Kotiseutupyöräilyä Lahden seudulla Ina Ruokolainen
Ina Ruokolainen Kotiseutupyöräilyä Takaisin sisällysluetteloon Lahden seudulla 1 Sisältö 4 Lahden reitit 54 Eteläiset reitit 7 11 15 18 23 1. 2. 3. 4. 5. 56 58 61 13. Kulttuuria ja Tönnön mylly 14. Artjärven kyläteille 15. Miekkiöntielle vauhtiharjoituksiin 62 Läntiset reitit 26 Pohjoiset reitit 64 68 16. Kärkölän Huovilan puisto 17. Herrala ja Korpikylä 29 32 36 40 6. 7. 8. 9. 70 Pyöräily käy kaikille 72 74 Lapset jaksavat, kun vauhti on sopiva Kuntoilijoita ja kilpailijoita 44 Itäiset reitit 78 Vinkkejä polkijalle 47 50 53 10. Pajulahden Urheiluopisto 11. Immilän mylly Nastolassa 12. Kuivannon reitti 80 Hyvät varusteet lisäävät pyöräilyn iloa Lahden parhaat rantamaisemat Pienten järvien ympäri Jalkarannasta länteen harjulle Perhepyöräilylle Launeelle Hollolan rajalle Riihelään Klassikkoreitti Vesijärven ympäri Urajärven kartanomuseo ja Vierumäki Hollolan kirkonkylä ja Salpakangas Menomatka pyörällä, paluu laivalla Takaisin sisällysluetteloon 3 Luku 1 Lahden 4 Takaisin sisällysluetteloon reitit Takaisin sisällysluetteloon 5 1 Lahden parhaat rantamaisemat Keskusta—Vesijärven satama—Niemi—Mukkula— Kilpiäinen—Karjusaari—Isosaari—Kukkila— Kivimaa—Keskusta, 18–24 km. Ajo alkaa 1 Historiallisen museon kupeesta eli vanhalta Lahden Kartanolta, ohittaa perinteikkään Kisapuiston ja vie Pikku-Vesijärven puiston läpi Vesijärven rantaan. Pikku-Vesku on hyvin suosittu ulkoilualue ja nuorison kokoontumispaikka, jossa on myös vesiurut ja kesäisin kioski. Rannassa tulee vastaan vanha rautatienpohja, joka yhdistää Teivaan ja Vesijärven satamat. Autoliikennettä ei raitilla kulje. Lahtelaisten olohuoneessa, Vesijärven satamassa, on pyöräilyä rajoitettu tapahtumien pitopaikassa Satamatorilla, mutta alueen läpi pääsee ajamaan kahviloina toimivien vanhan asemarakennuksen ja makasiinien takaa. Pyörän päältä kannattaa toki nousta tutustumaan sataman ravintoloihin, laivoihin ja muihin palveluihin. Pohjoiseen päin ajaessa reitille osuvat myös Pro Puu -keskus ja 2 Sibeliustalo, jonka länsipuolelta kannattaa jatkaa matkaa rantoja pitkin kohti Mukkulaa. Rantapoluilla ei ole lainkaan autoliikennettä, sen sijaan juoksijoita ja kävelijöitä kulkee paljon. Niemi, Kahvisaari, Mukkula Ennen Ruoriniemeä on paras nousta kevyen liikenteen väylää pitkin Niemenkadulle, jonka varrelta voi poiketa Niemen satamassa. Vieressä toimii Suomen Moottoripyörämuseo. Läheiseen melontaseura Vesisamoilijoiden tukikohtaan 3 Kahvisaareen pääsee siltaa pitkin. 4 Mukkulan kartanon rannassa on yksi Lahden suosituimmista uimarannoista. Vanha kartanomiljöö tammipuistoineen on myös tutustumisen arvoinen. 6 Takaisin sisällysluetteloon Takaisin sisällysluetteloon 7 Kartanon jälkeen Niemenkatu muuttuu Ritaniemenkaduksi, joka yhdistyy Mukkulankatuun. Reitti kohti Kilpiäistä ja 5 Karjusaarta kääntyy Kilpäistentielle hieman ennen Mukkulan kirkkoa. Kilpiäinen, Karjusaari, Isosaari Kilpäistenpohja on tärkeä luontoalue. Paikoitellen myös pyörällä pääsee rantaan polkuja pitkin. Karjusaaressa on enemmän rakennettua rantaa, jonne voi ajaa Karjusaarenkatua pitkin lähes nykyisen niemen kärkeen asti. Karjusaaren pohjoispuolella vastaan tulevat ensimmäiset isot ylämäet. Tottumaton pyöräilijä voi tässä vaiheessa kääntyä takaisin Mukkulaan ja palata keskustaan. 7 Isosaareen jatkava kääntyy Toisenmäentielle, Kukkilantielle ja lopulta Isosaarentielle. Hollolan puolella maisema muuttuu omakotialueesta maalaismaisemaksi. Sillalla mantereeseen yhdistetty Isosaari on entinen huvilasaari ja nykyään myös haluttu asuinalue, jonka tunnelma on osittain vuosikymmenten takaa. Saaren väylät ovat kuitenkin sorateitä, joilla ajaminen ei onnistu kapeimmilla renkailla. Paluumatkalla kannattaa ajaa Kukkilantietä ja Vanhaa Kukkilantietä aina Vääksyyn johtavalle Vesikansantielle. Tien länsireunaa pitkin kulkee kevyen liikenteen väylä koko matkan Lahden keskustaan. Näin päin ajaessa pääsee myös kokemaan pari jyrkkää mäkeä laskuina. Kevyen liikenteen väylä kulkee sen verran tien sivussa, että esimerkiksi vilkkaan 8 Holman liikenneympyrän tuntumassa pyöräily on turvallista. Holman markettien luota pyörätie alkaa nousta Kivistönmäelle ja Kivimaan koululle, josta on käytännössä alamäkeä takaisin alkupisteeseen. Matkalla ehtii vielä nähdä Lahden Yhteiskoulun ja Lyseon historialliset koulurakennukset. 6 8 Takaisin sisällysluetteloon Mukkula on yksi Lahden suosituimmista uimarannoista. Vanha kartanomiljöö tammipuistoineen on myös tutustumisen arvoinen. Takaisin sisällysluetteloon 9 2 Pienten järvien ympäri Keskusta—Holma—Takkula—Viuha—Ahtiala— Pekanmäki—Paavola—keskusta, 22 km. Reitti kulkee kahden Lahden kaupunkialueelle mahtuvan järven, Alasenjärven ja Joutjärven ympäri. Lähtöpiste on Lahden Kartanon puisto, josta ajetaan Lahdenkatua pohjoiseen Holman risteykseen. Kivistönmäki on reitin ensimmäinen merkittävä ylämäki. Holmasta matka jatkuu Savontietä (140) Takkulan golfkentän ohi 1 Sipurantien risteykseen, jonne on n. 10 km keskustasta. Kevyen liikenteen väylä päättyy hieman ennen risteystä. Maastoltaan vaihteleva Sipurantie kulkee Alasenjärven pohjoispäässä ja halkoo Lahden pohjoisinta asuinaluetta Viuhaa, joka sijaitsee suurten metsien ja järven välissä. Tiellä ei ole koko matkalla kevyen liikenteen väylää, mutta vähäisen liikenteen vuoksi pyöräilijä ei tunne oloaan turvattomaksi. Viuhassa on aivan Sipurantien vieressä uimapaikka. Ahtialassa kulkee lukuisia vaihtoehtoisia kevyen liikenteen väyliä joita pitkin voi jatkaa matkaa lounaaseen. Vanha Ahtialantie tarjoaa idyllisimmät maisemat keskellä perinteistä asutusta. Siltä voi myös poiketa katsomaan Ahtialan vanhaa asemaa, jossa höyryveturi pysähtyy muutaman kerran kesässä tapahtumien yhteydessä. Ahtialantieltä pyöräilijä kääntyy 2 Liitoskadulle ja etsii sen jälkeen pyöräilykartasta kevyen liikenteen väylät, jotka vievät Joutjärven pohjoisreunaa kulkevalle Järvenpääntielle tai suoraan itäpuolen Pekantielle. 10 Takaisin sisällysluetteloon Takaisin sisällysluetteloon 11 Idyllinen Joutjärvi Pekantien jyrkässä nousussa helposti hengästyy, mutta taluttaakin voi ja ihailla samalla järvenrantamaisemia ja vanhoja rakennuksia. Pekanmäen päälle noustuaan pyöräilijä pääsee yhdelle Lahden vanhimmista kaduista eli Viipurintielle, joka vie aivan keskustan liepeille Karjalankadulle asti. 3 Möysässä kannattaa vielä poiketa Joutjärven uimarannalla, joka sijaitsee melontakeskuksen rinnalla järven länsipäässä. Uimarannalta on kivenheitto rauhalliselle Möysänkadulle, josta taas kannattaa ajaa kevyen liikenteen väyliä pitkin Paavolaan. 4 Aikuiskoulutuskeskuksen, Kaupunginteatterin, Pääkirjaston ja Fellmannia-oppimiskeskuksen muodostama kulttuurikeskus aukioineen ja kahviloineen palvelee myös pyöräilijää. Lahden tori-parkkityömaan ajaksi, kevääseen 2015 asti, torikauppa on siirretty alueelle. Luontevimmat pyöräväylät keskustan läpi takaisin Lahdenkadulle kulkevat joko Aleksanterinkatua, Kirkkokatua tai Päijänteenkatua pitkin. Idyllisin reitti on ehdottomasti Kirkkopuiston pohjoisreunaa kulkeva 5 Väinö Hovilan puistotie, joka on nimetty Keski-Lahden seurakunnan entisen kirkkoherran mukaan. 12 Takaisin sisällysluetteloon Idyllisin reitti on Kirkkopuiston pohjoisreunaa kulkeva Väinö Hovilan puistotie. Takaisin sisällysluetteloon 13 3 Jalkarannasta länteen harjulle Keskusta—Jalkaranta—Myllysaari—Tapanila— Pirttiharju—Kärpänen—Mytäjäinen— Urheilukeskus—keskusta, 14 km. Reitti Lahden Jalkarantaan kulkee samoja jalanjälkiä kuin aikanaan Hollolan kirkolle kävelleillä seurakuntalaisilla, jotka Vesijärven rannassa huuhtelivat pölyisiä ja väsyneitä jalkojaan. Reitti lähteen alkaa Kisapuiston ja Pikku-Vesijärven puiston sivuitse. Pyörätie alittaa vanhan ratapenkan ja ohittaa 1 Teivaan sataman, jossa on vierasvenesatama ja ravintola. Sataman jälkeen kevyt liikenne kaartaa aivan veden rajaan, jossa myös onkijat viihtyvät. Väylä nousee pari kertaa mäelle keskelle asutusta ja laskee rantaan vielä juuri ennen 2 Myllysaaren siltoja. Lahden Purjehdusseuran omistamaan Myllysaareen pääsee rannasta pitkin kävelysiltoja, joilla kannattaa joko taluttaa tai ajaa varovasti, sillä etenkin kapea rengas voi tipahtaa sillan rakoihin. Saaren lehtomainen luonto ja purjeveneet ovat näkemisen arvoisia, samoin 1910 rakennettu upea jugendpaviljonki. Kesäravintola ja saunat toimivat vain tilauspohjalta, mutta saaressa voi uida. Sammalsuonkatu ja Tapanila Myllysaaren jälkeen pyöräilijä lähestyy Tapanilan mäkisempiä maastoja. Mäkihaastetta hakeva kääntyy Sammalsuonkadulle, jonka lähes puolitoista kilometriä pitkä nousu jatkuu Hämeenlinnantien kupeeseen asti. Toinen mahdollisuus on jatkaa 3 Tapanilan hiihtomajalle, jonne päästäkseen on myös ensin noustava jyrkkä mäki Jalkarannan Vanhaatietä pitkin. Tapanilasta pääsee laajalle polkuverkostolle. Osa poluista on tarkoitettu myös maastopyöräilijöille. Yksi väylistä vie 4 Päijät-Hämeen 14 Takaisin sisällysluetteloon Takaisin sisällysluetteloon 15 keskussairaalan taakse Sykekadulle, josta voi jatkaa taas kevyen liikenteen väyliä pitkin Hämeenlinnantielle. Mytäjäinen ja Urheilukeskus Matka kohti keskustaa kulkee pääosin alamäkeä, Kärpäsenmäessä varsin kovaakin. Toisin päin ajaessa mäki on yksi Lahden kuuluisista ylämäistä. 5 Mytäjäisten kohdalla on hyvä jarruttaa ja käydä uimassa. Pienen Mytäjärven ympärillä on myös säilynyt idyllinen rautatieläisten puutaloalue vanhan radan kupeessa. Alikulkua kautta pääsee vanhan radan reunaan ja 6 Urheilukeskukseen. Hyppyrimäkien alla toimii kesällä maauimala. Monet pyöräilyseurojen lenkkiporukat lähtevät viikonloppuaamuisin liikkeelle Siiri Rantasen patsaan luota. Vielä ennen keskustaa ehtii piipahtaa 7 Fellmaninpuistossa, joka on rakennettu Lahden Kartanon entisille pelloille. Sisällissodan loppuvaiheessa 1918 huhtikuussa alueella toimi Suomen suuri vankileiri, jonka muistoksi puistoon on pystytetty Punavankimuistomerkki. Sammalsuonkatu tarjoaa ajajalle mäkihaasteen. 16 Takaisin sisällysluetteloon Takaisin sisällysluetteloon 17 Perhepyöräilylle Launeelle 4 Rautatieasema—Laune—Patomäki—Renkomäki— Ämmälä—Laune—rautatieasema, 17 km. Reitti vie eteläisiin kaupunginosiin, joiden entisillä pelloilla on lahtelaisittain harvinaisen vähän mäkiä. Perheystävällisen pyöräilyn ohessa Launeella voi vierailla kahdessa lapsikohteessa, Yli-Marolan kotieläinpihassa ja Launeen perhepuistossa. Hyvä lähtöpiste on 1 Lahden rautatieasema, jonka eteläpuolelle pystytettiin 2013 kaupungin ensimmäinen designpyöräkatos. Heti radan kupeesta pyöräilijä kääntyy länteen ja jatkaa Yli-Marolan 2 kotieläinpihaan vajaan kilometrin päähän asemasta. Kodikkaassa kohteessa toimii myös kahvila. Läheinen 3 perhepuisto on erinomainen pyöräilyn harjoittelukohde. Alueella on pieni liikennepuisto, jossa järjestetään joka vuosi lasten liikennepäivä. Ilmaisessa puistossa on runsaasti leikkivälineitä, wc:t, grilli ja eväidensyöntipaikka. Omakotialueita Tapparakadun toiselta puolelta alkaa Launeen omakotialue, jonka läpi kulkee useita hyviä pyöräilyväyliä. Pyöräilijää ilahduttaa 4 Lähteenpolun reitti, jonka reunoilla muu liikenne joutuu kolmioiden ja stopmerkkien takana väistämään kevyttä liikennettä. Patomäen puolella pyöräilijän kannattaa etsiytyä Luhdantaustankadulle, joka vie suoraan Launetta halkovan pääväylän, Uudenmaankadun, alta. Renkomäen puolella väylä muuttuu Orimattilankaduksi, jonka reunassa kulkee pyörätie aivan kuntien rajalle asti. Lähitulevaisuudessa se jatkuu myös suositun Pennalan reitin reunassa. Pyöräilevä perhe pysyy reitillä 4 kokonaan Lahden puolella ja kääntyy pohjoiseen Ämmäläntielle. Maantie on sorapintainen, mikä kannattaa muistaa pyörän ja renkaiden valinnassa. 18 Takaisin sisällysluetteloon Takaisin sisällysluetteloon 19 Vanha maalaismaisema Ämmälä on valittu 1996 Päijät-Hämeen kauneimmaksi maisemaksi. Pieni kyläkeskusta on yhtenäinen ja pellot hevosineen aitoa maalaismaisemaa. Lahden ohitustielle on kuitenkin vain pari kilometriä, ja sen ali pyöräilijä pääsee seuraamalla Lepomäentietä. Alikulun jälkeen pyöräilijälle on tarjolla useita vaihtoehtoisia pyöräteitä 6 Nikkilän ja Launeen läpi. Jos ajaa suorinta tietä, saa edustavan otoksen Launeen marketeista ja pääsee tarvittaessa tankkaamaan ruokaa ja juomaa. Viimeisen kilometrin voi hyvin ajaa myös pääväylän eli Uudenmaankadun reunassa kulkevalla kevyen liikenteen väylällä, joka vie suorinta tietä takaisin rautatieasemalle. 5 Lisäkohteita Ojistaan nimen saanut 7 Venetsian kaupunginosa sijaitsee Uudenmaankadun ja Renkomäen välissä. Mäkiharjoituksen lenkkiin saa, jos kapuaa Launeelta keskustaan päin tullessa 1970-luvulla rakennettuun 8 Liipolaan. Vanhoista puutaloista tuttu 9 Anttilanmäki sijaitsee aivan radan eteläpuolella. Alueelta pääsee pyöräväyliä pitkin aseman itäpuolitse Askonkadulle ja sieltä keskustaan. 20 Takaisin sisällysluetteloon Perheystävällisen pyöräilyn ohessa voi vierailla Launeen perhepuistossa. Takaisin sisällysluetteloon 21 5 Hollolan rajalle Riihelään Keskusta—Kärpänen—Metsäkangas—Riihelä— Ala-Okeroinen—Hennala—Tornator—keskusta, 15 km. Reitin alkukilometrit kulkevat samoja väyliä kuin reitin 3 loppupää. Kärpäsenmäen ylämäki voi ensikertalaiselta tuntua pitkältä, mutta viimeistään Läntisen hautausmaan kohdalla helpottaa. Kasakkamäenkadun alkupäätä dominoi Fazerin omistama 1 Oululaisen tehtaat, jossa leivotaan mm. maankuuluja jälkiuunileipiä. Tehtaanmyymälästä saa retkievästä. Petsamonkatu vie läpi Metsäkankaan kaupunginosan. Rakuunankadun kohdalla on syytä taas siirtyä Hämeenlinnantien reunaan, jos haluaa kulkea kevyen liikenteen väyliä pitkin Riihelää halkovalle Jankkarinkadulle. Asuntomessualue ja kisakylä 1978 asuntomessuja varten rakennettu Riihelä on osa Pirttiharjun kaupunginosaa. Pohjoisosassa sijaitseva Käpykylä toimi myös hiihdon MM-kisojen kisakylänä. Riihelä sijaitsee Salpausselän jyrkässä etelärinteessä, minkä pyöräilijä huomaa lasketellessaan vauhdilla alas Jankkarinkatua. Jarruttaa kannattaa ainakin 2 Erviänpuiston kohdalla ja käydä katsomassa sen lampia. Eteläpäässä tulee vastaan Ala-Okeroistentie, jossa reitti kääntyy eteläkaakkoon kohti Lahden Jokimaata. Tien reunassa kulkee hyvä kevyen liikenteen väylä. Reilun kilometrin päässä tulee vastaan Kotipellontien alikäytävä, jonka kautta voi käydä katsomassa aitoa maalaisidylliä, edelleen toimivaa 3 Okeroisten myllyä lähitaloineen. Kotipellontiellä ajetaan soralla. 22 Takaisin sisällysluetteloon Takaisin sisällysluetteloon 23 Piipahduksen jälkeen reitti kääntyy Hennalankadulle, jonka alussa voi täydentää eväitä isossa ruokamarketissa. Katua reunustavat alkupäässä isot lahtelaiset teollisuuslaitokset. Vastaan tulee myös mäkiä, metsää ja asutusalueita. Hennalan kasarmit ja Tornator Museovirasto on määritellyt 1911 perustetun 4 Hennalan kasarmialueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Lahden varuskunta toimii vuoden 2014 loppuun asti. Alueelle on suunnitteilla ainakin Hämeen pääpoliisitalo ja asuntoja. Hennalasta keskustaan ajaessa voi vielä poiketa 5 Tornatorin alueelle, jossa toimi aikanaan 1887 perustettu lankarullatehdas. Vanhat tehdasrakennukset on suojeltu ja kunnostetaan uuden asuinalueen sisällä. Reitti yhtyy vielä hetkeksi vanhaan Helsingintiehen ja ylittää rautatien sillalla, josta näkyvät hyvin Lahden maamerkit, 6 hyppyrimäet lännessä ja 7 Radiomäki mastoineen suoraan edessä. Loppumatka keskustaan kulkee alamäkeä pitkin Hollolankatua. 24 Takaisin sisällysluetteloon Kärpäsenmäen ylämäki voi ensikertalaiselta tuntua pitkältä, mutta Läntisen hautausmaan kohdalla helpottaa. Takaisin sisällysluetteloon 25 Luku 2 Pohjoiset 26 Takaisin sisällysluetteloon reitit Takaisin sisällysluetteloon 27 6 Klassikkoreitti Vesijärven ympäri Lahti—Messilä—Hollolan kirkonkylä—Uskila— Lahdenpohja—Laitiala—Viitaila—Kurhila—Hillilä— Vääksy—Vesivehmaa—Paimela—Lahti, 80 km. Vesijärven ympäri on yksi klassikkoreiteistä, jota aktiiviset pyöräilyn aktiiviharrastajat kiertävät monta kertaa kesässä. Reittiä voi ajaa muunnellen sekä myötä- että vastapäivään. 80 kilometrin versio on lyhyin ja onnistuu vähemmänkin ajaneelta yhden päivän aikana. Liikkeelle kannattaa lähteä aamulla ja pitää sopivasti lepo- ja tankkaustaukoja. Myötäpäivään ajaessa reitti vie Jalkarannan kautta kohti ja Hollolan kirkonkylää. Kaupungin rajalle asti on ylämäkeä, mutta varsinainen Messilän mäki tulee vastaan alamäkenä, joka päättyy aivan rannassa. Satamassa on tarjolla 1 Messilä Campingin palveluita kuten ravintola. Kevyen liikenteen väylä loppuu Messilän jälkeen, mutta Rantatiellä matkalla Hollolan kirkonkylään näkee silti jatkuvasti paljon pyöräilijöitä. Tasaisissa järvenrantamaisemissa on kevyt pyöräillä ainakin myötätuuleen. 2 Pyhäniemen pelloilla lähellä Kutajärveä voi tehdä hienoja lintuhavaintoja, keväällä ja syksyllä näkee usein kurkia muuttomatkalla. 3 Hollolan kirkonkylässä on monta hyvää syytä pysähtyä: hieno uimaranta, keskiaikainen kivikirkko, ehjä kylämaisema, kesän taidenäyttelyt, kahvilat ja legendaarinen kirkonkylän kioski. Lepo ja tankkaus kannattavat siksikin, että Uskilan entisen koulun kohdalta alkavat reitin kovimmat ylämäen, jyrkin juuri koulun vieressä. Järvi näkyy vain harvoin Matka Laitialan suuntaan jatkuu Isomyllyntien kautta Manskiventielle ja sieltä Lahdenpohjaan, jossa Vesijärvi taas näkyy tieltä. Pääosa länsipuolen reitistä kulkee kuitenkin metsä-, pelto- ja kylämaisemien 28 Takaisin sisällysluetteloon Takaisin sisällysluetteloon 29 keskellä. Mutkaisen ja mäkisen maantien päällyste on varsin kulunutta, mutta pääosin liikenne sujuu turvallisen oloisesti. Seuraava luonteva pysähdyspaikka tulee vastaan Asikkalan Kurhilan kylässä. 1750-luvun kievarirakennukseen kunnostettu 4 Vanha Kevar -kahvila majoituksineen on myös moottoripyöräilijöiden suosiossa. Matka kohti Vääksyä jatkuu Hilliläntietä, joka yhdistyy Jyväskyläntiehen. Kanavalle ja kahville Vääksyssä Kaksi ensimmäistä kilometriä Jyväskyläntietä etelään on lenkin ikävin osuus, sillä pyöräilijän on ajettava pientareella vilkkaan liikenteen seassa. Kun kevyen liikenteen väylä alkaa, se jatkuu Vääksyn läpi. Vääksyssä kannattaa pysähtyä ja kierrellä vähän enemmänkin, sillä Asikkalan vilkkaimmassa taajamassa on kauniin kanava-alueen lisäksi paljon kulttuuria ja tunnelmallisia kahviloita. Vääksystä etelään ei kannata ajaa vilkkaan Lahdentien reunassa vaan kääntyä Anianpellontien kautta Vesivehmaalle, jonka läpi pääsee taas ajamaan kevyen liikenteen väylillä. Vesivehmaalta löytyy myös palveluita. Lahdentien-Vesikansantien länsipuolella polkija jatkaa vaihtelevalla ja idyllisellä Paimelantiellä, jonne Vesijärven ranta pilkottaa useista kohdista. Lähellä Kalliolaa alkaa taas kevyen liikenteen väylä, joka jatkuu Vesikansantien reunassa Lahteen asti. Kukkilan kohdalla voi pysähtyä vielä kaupassa ja läheisellä 5 Merrasjärven uimarannalla vilvoittelemassa. 30 Takaisin sisällysluetteloon 1750-luvun kievarirakennukseen kunnostettu Vanha Kevar -kahvila on pyöräilijöiden suosiossa. Takaisin sisällysluetteloon 31 Urajärven kartanomuseo ja Vierumäki 7 Lahti—Paimela—Vesivehmaa—Urajärven kartano— Vierumäki—Mäkeläntie—Ahtialantie—Möysä— keskusta, 73 km. Urajärven kartanomuseo on hieno pyöräilykohde, jonne edestakaisin ajamisesta saa jo hyvän 58 kilometrin lenkin Lahdesta. Lahti-Paimela-Vesivehmaa-reitti on selostettu toiseen suuntaan lenkin 6 (Vesijärven ympäri) yhteydessä. Pohjoiseen ajaessa Vesivehmaantiellä tulee vastaan muutama kunnon ylämäki. Taajaman pohjoispäässä polkija kääntyy Urajärventietä itään ja jatkaa viitisen kilometriä metsä- ja peltomaiseman keskellä tavallisen maantien reunassa. Mäkinen maasto jatkuu. Viimeinen vajaa kilometri kartanoalueelle kulkee pitkin historiallista hiekkatietä, jossa ainakin maantiepyörän ohuet ja kapeat renkaat ovat koetuksella. Kannattaa vaikka taluttaa, sillä kartanomiljöö palkitsee. 1 Puisto ja kahvila Opastetun kartanokierroksen ja vapaan puistokävelyn oheen vierailuun kuuluu oleellisesti ainakin virkistystauko Lilly ja Hugo -kahvilassa. Kartanon rannassa voi pulahtaa uimaan historiallisesta uimahuoneesta. Jos lenkkiä haluaa pidentää, voi jatkaa Urajärveltä itään kohti Vierumäkeä. Taajamaan on reilut kahdeksan kilometriä, 2 Suomen Urheiluopistolle vielä noin viisi lisää. Vuolenkoskentiellä kulkeva kevyen liikenteen väylä on erinomaisessa kunnossa ja houkuttaa ajamaan kovaa, kunnes on aika kääntyä kolmen kilometrin jälkeen Urheiluopistontielle. 32 Takaisin sisällysluetteloon Takaisin sisällysluetteloon 33 Ylä- ja alamäkiä Taajaman tai urheiluopiston palveluista kannattaa käyttää ainakin kauppaa tai kahvilaa, jotta saa energiaa loppumatkalle. Pyöräilijä palaa Vuolenkoskentien kautta noin neljäksi kilometriksi Vierumäenraitille eli vanhalle Heinolantielle, josta reitti kääntyy Mäkeläntielle. Sen mäkisessä maastossa voi varsin turvallisesti hakea aina alamäessä vauhtia seuraavaan ylämäkeen, sillä vastaan ei tule pahoja mutkia. Myös muu liikenne on maltillista. Nastolan läpi kulkiessaan tien nimi muuttuu Seestantieksi ja Lahdessa lopulta Ahtialantieksi, jota pitkin pääsee Möysään keskustan liepeille. Osa paluumatkasta on selostettu reitin 2 yhteydessä. 34 Takaisin sisällysluetteloon Kartanovierailuun kuuluu oleellisesti virkistystauko Lilly ja Hugo -kahvilassa. Takaisin sisällysluetteloon 35 8 Hollolan kirkonkylä ja Salpakangas Lahti—Messilä—Hollola kk—Vesala—Soramäki— Salpakangas—Kärpänen—Lahti, 37 km. Hollolan kirkon lenkki on yksi Lahden pyöräilijöiden suosikeista, sillä sen ehtii ajaa kesäisin jopa illalla töiden jälkeen. Sen ensimmäinen puolikas 1 Hollolan kirkonkylään asti on selostettu reitin 6 eli Vesijärven ympäri -reitin kohdalla. Sieltä matka jatkuu Kirkkotietä pitkin kohti Vesalaa eli Tampereentien 12 risteystä. Koko Kirkkotien matkan, reilut 8 km, voi pyöräillä hyväkuntoisella kevyen liikenteen väylällä, jossa on vähän muita kulkijoita. Pääosan matkasta tietä reunustaa Hälvälän sotilasalue, jota osoittavien merkkien kohdalla ei voi poiketa metsään muuta kuin talviaikaan luvallisille laduille. Vesalaan päin mennessä maasto nousee pääosan matkaa ennen pitkähköä alamäkeä. Vesalan risteys sijaitsee Tampereentien vanhan linjauksen kohdalla, nykyinen moottoriliikennetie kulkee hieman etelämpänä. Puolen kilometrin Lahteen päin sijaitseva 2 Kinnarin tila kahviloineen on seuraava sopiva pysähdyspaikka. Soramäen ja Salpakankaan palveluihinkaan ei ole pitkä matka, mutta pyöräilijän on ensin selvitettävä kunnon ylämäet harjun päälle. Salpakankaalla voi pysähtyä myös katsomaan hienoa kirjastoa ja 3 Sovituksen kirkkoa. Poikkea Messilään Kevyen liikenteen väylät jatkuvat koko matkan Lahteen asti 4 Pirttiharjun ja 5 Kärpäsen kaupunginosien kautta. Jos haluaa pidentää lenkkiä, Salpakankaalta voi vielä kääntyä Messilään ja ajaa pyörätietä pitkin katsomaan kartanomiljöötä matkailupalveluineen. Koukkaus tuo viitisen kilometriä lisää ajettavaa. 36 Takaisin sisällysluetteloon Takaisin sisällysluetteloon 37 Tällöin pyöräilijää laskee alamäkeä Rantatielle ja ajaa taas Lahden suuntaan mennessä Messilän mäen ylös. Pujottelumäistä tunnetun Messilän naapurissa Tiirismaalla sijaitsee Etelä-Suomen korkein kohta, joten mäet ovat sen mukaisia. Lenkin voi hyvin tehdä kumpaan suuntaan tahansa, joten kannattaa valita vastatuuli alkumatkan ajaksi. Molemmin päin pyöräilijän on noustava jossain vaiheessa Salpausselän harjun päälle ja laskettava sieltä alas. 38 Takaisin sisällysluetteloon Alle 40 kilometrin lenkin ehtii ajaa kesäisin vaikka illalla töiden jälkeen. Takaisin sisällysluetteloon 39 Menomatka pyörällä, paluu laivalla 9 Vesijärvellä, Päijänteellä ja Ruotsalaisella kulkee kesäisin reittilaivoja Jyväskylän ja Lahden sekä Heinolan ja Lahden välillä. On juhlallista astua laivaan kunnon pyörälenkin jälkeen, katsella maisemaa toisesta näkökulmasta ja ehkä syödä hyvin. Käytännössä kaikki laivat ottavat polkupyöriä kyytiin pienestä lisämaksusta, mutta asiasta on hyvä ilmoittaa ennalta laivayhtiöön. Kannattaa myös selvittää, mihin satamiin ja mihin suuntaan laivat ajavat eri viikonpäivinä. Kevyin vaihtoehto on ajaa Lahdesta Vääksyyn ja hypätä laivaan 1 Vääksyn kanavalta, jolloin poljettavaa tulee n. 25 km. Laivamatka kestää noin puolitoista tuntia. Lahti-Vääksy-ajoreitti on kuvattu toiseen suuntaan reitissä 6 ja osittain Urajärvelle vievän reitin 7 yhteydessä. Länsipuolta Padasjoelle Padasjoelle vievä ajoreitti jatkaa Vääksystä Asikkalan kirkonkylän ohi kevyen liikenteen väylää pitkin kohti 2 Pulkkilanharjua mutta kääntyy ennen sitä Pätiäläntielle kohti länttä. Kun tie yhdistyy Joenniementiehen Asikkalan syrjäkylillä, tie muuttuu muutamaksi kilometriksi sorapintaiseksi. Toinen vaihtoehto olisi ajaa vilkkaan nelostien varrella, mikä ei pyöräilijää houkuta. Soratie vaihtuu asvaltiksi taas 3 Maakeskessä, josta pääsee taas ajamaan Nyystölään mukavaa kylätietä. Joitain kilometrejä ennen Padasjoen keskustaa tien sivuun ilmestyy taas kevyen liikenteen väylä. Matka Vääksystä Padasjoelle on siksikin vauhdikas, että maasto on pääosin tasaista. Päijänteen kansallispuisto Etelästä päin ajaessa Padasjoella tulee vastaan ensin kaupallinen taajama ja vajaan kilometrin päässä vanha kirkko. Siitä on vielä reilu kilometri 4 Laivarantaan. Sekä keskustassa että satamassa on kahvila- ja ravintolapalveluita. Kokonaismatka Lahdesta on 63 km. 40 Takaisin sisällysluetteloon Takaisin sisällysluetteloon 41 Paluumatka laivalla alkaa aivan Päijänteen kansallispuiston tärkeimmän saaren, 5 Kelventeen, äärestä. Risteily Vääksyn kanavan ja Vesijärven läpi Lahteen vie kolme ja puoli tuntia. Upea Pulkkilanharju Laivaristeilyn pääsee tekemään myös ajamalla Asikkalasta Pulkkilanharjulle. Laivaan voi nousta 6 Karisalmessa tai 7 Kalkkisten kanavalla, jonne käännytään heti harjun jälkeen. Karisalmeen on ajomatkaa Lahdesta noin 44 km ja kanavalle 56 km. Laivamatka Karisalmesta Lahteen kestää reilut kaksi ja puoli tuntia, Kalkkisista vajaat kolme. Pulkkilanharju on varmasti yksi Suomen kauneimmista maisemareiteistä ja osa Päijänteen kansallispuistoa. Viiden kilometrin pituinen, sorapintainen kevyen liikenteen väylä on kunnostettu 2013 kesällä, mutta ei sovi kapeille renkaille. Käkisalmen siltatyömaa katkaisee reitin syyskuun alussa 2014 ja on valmis keväällä 2015. Remontin aikana viereen rakennetaan kevyen liikenteen silta kesäkäyttöön. Vaihtoehtoinen reitti Kalkkisiin kulkee mäistään ja kurveistaan tunnettua Kopsuontietä pitkin. Tie on päällystetty 2013, jolloin myös pahimmat kaarteet on oikaistu. Käkisalmen siltatyömaan ajaksi raskas liikenne siirtyy Kopsuontielle ja Siltatielle kohti Kalkkisten kylää. Kanavalle on tätä kautta matkaa 55 km. Kahden kanavan risteily Pyörämatka 8 Heinolaan alkaa reitin 6 mukaisesti 9 Vierumäelle. Taajamasta pyöräilijä kääntyy Vuolenkoskentielle ja sieltä edelleen Urheiluopistontielle, joka kääntyy urheiluopiston kiertoliittymästä juuri kohti Heinolan 10 Myllyojaa. Myllyojan kohdalla kevyen liikenteen väylä siirtyy taas tien 140 reunaan ja vie aivan keskustaan asti. Heti sillan ylityksen jälkeen vastaan tulee länsipuolella upea 11 Rantapuisto, jonka läpi voi ajaa satamaan. Aivan vieressä sijaitsevat monet tärkeät kulttuurikohteet kuten kesäteatteri ja museot. Ajomatka Heinolaan on 44 km. Kahden kanavan risteily eli laivamatka Ruotsalaista pitkin Kalkkisten kanavan kautta Päijänteelle ja Vääksyn kanavan läpi Vesijärvelle ja Lahteen kestää neljä ja puoli tuntia. 42 Takaisin sisällysluetteloon Yhdistämällä pyörälenkin ja risteilyn saa maisemaan kaksi näkökulmaa. Laivassa voi syödä ja levätä lenkin jälkeen. Takaisin sisällysluetteloon 43 Luku 3 Itäiset 44 Takaisin sisällysluetteloon reitit Takaisin sisällysluetteloon 45 Pajulahden Urheiluopisto 10 Lahti—Villähde—Nastola—Pajulahti, 40–48 km. Lahden lähellä toimii kaksi urheiluopistoa, jotka tarjoavat pyöräilijöille sopivia levähdyspaikkoja ja palveluita. 1 Pajulahden urheiluopisto sijaitsee Nastolassa Iso-Kukkanen-järven länsirannalla, noin 20 kilometriä Lahdesta. Toinen on Suomen Urheiluopisto Heinolan Vierumäellä, jonne ajo on selostettu reittikuvausten 7 ja 9 kohdalla. Viehättävä Villähde Matka Lahdesta Nastolan suuntaan alkaa joko 2 Möysän kautta tai ajamalla Mannerheiminkadun (Valtatie 12) reunaan ja kääntymällä siellä itään. Kevyen liikenteen väylä kulkee koko matkan Lahdesta ensin Nastolan Villähteelle, jonne on Lahdesta vain kymmenisen kilometriä. Viehättävässä kylässä toimii kahviloita, kauppoja ja 3 Kaarisillan taidekeskus. Sama suora pyöräreitti jatkuu Nastolan keskustaajamaan, jonne käännytään noin seitsemän kilometrin päässä Villähteeltä. Käännös taajamaan merkitsee myös nousua harjulle, jossa kannattaa etsiä Kukkastien reitti. Harjuinen Nastola Karhusillantielle kääntymisen jälkeen pyöräilijä pääsee laskemaan huiman komeaa alamäkeä kohti Pajulahdentietä ja järvenrantaa. Ensin tulee vastaan uimaranta, heti perään ensimmäiset urheiluopiston rakennukset. Lasten kanssa pyöräillessä voi harkita myös yöpymistä Pajulahdessa. Jos Lahteen palaa samaa reittiä, ylämäki ei yllättäen tunnu yhtä hurjalta kuin lasku. Puolivälissä Karhusillantien mäkeä voi kääntyä 4 46 Takaisin sisällysluetteloon Takaisin sisällysluetteloon 47 Anttilantien kautta kohti Nastolan keskustaa ja nähtävyyksiä, 5 Taidekeskus Taarastia, kesäteatteria, Matinpalo-museota ja kirkkoa hautausmaineen. Keskustasta palataan taas Kukkastielle ja vähitellen Villähteentien reunaan. Pajulahdesta voi ajaa myös pohjoiseen Kumiantielle, joka yhtyy Ohitustien ylittävän sillan jälkeen Seestantiehen. Tie on kaunis ja osin varsin mäkinen. Tällöin paluu Lahteen sujuu kuin reitissä 7. Matkaa kertyy yhteensä n. 48 km. 48 Takaisin sisällysluetteloon Urheiluopistot tarjoavat myös pyöräilijöille sopivia levähdyspaikkoja ja palveluita. Takaisin sisällysluetteloon 49 Immilän mylly Nastolassa 11 Lahti—Villähde—Nastola—Immilän mylly—Lahti, 52–70 km. 1 Immilän mylly Nastolan Sylvöjärven pohjoispäässä on hieno kesäkohde, jonne kannattaa tehdä retki ihan erikseen tai yhdistää se reitissä 10 selostettuun Pajulahden lenkkiin. Edestakainen matka Lahteen on lyhyintä reittiä 52 km. Ajo jatkuu Nastolan keskustasta Karhusillantien yli Immiläntielle, josta käännytään Vehkosillantielle. Kevyen liikenteen väylä loppuu noin puolen kilometrin jälkeen, mutta seitsemän kilometrin pituisen kylätien liikenne ei tunnu pahalta. Tie päättyy risteykseen, jossa käännytään itään Arrajoentielle. Immilän mylly sijaitsee vajaat parisataa metriä risteyksestä Immilänkosken äärellä. Vanhassa myllyrakennuksessa ei enää jauheta viljaa, mutta siellä voi tutustua jo 1500-luvulla aloittaneen myllyn historiaan. Kahvilasta eli entisestä myllärin tuvasta voi ostaa herkkuja ulos terassille. Kosken kuohujen ääressä levähtää mielellään vähän pidempäänkin, ja muutaman kerran kesässä myllyllä on myös tapahtumia. Immilästä voi ajaa pohjoiseen Immilän kylätien ja Kalkkolantien kautta Ruuhijärventielle, mutta kylätiet eivät ole kovin hyväkuntoisia. Parempi vaihtoehto tutustua Ruuhijärventien hienoihin maisemiin on lähteä sinne Pajulahden suunnasta. Hieman pidemmän lenkin saa myös ajamalla myllyltä ensin lyhyen Arrajoentien itäpäähän ja kääntymällä sieltä etelään Heinolantietä pitkin. Tie kulkee Sylvöjärven itäpuolta ja tulee eteläpäässä Valtatielle 12 Nastolan 2 Uudenkylän kohdalla. 50 Takaisin sisällysluetteloon Takaisin sisällysluetteloon 51 12 Kuivannon lenkki Lahti—Villähde—Nastola—Kuivanto—Orimattila— Pennala—Lahti, 72 km. Reitti on yksi niistä, joita paikalliset maantiepyöräilyn harrastajat käyttävät harjoitteluun. Kotiseutumatkailijalle reitti tarjoaa maalaismaisemien ohella taajamia, joissa on tarjolla myös kulttuuria ja muita palveluita. Reitti suuntautuu idän lisäksi etelään. Ajo Villähteelle ja Nastolan keskustan liepeille on selostettu aiemmin reitissä 10. Pyörätie jatkuu 1 Rakokiven eteläpuolitse aina Kuivannontien (1711) risteykseen asti. Kannattaa pysähtyä jossain näistä taajamista, sillä seuraavaksi palveluita tulee vastaan Orimattilan keskustassa. Kuivannontiellä ei ole erillistä pyöräväylää, mutta liikenne on varsin rauhallista. 2 Itse kylä noin kuuden kilometrin päässä Nastolasta tarjoaa kaunista maalaismaisemaa. Kylän keskeltä Orimattilaan päin kääntyvä Koskustentie on varsin mäkinen ja kulkee pääosin keskellä metsiä ja peltoja. Telttamajoitus kaupungissa Orimattilan keskustaan ajetaan pitkin Artjärventietä, jonka reunoilla on sekä teollisuutta että asutusta. 3 Hotelli Teltta vanhassa Kehräämössä sopii erityisen hyvin majapaikaksi pyöräilijöille. Kehräämöllä on myös ravintola. Jonkinlainen tauko on varmasti paikallaan 50 kilometrin ajon jälkeen. Matka Lahteen jatkuu Lahdentien kevyen liikenteen väylää aina Pennalantien risteykseen. Lahden Renkomäkeen vievä Pennalantie on erittäin suosittu pyöräväylä, jolle rakennettava kevyen liikenteen väylä valmistuu vuoden 2014 aikana. Renkomäestä Lahden keskustaan on taas useita reittivaihtoehtoja, joista osa on selitetty reitin 4 yhteydessä. 52 Takaisin sisällysluetteloon Takaisin sisällysluetteloon 53 Luku 4 Eteläiset 54 Takaisin sisällysluetteloon reitit Takaisin sisällysluetteloon 55 13 Kulttuuria ja Tönnön mylly Lahti—Pennalantie—Orimattilan keskusta— Tönnön mylly—Lahti, 55–58 km. Lahden eteläisen naapurikaupungin, Orimattilan, suuntaan voi ajaa useita reittejä, mutta käytetyin kulkee Pennalan kautta. Lahden osuus on selostettu reitin 4 kohdalla ja Pennalan osuus reitissä 12. Orimattilan keskustaa lähestyessä tulevat ensin vastaan 1 Kotieläinpuiston viitat ja lähempänä keskustaa hieno 2 Taidemuseo. Keskustassa voi tutustua 3 Soile Yli-Mäyryn taidelinnaan ja Käkelässä Artjärven suuntaan 4 Villa Roosan taidenäyttelyyn. Reitin pääkohde 5 Tönnön mylly sijaitsee Porvoonjoen varressa muutaman kilometrin lounaaseen keskustasta. Toimivalta myllyltä myydään edelleen jauhoja, minkä lisäksi sen pihapiirissä järjestetään tapahtumia. Kivillä päällystetty silta Keskustan jälkeen yksinkertaisin väylä myllylle kääntyy kiertoliittymästä Helsingintien reunaan. Noin kolmen kilometrin jälkeen tulee vastaan Tönnön kioski, jonka takaa alkaa Siltakuja. Kosken ja myllyn ohella kannattaakin huomata Suomen vanhin betonikaarisilta. Se on päällystetty pyöreillä kivillä, joiden päällä ajaminen vaatii asennetta. Läheisen koulun oppilaat näyttävät selviävän haasteesta helposti! Sillan toisella puolella alkaa Päärniläntie, jota pitkin voi käydä ajamassa lyhyen lenkin Luhtikyläntien kautta uudelleen keskustaan. Jos palaa suorinta tietä Lahteen, lenkin pituus on noin 55 km. Luhtikyläntieltä voi kääntyä myös Viljaniemen- ja Rautamäentien kautta Lahdentielle ja kohti Pennalaa. Tällöin lenkki pitenee noin kolmella kilometrillä. 56 Takaisin sisällysluetteloon Takaisin sisällysluetteloon 57 Artjärven kyläteillä 14 Lahti—Artjärvi—Lahti, 100 km. Orimattilaan nykyisin kuuluvan 1 Artjärven keskustaan on Lahdesta Villähteen kautta noin 44 km, Kuivannon läpi 45 ja Orimattilan keskustan kautta 50 km. Moni pyöräilijä selviää sadan kilometrin päiväretkistä, mutta yksi vaihtoehto on jäädä yöksi joko Orimattilaan tai Artjärvelle. Kuivannon lenkki on selitetty reitissä 12. Artjärvelle ajettaessa ei kuitenkaan käännytä Koskustentielle, vaan matka jatkuu Uudenkyläntietä ja Ratulantietä taajamaan, jossa alkavat myös kevyen liikenteen väylät. Tärkeimmät nähtävyydet sijaitsevat Vuorenmäellä Villikkalanjärven ja Säyhteen välissä. Orimattilaan ajo on selitetty reitissä 13. Sieltä eteenpäin matka jatkuu Artjärventietä 2 Niinikoskelle, jonka kylämaisemissa liikkuu paljon pyöräilijöitä. Kunnoltaan paras maantie kulkee Villikkalanjärven pohjoiskautta ympäri ja yhdistyy Ratulantiehen. Artjärvellä on oma 78 kilometriä pitkä kotiseutupyöräilyreitti, joka kiertää mm. useiden kartanoiden kautta. Lisätietoa reitistä saa Orimattilan kunnan liikuntapalvelujen nettisivulta. 58 Takaisin sisällysluetteloon Takaisin sisällysluetteloon 59 15 Miekkiöntielle vauhtiharjoituksiin Lahti—Jokimaa—Miekkiö—Lahti, 24 km Paikalliset kilpapyöräilyn harrastajat käyvät harjoittelemassa ja ajamassa tempoajoja Hollolassa Miekkiöntien osuudella, joka sijaitsee aivan Lahden rajalla, vanhan Helsingintien ja moottoritien välissä. Tavallinen harrastaja voi poiketa neljän kilometrin ”radalle” vaikkapa käytyään Orimattilassa, Renkomäessä, Launeella tai Jokimaalla. Suorin väylä Lahden keskustasta kulkee vanhan Helsingintien reunassa 1 Hennalan ohi kohti Jokimaata. Pyörätie kulkee tien vieressä Porvoonjoen länsipuolella, maasto on varsin tasaista. Jokimaan risteyksestä pääsee pohjoiseen Okeroisiin ja Salpakankaalle, suoraan vanhaa tietä pitkin Mäntsälään ja etelään Miekkiöön ja Orimattilaan. Aivan risteyksen eteläpuolella toimii 2 Jokimaan ravikeskus. Osa Renkomäen marketeista on levinnyt Miekkiöntien alkupäähän, mutta pian väylä muuttuu tavalliseksi kylätieksi, jossa ei juuri ole läpiajoliikennettä. Tärkeimmät pysähtymiskohteet ovat Finnmarin sisustusmyymälän kahvio ja 3 Ateljee-galleria Honkalinnan ja kesäteatteri, jonne päästäkseen käännytään Miekkiöntieltä Rekolanraitille. Miekkiöntie jatkuu moottoritien eteläpuolella ja vie Luhtikyläntielle. Jos ajaa takaisin Lahteen päin, voi lenkiltä palata myös Porvoonjoen länsipuolta Patomäen ja Launeen kautta. 60 Takaisin sisällysluetteloon Takaisin sisällysluetteloon 61 Luku 5 Läntiset 62 Takaisin sisällysluetteloon reitit Takaisin sisällysluetteloon 63 Kärkölän Huovilan puisto 16 Lahti—Kukonkoivu—Tennilä—Kärkölän kirkonkylä— Huovilanpuisto—Lahti, 62–70 km. Upea Kärkölän 1 Huovilan puisto on yksi niistä päijäthämäläisistä kohteista, jonne pyöräilijän kannattaa lähteä ihan erikseen. Reitin valinta on tärkeä, sillä autoilijalle ilmeisimmällä väylällä, Riihimäentiellä, on ikävä ajaa. Osa lenkistä on selostettu toiseen suuntaan reitissä 8. Aluksi ajetaan Hollolan Salpakankaalle, jonka jälkeen pyöräilijä kääntyy Hollolan kirkon viittojen mukaan Soramäkeen ja Vesalaan eli vanhalle Tampereentielle. Vesalasta jatketaan vielä pari kilometriä ylämäkeen 2 Kukonkoivuun, jonne asti voi ajaa kevyen liikenteen väylällä. Viimeiset kahvilat ja elintarvikekaupat ennen Kärkölää ovat Salpakankaalla ja Soramäessä, mikä kannattaa ottaa huomioon. Juuri ennen Vesalaa toimii myös maatilayritys 3 Pioni ja Piironki kahviloineen. Kukonkoivun teollisuusalueelta ajo jatkuu vain hetken kohti Herralaa Korpikyläntielle, josta käännytään kohta moottoriliikennetien ylittävän sillan jälkeen Tenniläntielle. Mutkitteleva maantie vie läpi kylä- ja peltomaisemien ja jatkuu Kylä-Horkan- ja Maavehmaantienä aina Kärkölän Kirkkotielle. Maisemapuisto ja kotiseutumuseo Viehättävässä 4 Kärkölän kirkonkylässä kannattaa pysähtyä ainakin kirkon kohdalla, josta on Huovilan puistoon enää pari kilometriä. Järveläntieltä on helppo havaita pihtojen reunustama 5 Lemmenkuja, joka vie puistoon ja kotiseutumuseolle. Viimeinen kilometri pitää ajaa soratiellä. Suomessa ainutlaatuinen englantilaistyylinen maisemapuisto sijaitsee lehtomaisessa purolaaksossa, jossa lampien ympärillä kasvaa sekä istutettuina että luonnonvaraisena lukuisia harvinaisia kasveja. 64 Takaisin sisällysluetteloon Takaisin sisällysluetteloon 65 Ennen tai jälkeen puistokierroksen kannattaa ehdottomasti poiketa kotiseutumuseoon ja sen kahvilaan, jossa on tarjolla erinomaisia leivonnaisia. Pihapiirissä järjestetään myös tapahtumia. Puiston parkkipaikan vieressä on erinomaiset wc-tilat. Paluumatka kulkee samaa reittiä, ellei pyöräilijä ehdottomasti halua ajaa etelän suuntaan ja kääntyä vilkkaasti liikennöidylle Riihimäentielle, jossa pitää ajaa pientareella rekka-autojen imussa. Kärkölästä voi ajaa myös ensin etelään kunnan keskustaajaman, Järvelän, läpi ja kääntyä Mäntsäläntieltä kohti 6 Keituria ja 7 Luhtikylää. Sieltä matka jatkuu 8 Herralan ja 9 Nostavan kautta Lahteen. Väylä on selostettu toiseen suuntaan reitissä 17. Paluumatka tätä kautta tuo n. 8 km lisää. 66 Takaisin sisällysluetteloon Huovilan puistossa kannattaa ehdottomasti poiketa kotiseutumuseon kahvilaan. Takaisin sisällysluetteloon 67 Herrala ja Korpikylä 17 Lahti—Jokimaa—Ala-Okeroinen—Nostavantie— Herrala—Korpikylä—Kukonkoivu—Salpakangas— Lahti, 44 km. Herralan lenkki on yksi niistä, joilta paikalliset pyöräilijät hakevat harjoituskilometrejä. Kotiseutupyöräilijän kannattaa varata lenkille omat juomat ja eväät, sillä kunnon palveluita on tarjolla vain Lahden päässä ja Salpakankaalla. Lenkin alkupää noudattaa Jokimaan risteykseen asti reittiä 15. Siitä käännytään pohjoisen suuntaan Ala-Okeroistentielle vajaaksi kolmeksi kilometriksi ja länteen Nostavantielle juuri ennen 1 Oikoradan siltaa. Nostavantiellä on kärsitty monena keväänä kovista kelirikoista ja sortumista, mutta korjausten jälkeen tie on taas ajettava. Lyhyistä kevyen liikenteen pätkistä ei juuri ole iloa kuin 2 Nostavan koululaisille. Kohtuullisen hiljaisella tiellä on silti hyvä ajaa ainakin kesäaikaan, jos ei osu sille työmatkaliikenteen aikoihin. Pyörän kanssa junaan Hieman ennen Herralan kylää käännytään Herralantielle, jonka varren nähtävyyksistä kuuluisin lienee 3 Heikan Jussin suutarinmökkimuseo. Riihimäen ja Lahden väliä kulkevat lähijunat pysähtyvät vielä Herralassa, joten pyörän saa tarvittaessa junaan. Riihimäentien ylityksen jälkeen väylä muuttuu Korpikyläntieksi, minkä jälkeen vastaan tulevat komeimmat kylämaisemat, mm. useita vanhojen suurtilojen päärakennuksia. Mäkisellä Korpikyläntiellä on hyvä harjoitella ajamista sekä ylä- että ylämäkeen. Korpikyläntie yhtyy pohjoispäässä 4 Kukonkoivussa Tampereentiehen. Reitin loppupää on sama kuin reitin 16 alkupää. 68 Takaisin sisällysluetteloon Takaisin sisällysluetteloon 69 Luku 6 Pyöräily 70 Takaisin sisällysluetteloon käy kaikille Takaisin sisällysluetteloon 71 Lapset jaksavat, kun vauhti on sopiva Polkupyöräretkelle voi hyvin lähteä porukalla, jossa on eri-ikäisiä ja -kuntoisia polkijoita. Pääasia on pitää huolta siitä, että kaikki ehtivät pitää lepotaukoja ja tankata säännöllisin väliajoin. Jos kovakuntoiset haluavat kiirehtiä, he voivat käydä tiedustelupyrähdyksillä uudessa maastossa. Lapset eivät välttämättä ole perheen hitaimpia ajajia, mutta kestävyys kasvaa vasta vuosien harjoituksella. Jaksamista kannattaa testata ensin lyhyillä retkillä. Pyöräilystä innostunut kymmenvuotias voi jaksaa viidenkympin päivämatkan, mutta harva aikuinenkaan ajaa sitä yhdeltä istumalta. Taukoja tarvitaan. Viisainta on lähteä pyöräilemään aamulla, kun päivän aktiviteetit eivät ole vielä vieneet kaikkia voimia. Aikataulu ei saa olla niin tiukka, että pimeä tai nukkumaanmenoaika tulee vastaan. Reitit kannattaa suunnitella myös tuulen suunnan mukaan. Kun lähtee liikkeelle vastatuuleen, paluumatkan saa ajella myötäisessä. Tärkeintä on tehdä retkiä, joista kaikki nauttivat. Kilometrejä ei kannata kerätä elämysten kustannuksella. Muista juoda! Juominen on tärkeää kaikille pyöräilijöille ja erityisen tärkeää on muistuttaa siitä lapsia. Nälkäkään ei ole retkellä mukava tunne, mutta päivän pääateria kannattaa syödä vasta lenkin jälkeen. Lasten kanssa on aina viisasta varata mukaan sään kestävää juomaa ja evästä. Kioskin tai kahvilan etsiskely ei naurata siinä vaiheessa, 72 Takaisin sisällysluetteloon kun voimat ovat jo huvenneet. Jäätelölle voi tietysti poiketa joka tapauksessa, kun sopiva paikka osuu reitille! Kun juo riittävästi, pitää välillä tyhjentää. Aina ei reitin varrelle osu sopivaa julkista wc:tä, jolloin on pakko käväistä metsän puolella. Se ei ole kiellettyä, kunhan ei häiritse kenenkään pihapiiriä tai jätä jälkeensä paperia tai muita jätteitä. Oikeat varusteet On itsestään selvää, että lapsella pitää olla oikean kokoinen pyörä ja aina kypärä päässä. Sopiva vaatetus on ihan yhtä tärkeää lapsille kuin aikuisillekin, samoin aurinkovoide. Oma pieni reppu tai pyörälaukku ilahduttaa, mutta painavimpia varusteita ei pakata pienimpien pyöräilijöiden taakaksi. Jokainen tarvitsee oman juomapullon. Kaatumisen varalta mukana kannattaa pitää vähintään puhdistusainetta, laastareita tai muita sidetarpeita. Opettele käsimerkit! Turvallisuus on erityisen tärkeää lasten kanssa ajaessa. Ryhmässä lapset sijoitetaan keskelle, ei ensimmäiseksi tai ainakaan viimeiseksi. Kärkiajajan tehtävä on varoittaa reitin vaaroista. Letkan viimeinen tarkkailee sopivaa vauhtia, ajajien turvallisia välejä ja jaksamista. Ryhmässä ajaessa pyöräilijän käsimerkkien merkitys korostuu. Lapsille ne on hyvä opettaa heti, kun he osaavat irrottaa turvallisesti käden tangosta. Suuntamerkki näytetään ojentamalla kättä sille sivulle, jolle käännytään. Hidastamisesta ja pysähtymisestä varoitetaan nostamalla käsi pystyyn. Hitaammasta tielläliikkujasta tai vastaantulijasta varoitetaan perässä ajajia nostamalla kyseisen puoleinen käsi vaakasuoraan taakse. Reiästä tai muusta ongelmasta tiessä varoitetaan osoittamalla sormella alaspäin sillä puolen, jolla ongelma on. Irtokivistä tai isosta lätäköistä varoitetaan ravistamalla kämmentä. Usein on hyvä täydentää varoitusta suullisesti. Takaisin sisällysluetteloon 73 Kuntoilijoita ja kilpailijoita Lahden seudulla toimii useita aktiivisia pyöräilyseuroja. Kesäviikonloppuisin ei ole ollenkaan harvinaista nähdä lenkkiporukkaa maantiepyörien selässä joko kuntoilemassa tai harjoittelemassa tulevaa kisaa varten. Seuroista on noussut myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti menestyneitä kilpapyöräilijöitä, tunnetuimpana Jussi Veikkanen. Pyöräilyseuraan liittyäkseen ei silti tarvitse olla kilpapyöräilijä, sillä seuroilla on paljon toimintaa myös kuntoilijoille. Kilpapyöräilyn seuraamiseen on Lahdessa erityisen hyvät mahdollisuudet, sillä vuotuinen Fellmanin ajot järjestetään aivan kaupungin keskustassa, kortteliajona Fellmanin puiston ympäri. Vuonna 2014 kisapäivä on 7.6. Pyöräilyseuroja ja -kilpailuja CC Tailwind (TWD) on lahtelainen pyöräilyn erikoisseura. Sen lajeina ovat maantiepyöräily, ratapyöräily, maastopyöräily, DH ja BMX. Seuran tehtävä on toimia lasten ja junioripyöräilyssä, aikuisten kuntoja kilpapyöräilyssä sekä harrastepyöräilyssä. Seura järjestää vuosittain elokuussa Merida MTB Finlandia -maastopyöräilykisan Lahden ja Hollolan maastoissa. Seura on tärkeä taustavaikuttaja myös kesäkuussa Lahden keskustassa järjestettävässä kilpapyöräilytapahtumassa, Fellmanin ajoissa. www.twd.fi Lahden Pyöräilijät on perustettu vuonna 1928 ja on yksi vanhimpia suomalaisia pyöräilyseuroja. Toiminnan pääpaino on maantie- ja maastopyöräilyssä. Seuran jäsenet voivat lunastaa kilpailulisenssin. Seura on mukana järjestämässä Messilä Bike Weekendiä heinäkuussa. www.lahdenpyorailijat.fi Royal Cycling Team keskittyy kuntopyöräilyyn ja järjestää vuosittain heinäkuussa Royal-Pyöräilyn, joka kiertää Lahden, Hollolan, Kärkölän ja Orimattilan maanteillä. Seuralla on myös naisjaosto. www.rctlahti.fi Triathlonseura X-tri Lahti järjestää jäsenilleen yhteisiä harjoitusmahdollisuuksia kaikissa lajeissaan, myös pyöräilyssä. www.xtrilahti.fi Nastola Triathlon on vuoden 2013 alussa perustettu erikoisurheiluseura triathlonkilpailujen järjestämiseksi. Toiminnan keskuspaikka on Pajulahdessa. Nastola Triathlon -kisa järjestetään vuosittain toukokesäkuussa. www.nastolatriathlon.fi 74 Takaisin sisällysluetteloon Takaisin sisällysluetteloon 75 Polkupyörien vuokrausta Järvisen Pyörä ja Urheilu, Rauhankatu 6, Lahti. Vuokrattavana kaupunkiajoon sopivia, jalkajarrullisia miesten- ja naistenpyöriä. www.jarvisenpyora.fi Sokos Hotel Lahden Seurahuone lainaa pyöriä asiakkailleen. Polkupyöräliikkeitä ja -huoltoja Järvisen Pyörä ja Urheilu, Rauhankatu 6, Lahti www.jarvisenpyora.fi Lahden Polkupyörähuolto, Launeenkatu 80, Lahti www.pyorahuolto.net Leppäsen Pyörä, Karjalankatu 2, Lahti leppasenpyora.fi Pyörä-Erkki, Viipurintie 45, Lahti www.facebook.com > Pyörä-Erkki Sportti-Partti, Kauppakuja 2, Hollola, puh. (03) 780 7024 Suomen Polkupyörätukku, Kauppakatu 17, Lahti www.suomenpolkupyoratukku.fi Vescun Pyörä, Päijänteenkatu 13 (sisäpiha), Lahti www.vescunpyora.fi 76 Takaisin sisällysluetteloon Takaisin sisällysluetteloon 77 Luku 7 Vinkkejä 78 Takaisin sisällysluetteloon polkijalle Takaisin sisällysluetteloon 79 Hyvät varusteet lisäävät pyöräilyn iloa Minimissään pyöräilijä tarvitsee polkupyörän ja kypärän. Muutaman kilometrin lenkin jaksaa ajaa lainapyörälläkin, kunhan satula on oikealla korkeudella. Pyöräilyyn on kehitetty omia vaatteita ja varusteita kuten muihinkin liikuntalajeihin. Mikään ei estä ajamasta vanhoissa shortseissa ja t-paidassa, mutta ainakin sateella ja tuulella pyöräilijä arvostaa sopivia varusteita. Pyörä tarkoituksen mukaan Uutta pyörää ei koskaan kannata ostaa kokeilematta. Tuttukin ajoneuvo pitää huollattaa säännöllisesti ja varsinkin silloin, kun suunnittelee pitkiä pyörälenkkejä. Vankat peruspyörät toimivat parhaiten lähi- ja hyötyajossa, jolloin pyöräilijä usein myös kuljettaa tavaraa etukorissa tai tarakalla. Pysty ajoasento ei ole paras mahdollinen silloin, kun haluaa edetä vauhdilla maantiellä tai kiivetä mäkiä ylös. Moni harrastaja hankkii hybridipyörän, jolla pärjää kaupungissa, maantiellä ja ainakin helpohkoilla poluilla ja metsäteillä. Jos ajaa soralla, kannattaa saman tien maksaa pistosuojatuista renkaista ja säästyä renkaiden vaihtamisen vaivalta. Hybridin runkoon voi helposti kiinnittää sivulaukut, joihin saa mukaan varusteita. Maastopyöräilijät etsivät usein omat polkunsa, mutta toki maastopyörälläkin voi ajaa tämän kirjan lenkkejä. Maantiepyörä on kevyt ja tarkoitettu nimensä mukaisesti pitkiin matkoihin maantiellä. Matala ajoasento auttaa pitämään yllä vauhtia. Kapeat, kevyet ja rullaavat renkaat puhkeavat suhteellisen herkästi, joten maantiepyöräilijän pitäisi osata vaihtaa rengas myös lenkillä. 80 Takaisin sisällysluetteloon Maantiepyörän runkoa ei ole tarkoitettu kantamaan painavia varusteita, mutta satulan alle voi hankkia työkalulaukun vararenkaineen ja ohjaustankoon etulaukun, johon saa lompakon, puhelimen ja kameran. Lahden seutu on maastoltaan varsin mäkistä, joten pyörässä on hyvä olla enemmän vaihteita kuin yksi. Vaihteiden määrää tärkeämpi on taito osata käyttää niitä. Aina kypärä päähän! Pyöräilykypärää ei kannata unohtaa lyhyilläkään matkoilla, sillä kaatua voi jo kotiportilla. Lain mukaan se on pakollinen varuste, vaikka käyttöä ei valvotakaan. Lasten kanssa pyöräillessä aikuinen on aina esimerkki. Suomessa myytävät kypärät ovat CE-merkittyjä ja turvallisia. Tutkimusten perusteella pyöräilykypärän käyttö vähentää kuolemanriskiä 73 prosentilla. Pää- ja aivovammojen riski pienenee eri tutkimusten perusteella 63-88 prosentilla. Suojatakseen kypärän pitää istua päässä tukevasti, jotta se ei kaatuessa lipsahda sivulle tai pois otsalta tai takaraivolta. Paljon pyöräilevät suosivat kevyitä, virtaviivaisia ja ilmastoituja kypäriä, jotka eivät hiosta liikaa ja suojaavat osittain myös auringolta. Joissain malleissa on hyönteisverkot ilmareikien kohdalla, sillä kypärän sisään lentävä ampiainen on ikävä yllätys. Kypärän alle voi pukea myös ohuen pyöräilijän lippalakin, joka suojaa auringolta ja hyönteisiltä. Satula ja polkimet Satula on pyörän merkittävin osa ajomukavuuden kannalta. Mieltymykset ovat henkilökohtaisia ja löytyvät usein vasta kokeilun avulla. Pitkiä lenkkejä ajavat suosivat kapeaa ja kovaa satulaa. Takamus on taatusti kipeä ensimmäisen lenkin jälkeen, mutta jatkossa kapea satula säästää hiertymiltä. Satulan korkeus on tärkeä, samoin sen etäisyys ohjaustangosta. Säätöihin saa apua asiantuntevasta pyöräliikkeestä tai -korjaamosta, jos ei niistä itse selviä. Takaisin sisällysluetteloon 81 Maantie- ja maastopyöräilijät käyttävät lukkopolkimia ja niihin sopivia klossikenkiä, koska näin polkemiseen saa voimaa myös pyörityksen nostovaiheessa. Kerran lukkopolkimiin tottunut pitää niitä myös turvallisina, sillä jalat eivät lipsahda polkimilta kovassakaan vauhdissa. Lukkopolkimet vaativat hieman totuttelua, jotta varmasti osaa irrottaa jalat polkimista myös äkkipysähdyksen sattuessa. Klossikengillä ei myöskään juuri voi kävellä pysähdyspaikoilla, joten pyöräilijän pitää joko olla avojaloin tai kuljettaa mukana tossuja. Ilman lukkopolkimia ajavan kannattaa testata, mitkä kengät pysyvät parhaiten polkimien päälle esimerkiksi tiukoissa ylä- ja alamäissä. Tavalliset lenkkarit ovat usein hyvät ja käyvät myös pyöräilykenkiä paremmin kävelyyn kohteissa. Käsineet ja vaatteet Pitkillä ajomatkoilla vaatetuksella alkaa olla väliä kuten missä tahansa liikuntasuorituksessa. Sormista avoimet pyöräilykäsineet auttavat pitämään kiinni tangosta, suojaavat tärähdyksiltä ja säästävät käsiä hiertymiltä. Myös kaatuessa hanskat suojaavat. Kylmällä ilmalla käytetään kokosormikkaita. Moni vierastaa pehmustettuja ajohousuja niiden ulkonäön vuoksi, mutta pitkillä lenkeillä housut nousevat arvoonsa. Alle ei pidä pukea alushousuja, jotka voivat aiheuttaa hiertymiä. Ajohousut pestään mieluiten joka käytön jälkeen. Ajopaidat, -liivit ja -takit on leikattu niin, että ne suojaavat myös pyöräilijän selkää. Hyvät liivit ja takit pitävät edestä tuulta ja hengittävät selästä. Kätevä ominaisuus on takataskut, joihin saa rahat, puhelimen, kartan, pienen juomapullon ja suklaapatukan. Pyöräilijän vaatteet ovat nykyisin kaikki helposti pestäviä ja kuivuvia materiaaleja, joten varusteet voi pestä illalla ja ottaa käyttöön aamulla. Turvallisuuden kannalta voi olla hyvä valita kirkkaan värisiä vaatteita, jotka näkyvät liikenteessä. Keväällä ja syksyllä pyöräilijöille on kehitetty lämmittäviä ja silti kevyitä varusteita kuten suojat kenkien päälle. Irtohihat ja -lahkeet voi pukea ja riisua lämpötilan mukaan. 82 Takaisin sisällysluetteloon Kartat ja oppaat Pyöräilykarttoja ja opaskirjoja kannattaa tutkia jo kotona ennen lenkkiä. Kartta takataskussa tai koordinaatit puhelimessa tai gps:ssä auttavat pysymään suunnitellulla reitillä. Ennen lenkkiä on hyvä aina tarkistaa tuulen suunta ja päättää ajosuunnasta vasta sen jälkeen. Ympyrälenkillä on parempi ajaa aina ensin vastatuuleen, jotta viimeisten kilometrien aikana ei tarvitse puskea vastatuuleen. Lahden seudun pyörätiekartta on julkaistu viimeksi 2012 ja sen voi noutaa Lahti INFOsta, Aleksanterinkatu 18. Seudullisen kartan toiselle puolelle on painettu Lahden pyörätieverkosto ja siihen kiinteästi liittyvän Hollolan kuntakeskuksen pyörätiet. Toiselta puolelta löytyvät valtakunnalliset pyörämatkailureitit, jotka ulottuvat Asikkalasta Orimattilaan ja Hollolasta Nastolaan ja Heinolaan. Heinolan, Nastolan ja Orimattilan keskustoista ja Vääksystä on tarkemmat kartat. Muut varusteet Pyörän runkoon asennetuissa pullotelineissä vesi- ja mehupullot kulkevat kätevästi mukana. Jos pyörässä ei ole omaa lukkoa, kannattaa ottaa mukaan irtolukko pysähdysten varalta. Valot ja heijastimet ovat tärkeä turvallisuustekijä etenkin pimeällä ajaessa. Pyöräilijälle on tärkeintä näkyä itse. Aurinkolasit tai muotoillut ajolasit suojaavat silmiä auringolta ja roskilta. Pyöräilijällä palavat helposti niska, olkapäät, käsivarret ja polvet, joten aurinkovoide on paikallaan. Sadeviitta tai kevyt sadetakki suojaa pyöräilijää, erilaiset muovisuojukset pyörälaukkuja, puhelinta, karttaa ja kameraa. Matka- ja nopeusmittarit ja monenlaiset pyöräilijän suoritusta mittaavat laitteet ovat yleisiä mutta eivät pakollisia lisävarusteita. Vararengas ja työkalusarja kuuluvat ainakin maantiepyörän vakiovarusteisiin. Takaisin sisällysluetteloon 83 Kotiseutupyöräilijä näkee maiseman uusin silmin ja pääsee lähelle elämyksiä: kyläteitä, kahviloita, ylämäkiä ja uimarantoja. Pyörämatkailu on myös ekologista ja terveellistä. Pyöräilyopas – kotiseutupyöräilyä Lahden seudulla esittelee 17 elämyksellistä ajoreittiä, jotka ohjaavat polkijan 14–100 kilometrin lenkeille. Opas antaa myös hyödyllisiä vinkkejä ajamisesta, varusteista ja palveluista Lahden seudulla. 84 Takaisin sisällysluetteloon
© Copyright 2024