakentaminen, kalliorakentaminen Rekiretki, vähittäiskauppa, agentuuri Suomen Yrittäjäopiston kannatus Oy , ammatillinen koulutus Monilaite-Thomeko Oy, tukkukauppa Tmi Karjalan veturi, liikkeenjohdon konsultointi E. Gavrielides Oy, elintarvikkeiden ja juomien tukkukauppa iGuzzini Finland & Baltic Oy , sähkötarviketukkukauppa 46 Viking Line Abp, lauttaliikenne Framco Chemicals Oy, kemikaalien ja laitteiston tukkumyynti Kaukomarkkinat Oy, tukkukauppa Mehiläistuotteet Mellis Oy, luonnonkosmetiikka Trans-Clean Oy, teknokemian tuotteiden valmistus ja myynti Lappeen Savu-Kari Oy, kalakauppa Watrec Oy, ympäristöteknologia Conimex Oy, liikkeenjohdon konsultointi Venäläiset jäsenet ZAO Are St. Petersburg, projektisuunnittelu, asennus Ardea Capital, OOO, konsultointi OOO Studio 2 i partnery, kauppa UniCredit Bank, ZAO, pankkitoiminta OOO AllviCom, projektisuunnittelu World Trade House, OOO, palvelutoiminta OOO Karelia-Upofloor CIS, parketinvalmistus OOO Juridichesjaja firma RATUM, juridiset palvelut OOO MPS executive Search Russia, henkilöstöpalvelut Strakhovaja kompania SOGLASIE, vakuutustoiminta ZAO Leinonen, kirjanpitopalvelut OOO Saikon Rus, henkilöstöpalvelut Sankt-Petersburgskie elektricheskie seti, OAO, sähköntuotanto ja välitys OOO Karel-Expo, näyttelytoiminta OOO Evromed-Klinik, terveydenhuoltopalvelut OOO Vesta, konsultointi OOO Muzyka Solntsa, mainostoimisto OOO Delovoe Soprovozhdenie, kirjanpitopalvelut, juridiset palvelut OOO Upravleinie Delami-M, tietopalvelut OOO TRASKO, kuljetus ja logistiikka Yksityisyrittäjä Sleta Kirill Vladimirovich, vakuutustoiminta AUSTRIAN-RUSSIAN CONSULTING CENTRE , konsultointi Synergy Non-Commercial High Professional School, koulutustoiminta OOO Sozidanie i Razvitie, tilintarkastus, juridiset palvelut OOO Awara Group, konsultointi MVK, ZAO, näyttelytoiminta APR Severo-Zapad, OOO, mainostoimisto Eurogroup SPB, ZAO, projektitoiminta, asennus- ja käynnistystyöt DCOy, OOO, juridiset palvelut A-FILM UG, elokuvayhtiö Yakovlev & Partners, juridiset palvelut OOO SOL, siivous- ja pesulapalvelut YUTEL groups, OOO, logistiikkapalvelut Attorneys AT law Borenius Russia, ZAO, juridiset palvelut OOO Poyry, projekti- ja arkkitehtisuunnittelu Jäseneltä jäsenelle Aktiivista vuorovaikutusta ja virikkeitä verkostoitumiseen jäsenten extranet-sivustolla Nyt voit kätevästi ilmoittaa SVKK:n uudella Jäseneltä jäsenelle -palstalla erikoistarjouksista tai alennuksista toisille Venäjänkaupan kollegoille – Suomessa ja Venäjällä. M Hyödynnä hyvä tilaisuus saada omille tuotteille ja palveluille uusia asiakkaita muista Venäjän-kauppaa käyvistä yrityksistä tai SVKK:n venäläisistä jäsenyrityksistä. Voit tarjota toisille jäsenille vaikka euromääräistä alennusta tai muuta etua – riippuen yrityksesi toiminnasta. Etu voi olla ajallisesti rajattu tai voimassa koko vuoden. Kyseessä on kuitenkin oltava tuotteen tai palvelun tarjous, hinnanalennus jäsenkollegoille, erikoistarjous, tutustumistarjous tai muu erityinen etu. Jäseneltä jäsenelle -palstan ilmoitus on maksuton jäsenetusi, eikä se ole tarkoitettu perinteisille mainoksille. Lähetä valmis tarjousteksti (suomi/venäjä/englanti, pituus noin 600 merkkiä) sekä yrityksesi logo jpg-muodossa osoitteella [email protected] – tarjouksesi tulee SVKK:n jäsenten extranettiin vain toisten jäsenten saataville. Nousiko kysymyksiä Jäseneltä jäsenelle -palstan suhteen? – vastaamme mielellämme, joten soita tai mailaa meille, tarkennamme lisää. SYKSY 2013 SYKSYN 2013 VIENNINEDISTÄMISMATKAT VENÄJÄLLE VUODEN 2018 JALKAPALLON MM-KISOJEN ISÄNTÄKAUPUNKEIHIN! 24. - 27.9. Saransk - merkittävä koneteollisuuden ja metallijalostuksen keskus. 14. - 17.10. Donin Rostov - monipuolisesti kehittynyt miljoonakaupunki, teollisuuskeskus ja vahva maatalousalue. 12. - 15.11. Samara - vahva autoteollisuuden, öljynjalostus- ja kemianteollisuuden sekä logistiikan keskus. Matkan aikana pidetään myös Suomen ja Samaran välinen alueyhteistyöryhmän kokous. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Annika Peitsara, puh. 0104391162, [email protected] Merkitse kalenteriin 47 SVKK:SSA TAPAHTUU SVKK KOULUTUSKALENTERI SYKSY 2013 19.9. SOPIMUKSET KUNTOON VENÄJÄN-KAUPASSA (3h) Rautaisannos käytännön sopimusjuridiikkaa. Perehdymme hyvän kauppasopimuksen tunnusmerkkeihin esimerkkien avulla ja opimme, miten varaudutaan toimitusvirhetilanteisiin ja riitatilanteisiin. 24.9. ARVONLISÄVEROTUS VENÄJÄLLÄ (3h) Arvonlisävero on joidenkin mielestä Venäjän monimutkaisin vero, josta löytyy huomauttamista lähes jokaisessa verotarkastuskertomuksessa. Tutustumme Venäjän arvonlisäveron perusteisiin, käännettyyn arvonlisäverotukseen ja alv:n palautuksiin. 26.9. ULKOMAALAISEN TYÖNTEKIJÄN LUVAT, LUPAPROSESSI JA VEROTUS VENÄJÄLLÄ ( 6h) Käymme läpi koko työlupaprosessin ja työlainsäädännön ydinasiat sekä ulkomaisen henkilön verotus- ja sosiaaliturva-asiat, pysyvän toimipaikan ja ALV-rekisteröintivelvollisuuden muodostumisen ja muut tilapäisen työskentelyn ehdot. 3.10. ECOFOOD IN FINLAND AND RUSSIA – LUOMU SUOMESSA JA VENÄJÄLLÄ (4h) Luomutuotannon seminaari, jossa perehdymme ekologisen ja erityisesti luomutuotannon tilaan sekä potentiaaliin Suomessa ja Venäjällä esitellen mm. alan hankkeita kummassakin maassa. 1.10. ja 26.11. VIENTI VENÄJÄLLE – TULLAUS JA SERTIFIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ (6h) Tehoseminaarissamme saat käytännön ohjeet vientidokumentaation hoitamiseen. Käymme käytännönläheisesti läpi sekä vientitullauksen että maahantuonnin Venäjälle. Myös sertifioinnin periaatteet, prosessit ja lainsäädäntö käydään tarkkaan läpi. 8.10. YRITYSVEROTUKSEN KÄYTÄNNÖT VENÄJÄLLÄ (4 h) Mitkä kustannukset Venäjän verottaja tulkitsee vähennyskelpoisiksi? Miten pääomainvestointien arvonlisävero määräytyy? Miten ulkomaalaisia työntekijöitä verotetaan Venäjällä? Mitä muutoksia on odotettavissa yritysverotuksen käytäntöihin? Vastaukset näihin kysymyksiin tarjolla tässä seminaarissamme. 15.10. ASIAKASHANKINTA JA ASIAKASSUHTEIDEN HOITAMINEN VENÄJÄLLÄ (3h) Perehdymme asiakassuhteiden ylläpitämisen haasteisiin ja keinoihin Venäjällä. Annamme vinkkejä hyvän asiakassuhteen kehittämiselle. 17.10. JULKISET HANKINNAT VENÄJÄLLÄ (3h) Miten julkiset hankinnat ilmoitetaan Venäjällä? Miten hankintaprosessi kulkee? Miten kilpailutuksiin voi osallistua? 24.10. SIVIILIKOODEKSIN MUUTOKSET (4h) Käymme läpi tulevia siviilikaaren muutoksia - mitä muutokset merkitsevät yritystoiminnalle ja mihin suuntaan Venäjän yhtiö- ja sopimusoikeus tulee kehittymään. 29.10. TULLAUSSEMINAARI VIIPURISSA (6h) Käymme läpi tavaran koko toimitusprosessin Suomesta rajalle ja rajalta perille Venäjälle. Seminaari järjestetään Viipurissa. 12.11. RAPORTOINTI TYTÄRYHTIÖSSÄ – TULOS KUNTOON (3h) Perehdymme siihen, miten yrityksen sisäisillä toimenpiteillä parannetaan yrityksen kannattavuutta Venäjällä. Esim. lait ja säännökset ja niiden tunteminen sekä oikeanlainen soveltaminen käytäntöön, verojen ja veroriskien minimointi, yrityksen riittävä pääomittaminen ja hyvin laaditut sopimukset. 48 15.11. MYYNNIN KEHITTÄMINEN VENÄJÄLLÄ (4h) Venäjän-kaupan barometrin mukaan suomalaisten yritysten haasteena on myynnin kehittäminen Venäjällä. Miksi myynti ei välttämättä kehity Venäjällä odotusten mukaisesti? Mitä erityispiirteitä myynnissä, sen johtamisessa ja kehittämisessä Venäjällä on? 19.11. VISIONA VENÄJÄ-SEMINAARI (3h) SVKK:n syyskokouksen yhteydessä järjestettävä seminaari, josta lisää tietoa myöhemmin! 21.11. VIRANOMAISSUHTEET VENÄJÄLLÄ (4h) Venäjän-liiketoiminnassa korostuvat paitsi henkilökohtaiset liikesuhteet, myös suhteet viranomaisiin. Perehdymme siihen, miten suhteita viranomaisiin luodaan ja ylläpidetään, mitä apua näiden suhteiden luomiseen on saatavilla. 28.11. KULUTTAJAMARKKINOIDEN JA VÄHITTÄISKAUPPASEKTORIN KEHITYS VENÄJÄLLÄ (6h) Tutustumme venäläisten kuluttajamarkkinoiden kehitykseen. Miten venäläisten kuluttajien luottamus talouteen näkyy nyt ja tulevaisuudessa ja mitä erityispiirteitä venäläisessä kulutuskäyttäytymisessä ja kuluttajamarkkinoissa on? 3. - 4.12 VENÄLÄISEN YRITYKSEN TALOUSHALLINTO KÄYTÄNNÖSSÄ (5h + 3h) Koulutuksessamme perehdytään venäläisen yrityksen taloushallintoon. Käymme läpi taloushallinnon prosessit ja käsitteet ja seuraavana päivänä harjoitellaan kirjanpitoa, raportointia, lomakkeiden täyttämistä ja palkanlaskentaa käytännössä. Voit osallistua vain toiseen koulutuspäivään tai molempiin. 12.12. AJANKOHTAISTA VENÄJÄN VEROTUKSESSA 2014 (4h) Perinteisessä loppuvuoden ennakointiseminaarissamme perehdytään tulevana vuonna odotettavissa oleviin yritysverotuksen muutoksiin Venäjän lainsäädännössä ja käytännöissä. 28.8. - 7.11.2013 ETABLOITUMISVALMENNUS – YRITYKSEN PERUSTAMINEN VENÄJÄLLE SVKK toteuttaa yritysvalmennuksen, joka on tarkoitettu Venäjälle etabloitumista harkitseville suomalaisille yrityksille. Ohjelma koostuu kahdesta valmennuspäivästä Suomessa ja käytännön koulutus- ja fact -finding -matkasta Pietariin. Ohjelmaan kuuluu lisäksi yrityskohtainen konsultointitapaaminen SVKK:n asiantuntijan kanssa sekä 1 vapaasti valittava seminaariosallistuminen SVKK:n seminaariin ja SVKK:n HR- opas. I TS E MERK IISI ! TER N E L A K 49 SVKK:SSA TAPAHTUU SYKSY 2013 ILMOITTAUDU NYT! SVKK toteuttaa 28.8. - 7.11.2013 ETABLOITUMISVALMENNUKSEN yrityksille, jotka harkitsevat yrityksen perustamista ja etabloitumista Venäjälle. Tehokas ja käytännönläheinen ohjelma sisältää kaksi valmennuspäivää Suomessa sekä koulutus- ja fact -finding -matkan Pietariin. Ohjelmaan kuuluu myös yrityskohtainen konsultointitapaaminen SVKK:n asiantuntijan kanssa ja yksi vapaasti valittava osallistuminen SVKK:n Venäjän kaupan seminaariin sekä HR Venäjällä – henkilöstöhallinnon käsikirja (SVKK 2012). Kysy lisää! Tarja Teittinen, puh. 010 439 1165 , [email protected] Merkitse kalenteriin LLC Firmitas on SVKK:n pietarilainen tytäryhtiö, joka tarjoaa taloushallintopalveluita Venäjällä toimivalle yritykselle, mm.: • asiakasyrityksentaloushallinnontarvekartoitusjaorganisointiräätälöidynpalvelupaketinpohjalta • yrityksenmaksuliikenteenyhtenäistäminenjatehostaminen • yrityksenveropohjanmäärittelylakisääteistenverojenmaksuavarten • tase-,tulo-jakululaskelmat,tilinpäätöksetVenäjänlainsäädännönmukaisesti • eläke-javakuutusrahastoraportointi • taloushallintoonliittyväasiointiverotoimistossa,eläke-javakuutuskassoissasekäpankissa Tarjoamme asiakkaillemme ammattitaitoista ja kustannustehokasta henkilöstöhallintopalvelua, joka sisältää: • työsopimustenlaatimisenjapäivittämisen • kaikkientarvittavienhenkilöstödokumenttienlaadinnanjapäivitykset • kuukausipalkanjaeripalkkioidenmaksun • fyysisenhenkilönansioverotuksenjatyöntekijämaksujenprosessoinnin • väliaikaisestatyökyvyttömyydestäjohtuvansosiaaliturvakorvauksenkäsittelyn • lainedellyttämienkirjanpitoraporttienjatositteidenlaadinnan,käsittelynjaarkistoinnin Kysy lisää yhteyshenkilöiltä: Maria Lapshina,toimitusjohtaja,[email protected].(09)424-73-716 Nataliya Nikolskaya,chiefaccountant,[email protected] FinnishHouseOfficeCenter;BolshayaKonyushennaya4-6-8; 191186St.Peterburg,Russia+358(0)942473716;+78123222121 50 SVKK:n yhteystiedot Venäjän-kaupan puhelinneuvonta ma–pe klo 9.15–13.00, puh. 010 439 1160 Helsingin toimisto World Trade Center PL 800, Aleksanterinkatu 17 00101 Helsinki Puhelin +358 10 439 1150 Faksi +358 10 439 1170 sähköposti: [email protected] Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: [email protected] Hallinto ja jäsenasiat Tiri Mirja toimitusjohtaja Kakko Minna hallinto- ja IT-päällikkö Shen Natali toimistoassistentti Yrityspalvelut Rekolainen Jaana Alho Anne Hartikainen Maria Kekki Petri Niininen Elena Peitsara Annika Teittinen Tarja varatoimitusjohtaja asiantuntija, kansainvälistyvä liiketoiminta (Lappeenranta) projektipäällikkö juristi tapahtumakoordinaattori projektipäällikkö koulutuspäällikkö Markkinointi, viestintä, jäsentiedotus Peltola Pirjo viestintä- ja markkinointijohtaja Kairo Inga toimittaja Lumijärvi Einari toimittaja Sirola Marjut markkinointipäällikkö Suoninen Virpi toimittaja Moskovan toimisto Pokrovski bulvar 4/17, korp. 4B 101000 Moskova Puhelin +7 495 917 9037 Faksi +7 495 795 3040 Sähköposti: [email protected] Toimiston johto ja hallinto Tiri Mirja toimitusjohtaja Chirkova Evgenia kirjanpitäjä Erofeeva Daria toimistopäällikkö -markkinointiassistentti Sushkova Julia pääkirjanpitäjä Yrityspalvelut Korobkin Evgeniy Solomennikova Anastasia Usoltsev Sergei Zhuravleva Elena johtaja, kansainvälistymisprojektit projektiassistentti markkinointi- ja tutkimuspäällikkö ja jäsenasiat juristi Pietarin toimisto Bolshaja Konjushennaja 4-6-8 A, tsto B301 191186 Pietari Puhelin +7 812 322 21 21 Faksi + 7 812 322 2121 Sähköposti: [email protected] Johto ja hallinto Suomalainen Tarmo aluejohtaja Lapshina Maria pääkirjanpitäjä Stepanova Elvira talous- ja hallintojohtaja Yrityspalvelut Bolshevikova Natalya Garewski Andrej Kozlov Alexei Medvednikova Elena Samotolkova Olga projektijohtaja juristi markkinatutkimuspäällikkö projektipäällikkö projektiassistentti Jekaterinburgin toimisto ul. K. Libknehta 22, toimisto 412 620075 Jekaterinburg Puhelin +7 343 310 1788 Faksi +7 343 310 1789 Sähköposti: [email protected] Safina Ljudmila aluejohtaja Kozhevnikova Elena projektipäällikkö Pankratova Ekaterina pääkirjanpitäjä Henkilökunnan tarkemmat yhteystiedot löydät Internet-sivuiltamme www.svkk.fi Seuraa toimintaamme myös Facebookissa ja Twitterissä. 51 Virkistävää kesää kaikille lukijoillemme! toivottaa SVKK:n henkilökunta Suomessa ja Venäjällä
© Copyright 2024