1. No category

Vanhoja kappaleita
Sisältö
1
Laulujen sanoja
1.1
1.2
1.3
1.4
1.5
1.6
1.7
1.8
3
Sekalaista vanhaa
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
3
1.1.1
Karjalan mail
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
3
1.1.2
Soittoniekka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
4
Gösta Sundquist
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
4
1.2.1
Esa Pakarisen näköinen nainen
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
4
1.2.2
Etkö näe, että tanssin sakset selässä . . . . . . . . . . . . . . . . . .
5
1.2.3
Haloo!
6
1.2.4
Hey come on!
1.2.5
Esa Pakarisen näköinen nainen
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
7
1.2.6
Äitisi vietteli minut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
7
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Eugen Malmstén
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
6
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
8
1.3.1
Ryyppymiesten valssi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
8
1.3.2
Puoli prosenttia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
9
Sanfrid Takala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
10
1.4.1
Puuställin häät Härmässä (1912)
. . . . . . . . . . . . . . . . . . .
10
1.4.2
Takalan Matin laulu (1912)
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
11
Leo Kauppi
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
12
1.5.1
Heitä huolet pois
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
12
1.5.2
Kalle parka
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
13
1.5.3
Mikko ja Miina markkinoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
14
1.5.4
Laulu on iloni ja työni (1912)
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
16
1.5.5
Salkolan syntymäkemut (1912) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
17
Hiski Salomaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
18
1.6.1
Auvisen akkahommat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
18
1.6.2
Dahlmannin paartit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
19
1.6.3
Häät Remulassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
20
1.6.4
Iitin Tiltu
22
1.6.5
Lännen lokari
1.6.6
Taattoni ma ja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
24
1.6.7
Savonpo jan Amerikkaan tulo
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
25
1.6.8
Värssyjä sieltä ja täältä
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
26
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Theodor Weissman
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
1.7.1
Helsinki on hauska
1.7.2
Kieltolakilaulu
23
27
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
27
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
29
Tatu Pekkarinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
29
1.8.1
Kyllä tästä selvitään
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
29
1.8.2
Laulu radiosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
31
1.8.3
Muisto ja Suomesta
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
32
1.8.4
Pieni sydän
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
33
1.9
1.8.5
Posetiiviveisu Suomesta
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
34
1.8.6
Sepän sälli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
40
1.8.7
Soita Humu-Pekka
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
40
1.8.8
Uusi hattu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
41
1.8.9
Vanhat viinaveikot
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
42
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
43
Metsäkukkia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
43
Olavi Virta
1.9.1
1.10 Elmer Lamppa
1.10.1
43
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
44
Laulu marjaviinistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
44
1.12 Hannes Saari
1.12.1
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Oi, mistä saataisiin
1.13 Martti Similä
1.13.1
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
45
47
Jos kaikki Suomen järvet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Kieltolakilaulu
47
48
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
48
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
50
Nujalan talkoopolkka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
50
1.15 J. Alfred Tanner
1.15.1
45
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
1.14 Heikki Tuominen
1.14.1
43
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
1.11 Matti Jurva
1.11.1
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Viinatrokarin laulu
1.16 Tapio Rautavaara . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
51
1.16.1
Kulkuripoikana
1.16.2
Mannakorven mailla
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
54
1.16.3
Kauan on kärsitty . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
54
1.16.4
Troikka
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
56
1.16.5
On The Sunny Side Of The Street . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
56
1.16.6
Ateenalaisten laulu
57
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
2
51
1. Laulujen sanoja
1.1. Sekalaista vanhaa
1.1.1. Karjalan mail
Sisällysluetteloon.
Nimi: Reppurin laulu
Sanoittaja: Larin Kyösti = Kyösti Larson, 1873-1948. Iivo Härkönen, 1882-1941
Säveltäjä: Oskar Merikanto
Vuosi: Lähde Nuorten laulukirja, Wilho Siukonen, Otava, 1953, 79
(Kuhmolainen säkeistö)
Kulaiksin mie kumarassa,
mierona kuljin kauan.
Ommaani en mieroo taho on vieras mieron sauva.
Karjalan mail kultakäkönen kukkuu,
kiirikon ristalt ne kiiltelöö,
taljanka se illoin tanssuomahan kutsuu,
kannel hempye helisöö.
1. Luadogan meren randamil
mie kazvoin kaugopriha,
siel mie paimoivirzie lauloin,
nyt eis on mieron piha.
Karjalan mail kuldakägözet kukkuu,
kirikön ristat kiiIdelöö,
taljankka se liioin tantshuloih kutshuu,
kannel hembieh helisöö.
2. Siel on kallis kandajain,
siel mielitiettoni tshoma,
Moamokullan kainalost on
mutshoin otettu oma.
Karjalan mail kuldakägözet kukkuu,
kirikön ristat kiiIdelöö,
taljankka se liioin tantshuloih kutshuu,
kannel hembieh helisöö.
3. Kierdelinin da kierdelin,
on selgä sumptshan painos.
Mieroh matkamielenibä
Omah kodih on ainos.
3
Karjalan mail kuldakägözet kukkuu,
kirikön ristat kiiIdelöö,
taljankka se liioin tantshuloih kutshuu,
kannel hembieh helisöö.
1.1.2. Soittoniekka
Sisällysluetteloon.
1.
on
Mä
mä
Oon soittoniekka huoleton ja soitan missä vain,
häät tai hautajaiset, aina kuulet soittoain.
soitan niin kuin tahdon, en kuin toiset haluaa,
soitan kunnes huoleni voin hetkeks unhoittaa.
2. En ruista tahdo puida enkä koske pellavaan,
ei viulun jousi totella voi kättä kankeaa.
Mua laiskaks' älkää sanoko vaikk' joskus ennemmin
mä nälkää nään kuin soitollani leipää kerjäisin.
3. En tahdo maata kaivaa, en kaataa puitakaan,
vaan uneksia tuomen alla päivänlaskuun vaan.
Ja illanruskon aikaan mä nousen soittamaan
ja soitan kunnes silmihinne saman loisteen saan.
4. Mä soitan myöskin rakkaimpanne lepoon viimeiseen
ja sanattoman lauluni mä surustanne teen.
Ja kuolema min kohtalo vieraaksenne toi
kuin tuskan virta käyrästäni ilmoille soi.
5. Mä syksyn tullen kauas tahdon metsiin vaeltaa
ja mieletönnä soittaa missä miilut savuaa.
Ja kun metsälampi äänetönnä yössä unelmoi
niin ihmissielun uumenista viulu vaikeroi.
6. On kolme kieltä viulussani, neljättä ei lain,
mun ystäväni haudalla se katkes parahtain.
Vaan kuolemaani saakka teitä lauluin saattelen,
ja kerran portit ikuisuuden soittain aukaisen.
1.2. Gösta Sundquist
1.2.1. Esa Pakarisen näköinen nainen
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=iggIrBpqc8w
Esittäjä: Leevi and the Leavings
4
Sen pahempaa ei tapahtunutkaan
kun Esa Pakarisen näköistä naista hain uudestaan
Kotona äiti ja neljä siskoa ja hevosen kokoinen koira
ja jo ovella leikisti keikistellen kuiskattiin "Sisään vaan"
Kun Esa Pakarisen näköinen nainen ryhtyi flirttaamaan.
Kun Esa Pakarisen näköinen nainen piti otteessaan.
Evästä pöydässä yllin kyllin: mehua ja paahtoleipää.
Sen pahempaa ei kai ollutkaan.
1.2.2. Etkö näe, että tanssin sakset selässä
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=1RlnhUpSI54
Esittäjä: Leevi and the Leavings
Etkö näe, että tanssin?
Etkö näe, että tanssin?
Vaikka housuille on oksenneltu
ja kainaloista tulvii tuoksu hien,
hiukset takkuiset kuin kaurapelto,
kättäni kun hameen alle vien.
Jos sä rakastat mua, oikein rakastat mua,
jos sä voisit olla se nainen se oma unelmanainen ja et lähde pois jos se todellista olla vois,
niin uudelleen, uudelleen tanssittu yhdessä ois.
Etkö näe, että tanssin?
Älä viitsi katsoa mua noin.
Etkö näe, että tanssin?
Eikö riitä, kun viimeksi liikaa join?
Jos sä rakastat mua, oikein rakastat mua,
jos sä voisit olla se nainen se oma unelmanainen ja et lähde pois...
Etkö näe, että tanssin?
5
1.2.3. Haloo!
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=uX4lODnQsls
Esittäjä: Leevi and the Leavings
Joka ilta - samaan aikaan minä soitan - samaan numeroon.
Jos joku vastaa, olen hiljaa
vaikka sisälläni sydämeni huutaa:
Kerto: 3x Haloo! Mikset kotona sä koskaan oo?
En tiedä, jos soitan enää uudelleen.
Tänä iltana sen vielä kerran teen.
Kerto
Kun mä soitan siihen numeroon,
jonka joskus sulta saanut oon.
Ja jos sä vastaat, olen hiljaa,
kunnes kuulen kuinka puhelu katkeaa.
En tiedä, jos soitan enää uudelleen.
Tänä iltana sen vielä kerran teen.
Kerto
1.2.4. Hey come on!
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=iggIrBpqc8w
Esittäjä: Leevi and the Leavings
4x Come on
Mä taas niin kännissä oon,
etten vireeseen saa edes mun sähköskittaa
ei voi mitään
4x Come on
tai jos mä delannut oon
niin kuin kusipäät toivoo, kun ne ögaa sua stiggaa.
ei voi mitään
meillä on stadissa ilmainen keikka, mille
ei voi mitään, ei voi mitään
ei oo ketään, ei oo ketään
Vitun kuppanen keikka ilman yleisöä
- ei oo mitään.
6
Voit sä lähteä meille, kun himassakaan
- ei oo ketään?
Little girl.
Taas mä tolpilla oon
ja heitän vastaani tyypin ja kaikki on taas okei
4x Come on
Taas mä kybällä oon. Sama stara kuin ennen.
1.2.5. Esa Pakarisen näköinen nainen
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=iggIrBpqc8w
Esittäjä: Leevi and the Leavings
Muovikuoressa pelkkää roskaa
mä tuskin koskaan tahtoisin
Tuon sulle joululahjaksi yllärin
ja soivan joulukortin
ja soivan joulukortongin
mä merkiksi ystävyyden
ne lahjaksi sulle toisin
ja iloita voisin itsekin.
Kerto: On jouluyö. Sydän riemusta tyhjää lyö,
kun kotiin luoksesi tulla saa.
On jouluyö, yllä taivas ja tähtivyö.
Kun pakkasessa taivaltaa.
Juon joulun kunniaksi kolpakon,
ja vielä viidennenkin
taas penkin päähän sammuen
mä kaadun kuin joulukuusi,
kun illan yksin vietin,
nyt syitä mietin tarkemmin.
Kerto.
Kerto käännettynä.
1.2.6. Äitisi vietteli minut
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=vfa0kUkAdjs
Esittäjä: Leevi and the Leavings
7
Yks, kaks, kol, nel.
Kun mietteissäni valvon, en unta saa,
ja kuulen kuinka sade lyö ikkunaan,
mä muistojen sävelmää vieläkin kuunnella voin
se mielessäni soi.
Sen sävel oli joskus meille yhteinen.
Jos unohtaa sen saatoit, unohda mä en.
Se muistojen seasta sellaista mieleeni toi,
jota hävetä vain voi.
Kerto: Kun äitisi kanssani tanssia tahtoi,
en voinut mä muuta kuin suostua vain.
Samalla silti suututin sinut.
Minkäpä tunteilleen kumpikaan mahtoi,
kun äitisi huulia suudella sain.
Vahingossa se vietteli minut.
On jotain, jota sydämessään säilyttää
sen tietää vaikka esiin ei se pääsekään
ja vuosia myöhemmin tuoksusi tuntea voin
kun mielessäni soi
se sävel ja ne sanat, sanat yhteiset.
Jos jotain vielä tunnet, vaikka myönnä et,
mä saan sinut muistamaan sen, minkä kanssasi koin.
Minä unohtaa en voi.
Kerto.
Viheltelyä.
Kerto.
1.3. Eugen Malmstén
1.3.1. Ryyppymiesten valssi
Sisällysluetteloon.
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kieltolain_laulut_17659.html#
media=17666
Linkki:
Esittäjä: Eugen Malmstén
Orkesteri: Amarillo
Sanoittaja: J. V. Heimo
8
Säveltäjä: Pekka Salomaa
Levy: Odeon A 228185
Nyt muistelkaamme entisiä aikoja
ja ryyppymiehen vastuksia, vaivoja,
kun viinat piti kaupungista hakea
ja sunnuntaina kohmeloa potea.
Miksi moitimme kieltolakia,
kun me voitimme vain sen takia?
Saamme tohtorilta kaikenlaiset reseptit
ja apteekista viskit, viinit, konjakit.
Ja jos sattuu meille pahanlainen krapula,
siihen trokarilta heti saamme apua.
Siispä veljet nyt malja juodaan pohjahan vaan
sekä kieltolain kunniaksi hurrataan!
1.3.2. Puoli prosenttia
Sisällysluetteloon.
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kieltolain_laulut_17659.html#
media=17666
Linkki:
Esittäjä: Eugen Malmstén
Orkesteri: Amarillo
Sanoittaja: Wäinö Tuominen
Säveltäjä: Wäinö Tuominen
Levy: Odeon A 228185
"Juomaa", huokaa Suomen kansa nyt.
"Viiniä ees meille te suokaa,
kyllin kauan piina kestänyt,
Kieltolaki nurin, isät, luokaa!"
Tuumii, tuumii isät kansan nuo
eduskunnas harmit se tuo:
"Huoli puoli prosenttia on,
kännihinne itshen shuu."
Poistaa, poistaa murhehet se vois
jos se laki olis edes vainaa.
Hetket, retket elämämme tään
raskahasti mieltämme painaa.
Miksi, siksi, meiltä kielletään?
Lyhyt onhan elomme tää.
9
Tuolla puolla elonvirran pään
ilman kyllä kestetään.
1.4. Sanfrid Takala
1.4.1. Puuställin häät Härmässä (1912)
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=G2UnSPGm928
Esittäjä: Sanfrid Takala
Härmässä häät oli kauhiat,
niis' juothiin ja tapeltiinhin
ja porstuasta porraspäähän ruumhia kannettiihin.
Porstuasta porraspäähän ruumihia kannettiihin.
Puuställi huuti kenkkärilleen:
"Tuakaa poijjille viinaa!"
ja niinimatosta pikku-Lannilla oli kualinliina.
Niinimatosta pikku-Lannilla oli kualinliina.
Kun Antti Jussi se häihin meni,
sen vastaan tuli piru.
Ja lennolta jo Antti Jukka pikku-Lannin siivu.
Kun ryyppöpolkkaa pelattihin,
niin poijjat ne retkutteli,
ja sillonkin jo Antti Jukka piruja ajatteli.
Ja mitähän tuo Antti Jukka ajatella mahto,
kun se tuolla ryyppöpolkkaa pelaamahan tahto.
Herran Kööpi se puuställin portilla rukoili hartahasti,
kun Antti Jukka se puukolla löi niin taitamattomasti,
kun Antti Jukka se puukolla löi niin taitamattomasti.
Ja Antti Jukka se lauleskeli vain piippolaulujansa,
ja Antti Jukka se naurahteli vaan tinki naurujansa,
kun iso-Antti se helisteli liivirautojansa,
kun iso-Antti se helisteli liivirautojansa.
Ja erellä ajo Pyörnin Mikko
ja keskellä ajo Puarti.
Ja erellä ajo Pyörnin Mikko
ja keskellä ajo tua Puarti.
Ja jänistä ajo Antti Jukka, joka laululleen pani nuatin.
Jänistä ajo Antti Jukka, joka laululleen pani nuatin.
10
Kun Antti Jukka se lauleskeli,
niin linna kajahteli.
Kun neljäkymmentä annettihin,
niin syrän vavahteli.
Kun neljäkymmentä annettihin,
niin syrän vavahteli.
1.4.2. Takalan Matin laulu (1912)
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=TIu6XCz-Plo
Esittäjä: Sanfrid Takala
(Malli, muut samalla rytmillä)
Mullon hyvä hevonen ja sillä on kun siivet,
sillä on kun siivet,
sillä on kun siivet.
Ja mullo hyvä hevonen ja sillä on kun siivet,
sillä on kun siivet
ja siivet.
Tämän pojan rattahille nätti tyttö kiipes.
Virsta on kun ajatus ja Peninkulm' on pieni.
Tämän pojan rattahille moni vlikka mielii.
Hopeasta hiilavalja katajainen luokka.
Istu vlikka rattahille, niin et istu suotta
Mulla onpi vanha kulta aina sama Maija.
Se rähisee ja räkättää kun paha papukaija.
Mulla on uusi kulta suomalainen hilsu.
Se lirisee ja livertää kun kaunis laululintu.
Vanhan kullan valekirja löyty kaapin päältä
Siihen oli kirjoitettu sieltä sekä täältä.
11
1.5. Leo Kauppi
1.5.1. Heitä huolet pois
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=DsXF5-fO9ro&feature=youtu.be&t=4m27s
Esittäjä: Leo Kauppi
Olen kulkenut merta ja maata,
vaikken kertoa mä kaikkea saata,
mitä nähnyt ja tehnyt on kulkeissain no sen laulan nyt teille vain.
Mikä minunkin peijakkaan
sai pilojani laskemaan?
Kai arvaatte nyt, että dollar' on se,
mikä minunkin laulaan saa.
Oli kolmenkolmatta vasta,
kun kodistani matalasta
hyväst' heitin mä isälle ja äidille vaan.
Sanoin lähteväni Kultalaan.
Viel' korvissani soi
äidin ilosanat noi
"Heitä huolet pois, vaikka kohtalo sois
tien sullekin raskahan".
Matkani hauska oli kyllä,
kun nuoruuden into oli yllä,
kun lapsen lail' olin unteni mail'
mutta dollareita taskussain.
Ja mä pikkusen kerrassaan
aloin hiljaa laulamaan:
"juo maljat pois, että hauska sun ois,
kyllä näkyvis' on lännen maa".
En tuntenut maata lännen
vaan jänkin rautakämmen
pani minunkin kyllä tuntemaan,
et' turha on haaveilla.
Viel' korvissani soi
nyt kalliit sanat noi
"heitä haaveet pois,
että parempi sun ois
päästä pinnalle maailmaan".
Jos totuutta haluatte multa,
12
minä toivon, että mulla ois kulta
sillä vanhaks' pojaks' mä aio en,
siinä kuulette totuuden.
Minun lauluni kajahtaa
niin kauan kuin tyttösen saan,
eikä siihen se lopu, jos kestääpi sopu,
vaan kaikaa ainiaan.
Siis pitäkääpä tyttöset huoli,
sillä poika on vielä nuori,
usein on oma se dollarin
saatte parempi, kun pauloihin.
Se mulle hymyää,
hälle lauluni laulan tään,
"Heitä huolet pois, nyt jo maljakin jois
kun onnemme hymyää".
1.5.2. Kalle parka
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=A1AyKwwObkg
Esittäjä: Leo Kauppi
Kalle, kun hän syntyi tänne melskeeseen,
huusi, kuin ois' pudonnut hän järvehen,
niin kuin koko synnytys oisi suuri erehdys
eikä tiennyt, mist' on kysymys.
Ämmät siinä viisaina nyt hääräili,
puntarilla miehenalkua määräili.
Kallea, kun tutkittiin, silloin heti huomattiin
seikka, josta sitten tulikin:
KERTO: Kalle parka, pääs' on arka,
sen jo huomaa päältä päin.
Vaan sä varmaankin voit siinä onnistuu,
mis' ei onnistunut vielä kukaan muu.
Kalle joutui rippikoulun penkille
flikoille ja uskontonsa pyörteehen.
Siin' on viisauden puu, siin' on miehen kylkiluu
siinä tehtiin Aurinko ja Kuu.
Sakramenttia oli hällä seitsemän,
joskus joku vaille, joskus enemmän.
(Vääräräissä?) ryypättiin, mässättiin ja tapeltiin
13
Juutas joutui trokarina kiin.
KERTO
Kalle alkoi tyttäriä riiaamaan
ja kun vihdoin saa hän oman armahan.
siinä vasta harmistuu, tyttönsä on vääräsuu
suutelonsa aina leukaluun.
Kalle etsi toisen nyt ja paremman
se on taas kun elefantti naamaltaan.
Niitä ei voi suudella, vaikka kuinka ponnistaa,
nenä kun on aina vastassa.
KERTO
Kalle sentään lopuks' yhden lesken sai,
halaili ja suuteli ja sitten nai.
Leskelle - sen kaikki ties - Kalle oli kuudes mies.
Silloin sammui Kalle syömmenlyönt'.
"Mis' on akka miehet sulla entiset?"
Yks' on kuollut,
kaks' on vienyt vennehet,
yks' on tullut hulluksi,
yks' on tehnyt konkurssin,
siinä Kallen sydän itkikin.
KERTO
1.5.3. Mikko ja Miina markkinoilla
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=DsXF5-fO9ro
Esittäjä: Leo Kauppi
Sanoittaja: Tatu Pekkarinen
Leo Kaupin levytys:
Kun Miina ja Mikko lähti markkinoille
vanhalla liinakkotammalla,
niin Miina se vaan sitä piätänsä kampas
pässinsarvikammalla.
Ja Mikko kun nykäs ohjaksista,
niin Miina se sylliin kutjahti.
14
Mitä hyö lie siinä tehnykkään,
kun suut niillä mukavasti mutjahti.
Ja vauhti se oli niin raisua,
että heikkopäistä vallan se hirvitti.
Kun reki oli kuuma, että lumi siinä suli,
kun kilometrin tunnissa se rönkötti.
Ja Miina se sanoi Mikolle,
"hei kuule sinä pölläävä jahvetti!
Paneppa se pattinen polvesi kiin
tässä talossa on herrojen puhvetti!"
Mikko osti Miinalle limunaatia,
osti se lettivehnästä.
Mikko oli just niin kuin hieno tapa vaati,
mut Miina rupes puhumahan lehmästä.
Viijentoista pennin rintarossin
Mikko osti Miinalle hallista,
niin Miina se sano, että: "elä sinä tärvee,
näkkyypä olevan kallista."
Ja sitten vielä jos rahaa riittää,
niin Mikko ostaa Miinalle sormuksen
Niin Miina se sano, jos ei se riitä,
Mikko se saapi rukkaset.
Iloinen testamentti:
Miina ja Mikko ne markkinoelle
ajovat liinakkotammalla.
Miina se männessä piätänsä kampas
pässinsarvikammalla.
Mikko kun kiskas ohjaksista,
niin Miina se sylliin kutjahti.
Mitähän ne lie siinä tehnykkään,
kun suut niillä mukavasti mutjahti.
Tamma se juosta jolokuttel
ja kaapuntiin sitä matkattiin.
Siellä sitä lystiä piettiin niin,
että Miina ihan naaroo katkatti.
Ensin ne kansankeittijössä
15
söevät alatoovija,
sitten ne lähtivät kahvilaan,
jossa soettivat rammahvoonija.
Mikko tilas kymmenen ranskanleipee
ja limunaatimehua,
ja Miinalle sano, että: minä kyllä maksan,
otappas pikkusen rehua.
Viijentoesta pennin rintarossin
Mikko meinas ostoo hallista,
mut Miina jo kieltel: elä sinä tärvee,
näkkyypä olovan kallista.
Kottiin lähtiissä Miina ja Mikko
ne kihlat ostoo mätkäätti,
eikä siihen kaavan kestännää,
kun pappi ne vihkijä rätkäätti.
1.5.4. Laulu on iloni ja työni (1912)
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=DsXF5-fO9ro
Esittäjä: Leo Kauppi
Laulu se on ollut minun iltojeni ilo,
ilo ihana kuin unennäky yöni.
Laulu se on ollut päivieni ratto
ja laulu se on ollut minun työni.
Laulain mun elämäni nuortena notkuu
kuin kesäheinä vainiolla.
Sillä on rinnoillaan riemuviitta
ja hauskan huntu hartioilla.
Kaunis on kuolla, mut' hauska on elää,
hauska maita, mantereita kuljeskella.
Hauska on hulivilin huolia vailla
toisten ilot sekä itsen lauleskella.
Ottakaamme ilo irti elämältä
ja täyttäkäämme ikävyyden laari.
Myöhäist' on elää, kun tuonen tuvil' tullaan.
Siel' madon suu on viimeinen lovi.
16
1.5.5. Salkolan syntymäkemut (1912)
Sisällysluetteloon.
Linkki:
https://www.youtube.com/watch?v=nf7cdjZpIec
Esittäjä: Leo Kauppi
Se se oli riviä, kun Salkolat alottikin
Juho-poika-syntymää juhlia.
Siellä sitä keitettiin kiljua ja kahvia,
että siinä riitti vaikka kuhnia.
Hanuria tilattiin kahdeksan,
et' kaikki saisi tarpeeksi tanssia.
Niin sitä mentäis, et juopot ne lentäis,
ja niinhän se ilo aina jatkuisi.
Vaari siel' on vanha ja vaivalloinen,
mut' hänenkin sit' pakko oli tanssia,
muori kun sano, että "vaikka menis henki,
niin kanssani tule pari valssia".
Vaari kun viel' sitä esteli,
muori häntä korkeelle vesteli.
Sano: "Vielä tässä mutkin ja joka ilta hutkin,
että se ilo aina jatkuisi".
Renki-Jaska sakista ol' selvin mies,
sillä toiset jo kaikki oli kännissä.
Muuten hän murhemielin penkillä istui
ja kädet oli housun prällissä.
Hän nykkäsi Eevan tanssista siel'
ja sano hälle "Tekeekö sun tanssiin miel'?
Ja jos se on niin, niin tälläähän kiin',
että se ilo aina jatkuisi."
Eeva se hyppäs' ja nokkaansa heitti
ja mennessä huusi vielä Jaskalle:
"Ethän sä viitsi ees nenääsikään niistää
ja haisetkin riivatusti huh-huh-huu.
Mokomata viitsi en katsella,
vielä sitä tanssissa astella.
Johan sitä naurais ja kylän akat laulais,
kun renki-Jaska piikoja tanssittaa."
Sitä en mä tiedä, kuin kauan minun jälkeen
ne toiset sai siellä hoippua.
Silloin mä läksin, kun yhdestä nurkasta
välikatto alkoi jo roikkua.
17
Ja ulos kun mä tulin, en uskonut ois,
pirutkin ne katol' oli hyppinyt pois
???????????????????????????????????
antaa sen elon vielä jatkua.
1.6. Hiski Salomaa
1.6.1. Auvisen akkahommat
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=durMXYphtnk
Esittäjä: Hiski Salomaa
Levy: Columbia 3202 F
Vuosi: 1931
Vanhapoika on Auvinen ja sellainen mies,
että kaikki sen hyvin ties.
Ja ikänsä hällä oli kuuskymmentviis,
ja sitten hän onkin mies.
Kunnon akkaa ole minä vielä saanut,
olen ikäni mä yksin olen maannut,
ja eikä tuo rakkaus sytämmen pohjasta
pomppimasta ole laannut.
Nyt Auvisell' on talo sekä tavaraa,
tuvass' kissa oli rattona vaan.
Ja itse se Auvinen lehmät lypsää,
ja voinkii se kirnuaa.
Ja pyykkinsä se pessee, ja ruuan laittaa,
ja varsaki hirnuaa,
sianporsas vinkuupi karsinassa,
ja kaipaapi Auvista.
Sitte Auvinen yritti jo sulhoasiks',
tuohon kuppari-Liisan luo.
Mutta ensin hän pistäyty kammaris,
siellä lähtöryypyt hän juo.
Sano, kirkas ja makia, tulit Auvisen takia,
mä rakastan nyt sinua.
Kun usejamman tuikun liivini vetän,
sinä puistelet minua.
Jo Auvinen alkoi laulella,
kun vertyipi hieman kielel'.
Ja seinin jo alkoi nojailla,
18
ja emäntätä teki miehen miel'.
Sitten laittoi hän ruunan valjaisiin,
minä rupesin kuskariks'.
Ptruu-ptruu-ptruu ruuna porhalsi,
haettiin Liisa nyt kuppari.
Ja Kuppari-Liisa se sarvet imas,
niihi istumakukkuloil'
Niin Auvinen sano: ''Voi herranen aika,
kun luoja minut loi.
Se kippeetä tekkee, ja pyörryttää,
ja mieltäkin vellaistaa.''
Mutt' Liisa se sano: ''Varma on merkki,
tauti huomena helpoittaa.''
Sitten vuosien päästä kun Auvisen näin,
sanoi Liisa se emännäksi jäi.
1.6.2. Dahlmannin paartit
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=tdq1Uso4tn0
Esittäjä: Hiski Salomaa
Levy: Columbia 3111-F
Vuosi: 20.3.1929
Minä kutsun sain kerran kesteihin
misis Dahlmannin nimipäiväpaarteihin.
Ei ilot siellä sinä yönä puuttuneet,
sillä surut oli kaikille suuttuneet.
Siellä juomia oli monta sorttia,
pelattiinpa hieman myös korttia.
Eihä ihme ole ollu, jos kohmelo on tullu
tuolla Dahlmannin yllätyspaarteissa.
Paartivieraat ne Dahlmannin yllätti,
lapset nurkkihin nukku että pyllähti,
koira vieraita alkoi myös haukkua,
itse Dahlmanni tarjosi naukkuja.
Pikku tuikun anto koiranki huulelle.
Tuli Topiki jo paremmalle tuulelle.
Eihä ihme ole ollu, jos kohmelo on tullu
sille Dahlmannin yllätyspaarteissa.
19
Juhlapöytä oli kauniiksi laitettu
ja viinit oli lasihin jo kaadettu.
Siellä gramofoni soitteli valssia
ja nuoremmat alkoi myös tanssia.
Minä tanssihin pyysin misis Hilliä.
Toiset joivat ja söivät Norjan silliä.
Eihä ihme ole ollu, jos kohmelo on tullu
tuolla Dahlmannin yllätyspaarteissa.
Ja se
koska
Misis
ja se
aamuyö oli vasta reilua,
minäkin jo aloin siellä heilua.
Dahlmanni ylös vielä nostettiin
pöytälamppu lahjaksi sille ostettiin.
Hot dogsit, ice creamit syötiin viel
ja pihvillä kostutettiin kiel'.
Eihä ihme ole ollu, jos kohmelo on tullu
tuolla Dahlmannin yllätyspaarteissa.
1.6.3. Häät Remulassa
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=ntPfqRnQdh8
Esittäjä: Hiski Salomaa
Levy: Columbia 3111-F
Vuosi: 20.3.1929
Remulan Matti kun häitänsä tanssi,
viikon päivät se polkkas ja valssi.
Lapsia pirttiin päättyi nuus
morsiusparia oli heillä kuus'.
Vieraita tupahan virtaa kun häkkää,
renkikin arkiset touhunsa jättää.
Piiatkin silkissä kuhisivat niin,
Remulassa häitä kun tanssittiin.
Piioista vanhin vieraita passaa
kyläukot penkillä piippua rassaa
haitari ja viulu se Remulassa soi,
kussa tyttö ja koira pojan tanssiin jo toi.
Matti toi tynnärin pankolle viinaa,
20
lauleli: "Ei meitä jano täällä piinaa."
Että hääväki kauhalla juoda sai,
Remulan Matti kun muijan nai.
Sitten meinas alkaa jo tappelutalkoot Torvisen Tomi otti kätteensä halakoo.
Vaan pappi se sano, "Ei passaa se.
Jos tapella tahdot, niin Kiinaan mee."
Pelimannit nurkassa löi vain jalkaa
morsian ja renkikin polkkahan alkaa.
Syrjähän väistyi sulhasmies
min tulinen oli polkassa kahvin lies.
Vanha emäntäkin nousi jo sohvaltansa
ja nuuskaa tempaisi kousastansa
Hän laidalla istuu ja aivastaa
niin, kuin pääsisi hirveestä vaivasta.
Vaarille huusi: "Tule kanssani polkkaan,
kun reumatismi pakottaa vasempata lonkkaa.
Vaan eiköhän tästä vielä hikejäkin saa,
kun Remulassa häitä nyt tanssitaan"
Vaari vuosia oli kulkenu keppien kanssa,
kun pakotusta tunsi hän jaloissansa
sauvat nurkkaan jouti, nuori kun nous,
pelimannin viulu rotaria sous.
Koko Remulan kylä oli hulinata täynnä,
ei kuolema seudulla vuosiin käynnä.
Siellä haitarit, viulut vieläkin soi
ne terveyttä nuorille vanhoille toi.
Toiset nukku viinoihin pöydän alle
mut morsianta tanssitti renki-Kalle.
Se viidellä pennillä polkkasi niin,
että morsian meni puolipyörryksiin.
Kylävaarit penkillä vuoroa varttoi
kilvan kiinni morsiammeen tarttui.
Niistä hän lahjaksi puuteria sai,
kun Remulan Matti sen muijan nai.
21
1.6.4. Iitin Tiltu
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=jUjYZIrs5Pw
Esittäjä: Hiski Salomaa
Levy: Columbia DI 163
Vuosi: 1.6.1930
Iitin Tiltu oli viidentoista,
kun pääsi se rippikoulusta.
Sulhasia tuli sille ympäri maan
ja pastorin poika Oulusta.
Renki se sano että: "Mieshä se oon
minnäe, vaikka olen paikkahousussa.
Olen syönynnä silakkaa, piimää ja mojokkaa,
palvellu rikkaissa taloissa."
Tiltun kotona kun öistiä valvottiin,
niin pirtissä polkat ne tanssittiin.
Kyökissä kahvit keitettiin
ja kamarissa vieraat kestattiin.
Pannu oli Hellillä, Tiltu oli rengillä,
polkassa pyöri kuin vimmattu.
Kyseli se Tiltulta: "Jokos sinä olet
tuolle pastorin pojalle kihlattu?"
Kun pelimanni istui uuninpankolla,
soitteli polkat kivakat,
renki se sano jo janottaa alkaa
rikkaan talon suolaiset silakat.
Voi tuota Miinaa, joka tuo viinaa
kaksikorvalla tuopilla.
Harmoonipeli laulo pelimannin polvella
käperämmällä nuotilla.
Kun pelimanni ryyppäsi tuopin laijasta,
harmoonipeli meni kahtia.
Reikäleivät ne putosivat pirtin orsilta,
hiestä jo kastui lattia.
Pappi tanssi polkan emännän kanssa,
ja jutteli, jos hän tyttären nais.
Mut' Tiltu meni kihloihin rengin kanssa,
no, minkäs tuolle hurjalle tais.
22
1.6.5. Lännen lokari
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=P59U0jFMxxo
Esittäjä: Hiski Salomaa
Levy: Columbia DI 163
Vuosi: 1.6.1930
Täss' on lokari nyt lännen risukosta.
Olen kulkenu vaikka missä.
Olen käynynnä Piuttissa, Lousissa,
Retulaatsissa, Miijamissa.
Olen kulkenut merta ja mantereita
ja Alaskan tuntureita.
Jaha, kaikkialla hulivilityttäret muistaa
lännen lokareita.
Ja lokari on lokari ja hellunkin ottaa
vaikka toisen emännästä.
Jaha vesi ei tuu silmiin
vaikka ne taukoo iisi-plikat näkymästä.
Sillä Piuttis' on ruusu ja Lousis' on tähti
ja Alaskassa pulmusia
ja kaikki ne kuiskii:
"Oletko sä nähnynnä lännen kulkuria?"
Misson Meksikon Lempi ja Honolunun Impi
ja Filippiinin keltanen flikka,
siellä lokari on ollu heitin keskellänsä,
mutta onkos ollu Iiskin Iikka?
Mis' on kulkurin kulta, sydän iskeepi tulta,
niin kaunis on heillä jo tukka.
Sä kun laulun kun kuulet, niin linnuksi luulet,
taasen rakastuupi lännen Jukka
On Friskossa käyty. On Orekoni nähty,
miss' on kesä sekä lumiset vuoret.
Takotass on puitu, Palm piitsil' on uitu
ja hellutettu vanhat ja nuoret.
Mutta kun punapuun kantoon torppansa laettaa,
niin sinne se ilon päevä koettaa.
vaikka maailman myrskyt meitä tuuvittaa
niin vapaus se varmasti voettaa
Vaikka maailman myrskyt meitä tuuvittaa,
23
niin vapaus se varmasti voettaa.
1.6.6. Taattoni maja
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=p_-sf0VVf5k
Esittäjä: Hiski Salomaa
Levy: Columbia 3202 F
Vuosi: 1931
Ei tämän pojan koti suurempi ollu,
kuin kartanon koirankoppi.
Vaan se oli mulle niin hellä ja nätti
ja ainoa rauhan soppi.
Taattoni maja oli matala ja pieni
ja porrasta siin' oli kaksi,
kun läksin mä taattoni porraspuulta
tän mailman kulkijaksi.
Taattoni majan raitilla kasvoi
kaksi pihlajapuuta.
Niiden juurilla istuin illat pitkät
ja katselin kaunista kuuta.
Kun annansilmä ja auringonkukka
se ikkunalaudalla kukki,
hämyhetkinä hiljaa se hyrähteli
tuo äitini vanha rukki.
Kun hyljätty äitini rukkinsa ääressä
kehräili pitkät illat
ja kyyneleitä poskilta vierähteli,
jotka kasteli vierahat villat.
Kun kuusi oli lastansa kuolema vienyt
ja tuoni kai ois turvana heille
ja muisteli sortuko poikansa tumma
näille mailman markkinateille.
Sitten minä kuulin sen kuiskaavan äänen
noiden Atlannin aaltojen yli,
että kotona on kylmennyt kulkuripojalla
tuo hyljätyn äidin syli.
24
... että kotona on kylmennyt kulkuripojalla
tuo hyljätyn äidin syli.
1.6.7. Savonpojan Amerikkaan tulo
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=0B1cnFILBDs
Esittäjä: Hiski Salomaa
Levy: Columbia 16001
Vuosi: 18.5.1928
Myö tänne maahan kottoo kun lähettiin
ja äijille hyvästi jätettiin,
niin vettä sitä tul' sillon silmistä
melekeen kun ukkosen pilivistä.
Vuan me aamulla oltiin Hangon niemellä
huastettiin myö savon kielellä.
Vaikka enkeliskoo olisi jo osannu,
nii eipä tuohon kukkaan vaan vastannu.
Itä-mer' kun se ylpeesti lainehti
ja Artturus meitä jo tuuvihti,
kotrantaa myö laivassa katottiin,
kun majakasta valakeeta näytettiin.
Merkit meitä alko jo olemaan
ja minää kun ruppee tuuloo maa
Eväsputelista otin vain tuikkuja
ja piälle söin suolasia muikkuja.
Sitten kun oltiin myö Hullissa
ja lävite piästiin myö tullista,
niin masinalla maan yl' myö ajettiin
ja Liverpolliin myö saavuttiin.
Tuas laivoo kun mentiin myö kahtomaan,
entistä pitempöö ja äikeempöö,
niin oikeen se sillon hirvitti,
kun viimoo se kerran se huuvvatti.
Tähet kun ne tuikki taivaalla,
oltiin tuas Atlannin uavalla,
Allan-linjan laivalla.
Myrsky se käy ja maata ei näy
25
Mut' kun Newarkin ranta alko lähetä,
koteväs miun pussistani vähetä,
ol' ihan niinkun uuvesti syntynnä ois,
kun piäs sieltä Atlannin myrskyistä pois.
Ameriikkoihin meitä tänne tuotihin
ja Mainissa multoo myö luotihin.
Piällysmiestä siellä ei tarvittu muuvan ennen oli toisia jo otettu.
Mutta sitten kun mäntiin meistä kämpille
savon kielikin kuulusti jo jänkille,
kun Porilainen alko siellä soveltaa
ja savolainen piältä vain komentaa.
1.6.8. Värssyjä sieltä ja täältä
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=H-iGjEYLCaw
Vuosi: 1931
Esittäjä: Hiski Salomaa
Nyt työtä minä olen taas katsellut,
pieksun pohjatkin hajalle astellut
ja kannatkin menny on lintalleen
käret silmiinkin katsoo jo tarkalleen.
Että missähän mahtaa vika taas olla,
kun uusia ei ala jalkoihin tulla.
Kurjalta näyttää aika jo tää
ja harmaaksi käy taas monen pojan pää.
Vaan sviitti se nauraa partaansa,
kun kaikki se on saanu alle valtaansa.
Paavitkin huutaa nyt herrassaan,
että kirkotkin ottaa jo kerrassaan.
Bolsevikit museoita niistä nyt täyttää.
Se pappien unta hieman kai haittaa,
kun niiltäkin alkaa jo loppua työ.
Kai synkältä näyttää kuin syksyinen yö.
Jos Englannin työläiset lakkoontuu,
Yrjö yskäänsä aina sillon sairastuu
26
ja prinssin horssikin kompastuu
ja nenähänsä joka kerta loukkaantuu.
Sotakorvaukset Saksalla purree jo vatsaa,
Espanjan kuninkaan se laitto ne maksaa.
Ei Ranskassa työttömyys haittaa tuo,
maailman rikkaat siellä mässää ja juo.
Setä-Sämmi on myös viisas mies
se pisneksen kyllä hyvin tarkoin ties
meillä tuuvat puvatkin on vallassa
moni taiteilija on ollu pannassa.
Masiina se heidänkin paikkansa otti
jo työttömät kadulle tuhansia otti.
Moni soittaja halvalla pillinsä möi
ja luusina viimeiset tinansa söi.
Meitä hinnoja on täällä Setä-Sämmin maas
noin viitisen sataa tuhatta.
Täällä me elämme kuin taivahas
vaikk moni on tullu tänne luvatta.
Meillä puoluehommat on suuria on vaalittu Baabelin muuria.
Monet paikassa niitä on kuus
ja riita kun syntyy, niin tehdään uus.
Vaikka repupliiki meitä nyt hallitsee
silti demokraatin aika se vallitsee.
Kaikki on potkun partaalla kyllä odotamme mielellä hartaalla.
Moni poika lyöny on jo rukkaset tiskiin
ja juonunna nykyajan huonoa viskii,
että töppöset ylös aina keikahtaa,
kun viimesen kerran veisataan.
1.7. Theodor Weissman
1.7.1. Helsinki on hauska
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=6-Cmj7m2k4c
Esittäjä: Theodor Weissman
27
Orkesteri: Homocord
Sanoittaja: Tatu Pekkarinen
Säveltäjä: Traditionaali
Levy: Homocord O.4-23089
Vuosi: 1930
Helsingissä elämä hauska on, verraton,
talvel' tahi kesällä harmiton, huoleton.
Kuljetaan kuin kukkarantaa, antaa muitten murheet kantaa.
Helsingissä tuskin vaan murheen päivää tunnetaan.
Kun sä kuljet katua aamulla, illalla,
kaikki on kuin satua katsella, kuunnella.
Torvet tuuttaa, kellot kilkkaa, kaikki vaihtuu kiireen vilkkaa.
Helsingissä tuskin vaan murheen päivää tunnetaan.
Tääl' on tanssipalatsit valoisat, riemuisat.
Niissä täydet daalatit, ihanat, hurmaavat.
Siellä nähdään silkkisukkii, Bulevardin ruusukukkii.
Helsingissä tuskin vaan murheen päivää tunnetaan.
Muutakin on huvia, mitä vaan milloin vaan.
Äänielokuvia katsellaan, kuunnellaan.
Sensuuri vaan joskus kieltää, rapsii parhaat paikat sieltä.
Helsingissä tuskin vaan murheen päivää tunnetaan.
Jos sä kaipaat naukkua, koska suu kuivettuu,
anna korkin paukkua. Eikös juu? Var so god!
Autolla kun pienen lenkin teet, niin löydät varpusenkin.
Helsingissä tuskin vaan murheen päivää tunnetaan.
Jos sul' loppuu markat niin, laula "hei, huolta ei".
Juokse panttikonttoriin. Hillurei, hesputei!
Sinne pistät kellon panttiin, taskussa on taasen lantti.
Helsingissä tuskin vaan murheen päivää tunnetaan.
Lempi, jos sul' rinnassa kuohahtaa, kiekahtaa,
kohta tyttö polvellas' raukeaa, kyllä, jaa!
Espiksestä kiinni saapi, silmää hieman vilkuttaapi.
Helsingissä tuskin vaan murheen päivää tunnetaan.
28
1.7.2. Kieltolakilaulu
Sisällysluetteloon.
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kieltolain_laulut_17659.html#
media=17666
Linkki:
Esittäjä: Theodor Weissman
Orkesteri: Homocord
Sanoittaja: Tatu Pekkarinen
Säveltäjä: Traditionaali
Levy: Homocord O.4-23006
(Malli:)
Nyt mä laulan kieltolaista pienenpienen rallin
veisulleni saanut olen vanhanajan mallin.
(KERTO:) Hei, ja hei, ja niinhän se nyt, hei,
minä laulan vaan.
Siksi juuri Suomenmaassa juomalaulut raikaa
onhan täällä kieltolaki ollut pitkän aikaa.
Eduskunta Suomessa, kun korkin pisti kiinni
silloin muuttui mukaviksi virolaisten viini.
Virolainen viropannun alle teki tulta
että saisi Suomesta hän hopeaa ja kultaa.
Virolainen laivalastin laittoi tänne viinaa
ettei täällä tunnettaisi janon tuskan piinaa.
Vironmaalle markat kulkee, eikä palaa sieltä.
Siellä ne on oppimassa kanisterikieltä.
Kieltolaki Suomessa, nyt on kuin sairas lapsi.
Tuskin tuonee parannusta virolainen snapsi.
Orkesterin kanssa tässä ryyppy nyt on saatu
(Joku huutaa kiitos!)
toivomme, et' kieltolaki Suomessa se kaatuu.
1.8. Tatu Pekkarinen
1.8.1. Kyllä tästä selvitään
Sisällysluetteloon.
Linkki:
https://www.youtube.com/watch?v=6hZMvJ4O1_g
29
Esittäjä: Tatu Pekkarinen
On kaikille seikka se tuttu,
että monesti on tiukalla nuttu
ja rahastakin puute on.
Ai, ai, elo toivoton!
Kun asiani käy ihan ristiin
ja meiningit menevät mistiin,
muuta kun mä taida en,
kädellä mä huitaisen
ja lopuksi mä laulelen:
Kyllä, kyllä tästä selvitään,
hissunkissun keino keksitään.
Asiat kun mutkistuu,
itsestään ne suoristuu;
kyllä tästä selvitään.
Oli Mattila huijari fiini;
lopuksi joutui hän kiinni
ja vankilan passit sai.
"Hei, Hei!" sanoi Mattila vain.
"Ei suru paina tämmöistä poikaa,
kyllä se asiansa hoitaa,
rahat kun on tallessa,
miljoonat on piilossa,
Mattila se laulelee:
Kyllä, kyllä tästä selvitään,
hissunkissun keino keksitään.
Vuosi pari istutaan,
sillähän se kuitataan;
kyllä tästä selvitään."
Ja se Maria Åkerblummi!
Se se on vasta veikeä mummi;
se vartioita narrailee;
ai ai, kun se karkailee.
Kun se Kokkolan puskassa loikki,
niin Helsingissä tie meni poikki.
Se Toivolassa tavattiin,
sieltä kiinni napattiin
ja Maria laulelee:
"Kyllä, kyllä tästä selvitään
hissunkissun keino keksitään.
Nyt jos kiinni napataan,
huomenna taas karataan;
30
kyllä tästä selvitään."
Olin kerran mä öisellä säällä
vähän noin niinkuin lystillä päällä
ja kadulla ma seilailin.
Hip hei! minä hihkasin.
Mutt' poliisi mun riemuni kuuli
ja mun seuraansa kaipaavan luuli.
Kohta käsikoukussa
olin niinkuin loukussa
ja siinä minä laulelin:
Kyllä, kyllä tästä selvitään,
hissunkissun yötä vietetään
siellä, miss' on kaverit,
oikein olkilaverit;
kyllä siellä selvitään.
1.8.2. Laulu radiosta
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=T4V3Y_YAHCo
Esittäjä: Tatu Pekkarinen
Ennen meillä kuultiin kanteloista,
säveliä honkien huminoista
Kalevan kankahilla
raikkailla rantamilla.
Nyt meillä nähdään nykyajan voitto:
radiosta kantaa maailman soitto
korvessa kaukaisessa
pirtissäkin pienoisessa.
Ennen meillä kuultiin kirkossa pappii,
nyt kun vähän vääntää radion nappii
ja torvet korvissa maataan,
siihen ne saarnat saadaan.
Juorueukot ennen uutiset antoi,
talosta ne toiseen tietoja kantoi
ja valheita vallan sotki,
kahvia kuumaa hotki.
Radiosta saamme nyt raikkaasti kuulla
maailman uutiset Markkusen suulla.
Totta se kertoo silkkaa
31
eikä pyydä kahvin tilkkaa.
Radio se auttaa asioiden laitaa
opettaapa, kuinka on ommeltava paitaa
Neuvoo se tuhmemmankin,
kuuluttaapi kurssit pankin.
Ennen oli maanmies tunkiotoukka
maailman mielestä mahdoton moukka.
Nyt sillä kohta on järki
terävä kuin neulan kärki.
Radiosta ravintoa saa joka henki
Isäntä ja emäntä ja piika ja renki
ja kehdossa pientä vauvaa
se nukkumahan laulaa.
Fariseukset hoitavat vakavuuden vaakaa,
leikki ja huumori heistä on raakaa
niillä, kun sydän on musta,
ei ne kärsi riemastusta.
1.8.3. Muistoja Suomesta
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=jg7-N1blHbs
Esittäjä: Tatu Pekkarinen
Nyt laatinut olen minä laulun taas
viime aikojen elämästä Suomenmaas.
Monenmoisessa oltu on touhussa,
kun tapeltu on Helsingissä, Oulussa.
Sota suuri on käynyt yli Suomenmaan,
on Iivanat kärrätty Moskovaan.
Punakaartin veri nyt on vakinnut
ja nyt Suomes' on puhdasta, eikös juu.
Punatautia Suomessa on hoideltu,
siinä monen sortin rohtoja koiteltu.
Tuli Saksasta pillereitä parhaita,
mutta maistella olivat ne karvaita.
Ei nälkää Suomes' ole kärsitty,
kun on leipäkortin laitoja järsitty,
ja on kuningasta katseltu kuvissa
32
sekä prinsseistä haaveiltu unissa.
Meillä kovasti on kuningasta kaipailtu,
sitä rahalla ja kortilla haikaltu.
On jonoteltu Saksan Villen ovella tuo kruunuja vesti rahapovella.
Piti Saksasta saada mitä parhainta
noita Vilhelmin poikia armaita,
mut' Ville meitä kaupoissa jutkautti:
hän raihnaisen prinssin meille sutkautti.
Mut' otettu me olis' vaikka murjaani,
siksi prinssillä meidät ihan hurmattiin.
Sille herrat jo asunnonkin aitaili,
rouvasväki paitoja paikkaili.
Mut' purkaa ne
sillä Villekin
ja Englantikin
että heittäkää
kaupat piti kumminkin,
itse teki konkurssin,
nöitä on neuvonut niin,
se tavara jo hemmettiin.
Suomen kruunukin - missä liene rustattu mutta pilalle se varmasti on kuskattu
se on toisille ahdas ja toisille suur'
eikä kellekään se näytä nyt kelpaavan juur'.
Mut' mihin sitten kruunua käytettäis,
jos sopivata päätä ei löydettäis?
No kukaan kuutta tarvitse ei vitsailla
sillä voi vaikka perunoita mittailla.
1.8.4. Pieni sydän
Sisällysluetteloon.
Linkki:
Sanoittaja: Tatu Pekkarinen
Niin pieni ihmissydän on,
vaan avara ja pohjaton.
Se kätkee suuret unelmat
ja vihan lemmen maailmat.
Riemujen rikkaus ja surujen summa
onnekas rakkaus ja tuskakin tumma
syömmehen pienehen mahtua voi.
Onnea, iloa, oi,
33
aatosta jaloa ja alhaista mieltä,
tunteitten paloa ja kylmyyttä sieltä
syömmestä pienestä löytyä voi,
kaiken min kohtalo soi.
1.8.5. Posetiiviveisu Suomesta
Sisällysluetteloon.
Linkki:
Sanoittaja: Tatu Pekkarinen
(Lauluja on monta.)
I
Tää posetiivi ei ole Roomasta,
tämä tehty on pakkiloodasta,
mutt' kyllä tästä lähtee ääniä,
jotka kuuluvat ympäri lääniä.
Kun tähän veiviin taidolla tarttuu,
niin tämä soipi kun Siionin harppu.
Kerto: Hadilia tudilia hidiliataa,
näin minä soitan ja laulan vaan.
Helsingistä on värssyt nää;
siellä on taasen talven sää.
Puistojen kauniit kukkaset
on kuivat kun vanhat rukkaset.
Talven viimat ne vinkuu ja ryskää,
Havis-Mandakin saanut on yskää.
Kerto.
Helsingissä lysti on asua,
rahoja kun olis' monta vasua.
Autolla pääsee, ja markalla saa
yölläkin ostaa makkaraa.
Jos joku kaipaa ilon virikettä,
sitäkin lähtee kuin kraanasta vettä.
Kerto.
Helsingissä paljon huijataan,
tuhmilta taalarit puijataan.
Siellä on poikia rehtiä,
jotka tutkivat korttilehtiä.
Toiset ne öisin punovat paulaa,
naruja ne heittävät ihmisten kaulaan.
34
Kerto.
En laula minä puolueriidasta,
tämä värssy on ministeri-Miinasta.
Miina on naisista ykkönen
ja vieläkin vapaa tyttönen.
Miina se latua jo kaikille aukoo
miehistä hallitusvuosiaan taukoo.
Kerto.
Meillä useasti hallitukset kaadetaan
???????????????????????
Kyllä siinä ministerinpaikalla
saa istua kuin piikkilanka-aidalla.
Suomen kansa hallitusta haukkua taitaa
joka viikko vaihtaa kuin saunassa paitaa.
Kerto.
On lehdissä asioista kummista,
siitä saarnaaja Åkerblummista.
On varastettu kangaspakkoja
sekä narrattu vanhoja akkoja.
Valatkin on vannottu väärät ja oikeet,
kyllä siinä tuomarin silmät on soikeet.
Kerto.
En minä laula viinasta
enkä siitä Eestin hiivasta.
Vettä mä ryyppään kraanasta,
senhän jo huomaa naamasta.
Viinan juonti on tuhmaa ja väärää,
paitsi jos pikkusen tohtori määrää.
Hadilia tudilia hidiliataa,
nyt tämä lauluni loppua saa.
II
Tän posetiivin kans' olen reesannut
olen ympäri Suomea veisannut.
Minä kiinni olen aina ollut veivissä,
mutta huonosti pysynyt leivissä.
Pois tämä posetiivi joutaisi myydä,
en tästä viitosta enempätä pyydä.
Kerto: Hadilia tudilia hidiliataa,
näin minä soitan ja laulan vaan.
35
Helsingistä mä värssyt saan,
siellä se elämä on ennallaan.
Siellä on paljon huvia:
on iltamia, eläviä kuvia.
Markan kurssikin hiukan on noussut,
pian saa kympillä uudet housut.
Kerto.
On lama-aika Suomessa kireä
on puutteessa laiska ja vireä.
Nyt pidetään markan reunasta
lujasti kuin räätälineulasta.
Multakin puuttuu hyvin monta lanttii
kai minä vien tän posetiivin panttiin.
Kerto.
Suomessa hallitusta vaihdetaan
toisia puolitse autetaan.
Kyllä siinä ministerinpaikalla
saa istua kuin piikkilanka-aidalla.
Suomen kansa hallitusta haukkua taitaa
joka viikko vaihtaa kuin saunassa paitaa.
Kerto.
Viinasta kuuluu kauhiaa
ja mittailla ryyppyjen pauhinaa
taivaan pojat siellä katselee
??????????????
Moni äijä kiinassa lettinsä hukkaa
vieläpä halvalla sais tekotukkaa.
Kerto.
En minä laula viinasta
enkä siitä Eestin hiivasta.
Vettä mä ryyppään kraanasta,
senhän jo huomaa naamasta.
Viinan juonti on tuhmaa ja väärää,
paitsi jos pikkusen tohtori määrää.
Hadilia tudilia hidiliataa,
nyt tämä lauluni loppua saa.
III
(Kirjasta Iloinen testamentti.)
36
Tää posetiivi ei ole Roomasta,
tämä tehty on pakkiloodasta,
mutt' kyllä tästä lähtee ääniä,
jotka kuuluvat ympäri lääniä.
On tämä oikea sävelien sorvi,
niin tämä huutaa kuin palotorvi.
Kerto: Hadilia tudilia hidiliataa,
näin minä soitan ja laulan vaan.
Helsingistä on värssyt nää;
siellä on taasen talven sää.
Puistojen kauniit kukkaset
on kuivat kuin vanhat rukkaset.
Talven viimat ne vinkuu ja ryskää,
Havis-Mandakin saanut on yskää.
Kerto.
Helsingissä lysti on asua,
rahoja kun olis' monta vasua.
Autolla pääsee, ja markalla saa
yölläkin ostaa makkaraa.
Jos joku kaipaa ilon virikettä,
sitäkin lähtee kuin kraanasta vettä.
Kerto.
Kahviloita täynnä on Helsinki,
niissä on repäisevä meininki.
Saa istua tupakansauhussa,
jatsimusiikin pauhussa.
Toiset ne teetäkin liiaksi latkii,
niin että alkavat apinata matkii.
Kerto.
Kieltolaki yhä vain sairastaa.
Mikähän sen päästäis' vaivasta.
Lääkärit kyllä sitä virvoittaa,
kieltolaille reseptejä kirjoittaa.
Apuansa antaapi veljeskansa,
lääkkeitä tuopi se laivoillansa.
Kerto.
En minä laula viinasta
enkä siitä Eestin hiivasta.
Vettä mä ryyppään kraanasta,
senhän jo huomaa naamasta.
37
Viinan juonti on tuhmaa ja väärää,
paitsi jos pikkusen tohtori määrää.
Kerto.
Moni kyllä ottaa naukunkin,
ett' pää on kuin Haminan kaupunki.
Toisia ajelee ajuri,
toisia tampuurimajuri.
Minä vain maistelen murheen maljaa,
juon sitä paljasta Bastmannin kaljaa.
Kerto.
Jos minä oisin Kajander,
kelpais mullekin napander,
mutt' liiaksi raitis ma olisin
virkahan raittiuspoliisin.
Raittiusvalvojan elämä on kuivaa,
siksi ne kilvalla pyrkivät uimaan.
Kerto.
On lehdissä asioista kummista,
siitä saarnaaja Åkerblummista.
On varastettu kangaspakkoja
sekä narrattu vanhoja akkoja.
Valatkin on vannottu väärät ja oikeet,
kyllä siinä tuomarin silmät on soikeet.
Kerto: Hadilia tudilia hidiliataa,
nyt tämä lauluni loppua saa.
IV
(Taisto Wesslin/Esa Pekkarinen)
Tää posetiivi ei ole Roomasta,
tämä tehty on pahviloodasta,
mutt' kyllä tästä lähtee ääniä,
jotka kuuluvat ympäri lääniä.
On tämä oikea sävelien sorvi,
niin tämä huutaa kuin tulipalotorvi.
Kerto: Hadilia tudilia hidiliataa,
näin minä soitan ja laulan vaan.
Kahviloita täynnä on Helsinki,
niissä on repäisevä meininki.
Saa istua tupakansauhussa,
jatsimusiikin pauhussa.
38
Toiset ne teetäkin liiaksi latkii,
niin että alkavat apinoita matkii.
Kerto.
Kieltolaki yhä vain sairastaa.
Mikähän sen päästäis' vaivasta.
Lääkärit kyllä sitä virvoittaa,
kieltolaille reseptejä kirjoittaa.
Apuansa antaapi veljeskansa,
lääkkeitä tuopi se laivoillansa.
Kerto.
Lindberin säestäjän nurhuilu,
kun Johanneksen kirkon urkuihin
ei hänen koskea annettu
vaan pian oli kirkkoon kannettu.
Turha oli ryhtyä tuohon vaivaan,
minultahan saisi tämän posetiivin lainaan.
Kerto.
Kirkosta toiset eroaa,
eikä ne maksais' veroa.
Onpa jo Viipurin takana
yksi lukkari vallan pakana.
Minä se pappien saatavat maksan,
jos vain markkoja veivata jaksan.
Kerto.
On urheilu-uutiset uhkeita,
saatu on voittoja muhkeita.
Nurmi ja Ritola on juosseet taas
siitä se ilo on Suomenmaas.
Suomen lippu se liehuu jo kauas
Ruotsin se roikkuu kuin handtukki naulas'.
Kerto.
On raha-aika Suomessa kireä
on puutteessa laiska ja vireä.
Nyt pidetään markan reunasta
lujasti kuin räätälineulasta.
Multakin puuttuu kovin monta lanttii
kai minä vien tän posetiivin panttiin.
Kerto.
39
1.8.6. Sepän sälli
Sisällysluetteloon.
Linkki:
Sanoittaja: Tatu Pekkarinen
Sepän sälli se opin oli käynyt
Saimaan kanavalla vaan.
Siel' oli tyttöjen sydämiä
totutellut takomaan.
Sälli se söi sen silakan ja leivän
ja tiun kananmunia.
Santra se silloin aitassaan
näki rakkauden unia.
Sälli se antoi Santrallensa
rakkauden kukkaset.
Santra se antoi sällillensä
koirankarvarukkaset.
Jos minä olisin sepän sälli,
niin taitaisin minä takoa
sellaisen auran, jolla pellon pintaan
tekis' syvää vakoa.
1.8.7. Soita Humu-Pekka
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=RxICnBDHp2U
Esittäjä: Georg Malmstén
Orkesteri: Odeon orkesteri ja Dallapé
Sanoittaja: Tatu Pekkarinen
Säveltäjä: Matti Jurva
Kotia kun Humu-Pekka maailmalta saapui,
seljässä oli hällä haitari.
Kylän väki sano: Sinä tuhlaajapoika,
näytä nyt pelimannitaitosi.
Kert. Soita Humu-Pekka, soita HumuPekka, kulkurin jenkka ja sottiisi.
Humu-Pekka haitarin kun polvellensa otti se se vasta riemua nostatti.
40
Kylän väki tanssissa kohta jo pyöri.
Kaikki ne kuorossa rallatti:
Kert.
1.8.8. Uusi hattu
Sisällysluetteloon.
Linkki:
https://www.youtube.com/watch?v=Crwk5lWMSRA
Sanoittaja: Tatu Pekkarinen
Mä ennen aina kuljin kadulla
kuluneella rähjähatulla.
Mua herraksi ei tiennyt kukaan,
eikä paljon huomattukaan,
tuttavatkin mua vierosi.
Mä lopulta jo vallan harmistuin
ja päätös luja mulla varmistui:
aattelinpa yhden kerran
itsestäni tehdä herran:
sitä varten läksin narikkaan.
Yks' juutalainen mulle sieltä huus:
"Tulga tinne oshta hattu uus!
Teme knalli hyvin passa,
eikä tarvis paljo hassa,
sen ei kosta bara marka kuus!"
No, knallin tuosta päähän pänttäsin
ja vanhan rähjän maahan ränttäsin.
Kuusi markkaa heti annoin,
sillä juutalainen vannoi:
"Nyt te näyttä oikken fiini mies!"
Mä Espikselle sitten astelin
ja knalliani usein katselin.
Ja ihme, kuinka joka puolla
tervehdittiin siellä, tuolla,
neitosetkin mulle niijasi.
Ja vosikat ne sanoi: "Se on jemt,
tuo herra lienee itse president."
Ennen olin paljas nolla,
nyt en tiennyt kuinka olla;
pystypäisnä kuljin viheltäin.
41
Mua velkamiehet ennen painosti,
nyt kumarsi ne mulle kainosti
ja kysyivät, jos tarvis oisi,
lisää kyllä saada voisi,
satasen mä tuosta vippasin.
Vaikk' typerä ja tyhjä mull' on pää,
niin tyhmyyteni peittää hattu tää.
Vaikk' en osaa iitä, ännää,
enkä pyöritellä pännää,
herraksi nyt mua luulla vois.
(En tarvitsekaan paljon järkeä;
tää hattu vain on mulle tärkeä.
Jos en väsy odotukseen,
ministeriks' hallitukseen
hattu tää mun vielä johdattaa.)
1.8.9. Vanhat viinaveikot
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=YT2cwZsx29M
Esittäjä: Tatu Pekkarinen
Sanoittaja: Tatu Pekkarinen
Säveltäjä: Traditionaalinen
Levy: Victor 3-80631-B (40375) tai Homocord O.4-23010
Hei viinaveikot, vahvat ja heikot!
Kaikki mun lauluni kuulla saa.
Laulu ja viina on elämässä hiiva,
mi' murheessa mieliä nostattaa.
Laki meillä
vettä meitä
Hulluhan mä
sehän multa
saatiin, viinat pois se vaatii,
juomahan suostuttais.
oisin, jos mä vettä joisin
terveyden ruostuttais.
Kuules, vanha veikko, onko pääsi heikko?
Onko sun asiasi rempallaan?
Älä kärsi piinaa, osta pullo viinaa!
Kohta on riemusi ennallaan.
Älä ole saita, vaikka menis' paita,
42
kuolo meidät kumminkin viimein saa
Nyt pullon suulta korkki ja auki ilon portti,
mi' paratiisin riemuhun johdattaa.
1.9. Olavi Virta
1.9.1. Metsäkukkia
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=OwagHwI0jJo
Esittäjä: Olavi Virta
Vuosi: 1952
Metsään on tullut jo syys,
lohduton yön hämäryys,
vaan hongat huokaillessaan
suojaavat kukkia maan.
Hongiston suojaan on jäänehet pienoiset.
Metsäorvokit nuo syksy unhoitti laasta pois.
Yksinäin allapäin saavun kukkien luo.
Poimin ne armaallein.
Anteeksi saan,
tien onnelaan
tunnen taas löytänein.
Niin kesä saapuu jo uus,
kukkien uus ihanuus,
metsässä puut vihannoi,
sunnuntain hääkellot soi.
Vierelläin ohjaan näin kirkkohon morsion.
Metsäkukkia on hällä morsiuskimpussaan.
Hymyillen, tietäen, katseet yhtyvät nyt.
Vain me tunnemme sen.
On matkan pää
liittomme tää
- syy metsäkukkien.
1.10. Elmer Lamppa
1.10.1. Viinatrokarin laulu
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kieltolain_laulut_17659.html#
43
media=17666
Esittäjä: Elmer Lamppa (laulu) ja Eddy Jahrl (hanuri)
Levy: Victor 80072
(Puhuen) Olkaapa nyt hetkisen hiljaa.
Seuraava laulu käsittelee kotimaista viljaa.
Suosittelen sitä kaikillen viinan maistajillen
vaikkapa hengen haistajillenkin.
Tuotetta tämä on korpitehtaan.
Tavaraa hyvää kyllä kaupata kehtaa
kaikille juomareille, vaik' itse tuomareille.
Älkää te ostako virolaista viinaa
sitä kun juo, niin kohmelo piinaa.
Virolainen se pettää, virkkuna saippuavettä.
Raittiusvalvojat nuuskii ja tonkii,
Suomenlahdella uistaa ja onkii,
heittävät pitkää siimaa,
näin etsivät kanisteriviinaa.
Kaikessa tuosson turhaa vaivaa,
ei auta kuin lekkeri kaivaa.
Säästyypi turha juoksu,
maineessa hieno tuoksu.
Tämä saa ihmisen iloiseksi,
laihankin saattaa kihloiseksi.
Pistääpi vanhan mallin,
saa tanssitkin vaikka talliin.
(Puhuen) Voipa niitä päiviä, kun sain baarissa kallistaa viinaa.
No, niinhän se oli kuin maitova.
1.11. Matti Jurva
1.11.1. Laulu marjaviinistä
Sisällysluetteloon.
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kieltolain_laulut_17659.html#
media=17666
Linkki:
Esittäjä: Matti Jurva
Orkesteri: Columbia-tanssiorkesteri
44
Sanoittaja: Tatu Pekkarinen
Säveltäjä: Matti Jurva
Levy: Columbia DY 35
Kotimaisen harrastus nyt muoti on uus
kaikkialla siitä puhutaan.
Erittäin on suosittuna viiniteollisuus,
mut' kuiskaten vain siitä huhutaan.
KERTO:
Kas, kun vitamiinit ennen kielletty on,
siksi kansa keksi marjaviinin.
Kodikkaasti marjakeitos käy, luksuttaa
ja valmistajan suuta kutkuttaa.
Marjat, hiivat, sokerit kun pannaan pullohon
ja vesilukko päälle korkataan,
siitä syntyy iloliemi voittamaton
jota tuskin miedoks' morkataan.
KERTO
Kaljapullon kylkihin on lyöty prosentit,
mut' sisällys on aina pluttanaa.
mutta kotiviinipullosta kun sieppaat tuikkarin
niin ilo on kohta tuttava.
KERTO
Perhejuhlissakin ompi talon antimet
silloin vasta oikein kukassaan,
vierailta kun irti pääsee kielenkantimet
ja he tuntee viinin tukassaan.
KERTO
1.12. Hannes Saari
1.12.1. Oi, mistä saataisiin
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=CHJN4mDPXsc
Esittäjä: Hannes Saari
Orkesteri: A. Kosola trio
45
Sanoittaja: Hannes Saari
Säveltäjä: John Redland
Levy: Columbia 7786
Nyt mä pienen pätkän teille tässä laulan,
laulan kieltolaista.
Seikka, joka monen mieltä kovin painaa,
itsetuntonne viinasta.
Sen jokainen on valmis tunnustaan,
et' viinaa juodaan nyt kuin konsanaan
ja usein pikku tunnin päästä sä, tän laulun kööri virittää:
Oi, mistä saataisiin yksi pikku tippa viinaa?
Kyllä täällä sitä juoda saa, vaikka kieltolaki piinaa.
Joka miehelle varpunen ja puolikaskin sietää sen.
Nyt pojat kurkkua vaan täs' kastellaan.
Siis juokaa pojat pois, kyllä tämä aine riittää.
Ja enkä minä muuta voi, kuin tästä hallitusta kiittää.
Tämä aine verraton, minun sisässäni nytten on.
Ei huolet paina vaan, ei ollenkaan.
Tätä laulua en laulele mä siksi,
että sääntöjä halveksin.
Mutta laulelen vain huviksi, sen vuoksi
kun säännöt on kirjoissa vaan.
Sil' käytäntö meil' kyllä opettaa,
et' kulmasta et löydä kapakkaa,
käy trappuu kaksi kulman ympäri,
siel' ääni korvaas kajahtaa:
Oi, mistä saataisiin yksi pikku tippa viinaa?
Kyllä täällä sitä juoda saa vaikka kieltolaki piinaa.
Ja minkäs sille voi, kun kaikkihan viinaa joi.
Aina alimmasta ylimpään, ken irti saa.
Tän laulun saa laulaa raitis sekä juoppo.
Ei tästä maine mee eikä olematon luotto.
Tämä sopii kaikille, niin miehille kuin naisille
jotka aatettani kannattaa ympäri maan.
46
1.13. Martti Similä
1.13.1. Jos kaikki Suomen järvet
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=sRioHuoA6b4
Esittäjä: Martti Similä ja Yrjö Sjöblom
Orkesteri: A. Kosola trio
Sanoittaja: Traditionaali ja Yrjö Sjöblom
Säveltäjä: Traditionaali
Levy: Columbia 13354
(Keskustelu:)
Martti: Luuletkos sinä hyvä veli, että minä voisin tässä kuivassa maassa
laulaa yhden vanhan viinalaulun.
Yrjö: Jaa, mitenkähän tuo olisi.
Martti: Olisiko tuo sinun mielestäsi arveluttavaa? Tarkoitan,
että loukkaantuisiko tämä raitis ja lainkuuliainen kansa tuosta?
Yrjö: Niin, jaa, tokkopa tuo nyt sentään.
Martti: Niin, katsos, tämäkin laulu tavallaan pohjautuu suuriin
historiallisiin muistoihin ja traditsiooneihin. Ja vallankin,
kun juopottelu jo nykyään on vanhanaikaista ja epälaillista,
niin voitaisiinkohan tällainen vanha viinalaulu ymmärtää ikäänkuin
jonkinlaisena, sanoisinko, Tutankhamenin muumiona, museotavarana.?
Ö, tiedä, ymmärräthän...
Yrjö: Aivan niin, kyllähän, kyllähän me leikin ymmärrämme.
Ja jos ne sinun niskaasi hyökkäävät tämän johdosta, niin
kyllä minä tulen puolelle.
Martti: No, ei sitten muuta kun "Allright, allright", sano
Walesin prinssi, kun istui Hiide parkissa ja luki Diemesiä.
Kaks' kisälliä kulki
maantiellä laulellen
ja kulkeissaan toi julki
tän' suuren aattehen.
Jos kaikki Suomen järvet
viinaksi muuttuisi,
47
niin eikös meidän poikain
elellä kelpaisi?
Sen viinajärven rantaan
me maja laitettais'.
Sen kuulolainehilla
öin, päivin soudeltais'.
Ja me ryypättäisiin viinaa,
viinassa uitaisiin.
Niin eikös tätä voisi
verrata Eedeniin?
Kun viimein parannusta
ei saatais' krapulaan,
Niin silloin viinajärveen
loikattais' kuolemaan.
1.14. Heikki Tuominen
1.14.1. Kieltolakilaulu
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=tZm1nxaIfyI
Esittäjä: Heikki Tuominen
Sanoittaja: Oskar Nyström
Säveltäjä: Oskar Nyström
Levy: Odeon A 228089
Suomemma on nyt raitis maa,
eikä saa kun joskus vaan pontikkaa.
Ukot ovat täällä viinaprännissä
ja sakot saapi joka vaan on kännissä.
Raittiit nyt Suomessa tykkääpi,
mut' juopot täältä pois kohta flyttääpi,
kun lääketieteen dosentit
määrää jo kaljankin prosentit.
Sulle, Alkoholi, mä laulelen,
vaikka tyhjää pulloa suutelen.
Teet ilon onnen ja ihanan
ja monesta laihasta lihavan.
48
Annoit viinavoittorahoja
ja kasvatit suuria mahoja.
Nyt elämä on niin hassua,
kun et anna edes yhtä napsua.
Olet näytellyt osas mones' mutkassa
ja sun tähtes' on moni ollut putkassa,
saanut monet satulan
ja hirvittävän krapulan.
Toiset on sua lempinyt niin,
että takin ovat vieneet panttikonttoriin
Kengätkin viinaksi keitetty,
housut viel' perähän heitetty.
Pyk soro vesti, niistä sai fem
mä toisella linjalla kuulin sen
Tio mark knyt och shu,
niillä ennen sai litroja kuus.
Sua raittiusmiehet raateli
ja niskasta piti konstaapeli
sait kalloos' sapelin kahvalla
ja vakinainen kundi oli pahnalla.
Kauan sinua on jo jaakattu
ja Eduskunnassa lahattu.
Sua puolella oikealla lemmittiin
mutta puolella vasemmalla kuulu: "mene hemmettiin".
Mut sun lempesi liekki on sammumaton,
olet sankari maailman kuolematon.
Näkemiin siis, herra Alkohol,
kun treffataan, niin huudan Skål!
49
1.15. J. Alfred Tanner
1.15.1. Nujalan talkoopolkka
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=VBrydCwEOz8
Esittäjä: J. Alfred Tanner
Muina aikoina Nujulakin nukkuu
mut talkooviikolla, sillon se kukkuu
aamuhämärästä puoliyöhön
kiikkerä Nujulan polkka
Pellolla häärää ramma ja kuurna
syö nuo talkkunapuurot
Kerto: Viulu se huutaa
kiirakaaraa
Haitari
dullaadaa
Nujulan talkoissa tanssitaan
Polkantahtia polkee Kaisa
vantterana kuin vankkurinaisa
viulukin
Nuoret ne käyvät illansuussa
katsomas, jos olis uutta kuussa
onko sitä ihme, että
jäähylläkäyntikin maittaa.
Kerto.
Lattiapalkkiin lapikas lässää.
Niin kunnes pöytään valtti ässä.
Emännät ne vieraiden mieliksi häärää
isännät ne imeskelee äkkiväärää
ei ne muuten nukkua saata
Kerto.
Syrjästä katsoen huomaa kyllä,
et' kotoinen tuntu on kaiken yllä
mukavas tällis
Tyttöjen letti se huiskaa.
Miniät hoitavat lempensä hintaa
antavat sille joskus rintaa.
50
Ukkomiehet ne uskaliaina
joskus mehevän syljen ruiskaa.
Kerto.
1.16. Tapio Rautavaara
1.16.1. Kulkuripoikana
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=VBrydCwEOz8
Esittäjä: Tapio Rautavaara
Kulkuripoika
Kulkuripoikana maailmalla
kävin minä kerran lännen mailla
syksyllä hiljaisella.
Hei! Pienellä pakkasella.
Farmari-isänniltä kyselin töitä,
tallin vintillä makasin öitä
länketti kylkeni alla.
Hei! Mielellä kaihoisalla.
Työt oli loppunut farmareilta,
ansiot jätkiltä souvareilta,
talvi se uhkasi jäinen.
Hei! Pakkanen harmaapäinen.
Talo oli suomenruotsalainen,
jonneka poikkesi matkustavainen
illalla pimiällä
Hei! Mielellä ikävällä.
Talossa se kuului tanssin huiske
sekä hienon laulun luiske
kartanolle asti.
Hei! Ruotsin voittoisasti.
Koputin mä ovelle sykkivin syömmin,
luulin saavani ehkäpä lyönnin.
Vaan ei saa olla arka.
Hei! Kulkuripoika parka.
Ovi se auki mulle sysästiin
ja ruotsin kielellä kysästiin,
51
että ”Vad ska du vara min poijken?”
Hei! Ymmärsin sen oikkeen.
Vastasin siihen mä suomenkielin:
juomista hieman saada mielin,
vettä mä olisin vailla.
Hei! Janottaa hemmetin lailla.
Suomenkielinen vastaus multa
herätti talossa riemun tulta.
Joka ikinen pyysi
Hei! ”Komma du hit min hyysi”
Isäntä se minua kädestä kinnaa
”Komm, komm inne, du jävla du finne!”
Tarjosi kuupalla viinaa.
"Hei! jano ei meite piinaa"
Talossa sato oli korjattu juuri,
josta se riemu oli näin suuri.
Oluttynnyri lattialla.
Hei! Viskiä pöydän alla.
Talossa ei ollu kun muutama henki:
isäntä ja emäntä ja piika ja renki.
Kaikki oli humalassa.
Hei! Nurkassa kumarassa.
Emäntä se tarjosi ööliä mulle,
kuin vieraalle parhaalle kutsutulle.
Ilmaisi suosiotansa.
Hei! Hymy oli huulillansa.
Ryyppäsin olutta ja ryyppäsin viinaa,
tanssitin emäntää ja tanssitin piikaa
ja olin minä aika lailla Hei! - mieltä ja järkeä vailla.
Kello on ehtinyt lyödä jo kaksi,
väsymys ja uni tuli vierahaksi
saapuen seurahamme,
Hei! lamaten intoamme.
Emännän silmissä maailma hyllyy,
renki ja piika ne nurkassa pyllyy
52
täydessä unelmassa,
Hei! kilvan kuorsaamassa.
Isäntä yritteli vähä förbannaa,
venska och finska inte alttisamma,
vaan olkaa te niin kuin hemma.
Hei! tanssittakaa min Emma.
Isäntäkin vaipui jo keinutuoliin,
uni löi leimansa silmäluomiin.
Kuorsaus talon täytti
Hei! ainakin siltä näytti.
Emäntä se hyllyvä pyöreä muori
naurusuinen iloinen ja nuori
muuttui tuttavammaksi
Hei! meitähän oli vain kaksi.
Hänenkin jo vihdoin yllätti uni,
horjuen kun hän sylihini tuli.
Tarjosi kaulalle kättä
Hei! ilman pyytämättä.
Isäntä se nukkuukin luuria unta,
syömmessä kierryttä kirotunta.
Hyppäsi seisomahan
Hei! päästäen mölyn pahan.
Mitä sinä meinaa, mitä förbanna,
ryyppä min ööli ja halata min mammaa.
Vieläkin se isäntä huusi
Hei! alahan jo korjata luusi.
Länkettinippuni nurkasta väänsin,
kaihoten emännälle selkääni käänsin,
läksin mä reissuun jälleen.
Hei! pitkälle ikävälle.
Vaan aamulla varhain, kun aurinko paistoi,
matka se taasen jätkälle maistoi
maantiellä leviällä
Hei! mielellä keviällä, hei!
53
1.16.2. Mannakorven mailla
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=mHP_9j2Cx3M
Esittäjä: Tapio Rautavaara
Vallesmanni lakituvass' kiroili ja hääri,
kun hummer'poika lompakosta satasia kääri.
Kerto: 2x Hurahuhhahhei siellä Mannakorven mailla,
siellä paljon on tiputettu pontikkaa.
Vallesmanni yötäpäivää metsässä ajaa,
etsien trokarien tehdasta ja pajaa.
Kerto.
On siellä tiputettu litroja sata.
Särjetty on hummereilta pannu sekä pata.
Kerto.
Nyt kun meille koittanut on vapaan viinan aika,
niin eihän ne pontikat enää meille maita.
2x Hurahuhhahhei siellä Mannakorven mailla,
siellä ei enää tiputeta pontikkaa.
Ja jos ne herrat yhä sitä viinan hintaa nostaa,
niin kyllä se pontikka heille vielä kostaa.
Hurahuhhahhei siellä Mannakorven mailla,
siellä kohta taas tiputetaan pontikkaa.
1.16.3. Kauan on kärsitty
Sisällysluetteloon.
Linkki:
https://www.youtube.com/watch?v=gztGzNljqW4
Kauan on kärsitty vilua ja nälkää
Balkanin vuorilla taistellessa. :,:
:,: Oi kallis kotimaa, Suomi sulo Pohjola,
ei löydy maata sen armaampaa. :,:
:,: Musiikki se pelasi, kun pojat ne marssi
Gornij Dubnjakin valleilla. :,:
:,: Oi kallis kotimaa, Suomi sulo Pohjola,
ei löydy maata sen armaampaa. :,:
54
:,: Poikia on haudattuna Balkanin santaan
toiselle puolelle Tonavan. :,:
:,: Oi kallis kotimaa, Suomi sulo Pohjola,
ei löydy maata sen armaampaa. :,:
:,: Jos ruumiimme kuolee, niin sielumme jääpi
perinnöksi armahan syntymämaan. :,:
:,: Oi kallis kotimaa, Suomi sulo Pohjola,
ei löydy maata sen armaampaa. :,:
:,: Hurraa, nyt komppania kotiamme kohti
Suomemme suloisille rannoille! :,:
:,: Oi kallis kotimaa, Suomi sulo Pohjola,
ei löydy maata sen armaampaa. :,:
55
1.16.4. Troikka
Sisällysluetteloon.
Linkki:
https://www.youtube.com/watch?v=Hcejg69__EM
Maantietä pitkin troikka kiiruhtaa
ja tienoon peittää lumi, jää,
Mut yhtä en vain saata ymmärtää,
ajomies, nyt miksi nyyhkyttää.
Mä hältä kysyin, - "rakas ystäväin,
miks´ surra saatatkaan sä noin"?
Hän silloin vastas´ mulle nyyhkyttäin,
"mua kuule kertoa sen voin."
"Mä kaunottareen kylän rakastuin,
niin tummaan, sorjaan tuliseen.
En verrata mä voinut häntä kuin
taivaan kirkkahimpaan tähtöseen."
"Mut kaikkeni mä sitten kadotin,
hän uskollinen ollut ei,
niin paljon kuin mä häntä rakastin,
kylän vanhin hänet multa vei."
Näin päättyi taru, kuului huokaus
ja rinnalle taas painui pää,
mun syömein täyttää myöskin ahdistus
ja kyynel poskel´ vierähtää.
Maantietä pitkin troikka kiirehtää
ja tienoot peittää lumi, jää.
Mä myös jo senkin saatan ymmärtää,
ajomies, nyt miksi nyyhkyttää.
1.16.5. On The Sunny Side Of The Street
Sisällysluetteloon.
Linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=oGSC-MZHQKs
Esittäjä: Doris Day
Grab your coat and get your hat
Leave your worries on the doorstep
Just direct your feet
On the sunny side of the street
Can't you hear that pitter-pats?
And that happy tune is yours step
56
Life can be so sweet
On the sunny side of the street
I used to walk in the shade
With those blues on parade
But I'm not afraid
This rover, crossed over
If I never have a cent
I'll be rich as Rockefeller
Gold dust at my feet
On the sunny side of the street
1.16.6. Ateenalaisten laulu
Sisällysluetteloon.
Linkki:
https://www.youtube.com/watch?v=7Ul98nfFM5A
Sanoittaja: Viktor Rydberg
Suomentaja: Eino Leino
Säveltäjä: Jean Sibelius
Suomenkielinen versio
Kaunis on kuolla, kun joukkosi eessä urhona kaadut,
Taistellen puolesta maas, puolesta heimosikin.
Hehkuvin mielin puoltaan nouse syntymämaatas,
Riemuiten lastesi vuoks uhriksi henkesi suo!
Eespäin voittohon siis, te sankarit vahvat ja nuoret!
Väistymys mielestä pois! Pelvosta tunnetta ei.
Joukon maine mustuvi aina, kun vimmassa taiston
Nuorien eessä sä vaan vanhuksen kuolevan näät.
Nuorukaiselle kuolla kuuluu, kun hällä vielä
kutrissa tuoksuavat nuorteat kukkaset on.
Naisista kaunis, miehistä rohkea aina hän olkoon,
Taistossa kaatuen hän kaunis on kuolossa myös.
Englanninkielinen versio wikipediassa
The Athenians’ Song has been translated
from the Swedish original by Anna Krook,
and published in Songs of the North,
printed in Helsinki, Finland, 1926.
Splendid is death, when courageous, the first in battle, thou fallest,
57
Fallest in war for thy land, dying for city and home.
Therefore, with fiery mind, arise to fight for thy country,
Hasten to yield up thy life, gladly, for races to come!
Forward, forward now, boys, in close and invincible columns!
Never a feeling of fright, never a thought of retreat!
Shame and stigma fall on the host when, in front of the forces,
Old men, ahead of the young, combat and bleed unto death.
This behoves, above all, a youth while still he is wearing
Wreaths on the curls of his head, sweet-scented flowers of spring.
Handsome to women, stately to men, he may seem in his life-time;
Handsomer is he in death, fall’n in the thick of the fray.
58