KOKOAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUSOHJEET Luku 1, Ihmisen
SISÄLLYSLUETTELOON KOKOAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUSOHJEET Luku 1, Ihmisen alkuperä, s. 26–27 SISÄLLYSLUETTELOON 1. Esseetehtävä • Millainen oli esihistoriallisen ajan pyyntikulttuurien ihmisten ajatusmaailma? Käsitys luonnon kiertokulusta Piirrokset, maalaukset, patsaat, korut Käsitys kuolemanjälkeisestä elämästä Esihistoriallisen ajan ihmisen ajatusmaailma Käsitykset jumalasta Ilmaisutavat Suullinen perimä Luonnonilmiöt Rituaalit Aurinko Tanssi Laulu Ukkonen SISÄLLYSLUETTELOON 2. Ylioppilaskoetehtävä • Käsitykset ihmisen alkukodista ja varhaisvaiheista ovat muuttuneet 150 viime vuoden aikana. Mikä on nykyinen käsitys ihmisen kehityksestä esihistoriallisena aikana? SISÄLLYSLUETTELOON 1. Kysymyksen johdanto-osassa viitataan Charles Darwinin 1800luvun puolivälissä esittämään evoluutioteoriaan eli kehitysoppiin. Vastauksessa pitää viitata siihen, kuinka teoria mullisti täydellisesti näkemyksen ihmisen alkuperästä. Entinen Raamatun oppiin perustunut käsitys ja Darwinin oppi joutuivat kiivaaseen kiistaan. Evoluutioteoria sai tuekseen tutkimusta, ja siitä tuli vallitseva käsitys tiedemaailmassa ja vähitellen myös laajemmin. SISÄLLYSLUETTELOON 2. Seuraavissa käsittelykappaleissa otetaan esille varsinainen kysymys: ihmisen kehitys esihistoriallisena aikana. Esihistoria kattaa ihmisen historiassa koko ajan ennen kirjoitustaidon kehitystä. Kirjoitustaidon katsotaan syntyneen 3000-luvun alussa eKr., joten kyseessä on erittäin pitkä aika. Kysymyksen ydinsanoja ovat alkukoti ja varhaisvaiheet. Alkukoti pitää sijoittaa Afrikan itäosiin, täsmällisemmin voi mainita varhaisimpien ihmisfossiilien löytämispaikkoja nykyisen Tansanian, Etiopian ja Kenian alueilta. SISÄLLYSLUETTELOON Ihmisen kehityksen alku pitää ajoittaa noin kuuden miljoonan vuoden taakse. Neljä miljoonaa vuotta sitten kehittyi Australopithecus-laji, kaksi miljoonaa vuotta sitten Homo habilis ja Homo erectus -lajit ja 200 000 vuotta sitten nykyinen Homo sapiens -laji. Kehityksen monimuotoisuutta ja lajien kilpailua pitää korostaa ja nostaa esiin joitakin mainittujen lajien kehityspiirteitä, elinkeinoja ja elämäntapoja. SISÄLLYSLUETTELOON 3. Omana kappaleenaan kannattaa käsitellä Homo sapiens -lajin vaiheet viimeisten 200 000 vuoden aikana. Leviäminen koko maapallolle ja vähittäinen tekninen ja muu kulttuurinen kehitys tulee selvittää. Neandertalilaiset viimeisinä nykyihmisten kilpailijoina voidaan mainita. Maanviljelykseen siirtyminen eli neoliittinen vallankumous noin 10 000 vuotta sitten tuo vastauksen lähelle aikarajauksen loppua. 4. Lopetuskappaleessa kootaan muutamalla virkkeellä kysymyksen keskeiset asiat yhteen. Lyhyt viittaus edelleen jatkuvaan monitieteiseen ihmisen historian tutkimukseen ja sen tuloksiin lopettaa vastauksen tyylikkäästi. SISÄLLYSLUETTELOON 3. Tehtävä • Tarkastele luvun I kuvia. Mitä kuvat kertovat esihistorian ajan ihmisten elämästä: suhteesta ympäristöön, teknisestä osaamisesta, kauneudentajusta ja kyvystä tehdä taidetta? SISÄLLYSLUETTELOON 1. Ensimmäisessä kappaleessa määritellään lyhyesti aika ja todetaan, millaista kuva-aineistoa on jäänyt jäljelle. 2. Kysymyksen kuhunkin osaan voi vastata omana kappaleenaan. Suhde ympäristöön näkyy kykynä vastata sen haasteisiin. Ympäristön tarjoamia aineksia käytettiin monipuolisesti hyväksi: materiaaleina käytettiin kiveä, puuta, luuta, metalleja ja nahkaa. Myös luonnonvärejä käytettiin. Ympäristön vaatimuksiin vastattiin myös teknisesti: liuskekivityökalut sekä luiset pyynti- ja ompeluvälineet kertovat tekniikan kehityksestä. SISÄLLYSLUETTELOON Kyky tehdä korkeatasoista taidetta ilmenee varsinkin maalauksissa ja piirroksissa. Ne ovat toisaalta selvästi kohteensa näköisiä, toisaalta osa niistä on taitavasti tyyliteltyjä. Ihmisillä oli halu ja kyky koristautua esimerkiksi jalometallikoruilla ja amuleteilla, joiden uskottiin suojaavan pahalta. Seksuaalisuus on selvästi esillä. Mieshahmon sukupuolielimet on piirretty näkyviin, tai niistä on tehty erillisiä veistoksia. Hedelmällisyyden arvostus näkyy naishahmojen rintojen korostuksena. Värejä on käytetty monipuolisesti ja hyvin yhteen sovitettuina. SISÄLLYSLUETTELOON KOKOAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUSOHJEET Luku 2, Maatalouden alku, s. 46–47 SISÄLLYSLUETTELOON 1. Esseekysymys • Mitkä eri tekijät johtivat kaupunkikulttuurien syntyyn Lähi-idän alueella 5000–3000 ennen ajanlaskumme alkua? SISÄLLYSLUETTELOON Oppikirjan valmiiseen miellekarttaan voi lisätä: Tieteitten alku, esim. geometrian kehittyminen maanmittauksen myötä, keinokastelulaitteiden suunnitteluun liittyvien teknisten menetelmien kehittäminen, vuodenkierron, tulvien ja sateiden seuraaminen ja niiden sekä taivaankappaleiden liikkeiden avulla kalenterien luominen. Kaupankäynnin lisääntyminen sekä oman alueen sisällä että naapurikaupunkien ja -alueitten kanssa. Hallinnon kehittyminen. Lakien säätäminen ja vähitellen niiden kirjaaminen lakikokoelmiksi. SISÄLLYSLUETTELOON Kysymys on ollut yo-tutkinnon historian reaalikokeessa keväällä 2008. Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton tekemä pisteehdotus kuului seuraavasti: Siirtyminen keräilystä ja metsästyksestä maanviljelykseen vaati pysyvää asutusta. Lähi-idän suurissa jokilaaksoissa oli viljelylle edulliset luonnonolot. Väestö kasvoi ravinnon lisääntyessä. Yhteisöjen koko kasvoi kylistä kaupungeiksi. (3–4 p.) Viljely edellytti järjestettyä yhteistyötä (esimerkiksi kastelujärjestelmät). Tuotannon ylijäämä mahdollisti ammattien eriytymisen ja kaupankäynnin. Esimerkkejä korkeakulttuurin tunnuspiirteistä (kirjoitustaito, hallinnon ja lakien kehitys). (5–6 p.) SISÄLLYSLUETTELOON 2. Ylioppilaskoetehtävä • Miten maatalouteen siirtyminen noin 10 000 vuotta sitten muutti ihmisten elämää ja yhteiskuntaa? SISÄLLYSLUETTELOON 1. Kysymyksen johdantokappaleessa kannattaa esitellä maatalouteen siirtymisen aika ja paikka: siirtyminen oli pitkä prosessi ja se eteni eri puolilla maailmaa eri tahdissa. Ensimmäisenä siirtyminen tapahtui ns. Hedelmällisen puolikuun alueella. Siirtymistä nimitetään myös neoliittiseksi vallankumoukseksi, mikä kertoo muutoksen vaikuttavuudesta. Prosessi tarkoitti sekä viljan ja muiden kasvien viljelyä että kotieläinten kasvatusta. 2. Käsittelykappaleita syntyy useampia kuin yksi. Jokaiseen kappaleeseen voit sisällyttää muutaman toisiinsa liittyvän muutoksen lyhyen esittelyn. SISÄLLYSLUETTELOON 3. Keskeisiä muutoksia ovat: Syntyi pysyvää kyläasutusta, joka vähitellen muuttui kaupunkimaiseksi. Maatalous tuotti ylijäämää, joka vaurastutti yhteisöjä. Ammatit alkoivat eriytyä. Tekniikka kehittyi sekä maataloudessa että rakentamisessa. Väkiluku kasvoi. Sukupuolten työnjako muotoutui: maanviljely siirtyi miesten työksi. Omaisuus alkoi kasaantua. Hierarkkisuus lisääntyi. Asutusta ryhdyttiin suojaamaan muurein ja perustettiin sotaväki. Tartuntataudit alkoivat levitä. SISÄLLYSLUETTELOON 4. Vastauksen voi lopettaa lyhyeen yhteenvetoon ja viittaukseen tulevasta valtavasta kehityksestä, jonka maatalouteen siirtyminen mahdollisti. SISÄLLYSLUETTELOON 3. Tehtävä 3 a) Millainen oli egyptiläisen yhteiskunnan rakenne? Hierarkian huipulla oli farao, hänen alapuolellaan sotilasylimystö, papisto ja muut oppineet. Seuraavan luokan muodostivat virkamiehet. Kauppiaat ja käsityöläiset edustivat arvojärjestyksessä keskiryhmää. Väestön enemmistö oli talonpoikia. Orjat olivat alin luokka. SISÄLLYSLUETTELOON 3 b) Miten yhteiskunnan hierarkkisuus näkyy hautareliefissä? Arvokkaammat henkilöt on kuvattu suurikokoisempina kuin alempaa ryhmää edustavat, esimerkiksi palvelijat. SISÄLLYSLUETTELOON 3 c) Mitä muuta muinaiselle Egyptille tyypillistä reliefissä on? Teos on tehty hautaa varten; kuolemanjälkeinen elämä oli egyptiläisille tärkeämpää kuin tämän puoleinen. Mukana on egyptiläistä hieroglyfikirjoitusta. Myös tyypillisiä eläimiä on useampia: haukka, kissaeläin ja nauta. Kuvan ihmiset ovat pukeutuneet egyptiläisen muinaismuodin mukaan: peruukki, miesten hame. Egyptiläiselle taiteelle tyypillisiä piirteitä on useita: teos perustuu pintavaikutelmaan ja henkilöt on kuvattu keskivartalo edestä, pää ja jalat sivusta katsottuna. SISÄLLYSLUETTELOON KOKOAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUSOHJEET Luku 3, Välimeri antiikin aikana, s. 74–75 SISÄLLYSLUETTELOON 1. Vertaileva tekstidokumenttitehtävä a) Vertaile Aristoteleen ja Senecan suhtautumista orjuuteen. • Molempien mielestä on luonnollista, että jotkut ovat toisen omaisuutta ja orjia. • Aristoteleen mielestä orjat ovat fyysisesti ja henkisesti vapaita ihmisiä alemmalla tasolla. Hän vertaa orjia kotieläimiin ja suhtautuu heihin halveksuvasti. • Seneca korostaa orjien ja vapaiden samankaltaisuutta. Kuka tahansa voi joutua orjaksi, mutta myöhemmin SISÄLLYSLUETTELOON b) Millainen oli orjien asema antiikissa? Dokumenteista voi päätellä, että orjien asema on voinut olla parempi keisariajan Roomassa kuin antiikin Kreikassa. Orjia pidettiin kuitenkin aina vapaita alempiarvoisina. Heitä sai kurittaa tai alistaa ja he olivat omistajansa omaisuutta. Orjilla ei ollut oikeutta lailliseen avioliittoon, eikä heillä ollut lain tunnustamia perhesiteitä. Orjat saivat isäntänsä nimen, joka säilyi heidän vapauduttuaankin. Orjat olivat keskenään epätasa-arvoisessa asemassa. Kotiorjia saatettiin kohdella lähes perheenjäsenen tavoin. Orjien vapauttaminen oli Roomassa tavallista. Jotkut orjat myös ostivat itsensä vapaiksi. SISÄLLYSLUETTELOON 2. Ylioppilaskoetehtävä a) Gibbon korostaa Rooman valtakunnan tuhoutumisen taustasyinä kristinuskoa ja imperiumin kokoa. Jones selittää tapahtumaa imperiumin ulkopuolelta tulevalla paineella. Kahden pisteen edellytyksenä on selitysten aito vertailu pelkän dokumenttien referoinnin sijaan. b) Käsitelty erilaisia taloudellis-yhteiskunnallisia tekijöitä, esimerkiksi rahan arvon lasku, kaupan taantuminen ja luontaistalouteen siirtyminen. (1–2 p.) Käsitelty Rooman hajoamista useasta näkökulmasta, esimerkiksi ympäristötekijät, taudit, poliittinen hajaannus ja Rooman perinnön säilyminen. Vastauksessa on ymmärretty Rooman tuhoutumisen tulkinnallisuus ja tapahtumien monimutkaisuus (3–4 p.) SISÄLLYSLUETTELOON 3. Kirjoita essee aiheesta antiikin ajan Kreikan ja Rooman yhteiskunnalliset ja taloudelliset olot. Historian esseevastaus on ongelmakeskeinen teksti, jossa kirjoittajan on pohdittava aihetta eri näkökulmista ja päätettävä vastaus ongelmanratkaisuun. Tässä tapauksessa esseen otsikko ei rohkaise opiskelijaa kannanottoihin, jotka sinänsä ovat sallittuja esseetekstissä. Otsikointi voi tietysti olla myös vapaa! Etsi oppikirjasta antiikin Kreikan ja Rooman yhteiskunnasta ja taloudellisista oloista kertovat keskeiset asiat ja jäsennä niistä jäntevä teksti. Luontevinta lienee koota Kreikkaa ja Roomaa koskevat tiedot asiakokonaisuuksiksi ja käsitellä kukin kokonaisuus yhdellä kertaa sekä Kreikan että Rooman näkökulmasta. SISÄLLYSLUETTELOON TALOUS • elinkeinot • elintaso • teknologia • energia • taloushallinto YHTEISKUNTA • valtio • hallinto • politiikka • puolustus • lait • kansalaisuus • perhe SISÄLLYSLUETTELOON KOKOAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUSOHJEET Luku 4, Keskiajan Eurooppa, s.104–105 SISÄLLYSLUETTELOON 1. Karttatehtävä a) Mistä musta surma saapui Eurooppaan, ja mitä reittejä pitkin se levisi? Selvitä ruton leviämisen aikataulu. Musta surma saapui Kaukoidästä kauppareittejä pitkin ensin Krimin niemimaalle, josta tauti siirtyi Lähi-itään ja sieltä Sisiliaan. Tauti kulkeutui Etelä-Euroopasta Keski-Eurooppaan ja sieltä kohti pohjoista. Tauti levisi liikkuvien ihmisten välityksellä. Leviämisvauhti hidastui pohjoista kohti tullessa (etäisyydet, Itämeri, harva-asutus). SISÄLLYSLUETTELOON b) Miten rutto vaikutti keskiajan yhteiskuntaan? Keskiajaksi kutsutaan ajanjaksoa, joka ulottui 500-luvulta 1400-luvun loppuun. Keskiaika sijoittuu ajallisesti antiikin ja uuden ajan väliin. Musta surma aiheutti suuren väestöllisen muutoksen, kun yli 20 miljoonaa ihmistä menetti henkensä sen seurauksena. Talonpoikien suuri kuolleisuus vähensi työvoiman määrää ja aiheutti kilpailua työntekijöistä. Suuret tilalliset vaativatkin talonpoikien vapaata liikkuvuutta. Myös talonpoikien kohteluun ja elintasoon oli pakko kiinnittää enemmän huomiota. Maata oli tarjolla, ja työvoiman saamiseksi oli palkkoja korotettava. Tämä paransi talonpoikien elintasoa. Taloudelle väestön väheneminen merkitsi kysynnän laskua, joka alensi tuotteiden hintoja. Etenkin ruoan hinta laski ja samalla palkkojen ostovoima kasvoi. Ruton yhteiskunnallisina vaikutuksina voi todeta feodalistisen järjestelmän horjumisen. Väestökadosta johtuen vasallisuhteet muuttuivat epäselviksi ja ”vapaaksi” jäänyt maa palautui suuremmille hallitsijoille. Mustan surman jälkeen kuninkaiden valta alkoikin jälleen kasvaa. Myös talonpoikien aseman parantuminen horjutti keskiajalle tyypillistä säätyjärjestelmää. SISÄLLYSLUETTELOON 2. Ylioppilaskoetehtävä Vastauksen tulisi sisältää seuraavia asioita: 1200–1500-lukujen taustalla ristiretkiaika, jolloin kauppareitit itään tulivat tutuiksi. Arabeilta tuotteita Euroopan markkinoille: mausteet, kankaat, hajusteet, korut. Kaupan lisäksi kulttuurivaihtoa Euroopan ja arabien kesken. Välimeren kaupan tärkeä alue oli Italia, jonka kauppakaupungit toimivat välittäjinä Euroopan ja Lähi-idän välillä. SISÄLLYSLUETTELOON Pohjois-Italian kauppakaupungit olivat kauppareittien keskiössä, ja ne olivat tärkeitä taloudellisia toimijoita. Niihin kasautui paljon rikkauksia. Kauppa keskittyi Välimerelle. Pohjois-Italiasta käydään kauppaa maareittejä pitkin muualle Eurooppaan, muuten kauppa keskittyy merireiteille. Tärkeiden kauppakaupunkien tunnistaminen: Venetsia, Rooma, Lissabon, Konstantinopoli. SISÄLLYSLUETTELOON 3. Mitä tarkoitetaan feodaalisella yhteiskunnalla, ja miten se muuttui myöhäisellä keskiajalla Euroopassa? Feodaalinen yhteiskunta tarkoittaa hallintojärjestelmää, joka perustuu lääninherrojen jakamiin lääneihin. Järjestelmän perusta oli hallitsijan ja lääninherrojen eli kuninkaan vasallien välinen lojaalisuus. Feodalismin myötä kehittyi säätyjärjestelmä, joka määritti ihmisten yhteiskunnallisen aseman. Keskiajan kuluessa uskollisuudenvalaan perustuneet läänitykset muuttuivat perinnöllisiksi, mikä heikensi hallitsijoiden valtaa. SISÄLLYSLUETTELOON Feodaalisessa järjestelmässä suuri osa talonpojista ajautui maaorjan asemaan ja he olivat ”turpeeseen sidottuja”. Mustan surman aiheuttama väestökato sekoitti läänitysten omistussuhteita ja palautti isännättömiä läänityksiä takaisin hallitsijoille. Mustan surman jälkeisellä ajalla hallitsijoiden valta alkoi taas kasvaa. Mustan surman jälkeen talonpoikien asema parani, mikä osaltaan heikensi feodaalista järjestelmää. SISÄLLYSLUETTELOON KOKOAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUSOHJEET Luku 5, Euroopan nousu, s. 130–131 SISÄLLYSLUETTELOON 1. Kuvatehtävä • hessa on Kolumbuksen Amerikkaan saapumista kuvaava espanjalainen puupiirros 1500-luvulta. a) illaisen kuvan piirros antaa espanjalaisten ja alkuperäisasukkaiden ensimmäisestä kohtaamisesta? b) rvioi kuvan suhdetta todellisiin tapahtumiin. SISÄLLYSLUETTELOON ) auhanomaista kanssakäymistä, kuvassa ei näy väkivaltaa. lkuperäisasukkaat antavat lahjoja aseistautuneille eurooppalaisille. ristinusko rantautuu eurooppalaisten myötä. urooppalaiset aiheuttavat myös pelkoa, sillä kuvassa näkyy pakenevia alkuperäisasukkaita. ohtaaminen esitetään myönteisessä valossa. ulttuurien kehittyneisyys: hieno pukeutuminen vs. alastomuus. ) nsikohtaaminen on ollut rauhanomainen, mutta pian eurooppalaisten asenne ja toiminta alkuperäiskansoja kohtaan muuttui alistavaksi. alloitetut alueet julistettiin eurooppalaisten siirtomaiksi ja alkuperäisväestö pakotettiin työhön kaivoksiin ja plantaaseille. listamisessa käytettiin paljon väkivaltaa. SISÄLLYSLUETTELOON 2. Ylioppilaskoetehtävä Missä määrin maalaus vastaa historiankirjoituksen antamaa kuvaa eurooppalaisten ja alkuperäisväestöjen suhtautumisesta toistensa tapoihin ja kulttuureihin uuden ajan alkupuolella? SISÄLLYSLUETTELOON Vastaus Kuva on liian myönteinen (rauhanomaisuus, tasa-arvoinen neuvottelutilanne, naisia ja lapsia läsnä, kauppaneuvottelussa eurooppalainen polvillaan) verrattuna myöhemmän historiankirjoituksen antamaan kuvaan. Maalaus välittää kuvaa, jonka mukaan kohtaamisessa annettaisiin tilaa molemmille kulttuureille. Maalauksessa vähäpukeiset intiaanit näyttäytyvät hyväksyttyinä ja tasavertaisina asukkaina eurooppalaisten rakentamassa siirtokunnassa. Myöhemmän historiankirjoituksen mukaan kulttuurien kohtaaminen oli aluksi rauhanomaista, mutta muuttui nopeasti alkuperäiskansoja alistavaksi (valloittaminen, rikkauksien ryöstäminen, väkivallankäyttö, pakkokäännyttäminen, alkuperäisväestön kulttuurien tuhoaminen, eurooppalaisen asutuksen leviäminen). SISÄLLYSLUETTELOON 3.1 Miksi arviot Kolumbuksen matkojen merkityksestä vaihtelivat? Tämä johtui kahdesta erilaisesta näkökulmasta: voittajien eli eurooppalaisten ja häviäjien eli alkuperäiskansojen. Eurooppalaisille Amerikan löytyminen merkitsi taloudellisesti ja poliittisesti nousua maailman johtavaksi maanosaksi. Alkuperäiskansoille Amerikan löytyminen merkitsi alistettua asemaa satojen vuosien ajaksi. Samalla alkuperäiskansat joutuivat taloudellisen riiston kohteeksi ja heidän omat kulttuurinsa tuhottiin. Alkuperäiskansoille löydetyksi tuleminen merkitsi myös seuraavan sadan vuoden aikana tapahtunutta väestökatastrofia. Vuonna 1992 voitiinkin kysyä: ”Halusivatko löydetyt tulla löydetyiksi?” SISÄLLYSLUETTELOON 3.2 Mitä poliittisia ja taloudellisia vaikutuksia Amerikan löytämisellä oli oman aikansa Euroopassa? Poliittisia vaikutuksia: Euroopan kansallisvaltiot vahvistuvat. Hallitsijoiden valta kasvaa ja keskittyy. Kilpailu siirtomaiden valloittamisesta ja omistuksesta kiihtyy. Kilpailu siirtomaista johtaa siirtomaasotiin. Taloudellisia vaikutuksia: Siirtomaista rikkauksia Eurooppaan. Eurooppa-keskeisen maailmantalouden synty. Uudesta maailmasta uusia ravintokasveja Eurooppaan – riippuvuus viljasta vähenee. Länsi-Euroopasta uusi kaupan keskusalue. Uudet tärkeät kauppakaupungit Atlantin rannikolla. Merkantilismi uutena talousoppina. SISÄLLYSLUETTELOON KOKOAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUSOHJEET Luku 6, Teollisen yhteiskunnan synty, s. 160–161 SISÄLLYSLUETTELOON 1. Tilastotehtävä Tilasto kertoo harkkoraudan tuotannosta tuhansina tonneina viitenä tarkasteluvuotena. Harkkoraudan tuotanto on hyvä teollistumiskehityksen mittari, koska rauta oli teollistumisen kannalta keskeinen raaka-aine. Raudasta jalostettiin koneita ja muita laitteita sekä kulutustavaroita. Tilasto kertoo harkkoraudantuotannon ripeästä kehityksestä tarkastelujaksona. Britannialla on pitkään etumatka. Saksa ja Yhdysvallat ohittavat Britannian vuosien 1880 ja 1910 välisenä aikana. SISÄLLYSLUETTELOON Varhainen teollistuminen selittää Britannian etumatkan. Britannian teollistumiskehitys tulee selittää. Saksa ja Yhdysvallat kurovat etumatkan umpeen. Saksan rautatuotannon kasvua selittävät yhdistymisen lisäksi hiilivarat, varusteluteollisuus ja harjoitettu kauppapolitiikka, jonka ansiosta Saksa pystyi valtaamaan markkinoita. Yhdysvaltojen nousua selittävät väkiluvun valtavan kasvun lisäksi esimerkiksi työvoimapulasta johtuva koneistuminen ja valtavat luonnonrikkaudet. SISÄLLYSLUETTELOON 2. Ylioppilaskoetehtävä a) Taulukosta havaittu keskeiset muutokset. Britannian rataverkko syntyi muita ennen, koska se teollistui ensimmäisenä, mutta Saksan ja Venäjän rataverkot kasvoivat nopeammin. (1 p.) Kaikkien kolmen valtion rataverkon kehitystä selitetty. Esimerkiksi Britannian kehityksen taantuminen, Saksan yhdistyminen ja Venäjän teollistumisen alku 1900-luvun vaihteessa. (2–3 p.) b) Rautatiet teollistumisen ja taloudellisen kasvun kiihdyttäjänä. (1 p.) Rautateiden merkitys raaka-aineiden, valmiiden tuotteiden ja työvoiman liikkuvuudelle sekä talousalueiden yhdistäjänä. (2−3 p.) SISÄLLYSLUETTELOON 3. Tee miellekartta kaupungista elinympäristönä. • • • • • • • Asuminen ja rakentaminen: kerrostalot, rakennusmääräykset, kaupunkisuunnittelu, kaupunginosien eriytyminen. Perhe: ydinperhe, naisen aseman paraneminen, lapsityövoiman kieltäminen ja lasten koulunkäynti. Terveys: ahtaus ja likaisuus, terveydenhoidon paraneminen, rokotukset, terveysmääräykset, vesijohdot, viemärit. Ajankäyttö: säännöllinen työaika, kiire, työn ja vapaa-ajan eriytyminen, harrastukset, lomat. Saastuminen: ilmansaasteet, vesistöt, kemikaalit, pöly, melu. Kuluttaminen: vaurastuminen, rahatalous, massakulutus, mainonta, kaupallinen viihde. Liikenne: rautatiet, maanalaiset, raitiovaunut, autoistuminen, tietoliikenne. SISÄLLYSLUETTELOON KOKOAVIEN TEHTÄVIEN VASTAUSOHJEET Luku 7, Moderni maailma, s. 190–191 SISÄLLYSLUETTELOON 1. Tilastotehtävä Alla olevassa taulukossa on esitetty maapallon väkiluvun kehitys. Tarkastele maailman eri alueiden väkiluvun kehitystä vuodesta 1960 nykyaikaan ja ennusteita vuoteen 2050 asti. Mitkä eri tekijät selittävät kehitystä ja tulevaisuuden ennusteita? SISÄLLYSLUETTELOON Selittäviä tekijöitä 1960-luvulta nykyaikaan: Aasia: erityisesti Kiinan ja Intian suuri väestönkasvu, lapset edelleen vanhuudenturva olemattoman sosiaaliturvan maissa, suuri väestö vahvistaa kansallistunnetta ja tuo suurvaltapoliittista arvovaltaa, perinteet korostavat perheen arvostusta, maatalousvaltaisuus, heikko koulutustaso ja tietämys ehkäisystä, ehkäisyvastaisuus. Afrikka: lääketieteen avulla alennettu kuolleisuutta, mutta samalla syntyvyys pysynyt korkeana, lapset osa sosiaali- ja eläketurvaa, ehkäisyvastaisuus, heikko koulutustaso, miesten yhteiskunnallinen valta, eriarvoisuus, maatalousvaltaisuus. SISÄLLYSLUETTELOON Latinalainen Amerikka: monia teollistumassa olevia valtioita, kaupungistuminen pienentää perhekokoa, kehittyvä sosiaaliturva, ihanteena amerikkalainen elämäntapa, siirtolaisuus Yhdysvaltoihin, maaseutu edelleen työvoimavaltaista, hidasta kehitystä jo Yhdysvalloissa ja Euroopassa koettuun suuntaan. Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Oseania: kehittyneet teollisuusmaat, hyvinvointivaltioiden sosiaaliturva, kaupungistuminen pienentänyt perhekokoa, ehkäisy, kalliit elinkustannukset pienentäneet perhekokoa, perhearvot muuttuneet, noussut avioitumisikä, kuolleisuus laskee samaan aikaan kuin syntyvyys laskee, hyvät terveysolot ja erittäin pieni lapsikuolleisuus. Ennuste: Edellä mainituista syistä väestökasvu jatkaa nousuaan Aasiassa ja Afrikassa, kun samanaikaisesti se muissa maanosissa pysyy jo tasaisena ja vakaana. SISÄLLYSLUETTELOON 2. Ylioppilaskoetehtävä Selvitä Euroopan väkiluvun kehitystä oheisen kaavion avulla. Mistä huomattavimmat muutokset johtuivat? SISÄLLYSLUETTELOON Kun tarkastelee koko ajanjaksoa, on väestönkasvun yleinen trendi ollut kasvava. Etenkin kolmen viimeisen vuosisadan aikana väestönkasvu on ollut erityisen nopeaa. Poikkeamia väestönkasvussa 200–700 jKr. Hidasta väestönkasvun laskua johtuen Rooman hajoamisen jälkeisestä taloudellisesta taantumasta ja hajaannuksesta, ruttoepidemioista sekä väkivaltaisista ja levottomuutta aiheuttaneista kansainvaelluksista. 1300-luku: Euroopassa riehui mustana surmana tunnettu paiserutto, johon kuoli arvioiden mukaan vähintään kolmannes Euroopan väestöstä eli noin 20 miljoonaa ihmistä. SISÄLLYSLUETTELOON 1600-luku: 1600-luvulla Euroopassa riehui verinen uskonsota katolisten ja protestanttien välillä. Väestönkasvua hidastivat myös 1600-luvun tautiepidemiat, kuten isorokko, pilkkukuume ja paiserutto. Lisäksi ilmaston alkava viilentyminen vaikeutti ruoantuotantoa ja lisäsi nälästä johtuvaa kuolleisuutta. 1900-luku: 1900-luvulla ensimmäisen väestönkasvun taantuman aiheutti ensimmäinen maailmasota (11 miljoonaa kuollutta) sekä sotaa seurannut ns. Espanjan tautina tunnettu raju influenssa, joka riehui Euroopan aliravitun ja sotavuosien uuvuttaman väestön keskuudessa (yli 20 miljoonaa kuollutta). Kuviossa näkyvä raju lasku johtuu kuitenkin myös siviiliväestöä rajusti koskettaneesta toisesta maailmansodasta, jossa kuoli koko maailmassa yli 55 miljoonaa ihmistä. Tästä luvusta eurooppalaisten osuus on noin 35 miljoonaa ihmistä. SISÄLLYSLUETTELOON 3. 1900-luvulla maailmantaloudessa kilpaili kaksi vastakkaista järjestelmää, sosialistinen suunnitelmatalous ja kapitalistinen markkinatalous. Tee lista a) sosialistisen suunnitelmatalouden ongelmista b) kapitalistisen markkinatalouden ongelmista. SISÄLLYSLUETTELOON Sosialistisen suunnitelmatalouden ongelmat Teollisuus oli tehotonta, raaka-aineita tuhlaavaa ja teknisesti jälkeen jäänyttä. Tuotantorakenne ei uudistunut ja kehittynyt kilpailun ja yksityisten yritysten puuttuessa. Vain suuria taloudellisia voimavaroja kuluttava aseteollisuus oli korkeatasoista. Elintarvike- ja kulutustavaratuotanto laiminlyötiin aseiden valmistuksen vuoksi. Elintaso ei vastannut niitä lupauksia, joita ihmisille oli annettu, mistä seurasi ideologinen kriisi ihmisten alkaessa menettää uskoaan sosialismiin. Talouskasvua haettiin ympäristön kustannuksella, mikä aiheutti suuria saasteongelmia. Taloudelliset ongelmat synnyttivät korruptiota ja ns. mustan pörssin. Sosialististen maiden talouden sitominen suljetuilla markkinoilla Neuvostoliittoon johti Itä-Euroopan talouden jälkeenjääneisyyteen. SISÄLLYSLUETTELOON Kapitalistisen markkinatalouden ongelmat Ihmisten välinen taloudellinen epätasa-arvo kasvaa, kun hyvinvointi jakautuu epätasaisesti. Teollisuusmaissa rakennetuissa hyvinvointivaltioissa on korkea verotus. Talouteen kuuluvat suhdannevaihtelut ja pahimmillaan lama, josta seuraa helposti suurtyöttömyys. Suhdannevaihtelut aiheuttavat taloudellista epävarmuutta ja nostavat inflaation riskiä. Korkeista palkoista johtuen hintataso on korkea ja yleiset elinkustannukset nousevat johtavissa teollisuusmaissa. Taloudellisiin voittoihin pyritään ympäristöarvojen kustannuksella.
© Copyright 2024